Lokakuu 2016 Lokakuu Johannekselainenp P

nro 10/2016

JOHANNEKSELAISEN PERINTEEN VAALIJA u 67. vuosikerta Lokakuu 2016 Lokakuu JohannekselainenP p

televan kirkasta, mutta kylmää. Sauli Hörkköjen elokuinen ulkoilupäivä oli lämmittänyt saunan. Hörkön su kuseuran jäsenetkin olivat saapuneet paikalle. Niinpä kermainen lohikeitto tilivuodelle hyväksyttiin yksimielisesti. maistui puheensorinan saattelemana. Erovuorossa olevat johtokunnan Ruokailun jälkeen päätimme tutus varsinaiset jäsenet valittiin uudelleen tua vanhaan karjalaiseen peliin, kyyk ja varajäsen Tuulikki Kurjen tilalle kään. Pelin nimi kyykkä tulee Vienasta. valittiin Jaakko Alhokankare. Vuoden ”Kyykkä on vuosisatoja vanha karja 2016 johtokunnan varsinaiset jäsenet lainen, ulkona pelattava peli. Kyykässä ovat Pekka Hörkkö, Heikki Kesäläinen, pyritään kyykkämailoja eli karttuja heit Tarja Salminen, Irma Tetri, Tuula Lauri tämällä poistamaan puiset sylinterit eli ja Erja Etholen. Varajäsenet ovat Jaakko kyykät pelineliöstä mahdollisimman Alhokankare, Liisa Fingerroos ja Helena vähin heitoin. Kyykkää voi pelata henki Nieminen. Johtokunnan puheenjoh lökohtaisena pelinä, paripelinä tai jouk tajaksi valittiin uudelleen Eira Laiho, kuepelinä” (Wikipedia). Pelikenttänä on sihteerinä ja taloudenhoitajana toimii tasainen alue, kooltaan 5 x 20 metriä. Soile Suomi. Toiminnantarkastajina Sellaista aluetta pihalta ei löytynyt, joten jatkavat Sauli ja Sirpa Hörkkö. tyydyimme harjoittelemaan pienemmäl Muita asioita oli mm. Sukuvaakuna- lä kentällä. Joukkueiksi tulivat miehet postimerkkien tilaaminen halukkaille. vastaan naiset. Karttu lensi määrätietoi Niitä päätettiin tilata, kunhan ensin sesti ja kyykät saivat kyytiä. Heittoonsa selvitetään tilausmäärä. keskittyvälle annettiin hyviä neuvoja Johtokunnan esityksen mukainen mutta ei häiritty kohtuuttomasti. Pelin sääntömuutos hyväksyttiin yksimie kulku oli jännittävä. Miehet saivat ma lisesti. temaattisella tarkkuudella kyykät ulos Kokouksen jälkeen vaihdettiin va kentältä ja voittivat naisten tarmokkaan paalle. Ilma oli lämmennyt, aurinko ponnistelun. Onnittelut voittajille. paistoi, järvi oli tyyni ja vesi houkut Osa porukasta teki kävelyretken, jon ka tuloksena oli kullankeltaisia kan i Naiset hiovat pelistrategiaa. Kuva: Sari Scimone tarelleja. Joukon nuorin oli rohkein Sauli ja Sirpa Hörkkö isännöivät Leijankorven yhteismetsän käydessään kastautumassa kylmässä saunamökkiä Särkijärven rannalla lauantaina 20.8.2016, m Tulevien tapahtumien suunnittelua. Kuva: Esmeralda Scimone järvivedessä. Sirpa oli keittänyt kahvin, kun Johanneksen Hörkköjen sukukuntaa kokoontui joten siirryimme pelaamaan jälkipeliä kahvikupposen ääreen. viettämään yhteistä ulkoilupäivää. Olemme järjestäneet viime vuosi Päivän aluksi Simo Hörkön Suku nitelma perustuu niihin toiminnan peri na Simo Hörkön Sukuyhdistyksen ja yhdistys piti vuosikokouksensa. Esitys aatteisiin, jotka on kirjattu yhdistyksen Hörkön sukuseuran kanssa useita yh listan mukaan käsiteltäviä asioita käytiin sääntöihin. Tämän vuoden teemana teisiä tilaisuuksia. Kahvia juodessa oli läpi reippaaseen tahtiin. Sihteerin laati on Hörkön sukuhaarojen esittely. Tätä mahdollisuus miettiä tulevia tapahtumia massa toimintakertomuksessa kuluneel varten järjestettiin Hörkön sukuseuran sekä suunnitella kauan haaveena ollutta ta toimintavuodelta oli mm. sukukirjan kanssa piknik-risteily, jossa näitä asioi Hörkköjen kantatilojen katselmusta ”Hörkönmäeltä nyky-Suomeen” julkis ta selviteltiin. Lisäksi suunnitelmana Johanneksen ylämaan kylissä. tamistilaisuus ja retki Seilin saarelle. on järjestää ulkoilutapahtuma. Hannu Elokuinen lauantaipäivä kului nope Näihin tilaisuuksiin osallistui runsaasti Harjun toivomuksen mukaan mieti asti. Ennen kotimatkaa nautimme vielä sukumme jäseniä. Osallistuimme myös tään, miten suvun tietojen tallentamista grillimakkarasta auringon lämmittä Hörkön sukuseuran järjestämään suku voitaisiin jatkaa. mällä rantatörmällä. tutkimustilaisuuteen. Yhdistyksen tilinpäätös hyväksyttiin Johtokunnan puheenjohtajan laatima ja vastuuvapaus myönnettiin asianosai – Eira Laiho – (ja osittain jo toteutunut) toimintasuun sille, myös tulo- ja menoarvio kuluvalle

Johanneksen kirkon alttaritaulu Helsingissä TÄSSÄ LEHDESSÄ: Kesäreissulla Helsinkiin kävimme katsomassa Helsingin Vanhassa kirkossa, miltä Johanneksen kirkon alttaritaulu näytti. Koskijärven koulun Hovimaalari Wilhelm Ekmanin ”Jeesus siunaa lapsia” -alttari- vaiheita taulu (1846-1848) oli alun perin tarkoitettu nykyiseen Helsingin s. 4-5 Tuomiokirkkoon, mutta hallitsijan edustajan määräyksestä se sijoitettiin Vanhaan kirkkoon vuonna 1854. Tästä Venny Soldan maalasi kopion Johanneksen kirkkoon. Helsingissä käydessä kannattaa Teemakirjoitushaaste käydä Vanhassa kirkossa katsomassa. Alttaritaulu on todella kaunis. s. 3 – Riitta Kukkonen – Kuva: Arto Kesäläinen Painia 100 vuotta s. 6 Tietoa Johanneksen alttaritaulusta Kirkkoherra Igoni etsi edullista ratkaisua alttaritaulun tekoon. Hänen oma tyttärensä Agnes Rokassowski harrasti maalausta ja suostui tehtävään puolella Turun Kirjamessuilta taksalla. Valmistelujen jälkeen Agnes tajusi ottaneensa liian suuren haasteen s. 7 ja alkoi etsiä uutta toteuttajaa. Tuttavapiiristä löytyi nuori tuntematon Venny Soldan, joka halusi kartuttaa matkakassaansa ulkomaan opintoihin ja tyytyi alempaan palkkioon. Agnes taivutti isänsä ratkaisun taakse ja tämän arvonanto Puvun sovitusta hoiti asian seurakunnan sisällä. Orimattilassa Vennyllä oli omat ajatuksensa alttaritaulun aiheeksi, mutta Agnes oli syvästi ihastunut Helsingin Vanhankirkon alttaritauluun. Agnes oli päättänyt tehdä s. 7 siitä jäljennöksen Johannekseen eikä hänen päätään kääntänyt taiteilija eikä isänsä. Venny Soldan maalasi taulun alkusyksyllä 1888 ja oli jo Pariisissa, kun taulu marraskuussa sijoitettiin paikalleen. Hän ei koskaan nähnyt sitä valmiina Johanneksen kirkossa. Pannuhivutusta, nam s. 8 – Hannu Rastas: Johannekselainen 1-2001 – 2 Johannekselainen Lokakuu 2016 • nro 10

Kuolleita

Rakkaamme Paavo Pellervo Hentula syntyi 21.1.1933 Päätoimittajan Johanneksen Koskijärvellä Anna ja Aleksanteri Hentulan LOKAKUU nuorimmaksi pojaksi. Hän nukkui pois 19.8.2016 Turussa. 8.10. Vaahtola-Rokkala-Riionsaari –syystapaaminen klo 13 kynästä Rakkaudella muistaen Salme, Esa perheineen ja Virpi per Littoisten monitoimitalolla (Tallakatu 2, Littoinen; vastapäätä heineen. Littoisten asemaa) 15.10. Päätilän koulupiiriläisten syyskokous klo 13 Littoisten Johannekselaisen päätoimittaja Hannu Rastas Eero Viljo Ylermi Karvanen kuoli 24.8.2016 Turussa. Hän oli syntynyt 16.2.1941 Raumalla. Kaivaten muistavat Ritva, monitoimitalolla. Ville ja Alma, sukulaiset ja ystävät. Siunattu 17.9 2016 Turun 15.10. Perinnekäsityökerho klo 11 alkaen Johannes-Seuran Ylösnousemuskappelissa. toimistolla (Myllytie 1, Piikkiö). Aiheena pienet olkityöt. Autistiset ulkosuomalaiset Marjatta Koskela kuoli 26.8.2016 Liedossa. Hän oli syntynyt 23.10. Littoisten Karjalaiset ry:n syyskokous ja tupailta 16.6.1934 Johanneksessa. Kaivaten muistavat veljet ja sisaret Santasilla (Paaskalliontie 3 a 2, Rusko). Otsikko saattaa hämmentää, mutta selitys löytyy ajan ilmiöistä. Jos perheineen sekä sukulaiset ja ystävät. Siunaus toimitettu. kannanottoihin on uskominen, niin karjalaiset sukujuuret omaavina olemme kaikki nyt otsikon termeillä leimattuja. Anna-Leeena Sandholm o.s. Pyökäri s. Johanneksen MARRASKUU Revonsaaressa 13.12.1935, kuoli 30.8.2016 Paimiossa. Kaivaten 7.11. Porin seudun johannekselaiset kokoontuvat klo 18 Syyskuun puolivälissä satuin kuulemaan lyhyen katkelman radion muistavat puoliso ja lapset perheineen sekä sisaret perhei Viikkarin Valkaman Luusua-kokoustilassa, ajankohtaisohjelmasta, ihan asiaohjelmaa vaikken sen tarkasta aiheesta tiennyt. neen. Leena on siunattu haudan lepoon Paimiossa 17.9.2016. Juhana-Herttuankatu 17. Keskustelija mainitsi sukujuuriaan olevan Karjalassa, johon toinen välittömästi kommentoi: ”Oletkin ulkosuomalaisia”. Tilanne meni jatkon osalta valitettavasti Martta Ali-Halla o.s. Puusa kuoli 8.9.2016 Paimiossa. Hän 19.11. Perinnekäsityökerho klo 11 alkaen Johannes-Seuran jo ohi, etten tiedä kuinka ja kuinka ponnekkaasti asioiden oikeampi tola oli syntynyt 7.2.1927 Johanneksessa. Kaivaten muistavat toimistolla (Myllytie 1, Piikkiö). saatettiin studiossa ja eetterissä kohdalleen. Reaktio ja ilmiselvä tiedon vajaus Elisa ja Antti, Sauli, Esko, Taimi-sisko perheineen sekä muut 27.11. Johannes-Seuran pikkujoulu klo 16 alkaen Piikkiön on kuitenkin jo sellaisenaan huolestuttava piirre. Suomen ja suomalaisuuden sukulaiset ja ystävät. Siunattu Paimion kirkossa 23.9.2016. Pontelassa. rajat hämärtyvät. Kirjailija-humoristi Jari Tervo on tehnyt julkisesti arvostellun taudinmäärityksen, JOULUKUU että suomalaiset ovat autistinen kansakunta, joka käpertyy puhumattomana Merkkipäiviä 12.12. Joulukahvit Johannes-Seuran toimistolla klo 12-17. omiin oloihinsa. Madonluvut kuultuaan Tervo on anteeksi pyytänyt autismi- 13.12. (Huom. poikkeuksellisesti tiistai) Porin seudun johan- termin kytkemistä tällaiseen käyttöön. Koko kohu saattoi kuitenkin olla 70 vuotta puolitarkkaan tai tasan tarkkaan harkittua kirjan markkinointia. Uusimmassa nekselaiset kokoontuvat klo 18 Viikkarin Valkaman Luusua- Matriarkka-teoksessaan Tervo elävöittää inkeriläisten vaikeita vaiheita Talousneuvos Juhani Hörkkö Koski kokoustilassa, Juhana-Herttuankatu 17. viimeisimmän sadan vuoden ajalta. Sieltähän tuo suomalaisten autismileimaus TL 27.10. Vanhemmat Kaijalasta. hyppää näkyviin lauseenakin, mutta koko kirjan rakenteeseen on pinnan alle (vietetään perhepiirissä) 2017 leivottu vaitiolon viesti. Kirjan päähenkilö Aamu Karitsantytär ei puhu sanaakaan ennen kuuden vuoden ikää. Ajattelin ensin, että se on kätevä TAMMIKUU tyylikeino, jolla isänsä ja koko kylän väki saatiin viikoittain kulkemaan 29.-30.1. Johannes-Seuran talviristeily Turku-Tukholma-Turku kotikylänsä halki ja nimeämään tyttärelle asiat, esineet ja ilmiöt – lukijoille MS Baltic Princess. siinä samassa. Siltä osin Tervolta hyvää kielellistä ilotulitusta. Mutta kotikylän nimeäminen Simpukaksi pistää miettimään muitakin tarkoitusperiä. Ja pitkän elämänsä illassa samainen Aamu Karitsantytär lopettaa puhumisen, ainakin suomeksi puhumisen kokonaan, ettei inkeriläiseksi epäiltäisi. Autismin leimakirves on kohtuuton työkalu edes symboliseen käyttöön, vaikka Suuren Johannes-Seuran Vallan sisällä tai sen naapurissa on opittu vaikenemaan ja on opittu vaikeneminenkin joksikin muuksi nimeämään. pikkujoulu Tervon Matriarkka on lukukokemuksena monitahoinen, hidaskin luettava. d d d d d d d d d Yhdellä hetkellä nousee epäily, että inkeriläisten elämänkulku on valikoitunut vain välineeksi harrastaa kielellistä mielen kuvitusta ja koko tarina on suurta Johannes-Seuran pikkujoulua vietetään sunnuntaina pelleilyä. Toisella hetkellä siitä löytää pysäyttäviä näkökulmia tapoihin, joilla 27.11.2016 klo 16 alkaen Piikkiön Pontelassa. neuvostoelämän sisäinen tuhovoima häivytti kolmensadan vuoden ikäistä Tarkempi ohjelma marraskuun Johannekselaisessa. kulttuuriltaan vahvaa suomalaisväestöä. Aamun veli Rusko tallensi kylän elämää kamerallaan, mutta joutui kuvistaan yksi toisensa perään retusoimaan pois henkilöitä. Heitä ei enää ollut eikä ollut lupa enää muistaakaan olleen. Kuvassa ensin täysi penkillinen väkeä ja viimeisessä kuvassa vain penkki. Tervolle inkeriläiset ovat tarjonneet kanavan lähestyä myös tämän päivän vielä vaikenemattomia ongelmia, jotka eivät mitenkään rajoitu yhden vähemmistön tai yhdentyyppisen vähemmistön piiriin. Vähemmistö on erilaisuutta ja ongelma Vallalle jo itsessään, voisi tulkita kirjailijan sivalluksia. Vahva sivallus on sekin, että suomalainen korkean tason linjaus ottaa inkeriläisväestöä paluumuuttajina tänne oli suurin piirtein viimeinen lenkki Mattoja pesemässä inkeriläisen kulttuurin häivyttämisen ketjuun. Näin syyskelien keskellä on hyvä muistella kesäisempiäkin hetkiä. Kesän kohokohtia on matonpesu. Kuulemma. Kun Kirjoittamisen nykyinen tapa hyppiä ajassa vuosikymmeniä eteen ja taakse en mitään tekosyytä keksinyt, niin lähdin vaimon mukana ei palvele luettavuutta, mutta pakottaa vähin erin katsomaan suurempaa kuvaa. mattoja pesemään. Pari pitkää mattoa, muutama pienempi, Tässä tapauksessa ihmisen raadollisuutta lajina entisinä aikoina tai nykypäivänä eihän siinä kauan mennyt, mutta ei ole minun mielipuuhiani! ja väistämättä tulee mieleen saman raadollisuuden jatkumo tuleviin aikoihin. Matonpesupaikoilla olen joskus kysynyt kanssapesureilta: Matriarkka on kuitenkin yhdeltä osaltaan selviytymistarina ja sen varaan on Mitäs tykkäätte? ”Kesän kohokohtia on matonpesu.” Jaahas, toivoa rakennettava. mitäpä siinä vastaan väittämään, hupinsa kullakin. Mattoja kuuratessa mieleeni muistui eräs tapaus. Olin mukana eräässä tietokilpailussa. Kymmenen kysymyksen jälkeen oli väliaika ja kaksi joukkueemme jäsentä oli läh Johannes-Seuran dössä tupakalle. Tulipa juttua minunkin tupakanpoltostani. toimiston aukioloajat 27 vuotta sitten poltin viimeisen tupakkani. Kerroin, etten ollut päässyt millään tupakasta eroon lukuisista yrityksistä Lokakuu P JOHANNEKSELAISEN PERINTEEN VAALIJA u 66. vuosikerta p Johannekselainen huolimatta, mutta sitten rukoilimme vaimoni kanssa ja se KE 12.10...... 12-17 oli sillä selvä, ei enää tupakkaa. Toinen tupakoitsija hymähti LA 15.10...... 11-15 ja lähti tervaamaan keuhkojaan. Siinä mattoja huuhdelles KE 19.10...... 12-17 Aineiston toimittaminen sa tuli mieleeni, oliko hymähdyksen syynä neuvottomuus: KE 26.10...... 12-17 ”Olipa outoa, mitä tuohon sanoisi?” Ehkä kyse oli siitä, että Aineiston toimittamiseen on käytettävissä useita eri vaihtoehtoja. Mieluiten Marraskuu otamme vastaan valmiiksi sähköiseen muotoon tehtyä aineistoa eli sähköpostilla ”mieluummin jatkan kuin rukoilen, jos en omin voimin pysty toimitettua, mutta kaikki perinteiset menettelytavat ovat edelleen myös käytössä. lopettamaan”. Vai oliko kyse siitä, että ”miksi kukaan haluaisi KE 2.11...... klo 12-17 Sähköpostilla aineiston voi lähettää osoitteeseen hannu.rastas@dlc. lopettaa tupakanpolton?” Tiedä häntä. Mutta mietin omiakin KE 9.11...... klo 12-17 fi tai [email protected]. Muussa muodossa Johannes-Seuran toi syitäni tehdä asioita siihen tyyliin kuin teen, eli lähinnä se LA 12.11...... klo 11-15 mistoon Kaarinan Piikkiössä, osoite: Johannekselainen, Toimitus, on kovaa itseyritystä, ähellystä ja ähräämistä. Kun ei suju, KE 16.11...... klo 12-17 Myllytie 1, 21500 PIIKKIÖ. raivostuttaa ja tavarat lentävät ja omat konstit ovat loppu, LA 19.11...... klo 11-15 niin sitten vasta tulee mieleen rukous. Ihme juttu, mutta KE 23.11...... klo 12-17 Pyydämme toimittamaan aineiston seuraavasti: rukous on toiminut kohdallani monta kertaa. KE 30.11...... klo 12-17 Seuraava numero ilmestyy marraskuussa. Aineiston toimittaminen viimeistään Täytyy muistuttaa välillä itselleen, että muistaisi rukoilla aina ennen tärkeitä juttuja, ja vähemmän tärkeitäkin, aina. 22.10.2016 mennessä (painopv 3.11.). Joulukuu Lehti lähtee jakeluun suoraan kirjapainosta. Osa tilaajista saa sen jo paino Ainakin useammin kuin käydä matonpesulla. Mikähän päivää seuraavana päivänä ja kaikki kotimaan tilaajat viimeistään kolmantena muuten on mukavinta matonpesuretkillä? Kahvit jälkeen LA 3.12...... klo 11-17 arkipäivänä painopäivän jälkeen. Jos aineiston toimittamisesta on kysyttävää tai päin, tietysti. KE 7.12...... klo 12-17 ilmenee häiriöitä jakeluaikataulussa, ottakaa yhteyttä lehtitoimikunnan jäseniin. Hyvää syksyä 2016! MA 12.12...... klo 12-17 KE 14.12...... klo 12-17 – Lehtitoimikunta – Veikko Sailola KE 21.12...... klo 12-17 Vahdon kappalainen KE 28.12...... klo 12-17 Lokakuu 2016 • nro 10 Johannekselainen 3 Rakkaan Paavo-Pappan muistolle Kouluvaari Eero Karvanen (1941-2016) Koska Pappa oli läsnä meidän lastenlasten Olit aina kiinnostunut siitä, mitä meil Viime vuoden puolella Eero Karvanen toi lehden toimistoon tiiviit muisteluksensa vuosien elämässä lähes päivittäin, on kauniita le lapsenlapsille kuului, mutta annoit muistoja niin paljon, etten tiedä, mistä ohjailematta meidän löytää myös omat varrelta – ei heti julkaistavaksi, vaan myöhemmin tilanteen mukaan. Nyt on koittanut hetki, muisteluni aloittaisin, missä viipyisin tai tiemme. Kun nämä tiet löysimme, olit jolloin näiden muistikuvien on aika päästä lukijoiden käsiin. Aktiivisen toimijan ja yrittäjän mihin voisin lopulta lopettaa. Jokainen silminnähden ylpeä jokaisesta pienim tietoa taipaleistaan. yhdessä vietetty ilon ja surun hetki on ol mästäkin saavutuksesta ja jaoit kans lut minulle kuitenkin yhtä rakas, ja nämä samme kaikki niin onnistumisen kuin Olen aloittanut elämäni ensimmäi Eero Karvanen (1941-2016) rakkaat muistot jäsentyvät parhaiten epäonnistumisenkin hetket. Tätä samaa sellä evakkomatkalla, synnyin helmi vain sydämessäni. Siksi sen sijaan, että arjen läsnäoloa tarjosit myös lukuisille kuussa 1941 Raumalla. Takaisin kertoisin teille yhteisistä muistoistamme, muillekin lapsille, kun toimit koulu Kannakselle syksyllä 1942 ja asuttiin haluaisin kertoa teille siitä kaikesta, mitä vaarina. Et ikinä vaatinut keneltäkään vanhassa tallissa, koska omat joukot Pappa elämänsä aikana rakensi. täydellisyyttä, mutta näytit esimerkilläsi, polttivat perääntyessään helmikuussa Pappa oli harvinaisen kätevä käsistään että kun hoitaa asiansa parhaalla mah 1940 kaikki asunnot. Kotimme sijaitsi ja mielellään auttoi niin sukulaisia kuin dollisella osaamisellaan ja loppuun asti, Johanneksen pitäjän Revonsaaressa. ystäviäkin erilaisissa rakennusprojek niistä voi olla vielä myöhemminkin yl Seuraava lähtö 18.06.1944 tapah teissa. Hänen konkreettinen kädenjäl peä. Opetit myös, ettei mitään voi saada tui viime hetkillä, moottoriveneil kensä näkyy kaikkialla kodeissamme. valmiiksi, jos ei uskalla edes aloittaa. lä Viipurinlahden yli ja tulopaikka Nyt hänen rakennustöistä puhuessani Rakensit oikeudenmukaisuutta. Säkkijärven Vilaniemi. Seuraavana oli en kuitenkaan tarkoita niitä rakennus Kaikessa lempeydessäsi opetit meille vuorossa viikon kuntokävely vihollisen töitä, joita voimme nähdä silmillämme, myös vahvan oikeudenmukaisuuden ahdistamana ja pääteasemana Taavetti vaan niitä, jotka voimme nähdä vain tajun. Sitä, joka apua tarvitsee ja pyytää, lähellä Kouvolaa. Tämän jälkeen junal sydämellämme. pitää auttaa. Se, joka ei enää itse jak la Saloon, siellä pari päivää Uskelan Sinä rakas Pappa… sa, pitää nostaa jaloilleen. Epäilemättä koulussa ja taas matkaan kuorma- Rakensit ymmärrystä ja kunnioitus- oma taustasi Karjalan evakkona vahvisti autolla Paimioon. Pari vuotta asuim ta. Opetit meille juuriemme kunnioitus entisestään näitä arvoja. Vielä päivää me Paimion Juntolan sähkölaitoksen ta ja sitä, että me emme voi ymmärtää ennen poisnukkumistasi muistutit mei asuntolassa yhdessä isän veljen perheen nykyhetkeä tai tietää, minne olemme tä myös siitä, kuinka tärkeitä ystävät kanssa eli meitä oli kahden huoneen ja menossa, jos emme ymmärrä, mistä ovat, sekä siitä, kuinka tärkeää näiden tupakeittiön tiloissa yhteensä 10 lasta ja 5 olemme tulleet. Opetit, että jokainen ystävyyssuhteiden vaaliminen on. Me aikuista, mukana yli 75-vuotias isoäitini. kokemuksemme, niin hyvä kuin huono, kaikki tiedämme, että sinä vaalit näitä Vuoden 1946 jälkeen kotipaikkamme on aina osa meitä ja jokainen ihminen, ystävyyssuhteita koko elämäsi ajan ja oli Piikkiö, jossa aloitin koulunkäyn jonka elämämme aikana kohtaamme, myös moni johannekselainen ystävä jää tini Koroisten kansakoulussa. Viiden jättää meihin jäljen. Kerroit meille myös sinua lämmöllä muistamaan. luokan ahkeroinnin perästä siirryin tarinoita Karjalasta. Et suinkaan siksi, Mutta ennen kaikkea, Pappa, sinä ra- Puolalan Yhteislyseoon. Koulun nimi että olisit elänyt muistoissasi tai haikaillut kensit rakkautta ja kaikista rakennelmis vaihtui silloin - oli ennen Turun Toinen menetettyä, vaan siksi, että oppisimme tasi kaunein onkin tämä perhe, jolle sinä, Yhteislyseo. Samalla muuttui myös kes paremmin ymmärtämään ja tuntemaan yhdessä kaikkein rakkaimman Salmesi kikoulu 5-vuotiseksi ja tämän urakan niin sinut kuin itsemmekin. Karjalaisuus kanssa, loit vankat perustukset, ja jota päätin keväällä 1958, koska nuorempi näkyi sinussa myös kunnioituksena elä sinä yhä vahvoine käsinesi kannattelet. siskoni halusi myös oppikouluun. mää ja jokaista hetkeä kohtaan. Se näkyi Tiedänkin, että me pärjäämme näillä ra Työt aloitin heti kesäkuussa Oy ymmärryksenä haavoittuvaisuudesta, kennusohjeilla elämässämme, ja että sinä Pharmakon Ab:ssä juoksupoikana, ja mutta ennen kaikkea pilkkeenä silmä siellä taivaassa valvot tätä rakennustyötä olin varmasti ainoa keskikoulun suorit kulmassasi. hyvinkin tarkkaan. tanut tsuppari Turussa. Kahden vuoden Rakensit omanarvontuntoa ja uskal- Kiitos rakas Pappa tästä kaikesta, ankarien ponnistelujen jälkeen olinkin lusta. Usein vitsailimme, että olin Pappan mitä sinä meille rakensit. noussut autonkuljettajan korkeaan ar prinsessa ja monella tapaa varmaan olin voon. Vuorossa oli asepalvelus Suomen kin. Olen kuitenkin valtavan kiitollinen Paavo Hentulan tyttärentytär armeijassa, jonka päätyttyä siirryin si siitä, että pappa antoi tämän prinsessan – Karoliina Kariluoma – viiliin 10.05.1961 vänrikkinä. kasvaa myös vahvaksi naiseksi. Karhun korisjoukkuetta 1977, Eero Karvanen toisena vasemmalta. Kuva: Piikkiön Karhun arkisto.

Kesäksi 1961 menin töihin Saksaan ja kymmenen vuotta ja harjoitin samalla syksyllä töitä löytyi Barker-Littoinen ammattikalastusta 1996-2006. Laivurin Oy:n varastosta. Seuraavana keväänä paperit hommasin samoina vuosina ja siirryin Ruotsiin töihin paperitehtaalle ylioppilaaksikin valmistuin Raision ja sieltä syksyllä Turun Kauppaopistoon iltalukiosta 1999. kahdeksi vuodeksi. Seuraavat reilut kak Oma liikunta- ja urheiluharrastus HAASTE LUKIJOILLE: si vuosikymmentä olivat myynnin ja on vienyt aikanaan ja myöhemmin markkinoinnin töitä harjoittelijasta kin nuorten pariin. Koripalloa pelasin kirjoita henkilötarina alue-edustajaksi (Neste), piiripäälliköksi Piikkiön Karhussa 1956-78, Piikkiön (Silja Line) ja markkinointipäälliköksi Linnavuoren Sissien partiojohtajana Syksyn kirjoitusteemaksi on valittu henkilötarina. Sinulla on hyvin todennäköi- (Hassen Matkat). Perustin 1988 oman toimin 1958-62. Myöhemmin Kiekko-67 sesti lähipiirissäsi, suvussasi tai tuttavapiirissäsi persoona, jonka vaiheista tai yrityksen Asuntohotelli Eero Karvanen nuorten joukkueenjohtajana vuosikym yksittäisistä tapahtumista ei ole ennen lehdessämme kirjoitettu. Tai sinulla on ky:n, jonka toiminta päättyi lamavuosi menen ajan. Samoin vuosikymmen en mainingeissa 1994. on vierähtänyt kouluvaarin antoisas oma näkökulmasi siihen, mitä on jo ollut esillä. Voit siis kertoa koko elämänkaa- Työnteko ei siihen loppunut, vaan sa roolissa, ensin yksi vuosi Puolalan resta tai valita hetken, joka ansaitsee tulla muistetuksi. Sen mukaan kirjoituksen listoille tuli kymmenkunta väliaikaista ala-asteella ja sen jälkeen Teräsrautelan mittakaavakin voi olla vapaasti viisi sivua tai viisi riviä. työpaikkaa. Pitkäaikaisemmaksi roolik koulussa, jossa poikani Villekin on aika si kasvoi merellinen työ matkustajahöy naan osan koulutiestään käynyt ennen Kirjoituksesi kohde voi olla syntyperäisesti johannekselainen tai myöhempiä rylaiva Ukkopekalla ja virkistyskeskus siirtymistään Puolalanmäen lukioon. Herrankukkarossa Rymättylässä. Naimisissa olen ollut likimain viisi vuo sukupolvia, sukuun evakkotaipaleilla liittynyt tai tullut muulla tavoin johan- Toimin kalastus-, luonto- ja eräoppaana sikymmentä. nekselaisten kanssa kosketuksiin kotimaan taikka maailman turuilla. Tärkeintä on, että kyseinen persoona on itsellesi jäänyt mieleen ja merkitsee tässä päivässä tai menneissä. Voit kertoa henkilöstä, joka on sinua vanhempi tai on nuorempia Facebook avuksi suvun sukupolvia. On myös mahdollista, ettet ole kyseistä henkilöä itse tavannut, vaan hän on olemassa tarinoiden kautta tai muiden aineistolähteiden muodossa. jäljityksessä Ja jälleen kerran voi muistuttaa siitä, että kirjoitustyyli on vapaa. Voit kirjoittaa asiatyylillä, pakinatyylillä, runomuodolla tai vaikkapa sähkösanoman kaavalla. Facebook – monille ”naamakirja” – tarjoaa Oheen saa liittää henkilökuvia, miljöökuvia ja tapahtumakuvia, karttoja, piir- paitsi viihdettä ja sosiaalista kanssakäymistä roksia. Kaikkea sitä, mikä auttaa asiassa. virtuaalisesti, mutta myös hienoja mahdollisuuksia etsiä juuriaan suljettujen ryhmien jäseninä. Poimimme lehteen Julkaisemme saatua satoa ensi vuoden lehdissä ja pyydämme siksi toimittamaan muutamia vinkkejä ryhmistä. Löydät jutussamme olevat kirjoitukset seuran toimistoon tai sähköpostitse seuralle tai lehden päätoimittajalle ryhmät ollessasi Facebookiin kirjautuneena ja kirjoittamalla 21.12.2016 mennessä. Yhteystiedot löytyvät lehden takasivulta. Nimimerkilläkin hakuikkunaan ryhmänimen. Huomioithan, että kaikkiin saat esiintyä, mutta silloin toivomme tietoa myös tekijästä nimimerkin takana. ryhmiin on haettava jäsenyyttä, ja mukaan päästyään kan- Osallistujien joukosta valitsemme myös kirjapalkitsemisen kohteita. nattaa ensimmäiseksi lukea ryhmän ohjeistus (ns. kiinnitetty julkaisu – sivuston ensimmäinen postaus) huolellisesti – Lehtitoimikunta – lävitse. ks. sivu 5 –> 4 Johannekselainen Lokakuu 2016 • nro 10 Koskijärven kansakoulun vaiheita ja opettajia Koskijärven omaa kansakoulua edeltäneet vaiheet ovat luettavissa Tikkalan-Lippolan kansakouluhistoriikissa (Johannekselainen 6/2015). Kouluhistoriikki oman kylän koulun osalta on selvitetty Maritta Lehtiön keräämänä ’Koskijärvi – Kylä Viipurin läänin Johanneksen pitäjässä’ -nimisessä kirjassa. Kertaamme vielä koulun vaiheita pyrkien tuomaan esille lisää taustoja erityisesti opettajien osalta. Parannuksia oloihin Koulu sai urheilukentän, kun siihen soveltuva 28 aarin suuruinen palsta os tettiin Anna ja Anton Hiireltä kesällä 1929 kauppahinnan ollessa 1400 mark kaa (rahamuseon rahanarvolaskurin mukaan vastaa 421,40 € vuonna 2015). Uusi koulurakennus alakoulua varten valmistui syksyllä 1939, mutta sitä ei ehditty ottaa käyttöön – talvisota al koi. Rakennuksen urakoineen Antton Hörkön (Juhanan Antton) työn tulokset eivät pysyneet näkyvillä kauankaan, sillä sekä vanha koulurakennus että juuri valmistunut alakoulu, kuin myös uusi sauna tuhoutuivat talvisodassa. Takaisin Koski järvellä, vuodet 1942–1944 Taavi Laurikaisen allekirjoittamas sa pöytäkirjassa Johanneksen kun nan kouluvaliokunnan kokouksesta joulukuulta 1942 todetaan ehdotuk Aukeaman kuvat: Johannes-Seuran arkisto sena Koskijärven kansakoulupiiriin kuuluvaksi Koskijärven kylän sekä Kolmikesälän kylästä Sairasen, Ratian, ja neljännellä kaksi oppilasta. Milteipä koulurakennus, mikä käsitti ison luok myötä saatiin virka toiselle opettajalle. Kaijasen, Leskisen ja August Hörkön Oppia ikä kaikki puolet oppilaista olivat Hörkköjä, toi kahuoneen (pituus noin 9–10 metriä), Alakoululaisia ryhtyi luotsaamaan Anna talot ja Lippolan kylästä numerot 3 ja 4 – omassa kylässä nen puoli Lenkkereitä. Ensimmäiseksi veistosalin ja eteisen sekä opettajan Maria Tepponen. Alakoulua pidettiin sekä Hylkiälän kylästä n:o 2 Suonpään. opettajaksi valittiin papereiden perus asunnon (kolme kamaria ja keittiö ko poikien käsityöluokassa. Noita aiko Kouluikäisiä lapsia oli tuolloin ikäluo Tikkalan koulupiirin hajottua oppilas teella Roosa Koponen Viipurista ja meroineen). Luokkatilan ikkunat olivat ja muisteli Armas Hörkkö (Hörkön kassa 7–8 seitsemän, ja 25 ikäluokassa kunnasta osa aloitti uusissa koulupiireis poikien käsityötä opettamaan mies etelään, maantielle päin. Pohjoisen puo sukuseuran muisteluiltapäivässä) vuon 9–13 vuotta. Kenellekään ei olisi tullut sä Karhulassa ja Lippolassa. Koskijärvi omasta kylästä: Aleksander Lenkkeri. len ikkunat olivat pohjoiseen, Viipuriin. na 2013: ”Opettaja Rosa Koponen oli koulumatkan pituudeksi yli viittä ki sai oman piirinsä virallistettua vuonna Koulun ensimmäiseen johtokuntaan va – Iltasilla kuumottivat Viipurin valot tarmokas nainen, joka pärjäsi villien lometriä. 1910, kun opetus oli jo alkanut edel littiin Aapro Hörkkö, Fredrik Hörkkö, taivaan rannalla, kirjoitti Koponen pai poikien kanssa. Toisena opettajana Näinä koulun viimeisinä aikoina lisenä syksynä. Koulupaikka oli ensin Kaapriel Hörkkö, Aleksander Lenkkeri, kasta Johannekselaisessa vuonna 1967. toimi laulutaitoinen Aina Tepponen. opetuksesta vastasi Syyne (Eufrosyne) kolmen vuoden ajan vuokratiloissa. Konsta Reiman sekä Julius Lenkkeri. Koulutontille istuttivat kylän miehet Luokat olivat suuria.” Seuraava ala Siesko, miehensä Lauri opetti puo 350 silloisen markan vuotuista vuokraa omat nimikkokoivunsa ja Koponen itsel koulun opettaja Laura Elina Liljeblad lestaan Lippolan kansakoulussa. vastaan pidettiin oppitunnit Juhana leen koulun ja maantien väliselle alueelle asui Rudolf Hentulan hellahuoneessa. Pariskunta asui Aleksanteri Kaijasen (1855–1930) ja Vilheemiina Jaakontytär Oma koulura- omenapuita, joista 20 tuotti aikanaan Viipurin maaseurakunnassa v. 1911 (Kosken Saska) talossa. Koulun joh (o.s. Lipponen, 1861–1944) Puhakan kennus satoa. Koulumaalla sijainneet muut ra muurarin tyttärenä syntynyt Liljeblad tokunnassa vuodesta 1943 toimivat isossa tuvassa, jossa oli leipä-uuni ja hella kennukset ilmenevät vuoden 1913 va valmistui Suistamon alakansakoulu Johannes Hörkkö, August Hörkkö, – lämmöstä ei liene ollut puutetta. Talo Kunta lunasti 1,15 hehtaarin kokoi kuutuskirjasta: kaksi aittaa, halkokuuri, seminaarista vuonna 1934, ja aloitti Aleksander Kaijanen, Konsta oli uusi, ja sijaitsi mäenrinteessä. Mäki sen maa-alan Aapraham Simonpoika käytävät, läävä ja rehulato saman katon työnteon Koskijärvellä samana syksynä. Lenkkeri, Toivo Reponen sekä Konsta oli ollut menneisyydessä puolustusase Hörköltä (1857–1940) maaliskuus alla sekä sauna ja uloslämpiävä kamari. Hän vaihtoi ruotsinkielisen nimensä Sairanen. Neliluokkaisen koulun pai mana, patterina, siksi paikkaa kutsuttiin sa 1912 silloisella 300 markalla (vas suomalaiseksi Lehvistöksi Koskijärven kaksi vuokrattiin tilat Uuno Hörkön Pateriksi. Mäen korkeimmalla paikalla taa rahamuseon rahanarvolaskurin Alakoulun aikanaan vuonna 1936, mahdollisesti talosta (Kujasiinsuu). Alakoulua käy oli pieni maavalli. Alueella kasvoi leppää mukaan 1 112 € vuonna 2015) hänen koulun johtokunnan jäsenten kehoituk tiin syksyllä ja keväällä, jatkokoululai ja katajapuskia. Poikien käsitöitä varten Lähteenmäen kankaan lohkostaan. opettajat sesta. Lehvistön jälkeen alakansakoulun set puolestaan opiskelivat lukukausien vuokrattiin myös naapuritalon tupa Tontti – myös Lähteenmäki-niminen opettajaksi tuli Korsnäsissä syntynyt aikana iltavuorossa yleensä klo 15–18. käyttöön Salomon Hörköltä 300 mar – ulottui maantieltä Rokkalanjoelle. Roosa Koposen muistaman mukaan 52 Edith Qvanten, jonka isä Feliks oli – Kujasiinsuun tuvassa jatkosodan ai kan vuotuista vuokraa vastaan. Koulun Samana vuonna tontille valmistui val oppilasta on ollut suurin määrä, joka myös ollut kansakoulunopettaja. Edith kana pidetty koulu toimi supistettuna aloittaessa Koskijärvellä oli oppilaita 32, tion avun ja Valtionkonttorin myöntä on ollut yhtä aikaa hänellä opetettava asui Kujasiinsuussa (Uuno Hörköllä). sekä kaikilta osin erittäin vajavaisissa osastoja (luokkia) neljä. Ensimmäisen män 8 000 markan kultarahan lainan na Koskijärven neliosastoisessa kou oloissa. Talon leivinuuni oli luokassa osaston oppilaita oli eniten – 24 – , toi turvin Johanneksen kunnan tilaama lussa. Koposen työ helpottui osittain, ja emäntä hoiteli sitä tarvittaessa jopa sella osastolla kaksi, kolmannella neljä ja Julius Lenkkerin urakkana tekemä kun alakoulutoiminnan aloittamisen Lokakuu 2016 • nro 10 Johannekselainen 5 oppituntien aikana. Välitunnit vietettiin Koponen toimi myös kotiopettajatta noissa hän oli monessa mukana, mm. talon pihalla karjan ja muun päivittäisen rena Sortavalan kaupunginlääkärin laulukuoron johtajana, eri opintokerho hyörinän keskellä. Luokkatuntien lisäksi tohtori Gustaf Johannes Winterin jen vetäjänä, Maatalouskerhoyhdistyksen Facebook avuksi vain liikuntaan oli mahdollisuus ja sekin perheessä. Myös Tyrvään Stormin kan rahastonhoitajana, Koskijärven Martta vain juoksemisen ja hiihdon muodossa, sakoulun arkistoihin jäi Koposen nimi yhdistyksen puheenjohtajana, pyhäkou suvun jäljityksessä kirjoitti Kauko Hörkkö tuosta ajasta hänen toimittuaan vakituisen opettajan lunopettajana, lähetysompeluseuran vuosikymmeniä myöhemmin. Sigrid Sandemannin sijaisena tammi- jäsenenä sekä vaalilautakunnan sihtee Johannes, Karjalankannas Vielä on mahdollista saada lisää ai maaliskuussa 1906. Loppukesällä 1907 rinä ja puheenjohtajana. kalaisten muistoja kouluajoistaan ja Roosa haki Uudenkirkon kansanopiston Roosa kasvatti opettajantyönsä ohella ”Karjalankannaksen Johanneksen pitäjän asukkaille, heidän jälkeläisilleen ja opettajistaan talteen – lehtemme sivut johtajattaren ja opettajattaren virkaa, aikuisiksi luonaan asuneet kaksi Kirstiä, muille Johannes-mielisille.” Ryhmässä on yli 150 jäsentä. ovat käytettävissä näitä muisteluita var muttei tullut valituksi. Hän sai opetta iso- ja pien-Kirstin. Kyseessä olivat Ryhmän ylläpitäjät Maija Etholén ja Hannele Loikas ovat juuriltaan johan ten. Muistaisiko joku Anna Tepposta, jan todistuksensa hospitanttiluokalta Revonsaaresta 10-vuotiaana 1920-luvun nekselaisia. Maijan äidin vanhemmat olivat Reino Etholén Koskijärveltä ja ensimmäistä alakoulunopettajaa, joka Sortavalan seminaarista keväällä 1909, alkupuolella Ruusan kasvatiksi tullut Elsa Etholén (o.s. Kosonen) Karhulasta. Isän äiti oli Irja Isomoisio (o.s. Suikki) aloitti uransa kiertokoulunopettajana ja aloitti työnsä Koskijärvellä saman Kirsti Oksanen ja sukulaistyttö Kirsti Uuraasta. Hannelella on juuria Kaijalassa. – Siteeni Johannekseen tulee isäni Eino ja jäi Koskijärveltä eläkkeelle v.1934? vuoden syksyllä. Stigell. Kirsti Oksanen toimi myöhem Loikaksen kautta, hän syntyi ja eli nuoruutensa Kaijalan kylässä. Isäni molempien Entä vain lyhyen aikaa 1930-luvulla Tultuaan valituksi Koskijärvelle min Roosan apulaisena ja hoiti myös vanhempien suvut olivat asustaneet Kaijalan kylää monen sukupolven ajan. Loikas viipyneet Lehvistö ja Qvanten? Mitä opettajaksi Roosa ei edes tiennyt, missä Koskijärven piirikirjastoa, jonka tuloa niminen kantatila mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1628 maakirjoissa. voisitte kertoa poikien käsityönopetuk Johanneksen pitäjä oikein sijaitsi, vaikka kylään voidaan pitää Koposen aloit Isäni isä (pappani) oli Juhana Loikas, ”Pekon Jussi”, ja isäni äiti (mammani) sesta ja -opettajista? läheltä oli itsekin kotoisin. Muuttaessaan teellisuuden ansiona, samoin kuin op Vilhelmiina o.s. Hiiri. Juhana Loikas perheineen; 5 poikaa ja 3 tytärtä, asuivat Viipurista Johannekseen Roosa tuskin pilaskirjastonkin perustamista. Roosaa Muistola-nimisellä tilalla, Rokkalanjoen varrella. Myös Vilhelmiinan Hiiri-suku pystyi myöskään kuvittelemaan, miten pidettiin tiukkana ja tarkkana opettaja (Hiiroin) oli Kaijalan vanhimpia kantatiloja, kertoo Hannele. Opettajia pitkäksi aikaa tulisi Koskijärvelle jää na ja kasvattajana, mutta eittämättä hän – Täällä facessa ol niin paljon karjalaisia ryhmiä, joista ei oikein saanut selvää (suluissa toimivuodet:) mään. Tullessaan hän toi kylään asumaan oli myös erittäin pidetty. Usea Roosan kun oli paljon porukkaa, niinpä tuumasimme jot meille oma ryhmä ja johan alkoi • Roosa Koponen (1909–1939) myös vanhempansa. Roosa Koponen asui oppilas piti opettajaansa yhteyttä kir tuttuja asioita ilmaantumaan. On kovin mielenkiintoista löytää sellasta, paikkoja, itse Puhakan talossa, vanhempansa ma jeitse myös myöhempinä vuosina. ihmisiä, mistä isäkin haastoi. Menneisyys vaikuttaa meihin ja kuljetamme sitä • Aleksander Lenkkeri, joittuivat Salomon Hörkön (1849–1912) Roosa toimi yhtäjaksoisesti opetta mukana tiedostaen tai tiedostamatta. poikien käsityönopetus (1909–?) talosta vuokratussa kamarissa. Hörkön jana aina talvisodan evakkoon lähtöön • Johannes Lenkkeri (Rastas- talon emäntänä oli Juhana Puhakan asti. Takaisin paluun mahdollistuttua Suomen kirkkoja ja hautausmaita mäen Jussi), poikien käsityönopetus sisar Eeva Benjamintytär (1847–1931). hän ei palannut enää opettajantöihin • Armas Hörkkö (Lepikon Armas), Johanneksen vuosinaan Roosa vierai Koskijärvelle käytyään silloiselta asuin ”Suomalaisia kirkkoja ja hautausmaita koskeva sivusto, minne toivotaan ennen poikien käsityönopetus li silloin tällöin myös Pietarissa äitinsä paikaltaan Ylämaan Ihakselasta käsin kaikkea itse otettuja kuvia. Myös luovutetun alueen seurakuntien kuvat ovat ter kanssa tapaamassa siellä asuvaa eno toteamassa, miten molemmat koulura vetulleita. Pidäthän huolen siitä, että sinulla on oikeudet kuvien julkaisemiseen.” • Arvo Hörkkö (Anti Ale Arvo), aan August Fredkrik Stigelliä. Vuoden kennukset olivat tuhoutuneet. Sen sijaan Jäsenistä moni on vapaaehtoisena kuvannut hautakiviä eri hautausmailla, osassa poikien käsityönopetus 1943 Opettajainlehdessä olleen Roosan hän jatkoi opettajan uraansa Nilsiässä hautausmaita on kuvattu kaikki hautakivet systemaattisesti. Kuvien avulla on • Anna Maria Tepponen, 60-vuotissyntymäpäivätekstin mukaan eläkkeelle jäämiseensä asti (v. 1952), mahdollista käydä virtuaalisesti vierailuilla niillä hautausmailla ja kirkoissa, alakoulunopettaja (–1934) hän kävi opintomatkoilla Pietarin li muuttaen sen jälkeen Lappeenrantaan joihin ei välimatkan puolesta pääse käymään. Sukututkijalle kuvat antavat myös • Laura Liljeblad (Lehvistö), säksi Ruotsissa. Historiallisesta sa eläkepäivikseen asuen Kirsti Rissasen arvokkaan mahdollisuuden yhdistää menneisyyttä nykyisyyteen päin. alakoulunopettaja (1934–1936) nomalehtikirjastosta löytyvä pieni (o.s. Oksanen) perheen kanssa. Roosa Ryhmässä lähes 4500 jäsentä. uutinen vuodelta 1930 kertoo puoles Koposen pitkä elämäntaival päättyi • Edith Qvanten, taan Koposen osallistuneen Suomen Lappeenrannassa vuonna 1973, vain päi Kuolinilmoituksia alakoulunopettaja, talvisotaan asti? Koulukasvitarhayhdistyksen kotitalous viä 90-vuotissyntymäpäivänsä jälkeen. • Syyne Siesko (1942–1944) kurssille Tampereella. Kylän toimin ”Tämän ryhmän albumeihin voidaan tallentaa kuolinilmoituksia, mitä löytyy – Sari Scimone – suvun arkistoista ja siten ne voivat auttaa sukututkijoita omissa tutkimuksis saan. Kuolinilmoitusten julkaisemissa tulee kuitenkin noudattaa hyvää tapaa. Kuolinilmoitus ei sinällään ole teos, jolla olisi tekijänoikeuslain mukaista suojaa, mutta ilmoituksessa olevat muistovärssyt voivat olla tekijänoikeuslain suojaamia ja jos kuolinilmoitus on todella persoonallinen. Kuvat tässä ryhmässä laitetaan albumeihin, mitkä on nimetty aakkosittain. Lisäksi on toivomus, että ilmoitukset olisivat henkilöiden omista arkistoista eikä kopioitu esim. digitaalisesta sanoma lehtiarkistosta.” Ryhmässä yli 700 jäsentä.

Sekä ’Suomen kirkkoja ja hautausmaita’ että ’Kuolinimoituksia’ ryhmien pääyl läpitäjä on Sari Ahonen, jolta sukututkimus on vienyt sydämen 16 vuotta sitten. – Minulla on ollut etuoikeus tehdä sukututkimusta täysipäiväisesti lähes koko ajan. Tutkittavia linjoja on kaksi: adoptiovanhempieni suvut ja biologisen äiti ni suvut. Adoptiovanhempien suvut vievät tutkimukset isän kohdalta tiukasti Vakka-Suomeen ja äidin puolelta Pohjois-Savoon ja Kymenlaaksoon. Biologisen äidin puolelta mennään puolestaan Pohjois-Pohjanmaalle ja Pohjois-Karjalaan. Joitain sukuhaaroja, lähinnä avioliittojen kautta, on kulkeutunut tai tullut myös itärajan takaa, mutta niitä olen todella vähän tutkinut vielä. Turun Seudun Sukututkijoiden puheenjohtajana aloitin vuoden 2010 alussa ja meillä on jäseniä noin 380. Sukututkimuksen myötä heräsi kiinnostus myös hautausmaita kohtaan ja löysinkin facebookista ryhmän Suomen kirkkoja ja hautausmaita. Eipä mennyt kovin kauaa, kun minua pyydettiin ryhmän ylläpitäjäksi ja tänä päivänä hoidan ryhmässä suurimman osan asioista: neuvon kuvaamisessa, kuvien lataamisessa, kuvien sijoittamisessa, teen uusia albumeita ja ylläpidän albumeista hakemistoa. Ryhmä on saavuttanut suuren suosion, viimeisen kahden vuoden aikana jäsen määrä on kolminkertaistunut ja nyt meitä on jo lähes 4500 ja kuvia on lähes 320.000. Tarkoituksena on kerätä kuvien kautta kirkkojen ja hautausmaiden historiaa ja siinä samassa myös tukea sukututkijoita. Kuolinilmoitukset-ryhmän Ruusa (Roosa) Lähteet: perustin pääasiassa sukututkijoita ajatellen, kun tutkijan voi olla vaikea päästä kiinni 1900-luvun tietoihin. Kuolinilmoitukset ovat tässä suhteessa suuri apu • Suomen Sukututkimusseuran hiski-tietokanta http://hiski.genealogia.fi/ tutkijoille. Kuolinilmoituksiakin on kertynyt jo reilusti yli 3000 kuvan verran. Koponen hiski?fi+t8883889 , Arkistolaitoksen digitaaliarkisto http://digi.narc.fi/digi/ , Molemmat ryhmät ovat suljettuja, eli vain jäsenet voivat lisätä ja kommentoida Roosa Sofia Koponen – aikalaistensa Karjala-tietokanta KATIHA https://katiha.mamk.fi/ kuvia. Tieto ryhmistä leviää jäsenistön voimin. Ruusaksi kutsuma – syntyi 6.12.1883 • Johannes-Seuran arkisto, sis. kopioita Johanneksen kunnan asiakirjoista, sekä Viipurissa. Roosan vanhemmat oli yksityisten kertomuksia vat Tuusniemeltä kotoisin ollut Johan Suomi DNA-projekti / Finland DNA Fredrik Koponen (1857–1919), ammatil • Koskijärvi-kirja, mm. s. 274–287, Koskijärven kansakoulun historia, koonnut Project / Finland DNA-projektet taan poliisi, ja kuopiolainen Hilda Sofia Maritta Lehtiö Stigell (1850–1939). Rosan lapsuudessa • Johannekselainen ”Jos mietit DNA-testin tilaamista ja kaipaat apua oikean testin valinnassa, kerrotko perhe asui Viipurissa Papulan sillan lä itsestäsi ja mitä haluat sukututkimuksessa saada selville. Voit kertoa tavoitteistasi – 11/2013 s. 3, Kaija Sipilä / Lapsen elämää Karjalassa, artikkeli luettavissa hellä olleessa talossa, mikä aikanaan oli tässä ryhmässä tai laittaa suoraan viestin. Joku haluaa selvittää ison sukuseuran eri lehden digiversiossa: http://www.johannes.fi/lehdet/11-2013-Marraskuu_ ollut Vilkkeen kansakouluna, ja minkä linjojen sukulaisuussuhteita, jollakulla on taas vaikkapa biologinen isä hakusessa.” JOHANNEKSELAINEN.pdf Puolustuslaitos hankki omistukseen Ryhmän suomalainen ylläpitäjä on Marja Pirttivaara, joka on geneettisen sa asumistarkoituksiin. Rosan isovan – 11/1966 s. 3, Karjalasta lainattua: Opettaja Rosa Koponen muistelee lämmöllä sukututkimuksen alalla kärkinimiä Suomessa. Ryhmässä yli 3000 jäsentä. hemmat äitinsä Hildan puolelta olivat Johannesta Pusulassa syntynyt ja Helsingin kautta – 11/1967 s. 1, Ruusa Koponen / Olin opettajana Koskijärvellä Viipurin läänin suvut ja sukututkimus Kuopioon päätynyt seppämestari Carl – 1/1968 s. 1, Ruusa Koponen / Olin opettajana Koskijärvellä Ryhmä Viipurin läänin suvut ja sukututkimus on luomisvaiheessa – löydät sen Henrik Stigell (1805–1858) sekä tämän – 12/1973 s. 2, Johannekselaisten merkkipäiviä, Ruusa Koponen 90 vuotta 6.12. toinen vaimo Lovisa Ulrika Soininen nimellään hakuikkunasta kun ryhmän jäsenyyshaku on avattu: (s.1815) Kuopion maalaiskunnasta. • Kulon Eemelin (Emil Lenkkeri) kirjoitukset Koskijärvestä ”Ryhmä kaikille Viipurin läänissä (rajat 1939) asuneita esivanhempiaan tutki Roosan isän puolen isovanhemmat oli • Siirtokarjalaisten tie -kirja, osa III, s. 960, 1022 ville sekä niille, joita alueen suku- ja paikallishistoria kiinnostaa. Ryhmässä niin vat talollinen Fredrik Koponen ja Lena perinteisen kuin geneettisenkin sukututkimuksen harrastajia. Viipurin lääniin • historiallinen sanomalehtikirjasto http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/ Stina o.s. Holopainen Tuusniemeltä. kuului 1930-luvun loppupuoliskolla kuusi kaupunkia: Viipuri, Kotka, Lappeenranta, search Jo opiskeluaikoinaan Roosa sijais Käkisalmi, Sortavala ja Hamina, neljä kauppalaa: Kouvola, Lauritsala, Koivisto ti opettajiaan omassa opinahjossaan • Sastamalan kaupungin arkisto, Tyrvään Stormin kansakoulun vuosikertomus ja Lahdenpohja sekä 66 maalaiskuntaa.” Viipurin tyttölyseossa ja muissakin 1905-1906 – kiitos yhteistyötä Sastamalan kaupunginarkistonhoitajalle Virpi – Sari Scimone - Heli Koso - Marjatta Haltia – Viipurin kansakouluissa. Hän val Teerille! mistui ylioppilaaksi vuonna 1905. 6 Johannekselainen Lokakuu 2016 • nro 10

Seurassa harrastettiin pienimuotoisesti aktivoi vahvasti Hackmanin juuri aloit Sata vuotta viipurilaista painitaitoa painonnostoa ja nyrkkeilyssä lähdet tanut tehdasyhteisö. Tehtaan perustama tiin alkeiden opetteluun heti 20-luvun kerhotalo oli keskeinen painiharrastuk Pohjanmaa on ollut painiharrastuksen ja kilpailumenestyksen vankka kasvualusta jo vaihteessa. Nyrkkeilystä tulikin seuralle sen areena Johanneksessa. lajin varhaisista vuosista. Otsikko kuitenkin kertoo, että painiosaamista on ollut valta ensimmäinen SM-kulta jo 1923. Lajin Viipurin Voimailijat jatkoi sotavuosi mitalikanta kasvoi sen jälkeen puoli en jälkeen toimintaansa Helsingissä, kunnassa laajemminkin ja Viipurista tuli sen yksi keskuspaikka. Sieltä kipinät ovat säännöllisesti toista vuosikymmentä. painiseurana. Se oli vielä 50-luvulla lentäneet Kannakselle, myös Johannekseen. Seuran näkyvimmiksi nyrkkeilyme vahvasti viipurilaispohjainen, mutta jo nestyjiksi nousivat Valfrid Resch ja 60-luvun puolella yhtä lailla stadilais Sten Suvio. nuorten painiseura. Kumpaakin kautta Resch tultiin myöhemmin tunte löytyi menestyjiä kansallisella tasolla, maan Valle Reskona, lajin armoitettu parhaimmillaan mitalimenes na valmentajalegendana. Sten tyjiä myös pohjoismaisella tai Suviosta leivottiin olym eurooppalaisella areenalla. piavoittaja Berliinin Viipurin Voimailijat täyt kehäneliössä 1936 ja ti tänä keväänä sata vuotta. valmentajana hänkin Viipurilaisen painin tarina toimi monipuolisesti. alkoi siis jo ennen sitä, mutta Viipurin Voimailijat kotimaisemaansa muutta pystyi seurana vahvis neen seuran toiminta osoit tumaan myös talou taa yhdistystason hengen ja dellisesti, kun päästiin voiman mitä parhaim 30-luvun hyviin vuo malla tavalla. Seura siin. Tästä kertoo se, että

Kuva: Sari Scimone

Painikilpailujen osanottajia ja järjestäjiä Johanneksessa 30-luvun alussa. seura osti itselleen oman talon 1935. järjesti keväällä juhlakseen miesten Johanneksen Kireät oli perustettu 1931 ja paini oli sille tärkeä laji. Mukana on Tällaiseen ratkaisuun ei ollut vielä yk kreikkalais-roomalaisen painin SM- painijoita lähialueen seuroista, esimerkiksi Uuraan Voimamiehistä. sikään muu vastaava seura päässyt. kisat ja samalla juhlittiin Suomen Kuva: Johannes-Seuran arkisto. Tilavaan rakennukseen saatiin toimi Painiliiton tasavuosia. Voitte tutustua vien harjoittelutilojen lisäksi johtokun nykyiseen seuraan ja varhempaankin vielä kahdeksan vuotta myöhemmin taruusvoittoputki jatkui sen jälkeen vielä nan huone, kerhohuone sekä juhlasali toimintaan www-sivuston kautta. Antwerpenissa. Kotimaisten mestaruuk vuosikymmenen, mikä oli näin vah näyttämöineen ja ravintolatiloineen. Johannekselainenkin yhteys seu Painin alkuvaiheet Viipurissa liittyvät sien lisäksi hänestä tuli myös maailman van painiharrastuksen maassa todella Seura edisti painiharrastusta Viipu rasta vielä löytyy. Valmentajana toi voimisteluseura Reippaan toimintaan. mestari ja Euroopan mestari jo ennen harvinaista. Sen myötä ei ole ihme, että rin ympäristössä, olihan sitä kautta mah mivan Jukka Loikkaan taustalla on Seuraan perustettiin 1898 atleettiklu maailmansodan melskeitä. Friman toi Suomeen olympiakultaa sekä dollista löytää nuoria lahjakkuuksia johannekselaisia juuria. Jukka Loikas bi nousevaksi uudeksi lajiryhmäksi. Emil Väre oli yksi jäsen pienessä Antwerpenista että Pariisista sekä yhden omiin riveihin sekä mahdollisuus lisätä on menestynyt lajissa kansainväli Harrastus suuntautui painiin ja pai piirissä, joka ryhtyi valmistelemaan maailmanmestaruuden. lajin näkyvyyttä muutenkin. Jo aivan sesti vahvasti: nuorten sarjassa MM- nonnostoon. Vaikutteita tuli kan Viipuriin nimenomaan painin erikois Emil Väre ja Oskari Friman olivat al alkuvaiheissa seura järjesti Terijoella hopeaa, aikuistasolla EM-pronssia ja sainvälisten näytösesiintyjien kautta seuraa. Mukaan kutsuttiin myös Heikki kuvuodet uuden seuran paininohjaajina, näytöskilpailun. Johannekselaisilla on hyviä MM-sijoituksia juuri mitalisijojen sekä suoraan Pietarista, jossa oli juu Pennola ja uusi seura perustettiin ke nykyään käytettäisiin kaiketi nimikettä vahva todiste hallussaan lajimarkki takana, olympiaedustus Soulissa 1988. ri aloitettu vuotuisten Venäjän paini väällä 1916. Nimeksi valikoitui vähän valmentaja. Tämä antoi nuorille ja nou noinnista, koska seuramme toimistossa Aktiivipainivuodet olivat eri seuroissa mestaruuskilpailujen järjestäminen. painia laveammin Viipurin Voimailijat. seville kyvyille parhaan mahdollisen on esillä Viipurin Voimailijoiden lah ja rooli valmentajana toi hänet Viipurin Ensimmäinen viipurilainen painime Tämä olikin viisasta, sillä viisi vuotta kannusteen. Kansalaissodan johdosta joittama Painija-patsas vuodelta 1933. Voimailijoihin vuosituhannen vaih nestyjä oli Heikki Pennola, josta tuli myöhemmin nyrkkeily otettiin seuran seuran taival oli kuitenkin katketa jo Kaiverruksessa todetaan, että kyse on teessa. seuraavina vuosina Viron mestari ja toiseksi lajiksi. Toiminnan pääpaino on parin vuoden jälkeen. Harjoitustilojen palkinnosta ”maalaisseurojen kesken”. Voimme toivottaa hyvää jatkoa val Venäjän Shampioni. Pennola ei koskaan kuitenkin pysynyt painimatolla. Uudesta vuokrat olivat maksamatta ja arvokas Kaikesta päätellen Urheilu- ja painiseura mennukselle sekä seuralle, samalla päässyt olympialaiselle painiareenalle seurasta tuli heti mahtitekijä alueelle ja painimatto jäi niiden pantiksi. Tuki Johanneksen Kireät on saanut sen kil muistakaamme kotipitäjän urheilupe taitoaan mittaamaan, mutta hän luotsasi valtakuntaan. Väre oli jo antanut tuke löytyi yksityiseltä viipurilaiselta taholta, vassa omakseen. Voitto on lahjoitettu rinnettä tämän erikoislajin osalta. sinne yhdeksi painijalegendaksi Emil aan Oskari Frimanille, josta tuli sar vuokrarästit saatiin hoidetuksi, matto Johannes-Seuralle säilytettäväksi vii Väreen. Jo Tukholman kisoissa 1912 jassaan Suomenmestari 1915. Viipurin haltuun ja harjoittelu entistä sopivam meistään 80-luvun alussa. Kireät oli – Hannu Rastas – Väre voitti kultaa ja sai toisen kullan Voimailijoihin siirtyneen Frimanin mes missa tiloissa pääsi jatkumaan vielä 1918. seurana perustettu 1931 ja sen toimintaa

Muistin lokeroista pilkahti syyskuussa esiin termi kirjanpitotila. Olen vuo- dostettiin siirtoväen asutusta varten. teilla Suomessa siirryttiin maatalouden pitotiloja oli yli 1300. Sota vei tiloja ja sien saatossa pariin kolmeen otteeseen kuullut, että Gabriel Rastaan maatila Valtiotaho alkoi osallistua kannatta osalta kaikkia tiloja koskevaan kirjanpi tilanpitäjiä, määrä laski alle puoleen. Kaijalan kylässä oli kirjanpitotila sekä maatalousopintojen harjoittelutila. vuusseurannan toteutukseen vuodes toon vuonna 1967. Kirjanpitotiloilla oli Hiljalleen 50-luvun kuluessa seuranta Asia on tullut ohitetuksi ilman sen suurempaa pohdintaa. Nyt päätin kaivaa ta 1915, ensin maanviljelyshallituksen kuitenkin lisävelvoitteita tilastoida tehty tilojen määrä nousi uudelleen yli tuhan hieman syvemmältä - vastaan tulikin mielenkiintoinen ja hyvin tarkkaan nimikkeen alla ja vuodesta 1917 maa työmäärä (oma ja palkattu) vuositasolla nen ja pieneni sen jälkeen kun yleinen ajateltu toimintatapa. taloushallituksena. Heti alusta alkaen ja eri tuotannon lajikkeiden mukaan maatalouden kirjanpitolaki tuli voimaan seurantaa tehtiin tiukkojen tilastometo jaoteltuna. Näin saatiin systeemistä tie puoli vuosisataa sitten. dien mukaisesti ja kirjanpidon rakenne toa sekä tilakohtaisen kannattavuuden Mistään vastaan tulleesta tiedosta en Kirjanpitoa tai tietojen kokoamisen sisältö voitiin seurantana että eri tuotannon alojen pääse näkemään, minä vuonna Gabriel pitää vertailukelpoisena vaikkapa sa seurantana suhteessa panoksiin. Rastaan tila on liittynyt kirjanpitotilo dan vuoden mittakaavalla. Kirjanpidon Kirjanpitotiloja oli alkuvaiheessa siis jen joukkoon. Joka tapauksessa näin on Johanneksen tiloilla selkeä tavoite oli erottaa maatalouden runsas sata. Määrää kasvatettiin niin, tapahtunut melko varhaisessa aallossa Luultavasti Johanneksessa on ollut joku ty vähän muunnettuna kokeilla myös tulot ja menot muusta toiminnasta sekä että 1920 seurantaa toteutti 240 tilaa. vuoteen 1922-23 mennessä. Siihen ai tai jokunen muukin kirjanpitotilan mää Itävallassa, Etelä-Ruotsissa ja Norjassa. vetää vahva raja elinkeinotoiminnan ja Kasvu jatkui sen jälkeen voimakkaana kaan paikalla on ollut jo maatalous rityksen mukainen maatila ja siitä luki Suomalaiset päättivät ottaa menettelyn yksityistalouden väliin. Näillä periaat ja suurimmillaan 30-luvulla kirjan opintojaan täydentänyt harjoittelija ja sin mielellään lehden palstoilla lisätietoa. myös käyttöön ja täällä otettiin oppi perusteena nimenomaan tilan kuulu Jo suuriruhtinaskunnan aikaan yli 100 hyvin suoraan alkulähteeltä Saksan ja minen kirjanpitotilojen ryhmään. vuotta sitten suomalaisilla oli vahvat Sveitsin suunnalta. Vuosi 1912 oli al Gabriel Rastaan talo. Johanneksessa on oltu monin ta yhteistoiminnan järjestöt ja monipuo kupisteenä ja toimintaa ohjasi maata Kuva: Johannes-Seuran arkisto. voin aktiivisia maatalouden kehittäjiä linen virastokoneisto oman maan hal louden neuvontaorganisaatio Suomen ja erikoisviljelyn kehittäjiä 1910-luvulta lintaan. Talouden ja yritteliäisyyden Maatalousseurojen Keskusliitto kolmen 1930-luvulle. Esimerkiksi Kaislahden alalla tämä merkitsi sekä kehittymisen ensimmäisen vuoden ajan. Heti ensi hovissa on pidetty karjanhoitokoulua ja tukea että valvontatoimia. Maatalouden vaiheessa mukana oli hieman yli 100 Kirjolan hovista on jaettu siipikarjatie merkitys oli ylivertainen sen ajan elin tilaa, joista Viipurin läänistä oli noin toutta sekä kasvinviljelyn erikoistietoja. keinopaletissa. Kyse oli kansalaisten viidennes eli varsin hyvä edustus. Puolet On oppia haettu pitäjän ulkopuoleltakin ravinnosta ja vientiin saatavista tuot tiloista kuului tyypilliseen perheviljelmi ja uudet omistajat ovat tuoneet tietoa teista sekä raaka-aineista nousevalle en kastiin, kooltaan 10-25 ha. Suurtiloja tullessaan. Lisäksi työskentely edisty elintarviketeollisuudelle. Ei siis ihme, yli 100 peltohehtaaria oli joukossa vain neillä tiloilla on levittänyt oppeja omaan että maatalouden kannattavuus koet kolme. Tutkimustietoa haluttiin ja saa kylään tai lähialueille. Kaiken tämän tiin tärkeäksi selvityksen ja seuran tiin erityisesti omana työnä hoidettujen pohjalta on hyvin todennäköistä, että nan kohteeksi. Saksassa ja Sveitsissä maatilojen kannattavuudesta. Siihen kirjanpitotiloja on löytynyt pitäjästä oli aloitettu 1900-luvun alkuvuosina suuntaan maataloustuotannon raken useampia kuin yksi. uudentyyppinen kirjanpitoperusteinen ne kehittyi vuosikymmenten ajan, kun kannattavuustutkimus. Sitä oli ehdit torppia lunastettiin ja pientiloja muo – Hannu Rastas – Lokakuu 2016 • nro 10 Johannekselainen 7 Kansallispuku Hypähdys keskiaikaan hankkeen tiimoilta Turun Kirjamessuilla Syyskuun puolessavälissä kokoontuivat puvun osien val- Kirjamessut sekä Ruoka- ja Viinimessut järjestettiin 30.9.–2.10. Turun Messukeskuksessa, mistajat, asiantuntijat ja Johannes-Seuran edustajat toisen teemanaan Saksa ja Satakunta. Suomen vanhin kirjamessutapahtuma keräsi ison jou- kerran Orimattilassa pukusovituksen merkeissä. kon kävijöitä, noin 23 100. Tänä vuonna 200-vuotisjuhlavuottaan viettävä Arkistolaitos tarjosi vierailijalle ainutlaatuisen lisämausteen messukokemukseen. Puvun ompelija on Minna Koskinen. sa. Helttuhattu pitää pukea päälaelle Ensimmäisen sovituskerran jälkeen oli ns. nutturan päälle. Lyhythiuksinen liivin sekä silkki- ja sarkaröijyjen sisä nykynainen käyttää lankalisäkkeitä, puolelle ommeltu kiinnitysnauha, joka papiljotteja tms. Sopivanpaksuisen lan paransi asujen istuvuutta huomattavasti. gan löytämisessäkin on ollut haastetta. Nauhan paikka tullaan sovittamaan Paras vaihtoehto löytyy valkoisena - se yksilöllisesti jokaisen käyttäjän mitto on siis värjättävä mustaksi, mikä ei ole jen mukaan. Liivin ja röijyn etupuolen vaikea asia. kiinnitystapoja pohdittiin ja päädyttiin Soja Murto-Hartikainen oli ku jonkinlaisiin hakasiin. Liivin taakse tonut useita mallitilkkuja hame- ja tulee vyötärölle lenkki, jonka kautta esi esiliinakankaiksi. Esiliinaan sopivi liinan nauhat voidaan haluttaessa sitoa. en kude- ja loimilankojen löytäminen Vaihtoehtona on sitoa esiliina kokonaan on miltei mahdotonta. Ne lankalaadut liivin alle. Sarkaröijyn materiaali muis ja -paksuudet, joita Soja oli kokeillut, tutti nyt enemmän alkuperäiskangasta, osoittautuivat erittäin hankaliksi kutoa. ja se todettiin sopivaksi. Silkkiröijyn Jos ammattilaisen käsissä lanka kat materiaalin mallitilkuista valittiin al keaa vähintään joka viidennen heiton kuperäisen röijyn vähiten virttynyt jälkeen, ei amatööri selviä kankaasta tä väriä vastaava tummemmanruskea ikinä. Tarkoitushan on tehdä kaikkien sävy. Röijyt istuivat kantajalleen hyvin saatavilla oleva pukukokonaisuus, joten eikä esim. käsiä liikuteltaessa havaittu kankaat on voitava kutoa harjoittelijan minkäänlaista kiristämistä. taidoilla kansalais- ja työväenopistoissa Karjalan naisten suojelukirje kuvattuna Arkistolaitoksen teettämässä kortissa. Paitaan ei tehty muutoksia. Hihojen tai kotikankurin välineillä. Leena Holst kiinnitystavaksi sovittiin nelireikäinen ehdotti pellavaloimen vaihtamista puu nappi ja silmu. villaloimeen. Tämä ei muuta kankaan Yksi kirjamessujen ehdottomista veto jontaa messuilla esittäytyvien lukuis Hame oli mustaa teollisesti valmis ulkonäköä mitenkään merkittävästi, ja nauloista olivat Arkistolaitoksen osas ten antikvariaattien osalta, joukossaan tettua villakangasta, joka on lopullinen ovathan esikuvatkin melkoisen vaihtele tolla teltan sisällä himmeässä Brahen Antikvariaatti, tur kangasvaihtoehto. Hameen pituus oli valla käsialalla kudottuja ja ommeltuja. valossa lasikaapeissa nähtä kulainen yritys, jota luotsaa juuri sopiva mallille: nilkat näkyivät Pääasia on, että saamme puna-valko vissä olleet reliikit ja vanhat isänsä kautta johannekselais hameen alta, kuten pitääkin. Vyötärö raidallisista esiliina- ja hamekankaista asiakirjat, erityisesti yksi niis ta sukua oleva Vesa Hörkkö. kantataan esikuvan mukaan villakan helposti kudottavia. Soja tekee vielä mal tä. Suomen vanhin säilynyt Kannaksen kirjallisuutta löytyi kaalla ja halkion reunoihin tehdään litilkut kummastakin puuvillaloimeen. asiakirja on tasan 700 vuot messuilta yllättävänkin paljon. lenkit, joista hame sidotaan nyörillä. Tulevista koulutustapahtumista to ta sitten (1.10.1316) päivätty Johanneksen pitäjähistoriaa Marjo Vainion virkkaamasta helttu dettiin, että opettajien ja pukuvalmis Ruotsin kuninkaan Birger löytyi useammasta hyllystä, hatusta sovitettiin uutta versiota, joka tuksesta kiinnostuneiden lisäksi olisi Magnuksenpojan (1290–1319) hintahaitarin liikkuessa 50-80 oli päänympärysmitaltaan paljon pie hyvä kutsua mukaan myös pukukan allekirjoittama suojelukirje € välillä. nempi kuin edellinen. Hatun kupua oli kaiden myyjiä. Seuraava koulutuspäivä Karjalan naisille, ja se oli nyt Kotiin palattua piti tarkis pyöristetty esikuvan kaltaiseksi. Tämä ei on tammikuussa 2017, aiheina paita ja ensimmäistä kertaa julkises taa omat arkistot; olemme kir istunut kovin hyvin nykyihmisen pää helttuhattu. ti esillä Turun kirjamessuilla. joittaneet Birgerin Karjalan hän, mutta asiantuntija Leena Holstin Alkuperäinen dokumentti löy naisille antamasta turvakir mielestä pysytään alkuperäisessä koos – Pirjo Ruoho – tyi Viipurin kaupunginarkis jasta sekä itse kuninkaasta tosta 1800-luvulla. Kooltaan Johannekselaisessa nro 3/2013. 23,5 x 10 cm oleva pergamentti Tämän asiakirjan – ja monta latinankielisine teksteineen on säilynyt muuta erittäin vanhaa asiakirjaa pääsee hyvin. Arkistolaitos nimeää asiakir sinetti (kuva yllä). Reliikkien osalta Turun asiasta kiinnostunut lukemaan myös in jan sisällön ”Karjalan naisrauhaksi”. Tuomiokirkon reliikkikokoelmista esille ternetissä, sillä messuilla julkaistiin be Siinä todetaan kuninkaan nimissä mm. tuotu Piispa Henrikin lapaluuksi epäilty taversio uudistuneesta Diplomatarium ”kaikkien meille alamaisten vaimojen luu herättää epäuskon tunteita. Fennicum -tietokannasta. (www.arkisto. ja naisten, jotka asuvat meidän linnam Teltan hämärästä keskiajalta takai fi/df). Tietokanta sisältää parhaiten ajan me Viipurin alaisuudessa eli Karjalan sin vuoteen 2016 palannut messukävijä tasalla olevat tiedot Suomen keskiajan maassa, (…) tulee saada nauttia täyttä hämmentyy nykyajasta osuttuaan ta asiakirjalähteistä aina vuoteen 1530 asti. rauhaa ja turvallisuutta niin kuin itse pahtumatilaan, missä Robin on haas valtakunnassamme Ruotsissa, yhtä hy tateltavana ja uutuuskirjat tuntuvat Kuvat ja teksti vin omaisuuden kuin hengen puolesta, suorastaan hyppäävän joka suunnasta – Sari Scimone – niin että rikkojia kohtaa meidän ku vastaan. On aika siirtyä tutkimaan tar ninkaallinen rangaistuksemme mitä ankarimpana”. Arkistolaitoksen messuilla esitte lemien asiakirjojen joukossa oli myös Kannaksen näkökulmasta toinen mielen kiintoinen dokumentti; kuningas Kustaa Vaasan vahvistus 19.3.1525 Viipurin kaupungin ja sen asukkaiden nautti masta kruunun suojeluksesta ja vapau desta. Kirje on kirjoitettu pergamentille ja siinä riippuu kulunut valtakunnan

Littoisten Karjalaiset ry:n syyskokous sunnuntaina 23.10. klo 13.00 Ritva ja Seppo Santasella Paaskalliontie 3 a 2 Rusko. Kokouksen jälkeen vietämme tupailtaa. Tervetuloa! – Hallitus –

Olkitöitä tekemään Käsityökerhossa aiheena pienet olkityöt lauantaina 15.10.2016 klo 11 – 15. Tervetuloa mukaan!

Vaahtola-Rokkala-Riionsaari-syystapaaminen lauantaina 8.10. Klo 13.00 Littoisten Monitoimitalolla os. Tallakatu 2 (Littoisten asemaa vastapäätä). Mannekiinina Marjo Vainio. Kuva: Sirpa Saaristo Tervetuloa maistelemaan hapanlohkoa, jäkiruokana kakkukahvit. 8 Johannekselainen Lokakuu 2016 • nro 10

JOHANNES-SEURAN PERINTEINEN TALVIRISTEILY: TURKU – TUKHOLMA – TURKU d d d d Ms Baltic Princess sunnuntai 29.1.– maanantai 30.1.2017 d d d d

Ilmoittautumiset ja maksu 17.1.2017 mennessä Maksu Johannes-Seuran tilille TOP Kaarina IBAN: FI87 5710 8350 4278 97 BIC: HOKOYFIHH. Merkitse viestikenttään maksamiesi osallistujien nimet.

Ilmoittautumiset: Raija Kärpijoki puh. 050-4907355, e-mail: [email protected] Sari Auvainen e-mail: [email protected] Risteilyn hinta: 65 €/hlö 2 hengen A-hytti, 78 €/hlö 1 hengen A-hytti, Pekka Teräväinen puh. 0400-432668, e-mail: [email protected] 65 €/hlö 1 hengen B-hytti , 103 €/hlö DeLuxe-hytti Hintaan sisältyy: Lähtö risteilylle sunnuntaina 29.1.2017 klo 20.15 Ms Baltic Princess. Tervetulomalja – Meriaamiainen – Yhteinen tilaisuus – Merilounas – Pullakahvit Kokoontuminen Tallink Siljan terminaaliin viimeistään klo 19.30. Risteilyohjelma ja kellonajat jaetaan terminaalissa. Paluu Turkuun on Ohjelmassa kasvatustieteen tohtori Eeva Riutamaa luennoi ja alustaa keskustelun klo 19.15 30.1.2017. väitöskirja tutkimuksestaan ”Maan korvessa kulkevi.” Tutkimuksessa on selvitetty TERVETULOA! luovutetusta Karjalasta lähtöisin olevien evakkolasten tunnemuistoja ja kokemuksia ja niiden yhteyttä myöhempään hyvinvointiin. Johannes-Seura ry • Ohjelmatoimikunta

Pentin sukua Johanneksessa Elokuussa ryhmä matkalaisia osallistui Ritvan Matkojen järjestämään kahden päivän Johanneksen matkaan majapaik kana tuttu Lokki-hotelli. Lämmin ja kaunis loppukesän sää suosi matkalaisia ja mahdollisti patikoiden tutustumisen kir konkylä Vaahtolan muistorikkaisiin maisemiin. Matkalla oli mukana Matti ja Helena Pentin jälkeläisiä, jotka Vaahtolan Pentinmäellä vanhojen karttojen ja perinnetiedon sekä osin myös muistikuvien myötä muistelivat suvun johanneksenaikaisia vaiheita. Matkan aikana juhlistettiin samalla sukuhaaran kantaisän Matti Pentin syntymän 200-vuotismuistoa viemällä kukkia suvun eri polvien Johanneksen aikaisesta ajasta kertovan muistotaulun viereen. Tämä muistotaulu on kiinnitetty Pentin suvun elämään sukupolvien ajan kiinteästi liittyneen Johanneksen Pappilan aikaisen kivinavetan jykevään seinään ystävämme Boriksen avustamana. Kukkatervehdystä toimittamassa Pentin suvun jäsenistä Johanneksessa syntyneen Hilkan johdolla Anneli, Anne, Markku, Kari ja Hannu. Kameran takana olivat Sirpa ja Annikki.

Johannekselainen Johannekselainen ilmestyy n. 10 kertaa vuodessa Kustantaja ja julkaisija: Johannes-Seura ry Toimisto: Myllytie 1 (Kirkonkulma) 21500 Piikkiö, puh. 02-4795 118 Avoinna: keskiviikkoisin klo 12-17 ja kuukauden ensimmäisenä ja kolmantena arkilauantaina klo 10-15. (ks. sivu 2) www.johannes.fi sähköposti: [email protected] Päätoimittaja: Hannu Rastas, Saksantie 89, 21500 Piikkiö Puh: 050-3541 363 Sähköposti: [email protected] Lehtitoimikunta: Marjatta Haltia, Liisa Katajainen, Sari Scimone, Kaija Sipilä ja päätoimittaja. Lehden toimittajia: Kaikki lukijamme, johannekselaiset ja heidän ystävänsä. Ilmoitushinnat: 0,55 €/palstamm (perusteena 4-palstainen sivu, palstan maksimileveys 70 mm). Säännöllisistä jatkuvista ilmoituksista alennus. Kuolinilmoitukset: Leveä palsta (Kapea palsta) - korkeus enintään 8 cm = 65 € (40 €) - korkeus enintään 10 cm = 85 € (50 €) Riitan keittiöstä: Pannuhivutus - korkeus enintään 12 cm = 100 € (60 €) Kiitosilmoitukset: 5 €. En tiedä onko tämä varsinainen johannekselainen perinneruoka, mutta tällaista on ainakin meidän suvussa tehty: Tilaushinnat vuonna 2016: Siankylkeä Vuosikerta 30 € Suomi ja Ruotsi, muut maat 35 €. Piikkiön Osuuspankki FI54 4714 1020 0595 46. Suolaa Toimituksellinen aineisto: Ruisleipää Lukijoiden kirjoituksia ja kuva-aineistoa otetaan muokattavaksi jul Leikkaa kylki 2-3 mm siivuiksi ja paloittele sopiviksi kaisemista varten tai julkaistavaksi sellaisenaan. Vastuu ja päätökset julkaisemisesta ovat toimituksen. Julkaisemisen annospaloiksi. Lado palat paistinpannulle ja anna sulaa jälkeen alkuperäiset kuvat palautetaan, ja ruskistua hitaasti. muu aineisto pyydettäessä. Sulaneessa rasvassa kastellaan, tai kuten hienommin Vastuu ilmoituksista: sanotaan ”dipataan” , pieniä ruisleipäpalasia. Puhelimitse annettuihin ilmoituksiin sattuneista virheistä lehti Lihat voi syödä samalla tai vaikka perunoiden kanssa. ei vastaa. Ilmoituksen poisjäämisestä tai muusta julkaisemisessa sat tuneesta virheestä lehden vastuu rajoittuu enimmillään Tämä ei ole ihan ”pekkapuskaa”, mutta kyllä joskus voi vähän nautiskella näinkin. ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen.

– Riitta Kukkonen – Taitto: Esa Haltia Sata-Pirkan Painotalo Oy