Kantakaupungin Vaiheyleiskaava Valtuustokausi 2017-2021

TAMPERE Kantakaupungin vaiheyleiskaava valtuustokausi 2017-2021

Selostus ehdotus 13.1.2021

KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELU • YLEISKAAVOITUS Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön suunnittelu Yleiskaavoitus PL 487, 33101 Tampere www.tampere.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/yleiskaavoitus

Taitto: Birgitta Helsing Sisällysluettelo

Yleiskaava viidessä minuutissa (tiivistelmä)...... 5 Yleiskaavan sisältö...... 5 Yleiskaavaprosessi ja vuorovaikutus ...... 6 Yleiskaavan toteuttaminen...... 6 Yleiskaavan vaikutukset...... 6 Yleiskaavan lähtökohdat...... 6 Kantakaupungin vaiheyleiskaava, valtuustokausi 2017-2021...... 8 Mitoitustavoite...... 8 Vaihekaavan sisältö ja tarkoitus ...... 9 Mikä säilyy voimassa olevan yleiskaavan osalta ja miksi?...... 15 Yleiskaavaprosessi...... 17 Kaupunkistrategia...... 17 Päätökset...... 17 Vuorovaikutus...... 18 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatu palaute ...... 18 Yleiskaavaluonnoksesta saatu palaute...... 19 Yleiskaavaehdotukseen tehtävät muutokset...... 22 Yleiskaavan merkinnät ja määräykset...... 28 Kaavamääräykset sekä niiden soveltaminen...... 28 Yleiskaavan toteuttaminen...... 72 Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekartta...... 72 Asemakaavoitusohjelma...... 72 PALM 72 SUMP...... 73 Ohjelmat ja hankkeet...... 73 Seuturatikka...... 73 Elinkeinopoliittiset linjaukset...... 73 Kantakaupungin vaiheyleiskaava - Valtuustokausi 2017–2021 vaikutusarviointi ...... 74 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön...... 75 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon ...... 82 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin ...... 93 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen ...... 95 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön ...... 111 Vaikutukset elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen ...... 114 Vaikutukset osallistumiseen ja digitalisointiin ...... 115 Yleiskaavan lähtökohdat...... 116 Yhdyskuntarakenteen jatkuva seurantatieto...... 116 Selvitykset ja arvioinnit...... 116

Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL)...... 120 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)...... 121 Pirkanmaan maakuntakaava 2040...... 121 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040...... 121 Muut...... 122

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -5-

Yleiskaava viidessä minuutissa (tiivistelmä)

Kantakaupungin yleiskaavatyö pohjautuu kaupunginval- jänteistä työtä kestävän kasvun sekä asukkaille ja elinkei- tien osalta esitetään raitiotien 1. ja 2. vaihe, jatkolinjat Pirk- tuuston hyväksymään Tampereen kaupunkistrategiaan, noille hyvän kaupungin puolesta. kalaan ja Koilliskeskukseen sekä ohjeellisina linja Vuorek- joka on perusta kaupunkikonsernin toiminnalle ja päätök- Yleiskaavatyössä on keskitytty ennen kaikkea hiilineut- seen sekä seudulliset jatkolinjat Ylöjärvelle ja Lamminrah- senteolle. Strategiaa konkretisoidaan maankäytön osalta raalisuustavoitteeseen hankkimalla tietoa hiilineutraalisuu- kaan. Raideliikenteen lisäksi on tärkeää osoittaa kehittä kantakaupungin yleiskaavassa. Tampereen kantakaupungin den ja yhdyskuntarakenteen välisestä kytköksestä. Tavoit- mistavoite myös nykyiselle busseihin perustuvalle joukko yleiskaava 2040 on pääosin ajantasainen ja se voidaan jät- teen toteutumiseksi kaupunkistrategia ohjaa jo vahvasti liikenteelle, joka on jatkossakin joukkoliikenneväline merkit tää suurelta osin voimaan. Yleiskaavaan tehtävät tarkistuk- uuden asuntorakentamisen sijoittumisesta rakenteen kan- tävässä osassa kaupunkia. Tätä tarkoitusta varten jäävät set laaditaan MRL 35 § mukaisena vaihekaavana. Valtuus- nalta edullisille vyöhykkeille. Jatkossa ohjausta on vahvistet- voimaan kantakaupungin yleiskaavassa 2040 osoitetut, tokauden 2017-2021 yleiskaava kohdistetaan koskemaan tava myös toimitilarakentamiseen, jotta kasvuun ja tulevai- merkittäville kokoojakaduille sijoittuvat joukkoliikenteen merkintöjä ja määräyksiä, jotka koskevat kaupungin strate- suuden tarpeeseen vastaavaa työtilaa syntyy alueille, joilla laatukäytävät, joita voidaan kehittää nopealla aikataululla giatavoitteiden toteuttamista yleiskaavassa tai huomioivat olemassa olevaa rakennuskantaa ja toimitilaa korvataan ja paikallisesti päättämällä. Kestävää liikkumista vahviste- merkittäviä suunnittelutilanteen muutoksia ja kaavan luon- uudella. taan myös laajentamalla yleiskaavassa esitettävää pyöräilyn nosvaiheessa saatua uutta Tampere huomioi yleiskaavassa jatkossa entistä sel- tavoiteverkkoa. tietoa sisältävää palautetta. keämmin kaupunkiseudun tavoitteet kestävästä yhdys- Toisena tärkeänä painotuksena yleiskaavassa on täs- Vaihekaavan nimi on ”Kanta- kuntarakenteesta osoittamalla MAL-sopimuksessa 2020- mennetty tavoitteita viheralueverkoston turvaamiseksi ja kaupungin vaiheyleiskaava – 2023 määritellyn Kestävä ja vähähiilinen yhdyskuntarakenne kehittämiseksi. Kaavassa esitettyä viher- ja virkistysalue- valtuustokausi 2017-2021”. ja liikennejärjestelmän vyöhykkeen kestävän kasvun vyö- verkostokokonaisuutta koskevia määräyksiä on tarkistettu hykkeeksi. Kasvua ja kehittämistä ohjataan yhdyskuntara- siten, että varmistetaan yhtenäisyyden ja alueiden arvo- Yleiskaavan sisältö kenteen keskeisiin osiin ja kestävien kulkumuotojen edis- jen säilyminen. Vaikka kaupungin kasvu toteutuu pääosin

tämisen kannalta hyville sijainneille. Maan käyttöä kehite- uudistamalla jo rakennettuja alueita, käyttäjämäärän kasvu Valtuustokauden yleiskaavatyössä tään siten, että raitiotiehen, lähijunaan ja muuhun tehok- viher- ja virkistysalueilla lisää entisestään niihin kohdistuvaa kantakaupungin osalta pääpaino kaaseen joukkoliikenteeseen tukeutuvalle liikkumiselle luo- käyttöä ja kulumista. Tästä syystä olemassa olevista vihe- kohdistuu kaupunkistrategian kir- daan edellytyksiä. ralueista on huolehdittava riittävien virkistysmahdollisuuk- jausten välittämiseen kaupungin Yleiskaavaratkaisussa on aikaisempaa vahvempi pai- sien ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. maankäytön kokonaisprosessissa. Suurelta osin vuonna notus joukkoliikenteen kehittämiseksi. Kaavassa osoitetaan Yleiskaavaan on tehty lisäksi teknisiä ja päivittyneen 2017 hyväksytty kantakaupungin yleiskaava 2040 on ajan 10 uutta mahdollista lähijunaseisaketta aikaisemmassa suunnittelutilanteen mukaisia kaavamerkintöjen ja -mää- tasalla, mikä osaltaan ilmentää Tampereella tehtävää pitkä- yleiskaavassa osoitettujen asemanseutujen lisäksi. Raitio- räysten tarkistuksia.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -6-

Yleiskaavaprosessi ja Yleiskaavan toteuttaminen sen tutkimushanketta ja tuotettu yhdyskuntarakenteen Kaavoituksen ja maankäytön vuorovaikutus nykyisiä ja tulevia päästöjä mallintava työkalu. Kestävän toteuttamisen ohjelmointi saman- Tampereen kantakaupungin yleis- yhdyskuntarakenteen osalta on laadittu erilliset selvitykset aikaisesti on tärkeää, jotta kaupun- kaava on jatkuvasti työn alla oleva ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja raideliikenneske- gin kasvu ja kehitys tapahtuvat hal- kaupungin kehittämisasiakirja. naarioiden päästövaikutuksista. litusti. Kaupunkirakenteen täydentyminen ilmastopäästöjen Yleiskaavassa konkretisoidaan Strategian ”Luova ja Innovatiivinen” -teemassa käsi- kannalta edullisille vyöhykkeille mahdollistaa kaupungin kaupunkistrategian maankäytölliset tavoitteet ja ne hyväk- tellään yritysten toimintaympäristöön ja saavutettavuuteen tavoitteen hiilineutraaliuden saavuttamisesta vuoteen 2030 sytään valtuustokauden päättyessä yleiskaavan muodossa. liittyviä tavoitteita ja ne ovat myös yleiskaavan keskeistä mennessä. Yleiskaavaa toteutetaan asemakaavoitusohjel- Yleiskaavaa voikin pitää kaupungin strategian kuvana. Val- sisältöä. Vaikutusarviointi on laadittu asiantuntija-arvioina malla ja maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän tuustokauden yleiskaavatyössä lähtökohtana on Tampe- yleiskaava ja elinkeinopalvelut -yksiköissä. reen strategia ”Tampere - Sinulle paras”, jonka ”Urbaani ja aikavälin suunnitelmalla (PALM). PALM- suunnitelma vuosille kestävästi kasvava” -teema ohjaa keskeisesti yleiskaava- 2021-2035 on hyväksytty kaupunginhallituksessa 6.4.2020. Yleiskaavan lähtökohdat työtä. Strategian tavoitteita vuodelle 2030 ovat 300 000 Kantakaupungissa laadittava val- asukkaan viihtyisä ja elävä kaupunki, hiilineutraalius sekä Yleiskaavan vaikutukset tuustokausittain päivittyvä yleis- toimiminen älykkään ja kestävän liikenteen ja kaupunkikehi- Yleiskaavan tavoitellut vaikutukset kaava välittää kaupungin kasvu- ja tyksen edelläkävijänä. pohjautuvat kaupunkistrategiaan, kehittämistavoitteet ajantasaisesti Yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli joka painottaa kestävän kasvun yksityiskohtaisempaan maankäytön ja liikennejärjestelmän nähtävillä keväällä 2018. Samassa yhteydessä oli avoinna lisäksi mm. Tampereen valtakun- suunnitteluun. Edellisen valtuustokauden yleiskaava hyväk- aluekeskusten kehittämistavoitteita kartoittava karttapoh- nallisen ja kansainvälisen saavutettavuuden, osallisuuden syttiin kaupunginvaltuustossa 15.5.2017 ja se on saanut jainen asukaskysely. Lisäksi pidettiin viisi alueellista asu- ja digitalisaation teemoja. Asukasmäärän kasvun ja asema- lainvoiman 20.1.2020. Tuore kantakaupungin yleiskaava on kastilaisuutta, joissa esiteltiin yleiskaavan lisäksi kaupun- kaavoituksen kohdistuminen aluekeskuksiin ja joukkoliiken- hyvä lähtökohta nyt tehtävälle yleiskaavatyölle. Käytän- gin ajankohtaisia suunnittelu- ja rakennushankkeita. Yleis- nevyöhykkeille sekä CO2-päästöjen vähentämisen osalta nössä varmistetaan, että kaupunkistrategian tavoitteet ovat kaavan luonnos ja valmisteluaineisto valmistuivat helmi- strategian tavoitteet ovat toteutumassa. ajantasaisen yleiskaavan pohjalta toteutettavissa. kuussa 2020. Nähtävilläolon aikana järjestettiin asukasti- Yleiskaavaluonnoksen vaikutusarvioinnissa on huo- Edellisen ja nykyisen valtuustokauden tavoitteet kestä- laisuus pääkirjasto Metsossa. Valmisteluaineistosta saatiin mioitu kaupunkistrategian ”Urbaani ja kestävästi kasvava” västä yhdyskuntarakenteesta ja liikkumisesta sekä asukkai- 19 lausuntoa ja 22 mielipidettä. Valmisteluvaiheessa saa- -teeman tavoitteet, erityisesti yleiskaavassa korostuvat stra- den ja luonnonympäristön huomioimisesta ovat suurelta dun palautteen pohjalta on voitu todeta, että Tampereen tegian hiilineutraalisuuteen sekä kestävän liikkumiseen liit- osin saman sisältöisiä, mistä syystä voimassa olevaa kan- kantakaupungin yleiskaava 2040 on pääosin ajantasainen tyvät tavoitteet. Vaikutusarviointi on laadittu pääosin asian- takaupungin yleiskaavaan tehdään pääosin näitä teemoja ja se voidaan jättää suurelta osin voimaan ja että yleiskaa- tuntija-arvioina osana kaavaluonnoksen valmistelua, ilmas- koskevia sisällöllisiä tarkistuksia. Valtuustokauden yleiskaavaan tehtävät tarkistukset laaditaan MRL 35 § mukaisena tovaikutuksia on arvioitu osana Suomen ympäristökeskuk- vaiheyleiskaavana.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -7-

vassa painottuvat toimenpiteet hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi, joukkoliikenteen kehittäminen sekä kantakaupungin viherympäristöjen turvaaminen. Lisäksi edel- linen valtuusto evästi yleiskaavatyötä lähijunaliikennettä ja

Ruotulan maankäyttöä koskevilla tavoitteilla. Yleiskaavatyön rinnalla kaavan ajantasaisuuden ja päi- vitystarpeen arvioimiseksi on kehitetty Tampereen yhdyskuntarakenteen seurantatietoa. Avoimesti kaikkien saataville on tähän mennessä luotu neljä tilannekuvaa keskei- sistä kaupunkikehityksen ja -rakenteen teemoista. Maa- pinta-alan käyttö-, väestönmuutos-, palvelujen monipuolisuus- ja ilmastovaikutukset-tilannekuvat ovat käytettä- vissä Oskari-karttapalvelussa. Lisäksi yhdyskuntarakenteen ilmastovaikutusten arviointia varten on kehitetty paikkatie- topohjainen laskentamalli nykyisen ja erilaisten kasvuske- naarioiden päästöistä. Tämän työkalun avulla on arvioitu yleiskaavan yhdyskuntarakenteen päästövaikutuksia. Yleis- kaavan ehdotusvaiheessa on tarkennettu joidenkin selvitysten avulla lähtötietoja yleiskaavassa tehtäville ratkaisuille, mm. leirintäaluevarausten suhteen. Liikennejärjestel- mäyksikössä on valmistunut pyöräliikenteen tavoiteverkko ja ympäristönsuojelussa selvitys Tampereen kantakaupungin hiljaisista virkistysalueista.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -8-

Kantakaupungin vaiheyleiskaava, valtuustokausi 2017-2021

Yleiskaava on pitkän aikavälin visio kaupungista, kokonai- lualuerajaukset sekä lausunnoissa esiin nousseet tarken- tetä kantakaupungin yleiskaavan kokonaisuuteen, ainoas- suuden toteuttamisen aikajänne on noin kaksikymmentä tamistarpeet. Aluerajausmuutokset kohdistuvat Aitovuoren taan osayleiskaavassa ratkaisematta jäänyt Viinikanlahden vuotta. Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta ja muuta tar- puolustusvoimien alueeseen, Myllypuron kiertotalousalu- selvitysalue liitetään kantakaupungin yleiskaavaan. kempaa suunnittelua. eeseen, Lielahti-Hiedanranta aluekeskuksen alueeseen, Vii- Tampereella laaditaan valtuustokausittain tarkistetta- nikanlahti-Hatanpää alueelle, Muotialan ja Iidesjärven väli- Mitoitustavoite vaa kaupunkistrategian mukaista kantakaupungin yleiskaa- seen viheryhteyteen, TAMK: n alueelle, Ruotulaan Teiskon- Kantakaupungin yleiskaavassa varaudutaan tulevina vuo- vaa. tien pohjoispuolella, Leinolan ja Atalan väliseen viheryhtey- sina kaupunkistrategian mukaiseen kasvuun. Tavoitteena Valmisteluvaiheessa saadun palautteen pohjalta voi- teen, Hervannan keskustan itäpuolelle, Lahdesjärven toimi- on 1,4 % vuotuinen väestönkasvu, mikä tarkoittaa reilua tiin todeta, että Tampereen kantakaupungin yleiskaava tila-alueeseen ja Västinginmäkeen. 3 000 uutta asukasta vuodessa. Työpaikkojen määrän kas- 2040 on pääosin ajantasainen ja se voidaan jättää suurelta Toukokuussa 2017 hyväksyttyä kantakaupungin yleis- vussa tavoitellaan Pirkanmaan maakuntakaavan kasvulu- osin voimaan ja että yleiskaavaan tehtävät tarkistukset laa- kaava-aluetta on tarkistettu ja laajennettu vähäisessä kua, jolloin vuonna 2040 Tampereella olisi noin 155 000 ditaan MRL 35 § mukaisena vaiheyleiskaavana. Valtuusto- määrin Viinikanlahden kohdalta. Kaupunginhallitus päätti työpaikkaa. kauden 2017-2021 vaiheyleiskaava kohdistetaan koske- 11.11.2019 kokouksessaan, että tammikuussa 2019 lain- Kaupungin kasvua ohjataan investointien kautta. Tam- maan merkintöjä ja määräyksiä, jotka koskevat kaupun- voiman saanutta keskustan strategista osayleiskaavaa ei lii- pereella on käytössä vuosittain hyväksyttävä maankäytön gin strategiatavoitteiden toteuttamista yleiskaavassa, huomioi kaavan luonnosvaiheessa saatua uutta tietoa sisältä- vää palautetta tai merkittäviä suunnittelutilanteen muutoksia. Vaihekaavan nimi on ”Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021”. Strategian painotusten mukaan valtuustokaudella tarkistetaan joitakin kestävään kasvuun, kestävään liikkumiseen ja viherrakenteen vahvistamiseen liittyviä kokonaisuuksia. Vaihekaavassa tarkennetaan niitä Kantakaupungin yleiskaavan 2040 käyttötarkoitusalueita, joilla aluerajaus on vanhentunut mm. yleiskaavaa tarkemman suunnittelun val- mistumisesta johtuen. Tarkempia suunnitelmia ovat mm. viherverkoston yhtenäisyyttä varmistavat uudet asemakaavat ja yleissuunnitelmat, perustetut uudet luonnonsuoje-

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -9-

toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma saavuttamiseksi on kuluvalla valtuustokaudella aikaisem- (PALM), jossa määritellään rakentamisen julkisten inves- paa enemmän työkaluja käytössä, mm. Hiilineutraali Tam- tointien ajoitukset eri alueilla. Tuorein PALM-investointioh- pere 2030 -tiekartta, Kestävä liikkumisen ohjelma (SUMP) jelma on laadittu vuosille 2021-2035, joista lähimmät vuo- ja vielä työn alla oleva Luonnon monimuotoisuusohjelma det on ohjelmoitu tarkimmin. Olemassa oleva tonttivaranto (LUMO). ja asemakaavavaranto sekä vireillä oleva asemakaavava- Yhdyskuntarakenteessa ei tapahdu muutoksia. Tam- ranto mahdollistavat merkittävän osan tulevien vuosien pereen ydinkeskusta on koko Pirkanmaan maakunnan kasvusta. Kaupungin kasvuun vastaaminen pidemmällä ydin ja kaupunkiseudun keskus. Sen lisäksi kantakaupun- aikavälillä edellyttää yleiskaavavarannon toteutumista eri- gissa pyritään vahvistamaan aluekeskusten elinvoimaa täy- tyisesti 2030-luvun puolivälistä lähtien. dennysrakentamisella ja palvelutarjonnan keskittämisellä. Tampereen viisi aluekeskusta ovat Lielahti-Hiedanranta, Vaihekaavan sisältö ja Tesoma, Peltolammi-Lakalaiva, Koilliskeskus ja Hervanta. tarkoitus Keskusverkon kytkeytymistä toisiinsa tukee raitiotiejärjes- telmä joka ensimmäisen ja toisen rakentamisvaiheen jäl- Kaupunkistrategian sisällön konkretisoiminen tarkoittaa rakennetta, joka tukee intensiivistä joukkoliikennettä, käve- keen yhdistää Hervannan ja Lielahti-Hiedanrannan ydin- yleiskaavan muuttamista ja tarkistamista tietyiltä osin. Kes- lyä ja pyöräilyä ja pienentää arkipäivän matkasuoritetta työ- keskustaan. Raitiotien laajentumisesta seudulliseksi on val- keisimmät päivitettävät teemat ovat kestävä kasvu (mm. paikkojen ja palveluiden ollessa lähellä. mistunut yleissuunnitelma ja kuntien valtuustot ovat päät- kasvun suuntaaminen, keskustojen vahvistaminen, elinkei- Tampereen kaupunginhallitus on hyväksynyt ”Hiilineut- täneet sen tulevat linjausvaraukset Tampereelta Pirkkalan, noalueiden kehittäminen, toimitilarakentamisen turvaami- raali Tampere 2030” -tiekartan kokouksessaan 31.8.2020. Kangasalan Lamminrahkan ja Ylöjärven suuntiin. nen), kestävä ja älykäs liikenne sekä viherrakenteen vahvis- Tiekartassa ”Kestävän kaupunkisuunnittelun” teeman alle taminen. Ohessa on lyhyesti kerrottu merkittävimmät muu- on kirjattu toimenpiteitä yleiskaavoitukselle. Toimenpide- tokset voimassa olevaan yleiskaavaan. Näiden lisäksi on Hiilineutraalisuus kokonaisuudet noudattelevat kantakaupungin yleiskaavan tehty pienempiä muutoksia, mm. kaavamääräysten ohjaus- Kaupungin kasvun tulisi tapahtua siten, että samanaikai- strategisia tavoitteita ja ne liittyvät ilmastovaikutusten arvi- vaikutuksen täsmentämistä tai teknisiä tarkistuksia johtuen sesti kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. Tampereen ointiin, kestävän liikkumisen edellytyksiin ja viheralueiden kohteiden toteutumisesta tai muuttuneesta tilanteesta. tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030. Se saavute- vahvistamiseen. taan vähentämällä päästöjä 80 % vuoden 1990 päästöistä Ilmastovaikutusten arviointiin liittyviä toimenpiteitä Kestävä kasvu ja kompensoimalla loput 20 %. Yhdyskuntarakenteella voi- ovat mm. yhdyskuntarakenteen tuottamien ilmastovaiku- Kestävän kasvun osalta kuluvan valtuustokauden tavoitteet daan vaikuttaa päästöihin energiankäytön, purkamisen, tusten arviointimenetelmä, jonka avulla saadaan suunnit- ovat pääosin saman sisältöisiä kuin edellisellä valtuusto- rakentamisen ja liikkumisen osalta. Suurimmat päästövä- telua ja päätöksentekoa tukevaa tietoa sekä nykyisestä että kaudella laaditussa yleiskaavassa jo hyväksyttiin. Tavoitteen hennykset saavutetaan luomalla tiivistä ja sekoittunutta tulevaisuuden vaihtoehtoisten kasvu- ja kehitysskenaarioi-

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -10-

den päästö- ja hiilinieluvaikutuksista. Nykyrakenteen ilmas- Viheralueiden osalta on tavoitteena vahvistaa niiden seen. Uudesta asuinkerrosalasta vähintään 80 % sijoitetaan topäästöjen seuranta-aineisto on saatavilla Oskari-kartta- merkitystä viihtyisinä ulkoilu- ja virkistysreitistöinä sekä keskustoihin, aluekeskuksiin ja joukkoliikennevyöhykkeille. palvelussa ja työkalua käytetään yleiskaavan vaikutusten kävely-ympäristöinä varmistamalla kaavoituksessa verkos- Tämä alue on osoitettu sopimuksessa liitekartalla. arvioinnissa ja asemakaavojen ohjelmoinnissa. Työkalun tojen yhtenäisyys. Oskari-karttapalveluun suunnitellaan ja Tampereen osalta kasvua halutaan suunnata erityi- avulla tehtävää laskentaa laajennetaan Tampereen seudun toteutetaan viheralueiden laadun, määrän ja saavutetta- sesti kehitettävää raideliikennettä tukemaan, joten yleiskaa- kuntiin MAL-sopimuksen mukaisesti. Yleiskaavan ja yleis- vuuden seuranta. Lisäksi tuotetaan tietoa viheralueiden vassa kestävän kasvun vyöhykkeeksi osoitetaan MAL-seu- suunnitelmien yhteydessä aluekokonaisuuksille (esim. Hie- tuottamien ekosysteemipalveluiden taloudellisesta arvosta, rannan aluekeskuksista ja raideliikenteestä koostuva vyö- danrannalle) laaditut CO2- ja energiatehokkuustarkastelut jotta ne voidaan ottaa huomioon maankäytön suunnitte- hyke. Tehokkaan joukkoliikenteen äärellä olevat alueet ohjaavat asemakaavoitusta ja tontinluovutusehtoja. Kaava- lussa ja varmistaa viheralueiden riittävyys ja eheys. Vihera- muodostuvat 800 metrin vyöhykkeestä lähijunapilotin ase- ja liikennesuunnittelun asiantuntijatehtävien hankinnoissa lueilla on myös tärkeä rooli hiilinieluina sekä ilmaston muu- mien, raitiotien 1. ja 2. vaiheen sekä seudullisen raitiotien korostetaan kaupungin hiilineutraaliustavoitetta, osaamista tokseen sopeutumisessa. linjojen ympärillä. Sopimuksen toimenpiteenä on myös kes- ilmastovaikutusten arvioinnista ja sertifioitua ympäristöhal- kustavyöhykkeiden kehittymisen edistäminen ohjaamalla lintajärjestelmää. Kestävyyttä edistetään suunnittelukilpai- Kaupunkistrategian kasvun ja elinvoiman työvoima- ja palveluintensiivistä työpaikkarakentamista vyöhyke lujen arviointikriteereissä ja tavoitteissa. Rakentamiselle keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeelle ja tavaraliiken- Kaupunkistrategian mukaisen kasvun ohjaaminen kestä- asetettavat hiilineutraalisuuskriteerit ja puukerrostalojen nettä tuottavan työpaikkatoiminnan ohjaaminen kehälle västi edellyttää kasvun painopistealueiden määrittelyä. osuuksille määritettävät tavoitteet tukevat kestävyyttä. ja sisääntuloväylille. Yleiskaavassa osoitettu kestävän kas- Kasvun ohjaamiseksi kaupunkistrategian mukaisesti kes- Kestävän liikkumisen edellytyksiä parannetaan keskit- vun vyöhyke toteutuu edellyttämällä monipuolista ja sekoit- kustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille, tukeudutaan yleis- tämällä kaavoitusta keskustaan, aluekeskuksiin ja joukko- tunutta maan käyttöä hyvän joukkoliikenteen ja palvelujen kaavassa Tampereen kaupunkiseudun ja valtion väliseen liikenteen pääreittien varrelle, eli yleiskaavassa määritel- saatavuuden kannalta edullisilla sijainneilla. Vyöhyke ohjaa MAL-sopimukseen. Tavoitetilana vuodelle 2030 on sopi- lylle kaupunkistrategian kasvun ja elinvoiman vyöhykkeelle. yleiskaavavarannon toteutumista ja tulevan täydennysra- muksessa kirjattu, että: ”Seutu on kasvanut taloudelli- Uusien alueiden ja täydennysrakentamisen suunnittelussa kentamisen sijoittumista. sesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästi. Asukkaiden nojataan tavoiteltuihin kulkutapaosuuksiin vuodelle 2030. arjen sujuvuus ja kestävät valinnat ovat mahdollisia. Asu- Tulevaisuuden lähijuna-asemien tilavaraukset osoitetaan Korkeaan rakentamiseen soveltuva vyöhyke minen, työvoima-ja palveluintensiiviset työpaikat sekä pal- kantakaupungin yleiskaavassa. Lähipalvelujen saavutetta- Uusi merkintä kantakaupungin yleiskaavassa. Rajaukset velut on suunnattu pääosin keskustoihin ja joukkoliiken- vuutta kehitetään luomalla sekoittunutta rakennetta yleis- perustuvat aluekeskusten osalta vuonna 2015 valmistu- nevyöhykkeelle, erityisesti kehitettäville aseman-seuduille kaavan kestävän kasvun vyöhykkeen keskustoihin ja kes- neeseen selvitykseen ”Korkean rakentamisen selvitys Tam- ja raitiotiekäytäviin. Keskusta-alueet ovat turvallisia, ter- keisten joukkoliikennepysäkkien läheisyyteen. Maamas- pereen aluekeskuksissa” ja Viinikanlahden osalta vuonna veellisiä ja viihtyisiä ympäristöjä.” Toimenpiteenä kaudelle soille soveltuvat välivarastointipaikat ja lumenkuljetusmat- 2012 laadittuun selvitykseen ”Korkean rakentamisen selvi- 2020–2023 kestävän kasvun ohjaukseen liittyen on sopi- kojen optimointi vähentävät päästöjä. Näillä ja lukuisilla pie- tys Tampereen keskusta-alueella”. mukseen kirjattu, että kunnat kaavoittavat asumisen uudis- nemmillä toimenpiteillä pyritään kestävien kulkutapaosuuk- tuotannon pääosin olemassa olevaan yhdyskuntarakentee- sien kasvuun ja liikenteen päästöjen vähenemiseen.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -11-

Kokonaissuunnitelman tarvealueet uudelleen määrittelyä, koska nykytilanteen mukaista noin toimitilana, jolla voi olla muitakin käyttötarkoituksia kuin lii- Uusi merkintä kantakaupungin yleiskaavassa. Muutos 5 hehtaarin yhtenäistä aluetta ei voida edellä mainituille ketila. Tämän toteutumiseksi yleiskaavassa on muutettu kohti kestävää yhdyskuntarakennetta toteutuu monin pai- alueille osoittaa. Yleiskaavaehdotukseen osoitetaan ohjeel- Kalevan-Hakametsän c-1 täydentyvän keskustan vähittäis- koin olemassa olevia rakennuksia tai kortteleita purka- lisina leirintäalueen sijoitusvaihtoehtoina nykyisen Härmä- kaupan enimmäismäärää ohjaava kerrosala suuryksiköi- malla ja uudisrakentamalla. Yleiskaavakartalla on osoitettu län lisäksi Alasjärven ja Suomensaaren ympäristöt. den enimmäiskerrosalaksi. Kaupunkitilaan avautuvaa alim- alueita, joilla on tunnistettu kokonaissuunnittelun tarve pien kerrosten toimitilan määrää ei kehittyvällä keskus- yleiskaavassa osoitetun maankäytön muutoksen toteu- Hervannan ja Teiskontien keskustatoiminto- ta-alueella haluta rajoittaa. jen alueiden laajentaminen tuessa. Näitä ovat mm. alueet, jotka muuttuvat toimintojen Hervannassa keskustatoimintojen aluetta on laajennettu ja rakennuskannan osalta työpaikkatoimintojen alueesta Hatanpään keskustatoimintojen alueen laa- Hervannan valtaväylän itäpuolelle. Korttelialueen laajenta- jentaminen asumisen alueeksi. Kokonaissuunnittelu voi olla joko koko misella mahdollistetaan sekoittuneen rakenteen jatkumi- Hatanpään valtatien ja järjestelyratapihan välinen alue alueen käsittävä asemakaava tai viitteellisempi yleissuunni- nen väylän itäpuolelle ja tavoitellaan ympäristöstä katutilal- on kantakaupungin yleiskaavassa 2040 osoitettu palvelu- telma. Kokonaissuunnitelmassa sovitetaan yhteen alueen taan kaupunkimaisempaa sekä kävelyn ja pyöräilyn reitis- jen ja työpaikkojen alueeksi. Viinikanlahden puhdistamon kehittämistavoitteet, alueella mahdollisesti säilyvä toiminta töjen ja olosuhteiden parantamista alueen sisällä. Teiskon- alueella pidettiin 2020 arkkitehtikilpailu alueen muuttami- ja muut alueen reunaehdot. Suunnittelulla pyritään turvaa- tien ja Hervannan valtaväylän risteysalueella on keskusta- seksi asumiselle, monipuolisille virkistystoiminnoille sekä maan mm. nykyisen yritystoiminnan edellytykset ja uuden toimintojen aluetta laajennettu nykyisen TAMK:n alueelle. toimitilarakentamisen alueeksi. Alueella on nyt käynnissä toimitilan syntyminen.

Tällä mahdollistetaan monipuolinen maankäyttö alueella. asemakaavoitus ja aluetta aloitetaan toteuttamaan uuden Leirintäaluevaraukset keskuspuhdistamon valmistuttua Sulkavuoreen. Viinikan- Kaleva-Hakametsän keskustatoimintojen Kantakaupungissa on tarve löytää uusi sijainti leirintä- lahden muutoksen myötä Hatanpään alueen pohjoisosaa alueen kaupan ohjaamisen muutos alueelle, mikäli Härmälän leirintäalueen kohdalla toteute- kokonaisuutena voidaan pitää pitkällä aikavälillä ydinkes- Sammonkadun varsi sekä Sammonkadun, Hervannan val- kustan laajenemisalueena, joten Hatanpään alue ja järjes- taan yleiskaavan maankäyttötavoite asuntorakentamisen ja taväylän ja Sammon valtatien risteysalue on muodostu- rannan virkistyskäytön kehittämisestä. telyratapihan pohjoisosa on osoitettu keskustatoimintojen massa ydinkeskustan laajentumisalueeksi ja merkittäväksi Leirintäalueen mahdollisia sijainteja sekä leirintämat- alueeksi ja ydinkeskustan laajenemisalueeksi. joukkoliikenteen solmukohdaksi. Alue tiivistyy, kun raitiotie kailun nykytilaa, tulevaisuuden näkymiä ja alan megatren- ja uusi tehokkaampi ja monipuolisempi maan käyttö lisää- Ruotulan muuttaminen asumisen alueeksi dejä kartoittava selvitys laadittiin yleiskaavan luonnosvai- vät alueelle paljon uusia asukkaita hyvien palvelujen ja suju- Ruotulassa Teiskontien pohjoispuolella asumisen ja virkis- heessa. Yleiskaavan luonnoksessa esitettiin vaihtoehtoina van joukkoliikenteen varrelle. Aluetta kehitetään keskusta- tyksen alue on muutettu asumisen alueeksi. Syynä muu- Alasjärvi ja Suomensaari, joiden osalta leirintäalueen sijoit- maisena sekoittuneena alueena, jossa rakennusten alim- tokselle on seudullisen raitiotien linjaus, joka päätettiin val- tamisen edellytyksiä on tarkennettu mm. luontoarvojen mat kerrokset luovat toiminnoiltaan monipuolista kaupun- tuustossa 19.10.2020. Raitiotien pysäkkien ympäristöön on osalta kesän 2020 aikana. kitilaa ja näin edesauttavat kestävää liikkumista tuomalla tarkoituksenmukaista saada tiivistä ja tehokasta kaupunki- Selvityksissä tuotetun tiedon pohjalta leirintäalueen mm. palvelut ja työpaikat asumisen yhteyteen. Alueen ase- rakennetta, jotta kestävien kulkutapojen käyttäjiä ja kulku- sijoittaminen Alasjärven ja Suomensaaren alueille edellyt- makaavoissa tulisikin alin kerros toteuttaa monipuolisena tapaosuuden kasvu varmistuu. Tavoitteena on, että alueella tää ensin leirintäaluetoiminnan tavoitteiden ja konseptin

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -12-

tällä hetkellä sijaitseva golf-kenttä rakennetaan osin uudel- Valtakunnallisten maisema-alueiden määräystä on massa tarkennetaan yleiskaavan kestävän liikkumisen leen asuinalueen pohjoispuolelle. Golf-kentän suunnitte- muutettu yleispiirteisemmäksi, ja kuvausta on vastaavasti tavoitteita määrittämällä painopistealueita ja toimenpide- lussa huomioidaan alueen luontoarvot ja alue laajentuu täydennetty. Lailla suojeltujen kohteiden määräystä on kokonaisuuksia, joilla kaupunkiliikkumista kehitetään tur- mahdollisimman vähän Kaupin virkistysalueelle. muutettu poistamalla määräyksestä viittaus sopimuksella vallisemmaksi, ympäristövastuullisemmaksi ja oikeuden- suojeltuihin kohteisiin, koska yleiskaavassa 2040 osoitettu mukaisemmaksi eri käyttäjäryhmille. Lahdesjärven eteläosan muutos yksi rautatiesopimuksella suojeltu kohde on osoitettu kaa- Lahdesjärven eteläosassa Leppästensuonkadun eteläpuo- vakartalla jo valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kult- Raitiotie ja sen seudulliset laajennukset lella sijaitsee toteutumaton laaja asemakaava-alue. Alueen tuuriympäristön kohdemerkinnällä. Raitiotietä rakennetaan ja suunnitellaan väleille Hervan- toteutuminen paremmin tuotannollisen toiminnan alueena ta-Keskusta-Lentävänniemi ja Keskusta-Tays. Raitiotie varmistetaan muuttamalla käyttötarkoitus yleiskaavassa Lentomelualueen desibeliraja ja tukee kestäviin liikkumismuotoihin perustuvaa urbaania teollisuus- ja tuotantotoimintojen alueeksi. laskeutumisvyöhykkeen lisääminen elämäntapaa. Raitiotie yhdistää useita keskuksia, joissa Kestävän kasvun periaatteiden mukaisesti melulle altistu- tavoitellaan sekoittuneita kävely-ympäristöjä ja palvelujen Kulttuuriympäristöjen huomioiminen neiden asukkaiden määrää tulee vähentää. Kartalle 4 on hyvää saavutettavuutta. Yleiskaava tukee raitiotien toteut- Kaupunkistrategiassa todetaan, että asuin- ja elinympäris- lisätty uutena merkintänä lentoliikenteen laskeutumisvyö- tamista osoittamalla kaupungin kasvusta suuren osan rai- töjen suunnittelussa otetaan huomioon mm. alueiden viih- hyke ja muutettu lentomelualuetta koskevaa kaavamäärä- tiotiekäytävään. tyisyys ja omaleimaisuus, ja kaupunki tunnetaan sen raken- ystä. Molempien merkintöjen kaavamääräyksessä ohjataan Raitiotien seudullinen yleissuunnitelma valmistui syk- netusta kulttuuriympäristöstä ja teollisuushistoriasta. alueelle sijoittuvaa rakentamista muun muassa niin että syllä 2020 ja valtuusto päätti valittavista linjauksista koko- Rakennettujen kulttuuriympäristöjen luokittelua yleis- asumiseen ja muille melulle herkkiin toimintoihin käytettä- uksessaan 19.10.2020. Naapurikunnat Ylöjärvi, Pirkkala ja kaavassa on muutettu siten, että yleiskaavan kulttuuriperin- vien rakennusten ulkovaipan ääneneristävyyden lento- ja Kangasala tekivät vastaavat päätökset omissa valtuustois- tökartalla on osoitettu uusina kaavamerkintöinä maakun- tieliikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dB. san. Yleiskaavassa on osoitettu seudulliset jatkolinjat raitio- nallisesti ja paikallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriym- tielle Turvesuon kautta Ylöjärvelle, Nuolialantietä Pirkkalaan päristöt. Pääosa näistä aluerajauksista sisältyi jo kantakau- Kestävä ja älykäs liikenne ja Koilliskeskuksesta Piettasenkadun kautta Kangasalan pungin yleiskaavaan 2040, mutta erilaisten kaavamääräy- Yleiskaavan koko liikennejärjestelmää on muutettu kestäviä Lamminrahkaan. Näillä linjauksilla tulee tarkemmilla suun- sotsikoiden alle. Kokonaan uusina aluerajauksina näissä on kulkutapoja tukevaksi. Kestävien liikkumismuotojen kulkuta- nittelutasoilla varautua tulevaisuudessa rakennettavaan paikallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Lin- paosuuksien kasvattamisen tavoitetta tukevat raitiotie seu- raitiotiehen. Pirkkalan ja Koilliskeskuksen haarat ovat mitä nainmaalla ja Tohlopissa. dullisine laajennuksineen, lähijunaliikenteen pysäkit, jouk- luultavimmin ensimmäisinä toteutusjärjestyksessä. Saaren- Arkeologisen perinnön osalta muinaisjäännöksiin koliikenteen vaihtoterminaalit ja -pysäkit, liityntäpysäköin- maan osalta tulevaa linjausta ei vielä päätetty alueen raken- ja muihin kulttuuriperintökohteisiin on tullut selvityksiin nin paikat sekä pyöräliikenteen pääreitistö. Lisäksi merkit- tumisen aikataulun vuoksi. Hervantaan on kohdemerkin- perustuen uusia kohteita. Yksi muinaisjäännöskohde on täville kokoojakaduille osoitetut joukkoliikenteen laatukäy- nällä osoitettu joukkoliikenteen yhteystarve Saarenmaan poistettu kaavakartalta, koska yleiskaavassa 2040 esitetyt tävät jäävät voimaan kantakaupungin yleiskaavasta 2040. suuntaan alueen kehittyessä. kaksi erillistä vierekkäistä kohdetta on museoviranomai- Yleiskaavatyön kanssa samaan aikaan laaditaan Tam- sen aineistossa yksi kohde. Arkeologiseen perintöön liitty- pereen kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelmaa, SUM- viä kaavamääräyksiä on muutettu. Pia (SUMP=Sustainable Urban Mobility Plan). Suunnitel-

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -13-

Vuoreksen raitiotien kytkeminen osaksi pella, Rantaperkiö, Lakalaiva, Vuohenoja, Messukylä, Hank- Vaihtoterminaalit ja liityntäpysäköinti Tampereen raitiotiejärjestelmää kio ja Vehmainen. Asemakohtaisten tarkastelujen johtopää- Raitiotietä rakennetaan ja suunnitellaan välille Hervanta- Yleiskaavaa varten on selvitetty osana Tampereen seudul- tös on, että yleiskaavassa osoitettua henkilöliikenneasema- keskusta-Lentävänniemi. Kantakaupungin muita keskuk- lisen raitiotien yleissuunnitelmaa (WSP Finland Oy ja Ram- verkostoa on mahdollista laajentaa tulevaisuudessa nykyis- sia palvelevat bussiliikenteen runkolinjat. Vaihtoterminaa- boll Finland Oy) raitiotiejärjestelmän laajentamismahdolli- ten yleiskaavassa osoitettujen Tesoman, Hiedanrannan ja lit ovat liikenteen solmupisteitä, joissa on tavoitteena eri suuksia Vuoreksen suuntaan. Lahdenperänkatu-Lakalaiva Lakalaivan lisäksi. liikennemuotojen sujuvat vaihdot. Joukkoliikenteen vaih- välillä sekä Automiehenkatu-Vuoreksen puistokatu välillä Lähijuna-asemien osoittamista yleiskaavassa linjattiin toterminaalien sijoituspaikoiksi on yleiskaavassa osoitettu on tutkittu teknisellä tasolla mahdollisia vaihtoehtoisia lin- kaupunginhallituksessa 11.5.2020. Kantakaupungin yleis- Tesoma, Lielahti-Hiedanrannan alue, Härmälä-Partola, jauksia. Raitiotielinjaus Rantaperkiöstä Vuorekseen osoite- kaavassa 2040 osoitetut asemat, Tesoma, Hiedanranta Lakalaiva-Lahdesjärven alue, Hervanta, Kaleva-Hakametsä taan yleiskaavaan ohjeellisena varauksena, koska Vuorek- ja Lakalaiva, esitetään uusina henkilöliikenteen asemina, ja Koilliskeskuksen alue. Vaihtoterminaalit ovat liikkumisen sen haaran toteuttaminen on kytköksissä järjestelyrata- joilla tavoitellaan myös kaukoliikennettä. Muut uudet ase- solmupisteitä, joissa vaihtojen eri liikennemuotojen väleillä pihan siirtoon Rautaharkossa ja siitä johtuvaan maankäy- mat, osoitetaan yleiskaavassa ohjeellisina tai tutkittavina tulee olla helppoja ja sujuvia ja joissa varaudutaan esimer- tön kehittämiseen sekä mahdolliseen Lakalaivan rautatie- ohjeellisina lähijuna-asemina. Ohjeellisten asemien vaa- kiksi liityntäpysäköintiin. Nämä alueet palvelevat eri suun- aseman rakentamiseen. Näiden toteuttaminen tapahtunee tima tilavaraus otetaan huomioon vireille tulevassa asema- nista saapuvia liikennevirtoja ja sijoittuvat korkean palvelu- vasta vuoden 2040 jälkeen. kaavoituksessa ja muussa suunnittelussa, tutkittavien ase- tason joukkoliikenteen varrelle. mien ratatekninen, liikenteellinen ja taloudellinen toteutta- Lähijunaliikenteeseen varautuminen ja miskelpoisuus tulee tutkia osana seudullista järjestelmää. Pyöräilyn kehittäminen rautatieverkoston kehittäminen Tampereen kaupunkiseutu laatii vuonna 2021 selvityksen Tampereen pyöräliikenteen tavoiteverkko – selvityksen Kaupunginvaltuuston lähijunaseisakkeita koskevan ponsi- lähijunaliikenteen tulevaisuuden kehittämistarpeista. Sel- mukaiset pyöräliikenteen pääreitit vahvistetaan yleiskaa- esityksen johdosta (15.5.2017) yleiskaavaa varten on laa- vitystyössä arvioidaan lähi- ja taajamajunaliikenteen roolia vassa ja ne on esitetty kartoilla 1 ja 2. Pääreitteihin kuulu- dittu selvitys tulevaisuuden maan käyttöedellytyksistä Tam- seudun maankäytön kehittämisessä ja joukkoliikennejärjes- vat seudulliset ja alueelliset pääreitit. Seudullisia pääreittejä pereen kantakaupungin lähijuna-asemien ympäristöissä. telmässä huomioiden valtakunnallisessa liikennejärjestel- kehitetään pyöräliikenteen tärkeimpinä ja laadukkaimpina Selvitystyössä on tutkittu Tampereella mahdollisten hen- mäsuunnitelmassa asetettavat tavoitteet ja linjaukset kau- reitteinä, joilla tavoitellaan pyöräilyn sujuvuutta ja nope- kilöliikenneasemien yleiskaavallista maan käyttöpotentiaa- punkiseutujen liikennejärjestelmän kehittämiselle. utta sekä jalankulun ja pyöräilyn erottamista omille väylil- lia, niiden ratateknisiä ominaisuuksia, lähijunaliikennöin- Tampereelta etelään ja länteen suuntautuvat rautatiet leen. Myös uudentyyppiset opasteet ja reittien numerointi nin toteuttamisedellytyksiä yleisesti ja erityisesti Tampe- (Tampereen rataosat väleillä Riihimäki-Tampere, Tampe- sekä laadukkaampi talvihoito erottavat seudulliset päärei- reen seudulla sekä lähijunaliikenteen vaikutusta seudun re-Seinäjoki ja Lielahti-Kokemäki) osoitetaan kehitettäviksi tit muista pyöräteistä. Alueelliset pääreitit täydentävät pää- joukkoliikennejärjestelmässä. Selvityksessä tutkittuja ase- rautateiksi. Niiden säännölliseen henkilöjunaliikenteeseen verkkoa ja muodostavat yhdessä seudullisten pääreittien manseutuja ovat Kalkku, Kalkunvuori, Tesoma, Mediapo- käytettävillä nykyisillä rataosilla varaudutaan lisäraiteiden kanssa rungon keskustan ja eri kaupunginosien pyörälii- lis, Hiedanranta (ent. Sellu), Santalahti, Amuri, Ranta-Tam- toteuttamiseen rataverkon toimivuuden parantamiseksi. kenteen verkolle. Myös alueellisia pääreittejä kehitetään

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -14-

pyöräliikenteen tärkeinä ja laadukkaina reitteinä. Osa alu- osoitetaan yleissuunnitelman mukaan Hiedanrantaan ja Halimasjärven ja Mannerheiminkallion välinen yhteys, joka eellisista pääreiteistä sijaitsee yleiskaavan keskuspuistover- Peltolammin olemassa oleva suuntaisliittymä muutetaan vahvistaa verkostokokonaisuutta ja voimassa olevan ase- kostolla. Näillä osilla reitit sovitetaan ympäristöönsä ympä- eritasoliittymäksi. Tarastenjärven eritasoliittymään lisätään makaavatilanteen. Kartalla 2 on esitetty kaksi uutta ohjeel- ristön arvot huomioiden ja niiden laatukriteerit määritel- 2-kehän yhteystarvemerkintä ja liittymän kehittämistarve- lista keskuspuistoverkoston kehittämistarvealuetta: Raja- lään tapauskohtaisesti tarkemmassa suunnittelussa. merkintä. mäki-Särkijärvi-Hervannan kanjoni-Solkimäki sekä Villilän- saari-Mustavuori-Tesomajärvi-Haukiluomanpuisto. Aluei- Kävelykeskustana kehitettävät hitaan liikkumi- Viherrakenteen vahvistaminen den tunnettavuutta ja saavutettavuutta vahvistamaan tulee sen alueet Yleiskaavaan on tehty tarkistuksia, joiden keskeisenä tavoit- laatia viherverkoston kokonaissuunnitelma määräyksen Hervannan ja Lielahti-Hiedanrannan aluekeskuksissa on teena on vahvistaa viheralueverkoston kokonaisuutta ja kuvauksessa tunnistettujen kehittämistarpeiden pohjalta. osoitettu alueet, joita kehitetään ja rakennetaan kävelyn varmistaa virkistysalueiden sekä -palveluiden riittävyys ja ehdoilla. Tällä pyritään parantamaan jo olemassa olevien saavutettavuus kävellen, pyörällä sekä julkisella liikenteellä. Kantakaupungin hiljaiset virkistysalueet kävelyalueiden, keskustamaisen maankäytön laajentumis- Tavoitteena on lisäksi turvata virkistysyhteyksien ja ekolo- Hiljaisilla virkistys-, liikunta– ja puistoalueilla on suuri mer- alueiden sekä täysin uusien keskusta-alueiden liikkumisen gisen verkoston jatkuvuus sekä kehittää virkistysyhteyksien kitys ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kan- sujuvuutta ja laatua sekä lisäämään alueilla oleskelun viih- toimivuutta, viihtyisyyttä ja turvallisuutta. nalta. Hiljaisten alueiden turvaamisen tavoitteita on kir- tyisyyttä. Yleiskaavan kartalle 1 on lisätty yleismääräys asema- jattu Tampereen kaupungin meluntorjunnan toiminta- kaavoitettujen puistojen ja virkistysalueiden määrän tur- suunnitelmaan 2018-2022 sekä yhdyskuntalautakunnan Väylähierarkia, liikenteen yhteystarpeet ja vaamisesta. Suunnittelussa tulee lisäksi varmistaa alueiden 27.8.21019 hyväksymiin Tampereen kaupungin melulin- muuttuvat eritasoliittymät kytkeytyminen keskuspuistoverkostoon sekä säilyminen jauksiin. Yleiskaavan valmistelun tueksi on laadittu selvitys Yleiskaavassa esitettävää ajoneuvoliikenteen väylähierar- lähivirkistykseen soveltuvina, ääniympäristöltään miellyttä- Tampereen kantakaupungin hiljaisista virkistysalueista. Sel- kiaa on tarkistettu siten, että yleiskaavassa esitetään vain vinä ja luonnon monimuotoisuutta tukevina alueina. Tavoit- vityksessä tunnistetut laajemmat kaupunkihiljaiset virkis- kolmen ylimmän tason nykyiset väylät (valtakunnalliset teena on turvata ja kehittää koko kaupungin kattava, hyvin tys- ja /tai luonnonsuojelualueet osoitetaan kartalla 2 koh- pääväylät, seudulliset pääväylät ja pääkokoojakadut) ja nii- saavutettava ja monimuotoinen viherverkosto, varmistaa demerkinnällä. Merkinnällä pyritään varmistamaan, etteivät den tavoitetila. Näillä ajoneuvoväylästön osilla tavoitellaan nykyisille ja tuleville asukkaille monipuoliset virkistyspalve- hiljaiset alueet pienene tai pirstoudu eikä melutilanne niillä myös ajoneuvoliikenteen sujuvuutta. Alemman tason ver- lut ja mahdollisuudet luontokokemuksiin sekä hillitä ilmas- heikkene. Lisäksi kaupunginosapuisto-merkinnän määrä- kostossa priorisoidaan kestävien liikkumismuotojen suju- tomuutosta ja sopeutua sen aiheuttamiin vaikutuksiin. ystä täydennetään miellyttävän ääniympäristön varmista- vuutta. Muutoksella halutaan tukea kestävien liikkumis- miseksi. Yleiskaavan kartalla 1 annettavan yleismääräyksen muotojen käytön kasvua. Väylähierarkian esittämistavan Keskuspuistoverkosto tavoitteena on myös edistää asukkaiden arkiympäristöjen muutoksesta johtuu, että uudet katuyhteydet Multisillan Keskuspuistoverkoston keskeisiä suunnittelutilanteen tuo- laatua turvaamalla ja kehittämällä asukkaiden hyvin saavu- ja Sarankulman sekä Hankkiossa Yrittäjänkadun yhteys on mia tarkistuksia on tehty Hiedanrannan ja Västinginmäen tettavissa olevia ääniympäristöltään miellyttäviä lähivirkis- osoitettu liikenteen yhteystarpeena. Uusi eritasoliittymä alueella. Uutena keskuspuistoverkostoalueena on esitetty tysalueita.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -15-

Ekologinen verkosto Ekologiseen verkostoon (ohjeellinen ekologinen yhteys) Raholan jätevedenpuhdistamon ympäristön välille, Nekalan vinen merkitys myös yleiskaavassa. Tampereen kaupunki uusina yhteyksinä on lisätty Koilliskeskuksen yleissuunnitel- asuntoalueen ja Hatanpään välille, Lahdesjärven alueella ja hakee kansallisen kaupunkipuiston perustamista ympäris- matyön yhteydessä tunnistettu Linnainmaan Koilliskeskuk- Vihiojanpuistosta Iidesjärvelle. Virkistysyhteyksien kytkeyty- töministeriöltä kaupunginhallituksen päätöksen 7.12.2020, sen ja Kaukajärven välinen ohjeellinen ekologinen yhteys, minen kuntarajojen yli on tarkistettu. Lisäksi on tehty pie- § 514 mukaisesti. rannan suuntainen yhteys Pyynikiltä Tahmelaan ja yhteys nempiä teknisiä tarkistuksia. Turtolanpuiston kautta Kirkkosuonnotkosta Vihiojan var- Virkistyspalveluiden merkintöjä on tarkistettu mm. Mikä säilyy voimassa teen. Suunnittelutilanteen tuomia tarkistuksia on tehty Tampereen kaupungin liikuntapaikkaohjelman (2019- olevan yleiskaavan osalta Västinginmäessä ja Aitovuorella. Kantakaupungin liito-ora- 2030), uuden satamaluokituksen (2017) ja kaupungin uima- vaseurannan kautta tulleiden tulosten pohjalta on tarkis- rantaluokituksen perusteella. Erikoispuisto- ja kaupungi- ja miksi? tettu mm. Hervannan raitiotievarikon ympäristön, Ruskon nosapuistomerkintöjä on tarkistettu. Keskuspuistoverkos- Kantakaupungin yleiskaava 2040 hyväksyttiin toukokuussa ja Viialan ekologisia yhteyksiä. Lisäksi teknisiä tarkistuksia ton ulkopuolella sijaitsevat keskitettyjen liikunta- , urheilu- 2017. Yleiskaavaratkaisu on pääosin ajantasainen ja ohjaa on tehty keskuspuistoverkostoon tulleista muutoksista joh- ja vapaa-ajanpalveluiden tarpeet on sisällytetty kartalla 1 hyvin myös uusimmassa kaupunkistrategiassa tavoitellun tuen Viinikanlahdella sekä Linnainmaan Hussanpuistossa. esitettyjen alue- ja paikalliskeskusten kehittämistarpeisiin. kasvun toteutumista. Seuraavassa esitetään perustelut voi- Vuoreksen ja Lamminpään ekologinen verkosto on tar- Tampereen messuja urheilukeskus on osoitettu uutena massa olevan yleiskaavan ajantasaisuudelle kaavakohteit- kentunut. Luonnonsuojelualueisiin on lisätty kaksi alueko- messu- ja urheilukeskus-merkinnällä kartoilla 2 ja 1. tain. konaisuutta, Särkijärven Lahdenperä ja Lukonmäen Pitkä- ahde. Alueet kuuluvat Tampereen luonnonsuojeluohjel- Kansallinen kaupunkipuisto Käyttötarkoitusalueet maan ja ne on tarkoitus suojella luonnonsuojelulailla. Koh- Kartalla 2 ja 3 on esitetty Tampereen kansallisen kaupun- Suurin osa keskustatoimintojen, asumisen, asumisen ja vir- teena on lisätty Vuoreksen Koukkujärvi, joka rauhoitettiin kipuiston hakemuksen mukainen rajaus ja siihen sisältyvä kistyksen sekoittuneiden alueiden, palvelujen ja työpaik- luonnonsuojelualueeksi keväällä 2017. muutosalue. Kansallisen kaupunkipuiston muutosaluera- kojen, työpaikkojen ja elinkeinojen, keskuspuistoverkos- jaus on Eteläpuiston-Viinikanlahden osalta ohjeellinen, ja se ton, puolustusvoimien alueiden ja luonnonsuojelualueiden Virkistysverkosto tarkentuu asemakaavoituksen yhteydessä. Kaupunki sitou- käyttötarkoitusalueiden varauksista ovat ajan tasalla. Kes- Virkistysyhteysverkostoon (ohjeellinen virkistysyhteys) on tuu muutosalueen kehittämiseen kansallisen kaupunki- kustatoimintojen ja virkistyksen sekoittuneen alue, loma- tehty suunnittelutilanteen tuomia tarkistuksia Hiedanran- puiston arvojen mukaisesti hakemukseen kirjattujen suun- rakentamisen sekä yhteisöjen lomarakentamisen alueet ja nan, Koilliskeskuksen, Västinginmäen ja Hervannan alu- nittelua ohjaavien erillismääräysten kautta. Kansallisen vesialueet ovat kaikki ajantasaisia. eilla. Verkoston täydentämiseksi uusia yhteystarpeita on kaupunkipuiston rajausta ei päätetä yleiskaavaprosessissa, osoitettu Raholassa nykyisen asuntoalueen ja kehittyvän mutta voimaan tultuaan rajauksella on tärkeä informatii-

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -16-

Aluekeskukset Liikennejärjestelmä ja vesiväylät Kulttuuriperintö Tampereen viisi aluekeskusta ovat Lielahti-Hiedanranta, Väyläverkosto muutetaan kokonaan kolmen ylimmän hie- Valtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriym- Tesoma, Peltolammi-Lakalaiva, Koilliskeskus ja Hervanta. rarkiatason verkostoksi. Sen sijaan verkostoa täydentävät päristöjen kaavamerkinnät ja määräykset säilyvät ennal- Niillä kaikilla on hieman erilainen kehittämispolku johtuen eritasoliittymät ja kehitettävät liittymät säilyvät lähes ennallaan. Samaten Ojalan osayleiskaavasta periytyvä kaavamer- erilaisista lähtökohdista. Hervanta ja Tesoma ovat täyden- laan. Liikenteen yhteystarpeet Lahdesjärvi-Hallila, Ojala-Ai- kintä ”Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoi- tyviä keskustoja. Näissä tavoitteena on täydennysrakenta- tolahdentie säilyvät. Kaukajärven ja Koilliskeskuksen ohjeel- tettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä” ja siihen liittyvä kaava- malla tukea keskustojen monipuolisuuden ja elinvoiman lisen liikenneverkon kehittämisen kohdealueen rinnak- määräys säilyvät ennallaan. kehittymistä. Lielahti-Hiedanranta, Peltolammi-Lakalaiva kaistiekysymyksiä ei ole vielä ratkaistu. Tampereelta Jyväs- ja Koilliskeskus ovat uudistuvia keskustoja. Nämä keskus- kylään suuntautuva rautatie ja ohjeelliset uudet rautatien Kestävä vesihuolto, ympäristöter- ta-alueet on tarkoitus rakentaa osin aivan uudelleen. osat, jotka kuuluvat suunnitelmissa olevaan läntiseen oiko- veys ja yhdyskuntatekninen huolto rataan, ovat ajan tasalla. Vesiväylät ovat ajan tasalla lukuun Kestävää vesitaloutta koskevat kaavamerkinnät ja –mää- VAK-ratapiha ottamatta uutta lisättävää Lielahden uutta väylää. räykset säilyvät ennallaan. Suunnittelun yhteydessä on Tampereen keskustan eteläpuolella on laaja vaarallisten tullut esille pieniä päivitystarpeita, mutta kokonaisuuden aineiden kuljetukselle varattu ratapiha-alue. Alueelle on Viherympäristö avaaminen edellyttää mm. kantakaupungin hulevesiohjel- osoitettu tulevaisuuden käyttötarkoitukseksi pohjoisosaan Viherverkoston kokonaisuuteen on tehty kohdekohtaisia man päivittämistä. Ympäristöterveyden osalta ajantasaiset keskustatoimintojen alue ja eteläosaan palvelujen ja työ- pääasiassa suunnittelutilanteen tuomia tarkastuksia. Viher- kaavamerkinnät suojavyöhyke ja saastunut maa-alue säily- paikkojen alue. Uudelle VAK-ratapihalle on maakuntakaa- ja virkistysverkostokokonaisuus on muuten ajan tasalla. vät. Myös yhdyskuntateknisen huollon merkinnät säilyvät vassa osoitettu paikka Lempäälän ja Pirkkalan rajaseudulle Seuraavat merkinnät säilyvät ennallaan: ryhmäpuutar- ennallaan. Alueella on toteutettu yksittäisiä kantakaupun- uuden oikoradan varteen. Ratapihan siirto on erittäin suuri ha-alue, ohjeellinen kehitettävä ryhmäpuutarha-alue, hau- gin yleiskaavassa 2040 uusina osoitettuja kohteita ja linja kallis operaatio, eikä se ole toteutumassa aivan lähivuo- tausmaa, Natura-alue. Ohjeellinen luonnon ydinalue- mer- jaosuuksia. sina. Tästä syystä olemassa olevan ratapihan osoittaminen kintä on ajan tasalla, merkinnän kuvaukseen on päivitetty yleiskaavassa on tärkeää, jotta sen vaikutus lähialueen tar- maininta 2017 meluselvityksestä. kempaan suunnitteluun välittyy yleiskaavan kautta. Ratapi- halla on suoja-alueita, joissa mm. uuden asumisen tai pal- velutoimintojen osoittaminen on rajoitettua.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -17-

Yleiskaavaprosessi MRL 36 § mukaisesti kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta ovat suurelta osin saman sisältöisiä ja näin ollen vuonna Päätökset 2017 hyväksytty yleiskaava on pääosin ajantasainen. Val- yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. • 13.11.2017 Kaupunkistrategia valtuustossa § 303 Yleiskaavan ajantasaisuus varmistetaan Tampereella kau- tuustokauden yleiskaavassa painottuvat hiilineutraalisuu- • 7.11.2017 Yleiskaavoituksen punkistrategiaan kirjatulla tavoitteella konkretisoida stra- teen tähtäävät toimenpiteet, joukkoliikenteen kehittämi- työohjelma kaupunginhallituk- nen sekä kantakaupungin viherympäristöjen turvaaminen. tegiaa maankäytön osalta valtuustokausittain päivittyvässä sessa § 668 Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa. Kuluvan val- Strategisia kehittämisperiaatemerkintöjä tarkistetaan Tam- • 18.12.2017 Yleiskaavoituksen tuustokauden aikana tarkistetaan Kantakaupungin yleis- pereen kaupunkiseudun kestävän yhdyskuntarakenteen työohjelma valtuustossa § 340 kaava 2040, joka on hyväksytty valtuustossa 15.5.2017 ja se näkökulmasta. Lisäksi kaavassa tarkistetaan yksityiskohtai- • 5.3.2018 Aloituspäätös kaupunginhallituksessa § 103 on saanut lainvoiman 20.1.2020. sia aluevarauksia ja kehittämismerkintöjä suunnittelutilan- Edellisen ja nykyisen valtuustokauden tavoitteet kas- teen mukaisiksi. • 8.3-31.5.2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ylei- vusta, kestävästä yhdyskuntarakenteesta ja liikkumisesta sesti nähtävillä, aluekeskuskysely asukkaille sekä asukkaiden ja luonnonympäristön huomioimisesta Kaupunkistrategia • 23.5.2018 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu, muistio Tampereen strategia ”Tampere - Sinulle paras” hyväksyttiin • 12.8.2019 Ruotulaa koskeva linjaus kaupunginhallituk- kaupungin valtuustossa 13.11.2017. Erityisesti strategian sessa § 333 teema ”Urbaani ja kestävästi kasvava” ohjaa keskeisimmin • 11.11.2019 Lähijunaseisakkeita koskeva linjaus kaupun- yleiskaavatyötä. Strategian tavoitteita vuodelle 2030 ovat ginhallituksessa § 484 300 000 asukkaan viihtyisä ja elävä kaupunki, hiilineutraa- • 11.2.2020 Luonnoksen ja valmisteluaineiston hyväksy- lius sekä toimiminen älykkään ja kestävän liikenteen ja kau- minen nähtäville, yhdyskuntalautakunta § 32 punkikehityksen edelläkävijänä. • 13.2 - 22.3.2020 Yleiskaavaluonnos ja valmisteluaineisto Yleiskaavassa varaudutaan strategian kasvutavoit- yleisesti nähtävillä teeseen ja siinä osoitetaan Strategian kasvun ja elinvoiman vyöhyke. Strategian mukaisesti vyöhykkeelle ohjelmoi- • 11.5.2020 Yleiskaavaehdotusta koskeva linjaus kaupunginhallituksessa § 209 daan 80 % uudesta asunto- rakentamisesta. Liikennejär- jestelmää kehitetään kestäviä kulkumuotoja priorisoivaksi. • 22.12.2020 Yleiskaavaehdotuksen hyväksyminen nähtä Urbaanin ja kestävän kasvun vaikuttavuutta on arvioitu ville, yhdyskuntalautakunta yleiskaavatyön aikana yhdyskuntarakenteen ilmastovaiku- tuksia havainnollistavan paikkatietopohjaisen menetelmän avulla.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -18-

Vuorovaikutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatu p alaute

Aloitus- ja valmisteluvaiheen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 8.3.- sekä kulttuurisen kestävyyden ja alueiden omaleimaisuu- tapahtumia 31.5.2018 välisenä aikana. Osallistumis- ja arviointisuunni- den tunnistaminen. Maakuntamuseon mukaan lisäselvi- • 24.4.2018 Tampere suun- telma on kaavatyön lähtökohtia sekä suunnittelun etene- tystä kaipaavat seuraavat asiat: Vedenalainen kulttuuri- nittelee ja rakentaa -tapah- mistä ja vuorovaikutusta kuvaava asiakirja. perintö (mikäli kaava-alue sisältää vesialueiden muuttu- tuma lännen alueella Lie- lahtikeskuksessa Palautetta aloitusvaiheesta tuli Tampereen polkupyö- misia), sotien jälkeinen moderni arkkitehtuuri, Hervanta, räilijöiltä ja viideltä asukkaiden edustajilta. Tampereen pol- 1900-luvun alun sekä 1960-1980 -lukujen pientaloalueet ja • 25.4.2018 Tampere suunnittelee ja rakentaa -tapah- kupyöräilijät toivat esiin pyöräilyn huomioimisen uusina agraariajan maatalouskeskukset. tuma keskustassa Galleria yhteyksinä pyöräilyn pääreitistössä ja yhteyksien saumatto- Nottbeckissä muuden. Asukkailta saadussa kaavatyön aloittamista kos- • 26.4.2018 Tampere suun- kevissa palautteissa kiinnitettiin huomiota mm. uuden ryh- nittelee ja rakentaa -tapah- mäpuutarhan sijaintiin, maankäytön, mm. asuin- ja vihera- tuma koillisessa Koilliskes- lueiden tarkempaan esittämiseen yleiskaavassa, Peltolam- kuksessa min aluekeskuksen saavutettavuuteen, uimarantojen riittä- • 2.5.2018 Tampere suunnittelee ja rakentaa -tapahtuma vyyteen sekä osallistumisen yksipuolisuuteen. kaakossa Kauppakeskus Duossa Lausunnon aloitusvaiheesta antoivat Pirkanmaan • 3.5.2018 Tampere suunnittelee ja rakentaa -tapahtuma liitto, Säteilyturvakeskus, Museovirasto, Puolustusvoimat, etelässä Koivistonkylän Prismassa Fingrid, Tampereen vesi, Pirkkalan kunta, Finavia ja Pirkan- • 5.3.2020 asukastapahtuma pääkirjasto Metsossa, luon- maan maakuntamuseo. Lausunnoissa tuotiin esille tuo- noksen esittely mielipiteitä varten reen maakuntakaavan mukaiset ratkaisut mm. kehittämis- Tulossa periaatemerkintöjen ja asemanseutujen ja lisäraidevaraus- • Kevät 2021 yleiskaavaehdotuksen esittelytilaisuus asuk- ten suhteen, sähkön kantaverkon kehittämisen huomiointi, kaille vesihuollon kehittämiskohteiden huomiointi, lentokent- • kevät 2021 yleiskaavaehdotuksen hyväksyminen valtuus- täyhteyksien huomiointi, lentomelualueiden huomiointi tossa

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -19-

• Pirkkalan kunta haluaa, että Härmälän-Partolan-Laka- • Kangasalan kaupunki haluaa jatkokeskustelua lähijuna- Yleiskaavaluonnoksesta laivan kokonaisuudessa varmistetaan se, että eteläiset liikenteen verkoston kehittämisestä. Lisäksi Kangasala saatu palaute keskukset täydentävät toisiaan ja muodostavat moni- nostaa lausunnossaan esiin kaavakartalta puuttuvan puolisen, toimivan, ja viihtyisän kaupunkirakenteen. maakuntakaavassa ja Kangasalan strategisessa yleiskaa- Yleiskaavaluonnos ja valmisteluaineisto olivat nähtävillä vassa osoitetun kakkoskehän kehityskäytävän. • Väylävirasto pyytää lisäämään kaavakartalle puuttuvan 13.2. - 22.3.2020 välisenä aikana mielipiteitä varten. Yleis- Lielahden paikallisen vesiväylän. Lähijunaselvityksessä • Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa, että kaa- kaavaluonnoksessa on painotettu aiempaa vahvemmin ratateknisesti toteuttamiskelpoisiksi seisakkeiksi todet- valuonnoksesta puuttuu maakunnalliset arkeologisen joukkoliikenteen olosuhteiden ja kilpailukyvyn paranta- tujen seisakkeiden kaavamääräystä tulee täydentää perinnön ydinalueet ja palstoittamalla syntyneitä pien- mista autoliikenteen kasvun hillitsemiseksi. Luonnoksessa rataverkon toimivuuden ja kehittämismahdollisuuksien taloalueita koskevan selvityksen tulokset. Maakuntamu- on osoitettu 10 uutta mahdollista lähijunaseisaketta ja rai- turvaamisella. Lisäksi Väylävirasto pyytää poistamaan seon mukaan mm. sotien jälkeistä modernistista arkki- kaavakartalta selvityksessä ratateknisesti toteuttamis- tehtuuria, 1960-80 –lukujen pientaloalueita sekä agraa- tiotien vaihtoehtoiset linjaukset Ylöjärvelle, Pirkkalaan ja kelvottomiksi todetut seisakkeet. riajasta jäljelle jääneiden maatilojen talouskeskuksia Kangasalle. Lisäksi luonnoksessa on osoitettu kehittämis- koskevaa selvitystietoa tulee täydentää. Lisäksi uudet • Finavia tuo lausunnossaan esiin lentokonemelualueen tavoite busseihin perustuvalle joukkoliikenteelle. Maankäy- tiedot mahdollisista muinaisjäännökset tulee osoittaa määräyksestä puuttuvan vaatimuksen uusien asuinra- töltään muuttuvia alueita on luonnoksessa osoitettu koko- kaavakartalla, laaja-alaiset kohteet aluemerkinnällä. Kal- kennusten ääneneristävyydeksi, jonka on oltava vähin- naissuunnitelman tarvealueeksi. Yleiskaavaluonnoksessa kunvuoren lähijunaliikenteen asema on kiinteän mui- tään 35 dB. Lisäksi he esittävät laskeutumisvyöhykkeen naisjäännöksen alueella. Museo tuo esiin, että leirintä- on esitetty tarkistuksia viher- ja virkistysalueverkostokoko- osoittamista kaavakartalle. naisuutta koskeviin määräyksiin sekä tarve uudelle leirintä- alueita koskevassa selvityksessä ei ole huomioitu kult- • Puolustusvoimien 2. logistiikkarykmentti pyytää Aitovuo- tuuriympäristöarvoja. alueelle, sijoitusvaihtoehtoina Alasjärven ja Suomensaaren ren alueen osalta laajentamaan puolustusvoimien käyt- • Tampereen kaupungin terveydensuojeluviranomai- ympäristöt. tötarkoitusaluetta koskemaan luonnokseen merkittyjen nen huomauttaa kevyen liikenteen väylien sijoittami- Yleiskaavan luonnosvaiheen palautetta pyydettiin alueiden lisäksi kaikkien puolustusvoimien pysyvässä sesta myös erilleen vilkkaista autoväylistä, sekä siitä, kaupungin kirjaamoon toimitettavan kirjallisen palautteen käytössä olevien kiinteistöjen alueita ja poistamaan ettei uusia asuinrakennuksia tulisi rakentaa lentome- alueeltaan muut merkinnät. lisäksi myös karttapalvelussa kartalle kohdistettuina mer- lualueelle. kintöinä ja huomioina. Valmisteluaineistosta pyydettiin lau- • Tampereen kaupungin Viheralueet ja hulevedet -yksiön • Pirkanmaan liitto kehottaa tarkastelemaan lähijuna- suntoja 34:ltä viranomaiselta ja yhdistykseltä. Pyydettyjä lausunnossa tuodaan esiin Suomensaareen osoite- verkostoa naapurikuntien kanssa. Liiton näkemyksen tun leirintäalue-vaihtoehdon toteuttamisen vaikutukset, Lausuntoja saatiin 19 kpl ja asukasmielipiteitä 22 kpl. mukaan tulisi laatia MRL:n mukaisia osayleiskaavoja mm. suhde vapaan virkistysalueen määrään. Lisäksi lau- kokonaissuunnitelmien sijaan. Arvokkaat moreenimuo- sunnossa todetaan, että Rantaperkiön rantapuistoon ei Lausuntojen pääkohdat dostumat sekä tuuli- ja rantakerrostumat tulee merkitä tulisi tehdä leveää pyöräilyn pääväylää, vaan sitä pitäisi • Tampereen polkupyöräilijät ry ehdottaa, että joukkolii- kaavakartalle. kehittää virkistyspainotteisena reittinä. kennepainotteisten katujen määräykseen lisätään pol- • Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kupyöräliikenteen olosuhteiden parantaminen. Polku- • Fingrid huomauttaa, että sähköasema-kaavamerkinnän kehottaa kiinnittämään huomiota kaavan nimeen, kar- pyöräilijät uudistavat jo aiemman ehdotuksensa radan- kuvauksesta puuttuu yksi Multisillan asema. tan käytettävyyteen ja selkeyteen sekä kaava-aineiston varsipyöräilyn kehittämisestä. • Lempäälän kunta tuo lausunnossaan esiin, että lähi- ymmärrettävyyteen. Maakuntakaavan kehittämisperi- • Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES muistuttaa juna-asemien sijoittumistarkastelut ja päätökset tulee aatteiden tulee näkyä kaavassa. ELY:n mielestä koko- kemikaalikohteista ja niiden konsultointivyöhykkeistä. tehdä seudullisesti.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -20-

naissuunnitelman tarvealue -merkintä on epäselvä oike- usvaikutuksiltaan. Lisäksi kaavaluonnoksesta ei käy sel- keästi ilmi ilmastotavoitteiden saavuttaminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja riskien hallinta. Asema - kaavoitetut puistot tulisi turvata kaavamääräyksissä, jotta oikeusvaikutteinen tulkinta olisi selvä. ELY esitti myös tar- kennuksia hulevesimääräyksiin ja pohjavesialueisiin.

• Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu lausui myös kokonaissuunnitelman tarvealue -merkinnästä, mikä ei avaa suunnitelman laajuutta, sisältöä, suunnittelupro- sessia, osallistamista tai vaikutusten arviointia. Ympä- ristönsuojelun mukaan ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen osalta viheralueilla, etenkin metsäisillä alueilla , on suuri merkitys, ja nämä tulee turvata kaava- merkinnöillä. Keskuspuistoverkosto tulisi tarkentaa ase- makaavarajausten mukaisiksi ja asumista ja täydennys- rakentamista ei pidä osoittaa asemakaavoitetuille viheralueille. Metsäekologisen verkoston ja liito-oravan suo- jelutaso pitäisi määrittää yleiskaavassa. Ympäristönsuo- jelu toi myös esiin, että kaupunkihiljaisten alueiden kartoitus on valmistumassa.

• Museovirasto lausuu, että Näsijärven hylky on huomioitu ja tiedottaa samalla, että Pirkanmaan maakunta- Sähköisen kaavapalautepalvelun kautta paikannettiin Saatujen mielipiteiden keskeistä sisältöä on kuvattu seu- museo vastaa jatkossa vedenalaisesta kulttuuriperin- nöstä. kartalle yhteensä 58 merkintää, jotka koskivat joko laajem- raavassa tiivistetysti teemoittain. pia alueita, yksittäisiä kohteita tai näiden välisiä yhteyksiä. • Oriveden kaupungilla, Säteilyturvakeskuksella ja Lii- Yhdyskuntarakenne ja kasvun ohjaaminen Mielipiteen jättäjä saattoi vapaaehtoisesti luokitella kartta- kenne- ja viestintävirasto Traficomilla ei ollut huomau- Mielipiteissä toistui toive siitä, että Tampereen kantakau- merkintänsä sen mukaan, mikä oli hänen näkemyksensä tettavaa kaavaluonnoksesta. pungin aluetta tulisi suunnitella yhdyskuntarakenteeltaan kyseisestä kaavaratkaisusta. Tällä perusteella karttavastauk tiiviinä ja kestäviin kulkumuotoihin nojautuvana kokonai- Mielipiteiden yhteenveto set jakautuivat oheisella tavalla: suutena. Yleiskaavaratkaisu vastaa haasteeseen ohjaamalla Nähtävillä olleesta yleiskaavaluonnoksesta saatiin yhteensä - Kaavaratkaisu on toimiva (14 kpl) asuntoja toimitilarakentamista kaupunkirakenteen edulli- 19 mielipidettä, joista 17 oli yksityisten tahojen, kuten asuk- - Kaavaratkaisua tulee kehittää (23 kpl) simmille vyöhykkeille. Lisäksi yleiskaavan liikennejärjestel- kaiden, asukasyhdistysten tai taloyhtiöiden, jättämiä. Lisäksi - Ei luokittelua (21 kpl) mässä on aiempaa vahvempi kestävyyspainotus, jota edus- saatiin kaksi mielipidettä työpaikka- ja elinkeinoalueiden tavat muun muassa uudet lähijuna-asemat ja raitiotien seu- toimijoilta heidän toimintaympäristöönsä liittyen. dulliset laajenemissuunnat.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -21-

Kasvun ja elinvoiman vyöhykkeen nähtiin yleisellä Ohjeellisten asemien maankäytölliset vaikutukset ratkais- Mielipiteen antajat tekivät myös yksilöityjä kestävän tasolla edistävän yhdyskuntarakenteen tehostamista jär- taan yleiskaavatasolla tarkoituksenmukaisesti lähiliiken- liikkumisen verkoston kehittämisehdotuksia, joihin lukeu- kevästi ja hallitusti. Tarkennukseksi mielipiteissä ehdotet- nöinnin varmistuessa. tuvat esimerkiksi pyöräverkon jatkuvuutta tavoittelevat tiin vyöhykkeen supistamista tai laajentamista tietyissä koh- Raideliikenteeseen liittyen mielipiteissä peräänkuu- reittitäydennykset sekä tasaisia radanvarsia hyödyntävät din paikallisista olosuhteista riippuen. Huomiota kiinnitet- lutettiin myös joukkoliikenteen vaihtopisteiden sijoitta- pyöräbaanat. Yleiskaavaratkaisussa on osoitettu pyöräilyn tiin sekä alueiden ominaispiirteiden että lisärakentamisen mista mahdollisuuksien mukaan ratayhteyksien varteen. pääreitistö, jota täydentävän pyöräilyn tavoiteverkon jat- mahdollisuuksien säilymiseen. Yleiskaavaehdotuksessa Erityisesti esiin nousi Vuohenoja, joka nähtiin potentiaali- kuvaa kehittämistyötä tehdään liikennejärjestelmän suun- kasvun ja elinvoiman vyöhyke on esitetty Tampereen kau- sena raitiotie- ja lähijunaliikenteen solmukohtana. Yleiskaa- nitteluyksikössä. Pyöräilyolosuhteiden parantamista on punkiseudun kuntien välisen MAL-sopimuksen 2020-2023 varatkaisussa aluetta palveleva vaihtoterminaali on osoi- viety eteenpäin Tampere-Lielahti-radan varressa, johon on mukaisena, hiilineutraaliutta tavoittelevana sekä raidelii- tettu läheiselle Kaleva-Hakametsän keskusta-alueelle, jossa tekeillä pyöräreitin yleissuunnitelma välille Hiedanranta-Ti- kennettä, lähijuna-asemia ja aluekeskuksia tukevana vyö- tavoitellaan sujuvat vaihdot mahdollistavaa korkeatasoista potie. hykkeenä. Kyseessä on rajaukseltaan yleispiirteinen kehit- terminaaliympäristöä raitiotiehen kytkeytyen. Vuohenojan tämismerkintä, jonka kehittämistavoitteet eivät kohdistu raitiotiepysäkki ja lähijuna-asema säilyvät edelleen tulevai- Viherympäristö ja yhdyskuntatekninen huolto yhtäläisesti kaikille vyöhykkeeseen sisältyville alueille, vaan suuden optioina. Viherympäristön suhteen kannettiin huolta virkistysaluei- alueiden tunnistetut arvot (esim. kulttuuriympäristöt) huo- den säilymisestä tiivistyvässä kaupungissa sekä yleisellä mioidaan jatkosuunnittelussa muiden yleiskaavamerkintö- Liikenneverkon muu kehittäminen tasolla että liittyen yksittäisiin kehittämiskohteisiin, kuten jen ohjaamana. Kantakaupungin tie- ja katuverkon kehittäminen keräsi Ruotulan golf-kenttään, Härmälän leirintäalueeseen ja Hal- kommentteja ennen kaikkea kestävän liikkumisen edelly- lilan eteläpuoleen. Yleiskaavaratkaisu pyrkii turvaamaan Lähijuna tysten näkökulmasta. Ongelmaksi nimettiin laajojen liiken- viherrakenteen riittävyyttä monin tavoin. Aluevarauksena Yleiskaavaratkaisussa osoitetut uudet lähijuna-asemavara- nealueiden aiheuttama estevaikutus, johon haluttiin lieven- on osoitettu laaja keskuspuistoverkosto ja lähivirkistysmah- ukset saivat kiitosta ja niiden toivottiin säilyvän jatkosuun- nystä muun muassa Tampereen kehätien ja Nokian moot- dollisuuksien turvaamiseksi asemakaavoitettuja puistoja ei nittelussa. Täydennykseksi mielipiteissä esitettiin joitakin toritien sekä nykyisen järjestelyratapihan ympäristössä. ole tarkoitettu täydennysrakentamiseen. Mielipiteissä mai- aiemmin tutkimattomia asemaehdotuksia, tiettyjen ase- Yleiskaavaratkaisussa laajemmat liikenneverkon kehittä- nitut erilliskohteet on puolestaan osoitettu jo voimassa ole- mavarausten siirtämistä toimivuussyistä vanhoille seisake- mistarpeet on huomioitu osoittamalla erilliset kehittämi- vassa yleiskaavassa asumisen ja virkistyksen sekoittuneiksi paikoille, seisakkeiden toteuttamista kustannustehokkaina sen kohdealueet Lakalaivan ja Viinikan liikenneympyrän alueiksi, joiden kaavamääräykseen on velvoittavasti kirjattu puulaitureina sekä asemanseutujen maankäytön tehosta- sekä Kaukajärven ja Koilliskeskuksen välille. Nokian moot- alueiden kehittäminen viherarvojen lähtökohdista. mista. Yleiskaavaehdotuksessa osoitetaan varauksina kaikki toritien estevaikutusta vähennetään asuin- ja virkistyskäyt- tehdyssä lähijunaselvityksessä tutkitut asemat kaupungin- töön vapautuvan Raholan puhdistamon kohdalla. Lisäksi Kulttuuriympäristöt ja suojelu

hallituksen linjauksen (KH 11.5.2020) mukaisesti. Yleispiir- on tehty erillinen Nokian moottoritien maan käyttöselvitys, Kulttuuriympäristöjen osalta vastaajia puhuttivat eten- teiset varaukset pohjaavat selvitettyihin ratateknisiin reu- jonka pohjalta voidaan arvioida kaupunkirakenteen kehit- kin maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaina osoitetut naehtoihin eivätkä ota kantaa tarkemmassa suunnittelussa tämistavoitteita, jos väylän toiminnallinen luonne muuttuu. pientaloalueet Petsamossa, Kissanmaalla, Uudessakylässä ratkaistavaan seisakkeiden varsinaiseen toteutustapaan.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -22-

ja Ruotulassa, joista heräsi myös vastakkaisia näkemyksiä osalliskommentointia vaikeuttavana. Rantojen osalta nii- kintöjä ja määräyksiä, jotka koskevat kaupungin strate alueesta riippuen. Toisaalta tahdottiin hyvin saavutettavien den varaaminen julkiseen käyttöön on kirjattu velvoittavasti giatavoitteiden toteuttamista yleiskaavassa tai huomioi- alueiden kehittämistä maan käyttöä maltillisesti tehostaen aluetta koskevaan keskustamerkintään (c-4). Keskustan vat merkittäviä suunnittelutilanteen muutoksia ja kaavan ja olevaa infraa hyödyntäen, jolloin arvojen säilyminen olisi strategisessa OYK:ssa ratkaisematta jäänyt Viinikanlahden luonnosvaiheessa saatua uutta tietoa sisältävää palautetta. kiinteistönomistajien kannalta taloudellisesti realistista. Toi- selvitysalue on liitetty kantakaupungin yleiskaavaan kau- Muilta osin jää voimaan Tampereen kantakaupungin yleis- saalta taas epäiltiin yleiskaavan kehittämismerkintöjen voi- punginhallituksen päätöksellä (KH 11.11.2019) ja yleiskaa- kaava 2040. van johtaa alueiden luonnetta muuttavaan täydennysra- vaprosessissa on noudatettu MRL:n mukaisia vuorovaiku- Vaiheyleiskaavakartoilla (kartat 1-4) esitetään ainoas- kentamiseen. Kaikkia mainittuja alueita voidaan yleiskaava- tusmenettelyjä. Kaava-aineiston havainnollisuutta pyritään taan teemoihin kuuluvat uudet ja kumoutuvat merkin- ratkaisun mukaisesti edelleen kehittää elinvoimaisina pien- niin ikään jatkuvasti kehittämään osana valtuustokausittain nät. Kantakaupungin yleiskaavakokonaisuutta tulee tarkas- taloalueina, joiden täydentäminen arvioidaan tapauskoh- päivittyvää yleiskaavaa. tella ajantasaisesta yleiskaavayhdistelmästä, jossa esitetään taisesti. Petsamon ja Kissanmaan suojelukysymykset on Kaikkien lausuntojen tiivistelmät, mielipiteiden tiivistel- kaikki voimassa olevat merkinnät. Yleiskaavan ajantasai- ratkaistu ajantasaisin asemakaavoin. mät ja niihin laaditut vastineet on koottu erilliseen raport- suutta arvioitaessa on tehty joitakin täydennyksiä ja muutok- tiin. sia (huomioitu kaavaehdotuksen valmistumispäivämäärällä) Kaupunkikehittämisen kohteet voimaan jäävien kaavamääräysten merkintöjen kuvauksiin. Yksittäisistä kaupunkikehittämisen kohteista eniten huo- Yleiskaavaehdotukseen Yleiskaavaehdotuksesta on poistettu yhdyskuntalau- miota keräsi Viinikanlahti-Hatanpään keskustan laajentu- tehtävät muutokset takunnan päätöksen (YLA 22.12.2020 § 350) mukaisesti misalue, jonka kunnianhimoisia kehittämistavoitteita pidet- kaavaluonnoksessa esitetty erillinen joukkoliikennepainot- tiin pääosin perusteltuina. Metson aluetta koskien esitettiin Kantakaupunkiin laadittava yleiskaava välittää kaupunkistra- teisen kadun merkintä sekä tarkennettu korkeaan raken- vielä toive siitä, että alueen maan käyttöä olisi mahdollista tegian kasvu- ja kehittämistavoitteet ajantasaisesti yksityis- tamiseen liittyvän kaavamääräyksen merkinnän kuvausta uudistaa nopeammalla aikataululla, kunhan VAK-ratapihan kohtaisempaan maankäytön ja liikennejärjestelmän suun- lähiympäristön laadun ohjauksen osalta. Bussipohjaisen aiheuttamat rajoitteet on huomioitu suunnittelussa. Yleis- nitteluun. Edellisen valtuustokauden yleiskaavaproses- joukkoliikenteen kehittämisen osalta jää voimaan kanta- kaavaratkaisun mukaisesti maankäytön vaiheittainen kehit- sissa kerätty tietopohja ja tehdyt suunnitteluratkaisut ovat kaupungin yleiskaavan 2040 merkintä ”kaupunkirakenteen täminen on mahdollista kokonaissuunnitelman puitteissa, hyvä lähtökohta nyt tehtävälle yleiskaavatyölle. Kuluvan val- kannalta merkittävä liikenteen kokoojakatu ja joukkoliiken- mutta täysimittainen muutos edellyttää käytännössä riski- tuustokauden yleiskaavatyössä varmistetaan, että kaupun- teen laatukäytävä”, joka mahdollistaa edelleen joukkoliiken- toimintojen poistumista, mikä koskee myös Metson aluetta. kistrategian tavoitteet urbaanista ja kestävästi kasvavasta teen olosuhteiden kehittämisen rajatuilla keskeisillä katu- Viinikanlahden osa-alueella kysymyksiä herättivät ensi- kaupungista voivat toteutua yleiskaavan ohjaamana. jaksoilla. Kyseinen kaavamerkintä on vaihekaavassa osoi- sijaisesti rantojen säilyminen julkisessa virkistyskäytössä Tampereen kantakaupungin yleiskaava 2040 jää pää- tettu kokonaisuutena myös Hatanpään valtatien pohjois- sekä sekavaksi tulkittu yleiskaavatilanne. Erityisesti keskus- osin voimaan ja yleiskaavaan tehtävät tarkistukset laadi- osaan, jota koskeva selvitysalue liitettiin yleiskaava-aluee- tan strategisen osayleiskaavan selvitysalueen liittäminen taan MRL 35 § mukaisena vaihekaavana. Valtuustokauden seen keskustan strategisesta osayleiskaavasta. kantakaupungin yleiskaavaan kesken valmistelun koettiin 2017-2021 vaiheyleiskaava kohdistetaan koskemaan mer-

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -23-

Kartta 1 7) Työpaikkojen ja elinkeinojen alue osoitetaan Lahdes- 17) Multisillan ja Sarankulman välisen sekä Hankkion Yrit- järvelle, samalla palvelujen ja työpaikkojen alueen täjänkadun uusien väylien merkinnät on muutettu Strategiasta ja suunnittelutilanteen tarkentu- rajaus supistuu ja seudullisen paljon tilaa vaativan yhteystarvemerkinnöiksi misesta johtuvat uudet ja kumottavat merkin- kaupan sallivaa rajausta tarkennetaan nät ja määräykset: 18) Liikenneverkon kehittämistarvealueen merkintä lisä- 8) Keskuspuistoverkoston rajauksia tarkennetaan Hie- tään Lakalaivan ja Viinikan välille. Se korvaa alueen 1) Keskustatoimintojen alueita on laajennettu Hervan- danrannassa, Muotialassa, Västinginmäessä ja Leino- erilliset liikenneverkon kehittämismerkinnät. lassa (koskee myös karttaa 2) nassa, Hatanpäällä ja Teiskontien ja Hervannan val- 19) Tampereelta etelään ja länteen suuntautuvat rautatiet taväylän risteysalueella. Hiedanrannassa keskustatoi- 9) Uudet luonnonsuojelualueet osoitetaan Lukonmä- osoitetaan kehitettäväksi rautatieksi ja niiden osalta mintojen aluetta on tarkennettu valmistuneen yleis- keen, Särkijärven eteläpäähän ja kohdemerkintä varaudutaan lisäraiteiden toteuttamiseen suunnitelman mukaisesti. Koukkujärvelle (koskee myös karttaa 2) 20) Hiedanrannan uusi suuntaisliittymä ja Peltolammin 2) Kaleva-Hakametsän keskusta-alueen (c-1) rajausta tar- 10) Kaupunkistrategian kasvun ja elinvoiman vyöhyke esi- suuntaisliittymä osoitetaan uudeksi eritasoliittymäksi kennetaan ja vähittäiskaupan enimmäismäärä muu- tetään MAL-seurannan raideliikennettä, lähijuna-ase- ja eritasoliittymäksi tetaan suuryksikköjen enimmäismääräksi. Kaikki täy- mia ja aluekeskuksia tukevana vyöhykkeenä. Kasvun 21) Raitiotien linjaukset Ylöjärvelle, Pirkkalaan ja Kangasa- dentyvän keskusta-alueiden rajaukset kumotaan vyöhyke, elinvoiman vyöhyke ja etelän kasvusuunta lan Lamminrahkaan sekä seudullista liikennettä pal- määräysmuutoksen vuoksi. vyöhyke kumotaan. velevat raitiotievarikot Turvesuolle ja Heikkilänkadulle 3) Kaava-alueen laajennetaan keskustan strategisen 11) Kaavakartalle osoitetaan kokonaissuunnittelun tarve esitetään hyväksytyn (KV 19.10.2020 § 134) raitiotien osayleiskaavan alueelle Hatanpään Viinikanlahdella. alueet 20 kohteeseen seudullisen yleissuunnitelman mukaisesti. Linjaukset Alue osoitetaan keskustatoimintojen alueeksi ja ete- Taysilta Koilliskeskukseen ja Hatanpäältä Partolaan 12) Korkeaan rakentamiseen soveltuvat vyöhykkeet osoi- lään laajentuvaksi ydinkeskustaksi (c-4) sekä vesi- osoitetaan yleiskaavaehdotuksessa raitiotienä, muut tetaan ydinkeskustaan ja aluekeskuksiin alueeksi ohjeellisena raitiotienä. Päätöksen mukaisesti Hervan- 4) Epilässä muutetaan keskustatoimintojen alue asumi- 13) Vuoreksesta ja Härmälästä kumotaan paikalliskeskuk- taan osoitetaan joukkoliikenteen kehittämistarvemer- sen alueeksi. Laajentuvan keskustan (c-3) rajausta ja sen merkinnät. Voimaan jäävien paikalliskeskusten kintä. Lisäksi Rantaperkiöstä Vuorekseen suuntautuva kuvausta tarkennetaan koskemaan keskustatoiminto- kuvauksiin lisätään keskitettyjen liikunta- , urheilu- ja raitiotielinja osoitetaan ohjeellisena raitiotienä. Kau- jen aluetta Mediapoliksen ympäristössä ja Lielahden vapaa-ajanpalveluiden tarpeet punkiseudun rakennesuunnitelman mukaiset linjauk- voimalaitoksen ympäristössä. Muut asumisen aluei- 14) Mediapoliksesta ja Hiedanrannasta kumotaan inno- set kumotaan. Hervantaan osoitetaan raitiotievarikko den rajausmuutokset liittyvät keskuspuistoverkoston vaatioympäristömerkinnät. Sijainti keskustatoiminto- ja Turvesuolle ja Heikkilänkadulle uudet raitiotievarik- tarkennuksiin jen alueella sallii monipuolisen kehittämisen. kovaraukset

5) Ruotulassa Teiskontien pohjoispuolella oleva asumi- 15) Väyläverkosto esitetään kolmitasoisena sisältäen val- 22) Joukkoliikenteen vaihtopysäkit muutetaan vaihtoter- sen ja virkistyksen sekoittunut alue (31 hehtaaria) takunnalliset ja seudulliset pääväylät ja pääkokooja- minaaleiksi ja vaihtopysäkeiksi ja niiden sijainnit päivi- osoitetaan asumisen alueeksi ja asumisen ja virkistyk- kadut tetään sen sekoittunut aluevaraus kumotaan. 16) Hervantaan ja Hiedanrantaan osoitetaan kävelykes- 6) Palvelujen ja työpaikkojen alueiden rajauksia supiste- kustana kehitettävät hitaan liikkumisen alueet taan Hervannassa, Hatanpäällä ja Taysin alueella keskusta-alueiden laajentumisen vuoksi

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -24-

23) Yleiskaavaa varten selvitetyt kaikki lähijuna-asemat 5) Liikenteen yhteystarvemerkintä kakkoskehälle ja liitty- 3) Uuden henkilöliikenteen aseman kuvaukseen lisätään osoitetaan yleiskaavaan. Selvityksessä ratateknisesti män kehittämismerkintä lisätään Tarastenjärven eri- ratateknisen toteutettavuuden selvitysvaatimus haastavimmiksi arvioidut lähijuna-asemat: Kalkun- tasoliittymään 4) Aluekeskusten kuvaukseen lisätään keskitettyjen lii- vuori, Mediapolis, Santalahti, Amuri, Ranta-Tampella 6) Ohjeellisen liikenneverkon kehittämistarvealueen kunta- , urheilu- ja vapaa-ajanpalveluiden tarpeet ja Vuohenoja osoitetaan kaavaehdotuksessa tutkitta- kuvaukseen lisätään rataväylän kehittäminen nopealle viksi ohjeellisiksi lähijuna-asemiksi (Kaupunginhallitus 5) Voimaan jäävien paikalliskeskusten kuvauksiin lisätään pyöräilylle Viinikka-Rautaharkko -alueella 11.5.2020 § 209). keskitettyjen liikunta- , urheilu- ja vapaa-ajanpalvelui- 7) Paasikiventien kehittämismerkintää jatketaan lännestä den tarpeet 24) Yleiskaavan pyöräliikenteen pääreitistö osoitetaan val- alkaen Santalahden eritasoliittymään asti mistuneen tavoiteverkon mukaisena sisältäen seudulliset ja alueelliset pääreitit. Pyöräilyn pääreitistön 8) Ohjeellisen lähijuna-aseman määräykseen lisätään Kartta 2 tavoiteverkko kumotaan. Kehitettävä virkistyspainot- rataverkon toimivuuden ja kehittämismahdollisuuk- Strategiasta ja suunnittelutilanteen tarkentu- teinen pyöräilyreitti-merkintä kumotaan. (koskee myös sien turvaaminen. Kyseisen merkinnän ja uuden hen- misesta johtuvat uudet ja kumottavat merkin- karttaa 2) kilöliikenteen aseman kuvauksiin lisätään ratatekni- nät ja määräykset: sen toteutettavuuden selvitysvaatimus. Kalkunvuoren Lausunnoista johtuvat uudet ja kumottavat lähijuna-asema siirretään hieman itään kauemmas 1) Kartalla osoitetaan kaksi uutta ohjeellista keskuspuis- merkinnät ja määräykset: muinaisjäännösalueesta toverkoston kehittämistarvealuetta: Rajamäki-Särki- 1) Lisätään uusi yleismääräys koskien asemakaavoitet- järvi-Hervannan kanjoni-Solkimäki sekä Villilänsaa- 9) Lielahden vesiväylä lisätään kartalle tujen puistojen säilyttämistä (koskee myös karttaa 2) ri-Mustavuori-Tesomajärvi-Haukiluomanpuisto. (koskee myös karttaa 1) 2) Puolustusvoimien alue laajennetaan koskemaan koko- Kantakaupungin yleiskaava 2040 kartalla 1 2) Uusina ohjeellisina ekologisina yhteyksinä on lisätty naisuudessaan Aitovuoressa puolustusvoimien hal- voimaan jäävien kaavamääräysten kuvauk- linnassa olevia kiinteistöjä (n. 22 hehtaaria), kyseisiltä Linnainmaan Koilliskeskuksen ja Kaukajärven välinen sien tarkistaminen: alueilta kumotaan keskuspuistoa ja asumisen ja virkis- ohjeellinen ekologinen yhteys.Tarkistuksia on tehty tyksen sekoittunutta aluetta (koskee myös karttaa 2) 1) Keskuspuistoverkoston kuvausta on täydennetty kes- Västinginmäessä, Aitovuorella, Hervannan raitiotieva- kuspuistoverkoston tavoitteiden osalta, joita ovat mm. rikon ympäristössä, Ruskossa, Viialassa, Vuoreksessa 3) Myllypuron kiertotaloushankkeen alue osoitetaan sel- verkoston kattavuus, yhtenäisyys, alueiden arvojen ja Lamminpäässä. Teknisiä tarkistuksia on tehty kes- vitysalueeksi. Selvitysalueeksi osoittaminen kumoaa turvaaminen, monimuotoisuus ja osa-alueiden omalei- kuspuistoverkostoon tulleista muutoksista johtuen 17 hehtaaria yleiskaavan keskuspuiston aluetta. (kos- maisuus. Lisäksi lisätään maininta hiljaisten ääniympä- Viinikanlahdella sekä Linnainmaan Hussanpuistossa. kee myös karttaa 2) ristöjen säilyttämisestä (koskee myös karttaa 2) Kaavamääräystä on tarkistettu merkinnän ohjeellisuu- 4) Kaupunkistrategian kasvun ja elinvoiman vyöhykkeen den kuvauksen osalta. 2) Asumisen ja virkistyksen sekoittuneen alueiden määräystä täydennetään kulttuuriympäristöarvojen kuvausta on täydennetty tavoitteen osalta kehittää 3) Tunnistetut laajemmat kaupunkihiljaiset virkistys- ja / säilyttämisellä virkistysyhteyksiä Raholan alueelta kaupunginosapuis- tai luonnonsuojelualueet osoitetaan kaavassa. toon ja keskuspuistoverkostoon.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -25-

4) Kartalla osoitetaan Tampereen kansallisen kaupunki- tyjen liikunta- , urheilu- ja vapaa-ajanpalveluiden tar- kenteen toiminnan huomioimisesta suunniteltaessa

puiston hakemuksen mukainen rajaus ja siihen sisäl- peet on sisällytetty kartalla 1 esitettyjen alue- ja pai- lähiympäristön maankäyttöä sekä uusia kävelyn ja tyvä muutosalue (koskee myös karttaa 3) kalliskeskusten kehittämistarpeisiin. pyöräilyn yhteyksiä.

5) Ohjeellinen virkistysyhteys-merkinnällä uusia yhte- 10) Ohjeellinen viherverkoston yhteystarvealue-merkin- 14) Uimaranta ja ohjeellinen uusi tai kehitettävä uima- ystarpeita tarkistetaan Raholassa nykyiseltä asun- tää tarkistetaan Hatanpää-Iidesjärvi-keskusta-Sorsa- ranta. Uusi tai kehitettävä uimaranta-merkintään toalueelta kehittyvän Raholan jätevedenpuhdista- puisto yhteyden osalta. Pyynikki-Särkänniemi-Santa- lisätty Härmälänranta, Vuores ja Pyynikki. Tohloppijär- mon ympäristöön, Nekalan asuntoalueen ja Hatan- lahti ja Hiedanranta-Epilänharju-Santalahti yhteyksiin ven uimarannan kehitettävän uimarannan merkintä pään välille, Lahdesjärven alueella ja Vihiojanpuistosta tehdään teknisiä tarkistuksia. Määräystä tarkistetaan muutetaan uimarannaksi. Teknisinä tarkastuksina: Iidesjärvelle. Suunnittelutilanteen tuomia tarkistuk- virkistysyhteyksien toimivuuden, viihtyisyyden ja tur- Tesomajärven uimarannan sijaintia tarkistetaan, Kau- sia tehdään Hiedanrannan, Koilliskeskuksen, Västin- vallisuuden kehittämisen näkökulmasta. kajärvelle lisätään puuttuva uimaranta. Merkintöjen ginmäen ja Hervannan alueilla. Teknisiä tarkistuksia kuvaukseen lisätään kohteet. 11) Kaavassa osoitetaan ohjeellisina uusina leirintäalueina merkintään tehdään Käräjätörmän, Niemenrannan, Alasjärven lisäksi Härmälä ja Suomensaari. Kuvausta 15) Merkittävä oja tai vesireitti- merkintä osoitetaan kartta Varalan, Lapinniemen, Ruskonkehän, Ojalan ja Toh- täydennetään. (koskee myös karttaa 1) 4:n lisäksi kartalla 2. loppijärven alueilla. Määräystä on tarkistettu alueiden arvojen, lähivirkistysalueiden saavutettavuuden sekä 12) Kaupunginosapuisto, ohjeellinen uusi kaupungi- virkistysyhteyksien ja ekologisten yhteyksien jatkuvuu- nosapuisto, erikoispuisto. Hallilaan osoitetaan kau- Lausunnoista johtuvat uudet ja kumottavat den turvaamiseksi. punginosapuisto. Kiveliön Kiekaranpuistoa ei kehitetä merkinnät ja määräykset: kaupunginosapuistona, kumotaan kaavasta. Uusien 6) Polku-merkintä kumotaan. 1) Kaavaan lisätään ohjeellisina ekologisina yhteyksinä kaupunginosapuistojen Hiedanrannassa, Ojalassa, rannan suuntainen yhteys Pyynikiltä Tahmelaan ja 7) Messu- ja urheilukeskus-merkinnällä osoitetaan Tam- Hervantajärvellä tarkistetaan. Ruotulan, Koilliskeskuk- yhteys Turtolanpuiston kautta Kirkkosuonnotkosta pereen messuja urheilukeskus (koskee myös kart- sen ja Kaukajärven kaupunginosapuistojen sijaintia Vihiojan varteen. Osa kumoutuvasta keskuspuistover- taa 1). tarkistetaan. Santalahden Rantapuiston status muute- koston alueesta Aitovuoressa osoitetaan ohjeellinen taan kaupunginosapuistosta erikoispuistoksi. 8) Kaukajärven soutu- ja melontastadion (rata-alueineen) ekologinen yhteys-merkinnällä. osoitetaan uutena kohteena Kehitettävä keskitetty- 13) Pienvene- tai lauttasatama ja ohjeellinen uusi tai kehi- 2) Ohjeellisia virkistysyhteyksiä on tarkistettu Kangasalan jen liikunta-, urheilu- ja vapaa-ajanpalveluiden alue tai tettävä pienvene- tai lauttasatama. Pienvene- ja laut- ja Nokian rajoilla Kalkussa, Ojalan alueella ja Holvas- kohde-merkinnällä. Määräystä tarkistetaan huomi- tasatamamerkintöjä tarkistetaan yhdyskuntalauta- tin alueella. oimaan saavutettavuus erityisesti kävellen, pyörällä kunnan vuoden 2017 lopussa hyväksymän uuden sekä julkisella liikenteellä. satamaluokituksen mukaisesti. Lisätään uusi ohjeel- 3) Ohjeellinen keskuspuistoverkoston kehittämistarvea- linen tai kehitettävänä kohde Viinikanlahti. Pienvene- lue-merkinnän määräystä täydennetään kulttuuriym- 9) Ohjeellinen keskitettyjen liikunta-, urheilu- ja vapaa- tai lauttasatama-merkinnälle lisätään määräys vesilii- päristöarvojen huomioimisen osalta. ajan palveluiden tarvealue-merkintä kumotaan. Kes- kuspuistoverkoston ulkopuolella sijaitsevat keskitet-

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -26-

4) Yleiskaavaan lisätään paikallisesti arvokkaat geolo- Kartta 3 giset muodostumat (kallioalueet: Hepovuori, Mylly- vuori, Soukonvuori ja Väljäsuon kalliot. Harjualueet: Strategiasta ja suunnittelutilanteen tarkentu- Lausunnoista johtuvat uudet ja kumottavat Aakkulanharju, Epilänharju. Merkintöjen kuvausta täy- misesta johtuvat uudet ja kumottavat merkin- merkinnät ja määräykset: dennetään alueen arvojen osalta. Geologisesti arvok- nät ja määräykset: 1) Yleismääräykseen lisätään maininnat arkeologisen tie- kaan harjualueen-merkinnän kuvaukseen täydenne- 1) Yleiskaavaan lisätään uusi kaavamerkintä Maakunnalli- don täydentymisestä ja palstoittamalla syntyneiden tään, että merkintä sisältää Pyynikin rantakerrostu- sesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Maakun- pientaloalueiden arvoista. ma-alueen. nallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2) Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden kaa- 5) Kaupunginosapuiston määräykseen lisätään tavoite sisältyivät kantakaupungin yleiskaavassa 2040 kaa- vamääräystä muokataan yleispiirteisemmäksi. Mää- miellyttävän ääniympäristön varmistamisesta. Kuva- vamerkintään Maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti räyksen muuttuessa yleiskaavan 2040 kohteet kumo- ukseen lisätään tavoite hyvän saavutettavuuden ja huomioitava rakennettu kulttuuriympäristö tai kohde, taan. miellyttävän ääniympäristön kehittämisestä. joka kumotaan. 3) Muinaisjäännöskohteiden kaavamääräykseen lisä- 2) Yleiskaavaan lisätään uusi kaavamerkintä Paikallisesti Kantakaupungin yleiskaava 2040 kartalla 2 tään maininnat muinaisjäännöksen laajuuden selvittä- arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Paikallisesti misestä ennen asemakaavoittamista sekä kohteiden voimaan jäävien kaavamääräysten kuvauk- arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt sisältyivät kytkeytymisestä ympäristöön ja maisemaan. Määräyk- sien tarkistaminen: kantakaupungin yleiskaavassa 2040 kaavamerkintöi- sen muuttuessa yleiskaavan 2040 kohteet kumotaan 1) Ohjeellinen luonnon ydinalue- merkinnän kuvaukseen hin Maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomioi- ja vaihekaavan kohteilla on eri indeksinumerot kuin on päivitetty maininta 2017 meluselvityksestä. tava rakennettu kulttuuriympäristö tai kohde sekä yleiskaavassa 2040. Arvokas jälleenrakennuskauden pientaloalue, jotka 2) Ohjeellinen virkistysyhteys-merkinnän kuvausta on kumotaan. 4) Muiden kulttuuriperintökohteiden kaavamääräykseen täydennetty tavoitteen osalta parantaa keskuspuis- lisätään maininta kohteiden kytkeytymisestä ympä- toverkoston saavutettavuutta ja huomioida alueiden 3) Lailla suojeltujen kohteiden kaavamerkinnästä pois- ristöön ja maisemaan. Määräyksen muuttuessa yleis- erilaiset kehittämistarpeet sekä kehittää katkeama- tetaan maininta sopimuksella suojelluista kohteista. kaavan 2040 kohteet kumotaan ja vaihekaavan koh- tonta rantareitistöä. Määräyksen muuttuessa yleiskaavan 2040 kohteet teilla on eri indeksinumerot kuin yleiskaavassa 2040. kumotaan. Yleiskaavassa esiintynyt rautatiesopi- 3) Arvokkaat geologiset muodostumat -merkinnän muksella suojeltu Lielahden rautatieasemaan liittyvä kuvausta kuvausta täydennetään alueen arvojen Kantakaupungin yleiskaava 2040 kartalla 3 kyseinen merkintä poistetaan päällekkäisenä merkin- osalta. voimaan jäävien kaavamääräysten kuvauk- tänä, koska rautatieasema on osoitettu kaavakartalla sien tarkistaminen: 4) Ohjeellinen uusi leirintäalue- merkinnän kuvausta on jo valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuu- tarkistettu tavoitteen osalta kehittää leirintämatkailua riympäristön kohdemerkinnällä. Vaihekaavassa osoi- 1) Valtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuu- verkostomaisena palveluna. (koskee myös karttaa 1) tetuilla kohteilla on eri indeksinumerot kuin yleiskaa- riympäristöjen kuvausta täsmennetään lisäämällä vassa 2040. kuvaukseen maininta ympäröivien alueiden maankäy- tön muutosten vaikutuksista arvoalueisiin.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -27-

Kartta 4 Strategiasta ja suunnittelutilanteen tarkentu- Kantakaupungin yleiskaava 2040 kartalla 4 misesta johtuvat uudet ja kumottavat merkin- voimaan jäävien kaavamääräysten kuvauk- nät ja määräykset: sien tarkistaminen:

1) Puhdistettava/kunnostettava alue -kohdemerkinnät 1) Valuma-alueiden kuvaukseen on lisätty maininta kumotaan ja korvataan uudella pilaantuneita maa- kaava-alueen laajentumisesta Viinikanlahdella alueita koskevalla yleismääräyksellä

2) Pohjavesialueiden rajaukset tarkistetaan SYKE:n muuttuneiden aluerajausten mukaisesti ja lausuntojen perusteella tarkistetaan määräyksen sanamuotoa

3) Kemikaalilaitoksen konsulttivyöhykkeet tarkistetaan TUKES:n 9.9.2020 päivittämän listauksen mukaisesti

4) Melu- ja ilmanlaatuselvitystarpeen harkinta-alue tarkistetaan meluselvityksen 2017 mukaisesti

5) Voimalinjan yhteystarve -merkinnät lisätään uutena merkintänä

6) Maan vastaanotto- ja kierrätys -kohteisiin lisätään Rusko

Lausunnoista johtuvat uudet ja kumottavat merkinnät ja määräykset:

1) Lentomelualueen kaavamääräystä täydennetään asumisen ja muille melulle herkkien toimintojen osalta

2) Laskeutumisvyöhyke (lentoliikenne) lisätään uutena merkintänä

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -28-

Yleiskaavan merkinnät ja määräykset

Kantakaupungin vaiheyleiskaava, valtuustokausi 2017-2021 ehdotuksen kartta koostuu neljästä teemakartasta, jotka Kaavamääräykset sekä niiden soveltaminen sisältävät sekä vaihekaavan kartan että kumottavien mer- kintöjen kartan: Kartta 1: Yhdyskuntarakenne Kartta 1 Yhdyskuntarakenne Kantakaupungin vaiheyleiskaava - valtuustokausi 2017-2021 Kartta 2 Viherympäristö ja vapaa-ajanpalvelut merkinnät ja -määräykset Kartta 3 Kulttuuriperintö Kartta 4 Kestävä vesitalous, ympäristöterveys ja Kartalla esitetään kantakaupungin maankäyttö ja liikenne- päätöksen 993/1992 mukaisten melutason ohjearvojen alitta- yhdyskuntatekninen huolto järjestelmä kehittämiskohteineen sekä kaupunkistrategi- mista (päivällä klo 7-22, 55 dBLAeq ja yöllä klo 22-7, 50 dBLAeq. Tämän lisäksi tavoitellaan ääniympäristöltään miellyttävien Yleiskaava julkaistaan myös digitaalisesti Tampereen kau- asta johdettu kasvun ja elinvoiman vyöhyke ja muut strate- arkiympäristöjen säilymistä ja kehittämistä yhdyskuntalauta- pungin Oskari-karttapalvelussa. Yleiskaavakartat 1 - 4 esi- gisen kehittämisen kohdealueet. Vaiheyleiskaavassa tarkis- kunnan asettamien (27.8.2019 § 229) melulinjausten mukai- tetään erillisinä Oskarin karttatasolla Kaavoitus\ Yleiskaava\ tetaan vain osa merkinnöistä. Lisäksi on erillinen kartta kar- sesti. Tavoitteena on säilyttää ja kehittää asukkaiden hyvin Kantakaupungin vaiheyleiskaava, valtuustokausi 2017- tan 1 kumottavista merkinnöistä ja määräyksistä. saavutettavissa olevia hiljaisia virkistysalueita tai virkistysaluei- 2021. Kaavamääräykset ovat löydettävissä karttaselitteestä den osia, joilla melun keskiäänitaso ei ylitä päivällä 50 dBLAeq sekä kartalta kaavamerkintäkohtaisesti. Karttapalvelussa YLEISMÄÄRÄYS eikä yöllä 45 dBLAeq. on yleiskaavan yleistetty pohjakartta kantakaupungin liiken- Asemakaavoitettujen puistojen ja virkistysalueiden mää- neverkosta ja rakennetuista alueista. rän säilyminen tulee turvata. Suunnittelussa tulee varmistaa alueiden kytkeytyminen keskuspuistoverkostoon MAANKÄYTTÖ sekä säilyminen lähivirkistykseen soveltuvina, ääniym- KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE päristöltään miellyttävinä ja luonnon monimuotoisuutta Alue varataan julkisille ja yksityisille palveluille, työpaikka- tukevina alueina. toiminnoille ja keskustaympäristöön soveltuvalle asumiselle sekä monipuolisesti virkistyksen, vapaa-ajan ja kau- Merkinnän kuvaus: punkikulttuurin toiminnoille. Alueen täydennysrakenta- Suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa puistoja ja virkistys- misen tulee edistää toimintojen monipuolisuutta sekä alueita tulee tarkastella riittävän laajoina aluekokonaisuuksina kestävän ja omaleimaisen kaupunkiympäristön muodos- varmistaen virkistysalueiden ja -palveluiden riittävyys, verkos- tumista. Rakennusten julkiseen kaupunkitilaan avautuvat tomaisuus sekä yhteyksien virkistyksellinen ja ekologinen toi- maantasokerrosten tilat on osoitettava pääsääntöisesti mivuus. Tavoitteena on turvata ja kehittää koko kaupungin liike- ja toimitiloiksi. Suuryksikköjen tulee tukeutua jouk- kattava, hyvin saavutettava ja monimuotoinen viherverkosto, koliikenteen runkolinjastoon ja niiden maantasokerros- varmistaa nykyisille ja tuleville asukkaille monipuoliset virkis- ten tulee avautua katutilaan. Ydinkeskustan osalta ei seu- tyspalvelut ja mahdollisuudet luontokokemuksiin sekä hil- dullista vähittäiskauppaa ole mitoitettu. Tonteilla maan- litä ilmastomuutosta ja sopeutua sen aiheuttamiin vaikutuk- tasoa ei pääsääntöisesti voida osoittaa pysäköintiin ja lii- siin. Taajamien virkistysalueilla tulee tavoitella valtioneuvoston

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -29-

kennealueiksi. Keskusta-alueiden liikenneympäristöjä Kaleva Kaleva-Hakametsä tulee kehittää kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen Nykyisen ydinkeskustan itäpuolella keskustan tiiveys ja moni- Sammonkadun päätteenä oleva Hakametsä on kehittyvä alue. toimintaedellytysten ehdoilla. Alueilta tulee varata riit- puolisuus ulottuu Teiskontien ja Sammonkadun ympäristöi- Alueella on vireillä lukuisia asumisen ja kaupan palveluiden tävästi tilaa julkiselle kaupunkitilalle sekä parannettava hin. Kalevan aluetta tulisi täydentää raitiotien rakentamisen hankkeita, joita raitiotien tulo alueelle vahvistaa. Hakametsän alueen yhteyksiä ulkopuolisille virkistysalueille. Alueen myötä. Suuri osa alueesta on valtakunnallisesti arvokasta kult- jäähallia ympäristöineen ollaan muuttamassa urheilijatoimi- suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kulttuuriympä- tuuriympäristöä ja täydentämisen suhde kulttuuriarvoihin on jat kokoavaksi kansainvälisen vaatimustason täyttäväksi kes- ristön arvoihin. huomioitava suunnittelussa. kukseksi Sport Campus -hankkeen avulla. Kalevan ja Haka- metsän alueiden tarkemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää Merkinnän kuvaus: Hatanpää huomiota Hervannan valtaväylän estevaikutuksen pienentämi- Merkinnällä on osoitettu Tampereen ydinkeskusta ja sen mah- Etelän suunnassa ydinkeskustan laajentumisen alueita ovat seen. dollinen laajentumisalue, aluekeskusten alueet ja muut kanta- Viinikan jätevedenpuhdistamon alue sekä osa Hatanpään kaupungin alueet, joille tavoitellaan keskustamaista rakenteen alueesta. Alueiden kehittämisen ensisijaisena tavoitteena on Tesoma tiiveyttä ja toimintojen monipuolisuutta. Alueita tulisi kehittää liittää alueet osaksi keskustan kestävän liikkumisen kokonai- Läntisellä alueella keskusta-alueeksi on osoitettu Tesoman kaupunkikuvallisista ja -tilallisista lähtökohdista. Asemakaavo- suutta. aluekeskus. Tesoman keskustassa on jo uudistustyö käynnissä jen muutoksen yhteydessä tulisi tukea keskustamaisen julkisen keskeisten korttelien osalta. Pitkällä aikavälillä täydentävää kaupunkitilan muodostumista tonttien maantason ja raken- c-1 TÄYDENTYVÄ KESKUSTA rakentamista tulee lisätä keskustan etelä- ja länsipuolelle mm. nusten alimpien kerrosten ratkaisuilla. Aluetta kehitetään täydennettävänä keskustatoimintojen käyttötarkoituksen muutosten myötä. alueena. Täydentämisen tulee edistää toimintojen moni- Asuntorakentamisessa tulisi ottaa huomioon ympäristön häi- Hervanta puolisuutta ja keskustojen elinvoimaisuutta. Suuryksik- riöistä johtuvat haitat sekä turvattava pääsy virkistysalueille. Kaakkoisella alueella keskusta-alueeksi on osoitettu Hervan- köjen enimmäismitoitus on Hervannassa 70 000 k-m², Alueelle tulisi toteutustavasta riippumatta sijoittaa julkisia nan aluekeskus. Keskusta-aluetta täydennetään monipuoli- Tesomalla 30 000 k-m² ja Kalevassa 70 000 k-m². Kauka- ulko- ja sisäoleskelutiloja sekä varmistettava houkuttelevien, sella rakenteella ja laajennetaan Hervannan valtaväylän suun- järven keskusta-aluetta koskevat maakuntakaavan taaja- viihtyisien ja esteettömien yhteyksien muodostuminen kestä- taisena kaupunginosan pohjoiseen reunaan saakka ja valta- matoimintojen kaupan mitoitukset. vien liikkumismuotojen käyttäjille. Alueen asemakaavoitettuja väylän yli itään. Hervannan valtavaäylän itäpuolelle tulee tar- puistoja ja virkistysalueita ei ole tarkoitettu täydennysrakenta- Merkinnän kuvaus: kemmassa suunnittelussa ratkaista sujuva kävelyn ja pyö- miseen. Alueella virkistysalueeksi asemakaavoitettujen alueiden Merkinnällä on osoitettu Kaleva-Hakametsän keskusta-alue, räilyn yhteys Hermiankadun ja Vaajakadun välille. Pohjois- riittävyys ja laadullinen kehittäminen tulisi varmistaa mahdol- Tesoman ja Hervannan aluekeskukset ja Kaukajärven paikal- osan alueesta on järjestetty suunnittelukilpailu, jonka pohjalta lisen täydennysrakentamisen yhteydessä. liskeskus, joissa keskustamainen rakenne on jo toteutunut tai aluetta asemakaavoitetaan. toteutuu uusien asemakaavojen toteuttamisen myötä. Tarkem- Keskustoissa kaupan suuryksiköt tulisi integroida sekoittunee- massa suunnittelussa on tavoitteina vahvistaa alueiden moni- Kaukajärvi seen rakenteeseen ja on suositeltavaa yhdistää niihin mm. puolisia toimintoja ja turvata keskustan ydinalueella asukas- Kaakkoisella Tampereella pienialaisena keskusta-alueena on asuin- ja toimistorakentamista. Suuryksiköiden tulisi muodos- määrän ja palvelujen säilyminen. osoitettu Kaukajärven palvelujen keskittymä Juvankadun poh- taa, kuten muidenkin keskusta-alueen rakennuksien, jalankul- joispäässä. Jo olevan palvelutarjonnan lisäksi alueen sijainti kijan mittakaavaista kaupunkimaista katutilaa, jolloin pysä- yhdyskuntarakenteessa tukee Kaukajärven edelleen kehittä- köintiratkaisujen tulisi olla rakenteellisia.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -30- mistä käyttötarkoitukseltaan monipuolisena palvelujen mutta Lielahti, Hiedanranta Turtola myös asumisen ja työpaikkojen alueena. Kaukajärven keskus- Läntisellä alueella keskusta-alueeksi on osoitettu Lielahden Eteläisellä alueella on osoitettu uusi keskusta-alue Turtolaan. tan kehittämiselle suuri potentiaali on myös valtatie 9:n ylittävä aluekeskus, jota kehitetään voimakkaasti Hiedanrannan val- Alueen sijainti uuden raitiotien varrella mahdollistaa sen kehit- kansi, jonka kautta keskustan läpi voidaan ohjata Iidesjärven mistuneen yleissuunnitelman pohjalta. Lielahden aluekeskus tämisen keskustamaisena asumisen, työpaikkojen ja kaupan ja Kaukajärven yhdistävä puistoverkosto. Tämän laadullista- on toistaiseksi ollut kaupallinen keskus, josta on puuttunut alueena. Alueelle ei ole tulossa julkisia palveluja. Turtolan kes- van elementin tulee olla keskustan kehittämisessä näkyvä läh- asukkaat. Julkiset palvelut sijaitsevat Lielahtikeskuksessa. Hie- kusta-alueelle sijoittuu raitiotien ja itä-länsisuuntaisten joukko- tökohta, jota myös asuntorakentamisen keinoin jäsennetään. danrannan rakentumisen myötä julkisille palveluille voidaan liikennelinjojen risteys ja merkittävä vaihtopysäkki. Maakuntakaavan mukaisesti alueelle ei saa sijoittaa seudulli- löytää myös uusia sijainteja. Vanhan tehdasalueen kulttuu- Koilliskeskus sesti merkittävää vähittäiskauppaa. Paljon tilaa vaativan kau- riympäristöstä tulee alueen identiteetin perusta. Aluetta kehite- Koillisen alueen aluekeskuksena toimii Koilliskeskus. Yleiskaa- pan yläraja on 15 000 k-m², keskustahakuisen vähittäiskau- tään raitiotien myötä seudullisen liityntäpysäköinnin alueena. vassa keskustatoimintojen alue käsittää nykyisen kaupan suu- pan 10 000 k-m² ja päivittäistavarakaupan 5 000 k-m². Lakalaiva, radanvarsi ryksikköjen alueen, sen viereisiä kerrostalokortteleita sekä VT9 Etelä-Tampereelle uutena keskusta-alueena kehitettävänä länsipuolella olevia täydentyviä alueita. Koillisen alueen yhdys- c-2 UUDISTUVA KESKUSTA alueena on osoitettu Lakalaivan uusi aluekeskus, joka ulot- kuntarakenteen eheyttä sekä aluekeskuksen saavutettavuutta Aluetta kehitetään uudelleen rakennettavana keskusta- tuu pohjoisessa aina Rautaharkon ja Rantaperkiön eteläosiin etenkin valtatien länsipuolella olevista kaupunginosista tulisi toimintojen alueena. Tarkemmassa suunnittelussa sovi- saakka. Aluekeskuksen pohjoista osaa rautatien molemmin parantaa ja kehittää toimenpiteitä, joilla vähennetään VT9 tetaan yhteen toimintojen monipuolisuus, keskustamai- puolin tulisi kehittää tulevaisuudessa henkilöliikenteen ase- estevaikutusta. Aluetta tulisi kehittää tulevaisuudessa raitiotien nen liikenneympäristö ja alueille kehitettävät viheryhtey- maan ja valtatiehen tukeutuvana työpaikkojen alueena. Alueen myötä idästä ja pohjoisesta tulevan seudullisen liikenteen lii- det. Suuryksikköjen enimmäismitoitus on Lielahdessa 80 kehittäminen edellyttää uusia liikenteen yhteyksiä sekä osittain tyntäpysäköintipaikkana. Lisäksi sujuvat ja houkuttelevat yhte- 000 k-m², Lakalaivassa 45 000 k-m² ja Koilliskeskuksessa nykyisten toimintojen väistymistä alueelta. Toimintojen kehittä- ydet virkistysalueille Kauppi-Niihamaan tulisi ratkaista Koillis- 55 000 k-m². Vähittäiskaupan kerrosalan enimmäismi- mistä rajoittaa Rautaharkossa sijaitsevan tuloratapiha-alueen keskuksen osalta. toitus Turtolassa on 35 000 k-m2. Rautaharkko-Lakalai- laajuus ja toiminnot. Alueella tulisi kehittää junaliikenteen ja van keskustatoimintojen alueen toteutus tulee suunni- raitiotien tulevaisuuden laajennukset huomioivaa seudullista c-3 LAAJENTUVA KESKUSTA tella ja vaiheistaa siten, ettei vaarallisten aineiden kulje- liityntäpysäköintiä. Aluetta kehitetään kaupunkitilaltaan ja tehokkuudeltaan tusten järjestelystä tavaraliikenteen järjestelyratapihalla keskustamaisena alueena. Aluetta koskevat maakunta- aiheudu merkittävää haittaa tai vaaraa alueelle. Lakalaiva, aluekeskus kaavan taajamatoimintojen kaupan mitoitukset. Merkinnän kuvaus: Lakalaivan aluekeskuksen eteläinen osa sijoittuu VT:n 3 etelä- Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Lielahden, Lakalaivan ja Koilliskes- puolelle. Näiden kahden eri puolille valtatietä sijoittuvan kes- Merkinnällä on osoitettu Tesoman ja Mediapoliksen välisen kuksen aluekeskukset sekä Turtolan uusi keskusta-alue. Alueilta kusta-alueen välinen sujuva yhteys valtatien yli esimerkiksi radanvarren alue sekä Lielahden voimalaitoksen alue. Suun- puuttuu keskustamainen ympäristö ja rakenne. Keskustojen kansiratkaisulla tulisi ottaa huomioon tarkemmassa suunnittelun tavoitteena on luoda keskustamainen ympäristö ja kehittämiseksi on tarpeen rakentaa uudelleen laajoja alueita. nittelussa. Aluekeskuksen toiminnoissa painottuvat asuminen parantaa aluekeskusten välistä saavutettavuutta etenkin käve- Alueiden kehittämistä tulisi ohjata voimakkaasti kaavallisin sekä julkiset ja kaupalliset palvelut. Eteläisen alueen terveys- lyn ja pyöräilyn osalta. Maakuntakaavan mukaisesti alueelle ei ja maapoliittisin keinoin, mm. rakennuskielloin ja kaupungin palvelut sijaitsevat Hatanpään sairaalan alueella, joten yhte- saa sijoittaa seudullisesti merkittävää vähittäiskauppaa. Pal- maanhankinnalla. Käyttötarkoitukseltaan muuttuvien aluei- ydet sinne ovat tärkeät. Yleiskaavan tavoite edellyttää suurelta jon tilaa vaativan kaupan yläraja on 15 000 k-m², keskusta- den toteutumiseksi nykyisiä tonttitehokkuuksia voidaan lisätä. osin alueen asemakaavojen käyttötarkoituksen muuttamista, mistä syystä aluekokonaisuuksien osoittaminen rakennuskiel- hakuisen vähittäiskaupan 10 000 k-m² ja päivittäistavarakau- toalueiksi olisi perusteltua. pan 5 000 k-m².

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -31-

Mediapolis, radanvarsi liittää alueet osaksi keskustan kestävän liikkumisen kokonai- työssä maankäytön suunnittelun ja palvelusektorin toimijoi- Länsi-Tampereella keskusta-alueeksi on osoitettu Tesoman ja suutta ja tukea rantavyöhykkeen virkistysaluekokonaisuuden den kesken. Palvelutarpeen ilmetessä tarpeelliset julkisten pal- Mediapoliksen väliin jäävä alue Porin radan molemmin puolin kehittämistä. velujen tilavaraukset sisällytetään osaksi hankkeiden tilaohjel- sekä Mediapoliksen ympäristö. Alueen muuttaminen keskusta- mia ja laadittavia asemakaavoja. maiseksi edellyttäisi suurelta osin alueen asemakaavojen käyt- ASUMISEN ALUE tötarkoituksien muuttamista, mistä syystä aluekokonaisuuk- Alue varataan pääosin asumiselle sekä sitä palveleville ASUMISEN JA VIRKISTYKSEN SEKOITTUNUT ALUE sien osoittaminen rakennuskieltoalueiksi on perusteltua. toiminnoille, mm. virkistys- ja suojaviheralueille, lähi- Aluetta kehitetään nykyisen virkistyskäytön ja/tai alueen palveluille sekä nykyiselle ja uudelle ympäristöhäiriötä ekologisten yhteyksien lähtökohdista. Alueelle on mah- Lielahden voimalaitoksen alue aiheuttamattomalle elinkeinotoiminnalle. Alueelle sijoit- dollista osoittaa täydentävää asuntorakentamista nykyis- Lielahden voimalaitoksen muutosalue liittyy Hiedanrannan tuvien yksityisten rakentamishankkeiden yhteydessä ten toimintojen väistyttyä ja varmistamalla alueen sovel- rakentumiseen ja Energiankadun yhteyden rakentamiseen varaudutaan tarvittaessa julkisten palvelujen tarvitse- tuminen rakentamiseen. Enqvistinkadun ja Pispalan valtatien välille. Alueen rakenteen miin tilavarauksiin. Alueen suunnittelussa tulee kiinnit- muutos keskustamaiseksi on mahdollinen voimalaitoksen seu- Merkinnän kuvaus: tää huomiota kulttuuriympäristön arvoihin. raavassa isossa saneeraustarvevaiheessa noin vuonna 2030. Merkinnällä on osoitettu mahdollisia uusia ja täydentyviä Merkinnän kuvaus: asuntorakentamisen alueita, jotka kytkeytyvät keskuspuisto- c-4 ETELÄÄN LAAJENTUVA YDINKESKUSTA Merkinnällä on osoitettu kantakaupungin asuinkerrostalojen verkostoon ja joita tulee kehittää viher- ja virkistysverkoston ja Aluetta kehitetään kaupunkitilaltaan ja tehokkuudeltaan ja -pientalojen alueet. Asumista palvelevia toimintoja ovat mm. maiseman sekä luontoarvojen ja ekologisen verkoston lähtö-

keskustamaisena alueena. Rantojen maankäyttöä kehite- päiväkodit ja perusasteen koulut, seurakuntien palvelut, päi- kohdista. Alueilla tulee toteuttaa monipuolista asuntotuotan- tään siten, että ranta varataan julkiseen käyttöön ja ran- vittäistavarakaupat sekä erilaiset lähivirkistysalueet ja puistoa eri-ikäisille ja -tuloisille sekä eri elämäntilanteessa oleville nalle syntyy pääkäyttötarkoituksen lisäksi monipuolisia tot. Lisäksi alueille sijoittuu vähäisessä määrin erilaista elinkei- asukkaille. Alueen käyttömahdollisuuksia yleiseen virkistykseen virkistyspalveluita ja -toimintoja sekä korkeatasoisia vir- notoimintaa. tulee parantaa ottaen huomioon myös ympäröivien alueiden asukkaiden virkistyskäyttö. Merkinnällä osoitetut alueet ovat kistäytymiseen soveltuvia alueita. Asemakaavoituksessa Alueiden kehittämisen lähtökohtana on pitää yllä ja paran- lähtökohdiltaan ja kehittämistavoitteiltaan erilaisia. tulee varmistaa viheralueiden riittävä laajuus ja rannan taa nykyisten asumisen alueiden viihtyisyyttä ja turvallisuutta, suuntainen yhtenäisyys sekä sini-viherrakenteen kytkey- johon myös alueiden uudistaminen ja täydentäminen tulee Länsi-Tampereella tutkittava alue sijoittuu käytöstä poistuvan tyneisyys. Alueen pilaantuneisuus tulee selvittää ja kun- sovittaa. Alueen asemakaavoitettuja puistoja ja virkistysalu- Raholan jätevedenpuhdistamon ympäristöön, jonka kehittä- nostaa käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla. Mah- eita ei ole tarkoitettu täydennysrakentamiseen. Alueella virkis- minen mahdollistaa luoteisten kaupunginosien kytkeytymisen dollisten rantatäyttöjen materiaalin tulee olla ympäristö- tysalueeksi asemakaavoitettujen alueiden riittävyys ja laadul- Pyhäjärven rantavyöhykkeeseen. Kehitettävään aluekokonai- kelpoisuudeltaan alueelle ja maankäyttöön soveltuvaa. linen kehittäminen tulisi varmistaa mahdollisen täydennysra- suuteen kuuluu puhdistamoalueen lisäksi viereinen Tesoman Merkinnän kuvaus: kentamisen yhteydessä. eritasoliittymän alue sekä mahdollisesti osa Nokian mootto- Merkinnällä on osoitettu Viinikanlahti-Hatanpään uusi kes- ritiealueesta. Alueen suunnittelussa tulee erityisesti varmistaa Alueelle sijoittuvaa yritystoimintaa on mahdollista kehittää kusta-alue. Alueelta puuttuu keskustamainen ympäristö ja riittävät rannan suuntaiset viher- ja virkistysyhteydet sekä eko- huomioimalla ympäröivän asumisen olosuhteet. Yritystont- rakenne. loginen yhteys (seudullinen) ja alueelle osoitetut muut mahdol- tien muuttaminen asuinkäyttöön edellyttää hankkeen hyväk- liset kehitettävät virkistyspalvelut kuten pienvenesatama sekä Viinikanlahti – Hatanpää symistä asemakaavoitusohjelmaan. uimaranta. Virkistysyhteyttä Raholan alueelta Piikahaan kau- Etelän suunnassa ydinkeskustan laajentumisen alueita ovat Merkittävien täydennysrakentamishankkeiden yhteydessä tulisi punginosapuistoon ja edelleen Tohlopin keskuspuistoverkos- Viinikan jätevedenpuhdistamon alue sekä osa Hatanpään arvioida julkisten palvelujen nykyinen ja tuleva tarve yhteis- ton alueelle tulee kehittää. alueesta. Alueiden kehittämisen ensisijaisena tavoitteena on

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -32-

Eteläisellä alueella tutkitaan Härmälän leirintäalueen kehittä- Merkinnän kuvaus: km ALUE, JOLLE SAA SIJOITTAA SEUDULLISTA PALJON mismahdollisuuksia asumisen ja virkistystoimintojen yhteenso- Merkinnällä on osoitettu maankäytöltään monipuolisia ja TILAA VAATIVAA KAUPPAA vittamiseksi. sekoittuneita alueita, joilla tapahtuu jatkuvaa toimintojen Alueelle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittävää pal- kehittämistä. Tonttien kokonaan uudelleen rakentamiseen täh- jon tilaa vaativan vähittäiskaupan kerrosalaa enimmäis- Särkijärvi-Lahdesjärven alueella on runsaasti rakentamista täävä asemakaavamuutos olisi ohjelmoitava asemakaavoitus- määrältään seuraavasti: Lahdesjärvi 150 000 k-m², Lie- rajoittavia luonto- ja virkistysarvoja. Alueelle on tehty maan- ohjelmaan. Olemassa olevan rakennuskannan käytön kehittä- lahti 70 000 k-m², Hankkio 40 000 k-m². Alueelta tulee olla käyttöselvitys, jonka johtopäätöksenä esitetään Hallilan etelä- mistä yleiskaavan sallimiin käyttötarkoituksiin on mahdollista sujuvat ajoneuvoyhteydet seudullisille pääväylille. puolelle sijoittuvaa asumisen aluetta. Alue kytketään olemassa tukea muuttamatta asemakaavaa ja kehittämällä hankkeita olevaan liikenneverkkoon Vuoreksen puistokadun ja mahdol- Merkinnän kuvaus: poikkeamisluvan pohjalta. lisesti Loukkaankadun kautta. Alueen asemakaavoituksessa Merkinnällä on osoitettu maakuntakaavaehdotuksen 2040 tulee varautua niin ekologisten kuin viher- ja ulkoiluyhteyksien Länsi-Tampereella merkinnällä on osoitettu Tesomankadun alueet Lahdesjärven länsiosassa, Lielahdessa ja Hankkiolla, osoittamiseen. eteläpuolella oleva käyttötarkoitukseltaan sekoittunut alue joille voidaan sijoittaa seudullisia paljon tilaa vaativia vähit- sekä Lielahden tilaa vaativan vähittäiskaupan ja yrityspalve- täiskaupan suuryksiköitä. Merkitykseltään seudullisella vähit- Koillisella alueella Juvankadun varressa tutkitaan mahdolli- lujen alue. täiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan myös useasta myymä- suutta toteuttaa Kantakaupungin yleiskaavan 1998 täyden- lästä koostuvaa vähittäiskaupan keskittymää, joka on vaiku- nysaluevarauksia. Eteläisellä suunnalla palvelujen ja työpaikkojen sekoittuneita tuksiltaan verrattavissa merkitykseltään seudulliseen vähittäis- alueita ovat Hatanpää-Nekala, Messukeskus-Sarankulma sekä Kaukajärven pohjoisrannalla tutkitaan mahdollisuutta siirtää kaupan suuryksikköön. Lahdesjärvi-Lakalaiva. Yleiskaavaa varten on laadittu raken- Kangasalantie kiinni pohjoispuolella oleviin teollisuustonttei- netarkastelu Viinikka-Rautaharkko alueesta, jossa on tutkittu hin ja käyttää vapautuvaa katualuetta ja osaa ns. Kristillan TYÖPAIKKOJEN JA ELINKEINOJEN ALUE alueen mahdollista maankäytön kehittymistä ratapiha-alueen alueesta täydentävään asumiseen, virkistykseen ja soutu- ja Alue varataan teollisuus- ja tuotantotoiminnoille sekä vapauduttua. melontastadionin kehittämiseen. logistisille toiminnoille ja palveluille. Alueita kehitetään Keskustan itäpuolella oleva Kaupin Kampuksen alue on osoi- tehokkaina ja hyvin saavutettavina tuotantotoiminnan Ruotulan alueella Teiskontien eteläpuolisen maankäytön mah- tettu hyvään joukkoliikenteen palvelutasoon tukeutuvana pal- alueina. Alueille ei tule sijoittaa sellaisia toimintoja, jotka dollinen kehittäminen tulee kytkeä myöhemmin raitiotiepysäk- velujen ja työpaikkojen alueena. häiriintyvät raskaasta liikenteestä, melusta, tärinästä ja keihin. päästöistä. Soveltuvilla osilla sallitaan lumenvastaanotto- Koillisella alueella Sammon valtatien ja VT 9 risteysalueen tun- Koillisella alueella oleva Aitovuoren ampumarata-alue lopet- ja maanvastaanottotoiminta. Alueiden yhteyksiä seudul- tumaan on osoitettu pienialainen palvelujen ja työpaikkojen taa toimintansa. Rataa ja sen melualuetta voidaan kehittää lisille ja valtakunnallisille pääväylille parannetaan kehittä- alue, joka varataan seudulliselle tilaa vaativalle kaupalle. mm. asumiskäyttöön maaperän pilaantuneisuusselvitysten ja mällä logistiikan ja tavaraliikenteen sujuvuutta. mahdollisten puhdistustoimenpiteiden jälkeen. Kaakkoisella alueella Hervannassa Hervannan valtaväylän itä- Merkinnän kuvaus: puolella olevat oppilaitosten ja toimipaikkakeskittymien alueet Merkinnällä on osoitettu kehätiehen tukeutuvia tuotantopai- PALVELUJEN JA TYÖPAIKKOJEN SEKOITTUNUT on osoitettu palvelujen ja työpaikkojen sekoittuneeksi alueeksi. notteisen toiminnan alueita, jotka sisältävät myös teollista tuo- ALUE TAI KOHDE Varalan urheiluopiston, Ahlmanin maatalousoppilaitoksen tantoa sekä kuljetuksiin ja varastointiin liittyvää yritystoimin- Aluetta kehitetään monipuolisten työpaikka- ja kou- sekä UKK-instituutin toiminnot on osoitettu palvelujen ja työ- taa. Alueiden suunnittelun ohjauksessa tulisi kiinnittää huo- lutustoimintojen, kaupallisten palvelujen, kulttuuri- ja paikkojen kohdemerkinnöillä. Toiminnot ja niistä aiheutuvat miota siihen, että alueille ei sijoiteta toimintoja, jotka eivät vapaa-ajantoimintojen sekä ympäristöhäiriötä aiheutta- mahdolliset häiriöt olisi sovitettava ympäristön pääkäyttötar- kestä erilaisia häiriöitä, kuten liikennettä, melua ja tärinää. mattoman tuotantotoiminnan alueena. koitukseen. Alueilla toimintaan kytkeytyvä vähäinen asuntora- Alueille voidaan sijoittaa ympäristöluvanvaraista toimintaa. Alueen liikenneympäristön tulee tukea kestävien liikku- kentaminen on mahdollista. mismuotojen käyttöä.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -33-

Länsi-Tampereella tuotantovaltaista yritystoimintaa varten on Merkinnän kuvaus: Keskuspuistoverkoston päivittäisessä käytössä / lähivirkistys- osoitettu pienialainen varaus Turvesuon alueelle. Merkinnällä on osoitettu aluevarauksena kantakaupungin kes- käytössä olevat virkistysalueet on tarkoitus asemakaavoittaa keiset, laajat ja yhtenäiset virkistys- ja viheralueet sekä niitä virkistysalueiksi alueiden muun asemakaavoituksen yhtey- Eteläisellä Tampereella on pienialaiset varaukset Lahdesjär- yhdistävät lähivirkistysalueiden ja puistojen sarjat. Keskuspuis- dessä. Muilla alueilla keskuspuistoverkostoa voidaan ylläpi- ven eteläosassa ja Pärrinmaan varaus Pirkkalan rajan tuntu- toverkostolla on merkittävä asema kaupunki- ja maisemara- tää ja kehittää virkistys- ja viheralueena yleiskaavan pohjalta. massa. kenteen tasapainon, luonnon monimuotoisuuden ja ekologi- Toimenpiteille tulee tarvittaessa hakea maisematyölupa MRL Kaakkoisella alueella sijaitsee laajana kokonaisuutena Hervan- sen kantokyvyn säilyttäjänä. Keskuspuistoverkosto ilmentää 128 §:n mukaisesti. Yleiskaavan yleispiirteisyydestä johtuen nan itäpuolella Ruskon alue, jota voidaan kehittää tuotanto- maisemakokonaisuuden jatkumista läpi kaupungin ja muo- keskuspuistoverkoston merkinnän alueella sijaitsee myös ole- toiminnan ja logistiikan alueena ja jonka tukeutumista II-ke- dostaa Tampereen kantakaupungin viheraluejärjestelmän ja massa olevia asuin- ja muita rakennuksia, joiden säilyttäminen hään vahvistetaan. ekologisen verkoston rungon. Keskuspuistoverkostoa täydentä- on mahdollista. Asemakaavoittamattomilla alueilla maankäy- Koillisella Tampereella kehitetään VT9:ään tukeutuvia vät alueita yhdistävät virkistysyhteydet ja/tai lähivirkistysaluei- töllinen lähtökohta on, että olemassa olevia rakennuksia voi Etu-Hankkion, Hankkion ja Aitovuoren aluekokonaisuuksia. den sarjat. korjata ja vähäinen laajentaminen sekä tuhoutuneen rakennuksen uudelleen rakentaminen on mahdollista, mutta uusia Hankkion alueet tukeutuvat VT9:ään kahden eritasoliittymän Yleiskaavan tavoitteena on, että jokaisella kaupunginosalla on rakennuspaikkoja ei saa muodostaa. Rakentamisedellytykset kautta. Hankkion alue kuuluu liikenneverkon kehittämisen koh- omaleimainen keskuspuisto, keskuspuistoverkosto on kattava tulee tutkia erillisessä poikkeuslupamenettelyssä. dealueelle, jossa tulisi ratkaista Kaukajärven ja Koilliskeskuksen ja yhtenäinen sekä viherrakenteen, ekologian että liikkumi- väliset liikenteelliset yhteydet. sen näkökulmasta. Keskuspuistoverkoston tehtävänä on muo- Tarkemmassa suunnittelussa ja lupien myöntämisessä tulee dostaa selkäranka eri kaupunginosien viheralueille ja -yhteyk- kiinnittää huomiota siihen, että toimenpiteillä ei heikennetä KESKUSPUISTOVERKOSTO sille sekä toimia tasapainottavana elementtinä tiivistyvän kau- keskuspuistoverkoston yhtenäisyyttä, hyvää saavutettavuutta Alueita ylläpidetään ja kehitetään yhtenäisinä, hyvin saa- pungin rakennettujen alueiden lomassa, koota virkistystoi- tai toimintojen ja luonnonympäristön monimuotoisuutta. vutettavina sekä toiminnoiltaan ja luonnon ympäristöl- mintoja ja tarjota monipuolisia vapaa-ajan mahdollisuuksia, Suunnittelussa tulee myös varmistaa, että ulkoilureitit ja ekolo- tään monipuolisina virkistys- ja viheralueina. Maisemaa lisätä asukkaiden lähiliikkumisen mahdollisuuksia ja asumis- giset yhteydet muodostavat jatkuvan verkoston ja alueella ole- muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai viihtyvyyttä, ylläpitää vesitasapainoa, muodostaa pohjavettä, vat luonto- ja kulttuurihistorialliset arvot säilyvät. Lisäksi aluei- muut näihin verrattavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia parantaa paikallis- ja pienilmasto-oloja, puhdistaa ilmaa sekä den suunnittelussa on pyrittävä siihen, että ne ovat ääniym- kuten MRL 128 §:ssä on säädetty. toimia monipuolisena elinympäristönä ja ekologisena yhtey- päristöltään viihtyisiä ja muodostavat osan kaupunkihiljaisten Aluetta ja sen toimintoja tarkemmin suunniteltaessa ja tenä luonnon kasvi- ja eliölajeille. alueiden verkostoa. lupamenettelyn yhteydessä tulee ottaa huomioon luon- Keskuspuistoverkostokokonaisuuteen kuuluu erilaisia vihera- toarvot, kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot, ja PUOLUSTUSVOIMIEN ALUE lueita; maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä varmistaa virkistys- ja ulkoilureittien ja ekologisen ver- viheralueita ja puistoja, toiminnallisia virkistysalueita kuten Merkinnän kuvaus: koston jatkuvuus. Alueelle voidaan sijoittaa pääkäyttö- mm. kaupunginosapuistoja sekä luonnonmukaisia vihera- Merkinnällä on osoitettu Puolustusvoimien alueet Vuoresvuo- tarkoitusta palvelevia rakennuksia sekä hulevesien hal- luekokonaisuuksia. Keskuspuistoverkostoon sisältyy valtaosa ressa ja Aitovuoressa. lintaan tarkoitettuja rakenteita tarkempien suunnitel- niistä Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelman koh- mien mukaisesti. Alueella olevat rakennukset voidaan teista, joita ei ole tarkoitus suojella luonnonsuojelulain nojalla. säilyttää. Rakennusten perusparantaminen, korjaami- Keskuspuistoverkoston alueella sijaitsevat myös tärkeimmät lii- nen ja vähäinen laajentaminen sekä tuhoutuneen raken- to-oravien elinympäristöt ja kulkuyhteydet. nuksen uudelleen rakentaminen ovat sallittuja.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -34-

LUONNONSUOJELUALUE TAI -KOHDE ajankohtaiseksi, jos luonnonsuojelualueen tai -kohteen välittö- kennetta. Hiilineutraalisuutta ja kestävää liikkumista koske- Alueella sijaitsee luonnonsuojelulain tarkoittamia mässä läheisyydessä tutkitaan täydennysrakentamista. vien tavoitteiden saavuttamiseksi vyöhykkeelle tulee ohjel- suojeluarvoja. Alueen suunnittelussa on varmistettava, moida merkittävä osuus kaupungin kasvua toteuttavasta että suojeluarvot eivät vaarannu tai heikenny. Luon- SELVITYSALUE asuntoja toimitilarakentamisesta sekä kestävien kulku- nonsuojelualueen tarkempi rajaus ja suojelun perusteet Merkinnän kuvaus: muotojen kehittämistoimenpiteistä. määritellään luonnonsuojelulain mukaisella rajaus- tai Merkinnällä on osoitettu tällä hetkellä käytössä oleva Myllypu- Joukkoliikennepysäkkien lähikortteleita kehitetään vaiku- perustamispäätöksellä. ron maanvastaanottoalue. Alueella on vireillä Nokian ja Tam- tusalueensa lähipalvelujen kävellen saavutettavina keskitty- Merkinnän kuvaus: pereen kaupunkien kiertotalouskeskushanke nykyisen vastaan- minä. Vyöhykkeelle sijoittuvan täydentävän asuntotuotan- Merkinnällä on osoitettu luonnonsuojelulain mukaisella rajaus- ottotoiminnan alueelle. Hankkeesta laaditaan ympäristövaiku- non tulee olla monipuolista ja suunnittelussa varmistaa tai perustamispäätöksellä suojellut luonnonsuojelualueet ja tusten arviointia, jossa tarkastellaan neljää erilaista toteutus- asukkaiden riittävät lähivirkistysalueet ja virkistyspalvelut. ne Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelman mukai- vaihtoehtoa. Arviointi valmistuu keväällä 2021. Rakentaminen sovitetaan ympäristöönsä siten, että luon- set alueet tai kohteet, jotka on tavoitteena suojella kokonaan nonympäristön, viherympäristön ja kulttuuriympäristön tai osittain luonnonsuojelulain nojalla. Merkinnällä on osoi- VESIALUE arvot säilyvät. tettu aluevarauksena yli 5 hehtaarin laajuiset ja kohdemerkin- Merkinnän kuvaus: Merkinnän kuvaus: nällä sitä pienemmät luonnonsuojelualueet. Aluemerkintä on Merkinnällä on osoitettu vesialueena säilytettävät alueet. Vyöhyke perustuu Tampereen, kaupunkiseudun kuntien ja yleispiirteinen. Alue- tai kohdemerkintää tulkitaan tarkemman valtion väliseen MAL-sopimukseen vuosille 2020-2023, jonka Mu MESSU- JA URHEILUKESKUS suunnittelun yhteydessä olemassa olevan rajauspäätöksen yhtenä tavoitteena on edistää kaupunkiseudun vähähiilistä mukaisesti tai rajaus tarkentuu perustamisesitystä- ja päätöstä Merkinnän kuvaus: ja kestävää yhdyskuntarakennetta sekä rakentamista ja lisätä tehdessä. Järvensivu-Viinikan ratavarren luonnonsuojelualueet Merkinnällä on osoitettu Tampereen messuja urheilukes- kestävää liikkumista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tavoit- on osoitettu yhdellä kohdemerkinnällä, vaikka siihen kuuluu kus. Tampereen messuja urheilukeskuksella on merkittävä teen toteutumiseksi kaupunkiseudun kunnat kaavoittavat asu- kolme erillistä aluetta. Aluevarauksella on osoitettu rajauspää- rooli liikuntapaikkaverkostossa. Keskus toimii urheilukauden misen uudistuotannon pääosin (vähintään 80 %) olemassa töksellä suojellut Myllypuron puronvarsilehdon, Villilänsaaren, ajan muun muassa yleisurheilun, jalkapallon sekä pesäpal- olevaan yhdyskuntarakenteeseen, keskustoihin, aluekeskuk- Vaakkolammin, Litokallion, Viikinsaaren, Pyynikin, Kauppi-Nii- lon harjoitus- ja tapahtumapaikkana n. 3000 päivittäisellä siin ja joukkoliikennevyöhykkeille. MAL-sopimuksen mukai- haman Soukonvuoren, Halimasjärven, Pärrinkosken-Peltolam- kävijällään. Tulevaisuuden kehittämistarpeena on yleisurhei- nen aluerajaus muodostuu 800 metrin vyöhykkeestä lähiju- min ja Makkarajärvi-Viitastenperän luonnonsuojelualueet sekä lun ympärivuotinen harjoittelu- ja kilpailuolosuhde (F-halli). napilotin asemien, raitiotien 1. ja 2. vaiheen sekä seudullisen luonnonsuojeluohjelman mukaiset Iidesjärven, Alasjärven-Lah- Keskuksen saavutettavuutta tulee parantaa valtakunnallisesti, raitiotien linjojen ympärille. Vyöhykkeelle sijoittuvat Tampe- nakallion, Petäjässuon, Härmälän Vähäjärven, Myllyojan-Hu- seudullisesti ja paikallisesti kaikilla kulkuvälineillä. reen pää- ja aluekeskukset, muut tehokkaimman rakentami- pakonojanpuiston, Lukonmäen Pitkäahteen ja Särkijärven sen alueet ja merkittävä osa kantakaupungin liikenneinfrasta. Lahdenperän alueet. Kohdemerkinnällä on osoitettu rajaus- päätöksellä suojellut Leppiojan, Juhansuon puronvarren, Hiki- STRATEGISET KEHITTÄMISPERIAATEMERKINNÄT Merkinnän tavoitteena on ohjata yleiskaavavarannon toteu- vuoren, Pehkusuon, Vuoreksen Koukkujärven ja Järvensivu-Vii- KAUPUNKISTRATEGIAN KASVUN JA ELINVOIMAN tumista ja tulevan täydennysrakentamisen sijoittumista Tam- nikan ratavarren luonnonsuojelualueet ja Särkijärven, Rukka- VYÖHYKE pereen kaupunkistrategian mukaisesti ennen kaikkea tuke- mäen ja Juhansuon jalopuumetsiköt sekä luonnonsuojeluoh- Vyöhyke koostuu kantakaupungin tehokkaimmin raken- maan keskusten elinvoimaa, joukkoliikennevyöhykkeiden kehi- jelman mukaiset Pappilan-Sikosuon Kirviälänmäki ja Aitovuo- netusta asioinnin ja työssäkäynnin sekä kaupunkiasumi- tystä ja asuinalueiden viihtyisyyden lisääntymistä. Lisäksi Tam- ren louhikkorotkon alueet. Luonnonsuojelualueita tai -kohteita sen alueista yhdistäen Tampereen ydinkeskustan ja alue- pere sitoutuu vahvasti koko kaupunkiseudun ilmastokestävän ei ole tarpeen erikseen asemakaavoittaa. Asemakaavoitus tulee keskukset toimivaksi osaksi kaupunkiseudun yhdyskuntara- yhdyskuntarakenteen tavoitteisiin.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -35-

Vyöhykkeelle sijoittuvia hankekehittämisen ja kaupunkikehit- nen vaiheittaisuus ja sovitetaan yhteen yksityisten maanomis- korkeuksien suhteen. Korkealla rakentamisella on aina vaiku- tämisen kohteita tulee priorisoida suunnitteluprosessissa ja tajien kehittämistavoitteet. Kokonaissuunnitelman tarvealu- tuksia maisemaan, usein laajaltakin alueelta. Siksi hankkeiden asemakaavoitusohjelmaa laadittaessa. Merkittävä osuus kes- eilla, joissa toimitilarakentamisen aluetta muutetaan asumi- soveltuvuutta kaupunkikuvaan ja maisemaan on arvioitava tävän liikkumisen toimenpiteistä tulee suunnata vyöhykkeelle. seen, tulee suunnitelmassa osoittaa riittävät virkistysalue- ja jo ennen kaavahankkeen aloittamista, ja tällöin on arvioitava Tärkeimmillä vaihtopysäkeillä tulee edistää sujuvien matkaket- palvelutilavaraukset ja varmistaa kestävän liikenneympäristön mm. vaikutuksia tärkeisiin näkymäakseleihin. Hankkeen sijain- jujen muodostumista. Tarkemman suunnittelun prosessissa kehittäminen ja viihtyisän asuinympäristön laatu. Kokonais- nista on saatava kaupunkikuvatoimikunnan puoltava lau- tulee ottaa huomioon julkisten ja yksityisten palvelujen tilatar- suunnitelma voi tarkoittaa erillistä suunnitelmaa tai kokonai- sunto ennen asemakaavan vireilletuloa. peet kasvavassa ja tiivistyvässä kaupungissa. Yksityiseen han- suuden käsittävää asemakaavaa. Erilliset suunnitelmat laadi- kekehittämiseen liittyen kaupunki voi edellyttää sitoutumista taan asemakaavoituksen pohjaksi ja ne hyväksytään ja toteu- vkk OHJEELLINEN KESKUSPUISTOVERKOSTON toteuttaa tiloja myös julkisille palveluille. tus ohjelmoidaan kaupunginhallituksessa. KEHITTÄMISTARVEALUE Alueelle tulee laatia kokonaissuunnitelma, jonka tavoit- KOKONAISSUUNNITELMAN TARVEALUE KORKEAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUVA teena on vahvistaa alueen tunnettavuutta ja saavutetta- Alueen asemakaavojen käyttötarkoituksen- ja rakenta- VYÖHYKE vuutta koko kaupunkiseutua palvelevana monipuolisena mistehokkuuden muutosten ja 1. asemakaavan tulee Korkean rakentamisen yhteydessä tulee parantaa keskuspuistona. Suunnitelmalla tulee yhteen sovittaa vir-

perustua aluekokonaisuutta koskevaan suunnitelmaan lähiympäristön laatua. Korkealla rakentamisella tarkoi- kistystoimintojen ja -palveluiden tarpeet ja muu maan- tai alueelle tulee laatia kokonaisuutta koskeva asema- tetaan yli 12-kerroksista rakentamista. Hankkeen sovel- käyttö luonnonympäristön, kulttuuriympäristön ja mai- kaava, jossa sovitetaan yhteen alueen kehittämistavoit- tuvuutta kaupunkikuvaan ja maisemaan on arvioitava jo seman arvojen kanssa. teet, alueelle mahdollisesti jäävät toiminnot ja ympä- ennen kaavahankkeen aloittamista. Merkinnän kuvaus: ristön asettamat reunaehdot. Suunnitelmien toteutta- Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu neljä keskuspuistoverkostoon kuulu- minen ei saa aiheuttaa olemassa olevalle yritystoimin- Korkeaan rakentamiseen soveltuvat alueet on osoitettu alue- vaa kokonaisuutta: Kauppi-Niihaman alue, Kaukajärvi-Kirkko- nalle merkittävää haittaa. Toimitilatonttien muuttaminen keskuksien osalta selvityksen ”Korkean rakentamisen selvitys suonnotko-Iidesjärvi-Viinikanlahti puistoakseli, Rajamäki-Sär- asuntorakentamiseen edellyttää hankkeen hyväksymistä Tampereen aluekeskuksissa, 27.1.2015” pohjalta ja Viinikan- kijärvi-Hervannan kanjoni-Solkimäki -virkistysaluekokonaisuus asemakaavoitusohjelmaan. lahden osalta selvityksen ”Korkean rakentamisen selvitys Tam- ja Villilänsaari-Mustavuori-Tesomajärvi-Haukiluoman puis- Merkinnän kuvaus: pereen keskusta-alueella, 30.10.2012” pohjalta. Kaavakartalla to-aluekokonaisuus. Aluekokonaisuuksilla on tärkeä kokoava Merkinnällä on osoitettu 1. asemakaavan ja asemakaava- on esitetty viisi korkeaan rakentamiseen soveltuvaa aluetta: merkitys viherympäristön ja vapaa-ajan palveluiden, maise-

muutosten alueet, joilla nykyinen maan käyttö voidaan muut- Ratapihan alue – Viinikanlahti, Hervanta, Linnainmaa (Koillis- man ja kulttuurihistorian sekä ekologisen verkoston kannalta. taa yleiskaavan tavoitteen mukaiseksi, esim. yleiskaavassa asu- keskus), Lielahti (Hiedanranta) ja Tesoma. Lähiympäristön laa- Alueilla on myös paljon painetta lisätä uusia toimintoja tai misen alueilla ja keskustatoimintojen alueilla sijaitsevat teolli- dun parantamisella kompensoidaan mm. korkean rakenta- yhteensovittaa osin ristiriitaisia tavoitteita. Alueet ovat keske- suustonttien kokonaisuudet sekä yleiskaavan keskustatoimin- misen varjostavaa vaikutusta. Lähiympäristön laadun paran- nään erilaisia ja niiden kehittäminen omista lähtökohdistaan tojen alueella olevat pientaloalueet. Yritystoiminnan jatkami- taminen tarkoittaa mm. viihtyisää kävely-ympäristöä, elävää monipuolistaa kaupungin virkistys- ja viherpalveluiden tarjon- nen ja kehittäminen kokonaissuunnitelman tarvealueilla on ensimmäistä kerrosta, tuulisuuden huomioimista ja rakennuk- taa merkittävästi. mahdollista huomioimalla ympäristön asettamat rajoitteet. sen käyttäjien viihtyisiä ulkotiloja. Korkean rakentamisen hank- Kauppi-Niihaman alue: Kauppi-Niihama on kantakaupun- keiden yhteydessä on varmistettava, ettei lähiympäristö tontin Aluekokonaisuutta koskevassa suunnitelmassa yleiskaavan gin tärkeimpiä virkistys- ja viherpalvelujen alueita. Se muo- ulkopuolella heikkene. Kullekin viidelle vyöhykkeelle on selvityk- maan käyttötavoitteen toteutettavuus arvioidaan suunnitel- dostaa keskeisen osan Tampereen kaupungin keskuspuisto- sissä osoitettu toisistaan poikkeavat suositukset mm. kerros- ma-alueen eri osissa, suunnitellaan toteuttamisen mahdolli-

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -36- verkostosta. Kauppi-Niihama on sekä sijainniltaan, kooltaan röiviin kaupunginosiin myös seudullisen saavutettavuuden ja virkistysverkkoon. Lisäksi tulisi määritellä asumisen ja virkistyk- että luontosuhteiltaan erinomaista ulkoilualuetta. Se palve- tunnettavuuden kehittäminen ja parantaminen. Avoimen maisen sekoittuneiden alueiden tavoitteet viher- ja virkistysverkos- lee paitsi Tampereen kaupungin keskustaa ja itäisiä kaupun- sematilan väheneminen kantakaupungin alueella sekä Kirk- ton osalta turvaten alueen maisemalliset ja ekologiset arvot. ginosia myös koko kaupunkiseutua. Kauppi-Niihaman alueella kosuon kulttuurihistorialliset tekijät puoltavat alueen säilyttä- Villilänsaari-Mustavuori-Tesomajärvi-Haukiluoman on pitkä historia kaupungin yleisenä ulkoilun ja vapaa-ajan mistä avoimena myös tulevaisuudessa. puisto: Villilänsaari on lähiympäristön tärkeä virkistysalue. alueena. Alueella on monipuolisesti erilaisia virkistyksen - ja Rajamäki-Särkijärvi-Hervannan kanjoni-Solkimäki -virkis- Saaren länsiosa rauhoitettiin luonnonsuojelualueeksi vuonna vapaa-ajan palveluita, mutta myös painetta edelleen moni- tysaluekokonaisuus: Alue sijoittuu Iidesjärvi-Kaukajärvi laak- 2015. Alue on arvokasta kasvi- ja lintualuetta ja alueelta on puolistaa urheilun ja vapaa-ajan palveluita. Kauppi-Niiha- somuodostuman etelänpuoleiselle, kaupunkikuvaa rajaavalle, sekä liito-orava- että lepakkohavaintoja. Mustavuoressa sijait- man vertaissuunnitteluhankkeessa 2018-2019 alueelle etsit- metsäiselle kallioselänteelle. Aluekokonaisuus alkaa Pirkkalan see laskettelurinne ja alue on kokonaisuudessaan vedenhankin- tiin asukkaiden yhteistä kokonaiskuvaa alueen kehittämisestä rajalta Multisillan Rajamäeltä ja jatkuu Särkijärven, Hervan- taa varten tärkeää pohjavesialuetta. Mustavuoren alue sijoit- ja alueen luontoselvitystietoa on täydennetty. Täydentynyt sel- nan kanjonin, Lukonmäen, Selkämäen ja Solkimäen kautta tuu osittain Nokialle ulottuvalle harjujaksolle. Mustavuoren vitystieto ja vertaissuunnittelijoiden tuottama suunnittelumate- Kangasalan Saarenmaalle asti. Se on yksi kantakaupungin alueella sijaitsee myös ensimmäisen maailmansodan aikaisia riaali toimivat kokonaissuunnitelman pohjana. alueen maisemallisesti parhaista virkistysalueista sekä yksi tär- linnoitusvarusteita ja niihin kuuluva tykkitie. Tesomanpuisto Kirkkosuonnotkon alue: Kaukajärvi-Kirkkosuonnotko-Iides- keimmistä seudullisista viheryhteyksistä. Kokonaisuus muodos- ja Haukiluomanpuisto ovat osa läntisten kaupunginosien kes- järvi-Viinikanlahti on harjujaksoa seuraava laaksomuodos- taa keskeisen osan eteläisen Tampereen keskuspuistoverkos- kuspuistovyöhykettä, jolla on virkistyskäytön lisäksi merkitystä tuma, joka on osa kaakko–luode-suuntaista Kangasalan Pit- tosta. Maisemarakenne on suuntautunut luoteesta kaakkoon, myös kaupunkirakenteen jäsentäjänä. Tesomajärven ympäris- käjärveltä edelleen Nokianvirralle asti ulottuvaa murroslaak- mikä näkyy erityisen hyvin Särkijärvi-Hervannan kanjonissa. tön kautta kulkee pohjois-eteläsuuntainen virkistysyhteys Ylö- soa. Iidesjärvi muodostaa yhdessä Kirkkosuon alueen kanssa Maasto on pienipiirteistä ja vaihtelevaa, mutta rinteet ovat sel- järven Teivaalanharjulta aina Villilänsaareen asti sekä itä-län- yhden merkittävimmistä avoimista ja puoliavoimista maise- västi loivempia Särkijärven pohjois- kuin eteläpuolella. Alueella sisuuntainen virkistysyhteys Myllypuron Natura-alueelta Toh- matilakokonaisuuksista kaupungin keskustan tuntumassa. on laaja polkuja latuverkosto, useita uimarantoja, arvokkaita loppijärven ympäristöön. Aluekokonaisuuteen kuuluu runsas Maisema-aluetta rajaa pohjoisessa Kalevankangas, jonka luontokohteita, Hervannan hyppyrimäenalue ja Särkijärvessä virkistysreittiverkosto, kolme uimarantaa, uimahalli- ja jäähal- laelta ja rinteiltä aukeavat näkymät kohti puoliavointa laak- hyvät virkistyskalastusmahdollisuudet. Alueella on myös run- lipalvelut sekä laskettelurinne. Virkistysreittiverkostosta merkit- soa. Iidesjärvi ranta-alueineen on arvokas biologinen kokonai- sas käyttäjäpotentiaali ja uusia asuinalueita on suunnitteilla tävä osa toimii talvisin latuina. suus, jolla on myös merkittävä luonnonsuojelullinen arvo. Järvi mm. Särkijärven pohjoispuolelle Västinginmäkeen. Alueko- Alueen kokonaissuunnittelussa tulee huomioida seudullisten kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja siitä konaisuudelle sijoittuu useita luonnonarvoiltaan merkittäviä yhteyksien kehittäminen sekä Ylöjärven että Nokian suuntaan ollaan muodostamassa luonnonsuojelualuetta. Kalevanharju, kohteita: Multisillan Rajamäki, Särkijärven Lahdenperä, Lep- kasvava käyttöpaine. Samoin alueen saavutettavuutta tulee Aakkulanharju ja Vilusenharju ovat osa geologisesti ja maise- pänen ja Lukonlahti sekä Lukonmäen Pitkäahde. Alueella on parantaa ympäröiviltä asuinalueilta. Reitistöjen suunnittelussa mallisesti merkittävää Tampereen kantakaupungin läpi kulke- myös kaksi luonnonsuojelualuetta: Särkijärven pohjoispuolen keskeistä on eri käyttäjäryhmien huomioiminen sekä reitistöjen vaa harjujaksoa. Harjujakso kuuluu tärkeään pohjavesialuee- jalopuumetsikkö ja Hallilan Pehkusuo. Alue muodostaa yhden käyttömahdollisuuksien varmistaminen ympärivuotisesti. Mus- seen ja alueella sijaitsee Messukylän pohjavedenottamo. Kehit- kantakaupungin tärkeimmistä liito-orava-kokonaisuuksista: tavuoren ulkoilualueen potentiaalia monipuolisena ja ympäri- tämisen tarvealue on tarkoituksella rajattu koskemaan myös lajin on mahdollista kulkea ja asuttaa aluetta aina Kangasalan vuotisena ulkoilualueena tulee kehittää sekä kytkeä alue kiin- muuta kehittämistä kuin virkistyskäyttöä. Alue tulee suunnitella laajoilta metsäalueilta Pirkkalan Taaporinvuorelle asti. Alue teämmin ympäröivään viherverkkoon säilyttäen alueen histo- kokonaisuutena, jossa alueen kulttuurihistoriallinen ja maise- tulee suunnitella kokonaisuutena, jossa kiinnitettäisiin erityistä rialliset kerrostumat. Soranottoalueiden käyttötarkoitus tulee mallinen potentiaali hyödynnetään nykyistä paremmin. Kes- huomiota ympärivuotisen virkistysreitistön kehittämiseen ja ratkaista ja maisemointi suorittaa loppuun. keistä alueen suunnittelussa ovat yhteydet paitsi aluetta ympä- alueen kytkemiseen sekä paikalliseen että seudulliseen viher- ja

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -37-

OHJEELLINEN UUSI LEIRINTÄALUE VALTAKUNNALLISEN PÄÄVÄYLÄN MAANALAINEN UUSI SEUDULLINEN PÄÄVÄYLÄ Leirintäalueen sijoittamisen edellytykset ja yhteensovit- OSUUS Merkinnän kuvaus: taminen luontoarvojen ja muiden tarpeiden kanssa tulee Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu maakuntakaavaehdotuksen 2040 tutkia tarkemman suunnittelun yhteydessä. Alue on tar- Merkinnällä on osoitettu Karkunvuoren tunnelin osuus valta- mukainen Ruskonkehän (II-kehä) itäisen jatkeen Tampereen koitettu asemakaavoitettavaksi. tiellä 9. puoleinen osuus. Merkinnän kuvaus: KEHITETTÄVÄ VALTAKUNNALLINEN PÄÄVÄYLÄ PÄÄKOKOOJAKATU Yleiskaavassa on osoitettu tarve leirintäalueelle, sijoitusvaihtoehtoina Härmälän, Alasjärven ja Suomensaaren ympäris- Merkinnän kuvaus: Merkinnän kuvaus: töt. Leirintäalueen sijoittaminen edellyttää laajaa aluekoko- Merkinnällä on osoitettu niiden valtakunnallisten pääväylien Merkinnällä on osoitettu olemassa olevat pääkokoojakadut naisuutta koskevaa suunnitelmaa, joka sovittaa yhteen leirin- tieosuudet, jotka on tarkoitus kehittää moottoriteiksi: valtatien Myllypuronkatu, Lielahdenkatu, Nokiantie / Pispalan valtatie, täaluetoiminnon ja alueelle mahdollisesti jäävät toiminnot ja 9 osuus Alasjärvi - Tarastenjärvi Pirkanmaan maakuntakaa- Hatanpään valtatie / Sarankulmankatu / Ilmailunkatu, Lah- ympäristön asettamat reunaehdot. Tampereen kaupunki laati van 2040 mukaisesti ja valtatien 12 osuus Alasjärvi - Kanga- denperänkatu / Lempääläntie, Vuoreksen puistokatu, Kalevan- syksyllä 2019 selvityksen, jossa kartoitettiin leirintämatkailun salan raja Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja Pirkanmaan tie / Messukyläntie / Messukylänkatu / Kangasalantie, Sammon nykytilaa, tulevaisuuden näkymiä ja alan megatrendejä sekä ELY-keskuksen kehittämishankkeen mukaisesti. Valtatien 3 valtatie, Heikkilänkatu ja Aitolahdentie. tarkasteltu leirintäalueen sijoittumisvaihtoehtoja Tampereen osuutta välillä Lakalaiva-Partola kehitetään maakuntakaavan alueella. Lisäksi leirintäalueen sijoittamisen edellytyksiä sekä mukaisesti lisäkaistoja rakentamalla. Valtatiellä 12 välillä San- KEHITETTÄVÄ PÄÄKOKOOJAKATU luonto- ja muita arvoja on selvitetty vuoden 2020 aikana Alas- talahti-Lielahti on tekeillä yleissuunnitelma tielinjauksen muu- Väylää kehitetään osana eheytyvää kaupunkirakennetta. järven ja Suomensaaren alueilla ja ympäristöissä. Selvitysten toksesta ja kolmansien kaistojen rakentamisesta. Merkinnän kuvaus: johtopäätöksenä voidaan todeta, että leirintämatkailu tulee Merkinnällä on osoitettu Kangasalantien linjaus Kaukajärven nähdä verkostomaisema palveluna muiden virkistyspalvelui- SEUDULLINEN PÄÄVÄYLÄ kohdalla, missä tien linjausta siirretään pohjoisemmaksi ja den yhteydessä palvellen monipuolisesti sekä kaupunkilaisia Merkinnän kuvaus: ranta-aluetta kehitetään asumisen ja yleisen virkistyksen alu- että matkailijoita. Merkinnällä on osoitettu seudulliset pääväylät: Ruskontie, Her- eena. vannan valtaväylä, Kantatie 65 Lielahdesta Ylöjärvelle ja yhdys- LIIKENNEJÄRJESTELMÄ tien 3495 osa välillä Lakalaiva - Viinikan liikenneympyrä. UUSI PÄÄKOKOOJAKATU Merkinnän kuvaus: VALTAKUNNALLINEN PÄÄVÄYLÄ KEHITETTÄVÄ SEUDULLINEN PÄÄVÄYLÄ Merkinnällä on osoitettu uudet pääkokoojakadut Myllypu- Merkinnän kuvaus: Merkinnän kuvaus: rossa, Lielahdessa, Hiedanrannassa, Lakalaivassa, Tasanteella Merkinnällä on osoitettu Tampereen kaupungin alueella sijait- Merkinnällä on osoitettu valtatien 12 ja kantatien 65 osuus ja Ojalassa. Energiakatu Hiedanrannasta Epilään alittaa kan- sevat nykyiset valtakunnalliset pääväylät: valtatie 3, valtatie 9 Santalahden ja Lielahden välillä, jossa on tekeillä yleissuun- tatien 65 ja pohjanmaanradan ja sijoittuu paineellisen pohja- ja valtatie 12. nitelma tielinjauksen muutoksesta ja kolmansien kaistojen veden alueelle. rakentamisesta.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -38-

KAUPUNKIRAKENTEEN KANNALTA MERKITTÄVÄ Hervannassa on tunnistettu tarve korostaa kävelypainottei- lvk OHJEELLINEN LIIKENNEVERKON KEHITTÄMISEN LIIKENTEEN KOKOOJAKATU JA JOUKKOLIIKENTEEN LAA- sia hitaan liikkumisen alueita. Näillä alueilla jalankulkijoiden KOHDEALUE TUKÄYTÄVÄ määrä on jo nykyisin suuri ja alueilla pyritään lisäämään oles- Merkinnän kuvaus: Katu suunnitellaan ja rakennetaan huomioiden eri liiken- kelua. Ympäristön tulee olla jalankulkua suosiva ja oleskeluun Merkinnällä on osoitettu Lakalaivan ja Viinikan liikenneympy- nemuotojen tarpeet. Kehitetään erityisesti joukkoliiken- houkutteleva, jotta liikkuminen ja ajan vietto koetaan miellyt- rän sekä Kaukajärven ja Koilliskeskuksen väliset alueet, joilla on teen laatua ja pysäkkien saavutettavuutta. Katuun rajau- täväksi. Nykytilassa voidaan jo tunnistaa Hervannan ydinkes- liikenneverkon kehittämistarpeita. tuvan maankäytön tulee olla tehokasta etenkin pysäk- kustan alue Duon ympäristössä yhdeksi tärkeäksi hitaan liikku- Lakalaivan ja Viinikan liikenneympyrän välisen alueen kehit- kien läheisyydessä. misen alueeksi. Pohjoisakselin alueelle rakentuva uusi maan- käyttö vastaa keskustamaista tehokkaan rakentamisen aluetta tämisen tarpeet liittyvät Lakalaivan aluekeskuksen rakentumi- Merkinnän kuvaus: erilaisine palvelukeskittymineen, mikä tekee siitä toisen sel- seen, järjestelyratapihan alueelta pois siirtymiseen ja Viinika- Merkinnällä osoitetuilla kokoojakaduilla tulisi parantaa myös keän hitaan liikkumisen alueen kokonaisuuden Hervannassa. nojan viheryhteyden parantamiseen. joukkoliikenteen sujuvuutta mm. joukkoliikennekaistoin ja lii- Myös Tampereen yliopiston Hervannan kampusaluetta kehite- Viinikanojan virkistys- ja ekologista yhteyttä tulee kehittää kennevaloetuisuuksin. Katusuunnittelun tulisi tukea joukko- tään kävelyn ympäristönä. Hitaan liikkumisen alueilla olevilla Pyhäjärven ja Iidesjärven välillä. Tampereen valtatien linjausta liikenteen sujuvuutta mm. katutilan jäsentämisen, pysäkkien kaduilla nopeusrajoitus voi olla 20 km/h. muuttamalla voidaan löytää ratkaisuja yhteyden parantami- sijainnin, jalankulkuyhteyksien ja liittymäalueiden suunnittelun seen. Yhteyksien parantaminen tulee olla tavoitteena myös Vii- osalta. Katuun rajatuvan maankäytön tulisi tukea joukkoliiken- Hiedanrantaan rakennetaan uusi kävelypainotteinen kes- nikan liikenneympyrää kehitettäessä. Viinikan liikenneympyrän teen taloudellisia toimintaedellytyksiä mm. toimintojen sijoittu- kusta-alue. Näsijärven rantaan sijoittuvalla Hiedanrannan pohjoispuolelta tulee tutkia myös mahdollisia sisäänajoja kes- misen, sekoittuneisuuden ja tehokkuuden osalta. alueella on ainutlaatuiset puitteet kävelylle, ja aluetta kehite- tään ensisijaisesti kävelijän ehdoilla. Kävely tapahtuu katuym- kustan maanalaisiin pysäköintilaitoksiin. Järjestelyratapihan KÄVELYKESKUSTANA KEHITETTÄVÄ HITAAN LIIK- päristössä aina omalla väylällä erotettuna auto- ja pyörälii- siirtyessä pois alueelta, tulee alueen liikennejärjestelmää kehit- KUMISEN ALUE kenteestä. Liikenneympäristö viestii autoilijalle ja pyöräilijälle tää niin, että etelästä keskustaan päin saapuva liikenne suju- Liikenneympäristöä on kehitettävä kävelyn ehdoilla. saapumisesta hitaan liikenteen alueelle, jossa liikutaan jalan- voituu. Tätä tukevia toimenpiteitä ovat mm. Lahdenperänka- Alueella kehitetään jalankulkijoiden olosuhteita viihtyi- kulkijan ehdoilla. Hiedanrantaan muodostuu korkeatasoinen dun eritasoliittymän kehittäminen, Lempääläntien linjauksen sien, monipuolisten, laadukkaiden ja esteettömien käve- kävely-ympäristö, joka yhdistää myös nykyiset ja tulevat Näsi- siirtäminen lännemmäksi, jolloin itäpuolelle vapautuu tilaa lyalueiden, kävelypainotteisten katujen, kävelykatujen ja järven rannan virkistysreitit Lentävänniemestä Rauhaniemeen. myös maankäytölle sekä ratapiha-alueen läpi itä-länsisuun- -reittien avulla. Alueen monimuotoista kaupunkivihreää nassa rakennettava uusi ajoyhteys. Tavoitteena on myös rata- on vahvistettava. Hitaan liikkumisen alueella pyöräily on LIIKENTEEN YHTEYSTARVE käytävän hyödyntäminen nopean pyöräilyn reittinä. Järjestely- ratapihan kehittämisen yhteydessä tulee pohtia pyöräilyn pää- ohjattava ajoradoille lukuun ottamatta pyöräilyn pääreit- Merkinnän kuvaus: reitin toteuttamista radan varteen. Lempääläntien ylittävällä tejä. Merkinnällä on osoitettu maakuntakaavassa osoitettu 2-kehän vanhalla ratasillalla välillä Lahdenperänkatu-Viinikankatu on Merkinnän kuvaus: kehittämistarve valtatieltä 9 Tarastenjärveltä Vatialan kautta potentiaalia hyödyntämisessä kävelylle ja pyöräilylle. Merkinnällä on osoitettu Hervannan aluekeskuksen liikenne- Ruskoon sekä muiden uusien yhteystarpeiden sijainnit Pär- verkkosuunnitelmassa (15.11.2019) osoitettu hitaan liikkumi- rinmaalla, Lahdesjärvellä, Hankkiossa ja Ojalassa. Uusien lii- Lakalaivan uuden aluekeskuksen ja uuden henkilöliikenteen sen alue sekä Lielahti-Hiedanrannassa alustavan yleissuunni- kenneväylien tarkemmassa linjauksessa tulee ottaa huomioon aseman tulo alueelle edellyttävät ajoyhteyden rakentamista telman mukainen hitaan liikkumisen alue. mm. direktiivilajit ja merkittävien luontoarvojen säilyttäminen. Sarankulmankadun ja Lempääläntien välille alueen liikenne-

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -39-

järjestelmän toimivuuden vuoksi. Yhteystarve sijaitsee huleve- alueen maankäytöllinen potentiaali voidaan hyödyntää tiiviillä ERITASOLIITTYMÄ sien hallinnan kannalta huomioon otettavalla alueella. Tavoit- kaupunkimaisella rakenteella, mikä puolestaan vähentää lii- teena on myös löytää sujuvat ajoneuvoliikenteen ja pyöräilyn UUSI ERITASOLIITTYMÄ kenteen haittavaikutuksia. Samalla parannetaan viher- ja vir- yhteydet Vuoreksen, Lahdesjärven, Lakalaivan ja Nirvan välille. kistysyhteyksiä Kalevasta Kauppiin. Merkinnän kuvaus: Kaukajärvellä ja Koilliskeskuksessa on tavoitteena siirtää kes- Merkinnällä on osoitettu ”Valtatien 9 parantaminen välillä Teiskontien ja Kuntokadun liittymästä on tehty liittymän kehit- kustojen läpiajavaa liikennettä muille väylille, jotta keskus- Tampere-Orivesi” -yleissuunnitelman mukainen uusi eritasoliit- tämisselvitys. Liittymän kehittämistarpeet tulee arvioida uudel- ta-alueita voidaan kehittää enemmän joukkoliikenteen, käve- tymä Tasanteella ja Hiedanrannan suunnittelukilpailun poh- leen ja kehittää liittymää niin, että saavutettavuus kävellen ja lyn ja pyöräilyn ehdoilla. Vaihtoehtoja rinnakkaisille reiteille jaksi tehdyn liikenneverkkotarkastelun mukaiset 3 uutta erita- pyörällä paranee Teiskontien eteläpuolelta ja estevaikutukset löytyy sekä valtatien itä- että länsipuolelta. Aluekeskusten väli- soliittymää Paasikiventiellä. kävelylle ja pyöräilylle vähenvät Kissanmaalta Kaupin ja Tay- sille pyöräilyn pääreiteille ja joukkoliikennekäytäville tulee sin sairaalan alueelle. suunnittelussa löytää potentiaaliset sijainnit. Myös uusia erita- KEHITETTÄVÄ LIITTYMÄ Turtolan liittymässä on tulevaisuudessa tarpeen tehdä liiken- soliittymiä valtatielle voidaan tutkia. Suunnittelussa tulee ottaa Liikennealuetta ympäristöineen kehitetään osana täy- teen sujuvuuteen ja turvallisuuteen liittyviä parannustoimenpi- huomioon mm. Aakkulanharjun pohjavesialue. dentyvää kaupunkirakennetta. Alueelle muodostetaan teitä. Näitä on tutkittu mm. yleiskaavaa varten tehdyssä Tur- sujuvat ja turvalliset kävelyn, pyöräilyn ja ulkoilun reitit tolan liikenne- ja maankäyttötarkastelussa. Yhtenä ratkaisuna KEHITETTÄVÄ RAUTATIE sekä parannetaan seudullisen ajoneuvoliikenteen suju- esitetään kiertoliittymien sijoittamista Nekalantielle ramppien Rautatiealueeseen rajautuvissa maan käyttöhankkeissa vuutta. päähän ja Hervannan suunnasta Turtolaan kääntyvän rampin tulee huomioida tunnistettujen lisäraidetarpeiden Merkinnän kuvaus: sijoittamista keskustaan päin menevän rampin rinnalle. Lisäksi aiheuttamat tilavaraukset. Merkinnällä on osoitettu Tesoman valtatien ja Nokian mootto- alueella tulee ratkaista joukkoliikenteen sujuvat vaihtomahdol- Merkinnän kuvaus: ritien eritasoliittymä, Lahdenperänkadun eritasoliittymä, Kek- lisuudet bussin ja raitiotien välillä. Merkinnällä on osoitettu säännölliseen henkilöjunaliikentee- kosentien ja Teiskontien eritasoliittymä, Teiskontien ja Kuntoka- Alasjärven ja Aitovuoren eritasoliittymien kehittäminen liittyy seen käytettävät nykyiset rataosat, joilla on todettu tarve lisä- dun liittymä, Turtolan liittymä, Alasjärven eritasoliittymä, Aito- valtatien 9 Alasjärvi-Orivesi- ja valtatien 12 Alasjärvi-Huutijär- raiteiden toteuttamiseen rataverkon toimivuuden parantami- vuoren ja Tarastenjärven eritasoliittymät. seksi. Näitä ovat Tampereen alueen rataosat välillä Riihimä- vi-välien kehittämistyöhön. Pirkanmaan ELY-keskus on tarkas- Tesoman valtatien liittymän kehittäminen liittyy Raholan ki-Tampere, Tampere-Seinäjoki ja Lielahti-Kokemäki. Lisäraide- tellut liittymien kehittämistä muun muassa ”Valtatien 9 paran- vedenpuhdistamon alueen kehittämiseen. Liittymää tulee tarpeet on todettu seuraavissa selvityksissä: taminen välillä Tampere-Orivesi” -yleissuunnitelmassa vuo- kehittää kaupunkimaisemmaksi ja ottaa huomioon Raholan delta 2010. Alasjärven liittymässä varaudutaan mm. uusien Pirkanmaan rataverkon kehittämisen liikenteellinen tarveselvi- vedenpuhdistamon alueen tuleva kehittäminen ja kytkeytymi- ramppien rakentamiseen ja vanhojen uudelleen muotoiluun. tys (Liikennevirasto 2013) nen Tesoman aluekeskukseen. Tasanteen eritasoliittymään tulee vihersilta. Nurmi-Sorilan Lisäraiteiden aluevarausselvitys välillä Tampere-Lielahti-Nokia/ Kekkosentien ja Teiskontien liittymästä on tehty tarkastelu osayleiskaavassa on varauduttu Aitovuoren liittymän paran- Ylöjärvi (Liikennevirasto 2015) ”Kaleva-Kissanmaa -alueen täydennysrakentamisen ja kan- tamistoimenpiteisiin. nen visiosuunnitelma 2016”. Tarkastelu osoittaa, että liittymää Riihimäki-Tampere-rataosan tarveselvitys (Liikennevirasto Tarastenjärven eritasoliittymän kehittäminen liittyy muutos- tulee kehittää niin, että liikennettä jaetaan uusilla yhteyksillä 2018) tarpeisiin, jotka realisoituvat joko valtatien 9 nelikaistaistami- suoraan Kekkosentieltä Tekunkadun kautta Kaupin kampuksen yhteydessä tai kun rakennetaan 2-kehän yhteys Vatialasta Pääradan operointiselvitys (Pirkanmaan liitto 2019) selle. Näin liikenteen painetta tasataan laajemmalle alueelle ja Tarastenjärven liittymään.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -40-

RAITIOTIE OHJEELLINEN RAITIOTIE UUSI RAITIOTIEVARIKKO Raitiotien katujaksoilla kehitetään joukkoliikenteen toi- Merkinnän kuvaus: Merkinnän kuvaus: mintaedellytyksiä osana laadukasta ja tiivistyvää kaupun- Merkinnällä on osoitettu raitiotien seudullisen yleissuunnitel- Merkinnällä on osoitettu kaksi varikkovarausta Lielahden Tur- kiympäristöä. Katuympäristöä uudistettaessa tulee huo- man mukaiset laajentumisreitit Lielahdesta Ylöjärven keskus- vesuolla ja Koilliskeskuksen Heikkilänkadulla. Varikot palvele- lehtia siitä, että katutilan jäsentely, pysäkkien sijoittelu ja tan suuntaan ja Koilliskeskuksesta Kangasalan Lamminrah- vat seudullisen raitiotien tarpeita. liittymäalueiden toteutustapa tukevat joukkoliikenteen kaan. Valitut linjaukset on päätetty ko. kuntien valtuustoissa, sujuvuutta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää pysäkkien Tampereen osalta 19.10.2020 § 134. Lisäksi merkinnällä on  VAIHTOTERMINAALI ja niiden ympäristön jalankulkuyhteyksien sujuvuuteen, osoitettu ”Vuoreksen suunnan kytkeminen Tampereen raitio- Liikenteen solmupiste ja tulevaisuuden liikkumiskeskus, esteettömyyteen ja viihtyisyyteen. tiejärjestelmään” -erillistarkastelun mukainen raitiotien laajen- jonka suunnittelussa varataan riittävät tilavaraukset eri Katuun rajautuvan maankäytön tulee olla tehokasta tuminen Hatanpäältä Lakalaivan kautta Vuorekseen. Ohjeelli- liikennemuodoille, liityntäpysäköinnille ja sujuville vaih- etenkin pysäkkien läheisyydessä. Joukkoliikenteen pysäk- sia linjoja on tarkoitus suunnitella ja rakentaa raitiotien ensim- doille. kien ja vaihtoterminaalien läheisyydessä sekä pääkatu- mäisen ja toisen toteuttamisvaiheen jälkeen tarkoituksenmu- Merkinnän kuvaus: jen keskeisissä kohdissa tulee varmistaa toimitilaraken- kaisessa järjestyksessä ja aikataulussa. Linjojen maankäytöl- Merkinnällä on osoitettu merkittävät joukkoliikenteen solmu- tamisen toteutuminen. Kadunvarsikortteleissa rakenta- liset ja liikenneverkolliset vaikutukset ja riittävän tarkkuusta- pisteet Hiedanrannassa, Tesomalla, Koilliskeskuksessa, Haka- misen tulee edistää viihtyisän ja rajatun katutilan muo- son tilavaraukset huomioidaan tarkemmassa suunnittelussa metsässä, Hervannassa, Lakalaivassa ja Härmälässä. Seudul- dostumista. tukeutuen seudullisten linjojen osalta Seudullisen raitiotien lista joukkoliikennejärjestelmää palveleva terminaali voidaan yleissuunnitelmaan (10/2020). Vuoreksen linjausta tarkem- Merkinnän kuvaus: Härmälän osalta toteuttaa Pirkkalaan Partolan puolelle. Tay- min suunniteltaessa tulee huomioida uuden henkilöliikennea- Merkinnällä on osoitettu raitiotien linjaus, jonka toteuttami- sin alueelle tulee väliaikainen vaihtoterminaali raitiotien raken- seman, Tampereen messuja urheilukeskuksen ja uuden eteläi- sesta valtuusto päätti 7.11.2016. Lielahdessa linjausta on tar- tamisen ensimmäisen vaiheen jälkeen. sen aluekeskuksen saavutettavuus. kennettu Hiedanrannan yleissuunnitelmatyön yhteydessä kau- Terminaalialueet tulee toteuttaa korkeatasoisesti tavoitteena punginhallituksen päätöksellä 18.12.2017. Pyynikintori-Len- JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTARVE matkaketjujen edistäminen. Terminaaleissa tulee varau- tävännniemi -osuuden rakentamispäätös tehtiin valtuustossa tua tilallisesti eri kulkumuotojen välisiin sujuviin vaihtoihin, Merkinnän kuvaus: 19.10.2020 § 133. Lisäksi merkinnällä on osoitettu raitio- mukaan lukien tilavaraukset kaukoliikenteen vaihdoille. Ter- Merkinnällä on osoitettu erityinen yhteistyötarve joukkoliiken- tien seudullisen yleissuunnitelman mukaiset laajentumisreitit minaaliympäristöt tulee suunnitella korkeatasoisiksi julki- teen toteuttamiseksi Hervannan ja Saarenmaan välille asukas- Hatanpäältä Nuolialantietä Pirkkalan keskustan suuntaan ja sen katutilan, tunnistettavuuden, materiaalien ja valaistuk- ja työpaikkamäärien kasvaessa. Taysilta Koilliskeskukseen. Valitut linjaukset on päätetty Tam- sen osalta. Seudullinen ajoneuvojen liityntäpysäköinti voidaan pereen valtuustossa 19.10.2020 § 134. Linjojen maankäytöl- RAITIOTIEVARIKKO aluksi toteuttaa pintaratkaisuna, mutta myöhemmin tulee liset ja liikenneverkolliset vaikutukset ja riittävän tarkkuusta- varautua rakenteelliseen pysäköintiin, josta on hyvät yhteydet Merkinnän kuvaus: son tilavaraukset huomioidaan tarkemmassa suunnittelussa pysäkeille ja palveluihin. tukeutuen Seudullisen raitiotien yleissuunnitelmaan (10/2020). Kohdemerkinnällä on osoitettu Hervantaan rakennettavan rai- Seudullisia linjoja on tarkoitus suunnitella ja rakentaa raitio- tiotievarikon sijainti. Varikko on suunniteltu raitiotien osien 1 ja tien ensimmäisen ja toisen toteuttamisvaiheen jälkeen tarkoi- 2 liikenteen vaatimiin tilatarpeisiin. tuksenmukaisessa järjestyksessä ja aikataulussa.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -41-

 VAIHTOPYSÄKKI Merkinnän kuvaus: VESIVÄYLÄ Tärkeä joukkoliikenteen vaihtopysäkki, jonka suunnitte- Merkinnällä on osoitettu Kalkun, Rantaperkiön, Messukylän, Merkinnän kuvaus: lussa varataan riittävät tilavaraukset pyöräpysäköinnille Hankkion ja Vehmaisten tulevaisuuden lähijunaliikennettä pal- Merkinnällä on osoitettu Näsijärven ja Pyhäjärven vesiväylät. ja sujuville vaihdoille. velevat asemat. Aseman maankäytölliset ja liikenneverkolliset Valtatien 9 moottoritieksi muuttamisen yhteydessä tulisi var- Merkinnän kuvaus: vaikutukset ratkaistaan yleiskaavassa ja huomioidaan suun- mistua Olkahistenlahden siltojen alittavista vesiväylien mitoi- Merkinnällä on osoitettu Vihiojan, Turtolan ja Kaukajärven nittelussa vasta lähijunaliikennöinnin toteutuksen varmistut- tuksesta. Väyläkorkeuden tulisi pysyä vähintään nykyisellään. vaihtopysäkit, jotka palvelevat kaupungin sisäistä joukkoliiken- tua / yhteydessä. Aseman edellyttämä tilavaraus huomioidaan nettä. Tarkemmassa pysäkkiympäristöjen suunnittelussa tulee riittävällä tarkkuustasolla tukeutuen yleiskaavaan liittyvään PYÖRÄLIIKENTEEN SEUDULLINEN PÄÄREITISTÖ varautua tilavarauksin sujuviin vaihtoihin ja pyöräpysäköinnin selvitykseen (Selvitys tulevaisuuden maan käyttöedellytyksistä Pyöräliikenteen seudullista pääreitistöä kehitetään kor- laadukkaaseen järjestämiseen. Tampereen kantakaupungin lähijuna-asemien ympäristöissä, keatasoisena seutu- ja aluekeskukset yhdistävänä verk- 11/2019). Aseman ratatekninen toteutettavuus tulee selvittää kona. Pääreitistöä kehitetään nykyisten ja puuttuvien Pysäkkialueiden tarkemmassa suunnittelussa tulee ottaa huo- ennen seisakkeen ja siihen liittyvän maankäytön jatkosuunnit- osuuksien osalta laadukkaina, sujuvina, nopeina, hou- mioon paikan erityispiirteet ja -tarpeet. Alueita asemakaavoi- telua. kuttelevina ja turvallisina reitteinä, joilla jalankulku ja tettaessa tulee tutkia katusuunnitelmatasolla vaihtopysäkin pyöräliikenne erotellaan omille väylilleen. Pääreitistön tilavaraus. TUTKITTAVA OHJEELLINEN LÄHIJUNA-ASEMA tarkempi sijainti ratkaistaan jatkosuunnittelussa. Lähijunaliikenteen asema, jonka ratatekninen, liikenteel- Merkinnän kuvaus: UUSI HENKILÖLIIKENTEEN ASEMA linen ja taloudellinen toteuttamiskelpoisuus tulee tutkia Merkinnällä on osoitettu pyöräliikenteen seudullisen pääreitis- Uuden aseman yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osana seudullista lähijunajärjestelmää. on kiinnitettävä erityistä huomiota rataverkon toimivuu- tön tavoiteverkko. Merkinnän tavoitteena on pyöräliikenteen den ja kehittämismahdollisuuksien turvaamiseen. Ase- Merkinnän kuvaus: pääreitistön kehittäminen johdonmukaiseksi ja laatutasol- man seutua kehitetään monipuolisena asumisen, palve- Merkinnällä on osoitettu Kalkunvuoren, Mediapoliksen, Santa- taan yhtenäiseksi verkoksi, joka mahdollistaa sujuvan pyöräi- lujen ja työssäkäynnin alueena. Asemalle johtavia käve- lahden ja Vuohenojan tulevaisuuden lähijunaliikennettä pal- lyn yhdistäen kaupunkiseudun keskustat ja aluekeskukset toi- lyn ja pyöräilyn yhteyksiä kehitetään. velevat asemat. Aseman maankäytölliset ja liikenneverkolliset siinsa. Reitistön kehittämisellä parannetaan saavutettavuutta vaikutukset ratkaistaan yleiskaavassa ja huomioidaan suun- pyörällä sekä lisätään pyöräilyn kilpailukykyä ja houkuttele- Merkinnän kuvaus: nittelussa vasta lähijunaliikennöinnin toteutuksen varmistut- vuutta kulkumuotona. Reitistön kehittämisessä tulee kiinnittää Merkinnällä on osoitettu Tesomalle, Hiedanrantaan ja Lakalai- tua / yhteydessä. Aseman edellyttämä tilavaraus huomioidaan erityistä huomiota väylien laatuun ja jatkuvuuteen, jalankulun vaan sijoittuvat uudet henkilöliikenteen asemat. Aseman rata- riittävällä tarkkuustasolla tukeutuen yleiskaavaan liittyvään ja pyöräliikenteen erottelutarpeeseen sekä niiden lisäksi mm. tekninen toteutettavuus tulee selvittää ennen seisakkeen ja sii- selvitykseen (Selvitys tulevaisuuden maan käyttöedellytyksistä opastukseen, liikenneturvallisuuteen, kunnossapitoon, valais- hen liittyvän maankäytön jatkosuunnittelua. Tampereen kantakaupungin lähijuna-asemien ympäristöissä, tukseen, pintamateriaaleihin ja liittymäjärjestelyihin. Suunnit- 11/2019). Aseman ratatekninen toteutettavuus tulee selvittää OHJEELLINEN LÄHIJUNA-ASEMA telussa ja toteutuksessa on huomioitava alueiden ympäristöar- ennen seisakkeen ja siihen liittyvän maankäytön jatkosuunnit- Lähijunaliikenteen asema, jonka vaatima tilavaraus ote- vot turvaamalla riittävät tilavaraukset katuvihreän (mm. katu- telua. Tampereen keskustan alue ei sisälly vireillä olevaan yleis- taan huomioon vireille tulevassa asemakaavoituksessa puut) säilymiselle ja kehittämiselle. Lisäksi pääreittien varrella kaavan päivitykseen, mutta Amurin ja Ranta-Tampellan ase- ja muussa suunnittelussa. Uuden aseman yksityiskohtai- panostetaan toimiviin matkaketjuihin mm. laadukkailla pysäk- mat esitetään kantakaupungin yleiskaavan kartta-aineistossa. semmassa suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huo- kijärjestelyillä ja pyöräpysäköinnillä. Asemia koskeva lainvoimainen kaavamerkintä yleiskaavassa miota rataverkon toimivuuden ja kehittämismahdolli- voidaan osoittaa keskustan yleiskaavan uudistamisen yhtey- suuksien turvaamiseen. dessä.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -42-

Tampereen pyöräliikenteen tavoiteverkko -selvitys on laadittu nopean pyöräilyn reitteinä. Keskuspuistoverkolle sijoittuvien nan ja eteläisen aluekeskuksen kytkeytymistä tulee parantaa liikennejärjestelmäsuunnittelun yksikössä osana kantakaupun- pääreitistön osien kehittämisessä ja toteutustavassa on huo- etenkin joukkoliikenteen palvelutasoa ja pyöräilyn ja kävelyn gin yleiskaavan päivitystä. Tarkempi kuvaus löytyy yleiskaavan mioitava alueen virkistys-, kulttuuri- ja ympäristöarvot. Käy- edellytyksiä kehittämällä. Julkiset hyvinvointipalvelut on alue- liiteraportista. Yleiskaavassa esitettyä reitistöä on yksinkertais- tettävät laatukriteerit, mm. leveys, erottelu ja pintamateriaalit, keskuksissa keskitetty hyvinvointikeskuksiin. Julkisia liikuntapal- tettu kaavan esitystavan yleispiirteisyyden vuoksi. ratkaistaan tarkemmassa suunnittelussa alueen arvot huomi- veluja täydentävät yksityiset liikuntapalvelut ovat oleellinen osa oiden ja viheralueen luonne säilyttäen. Uittotunnelin kehittä- kaupungin liikuntapalvelujen kokonaistarjontaa. Yksityisille lii- PYÖRÄLIIKENTEEN ALUEELLINEN PÄÄREITISTÖ misessä ympärivuorokautisena ja ympärivuotisena yhteytenä kuntapalveluille tulee osoittaa aluekeskuksissa toimitiloja ja Pyöräliikenteen alueellista pääreitistöä kehitetään kor- tulee huomioida tunnelin mahdolliset rajoitteet, esimerkiksi toi- Tampereen kaupungin liikuntapaikkarakentamisen suunnitel- keatasoisena seudullisen pääreitistön ja keskeiset asu- miminen patorakenteena. massa vuosille 2019-2030 osoitetut liikuntapaikat tulee kor- tus-, työpaikka- ja palvelukeskittymät yhdistävänä verk- vata maankäytön muutostilanteissa. Tampereen pyöräliikenteen tavoiteverkko -selvitys on laadittu kona. Alueellista pääreitistöä kehitetään nykyisten ja liikennejärjestelmäsuunnittelun yksikössä osana kantakaupun- Tesoma puuttuvien osuuksien osalta laadukkaina, sujuvina, viih- gin yleiskaavan päivitystä. Tarkempi kuvaus löytyy yleiskaavan Tesoman aluekeskuksen hyvinvointikeskus sijaitsee Westerin lii- tyisinä ja turvallisina reitteinä, joilla jalankulku ja pyörälii- liiteraportista. Yleiskaavassa esitettyä reitistöä on yksinkertais- kekeskuksen yhteydessä. Hyvinvointikeskuksen julkisia palve- kenne pääsääntöisesti erotellaan omille väylilleen. Pää- tettu kaavan esitystavan yleispiirteisyyden vuoksi. luja ovat terveysasema, hammashoitola, äitiys- ja lastenneu- reitistön kehittämismahdollisuudet, laatukriteerit, tar- vola, kirjasto ja nuorisotila. Aluekeskuksen julkisia liikuntapal- kempi sijainti ja yhteensovittaminen muun virkistyskäy- YLEISKAAVA-ALUEEN RAJA veluja ovat jäähalli, uimahalli, palloiluhalli ja Ikurin liikunta- tön kanssa ratkaistaan jatkosuunnittelussa alueen ympä- halli. Tarjontaa täydentävät yksityiset Raholan liikuntakeskus ristöarvot huomioiden. ja Syssyn Sulkkis. Alueella on tarve Ikurin liikuntahallin laajen- Merkinnän kuvaus: Kantakaupungin vaiheyleiskaava - valtuusto nukselle. Merkinnällä on osoitettu seudullista pääreitistöä täydentävä kausi 2017-2021. Tarkistetut merkintöjen Lielahti alueellisen pääreitistön tavoiteverkko. Merkinnän tavoitteena kuvaukset. on pyöräliikenteen pääreitistön kehittäminen johdonmukai- Lielahden aluekeskuksessa julkiset palvelut on keskitetty Lielah- ALUEKESKUS seksi ja laatutasoltaan yhtenäiseksi sujuvan pyöräilyn mah- tikeskukseen, jossa sijaitsee terveysasema, äitiys- ja lastenneu- volat, hammashoitola, palvelukeskus, päiväkeskus ja kirjasto. dollistavaksi verkoksi. Reitistön kehittämisessä tulee kiinnittää Merkinnän kuvaus: Tulevaisuudessa aluekeskuksen palvelut mahdollisesti siirty- erityistä huomiota väylien laatuun ja jatkuvuuteen, jalankulun Merkinnällä on osoitettu Tampereen palvelumallin mukaiset vät uuteen Hiedanrannan rakennettavaan kaupunginosaan ja pyöräliikenteen erottelutarpeeseen sekä niiden lisäksi mm. olemassa olevat aluekeskukset Tesoma, Lielahti, Koilliskeskus ja sinne sijoittuvaan hyvinvointikeskukseen. Alueella on puute opastukseen, liikenneturvallisuuteen, kunnossapitoon, valais- ja Hervanta sekä uutena eteläinen aluekeskus. Aluekeskuksia liikuntapalveluista. Alueella on tarve jäähallille ja uimahallille tukseen, pintamateriaaleihin ja liittymäjärjestelyihin. Lisäksi kehitetään alueiden palveluiden ja joukkoliikenteen hyvän saa- sekä Hiedanrannan skeittihallin laajennukselle. pääreittien varrella panostetaan toimiviin matkaketjuihin mm. vutettavuuden keskittyminä. Yhteyksiä ydinkeskustaan tulee laadukkailla pysäkkijärjestelyillä ja pyöräpysäköinnillä. kehittää erityisesti Tesomalta ja uudesta eteläisestä aluekes- Koilliskeskus Osa alueellisista pääreiteistä sijaitsee keskuspuistoverkostolla kuksesta. Lisäksi aluekeskusten liikenteellistä kytkeytymistä toi- Koilliskeskuksen julkiset palvelut jakautuvat Prisman kauppa- (Pyhäjärven rantaosuudet, Suolijärven ylittävä yhteys, Pappi- siinsa tulee parantaa. Länsi-Tampereella Tesoman ja Lielah- keskukseen ja Linnainmaan terveysasemalle (Kirviälänkatu 2). la-Kalevan ja Kaukajärvi-Turtolan väliset yhteydet). Näitä reitti-Hiedanrannan välistä yhteyttä tulee parantaa kaikilla liikku- Julkisia palveluja ovat kirjasto, nuortentila, äitiys- ja lastenneu- tejä käytetään sekä ulkoilu- ja virkistysreitteinä että viihtyisinä mismuodoilla. Itäisellä Tampereella Koilliskeskuksen, Hervan- vola, terveysasema ja hammashoitola. Aluekeskuksessa ei ole

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -43-

julkisia liikuntapalveluja, mutta sisäliikuntapalvelua tarjoaa Kaukajärvi yksityinen AutoCenter Areena. Alueella on tarve uimahallille. Kaukajärvellä on kattavat julkiset hyvinvointipalvelut, siellä on mm. päiväkoti- ja koulupalvelut, terveysasema, äitiys- ja las- Hervanta tenneuvola ja hammashoitola. Lisäksi alueella toimii lähitori, Hervannan aluekeskuksessa toimii hyvinvointikeskus Hervanta jonka muodostavat kirjasto, vapaa-aikatalo, Haihara ja Kau- Trio kolmessa erillisessä toimipaikassa. Kokonaisuuden muo- kaharjukeskus. Alueella toimivat yksityiset Sentteri Tampere dostavat kirjasto, terveysasema, hammashoitolat, äitiys- ja las- jäähalli ja Spiral liikuntahalli. tenneuvola, nuorisokeskukset ja Hervannan vapaa-aikakeskus. Keinupuiston lähitori täydentää alueen palveluja. Hervannassa Kalevan ja Hakametsän alue on jäähalli, uimahalli ja yksityisenä liikuntapalveluna jalkapal- Kaleva-Hakametsä -paikalliskeskuksen alueen asemakaava- lohalli talvisin. Hervanta-Vuores alueella on mahdollinen tarve muutosten tulee sisältää tilavarauksia myös julkisille palveluille uimahallille. ja varmistaa paikalliskeskuksen hyvä saavutettavuus. Haka- metsän alueelle sijoittuva liikunta-, urheilu- ja vapaa-ajanpal- Eteläinen aluekeskus velujen tiivistymä tulee olla helposti saavutettavissa ja alueen Etelän alueelle suunnitellaan uutta aluekeskusta. Peltolam- kulkureitit tulee liittää luontevaksi osaksi Kaleva-Hakametsä min hyvinvointikeskukseen suunnitellaan päiväkotia, koulua -paikalliskeskusta sekä Hakametsän vaihtopysäkkiä. (0-6 luokat), äitiys- ja lastenneuvolaa, kirjastoa ja nuorisotilaa. Hyvinvointikeskuksessa mahdollistuu alueen yhteisöllinen toi- KEHITETTÄVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ minta mm. ikäihmisille. Lisäksi hyvinvointikeskus mahdollistaa Me-talon toimintamallin jatkumisen alueella. Alueelta puuttuu Merkinnän kuvaus: liikuntapalvelut. Aluekeskukseen rakennettavan koulun liikun- Merkinnällä on osoitettu kaupungin keskeiset, palvelujen ja tatilat vastaavat osaltaan tähän tarpeeseen. Lakalaiva-Pelto- työpaikkojen alueille sijoittuvat innovaatioympäristöt, eli Her- lammi on yksi mahdollinen tutkittava vaihtoehto Tampereella mian alue ja Kaupin kampus, joihin kohdistuu erityistä tar- tarvittavan yhden uuden jäähallin sijoittamiseksi. vetta ohjata asumisen ja muun toiminnan välistä suhdetta. Alueilla sallitaan ainoastaan vähäinen, pääkäyttötarkoituksen PAIKALLISKESKUS mukaista toimintaa tukeva asuntorakentaminen, joka palvelee esimerkiksi alueiden käyttäjiä ja vierailijoita. Alueille sijoittu- Merkinnän kuvaus: vissa kaupunkikehittämisen hankkeissa tulee huolehtia toimiti- Merkinnällä on osoitettu Tampereen palvelumallin mukai- lavarannon riittävyydestä myös jatkossa, jotta käyttötarkoituk- set julkisen palvelun lähitori Kaukajärvellä sekä ydinkeskus- sen muutoksilla ei heikennetä mahdollisuutta pääkäyttötarkoi- tan laajentuessa tulevaisuuden lähitorina Kaleva-Hakametsän tuksen mukaisen toiminnan kehittämiseen. alue. Palvelukeskittymien lähiympäristöjen liikennejärjestelyjen tulee tukea palvelujen hyvää saavutettavuutta kestävillä liikku- mismuodoilla.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -44-

Kartta 1: Yhdyskuntarakenne Kantakaupungin yleiskaava 2040 (voimaan 20.1.2020) kumottavien merkintöjen määräykset

YLEISMÄÄRÄYS KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE c-3 LAAJENTUVA KESKUSTA Alue varataan julkisille ja yksityisille palveluille, työpaik- Aluetta kehitetään kaupunkitilaltaan ja tehokkuudeltaan Kantakaupungin yleiskaava 2040 kumottavat katoiminnoille ja keskustaympäristöön soveltuvalle asu- keskustamaisena alueena. Aluetta koskevat maakunta- merkinnät ja määräykset ohjaavat tarkemman miselle sekä monipuolisesti virkistyksen, vapaa-ajan ja kaavan taajamatoimintojen kaupan mitoitukset. kaupunkikulttuurin toiminnoille. Alueen täydennysraken- tason suunnittelua, kunnes Kantakaupungin vai- tamisen tulee edistää toimintojen monipuolisuutta sekä ASUMISEN ALUE Alue varataan pääosin asumiselle sekä sitä palveleville heyleiskaava - Valtuustokausi 2017-2021 on voi- kestävän ja omaleimaisen kaupunkiympäristön muodostumista. Rakennusten julkiseen kaupunkitilaan avautuvat toiminnoille, mm. virkistys- ja suojaviheralueille, lähi- massa. maantasokerrosten tilat on osoitettava pääsääntöisesti palveluille sekä nykyiselle ja uudelle ympäristöhäiriötä liike- ja toimitiloiksi. Suuryksikköjen tulee tukeutua jouk- aiheuttamattomalle elinkeinotoiminnalle. Alueelle sijoit- koliikenteen runkolinjastoon ja niiden maantasokerros- tuvien yksityisten rakentamishankkeiden yhteydessä va- Merkinnän kuvaus: ten tulee avautua katutilaan. Ydinkeskustan osalta ei seu- raudutaan tarvittaessa julkisten palvelujen tarvitsemiin dullista vähittäiskauppaa ole mitoitettu. tilavarauksiin. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää Kantakaupungin yleiskaava 2040 muutos mah- huomioita kulttuuriympäristön arvoihin. Tonteilla maantasoa ei pääsääntöisesti voida osoittaa dollistaa vaihekaavassa todetut tarkistukset yleis- pysäköintiin ja liikennealueiksi. Keskusta-alueiden liiken- ASUMISEN JA VIRKISTYKSEN SEKOITTUNUT ALUE kaavan yleismääräysten, maankäytön, strategis- neympäristöjä tulee kehittää kävelyn ja pyöräilyn sekä Aluetta kehitetään nykyisen virkistyskäytön ja/tai joukkoliikenteen toimintaedellytysten ehdoilla. Alueilta ten kehittämisperiaatemerkintöjen sekä liikenne- alueen ekologisten yhteyksien lähtökohdista. Alueelle on tulee varata riittävästi tilaa julkiselle kaupunkitilalle sekä mahdollista osoittaa täydentävää asuntorakentamista järjestelmän sekä alueiden ja kohteiden erityiso- parannettava alueen yhteyksiä ulkopuolisille virkistys- nykyisten toimintojen väistyttyä ja varmistamalla alueen alueille. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomioita soveltuminen rakentamiseen. minaisuuksia kuvaavien merkintöjen ja määräys- kulttuuriympäristön arvoihin. ten osalta. Kaupunginhallitus voi päättää niiden PALVELUJEN JA TYÖPAIKKOJEN SEKOITTUNUT ALUE c-1 TÄYDENTYVÄ KESKUSTA TAI KOHDE vaihekaavan merkintöjen ja määräysten voimaan Aluetta kehitetään täydennettävänä keskustatoimintojen Aluetta kehitetään monipuolisten työpaikka- ja koulu- alueena. Täydentämisen tulee edistää toimintojen moni- tulosta, joihin ei kohdistu muutoksenhakua. tustoimintojen, kaupallisten palvelujen, kulttuuri- ja va- puolisuutta ja keskustojen elinvoimaisuutta. Suuryksik- paa-ajantoimintojen sekä ympäristöhäiriötä aiheutta- köjen enimmäismitoitus on Hervannassa 70 000 k-m² ja mattoman tuotantotoiminnan alueena. Tesomalla 30 000 k-m². Kaukajärven keskusta-aluetta kos- Alueen liikenneympäristön tulee tukea kestävien liikku- kevat maakuntakaavan taajamatoimintojen kaupan mi- mismuotojen käyttöä. toitukset. Vähittäiskaupan kerrosalan enimmäismitoitus Kalevassa on 70 000 k-m². ALUE, JOLLE SAA SIJOITTAA SEUDULLISTA PALJON TILAA VAATIVAA KAUPPAA c-2 UUDISTUVA KESKUSTA Alueelle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittävää paljon Aluetta kehitetään uudelleen rakennettavana keskus- tilaa vaativan vähittäiskaupan kerrosalaa enimmäismää- tatoimintojen alueena. Tarkemmassa suunnittelussa rältään seuraavasti: Lahdesjärvi 150 000 k-m², Lielahti 70 sovitetaan yhteen toimintojen monipuolisuus, kes- 000 k-m², Hankkio 40 000 k-m². Alueelta tulee olla sujuvat kustamainen liikenneympäristö ja alueille kehitettävät ajoneuvoyhteydet seudullisille pääväylille. viheryhteydet. Suuryksikköjen enimmäismitoitus on Lie- lahdessa 80 000 k-m², Lakalaivassa 45 000 k-m² ja Koil- KESKUSPUISTOVERKOSTO liskeskuksessa 55 000 k-m². Vähittäiskaupan kerrosalan Alueita ylläpidetään ja kehitetään yhtenäisinä, hyvin saa- enimmäismitoitus Turtolassa on 35 000 k-m2. Rautahark- vutettavina sekä toiminnoiltaan ja luonnon ympäristöltään ko-Lakalaivan keskustatoimintojen alueen toteutus tulee monipuolisina virkistys- ja viheralueina. Maisemaa muutta- suunnitella ja vaiheistaa siten, ettei vaarallisten aineiden va maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muut näihin kuljetusten järjestelystä tavaraliikenteen järjestelyratapi- verrattavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia kuten MRL 128 halla aiheudu merkittävää haittaa tai vaaraa alueelle. §:ssä on säädetty.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -45-

Aluetta ja sen toimintoja tarkemmin suunniteltaessa ja lupa- eheyttäminen, liikennejärjestelyjen toimivuus ja kaupun- RAUTATIE menettelyn yhteydessä tulee ottaa huomioon luontoarvot, kiympäristön laatu. Alueilla tuetaan olemassa olevan ra- SUUNTAISLIITTYMÄ kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot, ja varmistaa kennuskannan käyttöä ja monipuolista toiminnallisuutta virkistys- ja ulkoilureittien ja ekologisen verkoston jatkuvuus. sekä parannetaan liikenneympäristöjä kestävän liikku- UUSI SUUNTAISLIITTYMÄ Alueelle voidaan sijoittaa pääkäyttötarkoitusta palvelevia misen näkökulmasta. Alueen uudistaminen vaatii ohjel- rakennuksia sekä hulevesien hallintaan tarkoitettuja raken- mointia. KEHITETTÄVÄ LIITTYMÄ teita tarkempien suunnitelmien mukaisesti. Alueella olevat Alueella sijaitsevan ratapihan alue varataan tulevaisuu- Liikennealuetta ympäristöineen kehitetään osana täydenty- rakennukset voidaan säilyttää. Rakennusten perusparanta- den tiiviin työpaikka-alueen reservialueeksi. Alue toteu- vää kaupunkirakennetta. Alueelle muodostetaan sujuvat ja minen, korjaaminen ja vähäinen laajentaminen sekä tuhou- tetaan täysimittaisesti järjestelyratapihan siirron jälkeen. turvalliset kävelyn, pyöräilyn ja ulkoilun reitit sekä paranne- tuneen rakennuksen uudelleen rakentaminen ovat sallittuja. taan seudullisen ajoneuvoliikenteen sujuvuutta. vkk OHJEELLINEN KESKUSPUISTOVERKOSTON RAITIOTIE PUOLUSTUSVOIMIEN ALUE KEHITTÄMISTARVEALUE OHJEELLINEN RAITIOTIEN LAAJENEMISSUUNTA Alueelle tulee laatia kokonaissuunnitelma, jonka tavoit- VESIALUE teena on vahvistaa alueen tunnettavuutta ja saavutetta- JOUKKOLIIKENTEEN VAIHTOPYSÄKKI vuutta koko kaupunkiseutua palvelevana monipuolisena  Pysäkin välittömässä läheisyydessä tulee varautua KASVUN VYÖHYKE keskuspuistona. Suunnitelmalla tulee yhteen sovittaa vir- pyöräpysäköintiin ja seudullisen liityntäpysäköinnin järjestä- Alue on tehokkaan ja toiminnallisesti sekoittuneen kistystoimintojen ja -palveluiden tarpeet ja muu maan- miseen. täydennysrakentamisen ja keskitettyjen palvelujen vyöhyke. käyttö luonnonympäristön ja maiseman arvojen kanssa.  Pysäkin välittömässä läheisyydessä tulee varautua Vyöhyke koostuu keskuksista, ratavyöhykkeistä ja joukkolii- pyöräpysäköintiin. kenteen laatukäytävistä, ja sille ohjataan kestävän kaupunki- PAIKALLISKESKUS rakenteen tavoitteiden mukaan suurin osa kaavoitettavasta Paikalliskeskus, jota kehitetään ympäröiviltä asuinalueil- UUSI HENKILÖLIIKENTEEN ASEMA asuinkerrosalasta. ta hyvin saavutettavana julkisten ja yksityisten palvelujen Uuden aseman yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on ja vapaa-ajan toimintojen alueena. kiinnitettävä erityistä huomiota rataverkon toimivuuden ja Alueelle sijoittuvien hankkeiden tulee tukea kaupunkikehi- kehittämismahdollisuuksien turvaamiseen. tystä ja ympäröivien kaupunginosien muodostamaa koko- KEHITETTÄVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ naisuutta. Alueelle sijoittuvissa yksityisissä kehittämishank- LÄHIJUNAPYSÄKKI Alueella tuetaan kärkitoimialaan liittyvien hankkeiden kehit- Aseman seutua kehitetään monipuolisena asumisen ja pal- keissa tulee varautua tarpeen mukaan julkisten palvelujen tämistä. Alueella sallitaan pääkäyttötarkoituksen lisäksi asu- tarvitsemiin tilavarauksiin. Palvelujen sijoittamisessa ja lä- velujen alueena. Pysäkille johtavia kävelyn ja pyöräilyn yhte- minen. Alueen kytkeytymistä osaksi kaupunkirakennetta tu- yksiä kehitetään. hiympäristön suunnittelussa huomioidaan niiden saavutetta- lee edistää kehittämällä sujuvat kävely- ja pyöräily-yhteydet vuus joukkoliikenteellä, kävellen ja pyöräillen. Rakentaminen aluekeskuksen palveluihin ja lähivirkistysalueisiin. Alueen PYÖRÄILYN PÄÄREITISTÖN TAVOITEVERKKO sovitetaan ympäristöönsä siten, että luonnonympäristön, vi- saavutettavuutta päärautatieasemalta ja lentokentältä tu- Tavoiteverkkoa kehitetään sujuvan, nopean ja tasavauhti- herympäristön ja kulttuuriympäristön arvot säilyvät. Väylien lee parantaa mm. pysäkkisijoittelun ja -yhteyksien avulla. sen arkipyöräilyn mahdollistamiseksi. Reittien täsmälliset varressa rakennusten sijoittelua ja massoittelua hyödynne- sijainnit ratkaistaan tarkemmassa suunnittelussa ja reitit tään rakenteellisena melusuojauksena, joka suojaa korttelei- MOOTTORITIE toteutetaan siten, että pyöräilyväylän pituus- ja poikkileik- den ulko-oleskelualueita liikennemelulta. MOOTTORITIEKSI TAI MOOTTORITIENÄ kaus, sijoittuminen maastoon sekä risteämisratkaisut muun KEHITETTÄVÄ TIE liikenteen kanssa tukevat pyöräilyn nopeutta, sujuvuutta ja ELINVOIMAN VYÖHYKE turvallisuutta. Tehokkaaseen joukkoliikenteeseen ja raitiotiehen tukeu- SEUDULLINEN PÄÄVÄYLÄ tuvalla vyöhykkeellä tulee mahdollistaa uusia sijainteja KEHITETTÄVÄ VIRKISTYSPAINOTTEINEN tehokkaalle työpaikkarakentamiselle. Innovaatioympä- UUSI SEUDULLINEN PÄÄVÄYLÄ PYÖRÄILYREITTI ristöjen, korkeakoulutuksen, merkittävien keskustojen ja ALUEELLINEN PÄÄVÄYLÄ Kullekin reitille laaditaan kokonaissuunnitelma, jossa ratkaistaan pyöräilyn ja virkistyksen välinen suhde ja reitin to- työpaikka-alueiden sekä kansainvälisten yhteyksien ke- UUSI ALUEELLINEN PÄÄVÄYLÄ hittämistä tulee tukea vyöhykkeellä toteuttamalla sekoit- teuttamistapa. Reitti toteutetaan luontevaksi osaksi ympä- tunutta tiivistä rakennetta etenkin pysäkkien välittömään PÄÄKOKOOJAKATU UUSI PÄÄKOKOOJAKATU ristöään huomioiden erityisesti ympäröivien viheralueiden läheisyyteen. KEHITETTÄVÄ KATU virkistys- ja ympäristöarvot. Väylää kehitetään osana eheytyvää kaupunkirakennetta. ETELÄN KASVUSUUNTA Vyöhykettä kehitetään tulevaisuuden työ- ja toimipaik- LIIKENTEEN YHTEYSTARVE kaympäristönä. Kehittämisessä tavoitteina ovat tehokas lvk OHJEELLINEN LIIKENNEVERKON KEHITTÄMISEN rakentaminen, turvalliset ja sujuvat kävely- ja pyöräi- KOHDEALUE ly-yhteydet alueen sisällä ja keskuksiin, viheryhteyksien

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -46-

Kartta 2: Viherympäristö ja vapaa-ajan palvelut Kantakaupungin vaiheyleiskaava - valtuustokausi 2017-2021 merkinnät ja -määräykset

Kartalla esitetään keskuspuistoverkosto ja sitä täydentävät yhdistävät lähivirkistysalueiden ja puistojen sarjat. Keskuspuis- Keskuspuistoverkoston päivittäisessä käytössä / lähivirkistys- virkistysreitit, ekologiset yhteydet ja näiden katkospaikat, toverkostolla on merkittävä asema kaupunki- ja maisemara- käytössä olevat virkistysalueet on tarkoitus asemakaavoittaa luonnonsuojelualueet ja -kohteet sekä virkistyspalveluista kenteen tasapainon, luonnon monimuotoisuuden ja ekologi- virkistysalueiksi alueiden muun asemakaavoituksen yhtey- sen kantokyvyn säilyttäjänä. Keskuspuistoverkosto ilmentää dessä. Muilla alueilla keskuspuistoverkostoa voidaan ylläpi- kehitettävät keskitettyjen virkistyspalvelujen kohdealueet, maisemakokonaisuuden jatkumista läpi kaupungin ja muo- tää ja kehittää virkistys- ja viheralueena yleiskaavan pohjalta. kaupunginosapuistot, uimarannat ja satamat. Vaiheyleis- dostaa Tampereen kantakaupungin viheraluejärjestelmän ja Toimenpiteille tulee tarvittaessa hakea maisematyölupa MRL kaavassa tarkistetaan vain osa merkinnöistä. Lisäksi on eril- ekologisen verkoston rungon. Keskuspuistoverkostoa täydentä- 128 §:n mukaisesti. Yleiskaavan yleispiirteisyydestä johtuen linen kartta kartan 2 kumottavista merkinnöistä ja määräyk vät alueita yhdistävät virkistysyhteydet ja/tai lähivirkistysaluei- keskuspuistoverkoston merkinnän alueella sijaitsee myös ole- sistä. den sarjat. massa olevia asuin- ja muita rakennuksia, joiden säilyttäminen Yleiskaavan tavoitteena on, että jokaisella kaupunginosalla on on mahdollista. Asemakaavoittamattomilla alueilla maankäy- KESKUSPUISTOVERKOSTO omaleimainen keskuspuisto, keskuspuistoverkosto on kattava töllinen lähtökohta on, että olemassa olevia rakennuksia voi Alueita ylläpidetään ja kehitetään yhtenäisinä, hyvin saa- ja yhtenäinen sekä viherrakenteen, ekologian että liikkumi- korjata ja vähäinen laajentaminen sekä tuhoutuneen raken- vutettavina sekä toiminnoiltaan ja luonnon ympäristöl- sen näkökulmasta. Keskuspuistoverkoston tehtävänä on muo- nuksen uudelleen rakentaminen on mahdollista, mutta uusia tään monipuolisina virkistys- ja viheralueina. Maisemaa dostaa selkäranka eri kaupunginosien viheralueille ja -yhteyk- rakennuspaikkoja ei saa muodostaa. Rakentamisedellytykset muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai sille sekä toimia tasapainottavana elementtinä tiivistyvän kau- tulee tutkia erillisessä poikkeuslupamenettelyssä. muut näihin verrattavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia pungin rakennettujen alueiden lomassa, koota virkistystoi- Tarkemmassa suunnittelussa ja lupien myöntämisessä tulee kuten MRL 128 §:ssä on säädetty. mintoja ja tarjota monipuolisia vapaa-ajan mahdollisuuksia, kiinnittää huomiota siihen, että toimenpiteillä ei heikennetä Aluetta ja sen toimintoja tarkemmin suunniteltaessa ja lisätä asukkaiden lähiliikkumisen mahdollisuuksia ja asumis- keskuspuistoverkoston yhtenäisyyttä, hyvää saavutettavuutta lupamenettelyn yhteydessä tulee ottaa huomioon luon- viihtyvyyttä, ylläpitää vesitasapainoa, muodostaa pohjavettä, tai toimintojen ja luonnonympäristön monimuotoisuutta. toarvot, kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot, ja parantaa paikallis- ja pienilmasto-oloja, puhdistaa ilmaa sekä Suunnittelussa tulee myös varmistaa, että ulkoilureitit ja ekolo- varmistaa virkistys- ja ulkoilureittien ja ekologisen ver- toimia monipuolisena elinympäristönä ja ekologisena yhtey- giset yhteydet muodostavat jatkuvan verkoston ja alueella ole- koston jatkuvuus. Alueelle voidaan sijoittaa pääkäyttö- tenä luonnon kasvi- ja eliölajeille. vat luonto- ja kulttuurihistorialliset arvot säilyvät. Lisäksi aluei- tarkoitusta palvelevia rakennuksia sekä hulevesien hal- Keskuspuistoverkostokokonaisuuteen kuuluu erilaisia vihera- den suunnittelussa on pyrittävä siihen, että ne ovat ääniym- lintaan tarkoitettuja rakenteita tarkempien suunnitel- lueita; maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä päristöltään viihtyisiä ja muodostavat osan kaupunkihiljaisten mien mukaisesti. Alueella olevat rakennukset voidaan viheralueita ja puistoja, toiminnallisia virkistysalueita kuten alueiden verkostoa. säilyttää. Rakennusten perusparantaminen, korjaami- mm. kaupunginosapuistoja sekä luonnonmukaisia vihera- LUONNONSUOJELUALUE TAI -KOHDE nen ja vähäinen laajentaminen sekä tuhoutuneen raken- luekokonaisuuksia. Keskuspuistoverkostoon sisältyy valtaosa Alueella sijaitsee luonnonsuojelulain tarkoittamia nuksen uudelleen rakentaminen ovat sallittuja. niistä Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelman koh- suojeluarvoja. Alueen suunnittelussa on varmistettava, Merkinnän kuvaus: teista, joita ei ole tarkoitus suojella luonnonsuojelulain nojalla. että suojeluarvot eivät vaarannu tai heikenny. Luon- Merkinnällä on osoitettu aluevarauksena kantakaupungin kes- Keskuspuistoverkoston alueella sijaitsevat myös tärkeimmät lii- nonsuojelualueen tarkempi rajaus ja suojelun perusteet keiset, laajat ja yhtenäiset virkistys- ja viheralueet sekä niitä to-oravien elinympäristöt ja kulkuyhteydet. määritellään luonnonsuojelulain mukaisella rajaus- tai perustamispäätöksellä.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -47-

Merkinnän kuvaus: nykyisten toimintojen väistyttyä ja varmistamalla alueen lisesti Loukkaankadun kautta. Alueen asemakaavoituksessa Merkinnällä on osoitettu luonnonsuojelulain mukaisella rajaus- soveltuminen rakentamiseen. tulee varautua niin ekologisten kuin viher- ja ulkoiluyhteyksien tai perustamispäätöksellä suojellut luonnonsuojelualueet ja osoittamiseen. Merkinnän kuvaus: ne Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelman mukai- Merkinnällä on osoitettu mahdollisia uusia ja täydentyviä Koillisella alueella Juvankadun varressa tutkitaan mahdolliset alueet tai kohteet, jotka on tavoitteena suojella kokonaan asuntorakentamisen alueita, jotka kytkeytyvät keskuspuisto- suutta toteuttaa Kantakaupungin yleiskaavan 1998 täyden- tai osittain luonnonsuojelulain nojalla. Merkinnällä on osoi- verkostoon ja joita tulee kehittää viher- ja virkistysverkoston ja nysaluevarauksia. tettu aluevarauksena yli 5 hehtaarin laajuiset ja kohdemerkin- maiseman sekä luontoarvojen ja ekologisen verkoston lähtö- nällä sitä pienemmät luonnonsuojelualueet. Aluemerkintä on Kaukajärven pohjoisrannalla tutkitaan mahdollisuutta siirtää kohdista. Alueilla tulee toteuttaa monipuolista asuntotuotan- yleispiirteinen. Alue- tai kohdemerkintää tulkitaan tarkemman Kangasalantie kiinni pohjoispuolella oleviin teollisuustonttei- toa eri-ikäisille ja -tuloisille sekä eri elämäntilanteessa oleville suunnittelun yhteydessä olemassa olevan rajauspäätöksen hin ja käyttää vapautuvaa katualuetta ja osaa ns. Kristillan asukkaille. Alueen käyttömahdollisuuksia yleiseen virkistykseen mukaisesti tai rajaus tarkentuu perustamisesitystä- ja päätöstä alueesta täydentävään asumiseen, virkistykseen ja soutu- ja tulee parantaa ottaen huomioon myös ympäröivien alueiden tehdessä. Järvensivu-Viinikan ratavarren luonnonsuojelualueet melontastadionin kehittämiseen. asukkaiden virkistyskäyttö. Merkinnällä osoitetut alueet ovat on osoitettu yhdellä kohdemerkinnällä, vaikka siihen kuuluu lähtökohdiltaan ja kehittämistavoitteiltaan erilaisia. Ruotulan alueella Teiskontien eteläpuolisen maankäytön mah- kolme erillistä aluetta. Aluevarauksella on osoitettu rajauspää- dollinen kehittäminen tulee kytkeä myöhemmin raitiotiepysäk- Länsi-Tampereella tutkittava alue sijoittuu käytöstä poistuvan töksellä suojellut Myllypuron puronvarsilehdon, Villilänsaaren, keihin. Vaakkolammin, Litokallion, Viikinsaaren, Pyynikin, Kauppi-Nii- Raholan jätevedenpuhdistamon ympäristöön, jonka kehittä- haman Soukonvuoren, Halimasjärven, Pärrinkosken-Peltolam- minen mahdollistaa luoteisten kaupunginosien kytkeytymisen Koillisella alueella oleva Aitovuoren ampumarata-alue lopet- min ja Makkarajärvi-Viitastenperän luonnonsuojelualueet sekä Pyhäjärven rantavyöhykkeeseen. Kehitettävään aluekokonai- taa toimintansa. Rataa ja sen melualuetta voidaan kehittää luonnonsuojeluohjelman mukaiset Iidesjärven, Alasjärven-Lah- suuteen kuuluu puhdistamoalueen lisäksi viereinen Tesoman mm. asumiskäyttöön maaperän pilaantuneisuusselvitysten ja nakallion, Petäjässuon, Härmälän Vähäjärven, Myllyojan-Hu- eritasoliittymän alue sekä mahdollisesti osa Nokian mootto- mahdollisten puhdistustoimenpiteiden jälkeen. pakonojanpuiston, Lukonmäen Pitkäahteen ja Särkijärven ritiealueesta. Alueen suunnittelussa tulee erityisesti varmistaa vkk OHJEELLINEN KESKUSPUISTOVERKOSTON Lahdenperän alueet. Kohdemerkinnällä on osoitettu rajaus- riittävät rannan suuntaiset viher- ja virkistysyhteydet sekä eko- KEHITTÄMISTARVEALUE päätöksellä suojellut Leppiojan, Juhansuon puronvarren, Hiki- loginen yhteys (seudullinen) ja alueelle osoitetut muut mahdol- Alueelle tulee laatia kokonaissuunnitelma, jonka tavoit- vuoren, Pehkusuon, Vuoreksen Koukkujärven ja Järvensivu-Vii- liset kehitettävät virkistyspalvelut kuten pienvenesatama sekä teena on vahvistaa alueen tunnettavuutta ja saavutetta- nikan ratavarren luonnonsuojelualueet ja Särkijärven, Rukka- uimaranta. Virkistysyhteyttä Raholan alueelta Piikahaan kau- vuutta koko kaupunkiseutua palvelevana monipuolisena mäen ja Juhansuon jalopuumetsiköt sekä luonnonsuojeluoh- punginosapuistoon ja edelleen Tohlopin keskuspuistoverkos- keskuspuistona. Suunnitelmalla tulee yhteen sovittaa vir- jelman mukaiset Pappilan-Sikosuon Kirviälänmäki ja Aitovuo- ton alueelle tulee kehittää. kistystoimintojen ja -palveluiden tarpeet ja muu maan- ren louhikkorotkon alueet. Luonnonsuojelualueita tai -kohteita Eteläisellä alueella tutkitaan Härmälän leirintäalueen kehittä- käyttö luonnonympäristön, kulttuuriympäristön ja mai- ei ole tarpeen erikseen asemakaavoittaa. Asemakaavoitus tulee mismahdollisuuksia asumisen ja virkistystoimintojen yhteenso- seman arvojen kanssa. ajankohtaiseksi, jos luonnonsuojelualueen tai -kohteen välittö- vittamiseksi. mässä läheisyydessä tutkitaan täydennysrakentamista. Merkinnän kuvaus: Särkijärvi-Lahdesjärven alueella on runsaasti rakentamista Merkinnällä on osoitettu neljä keskuspuistoverkostoon kuulu- ASUMISEN JA VIRKISTYKSEN SEKOITTUNUT ALUE rajoittavia luonto- ja virkistysarvoja. Alueelle on tehty maan- vaa kokonaisuutta: Kauppi-Niihaman alue, Kaukajärvi-Kirkko- Aluetta kehitetään nykyisen virkistyskäytön ja/tai -käyttöselvitys, jonka johtopäätöksenä esitetään Hallilan etelä- suonnotko-Iidesjärvi-Viinikanlahti puistoakseli, Rajamäki-Särki- alueen ekologisten yhteyksien lähtökohdista. Alueelle on puolelle sijoittuvaa asumisen aluetta. Alue kytketään olemassa järvi-Hervannan kanjoni-Solkimäki -virkistysaluekokonaisuus ja mahdollista osoittaa täydentävää asuntorakentamista olevaan liikenneverkkoon Vuoreksen puistokadun ja mahdol- Villilänsaari-Mustavuori-Tesomajärvi-Haukiluoman puisto-alue-

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -48- kokonaisuus. Aluekokonaisuuksilla on tärkeä kokoava merkitys nonsuojelualuetta. Kalevanharju, Aakkulanharju ja Vilusenharju nonsuojelualuetta: Särkijärven pohjoispuolen jalopuumetsikkö viherympäristön ja vapaa-ajan palveluiden, maiseman ja kult- ovat osa geologisesti ja maisemallisesti merkittävää Tampereen ja Hallilan Pehkusuo. Alue muodostaa yhden kantakaupungin tuurihistorian sekä ekologisen verkoston kannalta. Alueilla on kantakaupungin läpi kulkevaa harjujaksoa. Harjujakso kuu- tärkeimmistä liito-orava-kokonaisuuksista: lajin on mahdollista myös paljon painetta lisätä uusia toimintoja tai yhteensovittaa luu tärkeään pohjavesialueeseen ja alueella sijaitsee Messuky- kulkea ja asuttaa aluetta aina Kangasalan laajoilta metsäalu- osin ristiriitaisia tavoitteita. Alueet ovat keskenään erilaisia ja nii- län pohjavedenottamo. Kehittämisen tarvealue on tarkoituksella eilta Pirkkalan Taaporinvuorelle asti. Alue tulee suunnitella koko- den kehittäminen omista lähtökohdistaan monipuolistaa kau- rajattu koskemaan myös muuta kehittämistä kuin virkistyskäyt- naisuutena, jossa kiinnitettäisiin erityistä huomiota ympärivuo- pungin virkistys- ja viherpalveluiden tarjontaa merkittävästi. töä. Alue tulee suunnitella kokonaisuutena, jossa alueen kult- tisen virkistysreitistön kehittämiseen ja alueen kytkemiseen sekä tuurihistoriallinen ja maisemallinen potentiaali hyödynnetään paikalliseen että seudulliseen viher- ja virkistysverkkoon. Lisäksi Kauppi-Niihaman alue: Kauppi-Niihama on kantakaupungin nykyistä paremmin. Keskeistä alueen suunnittelussa ovat yhte- tulisi määritellä asumisen ja virkistyksen sekoittuneiden alueiden tärkeimpiä virkistys- ja viherpalvelujen alueita. Se muodostaa ydet paitsi aluetta ympäröiviin kaupunginosiin myös seudullisen tavoitteet viher- ja virkistysverkoston osalta turvaten alueen mai- keskeisen osan Tampereen kaupungin keskuspuistoverkostosta. saavutettavuuden ja tunnettavuuden kehittäminen ja paranta- semalliset ja ekologiset arvot. Kauppi-Niihama on sekä sijainniltaan, kooltaan että luontosuh- minen. Avoimen maisematilan väheneminen kantakaupungin teiltaan erinomaista ulkoilualuetta. Se palvelee paitsi Tampereen Villilänsaari-Mustavuori-Tesomajärvi-Haukiluoman puisto: alueella sekä Kirkkosuon kulttuurihistorialliset tekijät puoltavat kaupungin keskustaa ja itäisiä kaupunginosia myös koko kau- Villilänsaari on lähiympäristön tärkeä virkistysalue. Saaren alueen säilyttämistä avoimena myös tulevaisuudessa. punkiseutua. Kauppi-Niihaman alueella on pitkä historia kau- länsiosa rauhoitettiin luonnonsuojelualueeksi vuonna 2015. pungin yleisenä ulkoilun ja vapaa-ajan alueena. Alueella on Rajamäki-Särkijärvi-Hervannan kanjoni-Solkimäki -virkis- Alue on arvokasta kasvi- ja lintualuetta ja alueelta on sekä lii- monipuolisesti erilaisia virkistyksen- ja vapaa-ajan palveluita, tysaluekokonaisuus: Alue sijoittuu Iidesjärvi-Kaukajärvi laak- to-orava- että lepakkohavaintoja. Mustavuoressa sijaitsee las- mutta myös painetta edelleen monipuolistaa urheilun ja vapaa- somuodostuman etelänpuoleiselle, kaupunkikuvaa rajaavalle, kettelurinne ja alue on kokonaisuudessaan vedenhankintaa var- ajan palveluita. Kauppi-Niihaman vertaissuunnitteluhankkeessa metsäiselle kallioselänteelle. Aluekokonaisuus alkaa Pirkkalan ten tärkeää pohjavesialuetta. Mustavuoren alue sijoittuu osittain 2018-2019 alueelle etsittiin asukkaiden yhteistä kokonaiskuvaa rajalta Multisillan Rajamäeltä ja jatkuu Särkijärven, Hervannan Nokialle ulottuvalle harjujaksolle. Mustavuoren alueella sijaitsee alueen kehittämisestä ja alueen luontoselvitystietoa on täyden- kanjonin, Lukonmäen, Selkämäen ja Solkimäen kautta Kan- myös ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitusvarus- netty. Täydentynyt selvitystieto ja vertaissuunnittelijoiden tuot- gasalan Saarenmaalle asti. Se on yksi kantakaupungin alueen teita ja niihin kuuluva tykkitie. Tesomanpuisto ja Haukiluoman- tama suunnittelumateriaali toimivat kokonaissuunnitelman maisemallisesti parhaista virkistysalueista sekä yksi tärkeim- puisto ovat osa läntisten kaupunginosien keskuspuistovyöhy- pohjana. mistä seudullisista viheryhteyksistä. Kokonaisuus muodostaa kettä, jolla on virkistyskäytön lisäksi merkitystä myös kaupunki- keskeisen osan eteläisen Tampereen keskuspuistoverkostosta. rakenteen jäsentäjänä. Tesomajärven ympäristön kautta kulkee Kirkkosuonnotkon alue: Kaukajärvi-Kirkkosuonnotko-Iidesjär- Maisemarakenne on suuntautunut luoteesta kaakkoon, mikä pohjois-eteläsuuntainen virkistysyhteys Ylöjärven Teivaalanhar- vi-Viinikanlahti on harjujaksoa seuraava laaksomuodostuma, näkyy erityisen hyvin Särkijärvi-Hervannan kanjonissa. Maasto julta aina Villilänsaareen asti sekä itä-länsisuuntainen virkistys- joka on osa kaakko–luode-suuntaista Kangasalan Pitkäjärveltä on pienipiirteistä ja vaihtelevaa, mutta rinteet ovat selvästi loi- yhteys Myllypuron Natura-alueelta Tohloppijärven ympäristöön. edelleen Nokianvirralle asti ulottuvaa murroslaaksoa. Iidesjärvi vempia Särkijärven pohjois- kuin eteläpuolella. Alueella on laaja Aluekokonaisuuteen kuuluu runsas virkistysreittiverkosto, kolme muodostaa yhdessä Kirkkosuon alueen kanssa yhden merkittä- polkuja latuverkosto, useita uimarantoja, arvokkaita luonto- uimarantaa, uimahalli- ja jäähallipalvelut sekä laskettelurinne. vimmistä avoimista ja puoliavoimista maisematilakokonaisuuk- kohteita, Hervannan hyppyrimäenalue ja Särkijärvessä hyvät Virkistysreittiverkostosta merkittävä osa toimii talvisin latuina. sista kaupungin keskustan tuntumassa. Maisema-aluetta rajaa virkistyskalastusmahdollisuudet. Alueella on myös runsas käyt- pohjoisessa Kalevankangas, jonka laelta ja rinteiltä aukeavat Alueen kokonaissuunnittelussa tulee huomioida seudullisten täjäpotentiaali ja uusia asuinalueita on suunnitteilla mm. Sär- näkymät kohti puoliavointa laaksoa. Iidesjärvi ranta-alueineen yhteyksien kehittäminen sekä Ylöjärven että Nokian suuntaan kijärven pohjoispuolelle Västinginmäkeen. Aluekokonaisuudelle on arvokas biologinen kokonaisuus, jolla on myös merkittävä kasvava käyttöpaine. Samoin alueen saavutettavuutta tulee sijoittuu useita luonnonarvoiltaan merkittäviä kohteita: Multi- luonnonsuojelullinen arvo. Järvi kuuluu valtakunnalliseen lintu- parantaa ympäröiviltä asuinalueilta. Reitistöjen suunnittelussa sillan Rajamäki, Särkijärven Lahdenperä, Leppänen ja Lukon- vesiensuojeluohjelmaan ja siitä ollaan muodostamassa luon- keskeistä on eri käyttäjäryhmien huomioiminen sekä reitistöjen lahti sekä Lukonmäen Pitkäahde. Alueella on myös kaksi luon-

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -49-

käyttömahdollisuuksien varmistaminen ympärivuotisesti. Mus- ge-2 Mu MESSU- JA URHEILUKESKUS . GEOLOGISESTI ARVOKAS HARJUALUE tavuoren ulkoilualueen potentiaalia monipuolisena ja ympä- Alueen suunnittelussa on otettava huomioon geologis- Merkinnän kuvaus: rivuotisena ulkoilualueena tulee kehittää sekä kytkeä alue kiin- ten, maisemallisten ja luonnontieteellisten arvojen säily- Merkinnällä on osoitettu Tampereen messuja urheilukes- teämmin ympäröivään viherverkkoon säilyttäen alueen histo- minen. rialliset kerrostumat. Soranottoalueiden käyttötarkoitus tulee kus. Tampereen messuja urheilukeskuksella on merkittävä ratkaista ja maisemointi suorittaa loppuun. rooli liikuntapaikkaverkostossa. Keskus toimii urheilukauden Merkinnän kuvaus: ajan muun muassa yleisurheilun, jalkapallon sekä pesäpal- Merkinnällä on osoitettu valtakunnallisesti arvokas Pyynikin KEHITETTÄVÄ KESKITETTYJEN LIIKUNTA-, URHEILU- lon harjoitus- ja tapahtumapaikkana n. 3000 päivittäisellä rantakerrostuma-alue ja maakunnallisesti arvokas Pyynikin Vu JA VAPAA-AJANPALVELUIDEN ALUE TAI KOHDE kävijällään. Tulevaisuuden kehittämistarpeena on yleisurhei- harjumuodostuman alue, joilla on merkittäviä, maa-aineslain Alue on varattu liikunta-, urheilu- tai vapaa-ajan palvelun ympärivuotinen harjoittelu- ja kilpailuolosuhde (F-halli). tarkoittamia geologisia, maisemallisia ja luonnontieteellisiä luille ja niiden tarvitsemille rakennuksille ja rakenteille. Keskuksen saavutettavuutta tulee parantaa valtakunnallisesti, arvoja sekä paikallisesti arvokkaat harjualueet, Aakkulanharju Suunnittelussa tulee ottaa huomioon palveluiden moni- seudullisesti ja paikallisesti kaikilla kulkuvälineillä. ja Epilänharju. Merkinnät perustuvat Pirkanmaan maakuntakaavan tausta-aineistoon: puolisuus ja -käyttöisyys, hyvä saavutettavuus erityisesti ge-1 kävellen, pyörällä sekä julkisella liikenteellä, tapahtumien GEOLOGISESTI ARVOKAS KALLIOALUE - Pirkanmaan arvokkaiden harjualueiden inventoinnin tarkis- järjestäminen, keskitetyn pysäköinnin mahdollisuudet Alueen suunnittelussa on otettava huomioon geologis- tus 2014 (Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä luonto- ja muut arvot. ten, maisemallisten ja luonnontieteellisten arvojen säily- 2014). minen. Merkinnän kuvaus: OHJEELLINEN VIHERVERKOSTON YHTEYSTARVE Merkinnällä on osoitettu keskuspuistoverkoston osa-alueet, Merkinnän kuvaus: ALUE joissa sijaitsevat keskeisimmät Tampereen kaupungin tai yksi- Merkinnällä on osoitettu maakunnallisesti arvokkaat Tuomi- Aluetta suunniteltaessa tulee kehittää virkistysyhteyk- tyisten toimijoiden liikunta-, urheilupalveluiden ja vapaa-ajan- kallio–Pirunvuori, Ristimäki, Hikivuori, Taaporinvuori-Mylly- sien toimivuutta, viihtyisyyttä ja turvallisuutta sekä ottaa palveluiden toiminnot. Alueet palvelevat laajasti koko palve- vuori ja Ruskonperä-Houkanvuori kallioalueet, joilla on mer- huomioon toimivien ekologisten yhteyksien ja virkistys- lualuetta, osa toiminnoista koko kaupunkia ja/tai seutua. kittäviä, maa-aineslain tarkoittamia geologisia, maisemallisia ja luonnontieteellisiä arvoja sekä paikallisesti arvokkaat Väljä- yhteyksien kytkeytyminen keskuspuistoverkostoon. Merkintä ohjaa keskittämään alueita monipuolisiksi kokonai- suon kallioalue, Hepovuori, Myllyvuori ja Soukonvuori. Alueilla Merkinnän kuvaus: suuksiksi, jotka ovat hyvin saavutettavissa erityisesti kävellen, Rajaukset perustuvat Pirkanmaan maakuntakaavan tausta-ai- Merkinnällä on osoitettu alueet, joissa ekologinen yhteys on pyörällä ja julkisella liikenteellä. Keskeistä on myös tutkia kes- neistoon: heikko tai puutteellinen ja virkistysyhteyden laatutaso huono, kitetyn pysäköinnin mahdollisuuksia ja yhteisten pysäköintiti- - Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kal- johtuen pääasiassa olemassa olevan tai uuden rata- tai moot- lojen hyödyntämistä esim. tapahtumien aikana. Keskuspuis- lioalueet Turun ja Porin läänissä (VYH 1995) toriliikennealueen muodostamasta estevaikutuksesta. Osalla toverkoston kehittämistarvealueilla suunnittelua tulee tehdä alueista on yleiskaava 2040:n yhteydessä laaditun Kantakau- ensisijaisesti kokonaissuunnittelun yhteydessä. - Hämeen läänin luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet I ja II (SYKE 1996). pungin väylien kattamisen selvityksen mukaan maastollisia Merkinnällä on osoitettu keskuspuistoverkostolla sijaitsevat edellytyksiä kansirakenteiden toteuttamiselle. Merkinnällä on - Pirkanmaan POSKI-hankkeen (2012-2015) arvokkaiden kal- Mustavuoren laskettelurinne ja vanha maa-aineisten ottoalue, osoitettu lioalueiden nykytilan selvitys. Hervannan hyppyrimäen alue, Kaupin urheilupuisto, Alasjär- 1. Pahaluomanpuiston ja Myllypuron Natura-alueen välinen ven - Niihaman alue ja Kaukajärven soutu- ja melontastadion yhteys, jossa uusi suunniteltava pääradan linjaus voi katkaista (rata-alueineen). ekologisen yhteyden. Myös nykyinen valtatie 3 linjaus aiheuttaa haasteita yhteyden toimivuudelle.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -50-

2. Hiedanranta-Epilänharju-Santalahti yhteys, jossa rata ja tulee turvata. Tarkemman suunnittelun yhteydessä rat- vaikka ne eivät sisältyisi viherverkkoon. Ekologisen yhteyden Paasikiventie aiheuttavat estevaikutusta. Paikalla on osittaista kaistaan ekologisen yhteyden sijainti, leveys ja luonne merkinnällä osoitetut alueet ovat osin asemakaavoitettu virkis- kattamisen potentiaalia. huomioiden arvokkaat luontokohteet, kulttuurihistorial- tys- ja viheralueiksi. Tarvittaessa tulee laatia tarkempia luon- 3. Kalevan keskuspuisto-Kauppi-Linnainmaa yhteys, jossa Teis- liset ja maisemalliset arvot sekä varmistaen, että ekolo- toselvityksiä, joilla varmistetaan yhteyden riittävä leveys, laa- kontie ja Hervannan valtaväylä aiheuttavat estevaikutusta ja ginen yhteys säilyy mahdollisimman leveänä, puustoi- dukkuus ja toimivuus ekologisena yhteytenä. Yhteyden levey- vähentävät viihtyvyyttä. Paikalla on kattamisen potentiaalia. sena, kasvillisuudeltaan kerroksellisena ja luonnon olo- den merkitys korostuu, kun yhteyden käyttötarpeet esim. virkis- suhteiltaan monipuolisena. Ekologinen yhteys on turvat- tyskäyttö ja hulevesien hallintatarve lisääntyvät. Tarkemmassa 4. Tasanteen yhteys, jossa suunnitellun valtatien 9 parantami- tava maisemaa muuttavien maanrakennustöiden, pui- suunnittelussa tulee huomioida ekologisiin yhteyksiin sijoittu- sen ja eritasoliittymän rakentamisen yhteydessä toteutetaan den kaatojen tai muiden näihin verrattavien toimenpitei- vat arvokkaat luontokohteet sekä alueiden kulttuurihistorial- vihersilta. den yhteydessä. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, liset ja maisemalliset arvot. Samoin tulee turvata liito-oravan 5. Koilliskeskuksen yhteys, jossa aluekeskustan suunnittelun puiden kaataminen tai muut näihin verrattavat toimenpi- lisääntymis- ja levähdyspaikat sekä elinympäristöjen säilymi- yhteydessä on tarpeen parantaa virkistysyhteyksiä valtateiden teet ovat luvanvaraisia kuten MRL128 §:ssä on säädetty. nen lajille soveltuvina. Ekologinen yhteys tulee toteuttaa yhte- yli. Alueella on kattamisen potentiaalia. näisenä ja rakenteellisesti monipuolisena ja kerroksellisena. Merkinnän kuvaus: 6. Kalevanharju-Iidesjärvi-Messukylä yhteys, Merkinnän lähelle tuleva täydennysrakentaminen tulee suun- Merkinnällä on osoitettu keskeisiä keskuspuistoverkoston osia 7. Kaukajärvi-Vilusenharju yhteys, nitella siten, että yhteysmerkinnän tarkoittaman olemassa ole- yhdistäviä, luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä eli- van viherrakenteen toimivuus ekologisena yhteytenä ei heik- 8. Vihioja-Nekala-Hatanpää yhteys, öiden kulkuyhteyksiä tai sellaiseksi soveltuvaa viherympäris- kenisi. Merkintä ohjaa myös asemakaavoittamaan ekologisia 9. Lakalaivan aluekeskuksen yhteydet Peltolammille, Härmä- töä. Riittävän laajojen ja monipuolisten viheralueiden lisäksi yhteyksiä korttelialueille, jolloin rakentamishankkeeseen ryh- lään, Sulkavuoreen ja Lahdesjärvelle on tärkeää varmistaa, että lajien siirtyminen alueiden välillä tyvä olisi velvollinen säilyttämään kasvillisuuden tai toteutta- on mahdollista. Ekologisten yhteyksien avulla on mahdollista 10. Messukylä-Pappila-Janka yhteys maan toimenpiteitä ekologisten yhteyksien parantamiseksi. ylläpitää luonnon monimuotoisuutta, monipuolistaa virkistys- 11. Pyynikki-Särkänniemi-Santalahti yhteys Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen verkostoa sekä turvata ekosysteemipalveluja. Kantakaupungin tai muut näihin verrattavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia 12. Hatanpää-Iidesjärvi–Keskusta–Sorsapuisto yhteys alueella ekologinen verkosto ja virkistysverkosto ovatkin osit- kuten MRL128 §:ssä on säädetty. Merkinnän alueilla on pääosin olemassa välttävä virkistysyh- tain päällekkäisiä. Yhteyden luonne voi vaihdella leveydeltään teys, kuten kevyen liikenteen silta tai alikulku, mutta ekologiset ja laajuudeltaan puistomaisesta tai luonnonmukaisesta vihe- OHJEELLINEN VIRKISTYSYHTEYS yhteydet ovat heikot tai ne puuttuvat kokonaan. Alueen suun- ralueesta rakennettujen kortteleiden piha-alueisiin. Ekologisesti Keskuspuistoverkostoa yhdistävä virkistysyhteys tai lähi- nittelussa tulee vahvistaa virkistysverkoston toimivuutta / suju- monipuolisimpia yhteyksiä ovat järvien ja pienvesistöjen ranta- virkistysalueiden sarja. Tarkemman suunnittelun yhtey- vuutta sekä kehittää yhteyksien viihtyisyyttä ja turvallisuutta. metsiköt sekä vanhat metsät, mutta myös rakennettujen aluei- dessä tulee varmistaa lähivirkistysalueiden riittävyys, Tarvittaessa tulisi istuttaa ekologisia yhteyksiä parantavaa den pihojen ja suojavyöhykkeiden kasvillisuudella on merki- saavutettavuus, luontoarvot, kulttuurihistorialliset ja kasvillisuutta tai rakentaa vihersiltoja tai alikulkuja. Alueiden tystä ekologisen verkoston toimivuudelle. Liito-orava on toimi- maisemalliset arvot sekä varmistaa virkistysyhteyksien toteuttaminen liittyy pääasiassa liikennealueiden ja keskusta- nut sateenvarjolajina yhteyksiä määriteltäessä. Liito-oravakan- ja ekologisten yhteyksien jatkuvuus. Yhteyden luonne voi alueiden suunnitteluun. nan suotuisan suojelutason turvaamiseksi on tärkeä varmis- vaihdella rakennetusta luonnonmukaiseen. taa, että viheralueet muodostavat liikkumista tukevan, yhte- OHJEELLINEN EKOLOGINEN YHTEYS näisen viherverkoston. Ekologisten yhteyksien sisälle on pyritty Merkinnän kuvaus: Yhteydellä on merkitystä eliölajien liikkumiselle ja luon- tuomaan myös niitä liito-oravan elinympäristöjä, jotka eivät Merkinnällä on osoitettu olemassa oleva tai kehitettävä kes- non monimuotoisuuden säilymiselle. Ekologisen yhtey- ole osa keskuspuistoverkostoa. Liito-oravan lisääntymis- ja kuspuistoverkostoa yhdistävä ja täydentävä yhteys, ulkoilu- den jatkuvuus ja kytkeytyminen keskuspuistoverkostoon levähdyspaikat ovat suoraan luonnonsuojelulailla suojeltuja, reitti tai lähivirkistysalueiden sarja, joka palvelee asuinaluei-

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -51-

den tai keskustojen virkistys- ja viheryhteytenä ja lähivirkistys- Merkinnän kuvaus: Merkinnän kuvaus: alueena. Keskeisenä tavoitteena on parantaa keskuspuistover- Merkinnällä on osoitettu pyöräliikenteen seudullisen pääreitis- Merkinnällä on osoitettu seudullista pääreitistöä täydentävä koston saavutettavuutta. Verkosto on laaja sisältäen hyvin eri- tön tavoiteverkko. Merkinnän tavoitteena on pyöräliikenteen alueellisen pääreitistön tavoiteverkko. Merkinnän tavoitteena tyyppisiä kehittämistavoitteita ja tarpeita. Yhteyden luonne voi pääreitistön kehittäminen johdonmukaiseksi ja laatutasol- on pyöräliikenteen pääreitistön kehittäminen johdonmukai- vaihdella leveydeltään ja laajuudeltaan rakennetusta puistoka- taan yhtenäiseksi verkoksi, joka mahdollistaa sujuvan pyöräi- seksi ja laatutasoltaan yhtenäiseksi sujuvan pyöräilyn mah- dusta, puistomaiseen kaupunkipuistoon ja luonnonmukaiseen lyn yhdistäen kaupunkiseudun keskustat ja aluekeskukset toi- dollistavaksi verkoksi. Reitistön kehittämisessä tulee kiinnittää metsäiseen viheralueeseen. Virkistys- ja viheryhteyksiä on yleis- siinsa. Reitistön kehittämisellä parannetaan saavutettavuutta erityistä huomiota väylien laatuun ja jatkuvuuteen, jalankulun kaavassa varattu kaupungin eri osiin pääasiassa olemassa pyörällä sekä lisätään pyöräilyn kilpailukykyä ja houkuttele- ja pyöräliikenteen erottelutarpeeseen sekä niiden lisäksi mm. olevien asemakaavoitettujen puistojen tai virkistysyhteyksien vuutta kulkumuotona. Reitistön kehittämisessä tulee kiinnittää opastukseen, liikenneturvallisuuteen, kunnossapitoon, valais- kohdille siten, että yhdessä keskuspuistoverkoston kanssa ne erityistä huomiota väylien laatuun ja jatkuvuuteen, jalankulun tukseen, pintamateriaaleihin ja liittymäjärjestelyihin. Lisäksi muodostavat kantakaupungin läpi jatkuvan katkeamattoman ja pyöräliikenteen erottelutarpeeseen sekä niiden lisäksi mm. pääreittien varrella panostetaan toimiviin matkaketjuihin mm. virkistysverkoston. Merkinnällä osoitetun yhteyden lisäksi vihe- opastukseen, liikenneturvallisuuteen, kunnossapitoon, valais- laadukkailla pysäkkijärjestelyillä ja pyöräpysäköinnillä. ralueilla on tai sinne voidaan osoittaa myös muita virkistys- tukseen, pintamateriaaleihin ja liittymäjärjestelyihin. Suunnit- Osa alueellisista pääreiteistä sijaitsee keskuspuistoverkostolla reittejä ja polkuja. Merkinnän lähelle tuleva täydennysraken- telussa ja toteutuksessa on huomioitava alueiden ympäristöar- (Pyhäjärven rantaosuudet, Suolijärven ylittävä yhteys, Pappi- taminen tulee suunnitella siten, että yhteysmerkinnän tarkoit- vot turvaamalla riittävät tilavaraukset katuvihreän (mm. katu- la-Kalevan ja Kaukajärvi-Turtolan väliset yhteydet). Näitä reit- taman olemassa olevan viherrakenteen toimivuus virkistysyh- puut) säilymiselle ja kehittämiselle. Lisäksi pääreittien varrella tejä käytetään sekä ulkoilu- ja virkistysreitteinä että viihtyisinä teytenä ja lähivirkistysalueena paranee. Erityinen kehittämis- panostetaan toimiviin matkaketjuihin mm. laadukkailla pysäk- nopean pyöräilyn reitteinä. Keskuspuistoverkolle sijoittuvien kohde on katkeamaton rantareitistö, järveltä järvelle johtavat kijärjestelyillä ja pyöräpysäköinnillä. pääreitistön osien kehittämisessä ja toteutustavassa on huo- yhteydet ovat myös osa seudullista liikunta- , virkistys- ja luon- Tampereen pyöräliikenteen tavoiteverkko -selvitys on laadittu mioitava alueen virkistys-, kulttuuri- ja ympäristöarvot. Käy- topalveluita. Tavoitteena on aktivoida Pyhä- ja Näsijärven ran- liikennejärjestelmäsuunnittelun yksikössä osana kantakaupun- tettävät laatukriteerit, mm. leveys, erottelu ja pintamateriaalit, toja ympärivuotisen rannoilla ja järvillä liikkumisen reitteinä, gin yleiskaavan päivitystä. Tarkempi kuvaus löytyy yleiskaavan ratkaistaan tarkemmassa suunnittelussa alueen arvot huomi- joiden käyttöä tukee virkistyspalveluiden kehittäminen. Ran- liiteraportista. Yleiskaavassa esitettyä reitistöä on yksinkertais- oiden ja viheralueen luonne säilyttäen. Uittotunnelin kehittä- ta-alueille sijoittuvan loma-asutuksen vuoksi virkistysyhteys- tettu kaavan esitystavan yleispiirteisyyden vuoksi. misessä ympärivuorokautisena ja ympärivuotisena yhteytenä merkinnällä on osoitettu myös loma-asunnoille johtavat ajo- tulee huomioida tunnelin mahdolliset rajoitteet, esimerkiksi toi- yhteydet ja pääsytiet. PYÖRÄLIIKENTEEN ALUEELLINEN PÄÄREITISTÖ miminen patorakenteena. Pyöräliikenteen alueellista pääreitistöä kehitetään kor- PYÖRÄLIIKENTEEN SEUDULLINEN PÄÄREITISTÖ Tampereen pyöräliikenteen tavoiteverkko -selvitys on laadittu keatasoisena seudullisen pääreitistön ja keskeiset asu- Pyöräliikenteen seudullista pääreitistöä kehitetään kor- liikennejärjestelmäsuunnittelun yksikössä osana kantakaupun- tus-, työpaikka- ja palvelukeskittymät yhdistävänä verk- keatasoisena seutu- ja aluekeskukset yhdistävänä verk- gin yleiskaavan päivitystä. Tarkempi kuvaus löytyy yleiskaavan kona. Alueellista pääreitistöä kehitetään nykyisten ja kona. Pääreitistöä kehitetään nykyisten ja puuttuvien liiteraportista. Yleiskaavassa esitettyä reitistöä on yksinkertais- puuttuvien osuuksien osalta laadukkaina, sujuvina, viih- osuuksien osalta laadukkaina, sujuvina, nopeina, hou- tettu kaavan esitystavan yleispiirteisyyden vuoksi. tyisinä ja turvallisina reitteinä, joilla jalankulku ja pyörälii- kuttelevina ja turvallisina reitteinä, joilla jalankulku ja kenne pääsääntöisesti erotellaan omille väylilleen. Pää- pyöräliikenne erotellaan omille väylilleen. Pääreitistön reitistön kehittämismahdollisuudet, laatukriteerit, tar- tarkempi sijainti ratkaistaan jatkosuunnittelussa. kempi sijainti ja yhteensovittaminen muun virkistyskäy- tön kanssa ratkaistaan jatkosuunnittelussa alueen ympä- ristöarvot huomioiden.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -52-

KANSALLISEN KAUPUNKIPUISTON ALUE, HAKE- mista ympäristöministeriöltä erillisellä kaupunginhallituksen KAUPUNGINOSAPUISTO MUKSEN RAJAUS (KH 7.12.2020) päätöksellä. Voimaan tultuaan rajauksella on tärkeä informa- Alueella sijaitsee asemakaavan mukainen kaupungi- tiivinen merkitys myös yleiskaavassa. Kaupunki sitoutuu hake- nosapuisto. Tarkemman suunnittelun yhteydessä tulee Merkinnän kuvaus: muksessa muutosalueen kehittämiseen kansallisen kaupunki- varmistaa kaupunginosapuiston riittävä koko, moni- Merkinnällä on osoitettu kansallisen kaupunkipuiston hake- puiston arvojen mukaisesti kaupunkipuiston sisältöön soveltu- puolinen palvelutaso, hyvä saavutettavuus, miellyttävä muksen mukainen rajaus. Kansallisen kaupunkipuiston villa osa-alueilla erillisten suunnittelua ohjaavien määräysten ääniympäristö sekä kytkeytyminen ympäröiviin asuinalu- rajausta ei päätetä yleiskaavaprosessissa, Tampereen kau- kautta. Määräykset siirtyvät ympäristöministeriön kansallisen eisiin ja viherympäristöön. punki hakee kansallisen kaupunkipuiston perustamista ympä- kaupunkipuiston perustamispäätökseen. Kansallinen kaupun- ristöministeriöltä erillisellä kaupunginhallituksen päätöksellä. Merkinnän kuvaus:

kipuisto on Maan käyttö- ja rakennuslaissa määritelty arvok- Voimaan tultuaan rajauksella on tärkeä informatiivinen mer- Merkinnällä on osoitettu olemassa olevat Tampereen kaupun- kaita kulttuurimaisemia ja luonnonalueita yhdistävä kaupun- kitys myös yleiskaavassa. Kansallinen kaupunkipuisto on gin viheraluejärjestelmän mukaiset kaupunginosapuistot. Kau- kiympäristön kokonaisuus, jota statuksen ympäristöministe- Maan käyttö- ja rakennuslaissa määritelty arvokkaita kulttuu- punginosapuistot ovat päivittäisen leikin ja oleskelun lisäksi riöltä saanut kaupunki sitoutuu hoitamaan ja kehittämään rimaisemia ja luonnonalueita yhdistävä kaupunkiympäristön tarkoitettu paikallisia eri ikäryhmien urheilu- ja ulkoiluharras-

(Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132, 68-71§). kokonaisuus, jota statuksen ympäristöministeriöltä saanut tuksia ja myös tapahtumia varten. Lasten leikkipaikkojen ja kaupunki sitoutuu hoitamaan ja kehittämään (Maan käyttö- pallokenttien lisäksi voi kaupunginosapuistoissa olla erilaisia ERIKOISPUISTO ja rakennuslaki 5.2.1999/132, 68-71§). Kaupunkipuistoksi pelikenttiä ja reittejä. Kaupunginosapuistoja käyttävät usein Alueita ylläpidetään ja kehitetään omista lähtökohdis- rajattu alue perustuu Tampereen tarinaan historiallisena teol- myös koululaisryhmät, päiväkodit ja perhepäivähoitajat. Kau- taan seudullisesti merkittävinä virkistyspalveluiden, lisuuskaupunkina järvien ja harjujen solmukohdassa. Tampe- punginosapuistot ovat merkittäviä kaupunkikuvan elävöittä- tapahtumien, matkailun ja vapaa-ajan alueina. Tarkem- reen kansallisen kaupunkipuiston erityispiirteitä ovat tunnus- jinä. Laajimmat puistot ovat usein pääosin metsäisiä, toimin- man suunnittelun yhteydessä tulee ottaa huomioon eri- omainen ja tunnistettava maisemarakenne sekä historialli- nallisilta osiltaan rakennettuja puistoja. Kaupunginosien eri- koispuistojen hyvä saavutettavuus ja esteettömyys sekä set elementit, kuten teollisuushistoria sekä kaupunkirakenteen laisuudesta ja vaihtelevasta koosta johtuen kaikissa kaupun- olemassa olevat ominaispiirteet ja arvot. ajallinen kerroksellisuus. Kansalliseen kaupunkipuistoon ehdo- ginosissa ei ole varsinaista kaupunginosapuistoksi luonneh- tetut alueet muodostavat Tampereen viherverkoston ytimen. Merkinnän kuvaus: dittavaa puistoa. Kaupunginosapuistoja ovat esimerkiksi Sau- Keskeisenä osana kansallisen kaupunkipuiston toteutusta ovat Merkinnällä on osoitettu erikoispuistot, joilla on erityinen mer- konpuisto Petsamossa, Pyhällönpuisto Lentävänniemessä ja monimuotoiset ja laajat luontoalueet sekä monipuoliset virkis- kitys seudullisina virkistyspalveluina, tapahtumapaikkoina tai Isolammenpuisto Kaukajärvellä. Keskeisiä kaupunginosapuis- tyspalvelut. matkailun kohteina. Osa puistoista on olemassa olevia kau- tojen kehittämistavoitteita ovat monipuolisuus, turvallisuus, pungin tärkeimpiä keskustapuistoja, matkailukohteita tai näh- hyvä saavutettavuus ja miellyttävä ääniympäristö sekä koulu- KANSALLISEN KAUPUNKIPUISTON MUUTOSALUE, tävyyksiä ja osa taas uusia suunnitteilla olevia teemapuistoja. laisille ja nuorille suunnattujen palvelujen lisääminen. Kaupun- HAKEMUKSEN RAJAUS (KH 7.12.2020) Erikoispuistoja ovat: Hatanpään arboretum, Pyynikki, Kalevan ginosapuistot on asemakaavoitettu virkistys- ja viheralueiksi. liikennepuisto, Vuoreksen liikuntapuisto, Vilusenharjun skeitti- Merkinnän kuvaus: Kaupunginosapuiston läheisyyteen suunniteltavan täyden- ja bmx-puisto, Iidesjärven luontopainotteinen puistokokonai- Merkinnällä osoitettu kansallisen kaupunkipuiston muuto- nysrakentamisen yhteydessä on varmistettava, että kaupun- suus ja Santalahden rantapuisto (Särkänniemen tapahtuma- salue on kansallisen kaupunkipuiston hakemuksen rajauk- ginosapuisto säilyy riittävän laajana. Täydennysrakentamis- puisto). seen sisältyvä suurpiirteinen ja myöhemmän asemakaavoi- hankkeiden yhteydessä on myös selvitettävä olemassa olevan tuksen mukaisesti tarkentuva aluerajaus. Kansallisen kau- kaupunginosapuiston riittävyys kasvavalle asukasmäärälle ja punkipuiston rajausta ei päätetä yleiskaavaprosessissa, Tam- tarvittaessa kehitettävä kaupunginosapuiston toimivuutta ja pereen kaupunki hakee kansallisen kaupunkipuiston perusta- saavutettavuutta. Myös kaupunginosapuistojen esteettömyy- den parantamiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -53-

OHJEELLINEN UUSI KAUPUNGINOSAPUISTO naisuutta koskevaa suunnitelmaa, joka sovittaa yhteen leirin- essä. Veneiden talvisäilytyspaikkojen tarjoaminen ei kuulu kau- Alueelle on varattava tilaa uudelle kaupunginosapuis- täaluetoiminnon ja alueelle mahdollisesti jäävät toiminnot ja pungin vastuulle. Kaupungin tavoitteena ei ole osoittaa talvi- tolle, jonka toteuttaminen on ajankohtainen uuden kes- ympäristön asettamat reunaehdot. Tampereen kaupunki laati säilytyspaikkoja kantakaupungin alueelle. Sen sijaan aidattu kustan tai asuinalueen kehittämisen yhteydessä. Kau- syksyllä 2019 selvityksen, jossa kartoitettiin leirintämatkailun alue, jossa voisi säilyttää uisteluveneitä yms. veneilykauden punginosapuiston tulee olla hyvin saavutettava, riittä- nykytilaa, tulevaisuuden näkymiä ja alan megatrendejä sekä aikana, on tarpeen, mutta sen ei tarvitse sijaita vesistöjen välit- vän suuri sekä toiminnoiltaan ja luonnonympäristöltään tarkasteltu leirintäalueen sijoittumisvaihtoehtoja Tampereen tömässä läheisyydessä. Merkinnällä osoitettujen pienvene- tai monipuolinen. alueella. Lisäksi leirintäalueen sijoittamisen edellytyksiä sekä lauttasatamien lisäksi kantakaupungin alueella on pienempiä luonto- ja muita arvoja on selvitetty vuoden 2020 aikana Alas- venevalkamia ja laituripaikkoja. Merkinnän kuvaus: järven ja Suomensaaren alueilla ja ympäristöissä. Selvitysten Merkinnällä on osoitettu uusiin keskustoihin tai kaupungino- johtopäätöksenä voidaan todeta, että leirintämatkailu tulee OHJEELLINEN UUSI TAI KEHITETTÄVÄ PIENVENE - siin liittyvä tarve uudelle kaupunginosapuistolle. Uusi kaupun-  nähdä verkostomaisema palveluna muiden virkistyspalvelui- TAI LAUTTASATAMA ginosapuisto on osoitettu Hiedanrannan ja Ojalan uusiin kauden yhteydessä palvellen monipuolisesti sekä kaupunkilaisia Uuden tai kehitettävän pienvene- tai lauttasataman punginosiin, Teiskontien pohjoispuolelle sijoittuvalle asumisen että matkailijoita. sijoittamisen tai kehittämisen edellytykset tulee tutkia ja virkistyksen sekoittuneelle alueelle, Hervantajärven uudelle tarkemman suunnittelun yhteydessä. asuinalueelle, Turtolan ja Lakalaivan uusille keskusta-alueille, PIENVENE - TAI LAUTTASATAMA Ristinarkun täydentyvälle asuinalueelle sekä muuttuvan järjes- Merkinnän kuvaus:  Vesiliikenteen toiminta on otettava huomioon telyratapihan alueelle. Uusien kaupunginosapuistojen kehit- Merkinnällä on osoitettu uusia tai kehitettäviä pienvene- tai suunniteltaessa lähiympäristön maankäyttöä sekä uusia täminen/rakentaminen tulee ajankohtaiseksi, kun yleiskaa- lauttasatamia, joita ovat Raholan, Hiedanrannan, Viinikan- kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä. valla osoitettu keskusta- tai asuinalue toteutetaan. Kaupungi- lahden puhdistamon rannan ja Viikinsaaren satamat. Uuden nosapuiston tarkempi sijainti, koko ja toiminnot määritellään Merkinnän kuvaus: sataman sijoittamisen edellytykset tulisi tutkia asemakaavan tarkemman suunnittelun yhteydessä. Kaupungin osapuisto Merkinnällä on osoitettu olemassa olevat pienvene- ja lautta- tai asemakaavan muutoksen yhteydessä. Erityistä huomiota voidaan toteuttaa kokonaan uutena puistona tai se voidaan satamat, joita ovat Jänissaaren, Halkoniemen, Santalahden, tulisi kiinnittää pysäköinnin järjestämiseen. Perkiönlahden, Rantaperkiön, Uittotunnelin/Hyhkyn, Rauha- osoittaa olemassa olevalle viheralueelle kehittäen sen palve- UIMARANTA luita ja toimintoja vastaamaan kaupunginosapuiston vaati- niemen, Katiskanlahden, Tasanteen ja Härmälänsaaren sata- Merkinnän kuvaus: mus- ja laatutasoa. mat. Satamien perusvarustukseen kuuluvat parkkipaikat, säh- köpisteet ja jätepisteet. Lisävarustuksena on mm. septitank- Merkinnällä on osoitettu olemassa olevat uimarannat, joissa OHJEELLINEN UUSI LEIRINTÄALUE kien tyhjennystä, polttoainejakelua ja mastonostureita. Esteet- on kattava palvelutaso mm. pukusuojat, wc/käymälä ja/tai Leirintäalueen sijoittamisen edellytykset ja yhteensovitta- tömiä venepaikkoja ja laitureita kalastukseen on toteutettu eri saunatilat sekä esimerkiksi talviuintimahdollisuus. Uimaran- minen luontoarvojen ja muiden tarpeiden kanssa tulee tut- puolille kantakaupunkia. Satamissa voidaan edelleen kehittää toina on osoitettu Tesomajärven, Tohlopin, Suomensaaren, kia tarkemman suunnittelun yhteydessä. Alue on tarkoi- esteettömyyttä, kanoottien säilytysmahdollisuuksia, veneiden, Tahmelan, Kaukajärven, Suolijärven, Peltolammin, Hervanta- tettu asemakaavoitettavaksi. kanoottien ja vesijettien vuokrausta sekä veneiden ja venetar- järven, Alasjärven sekä Rauhaniemen uimarannat. Merkinnällä vikkeiden myyntiä. Tällaisten kaupallisten toimintojen satamia osoitettujen uimarantojen lisäksi kantakaupungin alueella on Merkinnän kuvaus: voisivat olla esim. uusi Hiedanrannan satama tai Santalahden myös pienempiä uimapaikkoja. Yleiskaavassa on osoitettu tarve leirintäalueelle, sijoitusvaih- satama. Vanhat laivalaiturit tulisi kunnostaa käyttökelpoisiksi. toehtoina Härmälän, Alasjärven ja Suomensaaren ympäris- Rannoissa on jo olemassa sopiva syvyys laivaliikenteelle ja tule- töt. Leirintäalueen sijoittaminen edellyttää laajaa aluekoko- vaisuudessa niitä voidaan hyödyntää venematkailun lisäänty-

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -54-

OHJEELLINEN UUSI TAI KEHITETTÄVÄ UIMARANTA den rajausperusteet. Alueiden rajaukset on tehty vuoden 2017 meluselvityksen melumallinnuksen pohjalta siten, että kau- Merkinnän kuvaus: punkihiljaisuuden määritelmän mukainen päivämelun tavoi- Merkinnällä on osoitettu uudet tai kehitettävät uimarannat. tetaso 50 dBLAeq alittuu lähes koko alueella. Tampereen hiljai- Uusi palvelutasoltaan kattava uimaranta olisi tarpeen sijoit- sia alueita arvioidaan meluselvityksessä viiden vuoden välein. taa Hiedanrantaan, Raholanrantaan, Vuorekseen ja Härmä- länrantaan uusien asuinalueiden palveluiksi. Pyynikin ja Lah- YLEISKAAVA-ALUEEN RAJA desjärven uimarantoja on tavoitteena kehittää. Kehittämi- sen yhteydessä rannan sijaintia voidaan tarvittaessa muuttaa nykyisestä.

KAUPUNKIHILJAINEN VIRKISTYS-TAI LUONNON- Kantakaupungin vaiheyleiskaava - valtuusto SUOJELUALUE kausi 2017-2021. Tarkistetut merkintöjen Alueidenkäytön suunnittelussa tulee pyrkiä siihen, että kuvaukset. kaupunkihiljaisilla laajemmilla virkistys- ja luonnonsuojelualueilla melutilanne paranee tai säilyy nykyisellä tasolla. OHJEELLINEN LUONNON YDINALUE

Merkinnän kuvaus: Merkinnän kuvaus: Kohdemerkinnällä on osoitettu keskuspuistoverkoston alueella Merkinnällä on osoitettu ekosysteemipalvelut ja viherrakenne ja luonnonsuojelualueilla olevia laajempia, kaupunkihiljaisia selvityksen (2014) pohjalta luonnon ydinalueeksi luokiteltava virkistysaluealuekokonaisuuksia. Merkinnällä pyritään varmis- laaja yli 100 hehtaarin yhtenäinen ja luontoarvoiltaan moni- tamaan, etteivät (kohdemerkinnällä osoitetut) hiljaiset alueet puolinen metsäalue Kauppi-Niihamassa. Merkintä sisältää pienene tai pirstoudu eikä melutilanne niillä heikkene. Vaiku- luonnonsuojelualueita ja luonnon monimuotoisuuden kan- tukset alueiden melutilanteeseen tulisi arvioida ja tarvittaessa nalta arvokkaita alueita. Alueella on myös vuonna 2017 laadi- ottaa huomioon kaikessa maankäytössä. tun kantakaupungin meluselvityksen mukaisia hiljaisia alueita, joissa liikennemelun taso on alle 35 dB. Luonnon ydinaluetta ei Merkintä perustuu Tampereen kaupungin kestävä kaupun- ole asemakaavoitettu. Luonnon ydinalueen arvot tulisi huomi- ki-palvelualueen, ympäristönsuojelun, laatimaan selvityk- oida Kauppi-Niihaman keskuspuistoverkoston kehittämistar- seen: Selvitys Tampereen kantakaupungin hiljaisista virkistys- vealueen kokonaissuunnitelmassa. Luonnon ydinalue-merkin- alueista- rajausperusteet sekä alueiden kartoitus ja määritys nällä on vaikutusta myös Teiskontien varren ja Taysin alueen (2020). Selvityksessä esitetään aluerajauksina melu- ja maan- kehittämissuunnitelmiin ja asemakaavahankkeisiin. käyttötilanteen pohjalta valitut kaupunkihiljaiset, laajemmat virkistys- ja/tai luonnonsuojelualuekokonaisuudet sekä nii-

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -55-

Kartta 2: Viherympäristö ja Kantakaupungin yleiskaava 2040 (voimaan 20.1.2020) kumottavien vapaa-ajan palvelut merkintöjen määräykset

KESKUSPUISTOVERKOSTO pahtumien järjestäminen, keskitetyn pysäköinnin mahdolli- YLEISMÄÄRÄYS Alueita ylläpidetään ja kehitetään yhtenäisinä, hyvin saa- suudet sekä luonto- ja muut arvot. Kantakaupungin yleiskaava 2040 kumottavat vutettavina sekä toiminnoiltaan ja luonnon ympäristöltään OHJEELLINEN KESKITETTYJEN LIIKUNTA-, URHEILU- merkinnät ja määräykset ohjaavat tarkemman monipuolisina virkistys- ja viheralueina. Maisemaa muutta- vu va maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muut näihin JA VAPAA-AJAN PALVELUIDEN TARVEALUE tason suunnittelua, kunnes Kantakaupungin vai- verrattavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia kuten MRL 128 Alueelta tulee selvittää sijoituspaikka keskitetyille liikunta- ja urheilupalveluille. Sijoituspaikan valinnassa tulee huomi- heyleiskaava - Valtuustokausi 2017-2021 on voi- §:ssä on säädetty. oida liikunta- ja urheilupalveluiden hyvä saavutettavuus ja massa. Aluetta ja sen toimintoja tarkemmin suunniteltaessa ja lupa- tapahtumien järjestäminen. menettelyn yhteydessä tulee ottaa huomioon luontoarvot, kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot, ja varmistaa ge-1 GEOLOGISESTI ARVOKAS KALLIOALUE Merkinnän kuvaus: virkistys- ja ulkoilureittien ja ekologisen verkoston jatkuvuus. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon geologisten, Kantakaupungin yleiskaava 2040 muutos mah- Alueelle voidaan sijoittaa pääkäyttötarkoitusta palvelevia maisemallisten ja luonnontieteellisten arvojen säilyminen. rakennuksia sekä hulevesien hallintaan tarkoitettuja raken- dollistaa vaihekaavassa todetut tarkistukset yleis- teita tarkempien suunnitelmien mukaisesti. Alueella olevat OHJEELLINEN VIHERVERKOSTON kaavan yleismääräysten, maankäytön, strategis- rakennukset voidaan säilyttää. Rakennusten perusparanta- YHTEYSTARVEALUE Aluetta suunniteltaessa tulee ottaa huomioon viihtyisien ja ten kehittämisperiaatemerkintöjen sekä liikenne- minen, korjaaminen ja vähäinen laajentaminen sekä tuhoutuneen rakennuksen uudelleen rakentaminen ovat sallittuja. turvallisten virkistysyhteyksien sekä toimivien ekologisten järjestelmän sekä alueiden ja kohteiden erityiso- yhteyksien kytkeytyminen keskuspuistoverkostoon. minaisuuksia kuvaavien merkintöjen ja määräys- ASUMISEN JA VIRKISTYKSEN SEKOITTUNUT ALUE Aluetta kehitetään nykyisen virkistyskäytön ja/tai OHJEELLINEN EKOLOGINEN YHTEYS ten osalta. Kaupunginhallitus voi päättää niiden alueen ekologisten yhteyksien lähtökohdista. Alueelle on Yhteydellä on merkitystä eliölajien liikkumiselle ja luonnon vaihekaavan merkintöjen ja määräysten voimaan mahdollista osoittaa täydentävää asuntorakentamista monimuotoisuuden säilymiselle. Ekologisen yhteyden jatkuvuus ja kytkeytyminen keskuspuistoverkostoon tulee tulosta, joihin ei kohdistu muutoksenhakua. nykyisten toimintojen väistyttyä ja varmistamalla alueen soveltuminen rakentamiseen. turvata. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muut näihin verrattavat toimenpiteet ovat vkk OHJEELLINEN KESKUSPUISTOVERKOSTON luvanvaraisia kuten MRL128 §:ssä on säädetty. KEHITTÄMISTARVEALUE Alueelle tulee laatia kokonaissuunnitelma, jonka tavoittee- Tarkemman suunnittelun yhteydessä tulee huomioida ar- na on vahvistaa alueen tunnettavuutta ja saavutettavuutta vokkaat luontokohteet sekä varmistaa, että ekologinen yh- koko kaupunkiseutua palvelevana monipuolisena keskus- teys säilyy mahdollisimman leveänä, puustoisena ja luon- puistona. Suunnitelmalla tulee yhteen sovittaa virkistystoi- non olosuhteiltaan monipuolisena.

mintojen ja -palveluiden tarpeet ja muu maan käyttö luon- OHJEELLINEN VIRKISTYSYHTEYS nonympäristön ja maiseman arvojen kanssa. Keskuspuistoverkostoa yhdistävä virkistysyhteys tai lähivir- KESKITETTYJEN LIIKUNTA-, URHEILU- JA VAPAA- kistysalueiden sarja. Tarkemman suunnittelun yhteydessä Vu AJAN PALVELUIDEN ALUE tulee ottaa huomioon lähivirkistysalueiden riittävyys, luon- Alue on varattu liikunta- ja urheilu- tai vapaa-ajan palveluille toarvot, kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot sekä ja niiden tarvitsemille rakennuksille ja rakenteille. Tarkem- varmistaa virkistysyhteyksien ja ekologisten yhteyksien jat- massa suunnittelussa tulee ottaa huomioon palveluiden kuvuus. Yhteyden luonne voi vaihdella rakennetusta luon- monipuolisuus ja monikäyttöisyys, hyvä saavutettavuus, ta- nonmukaiseen.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -56-

POLKU

KAUPUNGINOSAPUISTO Alueella sijaitsee asemakaavan mukainen kaupunginosapuisto. Tarkemman suunnittelun yhteydessä tulee varmistaa kaupunginosapuiston riittävä koko, monipuolinen palvelutaso, hyvä saavutettavuus sekä kytkeytyminen ym- päröiviin asuinalueisiin ja viherympäristöön.

OHJEELLINEN UUSI KAUPUNGINOSAPUISTO Alueelle on varattava tilaa uudelle kaupunginosapuistolle, jonka toteuttaminen on ajankohtainen uuden keskustan tai asuinalueen kehittämisen yhteydessä. Kaupunginosapuis- ton tulee olla hyvin saavutettava, riittävän suuri sekä toiminnoiltaan ja luonnonympäristöltään monipuolinen.  PIENVENE - TAI LAUTTASATAMA UIMARANTA

OHJEELLINEN UUSI TAI KEHITETTÄVÄ UIMARANTA

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -57-

Kartta 3: Kulttuuriperintö Kantakaupungin vaiheyleiskaava - valtuustokausi 2017-2021 merkinnät ja -määräykset

Kartalla esitetään huomioon otettavat valtakunnallisesti, Vesialueiden muuttuva maan käyttö viittaa täydennysraken- mät ovat pääväyliltä avautuvia pitkiä näkymälinjoja kohti kes- maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat rakennetun kult- tamiseen, jossa rantaviivaa muokataan siten, että täydennys- kustaa tai kantakaupungin läpi kulkevaa harjujaksoa. Perin- tuuriympäristön alueet ja kohteet, kulttuurimaisemat ja rakentamista tulee nykyisille vesialueille. Kaavakartalla näistä nemaisemat ja -biotoopit ovat joko rakennettuja perinnemai- arkeologiset kohteet. Vaiheyleiskaavassa tarkistetaan vain alueista on osoitettu Hiedanranta kaavamerkinnällä keskusta- semia, kuten puutarhakulttuurin avoimia ympäristöjä, tai osa merkinnöistä. Lisäksi on erillinen kartta kartan 3 kumot- toimintojen ja virkistyksen sekoittunut alue. Myös esimerkiksi maaseutumaisia kulttuurimaisemia, kuten niittyjä, ketoja tai tavista merkinnöistä ja määräyksistä. Raholan puhdistamon alueelle osoitettu täydentäminen ja Vii- ahoja.

nikan jätevedenpuhdistamon alueen uusi maan käyttö voivat Palstoittamalla syntyneistä pientaloalueista on laadittu selvitys YLEISMÄÄRÄYS aiheuttaa muutoksia nykyiseen rantaviivaan. ”Palstoittamalla syntyneet pientaloalueet Tampereella”, joka on Muuttuvan maankäytön alueilla on arvioitava kulttuu- Arkeologisen tiedon täydentymisellä tarkoitetaan esimerkiksi valmistunut vuonna 2019. (Selvitys ei ole saavutettava.) Selvi- riympäristöjä koskeva selvitystarve yhteistyössä museo- museoviranomaisen saamia ilmoituksia mahdollisista mui- tyksen arvokkaimmista kohteista ei muodostu riittävän laajoja viranomaisen kanssa. Vesialueiden muuttuvan käytön naisjäännöksistä. Mahdolliset muinaisjäännökset ovat löydet- yleiskaavassa osoitettavia aluekokonaisuuksia. Tarkemmassa yhteydessä on arvioitava vedenalaiseen kulttuuripe- tyjä kohteita, joista museoviranomainen on saanut ilmoituk- suunnittelussa on kuitenkin huomioitava palstoittamalla syn- rintöön liittyvien selvitysten tarpeellisuus yhteistyössä sen, mutta joita arkeologi ei ole käynyt inventoimassa maas- tyneiden pientaloalueiden arvot laadittuun selvitykseen poh- museoviranomaisen kanssa. Selvitystarvetta arvioita- tossa. Näistä osa saattaa olla muinaisjäännöksiä, osa muita jautuen. Selvityksessä alueiden arvottaminen sisältyy kunkin essa on huomioitava myös arkeologisen tiedon jatkuva kulttuuriperintökohteita ja osa sellaisia, ettei niillä ole arkeo- alueen esittelyn yhteydessä olevaan yhteenveto-kappaleeseen täydentyminen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä Tam- logista merkitystä. Kaavaselostuksessa on esitetty listaus ja sekä kartoilla esitettyihin muutokselle herkkiin alueisiin. Selvi- pereen maisemallisten erityispiirteiden säilymiseen. kartta kohteista, joista Pirkanmaan maakuntamuseo on saa- tyksessä todetaan palstoittamalla syntyneiden pientaloaluei- Yksityiskohtaisessa suunnittelussa on huomioitava myös nut edellä mainitun ilmoituksen ja jotka edellyttävät lisätutki- den rakentuneen ilman asemakaavan ja rakentamistapaoh- palstoittamalla syntyneiden pientaloalueiden arvot. muksia viimeistään asemakaavoituksen yhteydessä. Selostuk- jeen sääntelyä, eivätkä myöhemmin toteutetut rakennustyy- Merkinnän kuvaus: sessa oleva listaus on lokakuulta 2020. Lista päivittyy saatujen pit ole muuttaneet alueiden perusluonnetta. Pientaloalueiden Yleismääräyksessä mainituilla muuttuvan maankäytön alu- ilmoitusten perusteella, joten tuorein tieto on aina varmistet- täydentäminen pientaloilla ei siis uhkaa alueiden ominaisluon- eilla tarkoitetaan ensisijaisesti yleiskaavan kartalla 1 osoitettava nuseoviranomaiselta. netta, mutta erityisesti vanhimman ajallisen rakennuskannan tuja Kaupunkistraegian kasvun ja elinvoiman vyöhykkeitä säästäminen ylläpitää alueiden kerroksellisuutta. Yleismääräyksessä mainitut maisemalliset erityispiirteet viit- ja erityisesti vyöhykkeiden sisällä olevia keskustatoimintojen taavat avoimien maisematilojen selvityksessä esitettyihin mai- Lista kohteista, joista Pirkanmaan maakuntamuseo on saanut alueita. Kulttuuriympäristöjä koskeva selvitystarve tulee arvi- semallisesti tärkeisiin selännealueisiin, tärkeisiin lähestymisnä- ilmoituksen, ja jotka edellyttävät lisätutkimuksia viimeistään oida asemakaavahankkeiden yhteydessä. Selvitystarve tulee kymiin ja perinnemaisemiin sekä Pirkanmaan ely-keskuksen asemakaavoituksen yhteydessä: arvioida erityisesti, mikäli asemakaavassa muutetaan alueen aineistoissa esitettyihin perinnebiotooppeihin. Pääosa mai- nykyistä käyttötarkoitusta. Asemakaavahanke ei itsestään sel- 1, Nurmelinin torppa, mahdollinen muinaisjäännös. Historiallinen tor- semallisesti tärkeistä selännealueista on metsäisiä, jyrkkärin- västi laukaise tarvetta kulttuuriympäristöä koskevien selvitys- panpaikka: raportin Raninen 2016 kohde 18. teisiä alueita, jotka sijoittuvat pääasiassa yleiskaavan keskusten laatimiselle, vaan selvitystarve on aina arvioitava tapaus- 2, Villilä Ala-Villilä, mahdollinen muinaisjäännös. Historiallinen kylän- puistoverkostoksi osoitetulle alueelle. Tärkeät lähestymisnäky- paikka: raportin Raninen 2016 kohde 21. kohtaisesti yhteistyössä museoviranomaisen kanssa.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -58-

3, Villilä Yli-Villilä, muu kohde/mahdollinen muinaisjäännös. Historial- linen kylänpaikka: raportin Raninen 2016 kohde 22. 4, Ratakistonkatu, mahdollinen muinaisjäännös. Historiallinen torpan- paikka: raportin Raninen 2016 kohde 19. 5, Epilänkatu, mahdollinen muinaisjäännös. Historiallinen torpan- paikka: raportin Raninen 2016 kohde 17. 6, Kohma, löytöpaikka. Metsäpolulta pintalöytönä taitavasti taottu nuolenkärki. 7, Tapatoranlahti, löytöpaikka. Rautakirveen löytöpaikka. 8, Kauppi Irjala, löytöpaikka. Metallinetsinnässä on löytynyt 15 sent- timetrin syvyydestä harvinainen Sigismund-kuninkaan hopearaha 1590-luvulta. Löytöpaikka sijaitsee kaukana tunnetuista historiallisista asutuksista. Löytöpaikalla voi olla yhteys Näsijärven jäällä kulkenee- seen talvitiehen. 9, Hepovuori, löytöpaikka. Jääkengän löytöpaikka, löydetty metallinet- sinnässä. 10, Pitkäniitty, löytöpaikka. Jääkengän löytöpaikka, löydetty metallinet- sinnässä 2014. 11, Ojalan turveradan asuinkasarmi, mahdollinen muinaisjäännös. Mahdollisesti turveradan asuinkasarmin nurkkakiviä. Yleisöilmoitus maaliskuussa 2020.

12, Linnainmaan koulu, mahdollinen muinaisjäännös. Ilmoitus raja- Kartalla on esitetty kohteet, joista Pirkanmaan maakuntamuseo on saanut ilmoituksen, mutta joita arkeologi ei ole käynyt inventoimassa pyykistä, johon liittyy pitkänomainen röykkiö. maastossa. Kohteet edellyttävät lisätutkimuksia viimeistään asemakaavoituksen yhteydessä. Kartan tilanne on lokakuulta 2020. 13, Ristinarkun pellot valtatien 9 molemmin puolin, mahdollinen mui- naisjäännös. Pellolta löytynyt mm. viikinkiaikainen soljen katkelma ja leijonasoljen katkelma. Lisäksi paljon 1800- ja 1900-lukujen metalli- netsinlöytöjä. 14, Huringin pelto, löytöpaikka. Lukuisia historiallisen ajan ja rautakauden löytöjä, laaja alue myös lähialueen löydöt. 15, Pulleriikinahde, löytöpaikka. Historiallisen ajan ja rautakauden löy- töjä. 16, Messukylän Kirkkosuo, löytöpaikka. Historiallisen ajan ja rautakauden löytöjä. 17, Juvan pelto/Juva, löytöpaikka. Historiallisen ajan ja rautakauden löytöjä. 18, Selkämäki, mahdollinen muinaisjäännös. Mahdollinen kuppi laa- kean avokallion päällä. 19, Solkivuori, löytöpaikka. Jääkengän löytöpaikka.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -59-

ARVOALUEET JA KOHTEET asukkaiden ja kaupungin identiteettiin ja se lisää asukkaiden koskevissa hankkeissa, kaavojen ajanmukaisuutta arvioitaessa ympäristötietoisuutta. Harjumaisemalla on myös matkailulli- ja aluetta koskevissa toimenpiteissä sekä tarkemmassa suun- mav VALTAKUNNALLISESTI ARVOKAS MAISEMA-ALUE nen merkitys elinkeinonharjoittajille. nittelussa tulee ottaa huomioon kulttuurihistoriallisesti arvok- Alueen suunnittelussa on varmistettava, että valta- kaan rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja Maisema-alueiden inventoinnin vaikutusarviossa todetaan, kunnallisesti merkittävät maisema-arvot säilyvät. identiteetti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää teollisen Tam- että sen oikeusvaikutukset syntyvät kaavoituksen kautta. pereen kulttuuriympäristön säilymiseen ja maisemallisiin eri- Merkinnän kuvaus: Alueen sijainti valtakunnallisella maisema-alueella ei pääsään- tyispiirteisiin. Aluetta koskevassa suunnittelussa tulee kuulla Merkinnällä on osoitettu valtioneuvoston vuoden 1995 peri- töisesti aiheuta suoria maanomistajaan kohdistuvia oikeusvai- museoviranomaisia. Alueen täydennysrakentaminen on mah- aatepäätöksellä valitut valtakunnallisesti arvokkaat maisema- kutuksia, mutta esimerkiksi rakentamisen ja muiden toimen-

dollista. Myös ympäröivien alueiden maan käyttö saattaa vai- alueet sekä maisema-alueiden päivitysinventoinnissa 2015 piteiden lupaharkinnan kautta niitä voi syntyä. Kaavoitukseen kuttaa kulttuuriympäristön arvojen säilymiseen. Vaikutuk- esitetyt laajennusalueet. Kantakaupungin alueella valtakun- niistä syntyy sisältövaatimuksia ja velvollisuus selvittää ympä- sia arvojen säilymiseen tuleekin arvioida myös muutettaessa nallisesti merkittäviä maisema-alueita ovat maisema-aluei- ristövaikutuksia. Kaavoituksen lisäksi maisema-alueet tulisi

maankäyttöä arvoalueiden välittömässä läheisyydessä. den päivitysinventoinnin mukaan Epilänharju, Pispalan-Pyy- huomioida maisemaa voimakkaasti muuttavissa hankkeissa, nikinharju, Kalevanharju ja Aakkulanharju. Näistä Pyynikki on kuten maa-ainesten ottamisessa, teiden rakentamisessa ja Luettelo maakunnallisesti arvokkaista rakennetuista kulttuu- jo aikaisemmin luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi mai- rakennusten purkamisessa, joissa päivitysinventoinnin aineisto riympäristöistä: sema-alueeksi. Muut harjut ovat tulleet inventointiin mukaan tulisi huomioida hankkeista ja niiden luvista päätettäessä. Kaarilan ja Raholan kartanot ja ympäristön asuinalueet M1 uusina kohteina. Päivitysinventoinnissa Pyynikin aluerajausta Arvokkaat maisema-alueet saattavat paikallisesti rajoittaa tai Alueeseen kuuluvat aukion lamellitalot, jotka ovat 1960-70-luvuil- on laajennettu. Edellä mainitut harjualueet ovat osa valtakun- asettaa reunaehtoja uusiutuvan energian/tuulivoiman/vesivoi- ta, Puisto-Kaarilan atrium-talot (kytkettyjä omakotitaloja) vuodelta nallisesti arvokasta ”Pirkanmaan harjumaisemat” -kohdetta. man rakentamiselle. 1967, Raholan kartano (1700-luvulta) sekä kartanoympäristön asui- Valtioneuvosto ei ole vielä tehnyt lopullista päätöstä valta- nalueet ja siirtolapuutarha. Harjun hautausmaa ja kirkon paikka (1600-1800) sekä Gaddin kappeli 1785 liittyvät läheisesti kartanon kunnallisista maisema-alueista. Kaavamääräyksessä mainittu MAAKUNNALLISESTI ARVOKAS RAKENNETTU alueeseen. maisema-arvojen säilyminen viittaa mm. harjuluontoon, geo- KULTTUURIYMPÄRISTÖ TAI KOHDE (M1-23) Lielahden kartano ja tehdasalue / Hautausmaa ja muisto- morfologiaan (maanpinnan muodot ja rakenne) ja kulttuuri- Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakenta- kappeli M2 historiaan. misessa ja käytössä tulee turvata ja edistää alueen kau- Kts. kohde M5, johon kohde M2 liittyy. Maakuntakaavassa yhteen liittyvät kohteet on yleiskaavassa erotettu kahdeksi eri kohteeksi Tampereen harjut ovat osa lähes 200 kilometriä pitkää Poh- punkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja esittämisteknisistä syistä. jankankaalta Ensimmäiselle Salpausselälle ulottuvaa sauma- edelleen kehittämistä. Uusi rakentaminen on sopeutet- Niemen kartano ja asuntoalue / Paritalot M3 muodostumaa. Tampereen kaupungin alueella harjujakso tava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajal- liseen kerroksellisuuteen. Kohteiden indeksi viittaa mer- Kts. kohde M4, johon kohde M3 liittyy. Maakuntakaavassa yhteen lävistää lähes koko kaupunkialueen luodekaakkosuunnassa. liittyvät kohteet on yleiskaavassa erotettu kahdeksi eri kohteeksi Tampereen harjut ovat kulttuurihistoriallisesti merkittäviä ja kinnän kuvauksessa esitettyyn luetteloon. esittämisteknisistä syistä.

liittyvät olennaisesti Tampereen kaupungin syntyyn ja kasvuun. Merkinnän kuvaus: Niemen kartano ja asuntoalue / Kartano ja asuntoalue M4 Harjujen kasvillisuus on monipuolista ja arvokasta ja ne ovat Merkinnällä on osoitettu Pirkanmaan maakuntakaavassa Kartanon rakennuksista päärakennus on rakennettu 1861, kellari keskeinen osa kantakaupungin viheralueverkostoa. Tampereen 2040 osoitetut maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kult- 1877, navetta/talli 1917-18. Vieraspytinki ja aitta ovat vanhempia. Alueen ominaispiirre on kerroksellisuus, joka on syntynyt maata- kaupunkirakenne ja maisema-alueet limittyvät toisiinsa ja har- tuuriympäristöt. Alueen suojelun toteuttamistapa tulisi rat- louselinkeinon ja puunjalostusteollisuuden toimimisesta samalla jumaisemat ovat maisemanähtävyyksiä. Niillä on merkitystä kaista asemakaavoituksella. Tavoitteena on rakennusperinnön alueella ja osin samaan aikaan. A. Ahlström Oy:n Niemen saha asukkaiden hyvinvoinnille, aluetaloudelle sekä luonnon moni- ja kulttuuriympäristöjen monimuotoisuuden vaaliminen ja nii- toimi kartanon itäpuolella vuodesta 1889 1960-luvulle. Maatalo- muotoisuudelle. Pirkanmaan harjumaisema on yhteydessä den säilymisen turvaaminen tarkoituksenmukaisesti. Aluetta usrakennukset olivat käytössä 1900-luvun alkupuolella omavarai-

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -60- suuteen pyrkivän tehdasyhdyskunnan elintarviketuotantoon. Alue Saukonmäki ja Litukan rivitalot M10 Kauppaopisto M14 liittyy kiinteästi Lielahden kartanon ja tehdasalueen ympäristöön. Pistetalot korkeimmalla kohdalla mäellä ja lamellikerrostalot rin- Rakennus on toteutettu kilpailuvoiton perusteella ja on edustava nettä myötäillen edustivat aikansa aluerakentamisenihanteita. modernin aikakauden kohde. Rakennus otettiin käyttöön v. 1965. Lielahden kartano ja tehdasalue / Kartano ja tehdasalue M5 Rakennukset on toteutettu 1960-luvulta alkaen. Saukonmäki ver- Vesitorni ja keittämö hallitsevat maisemaa maamerkkeinä. Alue Ruotula M15 tautuu vähän vanhempaan Kalevan rakentamiseen aivan Saukon- muodostaa kerroksellisen tehdasalueen, jota on täydennetty vä- Kerrostaloissa käytössä ollutta betonielementtitekniikkaa haluttiin mäen naapurissa. Saukonmäki muistuttaa myös Helsingin Pihlaja- hitellen. Lielahti liittyy läheisesti Niemen kartanoon ja asuinaluee- hyödyntää myös pientalorakentamisessa ja kytketty omakotitalo- mäen metsälähiötä, joka oli arkkitehti Olli Kivisen ehkä tunnetuin seen. Lielahdessa oli aikoinaan isoja maatiloja ja kartanoita, joiden tyyppi Ruotulanrivi syntyi. Vaikka asukkaat ovat olleet taloihin tyyty- aluesuunnittelutyö. Toisen maailmansodan jälkeen rakennettiin vaikutuksesta perustettiin myös torppia. Teollisuus Lielahdessa väisiä, ei rakennustapa yleistynyt pientaloihin. Arvoalueeseen kuu- Saukonpuistoon parakkeja, jotka toimivat hätämajoituksena asuk- alkoi sellun keitolla kartanon navetassa v. 1914. Lielahti oli vuoteen luu myös lamelli- ja pistetaloja sekä omakotitaloja vuosilta 1963-66. kaille. Hätämajoitus kesti aina vuoteen 1958 asti. Silloin valmistui- 1950 asti Ylöjärveä. Ruotulan alue ilmentää teollisuuskaupungin suunnitelmallista laa- vat Sammonkartanon pistetalot. Ludekylän kaupungin vuokratalot jentumista mm. korkeatasoisella asuinaluesuunnittelulla. Pyynikin kohteet ja Viikinsaari / Varala, Pyynikin Trikoo ja lievittivät kansalaissodan jälkeistä asuntopulaa. Litukan kaksiker- Rosendahl M6 roksiset rivitalot ja kahteen osaan Kekkosentien vuoksi jakaantunut Messukylän kirkot ympäristöineen / Vanha kirkko ja ympä- Pyynikin harju kuuluu Tampereen huomattavimpiin luonnonmaise- siirtolapuutarha sijoittuvat myös alueelle. Alueella on vapaa-ajan, ristö M16 makokonaisuuksiin. Sen korkeus Pyhäjärven pinnasta on 77m. Pyy- työväenkulttuurin ja puutarha-aatteen historian rakennuksia. Paikan nimi on syntynyt keskiajalla, kun pappien piti pitää kirkos- nikki on osa pitkää harjumuodostelmaa, joka lähtee Salpausselältä sa messuja. Messukylän kappeliseurakunta syntyi 1400-luvulla ja Kalevan ateljeetalo M11 ja jatkuu aina Etelä-Pohjanmaalle asti. Alue on osa valtakunnalli- aluksi pystytettiin puinen kirkko. Seurakunnan vaurastuttua ra- Kalevan ateljeetalo on rakennettu Taiteilijaseuran jäsenten asun- sesti arvokasta maisema-aluetta. Kun kaupunki perustettiin 1779, kennettiin vielä olemassa oleva kivinen kirkko 1500-luvun alussa. noiksi ja työtiloiksi v. 1961. Rakennus on edelleen käytössä ja sitä saivat kaupunkilaiset Pyynikin alueen yhteislaidunmaaksi ja kerätä Messukylänkatu/tie toimii yhtenä sisääntuloväylänä kaupunkiin. on pidetty kunnossa. Rakennus sijaitsee Kiovanpuiston eteläpuo- sieltä käyttöpuunsa. Pyynikillä on myös merkittävää rakennushisto- Vanhan Messukylän kunnan keskustan rakenne on edelleen näh- lella viihtyisässä viherympäristössä. Ateljeitten suuret ikkunat avau- riaa: Pyynikin Trikoon tuotantorakennukset 1898-1971, hotelli Ro- tävissä. Palvelut ovat vähentyneet, mutta edelleen on rakennusten tuvat pohjoiseen, kuten taiteen tekemisessä on tärkeää. Valo on sendahl 1977, Pyynikin kesäteatteri 1959/1994, asuinkerrostaloja, alakerroissa liiketiloja ja liiketoimintaa. silloin melko samanlainen, vuodenajasta riippumatta. työsuhdeasuntoja, Varalan urheiluopisto 1893-1976, asuinpienta- Messukylän kirkot ympäristöineen / Uusi kirkko ja ympä- loja ja tuotantorakennuksia 1800-luvulta alkaen. Kantasairaala, voimalaitos ja asuinrakennukset M12 ristö M17 Arkkitehtikilpailun voittivat arkkitehdit Erkki Helamaa ja Veijo Mar- Kaupin pumppaamo ja vesitornit/Vanha ja uusi vesitorni M7 Kts. kohde M16, johon kohde M17 liittyy. Maakuntakaavassa yh- tikainen. V. 1958 aloitettiin rakennustyöt ja v. 1962 sairaala aloitti Yleinen vesijohto on ollut Tampereella toiminnassa vuodesta 1884 teen liittyvät kohteet on yleiskaavassa erotettu kahdeksi eri koh- toimintansa. Uusia rakennuksia on rakennettu jatkuvasti ja muutos lähtien. Kohteessa on kaksi vesitornia, joiden katolla on observa- teeksi esittämisteknisistä syistä. alueella onkin pysyvää. Sairaalasta puhutaan campus-alueena ja se toriot. Korkeapainevesijohdon säiliö rakennettiin Pyynikille, kun on monipuolinen terveydenhoidon opetus-, terveysteknologia- ja Kaukajärven aloituskorttelit ja Haihara M18 huomattiin että paine keskustassa olevassa vesijohdossa ei riitä yritysalue. Alueella on tärkeä rooli kaupunkikuvassa, Teiskontien si- Keskisen ja Ahdin rakennusliikkeet ostivat Haiharan kartanon maat korkeampia rakennuksia varten. Tämä kävi pieneksi ja uusi raken- sääntuloväylän varressa ja Kissanmaankadun päätteenä. Hyvin hoi- ja Tampereen laajin yksityinen aluerakentamiskohde sai alkunsa. nettiin Kauppiin 1928. Tämäkin kävi pieneksi ja uusin rakennettiin detut viheralueet ovat vastapainona massiiviselle rakentamiselle. Pitkät ja matalat talonauhat korostavat maiseman vaakasuoria entisen viereen 1959. Tornit ovat säilyttäneet arkkitehtoniset piir- linjoja Kaukajärveen viettävällä rinteellä. Alueen yleisilme on hyvin teensä. Kaupinojan pumppulaitos toimii edelleen. Kissanmaa, Hipposkylä ja Hakametsän jäähalli M13 yhtenäinen ja tyylikäs nauhaikkunoiden ja valkoisen ulkovärityksen Kissanmaan asemakaavoitusta voidaan pitää koko maata ajatellen Kaupin pumppaamo ja vesitornit / Kaupinojan pumppulai- johdosta. Alue on selkeästi rajautuva kokonaisuus ja venesatama huomattavana esimerkkinä toisen maailmansodan jälkeen vallin- tos M8 sekä rantapuistot täydentävät alueen viihtyisyyttä. neista suunnitteluihanteista. Kissanmaalla ei ole tyyppitaloja, mut- Kts. kohde M7, johon kohde M8 liittyy. Maakuntakaavassa yhteen ta talot ovat kuitenkin hyvin saman henkisiä. Rakentamisessa pyrit- Hyppösen kenkätehdas ja Lokomon hallit M19 liittyvät kohteet on yleiskaavassa erotettu kahdeksi eri kohteeksi tiin yhtenäiseen toteutukseen luontosuhteita myötäilevällä, mutta Alue ilmentää suurten teollisuuslaitosten 1900-luvun alun raken- esittämisteknisistä syistä. silti kurinalaisella yleisotteella. Hakametsän jäähalli on Suomen tamista. Sijoittuminen irti koskesta radan varteen on seurausta Petsamo M9 ensimmäinen (1965). Hipposkylän puukerrostalot on rakennettu koskivoimasta vapautumisesta. Junaradan läheisyys taas on tärkeä Petsamo on 1920-50-lukujen esikaupunki. Asutushistorialtaan Pet- 1947-49. Hipposkylän kaksikerroksiset kerrostalot on toteutettu kuljetusten vuoksi. Tiilirakennus muodostaa dominantin kaupun- samo edustaa työläiskaupunginosaa ja omakotirakentamisen ihan- pula-ajan rakentamisena ja sosiaalisena asuntotuotantona. kikuvassa. netta sekä puutarhakaupunkiaatetta.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -61-

Rantaperkiö M20 1880-luvun loppupuolelle saakka, jolloin se suljettiin. Sen jälkeen merkinnällä /SJ, jälleenrakennuskauden alue. Kaavamääräyk- Rantaperkiö on Hatanpään kartanon takamaille ja huvila-alueelle siellä oleili muutaman vuoden Tallqvistin pässejä ja riehakasta sessä mainitut säilytettävät kulttuuriympäristön ominaispiir- rakennettu esikaupunki Härmälän tapaan. Rantaperkiön aluetta on joutoväkeä Pirkkalasta ja Tampereelta. Vuonna 1893 kaupunki osti teet tarkoittavat jälleenrakennuskauden alueiden rakennusten asutettu jo 1880-luvulta lähtien. Koulu valmistui 1925. Alueeseen saaren ja uusi ravintola rakennettiin palaneen tilalle 1895, mutta kuuluvat myös Hatanpäänhovi, Pyhäjärven rantapuisto, Perkiön- sekin paloi. Nykyinen ravintola rakennettiin v. 1900. osalta esimerkiksi julkisivumateriaaleja, kattokaltevuuksia, jul- puiston rivitalot 1956-57 sekä kerrostalot 1950- ja 1960-luvuilta. kisivuaukotusta ja rakennusten ulokkeita. Asuin- ja talousra- Rantaperkiö muodostaa asuntonauhan teollisuusalueen luoteis- PAIKALLISESTI ARVOKAS RAKENNETTU KULTTUU- kennusten sijainnin ja koon tulee sopeutua alueen alkuperäi- puolelle. RIYMPÄRISTÖ (P1-19) seen luonteeseen, ja myös katutilan ominaisuuksissa tulee säi- Härmälä M21 Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakenta- lyttää alkuperäistä luonnetta. Mikäli alueella laaditaan vain Härmälä sai nimensä Härmälän talosta, joka sijaitsi Valmetin alueel- misessa ja käytössä tulee turvata ja edistää alueen kau- yhtä tonttia koskeva asemakaavamuutos, kaava-asiakirjoissa la. Härmälä on Hatanpään kartanon takamaille ja huvila-alueelle tulee esittää periaatteet siitä, miten ympäröivillä tonteilla voi- rakennettu esikaupunki. Alue rakentui pääasiassa omakotialueeksi punkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja 1930-luvulla. Valmetin työväestöä varten rakennettiin myös ker- edelleen kehittämistä. Uusi rakentaminen on sopeutet- daan toteuttaa vastaava muutos, esim. täydennysrakentami- rostaloja. Aluetta on laajennettu useaan otteeseen, mm. lentoken- tava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajal- nen. Kaupunkirakenteeseen ja -kuvaan olennaisesti vaikuttavat tän siirryttyä Pirkkalan puolelle 1980-luvulla. Alueeseen kuuluvat liseen kerroksellisuuteen. Kohteiden indeksi viittaa mer- muutokset tarkoittavat mm. tonttijakoja, jotka johtavat alueen Härmälän teollisuusalue ja Pyhäjärven rantapuisto, Nuolialantien kinnän kuvauksessa esitettyyn luetteloon. alkuperäisen luonteen muutoksiin mm. rakenteen tiiveyden ja asuin- ja liiketalot, Toivonkadun ja Tuomaankadun pienkerrostalot. katunäkymien osalta. Alueita koskevia muutoksia suunnitelta- Asemakaavalla on suojeltu laajahko omakotitaloalue, talot rakentu- Jälleenrakennuskauden alueilla (P9-19) ei tule sallia alku- neet 1920-40-luvuilla. Härmälän tunnusmerkki on kerroksellinen essa tulee kiinnittää huomioita myös kasvullisten alueen osien peräiseen kaupunkirakenteeseen ja -kuvaan olennaisesti ja osa-alueittain yhtenäinen rakennuskanta. Puolustushallinnon merkitykseen alueen kaupunkikuvassa ja alkuperäisessä ase- vaikuttavia muutoksia. rakennusperinnön säilyneet osat Pyhäjärven rannassa ovat ilmai- makaavassa. luhistoriallisesti merkittäviä. Merkinnän kuvaus: Myös ympäröivien alueiden maan käyttö saattaa vaikuttaa Peltolammi M22 Kohteista kahdeksan ensimmäistä (P1-8) perustuvat EHYT-han- kulttuuriympäristön arvojen säilymiseen. Vaikutuksia arvojen Peltolammi on keuhkokaavioon perustuva metsälähiö. Alue koos- ketta varten vuosina 2009-2011 laadittuihin keskustan ulko- tuu keskeisestä puistosta, lamelli- ja pistetaloista sekä koulusta, säilymiseen tuleekin arvioida myös muutettaessa maankäyttöä puolisten asuinalueiden selvityksiin. Kyseiset selvitykset katta- 1960-luvulta alkaen. Peltolammi on ajallisesti ja tyylillisesti hyvin arvoalueiden välittömässä läheisyydessä. yhtenäinen kokonaisuus. Rakennuskanta muodostuu yhtenäisen vat Hervantaa lukuun ottamatta kaikki keskustan ulkopuolella arkkitehtuurin omaavista lamellitaloista, pistetaloista ja rivitalois- sijaitsevat merkittävät kerrostalovaltaiset alueet 1940-luvulta Luettelo paikallisesti arvokkaista rakennetuista kulttuuriympä- ta. Lähiöasemakaava v. 1964 on toteutunut pääosin. Peltolammi 1980-luvun alkuun. Kaavakartalla osoitetut kahdeksan aluetta ristöistä: edustaa väljää 1960-luvun lähiökauden rakennustapaa, jossa ele- sisältävät selvitysten yhteenvetokartoilla punaisella värillä esi- menttitekniikka ei ole johtanut yksitoikkoiseen yleisvaikutelmaan. Tohlopin rivitaloyhtiöitä P1 Lamellien, pistetalojen ja rivitalojen suhde on tasapainoinen. Pel- tetyt aikakauden edustavat asuinalueet tai alueen osat. Näillä EHYT-selvityksen kohde. Tohlopinkadun rivitalot (Tohlopin itäisempi tolammilla toteutettiin ensimmäistä kertaa Suomessa 3M-modulia. alueilla alkuperäinen korttelirakenne, ympäristö ja rakennus- alue) edustavat konstruktivistista tyylisuuntausta. Arkkitehtuuri on onnistunutta. Alkuperäinen vaalea seinäväri on säilytetty. Alueen Ensimmäiset lamellitalot valmistuivat Vaahterakujan varrelle ja tällä kanta ovat säilyneet ja ne on arvioitu selvityksissä arkkitehtoni- hetkellä iso osa niistä on opiskelija-asuntoja. Koko alueen raken- monipuoliset viheralueet ovat hyvin asukkaiden saavutettavissa. sesti arvokkaiksi kokonaisuuksiksi. Kyseiset alueet ovat arkoja nuksissa on käytetty herkkää vaaleaa väriskaalaa. Katraankadun väljä rivitaloalue (läntisempi alue) vuodelta 1970 on muutoksille. vihreine piha-alueineen hyvä esimerkki aikansa pientaloarkkiteh- Pyynikin kohteet ja Viikinsaari / Viikinsaaren ravintola M23 tuurista. Läntisempi alue ei sisältynyt kantakaupungin yleiskaavan Viikinsaari kuului 1800-luvun alkupuolella Nikkilän taloon ja Kohteista yksitoista jälkimmäistä (P9-19) perustuvat vuonna 2040 arvoalueisiin. sittemmin saaren osti Viikin kartanon omistaja, minkä myötä 2016 valmistuneeseen selvitykseen ”Yhtenäisten pientaloaluei- Kohmankaaari / Ristikivi P2 nykyinen nimi syntyi. 1870-luvun alusta lähtien leipuri- ja den arvoselvitys, jälleenrakennuskausi”. Selvitys keskittyi alu- kondiittorimestari Tallqvist piti ravintolaliikettä saaressa. Ravintola EHYT-selvityksen kohde. Kerrostaloryhmä on rakennettu 1964-73. eisiin, jotka oli osoitettu kantakaupungin yleiskaavassa 1988 oli tamperelaisen herrasväen suosima ulkoilmaravintola aina Alue edustaa ”asumasolua”, jossa on keskeinen puisto ja ulkosyöt-

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -62- teinen katuverkko. 1963 perustettu Ristikukkula oli Tampereen en- punatiilinen materiaalimaailma, valkoiset detaljit sekä päätyjen Jokipohja P14 simmäinen asunto-osuuskunta ja yksi maan varhaisimpia. Aluetta neliskanttiset erkkeri-ikkunat toistuvat rivitaloissa. Kerrostaloalue Yhtenäisten pientaloalueiden arvoselvityksessä (jälleenrakennus- on täydennetty rivitaloilla 1970-luvulla ja uusilla kerrostaloilla viime jatkuu tyyliltään varsin yhtenäisenä Lahtomäenkadun pohjoispuo- kausi) 2016 arvioitu alue. Sisältää Koskuentien, Päiväläisentien ja vuosina. Kohmankaaren itäosan rivitaloalue on arkkitehtonisesti liselle alueelle, joka ei EHYT-selvityksen johtopäätösten vuoksi ole Haavikontien varrella olevat alueet. On arvioitu selvityksessä ar- edustava. yleiskaavan arvoaluetta. vojen säilyneisyyden osalta I-luokkaan, jossa alueen alkuperäiset arvot lähes säilyneet. Raholan asuinalueet ja Piikahaka P3 Kaukajärvi P8 EHYT-selvityksen kohde. Omakotitalot on rakennettu 1950-luvulta EHYT-selvityksen kohde. Saarenvainionkadun kerrostalot on ra- Järvensivu P15 alkaen, keskusta-alueen kerrostalot 1960-luvulta alkaen. Alue on kennettu 1968-73. Alue muodostaa Kaukajärvellä uudemman ra- Yhtenäisten pientaloalueiden arvoselvityksessä (jälleenrakennus- metsäkaupunki-ihanteen mukainen: alueella on oma lähipuisto, kentamisen eheimmän kokonaisuuden. kausi) 2016 arvioitu alue. Sisältää Kuikankadun varrella ja Iidesran- asuntokanta on monipuolista ja palvelut on keskitetty aukion lai- nassa Tiirantaipaleen ja Pöllöntaipaleen välillä olevia alueita. On ar- Kalkku 1 P9 doille. EHYT-selvityksessä arvokkaaksi kokonaisuudeksi arvioidut vioitu selvityksessä arvojen säilyneisyyden osalta II-luokkaan, jossa Yhtenäisten pientaloalueiden arvoselvityksessä (jälleenrakennus- kokonaisuudet sisältyvät pääosin yleiskaavan merkintään P12. merkittäviä alkuperäisiä arvoja on säilynyt. kausi) 2016 arvioitu alue. Sisältää Kalkun länsiosissa Juuselankadun Lentävänniemi P4 ja Juuselankujan varrella olevia alueita. On arvioitu selvityksessä ar- Uusikylä P16 EHYT-selvityksen kohde. Lentävänniemi oli ensimmäisiä alueraken- vojen säilyneisyyden osalta II-luokkaan, jossa merkittäviä alkuperäi- Yhtenäisten pientaloalueiden arvoselvityksessä (jälleenrakennus- nuskohteita Tampereella. Aluerakentaminen alkoi, kun maat siirtyi- siä arvoja on säilynyt. kausi) 2016 arvioitu alue. Sisältää Kontionkadun varrella ja Uuden- vät kaupungin omistukseen. Lentävänniemen ja viereisen Jänislah- kylänkadun länsipuolella olevia alueita. On arvioitu selvityksessä Kalkku 2 P10 den asuntoalueen historia ulottuu kivikaudelle. Lentävänniemi oli arvojen säilyneisyyden osalta I-luokkaan, jossa alueen alkuperäiset Yhtenäisten pientaloalueiden arvoselvityksessä (jälleenrakennus- vuoteen 1950 asti Ylöjärveä. arvot lähes säilyneet. kausi) 2016 arvioitu alue. Sisältää Kalkun itäosissa Pitkäniemen- Rautaharkko P5 kadun itäpuolella olevia alueita. On arvioitu selvityksessä arvojen Ruotula P17 EHYT-selvityksen kohde. Alue on perustettu Hatanpään kartanon säilyneisyyden osalta II-luokkaan, jossa merkittäviä alkuperäisiä Yhtenäisten pientaloalueiden arvoselvityksessä (jälleenrakennus- maille ja maat siirtyivät v. 1913 kaupungin omistukseen. V. 1949 arvoja on säilynyt. kausi) 2016 arvioitu alue. Sisältää Yli-Huikkaantien ja Ali-Huikkaan- alue asemakaavoitettiin ja alueen rakentuminen tapahtui pää- tien varrella ja Koukkutien länsipuolella olevia alueita. On arvioitu Ikuri P11 osin 1950-luvulla. Alueelle sijoittuu pääasiassa pientaloja. Alueen selvityksessä arvojen säilyneisyyden osalta II-luokkaan, jossa mer- Yhtenäisten pientaloalueiden arvoselvityksessä (jälleenrakennus- merkittävin kerrostaloryhmä on Kartanonkadun kiilamaisen tontin kittäviä alkuperäisiä arvoja on säilynyt. kausi) 2016 arvioitu alue. Sisältää Ikurin eteläosissa Ikurintien, Kyl- 1969 valmistuneet neljä eri taloa sisältävä Lokomonlinna tai Loko- väjäntien ja Kyntäjäntien varrella olevia alueita. On arvioitu selvityk- Takahuhti P18 monhovi (lempinimeltään ”Kultaharkko”). Viheralue talojen välissä sessä arvojen säilyneisyyden osalta II-luokkaan, jossa merkittäviä Yhtenäisten pientaloalueiden arvoselvityksessä (jälleenrakennus- kuvastaa hyvin rakennusajankohdan piharakennustyyliä. alkuperäisiä arvoja on säilynyt. kausi) 2016 arvioitu alue. Sisältää Irjalan makasiinia ja päiväkotia Taatala P6 ympäröivät alueet Kuusimäenkadun, Kolarinkadun, Loutunkadun Rahola P12 EHYT-selvityksen kohde. Taatalan tori ja Koivistontien varsi muo- ja Irjalankadun molemmin puolin. On arvioitu selvityksessä arvojen Yhtenäisten pientaloalueiden arvoselvityksessä (jälleenrakennus- dostavat 1950-luvulla kaavoitetun Taatalan keskustan, joka toteu- säilyneisyyden osalta I-luokkaan, jossa alueen alkuperäiset arvot kausi) 2016 arvioitu alue. Sisältää Ippisenkadun ja osittain Voion- tui pääosin 1960-luvun alkupuolella. Koivistontien rapatut/punatii- lähes säilyneet. maankadun varrella olevia alueita. On arvioitu selvityksessä ar- liset rintamamieskerrostalot 1960-luvulta muodostavat edustavat vojen säilyneisyyden osalta I-luokkaan, jossa alueen alkuperäiset Pappila P19 ja korkeatasoiset 1960-luvun alun kaupunkikorttelit. arvot lähes säilyneet. Yhtenäisten pientaloalueiden arvoselvityksessä (jälleenrakennus- Linnainmaa P7 kausi) 2016 arvioitu alue. Sisältää Tanhuankadun länsipuolen ja Niemi P13 EHYT-selvityksen kohde. Kohde ei sisältynyt kantakaupungin yleis- Kukkoinkivenkadun varrella olevat alueet. On arvioitu selvityksessä Yhtenäisten pientaloalueiden arvoselvityksessä (jälleenrakennus- kaavan 2040 arvoalueisiin. Alueen suunnittelusta on vastannut arvojen säilyneisyyden osalta II-luokkaan, jossa merkittäviä alkupe- kausi) 2016 arvioitu alue. Sisältää Niemen alueen pohjoisosaa Arkkitehtitoimisto Pekka Ilveskoski & kumppanit. Alueen rakennus- räisiä arvoja on säilynyt. Tapulinkadun, Lauttakadun ja Pirttikadun varrella. On arvioitu sel- kanta on säilyttänyt alkuperäisen, 80-luvulle tyypillisen ilmeensä. vityksessä arvojen säilyneisyyden osalta II-luokkaan, jossa merkittä- Alueen rakennukset ovat ilmeeltään yhtenäisiä - paikoin vaikutel- viä alkuperäisiä arvoja on säilynyt. ma on jopa monotoninen. Kerrostaloissa käytetyt aiheet, kuten

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -63-

MUINAISJÄÄNNÖSKOHDE (SM1-60) Luettelo muinaisjäännöskohteista: Muinaismuistolailla rauhoitettu muinaismuistokohde, Kohteen nimi Numero Tyyppi Ajoitus kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, Mustalammi SM1 puolustusvarustukset historiallinen muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuis- Villilänsalmi SM2 puolustusvarustukset historiallinen tolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä Ulvila-Tampere-tie 1 SM3 kulkuväylät historiallinen on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa ja pyydet- tävä lausunto. Muinaisjäännöksen laajuus tulee selvittää Kalkku Mustavuori SM4 puolustusvarustukset historiallinen ennen alueen asemakaavoittamista. Asemakaavoituk- Kalkku Mustavuori 2 SM5 maarakenteet historiallinen sen yhteydessä on tarpeen mukaan huomioitava myös Kaarilan rakuunatorppa SM6 asuinpaikat historiallinen kohteen kytkeytyminen riittävän laajasti ympäristöön ja Harjun hautausmaa SM7 hautapaikat historiallinen maisemaan. Vesialueiden muuttuvan käytön yhteydessä Miesmäenpuisto SM8 puolustusvarustukset historiallinen on arvioitava vedenalaiseen kulttuuriperintöön liittyvien Pyhällönpolku SM9 kivirakenteet ajoittamaton selvitysten tarpeellisuus yhteistyössä museoviranomai- Lentävänniemi 1 SM10 kivirakenteet esihistoriallinen sen kanssa. Kohteiden indeksi viittaa merkinnän kuvauk- Lentävänniemi 2 SM11 hautapaikat pronssi- ja/tai rautakautinen sessa esitettyyn luetteloon. Lentävänniemi 3 SM12 asuinpaikat kivikautinen Merkinnän kuvaus: Reuharinniemi SM13 hautapaikat pronssi- ja/tai rautakautinen Merkinnällä on osoitettu Pirkanmaan maakuntamuseon teke- Niemi 2 SM14 kivirakenteet historiallinen män selvityksen mukaiset muinaisjäännöslöydöt, teollisuus- Niemen kylä (Niemis) SM15 asuinpaikat historiallinen kohteet ja sotahistorialliset kohteet. Ne ovat muinaismuistolain Lielahti rustholli SM16 asuinpaikat historiallinen 295/1963 mukaisesti suojeltuja kiinteitä muinaisjäännöksiä ja Pispalan tori SM17 työ- ja valmistuspaikat historiallinen laki suojaa myös niiden lähiympäristön. Muinaisjäännöskoh- teita ovat esimerkiksi vanhat rajamerkit ja maakuopanteet. Sel- Pispa SM18 asuinpaikat kivikautinen vitys valmistui v. 2017 yleiskaavatyötä varten. Kantakaupungin Pispala (Pispala) SM19 asuinpaikat historiallinen yleiskaavaan 2040 verrattuna kaavakartalle on lisätty selvitys- Pispalan tukkitie 1 SM20 teollisuuskohteet historiallinen ten perusteella kaksi muinaisjäännöskohdetta. Mäkikatu 43 SM21 puolustusvarustukset historiallinen

Muinaisjäännöksen laajuus ja säilyneisyys tulee selvittää ennen Mäkikatu 35 SM22 puolustusvarustukset historiallinen alueen asemakaavoittamista. Maisemallisesti ja kulttuurihis- Mäkikatu 23, 24 SM23 puolustusvarustukset historiallinen toriallisesti arvokkaat ominaispiirteet tulee säilyttää. Alueella Pispalan koulu SM24 puolustusvarustukset historiallinen sijaitsevien muinaisjäännöskohteiden ja niiden lähialueiden Pispalanharju SM25 puolustusvarustukset historiallinen

maan käyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa tulee Susikolunpuisto SM26 puolustusvarustukset historiallinen kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi ottaa huomioon muinais- Tahmelan lähde SM27 kultti- ja tarinapaikat ajoittamaton jäännösten suoja-alueet, maisemallinen sijainti ja mahdollinen Pispalan pulteriaita SM28 kivirakenteet (rajamerkit) historiallinen liittyminen arvokkaisiin maisema-alueisiin ja/tai kulttuuriym- Pyynikin tulitikkutehdas SM29 teollisuusrakennukset 1800-luvun jälkipuoli päristöihin. Muinaismuistolain mukaan suoja-alueen muodos- Hatanpää, Hatanpään muistokivi SM30 muistomerkit, kultti- ja tarinapaikat historiallinen taa vähintään 2m säde kohteesta. Museoviranomainen mää- rittelee suoja-alueen tapauskohtaisesti.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -64-

Kohteen nimi Numero Tyyppi Ajoitus Härmälän vanha silta SM31 kulkuväylät historiallinen Lappi Rauhaniemi SM32 taide, muistomerkit historiallinen Aurinkokallio SM33 taide, muistomerkit historiallinen Niihama Soukko SM34 kivirakenteet historiallinen Lammassaari SM35 asuinpaikat rautakautinen Ruske Waha SM36 muistomerkit historiallinen historiallinen Aitovuoren rako SM37 muistomerkit historiallinen Pappinen 1 SM38 asuinpaikat kivikautinen Heikkilänpuisto SM39 taide, muistomerkit, hakkaukset ajoittamaton Linna SM40 kivirakenteet rautakautinen Kukkojenkivenmäki SM41 hautapaikat rautakautinen Takahuhti SM42 asuinpaikat historiallinen Veijanmäenkatu SM43 asuinpaikat rautakautinen Pappulanmäki SM44 hautapaikat rautakautinen Veijankuja SM45 hautapaikat rautakautinen Kalevanrinne NW SM46 työ- ja valmistuspaikat historiallinen Kalevankangas SM47 maarakenteet historiallinen Kalevanrinne SE SM48 maarakenteet historiallinen Kokinpelto SM49 asuinpaikat kivikautinen Messukylän kirkko SM50 kirkkorakenteet keskiaikainen Turtola (Messukylä) SM51 asuinpaikat historiallinen Turtolan makasiini SM52 muistomerkit historiallinen Finninmäki SM53 kivirakenteet historiallinen Lukonlahdentie SM54 työ- ja valmistuspaikat historiallinen Pärrinkoski SM55 työ- ja valmistuspaikat historiallinen Peltolammin kipinäaita SM56 kulkuväylät historiallinen Levo 1 SM57 kivirakenteet historiallinen Rajasaari SM58 kivirakenteet historiallinen Multivuori SM59 kivirakenteet, kiviaidat historiallinen Muuransuo SM60 kivirakenteet historiallinen

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -65-

MUU ARKEOLOGINEN KULTTUURIPERINTÖKOHDE Luettelo muista arkeologisista kulttuuriperintökohteista: (s1-43) Kohteen nimi Numero Tyyppi Ajoitus Maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon muut Ulvila-Tampere-tie 2 s1 kulkuväylät historiallinen arkeologiset kulttuuriperintökohteet ja niiden ympäristö. Raholan kartano s2 asuinpaikat historiallinen Alueella sijaitsevien historiallisten rakenteiden ja kerros- Tohloppi s3 asuinpaikat historiallinen tumien poistaminen on sallittua vain erityisestä syystä ja Kaarila s4 kylänpaikat historiallinen riittävän arkeologisen dokumentoinnin jälkeen. Aluetta koskevista suunnitelmista on kuultava museoviranomai- Kaarilan - Hyhkyn tie s5 kulkuväylät historiallinen sia. Asemakaavoituksen yhteydessä on tarpeen mukaan Hyhky (Hyhky) s6 asuinpaikat historiallinen huomioitava myös kohteen kytkeytyminen riittävän laa- Epilänharju s7 puolustusvarustukset historiallinen jasti ympäristöön ja maisemaan. Kohteiden indeksi viit- Nottbeckin hautausmaan tie s8 kulkuväylät historiallinen taa merkinnän kuvauksessa esitettyyn luetteloon. Hiedanrannan möljä s9 teollisuuskohteet historiallinen Merkinnän kuvaus: Pättiniemenpuisto s10 kivirakenteet historiallinen Merkinnällä on osoitettu Pirkanmaan maakuntamuseon teke- Pöllipuisto s11 kulkuväylät historiallinen män selvityksen mukaiset muut kulttuuriperintökohteet, kuten Ollinoja rajamerkki 8 s12 kivirakenteet historiallinen asuinpaikat/kylätontit ja tiiliruukit. Selvitys valmistui v. 2017 Siivikkala s13 kylänpaikat historiallinen yleiskaavatyötä varten. Kantakaupungin yleiskaavaan 2040 Reuharinsaari s14 kivirakenteet historiallinen verrattuna kaavakartalle on lisätty selvitysten perusteella yksi Näsijärvi (hylky) s15 alusten hylyt historiallinen muu kulttuuriperintökohde. Lisäksi yksi yleiskaavassa 2040 Pyynikki s16 asuinpaikat historiallinen esitetty muinaisjäännös (Näsijärvi-hylky) on uudessa siirretyssä Pyynikinrinne s17 kaivannot historiallinen paikassaan muu arkeologinen kulttuuriperintökohde. Vihilahti/Metsola (Metsolan lai- s18 kulkuväylät historiallinen Maisemallisesti säilyneet ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat valaituri) ominaispiirteet tulisi säilyttää. Alueella sijaitsevien kohteiden Sulkavuori s19 puolustusvarustukset uusi aika ja niiden lähialueiden maan käyttöä, rakentamista ja hoitoa Romsinlahti s20 kivirakenteet historiallinen suunniteltaessa tulee lisäksi ottaa huomioon maisemallinen sijainti ja mahdollinen liittyminen arvokkaisiin maisema-aluei- Venevalkama s21 taide, muistomerkit historiallinen siin ja/tai kulttuuriympäristöihin. Historiallisten (sota-, asutus-, Pohjoiskallio s22 taide, muistomerkit historiallinen tie-, tms.) rakenteiden ja kerrostumien poistaminen on sallittua Kaupinpuisto s23 taide, muistomerkit historiallinen vain erityisestä syystä.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -66-

Kohteen nimi Numero Tyyppi Ajoitus Kaupinojan saha s24 teollisuuskohteet historiallinen Kaupinojanlahti s25 asuinpaikat historiallinen Tuomikallio s26 puolustusvarustukset uusi aika Kaupin kivirakenne 2 s27 kivirakenteet historiallinen Puolimatkan tiilitehdas s28 tehdasrakennukset uusi aika Järvensivu s29 asuinpaikat historiallinen Puhoonlahti s30 kaivannot historiallinen Takahuhti Irjala s31 asuinpaikat historiallinen Ristinarkku (Takahuhti) s32 asuinpaikat historiallinen Jankankatu 19 s33 asuinpaikat historiallinen Provasti (Pappila) s34 löytöpaikat kivikautinen, rautakautinen Sikosuonmäki s35 kultti- ja tarinapaikat ajoittamaton, historiallinen Tampere - Kangasala-tie s36 kulkuväylät historiallinen Juva s37 asuinpaikat historiallinen Haihara Keskinen ja Alanen s38 asuinpaikat historiallinen Haihara Ylinen s39 asuinpaikat historiallinen Juvela s40 asuinpaikat historiallinen Leinola s41 asuinpaikat historiallinen Pöngänmäen torppa s42 asuinpaikat historiallinen Lintukalliontie s43 kulkuväylät historiallinen

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -67-

LAILLA SUOJELTU KOHDE (R1-5) set elementit, kuten teollisuushistoria sekä kaupunkirakenteen YLEISKAAVA-ALUEEN RAJA Merkinnän kohteet on suojeltu kirkkolailla. Kohteiden ajallinen kerroksellisuus. Kansalliseen kaupunkipuistoon ehdo- indeksi viittaa merkinnän kuvauksessa esitettyyn luette- tetut alueet muodostavat Tampereen viherverkoston ytimen. loon. Keskeisenä osana kansallisen kaupunkipuiston toteutusta ovat Kantakaupungin vaiheyleiskaava - valtuusto monimuotoiset ja laajat luontoalueet sekä monipuoliset virkis- Merkinnän kuvaus: kausi 2017-2021. Tarkistetut merkintöjen tyspalvelut. Kohteet tulee ottaa huomioon asemakaavoituksessa. Lailla kuvaukset. on suojeltu yleensä vain rakennus, joissain tapauksissa myös KANSALLISEN KAUPUNKIPUISTON MUUTOSALUE, VALTAKUNNALLISESTI ARVOKAS RAKENNETTU rakennukseen kiinteästi liittyvä piha-alue. HAKEMUKSEN RAJAUS (KH 7.12.2020) KULTTUURIYMPÄRISTÖ TAI KOHDE (V1-8) Luettelo lailla suojelluista kohteista: Merkinnän kuvaus: Merkinnän kuvaus: Viinikan kirkko R1 Merkinnällä on osoitettu Museoviraston RKY2009-inventoin- Merkinnällä osoitettu kansallisen kaupunkipuiston muuto- Kalevankankaan kappeli R2 nin mukaiset valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kult- salue on kansallisen kaupunkipuiston hakemuksen rajauk- Kalevan kirkko R3 tuuriympäristöt. Alueet on kaavakartalla yleistettyinä alueiden Messukylän vanha kirkko R4 seen sisältyvä suurpiirteinen ja myöhemmän asemakaavoi- yhdistelmänä, Lielahden rautatieasema ja Pyynikin näkötorni Messukylän kirkko R5 tuksen mukaisesti tarkentuva aluerajaus. Kansallisen kau- on esitetty kohdemerkinnällä. Kohteita koskevat tarkemmat tie- KANSALLISEN KAUPUNKIPUISTON ALUE, punkipuiston rajausta ei päätetä yleiskaavaprosessissa, Tam- dot on saatavissa Museoviraston laatimasta inventoinnista. HAKEMUKSEN RAJAUS (KH 7.12.2020) pereen kaupunki hakee kansallisen kaupunkipuiston perusta- Alueen suojelun toteuttamistapa tulisi ratkaista asemakaavoi- mista ympäristöministeriöltä erillisellä kaupunginhallituksen tuksella. Tavoitteena on rakennusperinnön ja kulttuuriympä- Merkinnän kuvaus: päätöksellä. Voimaan tultuaan rajauksella on tärkeä informa- ristöjen monimuotoisuuden vaaliminen ja niiden säilymisen Merkinnällä on osoitettu kansallisen kaupunkipuiston hake- tiivinen merkitys myös yleiskaavassa. Kaupunki sitoutuu hake- turvaaminen tarkoituksenmukaisesti. Aluetta koskevissa hank- muksen mukainen rajaus. Kansallisen kaupunkipuiston muksessa muutosalueen kehittämiseen kansallisen kaupunki- keissa, kaavojen ajanmukaisuutta arvioitaessa ja aluetta kos- rajausta ei päätetä yleiskaavaprosessissa, Tampereen kau- puiston arvojen mukaisesti kaupunkipuiston sisältöön soveltu- kevissa toimenpiteissä sekä tarkemmassa suunnittelussa tulee punki hakee kansallisen kaupunkipuiston perustamista ympä- villa osa-alueilla erillisten suunnittelua ohjaavien määräysten ottaa huomioon kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakenne- ristöministeriöltä erillisellä kaupunginhallituksen päätöksellä. kautta. Määräykset siirtyvät ympäristöministeriön kansallisen tun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Eri- Voimaan tultuaan rajauksella on tärkeä informatiivinen mer- kaupunkipuiston perustamispäätökseen. Kansallinen kaupun- tyistä huomiota tulee kiinnittää teollisen Tampereen kulttuu- kitys myös yleiskaavassa. Kansallinen kaupunkipuisto on kipuisto on Maan käyttö- ja rakennuslaissa määritelty arvok- riympäristön säilymiseen ja maisemallisiin erityispiirteisiin.

Maan käyttö- ja rakennuslaissa määritelty arvokkaita kulttuu- kaita kulttuurimaisemia ja luonnonalueita yhdistävä kaupun- Aluetta koskevassa suunnittelussa tulee kuulla museoviran- rimaisemia ja luonnonalueita yhdistävä kaupunkiympäristön kiympäristön kokonaisuus, jota statuksen ympäristöministe- omaisia. Alueen täydennysrakentaminen on mahdollista. kokonaisuus, jota statuksen ympäristöministeriöltä saanut riöltä saanut kaupunki sitoutuu hoitamaan ja kehittämään Valtuustokauden 2017-2021 yleiskaavan laatimisen yhtey- kaupunki sitoutuu hoitamaan ja kehittämään (Maan käyttö- dessä merkinnän kuvausta on täydennetty seuraavasti: Myös (Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132, 68-71§). ja rakennuslaki 5.2.1999/132, 68-71§). Kaupunkipuistoksi ympäröivien alueiden maan käyttö saattaa vaikuttaa kulttuu- rajattu alue perustuu Tampereen tarinaan historiallisena teol- VESIALUE riympäristön arvojen säilymiseen. Vaikutuksia arvojen säily-

lisuuskaupunkina järvien ja harjujen solmukohdassa. Tampe- miseen tuleekin arvioida myös muutettaessa maan käyttöä Merkinnän kuvaus: reen kansallisen kaupunkipuiston erityispiirteitä ovat tunnus- arvoalueiden välittömässä läheisyydessä. Merkinnällä on osoitettu vesialueena säilytettävät alueet. omainen ja tunnistettava maisemarakenne sekä historialli-

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -68-

Kartta 3: Kulttuuriperintö Kantakaupungin yleiskaava 2040 (voimaan 20.1.2020) kumottavien merkintöjen määräykset YLEISMÄÄRÄYS Kantakaupungin yleiskaava 2040 kumottavat YLEISMÄÄRÄYS Rakennuskannan osalta ensisijaisena tavoitteena on alueen Muuttuvan maankäytön alueilla on arvioitava kulttuuriym- alkuperäisten rakennusten säilyttäminen. Mikäli rakennus merkinnät ja määräykset ohjaavat tarkemman päristöjä koskeva selvitystarve yhteistyössä museoviran- korvataan uudella, tulee uuden rakennuksen sijainnin, tason suunnittelua, kunnes Kantakaupungin vai- omaisen kanssa. Vesialueiden muuttuvan käytön yhteydes- koon, mittasuhteiden ja muiden ominaispiirteiden soveltua heyleiskaava - Valtuustokausi 2017-2021 on voi- sä on arvioitava vedenalaiseen kulttuuriperintöön liittyvien alueen alkuperäiseen ilmeeseen. Kohteiden indeksointi viit- selvitysten tarpeellisuus yhteistyössä museoviranomaisen taa kaavaselostuksen liitteenä olevaan luetteloon. massa. kanssa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä Tampereen maisemallisten erityispiirteiden säilymiseen. MUINAISJÄÄNNÖSKOHDE (SM1-58) Merkinnän kuvaus: Muinaismuistolailla rauhoitettu muinaismuistokohde, VALTAKUNNALLISESTI ARVOKAS MAISEMA-ALUE mav kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, Kantakaupungin yleiskaava 2040 muutos mah- (mav) muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuis- Alueen suunnittelussa on varmistettava, että valtakunnallisesti dollistaa vaihekaavassa todetut tarkistukset yleis- tolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä on merkittävät maisema-arvot, jotka liittyvät harjuluontoon ja kult- neuvoteltava museoviranomaisen kanssa ja pyydettävä lau- kaavan yleismääräysten, maankäytön, strategis- tuurihistoriaan, säilyvät. sunto. Vesialueiden muuttuvan käytön yhteydessä on ar- ten kehittämisperiaatemerkintöjen sekä liikenne- vioitava vedenalaiseen kulttuuriperintöön liittyvien selvitys- järjestelmän sekä alueiden ja kohteiden erityiso- MAISEMALLISESTI JA KAUPUNKIKUVALLISESTI ten tarpeellisuus yhteistyössä museoviranomaisen kanssa. minaisuuksia kuvaavien merkintöjen ja määräys- HUOMIOITAVA RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄ- Kohteiden indeksointi viittaa kaavaselostuksen liitteenä RISTÖ TAI KOHDE (M1-26) olevaan luetteloon. ten osalta. Kaupunginhallitus voi päättää niiden Aikakautensa edustava alue, alueen osa tai kohde, jossa vaihekaavan merkintöjen ja määräysten voimaan rakennuskanta ja / tai korttelirakenne ympäristöineen on MUU ARKEOLOGINEN KULTTUURIPERINTÖKOHDE tulosta, joihin ei kohdistu muutoksenhakua. säilynyt. Aluetta ja kohdetta koskevissa toimenpiteissä, tar- (s1-35) kemmassa suunnittelussa tai kaavojen ajanmukaisuutta Maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon muut arvioitaessa on otettava huomioon rakennetun ympäristön arkeologiset kulttuuriperintökohteet ja niiden ympäristö. kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Kohteiden in- Alueella sijaitsevien historiallisten rakenteiden ja kerros- deksointi viittaa kaavaselostuksen liitteenä olevaan luette- tumien poistaminen on sallittua vain erityisestä syystä ja loon. riittävän arkeologisen dokumentoinnin jälkeen. Aluetta koskevista suunnitelmista on kuultava museoviranomaisia. ARVOKAS JÄLLEENRAKENNUSKAUDEN PIEN Kohteiden indeksointi viittaa kaavaselostuksen liitteenä ole- TALOALUE (J1-11) vaan luetteloon. Alueen kaupunkikuvaan vaikuttavat muutokset on ratkais- tava asemakaavalla. Asemakaavamuutoksen tulee perustua laajempaa kuin yhtä tonttia koskevaan tarkasteluun. LAILLA TAI SOPIMUKSELLA SUOJELTU KOHDE (R1-6) Alueen ympäristön erityispiirteet, julkisen ja yksityisen tilan Merkinnän kohteet on suojeltu kirkkolailla tai rautatiesopi- suhde ja tonttien rajaaminen kadun suuntaan tulee säilyt- muksella. Kohteiden indeksointi viittaa kaavaselostuksen tää. liitteenä olevaan luetteloon.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -69-

Kartta 4: Kestävä vesitalous, ympäristöterveys ja yhdyskuntatekninen huolto Kantakaupungin vaiheyleiskaava - valtuustokausi 2017-2021 merkinnät ja -määräykset

Kartalla esitetään kestävän vesitalouden ratkaisut hule- omaisen kanssa. Tampereen kantakaupungin hulevesiohjel- ole tallennettu kaikkia pilaantuneita alueita, joten asemakaa- vesien hallinnan ja pohjavesien suojelun osalta, melun, massa (YLA 18.12.2012) on velvoitettu turvaamaan pohjave- vavaiheessa tai viimeistään ennen rakennushankkeeseen ryh- ilmanlaadun sekä kemikaalilaitosten huomiointialueet den laatu sekä pohjaveden määrä (=pohjaveden muodostumi- tymistä on maaperän tila selvitettävä aina tapauskohtaisesti. sekä teknisen huollon verkostojen kehittäminen energia- nen). Pohjaveden muodostumisen turvaamiseksi edellytetään kv(a) huollon, sähkönjakelun, vesihuollon, jätehuollon ja yleis- puhtaiden vesien, kuten kattovesien, imeyttämistä maaperään. KEMIKAALILAITOKSEN KONSULTOINTIVYÖHYKE ten alueiden huollon osalta. Vaihekaavassa tarkistetaan Asemakaavoituksen yhteydessä on pyydettävä vain osa merkinnöistä. Lisäksi on erillinen kartta kartan 4 YMPÄRISTÖTERVEYS turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) ja pelastusviranomaisen lausunto. Kohteiden indeksi viittaa kaavase- kumottavista merkinnöistä ja määräyksistä. YLEISMÄÄRÄYS lostuksessa olevaan luetteloon. Asemakaavoituksen ja muiden hankkeiden yhteydessä KESTÄVÄ VESITALOUS Merkinnän kuvaus: pv on huomioitava alueen maaperän mahdollinen pilaan- Merkinnällä on osoitettu Seveso- ja muiden erityislaitosten kon- POHJAVESIALUE tuneisuus, joka tulee selvittää ennen hankkeeseen ryh- sultointivyöhykkeet (vaarallisia kemikaaleja ja räjähteitä käsitte- Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava ja toteu- tymistä historiatietojen ja tarvittaessa maaperätutki- levät tuotantolaitokset tai varastot). Laitoksen vaikutusalueelle tettava niin, etteivät ne heikennä pohjaveden laatua tai musten avulla. Tarvittaessa alue tulee kunnostaa valtion sijoittuvassa maankäytön suunnittelussa on pyydettävä turval- vähennä pohjaveden antoisuutta. Alueelle ei saa sijoittaa viranomaisen edellyttämällä tavalla suunniteltuun käyt- lisuus- ja kemikaaliviraston ja pelastusviranomaisen lausunto. toimintoja, joista voi aiheutua pohjaveden pilaantumis- tötarkoitukseensa soveltuvaksi. vaaraa. Pohjaveden muodostumisen turvaamiseksi puh- Kohteet perustuvat TUKES:n 9.9.2020 päivittämään luetteloon. taat hulevedet on imeytettävä maaperään ja suosittava Merkinnän kuvaus: Vaihekaavassa alueelle on lisätty kaksi uutta luettelon mukaista läpäiseviä pintoja. Likaisia hulevesiä ei saa imeyttää poh- Yleiskaava toteutuu pääosin jo kertaalleen rakennetun kau- kohdetta: javesialueella vaan ne tulee johtaa alueen ulkopuolelle. pungin täydentymisenä ja uudistumisena. Aikaisemman t) Keskussairaala, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Hulevedet on johdettava pois pohjavesialueille sijoittu- maankäytön ja rakentamisen jälkinä on löydettävissä maa- kv 0,2 km vilta liikennealueilta. perältään pilaantuneita alueita, joiden huomioiminen ja kun- u) Paloturvallisuusalan yritys, Mikro-Pulssi Oy, kv 0,2 km

nostaminen on edellytys uutta maan käyttöä suunniteltaessa. Merkinnän kuvaus: Asian selvittäminen tehdään yleiskaavaa tarkemman suunnit- MELU- JA ILMANLAATUSELVITYSTARPEEN Merkinnällä on osoitettu vedenhankinnan kannalta merkit- telun yhteydessä. HARKINTA-ALUE tävät 1 -luokan pohjavesialueet Aakkulanharju ja Epilänhar- Alue, jolla asemakaavan laadinnan yhteydessä on harkit- Historiatiedoilla tarkoitetaan Pirkanmaan ELY-keskuksen ju-Villilä B sekä 1E -luokan pohjavesialue Epilänharju-Vil- tava melu- ja ilmanlaatuselvityksen tarve. lilä A. Pohjaveden pilaamiskielto (=kielto pohjaveden laadun ylläpitämää pilaantuneiden maiden rekisteriä, jossa kaa- heikentämisestä) on asetettu ympäristönsuojelulaissa (17§, va-alueella sijaitsevia kohteita on noin 430 kpl. Järjestelmässä Merkinnän kuvaus: 27.6.2014/527). Tampereen pohjavesialueiden suojelusuunni- kohteet on luokiteltu mahdollisen maaperän pilaantuneisuu- Merkintä on laadittu Tampereen meluselvityksen v.2017 lasken- telmassa (v. 2011) on esitetty kaavoituksen ja muun maankäy- den osalta neljään kategoriaan: toimiva kohde, selvitystä tar- nalliseen päiväajan melutasoon 55dB (LAeq klo 7-22) pohjau- tön ohjauksen toimenpiteeksi: ”Pohjavettä vaarantavien toi- vitseva alue, arvioitava tai puhdistettava alue sekä alueella ei tuen (yhteistarkastelu nykytilanne ja ennustetilanne v.2040). Mer- mintojen poistumiseen tähtäävä maankäytön ohjaus”. Pohja- puhdistustarvetta. Kohteissa on mukana mm. kantakaupun- kintä osoittaa alueet, joilla on harkittava meluselvityksen tarve veden pilaantumisriskiä aiheuttavan toiminnan arviointi teh- gin yleiskaavassa 2040 erikseen osoitetut vanhat kaatopaikat tarkemmassa suunnittelussa. Tampereen kaupungin melulinja- dään hankekohtaisesti, esimerkiksi asemakaavamuutoksen sekä teollisuuslaitoksia, yhdyskuntateknisen huollon laitoksia, ukset on hyväksytty otettavaksi käyttöön osana kaupunkisuun- yhteydessä, yhteistyössä kaupungin ympäristönsuojeluviran- huoltoasemia, pesuloita ja satamia. Rekisteriin ei kuitenkaan nittelua (yhdyskuntalautakunta 27.8.2019). Ilmanlaadun selvi-

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -70- tystarvealueet sijoittuvat lähtökohtaisesti samoille alueille kuin perusteella. Melun haitoille herkällä toiminnalla tarkoitetaan taisiin periaatteisiin. Periaatteita on ajantasaistettu yleiskaa- meluselvitystarvealueet. Ilmanlaadun pitoisuuksia on käsitelty asumista, sairaaloita, hoitolaitoksia, vanhainkoteja, päiväko- vatyön yhteydessä. Määräyksiksi on nostettu kantakaupungin tarkemmin Tampereen ilmanlaatuselvityksessä 2013. teja ja oppilaitoksia tai muuta näihin rinnastettavissa olevaa mittakaavassa oleellisia periaatteita sekä täsmennetty määrä- toimintaa. lm yksiä asiantuntija-arvioon perustuen. Määräysten laadinnassa LENTOMELUALUE YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO lähtötietona ovat olleet myös aiemmin kumoutuneet osayleis- Alue, jonka lentomelutason (Lden) vuonna 2040 on kaavat. arvioitu olevan 55-60 dB. Alueelle ei tule osoittaa uutta SÄHKÖNJAKELU Valuma-aluekohtaiset määräykset kohdentavat kartan 4 yleis- melun haitoille herkkää toimintaa. Alueelle voidaan kaa- VOIMALINJAN YHTEYSTARVE määräystä. Yleismääräys kertoo tavoitetason koko kaava- voittaa pienimuotoista täydennysrakentamista, kuten alueelle. Tarkemmassa suunnittelussa tulee laatia valuma- olemassa olevaan rakenteeseen liittyviä yksittäisiä asuin- Merkinnän kuvaus: aluekohtaisten määräysten pohjalta kunkin suunnittelualueen rakennuksia. Asumiseen ja muille melulle herkkiin toi- Merkinnällä on osoitettu Fingrid Oyj:n uusi 110 kV voimajoh- erityispiirteiden ja hulevesiohjelmassa esitetyn tarkentavan tie- mintoihin käytettävien rakennusten ulkovaipan äänene- tohanke Multisilta-Melo, joka sijoittuu nykyisen voimajohdon don avulla asiantuntija-arvio siitä millä painotuksella periaa- ristävyyden lento- ja tieliikennemelua vastaan on oltava rinnalle sekä maakuntakaavan mukaiset Tampereen Sähkö- tejärjestystä sovelletaan. Määräykset ohjaavat myös huleveden vähintään 35 dB. verkko Oy:n 110 kV voimalinjan yhteystarpeet Nurmi-Naisten- laadun hallintaan esimerkiksi biosuodatuksen keinoin. Puhtai- lahti, Nurmi-Alasjärvi-Hankkio ja Rautaharkko-Multisilta. Nuo- Merkinnän kuvaus: den kattovesien imeyttämistä voidaan edellyttää muuallakin len suunta osoittaa sen sähköaseman, johon voimalinjayhteys Merkintä Peltolammin ja Multisillan välisellä alueella perustuu kuin pohjavesialueilla. Määräyksiin kirjatulla velvoitteella tietyn on tarpeen rakentaa, ei linjan tarkempaa sijaintia. Finavian 18.6.2014 päivättyyn raporttiin: ”Tampere-Pirkkalan vesistön tilan säilyttämisestä tarkoitetaan erityisesti sitä että kyseisen vesistön ravinnekuormitusta ei tule lisätä. Hulevesivir- lentoaseman melutilannevisio vuodelle 2040”. Melun haitoille YLEISTEN ALUEIDEN HUOLTO herkällä toiminnalla tarkoitetaan asumista, sairaaloita, hoito- taamien rajoittamisella tarkoitetaan kunkin suunnittelualueen erityispiirteisiin perustuen joko yhtä tai useampaa seuraavista: laitoksia, vanhainkoteja, päiväkoteja ja oppilaitoksia tai muuta E-mv MAAN VASTAANOTTO JA -KIERRÄTYS näihin rinnastettavissa olevaa toimintaa. Kantakaupungin hulevesien synnyn ehkäiseminen, hulevesien imeyttäminen tai Merkinnän kuvaus: alueella arvioitu lentomelutaso ei ylitä 60 dB. hulevesien viivyttäminen. Keskustan valuma-aluemääräykseen Merkinnällä on osoitettu Myllypuron ja Ruskon maanvastaan- lav kirjatuilla hulevesien virtaamaa hidastavilla pinnoilla tarkoite- LASKEUTUMISVYÖHYKE otto- ja kierrätysalueet. Myllypurossa alue muodostaa koko- taan esimerkiksi viherkattoja. Lentokoneiden laskeutumisvyöhyke, jolla melu on huo- naisuuden Nokialle sijoittuvan vastaavan toiminnan kanssa. Myllypuron osayleiskaavan (saanut lainvoiman 22.1.2009) mioitava rakentamisessa. Asumiseen ja muille melulle Vaihekaavassa alueelle on lisätty Ruskon kohde, jossa täytty- Myllypuron Natura-aluetta koskevat määräykset on sisällytetty herkkiin toimintoihin käytettävien rakennusten ulkovai- neen maanvastaanottoalueen vieressä on tarve tutkia alueen yleismääräykseen sekä Vihnusjärven valuma-aluekohtaiseen pan ääneneristävyyden lento- ja tieliikennemelua vas- pientä laajentamista. määräykseen. taan on oltava vähintään 35 dB. Kantakaupungin vaiheyleiskaava - valtuustokausi 2017- YLEISKAAVA-ALUEEN RAJA Merkinnän kuvaus: 2021 yhteydessä Pyhäjärven ja Viinikanojan valuma-alueiden rajausta on Viinikanlahdella laajennettu yleiskaava-aluetta Lentoliikenteen laskeutumisvyöhyke kuvaa kiitoteiden jatkeita, Kantakaupungin vaiheyleiskaava - valtuusto koskevan rajausmuutoksen mukaisesti. joilla esiintyy toistuvia meluhaittoja. Merkintä perustuu Fina- kausi 2017-2021. Tarkistetut merkintöjen vialta 8/2020 saatuun rajaukseen, joka perustuu nykyisen kii- kuvaukset. totien lentomenetelmiin ja rinnakkaisen kiitotien maan käyt- tövaraukseen ja ennakoituun käyttötapaan. Laskeutumisreit- VALUMA-ALUEET tien pituudet on määritelty laskeutumisreittien ja melutaso- Merkinnän kuvaus: jen perusteella. Nykyisellä kiitotiellä laskeutumisvyöhyke ulot- Määräykset perustuvat Tampereen kantakaupungin huleve- tuu kauemmas hävittäjäsuihkukoneiden laskeutumisreittien siohjelmassa (YLA 18.12.2012) esitettyihin valuma-aluekoh-

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -71-

Kartta 4: Kestävä vesi Kantakaupungin yleiskaava 2040 (voimaan 20.1.2020) kumottavien talous, ympäristöterveys ja merkintöjen määräykset yhdyskuntatekninen huolto saa PUHDISTETTAVA/KUNNOSTETTAVA ALUE MELU- JA ILMANLAATUSELVITYSTARPEEN Alueen pilaantuneisuus tulee selvittää ja kunnos- HARKINTA-ALUE YLEISMÄÄRÄYS taa käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla. Alue, jolla asemakaavan laadinnan yhteydessä on harkit- Kantakaupungin yleiskaava 2040 kumottavat tava melu- ja ilmanlaatuselvityksen tarve. merkinnät ja määräykset ohjaavat tarkemman pv POHJAVESIALUE tason suunnittelua, kunnes Kantakaupungin vai- Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava ja toteu- lm LENTOMELUALUE heyleiskaava - Valtuustokausi 2017-2021 on voi- tettava niin, etteivät ne heikennä pohjaveden laatua tai Alue, jonka lentomelutason (Lden) vuonna 2040 on arvi- massa. vähennä pohjaveden antoisuutta. Alueelle ei saa sijoittaa oitu olevan yli 55 dB. Alueelle ei tule osoittaa uutta melun toimintoja, joista voi aiheutua pohjaveden pilaantumis- haitoille herkkää toimintaa. Alueella jo olevan asutuksen vaaraa. Pohjaveden muodostumisen turvaamiseksi puh- ja melulle herkän muun toiminnan säilyttäminen, korjaa- Merkinnän kuvaus: taat hulevedet on imeytettävä maaperään ja suosittava minen ja vähäinen täydentäminen on mahdollista. Kantakaupungin yleiskaava 2040 muutos mah- läpäiseviä pintoja. Hulevedet on johdettava pois pohjave- dollistaa vaihekaavassa todetut tarkistukset yleis- sialuille sijoittuvilta liikennealueilta. kaavan yleismääräysten, maankäytön, strategis- KEMIKAALILAITOKSEN KONSULTOINTIVYÖHYKE ten kehittämisperiaatemerkintöjen sekä liikenne- a järjestelmän sekä alueiden ja kohteiden erityiso- Asemakaavoituksen yhteydessä on pyydettävä tur- kv vallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) ja pelastus- minaisuuksia kuvaavien merkintöjen ja määräys- viranomaisen lausunto. Kohteiden indeksi viittaa kaava- ten osalta. Kaupunginhallitus voi päättää niiden selostuksessa olevaan luetteloon. vaihekaavan merkintöjen ja määräysten voimaan tulosta, joihin ei kohdistu muutoksenhakua.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -72-

Yleiskaavan toteuttaminen

Yleiskaavoitus ja maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnin senttia vuoteen 2030 mennessä. Loput 20 % kompensoi- PALM (Tampereen kaupunkikonsernin kytkeytyminen on tärkeää, jotta kaupungin kasvu ja kehitys daan hiilinieluilla. Tiekartassa on määritelty kuuden teeman maankäytön toteuttamisen ja investointien tapahtuvat hallitusti. Kaupunkirakenteen osalta tavoitteen alle 236 konkreettista toimenpidettä. Tiekartta on hyväk- pitkän aikavälin suunnitelma) mukaisen hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2030 sytty kaupunginhallituksessa 31.8.2020. Konsernin maankäytön mennessä tarkoittaa täydennysrakentamisen monipuoli- toteuttamisen ja inves- suutta ja sekoittuneisuutta sekä täydentämisen sijoittami- Asemakaavoitusohjelma tointien pitkän aikavälin sen ohjaamista kestävästi ilmastopäästöjen kannalta edul- suunnitelma (PALM) on Yleiskaavaa toteutetaan lisille vyöhykkeille. Lisäksi se on monesti kuntataloudenkin osa kaupungin talous- ja asemakaavoituksella. kannalta edullisempaa kuin yhdyskuntarakenteen laajenta- strategiaprosessia. Asemakaavoitusohjelma minen, sillä täydennysrakentaminen ja tiivistäminen eivät PALM-suunnitelma linjaa laaditaan ja hyväksytään edellytä yhtä laajasti investointeja infrastruktuuriin ja pal- kaupungin maankäytön toteuttamista ja kerää yhteen koko kaupunginhallituksessa velurakentamiseen, kuin kokonaan uusien kaupunginosien kaupunkikonsernin pitkän aikavälin investointitavoitteet. vuosittain seuraavalle vii- rakentaminen. PALM-suunnittelussa korostetaan palvelujen, asumisen, lii- delle vuodelle. Se valmistellaan yhteistyössä elinvoiman ja kenteen ja maankäytön yhteensovittamista. Tavoitteena on kilpailukyvyn, hyvinvoinnin ja kaupunkiympäristön palve- tehostaa investointien ohjausta ja hyödyntää PALM-työtä Hiilineutraali Tampere 2030 lualueiden kanssa. Vuosien 2021-2025 asemakaavoitusoh- investointien suunnittelussa. PALM-suunnitelmassa on esi- -tiekartta jelman lähtökohtina ovat kaupunkistrategiassa asetetut tetty peruskaupungin, liikelaitosten sekä merkittävien tytä- tavoitteet rakentamisen riittävän tason mahdollistamisesta Tampereen tavoitteena ryhtiöiden suunnitellut investoinnit vuosille 2021-2035. ja monipuolisten asumisvaihtoehtojen turvaamisesta. Val- on kasvaa kestävästi ja Osana PALM-prosessia laadittava maankäytön toteu- mistellussa asemakaavoitusohjelmassa varaudutaan vas- olla hiilineutraali vuoteen tussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten kaupungin taamaan tulevalla viisivuotiskaudella vuosittaiseen väestön- 2030 mennessä. Kes- tavoitellaan rakentuvan, jotta kaupunkistrategian mukai- kasvun tavoitteeseen. Vuosien 2021-2025 asemakaavoitus- keistä on vähentää kau- set tavoitteet saavutetaan. Aikajänne on 15 vuotta. Kasvu- ohjelma sisältää asuntokerrosalaa yhteensä noin 1 272 000 punkikehityksen, asumi- tavoite on kaupungin strategian mukainen 1,4 %. Maankäy- k-m2 ja muuta kerrosalaa noin 615 000 k-m2. Tampereen sen, liikkumisen, ener- tön toteutusohjelmassa huomioidaan sekä asuntoraken- kaupungin strategian mukaisesti yhdyskuntarakennetta tii- gian ja kulutuksen päästöjä. Tavoitteeseen pyritään pääse- taminen että yritysalueiden rakentuminen. Maankäytön vistetään kaavoittamalla yli 80 % asuinkerrosalasta Yleis- mään ”Hiilineutraali Tampere 2030” -tiekartan avulla. Tie- toteutuksen ohjelmoinnin lähtökohdaksi on asetettu noin kaava 2040 mukaisiin keskuksiin ja joukkoliikennevyöhyk- kartta on tehty yhteistyössä kaupungin palvelualueiden, lii- 3100 uuden asunnon rakentuminen vuosittain, mikä tar- keille; tälle kasvun vyöhykkeelle sijoittuu noin 90 % asema- kelaitosten ja yhtiöiden kanssa ja siinä on asetettu tavoitteet koittaa asuntorakentamisen osalta noin 230 000 k-m2 ker- kaavoitusohjelman kohteiden asuntokerrosalasta. ja toimenpiteet, joilla päästöjä vähennetään ainakin 80 pro- rosalatarvetta vuosittain.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -73-

SUMP (Kestävän kaupunkiliikkumisen mahdollisuuksia täydennysrakentamisen edistämiseen. Tii- Elinkeinopoliittiset suunnitelma) vistyvän kaupunkirakenteen laatua ohjataan pysäköintipoli- linjaukset tiikan linjauksilla, erilaisilla viheralue- ja viherpalveluohjel- Tampereella on laadittu Kestävän kaupunkiliikkumi- milla ja luonnonsuojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitel- Kaupunginhallitus on hyväksynyt 7.12.2020 § 517 Tam- sen suunnitelma. Kestävän kaupunkiliikkumisen suunni- milla. Hulevesien hallinnasta on laadittu päivittyvä huleve- pereen kaupungin elinkeinopoliittiset linjaukset, jotka on telma SUMP (Sustainable Urban Mobility Plan) on strate- siohjelma. Asukkaisiin kohdistuvaa haitallista melua pyri- laadittu Tampereen kaupunkistrategiasta johdetun elin- ginen suunnitelma, jossa tarkastellaan ihmisten liikkumis- tään hallitsemaan meluntorjunnan toimintasuunnitelman keinopoliittisen tahtotilan konkretisoimiseksi ja ohjenuo- tarpeita paremman elämänlaadun näkökulmasta. Suunni- avulla. Samaan aikaan yleiskaavatyön kanssa on vireillä kan- raksi kaupungin eri toimintayksiköille. Linjaukset keskittyvät telma kuvaa, miten Tampereen strategiassa esitetyt tavoit- sallisen kaupunkipuiston hakuvaiheen valmistelu. kolmeen näkökulmaan: yritykseen kaupungin asiakkaana, teet toteutuvat kaupunkiliikkumisessa ja siinä on kokonais- osaajien työllistämiseen ja osaajien pitovoimaan. Näillä kai- valtainen lähestymistapa liikenteeseen ja liikkumiseen, ja killa on keskeinen vaikutus yritysten ja yksilöiden viihtyvyy- se kuvaa, miten strategian ”Urbaani ja kestävästi kasvava” Seuturatikka teen, tyytyväisyyteen sekä toimintaedellytyksiin kaupun- -tavoite voidaan saavuttaa. Kestävän kaupunkiliikkumisen Seuturatikan eli Tampe- gissa. Kaupunginhallituksen kehittämiskokouksen keskus- suunnitelma vahvistaa, priorisoi ja konkretisoi yleiskaavassa reen seudullisen raitio- telun pohjalta linjauksissa on kiinnitetty huomiota valmista- ja Kestävä Tampere 2030 -ohjelmassa liikkumiselle esitet- tien yleissuunnittelussa van teollisuuden sijoittumiskysymyksiin. tyjä tavoitteita. Kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelmaa on tarkasteltu raitiotien on käsitelty kaupunginhallituksessa 18.5.2020 ja se on tar- laajentamista Tampe- koitus hyväksyä kuluvalla valtuustokaudella. reelta Pirkkalan, Kangas alan Lamminrahkan ja Saarenmaan sekä Ylöjärven suuntiin. Ohjelmat ja hankkeet Yleissuunnittelun tavoitteena oli määrittää Tampereen kaupunkiseudun raitiotiejärjestelmän kehittämispolku. Yleis- Yleiskaava ohjaa monia suunnittelu aloitettiin kesällä 2019 ja työssä tutkittiin ja ver- kaupunkirakenteen kehit- tailtiin vaihtoehtoja kaikilla ratasuunnilla vuorovaikutteisen tämistä koskevia erillisiä suunnittelun ja vaikutusten arvioinnin perusteella. Valitta- ohjelmia ja hankkeita. Yksi vista vaihtoehdoista ratasuunnittain tehtiin päätökset tilaa- täydennysrakentamista jakuntien valtuustoissa loka-marraskuun 2020 aikana. Tam- ohjaava väline on kunnan pereen valtuusto päätti asiasta kokouksessaan 19.10.2020. maapolitiikka. Tampereen osalta raakamaahankinnan rinnalla kaavoitetun maan hankinta lisää kaupungin omia

Yleiskaavan vaikutusten arviointi perustuu maan käyttö- yleiskaavaratkaisujen yhdyskuntarakenteellisiin kokonais- 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja ja rakennuslakiin (MRL). Lain 9 §:n mukaan ”Kaavan tulee vaikutuksiin. Vaiheyleiskaavan vaikutuksia on arvioitu niiltä kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoi- perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suun- osin, kun kaavassa tarkistetaan voimassa olevan Kantakau- tuksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonva- nitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. pungin yleiskaava 2040 ratkaisuja. Vaiheyleiskaavan tarkis- rojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaa- tukset edistävät kestävä kehityksen toteutumista ja huomi- 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestö- van tehtävä ja tarkoitus”. oivat Tampereen kaupunkistrategian Sinulle Paras. ryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitet- Kaavaa laadittaessa on otettu huomioon MRL 35 § mukai- tävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteut- set yleiskaavan sisältövaatimukset: 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; tamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskunta- 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekolo- 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. ginen kestävyys; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voi- vaaliminen; sekä daan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; Vaiheyleiskaavan ja voimassa olevan yleiskaavan vai- 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. kutusarviointi on kokonaisuus ja jossa päähuomio liittyy

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -75-

Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön

Keskustojen ja asuinympäristöjen kehittäminen Aihekokonaisuutta ohjaavat kaupunkistrategian linjaukset Kaupunginhallitus päätti 11.11.2019 kokouksessaan, että tammikuussa 2019 lainvoiman saanutta keskustan strategista osayleiskaavaa ei liitetä kantakaupungin yleiskaavan Tampereella on vetovoimainen ja elävä kes- Tampere tunnetaan omaleimaisista, kestävää kokonaisuuteen ja näin ollen valtuustokauden yleiskaava- kusta sekä omaleimaiset aluekeskukset. Kes- elämäntapaa ja osallisuutta vahvistavista alu- työ ei kohdistu ydinkeskustan alueelle. Voimassa olevan kustaa ja aluekeskuksia kehitetään monipuo- eista. Alueiden rakentumista edistetään älyk- keskustan strategisen osayleiskaavan tavoitteet ja ratkaisut lisina asumisen, vapaa-ajan, palvelujen ja yrit- käällä kaupunkikehityksellä, jossa koko kau- ovat kuitenkin pääosiltaan yhdenmukaiset valtuustokau- tämisen paikkoina. Kaupunki tunnetaan sen punkiyhteisö luo sujuvan arjen ja kestävän den 2017–2021 kaupunkistrategian tavoitteiden kanssa. rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja teol- asumisen ratkaisuja yhdessä. Alueita hyödyn- Koska keskustan yleiskaavaan ei tehdä tarkistuksia, kau- lisuushistoriasta. Asuin- ja elinympäristöjen netään myös uusien ratkaisujen kokeilu- ja punginhallituksen 11.5.2020 linjaus Amurin ja Ranta-Tam- suunnittelussa otetaan huomioon alueiden kehitysalustoina. pellan lähijunapysäkkien osoittamisesta yleiskaavakartalla viihtyisyys, omaleimaisuus ja turvallisuus. toteutuu vain informatiivisina karttasymboleina. Keskustan strategisen yleiskaavan ja kaupunkistrategian tavoitteiden toteutuksesta vastaa Viiden tähden keskusta 2018–2030-kehitysohjelma. Areenan ja raitiotien Kaupunkia suunnitellaan siten, että kaupun- Strategian mukaisesti laadukkailla ja moni- toteuttaminen sekä parhaillaan työn alla olevat suunnitel- kimainen asuminen on hyvä vaihtoehto kai- puolisilla viheralueilla ja -verkostoilla sekä mat Särkänniemen alueelle, länsikeskustan visiotyö ja maa- kissa elämäntilanteissa. Yhteisöllisen asumi- vesistöjen kestävällä hyödyntämisellä vah- nalaista pysäköintilaitosta varten sekä asemakeskus vahvis- sen kehittymiselle luodaan edellytyksiä. Kau- vistetaan kaupunkilaisten viihtyisyyttä ja kau- tavat Tampereen ydinkeskustaa tavoitteiden mukaisesti. punkiseudulla on monipuolista ja monimuo- pungin vetovoimaa. Kantakaupungin yleiskaavassa 2040 on osoitettu viisi toista asuntokantaa sekä houkuttelevia asui- alueellista keskusta; Tesoma, Lielahti-Hiedanranta, Koillis- nympäristöjä. Kohtuuhintaisia asuntoja ja keskus, Hervanta ja Peltolammi-Lakalaiva eikä vaiheyleis- asumispalveluja on riittävästi. kaava tuo kokonaisrakenteeseen muutosta. Lielahti-Hie- danrannan yleissuunnitelman mukaisesti aluekeskuksen ytimeen osoitetaan keskuspuistoverkoston osa, joka edis- tää aluekeskusten kytkeytymistä Epilänharjun laajempaan viheraluekokonaisuuteen.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -76-

Yleiskaavayhdistelmän mukaisesti aluekeskuksia kehi- samalla alueella ja edelleen saman rakennuksen sisällä. Tii- joilla keskustamaisen rakenteen ominaispiirteet ovat kau- tetään toiminnoiltaan sekoittuneina ja kaupunkikuval- vis ja sekoittunut rakenne mahdollistaa lukuisia arjen laa- punkiympäristön sekoittuneisuuden puolesta mahdolli- taan laadukkaina keskustamaisina ympäristöinä. Keskus- tutekijöitä, joita ovat muun muassa aktiivinen ja elävä kau- sia. Kehitystä kuvaavat oheiset karttakuvat, joissa sekoittu- ta-alueille tavoitellaan palveluja, työpaikkoja, keskustaym- punkiympäristö sekä lyhyet työ- ja asiointimatkat kestäviä neisuutta on arvioitu yksinkertaisesti asukas- ja työpaikka- päristöön soveltuvaa asumista sekä monipuolisia vapaa- kulkumuotoja hyödyntäen. määrän välisenä suhteena erottaen toisistaan työpaikka- ja ajan, virkistyksen ja kaupunkikulttuurin toimintoja. Täyden- Mikäli tiivistyvä maan käyttö suuntautuu yleiskaavayh- asuntovaltainen sekä erittäin sekoittunut rakenne. Moni- nysrakentamisen tavoitteena on edistää monipuolisuutta distelmän ohjaustavoitteen mukaisesti merkittävässä mää- toimintaista sekoittunutta kaupunkia rakentuisi tällöin sekä viihtyisän ja omaleimaisen kaupunkiympäristön synty- rin keskustatoimintojen alueille, muodostuu kantakaupun- ennen kaikkea Lielahti-Hiedanrannan ja Lakalaivan kaltai- mistä. Erityisesti maantasokerroksiin osoitetaan liike- ja toi- kiin vuoteen 2040 mennessä nykyistä laajempia alueita, sille uudistuville keskusta-alueille. Toisaalta sekoittuneisuus mitiloja. Keskustojen toiminnallisia ydinalueita kehitetään viihtyisinä kävelyn ja oleskelun alueina. Aluekeskukset muodostavat keskustojen verkoston kytkeytymällä ydinkeskustaan raitiotiellä tai joukkoliikennepainotteisella kadulla ja toisiinsa pyöräliikenteen pääreitistöllä. Aluekeskusten lisäksi pienempiä palvelukokonaisuuk- sia tavoitellaan joukkoliikenteen solmukohtiin Kaukajär- velle ja Kaleva-Hakametsä -keskukseen. Härmälään ja Vuo- rekseen ei nähdä syntyvän toiminnallisesti yhtä monipuolista paikalliskeskusta. Yleiskaavayhdistelmässä ei ole erikseen osoitettu lähipalveluja, vaan niiden toteutuminen on mahdollista keskustatoimintojen alueiden lisäksi myös asumisen alueilla.

Kaupunkirakenteen sekoittuneisuus Sekoittunut kaupunki on edullinen hiilineutraalisuustavoitteen näkökulmasta. Toistaiseksi sekoittunutta rakennetta on Tampereen kantakaupungissa syntynyt verrattain vähän varsinaisen ydinkeskustan ulkopuolelle. Sekoittuneisuu- della tarkoitetaan käytännössä erilaisten toimintojen, kuten asumisen, työnteon ja palvelujen, lomittumista toisiinsa

Lähde: Yleiskaavan maankäyttöskenaario 2020-2040

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -77-

saattaa myös paikallisesti vähentyä esimerkiksi työpaikka- elinkeinoalueille, jotka on pääosin jo kaavoitettu ja kertaal- voituksessa ja tontinluovutuksessa, että sekoittuneisuu- käytöstä poistuvilla Tesoman radanvarren alueilla, mikä leen rakennettu. Analyysista voidaan tehdä johtopäätök- den tavoitteet myös toteutuvat käytännössä yksityisten edellyttää riittävän toimitilatarjonnan varmistamista täy- siä koskien myös kaupungin elinvoimaa ja kilpailukykyä. Jos kaupunkikehittämisen hankkeiden kohdalla. dennyshankkeiden yhteydessä. Työpaikkavaltaistuminen nykyinen työpaikkaomavaraisuuden aste halutaan säilyttää • Tehostetaan tilankäyttöä ja kasvatetaan työpaikkati- puolestaan etenisi nykyisestä tiivistyvillä teollisuus- ja elin- asukasmäärän kasvun tahdissa, edellytetään yhdyskuntara- heyttä nykyisillä teollisuus- ja elinkeinoalueilla, sillä kanta- keinoalueilla. kenteen kehittämiseltä kahdenlaisia toimenpiteitä: kaupungin rakenteesta ei ole osoitettavissa uusia reser- Kantakaupunkiin tavoitellusta 40 000 työpaikan lisäyk- • Ohjelmoidaan asuntorakentamisen oheen riittävästi toi- vialueita valmistavan teollisuuden, logistiikan ja muiden sestä valtaosa, eli 26 000 työpaikkaa, sijoittuu uudistuville mitilarakentamista uudistettaessa keskusta-alueita. Var- vastaavien työpaikkatoimintojen tarpeisiin. keskusta-alueille. Loput 14 000 työpaikkaa sijoittuvat muille mistetaan maankäytön prosesseissa, kuten asemakaa- Asumisen kehittäminen Kaupunkiympäristö tiivistyy ja uudistuu jatkossa erityisesti kantakaupungin keskusta-alueilla, jotka tarjoavat raken- tuessaan lisää asumisen valinnanvaraa urbaania elämänta- paa ja hyvin saavutettavia palveluja arvostavien kasvavalle kohderyhmälle. Jotta kaupunkimaiset asumismuodot voivat toteutua kestävällä ja yhteisöllisellä tavalla, täytyy tarkemmassa suunnittelussa huolehtia kaupunkirakenteen riittä- västä sekoittuneisuudesta, eli palveluja toimitilojen syn- tymisestä asumisen yhteyteen. Kokonaisuudessaan kantakaupunkiin on osoitettu laadukkaan ja monipuolisen asumisen tarpeisiin täydennysalueita, kokonaissuunnittelun tarvealueita, jotka mahdollistavat sijainnistaan riippuen niin tehokkaiden ja kaupunkimaisten kuin pienimittakaavais- ten ja luonnonläheisten asuinympäristöjen toteuttamisen. Ydinkeskustaan ja aluekeskuksiin on lisäksi osoitettu erilliset korkean rakentamisen soveltuvuusvyöhykkeet, joilla on mahdollista toteuttaa nykyistä ympäristöään korkeampaa, tornitalotyyppistä innovatiivista asuinrakentamista. Nykyisiä asumisen alueita on mahdollista täyden- tää joustavasti soveltuvin asuntoja talotyypein sekä ole-

Lähde: Yleiskaavan maankäyttöskenaario 2020-2040 massa olevaa asuntotarjontaa monipuolistaen, mikä edes-

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -78- auttaa parhaimmillaan kotitalouden asumisuran jatkumista Laadukkaat viheralueet ja viheryhteyksien katkoskohtien kehittämisen osana maan- tutussa ja pidetyssä asuinympäristössä myös elämäntilan- –verkostot käytön muutosta. teen muuttuessa. Tiivistyvien ja uudistuvien keskusta-aluei- Voimassa olevassa kantakaupungin yleiskaavassa 2040 esi- Vaihekaavaan tehdyt tarkistukset ohjaavat verkoston den osalta muutosta ohjataan kohti nykyistä selvästi kau- tetään yleiskaavatason viherrakenne pääpiirteissään. Vai- jatkuvuuden, toimivuuden ja kestävyyden turvaamiseen. punkimaisempaa asumisen ympäristöä, jota luonnehtivat hekaavassa esitetyt tarkennukset vahvistavat viher- ja vir- Viheralueiden kytkeytyvyyden kriteerit ovat erilaisia verkos- keskustamaiset laatuvaatimukset, kuten aktiiviset maanta- kistysalueverkostokokonaisuuden kehittämistä yhtenäi- ton erityyppisillä alueilla, tämä tulee huomioida jatkosuun- sokerrokset sekä rakenteellisesti toteutetut tilatehokkaat semmäksi. Yleiskaava ohjaa maiseman, viheralueiden ja nittelussa. Viherverkoston jatkuvuuden toteutumisen kan- pysäköintiratkaisut. luonnon ominaispiirteiden ja arvojen tunnistamiseen sekä nalta kriittisiä kohtia erityisesti Hiedanrannan alueella ovat Yleispiirteisen suunnittelun rooli suhteessa asumisen turvaamiseen ja käyttämiseen alueiden suunnittelun voi- valtatien ylitysten ja alitusten sekä rannan suuntaisten kehittämiseen on ennen kaikkea mahdollistava osana laa- mavarana. Kaavan uusi yleismääräys koskien asemakaa- yhteyksien jatkosuunnittelu siihen saakka, kunnes tekniset jempaa kaupungin asuntopoliittista keinovalikoimaa, johon voitettujen puistojen ja viheralueiden säilyttämistä turvaa erikoisratkaisut ja niiden kustannukset ovat selvinneet. Jat- maankäyttöprosessin osalta kuuluvat esimerkiksi tontinluo- entistä vahvemmin tiivistyvässä kaupunkirakenteessa vihe- kosuunnitteluun tuleekin varata riittävästi resursseja laa- vutuskilpailujen ja laaturyhmätyöskentelyn kaltaiset ohjaus- ralueverkoston säilymisen ja kehittämisen kattavana, hyvin dukkaiden yhteyksien varmistamiseksi. Niihaman ja Hali- välineet. saavutettavana ja helposti hahmotettavana kokonaisuu- masjärven väliselle yhteystarvealueelle on valtatien 9 leven- tena. tämisen yhteydessä suunnitelmissa on varauduttu vihersil- Kestävä arki ja osallisuus lan toteuttamiseen. Jatkuvasti päivittyvä yleiskaava varmistaa osaltaan Tampe- Viherverkoston jatkuvuus ja toimivuus reen vahvuudet omaleimaisena sekä kestävän elämänta- Voimassa olevassa yleiskaavassa virkistysyhteyksien ja eko- Vaihekaavasta viherverkon jatkuvaan seurantaan van ja vahvemman osallisuuden kaupunkina. Yleiskaava- logisen verkoston jatkuvuutta selkeästi heikentäviin katkos- Viheralueiden kytkeytyvyyden kriteerit ovat erilaisia eri alu- työhön liittyy ajantasaisen yhdyskuntarakennetta kuvaavan kohtiin on osoitettu viheryhteystarvealueet. Viheryhteystar- eilla. Viherverkoston jatkuvuuden ja ekologisen verkos- seurantatiedon tuottaminen. Tietokokonaisuuteen tulisikin vealueita on useita ja ne ovat laajoja kokonaisuuksia. Toimi- ton elinvoimaisuuden turvaaminen edellyttääkin viher-si- jatkossa kytkeä myös asukkailta ja toimijoilta saatu palaute van ratkaisun löytyminen on sekä suunnittelun että talou- nirakenteen tarkastelua ja jatkuvaa seurantaa suunnitte- kaupunkiympäristön kehittämisen tavoitteista ja koetusta den näkökulmasta haastavaa. Kuitenkin näiden alueiden lun kannalta laaja-alaisina kokonaisuuksina, joissa huo- laadusta. Yleiskaavaa ja yhdyskuntarakenteen kehittämistä puuttuvien yhteyksien ratkaiseminen sekä olemassa ole- mioidaan viheralueverkoston ja virtavesien kokonaisuus varten tuotettua tietoa voidaan hyödyntää yksityiskohtai- vien laadun parantaminen olisi keskeistä toimivan virkis- sekä yhteyksien toimivuus ekologisesti ja virkistyksellisesti. sessa suunnittelussa ja kehittämisen vaikutuksia arvioita- tysverkoston ja ekologisen verkoston kehittämisessä. Este- Yksityiskohtaisemman suunnittelun tueksi viherympäris- essa. vaikutuksia kulkuyhteyksille aiheuttavat varsinkin suuret lii- tön osalta on tunnistettu tarve laatia keskuspuistoverkos- Lielahti-Hiedanranta on yleiskaavassa osoitettu yhtenä kenneväylät. Tavoitteen toteutuminen edellyttäisi yleiskaa- ton luontotyypittely, joka sisältäisi verkoston osa-alueittai- tärkeimpänä kaupungin kasvusuuntana. Hiedanrannan vaa tarkempaa suunnittelua ja toimenpiteiden ohjelmoin- kehitysohjelma on esimerkki älykkään ja kestävän uuden sen arvioinnin sekä selvittää ekologisen verkoston heikot tia. Esimerkiksi Hiedanrannan ja Lakalaivan alueilla maan- yhteyskohdat. kaupunginosan toteuttamisesta. Kehitysohjelmilla on koko- käyttö on muuttumassa, mikä mahdollistaa näillä alueilla naisuutena tärkeä rooli erilaisten toimintatapojen kokeile- misessa ja mahdollistamisessa.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -79-

Keskuspuistoverkoston kehittämisalueet Yleiskaavaratkaisu tukee ja vahvistaa tavoitetta Tam- tuessa. Suomensaari ja Härmälän alueet ovat laajasti saa- Yleiskaavassa osoitetaan kaksi uutta ohjeellista keskus- pereen kehittämisestä järvikaupunkina. Suurin osa ran- vutettavissa myös vesiteitse. Alueiden tiedossa olevat luon- puistoverkoston kehittämistarvealuetta. Rajamäki-Särkijär- noista on varattu yleiskaavassa yleiseen virkistykseen. Kaa- toarvot asettavat reunaehtoja tarkemmalle suunnittelulle. vi-Hervannan kanjoni-Solkimäki -aluekokonaisuus on yksi vassa on osoitettu myös kehitettävät uimarannat sekä pie- kantakaupungin alueen maisemallisesti parhaista virkistys- nvene- tai lauttasatamat. Viinikanlahden alueella, keskustan Kantakaupungin hiljaiset virkistysalueet alueista ja yksi tärkeimmistä seudullisista viheryhteyksistä laajentuessa, kehittämisen ensisijaisena tavoitteena kestä- Hiljaisilla virkistys-, liikunta– ja puistoalueilla on suuri mer- muodostaen keskeisen osan eteläisen Tampereen kes- vän liikkumisen lisäksi on tukea rantavyöhykkeen virkistys- kitys ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kan- kuspuistoverkostosta. Alueella on runsaasti tunnistettuja aluekokonaisuuden kehittämistä. Kaavaratkaisu ohjaa ran- nalta. Melu heikentää elinympäristön viihtyisyyttä ja laatua luontoarvoja ja virkistyskäyttöpotentiaalia. Lisäksi alueen ta-alueen kehittämistä julkisena tilana, uusien monipuo- erityisesti asumiseen käytettävillä alueilla ja virkistysalueilla. lähiympäristössä on runsas käyttäjäpotentiaali. Villilänsaa- listen virkistyspalveluiden ja -toimintojen luomiseen sekä Laajojen virkistysalueiden lisäksi lähellä kotia sijaitsevat pie- ri-Mustavuori-Tesomajärvi-Haukiluomanpuisto -aluekoko- viheralueiden riittävän laajuuden varmistamiseen vahvis- net, hiljaiset puistot ovat tärkeitä. Tiivistyvässä kaupunkira- naisuus on keskeinen Läntisen Tampereen pohjois-etelä- taen Tampereen keskustaa järvenrantakaupunkina. kenteessa tarvitaan kaupunkihiljaisia virkistysalueita, jotka suuntainen viherakseli. Alueiden kokonaissuunnittelu mah- Yleiskaavan selvityksissä tuotetun tiedon pohjalta lei- ovat kaikkien väestöryhmien päivittäin hyvin saavutetta- dollistaa alueiden arvojen tunnistamisen ja turvaamisen rintäalueen sijoittaminen edellyttää leirintäaluetoiminnan vissa. Yleiskaava ohjaa kaupunkihiljaisten alueiden säilymi- sekä alueelle kohdistuvien tavoitteiden yhteensovittami- kokonaistavoitteiden ja konseptin uudelleen määrittelyä seen ja kehittämiseen virkistyskäytön tarpeisiin, ja että asu- sen. sekä uudenlaisen palvelukokonaisuuden kehittämistä. Lei- tuksen lähellä sekä hyvin saavutettavissa on ääniympäris- rintämatkailu tulee nähdä verkostoina ja paikkoina luonto- töltään miellyttäviä lähivirkistykseen sopivia alueita. Tun- Virkistyspalvelut ja nähtävyyskohteiden, venesataman, uimarannan yhtey- nistettujen kaupunkihiljaisten virkistys- ja luonnonsuoje- Monimuotoinen ja hyvin saavutettava viher- ja virkistysalu- dessä, joka palvelee monipuolisesti erilaisia koti- ja ulko- lualueiden melutilanteeseen on jatkossa kiinnitettävä eri- everkosto palveluineen tarjoaa mahdollisuuksia elvyttäviin maisia kohderyhmiä. Yleiskaavassa osoitetaan ohjeellisina tyistä huomiota kaikessa maankäytön suunnittelussa. luontokokemuksiin sekä monipuolisiin liikunta- ja urheilu- leirintäalueen sijoitusvaihtoehtoina nykyisen Härmälän harrastuksiin. Kartalla 2 on osoitettu keskeisimmät keskus- lisäksi Alasjärven ja Suomensaaren ympäristöt. Kaikki sijain- Kansallinen kaupunkipuisto puistoverkostolla sijaitsevat keskitettyjen liikunta-, urheilu- tivaihtoehdot tarjoavat jo tänä päivänä virkistyspalveluita. Yleiskaavatyön kanssa samaan aikaan on valmisteltu por- ja vapaa-ajan palveluiden toimintojen alueet. Toimintojen Suomensaari sijoittuu olemassa olevaan asumisen ympä- mestariohjelmaan toimenpiteeksi kirjattua Tampereen kehittämisen lisäksi yleiskaava ohjaa palveluiden saavutet- ristöön ja luonne Tampereen kaupunkilaisten virkistysalu- kansallisen kaupunkipuiston hanketta. Kansallisen kau- tavuuden parantamiseen erityisesti kävellen, pyörällä ja jul- eena laajenisi matkailijoita palvelevaksi virkistysalueeksi. punkipuiston perustamista haetaan ympäristöministeri- kisella liikenteellä. Muille alueille sijoittuvien liikunta-, urhei- Alasjärvi sijoittuu laajan virkistysalueen yhteyteen ja ympä- öltä erillisellä kaupunginhallituksen päätöksellä, rajausta lupalveluiden ja vapaa-ajan palveluiden kehittämistarpeet ristössä toimii jo tällä hetkellä ratsastus- ja koiratoimintaa, kansalliseksi kaupunkipuistoksi ei ratkaista yleiskaavapro- kytkeytyvät alue- ja paikalliskeskusten keskuskohtaisiin kes- jotka ovat seudullisia palveluita. Alueiden saavutettavuus sessissa. Yleiskaavaehdotuksessa osoitetaan kaupungin kitettyihin palveluihin. julkisella liikenteellä paranee raitiotiejärjestelmän laajen- päättämä Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hake-

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -80-

muksen mukainen rajaus. Voimaan tultuaan rajauksella on tuja arvoja säilyttäen ja hyödyntäen. Kyselyn vastauksissa sena kaavoitettujen viheralueiden määrä asukasta kohti tärkeä informatiivinen merkitys myös yleiskaavassa. Tam- tuli esille, että kaupunkipuistohankkeen myötä asukkaille tulee pienenemään vuoteen 2040 mennessä noin 25%, pereen kansallinen kaupunkipuisto olisi osa valtakunnal- on ollut mahdollista tarjota parempaa ja monipuolisempaa sillä viheralueiden lisäämiseen lähellä asukkaita on vain lista kansallisten kaupunkipuistojen verkostoa, jossa kau- asuinympäristöä. Mm. kaupunkipuiston saavutettavuuden vähän mahdollisuuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että olemassa pungit ja puistot täydentävät ja tukevat toisiaan. Verkos- parantamisella hyvät yhteydet ovat lisänneet alueiden käyt- olevien viheralueiden käyttöpaine tulee selvästi lisäänty- tojen hyöty tulee muun muassa yhteisen markkinoinnin töä ja ihmisten liikkumista. Kohdennetut peruskunnostus- mään. Kantakaupungin alueet ovat keskenään hyvin erilai- kautta. Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarvesel- hankkeet ovat lisäksi tarjonneen asukkaille laadukkaampia sia suhteessa siihen kuinka paljon alueilla on kaavoitettua vitystyössä (2017) kartoitettiin eri kaupungeille osoitetulla asuinympäristöjä ja esim. rantojen julkisiin kaupunkitiloihin viherpinta-alaa asukasta kohden. kyselysarjalla kansallisen kaupunkipuiston vaikutuksia. Kan- panostaminen on edistänyt rantojen virkistyskäyttöä. Asukkaille tärkeästä kaupunkiympäristön laatuteki- sallisen kaupunkipuiston on koettu vahvistavan kaupunki- jästä kiinni pitäminen tarkoittaa, että olemassa olevia vihe- rakenteen jäsentymistä ja toimivan kaupunkiympäristön Viheralueiden riittävyys ja saavu- ralueita ei tulisi muuttaa muuhun maan käyttöön. Lisäksi luonnonsuojelun, monimuotoisuuden ja kestävän kehityk- tettavuus alueilla, joilla viherpinta-alaa on niukasti, tulisi tarkemmassa sen edistäjänä. Kaupunkipuisto vahvistaa alueen olemassa Ennustetun asukasmäärän kasvu lisää entisestään viher- ja suunnittelussa varmistaa, että alueen ulkopuolella sijaitse- olevien arvojen näkyvyyttä ja tunnettavuutta sekä ohjaa virkistysalueisiin kohdistuvaa käyttöpainetta. Kantakaupun- vat, laajemmat viher- ja virkistysalueet ovat helposti saavu- alueen kehittämistä kokonaisvaltaisesti yhteisesti sovit- gin alueella tavoitteellisen asukasmäärän kasvun seurauk- tettavissa.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -81-

Keskusta-alue ei ole mukana valtuustokaudella tarkis- Yleiskaavan virkistysyhteyksiin tehdyt tarkistukset tettavassa kantakaupungin yleiskaavassa, mutta keskustan mahdollistavat monimuotoisen virkistysverkoston kehittä- viheralueilla on kuitenkin tärkeä merkitys ja käyttöä kes- misen ja keskuspuistoverkoston saavutettavuuden paran- kustassa asuvien lisäksi kaikille kaupunkilaisille. Keskustan tamisen. Yleiskaavan ohjeellinen virkistysyhteys-merkinnän asukasmäärän kasvaessa yhteydet keskustasta ympäröi- määräystä on tarkistettu lähivirkistysalueiden riittävyyden ville viheralueille korostuvat, toisaalta koko kaupungin asu- ja saavutettavuuden, alueiden luonto-, maisema- ja kulttuu- kasmäärän kasvaessa ydinkeskustan viheralueiden laatu ja rihistoriallisten arvojen sekä virkistys- ja ekologisten yhte- kulutuskestävyys tulee varmistaa. yksien jatkuvuuden varmistamiseksi tarkemmassa suunnit- Yleiskaavan keskustoimintojen ja asumisen alueille telussa. sijoittuu runsaasti virkistysalueita, jotka ovat merkittä- Jatkosuunnittelun ja seurannan kehittämisen tueksi viä ihmisten virkistäytymisen kannalta, mutta joita ei yleis- on tunnistettu tarve täydentää tietoa keskuspuistoverkos- piirteisestä tarkkuustasosta johtuen ole esitetty kaavakar- toon kuuluvien alueiden ominaisuuksista sekä ekologisen talla. Yleiskaavaan on lisätty yleismääräys asemakaavoitet- verkoston toimivuudesta. Tampereen kaupunki on otta- tujen puistojen ja virkistysalueiden määrän turvaamiseksi. nut käyttöön viherkerroinmenetelmän asemakaavahank- Riittävien virkistysmahdollisuuksien turvaaminen nykyisille keiden yhteydessä. Osana viherkerroin- työkalun kehittä- ja tuleville asukkaille edellyttää, että yksityiskohtaisessa mistä tavoitteeksi on asetettu tutkia mahdollisuutta sovel- suunnittelussa huolehditaan riittävien ja laadukkaiden lähi- taa viherkerrointyyppistä kriteeristöä myös laajemmin alue- virkistysalueiden säilymisestä sekä yhteyksien kehittämi- tasoisessa tai yleiskaavatasoisessa suunnittelussa. sestä laajemmille viher- ja virkistysalueille. Kattavalla, ver- kostomaisella ja mahdollisimman yhtenäisellä viheralue- verkostolla on keskeinen merkitys myös hulevesien hallinnassa sekä kaupunkiympäristön monimuotoisuuden ja yleisen muutoskestävyyden turvaajana. Lähivirkistysalueen saavutettavuuden tavoitteena voidaan pitää noin 300 metrin etäisyyttä tai noin 5 minuutin kävelymatkaa kotoa. Kaa- voitetun viheralueen saavutettavuus toteutuu kantakaupungin alueella hyvin. Kantakaupungin asukkaista 80 pro- sentilla toteutuu 300 metrin saavutettavuus vähintään 1,5 hehtaarin kokoiselle viheralueelle. 90 prosenttia kantakaupungin asukkaista tavoittaa vähintään 1,5 hehtaarin kokoi- sen viheralueen viiden minuutin kävelyajalla.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -82-

Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon

taa noin 72 prosentin päästövähennys vuoteen 2030 men- nessä. Kaikkien toimenpiteiden vaikutuksia ei ole voitu vielä Aihekokonaisuutta ohjaavat kaupunkistrategian linjaukset arvioida. Merkittävimpänä tekijänä jäävät toistaiseksi arvioi- matta ne toimenpiteet, joilla vaikutetaan kuntalaisten liik- kumisvalintoihin mm. kaavoituksen ja liikennejärjestelmän Tampere on hiilineutraali vuonna 2030. Strategian mukaisesti laadukkailla ja moni- kehittämisen kautta. Näin ollen kaupungin tarvitsee lähi- Tavoite saavutetaan yhteistyössä tytäryh- puolisilla viheralueilla ja -verkostoilla sekä vuosina ratkaista keinot päästöjen vähentämiseksi. tiöiden, sidosryhmien, yritysten ja asukkai- vesistöjen kestävällä hyödyntämisellä vah- den kanssa. Tavoite otetaan huomioon kai- vistetaan kaupunkilaisten viihtyisyyttä ja kau- Tampereen hiilineutraalisuustavoitteen kessa kaupungin toiminnassa, hankinnoissa pungin vetovoimaa. kytkeytyminen yleiskaavoitustyöhön ja investoinneissa. Kestävästi kasvava kau- Yleiskaavatyön yksi keskeisimmistä teemoista on vastata punki arvostaa luontoa, säästää luonnonva- kaupunkistrategian hiilineutraalisuustavoitteeseen. Kuten roja ja vähentää päästöjä. strategiatavoitteessa on kuvattukin, hiilineutraalisuus saavutetaan monen eri tekijän ja toimijan yhteisvaikutuksena. Yleiskaavatyössä keskeisenä vaikutuskeinona on arvioitu yhdyskuntarakenteesta johtuvia vaikutuskeinoja. Tulevaisuuden maankäytön päästöskenaariot enna- koivat, että tavoitellun hiilineutraaliuden päästörajat saavu- Hiilineutraalisuus pungin toiminnassa, hankinnoissa ja investoinneissa. Hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi kaupun- tetaan Tampereella vuoteen 2040 mennessä. Keskeisenä ajurina suotuisassa päästökehityksessä on kaukolämmön Tampereen strategia ja ginhallitus on hyväksynyt 31.8.2020 Kestävä Tampere 2030 hiilineutraalisuustavoitteet – kohti hiilineutraalia kaupunkia -linjaukset, jotka kytkevät ominaispäästöjen aleneminen siirryttäessä vähäpäästöi- sempään energian tuotantoon. Yhdyskuntarakenteeseen Tampereen kaupungin strategiassa on asetettu tavoit- hiilineutraalisuustavoitteen yhteen ympäristöpolitiikan ja liittyen keskeisiä päästösektoreita ovat rakennusten ener- teeksi, että Tampere on hiilineutraali vuoteen 2030 men- kestävän kehityksen kanssa sekä linjaavat kokonaisuuden giankäyttö ja henkilöliikenne. Uudisrakentamisen osalta jo nessä. Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että Tampereen toteutusta ja seurantaa. nykyisten normien mukaiset rakennukset ovat varsin ener- ilmastopäästöjä vähennetään 80 prosenttia vuoden 1990 Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekartan toimenpiteet on giatehokkaita, joten niiden käytön aikaiset päästöt jäävät tasosta vuoteen 2030 mennessä ja loput 20 prosenttia jaoteltu kuuteen teemaan, jotka koskevat kestävää kaupun- lämmityksen osalta verrattain alhaisiksi. Sen sijaan uudis- kompensoidaan. Strategialinjauksen mukaan tavoite saavu- kisuunnittelua, liikennejärjestelmää, rakentamista, ener- rakentamisessa korostuu sen hiilipiikki, eli rakentamisvai- tetaan yhteistyössä tytäryhtiöiden, sidosryhmien, yritysten giaa, kulutusta ja kaupunkiluontoa. Laskelmien mukaan tie- heen kertaluontoiset hiilidioksidipäästöt, joiden merkittä- ja asukkaiden kanssa ja otetaan huomioon kaikessa kau- kartan arvioitavissa olevilla toimenpiteillä voidaan saavut-

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -83-

seen, sillä autoistuminen on voimakkaasti kasvavassa kaupungissa myös tila- ja viihtyisyyskysymys. Mikäli autonomis- tuksen aste pysyy nykyisellään ja väestö kasvaa tavoitellusti 1,4 prosenttia vuodessa, tarvitaan kasvavalle automäärällä vuosittain noin 5 hehtaaria lisää tilaa, jota ei kuitenkaan jo kertaalleen kaavoitetussa ja rakennetussa kantakaupungissa ole saatavilla. Lisäksi autoilun ympäristöterveyshait- toja tuottavat ja kaupunkikehittämistä rajoittavat rengas- melu- ja pölypäästöt eivät poistu käyttövoimaa vaihtamalla. Tästä syystä panostaminen joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn on ehdoton edellytys kasvun mahdollistami- vänä aiheuttajana on rakentamisessa käytetyn betonima- misessa siirryttäisiin merkittävässä määrin puun käyttöön, seksi. Kestävään liikkumiseen perustuvaa kasvua on mah- teriaalin tuotanto. Tavoiteltu kaupungin kasvu edellyttää putoaisivat rakentamisen päästöt tehdyn herkkyystarkas- dollistettu erityisesti keskustatoimintojen alueilla sekä eril- väistämättä uudisrakentamista, josta syntyvät merkittä- telun perusteella noin 12 prosenttia verrattuna betonira- lisellä Kaupunkistrategian kasvun ja elinvoiman vyöhyk- vät päästöt ovat osaltaan ristiriidassa hiilineutraaliustavoit- kentamiseen. Puurakentamisella ei siten nollata uudisra- keellä, joiden sekoittunut rakenne ja tehokas joukkoliikenteen kanssa. Uudisrakentaminen tuottaa vuosina 2019– kentamisen päästöjä, mutta rakennusmateriaalin valin- nejärjestelmä mahdollistavat parhaimmillaan sujuvan arjen 2040 keskimäärin vajaan 95 000 hiilidioksidiekvivalenttiton- nalla voidaan vaikuttaa päästöjen syntymiseen varsinkin ilman omaa autoa. Yhdyskuntarakenteen vaikutus liikkumi- nin vuotuiset päästöt, mikä vastaa reilua kymmenystä kau- aluekohtaisesti. Puurakentamisen mahdollisuuksia tarjo- sen päästöihin on havaittavissa jo nykyisellään, kun Tam- pungin tämänhetkisistä kokonaispäästöistä. Päästövähen- avat erityisesti uudet, luonnonläheisyyteen ja viheryhteyk- pereen kantakaupungin rakennetta tarkastellaan Suomen nysten edetessä muilla sektoreilla nousee uudisrakentami- siin nojautuvat aluekokonaisuudet asumisen ja virkistyksen ympäristökeskuksen (SYKE) määrittelemien yhdyskuntara- sen osuus kokonaispäästöistä noin viidennekseen vuoteen sekoittuneilla alueilla. kenteen ominaispiirteitä kuvaavien vyöhykkeiden avulla. 2040 mennessä. SYKE:n vyöhykejaossa perinteistä keskustamaista kävely- Toisaalta kaupunkirakenteen uudistaminen on vält- Liikenteen hiilineutraalisuustavoitteet kaupunkia kuvaa niin sanottu keskustan jalankulkuvyöhyke, tämätöntä muun muassa kestävän liikennejärjestelmän Henkilöliikenteen osalta käyttövoiman muutokset, eli siir- jonka asukas- ja työpaikkakohtaiset henkilöliikenteen pääs- kehittämiseksi, joten kasvun vaikutuksia ei voida arvioida tyminen polttomoottorikäyttöisistä hybridi- ja sähköajo- töt ovat vuositasolla miltei kolme kertaa pienemmät kuin pelkästään uudisrakentamisen hiilikuorman perusteella. neuvoihin, tuovat merkittävää päästövähennyspotentiaa- lähinnä yksityisautoiluun tukeutuvalla autovyöhykkeellä. Lisäksi uudisrakentamisen päästöjä on mahdollista pie- lia. Tästä huolimatta yhdyskuntarakenteen kehittämisessä nentää esimerkiksi materiaalivalinnoilla. Jos uudisrakenta- ei voida yksistään luottaa ajoneuvoteknologian kehityk-

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -84-

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -85-

Raideliikennejärjestelmän päästövaikutusten arviointi Yleiskaavan vaikutusarvion osaksi laadittiin erillinen raide- liikennejärjestelmän päästövaikutusten arviointi, jossa hyö- dynnettiin yhdyskuntarakenteen ilmastovaikutustenarvi- oinnin työkalua. Pysäkkiratkaisuiltaan vaihtoehtoisia raide- liikennejärjestelmiä, joita on havainnollistettu pysäkkisijain- tien ja ajankohtien osalta alla kahdessa kuvassa, arvioitiin kolme kappaletta:

Vaihtoehdossa A mukana olivat sellaiset Tampereen rai- tiotiepysäkit ja lähijuna-asemat, jotka on jo rakennettu tai joiden rakentamisesta on olemassa päätös eli raitiotien osat 1 ja 2 sekä päärautatieaseman lisäksi Tesoman lähi- juna-asema.

Lähde: Yleiskaavan maankäyttöskenaario 2020-2040 Vaihtoehdossa B mukana olivat raitiotien osien 1 ja 2 Arvioitujen raideliikennejärjestelmävaihtoehtojen linjaukset. lisäksi jatkoyhteydet Pirkkalaan, Ylöjärvelle ja Taysin kautta Kangasalle sekä päärautatieaseman lisäksi Tesoman ja Lakalaivan lähijuna-asemat.

Vaihtoehdossa C mukana olivat raitiotien osien 1 ja 2 lisäksi yhteys Vuorekseen ja jatkoyhteydet Pirkkalaan, Ylö- järvelle ja Taysin kautta Kangasalle sekä kaikki yleiskaavaehdotuksessa esitetyt lähijunapysäkit

Lähde: Raideliikennejärjestelmän päästövaikutusten arviointiraportti. Arvioitujen raideliikennevaihtoehtojen pysäkit ja ajoitukset.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -86-

Valtioneuvostossa on laadittu kansallinen Pitkän aika- Tutkimuksissa, kuten myös raideliikennejärjestelmän Kokonaispäästöjen ero vaihtoehtojen A ja C välillä jat- välin kokonaispäästökehitys -tutkimus (PITKO, Koljonen päästövaikutusten arviointiraportissa, on myös todettu, kuva kasvu -PITKO-skenaariolla arvioidaan olevan noin 0,4 ym. 2019). Tutkimuksessa määriteltiin eri toimintaympä- että ihmisten liikkumistottumuksien muutos on yleensä %, tosin tässä on raportin mukaan huomattava, että ver- ristön muutosskenaarioita, jotka yltävät vuoteen 2050. Rai- hidasta ja esimerkiksi aika on suurin selittävä tekijä liiken- tailu tehtiin yhdellä maankäyttöskenaariolla, jolloin esimer- deliikennejärjestelmävaihtoehtojen A ja C henkilöliiken- nemuodon valinnassa. Lisäksi on huomattava, kuten raide- kiksi kaikkien lähijuna-asemien lähistölle ei ole kantakau- teen päästöerojen arvioidaan olevan jatkuvan kasvun -PIT- liikennejärjestelmän päästövaikutusten arviointiraportissa pungin vaiheyleiskaava, 2017-2021 ehdotuksessa sijoitettu KO-skenaariolla vuonna 2030 noin 0,2 % ja vuonna 2040 on myös todettu, että esimerkiksi Hiilineutraali Tampere uutta asuinaluetta. noin 3,2 % ja vaihtoehdon B päästöjen sijoittuvan näiden 2030 -tiekartassa raportoitu erilaisten joukkoliikennekul- Pysähdys -PITKO-skenaariolla henkilöliikenteen pääs- väliin. Arvioinnissa tuodaan esiin, että koska kantakaupun- kumuotojen käyttövoima on jo vuonna 2030 Tampereella töerojen arvioidaan vaihtoehtojen A ja C välillä olevan gin vaiheyleiskaava, valtuustokausi 2017-2021 on jo ehdo- kokonaan vähäpäästöisillä käyttövoimilla toteutettua, joten vuonna 2040 noin 2,9 % eli vielä hieman pienempi kuin jat- tusvaiheessa, niin ”erilaisia maankäytön vaihtoehtoja arvi- sen takia vaikkapa linja-autoliikenteestä raitiotien käyttöön kuva kasvu -PITKO-skenaariolla. Asukasta kohden tarkastel- oinnissa ei enää tarkasteltu, vaan kaikki raideliikennevaihto- vaihtaminen ei näy päästötuloksissa käyttövoimien ollessa tuna henkilöliikenteen päästöjen arvioidaan pysähdys-PIT- ehdot arvioitiin suhteessa samoihin maankäytön painopis- päästöiltään hyvin samankaltaisia. Arviointiraportissa on KO-skenaariolla olevan vuonna 2030 noin 0,2 hiilidioksidi- tealueisiin. Tällöin eri vaihtoehtojen arvioinnissa korostuu annettu myös muita perusteluita raideliikennejärjestelmä- ekvivalenttitonnia asukasta kohden ja vuonna 2040 noin näiden vaikutus kulkutapajakaumaan ja sen suhteeseen vaihtoehtojen päästövaikutusten pieniin eroihin kuten se, 0,1 hiilidioksidiekvivalenttitonnia asukasta kohden. Jatkuva alueiden tulevaan väestö- ja työpaikkarakenteeseen. Tämä että ”liikenteen voimakas sähköistyminen vuoden 2030 jäl- kasvu - PITKO-skenaariolla asukasta kohden tarkasteltuna on huomioitava tulosten tulkinnassa, koska kuten edellä keen laskee liikenteen arvioituja päästöjä kautta linjan voi- henkilöliikenteen päästöjen arvioidaan olevan vuonna 2030 kuvattua, merkittävä osa raideliikennehankkeiden päästö- makkaasti, jolloin raideliikenteen nykytilanteessa päästönä- noin 0,3 hiilidioksidiekvivalenttitonnia asukasta kohden ja hyödyistä saadaan yleensä niiden maan käyttöä ohjaavan kökulmasta merkittävä käyttövoimaetu pienenee, ja hank- vuonna 2040 noin 0,15 hiilidioksidiekvivalenttitonnia asu- tai muuttavan vaikutuksen kautta.” Yleiskaavan luonnosvai- keiden muut hyödyt korostuvat (tilantarve, kaupunkikuva, kasta kohden. heessa tehtiin tarkastelu kolmella erilaisella maan käyttös- jne.) ja toisaalta päästötaakka kohdentuu suhteellisesti Raideliikennejärjestelmävaihtoehtojen A ja C välistä kenaariolla työkalun aikaisempaa versiota hyödyntäen ja enenevästi kulkuvälineiden valmistukseen kuin niiden käyt- pientä päästöeroa voidaan myös havainnollistaa kartalla, silloin todettiin henkilöliikenteen päästöerojen olevan vuo- töön”. jossa arviointiraporttia lainaten ”vertailutilanteena on siis sitasolla suurimmillaan 5 % eri maan käyttöskenaarioiden käytännössä se, että kyseistä asemaa tai pysäkkiä ei toteu- välillä. teta” ja ”tarkastelussa on oletettu raitiotiepysäkin vaikutusalueeksi 800 m ja lähijunaseisakkeen vaikutusalueeksi kilometri”.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -87-

Kuten karttaa tarkastelemalla voidaan huomata, niin suurimmassa osassa 250 x 250 m ruuduista päästöt ovat käytännössä samat raideliikennejärjestelmävaihtoehto- jen välillä tai päästöjä on jopa hieman enemmän vaihtoehdossa C kuin vaihtoehdossa A vuonna 2040. Arviointiraportissa on myös esitetty 15 vaikutuksiltaan merkittävintä pysäkkikohdetta kaavaehdotuksen maan- käytöllä. Arviointiraportin mukaan ”päästönäkökulmasta oleellisimmat kehittämissuunnat raideliikennehankkeille” ovat ”Viinikanlahden-Hatanpään-Härmälän raitiotien jatkeen osuus, Koilliskeskuksen suunnan raitiotien jatke, Tam- pereen eteläiset lähijuna-asemat Lakalaiva ja Rantaperkiö sekä Vuoreksen suunnan raitiotien jatke reitillä voimakkaasti tulevaisuudessa tehostuvan maankäytön myötä.” Yhteenvetona voidaan siis raideliikennejärjestelmän päästövaikutusten arviointiraportin perusteella todeta, että raideliikennejärjestelmäratkaisulla ei voida ratkaista hiili- neutraalisuuden päästötavoitteita, vaikka sitä voidaan pie- nissä määrin hyödyntää tukemassa vähäpäästöisyyden tavoitteita.

Lähde: Raideliikennejärjestelmän päästövaikutusten arviointiraportti.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -88-

Raideliikennejärjestelmä ja yhdyskunta rakenteen vyöhykkeisyys Ennakoidusta tulevaisuuden kaupunkirakenteen kokonais- kehityksestä saadaan täsmällisempi kuva, kun raideliikenteen päästötarkasteluja peilataan muodostuviin yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin. Oheisissa kartoissa ja kaavioissa on havainnollistettu liikkumisvyöhykkeiden kehitystä Tam- pereen kantakaupungin alueella nykyhetkestä vuoteen 2040 edellä esiteltyjen raideliikenteen järjestelmävaihto- ehtojen A, B ja C toteutuessa. Tarkastelussa erilaiset liikku- misvyöhykkeet on yhdistetty SYKE:n yhdyskuntarakenteen Urban Zone -vyöhykejakoa mukaillen kahteen luokkaan:

Edullisin vyöhyke - sisältää keskusten kävely- ja reunavyöhykkeet sekä inten- siivisen joukkoliikennevyöhykkeen

Muu vyöhyke - sisältää tavanomaisen joukkoliikennevyöhykkeen ja auto- vyöhykkeen

Tarkastelusta voidaan havaita, että raidepohjaisen joukko- liikennejärjestelmän laajentaminen tuottaa vuoteen 2040 mennessä kantakaupunkiin nykyistä laajempia edullisen yhdyskuntarakenteen vyöhykkeitä, kun edullisuutta tarkastellaan Urban Zone -kriteerien mukaisesti asukas- ja työ- paikkatiheyden sekä kestävien liikkumismahdollisuuksien näkökulmasta. Lisäksi edullisten vyöhykkeiden maantieteel- lisen laajuuden ohella kasvaa merkittävästi myös niille sijoittuvien asukkaiden ja työpaikkojen osuus. Toisaalta raideliikenteen ennustetut suorat päästöhyödyt jäävät tästä huo-

limatta suhteellisen vaatimattomiksi, kuten edellä kuvattiin. Lähde: Yleiskaavan maankäyttöskenaario 2020-2040

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -89-

Kehityksen taustalta voidaan tunnistaa ainakin seuraavia syitä:

• Liikenteen käyttövoimien odotetaan muuttuvan kestä- vämpään suuntaan kulkumuodosta riippumatta, mikä kaventaa päästöeroa esimerkiksi henkilöautoilun ja joukkoliikenteen välillä.

• Kulkutapajakauman muutokset tapahtuvat osin kestä- vien liikkumismuotojen sisällä (esimerkiksi bussista raitiotiehen tai lähijunaan), sillä olemassa olevan yhdyskuntarakenteen vaikutus autonomistukseen ja siten käyt- töön arjen matkoilla on merkittävä.

• Tulevaisuuden raideliikenneratkaisut tuovat intensii- visen joukkoliikenteen piiriin uusia alueita, joille ei kuitenkaan maankäytön ohjelmoinnin perusteella ohjaudu merkittävää kasvua. Tämä koskee erityisesti ohjeellisten lähijuna-asemien ympäristöjä kantakaupungin reuna- milla.

Oheisessa koostekartassa on visualisoitu liikkumisvyöhyk-

Lähde: Yleiskaavan maankäyttöskenaario 2020-2040 keiden kehityksen sekä kaupungin kasvun ja tiivistymisen välistä yhteyttä laajimman raideliikennevaihtoehdon (Vaih- reen kantakaupungin alueeseen tukeutuvalla lähiliiken- • Edullisimman yhdyskuntarakenteen ulkopuolisilla työ- toehto C) realisoituessa. Karttaesityksestä nähdään, että nöinnillä. Nykyiset asutusvyöhykkeet tai niitä palvele- paikka- ja laajennusalueilla, kuten Myllypurossa ja Oja- maankäytön ja liikennejärjestelmän muutos tukevat toivat kävely- ja pyöräilyverkostot eivät useinkaan kytkeydy lassa, täytyy turvautua täydentäviin toimenpiteisiin kes- siaan erityisesti keskeisissä raitiotien laajenemissuunnissa. luontevasti mahdollisiin asemanseutuihin, joten käyttä- tävän liikkumisen edistämiseksi ja henkilöliikenteen jäsiirtymä raskaan raideliikenteen piiriin jäisi todennäköi- päästöjen leikkaamiseksi. Raideliikenteen päästö- ja maan käyttökytköksestä voidaan sesti toivottua vähäisemmäksi ja tapahtuisi esimerkiksi siten tehdä seuraavia johtopäätöksiä: • Strategisella suunnittelutasolla joudutaan pohtimaan bussiliikenteen kustannuksella. • Suurimmat keskipitkän aikavälin kaupunkikehittämis- kaupungin kasvua ja kokonaiskehitystä ohjaavien vyö ja kestävyyshyödyt saavutetaan toteuttamalla vahvaan • Tulevaisuuden haasteeksi saattaa muodostua toimiti- hykerajausten (kaupunkistrategia, yleiskaava, asema maankäytön uudistumiseen nojautuvat raitiotien jatko- lakäytön ja yritysten toimintaedellytysten turvaaminen kaavoitusohjelma, Maankäytön, asumisen ja liikenteen linjat Pirkkalan ja Koilliskeskuksen suuntiin. saavutettavuudeltaan paranevilla raideliikenteen vai- MAL-sopimus) kattavuutta suhteessa bussipohjaisen kutusalueilla. Mahdollinen käyttötarkoitusten muutos- joukkoliikenteen laatukäytäviin. • Lähijunaliikenteen toteutuminen on seudullinen kysy- paine koskee ennen kaikkea nykyisiä teollisuusalueita mys eikä merkittäviä hyötyjä saavuteta yksin Tampe- Kalkunvuoren ja Hankkion ympäristöissä.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -90-

Vanhan rakennuskannan energiakorjausten vaikutus yhdyskuntarakenteen päästöihin Ilmastovaikutusten arvioinnin yhteydessä tehtiin myös eril- listarkastelu vanhan rakennuskannan energiakorjausten vaikutuksesta yhdyskuntarakenteen päästöihin. Tarkaste- lun kohteeksi valikoitiin 1960-80-luvuilla valmistunut asuin- kerrostalokanta, jonka verrattain heikkoa energiatehok- kuutta on mahdollista parantaa laajojen peruskorjausten yhteydessä tehtävillä energiaremonteilla. Kyseinen rakennuskanta sijoittuu Tampereen ydinkeskustan ohella lähinnä isompiin, joukkoliikenteellä hyvin saavutettaviin kerrosta- lovaltaisiin lähiöihin, joiden uudistaminen monipuolisem- maksi kaupunkiympäristöksi tarjoaa mahdollisuuksia kestä- vämpään kokonaisrakenteeseen. Laajuudeltaan lähiökau- den kerrostalokanta on vajaat 3 miljoonaa kerrosneliötä, eli kuudesosa kaupungin koko rakennusvolyymista. Jos kaikki aikakauden kerrostalot saneerattaisiin lämmityksen ja käyt- tövedenkulutuksen osalta suotuisan päästöskenaarion (PITKO:n Muutos-skenaario) mukaisesti, paranisi niiden energiatehokkuus jopa 48 prosenttia nykyisestä. Vuosita- solla tämä tarkoittaisi noin 27 000 hiilidioksidiekvivalentti- tonnin suuruista päästövähennystä, joka vastaa noin 6 pro- Lähde: Yleiskaavoituksen ilmastotyö senttia vuotuisista rakennuskannan lämmityspäästöistä. Hiilinielut ja hiilivarastot Yhdistettynä puhtaamman, uusiutuvan kaukolämmön käyt- Tampereen kaupungilla on tavoite olla hiilineutraali vuonna Hiilivarastoissa hiiltä on sitoutuneena varastoon siten, töön voidaan siten saavuttaa merkittäviä päästövähennyk- 2030. Vuoden 1990 päästöistä 20 % on tavoitteena kom- että sitä ei ole ilmakehässä. Hiilivarastoja ovat esim. turve ja siä myös olemassa olevassa rakennuskannassa. Yleiskaa- pensoida hiilinielujen kautta. Hiilinielut ovat prosesseja, kasvit. Tampereen hiilivarastot painottuvat Pohjois-Tampe- van tahtotila ohjaa rakenteen uudistamiseen erityisesti joissa ilmakehän hiilidioksidia sitoutuu maaperään, kasvilli- reen soihin ja vanhoihin metsiin. Kantakaupungin alueella muuttuvilla ja toiminnoiltaan sekoittuvilla keskusta-alu- suuteen ja merien pintakerroksiin. Kantakaupungin alueen merkittävimmät hiilivarastot sijoittuvat kaavan viheralueille eilla, joiden kohoava maanarvo luo liikkumavaraa taloyhtiöi- merkittävimmät hiilinielut sijoittuvat suojelualueiden ja kes- Särkijärven ja Hervantajärven ympäristöihin sekä Ojalaan ja den perusparannus- ja lisärakentamishankkeille sekä siten kuspuistoverkoston alueelle kuten Kauppi-Niihamaan, Oja- Kauppi-Niihamaan. myös energiatehokkuuden parantamistoimille. laan, Hervantajärvelle ja Särkijärvelle.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -91-

Hiilinielujen ja -varastojen turvaamisen lisäksi hiilinie- luja tulisi kantakaupungissa kasvattaa. Kantakaupungin alueelle sijoittuvat hiilinielut ja hiilivarastot ovat pääsääntöi- sesti kaupungin omistuksessa, jolloin niiden hoitoa ja käyt- töä on mahdollista kehittää ilmastovaikutukset huomioon ottaen. Käynnissä olevassa metsien hoidon toimintamalli -työssä on tunnistettu metsien vaikutus ilmastomuutoksen hillitsemisessä sekä asetettu tavoitteita puuston elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi. Kaupunkivihreän lisäämisellä on mahdollista kasvattaa alueiden hiilinielupo- tentiaalia. Tampereen viherkerroinmenetelmän tavoitteena on lisätä kaupunkivihreää sekä hulevesien luonnonmu- kaista hallintaa. Viherkerroinmenetelmä on otettu laajempaan käyttöön asemakaavahankkeiden yhteydessä vuoden 2020 alusta. Tampereen kaupunki on mukana myös Luon- nonvarakeskuksen i-tree hankkeessa 2019-2020, jossa sel- vitetään kaupunkipuiden ekosysteemipalveluiden määrää ja taloudellista arvoa. Kaupunkipuiden varastoiman hiilen määrää, ilmansaasteiden sidontaa ja hulevesien vähentä- mistä lasketaan Turussa, Helsingissä ja Tampereella. Hanke tuottaa kaupunkisuunnittelun tueksi tietoa puiden määrän ja lajivalikoiman vaikutuksesta ekosysteemipalveluihin.

Hiilinielujen ja -varastojen sijoittuminen ja intensiteetti Tampereella 2015 (Tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen ilmastovaikutusten arviointi 2019).

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -92-

Ilmastonmuutokseen vät laajimmilla rakennetuilla alueilla, joilla viherympäristöä voidaan kompensoida ja ehkäistä sekä kaupungistumisesta sopeutuminen on vähiten, esimerkiksi Lielahden ja Nekalan työpaikkaval- että ilmastonmuutoksesta aiheutuvia haittoja. Yleiskaa- Selvityksen mukaan Useiden kasvihuonekaasuskenaarioi- taisilla alueilla. vassa valuma-alueittain ja kohteittain esitetyt toimenpiteet den mukaan Suomen vuotuinen keskilämpötila kasvaa hulevesien laadullisesta ja määrällisestä hallinnasta tukevat Vaikutukset viherympäristöön ja luonnon sopeutumista ilmastonmuutokseen. 2040-luvulle tultaessa noin 1,5-2 astetta verrattuna jak- monimuotoisuuteen soon 1981-2010, jolloin Tampereella vuotuinen keskiläm- Vähintäänkin yleiskaavaa tarkemmassa suunnitte- Kantakaupungin viheralueiden ja –yhteyksien kattava ver- pötila olisi noin 6,1-6,6 °C. Sademäärien arvioidaan kasva- lussa on kapeissa kohdissa tarkistettava sinivihreän verkos- kostomaisuus, kytkeytyneisyys sekä tasapuolisesti eri puo- van samana aikana noin 5-7 %, jolloin Tampereen alueella ton riittävä leveys, koska esimerkiksi hulevesien hallintaan lille tarkastelualuetta sijoittuvat virkistyskohteet ovat vah- vuotuinen sademäärä olisi noin 660 mm. Vuosisadan lop- varattavat alueet ja puustoiset yhteydet eivät voi olla pääl- vuus ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta esimer- puun mennessä vastaavat kasvuluvut ovat lämpötilan nou- lekkäin. kiksi hulevesien hallinnan näkökulmasta. Viherympäristöllä sun osalta jopa 6 °C ja sademäärien kasvun osalta 10-15 on merkitystä myös kaupunkiympäristön monimuotoisuu- Seurannan kehittäminen %. Talven (loka-huhtikuu) kokonaissademäärän ennuste- den ja yleisen muutoskestävyyden turvaajana. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvässä vaikutus- taan kasvavan vuosisadan loppuun mennessä 7-30 %, kun Sään ääri-ilmiöiden, kuten voimakkaiden tuulien, arvioinnissa esitetään indikaattoreita, joiden avulla muu- sademäärää verrataan vuosien 1981-2010 keskimääräi- lisääntyessä viherverkoston kapeat puustoyhteyskoh- toksia on mahdollista seurata. Tällaisia indikaattoreita ovat seen sademäärään. dat voivat olla vaarassa katketa ja siten heikentää verkos- selvityksen mukaan esimerkiksi läpäisemättömän pinnan Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja ton kytkeytyneisyyttä. Toimivan ja muutoskestävän viherra- osuus (%) rakentamisalueilla, hulevesitulvien esiintymisti- liikenteeseen kenteen tulisi sisältää useita, tarvittaessa toisiaan korvaa- heys ja vahinkojen määrä, viheralueiden pinta-alan muu- Hajautettu keskustarakenne tukee muutoskestävyyden via yhteyksiä. tokset, puuston menetykset, osa-aluekohtaisten riskiar- tavoitteita: esimerkiksi tulviin, helteisiin ja myrskyihin liitty- Kantakaupungin sini-viherrakenteen merkitys ilmas- vioiden määrä (laadittu % alueille), uuden rakennuskan- vät riskit eivät todennäköisesti koettele kaikkia alueita yhtä toriskien hallinnassa ja niihin sopeutumisessa toistuu ja nan määrä (k-m2), jossa huomioitu sopeutuminen ilmas- voimakkaasti, ja ympäröivän viherverkoston tilavaraukset korostuu. Siksi kaupunkirakenteen tiivistyessä on tarve tonmuutokseen sekä rakennuksiin ja infraan kohdistuvien tukevat sopeutumista jossain määrin. saada luontopohjaiset riskinhallinnan ja sopeutumisen toi- sääilmiöistä johtuvien korjaustehtävien määrä ja säästöt Tampereen kantakaupungin hyviä ominaisuuksia ovat met osaksi rakennettua ympäristöä. korjauskustannuksissa kantakaupungin rakentamisen ja viherympäristön moni- Viherympäristön osalta on tunnistettu tarve laatia kes- Vaikutukset kulttuuriperintöön osainen, kattava verkostomaisuus sekä hajautettu keskuspuistoverkoston luontotyypittely, joka sisältäisi verkos- Hulevesiriskeihin ja kuumuuteen sopeutumisen kannalta kustarakenne ja yhdyskuntatekninen huolto. Näin voidaan ton osa-alueittaisen arvioinnin muun muassa ilmastonmuu- kulttuuriympäristöjen vahvuutena on, että ne ovat suojel- tukea elinympäristöjen säilyminen sekä infran varajärjestel- toksen näkökulmasta haavoittuvien kohteiden osalta. Eko- tuja tiivistämiseltä. mien ja muiden toimintoja korvaavien elementtien olemas- logisen verkoston osalta olisi tarvetta selvittää herkkyystar- kasteluna verkoston heikot yhteyskohdat, jotka voivat olla saolo riskien toteutuessa jollain rajallisella alueella. Vaikutukset vesitalouteen ja yhdyskunta Rakennettujen alueiden tiivistyminen ja laajentumi- tekniseen huoltoon vaarassa katkea ilmastonmuutoksen seurauksena. Huleve- nen saattavat heikentää hulevesien imeytymistä ja voimis- Kartan 4 yleismääräyksessä edellytetään kaupungin huleve- siohjelma on tarkoitus päivittää vuoden 2021 aikana. taa lämpösaarekeilmiötä. Todennäköisimmin haitat ilmene- siohjelman noudattamista; kestävällä hulevesien hallinnalla

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -93-

Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin

keskuksen alueelta Kaukajärvelle. Keskuspuistoverkoston ”uhanalaiset luontotyypit ja lajit on turvattu”, ”ekologiset Aihekokonaisuutta ohjaavat uudet aluevaraukset mm. Västinginmäessä vahvistavat näi- verkostot ovat toimivia ja kattavia”, ”vesistöjen ja pienve- kaupunkistrategian linjaukset den alueiden ekologista verkostoa. sien tila on hyvä ja niiden eliöstö on monimuotoista ja elin- Luonnon monimuotoisuuden kannalta on tärkeää, voimaista”. Yleiskaavoituksen alustavat toimenpide-ehdo- että tarkemmassa suunnittelussa varmistetaan, että myös tukset Lumo-ohjelmaan ovat: kantakaupungin yleiskaavan Strategian mukaisesti laadukkailla ja moni- asuinalueiden luonnon monimuotoisuuden kannalta tär- keskuspuistoverkoston luontotyypittely -selvityksen, ekolo- puolisilla viheralueilla ja -verkostoilla sekä keät elinympäristöt säilyvät elinvoimaisina ja että niiltä on gisen verkoston toimivuus -selvityksen sekä kantakaupun- vesistöjen kestävällä hyödyntämisellä vah- riittävät ekologiset yhteydet yleiskaavan viherrakenteeseen. gin alueen lahokaviosammalselvityksen mahdollinen laa- vistetaan kaupunkilaisten viihtyisyyttä ja kau- Monimuotoinen luonto kestää parhaiten ilmastonmuutok- dinta ja selvitysten johtopäätösten vienti yleiskaavaan val- pungin vetovoimaa. sen ympäristölle aiheuttamia vaikutuksia. Kaupungin tiivis- tuustokauden 2021-2025 aikana. Mahdollisena toimenpi- tyminen ja väestönkasvu asettavat haasteita viheralueiden teenä on suunniteltu myös viherkerroin-työkalun kehitys- riittävyydelle ja kantokyvylle ja tätä kautta myös monimuo- työtä ja käyttöönottoa yleiskaavoituksessa. toisuuden ylläpidolle. Liito-oravan toimintamalli Luonnon monimuotoisuuden LUMO-ohjelma Liito-oravatoimintamalli on kehitteillä Tampereen kau- ylläpito Tampereen kaupunki valmistelee luonnon monimuotoi- pungin kaupunkiympäristön palvelualueella. Toiminta- Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät elinympä- suus- eli Lumo-ohjelmaa, jonka on määrä vahvistua keväällä malli on alustavan arvion mukaan valmistumassa vuoden ristöt sisältyvät pääpiirteissään yleiskaavan viherrakentee- 2021. Ohjelman tarkoituksena on kehittää kaupungin eko- 2021 aikana, ja se kytkeytyy Lumo-ohjelmaan. Mallin tar- seen. Keskuspuistoverkostolla ja suojelualueilla pystytään logisesti kestäviä toimintatapoja ja turvata luonnon moni- koituksena on varmistaa oikea-aikaisen ja oikeamääräi- turvaamaan monimuotoisuuden kannalta laajimmat ja muotoisuutta kaupungin vetovoimatekijänä kaupunkistra- sen liito-oravatiedon huomioonottaminen eri suunnittelu- merkittävimmät viheraluekokonaisuudet. Laajempien alue- tegian 2030 mukaisesti ja Kestävä Tampere 2030 linjauksia ja toteutustasoilla alkaen maastohavainnoista, jatkuen esi- kokonaisuuksien kytkeytyminen toisiinsa tapahtuu ohjeel- toteuttaen. Ohjelmatyössä on määritelty kuusi tavoitetta merkiksi asemakaavasuunnittelun kautta ja päätyen vaik- listen ekologisten yhteyksien sekä virkistysyhteyksien väli- vuosille 2021-2030 ja ne ovat saaneet hyväksynnän kau- kapa katupuiden uusimiseen (joilla voi olla ratkaiseva mer- tyksellä. Yleiskaavaratkaisu tukee viherrakenteen kehittä- pungin valtuustossa keväällä 2020. Työn seuraavassa vai- kitys liito-oravayhteyden säilymisessä). Työssä tavoitellaan mistä edelleen yhtenäisemmäksi, mikä parantaa ekologisen heessa määritellään yksikkökohtaisia toimenpiteitä tavoit- räätälöityä ohjeistusta ja vastuita siitä mitä kullakin eri suun- verkoston jatkuvuutta ja kytkeytyneisyyttä ja on keskeistä teiden saavuttamiseksi. nittelu- ja toteutustasolla tulee asiassa ottaa huomioon. myös monimuotoisuuden ylläpitämisessä. Ekologista ver- Yleiskaavoituksessa toimenpiteitä on pohdittu eten- Toimintamallityön taustalla on kantakaupungin kostoa on kaavaratkaisussa täydennetty puuttuvilla yhteyk- kin seuraavien ohjelmatavoitteiden osalta: ”kaupunkiluonto alueelle laadittu liito-oravaselvitys vuodelta 2016, jonka joh- sillä, joista merkittävimpinä uusi ekologinen yhteys Koillis- on monimuotoista ja ilmastonmuutokseen sopeutuvaa”, topäätöksenä lajin suotuisan suojelutason ylläpitämiselle

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -94- merkittävät alueet on sisällytetty kantakaupungin yleiskaa- Kaupunkipuulinjaukseen on kirjattu yleiskaavoituksen Metsien hoidon toimintamalli vassa ”keskuspuistoverkosto”- ja ”ohjeellinen ekologinen osalta seuraavat toimintatavat: Kaupungin metsien hoidon periaatteita uudistetaan päivit- yhteys” kaavamerkintöihin ja -määräyksiin. Käytännössä on • Ohjataan yleiskaavoituksella ekologisen verkoston ulot- tämällä kaupungin omistamien metsien hoitoa ja käyttöä havaittu, että esimerkiksi ekologiset yhteydet ovat tiivisty- tumista kaupunkirakenteen sisälle esimerkiksi mää- ohjaavan Mansen mettät -Metsien hoidon toimintamalli. vässä kaupungissa paikoin uhattuina, ja että tiedon kulussa rittämällä viheryhteystarpeita asuntoalueille, työpaik- Metsien hoidon toimintamallissa vuosille 2021-2030 kuva- eri tahojen välillä on kehitettävää. Liito-oravan toimintamalli ka-alueille ja liikennealueille. taan metsien nykytila ja tuleva kehitys. Työ linjaa metsien -työssä on tarkoitus muodostaa käsitys lajin huomioonotta- hoidon toiminta-ajatuksen, metsien hoidon ja käytön pai- • Selvitetään yleiskaavoituksessa mahdollisuutta asettaa misen nykytilanteesta ja vallitsevista menetelmistä ja tarvit- latvuspeittävyydelle tavoitteita. Määritetään seurantata- nopisteet sekä niitä toteuttavat linjaukset. Metsien hoidon taessa luoda uusia toimintatapoja ja ohjeita, joiden avulla vat ja -mittarit latvuspeittävyyden toteutumisen seuran- toimintamalli -työssä on myös tunnistettu metsien vaikutus liito-oravan säilyminen tiivistyvässä kaupungissa on todelli- nalle. ilmastomuutoksen hillitsemisessä sekä asetettu tavoitteita suutta myös käytännön toimien tasolla. puuston elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi. • Ohjataan yleiskaavoituksella ekologisen verkoston puus- Toimintamallin ehdotus käsitellään asuntoja kiinteistö Kaupunkipuulinjaus toisuutta ja uusia puustoisia viheryhteystarpeita puisto- lautakunnassa. Metsienhoidon toimintamalli osaltaan mää- Tampereen kaupunkipuulinjaustyössä on määritelty kau- verkoston välillä. rittää tarkemmin yleiskaavassa osoitetun viherrakenteen pungin yhteinen tahtotila, jonka päätavoitteina ovat puutie- Yleiskaavan ohjeellinen ekologinen yhteys- merkinnällä on laadullisia tavoitteita. tämyksen lisääminen, puiden hyvinvoinnin ja niiden tuotta- osoitettu keskeisiä keskuspuistoverkoston osia yhdistäviä, mien ekosysteemipalvelujen turvaaminen sekä Tampereen luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä eliöiden kul- puulajiston monipuolistaminen. Kaupunkipuulinjaus kos- kuyhteyksiä tai sellaiseksi soveltuvaa viherympäristöä. Yleis- kee Tampereen kaupungin omistuksessa ja vastuulla ole- kaavan ekologisen verkoston toimivuuden varmistamiseksi via rakennetun ympäristön istutettuja ja yksittäisiä luontai- on tunnistettu tarve selvittää verkoston laatua ja mahdollisesti kasvaneita puita, eli katu- ja puistopuita ottaen kantaa sia katkoskohtia. myös kaupungin ja yksityisten omistuksessa olevien kiin- teistöjen puiden käytön ja hoidon edistämiseen. Linjauk- sella Tampere määrittää ja julkistaa kaupunkipuita koskevat periaatteensa ja toimintatapansa. Linjaus koostuu kymme- nestä osalinjauksesta, joille on määritelty tavoitteet ja toimintatavat tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -95-

Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Kestävä kasvu Aihekokonaisuutta ohjaavat kaupunkistrategian linjaukset Kasvutavoite ja maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen, talouden sekä investointien kokonaisuus liittyvät sau- mattomasti yleiskaavatyöhön ja siinä esitettyihin ratkaisui- Kaupungin tavoitteena on kasvaa vuosittain Ydinkeskustan on oltava saavutettavissa kai- hin. Yleiskaava onkin monelta osin kaupunkistrategian kuva. keskimäärin noin 3 000 uudella asukkaalla. killa kulkumuodoilla kävelystä yksityisautoi- Yleiskaavan vaikutusten arvioinnin yhtenä lähtökoh-

Maankäyttöä, asumista, liikennettä, palveluja, hin. Ydinkeskustaan ja aluekeskuksiin luo- tana toimii päästölaskentatyön yhteydessä muodostettu taloutta ja investointeja tarkastellaan kasvu- daan viihtyisää kaupunkiympäristöä käve- kantakaupungin yhdyskuntarakenteen tulevaisuusskenaa- tavoitteen suhteen kokonaisuutena. Yhdys- lyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä edistämällä rio, joka toteuttaa tavoitellun noin 3 000 uuden asukkaan kuntarakennetta tiivistetään ja kasvua suun- sekä niiden houkuttelevuutta vahvistamalla. vuosikasvun nykyhetkestä vuoteen 2040 saakka. Skenaa- nataan ensisijaisesti joukkoliikennevyöhyk- Kävelypainotteisuutta voidaan lisätä, kun rion mukaisesti kaupungin kasvu suuntautuu yhdyskunta- keelle ja aluekeskuksiin. Raitiotietä kehitetään pysäköinti siirretään maan alle ja pysäköin- rakennetta tiivistäen ensisijaisesti joukkoliikennevyöhyk- kaupungin liikennejärjestelmän runkona. tilaitoksiin. Sähköautojen latausverkoston keille ja aluekeskuksiin. Yhdyskuntarakenteen tiivistyessä rakentumista edistetään. paranee myös yhdyskuntataloudellinen tehokkuus. Merkittävä osa kantakaupungin kasvusta tuleville vuosille on jo mahdollistettu olemassa olevan tontti- ja asema- kaavavarannon muodossa tai määritelty kaupungin omassa Tampereen saavutettavuutta kansallisesti ja Kaupunki kehittää älyliikennettä sekä liikku- PALM-ohjelmointityössä. Tämän toteutuspotentiaalin voi- kansainvälisesti vahvistetaan. Kaupunki edis- misen uusia palveluja ja toimivia matkaket- daan myös olettaa realisoituvan kutakuinkin ennakoidussa tää aktiivisesti lisäraiteen rakentamista ja juja. Yrityksille luodaan edellytyksiä ja kehitys- laajuudessaan, jolloin kaupungin kasvuun vastaaminen nopeiden junavuorojen määrän lisäämistä alustoja uusien palvelujen luomiseksi. edellyttää lisäksi yleiskaavavarannon merkittävää toteutu- Tampereen ja Helsingin välillä. Pietari-rata- mista erityisesti 2030-luvun puolivälistä lähtien. Jotta kau- yhteyttä sujuvoitetaan ja lähijunaliikennettä punkirakenteen kestävyyttä ja hiilineutraalisuutta koskevat kehitetään. Tampere-Pirkkalan asemaa kan- tavoitteet voidaan saavuttaa, edellytetään asuntoja toimiti- sainvälisenä lentokenttänä vahvistetaan. larakentamisen osalta jatkossa nykyistä jonkin verran rajaa- vampaa sijoittumisen ohjausta, joka toteutuu käytännössä asemakaavoituksen ohjelmoinnin kautta. Tätä ennakoiden yleiskaavavarannosta oletetaan toteutuvan ensisijaisesti

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -96-

Lähde: Yleiskaavan maankäyttöskenaario 2020-2040 Lähde: Yleiskaavan maankäyttöskenaario 2020-2040

keskusta-alueiden kehittämistä sekä raitiotiejärjestelmän laajentumista tukevaa varantoa. Pyrkimys kasvun suuntaa- miseksi entistä tiiviimmin yhdyskuntarakenteen edullisimmille vyöhykkeille käy ilmi oheisista kartoista ja taulukoista, jotka kuvaavat ennakoidun asukas- ja työpaikkalisäyksen sijoittumista suhteessa Kaupunkistrategian kasvun ja elinvoiman vyöhykkeeseen sekä keskustatoimintojen alueisiin.

Lähde: Yleiskaavan maankäyttöskenaario 2020-2040

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -97-

Kaupunkistrategian tavoitteiden mukainen kestävä ja missä kaupunkikehittäminen tarkoittaa käytännössä aluei- sekoittunut kaupunkirakenne, jossa asumista ja muuta den uudelleen rakentamista myös purkavan saneerauksen

maan käyttöä sekä niitä tukevaa palveluverkkoa ja liikenne- keinoin. Yhdyskuntarakenteen tulevaisuusskenaarion laati- järjestelmää käsitellään kokonaisuutena, edellyttää toteu- misen yhteydessä tehdyn arvion mukaan kantakaupungista tuakseen myös toimitilarakentamisen ohjelmointia. Säi- saattaa poistua keskusta-alueiden (sisältäen ydinkeskus- lyttääkseen työpaikkaomavaraisuutensa nykytasolla suh- tasta Tullin alueen ympäristöineen) uudistamisen myötä teessa asukasmäärän kasvuun tulee kaupungin varautua noin 300 000 kerrosneliötä lähinnä yksikerroksista liike- ja siihen, että kasvavalle palvelusektorille löytyy sijoittumis- teollisuusrakentamista. Käytännössä huomattava poistuma paikkoja entisestään tiivistyvästä kantakaupungista tulevai- edellyttää yhdyskuntataloudellisesta näkökulmasta raken- suudessakin. Tämä koskee erityisesti uudistuvia ja tehos- nustehokkuuden nostoa uudelleen rakentamisen infra- ja tuvia keskusta-alueita, jotka tarjoavat mahdollisuuksia muutoskustannusten kattamiseksi, mutta samalla syntyy monitoimintaisen kaupunkirakenteen muodostumiselle. myös uudenlaista kaupunkikehittämisen potentiaalia. Kau- Sekoittuneen rakenteen muodostumista edistetään muun punkirakenteen tehostuessa mahdollistuvat sekä tiivey- muassa keskustatoimintojen ja asumisen alueita koskevalla den ja sekoittuneisuuden tuottamat kasautumisedut, että määräyksellä, jonka mukaisesti alueille sijoittuvissa yksityis- lähiympäristöä laadullistavat toimenpiteet, kuten keskusta- ten kehittämishankkeissa tulee varautua myös julkisten ja maisen julkisen kaupunkitilan muodostaminen. yksityisten palvelujen tarvitsemiin tilavarauksiin sekä toimi- Kaupunkirakenteen tehostumisella on luonnollisesti tilojen kokonaismäärän riittävyyteen. heijastusvaikutuksia myös kantakaupungin liikkumisen olo- Varsinaisia yhdyskuntarakenteen tehokkuustavoitteita suhteisiin ja palveluverkon kehitykseen. Erityisesti täyden- sille, kuinka tiiviinä asuntoja toimitilarakentamisen tulisi tyviin keskuksiin sekä laajemmin tiivistyville joukkoliiken- toteutua, ei ole yleiskaavatasolla osoitettu. Monissa koh- nevyöhykkeille muodostuu rakennetta, jonka tiiveyden ja din kaupunkirakenteen uudistaminen edellyttää kuitenkin sekoittuneisuuden aste mahdollistaa parhaassa tapauk- merkittävää rakentamistehokkuuden nostoa sekä kaupun- sessa autottoman arjen tai vähintäänkin yksityisauton käy- kiympäristön laadun, että taloudellisen toteutettavuuden tön vähentämisen. Lisäksi keskustamaisessa rakenteessa näkökulmasta. Tällaisia alueita ovat ennen kaikkea tiivisty- on luontevaa toteuttaa kestäviä liikkumismuotoja, erityisesti vät keskusta-alueet sekä osa kokonaissuunnittelun tarvea- kävelyä ja pyöräilyä, priorisoivaa lähiympäristöä. Toisaalta lueista, joilla tavoitellaan tulevaisuudessa asemakaavojen toistaiseksi ei ole näköpiirissä tilannetta, jossa yksityisau- käyttötarkoituksen ja rakentamistehokkuuden muutoksia. toilun kokonaissuorite vähenisi merkittävästi ainakaan, kun Olevassa kaupunkiympäristössä tapahtuva muutos on eri- huomioidaan ympäröivän kaupunkiseudun ja lisääntyvien tyisen merkittävä uudistuvan keskustan merkinnällä (c-2) vapaa-ajan matkojen generoima liikennemäärien kasvu. osoitetuissa keskuksissa, kuten Lielahdessa ja Lakalaivassa, Huolimatta uudistuvan autokannan myötä vähäpäästöi-

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -98-

semmäksi muuttuvista käyttövoimista autoilu on kasvavassa kaupungissa edelleen tila- ja viihtyisyyskysymys, jota joudutaan ratkomaan maankäytön ja liikenteen yhteenso- vittamisen ohella myös muilla keinoilla, kuten vaikuttamalla autoilun kustannuksiin tai keventämällä pysäköintinormia erityisesti keskeisillä kaupunkialueilla. Palveluverkon osalta monipuolisen palvelutarjontaa pyritään suuntaamaan erityisesti uudistuvien alue- ja paikalliskeskusten C-alueille. Asioinnin ja kulutustottumusten muutos näyttäisi myös ohjaavan käyttäytymistä siihen suuntaan, että palveluja haetaan enenevässä määrin hyvin varustelluista, hieman suuremmista keskuksista. Tämä korostaa entisestään aluekeskusten kestävän saavutettavuuden merkitystä ympäröi- viltä asuinalueilta käsin. Kantakaupungin yhdyskuntarakenteen tehostumista on määrällisesti kuvattu oheisessa karttakuvassa, joka esit- tää rakentamistehokkuuden kasvua ennakoidun maan- käytön toteutuessa vuoteen 2040 mennessä. Yhdyskun- tarakenteen tiiveyttä on tässä mitattu niin sanotulla tehok- kuusluvulla (e-luku), joka ilmaisee kussakin ruudussa olevan rakennetun kerrosalan suhteessa ruudun maapinta-alaan.

Merkittävintä tehokkuuden lisäys on yleiskaavan keskus- Lähde: Yleiskaavan maankäyttöskenaario 2020-2040 ta-alueilla sekä tiettyjen joukkoliikennekäytävien suunnissa, hykkeille vaiheyleiskaavassa tukeudutaan Tampereen kau- teleita purkamalla ja uudisrakentamalla. Muutos tapahtuu joita ovat Tesoma-Epilä, Hatanpää-Härmälä sekä TAYS- punkiseudun ja valtion väliseen MAL-sopimukseen ja siinä usein yhtä tonttia laajemmalla muutosalueella, joilla tulee Ruotula. esitettyyn edullisen yhdyskuntarakenteen vyöhykkeeseen. sovittaa yhteen alueen eri osapuolten kehittämistavoitteet, Kaupunkirakenteen kehitys Vyöhyke ohjaa näin ollen kaavavarannon toteutumista ja alueella mahdollisesti säilyvä toiminta ja muut suunnittelun kaupunkistrategian kasvun ja tulevan täydennysrakentamisen sijoittumista kaupunkistra- reunaehdot. Muuttuvia alueita ohjataan vaiheyleiskaavan elinvoiman vyöhykkeellä tegian ohella myös kaupunkiseudun tavoitteiden näkökul- kokonaissuunnittelun tarvealue määräyksellä. Kaupunkistrategian mukaisen kasvun ohjaaminen kestä- masta. västi edellyttää kasvun painopistealueiden määrittelyä. Muutos kohti kestävää yhdyskuntarakennetta toteu- Kasvun ohjaamiseksi keskustoihin ja joukkoliikennevyö- tuu monin paikoin olemassa olevia rakennuksia tai kort-

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -99-

Kestävän liikkumisen ja viher alueiden kehittämistoimet – yhteisanalyysi Tilatehokas ja vähäpäästöinen liikkuminen sekä viher- ja virkistysalueiden riittävyys ja saavutettavuus on tunnistettu keskeisiksi suunnittelukysymyksiksi sovitettaessa yhteen kaupungin kasvu- ja hiilineutraaliustavoitteita. Lisäksi näillä teemoilla on suuri merkitys asukkaiden arjen sujuvuuden ja elinympäristön viihtyisyyden näkökulmista. Tästä syystä vaikutusten arviointia on täydennetty seuraavassa esitet- tävällä monitekijäanalyysilla, joka pyrkii tunnistamaan kantakaupungin rakenteesta sellaisia vyöhykkeitä, joilla tulisi erityisesti panostaa kaupunkiympäristöä laadullistaviin toimenpiteisiin. Analyysin välineeksi on valikoitunut yhteensä yhdeksän erilaista mittaria, jotka pyrkivät kuvaamaan tarkastelun kohteena olevia suunnitteluteemoja monialaisesti sekä kehittämistarpeen että -potentiaalin kannalta yhdistel- len nykytilaa ja tulevaisuutta koskevaa lähdeaineistoa. Sovellettuja mittareita ja niiden taustaa on käsitelty seikkaperäisemmin oheisissa infolaatikoissa sekä vinjetti- kartoissa, jotka esittävät kunkin tunnusluvun toteutumista valtakunnallisen 250 metrin YKR-ruutujaon puitteissa. Tulosten tulkinnan kannalta on olennaista huomata, että kyse ei ole ehdottomista kynnysarvoista tai suunnittelukri- teereistä. Sen sijaan huomio kannattaa suunnata muodos- tuvaan kaupunkirakenteen vyöhykkeisyyteen, joka kertoo osaltaan siitä, mihin sijainteihin kestävää liikkumista ja viheralueita koskevia kehittämistoimenpiteitä tulisi ensisijaisesti ohjelmoida.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -100-

Teema A) Lähivirkistysalueiden määrä Teema C) Laajojen virkistysalueiden saavutettavuus Mittari Asemakaavoitettujen virkistysalueiden osuus ruudun pinta-alasta on ra- Mittari Yleiskaavan keskuspuistoverkoston linnuntie-etäisyys ruudusta on enem- kennetuilla alueilla enintään 20 %. män kuin 300 metriä.

Rakennetuiksi alueiksi on tulkittu vähintään 10 asukkaan ruudut, joiden Etäisyys on laskettu ruudun keskipisteestä lähimmälle keskuspuistover- pinta-alasta ainakin neljäsosa on korttelialuetta. koston osalle hyödyntäen QGIS-paikkatieto-ohjelman analyysityökalua (Distance to nearest hub). Keskustan strategisen osayleiskaava-alueen Lähdeaineisto: Yleistetty asemakaavatilanne osalta on tehty analyysia varten erillinen tulkinta keskuspuistoverkostoon Taustaa Hyvin saavutettavat lähiviheralueet ovat tärkeä kestävyystekijä, jolla on kytkeytyvistä ydinkeskustan vihervyöhykkeistä. suuri merkitys muun muassa asumisviihtyisyydelle, ekologisen verkoston toimivuudelle sekä laajemmin urbaanin ympäristön resilienssille. Tässä Lähdeaineisto: Yleiskaavan keskuspuistoverkosto tarkastelun kohteena ovat asemakaavoitetut virkistysalueet, joiden riittä- Taustaa Lähivirkistyksen näkökulmaa (teema A) täydentää saavutettavuustarkastelu vyys ja laadullinen kehittäminen tulee yleiskaavan mukaisesti varmistaa yleiskaavan keskuspuistoverkostosta, joka pyrkii tarjoamaan pääsyn raken- täydennysrakentamisen yhteydessä. Lisäksi yksityisille tonteille sijoittuu netuilta alueilta laajempien ulkoilumahdollisuuksien pariin. Hyvän saavu- merkittävästi muuta viherpinta-alaa, jolla ei kuitenkaan ole kaavallisesti tettavuuden rajana on käytetty 300 metriä, jota suuremmilla etäisyyksillä turvattua statusta. viheralueiden liikkumaan aktivoiva vaikutus alkaa tutkitusti heiketä. Saavu- tettavuusrajan tiukkuutta kompensoi osaltaan se, että todellinen kävely- matka muodostuu monesti linnuntie-etäisyyttä huomattavasti pidemmäksi. Teema B) Liikennealueiden laajuus Mittari Asemakaavoitettujen katu-, tie- ja rautatiealueiden osuus ruudun pin- Teema D) Kestävän liikkumisen vyöhykkeet ta-alasta on vähintään 20 %. Mittari Ruutu sijoittuu SYKE:n yhdyskuntarakenteen vyöhykejaon (Urban Zone) Kantakaupungin alueelta löytyy joitakin asemakaavoittamattomia väyläym- mukaisesti edullisimmille liikkumisvyöhykkeille vuoden 2040 ennustetilan- päristöjä, joiden laajuus on tässä tarkastelussa määritelty yleiskaavatason teessa; sisältäen keskustojen jalankulku- ja reunavyöhykkeet sekä intensii- liikennealueiden perusteella. visen joukkoliikennevyöhykkeen.

Lähdeaineisto: Yleistetty asemakaavatilanne / Yleiskaavan käyttötarkoitusalueet Tulevaisuuden UZ-vyöhykkeet on mallinnettu yleiskaavoituksen ilmastotyö- Taustaa Liikenteen tilankäytön tarkastelu pyrkii tunnistamaan kaupunkirakenteesta kalulla. Alakeskusten kävelyvyöhykkeitä on joidenkin keskusten osalta täy- laajojen liikennealueiden hallitsemia ympäristöjä, joiden maapinta-alan dennetty yleiskaavan keskustarajausten laajuisiksi tulevaa keskustamaista käyttöä tehostamalla on mahdollista vapauttaa tilaa kestävän liikkumisen, rakennetta ennakoiden. kaupunkirakentamisen ja virkistyksen käyttöön. Tämänkaltaiselle maan Lähdeaineisto: Mallinnetut yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet (Yleiskaavoituksen käytön tehostamiselle otollisia kohdealueita ovat etenkin pääkatujen varret ilmastotyö) ja joukkoliikennekäytävät, joilla on mahdollista tukea kestävien kulkumuotojen toimintaedellytyksiä sekä laadukkaan kaupunkikuvan ja viihtyisän Taustaa Sijainti yhdyskuntarakenteen vyöhykkeellä havainnollistaa laaja-alaisesti katutilan syntymistä. kestävän liikkumisen potentiaalia huomioimalla keskustaetäisyyden, joukkoliikenteen palvelutason sekä väestö- ja työpaikkatiheyden kaltaisia tunnuslukuja. Vyöhykejaon kyvystä kuvata tosiasiallisia liikkumistottumuk- sia Tampereen kontekstissa antaa näyttöä se, että nykyrakenteen ilmas- tovaikutuksia arvioitaessa havaittiin selkeä korrelaatio henkilöliikenteen päästöjen ja kaupunkirakenteen vyöhykkeisyyden välillä.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -101-

Teema E) Kaupunkirakenteen nykyinen tiiveys Teema G) Liikennealueiden sisäinen pinnanjako Mittari Nykyinen rakennustehokkuus ruudussa on aluetehokkuusluvulla (ea) Mittari Ajoratojen osuus liikennekäytössä olevien alueiden pinta-alasta ruudussa ilmaistuna vähintään 0,2 on vähintään 80 % sekä absoluuttinen pinta-ala vähintään 5 000 neliömet- riä. Lähdeaineisto: Yleiskaavan maankäyttöskenaario 2020-2040 Taustaa Nykyisellään tiiviitä tai jatkossa tiivistyviä kaupunkialueita on haluttu tarkas- TAI telussa korostaa, sillä ympäristön laadun ja toiminnallisuuden säilyminen Kävely- ja pyöräilyväylien osuus liikennekäytössä olevien alueiden pin- edellyttää erityisesti näillä alueilla tilatehokasta liikennejärjestelmää sekä ta-alasta ruudussa on vähintään 20 % sekä absoluuttinen pinta-ala vähin- riittävien viheralueiden turvaamista kilpailevien maankäyttömuotojen pai- tään 2 500 neliömetriä.

neessa. Toisaalta intensiivinen ja uudistuva maankäyttö tarjoaa tilaisuuden Pinta-alatarkastelussa eivät ole mukana liikennealueille sijoittuvat suojavi- suunnata kaupunkikehittämisestä saatavia hyötyjä myös erilaisiin laadullis- heralueet ja muut toissijaiset osat tai virkistysalueille sijoittuvat päällystä- tamistoimenpiteisiin, kuten uudenlaisiin kaupunkivihreän ratkaisuihin. mättömät reitit.

Teema F) Kaupunkirakenteen ennakoitu tiivistyminen Lähdeaineisto: Tampereen Infran katuosa-aineisto (laadintahetkellä testikäytössä) Mittari Ennakoitu rakennustehokkuuden lisäys ruudussa on aluetehokkuusluvulla Taustaa Liikenteen tilankäytön tarkempi tarkastelu pyrkii tunnistamaan kaupunki- (ea) ilmaistuna vähintään 0,05 vuoden 2040 loppuun mennessä. rakenteesta kahtalaisia liikkumisympäristöjä, jotka ovat luonteeltaan joko ajoneuvoliikenteen tilallisesti hallitsemia tai tilajaon puolesta verrattain Lähdeaineisto: Yleiskaavan maankäyttöskenaario 2020-2040 kävely- ja pyöräily-ystävällisiä. Ensiksi mainituilla alueilla on tarve soveltuvis- Taustaa Katso teema E sa kohdin uudelleenjäsentää katutilaa kestävien kulkumuotojen käyttöön, kun taas jälkimmäisissä kohteissa (erityisesti ydinkeskusta ja Hervanta) on jo suurista liikkujamääristä johtuen tilausta laajentuville hitaan liikkumisen vyöhykkeille.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -102-

Teema H) Kestävän liikkumisverkoston tiheys Teema Ruutujen Ruutujen Mittari Pyöräilyn tavoiteverkkoon kuuluvien pyöräreittien yhteispituus ruudussa lukumäärä osuus (kpl) (%)* on enemmän kuin 150 metriä hehtaarilla; sisältäen seudulliset ja alueelliset pääreitit sekä paikallisreitit. Lähivirkistysalueiden määrä (A) 423 20

Pyöräilyn tavoiteverkko muodostuu pääosin olemassa olevista eritasoisista Liikennealueiden laajuus (B) 636 30 pyöräreiteistä (yhdistetyt ja erotellut väylät sekä ajoratayhteydet), joita on Laajojen virkistysalueiden saavutettavuus (C) 620 30 täydennetty uusien asuinalueiden reiteillä sekä kehittämissuunnitelmissa Kestävän liikkumisen vyöhykkeet (D) 1 030 49 esitetyillä väylämuutoksilla. Kaupunkirakenteen nykyinen tiiveys (E) 435 21 Lähdeaineisto: Pyöräilyn tavoiteverkko Tampereella Taustaa Pyöräverkon tarkastelu pyrkii kuvaamaan nimenomaan lihasvoimaisen Kaupunkirakenteen ennakoitu tiivistyminen (F) 378 18 liikkumisen verkoston silmäkokoa, jota on aineiston lähtökohdista käsin Liikennealueiden sisäinen pinnanjako (G) 465 22 mittaroitu soveltuvalla abstraktilla tunnusluvulla (pituus pinta-alayksikköä Kestävän liikkumisverkoston tiheys (H) 418 20 kohti). Väylien laatutason vaihtelusta, maaston hankalasta topografiasta tai muista heikentävistä tekijöistä huolimatta juuri verkostollisesti tiheillä Liikenteestä aiheutuvat ympäristöhäiriöt (I) 571 27 alueilla on mahdollista kohentaa kävely- ja pyöräilyolosuhteita suhteellisen *kantakaupungin maa-alueruuduista pienin toimenpitein, kuten korjaamalla reitistön epäjatkuvuuskohtia.

Teema I) Liikenteestä aiheutuvat ympäristöhäiriöt

Mittari Päivämelun keskiäänitaso (LAeq 7-22) ruudussa on vähintään 55-60 dB vuoden 2040 ennustetilanteessa.

Ruudulle kohdistuva melutaso on määritelty sen mukaan, mikä ruutuun mahdollisesti osuvista meluvyöhykkeistä kattaa suurimman osan ruudun pinta-alasta.

Lähdeaineisto: Mallinnetut meluvyöhykkeet (Tampereen kaupungin ympäris- tönsuojelulain mukainen meluselvitys 2017) Taustaa Meluvyöhykkeet kuvaavat likimääräisellä tarkkuudella myös ympäristö- häiriöiden laajempaa esiintymistä, sillä ilmanlaadun haasteet sijoittuvat lähtökohtaisesti samoille alueille kuin liikennemelu. Erityisesti suurten väylien läheisyydessä ilmeneviä ajoneuvoliikenteen ympäristöhaittoja on mahdollista lieventää sekä kaupunkitasolla ohjaten liikkumista kestäviin kulkumuotoihin että paikallisesti toteuttaen viherinfran parantamistoimen- piteitä, kuten virkistysalueiden melusuojausta.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -103-

Kun edellä esiteltyjen kehittämismittareiden toteutumista tuvien joukkoliikennekäytävien kehittämistä kestäviä kaavatyön yhteydessä tehtävää yhdyskuntarakenteen tarkastellaan päällekkäisanalyysin keinoin yhdellä ja samalla kulkumuotoja priorisoiden. seurantaa ja laajemmin maankäytön kokonaisprosessia. kartalla, voidaan havaita selkeää maantieteellistä keskit- b) Tiheä lähijuna-asemaverkosto edellyttää toteutuak- Kestävän yhdyskuntarakenteen tymistä sen suhteen, miten kestävää liikkumista ja vihera- seen asemille johtavien kävely- ja pyöräily-yhteyksien toteuttaminen lueita koskevat kehitystarpeet kohdistuvat kantakaupun- huomattavaa parantamista sekä maankäytön uudel- Yleiskaavan tavoittelemalla kantakaupungin kehittämisellä gin yhdyskuntarakenteeseen. Tämän perusteella on mah- leenohjelmointia lähiliikennettä tukevaksi koko kan- on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Maankäytön kehit- dollista tehdä joitakin yleispiirteisen tason johtopäätöksiä: takaupungin tasolla, jotta voidaan saavuttaa mer- tämisen kaavataloutta tarkastellaan Tampereen kaupunki- kittävältä joukkoliikenteen järjestelmämuutokselta konsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pit- 1. Kestävän liikkumisen olosuhteiden ja virkistysverkos- odotetut kulkutapa- ja päästövähennystavoitteet. kän aikavälin suunnitelmassa (PALM), joka hyväksytään vuo- ton toimivuuden turvaaminen on erityisen kriittistä kan- c) Kehätien ja Nokian moottoritien välittömiä lähiym- sittain kaupunginhallituksessa. takaupungin keskeisillä tulevaisuuden kasvualueilla, eli päristöjä luonnehtivat ajoneuvoliikenteen tuotta- Uusien alueiden rakentaminen tuottaa investointitar- tehokkaimman joukkoliikenteen palvelemalla vyöhyk- mat ympäristöhäiriöt ja tilallisesti hallitseva asema peita kunnallisteknisiin verkostoihin ja palveluiden järjestä- keellä sekä pää- ja aluekeskusten ympäristössä, missä sekä verrattain korkeat liikkumisen päästöt ja erin- miseen. Kantakaupungissa on enää vähän uusien alueiden tilankäytöstä käydään kovinta kilpailua eri maan käyttö- omainen autosaavutettavuus, jotka ilmiöinä kytkeyty- rakentamisesta johtuvia investointeja, suurin osa tavoitel- muotojen kesken. Toisaalta tapahtuva kaupunkiympäris- vät kaikki toisiinsa. Kyseisillä vyöhykkeillä tulisi siten lusta kasvusta ja investoinneista kohdistuukin jo kertaalleen tön voimakas uudistuminen ja aluetehokkuuden nousu panostaa varsinkin poikittaisten joukkoliikenne- ja tarjoavat myös mahdollisuuksia kanavoida kehittämi- rakennetuille alueille. Olevassa rakenteessa kustannuksia pyöräily-yhteyksien kehittämiseen. Lisäksi Nokian sestä syntyviä hyötyjä yksittäisiä hankekohteita laajem- aiheutuu palvelujen lisäksi mm. kunnallistekniikan uudista- moottoritien osalta tulee pidemmällä aikavälillä har- piin laadullistamistoimiin. Yleiskaavaratkaisusta johtu- misesta ja johtosiirroista, pilaantuneen maaperän kunnos- kittavaksi väylän toiminnallisen roolin uudelleenar- via tärkeitä kehittämisperiaatteita ovat tässä tilanteessa tuksesta sekä vanhojen rakenteiden purkamisesta. Kau- viointi suhteessa Tampereen seudun väyläverkon ennen kaikkea liikenteen tilajaon järkeistäminen kestäviä pungin kasvu aiheuttaa merkittäviä kustannusvaikutuksia tavoitetilan kokonaisuuteen sekä kaupungin omiin kulkumuotoja suosivaksi sekä maankäytön tehostami- myös kasvavan liikenteen ratkaisuihin. Toisaalta kaupungin strategiatavoitteisiin. nen täydennysrakentamalla supistamatta nykyisiä ase- kasvu ja alueiden vetovoiman kehittyminen vahvistavat kau- makaavoitettuja puistoja ja virkistysalueita. 3. Tarkastelussa Tampereen ydinkeskusta ylikorostuu tie- pungin elinvoimaa ja sitä kautta myös tuloja. Maankäyttöso- tyssä mielessä, sillä määrällisiin mittareihin perustuva 2. Tulevien raitiotievyöhykkeiden ohella analyysista nousee pimuksista ja tontinmyynnistä saatavat tulot kattavat yhdys- analyysi ei kykene täysimääräisesti huomioimaan kes- esille muitakin kohdealueita, joihin lukeutuvat ainakin kuntarakentamisesta aiheutuvia kustannuksia. kustamaisen rakenteen myönteisiä laadullisia erityis- busseihin perustuvan joukkoliikenteen runkoreitit, lähi- Perinteisen kunnan oman infra- ja palvelurakenta- piirteitä. Tällaisia keskustaympäristölle leimallisia omi- junaliikenteen mahdolliset ratasuunnat sekä ajoneuvolii- misen rinnalle on kehittymässä ulkoistettu hankeyhtiö- naisuuksia ovat esimerkiksi katualueiden hyödyntämi- kenteen laajat väyläympäristöt, kuten kehätie ja Nokian malli, jossa suunnittelua ja toteutusta johdetaan sitä varten nen liikenteen rinnalla myös oleskelun ja kaupunkikult- moottoritie. Mainituille kokonaisuuksille pätevät oman- tuurin tiloina sekä viheralueiden suurta käyttöpainetta perustetussa yhtiössä. Lielahti-Hiedanranta kaupunkikehi- laisensa kehittämisedellytykset ja -suositukset: kompensoivat korkeampi laatutaso ja kulutuskestä- tyskohteen toteuttaa Hiedanrannan Kehitys Oy, joka vastaa a) Bussipohjaisen joukkoliikenteen sujuvuuden varmis vyys. Sovelletun analyysimenetelmän ilmiselvät rajoitteet alueen kehittämisestä tonteiksi, infrastruktuuriksi ja loppu- taminen osana kasvavan kaupungin liikennejärjes korostavat siis tarvetta tilannekuvaa rikastavan laadulli- tilanteessa eläväksi, kestävää kaupunkirakentamista toteut- telmää edellyttää merkittäville kokoojakaduille sijoit- sen paikka- ja ympäristötiedon tuottamiselle osana yleis- tavaksi kaupunginosaksi.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -104-

Rakentaminen kuluttaa luonnonvaroja. Kiertotalou- Kävely Pyöräliikenne on osa sujuvia matkaketjuja. Asetettu- den keskeisenä tavoitteena on säästää luonnonvaroja ja Voimassa olevassa yleiskaavassa keskustatoimintojen alu- jen kulkumuototavoitteiden saavuttaminen edellyttää tär- hyödyntää materiaalit tehokkaasti ja kestävästi. Rakennus- eilla edistetään kävelyä liikkumismuotona kehittämällä kes- keimpien pyöräilyn pääreittien kehittämistä sujuvina ja tur- sektori on valtavien volyymiensä takia eri resurssitehok- kustojen toiminnallisia ydinalueita viihtyisinä kävelyn ja vallisina sekä kilpailukykyisinä. Yleiskaavassa varmistetaan kuustarkastelujen keskiössä, massamääräisesti valtaosa oleskelun alueina, varmistamalla riittävät tilavaraukset kes- riittävien tilavarauksien toteuttaminen pyöräpysäköinnille rakentamisen jätteistä on maa-aineksia. Painavan maa-ai- täville liikkumismuodoille ja suosimalla rakenteellisia pysä- joukkoliikennejärjestelmään kuuluvilla vaihtoterminaaleilla neksen kuljettaminen on kallista ja pitkät kuljetukset lisää- köintiratkaisuja. Näin luodaan viihtyisää ja turvallista kau- ja -pysäkeillä. punkiympäristöä, joka lisää kävelypainotteisuutta. Keskus- vät liikenteen päästöjä ja melua sekä heikentävät liikenne- tatoimintojen alueiden osoittaminen Hatanpäälle, Teiskon- turvallisuutta ja kaupunkilaisten elinoloja ja hyvinvointia. Bussit tien varrelle Hervannan valtaväylän itäpuolelle sekä Hervan- Tampereella on kehitteillä käytäntöjä maamassojen kierrä- Kantakaupungissa kehitetään bussiliikennettä osana jouk nassa valtaväylän itäpuolelle tavoittelee kävelypainotteisten tyksestä aiheutuvien kustannuksen ja haittojen hallintaan, koliikennejärjestelmää. Bussiliikenne käyttää ajoneuvolii alueiden laajentamista. Hervannan ja Lielahti-Hiedanran- kenteen verkkoa, mutta merkittäviä kokoojakatuja on yleis- sillä tiivistyvässä kaupunkirakenteessa tila ylijäämämaiden nan aluekeskuksiin osoitettu hitaan liikkumisen alueet var- kaavatasolla osoitettu joukkoliikenteen laatukäytäviksi. varastointiin on loppumassa eikä kantakaupungin yleiskaa- mistamaan ympäristön suunnittelun ja toteuttamisen käve- Näillä katuosuuksilla tavoitellaan joukkoliikenne-etuisuuksia vassa osoiteta tälle toiminalle enää uusia varauksia. lyn ehdoilla. Alueilla parannetaan jalankulkijoiden olosuh- ja niiden varsilla maan käyttöratkaisuissa tulee huomioida teita ja mm. pyöräily erotetaan kävelystä ohjaamalla se ajo- joukkoliikenteen vaikutus mm. toimintojen monipuolisuu- Keskustojen saavutettavuus ja kestävä radoille lukuun ottamatta pyöräilyn pääreittejä. liikkuminen teen ja pysäköintiratkaisuihin. Joukkoliikenteen suosiminen tiivistyvässä kaupungissa vastaa osaltaan hyvän elinympä- Kestävän liikkumisen tavoitteet kohdistuvat keskustan Pyöräily ristön tavoitteisiin, kun autoliikenteen määrän, tilantarpeen lisäksi koko kantakaupungin alueelle. Liikkumisen ja liiken- Yleiskaavassa on osoitettu valmistuneen pyöräliikenteen ja melu- ja päästöhaittojen kasvu hidastuvat. Bussiliiken- nejärjestelmän kehittämisessä korostuu tällä hetkellä kes- tavoiteverkon seudulliset ja alueelliset pääreitit. Kaupun- teen etuisuuksista voidaan päättää paikallisella tasolla ja tävään liikkumiseen ohjaaminen, jolla tarkoitetaan ympäris- kistrategiassa on linjattu, että pyöräilyn olosuhteita paran- näin ollen se vastaa esim. lähijunaa nopeammin joukkolii- tön ja yhteiskunnan kannalta suotuisia, taloudellisia, suju- netaan ensisijaisesti vilkkaimmilla ja tärkeimmillä pyörärei- kenteen edistämisen tavoitteeseen. via, turvallisia ja liikkujan terveyttä kohentavia kulkutapoja. teillä keskustassa sekä seudullisilla pääreiteillä. Tavoitever- Kestävä liikkuminen liittyy läheisesti ilmastotavoitteisiin ja kon määrittelyllä vaikutetaan maankäytön ja liikennejärjes- Raitiotie Tampereella myös ruuhkien ehkäisyyn ja palveluiden saa- telmän kehittämiseen ja ratkaisuihin sekä tulevien vuosien Yleiskaavassa on esitetty rakenteilla oleva Hervanta-kes- vutettavuuteen sekä terveelliseen ja viihtyisään kaupun- parantamistoimenpiteiden kohdistumiseen pyöräliiken- kusta-Tays linja sekä lännen osalta Pyynikintori-Lentävän- kiympäristöön. teen verkolla. Pyöräilyn pääreittejä kehitetään laadultaan niemi/Lielahti -linja. Näiden lisäksi on esitetty linjaukset Samaan aikaan yleiskaavan kanssa liikennejärjestel- ja turvallisuudeltaan suunnitteluohjeiden edellyttämälle Vuorekseen, Ylöjärvelle, Pirkkalaan ja Kangasalle. Seudulli- män suunnittelu -yksikkö valmistelee SUMP -ohjelmaa, tasolle sekä erotellaan jalankulku ja pyöräily. Pyöräilyn pää- sen raitiotien linjaukset päätettiin Tampereen valtuustossa jossa määritellään toimenpiteitä keskustojen kestävän liik- reittien kehittäminen edellyttää nykyistä suurempia määrä- 19.10.2020 ja naapurikuntien valtuustoissa loka-marras- kumiseen tavoitteena kävelypainotteisuuden ja esteet- rahoja sekä ohjelmointia. Määritetyllä tavoiteverkolla ohja- kuun aikana. Rakenteilla olevan raitiotien vaikutukset kau- tömyyden lisääminen ja keskustojen saavutettavuuden taan myös hoidon ja ylläpidon priorisointia. punkirakenteen kehitykseen ovat jo nähtävissä uudelleen parantaminen pyörällä ja joukkoliikenteellä.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -105-

rakentuvana ja tiivistyvänä maankäyttönä raitiotielinjan var- tivia yksityiskohtia. Linjaus on kytköksissä esimerkiksi jär- Lähijuna ressa. Myös Lielahti-Hiedanrannan alueen uudistuminen jestelyratapihan siirtoon Rautaharkossa ja mahdolliseen Yleiskaavaluonnoksessa on osoitettu ohjeellisina varauk- pohjautuu vahvasti raitiotien fyysistä ja toiminnallista kau- Lakalaivan rautatieaseman rakentamiseen. Myös Lahdes- sina verrattain tiheä lähijunaliikenteen asemaverkko, joka punkirakennetta muuttavaan mekanismiin. järven alueella on vielä monia eri linjausvaihtoehtoja, joita toteutuessaan tuottaisi useita myönteisiä vaikutuksia kau- Nykyisten rakenteilla ja suunnitteilla olevien linjojen tulee vertailla muun muassa liikennöinnin sujuvuuden, tur- punkirakenteeseen ja joukkoliikennejärjestelmään. Lähiju- jälkeen seuraavana todennäköisimpinä toteutettavina lin- vallisuuden ja saavutettavuuden näkökulmista. Raitiotien nan suurimmat kilpailuedut verrattuna muihin kulkumuo- joina ovat Taysilta Koilliskeskukseen ja Hatanpäältä Parto- toteuttaminen nostaisi Vuoreksen alueen houkuttelevuutta toihin ovat sen nopeus ja matka-ajan luotettavuus. Lähi- juna lyhentäisi joukkoliikenteen matka-aikoja Tampereen laan suuntautuvat linjat. Nämä on osoitettu yleiskaavaeh- niin asukkaiden kuin erilaisten palvelujenkin näkökulmasta. keskustan suuntaan ja parantaisi uusien asemanseutu- dotuksessa raitiotie-merkinnällä. Taysin linjauksen jatka- Ohjeellinen linjaus Lielahdesta Ylöjärvelle on osoitettu jen saavutettavuutta. Merkittävin matka-ajan lyhennys ver- minen Koilliskeskukseen mahdollistaa Teiskontien varren Ryydynpohjan kautta, josta linjaus siirtyy kantatie 65 etelä- rattuna nykyiseen joukkoliikennetarjontaan saavutettaisiin tehokkaan maankäytön kehittämisen ja liittää Koilliskes- puolelle ennen kuntarajan ylitystä. Siitä meneekö raitiotie Tampereen kantakaupungin reuna-alueille sijoittuvilla ase- kuksen aluekeskuksen tehokkaalla joukkoliikenteellä Tay- kantatien ali vai yli tehdään jatkosuunnittelussa lisätarkas- manseuduilla. Kilpailukykyinen lähijunaliikenne auttaisi vas- sin alueeseen ja ydinkeskustaan. Tämä nostaa entises- teluja. Ryydynpohjan rakentamattoman alueen maan käyt- taamaan myös kestävää kaupunkirakennetta koskeviin kul- tään Koilliskeskuksen asemaa houkuttelevana liityntäpysä- töön linjauksella ei ole vaikutuksia, sillä alue on jo varattu kutapajakauma- ja päästötavoitteisiin. Lisäksi suuri kapasi- köintialueena idästä päin saapuville. Hatanpäältä Partolaan yhdyskuntateknisen huollon reservialueeksi. Koilliskes- teetti mahdollistaisi parhaassa tapauksessa harppauksen osoitettu linjaus kulkee Nuolialantiellä. Ratkaisu parantaa kuksesta ohjeellinen raitiotielinjaus jatkuu kohti Kangasa- joukkoliikenteen käyttäjämäärissä. alueen nykyistä joukkoliikennejärjestelmää. Maankäytölli- lan Lamminrahkaa. Tämän reitin linjaukseen vaikuttavat Lähijunaliikenteen kehittämisellä on selkeä maankäyt - sesti uudisrakentamisen lisääminen Nuolialantien varressa vielä luontoarvot, joihin kohdistuvat vaikutukset tulee tut- tövaikutus, sillä osa mahdollisista asemanseuduista edel- on mahdollista Härmälän leirintäalueen ja jo rakentuvan kittavaksi tarkemmassa suunnittelussa. Tampereen puo- lyttäisi olemassa olevan maankäytön tehostamista ja moni- Härmälänrannan asuntoalueen kohdalla. Muilta osin uudis- lella ei reitin varrella ole merkittävää maankäyttöpotentiaa - puolistamista riittävän lähiliikenteen käyttäjäpotentiaalin tumista ja täydentävää rakentamista rajoittavat mm. Ran- lia ja sen toteutus onkin riippuvainen Kangasalan puoleisen saavuttamiseksi. Niillä asemanseuduilla, joiden ympäristö taperkiössä ja Härmälässä rakennetun kulttuuriympäristön maankäytön toteutumisesta ja tarpeesta. on nykyisellään asumispainotteista tai sekoittunutta, on arvot. Alueen olemassa olevien ja tulevienkin asukkaiden Kangasalan Saarenmaan alueen kehittämiseen toimi- maan käyttöä yleensä helpompi tiivistää. Sen sijaan ympä- joukkoliikennepalvelu paranee raitiotien myötä, vaikka rai- tilarakentamiselle ja asumiselle varaudutaan pitkällä aika- ristöltään teollisuus- ja työpaikkapainotteiset asemanseu- tiotie ei mahdollista Nuolialantielle nykyistä määrää pysäk- välillä varmistamalla, että alueen rakentuessa sieltä toteu- dut tarjoavat vähemmän mahdollisuuksia maankäytön kejä. tetaan hyvät joukkoliikenneyhteydet Hervantaan ja Tampe- uudistamiselle eikä niiden läheisyyteen voi sijoittaa häiriö- Ohjeellisena raitiotienä esitetty linjaus Hatanpäältä reen keskustaan. Joukkoliikenne voidaan toteuttaa myös herkkiä toimintoja, kuten asumista, ellei nykyisestä käyttö- Vuorekseen yhdistää uuden Peltolammi-Lakalaivan alue- raidepohjaisena. Vaikutuksia Tampereen puoleiseen maan- tarkoituksesta luovuta. Useissa tapauksissa teollisuustoi- keskuksen ydinkeskustaan ja parantaa sen saavutetta- käyttöön tuleekin arvioida tarkemmin lähempänä toteutus- minnalle ei välttämättä olisi tarjolla vaihtoehtoista, logisti- vuutta ja houkuttelevuutta. Vuoreksen haaran toteuttami- ajankohtaa. sesti soveltuvaa sijaintia Tampereen kuntarajojen sisäpuo- sessa on monia tarkentavia selvityksiä ja suunnitelmia vaa- lella. Mahdollisten asemanseutujen maan käyttöratkaisui-

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -106- hin vaikuttavat siten joukkoliikennejärjestelmän kehittä- Autonomistus mistarpeen ohella muutkin seikat, kuten elinkeinoelämän Autoistuminen on päätetty nostaa vaikutusten arvioinnissa edellytyksiä palvelevan toimitila- ja tonttitarjonnan turvaa- omaksi teemakseen, sillä kestävien käyttövoimien ennakoi- minen. Lisäksi on syytä huomata lähijunan rooli Tampereen dusta yleistymisestä huolimatta lisääntyvä yksityisautoilu kantakaupungin muuta joukkoliikennetarjontaa täydentä- muodostaa kasvavassa kaupungissa edelleen tilankäyttöä vänä välineenä: kerran tai kahdesti tunnissa epäsäännölli- ja viihtyisyyttä koskevan haasteen, kuten yleiskaavan ilmas- sin välein liikennöivä lähijuna ei yksinään riitä millään osoi- totyön johtopäätöksissä todettiin. Autonomistusta on seuraavassa tarkasteltu sillä oletuksella, että Tampereen asu- tetulla asemalla täyttämään joukkoliikenteen palvelutasota- kasmäärä lisääntyy vuositasolla tavoitellusti ennakoitu- voitetta raitiotien tai runkobussin tapaan, joten merkittäviä jen maan käyttöhankkeiden toteutuessa ja autoistumisen maankäytön kehittämishankkeita ei voida perustaa yksin asteen säilyessä nykyisellään. ennakoidun lähijunaliikenteen varaan. Edellä mainituista Eräs autoriippumattoman arjen mahdollisuutta syistä johtuen asemanseutujen kehittämisen tulee perus- kuvaava mittari on kaupunkirakenteen tiheys, jota voidaan tua jatkosuunnittelussa maankäyttö- ja liikennejärjestelmä- mitata esimerkiksi asukkaiden ja työpaikkojen määrällä kysymykset integroivaan kokonaisharkintaan, jotta kaupun- hehtaaria kohti. Tarkasteltaessa Tampereen kantakaupun- Lähde: YKR / Asuntokuntien autonomistus, väestö ja työpaikat 2017 kirakenteen muutosta voidaan tyydyttävästi hallita. gin nykyrakennetta tiheysluokittain voidaan havaita tiettyjä Vaiheyleiskaavassa ei päätetä tulevaisuuden lähiju- kynnysarvoja, joiden täyttyessä aletaan siirtyä kohti vähä- voimakkaammin kestäviin liikkumismuotoihin tukeutuvia naliikennöinnin laajuudesta, johon liittyy lukuisia ulkoisia autoisempaa tai autotonta elämäntapaa. Kun yhdyskunta- alueita olisivat tällöin ennen kaikkea laajentuva ydinkes- rajoitteita tai epävarmuustekijöitä muun muassa asemien rakenteen tiheys ylittää 25 asukasta ja työpaikkaa hehtaa- kusta, rakentuva Hiedanranta sekä tiettyjen keskusten ydi- teknisen toteuttavuuden, ratakapasiteetin riittävyyden ja rilla, nousee autottomien asuntokuntien osuus suurem- nalueet ja joukkoliikennekäytävien suunnat. Kulkutapojen operointijärjestelyjen suhteen. Sen sijaan ohjeelliset ase- maksi kuin kahden tai useamman auton omistajien. Vas- muutos kestävämpään suuntaan ei tietenkään tapahdu mat ovat luonteeltaan ennen kaikkea tilavarauksia, joiden taavasti tiheyden ylittäessä 65 asukasta ja työpaikkaa hehtaarilla tulee autottomuudesta yleisempää kuin autonomis- yksin kaupungin määrällisestä tiivistymisestä johtuvana tarkoituksena on turvata mahdollisuudet asemien kehittä- tuksesta ylipäänsä. Tiedot perustuvat vaikutustenarvioinnin automaationa, vaan tarvitsee tuekseen erilaisia kehittämis- miseen, jos laajempi lähiliikennöinti tulevaisuudessa käyn- laatimishetkellä tuoreimpaan saatavilla olleeseen SYKE:n toimia. Esimerkiksi uudistuvissa yleiskaavan keskustoissa nistyy. Lähijunaliikenteen kehittäminen on koko Tampereen ruutudataan. tulee panostaa julkisen tilan ja käveltävän lähiympäristön seudun yhteinen ratkaisu, jonka kehittämispolkua tulisi tar- Mikäli tiivistyvä maan käyttö suuntautuu tavoitellusti viihtyisyyteen keskustatoimintojen alueiden laatutavoittei- kastella ensi sijassa seudullisesti. Seudullisen järjestelmän pääosin Kaupunkistrategian kasvun ja elinvoiman vyöhyk- den mukaisesti, jotta asiointiin ja oleskeluun liittyvä lähiliik- kehittämiselle on kriittistä asemanseutujen maankäyttöpo - keelle, muodostuu kantakaupunkiin vuoteen 2040 men- kuminen voi todella toteutua osana vetovoimaisten lähikes- tentiaalin hyödyntäminen myös Tampereen kantakaupun- nessä nykyistä laajempia alueita, joilla autoton elämän- kusten arkea. Vastaavasti kehätien sisäpuolisilla, keskeisesti gin ulkopuolella, jota ilman toimivaa seudullista lähiliiken- tapa on kaupunkiympäristön tiiveyden puolesta mahdolli- sijoittuvilla, mutta asukas- ja työpaikkatiheytensä puolesta nöintiä ei voida saada aikaan. nen. Kehitystä kuvaavat oheiset karttakuvat, joissa on esi- tulevaisuudessakin verrattain autovaltaisilla alueilla täytyy tetty pelkistetysti autottomien asuntokuntien oletettu kiinnittää erityistä huomiota pyöräily- ja joukkoliikenneyh- osuus asukas- ja työpaikkatiheyden perusteella. Nykyistä teyksiin.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -107-

Lähde: Yleiskaavan maankäyttöskenaario 2020-2040 Lähde: Yleiskaavan maankäyttöskenaario 2020-2040

Autottomuuden mahdollistamisen ohella kiinnostavaa on autojen varsinainen määrä, joka kertoo osaltaan autoilulle varattavasta tilasta. Tampereen nykyrakennetta tarkasteltaessa havaitaan, että autonomistus vähenee suhteellisen lineaarisesti alueen asukastiheyden kasvaessa. Tiiveimmillä alueilla asukaskohtainen autonomistus on laskennallisesti puolet siitä, mitä se on väljimmillä alueilla.

Lähde: YKR / Asuntokuntien autonomistus ja väestö 2017

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -108-

Tuoreimman tiedon mukaan (Traficom 30.6.2020) Tampe- reen alueella on noin 98 000 liikennekäytössä olevaa hen- kilöautoa, joista käytännössä valtaosa kantakaupungissa ja yksityisten asukkaiden käytössä. Jos autonomistus säilyisi jatkossa yhtä yleisenä suhteessa asukastiheyteen, olisi kantakaupungissa vuoden 2040 lopputilanteessa noin 30 000 autoa enemmän kuin tällä hetkellä. Merkittävät vähintään 300 auton lisäykset on esitetty oheisella kartalla alueittain ennakoidun maankäytön toteutuessa. Tarkastelu ei luon- nollisestikaan ota kantaa muuttuviin taustatekijöihin, joita ovat esimerkiksi yksityisautoilua kohtaan tunnettu arvostus sekä sitä koskevat ohjauskeinot, kuten pysäköintipolitiikka.

Lähde: Yleiskaavan maankäyttöskenaario 2020-2040

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -109-

Jos uusien asukkaiden tuottamaa ennakoitua autoistu- mista tarkastellaan hienojakoisemmalla ruututasolla, voidaan havaita autojen määrän kasvavan selvästi kaupun- kirakenteeltaan uudistuvalla ydinkeskustan ulkokehällä. Tämä havainto puoltaa sitä, että Tampereen keskustaa ja sitä ympäröivää laajempaa kantakaupunkia käsiteltäisiin jatkossa yleispiirteisen suunnittelun tasolla entistä inte- groidumpana kokonaisuutena, jotta voidaan vastata myös hyvin saavutettavia kaupunkialueita koskeviin kestävän liikkumisen haasteisiin.

Lähde: Yleiskaavan maankäyttöskenaario 2020-2040

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -110-

Joka tapauksessa on selvää, että nykyisellä kasvu-uralla jat- ton käytön vähentäminen on aidosti kilpailukykyinen ja Liikkumisen palvelut kuva automäärän lisäys ei ole jo kertaalleen kaavoitetussa sujuva valinta tamperelaisten arjessa. Yleiskaavassa on vahva joukkoliikenteen painotus ja kaa- ja rakennetussa kantakaupungissa mahdollinen ilman, Sähköautojen latausverkon laajentuminen ei ohjata vassa on osoitettu matkaketjujen kannalta tärkeitä liityntä- että kaupunkiympäristön laatu ja toiminnallisuus uhkaa- yleiskaavassa. Mutta nyt asemakaavoituksessa ja liikenne- pysäköinnin ja vaihtoterminaalien kohteita, jotka toteutues- vat heikentyä. Käytännössä jo pysäköinnin tilantarve edel- suunnittelussa on käytössä toimintatapa, joka mahdollistaa saan parantaisivat jo nyt nykyisen liikennejärjestelmän toi- lyttää sitä, että rakennustehokkuudeltaan nousevissa kes- latauspisteiden toteuttamisen kaupunkirakenteessa tapah- mivuutta vuorokauden kaikkein ruuhkaisimpina tunteina. kustoissa joudutaan siirtymään pääsääntöisesti rakenteel- tuvan muun kehityksen ohella. Liityntäpysäköintikokeilusta saatu hyvä kokemus on vakiin- liseen pysäköintiin sekä hyödyntämään pysäköinnin tehos- Autokannan sähköistymisen nopeudesta on erila- nuttamassa liityntäpysäköinnin osaksi liikennekäyttäyty- tamisratkaisuja, kuten pysäköintipaikkojen nimeämättö- sia arvioita, mistä syystä siitä aiheutuvia vaikutuksia mm. mistä. Raitiotieliikenteen käynnistymisen myötä vaihtoter- myyttä ja vuorottaiskäyttöä. Lisäksi kasvavan kaupungin sähkönjakeluinfralle ei ole täsmällisesti tunnistettu. Joka minaaleista tulee osa joukkoliikennejärjestelmää. liikenneympäristön hallinta edellyttää myös ajoneuvoliiken- tapauksessa voidaan arvioida, että sähköautojen lataus- Tulevaisuuden liikkumiskehityksen suuria ajureita ovat teen väylien uudistuvaa tilanjakoa, jossa turvataan käve- verkoston kehityksen seurauksena myös jakeluverkosto ja digitaalisuuden mahdollistama kehitys ja toisaalta liikkumi- lyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset. Kes- erityisesti uusien muuntamoiden tilatarpeet rakennetussa sen muuttuminen entistä enemmän palveluksi. Itseohjau- keisintä on kuitenkin pyrkimys rakentaa kokonaisvaltaisesti kaupunkiympäristössä tulevat olemaan vaikeasti ratkaista- tuvuus, älykäs tiedonkeruu, sähköistäminen ja yhteiskäyttö toimivaa kestävän liikkumisen kaupunkia, jossa yksityisau- via suunnittelukysymyksiä. muuttavat liikkumisen tulevaisuudessa. Valtakunnallinen ja kansainvälinen Tampereella on vahvuuksia älyliikenteen kehittämi- saavutettavuus seen kompaktin kaupunkirakenteen ja käyttäjäpotentiaa- lin pohjalta. Lisäksi julkisen tiedon avaaminen avoimesti Tampereen yleiskaavat kokonaisuutena myötävaikuttaa saataville mahdollistaa liikkumisen muutokseen liittyvän välillisesti kansallisen ja kansainvälisen saavutettavuuteen. kehitystyön ja liiketoiminnan. Samalla kun liikenteen infra- Tavoitteena on ensisijaisesti varmistaa kaupungin vetovoi- struktuuri kehittyy ja autojen automatisoituminen lisään- maisuuden ja ohjaa kaupunkiympäristön kehittämistä toi- tyy, kaupunkirakenteessa tulee huolehtia myös kävellen ja minallisuus ja käyttäjien viihtyisyys keskiössä. Liikennejär- pyöräillen liikkuvien laadukkaasta ja turvallisesta ympäris- jestelmän osalta vaiheyleiskaava edistää mm. lähijunaliiken- töstä, jotta älyliikenteen seurauksena ei ole vain yksityisau- teeseen varautumiseen osoittamalla uusia lähijuna-ase- toilun ja autojen määrän kasvu sekä yhdyskuntarakenteen mia sekä rataverkon kapasiteetin kehittämistarpeet. Rai- hajautumiskehitys. Uusien innovaatioiden mahdollistami- tiotie laajetessaan lähikuntiin on merkittävä kaupunkiseu- sen ohella, yleiskaava toisaalta huomioi epäedullisen kehi- tua kokonaisuutena vahvistava hanke. Asemakeskus mutta tyksen riskit. myös messuja urheilukeskus kytkeytyessään uuteen hen- kilöliikenteen asemaan ja nopeampiin ratayhteyksiin etelän suuntaan ovat merkittäviä askeleita kansainvälisen saavutettavuuden näkökulmasta.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -111-

Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön

tuilla merkinnöillä ja määräyksillä edistetään osaltaan kau- kaava ei siten uhkaa valtakunnallisesti arvokkaiden raken- Aihekokonaisuutta ohjaavat punkistrategiassa esitettyä tavoitetta, jonka mukaan Tam- nettujen kulttuuriympäristöjen arvoja. RKY 2009 –alueiden kaupunkistrategian linjaukset pere tunnetaan sen rakennetusta kulttuuriympäristöstä. osalta kaavamerkinnän ja –määräyksen merkinnän kuva- Suurin osa kantakaupungin tulevasta kasvusta ohjauksessa edellytetään lisäksi, että vaikutuksia arvojen säi-

taan yleiskaavan yhdyskuntarakennekartalla (kartta 1) osoi- lymiseen tulee arvioida myös muutettaessa maan käyttöä Tampereella on vetovoimainen ja elävä kes- tetulle kaupunkistrategian kasvun ja elinvoiman vyöhyk- arvoalueiden välittömässä läheisyydessä. kusta sekä omaleimaiset aluekeskukset. Kes- keelle, joten myös merkittävä osa mahdollisista vaikutuk- kustaa ja aluekeskuksia kehitetään monipuo- sista kulttuuriympäristön arvoihin kohdistuu kyseiselle vyö- Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kult- tuuriympäristöt lisina asumisen, vapaa-ajan, palvelujen ja yrit- hykkeelle. Kasvun ja elinvoiman vyöhykkeen kaavamääräyk- Maakunnallisista arvoalueista osa sijoittuu kokonaan tai tämisen paikkoina. Kaupunki tunnetaan sen sessä on edellytetty rakentamisen sovittamista ympäris- osittain keskustatoimintojen alueille. Strategisena kehittä- rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja teol- töönsä siten, että mm. kulttuuriympäristön arvot säilyvät. mismerkintänä näillä alueilla on kaupunkistrategian kas- lisuushistoriasta. Asuin- ja elinympäristöjen Määräys tukee kulttuuriperintökartalla (kartta 3) osoitettu- vun ja elinvoiman vyöhyke. Edellä mainituissa kaavamää- suunnittelussa otetaan huomioon alueiden jen alueiden ja kohteiden arvojen säilymistä. räyksissä on edellytetty kulttuuriympäristöjen arvojen huo- viihtyisyys, omaleimaisuus ja turvallisuus. Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kult- mioimista ja/tai rakentamisen sovittamista ympäristöönsä tuuriympäristöt siten, että kulttuuriympäristön arvot säilyvät. Yleiskaava tur- Kantakaupungin yleiskaavan alueen kahdeksasta valtakun- vaa siten arvojen säilymisen, mutta arvoalueiden ympäris- nallisesti arvokkaasta rakennetusta kulttuuriympäristöstä tössä muutoksia voi tapahtua.

Vaikutukset arvokkaisiin rakennet- (RKY 2009) Kaleva ja Hervannan keskusakseli sijoittuvat Maakunnallisista arvoalueista maan käyttö muuttuu tuihin kulttuuriympäristöihin alueille, jotka on maankäytöltään osoitettu keskustatoimin- erityisesti Lielahden kartanon ja tehdasalueen, Kauppaopis- Yleiskaavalla tuetaan kulttuuriympäristön arvojen säily- tojen alueeksi ja strategisen kehittämismerkinnän osalta ton ja Hakametsän jäähallin lähistöllä. Näistä alueista Kaup- mistä. Valtakunnallisia ja maakunnallisia arvoja omaavat kaupunkistrategian kasvun ja elinvoiman vyöhykkeelle. paopiston ympäristössä muutokset ovat jo tapahtumassa alueet ja kohteet on osoitettu valtakunnallisten ja maa- Edellä mainituissa kaavamääräyksissä on edellytetty kult- vahvistuneen asemakaavan ja käynnissä olevan rakenta- kunnallisten selvitysten pohjalta, ja niillä on arvojen säily- tuuriympäristöjen arvojen huomioimista ja/tai rakentami- misen myötä. Hakametsän alueella asemakaavaprosessi mistä edistävät kaavamääräykset. Paikallisia arvoja sisältä- sen sovittamista ympäristöönsä siten, että kulttuuriympä- on parhaillaan käynnissä. Lielahdessa asemakaavat laadi- viä alueita on osoitettu kaavakartalla Tampereen kaupun- ristön arvot säilyvät. Muilla RKY 2009 –alueiden osalta yleis- taan osissa, ja niiden pohja-aineistona käytetään Hiedan-

gin tilaamiin tai laatimiin selvityksiin pohjautuen, ja alueilla kaavassa maan käyttö ja kehittämisperiaatemerkinnät on rannan yleissuunnitelmaa, jossa kulttuuriympäristön arvot on arvojen säilymistä edistävä kaavamääräys. Edellä maini- osoitettu käytännössä vallitsevan tilanteen mukaisina. Yleis- olivat tärkeänä suunnittelun lähtökohtana. Taysin alueella

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -112- vuonna 2015 lainvoiman saanut asemakaava on mahdol- Jälleenrakennuskauden alueille ei ole osoitettu yhdys- Vaikutukset muinaisjäännöksiin listanut alueella jo sellaisia muutoksia, että yleiskaavaa voi kuntarakennekartalla (kartta 1) sellaista täydentämistä, joka ja muihin arkeologisiin kulttuuri pitää maakunnallisen arvoalueen osalta lähinnä asemakaa- uhkaisi niiden arvojen säilymistä. Suurimpana uhkana lie- perintökohteisiin vatilanteen toteavana. Hyppösen kenkätehtaan ja Loko- nee kiinteistönomistajien tarpeista lähtevä alueiden voima- Muinaismuistot ovat joka tapauksessa muinaismuisto- mon hallien ympäristössä maankäyttö saattaa muuttua voi- kas täydentäminen tai rakennusten purkaminen ja niiden lain mukaisia rauhoituskohteita, vaikka niitä ei olisi mer- makkaasti, mutta suurimmat muutokset tapahtuvat vasta korvaaminen uusilla. Arvojen säilymistä turvaa yleiskaavan kitty yleiskaavaan. Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, Viinikan järjestelyratapihan siirryttyä muualle. Rantaper- määräys, jonka mukaan jälleenrakennuskauden alueilla ei peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen kiössä yleiskaavassa osoitetun raitiotien rakentaminen ja tule sallia alkuperäiseen kaupunkirakenteeseen ja –kuvaan ja muu siihen kajoaminen on kielletty, mikä on huomioitu myöhemmin järjestelyratapihan siirto saattavat lisätä kiin- olennaisesti vaikuttavia muutoksia. Kaavamääräykseen liit- myös kaavamääräyksessä. Kiinteiden muinaisjäännösten nostusta täydennysrakentamista kohtaan, ja tällä on vaiku- tyvässä merkinnän kuvauksessa todetaan, että kaupunki- rauhoitusta valvoo museovirasto. Muinaisjäännökset on tusta kulttuuriympäristön arvoihin. Peltolammin läheisyy- rakenteeseen ja -kuvaan olennaisesti vaikuttavat muutok- osoitettu kaavassa SM-kohdemerkinnöin. Lisäksi kaavaan teen Lempääläntien itäpuolelle on osoitettu eteläisiä kau- set tarkoittavat mm. tonttijakoja, jotka johtavat alueen alku- on merkitty Ojalan yleiskaavasta siirretty erityisosa-alue- punginosia palveleva Lakalaivan aluekeskus. Lakalaivan peräisen luonteen muutoksiin mm. rakenteen tiiveyden ja merkintä turveradasta ja turvetehtaan jäännöksistä. Mui- aluekeskuksen kehittäminen saattaa lisätä kiinnostusta Pel- katunäkymien osalta. naisjäännösten kaavamääräys edellyttää mm., että asema- tolammin täydennysrakentamiseen, millä voi olla vaikutusta kaavoituksen yhteydessä on tarpeen mukaan huomioitava Lailla suojellut kohteet väljän metsälähiön ilmeeseen. myös kohteen kytkeytyminen riittävän laajasti ympäristöön Yleiskaavalla ei suoranaisesti ole vaikutusta näiden kirkko- ja maisemaan. Muinaisjäännösten säilyminen on turvattu Paikallisesti arvokkaat rakennetut kulttuu- lailla suojeltujen kohteiden arvojen säilymiseen. Yleiskaa- muinaismuistolain lisäksi myös yleiskaavamääräyksillä. riympäristöt van kohdemerkinnän ja kirkkolain lisäksi näiden kohteiden Kaavamääräyksessä mainittu muinaisjäännösten kyt- EHYT-selvityksen arvoalueista kaikki muut paitsi Tohlopin arvojen säilymistä tukevat osassa kohteita kasvun ja elin- keytyminen ympäristöön ja maisemaan edellyttää tapaus- arvoalue sijoittuvat yleiskaavassa joko kokonaan tai osittain voiman vyöhykkeen kaavamääräys ja osassa kohteita RKY kohtaista harkintaa asemakaavoituksen yhteydessä. Mui- kaupunkistrategian kasvun ja elinvoiman vyöhykkeelle. Sekä 2009 –alueisiin liittyvä kaavamääräys. naisjäännöksiin vaikuttavat ratkaisut tehdään pääasiassa kasvun ja elinvoiman vyöhykkeen että paikallisesti arvokkai- yleiskaavaa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, joten den rakennettujen kulttuuriympäristöjen kaavamääräykset Yleismääräyksessä mainitut palstoittamalla yleiskaavavaiheessa on vaikea arvioida, millä alueilla mm. tukevat arvojen säilymistä. Asemakaavoituksen yhteydessä syntyneet alueet yhdyskuntarakenteen eheyttäminen voisi vaarantaa mui- suurimmat paineet arvoja vaarantaville ratkaisuille tapahtu- Palstoittamalla syntyneitä pientaloalueita ei ole osoitettu naisjäännösten ympäristöön ja maisemaan liittyvät kytkök- vat todennäköisesti Lentävänniemessä, mikäli raitiotie mer- kaavakartalla, mutta niistä on kooste kaavaselostuksessa. set. Mahdollisesti Turtolan muinaisjäännöksen ja Ristinar- kittävästi lisää kiinnostusta alueen täydentämiselle. Keskei- Maan käyttömerkinnältään kyseiset alueet ovat toteutu- kun muinaisjäännösten keskittymän alueilla ympäristöön nen osa alueen arvoja on kuitenkin kaupunkirakenteellinen neen tilanteen mukaisesti asumisen alueita. Kaavassa osoi- liittyvien kytkösten huomioiminen edellyttää erityisen tark- ratkaisu, ns. keuhkokaava keskeisine puistoineen, ja tämä tetut yleispiirteiset kasvun vyöhykkeet eivät joitain pieniä kaa suunnittelua. rakenne ei liene vaarassa raitiotienkään myötä. alueita lukuun ottamatta ulotu palstoittamalla syntyneille alueille. Siten yleiskaava ei ole ristiriidassa palstoittamalla syntyneiden alueiden arvojen säilyttämisen kanssa.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -113-

Maakuntamuseo saa myös jatkuvasti ilmoituksia mah- on osoitettu merkinnällä asumisen alue. Merkintä johtuu tynyt uuden rakentamisen taakse. Perinnemaisemista ja – dollisista muinaisjäännöksistä ja muista arkeologisista kult- yleiskaavan aluerajausten yleispiirteisyydestä, eikä kysei- biotoopeista kymmenkunta sijoittuu asumisen alueiden tai tuuriperintökohteista. Osasta näistä ei ole ehditty tehdä nen merkintä ole uhka Epilänharjun maisema-arvojen säily- keskustatoimintojen alueiden sisään. Näistä suurimmassa vielä maastotutkimuksia, joiden perusteella ne voitaisiin miselle. Sen sijaan Epilän ja Lielahden välille osoitettu liiken- osassa joko maaston muodot tai ympäröivän alueen kult- todeta muinaisjäännöksiksi tai muiksi kulttuuriperintökoh- teen yhteystarve (Energiakatu) saattaa vaikuttaa valtakun- tuurihistoriaan liittyvät arvot turvaavat perinnemaiseman

teiksi. Kaavallisesti inventointi on tarkoituksenmukaista nalliseen maisema-alueeseen. Yhteyden toteuttamiselle on säilymisen. Ristiriitoja yleiskaavan maan käyttömerkinnän kohdistaa maankäytön prosessissa yleiskaavaa tarkemman olemassa erilaisia vaihtoehtoja, joista tunneli on yksi. ja perinnemaiseman arvojen säilymisen kanssa voi syntyä suunnittelun vaiheeseen. Yleiskaavassa nämä kohteet on Ristinarkulla, mikäli täydennysrakentamisessa ei huomioida huomioitu lisäämällä kulttuuriperintökartan yleismääräyk- Muut maisemalliset vaikutukset riittävästi Ala-Heikkilänraitin pohjoispuolella olevan Loima- seen maininta arkeologisen tiedon jatkuvasta täydentymi- Yleismääräyksessä mainitaan maisemalliset erityispiirteet, lan tilan maisemallista merkitystä. sestä. Kaavamääräyksen merkinnän kuvauksessa todetaan jotka viittaavat avoimien maisematilojen selvityksessä esi- mm. että tuorein tieto on aina varmistettava museoviran- tettyihin maisemallisesti tärkeisiin selännealueisiin, tär- Vaikutukset kaupunkikuvaan omaiselta. Käytännössä tämä tulee huomioiduksi asema- keisiin lähestymisnäkymiin ja perinnemaisemiin sekä Pir- Yleiskaavan vaikutuksia kaupunkikuvaan on jo osittain arvi- kaavojen aloitusneuvotteluissa, joihin lähetetään aina kutsu kanmaan ely-keskuksen aineistoissa esitettyihin perinne- oitu edellä, kun on arvoitu vaikutuksia rakennettuihin kult- myös museoviranomaiselle. biotooppeihin. Pääosa avoimien maisematilojen selvityk- tuuriympäristöihin. Yleiskaavassa tavoiteltu voimakas täy- Kulttuuriperintökartan yleismääräyksen mukaan sessä osoitetuista maisemallisesti tärkeistä selännealueista dennysrakentaminen voi sekä parantaa että huonontaa muuttuvan maankäytön alueilla on arvioitava kulttuuriym- sijoittuu yleiskaavan keskuspuistoverkostoksi osoitetulle kaupunkikuvaa. Täydentäminen eheyttää yhdyskuntara- päristöjä koskeva selvitystarve yhteistyössä museoviran- alueelle. Yleiskaavalla ei ole vaikutusta näihin virkistysalu- kennetta ja saattaa sen myötä muuttaa joitain epämää- omaisen kanssa. Määräys tukee kulttuuriympäristöjä kos- eille jääviin selännealueisiin. Yleiskaavalla ei ole käytännön räisiä ja sekavia ympäristöjä jäsentyneiksi kaupunkitiloiksi,

kevien arvojen huomioimista ja säilymistä, kun alueilla käyn- vaikutusta myöskään selännealueille, joiden maan käyttö- millä on positiivinen vaikutus kaupunkikuvaan. Suurin osa nistyy hankesuunnittelu ja asemakaavan uudistaminen. merkintänä on asumisen alue. Tärkeistä lähestymisnäky- kaupunkikuvaan vaikuttavista ratkaisuista tehdään kuiten- mistä Lakalaivan eritasoliittymän pohjoispuolelta kohti keskin yleiskaavaa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, Vaikutukset maiseman kustaa suuntautuva lähestymisnäkymä muuttuu merkit- joten yleiskaavavaiheessa on vaikea arvioida, millä alueilla arvoalueisiin tävästi, mikäli järjestelyratapihan alueelle osoitetun palve- yhdyskuntarakenteen eheyttäminen parantaa kaupunki- Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet lujen ja työpaikkojen sekoittuneen alueen rakentaminen kuvaa. Yleiskaavan yhdyskuntarakennekartalla keskustatoi- Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (osa kohdetta peittää näkymiä keskustaan. Maisemaan vaikuttavat yksi- mintojen alueen kaavamääräys edellyttää, että rakennus- ”Pirkanmaan harjumaisemat”) on osoitettu yleiskaavan kult- tyiskohtaiset ratkaisut tehdään alueen asemakaavoituksen ten julkiseen kaupunkitilaan avautuvat maantasokerros- tuuriperintökartalla omalla merkinnällään ja määräyksel- yhteydessä. Sammon valtatieltä Jankan itäpuolelta kohti ten tilat tulisi osoittaa pääsääntöisesti liike- ja toimitiloiksi, lään. Valtakunnallisille maisema-alueille osoitettu yleiskaa- länttä suuntautuva näkymä muuttuu, mikäli yleiskaavan millä on myönteisiä vaikutuksia kaupunkikuvaan. Myös kau-

van maan käyttö on toteutuneen tilanteen mukainen Aak- tavoittelemaa tehokasta rakentamista toteutuu Sammon pan suuryksiköiden maantasokerrosten tulisi avautua katu- kulanharjulla, Kalevanharjulla ja Pyynikinharjulla, joten kaa- valtatien välittömään läheisyyteen. Tästä näkymästä kohti tilaan, millä on myös myönteinen vaikutus kaupunkikuvaan. vamerkinnät tukevat maisema-arvojen säilymistä. Epilän- Näsinneulaa suuntautuva näkymä todennäköisesti säilyy harjulla pieni osa nykyisestä rakentamattomasta alueesta jatkossakin. Kalevanharjua kohti näkymä on jo osittain peit-

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -114-

Vaikutukset elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen

oleva keskustan strateginen yleiskaava yhdessä keskus- keinoalueilla on tärkeää, sillä kantakaupungin rakenteesta Aihekokonaisuutta ohjaavat tan kehittämisohjelman kanssa ohjaavat edelleen riittävällä ei ole osoitettavissa uusia reservialueita valmistavan teol- kaupunkistrategian linjaukset tavalla keskustan kehittämistä eikä sen osalta yleiskaavaan lisuuden, logistiikan ja muiden vastaavien työpaikkatoimin-

tule tarkistuksia. Hakametsän ja Hiedanrannan maankäyttö tojen tarpeisiin. ja liikennejärjestelmä ovat yleiskaavassa alueiden kehittä- Tampereen kaupunkiseudulla turvataan par- mistavoitteiden mukaiset. Elinkeinostrategia haat edellytykset yritysten synnylle, kasvulle, Yleiskaavassa keskustan lisäksi aluekeskusten kehit- Kaupunginhallitus on hyväksynyt 7.12.2020 § 517 Tam- kansainvälistymiselle ja uusien yritysten sijoit- täminen perinteisten työpaikka-alueiden rinnalla on nähty pereen kaupungin elinkeinopoliittiset linjaukset, jotka on tumiselle. Kaupunki edistää alueellaan jo nyt vahvana tulevaisuuden suuntana. Uuden yritystoiminnan laadittu Tampereen kaupunkistrategiasta johdetun elin- toimivien yritysten ja työpaikkojen säilymistä. sijoittumismahdollisuuksien turvaaminen edellyttää sekä keinopoliittisen tahtotilan konkretisoimiseksi ja ohjenuo- riittävää oikean profiilin joustavan toimitilarakentamisen raksi kaupungin eri toimintayksiköille. Linjaukset keskittyvät ohjelmointia yleiskaavan uudistuville keskusta-alueille, että kolmeen näkökulmaan: yritykseen kaupungin asiakkaana, tilankäytön tehostamista nykyisillä työpaikka-alueilla. Erityi- osaajien työllistämiseen ja osaajien pitovoimaan. Näillä kai- sesti ydinkeskustan ja Hiedanrannan voimakkaasti sekoit- killa on keskeinen vaikutus yritysten ja yksilöiden viihtyvyy- Elinkeinotoiminnan edellytyksien tuneet kaupunkialueet ovat soveltuva sijoituspaikka myös teen, tyytyväisyyteen sekä toimintaedellytyksiin kaupun- turvaaminen pääkonttoritason elinkeinorakentamiselle, jonka sijoittu- gissa. Kaupunginhallituksen kehittämiskokouksen keskus- Tavoitteesta päävastuu on Elinvoiman ja kilpailukyvyn pal- mista edistetään toteuttamalla laatutasoltaan kilpailuky- telun pohjalta linjauksissa on kiinnitetty huomiota valmista- velualueella, missä vastataan elinkeino-, innovaatio- ja työl- kyistä kaupunkiympäristöä. Yleiskaavoituksen keinoin edis- van teollisuuden sijoittumiskysymyksiin. lisyyspolitiikasta, toisen asteen koulutuksesta ja korkea- tetään näiden elinkeinopoliittisesti tärkeiden alueiden lii- Linjauksissa nähdään yleis- ja asemakaavatyötä ohjaa- kouluyhteistyöstä, yrityspalveluista, maa- ja asuntopolitii- kenteellistä saavutettavuutta kaikilla liikennemuodoilla, vina tekijöinä kasvuyhtiöiden työllistämisvaikutukset, uudis- kasta. Yleiskaavaan suoraan kytkeytyviä asiakokonaisuuk- osana kehittyvää seudullista liikenne- ja joukkoliikennejär- tuvat työssäkäyntialueet, sekoittuneet ja elävät asuinalueet sia ovat palvelualueella valmisteltavat maankäytön muu- jestelmää. sekä työssäkäyntiä tukeva palveluverkko. Konkreettisena tokseen tähtäävät kehitysohjelmat Hiedanranta sekä koko Kaupungin elinvoiman ja kilpailukyvyn varmistami- toimenpiteenä linjausten pohjalta kaupunki laatii aluevisiot, kaupunkiseudun ja maakunnan ytimenä kehittyvä Viiden seksi asuntorakentamisen lisäksi myös toimitilarakentami- jotka mahdollistavat joustavat ja nopeat kestävän kehityk- tähden keskusta sekä erillisprojektina Hakametsän Sport nen tulisi ohjelmoida uudistettaessa keskusta-alueita. Toi- sen mukaiset toimipaikkapalvelut (kaavaratkaisut) yritysten Campus alueen kehittäminen. Keskustan osalta voimassa saalta tilankäytön tehostaminen nykyisillä teollisuus- ja elin- tarpeisiin. Aluevisiotyö käynnistyy vuoden 2021 aikana.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -115-

Vaikutukset osallistumiseen ja digitalisointiin

Maan käyttö- ja rakennuslain mukaisten arvioitavien vaikutusten lisäksi yleiskaavaprosessia ja aineistoa on arvioitu Aihekokonaisuutta ohjaavat kaupunkistrategian linjaukset suhteessa Tampereen kaupunkistrategiasta nouseviin osallistumisen ja digitaalisten palvelujen parantamiseen.

Tampereella jokaisella on mahdollisuus osal- Uutta teknologiaa hyödyntämällä paranne- listua, vaikuttaa, kohdata muita ihmisiä ja taan palvelujen saavutettavuutta, vaikutta- toteuttaa itseään. Kaupunki on alusta asuk- vuutta ja kustannustehokkuutta. Palvelu- kaiden ja yhteisöjen aktiivisuudelle ja yhdessä jen käyttöä ohjataan digitaaliseen kanavaan tekemiselle. siten, että vuonna 2025 Tampereella kaikki käyttävät ensisijaisesti digitaalisia palveluita. Digitaalisten palvelujen helppokäyttöisyys, toimintavarmuus ja turvallisuus varmistetaan.

Osallistuminen Digitaaliset palvelut

Yleiskaavaprosessiin kuuluu jo maan käyttö- ja rakennus- Tampereella tuotetaan digitaalista yleiskaava-aineistoa. parannetaan osallisten mahdollisuuksia saavuttaa yleiskaa- lainkin mukaan osallistuminen. Kantakaupungin yleiskaa- Yleiskaavaa laaditaan tietomallipohjaisena, mikä helpottaa va-aineisto ja helpotetaan osallistumista yleiskaavaproses- vaprosessin aikana pyritään kehittämään helppoja osal- yleiskaavatiedon hallintaa. Yleiskaavan luonnosvaiheessa siin. Oskari-karttapalvelu mahdollistaa kaavaan tutustumi- listumisen tapoja mm. kehittämällä digitaalisia palveluja ja valmisteluaineisto asetettiin nähtäville ainoastaan sähköi- sen kokonaisuutena. Yleiskaavakartalta saa tiedon kustakin välineitä. Yleiskaavan toteuttamiseksi kokeiltiin vertaissuun- senä. Digitaalinen valmisteluaineisto sisälsi Oskari-kartta- merkinnästä ja määräyksestä ja osasta kohteista kerrotaan nittelua Kauppi-Niihaman alueella. Vertaissuunnittelussa palvelussa nähtävillä olleen yleiskaavaluonnoksen, inter- myös nimitieto, joka helpottaa palautteen antajaa mielipi- aktivoitiin kansalaiset ja organisaatiot tuottamaan aineis- net-sivuille laaditun selostuksen kaavamerkintöineen ja teen ja muistutuksen jättämisessä. toa, jota hyödynnetään suoraan alueen kehittämisessä, -määräyksineen sekä sähköisen kaavapalautejärjestelmän mm. asemakaavasuunnittelussa. Suunnitteluhankkeeseen ja palautteen seurantajärjestelmän. Digitaalisilla palveluilla osallistui 12 suunnitteluryhmää.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -116-

Yleiskaavan lähtökohdat Yleiskaavalla sovitetaan yhteen kaupungin strategiset ja ralueiden sijainnista ja määrästä, kaupunkilaisille tarjotta- Selvitykset ja arvioinnit yleispiirteiset yhdyskuntarakenteen kehittämisen tavoit- vien palveluiden monipuolisuudesta, maan pinta-alan käy- teet. Lähtökohdaksi tarvitaan yhdyskuntarakenteen seu- tön jakautumisesta erilaisiin käyttötarkoituksiin sekä yhdys- Tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen rantaa ja siitä tehtyjä johtopäätöksiä, tietoa eri toimijoilta kuntarakenteen aiheuttamista ilmastopäästöistä. Tilanne- ilmastovaikutusten arviointi ja selvitysaineistoa erilaisista yhdyskuntarakenteen osa-alu- kuvista saadaan tietoa pidemmän aikavälin kehitystren- Tampereen kaupunki haluaa olla hiilineutraali vuoteen eista ja siihen vaikuttavista tekijöistä ja vaikutusten arvioin- deistä ja muutoksista. Yhdyskuntarakennetta tarkastellaan 2030 mennessä. Kaupunki on yhteistyössä konsulttiyhty- tia. Yleiskaavaa ohjaavat ylemmän tason suunnitelmat: val- karkeammalla seuranta-aluejaolla sekä tarkemmalla 125 x män (Ubigu Oy, Gispo Oy ja Tietotakomo) ja Suomen ympä- takunnalliset alueiden käyttötavoitteet ja Pirkanmaan maa- 125 m² ruututasolla. ristökeskuksen kanssa jatkanut paikkatietopohjaisen yhdys- kuntakaava. Tampereen kaupunkiseudulla on tehty myös Maapinta-alan käyttö -seurantatilannekuvan avulla kuntarakenteen päästöjen arvioimistyökalun kehittämistä. kuntien yhteinen rakennesuunnitelma, johon kunnat ovat voi tarkastella miten paljon maa-alasta on käytetty esimer- Työkalu ottaa huomioon väestön ja työpaikkojen sijainnit, sitoutuneet. kiksi rakennuksille, liikenteelle ja viheralueille. Väestönmuu- liikkumisen, rakennusten energiankulutuksen ja korjausra- tos -seurantatilannekuvan avulla esitetään paitsi alueiden kentamisen aiheuttamat päästöt. Työkalulla voidaan tarkas- nykyinen väestön lukumäärä, myös määrän kehittyminen Yhdyskuntarakenteen tella sekä nykytilannetta että tulevaisuuden erilaisia kasvus- seurantajaksolla 2013-2020. Lisäksi tilannekuvassa esite- jatkuva seurantatieto kenaarioita. Työkalulla on laskettu yhdyskuntarakenteen tään erilaisten varantojen mahdollistama väestönlisäys. Yhdyskuntarakenteen jatkuva seurantatieto on yhdyskun- aiheuttamien päästöjen kehittymistä yleiskaavan tavoite- Karttapalvelusta löytyy myös yhdyskuntarakenteen kasvi- tarakenteesta eri tavoin kerättävää ja jalostettavaa tietoa, vuoteen 2040 saakka osana kaavan vaikutusten arviointia. huonekaasupäästöjen päästömäärät nykytilanteessa sekä jonka avulla pystytään seuraamaan yhdyskuntarakenteessa ennustettuna tietyllä tulevaisuusskenaariolla vuosille 2030 tapahtuvia muutoksia, asettamaan tavoitteita kehitykselle Lähijunaseisakkeiden maankäyttöpotentiaali ja 2040. Yhdyskuntarantarakenteen seurantaan liittyvää ja arvioimaan eri toimenpiteiden vaikutuksia. Yhdyskun- Kantakaupungin yleiskaavassa 2040 osoitettiin kolme sei- vaikutusten arviointia on käsitelty laajasti tässä selostuk- tarakenteen seurantatiedon avulla pystytään nostamaan sakevarausta; Tesoma, Hiedanranta ja Lakalaiva. Selvi- sessa ”Yleiskaavan vaikutukset” -otsikon alla. kaupunkistrategiaan uusia teemoja ja kytkemään yleiskaa- tyksessä tutkittiin uusien lähijuna-asemien maankäytön Yhdyskuntarakenteen tilannekuvista ja muista paikka- vatyö kaupungin strategiaan. Yhdyskuntarakenteen seu- potentiaalia, yleiskaavallisia vaikutuksia ja teknistä toteutet- tietoaineistojen analyyseistä on tehty johtopäätöksiä seu- rantatiedosta on hyötyä myös kaupungin johdolle ja päät- tavuutta. Monet asemista osoittautuivat teknisesti hanka- raavan valtuustokauden kaupunkistrategiassa ja yleiskaa- täjille sekä kaupungin eri yksiköille kaupunkisuunnitteluun liksi tai mahdottomiksi toteuttaa. Osan toteuttaminen edel- van päivitystyössä mahdollisesti huomioitaviksi teemoiksi. liittyvien teemojen ja päätösten arvioinnissa. lyttäisi yleiskaavan maan käyttömerkinnän muutosta. Lähi- Näitä ovat muun muassa sekoittuneen rakenteen synty- Yhdyskuntarakenteen seuranta on tehty toteuttamalla junaliikennöinnin osalta ei Tampereella ja kaupunkiseu- misestä huolehtiminen siihen soveltuvilla sijainneilla sekä Tampereen kaupungin Oskari-karttapalveluun erilaisia dulla ole tehty mitään päätöksiä. Ensimmäinen pilottiko- kasvun vaikutusten huomioiminen viheralueiden laadussa, yhdyskuntarakenteen seurannan karttatilannekuvia. Niiden keilu on alkamassa Nokian ja Tampereen välillä, jota varten määrässä ja savutettavuudessa. sisältö koostuu muun muassa väestön muutoksista, vihe- Tesomalle rakennetaan lähijuna-asema.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -117-

Selvityksen johtopäätöksenä esitetään, että liikennöin- toja. Myös uusien työpaikkojen syntymistä toimialoittain ja taso kantakaupungin alueella. Liito-oravaseurannan tulos- nin kehittäminen edellyttää tarkastelluissa ratasuunnissa alueittain on tutkittu vuosien 2010-2015 välisenä aikana. ten pohjalta on tehty tarvittavat tarkistukset kaavaratkaisun ”helminauhamaisesti” useita uusia asemia. Kantakaupun- Selvityksen perusteella on tehty johtopäätös tarpeesta keskuspuistoverkostoon ja ekologisiin yhteyksiin. gin yleiskaavan valtuustokauden 2017-2021 tarkistukseen vahvistaa yleiskaavan toimitilarakentamisen ohjaamista. Tampereen kaupunki on käynnistänyt vuonna 2019 on osoitettu kaupunginhallituksen 11.5.2020 päätöksen Yleiskaavassa ohjataan toimitilarakentamiseen ja sekoit- liito-oravan toimintamallityön, jossa tavoitteena on luoda mukaisesti kaikki selvityksessä tarkastellut lähijuna-asemat. tuneeseen rakenteeseen varautumista niin julkisissa kuin kaupungin sisäinen toimintamalli liito-oravan huomioimi- Asemiin varaudutaan toistaiseksi jättämällä tarkemmassa yksityisissäkin hankkeissa. Kulloiseenkin sijaintiin soveltuva seksi kaupunkisuunnittelussa. Työ on osa Luonnon moni- suunnittelussa tilavaraukset asemille, muut vaikutukset lii- toimitilarakentamisen määrä tulee varmistaa etenkin kes- muotoisuus-ohjelmaa (LUMO). kennejärjestelmään ja maankäytön kehittämiseen huomioi- kustatoimintojen ja asumisen alueilla, kasvun vyöhykkeellä daan vasta liikennöin varmistuttua. sijaitsevien asemanseutujen ja raitiotiepysäkkien läheisyy- Tampereen Viinikanojan kehittämis dessä, joukkoliikennepainotteisilla kaduilla pysäkkien ja suunnitelma, diplomityö Aluekeskuskysely asukkaille joukkoliikenneterminaalien läheisyydessä sekä pääkatujen Maisema-arkkitehtuurin diplomityönä laadittu Tampereen Tampereen kasvua keskitetään ydinkeskustaan, aluekes- keskeisten osien ja risteysten läheisyydessä. Viinikanojan kehittämissuunnitelma tarkastelee suunnitte- kuksiin ja joukkoliikennevyöhykkeelle. Aluekeskuksia halu- lualueen viher- ja virkistysyhteyksien sekä vesistöjen laadun taan kehittää alueidensa palvelukeskittyminä. Osallistu- Liito-orava seuranta ja jatkuvuuden parantamista osana kaupungin sini- ja viher- mis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolon aikana keväällä Kantakaupungin yleiskaava 2040 -työn yhteydessä toteu- rakennetta maisema-arkkitehtuurin keinoin. Alue sijoittuu 2018 tehtiin kysely asukkaille aluekeskusten kehittämisestä. tettiin vuonna 2016 koko kantakaupungin laajuinen lii- haasteelliseen liikenteen solmukohtaan. Nykyiset viheryh- Kyselyyn vastasi 312 vastaajaa. Karttapohjaisten vas- to-oravaselvitys (Kantakaupungin liito-oravaselvitys 2016). teydet ovat katkonaisia, Viinikanojasta neljäsosa on put- tausten perusteella voitiin jokaiselle keskukselle muodos- Selvityksessä tunnistetut keskeiset liito-oravan elinympäris- kessa ja virkistysyhteyksissä on paljon kehittämistarpeita. taa asukkaiden kehittämisideat liittyen yhteyksien paran- töt ja kulkureitit sisällytettiin yleiskaavan keskuspuistover- Työ osoittaa keinoja, miten Viinikanojan kokonaisvaltaista tamiseen tai lisärakentamisen paikkoihin. Lisäksi keskuk- kostoon. Liito-orava toimi myös nk. sateenvarjolajina mää- kehittämistä voidaan tukea alueeseen liittyvissä maankäy- sille saatiin muodostettua identiteettiin ja imagoon liittyviä riteltäessä yleiskaavan 2040 ohjeellisia ekologisia yhteyk- tön ja liikenteen hankkeissa niin suunnittelualueella kuin vahvistettavia piirteitä, säilytettäviä asioita ja kehittämistar- siä. Jatkona vuoden 2016 liito-oravaselvitykselle on käyn- sen ympäristössäkin. On tärkeää huomioida kokonaista- peita. nissä olevan yleiskaavatyön yhteydessä toteutettu vuosina voite Viinikanojan kehittämisestä kaikissa erillisissä suun- 2017-2019 liito-oravaseurantaa. Työssä seurattiin liito-ora- nittelualueeseen liittyvissä hankkeissa, jotta tavoite saavu- Toimitilarakentamiseen varautuminen van elinympäristöjen ja kulkureittien kehittymistä osana tetaan. Diplomityö on tuonut lisätietoa Tampereen kansal- Selvityksessä on tutkittu Tampereen työpaikkamäärän kehi- kantakaupungin yleiskaavan viherverkkoa. Tavoitteena oli lisen kaupunkipuiston hakemuksen valmisteluun, Viinikan- tystä viimeisen 25 vuoden aikana ja sitä kuinka sen pitäisi saada tietoa yleiskaavan viherverkon aluevarausten sekä lahden maankäytön suunnittelun tavoitteiden asetteluun ja esim. maakuntakaavan tavoitteiden mukaan kehittyä tule- määräysten toimivuudesta ja niiden kehittämistarpeista kantakaupungin yleiskaavan valmisteluun. vaisuudessa. Lisäksi on selvitetty keskustojen ja työpaik- yleisesti sekä tarvittaessa päivittää yleiskaavan viherverk- ka-alueiden toimitilarakentamisen tontti- ja kaavavaran- koa siten, että varmistetaan liito-oravan suotuisa suojelu-

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -118-

Niihaman luontoselvitykset Leirintäalueen sijaintitarkastelu vityksessä on annettu johtopäätökset ja suositukset tarkas- Niihaman alueelta on laadittu luontotyyppi-, linnusto-, Tampereen kaupunki käynnisti syksyllä 2019 selvitystyön, telualueille. Suomensaaren kasvillisuus- ja luontotyyppisel- lepakko-, liito-orava ja viitasammakkoselvitykset. Tavoit- jossa on kartoitettu leirintämatkailun nykytilaa, tulevaisuu- vityksen tavoitteena oli selvittää luonnonympäristön yleis- teena oli selvittää alueen luonnonympäristön perustekijät den näkymiä ja alan megatrendejä sekä tarkasteltu leirin- piirteet ja löytää suojelua ja säilyttämistä vaativat luonnon- sekä määritellä luonnonarvoiltaan edustavimmat, suojelua täalueen sijoittumisvaihtoehtoja Tampereen alueella. Sel- monimuotoisuuden kannalta merkittävät alueet. Tulosten tarvitsevat alueet ja kohteet sekä selvittää mainittujen luon- vityksen johtopäätöksenä todetaan, että leirintämatkailu perusteella on esitetty suosituksia maan käyttöön. Lähtö- todirektiivin liitteen IV(a) lajien lisääntymis- ja levähdyspaikat, tulee nähdä verkostomaisema palveluna muiden virkistys- kohtana on, että alueen suunnittelussa voidaan huomioida kulkureitit ja muut tärkeät elinympäristöt. Selvityksissä esi- palveluiden yhteydessä palvellen monipuolisesti sekä kau- huomionarvoisten eläin- ja kasvilajien, arvokkaiden luon- tetään tulosten pohjalta suosituksia alueen maankäyttöön. punkilaisia että matkailijoita. Laadittua selvitystä käsitel- totyyppien ja ekologisten yhteyksien kannalta arvokkaat tiin eri yksiköiden yhteisessä suunnittelupalaverissa, jossa alueet sekä edistää niiden ominaispiirteiden säilymistä. Viinikanlahti, kansainvälinen ideakilpailu päädyttiin esittämään yleiskaavaluonnokseen kaksi vaihto- Alasjärven koillispuolen lahokaviosammalselvityksessä Viinikanlahden alueella järjestettiin kansainvälinen, kaksi- ehtoa uuden leirintäalueen sijoituspaikaksi. Leirintäalueen kartoitettiin lajin esiintymistä niin itiöpesäkkeiden kuin pro- vaiheinen ja kaikille avoin ideakilpailu 2019-2020. Kilpailu- sijoittamisen edellytyksiä sekä luonto- ja muita arvoja on toneemagemma- eli itujyväsryhmien avulla. Samalla tarkas- tehtävänä oli suunnitella 2000-luvun Tampereelle sopiva, selvitetty vuoden 2020 aikana yleiskaavan luonnoksessa teltiin metsien soveltuvuutta lahokaviosammalelle ja rajat- keskustaa laajentava kaupunginosa vähintään 3000 uudelle esitettyjen vaihtoehtojen Alasjärven ja Suomensaaren alu- tiin sille parhaiten sopivat alueen osat sekä arvioitiin alueen asukkaalle. Kilpailutehtävä sisälsi sekä kaupunki- että mai- eilla ja ympäristöissä. Selvityksissä tuotetun tiedon pohjalta merkitystä lajille. Suomensaaren lahokaviosammalselvi- sema-arkkitehtuurin suunnittelua. leirintäalueen sijoittaminen edellyttää leirintäaluetoimin- tyksessä kartoitetaan lahokaviosammaleen esiintyminen Kilpailun ensimmäisessä vaiheessa määräaikaan men- nan tavoitteiden ja konseptin uudelleen määrittelyä. Yleis- alueella. Tulosten perusteella esitetään suosituksia lajin nessä palautettiin 57 kpl nimimerkillä varustettua kilpailueh- kaavaehdotukseen osoitetaan ohjeellisina leirintäalueen huomioonottamiseksi alueen suunnittelussa. Selvityksen dotusta, joista tuomaristo valitsi jatkoon kuusi kilpailuehdo- sijoitusvaihtoehtoina nykyisen Härmälän lisäksi Alasjär- alustavat tulokset ovat olleet kaavaehdotuksen valmiste- tusta. Jatkokehitetyistä suunnitelmista kerättiin kaupunki- ven ja Suomensaaren ympäristöt. lun käytettävissä. Raportti valmistuu vuoden 2020 loppuun laisten ja muiden asiasta kiinnostuneiden tahojen mielipi- mennessä. teitä. Tuomaristo valitsi huhtikuussa 2020 kilpailun voitta- Luonto-, maisema-, kulttuuriympäristö- ja Selvityksissä tuotetun tiedon pohjalta leirintä- jaksi nimimerkin ”Lakes & Roses”, jonka oli laatinut tampere- lahokaviosammalselvitykset Suomensaaressa alueen sijoittaminen edellyttää leirintäaluetoiminnan lais-helsinkiläinen Arkkitehtitoimisto NOAN Oy. Tuomaristo ja Alasjärvellä tavoitteiden ja konseptin uudelleen määrittelyä. Yleiskaava- arvosti kaupunki- ja maisema-arkkitehtuurin hyvää koko- Leirintäalueen sijoituspaikan, tilavarauksen ja muiden vai- ehdotukseen osoitetaan ohjeellisina leirintäalueen sijoitus- naisotetta ja kaupunkikuvan selkeyttä. Tampereen kau- kutusten arvioinnin tueksi tarkennettiin ehdotusvaiheessa vaihtoehtoina nykyisen Härmälän lisäksi Alasjärven ja Suo- punki jatkaa Viinikanlahden alueen kehittämistä ja suunnit- Suomensaaren ja Alasjärven selvityksiä kasvillisuus ja luon- mensaaren ympäristöt. telua voittaneen kilpailuehdotuksen, tuomariston suositus- totyyppi-, maisema- ja kulttuuriympäristö- ja lahokaviosam- ten 17.4.2020 ja kaupunginhallituksen 8.6.2020 linjauksen malselvityksillä. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen mukaisesti. Jatkosuunnittelusta vastaavat yhteistyössä ase- Suomensaaren ja Alasjärven maisema- ja kulttuuriym- Kaavan vaikutusten arvioinnin tueksi teetettiin arvio siitä, makaavoitus ja Viiden tähden keskustan kehitysohjelma. päristöselvityksessä tarkastellaan kahden alueen maisema- kuinka yleiskaavaluonnos edistää ilmastonmuutoksen hil- ja kulttuuriympäristöarvoja sekä muutoksensietokykyä. Sel- lintää ja kuinka luonnoksessa varaudutaan ilmastonmuu-

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -119-

tokseen sopeutumiseen. Selvitys sisältää mm. arvion Tam- laajoja hiljaisia, yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvia alueita. asumista. Ratapihan alue ja sen pohjoispuoli on VAK-riski- pereen ilmaston muuttumisesta 2040-luvulle ja vuosisa- Alueita pyrittiin valitsemaan eri puolilta kaupunkia, jotta hil- aluetta, jota voidaan alkaa rakentamaan vasta kun ratapiha dan loppuun mennessä. Näiden pohjalta selvityksessä on jaiset alueet olisivat mahdollisimman monen asukkaan saa- tulevaisuudessa siirtyy. arvioitu, miten yleiskaavan neljällä kartalla esitetyt ratkai- vutettavissa. Kartoitus tehtiin karttatarkasteluna Tampe- Lakalaivan puolella on tutkittu viittä alustavaa vaihto- sut ottavat huomioon sopeutumisen ilmastonmuutokseen reen kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman ehtoista linjausta, Lempääläntie, Rukkamäentie, Veturikatu ja mitä riskejä ilmastonmuutos voi aiheuttaa. Näitä on arvi- 2018-2022 ja sen pohjaksi tehdyn meluselvityksen tieto- sekä kaksi valtatie 3 ylittävää vaihtoehtoa. Lahdesjärven oitu osin kaavamääräyskohtaisesti. Selvityksessä esitetään jen pohjalta. Selvityksen perusteella on yleiskaavaehdotuk- puolella on tutkittu neljä alustavaa vaihtoehtoa, Aarporan- ehdotuksia, miten ilmastonmuutokseen liittyvää seurantaa seen osoitettu kohdemerkinnällä keskuspuistoverkoston katu, Arvionkatu, Aunankorvenkatua ja Oikojankatu. Kaikille olisi mahdollista kehittää. alueella ja luonnonsuojelualueilla olevia laajempia, kaupun- vaihtoehdoille tehtiin alustavat tekniset tarkastelut sekä kihiljaisia virkistysaluekokonaisuuksia. pohdittiin pysäkin sijaintia sekä niiden sijoittumista maan- Selvitys Tampereen kantakaupungin hiljaisista käytön kehittämiskohteisiin. virkistysalueista - rajausperusteet sekä aluei- Vuoreksen raitiotien kytkeminen osaksi Operoinnin kannalta Vuoreksen ratahaaran liittymi- den kartoitus ja määritys Tampereen raitiotiejärjestelmää nen Sarankulmassa Pirkkalan ratahaaraan tuo haasteita lii-

Selvityksessä esitetään aluerajauksina melu- ja maan käyt- Yleiskaavaa varten on selvitetty osana Tampereen seudul- kennöintiin ja niiden suuntiin. Vaihtoehtoina on Vuoreksen tötilanteen pohjalta valitut kaupunkihiljaiset, laajemmat vir- lisen raitiotien yleissuunnitelmaa (WSP Finland Oy ja Ram- haara Lamminrahkan suuntaan Koilliskeskukselle tai kyt- kistys- ja/tai luonnonsuojelualuekokonaisuudet sekä nii- boll Finland Oy) raitiotiejärjestelmän laajentamismahdolli- keä Vuoreksen haara Ylöjärven pariksi. Tarkempi operoin- den rajausperusteet. Alueiden rajaukset on tehty vuoden suuksia Vuoreksen suuntaan. tisuunnitelma on ratkaistavissa myöhemmin raitiotien laa- 2017 meluselvityksen melumallinnuksen pohjalta siten, Tarkastelussa on määritelty ohjeellinen linjaus ja alue- jentuessa. että kaupunkihiljaisuuden määritelmän mukainen päivä- varaukset raitiotielinjalle Vuoreksesta Hatanpäälle. Vuorek- Maankäytön suunnittelutilannetta tarkasteltiin Vuo- melun tavoitetaso 50 dBLAeq alittuu lähes koko alueella. sen ratahaara yhdistyy Pirkkalan ratahaaraan Rantaperkiön reksen haaran raitiotielinjausten vaikutusalueella eri vaih- Tampereen hiljaisia alueita arvioidaan meluselvityksessä kaupunginosassa. Lakalaivan uusi aluekeskus ja hyvinvoin- toehdoissa, pohjautuen Tampereen kantakaupungin yleis- viiden vuoden välein. Hiljaisten alueiden säilyminen on tär- tikeskus on suunniteltu kehittyvän Lakalaivan alueelle, mikä kaavan 2040 taustaselvityksiin sekä asemakaava-aineis- keä tavoite EU:n ympäristömeludirektiivin (2002/49/EY) ja toteutuessaan tukeutuisi raitiotiehen ja olisi aluekeskuksen toihin. Lisäksi työssä ideoitiin ratapihan mahdolliseen siir- Ympäristönsuojelulain (217 /2014) edellyttämässä suur- saavutettavuuden ja houkuttelevuuden kannalta tärkeää. toon liittyen Lakalaivan henkilöliikenteen aseman vaihtoeh- ten kaupunkien meluntorjuntatyössä. Hiljaisten alueiden Vuoreksen haaran toteuttaminen on kytköksissä myös jär- toja sekä visioitiin asemaympäristöjen kaupunkirakennetta. turvaamisen tavoitteita on kirjattu Tampereen kaupungin jestelyratapihan siirtoon Rautaharkossa ja mahdolliseen Kokonaispotentiaalin tavoitteena on saavuttaa 2 500-3 000 meluntorjunnan toimintasuunnitelmaan 2018-2022 sekä Lakalaivan rautatieaseman rakentamiseen. asukasta ja työpaikkaa. Tämä toteutuu kaikissa muissa yhdyskuntalautakunnan 27.8.21019 hyväksymiin Tampe- Voimassa olevassa Tampereen kantakaupungin yleis- pysäkeillä paitsi Lahdesjärven pysäkillä, joka sijoittuu tilaa reen kaupungin melulinjauksiin. Kartoitustyö tehtiin Tam- kaavassa Vuorekseen on esitetty raitiotien ohjeellinen lin- vievän kaupan / laajan työpaikka-alueen keskelle. pereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikön toimesta kan- jaus reitille Hatanpään valtatie-Lempääläntie-Automiehen- Kustannusarvio on laadittu laskemalla väylän pituus ja takaupungin yleiskaavan päivitystyön selvitysaineistoksi. katu-Vuoreksen puistotie. Lakalaivaan tavoitellaan yleis- arvioimalla lisäksi taitorakenteiden kustannukset. Kustan- Tavoitteena oli löytää kantakaupungin yleiskaavan alueelta kaavassa aluekeskusta ja Västinginmäkeen toteutuu uutta nusarviota laatiessa on käytetty Raide-Jokerin tavoitekus-

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -120-

tannuksia ja vuoden 2018 hintatasoa. Hankkeenkokonais- Vaikutusten arviointi raidejoukkoliikennevaih- lueisiin.” Maankäytön vaikutuksen selvittämiseksi yleiskaa- kustannusarvioon 107 –116 miljoonaa euroa. toehtojen päästövaikutuksista van luonnosvaiheessa tehtiin tarkastelu kolmella erilaisella Yleiskaavan raideliikennejärjestelmäratkaisun päästövai- maankäyttöskenaariolla työkalun aikaisempaa versiota hyö- Tampereen pyöräliikenteen tavoiteverkko kutusten arviointia varten tilattiin Ubigu Oy:ltä tulevaisuu- dyntäen ja silloin todettiin henkilöliikenteen päästöerojen Pyöräliikenteen tavoiteverkko tukee maankäytön ja liiken- den yhdyskuntarakenteen ilmastovaikutusten arviointi pro- olevan vuositasolla suurimmillaan 5% eri maan käyttöske- nejärjestelmän kehittämistä sekä toimii kantakaupungin jektiin pohjautuva selvitys, jossa verrattiin kolmen raitio- naarioiden välillä. alueen alue- ja liikennesuunnittelun lähtökohtana. Tavoi- tiepysäkkien ja lähijuna-asemien osalta erilaisen raidejouk- teverkon määrittelyllä vaikutetaan myös tulevien vuosien koliikenneratkaisun päästövaikutuksia Tampereella vuo-

parantamistoimenpiteiden kohdistumiseen pyöräliiken- sien 2030 ja 2040 osalta verrattuna myös nykytilanteeseen. Maankäyttö- ja rakennus teen verkolla. Määritetyllä tavoiteverkolla ohjataan myös Vaihtoehdoista yksi oli vähimmäisratkaisu, jossa pysäkeistä laki (MRL) hoidon ja ylläpidon priorisointia. Tavoiteverkko on jatku- ja asemista otetaan käyttöön jo rakenteilla olevat sekä ne, Maan käyttö- ja rakennuslaissa on määritelty yleiskaavalle vasti päivittyvä ja se päivittyy mm. alueiden tarkemman joista on jo rakentamispäätös olemassa. Toinen ääripää sisältövaatimukset (MRL 39§). Yleiskaavan tehtävä on sovit- suunnittelun yhteydessä. Tampereen pyöräliikenteen tavoi- vertailluista vaihtoehdoista oli ratkaisu, jossa käyttöön ote- taa yhteen keskenään erilaisia tavoitteita ja vaatimuksia. teverkko – selvitys on laadittu osana kantakaupungin yleis- taan viimeistään vuonna 2040 viimeisetkin yleiskaavaehdo- Yleiskaavan sisältövaatimusten mukaan yleiskaavaa laadit- kaavan päivitystä. Tavoiteverkkoluonnosta sai kommen- tuksessa mukana olevat lähijunapysäkit sekä toteutetaan taessa on otettava huomioon: toida avoimessa nettikyselyssä loppuvuodesta 2019. raitioien osalta Vuoreksen linja ja Ylöjärven, Pirkkalan ja 1. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekolo- Yleiskaavassa 2017-2021 esitetään pyöräliikenteen Kangasalan osalta Lamminrahkan seudullinen raitiotie. Kol- ginen kestävyys; tavoiteverkko pääreittien osalta, joihin kuuluvat seudulli- mas vertailtu vaihtoehto sijoittui näiden kahden ratkaisun 2. olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; set ja alueelliset pääreitit. Seudullisia pääreittejä kehitetään väliin pysäkkien ja lähijuna-asemien lukumäärien osalta. 3. asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; pyöräliikenteen tärkeimpinä ja laadukkaimpina reitteinä, Vertailussa huomioitiin myös kaksi erilaista pitkän aikavälin 4. mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja joilla tavoitellaan pyöräilyn sujuvuutta ja nopeutta sekä kokonaispäästökehitys (PITKO) -skenaariota: jatkuva kasvu kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tar- jalankulun ja pyöräilyn erottamista omille väylilleen. Myös ja pysähdys. koituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luon- uudentyyppiset opasteet ja reittien numerointi sekä laa- Vertailussa arvioitiin, että raideliikennejärjestelmävaih- nonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; dukkaampi talvihoito erottavat seudulliset pääreitit muista toehtojen henkilöliikenteen päästöjen erot eri raidejouk- 5. mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestö- pyöräteistä. Alueelliset pääreitit täydentävät pääverkkoa ja koliikennevaihtoehdoilla vuonna 2030 ovat lähelle 0% ja ryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; muodostavat yhdessä seudullisten pääreittien kanssa run- vuonna 2040 n. 3%. Kokonaispäästöissä erot ovat vieläkin 6. kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; gon keskustan ja eri kaupunginosien pyöräliikenteen ver- pienemmät. Vertailussa on raportoitu useita syitä erojen 7. ympäristöhaittojen vähentäminen; kolle. Myös alueellisia pääreittejä kehitetään pyöräliiken- pienuuteen ja todetaan myös, että koska kantakaupungin 8. rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen teen tärkeinä ja laadukkaina reitteinä. Tavoiteverkkoon vaiheyleiskaava, valtuustokausi 2017-2021 on jo ehdotus- vaaliminen; sekä kuuluu seudullisten ja alueellisten pääreittien lisäksi paikal- vaiheessa, niin ”erilaisia maankäytön vaihtoehtoja arvioin- 9. virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. lisia reittejä. nissa ei enää tarkasteltu, vaan kaikki raideliikennevaihtoeh- dot arvioitiin suhteessa samoihin maankäytön painopistea-

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -121-

Edellä mainitut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon tuksen järjestelyratapiha tulee sijoittaa riittävän etäälle taajamien väliin jäävän, nyt vielä pääosin rakentamattoman siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja asuinalueista ja yleisen toiminnan alueista ja toisaalta val- alueen. Samalla alueella sijaitsevan Tampere-Pirkkalan len- tarkkuus sitä edellyttävät. Lisäksi yleiskaava ei saa aiheut- takunnallista liikennejärjestelmää tulee kehittää ensisijai- toaseman sekä maakuntakaavassa osoitetun uuden hen- taa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuu- sesti olemassa olevilla sijainneilla. Ristiriidat tulee sovittaa kilöliikenteen aseman kehittäminen Tampereen keskus- tonta haittaa. yhteen maakuntakaavassa ja yleiskaavassa. tan eteläpuolelle edistävät Pirkanmaan saavutettavuutta, vetovoimaisuutta ja liikenteellistä toimivuutta. Tampereen Valtakunnalliset alueiden- Pirkanmaan maakunta ydinkaupunkiseudulla yhdyskuntarakenteen kehittäminen käyttötavoitteet (VAT) kaava 2040 nivoutuu yhteen tehokkaan joukkoliikenteen kehittämisen kanssa. Yhdyskuntarakenne keskuksineen sekä kaupalle ja Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maan- Pirkanmaalla on voimassa Pirkanmaan maakuntakaava käyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnit- 2040, jonka Pirkanmaan maakuntavaltuusto on hyväksy- työpaikoille varattuine alueineen vastaa elinkeinoelämän telujärjestelmää. Niiden kautta valtioneuvosto linjaa koko nyt 27.3.2017. Maakuntakaava tuli voimaan kuulutuksella kehittämisen maankäytöllisiin tarpeisiin. maan kannalta merkittäviä alueidenkäytön kysymyksiä. 8.6.2017. Korkein hallinto-oikeus on käsitellyt hyväksymis- Tavoitteilla varmistetaan, että valtakunnallisesti merkittävät päätöstä koskeneet valitukset ja 24.4.2019 antamallaan Tampereen kaupunkiseu- asiat huomioidaan kaavoituksessa ja valtion viranomais- päätöksellään pitänyt Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 dun rakennesuunnitelma ten toiminnassa. Uudistetut valtakunnalliset alueidenkäyt- voimassa sellaisenaan, kuin siitä päätettiin maakuntaval- 2040 tötavoitteet tulivat voimaan 1.4.2018. Uudistetut tavoitteet tuustossa. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymään kuuluvat jakautuvat viiteen kokonaisuuteen, jotka ovat: Pirkanmaan maakuntakaavassa on varauduttu 120 Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, 000 asukkaan väestönkasvuun vuoteen 2040 mennessä. • toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen Vesilahti ja Ylöjärvi. Rakennesuunnitelma 2040 on kuntien Maakuntakaavassa kasvun painopistealueena ovat Tam- • tehokas liikennejärjestelmä ratkaisu alueen kasvun ja elinvoiman ylläpitämiseksi. Suun- pereen ydinkaupunkiseutu ja eteläinen Helsinki–Hämeen- • terveellinen ja turvallinen elinympäristö nitelma tarkentaa kaupunkiseudun ydinalueen kehittämi- linna–Tampere-vyöhykkeen suunta sekä vahvat seutukes- • elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luon- sen tavoitteet pitkällä aikavälillä. Siinä esitetään myös asun- kukset, jotka ovat alueensa monipuolisia asiointi- ja palve- nonvarat ja torakentamisen ja palveluiden painopistealueiden sekä lii- lukeskittymiä. kennehankkeiden toteuttamisen vaiheet vuoteen 2040. • uusiutumiskykyinen energiahuolto. Maakuntakaavassa yhdyskuntarakenteen kasvun pai- Suunnitelma pohjautuu arvioon, jonka mukaan kaupunki- nopiste on nykyisen rakenteen täydentämisessä. Maakun- seudulla on 480 000 asukasta vuonna 2040. Kasvu ohja- Tampereen osalta keskeisiä tavoitteita ovat kaupunki- takaava sisältää myös joitain uusia avauksia yhdyskuntara- taan täydentämään nykyistä yhdyskuntarakennetta ja vah- seutujen yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, kestävän liik- kenteellisesti hyvillä sijainneilla. Pinta-alaltaan suurin uusi vistamaan joukkoliikenneväyliä. Tämä mahdollistaa liikku- kumisen edistäminen, elinkeinoelämän ja yritystoiminnan maankäytön aluevaraus sijoittuu Pirkkalan, Tampereen ja misen tapojen uudistamisen. Suunnitelmassa esitetään rai- kehittäminen, sään ääri-ilmiöihin varautuminen sekä kult- Lempäälän rajalle. Siellä Tampereen läntisten väylähank- deliikenteen seudullinen kokonaisuus ja joukkoliikennejär- tuuriympäristöistä ja riittävistä viheralueista huolehtiminen. keiden linjaukset, uusi järjestelyratapiha sekä niihin liittyvä Osa tavoitteista on Tampereen osalla ristiriitaisia, mm. suu- jestelmän kytkemä keskusverkko. maan käyttö täydentävät rakenteellisesti yhteen kuntien ronnettomuusriskin sisältävän vaarallisten aineiden kulje-

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 -122-

Rakennesuunnitelman pohjalta on 8.10.2020 hyväk- sytty järjestyksessään neljäs MAL-sopimus 2020-2023 Tam- pereen seudun ja valtion välillä. Sopimus on jatkoa 2019 päättyneelle MAL-sopimukselle. Sen päätavoitteena on edistää eheää ja toimivaa yhdyskuntarakennetta, riittävää asuntotuotantoa ja kestäviä kulkumuotoja kaupunkiseudulla. Sopimus vahvistaa kuntien keskinäistä yhteistyötä myös kansallisten tavoitteiden, kuten Hiilineutraali Suomi – tavoitteen saavuttamisessa.

Muut Tampereen kaupungin liikuntapaikkarakentamisen suunnitelma 2018-2030 (sivistys- ja kulttuurilautakunta 22.11.2018)

Liikkumisen Hubit, Liikkuminen, Smart Tam- pere Digiohjelma raportti 1.7.2019 Yhä suurempi määrä ihmisiä valitsee liikkumismuodokseen joukkoliikenteen, mikä lisää tarvetta sujuviin matkaketjuihin. Tampereella ideoitiin ja suunniteltiin liikkumis- ja muita palveluita yhdistäviä liikkumisen hubeja yhteistyössä kuntalaisten ja kaupungin liikkumista kehittävien tahojen kanssa. Projektin toteutti Smart Tampere Digiohjelma ja Futurice Oy.

Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Kantakaupungin vaiheyleiskaava – valtuustokausi 2017-2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021 Selostus / Ehdotus 13.1.2021