EHYT Yhdyskuntarakenteen eheytt äminen Tampereella

Tampereen kaupunki • Kaupunkiympäristön kehitt äminen • Maankäytön suunnitt elu 2011 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehitt äminen / Maankäytön suunnitt elu 8.6.2011 Kaupunginhallituksen suunnitt elujaosto 13.6.2011

Frenckellinaukio 2 B PL 487 33101Tampere www.tampere.fi /kaavatjakiinteistot/kaavoitus/ yhdyskuntarakenteeneheytt aminen EHYT Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella 1 Lähtökohdat ...... 5 5.3 Härmälä-Koivistonkylä-Iidesjärvi ...... 74 1.1 Valtakunnalliset alueidenkäytt ötavoitt eet ...... 6 5.3.1 Aluekuvaus ...... 74 1.2 Yhdyskuntarakenteen eheytt ämisen tavoitt eet ...... 6 5.3.2 Varannot ja rakennusoikeuden toteutuneisuus ...... 80 1.3 Täydennysrakentamisen strategiat ...... 8 5.3.3 Alustavat eheytt ämiskohteet ...... 81 1.4 Tampere virtaa –kaupunkistrategia ...... 8 5.3.4 Vaikutusten arviointi ...... 82 1.5 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma ...... 8 5.3.5 Arvioinnissa karsiutuneet kohteet ja yhteenveto eheytt ämiskohteista ...... 85 2 Tavoitt eet ...... 11 5.4 Eteläiset kapunginosat ...... 86 3 Toteutus ...... 12 5.4.1 Aluekuvaus ...... 86 3.1 Työn ohjaus ja päätöksen teko ...... 12 5.4.2 Varannot ja rakennusoikeuden toteutuneisuus ...... 90 3.2 Ehyt-ryhmä ...... 12 5.4.3 Alustavat eheytt ämiskohteet ...... 91 3.3 Työryhmät ...... 12 5.4.4 Vaikutusten arviointi ...... 92 3.4 Aineistot ...... 13 5.4.5 Arvioinnissa karsiutuneet kohteet ja yhteenveto eheytt ämiskohteista ...... 95 3.4.1 Tontti kohtainen ti etokanta ...... 13 5.5 Hervanta-Vuores ...... 96 3.4.2 Muut aineistot ...... 14 5.5.1 Aluekuvaus ...... 96 3.4.3 Kultt uuriympäristön inventoinnit ...... 15 5.5.2 Varannot ja rakennusoikeuden toteutuneisuus ...... 102 3.5 Suunnitt elualue ja aluejako ...... 17 5.5.3 Alustavat eheytt ämiskohteet ...... 103 3.6 Asukasosallistuminen ...... 18 5.5.4 Vaikutusten arviointi ...... 104 3.7 Selvityksen vaiheet ...... 18 5.5.5 Arvioinnissa karsiutuneet kohteet ja yhteenveto eheytt ämiskohteista ...... 109 3.8 Arvioidut vaikutukset ...... 18 5.6 Kaukajärvi ja lähikaupunginosat...... 110 4 Eheytt ämisen edellytykset Tampereella ...... 21 5.6.1 Aluekuvaus ...... 110 4.1 Väestökehitys ...... 21 5.6.2 Varannot ja rakennusoikeuden toteutuneisuus ...... 116 4.1.1 Väestönkasvu ...... 21 5.6.3 Alustavat eheytt ämiskohteet ...... 117 4.1.2 Asumisväljyyden kasvu ...... 21 5.6.4 Vaikutusten arviointi ...... 118 4.1.3 Väestö alueitt ain ...... 22 5.6.5 Arvioinnissa karsiutuneet kohteet ja yhteenveto eheytt ämiskohteista ...... 121 4.1.4 Autonomistus ...... 24 5.7 Koilliset kaupunginosat ...... 122 LIITTEET 4.2 Työpaikat ...... 25 5.7.1 Aluekuvaus ...... 122 Liite 1 4.3 Yleis- ja asemakaavavarannot ...... 26 5.7.2 Varannot ja rakennusoikeuden toteutuneisuus ...... 128 Maisemarakenne 4.4 Asemakaavoitetun rakennusoikeuden toteutuneisuus ...... 28 5.7.3 Alustavat eheytt ämiskohteet ...... 129 4.5 Alue- ja tontti tehokkuus, kerrosluvut...... 32 5.7.4 Vaikutusten arviointi ...... 130 Liite 2 4.6 Palveluverkko ...... 36 5.7.5 Arvioinnissa karsiutuneet kohteet ja yhteenveto eheytt ämiskohteista ...... 135 Vesi- ja maastosuhteet 4.6.1 Julkiset palvelut ...... 36 5.8 Keskusta ja lähikaupunginosat ...... 136 4.6.2 Kaupalliset palvelut ...... 37 5.8.1 Aluekuvaus ...... 136 Liite 3 4.7 Kaupunkirakenteen vyöhykkeet ...... 39 5.8.2 Varannot ja rakennusoikeuden toteutuneisuus ...... 144 Metsät, kasvupaikkatyypit 4.7.1 Liikkumisvyöhykkeiden määritt äminen ...... 40 5.8.3 Alustavat eheytt ämiskohteet ...... 145 ja arvoalueet 4.7.2 Keskustan ja alakeskusten jalankulkuvyöhykkeet...... 40 5.8.4 Vaikutusten arviointi ...... 146 Liite 4 4.7.3 Joukkoliikennevyöhykkeet ...... 43 5.8.5 Arvioinnissa karsiutuneet kohteet ja yhteenveto eheytt ämiskohteista ...... 149 Metsät, ikä ja pääpuulajit 4.8 Maisema ja viherverkko ...... 46 6 Yhteenvetokartat ...... 150 4.8.1 Maisema ...... 46 6.1 Eheytt ämiskohteet ...... 150 Liite 5 4.8.2 Viherverkko ...... 47 6.2 Eheytt ämiskohteet ja viherverkko ...... 151 Nykyisen kortt elirakenteen 5 Eheytt ämiskohteet alueitt ain...... 50 6.3 Eheytt ämiskohteet liikkumisvyöhykkeillä 2015 ja 2030 ...... 152 täydennysalueet/ 5.1 Lielahti -Lentävänniemi ...... 50 7 Johtopäätelmät ja ehdotuksia jatkosuunnitt eluun ...... 154 Alueiden numerointi 5.1.1 Aluekuvaus ...... 50 7.1 Asuntojen tarve – täydennetään sillä, mitä puutt uu ...... 154 Liite 6 5.1.2 Varannot ja rakennusoikeuden toteutuneisuus ...... 54 7.2 Kantakaupunkiin vai uusille alueille? ...... 155 Käytt ötarkoituksen 5.1.3 Alustavat eheytt ämiskohteet ...... 55 7.3 Varanto ja käytt ämätön rakennusoikeus ...... 155 muutosalueet/ 5.1.4 Vaikutusten arviointi ...... 56 7.4 Ympäristön arvot ja rakentamisen laatu ...... 155 Alueiden numerointi 5.1.5 Arvioinnissa karsiutuneet kohteet ja yhteenveto eheytt ämiskohteista ...... 59 7.5 Palvelut ja joukkoliikenne – tavoitt eena sujuva arki ...... 156 5.2 Tesoma ja lähikaupunginosat ...... 60 7.6 Infrastruktuuri, liikenne ja pysäköinti ...... 157 Liite 7 5.2.1 Aluekuvaus ...... 60 7.7 Täydentämisen eri strategiat käytt öön ...... 157 Urbaani Arki- 5.2.2 Varannot ja rakennusoikeuden toteutuneisuus ...... 66 7.8 Täydennysrakentamiseen kannustaminen ...... 158 Tampereen pehmoGIS 5.2.3 Alustavat eheytt ämiskohteet ...... 67 7.9 Aluekehitt ämiskohteet ...... 158 Alustavia tuloksia 5.2.4 Vaikutusten arviointi ...... 68 7.10 Suunnitt eluprosessi, yhteistyö ja alueiden pitkäjänteinen kehitt äminen ...... 160 elinympäristökyselystä 5.2.5 Arvioinnissa karsiutuneet kohteet ja yhteenveto eheytt ämiskohteista ...... 73 7.11 Selvitystarpeet ...... 161

1 Lähtökohdat

Yhdyskuntarakenne on hajautunut kasvavilla alu- joka ilmenee eri tavalla riippuen tarkastelun mit- Tämä uusi kantakaupungin täydentämistä tutkiva eilla muuttoliikkeen, väestön ikärakenteen ja per- takaavasta. Täydentävä rakentaminen on myös selvitys käynnistetti in syksyllä 2008 ja kaupungin- hekoon muutosten sekä asumisväljyyden kasvun keino ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. hallituksen suunnitt elujaosto hyväksyi työohjel- tuloksena. Yhdyskuntarakenteen eheyttämisen man 21.9.2009. Hanke sai työnimen EHYT. Tampereella yhdyskuntarakenteen täydentämi- tarkoituksena on luoda edellytyksiä kansalais- selle on luotu edellytyksiä jo 1990-luvulla työste- ten tarvitsemien palvelujen saavutettavuudelle, tyn kantakaupungin yleiskaavan avulla. Sillä saa- toimivalle joukkoliikenteelle, liikkumistarpeen EHYT: tavoitt eena etsiä asuntorakentamiseen vutetti in liki 13 000 asunnon lisäys olevaan yhdys- vähentämiselle sekä luonnonalueiden ja –varo- soveltuvia alueita Tampereen kantakaupungin kuntarakenteeseen. Nyt tämä varanto on lähes jen säästämiselle. Eheyttämisellä viitataan usein olevaa rakennett a täydentäen ja jatkaen. kokonaisuudessaan käytett y. yhdyskuntien kokonaisvaltaiseen kehittämiseen,

Kuva. Täydennysrakentamista Tampereen keskustassa.

5 1.1 Valtakunnalliset 1.2 Yhdyskuntarakenteen alueidenkäytt ötavoitt eet eheytt ämisen tavoitt eet

Eheytyvä yhdyskuntarakenne on yksi keskeisis- Tähän kappaleeseen on koott u yhteen ti ivistetys- ristövaikutukset vähenevät. Liikkumistarpeen vä- tä valtakunnallisista alueidenkäytt ötavoitt eista sä muodossa yhdyskuntarakenteen eheytt ämisen hentämisellä voidaan lisäksi mm. vältt ää negati i- (VAT)1. Tavoitt eiden mukaan alueidenkäytöllä tu- ja siihen liitt yvän täydennysrakentamisen yleiset viseksi koett ua liikenteen rajoitt amista. lee edistää yhdyskunti en ja elinympäristöjen eko- tavoitt eet ja perustelut. Tiivistämällä olevaa rakennett a voidaan luonnon- logista, taloudellista, sosiaalista ja kultt uurista varaisia alueita pitää vapaana rakentamiselta, mi- kestävyytt ä. Olemassa olevia yhdyskuntarakentei- Ympäristöä säästävä yhdyskuntarakenne kä tarkoitt aa maa-alan sekä luonto- ja kultt uuriar- ta tulee hyödyntää sekä eheytt ää kaupunkiseutu- Täydennysrakentamisella tuetaan ja kehitetään vojen säästymistä. ja ja taajamia. Kysymys on jo kaavoitett ujen aluei- joukkoliikennett ä ja siten vähennetään henkilö- den toteutt amisesta, alueiden uudelleenkäytöstä autosidonnaisuutt a ja siihen liitt yvää energianku- Väestön ja asumisväljyyden kasvuun sekä ja yhdyskuntarakenteen lomaan jääneiden hyö- lutusta. Yhdyskuntarakenteen eheytt ämiseen liit- väestörakenteen muutoksiin vastaaminen dytt ömien alueiden saatt amisesta rakennusten, tyy myös toimintojen sekoitt amisen periaate. Se rakenteiden ja viheralueiden rakentamiseen. Yhdyskuntarakennett a eheytett äessä haetaan tarkoitt aa työpaikkojen, asumisen, palveluiden ja ti laa uudelle ja uudentyyppiselle asuntoraken- VAT: Lähtökohtana on, ett ä taajamia eheytett ä- vapaa-ajan toimintojen limitt ymistä siten, ett ä lii- tamiselle. Monipuolisella asuntotuotannolla on essä parannetaan myös elinympäristön laatua. kenne vähenee kokonaisuudessaan. Tiiviissä yh- mahdollista tukea alueiden ikärakenteen tasaista Erityistavoitt eena mainitaan, ett ä yleiskaavoituk- dyskuntarakenteessa liikkumistarve on vähäisem- kehitystä ja elinkaariasumista, jolloin elämänti - sessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyt- pää, matkat lyhyempiä ja ne tehdään kävellen ja lanteen muutos ei edellytä asuinalueen vaihtoa. tämistä ja esitt ää eheytt ämiseen tarvitt avat toi- pyöräillen, jolloin liikenteen aiheutt amat ympä- menpiteet. Palveluiden saavutettavuuden parantaminen Asumisväljyyden kasvusta johtuva väestöpohjan väheneminen alueilla, sekä absoluuttisesti että suhteessa palvelujen väestöpohjaedellytyksiin, johtaa peruspalveluiden ja julkisen liikenteen ta- son heikkenemiseen. Täydennysrakentamisen suunnittelussa otetaan huomioon muutokset palvelurakenteessa, liikkumisessa sekä työssä ja elinkeinoissa ja tuetaan alueiden elinvoimaisuut- ta.

Kuva. Onkiniemen uusi asuntoalue.

1 Tarkistett u 19.11.2008 ja 22.12.2009

6 Alueiden muutostarpeisiin vastaaminen Nykyistä laadukkaampi asuin- ja Olemassa olevien keskusten vahvistaminen ja elinympäristö laajentaminen Osalla alueista nykyinen esim. teollisuus tai va- rastotoiminta on tullut ti ensä päähän. Toisaalta Uudella rakentamisella voidaan jäsentää kulku- Aluekeskuksiin voidaan suunnata nykyistä kau- esim. vanhat keskukset kaipaavat uusia toiminto- väyliä, selkeytt ää kulkureitt ejä ja alueella orien- punkimaisempaa asuntorakentamista, joka tukee ja ja tukiasutusta. Vanhojen alueiden ja rakennus- toitumista, yhdistää eri tyyppisiä alueita kiinte- palveluja ja tuo ihmisvilinää keskukseen. Samalla ten käytt ötarkoituksen muutoksilla voidaan edis- äksi osaksi kaupunkikuvaa, luoda uusia ti larajauk- monipuolistetaan alueen asuntotarjontaa. Alue- tää yhdyskuntarakenteen monimuotoisuutt a ja sia jne. Täydennysrakentamisella on mahdollista keskusten avoimen kortt elirakenteen ja laajojen tuoda asumista työpaikkojen lähelle ja päinvas- myös vähentää liikennemelusta aiheutuvia hait- pysäköinti kentti en tarjoamat mahdollisuudet täy- toin. toja. dennysrakentamiselle tulee tutkia. Uusi käytt ötarkoitus antaa usein myös mahdolli- Täydennysrakentamisen lähtökohtana on kaupun- Infrastruktuurin vajaakäytön välttäminen ja suuden säilytt ää kultt uuriperintöä ja luo samalla kikuvan tai alueen kokonaisilmeen ja imagon ke- taloudellisesti edullinen yhdyskuntarakenne mielenkiintoisen pohjan uusille toiminnoille. Kult- hitt äminen. Tällöin pyritään myös alueellisen kil- tuuriarvojen tunnistaminen vaati i riitt äviä inven- pailukyvyn säilytt ämiseen sekä laadukkaiden ja Tavoitellaan maa-alaan, kunnallistekniikkaan ja tointeja ja paikallisen ti edon keräämistä. hinnaltaan kilpailukykyisten asumismahdollisuuk- julkisiin palveluihin sidotun pääoman nykyistä pa- sien tarjoamiseen. rempaa hyödyntämistä, sillä yhdyskunti en raken- taminen, ylläpito ja liikenne kulutt avat yhteisiä varoja. Ei ole sama minne ja miten rakennetaan. Yhdyskuntarakenteeseen on sidott u huomatt ava osa kansallisvarallisuudesta. Kaupungin näkökul- masta on järkevää ti ivistää rakentamista alueilla, joissa on jo pitkälle rakennett u tai valmis kunnal- listekniikka, korkeatasoinen joukkoliikennetarjon- ta sekä kunnallisia palveluita kuten päiväkoteja ja kouluja. Tarkoituksen mukaista on myös erilaisten välialu- eiden (joutomaa-alueiden) hyödyntäminen. Al- kuun tulee kuitenkin selvitt ää niiden mahdollinen Kuva. Vanhan kortt elin täydennys Rantaperkiössä. Kuva. Kultt uuriympäristön arvoihin sovitett ua täyden- virkistyskäytt ö. nysrakentamista Härmälässä.

7 1.3 Täydennysrakentamisen strategiat

Täydennysrakentamisen skaala liikkuu tontti tason Käytännön ratkaisuja täydennysrakentamisel- 1.4 Tampere virtaa –kaupunkistrategia ti ivistämisestä asuntoalueiden laajentamiseen. le on lukuisia: Yleisestä periaatt eesta ei voi johtaa ti etyn alueen - Eheytt äminen pientaloilla, mahdollisuus Tampereen kaupunkistrategia on kuvaus siitä, mi- täydennysrakentamisperustett a, vaan alueet tu- uudenlaisten pientaloasuntojen kehitt ämi- ten kaupunkia kehitetään. Kaupunkiympäristön lee nähdä omina, ainutlaatuisina kokonaisuuksi- seen (esim. townhouseratkaisut) osalta strategian painopiste on eheässä kaupun- naan. Näin ollen täydentäminen tarkoitt aa eri alu- - Eheytt äminen kerrostaloilla (korkea-korkea, kirakenteessa ja ilmastonmuutoksen hillitsemi- eilla eri asioita, eri strategian valintaa: jossakin on korkea-matala -ratkaisut) sessä. Tavoite on, ett ä vuonna 2020 hiilidioksidi- kyse nykyisen rakenteen tehostamisesta ti ivistä- - Rakennuksien laajentaminen (lisäosat päästöt ovat vähentyneet ti ivistyneen kaupunki- mällä ja toisaalla isomman täydennysalueen to- ja -kerrokset), ti lojen uusi käytt ö (vinti t, rakenteen, lisääntyneen joukko- ja kevyenliiken- teutt amisesta. Lisäksi eheytt ämiseen liitt yy myös maanpäälliset kellarit) teen, asumisen ja rakentamisen energiatehok- toimimatt oman rakenteen uudistaminen. On tär- - Eheytt äminen muulla kuin asuinrakentami- kuuden sekä uusiutuvien energialähteiden käytön keää, ett ä täydennysrakentaminen suunnitellaan sella. ansiosta. Kaupungin ti ivistymisen yhteydessä on alueen tarpeita korostaen: - Pysäköinti alueiden uudelleen järjestelyt huomioitu myös kaupunkiympäristön viihtyisyys ja uudet pysäköinti ratkaisut (talot, luolat, ja monimuotoisuus. Tiivistäminen on toteutet- - Tarkastellaan koko kaupunginosaa kerralla kellarit, kadunvarret), jotka vähentävät tu kaupungin viheralueet säilytt äen ja kaupungin ja tunnistetaan alueiden erilaiset identi tee- lähiömäistä olemusta kerrostalokortt eleissa maaseutualueiden erityiskysymykset huomioon ti t ja ostoskeskuksissa. ott aen. Kaupunkistrategian mukaan myös palve- - Tehdään katt avat inventoinnit (rakennett u - Väljien katuti lojen reunojen täydentäminen luverkon tulee olla tasapuolinen ja toimiva. ympäristö, luonnonympäristö, viherverkko) uudisrakentamisella, jolloin katujen hie- - Noudatetaan vuorovaikutt eista työtapaa rarkia selkiintyy. Myös maanti en laitoja on - Huomioidaan ”Paikallinen ti laus” eli täy- paikoin mahdollista ti ivistää (melu huomi- 1.5 Tampereen kaupunkiseudun dennetään sillä, mitä alueelta puutt uu oiden). rakennesuunnitelma - Pyritään kompensoimaan mahdollisia hait- - Väylien katt amisella lisää ti laa asuin- ja toja hyödyillä (maan arvonnousu, melusuo- työpaikkarakentamiselle sekä toimivammat Rakennesuunnitelma on Tampereen kaupunki- jaus jne.) yhteydet alueiden välille. seudun seutustrategian (2005) ja Paras-kaupun- kiseutusuunnitelman (2007) mukainen hanke, jonka tavoitt eena on tukea seudullista kaupunki- Täydennysrakentamisen edistämiseksi tarvitaan rakenteen kehitt ämistä ja vastata tasapainoisesti sekä kannustavia toimintamalleja ett ä hyviä to- kasvavan asukas- ja työpaikkamäärän asett amiin teutt amisen konsepteja. Esimerkiksi putki-, julki- haasteisiin. Rakennesuunnitelma laaditti in syksyn sivu- ym. remontti en yhdistäminen rakennuksen 2007 - joulukuun 2009 välisenä aikana. Tampe- laajentamiseen / käytt ötarkoituksen muutokseen reen kaupunkiseudun seutuhallitus hyväksyi kau- on hyvä vaihe toteutt aa täydennysrakentamista punkiseudun rakennesuunnitelman 24.3.2010. olevilla asuntotonteilla.

8 Kaikki kaupunkiseudun kunnat hyväksyivät suun- nitelman keväällä 2010. Rakennesuunnitelmaratkaisu pohjautuu kolmen erilaisen rakennemallin – ti ivistyvä kaupunkiseu- tu, joukkoliikennekäytäviin tukeutuva kaupunki- seutu ja monikeskuksinen kaupunkiseutu – par- haat puolet sisältävään yhdistelmään. Väestön kasvuun varaudutaan ti ivistämällä ja täydentä- mällä yhdyskuntarakennett a ja parantamalla sen taloudellisuutt a. Kasvu edellytt ää varautumista myös uusiin palvelu- ja infrastruktuuri-investoin- teihin ja niiden ylläpitämiseen. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitel- massa on haett u ratkaisua seudun yhdyskunta- rakenteen kehitt ämiselle siten, ett ä ennustett u 90 000 asukkaan lisäys kaupunkiseudulle vuoteen 2030 mennessä on mahdollista. Rakennesuunni- telmassa lisääntyvä asukasmäärä jakautuu Tam- pereen ja kehyskunti en välillä siten, ett ä Tampe- reen osuus kasvusta on noin 50 %. Lisäksi asumis- väljyyden kasvu edellytt ää samana aikana run- saasti uutt a asuntotuotantoa.

Rakennesuunnitelmassa kasvu ei painotu vain uusiin alueisiin. Kasvuun vastaaminen edellyt- tää erityisesti Tampereen kantakaupungin yh- dyskuntarakenteen täydentämistä.

Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitel- massa Tampereen osuus kasvusta vuoteen 2030 mennessä on noin 50 % eli noin 45 000 asukas- ta. Väestön kasvun lisäksi asumisväljyyden kasvu Kuva. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmakartt a. sekä asuntokunti en koon pieneneminen lisäävät

9 tarvitt avan asuntokerrosalan määrää. Kun väes- täminen, asuntotuotannon monipuolistaminen, vuuden parantaminen yli kuntarajojen. Täyden- tön kasvun edellytt ämä seudullisen asuntotuo- elinkeinoelämän kasvun tukeminen, liikkumisen nysrakentamisen edistäminen on yksi sopimuk- tannon tarve vuodelle 2030 on 38 500 asuntoa, tapojen uudistaminen ja palveluiden saavutett a- sen keskeisistä maankäytön toimenpiteistä. 33 200 asuntoa tarvitaan lisäksi olevan väestön tarpeisiin.1 Taulukko. Yhteenveto Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunni- UUDET ASUINALUEET telman asukastavoitt eista Tampereen kaupungin alueella. Rakennesuunnitelma lähtee yli 30 000 asukkaan lisäyksestä kantakaupungissa nykyiseen yhdys- Alue Maankäytön kehittämisen toimenpiteet Alueen asukasmäärän lisäys kuntarakenteeseen vuoteen 2030 mennessä. Uu- 5 Vuores (*) Uusi asuinalue, kerrostalorakentamista sekä 13 000 sien asuinalueiden, kuten Niemenrannan alueen, tiivistä ja väljää pientalorakentamista. 15 Ojala Uusi asuinalue, tiivistä ja väljää 4 000 Nurmi-Sorilan ja Hankkion, varausten lisäksi olisi pientalorakentamista. siis löydett ävä vielä noin 1-2 milj. asuntorakenta- 22 Lahdesjärvi Uusi asuinalue, tiivistä ja väljää 3 000 misen kerrosalaneliömetriä lisää nykyisiltä asun- pientalorakentamista. toalueita ja Tampereen keskustasta. 38 Lamminrahka (******) Uusi asuinalue, kerrostalorakentamista sekä 2 000 tiivistä ja väljää pientalorakentamista. Rakennesuunnitelmassa on määritelty myös ke- 39 Hervantajärvi Uusi asuinalue, tiivistä ja väljää 4 000 hitett ävät vihervyöhykkeet. Viherverkon rungon pientalorakentamista. muodostavat vesistöt rantavyöhykkeineen, harjut 46 Santalahti Uusi asuinalue, kerrostalorakentamista. 2 000 47 Hankkio Uusi asuinalue ja kehitettävä työpaikka-alue, 16 000 ja metsäiset selänteet sekä murroslaaksot. kerrostalorakentamista ja tiivistä pientalorakentamista. MAL-aiesopimus 50 Nurmi-Sorila Uusi asuinalue, kerrostalorakentamista sekä 13 000 tiivistä ja väljää pientalorakentamista. Tampereen kaupunkiseudun kunnat allekirjoit- Yhteensä 57 000 ti vat yhdessä ministeriöiden edustajien kanssa laaja-alaisen maankäytön, asumisen ja liikenteen NYKYISEN RAKENTEEN TÄYDENTÄMINEN aiesopimuksen 2.3.2011. Sopimus laaditti in ra- Alue Maankäytön kehittämisen toimenpiteet Alueen asukasmäärän lisäys kennesuunnitelman toteutt amisen edistämiseksi. 1 Tampere, keskusta Kehitettävä valtakunnanosakeskus, 10 000 Sopimuksen tavoitt eena on parantaa yhdyskun- kerrostaloasumista sekä keskustahakuisia tarakenteen ohjauksen sekä maankäytön, asumi- palveluja ja työpaikkoja sen ja liikenteen yhteensovitt amisen edellytyksiä. Nykysen rakenteen 23 000 Tampereen seudun hankekokonaisuuden tavoit- täydentäminen, mm. Lakalaiva, Lielahti, teena on väestön kasvuun varautuminen, yhdys- Tesoma, Sammonkatu kuntarakenteen ti ivistäminen, keskustojen kehit- Yhteensä 33 000 (*) Koko alueen mitoituksen oletettu sijoittuvan Tampereelle (******) Osa alueesta Kangasalan puolella, arvioitu Tampereen osuus asukasmäärästä 1 Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliitti nen ohjelma 2010.

10 2 Tavoitt eet

Tämän selvityksen päätavoitt eena on etsiä asun- Tämän selvityksen lisäksi EHYT-työlle on määritel- torakentamiseen soveltuvia alueita olemassa ole- ty muita, täydennysrakentamisen edistämiseen vaa kaupunkirakennett a täydentäen ja jatkaen: tähtääviä tavoitt eita:

• Työssä painotetaan täydennysrakentamista - Selvitetään täydennysrakentamisen taloudelli- nykyisissä asuntokortt eleissa - erityisesti voi- sia kannusti mia, massa olevien yleiskaavojen keskusta-, kerros- - luodaan kaupungin organisaati oon vuorovai- talo- ja pientaloalueilla (C-, AK- ja AP- alueet). kutt einen kanava / yhteistyöverkosto täyden- Erityistä huomiota kiinnitetään Tampereen nysrakentamisen edistämiseen sekä keskustan ja aluekeskusten täydennysrakenta- miseen. - käynnistetään perusselvitysten pohjalta täydennysrakentamisen kannalta tarpeelliset • Selvitetään myös alueiden käytt ötarkoituksen yleissuunnitelmat tai muut erillishankkeet. muutoksen tarpeita ja täydennysrakentamisen mahdollisuuksia muun kuin asuinrakentami- sen tarpeisiin. Yhdyskuntarakenteen tehostaminen ei ole EHYT- • Arvioidaan täydennysrakentamisen kokonais- työn ainoa tavoite, vaan siinä painotetaan voi- volyymia eli sitä, kuinka paljon uutt a asuinra- makkaasti arjen asuin- ja elinympäristön paranta- kentamista ja uusia asukkaita on mahdollista misen näkökulmaa ja esitett ävien ratkaisujen tu- sijoitt aa nykyiseen rakenteeseen. Arviossa lee olla perusteltavissa tästä näkökulmasta. Työ huomioidaan kaupunkiseudun rakennesuunni- edellytt ää myös erityisen paljon vuorovaikutt ei- telman tavoitt eet ja tutkitaan niiden toteutt a- suutt a suunnitt eluprosessin aikana. misen edellytyksiä Tampereella. • Arvioidaan täydennysrakentamisen vaikutuksia ja toteutt amiskelpoisuutt a.

Kuva. Täydennysrakentamista Tampereen keskustassa.

11 3 Toteutus 3.2 Ehyt-ryhmä 3.3 Työryhmät Selvitystä varten kootti in kolme eri työryhmää sel- Yleiskaava-arkkitehti Ritva Kangasniemi (pj.), vitt ämään täydennysrakentamisen mahdollisuuk- Selvitys on laaditt u yleiskaava-arkkitehti Ritva kaupunkiympäristön kehitt äminen Kangasniemen johdolla ja siitä on vastannut ark- maankäytön suunnitt elu (kake/masu) sia Tampereella. Palvelu- ja liikennetyöryhmä vas- kitehti Karoliina Laakkonen-Pöntys. Asiantunti - tasi mm. yhdyskuntarakenteen vyöhykkeiden mää- joina työhön on osallistunut Kaupunkiympäristön Asemakaava-arkkitehti Sakari Leinonen, ritt ämisestä, Luonto-, maisema- ja ympäristöhäiri- kehitt ämisen suunnitt elijoita maankäytön suun- kaupunkiympäristön kehitt äminen öt työryhmä alueiden toteutett avuuden arvioinnista nitt elun yleis- ja asemakaavoituksesta, joukkolii- maankäytön suunnitt elu (kake/masu) ko. näkökulmasta ja Tietokantatyöryhmä, joka toimi kenteestä ja yleisten alueiden suunnitt elusta se- pääosin työn alkuvaiheessa, avusti paikkati etoaineis- kä ti laajaryhmän hyvinvointi palveluista. Liiken- Kiinteistöjohtaja Mikko Nurminen, tojen kokoamisessa ja ti etokantarakenteiden luomi- teellisten vaikutusten arvioinnista on vastannut kaupunkikehitysryhmä, sessa. Työryhmien lisäksi täydennysrakentamiskoh- Tampereen Infratuotanto liikelaitoksen Suunnit- kiinteistötoimi ja maapolilti ikka teita tutkivat asemakaavoituksen alueti imit. Tieto- telupalvelut, projekti päällikkönä erikoissuunnit- kantaryhmää lukuun ott amatt a kaikki ryhmät tekivät telija Katri Jokela. Maisemaa, viherverkkoa ja ym- Tontti päällikkö, Reino Pulkkinen, maastokatselmuksia keväällä ja kesällä 2010. kaupunkikehitysryhmä, päristöhäiriöitä koskevan vaikutusten arvioinnin Työryhmien lisäksi täydennysalueita ja niiden vaiku- kiinteistötoimi ja maapolilti ikka on laati nut FCG Finnish Consulti ng Group Oy, pro- tuksia on tarkasteltu Hyvinvointi palvelujen palvelu- jekti päällikkönä FM Marja Nuott ajärvi. Arvioinnin verkon ohjaus- ja seurantaryhmässä. lähtöti etoaineisto on koott u Tampereen Infratuo- Asuntotoimenjohtaja Pekka Hinkkanen, tanto liikelaitoksen Suunnitt elupalveluissa kesän kaupunkikehitysryhmä, asuntotoimi ja asuntopoliti ikka ja syksyn 2010 aikana. Raporti n paikkati etoaineis- PALVELU JA LIIKENNE TYÖRYHMÄ toista ja kartoista on vastannut kaavoitusavustaja Lupainsinööri Jyrki Kosonen, Maikki Jokinen. Raporti n on taitt anut kaavoitus- Suunnitt elupäällikkö Sisko Hiltunen, kaupunkiympäristön kehitt äminen, ti laajaryhmä, kehi tt ämis- ja suunnitt elupalvelut avustaja Birgitt a Helsing. viranomaisyksiköt rakennusvalvonta Työn edistämistä varten muodostetti in Kaupun- Joukkoliikenneinsinööri Juha-Pekka Häyrynen, kiympäristön kehitt ämisestä ja Kaupunkikehitys- Projekti arkkitehti Pia Hasti o, kaupunkiympäristön kehitt äminen, joukkoliikenne ryhmästä koott u EHYT-ryhmä. kaupunkiympäristön kehitt äminen maankäytön suunnitt elu (kake/masu) Liikenneinsinööri Timo Seimelä, kaupunkiympäristön kehitt äminen, 3.1 Työn ohjaus ja päätöksen teko Arkkitehti Karoliina Laakkonen-Pöntys (siht.), yleisten alueiden suunnitt elu kaupunkiympäristön kehitt äminen Arkkitehti Karoliina Laakkonen-Pöntys (pj.), Työtä ovat ohjanneet Kaupunkiympäristön ke- maankäytön suunnitt elu (kake/masu) kaupunkiympäristön kehitt äminen, hitt ämisen johtoryhmä, yhdyskuntalautakunta ja maankäytön suunnitt elu kaupunginhallituksen suunnitt elujaosto. Työn hy- väksyy kaupunginhallituksen suunnitt elujaosto. Projekti arkkitehti Pia Hasti o, kaupunkiympäristön kehitt äminen, maankäytön suunnitt elu

12 LUONTO, MAISEMA JA 3.4 Aineistot TIETOKANTATYÖRYHMÄ YMPÄRISTÖHÄIRIÖT TYÖRYHMÄ Selvitystyön kannalta oleellinen aineisto on ollut Yleiskaava-arkkitehti Ritva Kangasniemi (pj.), Lupainsinööri Jyrki Kosonen, työtä varten eri rekisterin pohjalta laaditt u tont- kaupunkiympäristön kehitt äminen, kaupunkiympäristön kehitt äminen, ti kohtainen ti etokanta. Muita keskeisiä aineisto- maankäytön suunnitt elu viranomaisyksiköt rakennusvalvonta ja ovat olleet Tampereen kaupungin pohjakartat, Ympäristösuunnitt elija Katri Laihosalo, ortoilmakuvat sekä asemakaavoitukseen, kiin- Pääsuunnitt elija Hannu Kojo, kaupunkiympäristön kehitt äminen, teistöihin ja luonnonympäristöön liitt yvät rekis- kaupunkiympäristön kehitt äminen, viranomaisyksiköt, ympäristönsuojelu viranomaisyksiköt kaupunkimitt aus teriti etokannat. Niiden avulla on ollut mahdollis- Kaupunginpuutarhuri Timo Koski, ta arvioida yleis- ja asemakaavavarantoja, etsiä Erikoissuunnitt elija Jarkko Aaltonen, kaupunkiympäristön kehitt äminen, mahdollisia täydennysrakentamiskohteita yleis- kaupunkiympäristön kehitt äminen, yleisten alueiden suunnitt elu ja asemakaava-alueiden sisältä ja niiden läheisyy- viranomaisyksiköt kaupunkimitt aus Arkkitehti Karoliina Laakkonen-Pöntys, destä sekä vertailla mahdollisia täydennysraken- Arkkitehti Karoliina Laakkonen-Pöntys, kaupunkiympäristön kehitt äminen, tamiskohteita suhteessa erilaisiin alueilla vireillä kaupunkiympäristön kehitt äminen, maankäytön suunnitt elu oleviin hankkeisiin. maankäytön suunnitt elu Arviointi ti imi: 3.4.1 Tontti kohtainen ti etokanta Erikoissuunnitt elija Tuija Rönnman Projekti arkkitehti Pia Hasti o, kaupunkiympäristön kehitt äminen, Työssä on selvitett y voimassa olevien yleiskaavo- Johtava erikoissuunnitt elija Kaarina Kivimäki maankäytön suunnitt elu jen C-, AK- ja AP- alueiden toteutunut aluetehok- Erikoissuunnitt elija Kari Korte Kaavoitusavustaja Maikki Jokinen, kuus sekä tonteitt ain käytett y/ käytt ämätt ä jää- Erikoissuunnitt elija Saija Kouko kaupunkiympäristön kehitt äminen, nyt rakennusoikeus, tontti tehokkuus, asemakaa- Suunnitt elija Henna Blåfi eld maankäytön suunnitt elu van voimaan tulo, rakentamisvuodet, kerrosluku Erikoissuunnitt elija Pirkko Hutt unen ja kerrostalojen hissitt ömyys. Jott a paikkati etopohjaiset tarkastelut yleiskaava- MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUN ASEMAKAAVAN ALUETIIMIT alueilla olisivat mielekkäitä (mm. ti edon yhdistet- tävyyden näkökulmasta), digitoiti in voimassa ole- LÄNSI ITÄ vien yleiskaavojen C-, AK- ja AP- alueilla sijaitse- Projekti arkkitehti Jouko Seppänen Projekti arkkitehti Riikka Rahkonen vat tonti t / kaavayksiköt alueti etokannaksi. Apu- Arkkitehti Eeva Hakola Arkkitehti Vesa Kintt ula na käytetti in maanmitt auslaitoksen digitoituja ti - ETELÄ lanrajoja sekä rasterimuotoista tontti jakokartt aa. Projekti arkkitehti Elina Karppinen Tontti en rakennusoikeus, käytt ötarkoitus, kerros- Arkkitehti Anna Hyyppä luku, pinta-ala yms. ti edot on noudett u ORACLE facta aineistosta.

13 Käytetyn rakennusoikeuden tarkistaminen kennuksista ja asunnoista, maankäytöstä ja sen Maisema: ORACLE facta rakennukset aineistosta on poimit- tehokkuudesta, toimintojen saavutett avuudesta, - maisemarakenne (Ehyt) tu rakennukset joiden kerrosala on 0 m2. Niiden yhdyskunti en ja niiden osa-alueiden erilaistumi- - maisemakuva ja lähimiljöö (maastokäynnit, rakennusten kerrosala- yms. ti etoja on tarkistet- sesta, yhdyskunti en omavaraisuudesta sekä yh- viistokuvat, pohjakartat) tu rakennusvalvonnan mikrofi lmeiltä, korti stos- dyskuntarakenteen hajautumisesta. YKR perus- - arvokkaat maisemat ja maisemanähtävyydet ta tai kantakartalta. Apuna on myös käytett y va- tuu 250 * 250 m2 ruututi etoihin. (Pirkanmaan liitt o) lokuvia sekä ilma- ja viistokuvia. Myös niiden ra- - arvokkaat näkymät (maastokäynnit) Täydennysalueiden toteutett avuuden ja vaiku- kennusten kerrosalat tarkistetti in, jotka sijaitsevat - arvokkaat kultt uuriympäristöt (Museovirasto, tusten arvioinnissa käytetyt lähtöaineistot tonteilla, joiden rakennusoikeus on huomatt avas- EHYT, yleiskaavat) ti ylitett y tai alitett u. Kerrosaloissa ei ole mukana Eloton luonto: - kiinteät muinaisjäännökset (Pirkanmaan katoksia tms. rakennelmia eikä alle 40 m2 suurui- - maaperä (GTK) maakuntamuseo) sia talousrakennuksia. - kallioperä (GTK) - rakennuskultt uurikohteet (Tampereen - korkeuskäyrästö 1m ja 5 m (kantakartt a) kantakaupungin rakennuskultt uuri, 1998) 3.4.2 Muut aineistot - kantakaupungin valuma-alueet (Ehyt) Työssä on hyödynnett y sekä Tampereen kaupun- - kantakaupungin ojat ja purot (kantakartt a, Toiminnallinen viherverkko: gin ett ä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) paik- MML:n maastoti etokanta, Kantakaupungin - viherverkko (Kantakaupungin ympäristö- kati etoaineistoja (YKR). Näiden lisäksi työn poh- ympäristö- ja maisemaselvitys) ja maisemaselvitys, asemakaavati lanne, ja-aineistona on käytett y jo laaditt uja erillisselvi- - pohjavesialueet (ELY-keskus) yleiskaavati lanne , Vihersuunnitt elu) tyksiä kuten Hyvinvointi palvelujen Palveluverkon - arvokkaat kallioalueet (ELY-keskus, - viheraluetyypit (Vihersuunnitt elu) kehitt ämissuunnitelmaa (2009), Kantakaupungin Pirkanmaan liitt o) - viheralueiden hoitoluokat (Vihersuunnitt elu) ympäristö- ja maisemaselvitystä (KYMS, 2008) se- - sadevesiviemärit (yhteisjohtokartt a) - kevyenliikenteen reiti t (pohjakartat, IRIS, kä kaupan kehityksestä laaditt uja tuoreita selvi- Elollinen luonto: yleiskaavati lanne) tyksiä. Tätä työtä ja jatkossuunnitt elua varten on - arvokkaat hyönteisalueet - ulkoilu- ja latureiti t (pohjakartat, Pirkanmaan laaditt u kolme rakennutun ympäristön selvitystä, virkistysalueyhdistys) jotka on kuvatt u tarkemmin seuraavassa luvussa. - arvokkaat lepakkoalueet - arvokkaat lintualueet - huomatt avimmat polkuverkostot (ilmakuvat, maastokäynnit, pohjakartat) - liito-oravan elinympäristöt kulkuyhteyksineen YKR-aineisto - leikkipaikat, pelikentät, koirapuistot ym. - arvokkaat kasvialueet Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä (YKR) viherpalvelut (Vihersuunnitt elu) - arvokkaat lajiesiintymät on ympäristöhallinnon kehitt ämä paikkati eto- - matonpesupaikat, uimapaikat, veneluiskat pohjainen seurantajärjestelmä valtakunnallises- - avainbiotoopit ym. liikunta- ja vapaa-ajan palvelut ti ja ajallisesti vertailukelpoisten yhdyskuntara- - suojelualueet (Tampereen kartt a- ja paikkati etosovellus, kenteen analyysien toteutt amiseen. YKR:n kaut- - ekologiset yhteydet maastokäynnit, ilmakuvat, ta saadaan ti etoa mm. yhdyskunnan eri toiminto- - vanhat metsät (lähteinä projekti kohtaiset eril- asemakaavati lanne) jen määrästä ja laadusta, väestöstä, työvoimasta lisselvitykset sekä Ympäristönsuojelun Oracle- - kasvupaikkatyypit (kaupungin ja työssäkäynnistä, toimialojen kehityksestä, ra- aineostot) metsäti etokanta 2006)

14 Ympäristöhäiriöt: 3.4.3 Kultt uuriympäristön inventoinnit • Asuinalueiden inventointi ja arvott aminen (1940-1960 -luvut). Tampereen kaupunki, Kau- - arseeniriskialueet (GTK) EHYT-työn yhteydessä laaditut inventoinnit - järvien vedenlaatu (Ympäristönsuojelu) punkiympäristön kehitt äminen, FCG Finnish Tampereen kaupunki on vuosina 2009–2010 ti - Consulti ng Group Oy, 2011. - meluesteet (kantakartt a, Ympäristönsuojelu) lannut kolme eri rakennetun ympäristön inven- - Tampere-Pirkkalan lentoasema Selvityksissä on paneudutt u sodan jälkeen, 1940- tointi - ja arvotustyötä, jotka katt avat yhdessä 16 1980-luvuilla, rakennett ujen kerrostalovaltaisten Lentomelualueet vuonna 2010 asuinaluett a eri puolilta Tamperett a: (Ympäristönsuojelu) alueiden rakennetun ympäristön arvoihin. Selvi- - ojaveden laatu (Ympäristönsuojelu) • Asuinalueiden inventointi ja arvott aminen tykset koskevat Hervantaa lukuun ott amatt a aika- (1960-1980 -luvut). Tampereen kaupunki, Kau- - ti eliikennemelu 2003 ja 2020 kauden merkitt ävimpiä asuinalueita Tampereen punkiympäristön kehitt äminen, WSP Finland (Liikennemeluselvitys Tampereen keskustan ulkopuolella: Hipposkylää, Rantaper- Oy, 2010. kantakaupunkialueelle 30.9.2003, kiötä, Raholaa, Järvensivua, Taatalaa, Rautahark- SCC Viatek Tampere) • Tampereen keskustan ulkopuolisten 1960- ja koa, Ruotulaa, Peltolammia, Multi siltaa, Kauka- 1970 -luvun asuinalueiden inventointi ja arvot- - Tampereen rataympäristöselvitys, Vaihe 1, järveä ja Annalaa, Tesomaa, Lentävänniemeä, taminen. Tampereen kaupunki, Kaupunkiym- Lähtöaineisto ja nykyti lan kartoitus 5.2.2003 Saukonmäkeä, Kaarilan aukion aluett a, Haukiluo- päristön kehitt äminen, Pöyry Environment Oy, (Ratahallintokeskus, Tampereen kaupunki, maa ja Linnainmaata. 2010. Sito) - Tampereen rataympäristöselvitys, Vaihe 2, Toimenpideohjelma 31.3.2004 (Ratahallinto- keskus, Tampereen kaupunki, Ramboll) - vanhat kaatopaikat (Ympäristönsuojelu) - ympäristönsuojelun valvontakohteet (Ympäristönsuojelu) - sähkölinjat (ilmakuvat, pohjakartat, yleiskaava) - maa-ainesluvat (Rakennusvalvonta) - yksityiset jätevesijärjestelmät (Rakennusvalvonta) - mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet (MATTI)

Kuva. EHYT-työssä laaditut rakennetun ympäristön inventoinnit.

15 Aiemmat inventoinnit Viime vuosina ovat valmistuneet Pispalan (raken- Yleiskaavoissa rakennetun ympäristön arvoaluei- tapaohjeita sekä ehdotuksia täydennysrakenta- nett u 1880-luvulta lähti en), Petsamon (rakennet- ta on esitett y Keskustan osayleiskaavassa (1995) misesta. tu 1930-luvulta lähti en), Kissanmaan (rakennet- ja kantakaupungin yleiskaavassa (1988) sekä koh- Selvitykset ovat edelleen asemakaavoituksen ja tu 1950-luvulta lähti en) ja Härmälän (rakennett u demerkinnöillä Kantakaupungin yleiskaavassa rakennuslupaharkinnan valmisteluaineistoa. 1920-luvulta lähti en) rakennuskannan ja miljöön (2003). inventoinnit osana suojeluasemakaavojen valmis- RKY Tampereen kaupungilla laaditti in 1980- ja 1990- telua. Kaleva (rakennett u 1950-luvulta lähti en) on Valtakunnallisesti merkitt ävät kultt uuriympäris- lukujen vaihteessa pientaloalueselvityksiä jäl- arvotett u valtakunnallisesti merkitt äväksi kultt uu- töt on määritelty Museoviraston julkaisussa ”Val- leenrakennuskauden 1940- ja 1950-lukujen asun- riympäristöksi. Sen kohdalla inventointi on edes- takunnallisesti merkitt ävät rakennetut kultt uuri- toalueista. Pientaloalueselvitykset ja raporti t si- sä. ympäristöt” (2009). Kantakaupungin alueella näi- sälsivät inventointeja, arvott amista ja rakentamis- tä kohteita on yhteensä 19.

Kuva. Kultt uuriympäristö: RKY, Kultt uuriympä- ristöt yleiskaavoissa, pientaloalueselvitysten kohteet sekä EHYT-työssä arvotetut kohteet. 16 3.5 Suunnitt elualue ja aluejako

Työ koskee koko kantakaupungin aluett a. Suunnit- telua ei kuitenkaan toteuteta tuoreimpien, vireillä olevien, tai lähivuosina vireille tulevien osayleis- kaavojen ja asemakaavojen alueilla. Työhön eivät myöskään ole kuuluneet suurien teollisuus- ja va- rastoalueiden, kuten Nekalan tarkastelu. Tampe- reen keskustaan ja Tammelaan on vireillä erilli- set projekti t, joissa täydennysrakentamista tutki- taan jatkossa tarkemmin. Selvityksen painopiste on voimassa olevien yleiskaavojen C-, AK- ja AP- alueilla. Tampere on jaett u alueitt aista tarkastelua varten kahdeksaan osa-alueeseen (EHYT-alueet). Alue- jako perustuu 1) Hyvinvointi palvelujen palvelu- verkon kehitt ämistyössä muodostett uun palvelu- aluejakoon, joka koostuu länti sestä, eteläisestä, kaakkoisesta, koillisesta ja Tampereen keskustan Kuva. Suunnitt elualue. Kuvassa on esitett y tuoreimmat ja vireillä olevat yleiskaavat sekä palvelualueista, 2) Tampereen kaupungin ti lastol- merkitt ävimmät vireillä olevat asemakaavat, joiden aluett a tämä selvitys ei koske. liseen suur- ja suunnitt elualuejakoon sekä 3) mer- kitt ävien liikenneväylien, vesistöjen yms. maan- ti eteellisten tekijöiden rajauksiin.

Kuva. Selvityksen aluejako.

17 3.6 Asukasosallistuminen 3.7 Selvityksen vaiheet 3.8 Arvioidut vaikutukset

Palautett a on voinut antaa Interneti n kautt a koko Selvitys käynnistyi perusti etojen kokoamisella. Ai- Palveluiden saatavuus ja alakeskusten työn valmistelun ajan, joko vastaamalla työtä var- neistojen kokoamisen ja analyysin jälkeen tunnis- kehittäminen ten laaditt uihin kysymyksiin tai antamalla vapaa- tetti in potenti aaliset eli alustavat eheytt ämiskoh- Palveluiden osalta on arvioitu vaikutuksia palve- ta palautett a. teet, jotka pohjautuvat kartt atarkastelujen lisäksi luiden saatavuuteen väestöennusteet, yleiskaa- sekä maastokäynteihin ett ä laajaan yhteistyöhön Hankett a varten avatti in keväällä 2011 kartt a- vavarannot ja esitetyt täydennyskohteet huomi- mm. asemakaavoituksen alueiden kanssa. Selvi- pohjainen paikkati etosovellus (PehmoGIS), jon- oiden. Erityistä huomiota on kiinnitett y aluetason tyksen aluejaon mukaisilta alueilta laaditti in alue- ka kautt a asukkaat voivat Interneti ssä antaa pa- palveluihin sekä alakeskusten kehitt ämiseen. kuvaukset ja asemakaavoituksen nykyti lannett a lautett a asuinympäristöstään ja sen kehitt ämis- tutkitti in tarkemmin. Kaupunkirakenteen liikku- tarpeista. EHYT-raportti a varten palautett a saati in Joukkoliikenne misvyöhykkeet määritelti in nykyti lanteessa sekä noin 200 kappalett a. Yhteenveto tuloksista on tä- Tarkastelussa on arvioitu täydennysrakentamisen ennustevuosille 2015 ja 2030. Selvityksen tässä män raporti n liitt eenä 7. GIS-pohjainen sovellus ja yleiskaavavarantojen toteutt amisen vaikutuksia vaiheesta laaditti in raportti luonnos, jota käsitel- valmistelti in TEKES:n rahoitt amassa Urbaani arki joukkoliikenteen palvelun järjestämiseen. Tarkas- ti in mm. kaupunginhallituksen suunnitt elujaos- hankkeessa yhteistyössä Aalto yliopiston ja Tam- telussa on arvioitu myös joukkoliikennepalvelun tossa. pereen teknillisen yliopiston kanssa. Kyselyn tu- kehitt ämistarpeen myötä syntyviä infrastruktuu- lokset ovat tämän raporti n liitt eenä. Työn toisessa vaiheessa tutkitti in alustavien ritarpeita, kuten uusia katuyhteyksiä tai liitt ymä- eheytt ämiskohteiden vaikutuksia ja toteutt amis- järjestelyjä. Arvioinnissa on tarkasteltu erikseen Raporti n luonnos oli nähtävillä kaupungin Inter- kelpoisuutt a tarkemmin. Vaikutusten arvioinnin keskustaan suuntautuvia ja poikitt aisia joukkolii- net-sivuilla keväällä 2011. Tätä kautt a saati in muu- pohjalta karsitti in soveltumatt omat kohteet pois. kenneyhteyksiä. Tarkastelu on tehty tämän selvi- tama palaute. Lisäksi palautett a jätti Kaakkois-Al- Karsinnassa kiinnitetti in huomiota myös saatuun tyksen aluejaolla huomioiden alueelle sijoitt uvien vari ja Kissanmaan omakoti yhdistys. EHYT-työtä asukaspalautt eeseen. eheytt ämiskohteiden yksitt äiset vaikutukset sekä varten on lisäksi kerätt y asukaspalautett a yleis- niiden kokonaisvaikutus. Tarkasteluun on sisälly- suunnitelmien ja työn pohjaksi laaditt ujen inven- tett y myös yleiskaavavarantoalueet ja huomioitu tointi en yhteydessä, mm. asukastyöpajoissa. ÆVaikutuksia on arvioitu joukkoliikenteen ja niiden vaikutukset yhdessä eheytt ämiskohteiden liikenteen, viherverkon ja maiseman sekä pal- veluiden järjestämisen näkökulmasta. kanssa. Kaikki täydennysrakentamiskohteet ja yleiskaavan Raporti n loppuun on koott u yhteenvetokartat varantoalueet on arvioitu joukkoliikenteen kan- eheytt ämiskohteista ja niiden sijoitt umisesta liik- nalta sijainniltaan joko suotuisiksi tai epäsuotui- kumisvyöhykkeille ja viherverkolle. Loppuun on siksi sen mukaan, miten ne sijoitt uvat määriteltyi- myös koott u yhteen johtopäätelmät teemoitt ain hin joukkoliikennevyöhykkeisiin nähden. Tämän sekä ehdotukset jatkosuunnitt eluun. lisäksi alueet on luokiteltu vaikutustensa perus- teella neljään ryhmään.

18 Ryhmä 1 Ryhmä 3 (positi ivinen) Liikenne ja väylät Täydennysrakentamisella on joukkoliikennepalve- Täydennysrakentaminen edellytt ää joukkoliiken- Pääpaino liikenteellisissä tarkastelussa on ollut lun säilymisen turvaava vaikutus. Alueella ei ole nepalvelun lisäämistä. nykyisen liikenneverkon kuormituksen ja liiken- nykyisen kysynnän vuoksi tarvett a lisätä joukko- Joukkoliikenteen tarjonta alueella on jo nykyisin teellisen sujuvuuden arvioinnissa sekä mahdollis- liikennetarjonnan määrä. Palvelun järjestämisen runsasta ja kysyntä vastaa hyvin tarjontaa. Palve- ten liikenneverkkoon kohdistuvien kehitt ämistar- taloudellisuus on vain tyydytt ävä tai heikko. Täy- lun järjestämisen taloudellisuus on hyvä tai erit- peiden määritt ämisessä. Arvioinneissa on huomi- dennysrakentamisen määrä on sen verran vähäi- täin hyvä. Vuorot ovat täynnä, eikä uusia asiak- oitu yleiskaavavarantojen ja eheytt ämiskohteiden nen, ett ä se ei mahdollista joukkoliikennepalve- kaita mahdu nykyisiin vuoroihin. Täydennysraken- yhteisvaikutukset. Kehitt ämistarpeita on arvioitu luiden lisäämistä alueella. Nykyisten linjojen ta- taminen edellytt ää näin ollen joukkoliikennetar- sekä ajoneuvoliikenteen ett ä kävelyn ja pyöräilyn loudellisuus paranee hieman uusien asiakkaiden jonnan lisäämistä. Uusista vuoroista (ja reiteistä) osalta. myötä. hyötyvät sekä lukuisat nykyiset joukkoliikenteen Työssä ei ole laaditt u liikenne-ennusteita eikä liit- Ryhmä 2 käytt äjät, ett ä alueiden uudet asukkaat. tymien ja verkkokokonaisuuksien simulointi a, Täydennysrakentamisella on joukkoliikennepalve- Ryhmä 3 (negati ivinen) vaan arvioinnit ovat perustuneet asiantunti ja-ar- lun kehitt ämisen mahdollistava vaikutus. Joukko- Täydennysrakentaminen edellytt ää joukkoliiken- viointeihin hyödyntäen olemassa olevia nykyti - liikenteen kysyntä alueella on jo nykyisin kohtuul- nepalvelun lisäämistä. lanteen toimivuus- ja ongelmati etoja sekä jouk- lisen vilkasta ja palvelun järjestämisen taloudel- koliikenteen palvelutasoti etoja. Arvioinnissa on lisuus on hyvä tai melko hyvä. Täydennysraken- Joukkoliikenteen tarjonta alueella on nykyisin vä- huomioitu käynnissä olevat liikennetarkastelut ja taminen luo mahdollisuuden lisätä joukkoliiken- häistä tai sitä ei ole lainkaan. Täydennysraken- väylien yleissuunnitelmat. netarjonnan määrää liikenteenhoidon taloudelli- tamisen määrä on niin suuri, ett ä se edellytt ää suuden merkitt ävästi kärsimätt ä. Tietyissä tapa- joukkoliikennetarjonnan selvää lisäämistä. Lisätt y uksissa täydennysrakentaminen luo mahdollisuu- joukkoliikennetarjonta sijoitt uisi kuitenkin sellai- den avata uusia reitt ejä. selle reiti lle, jossa siitä hyötyisi täydennysrakenta- misalueen lisäksi vain vähäinen joukko muita asi- akkaita. Palvelun järjestämisen taloudellisuus on näin vaarassa jäädä heikoksi ja palvelu keskimää- räistä suppeammaksi. Alueiden sijoitt uminen näihin ryhmiin on kuvatt u raportti a tarkemmin työn tausta-aineistoksi muo- dostetussa taulukossa.

19 Maisema ja viherverkko sekä ympäristöhäiriöt Vaikutusten arvioinnissa on huomioitu kuvan mu- Vaikutuskohteen nykyti lan arvioinnissa otetaan • luonnonympäristö: suojeluti lanne, lajistolli- kaiset kriteerit. Vaikutusten merkitt ävyys on jaet- kuvassa esitett yä tarkentaen huomioon mm. seu- nen monimuotoisuus, uhanalaiset tai muut tu neljään luokkaan (Ei vaikutuksia, vähäisiä vai- raavia seikkoja: arvolajit, luontotyypin / elinympäristön uhan- kutuksia, kohtalaisia vaikutuksia ja merkitt äviä alaisuus, harvinaisuus ja edustavuus, asema vaikutuksia). ekologisessa verkostossa • viherverkko: asema viheralueverkostossa, kuinka merkitt ävästä tai ainutlaatuisesta koh- teesta on kyse, onko lähett yvillä vastaavalaista • maisema: merkitys maisemarakenteessa, osa- alueen merkitys maisemakokonaisuudessa, merkitys lähi- / kaukomaisemassa

Vaikutuksien ominaisuuksissa on otett u kuvassa esitett yä tarkentaen huomioon mm. seuraavia te- kijöitä: • luonnonympäristö: mahdolliset pinta-alame- netykset, muutokset alueen ominaispiirteissä, muutokset suojeluti lanteessa, eristyminen, pirstaloituminen, ekologisten yhteyksien kriit- ti set kohdat ja niiden riitt ävyys jatkossa • viherverkko: viheralueiden ja virkistysalu- eiden sekä -reiti stön riitt ävyys ja toimivuus sekä täydennysrakentamisalueen ett ä koko kantakaupungin alueen kannalta, viherverkon kehitt ämistarpeet, viheryhteyksien kaventumi- nen / katkeaminen • maisema: muutos maisemarakenteessa ja maisemakokonaisuudessa, muutos lähi- / kau- komaisemassa Lisäksi on otett u yleisellä tasolla huomioon mah- dollisista ympäristöhaitoista aiheutuvat ongel- mat. Arvioinnit on toteutett u siinä laajuudessa, Kuva. Vaikutusarvioinnissa käytett ävät kriteerit IEMA:n (Insti tute of Environmental Management and Assessment 2004) mukaan. Lähde: FCG Finnish Consulti ng Group Oy. mihin olemassa olevat lähtöti edot antavat mah- dollisuuden.

20 4 Eheytt ämisen edellytykset Tampereella

4.1 Väestökehitys 74 prosentti a vuodesta 2009 vuoteen 2030. Päi- nen, asutaan Suomessa vielä muita pohjoismaita vähoitoikäisten määrä kasvaa noin 2 000 lapsel- ahtaammin. Niinpä asumisväljyyden ennustetaan 4.1.1 Väestönkasvu la aina vuoteen 2020 asti , jolloin heidän määrän- kasvavan tulevaisuudessa. Kasvuvauhti on kuiten- sä on korkeimmillaan. 2020-luvulla pienten lasten kin jo hidastunut (kuva alla). Yksi suurimmista yhdyskuntarakenteen eheytt ä- määrä kääntyy laskuun. Kouluikäisten määrä taas miseen liitt yvistä kysymyksistä on tulevaisuuden Yksi asumisväljyyden kasvuun vaikutt ava tekijä on kääntyy kasvuun. Toisin kuin pienten lasten mää- asuntotarpeen tyydytt äminen kestävällä tavalla. asuntokunnan koko. Tampereella oli vuoden 2008 rä, kasvu jatkuu edelleen vielä 2020-luvulla. 1 Vuoden 2009 lopun virallinen väkiluku Tampe- lopussa yhteensä 109 200 asuntokuntaa, joista lä- reella oli 211 507 henkilöä. Asukkaista 207 017 4.1.2 Asumisväljyyden kasvu hes puolet (47 %) oli yhden henkilön asuntokun- asuu kantakaupungin alueella. Tampereen kau- ti a. Kahden henkilön asuntokunti a oli noin kol- Väestön kasvun lisäksi asuntotuotannossa on vas- pungin oman väestösuunnitt een mukaan vuonna mannes. Pienten asuntokunti en määrä on lähes tatt ava asumisväljyyden (k-m2/asukas tai h-m2/ 2030 tamperelaisia arvioidaan olevan 253 400, kaksinkertaistunut vuodesta 1980. Asuntokunti - asukas) kasvuun. Vuoden 2008 lopussa keskimää- mikä on noin 42 000 henkeä enemmän kuin nyt. en pienentyessä tarvitaan samalle asukasmääräl- räinen pinta-ala asukasta kohti Tampereella oli Väestösuunnite perustuu kaupunginvaltuuston le enti stä enemmän asuntoja. Ihmiset haluavat 36,1 m2. Asumisväljyys on noussut asukasta koh- 21.4.2010 hyväksymään Tampereen kaupunki- asua ti lavammin ja asuntokunnan koon pienenty- ti vuodesta 1960 yli 20 m2. Vuoden 2008 lopus- seudun rakennesuunnitelmaan. Kaupunginhalli- minen yhdessä enti stä suurempien asuntojen ra- sa keskimääräinen pinta-ala asuntokuntaa koh- tuksen suunnitt elujaosto hyväksyi väestösuunnit- kentamisen kanssa pitävät yllä asumisväljyyden ti oli 67,3 m2. 2 Vaikka asumisväljyys on kasvanut teen kokouksessaan 26.4.2010. kasvua. huomatt avasti ja on tällä hetkellä varsin kohtuulli- Tilastokeskuksen syksyllä 2009 julkaiseman väes- töennusteen mukaan Tampereen väestö kasvaa aiemmin laaditt uja ennusteita nopeammin. Tam- pereella asukasluku on ennusteen mukaan vuon- na 2030 noin 27 000 asukasta nykyistä enemmän ja vuonna 2040 hieman vajaat 37 000 nykyistä enemmän. Tampereen väestösuunnitt eessa suurin väestö- muutos tulee tapahtumaan vanhemmissa ikä- ryhmissä. Kaikkiaan 65 vuott a täytt äneiden tam- perelaisten määrä kasvaa 25 000 asukkaalla eli

1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2010, Keskeisiä ti etoja ja ennusteita Tampereen kaupungin toimintaympäristöstä ja sen muutoksista. Tampereen kaupunki, Tietotuotanto ja laadunarviointi , B 7/2010 Kuva. Pinta-ala asukasta kohti ja asukkaita asuntoa kohti 1950-2008. 2

2 TILASTOTIEDOTE, Tampereen kaupunki, Tietotuotanto ja laadunarviointi , 2009:11 21 4.1.3 Väestö alueitt ain

Keskusta on Tampereen ti heiten asutt ua aluet- ta. Ydinkeskustassa ja sen tuntumassa väestöti - heys vaihtelee kaupunginosatasolla 70-150 hen- keen hehtaarilla. Myös Hervannan länsiosat ovat ti heästi asutt uja alueita. Yksitt äisiä korkean väes- töti heyden alueita löytyy myös mm. Haapalinnan kylästä, Hatanpäältä, Härmälästä ja Lapinniemes- tä.

Kuva. Väestöti heys Tampereella. Lähde: YKR-aineisto, 2009.

22 Kaupunginositt ain tarkasteltuna pienten lasten Taulukko. Väestö EHYT-alueitt ain vuonna 2009. Lähde: YKR-aineisto. määrä on suurin 1960-1980 luvuilla rakennetuilla NIMI VÄESTÖ 0-6 v Yli 74 v Muut 0-6 v yli 74 Muut esikaupunkialueilla Hervannassa, Kaukajärvellä ja osuus osuus osuus Annalassa, Linnainmaalla sekä Atalassa. Samoille % % % alueille keskitt yy myös iäkkäin väestö. Poikkeuk- Lielahti - Lentävänniemi 11 172 824 647 9 701 7,4 5,8 86,8 sen tekee keskusta lähikaupunginosineen, joissa Tesoma ja lähikaupunginosat 28 672 2 373 1 901 24 398 8,3 6,6 85,1 iäkkäämmän väestön määrä on merkitt ävä, mutt a Härmälä - Koivistonkylä - Iidesjärvi 23 649 1 678 1 617 20 354 7,1 6,8 86,1 joka ei ole pienten lasten perheiden suosiossa. Eteläiset kaupunginosat 6 125 445 384 5 296 7,3 6,3 86,5 Kaupunginositt ainen ti lanne näkyy myös tämän Hervanta - Vuores 25 912 1 914 1 167 22 831 7,4 4,5 88,1 selvityksen aluejaolla tarkasteltuna viereisessä taulukossa. Keskimäärin iäkkäämpää väestöä on Kaukajärvi ja lähikaupunginosat 16 339 1 355 884 14 100 8,3 5,4 86,3 erityisesti kaupungin keskustassa, mutt a myös Koilliset kaupunginosat 33 821 2 916 2 076 28 829 8,6 6,1 85,2 Härmälä-Koivistonkylä-Iidesjärvi-alueella sekä Keskusta ja lähikaupunginosat 58 531 2 385 6 967 49 179 4,1 11,9 84,0 Tesoman ympäristössä. Pieniä lapsia on suhtees- Kantakaupunki yhteensä 204 221 13 890 15 643 174 688 6,8 7,7 85,5 sa eniten koillisten kaupunginosien, Kaukajär- ven ja Tesoman ympäristössä. Määrällisesti pie- Tampereen kaupunki yhteensä 211 507 14 338 16 088 181 081 6,8 7,6 85,6 niä lapsia löytyy eniten koillisista kaupunginosis- Tampereen seutu yhteensä 353 253 28 950 25 134 299 169 8,2 7,1 84,7 ta ja keskustan alueeltakin lähes yhtä paljon kuin Tesoman ympäristöstä.

Kuva. Pienten lasten (0-6 v.) määrä kaupunginositt ain. Lähde: YKR-aineisto, 2009. Kuva. Yli 75 –vuoti aiden määrä kaupunginositt ain. Lähde: YKR-aineisto, 2009.

23 Kuva. Autonomistus EHYT-alueitt ain. Lähde: YKR-aineisto, 2007. 4.1.4 Autonomistus Taloudet, joilla ei ole lainkaan autoa käytössään, ovat keskitt yneet Tampereella erityisesti keskus- taan ja Hervantaan, mutt a myös Hatanpäällä ja Rantaperkiön, Nekalan ja Viinikan alueilla sekä Kaukajärven ja Tesoman alueilla on autott omien talouksien keskitt ymiä. Tämän selvityksen alueja- olla tarkasteltuna voimakkainta autoistuminen on koillisissa kaupunginosissa.

Kuva. Autott omien talouksien osuus yli 50% kaikista talouksista. Kuva. 2 tai yli 2 autoa omistavien talouksien osuus yli 30 % kaikista talouksista. Lähde: YKR-aineisto, 2007. Lähde: YKR-aineisto, 2007.

24 4.2 Työpaikat

Tampereella oli vuoden 2007 lopussa yhteen- Taloudellisen taantuman aikana 1990 –luvun Tampereen merkitt ävimmät työpaikka-alueet si- sä noin 112 000 työpaikkaa. Eniten työpaikkoja alussa Tampereelta väheni kolmen vuoden aika- jaitsevat ydinkeskustassa (noin 25 500 työpaik- oli teollisuudessa (noin 23 100 työpaikkaa), liike- na yhteensä lähes 20 000 työpaikkaa. Eniten työ- kaa), Hervannassa (noin 10 800 työpaikkaa), Ha- elämän palveluissa (noin 18 500 työpaikkaa), ter- paikkoja väheni teollisuudesta, kaupan alalta se- tanpäällä (noin 7 900 työpaikkaa) sekä Tampe- veydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa (noin 17 000 kä rakennusalalta. Työpaikkojen kokonaismäärä reen yliopistollisen sairaalan kantasairaalan ja työpaikkaa) sekä kaupan alalla (noin 14 000 työ- saavutti vuoden 1990 tason laman jälkeen vuon- Finn Medin alueella (noin 6 900 työpaikkaa). 1 paikkaa). na 1999. Vuonna 1985 työpaikkoja oli yhteen- sä noin 78 800. Eniten vuodesta 1985 vuoteen 2007 työpaikkojen määrä on lisääntynyt liike-elämän palveluissa (noin 12 700 työpaikalla), terveyden- huolto- ja sosiaalipalveluissa (noin 9 400 työpaikalla) ja rakennusalalla (noin 4 400 työpaikalla). Vastaavana aikana työpaikat ovat vähentyneet teollisuudessa (1 200 työpaikalla) ja rahoitustoiminnan alalla (noin 1 000 työpaikalla).

1 (Työpaikkati edot YKR-aineistoista vuosilta 1985, 1990, 1995, 2000 ja 2007. Tarkemmat ti edot 1990 –luvun alun ti lanteesta Tampereen kaupungin ti las- tollinen vuosikirja 2008-2009 –julkaisusta). Kuva. Työpaikkojen määrä 2007. Lähde: YKR-aineisto.

25 4.3 Yleis- ja asemakaavavarannot

Yleiskaavavarannot Tampereen kaupungin hyväksytyissä yleiskaavois- nen Hervantajärven, Kalevanrinteen, Lakalaivan sa on tällä hetkellä varannot noin viiden vuoden ja Ojalan alueelle sekä Nurmi-Sorilaan on kui- asuntorakentamista varten (1 116 000 k-m2, noin tenkin käynnissä. Vireillä ja kaavoitusohjelmassa 27 000 asukasta). Kun huomioidaan mm. Vuo- olevien osayleiskaavojen asuntoalueet vastaavat reksen varantojen siirtyminen asemakaavavaran- noin 35 000 asukkaan asuntotarpeeseen. noiksi lähitulevaisuudessa, Tampereen yleiskaa- vavarannot ovat pienet. Osayleiskaavojen laati mi-

YLEISKAAVAVARANTO EHYTALUEITTAIN k-m2 asukasta Lielahti-Lentävänniemi 236 200 5 100 Tesoma ja lähikaupunginosat 44 600 1 200 Härmälä-Koivistonkylä-Iidesjärvi 14 700 400 Eteläiset kaupunginosat 63 100 1 600 Hervanta-Vuores 348 800 8 100 Kaukajärvi ja lähikaupunginosat 47 700 1 300 Koilliset kaupunginosat 278 300 6 800 Keskusta ja lähikaupunginosat 78 500 2 000 Yhteensä 1 111 900 26 500

VIREILLÄ OLEVAT YLEISKAAVAT k-m2 asukasta Nurmi-Sorilan oyk 700 000 13 000 Hervantajärven oyk 150 000 3 000 Kalevanrinteen oyk 80 000 1 500 Yhteensä 930 100 17 500

KAAVOITUSOHJELMAN MUKAISET OSAYLEISKAA- Kuva. Asuntoaluevarannot voimassa ja vireillä olevissa yleiskaavoissa, 2011. VA-ALUEET JA ALKUVAIHEESSA VIREILLÄ OLEVAT OSAYLEISKAAVAT 26 Asemakaavavarannot Tampere on asemakaavoitt anut akti ivisesti sekä vanhoja ett ä uusia asuntoalueita jo 1980-luvulta lähti en. Asemakaavavarantojen riitt ävyys on ole- massa noin 1-2 vuodeksi. Asumisen kerrosneliö- metreinä tämä on n. 350 000 k-m2. Rakennusoikeuden toteutuneisuutt a on arvioitu seuraavassa kappaleessa.

Kuva. Asemakaavojen voimaantulovuodet, 01/2010. 27 4.4 Asemakaavoitetun rakennusoikeuden toteutuneisuus

Selvityksen pohjaksi on arvioitu jäljellä olevan ra- asuinkiinteistöt, joilla on asemakaavan mukais- löytyy mm. pysäköinti alueilta, yleisten rakennus- kennusoikeuden toteutt amiskelpoisuutt a, joka ta rakennusoikeutt a jäljellä vähintään 1000 k-m². ten tonteilta ja esim. toteutumatt omista ”myy- riippuu mm. tonti n käytt ötarkoituksesta, maan- Nämä on tulkitt u rakennusoikeudeltaan vajaasti mäläsiivistä”. AP-alueilla käytt ämätöntä raken- omistuksesta, käytt ämätt ömän rakennusoikeu- toteutuneiksi kiinteistöiksi. nusoikeutt a sen sijaan on jäljellä jonkin verran ja den määrästä ja käytetyn rakennusoikeuden si- sitä on erityisesti rivitaloalueilla. Rivitaloalueiden Asemakaavoitetusta rakennusoikeudesta on yleis- jainnista alueella tai tonti lla. Mahdollisesti toteut- ongelmana on, ett ä kerrosluvultaan kaksikerrok- kaavojen AK-, C- ja AP-alueilla toteutunut noin 80 tamiskelpoiseen rakennusoikeuteen on laskett u sisiksi kaavoitetut rivitalotonti t on toteutett u yk- %. Käytt ämätön rakennusoikeus on kokonaisuu- mukaan AP-alueilla ne asuinkiinteistöt, joilla on sikerroksisina. dessaan on noin 3 milj. k-m², josta alle 1,0 milj. asemakaavan mukaista rakennusoikeutt a jäljellä k-m² on vajaasti toteutuneilla kiinteistöillä. AK- ja Tampereen asemakaavoitett u rakennusoikeus vähintään 200 k-m², AK-alueilla ne asuinkiinteis- erityisesti C-alueilla toteutt amiskelpoista raken- on toteutunut hyvin, erityisesti AK- ja C-alu- töt, joilla on asemakaavan mukaista rakennusoi- nusoikeutt a on jäljellä melko vähän tai se on käy- eilla. Alueiden täydennysrakentaminen tulee keutt a jäljellä vähintään 500 k-m2 ja C-alueilla ne tett y kokonaan. Käytt ämätöntä rakennusoikeutt a edellytt ämään asemakaavoitusta.

Taulukko. Käytt ämätön rakennusoikeus yleiskaavojen C-, AK- ja AP-alueilla (ei sisällä rakentamatt omia tontt eja). Yleiskaavan C-alueet Yleiskaavan AK-alueet Yleiskaavan AP-alueet rakennusoikeutta rakennusoikeutta rakennusoikeutta jäljellä asemakaava- josta asuntotonteilla jäljellä asemakaava- josta asuntotonteilla jäljellä asemakaava- josta asuntotonteilla tonteilla yli 1000 k-m2 tonteilla yli 500 k-m2 tonteilla yli 200 k-m2 k-m2 tontit kpl k-m2 tontit kpl k-m2 tontit kpl k-m2 tontit kpl k-m2 tontit kpl k-m2 tontit kpl Lielahti - Lentävänniemi 4 90030016 7001716 7001729 6006729 20066 Tesoma ja lähikaupungin- 7 40040050 7002547 90023109 200 244 103 300 233 osat Härmälä - Koivistonkylä - 1 60010025 3001325 3001332 0009626 80088 Iidesjärvi Eteläiset kaupunginosat 1 400 1 1 400 1 7 000 5 7 000 5 5 000 12 5 000 12 Hervanta - Vuores 17 50080030 9002217 4001823 6005123 60051 Kaukajärvi ja 5 10030027 6001620 0001150 40010849 900107 lähikaupunginosat Koilliset kaupunginosat 13 200 7 1 000 1 28 300 18 26 100 16 145 700 289 132 300 275 Keskusta ja 204 000 55 48 100 24 195 300 119 138 900 103 36 100 113 31 700 104 lähikaupunginosat Yhteensä 255 100 82 50 500 26 381 800 235 299 300 206 431 600 980 401 800 936

28 Kuva. Käytt ämätön asemakaavoitett u rakennusoikeus yleiskaavojen AK- ja C-alueilla, 01/2010.

29 Kuva. Käytt ämätön asemakaavoitett u rakennusoikeus yleiskaavojen AP-alueilla, 01/2010.

30 Kuva. Rakentamatt omat Kuva. Rakentamatt omat tonti t voimassa olevien tonti t voimassa olevien yleiskaavojen C- ja AK- yleiskaavojen AP-alueilla, alueilla, 01/2010. 01/2010.

Taulukko. Rakentamatt omat tonti t yleiskaavojen keskusta- ja asuntoalueilla (C-, AK- ja AP-alueet) EHYT-alueitt ain, 01/2010. ALUE C-alue C-alue AK-alue AK-alue AP-alue AP-alue rakentamaton rakentamaton rakentamaton rakentamaton rakentamaton rakentamaton TONTIT yht. KERROSALA yht. tontti lkm tontti k-m2 tontti lkm tontti k-m2 tontti lkm tontti k-m2 Lielahti-Lentävänniemi 4 8 400 4 9 600 30 11 200 38 29 200 Tesoma ja lähikaupunginosat 4 1 900 40 39 400 118 73 500 162 114 800 Härmälä-Koivistonkylä-Iidesjärvi 1 30 26 23 900 117 54 800 144 78 730 Eteläiset kaupunginosat 4 4 900 3 4 200 2 60 9 9 160 Hervanta-Vuores 5 8 400 37 56 200 9 2 700 51 67 300 Kaukajärvi ja lähikaupunginosat 2 2 200 10 7 900 169 66 600 181 76 700 Koilliset kaupunginosat 8 17 600 9 2 400 152 48 500 169 68 500 Keskusta ja lähikaupunginosat 11 18 300 28 26 900 37 19 900 76 65 100 Yhteensä 39 61 730 157 170 500 634 277 260 830 509 490

31 4.5 Alue- ja tontti tehokkuus, kerrosluvut

Alueen rakentamisen ti iviytt ä voidaan kuvata te- Tampereen korkeimmat tontti - ja aluetehokkuu- toteutunut samalla tasolla. Kerrostalovaltaisuu- hokkuusluvulla (e), jolla tarkoitetaan kokonaisker- det ovat ydinkeskustassa ja sen lähiympäristössä desta huolimatt a vanhat lähiö- ja aluerakentamis- rosalan ja alueen pinta-alan välistä suhdett a. Ase- sekä Hervannassa. Myös yksitt äisillä uusilla alueil- kohteet jäävät sekä tontti - ett ä aluetehokkuuksil- makaavassa tehokkuusluku ilmaisee kaavan salli- la, kuten Haapalinnankylässä, Hatanpäällä ja Kau- taan mataliksi. man rakennusoikeuden, mutt a ei kerro rakenta- kajärven Haiharankankaan alueella rakenne on mistavasta tai alueen ti iveydestä. Samalla tehok- kuudella kaavoitetut alueet voivat poiketa ilmi- asultaan toisistaan paljonkin. Koska talojen lisäksi on rakennett ava riitt ävät pysäköinti alueet, viher- alueet, leikkipaikat ym., korkealla rakentamisel- la saavutett u maapinta-alan säästö ei vältt ämät- tä luo lisää vapaata aluett a asukkaille. Paljon ti laa vaati i erityisesti autojen pysäköinti . Tehokkuuslukuja on useita ja puhutaan mm. tont- ti -, kortt eli- ja aluetehokkuudesta. Näistä tontti - tehokkuus (et) ilmaisee rakennett avaksi sallitun kerrosalan ja tonti n pinta-alan suhteen (kuva täl- lä sivulla). Tässä selvityksessä ollaan kiinnostu- neita myös toteutuneesta tontti tehokkuudesta eli rakennetun kerrosalan suhteesta tonti n pinta- alaan. Vertaamalla kaavoitett ua ja toteutt anutt a tontti tehokkuutt a toisiinsa saadaan ti etoa asema- kaavojen toteutuneisuudesta.

Kuva. Kuva yleiskaavojen mitoitukseen liitt yvästä kortt elikaaviosta. et=tontti tehokkuus, ek=kortt elitehokkuus, ea=aluetehokkuus. Lähde: Tampereen kantakaupungin yleiskaava (2003).

32 Rakennusoikeus ja autopaikoitus voidaan ratkais- ta samansuuruisella tonti lla erilaisilla rakennusty- pologioilla. Vaihtelu kohdistuu tonti n peitt eisyy- teen.

3 Urban Task Force 1999: 62, muokatt u Urban Task Force (1999). To- Kuva. Korkeuden ja rakentamisen välinen suhde (rakennustehokkuus vakio) 3. wards an Urban Renaissance. Final Report of the Urban Task Force. 328 s. E & FN Spon, London. 33 Kuva. Toteutunut tontti tehokkuus (et) voimassa olevien yleiskaavojen C-, AK- ja AP-alueilla, 01/2010.

34 Kuva. Kerrosluvut voimassa olevien yleiskaavojen C-, AK- ja AP-alueilla, 01/2010.

35 4.6 Palveluverkko

4.6.1 Julkiset palvelut Tampereen kaupungin Palveluverkoston kehitt ä- missuunnitelma on strateginen suunnitelma vuo- sille 2009-2030 4. Hyvinvointi palvelujen palvelu- verkon kehitt ämistyössä kaupungin hyvinvointi - palveluille on luotu yhtenäinen palvelualuejako, joka muodostuu länti sestä, eteläisestä, kaakkoi- sesta, koillisesta ja Tampereen keskustan palve- lualueista. Samassa kehitt ämistyössä palvelut on jaett u lähi-, alue- ja keskitett yihin palveluihin. Keskitetyt palvelut sijaitsevat useimmiten Tampe- reen keskustan palvelualueella, jolloin ne ovat hy- vin saavutett avissa eri puolilta kaupunkia. Alue- ja lähipalvelut löytyvät palvelualueilta. Eteläistä pal- velualuett a lukuun ott amatt a palvelualueilla on aluekeskukset (Koilliskeskus, Tesoma, Lielahti se- kä Hervanta, jonka kanssa samalle palvelualueelle Kuva. Hyvinvointi palvelujen pal- sijoitt uu myös pienimitt akaavaisempi keskus Kau- velualuejako ja aluekeskukset. kajärvi), joista aluepalvelut pääosin löytyvät.

Aluepalvelut Aluepalveluiden tunnuspiirteet ovat samankaltai- ovat päivähoidon leikkitoiminta, peruskoulun 7-9 den varmistaminen. Lähipalveluita ovat mm. päi- sia lähipalveluiden kanssa. Erona on maanti eteel- vuosiluokat, aluekirjastot, urheilukentät, uima- vähoito, pienten lasten koulut, äiti ys-, lasten- ja lisesti laajempi asiakaspohja. Saavutett avuudessa rannat ja –hallit, sosiaali- ja terveys-asemat sekä aikuisneuvolat, koti hoito, lähikirjasto, palloken- korostuu julkinen liikenne ja palvelun sijoitt umi- ikäihmisten palvelukeskukset. tät, luisti nradat ja uimapaikat. nen alueella keskeisesti . Kyse on erikoisosaami- Lähipalvelut Eheytt ämiskohteiden yhteydessä on käyty tar- sen keskitt ämisestä ja tätä kautt a mitt akaavaetu- kemmin läpi erityisesti alakoulu- ja päivähoito- jen saavutt amisesta. Esimerkkejä aluepalveluista Lähipalvelulle tunnusomaista on palvelun käytön toistuvuus sekä turvallisuuden ja saavutett avuu- verkkoa.

4 HYVINVOINTIPALVELUT Palveluverkon kehitt ämissuunnitelma. Tampereen kaupungin Tietotuotannon ja laadunarvioinnin julkaisusarja C 1/2009

36 4.6.2 Kaupalliset palvelut Päivittäistavarakauppa Tampereen keskusta on Tampereen kaupunkiseu- Kaupungin päivitt äistavarakaupan verkko on kuin kaupungin keskustassa. Eteläisellä alueella dun kaupallinen pääkeskus, johon on sijoitt unut edelleen melko katt ava. Tamperelaisista 54 % myymälöiden määrä on asukasta kohden hyvä, merkitt ävä määrä erikoisliikkeitä, tavarataloja se- eli 109 800 asuu kävelyetäisyydellä (400 m) mutt a tarjonta jää melko pieneksi myymäläpinta- kä muita kaupallisia palveluita. Tampereen kes- lähimmästä päivitt äistavarakaupasta ja 92 % eli alalla ja myynnillä tarkasteltuna. 191 700 asukasta 1 km etäisyydellä lähimmästä kusta palvelee koko kaupunkia, mutt a myös laa- Päivitt äistavarakaupan myymäläverkko on eri päivitt äistavarakaupasta. jempaa aluett a. tyyppinen eri alueilla Tampereella. Lielahti -Lentä- Tampereen aluekeskuksista löytyy päivitt äista- Myymälämäärältään keskusta lähikaupunginosi- vänniemi alueella myynti painott uu voimakkaim- varakaupan palveluita, muita lähipalveluita sekä neen on selvästi suurin. Yli 40 % sekä päivitt äis- min suuriin yksiköihin. Myös Koillisissa kaupun- jonkin verran myös erikoiskaupan palveluita. Pal- tavarakaupoista ett ä päivitt äistavaran myynnis- ginosissa, Kaukajärven läheisyydessä ja Härmälä- velut ovat kohtalaisen monipuoliset ja jopa sa- tä sijoitt uu tälle alueelle. Päivitt äistavarakaupan Koivistonkylä-Iidesjärvialueella myynti keskitt yy mantasoiset kuin pienempien kunti en kuntakes- myynti pinta-ala on myös alueella suurin. Vaikka suurimpiin yksiköihin, mutt a alueilta löytyy koh- kuksissa. Monipuoliset erikoiskaupan palvelut on päivitt äistavarakauppojen määrä Lielahti -Lentä- tuullisesti muitakin myymälätyyppejä. Keskustan kuitenkin haett ava muualta. vänniemi alueella on pieni, alueen osuus sekä ko- alueen päivitt äistavarakaupan verkko poikkeaa ko kaupungin myynnistä ett ä myymäläpinta-alas- muusta kaupungista sen suhteen, ett ä tavarata- Lielahti poikkeaa muista aluekeskuksista palvelu- ta on lähes 15 %. Asukasta kohden tarkasteltuna lojen markkinaosuus on 13 %. Muilla alueilla ei varustukseltaan. Lielahti on seudullisesti merkit- päivitt äistavarakaupan myynti pinta-alan määrä Tampereella ole tavarataloja. tävä kauppapaikka, jossa asioidaan koko luotei- tällä alueella on huomatt avan suuri – suurempi selta kaupunkiseudulta. Lielahteen on keskitt ynyt merkitt ävästi ti laa vaati vaa erikoiskauppaa, mutt a Taulukko. Päivitt äistavarakauppa EHYT-alueillla 2007. alueella on myös muuta erikoiskauppaa sekä mo- Myymälöiden Osuus Osuus Osuus nipuolisesti päivitt äistavarakauppaa 5. määrä myymälöistä pt-pinta-alasta pt-myynnistä Muita merkitt äviä kaupan keskitt ymiä kantakau- Lielahti - Lentävänniemi 6 6 % 13 % 14 % pungin alueella ovat Sammonkatu ja Turtola, jois- Tesoma ja lähikaupunginosat 10 10 % 7 % 7 % sa on hypermarketti en ohella paljon ti laa vaati vaa Härmälä - Koivistonkylõ - Iidesjärvi 7 7 % 10 % 8 % erikoiskauppa (esim. huonekalukauppaa). Lisäksi Eteläiset kaupunginosat 4 4 % 2 % 2 % Taatalassa on tällä hetkellä yksi hypermarket. Hervanta - Vuores 13 13 % 11 % 9 % Tilaa vaati van kaupan kokonaisuuksia löytyy Ha- Kaukajärvi ja lähikaupunginosat 8 8 % 10 % 9 % tanpäältä ja Lakalaivasta. Myös Sarankulmaan on keskitt ynyt jonkin verran vähitt äiskauppaa ja Ne- Koilliset kaupunginosat 11 11 % 10 % 9 % kalaan rautakauppaa. Keskusta ja lähikaupunginosat 45 43 % 37 % 41 % Yhteensä 104 100 % 100 % 100 %

5 Tampereen kaupunkiseutu, Palveluverkkoselvitys 28.8.2008. Tampereen kaupunki, Tuomas Santasalo Ky.

37 Kuva. Päivitt äistavarakauppa myymälätyypeitt äin. Kuvassa esitett y 1 km etäisyysvyöhyke. A.C. Nielsen 2007, Tampereen kaupunki 2011. 38 4.7 Kaupunkirakenteen vyöhykkeet

Monissa yhdyskuntarakennett a koskevissa tutki- muksissa joukkoliikennekäytäviä on pyritt y kuvaa- maan erillisinä alueina, joissa myös autonomistus on usein muita alueita pienempää ja joukkoliiken- teen käytt ö muita alueita yleisempää. Vyöhykkei- syyden tutkimuksessa on havaitt u, ett ä eri aluei- den matkatuotoksiin vaikutt avat liikennetarjon- nan lisäksi sijainti yhdyskuntarakenteessa ja eri- laisten toimintojen saavutett avuus6. Vyöhyketar- kastelussa on tärkeätä kiinnitt ää huomiota seu- dullisuuteen. Tampereen kaupunkiseudulla jouk- koliikennett ä tutkitaan vireillä olevassa seudun joukkoliikennesuunnitelmassa. Tässä selvitykses- sä vyöhykkeitä on tutkitt u paikallisella tasolla. Vyöhyketarkasteluja on Suomessa viimeaikaisissa tutkimuksissa laaditt u eri kaupunkiseuduille Suo- men Ympäristökeskuksen yhdyskuntarakenteen seurannan YKR-ti etojärjestelmää apuna käytt äen. YKR-järjestelmä sisältää paikkati etomuotoista ti e- toa valtakunnallisesta väestö-, työpaikka-, palve- lu- ja viheraluerakenteesta. Vyöhykejakojen kri- teeristöt on SYKE:n tutkimushankkeissa räätälöi- ty kaupunkiseutukohtaisesti , sillä esimerkiksi ja- Kuva. Urban Zone selvityksen vyöhykkeet Tampereen selvityksen vyöhykkeet Tampereen kaupunkiseudulla. lankulkukaupunki määritt yy eri kaupunkiseuduil- la erilaisena. Vastaavasti joukkoliikenteen hyvällä palvelutasolla on erikokoisilla kaupunkiseuduilla Kaupunkirakenteen liikkumisvyöhykkeiden alueille. Tässä selvityksessä vyöhykejakoa on erilainen määritelmä. tunnistaminen on tärkeää, jott a täydennys- käytett y täydennysalueiden liikenteen ja pal- rakentaminen osataan suunnata palveluiden veluverkon vaikutusten arvioinnissa. 6 Kalenoja, Risti mäki & Tiitu. Yhdyskuntarakenteen turvaamisen ja kehitt ämisen kannalta oikeille vyöhykeanalyysi, Urban Zone. Väliraportti 8.12.2009.

39 4.7.1 Liikkumisvyöhykkeiden määritt äminen tuliikenne, jonka vuorot voivat palvella kunnan si- metrin etäisyydellä alakeskuksen toiminnallisesta säistä liikennett ä. keskipisteestä. Jalankulun reunavyöhyke ulott uu Tässä työssä on määritelty neljä eri yhdyskunta- Tampereen keskustassa noin 2,0-2,5 kilometrin rakenteen liikkumisvyöhykett ä: keskustan ja ala- Selvityksessä on tutkitt u yhdyskuntarakenteen päähän toiminnallisesta keskipisteestä. Alakes- keskusten jalankulkuvyöhyke, jalankulun reuna- vyöhykkeitä nykyti lanteessa (vuoden 2010 ti e- kuksissa jalankulun reunavyöhykkeen on katsott u vyöhyke sekä intensiivisen joukkoliikenteen vyö- dot) sekä ennustevuosina 2015 ja 2030. Vuoteen ulott uvan 1,0-2,0 kilometrin päähän keskipistees- hyke ja joukkoliikennevyöhyke. Alueita, joilla liik- 2015 mennessä tapahtuvat muutokset joukkolii- tä. Vyöhykkeiden määritt elyssä on käytett y paik- kuminen välimatkojen vuoksi on helppoa vain au- kenneverkolla ovat ennustett avissa luotett avasti . kati etokantojen lisäksi kartt atulkintaa sekä pai- tolla, voidaan kutsua autosidonnaisiksi alueiksi. Vuosien 2015-2030 joukkoliikennevyöhykkeiden kallistuntemusta (asiantunti juutt a). Vyöhykeraja- määritt elyssä on tukeudutt u Tampereen kaupun- Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeiden määritt elys- uksessa on huomioitu olemassa olevat ”estevai- kiseudun rakennesuunnitelmaan sekä TASE2025 sä hyödynnetti in Tampereen kaupungin ti lastoai- kutukset” mm. korkeuserot, vesistöt, maaperä, -työssä joukkoliikennejärjestelmävaihtoehdoista neistoja sekä Yhdyskuntarakenteen seurantajär- isot liikenneväylät jne. Tällä hetkellä vyöhykkeet valmistuneeseen suositukseen. jestelmää (YKR). Työssä käytetti in hyväksi YKR:n on määritelty nykyti lanteelle ja seuraavaksi läh- 250 x 250 m ruudukkoa. YKR:n ti etokannasta poi- detään muodostamaan tulevaisuuden jalankulku- mitti in ti etoa muun muassa väestöstä, työpaikois- 4.7.2 Keskustan ja alakeskusten jalankulku- ja jalankulunreunavyöhykkeitä. ta ja autonomistuksesta. Työtä varten päivitetti in vyöhykkeet Aluetason palveluista kriteeristössä mukana osa hyvinvointi palveluiden palveluverkkoselvityk- Keskustan ja alakeskusten jalankulkuvyöhykkeen ovat: sen paikkati edoista. Lisäksi työssä on hyödynnet- ja sen reunavyöhykkeen kriteereinä on käytett y 1) - yläkoulu (mukaan lukien yhtenäiskoulut) ty Tampereen kaupungin teett ämiä päivitt äistava- joukkoliikenteen vuoroväliä 2) asukkaiden mää- ra- ja erikoiskaupan selvityksiä ja niihin liitt yviä ai- rää 3) aluetasoisten yksityisten ja julkisten palve- - kirjasto neistoja. luiden määrää sekä 4) olemassa olevaa infrastruk- - avoin varhaiskasvatus (leikkitoimintakeskukset Paikallistason joukkoliikennevyöhykkeiden raja- tuuria. Kaikki Tampereen aluekeskukset ovat tä- ja avoimet päivähoidon kerhot) uksessa käytetti in Tampereen kaupungin pysäk- män työn alakeskuksia. Lisäksi alakeskuksiksi on - nuorisokeskukset kiaineistoa, joka sisälsi pysäkkien sijainnin lisäksi nostett u em. kriteerit täytt äviä alueita. - urheilukentät ti edon kullakin pysäkillä pysähtyvistä vuoroista. Tampereen keskusta-alueen jalankulunvyöhyke on - perusterveydenhuolto: terveysasema Aineisto oli jaoteltu ajankohdan mukaan, ja ruuh- muodostett u pääasiassa 1,5-2,0 kilometrin pää- - suunterveydenhuolto ka-ajan vyöhykkeiden laati miseksi käytetti in py- hän toiminnallisesta keskipisteestä (keskustoris- - Kotona asumista tukevat palvelut (ikäihmisten säkkiti etoja, jotka ajoitt uivat arkipäivään klo 7–9 ta). Vyöhykkeeseen kuuluu väestö-, työpaikka- ja päiväkeskukset ja kortt elikerhot) ja 14–18. Joukkoliikennevyöhykerajauksessa otet- palvelumääriltään alakeskuksen kriteerit täytt ävä - Uimahallit ti in huomioon mahdollinen kunnan sisäinen pai- Hatanpään alue. Alakeskuksissa jalankulkuvyöhy- Kaupallisista palveluista mukana ovat hypermar- kallisliikenne, mutt a myös kuntarajat ylitt ävä seu- ke muodostuu alueesta, joka on noin yhden kilo- keti t ja suuret supermarketi t.

40 Kuva. Alakeskusten määritt elyssä huomioidut palvelut, 03/2011.

41 Alakeskusten jalankulkuvyöhyke ja sen reunavyö- hyke on määritett y nykyti lanteessa (2010) sekä ennustevuosina 2015 ja 2030. Ennustevuosien väestö- ja palvelurakenteen arvio pohjautuu voi- massa ja vireillä oleviin yleiskaavoihin. Lakalaivan osalta alakeskuksen muodostaminen on perusteltua alueen kehitt ämis- ja palvelutar- peiden sekä atrakti ivisen sijainnin takia. Alueella sijaitsee kaksi iäkästä lähiötä, joiden palveluiden tukeminen vaati i akti ivista kehitt ämistä. Alueen sijainti kaupunkiseudun rakenteessa (Hki moott o- riti e) sekä joukkoliikenteen tarjonnan nousu Vuo- reksen alueen rakentamisen myötä antavat hyvät edellytykset joukkoliikenteeseen perustuvan, se- kä asumista ett ä työpaikkoja sisältävän keskuksen muodostumiselle.

Kuvat. Keskustan ja alakeskusten jalankulkuvyöhyk- keet ja niiden reunavyöhykkeet 2010, 2015 ja 2030.

42 4.7.3 Joukkoliikennevyöhykkeet Joukkoliikenteen vyöhykkeet on jaett u kahteen 30 min. vuorovälillä siten, ett ä etäisyys pysäkille • olemassa olevat suunnitelmat joukkoliikenne- palvelutasoluokkaan. Korkein palvelutasoluokka on enintään 600 m, poikkeuksellisesti enintään käytävän vahvistamiseksi (mm. raideliikenne- eli intensiivisen joukkoliikenteen vyöhyke edustaa 1000 m. ratkaisut, joukkoliikenne-etuudet) nopeaa, ti heävuorovälistä liikennett ä, joka pystyy • olemassa oleva vapaa kapasiteetti joko pää- Tampereen kaupunkiseudulle valmistuu 2011 kilpailemaan henkilöautoliikenteen kanssa kaik- matkustussuuntaan tai sitä vastaan joukkoliikennesuunnitelma, jossa on esitett y eh- kien käytävän suuntaisten matkatarpeiden osal- dotus koko kaupunkiseudulla käytett äviksi jouk- • linjaston laajentaminen ta lähes kaikkina vuorokauden aikoina. Pykälää koliikenteen palvelutasoluokiksi. Luokitus on viisi- alemmalla tasolla (joukkoliikennevyöhyke) liikku- Nykyti lanne portainen, jossa ”” edustaa parasta ja minen joukkoliikenteellä onnistuu melko vaivatt o- Joukkoliikennevyöhykkeiden nykyti la on määri- ”” heikointa tasoa. Intensiivinen joukkoliiken- masti , mutt a vie enemmän aikaa. Näiden kahden telty pohjautuen talviaikataulukauden 2010-2011 nevyöhyke edustaa tämän luokituksen mukaan joukkoliikennevyöhykkeen ulkopuolisella alueella liikennetarjontaan. Tarkastelussa on mukana se- tasoa ””, joukkoliikennevyöhyke tasoa vallitsee kaupunkimaisen joukkoliikenteen perus- kä Tampereen kaupungin joukkoliikenneyksikön ”” muun kantakaupungin alueen ollessa palvelutaso. suunnitt elema ja ti laama bussiliikenne ett ä yk- tasoa ””. sityisten yritysten vastuulla oleva seutuliikenne. Joukkoliikennevyöhykkeiden tarkastelussa on Joukkoliikennevyöhykkeiden määritt elyn lisäksi Seutuliikenne on mukana siltä osin kuin se on huomioitu liikenne- ja viesti ntäministeriön jouk- on tunnistett u niiden erityispiirteet maankäytön matkustajien käytett ävissä Tampereen kaupungin koliikenteen kehitt ämisohjelman ”Arki parem- suunnitt elun kannalta. Tällaisia ovat esimerkiksi : sisäiseen matkustamiseen kaupungin lipputuot- maksi – joukkoliikenne toimivaksi” (julkaisu LVM teilla (ns. yhteistariffi ). 19/2009) toimenpidekorti n 8/10 kuvaamat peri- aatt eet. Intensiivisen joukkoliikennevyöhykkeen kritee- reinä on käytett y 5 min. laskennallista vuorovä- liä ruuhka-aikoina ja Joukkoliikennevyöhykkeen kriteerinä on käytett y 15 min. laskennallista vuo- roväliä ruuhka-aikoina ja 250 m etäisyytt ä bussi- pysäkiltä tai 400 m etäisyytt ä raideliikenteen ase- malta/pysäkiltä. Raideliikenteelle käytetään sa- moja vuorovälikriteereitä kuin bussiliikenteelle. Menett ely vastaa SYKE:n, Aalto yliopiston ja Tam- pereen teknillisen yliopiston UrbanZone -yhdys- kuntarakenteen tutkimushankkeessa kehitett yä vyöhykkeiden määritt elymenetelmää. Erikseen kuvatt ujen joukkoliikennevyöhykkeiden ulkopuolella bussiliikenteen tarjonta Tampereen kantakaupungin alueella toteutuu tyypillisesti Kuva. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet 2010.

43 Ennuste 2015 Vuoden 2015 joukkoliikenteen vyöhykejako poh- • Paasikiventi elle on rakennett u suunnitellut • Niemenrannan alue on rakentunut. Tämän jautuu pitkälti vuoden 2010 ti lanteeseen. Vyö- joukkoliikennekaistat. Sekä Ylöjärveltä tulevaa vuoksi pääosa Lentävänniemestä tulevas- hykejakoa on kuitenkin muutett u niiltä osin kuin seutuliikennett ä, ett ä Haukiluoman ja Lam- ta joukkoliikennetarjonnasta on siirrett y maankäytön kehitt ymisen ja suunniteltujen infra- minpään alueilta tulevaa kaupungin sisäistä kulkemaan Niemenrannan alueen kautt a. struktuuritoimenpiteiden voidaan arvioida vaikut- bussiliikennett ä on siirrett y kulkemaan Lielah- Niemenrannan alue nousee joukkoliikenne- tavan joukkoliikennetarjonnan määrään ja suun- den kautt a keskustaan. Paasikiventi e muutt uu vyöhykkeeseen. Vähäniemenkatu menett ää intensiivisen joukkoliikenteen vyöhykkeeksi. joukkoliikennevyöhykestatuksensa. tautumiseen. Tärkeimmät ennakoidut muutokset Epilänkatu ja Ikurinti e menett ävät joukkolii- vuoteen 2010 verratt una ovat seuraavat: • Sammonkadulla liikennetarjontaa on lisätt y kennevyöhykestatuksensa. siten, ett ä katu nousee intensiiviseen joukkolii- • Vuoreksen alueen maankäytt ö on kehitt ynyt kennevyöhykkeeseen. siten, ett ä Vuoreskeskuksen ja keskustan välil- le syntyy joukkoliikennevyöhykkeen kriteereitä vastaava tarjonta. • TAYS:n alueen painoarvo matkakohteena on kasvanut. Teiskonti elle on rakennett u suunni- tellut liikenteen sujuvuutt a parantavat liitt y- mäjärjestelyt ja joukkoliikennekaistat. Tämän vuoksi nykyistä suurempi osa Kangasalan suunnasta tulevasta seutuliikenteen tarjonnas- ta kulkee Teiskonti etä. Seurauksena Kanga- salanti e Juvankadun itäpuolella menett ää joukkoliikennevyöhykestatuksensa.

Kuva. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet 2015 (ennuste).

44 Ennuste 2030 Vuoden 2030 joukkoliikenteen vyöhykejako pe- • Nurmi-Sorilan alue on rakentunut. Alueen keskustan liikenneosayleiskaavan mukaisesti . rustuu suurimmaksi osaksi maaliskuussa 2010 joukkoliikenne hoidetaan busseilla. Alueen Ranta-Tampellan rakentuessa muodostetaan hyväksytt yyn kaupunkiseudun rakennesuunnitel- keskeiset osat kuuluvat joukkoliikennevyöhyk- alueelta joukkoliikennevyöhyke -tason yh- maan, jonka tavoitevuosi on 2030. Suurimpana keen piiriin. teydet mahdollisesti kehämäisenä Hämeen- muutoksena vuoden 2015 ti lanteeseen on oletet- • Rakennesuunnitelmassa tarkemmin yksilöi- puiston ja Rati nan kautt a Ratapihankadulle. tu raiti oti ejärjestelmän rakennetun rakennesuun- mätt öminä maankäytön kehitt ämishankkei- Ranta-Tampellassa joukkoliikennevyöhyke kulkee itä-länsi -suunnassa alueen läpi. Muut nitelmassa kuvatussa laajuudessaan. Raideliiken- na Tampereen keskusta-alueella oletetaan mainitut hankkeet eivät aiheuta muutoksia teen reiteillä vyöhykkeen leveytenä on käytett y toteutuneen Ranta-Tampellan , Rati nan ja Keskusareenan alueet sekä Ratapihankatu joukkoliikennevyöhykkeisiin. 400 m, kun bussiliikenteen reiteillä leveys on 250 m. Alueilla, joille ei ole rakennesuunnitelmassa esitett y merkitt äviä maankäytön muutoksia, bus- siliikenteen verkosto vastaa pitkälti vuoden 2015 ti lannett a. Tärkeimmät ennakoidut muutokset vuoteen 2015 verratt una ovat seuraavat:

• Raiti oti e Lentävänniemi – keskusta – Hervanta on rakennett u. Vyöhyke levenee koko reiti llä. • Raiti oti e Hervanta – Vuores – Hatanpää – keskusta on rakennett u. Vyöhyke levenee koko reiti llä. Reitti osuus Hervanta – Vuores nousee joukkoliikennevyöhykkeeseen. Reitti osuus Peltolammi – Taatala nousee intensiiviseen joukkoliikennevyöhykkeeseen. • Raiti oti e (Pirkkala) – Härmälä – keskusta on rakennett u. Vyöhyke levenee koko reiti llä. • Raiti oti e (Lamminrahka) – Hankkio – keskusta on rakennett u. Vyöhyke levenee koko reiti llä. Reitti osuus Hankkio – Hakametsä (Sammonka- tu) nousee intensiiviseen joukkoliikennevyö- hykkeeseen. Kuva. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet 2030 (ennuste).

45 4.8 Maisema ja viherverkko

4.8.1 Maisema Kaupunkirakennett a ti ivistett äessä ja täydennett ä- seen varastointi in liitt yvä rooli. Selänteet toimivat essä joudutaan kuitenkin yhä enenevässä määrin vesistöjen lähtöalueina ja etenkin harjuselänteet Tampereen alueella on ollut asutusta pitkään ja rakentamaan epäedullisillekin paikoille, jolloin to- myös tärkeinä pohjaveden muodostumisalueina maisema on kehitt ynyt monimuotoiseksi vaihte- pografi an huomioiminen korostuu. Myös kasvul- (liite 2). Selännealueilla tapahtuvilla veden kierto- levien luonnonolojen ja pitkään jatkuneen kult- listen selänteiden ja laaksojen rakentamista tulee kulkuun vaikutt avilla muutoksilla, kuten mahdolli- tuurivaikutuksen takia. Kaupungin keskusta sijoit- harkita tarkoin. Selänteiden lakialueiden ja laak- sella pintojen päällystämisellä, perustusten ja ra- tuu kosken jakamalle, järvien väliselle kannaksel- sonpohjien rakentaminen voi aiheutt aa ekologisia kenteiden kuivatt amisella sekä topografi an muut- le. Rakentaminen on levitt äytynyt kannaksen mo- ongelmia ja maiseman tuott okyvyn heikkenemis- tamisella, saatetaan vaikutt aa merkitt ävästi koko lemmin puolin, aina kaupunkia ympäröivien laa- tä esimerkiksi vesisuhteiden muutt uessa. Laakson alapuoliseen valuma-alueeseen. Vesisuhteisiin ja jojen selännealueiden reunamille saakka. Alueen pohjilla ja mutkitt elevilla vesiuomilla on usein tär- vedenlaatuun on kiinnitett ävä huomiota myös ve- maisemarakenteen keskiössä kulkee kaupungin keä veden viivytt ämiseen ja tulvahuippujen aikai- sistöjen luontoarvojen takia. läpi viimeisimmän jääkauden muovaama kaakko- luodesuuntainen harjujakso, joka haarautuu Py- häjärven luoteispuolella lounaaseen.

Kuva. Kantakaupungin suurmaisema-alueet.

Maaston korkeuserot vaikutt avat mm. tuuli-, läm- pö-, valo- ja vesisuhteisiin ja näiden kautt a kasvil- lisuuteen. Maastorakenteella on usein myös kult- tuurihistoriallista merkitystä. Asutus on perintei- sesti hakeutunut pienilmastollisesti ja rakennett a- vuudeltaan hyville etelä- ja lounaisrinteille viljavi- Kuva. Korkeustasot. en maiden ja vesistöjen läheisyyteen.

46 4.8.2 Viherverkko Ekologinen verkosto Viherverkko muodostuu pääasiallisesti yleis- ja Ekologinen verkosto koostuu luonnonolosuhteil- vin arvokkaiden alueiden välisinä eläinten kulku- asemakaavojen virkistysalueista ja muista kaavoi- taan arvokkaista alueista ja niitä toisiinsa yhdis- reitt einä, mutt a myös muut kasvulliset alueet, ku- tetuista viheralueista (maa- ja metsätalousalueet, tävistä ekologisista käytävistä ja /tai askelkivistä. ten puistot ja jopa väljästi rakennetut pientaloalu- suojaviheralueet, suojelualueet, hautausmaat, Tampereen kantakaupungin ekologinen verkosto eet, voivat olla osana ekologista verkostoa. muodostuu viherverkosta. Sen ekologinen merki- ryhmäpuutarha-alueet jne.). Merkitt ävimpiä ekologisia käytäviä kantakaupun- tys kasvaa kaupungin laitoja kohden, joilla luon- Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvityk- gin alueella ovat ojien ja purojen varret sekä ve- non ydinalueet sijaitsevat. Luonnon ydinalueiden sessä (KYMS, 2008) on yleispiirteisesti määritelty sistöjen rannat. Koska ekologinen verkosto muo- ohella tärkeitä ekologisen verkoston osia ovat suo- merkitt ävimmät viherverkon osat ja tärkeimmät dostuu kaupungissa pitkälti samoista alueista kuin jelu- ja suojeluohjelma-alueet, Tampereen arvok- toiminnalliset viheryhteydet ja –yhteystarpeet. virkistyksellinen viherverkko, tulee kantakaupun- kaat luontokohteiksi määritellyt kokonaisuudet Määritt elyperusteina ovat olleet ekologia, toimin- gin viherverkko ja sen mitoitus suunnitella sekä sekä perinnemaisemat ja avainbiotoopit (luon- ta, kaupunkikuva, maisema ja historia. ihmisiä ett ä eläimiä varten. Ekologisten käytävien nonsuojelulain luontotyypit, metsälakikohteet ja minimileveytenä pidetään usein 100 metriä, mut- Tampereen viherverkon perusrunko koostuu mai- muut metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt). ta käytännössä mitoitukseen vaikutt avat eri lajien semarakenteellisista äärialueista; laaksonpohjista Kaupunkimetsät ja suojaviheralueet toimivat hy- erilaiset vaati mukset. ja selänteistä. Näin ollen maiseman suuntautunei- suus näkyy myös viherverkon rakenteessa. Kanta- kaupungin huomatt avin itä-länsisuuntainen viher- alueakseli seurailee harjua Pyynikiltä Iso-Viluselle asti . Kapeampi samansuuntainen viheralueiden ketju on muodostunut Vihiojan-Houkanojan laak- soon. Näiden välinen murroslaakso Iidesjärven rantamien ja Kirkkosuonnotkon yli aukeavine nä- kymineen on niinikään maisemallisesti huomat- tava osa viherverkkoa. Kaupungin länsiosassa vi- herverkon maisemarakenteellisen perustan muo- dostavat Myllypuron laakso Natura-alueineen se- kä Pyhäjärven rannan suuntainen murrosvyöhy- ke Mustavuorelta Villilän rantojen kautt a Vaakko- lammin ympäristöön. Kauppi-Niihaman selänteet toimivat kantakaupungin keuhkoina ja eteläiset selänteet toimivat puskurivyöhykkeenä tarjoten yhteyden laajempiin luonnon ydinalueisiin.

Kuva. Kantakaupungin viherverkon ekologinen pääver- kosto (Lähde: KYMS)

47 Virkistys Kuva. Kaupunki- ja aluepuistot. Tampereen kaupungin viheraluejärjestelmässä on tyypitelty kaikille kaupunkilaisille tarkoitetut yleiset viheralueet, joita ovat kaupunkipuistot, luonnonmukaiset lähivirkistysalueet, maiseman- ja luonnonhoitoalueet, urheilu- ja virkistystoimin- toja sisältävät alueet sekä suojaviheralueet, jotka on esitett y luvussa 5 Eheytt ämiskohteet alueit- tain. Voimakkainta kulutuksen kestoa ja rakennet- tua ympäristöä edellytt ävät toiminnot sijoitt uvat pääsääntöisesti urheilu- ja virkistyspalvelujen alu- eille, mutt a huomatt ava osa viherverkon virkis- tyspaineesta kohdistuu kaupunkipuistoihin, joita ovat kaupunkilaisten olohuoneena toimivat kes- kustapuistot, asuinalueilla päivitt äiseen leikkiin ja oleskeluun tarkoitetut kortt elipuistot, urheilu- ja ulkoilumahdollisuuksia tarjoavat kaupunginosa- puistot sekä ti ett yä tarkoitusta palvelevat erikois- puistot. Luonnonmukaisemmassa ympäristössä virkistäytymiseen tarjoavat mahdollisuuksia puo- lestaan kaupunginosien väleihin sijoitt uvat laajat määritelty keskuspuistoiksi, joilla on merkitt ävä vitt äin käytett äviä alueita, joille on enintään 0,5 aluepuistot, viherreiti t ja muut lähivirkistysalu- asema kaupunkirakenteen ja maisemarakenteen km:n matka asunnolta. Määritelmän voidaan kat- eet. Lisäksi laajimmat yhtenäiset viheralueet on tasapainon säilytt äjinä. Keskuspuistoverkosto si- soa vastaavan Tampereen viheraluejärjestelmän sältää eri viheraluetyyppejä ja tarjoaa kokoavan kortt elipuistoa tai kaupunginosapuiston/aluepuis- kehyksen eri toiminnoille muodostaen viheralue- ton yhteydessä olevaa muuta lähileikkipaikkaa ja järjestelmän selkärangan. Keskuspuistoverkosto -kentt ää. Ulkoilualueella tulisi komitean mukaan myös kytkee kaupungin puistot luonnonalueisiin. olla mahdollisuus myös lenkkeilyyn, mutt a mat- ka voi olla jopa 10 km, mikäli julkisen liikenteen Virkistysalueiden mitoituksen lähtökohtana on yhteydet ovat hyvät. Aluepuistojen ja suurimpi- Tampereella pidett y valti on virkistysaluekomi- en kaupunginosapuistojen voidaan katsoa vastaa- tean mieti ntöä, jonka mukaan ulkoilupuistoa on van tätä määritelmää. Retkeilyalueilla mieti nnös- varatt ava 40 m2 ja ulkoilualuett a 80 m2 asukas- sä on tarkoitett u enimmäkseen viikonloppukäyt- ta kohden. Näiden lisäksi retkeilyaluett a tulisi olla töön suunnatt uja alueita, jotka voivat olla kauem- 125-250 m2/asukas. Ulkoilupuistolla komitea on panakin. Kuva. Keskuspuistoverkosto. tarkoitt anut oleskeluun, palloiluun ja leikkiin päi-

48 Viereisissä kuvissa on esitett y kantakaupungin asema- ja yleiskaavoitetut viheraluepinta-alat asukasta kohden tämän selvityksen aluejaolla (punaisella) sekä suunnitt elualueitt ain (mustal- la). Kuvista voidaan havaita, ett ä kaupunkia ym- päröivillä metsäalueilla Kaupissa ja Särkijärven- Hervantajärven ympäristössä on runsaasti yleis- kaavan mukaista asemakaavoitt amatonta viher- aluett a. EHYT-alueiden tasolla viheralueiden määrää kos- kevat suositukset toteutuvat kaupungin keskus- tan katt avaa aluett a lukuun ott amatt a. Kukin EHYT-alue koostuu kuitenkin eriluonteisista osis- ta, joiden välille mm. liikenneväylät muodostavat esteitä. Valti on virkistysaluekomitean esitt ämä Kuva. Yleiskaavoitett u viherpinta-ala asukasta kohden, 05/2010. mitoitus on kehitett y 1970-luvulla, ja sitä sovellet- ti in erityisesti uusien kerrostaloalueiden kohdalla. Ohjeet eivät siis yksiselitt eisesti päde nykypäivän täydennysrakentamisen suunnitt elussa. Virkistys- alueita mitoitett aessa on huomioitava mm. viher- alueiden ominaispiirteet, kuten kulutuskestävyys, maisemarakenne sekä maaston ja yhdyskuntara- kenteen estevaikutukset. Tästä syystä viheraluei- den riitt ävyyden tarkastelussa on tarpeen käytt ää EHYT-aluejaon rinnalla suunnitt elualue- ja paikoin myös ti lastoaluekohtaisia ti etoja. Virkistysarvon kannalta tärkeää on lisäksi viherverkon yhtenäi- syys sekä viheralueiden tarjoamat virkistyspalve- lut ja muut toimintamahdollisuudet. Viheralue- pinta-alan laskennallinen runsaus ei anna oikeaa kuvaa virkistyskäytt ömahdollisuuksista, mikäli vi- herverkko on pirstoutunut virkistystarkoituksiin soveltumatt omiksi osiksi.

Kuva. Asemakaavoitett u viherpinta-ala asukasta kohden, 05/2010. 49 5 Eheytt ämiskohteet alueitt ain

5.1 Lielahti -Lentävänniemi

5.1.1 Aluekuvaus Väestö Alueella asui vuoden 2009 lopussa yhteensä noin Taulukko. Väestökehitys kaupunginositt ain Lielahti -Lentävänniemi alueella. 10 900 asukasta. Alueen asukkaista 7,3% (noin Lähde: Tampereen kaupungin ti lastollinen vuosikirja 2008-2009. 800 asukasta) on alle 7-vuoti aita ja 5,8% (noin Lielahti- 1980 1990 2000 2005 2008 2009 Muutos Muutos 630 asukasta) yli 74 –vuoti aita. Alueella on enem- Lentävänniemi 1990-2009 1980-2009 män pieniä lapsia kuin kantakaupungissa keski- Yht. 10 316 10 137 11 150 11 085 10 900 10 878 741 562 määrin. Lielahti 3 628 3 904 5 235 5 308 5 315 5 288 1 384 1 660 263 Lielahti 138 92 101 173 165 168 76 30 Alueen asukasmäärä on kasvanut noin 560 asuk- kaalla vuodesta 1980 vuoteen 2009. Lentävän- 265 Pohtola 1 113 1 189 1 251 1 224 1 295 1 293 104 180 niemen kaupunginosassa täydennysrakentami- 268 Lintulampi 1 397 1 359 2 328 2 390 2 365 2 364 1 005 967 nen on ollut vähäistä ja alueen asukasmäärä on 270 Ryydynpohja 980 1 264 1 555 1 521 1 490 1 463 199 483 laskenut tasaisesti vuodesta 1980 vuoteen 2009 Lentävänniemi 6 688 6 233 5 915 5 777 5 585 5 590 -643 -1 098 yhteensä noin 1 360 asukkaalla. Alueen kokonais- 260 Niemi 1 123 1 316 1 467 1 403 1 361 1 387 71 264 asukasmäärän kasvu selitt yy lähinnä Lintulammin 273 Lentävänniemi 5 565 4 917 4 448 4 374 4 224 4 203 -714 -1 362 ja Ryydynpohjan kaupunginosien täydennysra- kentamisella. Työpaikat Alueella oli vuoden 2007 lopussa yhteensä noin Vuonna 1985 työpaikkoja oli yhteensä noin 1 800. 3 400 työpaikkaa. Eniten työpaikkoja oli kau- 1980- ja 1990 –luvuilla teollisuuden osuus alueen pan alalla (noin 1 250 työpaikkaa), teollisuudes- työpaikoista oli huomatt avasti nykyistä suurempi. sa (noin 580 työpaikkaa) sekä terveydenhuolto- Vuodesta 1990 vuoteen 2007 teollisuuden työ- ja sosiaalipalveluissa (560 työpaikkaa). Työpaikat paikat ovat alueella vähentyneet alle puoleen ja keskitt yvät Lielahden kauppakeskitt ymään ja teol- kaupan alan työpaikkojen määrä taas on lisäänty- lisuusalueelle. Vuoden 2007 jälkeen teollisuuden nyt merkitt ävästi . Taloudellisen taantuman aikana työpaikat ovat vähentyneet M-Realin kemihierre- vuodesta 1990 vuoteen 1995 alueelta väheni yh- tehtaan ja Ligno Tech Finland Oy:n tehtaiden lo- teensä noin 500 työpaikkaa. petett ua toimintansa alueella vuonna 2008. Kuva. Väestönkehitys ikäryhmitt äin Lielahti - Taantuman vaikutuksista huolimatt a alueen työ- Lentävänniemi alueella. Lähde: YKR-aineistot. paikkojen kokonaismäärä on vuodesta 1985 vuo- teen 2007 kasvanut.

50 Palveluverkko Aluepalvelut Palveluiden saatavuus ÆLielahden alueella julkisia palveluita keskite- Alueella on yksi yhtenäinen peruskoulu (perus- Tällä hetkellä alueen kouluissa on jonkin ver- tään Lielahti -taloon, johon siirtyy Lentävännie- koulun 1-9 vuosiluokat) Lielahden koulu. Koulun ran väljyytt ä ja jatkossa kouluihin on ollut tar- men kirjaston toiminta, terveysasema, suun yhteydessä toimii alueen terveysasema ja ham- koitus sijoitt aa nykyistä useampia esiopetus- terveydenhuolto sekä neuvolat. Lisäksi uutena mashoitola. Koulun vieressä sijaitsee myös urhei- ryhmiä. Alle kouluikäisten määrän ennuste- palveluna aloitt aa ikäihmisten sekä päiväkes- lukentt ä. Avoimia varhaiskasvatuspalveluja järjes- taan lähtevän kasvuun lähivuosina ja heijas- kus ett ä palvelukeskus. tetään kahdessa toimipaikassa, Mansikkapaikan tuvan myös kouluikäisten määrään myöhem- Alakeskukset kerhossa Lentävänniemessä sekä Musti kkapaikan min. Lielahti on suunniteltu yhdeksi Tampereen kerhossa Pohtolassa. Lisäksi alueella on seurakun- Palveluverkon muutokset aluekeskuksista. Alueen muodostaminen työ- nan ja Mannerheimin lastensuojeluliiton kerhoja. ÆLentävänniemen keskustan kehitt ämisen paikkoja, asumista ja monipuolisia palvelui- Alueen lähikirjasto toimii Lentävänniemen koulun myötä Männistön päiväkodille osoitetaan uusi ta käsitt äväksi kokonaisuudeksi vaati i pitkä- yhteydessä. Lentävänniemen liikekeskuksen yhte- sijoituspaikka. Ensisijaisena sijoituspaikkana jänteistä maankäytön suunnitt elua ja toteu- ydessä toimii Lentävänniemen nuorisokeskus se- pidetään Niemenrannan aluett a tusta. Lielahti -talon rakentaminen käynnistää kä ikäihmisten kotona asumista tukeva kortt eli- alueen kehitt ymisen aluekeskukseksi. Alueel- kerho Männistöntupa. la on vireillä katuraiti oti en yleissuunnitelma. Lähipalvelut Alueella sijaitsee neljä kaupungin ylläpitämää päi- väkoti a; Lintulammin päiväkoti , Lielahden päivä- koti sekä Männistön ja Lentävänlaakson päiväko- dit Lentävänniemessä. Alueella toimii lisäksi kaksi yksityistä ryhmäperhepäiväkoti a. Alueella on yksi alakoulu, Lentävänniemen koulu. Lisäksi Lielahden yhtenäisessä peruskoulussa an- netaan opetusta 1.-6. vuosiluokille. Päivitt äistavarakauppa Lentävänniemen liikekeskuksessa toimii K-Market ja Lintulammin alueella Valintatalo. Lielahdessa on runsaasti kaupallisia palveluja. Päivitt äistava- rakaupoista alueella toimii K-Citymarket ja Lidl. Uusi Prisma on avatt u keväällä 2011. Kuva. Alakeskuspalvelut, 03/2011.

51 Viherverkko Virkistys Virkistysalueet sijoitt uvat Näsijärven ranta-alueil- Niemi, Ihaistenranta ja Ryydynpohja. Pienvenesa- talorakentaminen näiden välisille alueille. Alueen le sekä asuntoalueiden väliin. Pinta-alaltaan ne tamia on Halkoniemessä, Perkiönlahdessa ja Jä- luoteisosassa on joutomaan luonteista aluett a ja ovat pieniä verratt una muiden tarkastelualueiden nissaaressa. eteläosassa maisemaa dominoivaa muutosti lassa virkistysalueisiin, mutt a niiden saavutett avuus on olevaa teollisuusaluett a. Kaavoitett ua virkistysaluett a on koko alueen ta- asuinalueilta verratt ain hyvä. Aluepuistoina toi- solla tarkasteltuna valtakunnalliset suositukset Kasvullisista alueista on suhteellisesti runsas mivat Lehti kuusenpuiston ja Niemenpuiston se- täytt ävä määrä asukasta kohden. osuus kantakaupungissa harvinaistuvaa avointa kä Jänislammen, Venepuiston ja Tupakkirullan- pelto- ja niitt ymaisemaa. Avoimen kultt uurimai- puiston muodostamat kokonaisuudet. Kaupun- Maisema ja kultt uuriympäristö seman lisäksi Lielahden ja Niemen kartanoympä- ginosapuistoja tarkastelualueella on kolme: Ryy- Tarkastelualue rajautuu etelässä Epilänharjuun ristöt tuovat tarkastelualueelle historiallista ker- dynpohjassa, Pohtolassa ja Lentävänniemessä. Li- sekä idässä, pohjoisessa ja lännessä Näsijärveen rostuneisuutt a. Molemmat kartanoympäristöt ni- säksi Lintulammilla ja Ryydynpohjassa on kortt e- (liite 1). Alueen länsi- ja eteläosat ovat alavaa voutuvat oleellisesti teollisuushistoriaan. Alueella lipuistoiksi poikkeuksellisen laaja-alaisia ja luon- laaksoa ja itä-pohjoisosat puolestaan kallio-mo- on ollut kultt uurivaikutusta jo kauan ennen karta- nonmukaisia viheralueita. Lielahden koulun yh- reeniselännett ä ja Näsijärven rantalaaksoa. Alue noiden aikaa, mistä kertovat useat muinaismuis- teydessä on beachvolley-kentt ä ja urheilukentt ä. on lähes kokonaan rakentunut. Kerros- ja rivitalo- tokohteet. Lentävänniemen koulun vieressä on pallokentt ä. rakentaminen on sijoitt unut maisemarakenteessa Ryydynpohjan kaupunginosapuistossa on koira- pääsääntöisesti selänteille, ti laa vaati va yritys- ja Luontoarvot ja vesisuhteet puisto. Suomensaaressa on ulkoilumaja ja uima- liikerakentaminen harjun suuntaisesti kulkevien Alueen luontoarvot ovat Lintulammin kosteikon ranta. Muita tarkastelualueen uimapaikkoja ovat pääväylien läheisyyteen laaksotasangolle ja pien- arvokasta kasvialuett a lukuun ott amatt a kultt uu- ripainott eisia. Niemenrannan lehtoinen alue on arvokasta kasvillisuusaluett a, jonka lajisto on har- vinaisen monipuolinen ja sisältää kultt uuri- ja tu- lokaslajeja. Niemenrannan pohjoisosat vanhoine rakennuksineen sekä Jänislahden laakso ja Nuo- ralahden rannat ovat arvokasta lepakkoaluett a (liite 3). Tarkastelualueen halki kulkee alueellinen pääve- denjakaja, jonka eteläpuolelta pintavedet valuvat Näsijärven Lielahteen ja pohjoispuolelta Siivikka- lanlahteen ja Ryydynpohjaan. Lisäksi alueelta voi- daan erott aa selänteillä kulkevia sivuvedenjakajia Kuva. Lentävänniemen EHYT-alueen yleiskaavoitett u Kuva. Lentävänniemen EHYT-alueen asemakaavoitett u (liite 2). viherpinta-ala (m2) asukasta kohden ti lastoalueitt ain, viherpinta-ala (m2) asukasta kohden ti lastoalueitt ain, 05/2010. 05/2010.

52 53 Yleiskaavavarannot, rakentamatt omat asemakaavatonti t ja jäljellä oleva rakennusoikeus 5.1.2 Varannot ja rakennusoikeuden toteutu- vajaasti toteutuneilla tonteilla. neisuus Lielahti - Lentävänniemi k-m2 tonttien lkm Yleiskaavavaranto 236 220 Alueen merkitt ävimmät yleiskaavojen asunto- Yleiskaavavaranto, vireillä aluevarannot sijaitsevat Niemenrannan alueella. YHTEENSÄ 236 220 Kantakaupungin yleiskaavan varannot alueella on käytett y lähes kokonaan. Rakentamattomat asemakaavatontit yleiskaavojen keskusta- ja asuntoalueilla Rakentamatt omia asemakaavatontt eja on lähinnä pientaloalueilla. Näistä 22 on asuntotontti a, jois- C-alueilla 8 400 4 ta kaksi on kaupungin omistuksessa. Rakentamat- AK-alueilla 9 600 4 tomista tonteista neljä on yleisten rakennusten AP-alueilla 11 200 30 tontti a (yhteensä 3 000 k-m2). Yleiskaavan ker- YHTEENSÄ 29 200 38 rostaloalueilla on kolme rakentamatonta asun- Jäljellä oleva rakennusoikeus rakennetuilla tonteilla (vajaasti toteutuneet tontit) totontti a (9 600 k-m2) joista kaksi on kaupungin omistamilla mailla ja yksi tontti yksityisen omis- Yleiskaavan C-alueet rakennusoikeutta jäljellä asemakaavatonteilla yli 1000 k-m2 4 900 3 tamalla autopaikoitukseen (AA) varatulla alueel- josta asuntotonteilla 00 la. Keskustatoimintojen alueella on rakentamatt a Yleiskaavan AK-alueet rakennusoikeutta jäljellä asemakaavatonteilla yli 500 k-m2 16 700 17 yksi yleisten rakennusten tontti (1 500 k-m2), yk- josta asuntotonteilla 16 700 17 si teollisuustontti (1 400 k-m2) ja yksi liikeraken- Yleiskaavan AP-alueet rakennusoikeutta jäljellä asemakaavatonteilla yli 200 k-m2 29 600 67 nusten tontti (5 500 k-m2). Kaikki ovat kaupungin josta asuntotonteilla 29 200 66 omistuksessa. YHTEENSÄ ASUNTOTONTEILLA 45 900 83 C-alueiden asuntotonti t ovat kokonaisuudessaan toteutuneet. Vajaasti toteutuneita tontt eja on pääosin pientaloalueilla.

Kuva. Toteutunut tontti tehokkuus yleiskaavojen asunto- ja keskustatoimintojen alueilla, 01/2010.

54 5.1.3 Alustavat eheytt ämiskohteet Alueen merkitt ävin täydennyskohde tulee ole- maan Niemenrannan alue, joka on tällä hetkellä asemakaavoitusvaiheessa. Tämän työn suurim- mat täydennysalueet ovat Lentävänniemen kes- kustassa. Keskustan täydennysrakentamista on tutkitt u myös erillisessä yleissuunnitelmassa. Tutkitt avaa täydennysrakentamista on alueella yhteensä 130 700 k-m2. Tästä asuntorakentami- sen osuus on 128 300 k-m2 ja muun rakentami- sen 2 400 k-m2. Täydennysalueille on mahdollista sijoitt aa noin 2 400 asukasta.

Kuva. Alustavat eheytt ämiskohteet Lielahti -Lentävänniemi alueella.

55 5.1.4 Vaikutusten arviointi Arvioidut vaikutukset Palveluiden saatavuus ja alakeskusten kehittäminen Palveluiden saatavuus Alueen kouluissa on jonkin verran väljyytt ä ja jat- kossa kouluihin on ollut tarkoitus sijoitt aa nykyis- tä useampia esiopetusryhmiä. Alle kouluikäisten määrän ennustetaan lähtevän kasvuun lähivuo- sina ja heijastuvan myös kouluikäisten määrään myöhemmin. Nykyinen kouluverkko pystyy vas- taanott amaan sekä Niemenrannan alueen asuk- kaat ett ä täydennysrakentamisen asukaslisäyksen, koska Lielahti -talon rakentumisen myötä kouluilta vapautuu ti loja. Mahdollisia piikkejä voidaan hoi- taa siirtokelpoisilla ti loilla. Alakeskukset Lielahti on suunniteltu yhdeksi Tampereen alue- keskuksista. Alueella on vireillä katuraiti oti en yleissuunnitelma, joka yhdessä nykyisten teolli- suusalueilla tapahtuvien muutosten kanssa antaa jatkossa hyvät mahdollisuudet aidon aluekeskuk- sen muodostamiseen. Sijainniltaan alue on myös Kuva. Alakeskuksen jalankulkuvyöhykkeet ja alustavat vetovoimainen kauppapaikka. täydennysrakentamiskohteet.

56 Joukkoliikenne Täydennysrakentamisalueet sijoitt uvat hyvin jouk- Täydennysrakentamiskohteet ja yleiskaavavaran- Liikenne ja väylät koliikennevyöhykkeille lukuun ott amatt a Lentä- not turvaavat Lielahden alueen osalta keskustaan Lentävänniemen täydennysrakentaminen lisää vänniemen pohjoisimpia ja itäisimpiä pieniä täy- suuntautuvat palvelun ja mahdollistavat poikit- Lielahdenkadun ja Lielahden alueen pääväyläs- dennysrakennuskohteita. Katuraiti oti e ja M-Realin taisen palvelutarjonnan lisäämisen. Yleiskaavan tön liikennett ä, mutt a syntyvällä lisäliikenteellä alueen muutos mahdollistavat jatkossa Lielahden C-alueen toteutuminen monipuolistaa Lielahden ei ole olennaista merkitystä väylien sujuvuuteen kaupunginosan voimakkaan kehitt ämisen. maankäytön rakennett a ja lisää joukkoliikenteen eikä liitt ymien toimivuuteen. Niemen, Pohtolan, kysyntää. Alue sijaitsee erinomaisen joukkolii- Lintulammin ja Ryydynpohjan alueiden asumisen Vaikutukset palvelun järjestämiseen kennetarjonnan alueella. täydennysrakentamiskohteiden tuott ama liiken- Lentävänniemen täydennysrakentamiskohteet teen lisäys on vähäinen ja liikenteen sujuvuuden mahdollistaisivat joukkoliikenteen palvelutarjon- Kehitt ämis- ja selvitystarpeet kannalta merkityksetön. nan lisäämisen sekä keskustaan suuntautuvan et- Lentävänniemessä joukkoliikenteen reitti tulisi tä poikitt aisten yhteyksien osalta. saada keskelle aluerakennett a, jott a kävelyetäi- Niemenrannasta on laaditt u osayleiskaavavai- syydet pysyisivät lyhyinä koko alueelta. Lielahdes- heessa useita liikenteellisiä tarkasteluja. Niemen- Ryydynpohjan, Pohtolan ja Niemen alueella täy- sa joukkoliikenteen palveluiden tarjonta on erit- rannan katusuunnitelmien laadinta on vireillä ja dennysrakentamiskohteet turvaisivat keskustaan täin hyvä, mutt a niiden käytett ävyys on heikolla alueen suunnitt elu etenee erillisenä työnä. suuntautuvan joukkoliikennepalvelun. Etenkin tasolla johtuen kävely-ympäristön huonosta to- Niemen alueella on Niemenrannan alueen vaiku- Lielahden yleiskaavan toteutuminen edellytt ää teutuksesta sekä tonteilla ett ä katualueilla. Lie- tus joukkoliikenteen palveluverkkoon merkitt ävä. Lielahdenkadun länsipään sekä Lielahden alu- lahdessa tulisi selvitt ää mahdollisuudet ja keinot Niemenrannan rakentuminen johtaa joukkoliiken- een liikenteen toimivuustarkastelujen laati mis- sujuvan liikennöinnin varmistamiseksi myös reiti l- netarjonnan vähenemiseen Vähäniemenkadulla. ta. Maankäytön tehostaminen Lielahden alueella lä Paasikiventi e – Enqvisti nkatu – Turvesuonkatu edellytt ää alueen kevyen liikenteen verkon laatu- Niemenranta edellytt ää palvelutarjonnan lisää- – Myllypuronkatu. Lielahden alueella tulisi selvit- tason parantamista ja Lielahdenkadun estevaiku- mistä keskustaan suuntaan ja mahdollistaa poikit- tää myös Länsi-Tampereen poikitt aisia joukkolii- tuksen lieventämistä. Raiti oti e mahdollistaa omal- taisen palvelutarjonnan lisäämisen. Niemenran- kenteen yhteyksiä sekä Ylöjärvelle suuntautuvia ta osaltaan Lielahden kaupunginosan voimakkaan nan joukkoliikennepalvelu mahdollistaa tarjon- yhteyksiä. kehitt ämisen. Lielahden liitt yminen raiti oti everk- nan kehitt ämisen myös Lentävänniemen alueella. koon edellytt ää liikenneverkon ja maankäytön ra- Lisäksi Niemenrannan suunnitelmat mahdollista- kenteen uudelleen tutkimista. vat raiti oti eliikenteen.

57 Maisema ja viherverkko sekä ympäristöhäiriöt Viherverkko Lielahti -Lentävänniemen viherverkon merkitt äviä kokonaisuuksia ovat mm. rantavyöhykkeet, Pyhäl- lönpuisto ja Suomensaari sekä Lehti kuusenpuisto ja Niemenpuisto. Lentävänniemessä on kerrosta- lovaltaista asutusta, jolloin viheralueiden merki- tys ja tarve korostuu. Täydennysrakentaminen pystytään pääosin sijoit- telemaan viherverkon kannalta neutraalisti . Täy- dennysrakentamisella voidaan lisäksi kehitt ää ja parantaa viheryhteyksiä Lentävänniemen keskus- tassa sekä Halkoniemenpuiston kohdalla, missä voidaan jäsentää ja parantaa ranta-aluett a. Kuva. Alustavat eheytt ämiskohteet ja yleiskaavojen viherverkko.

Täydennysrakentamisella on merkitt äviä yhteis- Täydennysrakentaminen tukee suurmaiseman ra- ekologista viheryhteytt ä ja nämä vapaat ranta- vaikutuksia viherverkkoon pohjoisella rantavyö- kennett a muutoin paitsi Näsijärven alavan ranta- alueet ovat alueen luonnon merkitt ävä arvokas hykkeellä, joka on nykyisellään yhtenäinen vi- laakson osalta, joka on maisemallisesti merkitt ä- elementti . hervyöhyke. Rantojen viheryhteydet kapenevat vää rantavyöhykett ä. Tälle osalle sijoitt uvien koh- Alueen merkitt ävä eliölajistollinen piirre on lepa- ja paikoin katkeavat; vaikutuksen lieventämiseksi teiden täydennysrakentamisella on merkitt ävä koiden esiintyminen, minkä myötä rantametsis- kaikkien täydennysrakentamiskohteiden toteut- vaikutus rantavyöhykkeeseen ja lähimaisemaan sä on tarve lepakoiden esiintymisen tarkemmal- taminen ei ole suositeltavaa. Ranta-alueiden jat- ja vaikutuksen lieventämiseksi osa kohteista suo- le selvitt ämiselle. Mikäli kaikki täydennysraken- kosuunnitt elussa tulee ott aa viheryhteydet ja toi- sitellaan karsitt aviksi. Alueen kultt uuriarvoja on tamiskohteet rantavyöhykkeessä toteutuvat, on minnalliset reiti t huomioon. suositeltava selvitt ää tarkemmassa suunnitt elus- tällä kohtalaisia vaikutuksia lepakoiden elinoloi- sa. Halkoniemen ranta-alueella rakentamisen vai- Maisema hin. Vaikutuksia voidaan ehkäistä ja lieventää le- kutukset maisemaan ovat merkitt äviä, mutt a hy- Lielahden-Lentävänniemen alueella suurmaise- pakoiden elinympäristövaati mukset huomioivalla vin suunniteltuna myönteisiä. mallisesti merkitt äviä kokonaisuuksia ovat yhte- suunnitt elulla. näinen ja melkein rakentamaton Näsijärven ran- Luonto Alueen pohjoisrantojen täydennysrakentamiskoh- tavyöhyke etenkin Lentävänniemessä sekä Lentä- Lielahden-Lentävänniemen alueella pohjoiset teilla on kohtalainen ekologista yhteytt ä heikentä- vänniemen keskuspuisto eli Pyhällönpuisto. ranta-alueet ovat osa paikallisesti merkitt ävää

58 vä yhteisvaikutus. Halkoniemen kohdalla olevien daan vähentää toteutt amalla vain osa pohjoiselle Jäljelle jääneillä potenti aalisilla alueilla on täy- täydennysrakentamiskohteiden suunnitt elussa on ranta-vyöhykkeelle ehdotetuista täydennysraken- dennysrakentamista yhteensä 122 700 k-m2. Täs- mahdollisuus kehitt ää Suomensaaren ja Halkonie- tamiskohteista. tä asuntorakentamisen osuus on 120 300 k-m2 ja men välistä ekologista yhteytt ä; alueella on ekolo- muun rakentamisen 2 400 k-m2. Täydennysalueil- Halkoniemen ranta-alueella sijaitsevalla kohteella gisen yhteyden parantamistarve. le on mahdollista saada asunnot noin 2 300 asuk- 4 400 065 maiseman arvot tulee ott aa erityises- kaalle. Ympäristöhäiriöt ti huomioon jatkosuunnitt elussa. Yhteytt ä Lentä- Lielahdenkadun läheisyydessä sijaitsevat täyden- vänniemen keskuspuistosta Halkoniemen ranta- Täydennysalueista merkitt ävin on Lentävännie- nysrakentamiskohteet Perkiönlahdenpuiston ym- alueelle on tärkeää kehitt ää ja säilytt ää virkistys- men keskusta. Niemenrannan alue rakentuu päristössä alti stuvat ti eliikennemelulle. Kohteelle käytön kannalta. Kun alueen arvot ja toiminnalli- osayleiskaavan mukaisesti . Lielahden kehitt ä- 4 400 055 aiheutuu hajuhaitt oja jäteveden pump- set tarpeet otetaan huomioon ja ranta-aluett a ke- minen tulee ajankohtaiseksi teollisuusalueiden paamolta. hitetään rantapuistona, vaikutukset ovat myön- muutosten ja mahdollisen katuraiti oti en myötä ja teisiä. se vaati i yleiskaavoitusta. Yhteenveto Viherverkon ja maiseman kannalta kriitti siä koh- Tässä vaikutusarvioinnissa mainituin suosituksin teita ovat ne, joiden täydennysrakentaminen vai- ja lieventämistoimin virkistysalueiden määrä ja kutt aa sekä merkitt ävään viherverkkoon, maise- yhteydet säilyvät riitt ävällä tasolla. Erityisesti on maan sekä ekologisiin ydinalueisiin ja –käytäviin. huomatt ava, ett ä asuinalueet ovat ti iviitä eikä Lie- lahden – Lentävänniemen alueelta ole välitöntä Pohjoiset ranta-alueet ovat osa paikallisesti mer- yhteytt ä laajoille virkistysalueille. Tämä korostaa kitt ävää ekologista viheryhteytt ä sekä kaukomai- vapaiden rantavyöhykkeiden säilytt ämisen tarvet- semassa erott uvaa rantavyöhykett ä. Täydennys- ta. rakentamiskohteilla on merkitt ävä heikentävä yhteisvaikutus pohjoisrannan viheryhteyksille ja eliöstön kannalta merkitt äville ekologisille yhteyk- 5.1.5 Arvioinnissa karsiutuneet kohteet ja sille. Kaupunkikuvallisessa mielessä aikakaudelle yhteenveto eheytt ämiskohteista ominainen Lentävänniemen alkuperäinen raken- Arvioinnin pohjalta Lentävänniemi-Lielahti alu- ne, jossa kahden rakennuskokonaisuuden välissä eelta karsitti in viisi eheytt ämiskohdett a (kohteet kulkee viherakseli ja ympärillä kiertää yhtenäinen 4 400 043, -055, -056, -061 ja -063) maisema- ja ranta-alueiden muodostama vihervyöhyke, pie- viherverkon arvioinnin perusteella. Nämä kaik- nenee ja ositt ain katkeaa täydennysrakentamis- ki sijaitsevat pohjoisilla ranta-alueilla. Kohteiden kohteiden toteutumisen myötä. Vaikutuksia voi- karsinta vähensi asuinrakentamiseen tutkitt ua Kuva. Vaikutusten arvioinnin perusteella karsitut täy- täydennysrakentamista 8 000 k-m2. dennysrakentamiskohteet (kohteet osoitett u vihreällä).

59 5.2 Tesoma ja lähikaupunginosat

5.2.1 Aluekuvaus Väestö Alueella asui vuoden 2009 lopussa yhteensä Tesoman puolen asukasmäärä taas on pysynyt vii- jälkeen 1980 –luvulla, jonka jälkeen asukasmää- 29 200 asukasta. Alueen asukkaista 8,3% eli noin me vuosikymmenet lähes samana. Alueen sisäl- rät ovat jatkuvasti laskeneet. Ainoastaan Risti mä- 2 400 asukasta on alle 7-vuoti aita ja 6,6% eli noin lä on kuitenkin tapahtunut muutoksia siten, et- essä asukasmäärään on saatu pientä kasvua 2000 1 900 asukasta yli 74 –vuoti aita. tä Epilänharjun, Tohlopin ja Lamminpään asukas- –luvun lopun lisärakentamisella. määrä on noussut lisärakentamisen myötä ja van- Työpaikat hojen lähiöiden, Haukiluoman ja Tesoman (Ikurin, Alueella oli vuoden 2007 lopussa yhteensä noin Risti mäen ja Tesomajärven kaupunginosien) asu- 7 850 työpaikkaa. Eniten työpaikkoja oli teolli- kasmäärä on laskenut. Huolestutt avaa on erityi- suudessa (noin 3 900 työpaikkaa) ja kaupan alal- sesti Tesoman aluekeskuksen ympäristön asukas- la (noin 900 työpaikkaa). Teollisuuden työpaikat määrän lasku. Haukiluoman, Risti mäen ja Teso- keskitt yvät Porin radan varren teollisuusalueille majärven kaupunginosien asukasmäärät ovat ol- sekä Myllypuroon. leet korkeimmillaan heti alueiden rakentumisen

Taulukko. Väestökehitys kaupunginositt ain Tesomalla ja lähikaupunginosissa. Lähde: Tampereen kaupungin ti lastollinen vuosikirja 2008-2009. Kuva. Väestönkehitys ikäryhmitt äin Tesomalla ja Tesoma ja 1980 1990 2000 2005 2008 2009 Muutos Muutos lähikaupunginosissa. Lähde: YKR-aineistot. lähikaupunginosat 1990-2009 1980-2009 Yht. 21 883 23 974 26 397 27 530 28 575 29 172 5 198 7 289 Alueen asukasmäärä on kasvanut noin 7 300 Radan eteläpuoli 7 509 8 718 11 152 12 615 13 530 13 919 5 201 6 410 asukkaalla vuodesta 1980 vuoteen 2009. Suurin 201 Epilä 542 545 1 136 1 286 1 373 1 406 861 864 osa alueen kaupunginosista on rakentunut vähi- 210 Kaarila 1 017 1 250 1 452 1 508 1 523 1 511 261 494 228 Villilä 187 497 884 1 017 1 098 1 083 586 896 tellen eri vuosikymmenillä ja niiden asukasmäärä 230 Kalkku 2 089 2 005 2 019 2 044 2 727 3 025 1 020 936 on joko kasvanut tai pysynyt ennallaan. 233 Rahola 3 002 2 685 2 808 3 416 3 445 3 448 763 446 207 Hyhky 672 1 736 2 853 3 344 3 364 3 446 1 710 2 774 Alueen kasvu on painott unut Porin radan etelä- Tesoma 14 374 15 256 15 245 14 915 15 045 15 253 -3 879 204 Epilänharju 476 585 756 837 914 893 308 417 puolelle. Esimerkiksi Hyhkyn asukasmäärä on kak- 223 Tohloppi 1 726 1 594 1 837 1 807 1 933 2 031 437 305 sinkertaistunut vuodesta 1990 vuoteen 2009 lä- 224 Haukiluoma 823 2 280 1 891 1 721 1 661 1 607 -673 784 hinnä Haapalinnan ti iviin kerrostaloalueen raken- 225 Lamminpää 2 637 2 999 3 022 3 069 3 083 3 080 81 443 235 Myllypuro 12 6 14 5 2 4 -2 -8 tamisen vuoksi. Uusinta täydennysrakentamista 237 Ikuri 3 722 4 096 4 459 4 237 4 106 4 187 91 465 löytyy Epilän kaupunginosasta Winterin mutkan 240 Ristimäki 2 695 2 074 1 840 1 857 2 034 2 135 61 -560 243 Tesomajärvi 2 283 1 622 1 426 1 382 1 312 1 316 -306 -967 alueelta sekä Kalkusta.

60 Vuonna 1985 työpaikkoja oli yhteensä noin 6400. lähikirjasto Lamminpäässä. Avoimia varhaiskas- Päivitt äistavarakauppa Teollisuuden työpaikkojen määrä on jonkin ver- vatuspalveluja tarjoavat Hennerin leikkitoimin- Alueen suurin päivitt äistavarakauppa (K-Super- ran kasvanut 1980 –luvulta vaikka teollisuuden takeskus Hyhkyssä ja Länsi-Tesoman päiväkodin market) sijaitsee Tesoman liikekeskuksessa, jos- työpaikkojen suhteellinen osuus on vähentynyt yhteydessä toimiva Länsi-Tesoman kerho. Lisäk- sa palvelee myös Siwa. Muita pienempiä kauppo- esimerkiksi kaupan alan työpaikkojen lisääntymi- si seurakunnalla on useita lasten kerhoja. Alueen ja löytyy Haukiluomasta, Lamminpäästä, Hyhkys- sen vuoksi. Taloudellisen taantuman aikana vuo- urheilukentät sijoitt uvat Lamminpään ja Hyhkyn tä, Epilästä, Tesomajärveltä, Ikurista, Raholasta ja desta 1990 vuoteen 1995 alueelta väheni yhteen- koulujen läheisyyteen sekä Raholaan. Alueella on Kalkusta. sä noin 1600 työpaikkaa, joista lähes puolet teolli- lisäksi Tesoman uimahalli, joka sijaitsee Tesoma- suudesta. Myllypuroon valmistunut uusi yleiskaa- järven pohjoispuolella jäähallin yhteydessä. Palveluiden saatavuus va turvaa alueen työpaikkojen kehitt ymisen. Lähipalvelut Sekä alle kouluikäisten ett ä kouluikäisten lasten Alueella on 13 kaupungin ylläpitämää päiväkoti a. määrän ennustetaan laskevan alueella jonkin ver- Palveluverkko Lisäksi kaupunki ostaa palveluja yksityiseltä Väri- ran vuoteen 2030. Alueen kouluissa on ollut jon- Aluepalvelut pilkun päiväkodilta, joka sijaitsee Epilässä. Alueel- kin verran ti laväljyytt ä ja siitä johtuen esiopetus- Alueella on kaksi yläkoulua; Tesoman koulu ja la toimii myös yksi kaupungin ylläpitämä ja kolme ta on voitu sijoitt aa alueen kouluihin. Esiopetus- Kaarilan koulu. Alueella toimivat Tesoman terve- yksityistä ryhmäperhepäiväkoti a. Alueella toimi- ryhmien siirto on vapautt anut päiväkodeista ti laa ysasema Risti mäessä ja Rahola-Pispalan terveys- vat Tesoman päiväkoti , Tohlopin päiväkoti , Kalkun pienemmille lapsille. Kuitenkin yhä edelleen päi- asema Hyhkyssä. Alueen hammashoitolat toimi- päiväkoti , Haukiluoman päiväkoti , Lamminpään vähoitopaikoista on tällä alueella pulaa erityisesti vat Lamminpään, Tesomajärven ja Raholan kou- päiväkoti , Nahkatehtaan päiväkoti Epilänharjulla, Raholan, Villilän ja Kalkunvuoren alueilla. Hyhkyn ja Huovarin päiväkodit Hyhkyssä, Raholan lujen sekä Tesoman terveysaseman yhteydessä. Alueella on tarvett a myös ikäihmisten palveluil- ja Villilän päiväkodit Raholassa sekä ja Ikurin, Län- Ikäihmisten kotona asumista tukevia palveluja le. Vanheneva väestö tarvitsee myös esteett ömiä, si-Tesoman ja Virontörmän päiväkodit Ikurissa. tarjoavat Pispan palvelukeskus sekä Koti pirti n pal- hissillisiä rakennuksia. velutalo, joissa molemmissa on sekä palvelu- ett ä Alueella annetaan peruskoulun alaluokkien ope- päiväkeskustoimintaa. tusta seitsemässä toimipisteessä: Tesomajärven, Tesoman nuorisokeskus sijaitsee Tesoman alue- Ikurin, Lamminpään, Hyhkyn, Harjun, Raholan ja kirjaston yhteydessä. Alueen toinen kirjasto on Kalkun toimipisteissä. Ikurin toimipisteessä anne- taan opetusta 1.-4. vuosiluokille.

61 Palveluverkon muutokset ÆVuonna 2010 hyväksytyn oppilaitosverkon kehitt ämissuunnitelman mukaan myös Hyhkyn ja Kalkun toimipisteissä järjestetään syksystä 2012 alkaen opetusta vuosiluokille 1.-4. ja sen jälkeen ko. kouluista siirrytään Kaarilan kouluun. Jatkossa Kaarilan koulussa annetaan opetusta peruskoulun 5.-9. vuosiluokille. Kaarilan koulu saa ti loja Kaarilan lukiolta sen siirtyessä Sampolaan. ÆTesoman liikekeskuksen kaavassa on tavoitt ee- na keskitt ää terveysaseman, hammashoitoloi- den, neuvoloiden, kirjaston ja nuorisokeskuk- sen ti lat Tesoman liikekeskukseen. Sen myötä nykyistä terveysaseman, kirjaston ja nuoriso- keskuksen rakennusten purkua tai uutt a käyt- töä voidaan tutkia mm. palveluasumiseen.

Alakeskukset Tesoma on yksi Tampereen aluekeskuksista. Tesoman keskustaa ollaan kehitt ämässä ja tavoit- teena on luoda alueelle kaupallisten ja julkisten palvelujen yhdistävä Tesomatori. Suunnitelmat lähtevät siitä, ett ä julkisista palveluista Tesomato- rille sijoitt uvat Tesoman kirjasto, nuorisokeskus ja terveysasema. Lisäksi alueen neuvoloita ja ham- mashoitoa keskitetään terveysaseman yhteyteen. Kuva. Alakeskuspalvelut, 01/2010. Tämä suunnitelma mahdollistaa vapautuvien alu- eiden maankäytön muutosten esimerkiksi ikäih- misten asumiseen. Näin alueelle saataisiin lisää myös tehostetun palveluasumisen paikkoja.

62 Viherverkko Virkistys Tohloppijärven, Tesomajärven pohjoispuolen ja tuu kaupungin pohjoisrajalla myös Ikurin ja Noki- Tarkastelualueen virkistyspalvelut ovat monipuo- Mustavuoren ympäristöt toimivat niitä ympäröivi- an suuntaan. liset ja niiden saavutett avuus tarkastelualueen en asuntoalueiden aluepuistoina. Mustavuoren asuinalueilta on pääsääntöisesti hyvä. Valtakun- Pyhäjärven, Tesomajärven ja Tohloppijärven ran- aluepuisto latu- ja virkistysreitt eineen on muutt u- nalliset suositukset viheralueiden asukaskohtai- noilla on kullakin kaksi uimapaikkaa. Vaakkolam- massa Kalkunvuoren-Mustavuoren asuinalueiden sesta määrästä toteutuvat koko alueen tasolla min ympäri sekä Tesomajärveltä Epilänharjulle rakentumisen takia. Tällä alueella sijaitsee myös tarkasteltuna reilusti . kulkevat luontopolut. Tohloppijärvellä, Vaakko- historiallisesti merkitt ävä juoksuhautaverkosto, lammilla ja Pyhäjärvellä kiertävät talvisin myös la- Maisema ja kultt uuriympäristö ja osa Mustavuoren aluepuistosta onkin tyypitel- dut. Pyhäjärvellä on pienvenesatamat Raholassa Alue on maisemarakenteeltaan monipuolinen ja ty erikoispuistoksi historiallisten arvojensa vuok- ja Hyhkynlahdessa. Muita tarkastelualueen vir- alueelle sijoitt uu kantakaupungin mitt akaavas- si. Kaupunginosapuistoja tarkastelualueella on kistyspalveluita ovat Mustavuoren laskett elurin- sa huomatt ava maisemallinen solmukohta, jos- neljä: Vaakkolammin ja Tesomajärven ympäris- ne, Vaakonpuiston frisbeegolfrata, Hyhkyn, Raho- sa harjut, vesistöt, laaksot ja kalliomoreeniselän- töt, Raholan Piikahaka sekä Haukiluomanpuisto. lan ja Lamminpään urheilukentät, Risti mäen poh- ne kohtaavat (liite 1). Tämä solmukohta on jao- Tesomajärven kaupunginosapuistosta pohjoiseen joispuolinen tenniskentt ä sekä Ikurin beachvolle- teltavissa edelleen Tohloppijärven ja Vaakkolam- kulkee aluepuistoa pitkin Lamminpään urheilu- ykentt ä. Koirapuistoja alueella on kaksi: Raholan min väliseen Epilänharjun risteyskohtaan sekä majalle sekä Ylöjärven Julkujärvelle ja Metsäky- uimarannan vieressä sekä Leimapuistossa Ikurin Näsijärven, Pyhäjärven ja Vaakkolammin väliselle lään jatkuva seudullinen ulkoilureitti , joka haarau- eteläpuolella.

Kuva. Epilänharjun-Myllypuron yleiskaavoitett u viherpinta-ala Kuva. Epilänharjun-Myllypuron asemakaavoitett u viherpinta-ala (m2) asukasta kohden ti lastoalueitt ain, 05/2010. (m2) asukasta kohden ti lastoalueitt ain, 05/2010.

63 64 kannakselle muodostuvaan solmukohtaan, jossa 1750. Tesoman ja Tohlopin maita raivatti in 1700- le sijoitt uu kasvillisuudeltaan, hyönteistöltään ja myös erilaiset liikenneväylät risteävät. Epilänhar- luvulla niityiksi, ja jo tuolloin Pyhäjärven pohjois- linnustoltaan arvokkaita luontokohteita. jun haarautuneisuus ilmentää maisemarakenteen rantaa kulki merkitt ävä ti eyhteys, nykyinen No- Alueen ekologisesti merkitt ävimpiä viheryhteyk- suuntautuneisuutt a kahtaalle; kaakko-luodesuun- kianti e. Tähän päivään ovat maisemassa säilyneet siä ovat Myllypuro-Leppiojan ympäristö sekä yh- taan ja itälänsisuuntaan. Tätä koordinaati stoa myös Villilän, Raholan ja Kaarilan kartanoiden pi- teys Mustavuoren alueelta Tesomajärvelle ja sii- seurailevat myös alueen pääväylät. Pyhäjärven, hapiirit sekä Gaddin kappeli. 1800-luvun lopussa tä edelleen Lamminpäähän sekä Tohloppijärven Vaakkolammin, Tohloppijärven, Tesomajärven ja avatti in Tampere-Pori rautati e, jonka myötä siirty- kautt a Epilänharjulle. Myllypuron laaksot muodostavat alueen laakso- neestä teollisuustoiminnasta kertoo yhä Winterin verkoston. Rakentaminen on sijoitt unut pääasi- kaunis tehdasympäristö sekä tehtailijoiden vanha Alue sijoitt uu kokonaisuudessaan Pyhäjärven allisesti harjuille ja metsäisille selänteille, joiden huvila-asutus Epilänharjun rinteellä. suurvaluma-alueelle, jonka halki kulkee etelä- jyrkimmät rinteet ja maisemarakennett a korosta- pohjoissuunnassa pintavesien alueellinen pääve- Luontoarvot ja vesisuhteet vat näytt ävimmät laet ovat kuitenkin rakentamat- denjakaja (liite 2). Tämän vedenjakajan itäpuolel- Alueen viherverkon rungon muodostavat kau- tomia. Laaksojen alavimmat alueet ja selänteiden la vedet valuvat Tohloppijärvestä Vaakkolammin pungin keskuspuistoverkostoon kuuluvat Musta- lakialueet ovat maisemarakenteen äärialueita ja kautt a Pyhäjärveen ja länsipuolella Myllypuro si- vuoren alue, Tesomajärvi, Tohloppijärvi ja Vaak- muodostavat tarkastelualueella viherverkon pe- vuhaaroineen kerää vedet Vihnusjärveen, joka kolammi ympäristöineen sekä Epilänharju. Vaak- rusrungon. laskee Nokian puolella Pyhäjärveen. kolammia ympäröivän Vaakonpuiston etelä- ja Alueen maisemakuvaan vaikutt avat keskeisesti luoteisosat on rauhoitett u luonnonsuojelualueik- Tohlopin valuma-alue on järven kokoon nähden 60-luvulla alkanut lähiörakentaminen sekä 1900- si, ja Rasonhaan metsäalue Tohloppijärven lou- pieni ja veden viipymä järvessä on pitkä. Tämä luvun alkupuoliskolla rakentuneet Risti mäen, Ra- naispuolisella Risti mäen pohjoisrinteellä on suo- tekee Tohlopista herkän vedenlaatumuutoksille, holan, Lamminpään ja Ikurin pientaloalueet, mut- jeltu perintömetsäsopimuksella (liite 3). Risti mäki vaikka osin jyrkkien ja rämeisten rantojensa takia ta myös tätä vanhempia historiallisia kerrostumia on luokiteltu myös arvokkaaksi kallioalueeksi. Epi- järvi on toistaiseksi vältt ynyt asutuksen hajakuo- on nähtävissä. 1400-luvulta on ti etoja Tohlopin, länharju ja Risuharjunpuisto ovat säilyneet luon- rmituksen aiheutt amilta välitt ömiltä haitoilta. Va- Hyhkyn ja Pispalan kylistä, Kaarilasta ja Raholasta nonti laisina harjujakson osina, ja Epilänharju on luma-alueeltaan pieni, lähdepohjainen Tesoma- 1500-luvun puolivälistä. Keskiajan lopulla Hyhkyn arvokasta kasvillisuusaluett a. Tarkastelualueen järvi sijaitsee asutuksen keskellä. Näin ollen sii- kylää käytetti in usein käräjäpaikkana. Vanha ky- länsiosaan sijoitt uu yksi kaupungin merkitt ävim- hen kohdistuu voimakas virkistyskäytt öpaine ja länpaikka Pyhäjärven rantatöyräällä on historialli- mistä puroympäristöistä ja lehtoalueista, Mylly- järveen tulevissa valumavesissä näkyvät taajama- sen ajan muinaisjäännöksenä suojeltu ja sen poh- puro, joka on sekä luonnonsuojelualue ett ä Na- asutuksen vaikutukset. Vaakkolampea ovat rasit- joispuoliset peltoaukeat (Huti konpuisto) maise- tura-alue. Juhansuolta laskevat Myllypuron sivu- taneet teollisuus ja hulevesikuormitukset. Järvi mallisesti eritt äin merkitt äviä. 1700-luvun alussa haarat, Leppioja ja sen eteläpuolinen puro, on in- on saneeratt u perusteellisesti , mutt a siitä huoli- myös markkinat siirretti in Tammerkoskelta Harjun ventoitu kasvistollisesti arvokkaiksi pienvesiksi. Li- matt a se on matalana järvenä alkanut kasvaa ran- kankaalle ja Harjun kirkon palon vuoksi Pispalaan säksi Pyhäjärven rannalle ja Mustavuoren alueel- noiltaan umpeen.

65 Yleiskaavavarannot, rakentamatt omat asemakaavatonti t ja jäljellä oleva rakennusoikeus vajaasti toteutuneilla tonteilla. Tesoma ja lähikaupunginosat k-m2 tonttien lkm 5.2.2 Varannot ja rakennusoikeuden toteutu- Yleiskaavavaranto 48 860 neisuus Yleiskaavavaranto, vireillä Alueella on kantakaupungin yleiskaavan yksitt äi- YHTEENSÄ 48 860 siä asuntoaluevarantoja. Suurin yhtenäinen va- rantokokonaisuus on Haukiluomassa. Rakentamattomat asemakaavatontit yleiskaavojen keskusta- ja asuntoalueilla C-alueilla 1 900 4 Rakentamatt omia tontt eja on erityisesti AP- ja AK- alueilla. Näistä osa on tuorett a asemakaavavaran- AK-alueilla 39 400 40 toa, joka toteutuu nopealla aikataululla. Raken- AP-alueilla 73 500 118 tamatt omista tonteista AK-alueilla on 18 asunto- YHTEENSÄ 114 800 162 tontti a (yht. 17 800 k-m2), kaikki kaupungin omis- Jäljellä oleva rakennusoikeus rakennetuilla tonteilla (vajaasti toteutuneet tontit) tuksessa ja 21 liikennealuetontti a1 (yht. 21 000 Yleiskaavan C-alueet rakennusoikeutta jäljellä semakaavatonteilla yli 1000 k-m2 7 400 4 k-m2), joista kaupungin omistuksessa kuusi kpl josta asuntotonteilla 00 (yht. 10 000 k-m2). Kaupungin omistamat asun- totonti t ovat pääosin totutumassa olevaa asema- Yleiskaavan AK-alueet rakennusoikeutta jäljellä asemakaavatonteilla yli 500 k-m2 50 700 25 kaavavarantoa. josta asuntotonteilla 47 900 23 Yleiskaavan AP-alueet rakennusoikeutta jäljellä asemakaavatonteilla yli 200 k-m2 109 200 244 Pientaloalueilla on noin 100 rakentamatonta josta asuntotonteilla 103 300 233 asuntotontti a (yht. 60 000 k-m2), joista kaupunki YHTEENSÄ ASUNTOTONTEILLA 151 200 256 omistaa 34 kpl (yht. 31 000 k-m2) sekä viisi kau- pungin omistuksessa olevaa yleisten rakennus- ten tontti a (yht. 3 500 k-m2) ja kaksi yksityisessä omistuksessa olevaa teollisuustontti a (yht. 9 700 k-m2). Keskusta toimintojen alueilla on kolme asuntotontti a (1 900 k-m2), joista kaupunki omis- taa kaksi (1 500 k-m2). Vajaasti toteutuneita tontt eja on erityisesti AP- alueilla.

1 Liikennealuetonti t ovat pääosin autopaikkojen kortt elialueita (LPA) Kuva. Toteutunut tontti tehokkuus yleiskaavojen asunto- ja keskustatoimintojen alueilla, 01/2010.

66 5.2.3 Alustavat eheytt ämiskohteet Alue on Tampereen vanhaa kaupunkirakennett a ja lähes kokonaan rakentunut. Tästä syystä alueen kehitys tulee jatkossa olemaan täydennysraken- tamisen varassa. Viime vuosina täydennysraken- taminen on keskitt ynyt paljolti radan eteläpuolel- le. Tässä selvityksessä täydennysrakentaminen on suunnatt u erityisesti tukemaan Tesoman aluekes- kusta. Myös Haukiluoma on merkitt ävä täyden- nysrakentamiskohde. Tutkitt avaa täydennysrakentamista alueella on yhteensä 612 500 k-m2. Tästä asuntorakentami- sen osuus on 518 200 k-m2 ja muun rakentami- sen 94 300 k-m2. Täydennysalueille on mahdollis- ta saada asunnot noin 9 900 asukkaalle. Alueella on tarvett a sekä lapsiperheiden ett ä ikäih- misten asunnoille. Lapsiperheille sopivia asuntoja tulisi suunnata erityisesti Haukiluoma-Lammin- pää alueelle. Ikäihmisten ja hissillisten asuntojen tarvett a on erityisesti Tesomalla.

Kuva. Alustavat eheytt ämiskohteet Tesoma ja lähikaupunginosat alueella.

67 5.2.4 Vaikutusten arviointi Arvioidut vaikutukset Palveluiden saatavuus ja alakeskusten kehittäminen Palveluiden saatavuus Sekä alle kouluikäisten ett ä kouluikäisten lasten määrän ennustetaan laskevan alueella jonkin ver- ran vuoteen 2030. Alueen kouluissa on ollut ti la- väljyytt ä ja siitä johtuen esiopetusta on voitu si- joitt aa alueen kouluihin. Täydennysrakentaminen tukee Tesoman ja Lamminpään koulujen säily- mistä alueella. Päivähoitopaikoista on sen sijaan tällä alueella pulaa erityisesti Raholan, Villilän ja Kalkunvuoren alueilla. Radan eteläpuolisten koh- teiden toteutt amisaikataulussa pitää huomioida päivähoidon ja alakoulun kapasiteetti , sillä alueen Kuva. Alakeskuksen jalankulkuvyöhykkeet ja alustavat täydennysrakentamiskohteet. lapsimäärä on kasvanut reilusti yli väestöennus- teen. Tällä hetkellä näytt äisi siltä, ett ä kohteiden Alakeskukset olisi hyvä toteutua aikataulullisesti vuoden 2020 Tesoma on yksi Tampereen aluekeskuksista. Täy- jälkeen. dennyskohteet tukevat alueen kehitt ämistä ja Vaikka radan pohjoispuolella olisin palveluissa ti - palveluiden säilymistä. Alueella on tarvett a se- laa, radan eteläpuolelta on vaikea ohjata asukkai- kä perheasunnoille ett ä ikäihmisten palveluille. ta radan pohjoispuolen palveluihin. Myös Tohlop- Vanheneva väestö tarvitsee esteett ömiä, hissilli- pijärven eteläpuolella sijaitseva täydennysalue siä rakennuksia. Osa Tesoman alueen täydennys- tukeutuu eteläpuolen palveluihin hyvien kevyen kohteista tulisi toteutt aa ikäihmisten asuntoina. liikenteen yhteyksien vuoksi. Tesoman kehitt äminen vaati i kiireellisesti tuek- seen yleissuunnitelmaa, jossa täydennysrakenta- misen ja työpaikka-alueiden määrä sekä palvelui- den kehitt äminen tutkitaan yhdessä.

68 Joukkoliikenne Täydennysrakentamisalueet sijoitt uvat pääosin Vaikutukset palvelun järjestämiseen täydennysrakentaminen edellytt äisi linjastomuu- hyvin joukkoliikennevyöhykkeille. Myllypuronka- Kalkun ja Raholan alueella täydennysrakentami- tosta, mutt a mahdollistaisi mm. poikitt aisyhte- dun varren täydennysrakentamisalueet mahdol- nen ei lisäisi palvelutasoa, mutt a se tukisi nykyis- yksien kehitt ämisen Lielahteen. Risti mäen radan listavat poikitt aisyhteyden (Tesoma-Lielahti ) ke- tä palvelutasoa vaikka seutuliikenne siirtyisi käyt- varren kohteilla voi olla merkitystä lähijunaliiken- hitt ämisen. tämään moott oriti etä. Poikitt aisten yhteyksien teen pitkän tähtäimen kehitt ämisen kannalta. osalta täydennysrakentaminen mahdollistaisi pal- Alueiden kehitt äminen yksinomaan asuinrakenta- Tesomankadun eteläpuolinen käytt ötarkoituk- velutarjonnan lisäämisen. misen tarpeisiin ei ole joukkoliikenteen kannalta senmuutosalue Ikurissa on kaksijakoinen. Jouk- edullista. koliikenteen näkökulmasta alueen kehitt äminen Ikurin alueella täydennysrakentaminen turvaisi työpaikka-alueena lisäisi liikenteen hoidon talo- keskustaan suuntautuvan palvelun ja edellytt äisi Lamminpään, Tohlopin sekä Kaarilan ja Epilän alu- udellisuutt a. Alueen muutt uminen asuinalueek- Tesomankadun varressa palvelutarjonnan lisää- eilla täydennysrakentaminen turvaisi keskustaan si edellytt ää merkitt ävää joukkoliikennetarjon- mistä, minkä vaikutus liikennöinti kustannuksiin suuntautuvan palvelun. Lamminpään ja Tohlopin nan lisäämistä ja aiheutt aa siten lisäkustannuksia. olisi negati ivinen. Poikitt aisten yhteyksien osalta osalta se myös mahdollistaisi poikitt aisen palve- Risti mäen ja Epilän alueella täydennysalueiden vaikutus olisi palvelutarjonnan lisäämisen mah- lutarjonnan lisäämisen. Joukkoliikennetarjonta sijoitt uminen radan kahdelle puolelle aiheutt aa dollistava. Toisaalta Ikurin alueen osalta ei ole Lamminpään ja Tohlopin alueilla perustuu kau- haasteen tasapainoisen joukkoliikennetarjonnan ti edossa, kytkeytyisikö Tesomankadun eteläpuo- pungin sisäisten linjojen lisäksi seutuliikenteen järjestämiselle. linen käytt ötarkoituksenmuutosalue lähijunalii- linjoihin. Seutuliikenteen rooli voi jatkossa kas- kenteen kehitt ämiseen. vaa. Nokianti ellä ja Pispalan valtati ellä on valmiik- Ranta-Kaarilan kohteet sijoitt uvat hyvien joukko- si erinomainen joukkoliikennetarjonta, jota ei tar- liikennevyöhykkeiden ulkopuolelle. Alueiden ra- Haukiluoman, Tesomajärven ja Risti mäen osalta vitsisi täydentää lisärakentamisen vuoksi. Ranta- kentamisella voidaan tukea nykyisen joukkoliiken- täydennysrakentaminen edellytt äisi palvelutar- Kaarilan kohteet parantaisivat nykyisen joukkolii- teen palvelun säilyminen, mutt a niitä ei pitäisi to- jonnan lisäämistä keskustan suuntaan ja mahdol- kennepalvelun taloudellisuutt a, mutt a eivät mah- teutt aa sellaisella tehokkuudella, joka aiheutt aa listaisi poikitt aisen tarjonnan lisäämisen. Palve- dollistaisi tarjonnan lisäämistä. tarvett a palveluiden lisäämiseen. lutason parantuminen lisäisi matkustajamääriä myös täydennysrakentamisen ulkopuolisilla alu- eilla. Käräjätörmän ja Tesoman jäähallin alueella

69 Liikenne ja väylät Kalkun, Villilän, Raholan, Kaarilan ja Hyhkyn aluei- kadun liikenneturvallisuuden parantamistarpei- si liikenneturvallisuuskysymyksiä palveluiden si- den täydennysrakentamiskohteiden tuott ama lii- den selvitt ämistä erityisesti kevyen liikenteen nä- jaitessa osaksi myös radan eteläpuolella. Päätulo- kenteen lisäys on vähäinen eikä sillä ole olennais- kökulmasta asutuksen laajentuessa kadun etelä- suunta alueelle olisi todennäköisesti Epilänkadun ta merkitystä kyseisten alueiden liikenteen suju- puolelle. suunta. vuuteen. Tesoman valtati en varteen radan ja Kolismaanka- Maisema ja viherverkko sekä Myllypuronkadun osalta on käynnistett y liikenne- dun väliin on sijoitett u merkitt ävä täydennysra- ympäristöhäiriöt selvityksen laati minen liitt yen Haukiluoman täy- kentamiskohde, joka toisi ositt ain myös asutusta dennysrakentamiseen. Selvityksessä tutkitaan nykyiselle työpaikka-alueelle sekä muutt aisi myös Viherverkko Myllypuronkadun liikenteellinen toimivuus nykyi- alueen yleisilmett ä ja liikenneolosuhteita. Alue on Tesoman alueella on laajoja viheraluekokonai- sillä liikennejärjestelyillä ja määritetään tarvitt a- tällä hetkellä yksinomaan työpaikkarakentamisen suuksia järvien ja lampien yhteydessä, mutt a Py- vat liikennejärjestelyt vuonna 2030 huomioiden aluett a. Tesoman valtati ehen liitt yvän liikenteen häjärven rantapuistot ovat jääneet kapeiksi. Muu- Haukiluoman, Tesoman, Kolmenkulman ja Lielah- määrä lisääntyisi olennaisesti nykyisestä. Täyden- tamat osa-alueen täydennysrakentamiskohteista den alueiden maankäytön muutokset. nysrakentamiskohteen toteutumisen myötä syn- sijoitt uvat osaksi viherverkkoa ja kaventavat sitä. tyy tarve muutt aa Tesoman valtati en ja Kokkolan- Suurimmalla osalla näistä kohteista haitt avaiku- Tesomankadun ja Tesoman valtati en lähialueelle kadun liitt ymä liikennevalo-ohjatuksi nelihaara- tus on vähäinen. on keskitt ynyt runsaasti sekä asumisen ett ä muu- liitt ymäksi sekä samalla ta täydennysrakentamista. Niiden liikenteellinen ti ivistää ja jäsentää liitt y- Suurin osa täydennysrakentamiskohteista on pys- yhteisvaikutus Tesoman valtati en liitt ymien toi- mää. Myös Tesoman valtati en ja Kolismaankadun tytt y sijoitt amaan viherverkon kannalta edullises- mivuuteen tulee selvitt ää, erityisesti Nokianti en liitt ymää tulee parantaa, mm. liitt ymän näkemien ti . Myönteisiä vaikutuksia saavutetaan Tohloppi- ja Tesoman valtati en liitt ymän toimivuus. Maan- ja jäsentyvyyden sekä kevyen liikenteen turvalli- järven pohjoispuolella, missä täydennysrakenta- käytön kehitt yessä Tesoman alueella tulee alu- suuden osalta. minen sijoitt uu sisääntuloväylän varteen. Hyvin een kevyen liikenteen verkon laatutasoa paran- Tohlopinrannan täydennysrakentamiskohteen to- suunniteltu asuinrakentaminen voi olla katua pa- taa. Tesoman valtati en estevaikutus ja vaikutus teutt aminen edellytt ää Epilänkadun ja Tohlopin- rempi reuna viheralueelle. Useilla kohteilla täy- kevyen liikenteen ylitysten turvallisuuteen tulee rannan liitt ymän turvallisuuden parantamista ja dennysrakentamisen haitalliset vaikutukset voi- huomioida täydennysrakentamisen jatkosuunnit- näkemäesteiden leikkausta. Liikenteen lisäys ei daan vältt ää ott amalla huomioon toiminnallis- telussa. Tesomankadun eteläpuoliset käytt ötar- ole suuri, mutt a täydennysrakentaminen toisi ten yhteyksien tarpeet. Tällaisia kohteita on mm. koituksen muutoskohteet edellytt ävät Tesoman- Tohlopinrannan varteen lisää asutusta ja korostai- Tesomajärven eteläpuolella.

70 kiin. Tohloppijärven pohjoispuolella saadaan hy- vällä suunnitt elulla myönteisiä vaikutuksia myös puiston maisemakuvaan. Pyhäjärven rantavyöhykkeessä sekä Kett ukallion- Pehtoorinpuiston ett ä Simolanpeltojen täyden- nysrakentamiskohteet sijoitt uvat suurmaisemal- lisesti näkyvästi . Simolanpeltoihin liitt yy lisäksi kultt uuriarvoja ja välitt ömästi kohteen eteläpuo- lelle sijoitt uu vanha kylänpaikka. Alueen kultt uu- riarvot tulee selvitt ää tarkemmassa suunnitt elus- sa. Lähimaisemaan kohtalaisesti vaikutt avia kohtei- ta on Tohloppijärven länsipuolella avoimen niit- tyalueen reunassa sekä Vaakkolammin länsipuo- lella kaupunkikuvallisesti merkitt ävän rivitaloalu- een ja Gaddin kappelin välissä. Kaarilassa sijaitse- Kuva. Alustavat eheytt ämiskohteet ja yleiskaavojen viherverkko. vien täydennysrakentamiskohteiden välitt ömässä läheisyydessä on kultt uuriarvoja. Vaikutuksia voi- Viherverkolle aiheutuu merkitt äviä vaikutuksia majärven, Tohloppijärven ja Vaakkolammin ym- daan lieventää tarkemman suunnitt elun yhtey- Pyhäjärven rantavyöhykkeessä ns. Simolanpel- päristöt sekä Kaarilan ns. Simolanpeltojen alue dessä. loilla sekä lännempänä Kett ukallion-Pehtoorin- vanhoine kylänpaikkoineen ja Pyhäjärven ranta- Luonto puiston ympäristössä. Näillä alueilla täydennys- vyöhyke. Täydennysrakentaminen tukeutuu hyvin Tesoman ja lähikaupunginosien tarkastelualueen rakentaminen sijoitt uu osin merkitt ävälle viher- maisemakuvaan muutamia poikkeuksia lukuun merkitt ävimmät luonnnonsuojelulliset elementi t verkon osalle. Rantavyöhyke on hyvin kapea ja ul- ott amatt a. ovat Vaakkolammin-Likokallion luonnonsuojelu- koilureitt ejä on heikosti . Täydennysrakentaminen Kaupunkikuvallisesti merkitt äviä maisemakoko- alue ja Myllypuron luonnonsuojelualue, joka on heikentää ehdotetussa laajuudessa viher- ja vir- naisuuksia ovat väylien varret. Tesomankadun myös valtakunnallisen lehtojensuojeluohjelman kistysaluett a merkitt ävästi . Myös Vaakkolammin varrella nykyisten teollisuus- ja pysäköinti aluei- aluett a sekä Natura-aluett a. Merkitt äviä luonnon- länsipuolisella täydennysrakentamiskohteella on den kehitt ämisellä on merkitt ävää myönteistä arvoja ovat myös liito-oravaesiintymät eri puolilla viherverkkoa kaventava vaikutus. vaikutusta alueen maisemakuvassa. Myllypuron- aluett a. Näihin luonnon arvoalueisiin liitt yvät kiin- Maisema kadun varrella täydennysrakentamisella voidaan teästi alueen ekologiset yhteydet. Tesoman ja lähikaupunginosien suurmaisemal- saavutt aa kohtalaisia myönteisiä kaupunkikuval- lisesti merkitt ävimpiä kokonaisuuksia ovat Teso- lisia vaikutuksia ja korostaa sisääntuloa kaupun-

71 Täydennysrakentaminen ei uhkaa merkitt ävimpiä Radanvarren vanhoilla teollisuusalueilla (käytt ö- nessä sijaitsevilla kohteilla 4 400 051 ja 4 400 052 luonnonarvoja. Paikallisia ekologisia yhteyksiä on tarkoituksen kohteet nro 4 400 020, 4 400 017, on tärkeä merkitys alueen virkistyskäytölle, sil- täydennysrakentamisen yhteydessä mahdollista 4 400 027 ja 4 400 144, ks. liite 6) on pilaantu- lä Pyhäjärven rantavyöhyke on tällä kohtaa hyvin parantaa. Myllypuron valuma-alueella sijaitsevilla neen maaperän selvitystarve. Pilaantuneisuus tu- kapea ja ulkoilureitt ejä on heikosti . Lisäksi alueen täydennysrakentamiskohteilla erityistä huomiota lee selvitt ää myös kohteessa 4 400 047. Tohlopin- pohjoispuolisella valtati ellä on selkeä estevaiku- on kiinnitett ävä pintavalumavesien hallintaan si- rannan teollisuusalueella kohteessa 4 400 040 tus pohjoisen suuntaan virkistyskäytön näkökul- ten, ett ei Natura-alueen vesitaloudelle ja veden alueella on todett u maaperän pilaantuneisuus ja masta. Rakentamisen myötä, mikäli täydennysra- laadulle aiheudu haitt oja. kunnostustarve. Itäisessä kohteessa radanvarres- kentamista toteutetaan ehdotetussa laajuudessa, sa 4 400 021 on todett u raskaan teollisuuden häi- virkistysalue pienenee merkitt ävästi ja virkistys- Alueen eliöstön kannalta merkitt ävimpiä pohjois- riövaikutuksia, joiden riskit on otett ava huomioon käytt öön kohdistuva haitallinen vaikutus on vä- eteläsuuntaisia ekologisia yhteyksiä ovat Myllypu- maankäytön suunnitt elussa (Seveso-direkti ivi). hintään kohtalainen. Maisemaan ja kultt uuriar- ron luonnonsuojelualueen ympäristö sekä Hauki- Konsultointi vyöhyke on huomioitava Ikurin puo- voihin vaikutus on merkitt ävä. luoman – Tesomajärven – Mustavuoren viheralu- len suunnitt elussa. eet. Näistä itäisempi yhteys kapenee hieman kes- Myllypuron valuma-alueella sijaitsevilla täyden- kiosistaan, mutt a heikennys on kokonaisuuden Yhteenveto ja kriitti set kohteet nysrakentamiskohteilla erityistä huomiota on kannalta vähäinen. Kriitti siä kohteita ovat ne, jotka vaikutt avat se- kiinnitett ävä pintavalumavesien hallintaan siten, kä merkitt ävään viherverkkoon, maisemaan se- ett ei Natura-alueen vesitaloudelle ja veden laa- Alueen eliöstön kannalta paikallisesti merkitt ä- kä ekologisiin ydinalueisiin ja –käytäviin. Tällaisia dulle aiheudu haitt oja. Tesomakadun-Tohlopinka- vimpiä länsi-itäsuuntaisia ekologisia yhteyksiä alueita ovat mm. Tesomajärven ja Vaakkolammin dun risteyksen ympäristön ekologiset yhteydet on ovat Myllypuronkadun varsi, Tesomajärven – Toh- ympäristöt. otett ava tarkemmassa suunnitt elussa huomioon. loppijärven ympäristöt sekä Pyhäjärven ranta- metsät. Myllypuronkadun varren ekologinen yh- Vaakkolampea ympäröivä alue on luokiteltu mer- Tesoman radanvarren vanhoilla teollisuusalueilla teys tulee huomioida tarkemmassa suunnitt elus- kitt äväksi viherverkon osaksi; alueella on myös tulisi ott aa huomioon mahdolliset rakennushisto- sa. Tesoman valtati en ja Tohlopinkadun risteyk- merkitt äviä luonnonsuojelullisia arvoja. Ehdotet- rialliset arvot käytt ötarkoituksen muutoksia suun- sen ympäristöön sijoitt uvilla täydennysrakenta- tujen täydennysrakentamiskohteiden myötä alue niteltaessa. Pääväylien ja radan varren täydennys- miskohteilla ekologisia yhteyksiä tulee kehitt ää kaventuu lännessä ja Vaakkolammin-Likokallion rakentamisella on myönteistä vaikutusta kaupun- tarkemmassa suunnitt elussa. luonnonsuojelualueen ekologinen jatkumo niuk- kikuvaan sekä meluhaitt oihin. kenee. Eniten haitt avaikutusta on täydennysra- Ympäristöhäiriöt Tesoman alueelle jää täydennysrakentamisen jäl- kentamiskohteella 4 400 049. Suuri osa alueen eheytt ämiskohteista sijaitsee keenkin laajoja viheralueita ja tässä vaikutusarvi- junaradan tai isojen teiden läheisyydessä, ja alti s- Kaarilan ns. Simolanpeltoihin (kohde 4 400 053) oinnissa mainituin suosituksin ja lieventämistoi- tuvat siten raideliikenne- tai ti eliikennemelulle ja liitt yvät kultt uuriarvot tulee selvitt ää jatkosuun- min virkistysalueiden määrä ja yhteydet säilyvät tärinälle. Tesomankadun ja junaradan väliset täy- nitt elun yhteydessä. Kohteella 4 400 053 ja län- riitt ävällä tasolla. dennysrakentamiskohteet ovat melualueella, ra- dasta voi tulla tärinävaikutusta.

72 5.2.5 Arvioinnissa karsiutuneet kohteet ja yhteenveto eheytt ämiskohteista Arvioinnin pohjalta Tesoma ja lähikaupunginosat Merkitt ävimmät täydennysrakentamiskohteet si- misen ja työpaikka-alueiden määrä sekä palvelui- alueelta karsitti in kuusi eheytt ämiskohdett a (koh- jaitsevat Tesoman aluekeskuksessa ja Haukiluo- den kehitt äminen tutkitaan yhdessä. Myös Hau- teet 4 400 019, -021, -035, -038, -048 ja -049). man alueella. Tesoman kehitys on pitkälti täyden- kiluoman kehitt äminen vaati i yleissuunnitelmaa. Kohteet 4 400 019 ja -021 karsitti in ensisijaisesti nysrakentamisen varassa, sillä Länsi-Tampereella Mikäli Tampereelle rakennetaan raiti oti e ja se kul- ympäristöhäiriöiden perusteella. Vaakkolammin ei enää ole ti laa kokonaan uusille kaupunginosil- kee Pispalanvalti en kautt a Lielahteen, tulee Vai- läheisyydessä sijaitseva kohde 4 400 049 karsitti in le. Tesoman kehitt äminen vaati i kiireellisesti tuek- ti naron alue vaati maan maankäytön tarkempaa viherverkon riitt ävän laajuuden ja luontoarvojen seen yleissuunnitelmaa, jossa täydennysrakenta- suunnitt elua. perustella ja 4 400 048 kultt uuriympäristön arvo- jen perusteella. Kohde 4 400 035 jätetti in pois vi- herverkon toiminnallisten yhteyksien kehitt ämi- sen takia. Kohde 4 400 038 karsitti in vaikean lii- kenteellisen toteutuksen sekä paikallisen viheryh- teyden takia. Kohdett a 4 400 022 ei karsitt u tässä vaiheessa pois, mutt a se tulee vaati maan tarkem- paa tarkastelua avoimien maisemati lojen arvojen näkökulmasta. Kohteiden karsinta vähensi asuin- rakentamiseen tutkitt ua täydennysrakentamista 37 200 k-m2. Jäljelle jääneillä potenti aalisilla alueilla on täy- dennysrakentamista yhteensä 575 300 k-m2. Täs- tä asuntorakentamisen osuus on 481 000 k-m2 ja muun rakentamisen 94 300 k-m2. Täydennys- alueille on mahdollista saada asunnot noin 9 200 asukkaalle. Kuva. Vaikutusten arvioinnin perusteella karsitut täydennysrakentamiskohteet (kohteet osoitett u vihreällä).

73 5.3 Härmälä-Koivistonkylä-Iidesjärvi

5.3.1 Aluekuvaus Väestö Alueella asui vuoden 2009 lopussa yhteensä noin 23 500 asukasta. Alueen asukkaista 7,1 % eli noin Taulukko. Väestökehitys kaupunginositt ain Härmälä-Koivistonkylä-Iidesjärvi –alueella. 1 700 asukasta on alle 7-vuoti aita ja 6,9 % eli noin Lähde: Tampereen kaupungin ti lastollinen vuosikirja 2008-2009. Härmälä-Koivistonkylä- Muutos Muutos 1 600 asukasta yli 74 –vuoti aita. 1980 1990 2000 2005 2008 2009 Iidesjärvi 1990-2009 1980-2009 Alueen asukasmäärä on kasvanut noin 4 800 asuk- Yht. 18 715 17 441 20 031 22 404 23 527 23 532 6 091 4 817 kaalla vuodesta 1980 vuoteen 2009. Alueen asu- Hatanpää 122 (XXII) 135 52 2 067 2 988 2 892 2 855 2 803 2 720 kasmäärän kasvua selitt ää pääosin uusien asuin- Järvensivu 130-Vuohenoja 131 2 029 1 954 1 982 2 010 1 986 1 988 34 -41 alueiden rakentaminen Hatanpäälle 1990 –luvun lopulla ja Muoti alaan 2000 –luvulla. Myös Härmä- Iidesjärven eteläpuoli 6 137 5 025 4 843 4 994 5 564 5 475 450 -662 län eteläosan täydennysrakentaminen 1980 –lu- 123 Viinikka (XXIII) 1 664 1 402 1 494 1 378 1 369 1 352 -50 -312 vulla ja länsiosan täydennysrakentaminen 2000 124 Nekala (XXIV) 1 596 1 236 1 179 1 111 1 083 1 089 -147 -507 125 Vihioja (XXV) 148 82 49 75 64 68 -14 -80 –luvulla sekä Korkinmäen lisärakentaminen 1990- 126 Jokipohja (XXVI) 2 729 2 305 2 121 2 054 1 931 1 776 -529 -953 ja 2000 –luvuilla ovat lisänneet alueen asukas- 135 Muotiala 3) 0 0 0 376 1 117 1 190 1 190 1 190 määrää. Jokipohjan ja Nekalan pientalovaltaisil- la asuinalueilla asukasmäärät ovat jo pitkään ol- Härmälä 5 161 5 067 5 067 5 927 6 551 6 734 1 667 1 573 leet laskussa. Myös vanhoilla pientalovaltaisilla 301 Härmälä 2 573 2 987 3 162 3 921 4 133 4 170 1 183 1 597 Viinikan, Rautaharkon ja Järvensivun asuinalueil- 303 Rantaperkiö 2 588 2 080 1 905 2 006 2 418 2 564 484 -24 la asukasmäärät ovat selvästi alhaisemmat kuin Koivistonkylä 5 253 5 343 6 072 6 485 6 534 6 480 1 137 1 227 1980 –luvulla. 306 Rautaharkko 874 623 569 545 558 564 -59 -310 309 Taatala 1 145 883 850 1 052 1 026 1 013 130 -132 312 Koivistonkylä 1 807 1 772 1 898 1 902 1 905 1 880 108 73 315 Veisu 573 1 169 1 692 1 475 1 506 1 495 326 922 316 Korkinmäki 411 440 651 1 046 1 091 1 073 633 662 318 Nirva 443 456 412 465 448 455 -1 12

Kuva. Väestönkehitys ikäryhmitt äin Härmälä- Koivistonkylä-Iidesjärvi –alueella. Lähde: YKR-aineistot.

74 Työpaikat Palveluverkko Alueella oli vuoden 2007 lopussa yhteensä noin Aluepalvelut Alueen lähikirjastot sijaitsevat Härmälän, Nekalan 18 700 työpaikkaa. Eniten työpaikkoja oli teolli- Alueella yläkouluina toimivat Hatanpään koulu ja Koiviston koulujen yhteydessä. Alueella on kak- suudessa (noin 5 700 työpaikkaa), kaupan alalla Rantaperkiössä ja Tampereen yliopiston ylläpi- si nuorisokeskusta; Koivistonkylän nuorisokeskus (noin 3 500 työpaikkaa), liike-elämän palveluissa tämä Tampereen normaalikoulu. Lisäksi Muoti a- sijaitsee Koiviston koulun yhteydessä ja Rantaper- (noin 2 500 työpaikkaa) sekä terveydenhuolto- ja lassa toimii yksityinen Tampereen Rudolf Steiner kiön nuorisokeskus siirtokelpoisissa ti loissa Ran- sosiaalipalveluissa (noin 2 400 työpaikkaa). Isoim- –koulu, joka antaa opetusta 1.-9. vuosiluokille. taperkiön kentän vieressä. pia työpaikkojen keskitt ymiä ovat Hatanpään val- tati en varren toimisto- ja teollisuusalueet, Hatan- Alueen terveysasemana palvelee Hatanpään ter- Lähipalvelut pään terveysasema ja sairaala sekä Kalmarin teh- veysasema. Terveysaseman yhteydessä on myös Alueella toimii yhdeksän kaupungin ylläpitämää dasalue Härmälässä. hammashoitola. Muut hammashoitolat sijaitse- päiväkoti a ja yksi yksityinen päiväkoti (päiväkoti vat Hatanpään, Nekalan ja Koiviston koulujen yh- Pihlaja Koivistonkylässä). Lisäksi kaupunki ostaa Vuonna 1985 työpaikkoja oli noin 12 000. Vuo- teydessä. Ikäihmisten kotona asumista tukevia palveluja yksityisiltä Steiner-päiväkodeilta Muo- desta 1985 vuoteen 2007 liike-elämän palvelui- päiväkeskuspalveluja tarjoavat Kuuselan seniori- ti alassa ja Järvensivulla. Kaupungin ylläpitämät den työpaikkojen määrä on viisinkertaistunut ja keskus Härmälässä ja Nekalan palvelu- ja päivä- päiväkodit ovat Viinikan, Nekalan, Muoti alan, Vei- terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen yli kaksin- keskus. Avoimia varhaiskasvatuspalveluja on tar- sun ja Koivistonkylän päiväkodit sekä Lepolan ja kertaistunut. Myös teollisuuden ja kaupan työ- jolla Kuuselan pikkukerhossa Kuuselan palvelu- Härmälän päiväkodit Härmälässä, Tuomikujan paikkojen määrä on lisääntynyt vastaavana ai- keskuksessa Härmälässä, Kukkapellon kerhossa päiväkoti Rantaperkiössä ja Kukkapellon päiväko- kana. Taloudellisen taantuman aikana vuodes- Kukkapellon päiväkodin yhteydessä Hatanpäällä, ti Hatanpäällä. ta 1990 vuoteen 1995 alueelta väheni yhteensä Koivistonkylän kerhossa ja Muoti alan kerhossa noin 2 700 työpaikkaa. Eniten työpaikkoja väheni Alueella on viisi alakoulua; Härmälän, Koiviston, Muoti alan koulun ja päiväkodin yhteydessä. Myös rakentamisesta ja kaupan alalta Järvensivun ja Nekalan koulut sekä Nekalan kou- muut palveluntuott ajat järjestävät alueella avoin- lun Muoti alan toimipiste, jossa annetaan opetus- ta varhaiskasvatusta. ta 1.-2. vuosiluokille. Lisäksi alaluokkien opetusta annetaan alueella toimivissa yhtenäisissä perus- kouluissa.

75 Päivitt äistavarakauppa Alakeskukset Alueen suurimmat kaupat ovat Prisma Taatalas- Alueelle ei sijoitu omaa erillistä alakeskusta. Sen sa ja K-Supermarket Vihiojan alueella. Pienempiä sijaan Hatanpään alue täytt ää kaikki alakeskuskri- päivitt äistavarakauppoja on Härmälässä, Ranta- teerit julkisten palvelujen määrän, joukkoliiken- perkiössä, Hatanpäällä, Jokipohjan alueella ja Koi- teen ja väestön osalta. Vain päivitt äistavarakau- vistonkylässä. pan verkossa on puutt eita. Alueella on myös työ- paikkoja, joten sen kehitt äminen kaupallisten pal- velujen ja kevyenliikenteen osalta vetovoimaisek- Palveluiden saatavuus si alakeskukseksi olisi mahdollista. Sekä alle kouluikäisten ett ä kouluikäisten lasten määrän arvioidaan pysyvän alueella suunnilleen nykyisellä tasollaan vuoteen 2030. Etelän palvelu- alueen ikäihmisten palveluiden osalta on laaditt u vuonna 2010 kokonaissuunnitelma ja myös lisätt y alueella palveluita mm. Nekalan päiväkeskus, jon- ne myös alueen palvelukeskus sijoitt uu.

Palveluverkon muutokset ÆOppilaitosverkon kehitt ämissuunnitelmassa päätetti in, ett ä Järvensivun koulussa tulevai- suudessa syksystä 2015 alkaen annetaan ope- tusta vuosiluokille 1.-4. vuosiluokille ja koulua jatketaan Sammon koulussa. ÆSivistys- ja elämänlaatupalvelujen palvelu- verkon kehitt ämissuunnitelman valmistelu käynnistyy keväällä 2011, tässä yhteydessä käydään läpi myös kaupungin kirjastoverkko. ÆEtelän palvelualueen sekä Hervannan ja Hallilan alueiden osalta on käynnistett y päi- vähoidon palveluverkon kokonaistarkastelu. Tavoitt eena on, ett ä tarkastelu saadaan tehtyä tämän vuoden aikana. Kuva. Alakeskuspalvelut, 03/2011.

76 Viherverkko Virkistys Tarkastelualueen aluepuistoina toimivat Kalevan- tu reheviin järviin soveltuvilla lajeilla. Talvisin jär- taan sijoitt uu alueen ainoa uimaranta ja järven harju, Iidesjärven ympäristö ja Härmälän ranta- ven jäälle ajetaan latu. Vilkastunut ihmistoiminta jäälle ajetaan talvisin olosuhteiden salliessa myös puisto. Kalevanharjun rinteillä kulkevat reiti t yh- on vähentänyt alueen luonnonsuojelullisia ja vir- jäälatu Rantaperkiön edustalta Viikinsaaren suun- distävät Kalevan ja Järvensivun toiminnallises- kistyskäytöllisiä arvoja, ja Iidesjärven ympäristön taan. Soutukeskuksella, Rantaperkiössä ja Här- ti toisiinsa. Harjulla sijaitsevilla viheralueilla on maankäytt ö-/kehitt ämisvaihtoehtoja perhepuis- mälänsaaressa on pienvenesatamat. Tarkastelu- arvoa osana kaupunkia halkovaa geologisesti ja tosta ositt aiseen rakentamiseen tutkitaan parai- alueen kaupunginosapuistot ovat pääosin raken- maisemallisesti arvokasta harjumuodostumaa. kaa. nett uja viheralueita. Vihiojan varteen, Jokipohjan Sen eteläpuolella Iidesjärvi muodostaa yhdessä kaupunginosapuistoon sijoitt uu frisbeegolf-rata. Härmälän rantapuistossa on yhä kultt uuriperäis- Kirkkosuon alueen kanssa yhden kaupungin mer- Härmälän-Rantaperkiön kaupunginosapuistoko- tä kasvillisuutt a ja jäänteitä vanhoista huviloista. kitt ävimmistä avoimista ja puoliavoimista maise- konaisuuteen kuuluu lintujen tarkkailuun soveltu- Tämä aluepuisto liitt yy Vihilahden ylitt ävän sillan mati lakokonaisuuksista ja toimii osana koko kau- va Vähäjärvi. Järven ympäri kiertää kevyen liiken- kautt a Hatanpään erikoispuistoalueisiin; mm. ar- punkia palvelevaa keskuspuistoverkostoa. Iides- teen reitti , ja alueella on myös polkuja ja pitkos- boretumiin, kivikkopuutarhaan ja historialliseen järven vesi ei ole uimakelpoista, mutt a siitä huo- puita. Vähäjärven länsipuolella ja Härmälän-Ran- puistoon ruusutarhoineen. Hatanpään puistoalu- limatt a järvi houkutt elee ympärivuoti seen virkis- taperkiön aluepuiston itäpäässä ovat koirapuis- eilta jatkuu järven rantaa pitkin toiminnallinen vi- tyskäytt öön. Järveä kiertää luontopolku, alueella tot. Nekalan koulun pihalla sijaitsee lähiliikunta- heryhteys kaupungin keskustaan. Härmälän ran- on lintutorni, ja järven kalakantaa on vahvistet- paikka.

Kuva. Pyhäjärvenlaakson yleiskaavoitett u viherpinta-ala (m2) asukasta kohden Kuva. Pyhäjärvenlaakson asemakaavoitett u viherpinta-ala (m2) asukasta kohden ti lastoalueitt ain, 05/2010. ti lastoalueitt ain, 05/2010.

77 78 Tarkastelualueen virkistysmahdollisuudet ovat historiallisten puistojen syntyyn ja kasvillisuuden desjärven alue on kasvistollisesti ja hyönteistölli- monipuoliset ja virkistysalueiden määrä täytt ää kultt uurivaikutt eisuuteen. 1540-luvulla Hatan- sesti arvokasta aluett a ja kuuluu lisäksi valtakun- koko alueen tasolla tarkasteltuna valtakunnalliset pään niemessä oli kaksi taloa, joista toisesta muo- nalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Myös Vä- suositukset. dostui Hatanpään kantati la ja 1600-luvun lopulla häjärven ympäristö, Härmälän rantapuisto sekä ratsuti la ja kartano. 1500-luvulla Järvensivun ky- Pahalammen ympäristö ovat arvokkaita kasvialu- Huomatt avimman ongelmakohdan viherverkon län kaksi ti laa yhdistetti in ja myöhemmin Järven- eita. jatkuvuudelle ja virkistyspalveluiden saavutett a- sivusta muodostui rustholli, joka isojaossa jaet- vuudelle tarkastelualueella muodostaa leveä poh- Tarkastelualueella muodostuu runsaasti pohja- ti in kahti a siten, ett ä Iidesjärven pohjoisrannalle joiseteläsuuntainen liikenneväylien ja ratapihan vett ä, erityisesti saumamuodostumaan liitt yvillä muodostui Järvensivun ti la ja eteläpuolelle Neka- muodostama este. Se erott aa Pyhäjärven rannan harjualueilla (liite2). Alueelliset päävedenjakajat lan ti la. Pyhäjärven etelärannalla oli 1800-luvun viheralueet muusta viherverkosta sekä Iidesjär- jakavat tarkastelualueen kolmeen eri pintavesi- lopulla torppia, mäkitupia ja huviloita. Ranta oli ven ympäristön ett ä Vihiojanlaakson kohdalla. en valuma-alueeseen kuuluviksi osiksi, jotka kaik- Tampereen ensimmäinen yhtenäinen ja leimal- ki laskevat ojien välityksellä vetensä Pyhäjärveen. Maisema ja kultt uuriympäristö linen huvila-alue. Lepolan ti la erotetti in 1800– Pohjoisin osa on Viinikanojan valuma-aluett a, Tarkastelualue on suurmaiseman maisemaraken- 1900-lukujen vaihteessa Hatanpään kartanon keskimmäinen Vihiojan valuma-aluett a ja länti sin teessa lähes kokonaan Pyhäjärven laaksoa (liite maista, ja ti lan maita aletti in kunnostaa puistok- Härmälänojan valuma-aluett a. Vihilahteen laske- 1). Etelässä alueelle yltävät kaupunkia rajaavan si. Hatanpään kartanolta kaupungin omistukseen va Vihioja on Tampereen merkitt ävimpiä puro- selännealueen reunamat ja pohjoisessa laakson siirtyneet Viinikan ja Nekalan alueet kaavoitetti in nuomia, joka kerää vesiä Houkanojan välityksel- maisemati laa rajaava Kalevanharjun etelärinne. puutarhakaupunki-ihannett a noudatellen 1920– lä myös tarkastelualueen ulkopuolelta, eteläisiltä Pyhäjärven laaksosta on erotett avissa omiksi ko- 30-luvuilla. Rantaperkiön kaavoituksen yhteydes- selännealueilta asti . Vihiojan valuma-alueelle ei konaisuuksikseen Vihiojan laakso ja Iidesjärven sä ranta-alue varatti in luonnonpuiston tapaiseksi sijoitu Houkanojan lähtöpisteenä toimivan, pie- murroslaakso, joiden välinen hietaylänne yltää vyöhykkeeksi. Viinikka-Nekalan pientaloalue se- nen Kangasalan Houkanjärven lisäksi muita jär- tarkastelualueen itäosaan. Lännessä alue rajau- kä Hatanpään kartano on arvotett u valtakunnal- viä. Tarkastelualueen järvistä Härmälänojaan las- tuu kaupungin rajalle, Härmälänojaan, ja idässä lisesti merkitt äviksi rakennetuiksi kultt uuriympä- kuojansa välityksellä vetensä purkava Vähäjärvi laaksot jakavaan Hervannan valtaväylään. Tarkas- ristöiksi. on pieni rehevöitynyt lampi, jota ympäröi veti nen telualue on suurimmaksi osaksi rakentunutt a. Luontoarvot ja vesisuhteet rantaluhta. Tarkastelualueen maisemakuva on syntynyt pit- Tarkastelualueen luontoarvot keskitt yvät vesistö- Iidesjärvi on Viinikanojan valuma-alueen läpivir- kän kultt uurivaikutuksen seurauksena, mikä nä- jen varsille ja harjulle (liite 3). Kalevanharjun ete- tausjärvi, joka kokoaa vetensä pääosin yläpuo- kyy mm. alueen muinaismuistoista. lärinteen kedoilla on monipuolinen harjukasvila- listen järvien alueelta, mutt a myös sen omalta jisto sekä hyönteistö, johon kuuluu useita valta- Vanhat rajat ovat ohjanneet kaupunginosien ra- lähivaluma-alueelta tulee huomatt ava lisä virtaa- kunnallisesti ja alueellisesti uhanalaisia lajeja. Ii- kentumista, ja vauraat talot ovat vaikutt aneet maan. Järvi on perustyypiltään ylirehevä.

79 Yleiskaavavarannot, rakentamatt omat asemakaavatonti t ja jäljellä oleva rakennusoikeus vajaasti toteutuneilla tonteilla. 5.3.2 Varannot ja rakennusoikeuden toteutu- Härmälä - Koivistonkylä - Iidesjärvi k-m2 tonttien lkm neisuus Yleiskaavavaranto 14 700 Kantakaupungin yleiskaavan varannot on alueella Yleiskaavavaranto, vireillä pääosin käytett y. Iidesjärven kaavoituksen myötä YHTEENSÄ 14 700 alueelle saatt aa muodostua uusia asuntoalueita. Rakentamattomat asemakaavatontit yleiskaavojen keskusta- ja asuntoalueilla Keskustatoimintojen alueilla ei ole rakentamatt o- C-alueilla 30 1 mia tontt eja. Kerrostaloalueilla rakentamatt omia AK-alueilla 23 900 26 asuntotontt eja on kuusi (yht. 18 000 k-m2) ja lii- AP-alueilla 54 800 117 kennealuetontt eja1 19 (yht. 5 300 k-m2). Kaupun- YHTEENSÄ 78 730 144 ki omistaa yhden asuntotonti n (300 k-m2) ja 13 liikennealuetontti a (yht. 4 700 k-m2). Pientaloalu- Jäljellä oleva rakennusoikeus rakennetuilla tonteilla (vajaasti toteutuneet tontit) eilla rakentamatt omat tonti t koostuvat 93 asunto- Yleiskaavan C-alueet rakennusoikeutta jäljellä asemakaavatonteilla yli 1000 k-m2 1 600 1 tonti sta (yht. 51 800 k-m2) ja 19 liikennealueton- josta asuntotonteilla 00 ti sta (yht. 2 900 k-m2). Kaupunki omistaa asunto- Yleiskaavan AK-alueet rakennusoikeutta jäljellä asemakaavatonteilla yli 500 k-m2 25 300 13 tonteista 11. Myös pysäköinti alueet ovat pääosin josta asuntotonteilla 25 300 13 kaupungin omistuksessa. Yleiskaavan AP-alueet rakennusoikeutta jäljellä asemakaavatonteilla yli 200 k-m2 32 000 96 Vajaasti toteutuneita tontt eja on erityisesti AP- josta asuntotonteilla 26 800 88 alueilla. YHTEENSÄ ASUNTOTONTEILLA 52 100 101

1 Liikennealuetonti t ovat pääosin autopaikkojen kortt elialueita (LPA) Kuva. Toteutunut tontti tehokkuus yleiskaavojen asunto- ja keskustatoimintojen alueilla, 01/2010.

80 5.3.3 Alustavat eheytt ämiskohteet Nykyisen kortt elirakenteen ti ivistäminen alueella on paikoin mahdollista. Merkitt ävimmät täyden- nysalueet ovat kuitenkin käytt ötarkoituksen muu- tosalueet, ns. Kojan alue ja Härmälän rannan van- hat teollisuusalueet. Tutkitt avaa täydennysrakentamista alueella on yhteensä 195 000 k-m2. Tästä asuntorakentami- sen osuus on 191 500 k-m2 ja muun rakentami- sen 3 500 k-m2. Täydennysalueille on mahdollista saada asunnot noin 3 600 asukkaalle.

Kuva. Alustavat eheytt ämiskohteet Härmälä - Koivistonkylä - Iidesjärvi alueella.

81 5.3.4 Vaikutusten arviointi Arvioidut vaikutukset Palveluiden saatavuus ja alakeskusten kehittäminen Palveluiden saatavuus Sekä alle kouluikäisten ett ä kouluikäisten lasten määrän arvioidaan pysyvän alueella suunnilleen nykyisellä tasollaan vuoteen 2030. Vähäisen mää- ränsä takia täydennysrakentaminen ei tue Järven- sivun koulua. Härmälän koulu sen sijaan on tällä hetkellä täynnä, joten Härmälän lähialueen täy- dennyskohteiden aikataulutuksessa tulee huomi- oida Härmälän alakoulun sekä alueen päiväkoti en kapasiteetti . Alakeskukset Hatanpään alue täytt ää kaikki alakeskuskriteerit julkisten palvelujen määrän, joukkoliikenteen ja väestön osalta. Vain päivitt äistavarakaupan ver- kossa on puutt eita. Alueella on myös työpaikko- ja, joten sen kehitt äminen kaupallisten palvelujen ja kevyenliikenteen osalta vetovoimaiseksi alakes- Kuva. Alakeskuksen jalankulkuvyöhykkeet ja alustavat kukseksi olisi mahdollista. Tässä selvityksessä esi- täydennysrakentamiskohteet. tetyllä täydennysrakentamisella ei ole tähän suo- raa vaikutusta, sillä osa alueen asioinnista suun- tautuu Pirkkalan puolelle. Jatkossa alueen kehit- tymiseen vaikutt avat ratapihaa ja Nekalan teol- lisuusaluett a koskevat ratkaisut sekä Iidesjärven osayleiskaava.

82 Joukkoliikenne Täydennysrakentamisalueet sijoitt uvat hyvin jouk- Nirvan, Veisun, Viinikan, Järvensivun ja Nekalan välityskyky Lahdenperänkadun ja Nuolialanti en koliikennevyöhykkeille lukuun ott amatt a Nirvan alueella täydennysrakentaminen turvaisi keskus- välillä. Myös Naistenmatkanti en ja Nuolialanti en täydennysrakentamisalueita. Hatanpään valtati en taan suuntautuvan palvelun. Lisäksi Veisun koh- liitt ymän toimivuus kasvavien liikennemäärien al- ja Nuolialanti en käytävä on mahdollinen raiti oti e- teet parantaisivat nykyisen joukkoliikennepalve- la on ongelmallinen. Härmälänrannan täydennys- järjestelmän laajentumisalue, mihin täydentämis- lun taloudellisuutt a. Viinikka-Järvensivu-Nekala rakentamisalueen muutt uminen nykyisestä työ- rakentamiskohteet liitt yvät hyvin. –alueella ei olisi tarvett a tarjonnan lisäämiseen, paikka-alueesta asuinalueeksi kasvatt aa alueen sillä täydennysrakentamisen volyymi sopii nykyi- synnytt ämää liikennetuotosta, mutt a toisaalta Vaikutukset palvelun järjestämiseen seen vuorotarjontaan. alue antaa mahdollisuuden hyödyntää Partolan Härmälän ja Rantaperkiön alueella täydennysra- alueen kaupallisten palvelujen läheisyytt ä ja sitä kentaminen mahdollistaisi keskustaan suuntautu- Kehitt ämis- ja selvitystarpeet kautt a kasvatt aa kevyen liikenteen osuutt a Parto- van palvelutarjonnan lisäämisen. Alueet ovat jo Härmälän länsipään täydennysrakentamisalueen, lan alueen kulkumuotona. valmiiksi erinomaisen tarjonnan piirissä ja lisäka- Härmälänrannan pohjoisosasta on pitkä kävely- pasiteetti a on mahdollista järjestää edullisesti . matka Nuolialanti en pysäkeille. Tästä syystä tulisi Härmälänrannan (II) täydennysrakentamiskohtei- selvitt ää mahdollisuus toteutt aa joukkoliikenne- den jatkosuunnitt elussa tulee selvitt ää kohteen Hatanpäällä, Rautaharkossa ja Koivistonkylässä katu Härmälänrannan läpi Pereenti elle. vaikutukset lähialueen liitt ymien toimivuuteen täydennysrakentaminen turvaisi sekä keskustaan sekä Nuolialanti en liikennemääriin. Liikenteelli- suuntautuvan ett ä poikitt aisen palvelun. Hatan- Liikenne ja väylät senä tavoitt eena tulee olla ajoneuvoliikenteen päälle on osoitett u vähän täydennysrakentamis- suuntaaminen Naistenmatkanti en ja Länti sen ke- alueita suhteessa olemassa olevaan joukkoliiken- Härmälä-Koivistonkylä-Iidesjärvi –osa-alueen täy- häti en suuntaan Nuolialanti en sijaan. teen palvelutasoon. Rautaharkon ja Koivistonky- dennysrakentamiskohteiden toteutt amisella ei län alueet sijaitsevat jo valmiiksi erinomaisen pal- ole merkitystä alueiden liikenteen sujuvuuteen Korkinmäen, Veisun ja Nirvan täydennysrakenta- velutason vyöhykkeellä. Lisäksi täydennysraken- eikä liitt ymien toimivuuteen lukuun ott amatt a misen jatkosuunnitt elussa tulee huomioida Tam- tamisen volyymi on nykyiseen vuorotarjontaan Härmälän ja Rantaperkiön alueita. pereen kantakaupungin yleiskaavassa esitett y ko- sopiva eikä siten aiheutt aisi tarvett a tarjonnan li- Härmälän ja Rantaperkiön alueella haasteena koojakatuvaraus, joka kulkisi Itäisen kehäti en rin- säämiseen. ovat Nuolialanti en rauhoitt amistarpeet sekä Ha- nalla yhdistäen Loukkaankadun ja Hyllilänkadun. tanpään valtati en eteläosan sujuvuus ja liitt ymien Myös yhteyden tarpeellisuus tulee tarkistaa.

83 Maisema ja viherverkko sekä ympäristöhäiriöt Viherverkko Osa-alueella on laaja Iidesjärven viheralue sekä Pyhäjärven rantavyöhyke, mutt a muuten viher- alueet ovat melko pienialaisia. Suurin osa koh- teiden viherverkkoon kohdistuvista vaikutuksista liitt yy kevyen liikenteen yhteyksiin. Muutamas- sa kohteessa täydennysrakentaminen vaikutt aa myös virkistyskäytt öä heikentävästi . Kun kohde- alueiden reiti stöt ja toiminnot huomioidaan tar- kemmassa suunnitt elussa, vaikutukset viherverk- koon jäävät vähäisiksi. VT9:n pohjoispuolisessa kohteessa Nirvassa, jossa sijaitsee suojametsää, vaikutus toiminnalliseen viherverkkoon on kohta- Kuva. Alustavat eheytt ämiskohteet ja yleiskaavojen viherverkko. lainen. Härmälässä Lepolanpuiston reunaan sijoitt uva Härmälän länsireunan teollisuusalueella raken- lisesti arvokasta aluett a ja kuuluu valtakunnalli- täydennysrakentaminen pienentää merkitt ävää tamisen vaikutukset maisemaan ovat merkitt ä- seen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Myös Härmä- viherverkon osaa. Pienialaisessa kohteessa vaiku- viä, kohdealue näkyy järvimaisemassa. Vaikutuk- län rantapuisto sekä Vähäjärven ja Pahalammen tus viherverkkoon on vähäinen. Täydentämisra- set Pyhäjärven rannan suojavyöhykkeeseen pitää ympäristöt ovat arvokkaita kasvialueita. Keskeisil- kentamisella on myös paikallisia vaikutuksia Ran- tutkia tarkemmin jatkosuunnitt elussa. Tampe- le luontoarvoille ei aiheudu vaikutuksia täyden- taperkiössä vanhustentalon vieressä sijaitsevalla reen sisääntulomaisemassa rautateitse saavutt a- nysrakentamisesta. kohteella, sillä se pienentää palvelujen läheisyy- essa täydennysrakentamisen vaikutukset kaupun- Merkitt ävät ekologiset yhteydet sijoitt uvat Iides- dessä olevaa lähivirkistysaluett a. kikuvaan ovat merkitt ävät. Nirvanmäen reunassa järven ympäristöön, Vihiojan varsille, Pyhäjärven täydennysrakentamisella on vähäinen vaikutus lä- Maisema rantametsiin, Vähäjärven ympäristöön sekä val- himaisemaan. Osa-alueella suurmaisemallisesti merkitt äviä ko- tati en 9 varrelle. Nämä yhteydet säilyvät pääpiir- konaisuuksia ovat Pyhäjärven ranta-alueet, Här- Luonto teissään hyvin; VT9:n pohjoispuolella Hyllinnii- mälän ja Rantaperkiön kaupunginosapuistot ja Ii- Härmälän-Koivistonkylän-Iidesjärven luontoarvot tynpuisto - Kauhapuisto - Loukkaanpuisto – linjal- desjärven ympäristö ja Vihioja. Sulkavuori ja Nir- keskitt yvät vesistöjen varsille ja Kalevanharjulle. la paikallisesti merkitt ävä ekologinen viheryhteys vanmäki ovat maisemallisesti merkitt äviä mäkiä. Iidesjärven alue on kasvistollisesti ja hyönteistöl- kapenee hieman täydennysrakentamisen vaiku-

84 tuksesta, mutt a vaikutus jää vähäiseksi, kun pai- Myös VT9:n pohjoispuolisessa kohteessa Nirvas- Jäljelle jääneillä potenti aalisilla alueilla on täy- kalliset ekologiset yhteydet huomioidaan tarkem- sa, jossa sijaitsee suojametsää, vaikutus toimin- dennysrakentamista yhteensä 193 000 k-m2. Täs- massa suunnitt elussa. nalliseen viherverkkoon on kohtalainen. Alueiden tä asuntorakentamisen osuus on 189 500 k-m2 ja virkistyskäytön säilyminen tulee varmistaa jatko- muun rakentamisen 3 500 k-m2. Täydennysalueil- Ympäristöhäiriöt suunnitt elussa. le on mahdollista saada asunnot noin 3 600 asuk- Suuri osa alueen täydennysrakentamiskohteis- kaalle. ta sijaitsee junaradan tai VT9:n läheisyydessä, ja ne alti stuvat siten raide- tai ti eliikennemelulle ja 5.3.5 Arvioinnissa karsiutuneet kohteet ja Merkitt ävimmät täydennysalueet ovat käytt ötar- tärinälle. Teollisuusalueilla sijaitsevissa kohteissa yhteenveto eheytt ämiskohteista koituksen muutosalueita, ns. Kojan alue ja Här- Härmälässä ja junaradan varrella tulee selvitt ää mälänrannan vanhat teollisuusalueet. Näiden Arvioinnin pohjalta Härmälä - Koivistonkylä - Ii- mahdollinen maaperän pilaantuneisuus. alueiden lisäksi yleissuunnitelmalla tulisi tutkia desjärvi alueelta karsitti in yksi eheytt ämiskohde Taalan ja Koivistonkylän aluett a. Yhteenveto (nro 4 400 083), jolla sijaitsee iäkästä metsää. Kar- Kriitti siä täydennysrakentamiskohteita ovat ne sinta vähensi asuinrakentamiseen tutkitt ua täy- kohteet, joilla on vaikutusta viherverkkoon, mai- dennysrakentamista 2 000 k-m2. semaan ja luontoarvoihin. Tällainen alue on lähin- nä Härmälänrannan alue (II), joka sijaitsee Pyhä- järven rantavyöhykkeellä. Kohdealue näkyy hyvin järvimaisemassa, ja kaventaa jo enti sestään kape- aa rantavyöhykett ä, joten vaikutukset maisemaan ovat merkitt äviä. Alueella on myös rakennuskult- tuuriarvoja. Hyvällä jatkosuunnitt elulla, jossa ra- kennuskultt uuriarvot, viheryhteydet ja rannan suojavyöhyke huomioidaan, voidaan lieventää vaikutuksia ja jopa parantaa kaupunki- ja maise- makuvaa. Radanvarren rakentaminen on kaupunkikuval- lisesti merkitt ävä ja vaati va suunnitt elukohde – ”käynti kortti ” Tampereelle saavutt aessa. Hyvin toteutett una käytt ötarkoituksen muutoksella saa- daan aikaan myönteisiä vaikutuksia. Kuva. Vaikutusten arvioinnin perusteella karsitut täydennysrakentamiskohteet (kohde osoitett u vihreällä).

85 5.4 Eteläiset kapunginosat

5.4.1 Aluekuvaus Alueen asukasmäärä on laskenut noin 1 200 asuk- Työpaikat Väestö kaalla vuodesta 1980 vuoteen 2009. Sarankulma, Alueella oli vuoden 2007 lopussa yhteensä noin Alueella asui vuoden 2009 lopussa yhteensä noin Lakalaiva ja Lahdesjärvi ovat teollisuusalueita ja 5 800 työpaikkaa. Eniten työpaikkoja oli teollisuu- 6 100 asukasta. Alueen asukkaista 7,2% eli noin alueilla on vain vähän asutusta. Peltolammin ja dessa (noin 1 600 työpaikkaa), kaupan alalla (noin 430 asukasta on alle 7-vuoti aita ja 6,3% eli noin Multi sillan kaupunginosat ovat rakentuneet pää- 1 500 työpaikkaa) sekä kuljetuksen, varastoinnin 380 asukasta yli 74 –vuoti aita. osin 1960-1970 –luvuilla. Peltolammin asukas- ja ti etoliikenteen alalla (noin 1 000 työpaikkaa). määrä on pysynyt tasaisena 1980- ja 1990 –luku- Alueen työpaikat sijoitt uvat pääosin Sarankul- jen lisärakentamisen ansiosta. Palokallion alueen man, Lakalaivan, Lahdesjärven ja Multi sillan teol- täydennysrakentaminen Lempäälänti en itäpuolel- lisuusalueille. la ei kuitenkaan ole onnistunut nostamaan Pelto- Vuonna 1985 työpaikkoja oli noin 3 600. Vuodes- lammin asukasmäärää, koska 1960-1970 –luvulla ta 1985 vuoteen 2007 eniten ovat lisääntyneet rakennett ujen alueiden asukasmäärä on jatkuvas- kuljetuksen, varastoinnin ja ti etoliikenteen alan ti laskenut. Alueen asukasmäärän lasku sijoitt uu sekä liike-elämän palvelujen ja teollisuuden työ- lähes kokonaan Multi siltaan, jonka asukasmäärä paikat. Taloudellisen taantuman aikana vuodes- on laskenut lähes 1 200 asukkaalla vuodesta 1980 ta 1990 vuoteen 1995 alueelta väheni yhteensä vuoteen 2009. Myös Multi siltaan on rakennett u noin 2 000 työpaikkaa eli 40% kaikista työpaikois- lisää 2000 –luvulla, mutt a omakoti painott einen li- ta. Eniten vähenivät kuljetuksen, varastoinnin ja särakentaminen Varvarinpuiston läheisyyteen ei ti etoliikenteen alan työpaikat. Kuva. Väestönkehitys ikäryhmitt äin eteläisissä kau- ole kääntänyt alueen asukasmäärää kasvuun. punginosissa. Lähde: YKR-aineistot Taulukko. Väestökehitys kaupunginositt ain eteläisissä kaupunginosissa. Lähde: Tampereen kaupungin ti lastollinen vuosikirja 2008-2009. Eteläiset kaupunginosat 1980 1990 2000 2005 2008 2009 Muutos Muutos 1990-2009 1980-2009 Yht. 7 276 6 355 6 040 6 183 6 014 6 076 -279 -1 200 302 Sarankulma 32 29 24 20 10 55 26 23 320 Lakalaiva 61 31 37 42 35 38 7 -23 323 Peltolammi 3 540 3 540 3 581 3 527 3 513 3 519 -21 -21 325 Multisilta 3 625 2 730 2 374 2 557 2 426 2 434 -296 -1 191 330 Lahdesjärvi 18 25 24 37 30 30 5 12

86 Palveluverkko Aluepalvelut Palveluverkon muutokset Peltolammin koulun yhteydessä toimii alueen ÆLakalaivan alue mahdollistaa julkisten palvelu- Alakeskukset hammashoitola ja lähikirjasto. Peltolammin päi- jen osalta alueen palveluverkon ja palvelujen Eteläisellä alueella ei tällä hetkellä ole alakeskus- väkodin kanssa samoissa ti loissa toimii ikäihmis- tarkastelun uudesta näkökulmasta. Palvelu- ta. Alue sijaitsee yhdyskuntarakenteessa vetovoi- ten kotona asumista tukeva Peipontuvan kortt e- vajett a on mm. ikäihmisten palveluissa ko. maisella paikalla. Alakeskuksen muodostaminen likerho. Multi sillan nuorisokeskus toimii samassa alueella. on mahdollista Lakalaivaan siten, ett ä uusi kes- kiinteistössä Multi sillan koulun kanssa. Seurakun- ÆSivistys- ja elämänlaatupalvelujen palvelu- kusta kytkeytyy Peltolammin keskukseen. Alu- ta järjestää alueella avointa varhaiskasvatusta. verkon kehitt ämissuunnitelman valmistelu een kehitt äminen kävely- ja joukkoliikennepainot- käynnistyy keväällä 2011, tässä yhteydessä teiseksi vaati i mm. joukkoliikenteen terminaalin Lähipalvelut käydään läpi myös kaupungin kirjastoverkko. muodostamista ja riitt äviä työpaikka-alueita. Lah- Alueella on kaksi kaupungin ylläpitämää päiväko- ÆEtelän palvelualueen sekä Hervannan ja desjärven puolelle on kehitt ymässä merkitt ävä ti a; Peltolammin ja Multi sillan päiväkodit. Alueella Hallilan alueiden osalta on käynnistett y päi- työpaikka-alue. toimii Peltolammin alakoulu ja Peltolammin kou- vähoidon palveluverkon kokonaistarkastelu. lun Multi sillan toimipiste, jossa annetaan opetus- Tavoitt eena on, ett ä tarkastelu saadaan tehtyä ta 1.-2. vuosiluokille. tämän vuoden aikana. Päivitt äistavarakauppa Päivitt äistavarakauppoja sijaitsee Peltolammilla (Siwa ja K-Market), Multi sillassa (Valintatalo) ja Lahdesjärvellä (ABC-market). Palveluiden saatavuus Sekä alle kouluikäisten ett ä kouluikäisten lasten määrän arvioidaan pysyvän eteläisellä palvelu- alueella suunnilleen nykyisellä tasollaan vuoteen 2030. Alueen sisällä on väestökehitykseltään eri- laisia alueita riippuen alueen täydennysrakenta- misvolyymista. Esimerkiksi Lakalaivan alueen ke- hitt ämisellä voidaan vahvistaa Peltolammin alu- een väestöpohjaa. Peltolammin koulussa on ollut ti laväljyytt ä. Multi sillan päiväkoti on voinut tarjo- ta jonkin verran palveluita myös muiden alueiden tarpeisiin.

Alueella on tarvett a ikäihmisten palveluille. Van- Kuva. Alakeskuspalvelut, 03/2011. heneva väestö tarvitsee myös esteett ömiä, hissil- lisiä rakennuksia.

87 Viherverkko Virkistys Maisema ja kultt uuriympäristö Tarkastelualueen laajimmat virkistysalueet ovat Eteläinen selännealue muodostaa yhdessä kaak- tu luonnonsuojelualueeksi (liite3). Lisäksi tarkas- moott oriti en toisistaan erott amat Särkijärven koisen selännealueen kanssa kantakaupungin telualueella on kaksi pienempää luonnonsuojelu- pohjoispuolinen vedenjakajaselänne sekä Pelto- maisemarakenteellisen selkärangan, jonka Tam- aluett a: jalopuumetsiköt Peltolammin Tilkonmä- lammin ympäristö. Eteläisen ja kaakkoisen selän- pere-Helsinki moott oriti e halkaisee Särkijärven en alarinteellä sekä Särkijärven pohjoisrannalla, nealueen keskuspuistoakseliin kuuluvan Särkijär- länsipuolella (liite 1). Tarkastelualue on maastol- Valkamassa. Muita luonnonarvoiltaan huomioi- ven ja sen rantojen virkistyspaine on kasvussa, sil- taan mäkistä kallio-moreeniselännett ä, lukuun tavia alueita tarkastelualueella ovat liito-oravan lä Vuoreksen alue (~13 000 as) on rakentumassa ott amatt a alueen luoteisosaa, joka Pärrinkosken elinympäristöt ja lepakoille tärkeät alueet sekä ar- Särkijärven välitt ömään läheisyyteen. Tällä het- alajuoksulla muutt uu alavaksi Pyhäjärven tasan- vokkaaksi kallioalueeksi luokiteltu, Pirkkalan puo- kellä Peltolammin ympäristö toimii tarkastelualu- kolaaksoksi. Tasankolaakso on vanhaa peltoa, jo- lelle jatkuva, Taaporinvuoren-Myllyvuoren koko- een ainoana aluepuistona. Aluepuiston läheisyy- ka tarkastelualueella on rakentunut tuotanto- ja naisuus. dessä Peltolammin ja Multi sillan kaupunginosa- yritysalueeksi. Sulkavuoren ja Tilkonmäen väli- Tarkastelualueen halki kulkee alueellinen pääve- puistot muodostavat yhdyskuntarakenteellises- sen selänteen laaksopainanne reunamineen on denjakaja, jonka länsipuolelta vedet kulkeutuvat ti arvokkaat metsäkaupunkikokonaisuudet niitä muuntumassa yritysalueesta työpaikka- ja palve- Pyhäjärveen Härmälän edustalle ja itäpuolelta ympäröivien asuinkortt eleiden kanssa. Aluepuis- luvaltaiseksi alueeksi. Selännealueilla maisema- puolestaan Höytämönjärven ja Moisionjoen va- tossa risteilee laaja polkuverkosto, ja Peltolam- kuvaa muodostaa metsälähiöihannett a noudatt a- luma-alueiden kautt a Lempäälän vuolteeseen. min ympäri kiertää myös valaistu ulkoilureitti , jo- va, maastonmuotoja korostava/mukaileva asuin- Eteläisen selännealueen järvistä Särkijärvi kuuluu ka on talvisin hiihtolatuna. Peltolammin rannassa rakentaminen. Alueen maisemassa on kuitenkin tämän Höytämönjärven suurvaluma-alueen lat- on kaksi uimapaikkaa, mutt a järven virkistyskäyt- näkyvissä myös tätä vanhempia kerrostumia. vajärviin. Kallioperän ruhjeeseen syntyneen Sär- töarvoa heikentävät rehevyys, veden lievä same- Aluett a on käytett y metsästykseen, kalastukseen kijärven lähivaluma-alue on järven kokoon näh- us sekä ajoitt ain suuret rautapitoisuudet. Pelto- ja marjastukseen, mutt a myös Peltolammin nii- den verratt ain pieni, mutt a vedenlaatu on yleis- lammin kaupunginosapuisto sekä aluepuiston tyistä on merkintöjä jo 1500-luvulta. Särkijärven luokitukseltaan hyvää. Alueellisen vedenjakajan rantaosa ovat maiseman- ja luonnonhoitoaluett a. rannoilla on 1920-luvulta lähti en rakentunutt a lo- länsipuolinen Peltolammi saa vetensä Lempää- Myös topografi a asett aa haasteita puistojen käy- ma-asutusta. län Sääksjärvestä laskevasta Multi purosta (Arran- tölle ja kehitt ämiselle sekä virkistystoimintojen maanojasta) ja sitä ympäröiviltä soilta ja laskee saavutett avuudelle. 1960-luvulta asti tarkastelu- Luontoarvot ja vesisuhteet vetensä Myllyojan-Härmälänojan välityksellä Py- alueella jatkunut runsas ulkoilu- ja virkistyskäytt ö Peltolammin Pärrinkosken ympäristö sekä Särki- häjärveen. Myllyojan yläjuoksulla on luonnonti - on aiheutt anut kulumista. järven ympäristö kuuluvat kantakaupungin huo- lainen koski, Pärrinkoski. Sen yhteydessä on toi- matt avimpiin lehtoalueisiin. Tarkastelualueella on asukasta kohden eritt äin minut myllyjä 1600-luvulta 1900-luvun alkuun, ja runsaasti viheraluepinta-alaa. Peltolammin-Pärrinkosken ympäristössä on ar- koskella on tavatt u myös paikallinen taimenkan- vokkaiksi kasvillisuus-, hyönteistö- ja linnustoalu- ta. Koskeen laskevan Peltolammin veden laatu on eiksi luokiteltuja kokonaisuuksia ja valtaosa Pelto- tyydytt ävää. Alueella sijaitsee useita lähteitä, jois- lammin-Pärrinkosken alueesta onkin muodostet- ta osa on luokiteltu avainbiotoopeiksi.

88 Kuva. Eteläisen selännealueen yleiskaavoitett u viherpinta-ala (m2) asukasta kohden ti lastoalueitt ain, 05/2010.

Kuva. Eteläisen selännealueen asemakaavoitett u viherpinta-ala (m2) asukasta kohden ti lastoalueitt ain, 05/2010.

89 Yleiskaavavarannot, rakentamatt omat asemakaavatonti t ja jäljellä oleva rakennusoikeus 5.4.2 Varannot ja rakennusoikeuden toteutu- vajaasti toteutuneilla tonteilla. neisuus Eteläiset kaupunginosat k-m2 tonttien lkm Alueen yleiskaavavarannot ovat Vuoreksessa. Yleiskaavavaranto 63 130 Yleiskaavavaranto, vireillä Rakentamatt omia asemakaavatontt eja alueella YHTEENSÄ 63 130 on hyvin vähän. Kerrostaloalueilla on kaksi asun- totontti a (yht. 3 000 k-m2) ja yksi yleisten raken- Rakentamattomat asemakaavatontit yleiskaavojen keskusta- ja asuntoalueilla nusten tontti (1 300 k-m2), joista kaupunki omis- C-alueilla 4 900 4 taa asuntotonti t. Keskustatoimintojen alueilla on AK-alueilla 4 200 3 kolme yleisten rakennusten tontti a (yht. 3 600 AP-alueilla 60 2 k-m2), yksi liikennealuetontti (1 000 k-m2) ja yksi YHTEENSÄ 9 160 9 liike- ja toimistorakennusten tontti (1 600 k-m2), kaikki kaupungin omistuksessa. Pientaloalueilla ei Jäljellä oleva rakennusoikeus rakennetuilla tonteilla (vajaasti toteutuneet tontit) ole rakentamatt omia asuntotontt eja. Yleiskaavan C-alueet rakennusoikeutta jäljellä asemakaavatonteilla yli 1000 k-m2 1 400 1 Alueella on muutt amia yksitt äisiä vajaasti toteu- josta asuntotonteilla 1 400 1 tuneita asuntotontt eja. Yleiskaavan AK-alueet rakennusoikeutta jäljellä asemakaavatonteilla yli 500 k-m2 7 000 5 josta asuntotonteilla 7 000 5 Yleiskaavan AP-alueet rakennusoikeutta jäljellä asemakaavatonteilla yli 200 k-m2 5 000 12 josta asuntotonteilla 5 000 12 YHTEENSÄ ASUNTOTONTEILLA 13 400 18

Kuva. Toteutunut tontti tehokkuus yleiskaavojen asunto- ja keskustatoimintojen alueilla, 01/2010. 90 5.4.3 Alustavat eheytt ämiskohteet Nykyisen kortt elirakenteen ti ivistäminen alueella Lahdesjärvestä on jo muodostunut vetovoimai- Tutkitt avaa täydennysrakentamista alueella on on paikoin mahdollista Multi sillassa ja Peltolam- nen kauppapaikka. Vuoreksen rakentuessa jouk- yhteensä 354 400 k-m2. Tästä asuntorakentami- milla. Peltolammille on laaditt u erillinen täyden- koliikenne Lakalaivan ja Peltolammin suuntaan sen osuus on 351 000 k-m2 ja muun rakentamisen nysrakentamisen yleissuunnitelma, jossa uusi ra- kehitt yy merkitt ävästi . Hyvällä joukkoliikennevyö- 3 000 k-m2. Täydennysalueille on mahdollista si- kentaminen painott uu alueen palvelukeskitt y- hyk-keellä, julkisten ja kaupallisten palveluiden joitt aa asunnot noin 6 700 asukkaalle. Lakalaivaan miin, erityisesti Peltolammin keskustaan. Multi sil- tuntumassa rakentamisen tulisi olla riitt ävän ti i- suunnitellut uudet kaupalliset palvelut ja työpaik- lassa täydennysrakentamisen painopiste on myös vistä. Tästä syystä Vuoreksen osayleiskaavan Sär- ka-alueet eivät ole näissä luvuissa mukana. keskustassa. Käytt ötarkoituksen muutosalueita kijärven pohjoispuoliset alueet olisi syytä toteut- Alueella on tarvett a sekä perhe- ett ä ikäihmisten on esitett y erityisesti Lakalaivaan, jonka toteu- taa tehokkaammin kuin mitä osayleiskaavassa on asunnoille, erityisesti hissillisille rakennuksille. tusta tutkitaan jatkossa Lakalaivan osayleiskaava- nyt määritelty. työssä.

Kuva. Alustavat eheytt ämiskohteet Eteläiset kaupunginosat alueella.

91 5.4.4 Vaikutusten arviointi Arvioidut vaikutukset Palveluiden saatavuus ja alakeskusten kehittäminen Palveluiden saatavuus Lakalaivan alueen kehitt ämisellä yhdessä muun täydennysrakentamisen kanssa voidaan vahvis- taa Peltolammin alueen väestöpohjaa ja tukea palveluiden (erityisesti koulupalveluiden) säily- mistä alueella. Täydennysrakentamisella alueelle voidaan tuoda esteett ömiä, hissillisiä rakennuksia vanhenevalle väestölle. Kuva. Alakeskuksen jalankulkuvyöhykkeet ja alustavat täydennysrakentamiskohteet. Alakeskukset Eteläisellä alueella ei tällä hetkellä ole alakeskus- ta, mikä heikentää niin kaupallisten kuin julkis- ten palveluiden saatavuutt a. Täydennysrakenta- minen tukee alueen nykyistä palveluverkkoa sekä ositt ain myös Peltolammi-Lakalaiva alueen muo- dostumista aluekeskukseksi. Alue sijaitsee yhdys- kuntarakenteessa vetovoimaisella paikalla ja Lah- desjärven puolelle on kehitt ymässä merkitt ävä työpaikka-alue. Lakalaivan kehitt äminen etenee osayleiskaavalla.

92 Joukkoliikenne Liikenne ja väylät Täydennysrakentamisalueet sijoitt uvat hyvin jouk- Multi sillan täydennysrakentamiskohteiden tuot- liitt ymän toimivuutt a ja siten kasvatt aa ruuhkau- koliikennevyöhykkeille lukuun ott amatt a Metsä- tama liikenteen lisäys on vähäinen eikä heikennä tumisen todennäköisyytt ä. Vuoreksen puistoka- puiston täydennysrakennuskohdett a. Lakalaivasta Lempäälänti en ja Rukkamäenti en liikenteen suju- dun pohjoispään liikenteen sujuvuuteen vaikutt a- muodostuu luontevasti joukkoliikenteen solmu- vuutt a. Maankäytön suunnitt elun yhteydessä tu- vat sekä Vuoreksen ett ä koko Lahdesjärven teol- kohta, jota täydennysrakentaminen tukee. Katu- lee silti selvitt ää liikenneturvallisuuden paranta- lisuus- ja työpaikka-alueen, mukaan lukien Ikean raiti oti e laajentaisi joukkoliikennevyöhykett ä Pel- mismahdollisuudet Lempäälänti ellä mm. Multi sil- alueen, maankäytön muutokset. Särkijärven poh- tolammin ja Lahdesjärven alueilla. lankadun ja Multi ojankadun liitt ymissä. joispuolen täydennysrakentamiskohteet edellyt- tävät liikenneverkon toimivuustarkastelujen päi- Vaikutukset palvelun järjestämiseen Peltolammin alueen täydennysrakentamiskohtei- vitt ämistä ja vaikutusten tarkempaa arviointi a, Multi sillan ja Peltolammin kohteet turvaisivat den tuott aman ajoneuvoliikenteen määrä ei ole etenkin Automiehenkadun liitt ymien ja valtati en joukkoliikenteen nykyisen palvelutason, vaikka suuri eikä heikennä merkitt ävästi liikenteen suju- 9 ramppien osalta. seutuliikenne siirtyisi käytt ämään Lempäälänti en vuutt a Lempäälänti ellä. Lempäälänti en nykyisten sijaan moott oriti etä. Poikitt aisten joukkoliiken- Säästäjänkadun ja Tilkonmäenkadun liitt ymien lii- Särkijärven pohjoispuolisten alueiden ja Pelto- neyhteyksien osalta Peltolammin ja Lakalaivan kenteellinen toimivuus tulee kuitenkin tarkistaa lammin liitt yminen raiti oti ejärjestelmään vaikut- täydennysrakentamiskohteet mahdollistaisivat maankäytön kehitt yessä. Peltolammin pohjois- taisi positi ivisesti mm. Vuoreksen puistokadun palvelutarjonnan lisäämisen. osan täydennysrakennuskohteiden toteutt ami- ja Automiehenkadun liikenteen sujuvuuteen se- nen edellytt ää Säästäjänkadun liitt ymän liikenne- kä raiti oti ereiti n lähialueiden saavutett avuuteen. Lahdesjärvellä täydennysrakentamiskohteet mah- valo-ohjaustarpeen selvitt ämistä. Raiti oti en johtaminen Särkijärven pohjoispuoli- dollistaisivat joukkoliikenteen palvelutarjonnan li- sen alueen, Lahdesjärven ja Peltolammin kautt a säämisen. Keskustaan suuntautuvilla reiteillä ne Peltolammin täydennysrakentaminen edellytt ää edellytt ää liikennejärjestelyjen uudelleen tutki- jopa edellytt äisivät palvelutarjonnan lisäämistä. yleissuunnitelman laati misen Peltolammin itä- mista mm. Lahdesjärven ja Lakalaivan alueilla. Lahdesjärven palvelutarjonnan kehitt yminen kyt- osan liikenneverkon ja liitt ymäjärjestelyjen tarkis- keytyy Vuoreksen alueen rakentamiseen. tamiseksi. Liikenneverkkomuutokset ratkaistaan käynnissä olevissa osayleiskaavoissa. Myös Pel- Kehitt ämis- ja selvitystarpeet tolammin itäosan liikenneverkon yleissuunnitel- Peltolammin alueella tulisi tutkia linjaston siirtä- ma voidaan laati a Lakalaivan osayleiskaavan yh- mistä Peltolamminkadulle. Siirto edellytt äisi Lem- teydessä. päälänti en liitt ymien parantamista sekä joukkolii- kenne-etuisuuksia kyseisissä liitt ymissä. Särkijärven pohjoispuolisen alueen täydennys- rakentamiskohteiden ja Vuoreksen osayleiskaa- Lahdesjärvellä on tutkitt ava joukkoliikenteen liit- van varantoalueen tuott ama liikenteen lisäys on tymisiä Automiehenkadulle ja etuisuusmahdolli- noin 150 ajon/iht. Lisäys saatt aa heikentää eten- suuksia sekä reiti n linjausvaihtoehtoja. kin Vuoreksen puistokadun ja Automiehenkadun

93 Maisema ja viherverkko sekä ympäristöhäiriöt Viherverkko Osa-alueen keskeiset viherverkon kokonaisuu- det ovat Särkijärven ja Lahdesjärven alueet, Pär- rinkoski ja Peltolammin vesistön ympäristö sekä Tilkonmäenpuisto-Rukkamäenpuisto – kokonai- suus. Täydennysrakentamiskohteet Särkijärven pohjois- puolella ovat osa Särkijärven seudullisesti ja pai- kallisesti merkitt ävää virkistysaluekokonaisuutt a. Rantojen virkistyskäytt öön liitt yvän vyöhykkeen sekä toiminnallisten yhteyksien säilyminen tulee varmistaa jatkosuunnitt elussa. Lakalaivan-Peltolammin-Multi sillan alueella täy- dennysrakentamisella on kohtalaista tai vähäistä Kuva. Alustavat eheytt ämiskohteet ja yleiskaavojen viherverkko. vaikutusta viherverkkoon lähinnä kulkuyhteyksi- en kannalta. Metsäpuisto toimii ulkoilumetsänä Särkijärvi on osa Hervannan kanjonia, joka on Tilkonmäenpuiston ja Peltolammin pienialaisilla ja suojaviheralueena ja sen poikki kulkee reitt ejä. suurmaisemallisesti merkitt ävä murroslaakso. kohteilla on vähäisiä vaikutuksia lähimaisemaan. Täydennysrakentaminen kaventaa merkitt ävää vi- Täydennysrakentamiskohteilla on merkitt ävää Peltolammin vesistön eteläpuolella on voimalin- herverkon osaa, ja vaikutus on merkitt ävä. Multi - vaikutusta maisemaan. Alueella tulee pyrkiä mah- ja ja laaja pelikentt ä. Täydennysrakentamisella ei sillan alueella pallo- ja harjoitt elukentän tulee säi- dollisimman väljään ja puutarhamaiseen kaupun- ole vaikutusta Peltolammin vesistöalueen maise- lyä. Täydennysrakentamisen vaikutukset alueel- kirakenteeseen, jolloin vaikutukset lievenevät. maan, mutt a lähimaisemaan rakentamisella on la jäävät vähäisiksi, jos kohteiden tarkemmassa vähäinen vaikutus. Näissä kohteissa vaikutus on Lakalaivan –Peltolammin alueella kohteet sijoitt u- suunnitt elussa huolehditaan, ett ä ulkoilureiti stö, ositt ain myönteinen, jos voimajohtolinja poistuu. viheryhteydet ja – palvelut toimivat ja lähivirkis- vat harjun reunaan, joka on maisemarakenteelli- tysalueita on riitt ävästi . sesti merkitt ävä selänteen ylärinne ja ositt ain la- Luonto kialuett a. Metsäpuisto rajaa voimakkaasti maise- Eteläisten kaupunginosien merkitt ävimmät luon- Maisema maa. Maisemarakenteellisen sijainnin takia muu- nonarvoalueet ovat Peltolammin-Pärrinkosken ja Eteläisten alueiden suurmaisemallisesti merkit- tokset näkyvät kauas, jos puusto poistetaan. Täl- Särkijärven lehtoalueet. Valtaosa Peltolammin- tävimpiä alueita ovat Särkijärven ja Lahdesjär- löin maisemavaikutus on merkitt ävä. Suuri osa Pärrinkosken alueesta on luonnonsuojelualuett a. ven alueet, Peltolammin vesistön ympäristö sekä täydennysrakentamisesta sijoitt uu teollisuusalu- Tarkastelualueella on lisäksi kaksi suojeltua jalo- Metsäpuisto-Tilkonmäenpuiston kokonaisuus. eelle, jolla käytt ötarkoituksen muutoksella voi ol- puumetsikköä. Muita huomioitavia alueita ovat la myönteistä vaikutusta kaupunkikuvaan. liito-oravien ja lepakoiden elinympäristöt sekä ar-

94 vokkaaksi kallioalueeksi luokiteltu Taaporinvuo- kohtalaisia vaikutuksia niin viherverkkoon, maise- kaavoitett u asumiseen Vuoreksen osayleiskaavas- ren-Myllyvuoren kokonaisuus. Alueella on myös maan kuin luontoarvoihin. Särkijärven virkistys- sa. Mikäli Vuoreksesta Lahdesjärven kautt a kes- lähteitä. alueiden käytt öpaineet tulevat kasvamaan Vuo- kustaan suunniteltu raiti oti elinja toteutuu, alueen reksen-Särkijärven alueiden valmistuessa. Ran- kaavoitt aminen yleiskaavassa suunniteltua tehok- Täydennysrakentamisen sijoitt elu ei uhkaa luon- tojen virkistyskäytt öön liitt yvän vyöhykkeen sekä kaammin olisi perusteltua. Rakentamisen tavassa nonsuojelualueita. Liito-oravan ja lepakoiden toiminnallisten yhteyksien säilyminen tulee var- tulee huomioida maisemarakenne. esiintyminen sekä Arranmaan länsipuolinen ha- mistaa jatkosuunnitt elussa. Vaikutuksia voidaan juheinäesiintymä on selvitett ävä ja huomioitava Merkitt ävin täydennysrakentamiskohde on La- lieventää Särkijärven pohjoispuolella rakentami- tarkemmassa suunnitt elussa. kalaivan alue, jota kehitetään vireillä olevassa sen tavalla sekä ohjaamalla kulkua selkeästi vir- osayleiskaavassa. Tärkeimmät ekologiset yhteydet ovat Sääksjärven kistysalueilla. Virkistysalueiden riitt ävyys tukeu- – Peltolammin - Rukkamäen väliset metsäalueet tuu jäljelle jääviin Särkijärven ja Peltolammin ym- Jäljelle jääneillä potenti aalisilla alueilla on täy- ja Särkijärven – Lahdesjärven rantametsät. Rii- päristön viheralueisiin ja niiden säilytt ämisen tar- dennysrakentamista yhteensä 354 000 k-m2. Täs- tahuhdan täydennysrakentamiskohteilla ekolo- ve korostuu. tä asuntorakentamisen osuus on 351 000 k-m2 ja giset yhteydet ja arvokas kasvillisuus tulee ott aa muun rakentamisen 3 000 k-m2. Täydennysalueil- Metsäpuiston alueella suositellaan, ett ä sitä ei ra- tarkemmassa suunnitt elussa erityisesti huomi- le on mahdollista saada asunnot noin 6 700 asuk- kennett aisi. Muuten Lakalaivan täydennysraken- oon. Lakalaivan pohjoisimmat täydennysrakenta- kaalle. tamisella on todennäköisesti myönteistä vaiku- miskohteet Rukkamäessä kaventavat paikallisesti tusta kaupunkikuvaan. Teiden varsille Lakalaivas- merkitt ävää ekologista viheryhteytt ä, vaikutus on sa ja Multi sillassa sijoitt uvien kohteiden täyden- kohtalainen – merkitt ävä. Lisäksi kohteissa sijait- nysrakentamisella voidaan saavutt aa myönteisiä sevien lähteiden vesitalous vaarantuu rakentami- vaikutuksia. sen myötä. Ympäristöhäiriöt Arranmaalla kohteessa 4 400 091 tulisi selvitt ää 5.4.5 Arvioinnissa karsiutuneet kohteet ja maaperän mahdollinen pilaantuneisuus. Kohde yhteenveto eheytt ämiskohteista sijaitsee lisäksi johtoalueella. Lakalaivan pohjoi- Arvioinnin pohjalta eteläisten kaupunginosien set kohteet alti stuvat ti eliikennemelulle. Osa-alu- alueelta karsitti in yksi pieni eheytt ämiskohde (nro een eteläiset kohteet sijaitsevat lentomelualueel- 4 400 092). Karsiminen liitt yy kevyen liikenteen la. reitti en järjestämismahdollisuuksiin. Metsäpuis- Yhteenveto ton täydennysaluett a Peltolammilla ei tässä vai- Osa-alueen kriitti siä kohteita ovat Särkijärven heessa karsitt u pois. Sen suunnitt elu tulee jatkos- pohjoispuoliset kohteet sekä Metsäpuiston alue, sa liitt ää lähijunaliikenteen kehitt ämiseen. Muu- joissa täydennysrakentamisella on merkitt äviä tai ten alueen rakentamista ei suositella. Lahdesjär- Kuva. Vaikutusten arvioinnin perusteella karsitut täy- vellä, Särkijärven pohjoispuolella olevat alueet on dennysrakentamiskohteet (kohde osoitett u vihreällä).

95 5.5 Hervanta-Vuores

5.5.1 Aluekuvaus Väestö Alueella asui vuoden 2009 lopussa yhteensä noin Koti kuntalain uudistus vuonna 1994 helpotti opis- Vuonna 1985 työpaikkoja oli vain noin 4 100. Työ- 25 800 asukasta. Alueen asukkaista 7,4 % eli noin kelijoiden pääsyä kirjoille opiskelupaikkakunnal- paikkojen määrä on kasvanut alueella reippaasti , 1 900 asukasta on alle 7-vuoti aita ja 4,5 % eli noin leen. Koko Suomen tasolla näitä ”muutt oja” ta- koska Hervannan ja Ruskon teollisuusalueet ovat 1 200 asukasta yli 74 –vuoti aita. pahtui tuolloin noin 10 000. Hervannan ti lastoihin rakentuneet pääosin 1980 –luvulla ja alue on laa- tällä ei kuitenkaan ollut välitöntä vaikutusta. jentunut voimakkaasti vielä 2000 –luvulla. Eniten vuodesta 1985 vuoteen 2007 on lisääntynyt teol- Työpaikat lisuuden, liike-elämän palveluiden ja koulutuksen Alueella oli vuoden 2007 lopussa yhteensä noin työpaikkojen määrä. Vastaavana aikana työpaik- 12 200 työpaikkaa. Eniten työpaikkoja oli teolli- koja on vähentynyt rahoitustoiminnan alalta Pos- suudessa (noin 4 300 työpaikkaa), koulutukses- ti pankin maksupalvelukeskuksen lopetett ua toi- sa (noin 2 500 työpaikkaa) sekä liike-elämän pal- mintansa alueella 1990 –luvun lopulla. Taloudel- veluissa (noin 2 200 työpaikkaa). Alueen työpai- lisen taantuman aikana vuodesta 1990 vuoteen kat sijoitt uvat pääosin Hervannan valtaväylän itä- 1995 alueen työpaikkojen kokonaismäärä väheni puoliselle alueelle, Ruskon teollisuusalueelle sekä vain muutamalla sadalla työpaikalla. Samaan ai- Hervannan liikekeskukseen. kaan esimerkiksi teollisuuden, liike-elämän palve- Kuva. Väestönkehitys ikäryhmitt äin Hervanta- luiden ja koulutuksen työpaikkojen määrä lisään- Vuores –alueella. Lähde: YKR-aineistot. tyi. Taulukko. Väestökehitys kaupunginositt ain Hervanta-Vuores –alueella. Alueen asukasmäärä on kasvanut noin 10 300 Lähde: Tampereen kaupungin ti lastollinen vuosikirja 2008-2009. asukkaalla vuodesta 1980 vuoteen 2009. Voima- Hervanta-Vuores 1980 1990 2000 2005 2008 2009 Muutos Muutos kas kasvu selitt yy Hallilan alueen rakentamisella 1990-2009 1980-2009 1990 –luvulla sekä Hervannan rakentamisen jat- Yht. 15 441 20 760 23 340 23 612 24 911 25 781 5 021 10 340 kumisella 1980 –luvulla. Myös Hervannan keskus- 062 Hallila 38 107 3 146 2 945 2 859 2 849 2 742 2 811 tan ti ivistäminen 2000 –luvun lopulla on kasvatt a- 065 Hervanta 15 289 20 541 20 067 20 528 21 928 22 798 2 257 7 509 nut alueen asukasmäärää. Vuoreksen alueen ra- 075 Rusko 63 65 71 79 68 78 13 15 kentaminen on alkanut. Vuoteen 2015 mennes- 078 Hervantajärvi 21 33 41 41 37 38 5 17 sä alueelle rakentuu noin 13 000 asukkaan asuin- alue. 327 Vuores 30 14 15 19 19 18 4 -12

96 Palveluverkko Aluepalvelut Alueella on kaksi yhtenäiskoulua, Pohjois-Hervan- sä. Hervannan maan alla sijaitsevan uimahallin si- Palveluiden saatavuus nan koulu ja Etelä-Hervannan koulu. Lisäksi Etelä- säänkäynti sijaitsee Keinupuiston palvelukeskuk- Sekä alle kouluikäisten ett ä kouluikäisten lasten Hervannan koululla on Kisapuiston toimipiste. sen itäpuolella. määrän ennustetaan kasvavan alueella vuoteen 2030 lähinnä Vuoreksen alueen rakentamisen ja Lähipalvelut Alueen terveysasemana toimii Hervannan terve- Hervannan täydennysrakentamisen vuoksi. Vuo- Alueella toimii tällä hetkellä yhteensä 12 päiväko- ysasema, jonka yhteydessä on yksi alueen kol- reksen alue tukeutuu alkuvaiheessa osin Hervan- ti a, joista kaksi Hallilassa (Hallilan pk ja ostopalve- mesta hammashoitolasta. Lisäksi Hervannas- nan palveluihin. Tällä hetkellä alueen kouluissa ja lupäiväkoti Koti pehku) ja loput Hervannassa (Kan- sa toimii Hervannan lääkäriasema Att endo Me- päiväkodeissa on ti laväljyytt ä. Päiväkoteihin on jonin, Pallopuiston, Kyyhkysen, Maijalanpuiston, dOne, jolta kaupunki ostaa osalle hervantalaisia voitu ohjata muilta alueilta jonkin verran asiak- Telkän, Pelipuiston, Kisapuiston, Pulmusen, Pääs- palvelut. Muut hammashoitolat sijaitsevat Poh- kaita. jois-Hervannan ja Etelä-Hervannan (Myllyvuoren kysen ja Helapuiston päiväkodit). hammashoitola) koulujen yhteydessä. Avoimia Hervannassa toimii kaksi alakoulua; Kanjonin kou- varhaiskasvatuspalveluja tarjoaa Maijalan kerho lu ja Kanjonin koulun Hallilan toimipiste, jossa an- Maijalanpuiston lähipalvelukeskuksessa. Alueel- netaan opetusta 1.-4. vuosiluokille. Lisäksi ala- la toimii myös muiden palveluntuott ajien avoin- luokkien opetusta annetaan alueen yhtenäisissä ta varhaiskasvatusta. Ikäihmisten kotona asumis- peruskouluissa. ta tukevia päiväkeskuspalveluja on tarjolla Kei- nupuiston palvelukeskuksessa sekä Venlantuvan Päivitt äistavarakauppa kortt elikerhossa ns. Seitsemän veljeksen talojen Alueen suurimmat kaupat keskitt yvät Hervannan yhteydessä. kauppakeskukseen, jossa palvelevat K-Supermar- ket, S-market ja Lidl. Lisäksi kauppakeskuksen lä- Hervannan aluekirjasto sijaitsee toimintakeskuk- hellä palvelevat Valintatalo ja Siwa. Alueen lähi- sessa Hervannan kauppakeskusta vastapäätä. Toi- palvelukeskusten yhteydessä toimii useita pieniä mintakeskuksessa toimii myös nuorisokeskus Ku- päivitt äistavarakauppoja; Keinupuistossa, Pallo- poli. Helapuiston nuorisokeskus toimii Helapuis- puistossa, Maijalanpuistossa, Pelipuistossa, Hela- ton lähipalvelukeskuksessa. Hervannan keskusur- puistossa. Hallilassa palvelee Sale. heilukentt ä on Pohjois-Hervannan koulun vieres-

97 Palveluverkon muutokset ÆVuoreksen alueen palveluverkko: aluksi koulu- keskukseen yhtenäiskoulu, päiväkoti , neuvola, hammashoitola. Lisäksi tarkoitus on käynnis- tää nuorisotoimintaa koulun ti loissa. Koulukes- kuksen ensimmäinen vaihe valmistuu tämän hetkisen suunnitelman mukaan kesällä 2013. Myöhemmin liikuntapuisto ja ns. kirkkokortt e- li, jonne on suunniteltu mm. kirjastoa, alueen nuorisokeskusta, ikäihmisten palveluita. Lisäksi suunnitelmissa on terveysasema. Palvelujen suunnitt elussa on tehty yhteistyötä Lempäälän kanssa ja tavoitt eena on ollut, ett ä palvelut suunnataan kaikille vuoreslaisille. ÆOppilaitosverkon kehitt ämissuunnitelman mu- kaan tulevaisuudessa Hallilan koulusta siirry- tään Nekalan kouluun viidennelle luokalle. ÆEtelän palvelualueen sekä Hervannan ja Hallilan alueiden osalta on käynnistett y päi- vähoidon palveluverkon kokonaistarkastelu, tavoitt eena on, ett ä tarkastelu saadaan tehtyä tämän vuoden aikana.

Alakeskukset Hervanta on yksi Tampereen aluekeskuksista. Alu- eella on vahva väestöpohja, työpaikkoja ja palve- luita. Keskusta toimii kävely-ympäristönä. Her- vannan keskustaa on kehitett y akti ivisesti . Alueel- le on vireillä katuraiti oti en yleissuunnitelma. Kuva. Alakeskuspalvelut, 03/2011. Vuorekseen tulee jatkossa sijoitt umaan toinen alakeskus.

98 Viherverkko Virkistys Tarkastelualueen järvien virkistyskelpoisuus on lut. Vuoreksen ja Hervantajärven alueiden raken- toihin sijoitt uu kaksi koirapuistoa. Lisäksi alueella hyvä. Järviä käytetään virkistyskalastukseen ja nii- tuminen aiheutt aa muutoksia virkistysreitt eihin. on urheilukentt ä sekä muita liikunta- ja urheilu- den rannoilla sijaitsee useita suositt uja uimaran- Särkijärven, Suolijärven ja Hervantajärven ym- alueita ja –palveluita. Hallilan koulun yhteydessä toja sekä Suolijärven ulkoilukeskus, jolta lähtee ul- päristöt sekä Hervannan kanjonin alue ovat osa on myös skeitti puisto. keskuspuistoverkostoa ja toimivat samalla ympä- koilureitti Suolijärven ympäri. Tältä reiti ltä on tal- Tarkastelualueen virkistyspalvelut ovat monipuo- röivien asuntoalueiden aluepuistoina. Seudullis- visin latuina toimivat yhteydet mm. Vuorekseen, liset ja viheralueita on runsaasti . Tällä hetkellä ten virkistysalueiden osina ne tarjoavat yhteydet Koivistonkylään, Hervannan laskett elukeskuk- asemakaavan mukaista viherpintaalaa asukasta myös kantakaupunkia ympäröiville luonto- ja ret- seen, Hervantajärven ympäristöön ja Kaukajärvel- kohden on alueella yhteensä vain 128 m2, mutt a keilyalueille. Asumisen yhteyteen sijoitt uvat kau- le sekä seudullisille reiteille Lempäälään ja Kanga- yleiskaavan mukaista 380 m2. salle. Suolijärven rannassa sekä Hervantajärven- punginosapuistot ja kortt elipuistot ovat alueella Makkarajärven ympäristössä kiertävät luontopo- osin rakennett uja. Hervannan kaupunginosapuis-

KuKuva.va KaakkoisenKaakkoisen selännealueenselännealueen yleiskaavoiteyleiskaavoitett u viherpinta-alaviherpinta ala (m2)(m2) asukastaasukasta Kuva.KKkkiläl Kaakkoisen selännealueen asemakaavoite kitt u viherpinta-alaih i l (m2)( 2) asukastak kohden ti lastoalueitt ain, 05/2010. kohden ti lastoalueitt ain, 05/2010.

99 100 Maisema ja kultt uuriympäristö kärankana. Vuoreksen kaupunginosan rakentu- leen Särkijärvelle sekä etelässä metsäiset vyöhyk- Kaakkoinen selännealue on topografi altaan vaih- minen, Särkijärven silta sekä Lahdesjärven teol- keet Kangasalan puolelta Ruskoon ja Hervantajär- televaa aluett a, jolle ovat tyypillisiä kallioiset la- lisuusalueen laajeneminen vaikutt avat tarkaste- ven pohjoispuolitse Suolijärven suuntaan. kialueet ja selänteiden väliset painanteet soistu- lualueeseen voimakkaasti . Myös Hervantajärven Alueellinen päävedenjakaja kulkee alueen halki mineen sekä pienine järvialtaineen ja niitä yhdis- alueelle valmistellaan yleiskaavaa. kaakosta luoteeseen (liite 2). Sen pohjoispuolel- tävine purouomineen (liite 1). Maisemarakenne Luontoarvot ja vesisuhteet la vedet kulkeutuvat Houkanojan-Vihiojan välityk- on suuntautunut kahtaalle: koillis-lounaisakselil- Tarkastelualueella on useita arvokkaita kasvilli- sellä Pyhäjärveen ja eteläpuolella Höytämönjär- le sekä kaakko-luodeakselille. Tätä koordinaati s- suus- ja hyönteiskohteita (liite3). Hyönteistöltään ven ja Moisionjoen valuma-alueiden kautt a Lem- toa noudatt elevat niin suuret murroslaaksot kuin merkitt äviä ovat Lukonmäki, Pehkusuo, Särkijär- päälän vuolteeseen. Särkijärven lisäksi Hervanta- alueen länsiosan pienemmät laaksopainanteet- ven rantaselänne Koukkujärventi en päässä, Suo- järvi kuuluu Höytämönjärven suurvaluma-alueen kin. Suolijärven alue on geologisesti mielenkiin- lijärven eteläpuoli, Koukkujärvi, Hervantajärven latvajärviin. Hervantajärven vesi on kirkasta. Jär- toista ruhjevyöhykett ä, josta merkkinä ovat jär- pohjoispuolinen vanha kuusimetsä sekä Myllyo- ven virkistyskäytt öarvoa ovat kuitenkin alenta- ven kapea muoto ja lounaisrannan jyrkät kallio- jan varren Hupakonkorpi, joka on pirkanpalkosen neet ajoitt ain leväkukinnat. Myös Suolijärvi sijait- seinämät. Ruhjevyöhyke jatkuu Hervantajärvel- toinen kahdesta tunnetusta elinpaikasta maail- see Höytämönjärven suurvaluma-alueella. Järvi le. Pohjoisessa Suolijärven ruhje kohtaa Särkijär- massa. Arvokkaiksi kasvillisuusalueiksi on luoki- kuuluu perustyypiltään rehevään tai lievästi rehe- ven poikkisuuntaisen murroslaakson, joka jatkuu teltu Rimmisuon-Koukkujärven lähes luonnonti - vään tyyppiin. Veden läpinäkyvyys ja humuspitoi- Hervannan kanjonina kohti Kaukajärveä ja erot- lainen suo- ja lampialue, Virolaisen-Pienen Viro- suus vaihtelevat voimakkaasti riippuen vuositt ai- taa Hervannan kaupunkirakenteen omaksi koko- laisen ympäristö, lehtoalueet Suolijärven lähei- sen valunnan runsaudesta. naisuudekseen, jonka keskusakseli on arvotett u syydessä ja Selkämäen pohjoispuolella sekä Rii- valtakunnallisesti merkitt äväksi rakennetuksi kult- Nyt Suolijärven länsipuolelle on rakentumassa pinkorpi Myllyojan varressa, Hervantajärven län- tuuriympäristöksi. Vuoreksen kaupunginosa, jossa hulevesiä pyri- sipuolella. Kallioperän liuskeisuus selitt ää lehto- tään käsitt elemään sekä paikallisin ett ä alueelli- Rakentaminen on tarkastelualueella sijoitt unut jen sijoitt umista selännealueelle. Myös Viitasten- sin menetelmin. Vuoreksen rakentuminen aihe- selänteiden yläosiin ja lakialueille, mutt a maise- perän valtakunnallisesti arvokkaalle kallioalueelle utt aa muutoksia myös Virolaisen ja Koukkujärven mallisia huippupisteitä, kuten Selkä- ja Solkimäki, sijoitt uu arvokas kasvialue. Lisäksi tarkastelualu- valuma-alueille. Keskellä Hervannan ti ivistä asu- Taaveti nkallio ja Karkuvuori, on sisällytett y viher- eelle sijoitt uu Hervantajärven pohjoispuolinen ar- tusta sijaitseva Ahvenisjärvi on alkujaan umpijär- verkkoon laaksopainanteiden ohella. Hervannan vokas lintualue, liito-oravalle tärkeiden biotoop- vi, mutt a myöhemmin siitä on johdett u sadevesi- tytärkaupunki toteutt aa kompakti kaupungin ide- pien verkosto sekä useita järvien rannoille keskit- viemärillä vett ä Vihiojaan. Järven vesi on lievästi aa. Rakentamisalueita ympäröivät laajat viheralu- tyviä lepakoille tärkeitä alueita. sameaa, humusta kohtalaisesti sisältävää ja 1990- eet, jotka ovat suurelta osin lähes luonnonti laisia Alueen ekologisesti merkitt ävimpiä viheryhteyk- luvun mitt austen perusteella bakteeripitoisuudel- metsäalueita. Nämä metsäiset selänteet toimi- siä ovat pohjoisessa yhteys Ruskon itäpuolelta taan voimakkaasti likaantunutt a. vat kantakaupungin maisemarakenteellisena sel- Solkimäen kautt a Hervannan kanjoniin ja edel-

101 Yleiskaavavarannot, rakentamatt omat asemakaavatonti t ja jäljellä oleva rakennusoikeus vajaasti toteutuneilla tonteilla. Hervanta-Vuores k-m2 tonttien lkm 5.5.2 Varannot ja rakennusoikeuden toteutu- Yleiskaavavaranto 493 270 neisuus Yleiskaavavaranto, vireillä 150 000 YHTEENSÄ 643 270 Alueella on Vuoreksen osayleiskaavan varantoja. Alueen rakentamatt omat tonti t ovat pääosin py- Rakentamattomat asemakaavatontit yleiskaavojen keskusta- ja asuntoalueilla säköinti alueita, joiden kaavoitett ua rakennusoi- C-alueilla 8 400 5 keutt a ei ole toteutett u. Kerrostaloalueilla on 36 AK-alueilla 56 300 37 liikennealuetontti a1 (56 000 k-m2), jotka kaikki AP-alueilla 2 700 9 ovat kaupungin omistuksessa. Keskustatoiminto- YHTEENSÄ 67 300 51 jen alueilla on kolme rakentamatonta liikennealu- etontti a (yht. 5 700 k-m2) ja kaksi rakentamaton- Jäljellä oleva rakennusoikeus rakennetuilla tonteilla (vajaasti toteutuneet tontit) ta liike- ja toimistorakennusten tontti a (yht. 2 800 Yleiskaavan C-alueet rakennusoikeutta jäljellä asemakaavatonteilla yli 1000 k-m2 17 500 8 k-m2), jotka kaikki ovat kaupungin omistuksessa. josta asuntotonteilla 00 Pientaloalueilla on kahdeksan rakentamatonta Yleiskaavan AK-alueet rakennusoikeutta jäljellä asemakaavatonteilla yli 500 k-m2 30 900 22 asuntotontti a (yht. 2 000 k-m2), joista kaupunki josta asuntotonteilla 17 400 18 omistaa kolme (yht. 600 k-m2) sekä yksi kaupun- Yleiskaavan AP-alueet rakennusoikeutta jäljellä asemakaavatonteilla yli 200 k-m2 23 600 51 gin omistama liikennealuetontti (700 k-m2). josta asuntotonteilla 23 600 51 YHTEENSÄ ASUNTOTONTEILLA 41 000 69

1 Liikennealuetonti t ovat pääosin autopaikkojen kortt elialueita (LPA) Kuva. Toteutunut tontti tehokkuus yleiskaavojen asunto- ja keskustatoimintojen alueilla, 01/2010.

102 5.5.3 Alustavat eheytt ämiskohteet Hervanta on ti iviisti rakennett u kaupunginosa. Alueella on jonkin verran täydennysrakentamis- potenti aalia mm. Hervannan valtaväylän pohjois- osassa. Hallilan täydennysrakentaminen on tär- keää palveluiden turvaamiseksi, mutt a kortt elira- kenteen täydentäminen alueella on vaikeaa. Täy- dennyskohteita on esitett y erityisesti Hallilan si- säänajon ja palveluiden yhteyteen. Merkitt ävä uusi alue on Särkijärven itäosa, jonka kytkemin olevaan rakenteeseen on kuitenkin haastavaa. Tutkitt avaa täydennysrakentamista alueella on yhteensä 275 000 k-m2. Tästä asuntorakentami- sen osuus on 273 000 k-m2 ja muun rakentami- sen 2 000 k-m2. Väestölisäys täydennysalueilla on 5 100 asukasta.

Kuva. Alustavat eheytt ämiskohteet Hervanta-Vuores alueella.

103 5.5.4 Vaikutusten arviointi Arvioidut vaikutukset Palveluiden saatavuus ja alakeskusten kehittäminen Palveluiden saatavuus Sekä alle kouluikäisten ett ä kouluikäisten lasten määrän ennustetaan kasvavan alueella vuoteen 2030. Alueen kouluissa ja päiväkodeissa on ollut ti laväljyytt ä. Täydennysrakentaminen tukee pal- veluiden säilymistä. Lisäksi tulevat Hervantajär- ven ja Huppionmäen asuinalueet tuovat alueel- le lisää asukkaita. Myös Vuores tukeutuu alkuvai- heessa Hervannan palveluihin. Hallilan täyden- nysrakentaminen tukee Hallilan palvelujen säi- lymistä. Suunnitellun raiti oti en linjauksen vuok- si erityisesti Hallilan itäosa on tärkeä täydennys- alue. Särkijärven pohjoispuolinen alue taas on lii- kenneyhteyksien ja palvelujen järjestämisen kan- nalta haasteellinen. Alakeskukset Hervanta on yksi Tampereen aluekeskuksista. Alu- eella on jo nyt vahva väestöpohja, työpaikkoja ja palveluita. Täydennysrakentamisella on palveluita tukevia vaikutuksia. Vuorekseen tulee jatkossa si- Kuva. Alakeskuksen jalankulkuvyöhykkeet ja alustavat täydennysrakenta- joitt umaan toinen alakeskus. miskohteet.

104 Joukkoliikenne Täydennysrakentamisalueet sijoitt uvat hyvin Hervannan länsiosassa täydennysrakentaminen Särkijärven koillispuolinen alue edellytt äisi jo ny- joukkoliikennevyöhykkeille lukuun ott amatt a Toh- edellytt äisi palvelutarjonnan lisäämistä keskus- kyisellään hitaan keskustayhteyden jatkamista torinpuiston käytt ötarkoituksenmuutosaluett a tan suuntaan ja mahdollistaisi poikitt aisen palve- ja reitti muutoksia, jotka vaikutt aisivat linjastoon Etelä-Hervannassa sekä Särkijärven koillispuolis- lutarjonnan lisäämisen. Täydentämisrakentami- laajemminkin ja aiheutt aisivat myös suuria kus- ta käytt ötarkoituksenmuutosaluett a. Särkijärven sen myötä alueella tarvitt aisiin lisää vuorotarjon- tannusvaikutuksia. Särkijärven koillispuolisen alu- koillispuolisen kohteen sijainti on eritt äin epä- taa. Palvelutason parantuminen lisäisi matkusta- een yhteyksien toteutt aminen Hervantaan on vai- edullinen. Toteutuessaan katuraiti oti e vaikutt aa jamääriä myös täydennysrakentamisen ulkopuoli- keaa. Toteutuessaan katuraiti oti e vaikutt aa mer- merkitt ävästi Hervannan ja Vuoreksen joukko- silla alueilla. Lisäksi poikitt aisten yhteyksien kehit- kitt ävästi Hallilan joukkoliikenneratkaisuihin. liikenneratkaisuihin. Katuraiti oti e mahdollistaisi tämiselle olisi hyvät mahdollisuudet. Hervannan Kehitt ämis- ja selvitystarpeet myös Tohtorinpuiston alueen sijoitt umisen jouk- itäosassa täydennysrakentaminen mahdollistaisi Vuoreksen alueella on tarpeen kehitt ää maankäy- koliikennevyöhykkeelle. keskustaan suuntautuvan palvelutarjonnan lisää- tön rakennett a Lempäälän puolella vastaamaan misen. Hiidenmäen alue Hervannan kaakkoiskul- Vaikutukset palvelun järjestämiseen Koukkurannan eteläreunan tehokasta kerrosta- malla kytkeytyy Hervantajärven alueeseen, mikä Vuoreksen alueen rakentaminen edellytt ää palve- lovaltaista rakennett a, joka mahdollistaisi hyvän mahdollistaa lopputi lanteessa koko alueen raken- lutarjonnan lisäämistä sekä keskustan suuntaan joukkoliikennepalvelun myös Koukkurannan alu- tumisen myötä hyvän palvelutason myös Hiiden- ett ä poikitt aisten yhteyksien osalta. Rimminkor- eelle esimerkiksi Koukkurannan ja Lempäälän vä- mäessä. pi kokonaisuudessaan on joukkoliikenteen näkö- lisen joukkoliikennekadun avulla. kulmasta vaikea tavoitt aa. Mikäli Rimminkorpeen Hallilan alueella täydennysrakentamisen vaikutuk- Hervannassa joukkoliikenteen kannalta keskeinen johtaa vain päätt yvä katu, joukkoliikennepalve- set ovat kaksitahoisia. Itäosien täydennysrakenta- avoin kysymys on Hepolamminkadun ja Opiske- lua on eritt äin vaikea toteutt aa. Lisäksi Niitynpe- minen mahdollistaisi keskustaan suuntautuvan lijankadun välisen osuuden ratkaisut Hervannan rän alue on täysin riippuvainen Lempäälän puolen palvelutarjonnan lisäämisen. Toteutuessaan ka- valtaväylällä ja sen rinnakkaiskaduilla. Alueella tu- kaavoitusratkaisuista ja siitä huolimatt a palvelun turaiti oti e vaikutt aisi merkitt ävästi Hallilan jouk- lisi selvitt ää mm. katuverkon kuormitukset ja tut- järjestäminen on vaikeaa. koliikenneratkaisuihin. Täydennysrakentaminen kia joukkoliikenteen reitti vaihtoehtoja suhteessa Halilan länsiosassa edellytt äisi palvelutarjonnan muuhun ajoneuvoliikenteeseen. Selvitykseen tu- lisäämistä (negati ivinen vaikutus). lisi sisällytt ää myös pysäkkien sijoitt elun ja jalan- kulun yhteydet pysäkeille.

105 Liikenne ja väylät Yksitt äisten Hervannan täydennysrakentamiskoh- Vuoreksen yleiskaava-alueiden vaikutuksia liiken- kaankadun liitt ymään, erityisesti kevyen liiken- teiden liikenteelliset vaikutukset ovat vähäisiä, ei- neverkkoon on arvioitu sekä Vuoreksen osayleis- teen olosuhteisiin. Hallilanti en ja Loukkaankadun vätkä sellaisenaan heikennä liikenteen sujuvuutt a kaavan ett ä Lahdesjärven ja Lakalaivan osayleis- liitt ymän liikennevalo-ohjauksen sekä muiden ra- alueen katuverkolla taikka liitt ymien toimivuutt a. kaavojen yhteydessä. Päivitystä edellytt ää eteläis- kenteellisten toimenpiteiden vaikutusten arvioin- Hervannan alueelle on esitett y runsaasti täyden- ten kaupunginosien yhteydessä mainitt u Vuorek- nissa tulisi huomioida Hallilan alueen täydennys- nysrakentamista. Täydennysalueiden liikenteelli- sen puistokadun ja Automiehenkadun liitt ymän rakentamiskohteiden maankäytön lisäyksen vai- nen yhteisvaikutus Hervannan valtaväylän suju- toimivuustarkastelut Lahdesjärven täydennysra- kutukset ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen vuuteen tulee olemaan merkitt ävä. Täydennys- kentamiskohteiden vaikutuksesta. (erityisesti koululaisten) määriin sekä palveluver- alueiden synnytt ämä liikennetuotos tulee heiken- kon rakenteeseen. Hallilan alueen länti sillä täydennysrakennuskoh- tämään Hervannan valtaväylän liitt ymien toimi- teiden synnytt ämä liikenteen lisäys ei aiheuta lii- Särkijärven koillispuoliselle alueelle on esitett y vuutt a ja lisäämään ruuhkautumista erityisesti He- kenneverkon merkitt ävää kuormituksen kasvua. asumisen täydennysrakentamista. Kohde on epä- polamminkadun ja Hermiankadun välisellä osuu- Sitä vastoin Pehkusuonkadun ja Havumetsänka- edullinen katuverkon ja myös kunnallisteknisen della. Jo nykyti lanteessa Hervannan valtaväylällä dun varteen Hallilan itäosaan sijoitt uvilla asumi- verkon kannalta. Se sijaitsee Hervannan kanjonin on merkitt äviä ongelmia liitt ymien välityskyvyissä sen täydennysrakentamisen kohteilla on olen- jatkeella ja huomatt avasti viereisiä rakennett uja sekä liikenteen sujuvuudessa. Hervannan täyden- naista vaikutusta varsinkin Hervannan valtaväylän alueita, Hervannan Kanjoninkadun ja Kanjonin- nysalueiden aiheutt ama liikennetuotos on huo- ja Pehkusunkadun liitt ymän toimivuuteen. Täy- reunan sekä Hallilan Jäkäläkadun ja Havumetsän- mioitava parhaillaan käynnissä olevassa Itä-Her- dennysrakentaminen edellytt ää liitt ymän toimi- kadun länsipään asuinalueita alempana. Kohteen vannan liikennesuunnitelmassa. Myös täydennys- vuuden parantamista Pehkusuonkadun suunnan lähestyminen Lahdesjärven suunnalta ei ole Her- rakentamisen vaikutus Insinöörinkadun rauhoit- kaistoja pidentämällä. vannan ja Hallilan suunti a helpompi taikka edul- tamistavoitt eisiin tulee tutkia. lisempi, sillä täydennysrakentamiskohde sijaitsee Raiti oti e mahdollistaisi Hallilan täydennysraken- Hervannan eteläpuolelle sijoitt uu Hervantajärven Lähdesjärven vesistön takana. Särkijärven koillis- tamisen ja alueen kehitt ämisen. Hallilan länsio- osayleiskaava-alue, jonka Tampereen kaupun- puolisen alueen saavutett avuutt a voisi parantaa san liitt yminen raiti oti ejärjestelmään vaikutt aisi gin yhdyskuntalautakunta hyväksyi toukokuussa. raiti oti en kulkeminen Vuoreksen puistokadulla, positi ivisesti myös lähialueen liikenteen sujuvuu- Osayleiskaavan käsitt ely kaupunginvaltuustossa pyöräilyetäisyydellä Särkijärven koillispuolisesta teen, mm. Hervannan valtaväylällä Pehkusuonka- on vielä kesken. Osayleiskaava-alueen vaikutuk- alueesta. dun liitt ymässä. sia liikenneverkkoon on arvioitu osayleiskaavan laadinnan yhteydessä, mistä syystä Hervantajär- Hallilan itäosan maankäytön muutoksilla ja nii- ven liikenteellisiä vaikutuksia ei ole arvioitu täs- den tuott amalla ajoneuvoliikenteen lisäyksellä sä työssä. on osaltaan vaikutusta myös Hallilanti en ja Louk-

106 Maisema ja viherverkko sekä ympäristöhäiriöt Viherverkko Hervanta-Vuoreksen tarkastelualueella Särkijär- ven, Suolijärven ja Hervantajärven ympäristöt sekä Hervannan kanjonin alue ovat osa keskus- puistoverkostoa ja toimivat samalla ympäröivien asuntoalueiden aluepuistoina. Seudullisten vir- kistysalueiden osina ne tarjoavat yhteydet myös kantakaupunkia ympäröiville luonto- ja retkeily- alueille. Useimpien täydennysrakennuskohteiden vaiku- tus viherverkkoon yksitt äisinä alueina on vähäi- nen. Kohteissa, joiden läpi kulkee kevyen liiken- teen reitt ejä, ulkoilupolkuja tai muita polkuja, esi- merkiksi Hallilan pohjoisosassa Vackerinpuistos- sa, tulisi ott aa huomioon yhteyksien säilyminen Kuva. Alustavat eheytt ämiskohteet ja yleiskaavojen viherverkko. myös jatkossa. Maisema Hervanta-Vuores sijaitsee kantakaupungin kaak- Alueen poikki Hallilasta Hervantaan sijaitsevil- Suurmaisemallista merkitystä on täydennysra- koiselle topografi altaan vaihtelevalle selännealu- la kohteilla on lähinnä myönteistä ja alueen kau- kentamisella osa-alueen luoteiskulmassa. Alueel- eelle. Merkitt ävä suurmaiseman elementti on punkikuvaa parantavaa vaikutusta. Kohteet sijoit- la kulkee maisemallisesti eritt äin merkitt ävä Sär- Särkijärven - Hervannan kanjonin murroslinja. Ra- tuvat pääasiassa metsäisille alueille tai ovat osin kijärven - Hervannan kanjonin murroslinja. Särki- kentaminen sijoitt uu selänteiden yläosiin ja laki- pysäköinti aluett a tai joutomaa –tyyppistä aluett a. järven ranta-alueella sijaitseva kohde on irrallaan alueille, mutt a maisemalliset huippupisteet, ku- Esimerkiksi Hervannan sisääntulomaisema ei ole muusta kaupunkirakenteesta. Alueen rakentami- ten Selkä- ja Solkimäki, Taaveti nkallio ja Karkun- toimiva tällä hetkellä kummastakaan suunnasta sella voi ratkaisusta riippuen olla maisemaraken- vuori, ovat rakentamatt omia. aluett a lähestytt äessä. Joidenkin Hallilan kokooja- nett a pirstova tai yhdyskuntarakennett a hajautt a- katujen varressa liikennemiljöö on paikoin maan- va vaikutus. Maisemaan kohdistuvat vaikutukset ti emainen metsäisyydestä johtuen. ovat merkitt äviä.

107 Luonto Ympäristöhäiriöt Hervanta-Vuoreksen tarkastelualueella on useita Suurin osa täydennysrakentamiskohteista on Kohde 4 400 103 sijaitsee selänteen kallioisel- arvokkaita kasvillisuus- ja hyönteiskohteita, arvo- mahdollisen arseeniriskin alueella. Kohteessa la lakialueella Hallilan länsipuolella. Lakialueen kas lintualue, liito-oravalle tärkeiden biotooppi- 4 400 111 on havaitt u huono ilmanlaatu. Miltei männikön poistuminen muutt aa kaukomaise- en verkosto sekä useita järvien rannoille keskitt y- kaikki kohteet, lukuun ott amatt a länti simpiä alu- maa. Maisemallinen haitt avaikutus on kohtalai- viä lepakoille tärkeitä alueita. Alueen ekologises- eita, alti stuvat ti eliikennemelulle. nen. Hallilan täydennysrakentamiskohteiden tar- ti merkitt ävimmät viheryhteydet ovat pohjoisessa kemmassa suunnitt elussa tulee ott aa paikallisesti Yhteenveto ja kriitti set kohteet yhteys Ruskon itäpuolelta Solkimäen kautt a Her- merkitt ävät ekologiset yhteydet huomioon. Maiseman ja viherverkon kannalta ainut kriitti - vannan kanjoniin ja edelleen Särkijärvelle, sekä nen, haitt avaikutuksiltaan merkitt ävä kohde on Hervannan keskiosassa lähimaisemaan kohdistu- etelässä metsäiset vyöhykkeet Kangasalan puo- 4 400 110 Hallilan lounaispuolella. Erillisenä saa- via haitt avaikutuksia on kohteella 4 400 112. Alu- lelta Ruskoon ja Hervantajärven pohjoispuolitse rekkeena Hallilan ja Hervannan välissä se hajot- een koilliskulma on osa maisemakuvallisesti mer- Suolijärven suuntaan. taa maisemarakennett a ja kaventaa viheryhteyk- kitt ävää, Hervannan maisemarakennett a kaupun- Alueen merkitt ävimmät luonnonarvot eivät ole siä. Esimerkiksi Lahdesjärven rannassa viheryh- kirakenteessa ilmentävää kallioselännett ä. Selän- täydennysrakentamisen myötä uhatt uina lukuun teyden ei saisi antaa katketa. Alue toimii ulkoilu- nekohta olisi hyvä jätt ää rakentamatt a. ott amatt a Särkijärven koillispuolelle sijoitt uvaa alueena ja sen kautt a kulkee reitt ejä. Viheryhte- Viherverkon ja luontoarvojen kannalta haasteel- laajaa täydennysrakentamiskohdett a, joka on se- ys katkeaa Lahdesjärven rannassa, jossa alue ra- linen kohde on 4 400 114, joka toimii hulevesi- kä merkitt ävää lepakkoaluett a, arvokasta kasvilli- jautuu osalla matkaa loma-asutukseen. Kohde on en viivytysalueena ja jolla on tehty liito-oravaha- suusaluett a ett ä liito-oravan elinympäristöä ja hil- myös merkitt ävää lepakkoaluett a, arvokasta kas- vaintoja. Jos alue rakennetaan, hulevesiasia tulee jaista aluett a. Kohde heikentää merkitt ävästi Sär- villisuusaluett a sekä liito-oravan elinympäristöä ratkaista. Rakentamisella voi olla merkitt äviä vai- kijärven – Lahdesjärven koillispuolen yhtenäistä ja hiljaista aluett a. Kohde heikentää merkitt äväs- kutuksia viherverkkoon, ellei lähistöltä löydy kor- metsäistä viheraluett a ja merkitt ävää itä-länsi- ti Särkijärven – Lahdesjärven koillispuolista yhte- vaavaa aluett a. Kohteet 4 400 114 ja -115 tulee suuntaista ekologista yhteytt ä. näistä metsäistä viheraluett a ja merkitt ävää itä- suunnitella kokonaisuutena luontoarvot huomioi- länsisuuntaista ekologista yhteytt ä. Viherverkos- Hallilan pohjois- ja itäpuoliset täydennysraken- den. ton yhtenäisyyden kannalta olisi parempi, jos täy- tamiskohteet kaventavat paikallisesti merkitt ä- dennysrakennuskohde voisi olla selkeästi osa Her- vää ekologista yhteytt ä; yhteisvaikutus on lievä – vantaa tai Hallilaa. kohtalainen. Ruskonti en ja Hervannan valtaväylän risteyksen täydennysrakentamiskohteissa on liito- oravan esiintymisen ja kulkuyhteyksien selvitt ä- misen tarve.

108 Vaikka suurimmalla osalla kohteista on enimmäk- hokkuudeltaan alhaista, jott a se ei tule vaati maan Merkitt ävimmät täydennysalueet ovat Hervannan seen myönteisiä vaikutuksia kaupunkikuvaan, merkitt äviä palveluiden tai joukkoliikenteen pa- valtaväylän pohjoisosa ja Hallilan keskusta. Mo- Hervannan kaupunginosa on pääsääntöisesti ras- nostuksia. lemmat vaati vat jatkossa yleissuunnitelmaa. Hal- kaasti rakennett u ja näin ollen laajaltakin tuntu- lilassa tämä on tarpeen etenkin, jos alueelle tulee Jäljelle jääneillä potenti aalisilla alueilla on täy- vat metsäiset alueet kerrostalokortt eleiden ym- jatkossa raiti oti e. Hervannassa on tarpeen laati a dennysrakentamista yhteensä 268 800 k-m2. Täs- pärillä ovat ainakin paikoitellen perusteltuja ja rakennetun ympäristön arvoja koskeva selvitys. tä asuntorakentamisen osuus on 266 800 k-m2 ja tarpeellisia korkeiden kerrostalojen vastapaino- muun rakentamisen 2 000 k-m2. Täydennysalueil- na. Suuresta asukasmäärästä johtuen viheralueil- le on mahdollista saada asunnot noin 5 100 asuk- le kohdistuu myös tavallista enemmän paineita. kaalle. Virkistyskäytön kannalta käytt äjämäärät ovat tu- levaisuudessa kasvamassa erityisesti Vuoreksen ja Hervantajärven uusien asuinalueiden rakentu- essa. Virkistysalueiden riitt ävyys tukeutuu jäljelle jääviin viheralueisiin ja niiden säilytt ämisen tarve korostuu.

5.5.5 Arvioinnissa karsiutuneet kohteet ja yhteenveto eheytt ämiskohteista Arvioinnin pohjalta Hervanta-Vuores alueelta kar- sitti in kaksi eheytt ämiskohdett a (nro 4 400 116 ja -103). Kohde 103 karsitti in maisemallisista syistä ja 116 katuverkon kannalta hankalana. Kohtei- den karsinta vähensi asuinrakentamiseen tutkit- tua täydennysrakentamista 6 200 k-m2. Alue Hal- lilan lounaispuolella (nro 4 400 110) on yhdyskun- tarakenteellisesti vaikea ja maiseman ja viherver- kon kannalta kriitti nen. Sen toteutt amista tulee jatkossa harkita tarkkaan. Mikäli alueelle päädy- Kuva. Vaikutusten arvioinnin perusteella karsitut täydennysrakentamiskohteet tään suunnitt elemaan asutusta, sen pitää olla te- (kohteet osoitett u vihreällä).

109 5.6 Kaukajärvi ja lähikaupunginosat

5.6.1 Aluekuvaus Väestö Työpaikat Alueella asui vuoden 2009 lopussa yhteensä noin koko alueen olemassaolon ajan 1960 –luvulta läh- Alueella oli vuoden 2007 lopussa yhteensä noin 16 400 asukasta. Alueen asukkaista 8,3% eli noin ti en. Kaukajärven rakentaminen oli alunperinkin 2 700 työpaikkaa. Eniten työpaikkoja oli teolli- 1 400 asukasta on alle 7-vuoti aita ja 5,4% eli noin tarkoitus ajoitt aa kolmeen vaiheeseen. Lukonmä- suudessa (noin 1 200 työpaikkaa) ja kaupan alal- 900 asukasta yli 74 –vuoti aita. en kaupunginosan väestö on pysynyt 1990 –luvul- la (noin 400 työpaikkaa). Teollisuuden työpaikat ta lähti en lähes samana, vaikka aluett a on täyden- keskitt yvät Hankkion teollisuusalueelle. Vuonna Alueen asukasmäärä on kasvanut noin 6 300 asuk- nysrakennett u 1990- ja 2000 -luvuilla. Viialan ja 1985 työpaikkoja oli noin 2 200. Lisääntyneet työ- kaalla vuodesta 1980 vuoteen 2009. Voimakkaim- Turtolan alueiden täydentyminen lähinnä 1990- paikat ovat lähinnä liike-elämän palveluiden sekä min alueella on kasvanut Kaukajärven kaupungin- ja 2000 –luvuilla on kasvatt anut alueen asukas- terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden työpaik- osa, joka on täydentynyt ja laajentunut jatkuvasti määrää jonkin verran. koja

Taulukko. Väestökehitys kaupunginositt ain Kaukajärvellä ja lähikaupunginosissa. Lähde: Tampereen kaupungin ti lastollinen vuosikirja 2008-2009. Kaukajärvi ja 1980 1990 2000 2005 2008 2009 Muutos Muutos lähikaupungin- 1990-2009 1980-2009 osat Yht. 10 161 12 705 15 032 16 196 16 519 16 432 3 727 6 271 048 Hankkio 157 201 236 229 222 223 22 66 053 Turtola 588 476 646 706 720 734 258 146 055 Viiala 921 1 333 1 653 1 696 1 769 1 713 380 792 058 Haihara 125 114 225 224 213 224 110 99 060 Kaukajärvi 6 714 7 826 9 436 10 654 10 820 10 754 2928 4040 Kuva. Väestönkehitys ikäryhmitt äin Kaukajärvel- lä ja lähikaupunginosissa. Lähde: YKR-aineistot. 061 Lukonmäki 1 656 2 755 2 836 2 687 2 775 2 784 29 1128

110 Palveluverkko Aluepalvelut Palveluiden saatavuus Palveluverkon muutokset Alueella on yksi yhtenäiskoulu; Kaukajärven kou- Sekä alle kouluikäisten ett ä kouluikäisten lasten ÆOppilaitosverkko päätöksien mukaan Vehmai- lu. Alueella toimii ulkopuolisten palvelutuott aji- määrän ennustetaan laskevan alueella aina vuo- sista jatkossa ohjataan oppilaat Kaukajärven kouluun yläluokille. en tuott amaa avointa varhaiskasvatusta. Koulun teen 2020 asti , jonka jälkeen alkaa kasvua vuo- ja liikekeskuksen läheisyydessä toimivat alueen teen 2030. Alueen kouluissa on ollut ti laväljyyt- hammashoitola, Kaukajärven lähikirjasto, Kauka- tä ja esiopetusta on siirrett y kouluihin. Myös päi- järven terveysasema sekä ikäihmisten palvelu- ja väkodeissa on ollut hieman ti laväljyytt ä ja tämän Alakeskukset päiväkeskuspalveluja tarjoava Kaukaharjun seni- vuoksi päiväkoteihin on ohjatt u lapsia koilliselta Kaukajärvi täytt ää palveluiden ja väestön osalta orikeskus. Annalan nuorisokeskus toimii Annalan alueelta. Nyt kuitenkin omalta alueelta päiväkoti - alakeskuksen kriteerit. Alueella on tarvett a per- koulun yhteydessä. paikkojen kysyntä on kasvussa. heasunnoille. Lähipalvelut Alueella toimii kahdeksan kaupungin ylläpitämää päiväkoti a; Turtolan ja Lukonmäen päiväkodit se- kä Kaukajärven, Juvan, Annalan, Iso-Heikkilän ja Metsäniityn päiväkodit Kaukajärvellä. Lisäksi Kau- kajärvellä toimii yksityinen päiväkoti Iisan lasten- tarha sekä yksi kaupungin ylläpitämä ja yksi yksi- tyinen ryhmäperhepäiväkoti . Alueella on kaksi alakoulua; Annalan koulu ja An- nalan koulun Karosen toimipiste. Myös Kaukajär- ven yhtenäisessä peruskoulussa on alaluokkien opetusta. Päivitt äistavarakauppa Alueen suurin päivitt äistavarakauppa on Turtolan K-Citymarket. Pienempiä kauppoja on Lukonmä- essä ja erityisesti Kaukajärvellä. Kuva. Alakeskuspalvelut 03/2011.

111 Viherverkko Virkistys Isolamminpuisto Kaukajärvellä toimii kaupungin- osapuistona, jossa risteilee monipuolinen reitti - verkosto ja lähilatu. Sinne sijoitt uu myös urhei- lukentti ä ja koirapuisto. Muut alueen kaupungin- osapuistot ovat pienialaisia ja toiminnoiltaan vaa- ti matt omampia. Annalan yhdyskuntarakenteen keskelle sijoitt uvan kortt elipuistojen nauhan jat- keena olevan viherreiti n varrella on skeitti puisto Karosen koulun yhteydessä. Kaukajärven rannat ja Houkanojanlaakson halkaisemat etelärajan se- länteet toimivat aluepuistoina, joiden kautt a kul- kevat seudulliset virkistysyhteydet Isolammin- puistosta Kangasalle sekä Hervannan ja Lempää- Kuva. Houkanojanlaakson-Vilusenharjun yleiskaavoitett u viherpinta-ala (m2) asukasta län suuntaan. Kangasalan Kisapirti lle (l. Vehmais- kohden ti lastoalueitt ain, 05/2010. ten urheilumajalle) ja Lempäälän Taivalpirti lle johtavat talvisin myös hiihtoladut. Kaupungin keskustan suuntaan viherverkko jat- kuu Houkanojan-Vihiojan laaksoa ja Aakkulan- harju-Kirkkosuonnotkon aluepuistoa pitkin. Kirk- kosuonnotkon alueesta valtaosa on golft oiminta- käytössä, ja kevyen liikenteen yhteydet kiertävät aluett a katujen varressa. Kaukajärven virkistys- käytt öarvo on hyvä. Kaukajärvellä on useita uima- paikkoja ja soutustadion. Tarkastelualueen virkistysmahdollisuudet ovat monipuoliset, ja virkistysalueiden määrä täytt ää koko alueen tasolla tarkasteltuna tällä hetkellä valtakunnalliset suositukset.

Kuva. Houkanojanlaakson-Vilusenharjun asemakaavoitett u viherpinta-ala (m2) asukasta kohden ti lastoalueitt ain, 05/2010.

112 113 Maisema ja kultt uuriympäristö Alueen maisemarakenne on suuntautunut voi- Alueen maisemakuvaan vaikutt avat keskeisesti on joutunut automarketi n taakse piiloon ja Hou- makkaasti kaakosta luoteeseen, ja korkeusvaihte- eri aikoina melko yhtenäisesti rakentuneet asuin- kanojaa kohti kurott avan harjun etelärinteellä si- lut ovat alueella verratt ain suuret. Tarkastelualue alueet, mutt a toisaalta keski- ja länsiosan maise- jaitseva Vilunen moott oriti en halkaisemaksi. Uu- sijoitt uu kantakaupungin mitt akaavassa merkitt ä- ma on historiallisesti kerrostunutt a ja pitkän kult- disrakentamista on noussut molempien pihapiiri- vän maisemallisen solmukohdan yhteyteen, mi- tuurivaikutuksen seurauksena muotoutunutt a: en ja puronvarren avoimen maiseman väliin. Vilu- kä näkyy maisemarakenteen monipuolisuudessa Finninmäellä on vielä ajoitt amaton muinaisjään- sen puistokatu noudatt aa Vilusen kartanoon joh- (liite 1). Alueen pohjoisosa on Kaukajärven mur- nöskohde, ja Vilusen alueella on ollut Viikinkien tanutt a puistoti etä. Harjun itäpäähän sijoitt uva roslaaksoa. Haiharasta Vilusen ja Aakkulan kaut- kalmisto jo ennen 1000-lukua. Kalmistojen pe- Haiharan pihapiiri puutarhoineen on säilytt änyt ta Messukylään jatkuva harju erott aa sen toisesta rusteella Tampereen seudun rautakauti sen asu- maisemakuvallisen merkityksensä kartanokoko- huomatt avasta laaksokokonaisuudesta, joka muo- tuksen keskuksen arvellaan sijainneen niinikään naisuuksista parhaiten. Se on säilytt änyt ymmär- dostuu Houkanojan-Vihiojan laaksosta, Iidesjär- Vilusella. Karjan laidunnuksen myötä ja peltovil- rett ävyytensä maisemassa, ositt ain rantasijainti n- ven murroslaaksoon kuuluvasta Kirkkosuonnot- jelyn vakiintuessa ihmisen vaikutus alkoi näkyä sa ja harjun laella kartanolle johtavan koivukujan kosta, näiden välisestä hietaisesta ylännealuees- maisemassa laajemmin. Kirkkosuonnotkossa ja ansiosta ja ositt ain siksi, ett ä ympäristön korke- ta sekä Hikivuoren ja Solkivuoren väliin jäävästä Aakkulanharjun eteläpuolisessa notkelmassa se- ampi rakentaminen noudatt elee maastonmuoto- Annalan laaksosta. Etelässä ja idässä aluett a reu- kä Houkanojan-Vihiojan varrella on maisemara- ja ja virkistysalueiden sijoitt uminen maisemara- nustavat maisemaa rajaavat metsäiset selänteet. kennett a korostavaa avointa kultt uurivaikutt eista kennett a. Myös Uusi-Juvan hieno vanha pihapiiri Kaukajärven keskusta sijoitt uu harjujakson, laak- maisemati laa tänäkin päivänä. Tarkastelualueella on maisemakuvallisesti eritt äin arvokas. Se sijoit- sojen ja selännealueen muodostamaan paikalli- sijainneet kolme kartanoa – Turtonen, Haihara ja tuu maiseman paikalliseen solmukohtaan; Hou- seen maiseman solmukohtaan. Rakentaminen on Vilunen – ovat yhä havaitt avissa. Vanhojen piha- kanojan varren avoimen peltomaiseman äärelle, kaikkiaan tarkastelualueella painott unut harjuil- piirien korkea puusto erott uu maiseman silhueti s- Annalan ylännealueen reunalle, Selkämäen ja Hi- le ja laaksojen yläosiin. Alueen viherverkko muo- sa kauas, mutt a muutoin kartanot ovat menett ä- kivuoren selänteiden väliin. dostuu laaksonpohjista, selänteiden lakialueista neet dominoivan asemansa maisemakuvassa. Vi- ja jyrkistä rinteistä sekä Kaukajärven ranta-alueis- hiojalle laskevan rinteen laella sijaitseva Turtonen ta.

114 Luontoarvot ja vesisuhteet Huomatt ava osa alueen luontoarvoista keskitt yy Harjujakso Haiharasta Vuohenojalle on veden Iidesjärven lähivaluma-alueeseen kuuluva Kirk- Kaukajärven rannoille. Järven etelärannalle sijoit- hankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuett a (lii- kosuonnotko toimii järven tulvaniitt ynä ja tähän tuu kaksi arvokkaaksi kasvillisuusalueeksi inven- te 2). Aakkulanharjun eteläpuolinen notkelma on painanteeseen saakka kerrotaan 1500-luvulla toitua lehtoaluett a (liite 3). Hikivuori on luokiteltu lähteistä maastoa. Tarkastelualueen itäpää on osa ulott uneen myös Iidesjärven vesireiti n, jota pitkin myös arvokkaaksi kallioalueeksi (ks. kuva. ed. si- Pyhäjärven ja Roineen välistä vedenjakajaselän- saavutti in veneellä Messukylän kirkkoon. Murros- vulla). Riihiniemen ympäristö on arvokasta lepak- nett ä, josta Kaukajärven eteläpuolella haarautuu laaksoon sijoitt uva, paikoin huomatt avan jyrkkä- koaluett a, ja myös Kaukajärvi itsessään on luoki- Haiharankankaan kautt a Viialan-Turtolan ylänne- piirteinen Kaukajärvi oli vielä noin v. 500 eaa. osa teltu kasvistollisesti arvokkaaksi kohteeksi uhan- alueelle jatkava paikallinen päävedenjakaja, joka harjujakson liepeen vesistöketjua, jota myöten alaisten vesisammalien vuoksi. Muita arvokkaita jakaa tarkastelualueen kahti a. Vedenjakajan ete- muinaisen, nykyistä huomatt avasti laajemman, luontokohteita tarkastelualueella ovat Vihiojan läpuolella vedet kulkevat tarkastelualueen ulko- Suur-Längelmäveden vedet laskivat Tampereen puronvarsilehto ja Aakkulanhajun etelärinne alu- puolisilta eteläisen selännealueen soilta alkunsa Pyhäjärveen. Vedenlaatu on lähteisessä ja syväs- een länsirajalla sekä Hankkion keto pohjoisrajal- saavan Houkanojan-Vihiojan välityksellä Pyhäjär- sä järvessä kokonaisuudessaan hyvä. Järvi on ra- la. Nämä kolme kohdett a ovat kaikki hyönteistöl- veen. Paikallisen päävedenjakajan pohjoispuo- vinteikas mutt a kirkasveti nen. lisesti arvokkaita alueita, mutt a Vihiojan lehto ja lella vedet kulkeutuvat Kaukajärven ja Pyhäojan Aakkulanharjun rinne myös kasvillisuudeltaan ar- kautt a Hautalammiin ja sieltä edelleen Kyläojan, vokkaita. Vuohenojan ja Iidesjärven kautt a Pyhäjärveen.

115 Yleiskaavavarannot, rakentamatt omat asemakaavatonti t ja jäljellä oleva rakennusoikeus 5.6.2 Varannot ja rakennusoikeuden toteutu- vajaasti toteutuneilla tonteilla. neisuus Kaukajärvi ja lähikaupunginosat k-m2 tonttien lkm Alueella on Kantakaupungin yleiskaavan asunto- Yleiskaavavaranto 47 690 aluevarantoja Juvankadun varressa Kaukajärvellä Yleiskaavavaranto, vireillä sekä Kangasalan rajan tuntumassa. YHTEENSÄ 47 690

Rakentamatt omia asuntotontt eja on erityisesti Rakentamattomat asemakaavatontit yleiskaavojen keskusta- ja asuntoalueilla pientaloalueilla. Tonti t ovat pääosin kaupungin C-alueilla 2 200 2 omistamaa, toteutumassa olevaa asemakaavava- AK-alueilla 7 900 10 rantoa. Kerrostaloalueilla on kuusi rakentamaton- AP-alueilla 66 600 169 ta asuntotontti a (yht. 5 000 k-m2), joista kaupunki YHTEENSÄ 76 700 181 omistaa neljä (yht. 3 500 k-m2) sekä neljä liiken- nealuetontti a1 (yht. 2 900 k-m2) joista kaupun- Jäljellä oleva rakennusoikeus rakennetuilla tonteilla (vajaasti toteutuneet tontit) ki omistaa kolme (yht. 1 300 k-m2) Keskustatoi- Yleiskaavan C-alueet rakennusoikeutta jäljellä asemakaavatonteilla yli 1000 k-m2 5 100 3 mintojen alueilla on yksi liikennealuetontti (1000 josta asuntotonteilla 00 k-m2) ja yksi liike- ja toimistorakennusten tontti Yleiskaavan AK-alueet rakennusoikeutta jäljellä asemakaavatonteilla yli 500 k-m2 27 600 16 (1100 k-m2), jonka omistaa kaupunki. josta asuntotonteilla 20 000 11 Vajaasti toteutett uja tontt eja on erityisesti pien- Yleiskaavan AP-alueet rakennusoikeutta jäljellä asemakaavatonteilla yli 200 k-m2 50 400 108 taloalueilla. josta asuntotonteilla 49 900 107 YHTEENSÄ ASUNTOTONTEILLA 69 900 118

Kuva. Toteutunut tontti tehokkuus yleiskaavojen asunto- ja keskustatoimintojen alueilla, 01/2010.

1 Liikennealuetonti t ovat pääosin autopaikkojen kortt elialueita (LPA)

116 5.6.3 Alustavat eheytt ämiskohteet Alueella on perinteistä lähiörakentamista, jonka laajat pysäköinti alueet ovat hyödynnett ävissä täy- dennysrakentamiseen. Lisäksi kortt eleita voidaan ti ivistää olevia rakennuksia korott amalla. Käytt ö- tarkoituksen muutosalueina tutkitaan mm. Ju- vankadun varren rakentamatt omia alueita. Tutkitt avaa täydennysrakentamista alueella on yhteensä 248 200 k-m2. Tästä asuntorakentami- sen osuus on 242 200 k-m2 ja muun rakentami- sen 6 000 k-m2. Täydennysalueille on mahdollista sijoitt aa asunnot noin 4 600 asukkaalle. Alueella on tarvett a perheasunnoille, erityisesti Kaukajärven keskustan tuntumassa.

Kuva. Alustavat eheytt ämiskohteet Kaukajärvi ja lähikaupunginosat alueella.

117 5.6.4 Vaikutusten arviointi Arvioidut vaikutukset Palveluiden saatavuus ja alakeskusten kehittäminen Palveluiden saatavuus Sekä alle kouluikäisten ett ä kouluikäisten lasten määrän ennustetaan laskevan alueella vuoteen 2020 asti , jonka jälkeen lasten määrä kääntyy nousuun. Alueen kouluissa on ollut ti laväljyytt ä ja esiopetusta on siirrett y kouluihin. Alueen päivä- Kuva. Alakeskuksen jalankulkuvyöhykkeet ja alustavat täydennysrakentamiskohteet. koteihin on ohjatt u lapsia koilliselta alueelta, mut- ta nyt päiväkoti paikkojen kysyntä omalta alueel- ta on kasvussa. Suunniteltu raiti oti elinjaus lisää Turtolan alueen vetovoimaa. Kaukajärven julkiset Joukkoliikenne palvelut pystyisivät vastaanott amaan asukasmää- Täydennysrakentamisalueet sijoitt uvat hyvin Lukonmäen, Viialan ja Turtolan alueella täyden- rän kasvun, mutt a palvelut sijaitsevat Turtolasta joukkoliikennevyöhykkeille lukuun ott amatt a Vii- nysrakentamiskohteet turvaisivat joukkoliiken- melko kaukana, kaupalliset palvelut ovat hyvät. alan täydennysrakennuskohteita, jotka ovat jouk- teen nykyisen palvelutason poikitt aisten yhteyksi- Hankkion alueen osayleiskaavoitus on yleiskaava- koliikenteen näkökulmasta epäedullisesti sijoitt u- en osalta ja mahdollistaisivat nykyisen palveluta- ohjelmassa ja tulee vaati maan palveluverkkotar- neita. son lisäämisen keskustaan suuntautuvilla yhteyk- kasteluja huomioiden sekä Kaukajärven ett ä Koil- sillä. Toisaalta Santaharjunti en täydennysrakenta- Vaikutukset palvelun järjestämiseen liskeskuksen kehitt ämisen. miskohteiden toteutt aminen saatt aisi siirtää jouk- Kaukajärvellä täydennysrakentamiskohteet mah- koliikenteen reiti n pois Vasarati eltä ja heikentäisi Alakeskukset dollistaisivat palvelutarjonnan lisäämisen ja jopa siten Vasarati en joukkoliikennepalvelua. Kaukajärvi täytt ää palveluiden ja väestön osalta edellytt äisivät palvelutarjonnan lisäämistä kes- alakeskuksen kriteerit. Alueella on tarvett a per- kustaan suuntautuvilla reiteillä. Täydennysraken- Kehitt ämis- ja selvitystarpeet heasunnoille ja kysyntään on mahdollista vastata tamisen myötä Kaukajärvelle olisi mahdollista Kaukajärvellä tulisi tutkia nykyisen linjan jatkamis- täydennysrakentamiskohteissa. syntyä erinomaisen palvelutason eli intensiivisen ta Maustekadulta Saarenmaanti en varren yleis- joukkoliikenteen vyöhyke. Täydennysrakentami- kaava-alueille sekä joukkoliikenteen edellytysten nen loisi myös poikitt aisten yhteyksien kehitt ämi- parantamista Juvankadun ja Keskisenkadun liitt y- selle hyvät mahdollisuudet. mässä yhdessä liitt ymän sujuvuuden parantamis- toimenpiteiden kanssa.

118 Kaukajärven ja Koilliskeskuksen väliltä puutt uu vankatua osana aluekeskusta vai onko se tulevai- kysymykset merkitt ävää asemaan. Soti laankadun poikitt aista joukkoliikennett ä tukeva katuyhteys, suudessakin vain alueen läpikulkeva erillinen väy- eteläpuoliset täydennyskohteet edellytt ävät Sää- jonka toteutt amismahdollisuuksia ja linjausvaih- lä. Juvankadun pohjoisosalle tulee laati a liiken- länkadun muutt amista valo-ohjatuksi liitt ymäk- toehtoja tulisi selvitt ää Juvankadun ja Aitolahden- neverkon yleissuunnitelma, joka sisältäisi myös si sekä muutoksia kaistajärjestelyihin. Maankäy- ti en välisellä osuudella. täydennysrakentamiskohteiden ja aluekeskuksen tön lisääminen Soti laankadun varteen edellytt ää vaikutusten arvioinnin ja ott aisi huomioon varsin- myös Hallilanti en liitt ymän kaistajärjestelyjen pa- Liikenne ja väylät kin alakeskustavoitt een vaati mukset. Yleissuunni- rantamista. Lisäksi on tarvett a laati a toimivuus- Kaukajärven EHYT-alueella täydennysrakentami- telmassa tulee kehitt ää myös Juvankadun varren tarkastelu sekä Hallilanti en liitt ymästä ett ä Her- sen kohteet ovat keskitt yneet Juvankadun var- kevyen liikenteen väyliä, jotka ovat nykyisiin ym- vannan valtaväylän sillan itäpuolella sijaitsevasta teen. Lisäys on liikennetuotoksellisesti kin mer- päristön liikenneolosuhteisiin nähden suhteett o- ramppiliitt ymästä sisällytt äen tarkasteluun myös kitt ävä. Tilannett a hankaloitt aa Juvankadun on- man kapeat. ramppiliitt ymän kehitt äminen valo-ohjatt una liit- tymänä. gelmallinen sijainti rakenteen - asutuksen ja kau- Juvankadun ja Yrjölänkadun liitt ymän läheisyy- pallisten palveluiden keskellä yhdessä läpikulku- teen on esitett y asuntorakentamisen täydennys- Hervannan valtaväylälle sijoitt uva raiti oti e saatt aa liikenteen välitt ämistarpeen kanssa. Juvankadulla kohteita yhteensä noin 68 000 kerrosneliön ver- vaikutt aa positi ivisesti liikenteen sujuvuuteen So- on jo nykyti lanteessa välityskykyongelmia poh- ran. Yrjölänkadun liitt ymän vierialueiden ja Juvan- ti laankadulla ja Hervannan valtaväylällä Turtolan joispään liitt ymissä, kuten Kangasalanti en ja Kes- kadun itäpään maankäytön lisääminen edellytt ää täydennysalueella. Täydennysrakentamisen jatko- kisenkadun/Santaharjunti en liitt ymissä. Lisäk- Juvankadun ja Yrjölänkadun liitt ymän parantamis- suunnitt elun yhteydessä tulisi selvitt ää tarkem- si pohjoispään ja itäpään ylileveä ajorata aiheut- ta. Liitt ymästä pitäisi laati a yleissuunnitelma, jos- min raiti oti en toteutt amisen vaikutukset liikenne- taa sekä ajoneuvoliikenteelle ett ä jalankulkijoille sa tutkitt aan kiertoliitt ymävaihtoehtoa sisällytt ä- verkkoon ja alueen saavutett avuuteen eri kulku- ja pyöräilijöille ongelmia. Juvankadun itäosalla ei en Kaukajärven alueen maankäytönmuutoksiin muodoilla, myös Turtolan kauppakeskuksen nä- ole täydennysrakentamisen jälkeenkään välitys- myös täydennysrakentamiskohteet. Yleissuunni- kökulmasta. kykyongelmia. telmissa tulisi tutkia myös kevyen liikenteen jär- Maisema ja viherverkko sekä Juvankadun itäosalla tulee selkeytt ää kadun poik- jestelyjä liitt ymässä ja liitt ymän itäpuolella mu- ympäristöhäiriöt kileikkausta ja parantaa kevyen liikenteen olosuh- kaan lukien länsipuolisen kevyen liikenteen väy- teita mm. kadun ylityspaikkojen osalta. Juvanka- län jatkamisedellytykset Annalankadulle saakka. Viherverkko dun pohjoisosalla tulee määritt ää Juvankadun lii- Lukonmäen ja Viialan alueen täydennysraken- Kaukajärvellä ja lähikaupunginosissa keskeiset vi- kenteellinen rooli: kehitetäänkö Kangasalanti en tamiskohteella ei ole liikenteellistä merkitystä. herverkon osat ovat Kaukajärven rannat ja Hou- ja Yrjölänkadun välistä osuutt a keskustamaisena Myöskään Turtolan täydennysrakennuskohteet kanojanlaakson halkaisemat selänteet, jotka toi- kävely- ja pyöräilypainott eisena väylänä vai ajo- eivät liikennetuotokseltaan ole merkitt äviä, mut- mivat aluepuistoina. Niiden kautt a kulkevat seu- neuvoliikenteen sujuvuuden ehdoilla. Kantaa tu- ta kohteiden kytkeytyminen liikenteellisesti on- dulliset virkistysyhteydet Isolamminpuistosta lee ott aa myös kysymykseen, kehitetäänkö Ju- gelmalliseen Soti laankatuun nostaa liikenteelliset Kangasalle sekä Hervannan ja Lempäälän suun-

119 taan. Kaupungin keskustan suuntaan viherverkko jatkuu Houkanojan-Vihiojan laaksoa ja Aakkulan- harju-Kirkkosuonnotkon aluepuistoa pitkin. Viherverkon jatkuvuuden ja yhteyksien kannalta merkitt ävät vaikutukset kohdistuvat Kaukajärven ranta-alueelle ja Turtolaan. Lysti huoneenpuiston ja Selkämäen välinen viheryhteys sekä ulkoilu- mahdollisuuksien toimivuus tulee turvata. Maisema Alueen maisemarakenne on suuntautunut voi- makkaasti kaakosta luoteeseen, ja korkeusvaih- telut ovat alueella verratt ain suuret. Alueen poh- joisosa on Kaukajärven murroslaaksoa. Haiharas- Kuva. Alustavat eheytt ämiskohteet ja yleiskaavojen viherverkko. ta Vilusen ja Aakkulan kautt a Messukylään jat- kuva harju erott aa sen toisesta, eteläpuolisesta himaisemaan kohdistuvia kohtalaisia vaikutuksia Alueen luonnonarvot eivät ole täydennysrakenta- laaksokokonaisuudesta. Alueen maisemakuvaan on Kirkkosuonnotkon ylärinteessä Turtolassa, ja misen myötä uhatt uina. Täydennysrakentamisella vaikutt avat keskeisesti myös eri aikoina melko yh- Lukonmäen Lysti huoneenpuiston alueella, joissa on vähäistä-kohtalaista vaikutusta Turtolan koil- tenäisesti rakentuneet asuinalueet. on merkitt ävää avointa maisemati laa. lispuolella ja Kaukajärven länsirannalla, joilla eko- Täydennysrakentaminen tukee maisemaraken- logiset viheryhteydet kapenevat hieman. Täyden- Luonto nett a alueilla, jotka ovat maisemakuvallisesti jä- nysrakentamiskohde 4 400 120 sijaitsee viherver- Kaukajärven ja lähikaupunginosien merkitt ävim- sentymätt ömiä tai muuten epämääräisiä. Niille koston solmukohdassa, ja sen alueella on voima- mät luontoarvot keskitt yvät Kaukajärven rannoil- sijoitt uu esim. umpeen kasvavaa avoti laa, pysä- kas tarve ekologisen yhteyden kehitt ämiseen. le, missä on arvokasta kasvillisuutt a, lehtoaluet- köinti kentti ä ja/tai –katoksia sekä erilaisia maise- ta sekä lepakkoaluett a. Muita arvokkaita luonto- Ympäristöhäiriöt mavaurioita. Valtati e 9 varrella olevissa kohteis- kohteita on Vihojan varrella ja Aakkulaharjun rin- Miltei kaikki alueen täydennysrakentamiskohteet sa eheytt ämisellä voidaan merkitt ävästi parantaa teellä. Alueen merkitt ävimmät ekologiset yhtey- sijaitsevat ti eliikennemelun alueella. Turtolassa alueen maisemakuvaa. det sijoitt uvat Kaukajärven - Isolammen – Vihio- kohteessa 4 400 129 tulisi selvitt ää huoltamotoi- Suurmaisemalliset vaikutukset kohdistuvat lähin- jan ympäristöön, Annalan länsi- ja eteläpuolelle minnasta mahdollisesti aiheutunut maaperän pi- nä alueen eteläisille maisemarakenteellisesti her- sekä Aakkulanharjun alueelle. Kaukajärven alu- laantuneisuus. Lukonmäessä kohteen 4 400 109 kille alueille sekä Kaukajärven ranta-alueelle. Lä- eelta on viheryhteys myös Hervannan Särkijärven alueella on todett u huono ilmanlaatu. suuntaan.

120 Yhteenveto ja kriitti set kohteet Sekä maisemakuvallisesti ett ä viherverkon kirkolle. Kohteella on lähimaisemaan kohdistuvaa Merkitt ävimmät täydennysalueet sijaitsevat Kau- kannalta kriitti siä ovat täydennysrakentamiskoh- kohtalaista vaikutusta. Kohteessa 4 400 117 avoin kajärvellä Juvankadun molemmilla puolilla ja Tur- teet 4 400 126, -128 ja -120. Alueiden kautt a kul- maisemati la korostaa pohjoispuolisen Juvan piha- tolassa. Kaukajärvi on väestöpohjaltaan ja pal- kee tärkeitä ulkoilureitt ejä ja osalle niistä sijoit- piirin arvoa ja tukee sen ymmärrett ävyytt ä maise- veluiltaan alakeskus. Alueen kehitt äminen veto- tuu myös muita toimintoja. Kohteet 4 400 126 ja massa. Mikäli alue rakennetaan, maisemaan koh- voimaiseksi ja hyväksi kävely-ympäristöksi tulee -128 sisältävät maisemakuvallisesti merkitt ävää distuva haitt avaikutus on kohtalainen. vaati maan yleissuunnitt elua. Turtolassa on hyvät tai eritt äin merkitt ävää avointa ti laa. Kaukajär- kaupalliset palvelut ja sinne on suunniteltu katu- ven länsireunalle sijoitt uva kohde 4 400 126 on raiti oti etä. Aluett a on kehitett y hankkeitt ain. Alue 5.6.5 Arvioinnissa karsiutuneet kohteet ja pääosin niitt yä. Rakentaminen näkyy Kaukajärven vaati i jatkossa yleissuunnitelman, jossa huomioi- vastakkaiselle rannalle saakka. Rakentamisesta ai- yhteenveto eheytt ämiskohteista daan raiti oti en tarjoaman mahdollisuudet, maise- heutuu kohtalaista haitt aa alueen maisemakuval- Arvioinnin pohjalta Kaukajärvi ja lähikaupungin- man ja kultt uuriympäristön vaati mukset sekä asu- le. Haitt avaikutuksia voidaan lieventää jätt ämällä osat alueelta karsitti in yksi eheytt ämiskohde (nro misen kytkeytyminen julkisiin palveluihin. mahdollisimman leveä vihervyöhyke rantaan. 4 400 122). Alue on syytä säilytt ää avoimena mai- Kohteen 4 400 129 itäreuna toimii osana merkit- semati lana. Lisäksi kohdett a 4 400 126 supistet- täviä viherverkon osia toisiinsa kytkevää toimin- ti in merkitt ävästi Kaukajärven rannassa. Kohteen nallista viheryhteytt ä, joka voidaan ott aa rakenta- 4 400 120 jatkosuunnitt elussa tulee ekologista vi- misessa huomioon. Kohteen 4 400 120 jatkosuun- heryhteytt ä kehitt ää ja alue tulee suunnitella ko- nitt elussa tulee ekologista viheryhteytt ä kehitt ää. konaisuutena. Kohteen 4 400 128 toteutus pitää Osalle alueesta kohdistuvalla rakentamisella voi- jatkossa tutkia tarkemmin ja yhteys avoimeen daan parantaa alueen tämänhetkistä ilmett ä. maisemati laan säilytt ää. Kohteiden karsinta vä- hensi asuinrakentamiseen tutkitt ua täydennysra- Kohde 4 400 122 on maisemakuvallisesti eritt äin kentamista 2 700 k-m2. merkitt ävää avointa maisemati laa (maisemaniit- tyä). Avoin rinneniitt y tukee Finninmäen muinais- Jäljelle jääneillä potenti aalisilla alueilla on täy- jäännöskohteen arvoa maisemassa. Rakentami- dennysrakentamista yhteensä 245 500 k-m2. Täs- sen myötä avointa niitt yä jää ainoastaan rinteen tä asuntorakentamisen osuus on 239 500 k-m2 ja alaosaan. Kohteessa 4 400 128 on suuria maise- muun rakentamisen 6 000 k-m2. Täydennysalueil- mapuita ja eritt äin merkitt ävää avointa maise- le on mahdollista saada asunnot noin 4 600 asuk- Kuva. Vaikutusten arvioinnin perusteella karsitut täy- dennysrakentamiskohteet (kohteet osoitett u vihreällä). mati laa, ja alueelta avautuu näkymiä Messukylän kaalle.

121 5.7 Koilliset kaupunginosat

5.7.1 Aluekuvaus Väestö Alueella asui vuoden 2009 lopussa yhteensä noin Taulukko. Väestökehitys kaupunginositt ain koillisissa kaupunginosissa. 34 100 asukasta. Alueen asukkaista 8,5% eli noin Lähde: Tampereen kaupungin ti lastollinen vuosikirja 2008-2009. Muutos Muutos 2 900 asukasta on alle 7-vuoti aita ja 6,2% eli noin Koilliset kaupunginosat 1980 1990 2000 2005 2008 2009 2 100 asukasta yli 74 –vuoti aita. 1990-2009 1980-2009 Yht. 17 171 24 482 32 026 34 131 34 208 34 066 9 584 16 895 Alueen asukasmäärä on kasvanut noin 16 900 VT 9:n länsipuoli 10 808 10 932 13 066 13 659 13 832 13 854 2 922 3 046 asukkaalla vuodesta 1980 vuoteen 2009. Kas- 001 Uusikylä 1 809 1 513 1 539 1 464 1 411 1 404 -109 -405 004 Ruotula 1 810 1 572 1 784 1 587 1 576 1 577 5 -233 vu selitt yy sillä, ett ä Valtati en 9 itäpuoliset alu- 006 Huikas 1 207 1 062 1 116 1 103 1 084 1 093 31 -114 eet ovat rakentuneet pääosin 1980-2000 –luvuil- 009 Takahuhti 1 612 1 892 1 812 1 967 1 966 1 950 58 338 la. Eniten asukasmäärä on kasvanut Linnainmaan, 012 Hakametsä 180 677 774 833 845 836 159 656 Atalan, Risti narkun, Holvasti n, Olkahisten ja Ta- 015 Ristinarkku 282 589 2 423 2 488 2 489 2 469 1 880 2 187 018 Aakkula 321 295 314 384 459 444 149 123 santeen kaupunginosissa. Vanhoilla pientaloval- 020 Messukylä 633 692 656 695 674 693 1 60 taisilla alueilla Uudenkylän, Huikkaan ja Ruotulan 028 Pappila 2 954 2 640 2 648 3 138 3 328 3 388 748 434 kaupunginosissa asukasmäärä taas on ollut las- VT 12:n pohjoispuoli 1 385 6 574 7 776 8 128 7 936 7 813 1 239 6 428 kussa. 030 Niihama 67 67 107 89 99 36 -31 -31 031 Atala 177 2 828 3 684 3 878 3 761 3 728 900 3 551 032 Ojala 4) - - - 63 62 62 034 Kumpula 535 587 541 628 625 630 43 95 035 Tasanne 288 1 464 1 513 1 545 1 500 1 490 26 1 202 036 Olkahinen 318 1 628 1 931 1 925 1 889 1 867 239 1 549 VT 12:n eteläpuoli 4 978 6 976 11 184 12 344 12 440 12 399 5 423 7 421 037 Linnainmaa 1 264 2 648 4 966 5 766 5 723 5 721 3 073 4 457 040 Leinola 1 366 2 012 3 763 2 288 2 259 2 227 215 861 043 Holvasti 440 442 671 2 524 2 666 2 608 2 166 2 168 045 Vehmainen 1 908 1 874 1 784 1 766 1 792 1 843 -31 -65 4) Ojala vuodesta 2002 alkaen.

Kuva. Väestönkehitys ikäryhmitt äin koillisissa kaupunginosissa. Lähde: YKR-aineistot.

122 Työpaikat Palveluverkko Lähipalvelut Alueella oli vuoden 2007 lopussa yhteensä noin Alueella on 14 kaupungin ylläpitämää päiväko- Aluepalvelut 8 000 työpaikkaa. Eniten työpaikkoja oli teolli- ti a; Olkahisten, Tasanteen, Leinolan, Vehmaisten, Alueella on kaksi yhtenäiskoulua; Linnainmaan suudessa (noin 2900 työpaikkaa), rakennusalalla Pappilan, Messukylän, Irjalan ja Huikkaan päivä- koulu Linnainmaalla ja Takahuhdin koulu Pappi- (noin 900 työpaikkaa) terveydenhuolto- ja sosiaa- kodit sekä Atalan ja Metsästäjän päiväkodit Ata- lassa. Takahuhdin koulussa opetusta annetaan lipalveluissa (noin 900 työpaikkaa), kaupan alal- lassa, Linnainmaan, Orimuksen ja Itätuulen päivä- myös Risti narkun toimipisteessä. Alueen terveys- la (noin 800 työpaikkaa) sekä kuljetus, varastointi kodit Linnainmaalla ja Ankkarin päiväkoti Risti nar- asemina toimivat Linnainmaan ja Atalan lääkäri- ja ti etoliikennealalla (noin 800 työpaikkaa). Teol- kussa. Lisäksi kaupunki ostaa palveluita Olkahisis- asemat. lisuuden ja rakennusalan työpaikat keskitt yvät Jy- sa sijaitsevalta Hiidenkiven päiväkodilta. Alueella väskylän radan molemmille puolille sijoitt uville Alueen hammashoitolat palvelevat Linnainmaan toimii myös kolme kaupungin ylläpitämää ryhmä- teollisuusalueille. sekä Takahuhdin terveysasemien sekä Atalan, Ol- perhepäiväkoti a. kahisen, Messukylän ja Vehmaisten koulujen yh- Vuonna 1985 työpaikkoja oli noin 4 700. Eniten Alueella toimivat alakoulut ovat Olkahisten, Ata- teydessä. Avoimia varhaiskasvatuspalveluja tar- työpaikat ovat vuodesta 1985 vuoteen 2007 li- lan, Leinolan, Vehmaisten ja Messukylän koulut. jotaan Tasanteen kerhossa Tasanteen päiväkodin sääntyneet teollisuudessa, rakennusalalla, ter- Lisäksi Takahuhdin koulun Irjalan toimipisteessä yhteydessä sekä Ankkarin kerhossa Risti narkussa. veydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa sekä kulje- annetaan opetusta 1.-2. vuosiluokille. Myös Lin- Alueella on myös muiden tuott amaa avointa var- tus, varastointi ja ti etoliikennealalla. Taloudellisen nainmaan ja Takahuhdin yhtenäisissä peruskou- haiskasvatusta. Ikäihmisten kotona asumista tu- taantuman aikana vuodesta 1990 vuoteen 1995 luissa annetaan alaluokkien opetusta. kevia palvelukeskuspalveluja järjestetään Taka- alueelta väheni yhteensä noin 1 100 työpaikkaa. huhdin palvelukeskuksessa. Päivitt äistavarakauppa Eniten työpaikkoja väheni teollisuudesta ja raken- Alueen kaupallinen keskitt ymä on Koilliskeskus nusalalta. Alueen aluekirjasto, Messukylän kirjasto, sijait- Linnainmaalla, jossa sijaitsevat sekä Prisma et- see Risti narkun koulun yhteydessä Pappilassa. tä K-Citymarket. Lisäksi suurempia päivitt äistava- Alueen nuorisokeskukset sijaitsevat Linnainmaan rakauppoja on Risti narkussa ja Vehmaisissa. Pie- päiväkodin, Leinolan koulun ja Tasanteen liikekes- nempiä kauppoja on Tasanteella, Kumpulassa, kuksen yhteydessä. Alueen urheilukentt ä sijait- Atalassa ja Ruotulassa. see Vehmaisissa Vehmaisten koulun ja päiväkodin naapurissa.

123 Palveluiden saatavuus Palveluverkon muutokset Alakeskukset Sekä alle kouluikäisten ett ä kouluikäisten lasten ÆLuhtaan päiväkoti valmistuu Pappilaan vuoden Koilliskeskus on yksi Tampereen aluekeskuksista. määrän ennustetaan laskevan alueella vuoteen 2011 lopussa Alueella on sekä aluetason palveluita ett ä väes- 2030. Opetus Irjalan toimipisteessä loppuu koko- ÆOppilaitosverkon kehitt ämissuunnitelman töpohjaa. Työpaikkatoimintojen kehitt äminen on naan kevään 2011 jälkeen ja kiinteistö remontoi- mukaan Irjalan toimipisteessä loppuu perus- alueella haaste. daan päivähoidon käytt öön. Koillisen alueen kir- opetus kevätlukukauden 2011 päätt yessä. Tilat Nurmi-Sorilan alueen suunnitt elussa pohjoisel- jastoverkon puutt eita on jo pitkään paikatt u kir- siirtyvät päivähoidon käytt öön. le alueelle pyritään muodostamaan uusi aluekes- jastoautolla. Nyt Linnainmaalla on vireillä kaava- ÆSivistys- ja elämänlaatupalvelujen palvelu- kus. hanke, joka mahdollistaa kirjaston saamisen alu- verkon kehitt ämissuunnitelman valmistelu eelle. Valtati en 12 pohjoispuolella palvelut sijoit- käynnistyy keväällä 2011, tässä yhteydessä tuvat useampaan eri kohtaan Aitolahdenti en var- käydään läpi myös kaupungin kirjastoverk- rella. Jatkossa alueen palveluverkkoa tulisi kehit- ko. Koillisen alueen kirjastoverkon vajaus on tunnistett u ja litt yy Linnakeskuksen kaavaval- tää täydennyskohteet huomioiden yhdessä Ojalan misteluun alueen, Nurmi-Sorilan ja Kangasalan Lamminrah- Æ kan alueen suunnitt elun kanssa. Myös hankkion Ojalan alueen osayleiskaavatyö on käynnisty- nyt ja alueen palvelutarpeet tutkitaan kaavan alueen suunnitt elu tulee jatkossa vaikutt amaan yhteydessä alueen palveluverkkoon. ÆNurmi-Sorilaan on valmistumassa yleiskaava, jossa alueelle on osoitett u uusi aluekeskus

Kuva. Alakeskuspalvelut, 03/2011.

124 Viherverkko Virkistys Tarkastelualueen laajimmat virkistysalueet ovat ulkoilureitti Linnainmaalta Halimasjärven kautt a neen sekä levähdyspaikka. Näsijärvellä on kaksi useita asuinalueita tai koko kaupunkia palvele- Niihamaan ja edelleen tarkastelualueen ulkopuo- uimapaikkaa ja kaksi pienvenesatamaa Olkahis- via laajoja ulkoiluun ja liikuntaan soveltuvia alu- lelle Kaupin urheilupuistoon asti . Tältä reiti ltä on tenlahdessa ja yksi uimapaikka Hangaslahdessa. eita; Niihaman alue ja Kirkkosuonnotko ovat osa yhteydet myös seudullisille reiteille Kangasalle. Tarkastelualueen laajuudesta huolimatt a alueelle keskuspuistoverkostoa ja toimivat myös aluepuis- Niihaman aluepuiston yhteyteen sijoitt uu melko sijoitt uu vain yksi koirapuisto, kaupungin itärajan toina. Muita huomatt avia aluepuistoja ovat Hali- laajoja urheilu- ja erityisalueita; ratsastuskeskus, läheisyyteen. masjärven ympäristö luonnonsuojelualueineen tenniskeskus, golfk entt ä ja siirtolapuutarha-alue. Alueella on kokonaisuutena tarkasteltaessa seu- sekä Linnainmaan ja Leinolan välinen virkistys- Lisäksi järvet tarjoavat runsaasti virkistysmahdol- dullisesti merkitt ävien virkistysalueiden ansiosta alue, jotka Risti narkku-Takahuhti -Pappilan pelto- lisuuksia. Alasjärvi uimapaikkoineen on suositt u runsaasti viherpinta-alaa ja hyvät virkistysmah- ja niitt ykokonaisuuden kautt a kulkeva, virkistys- virkistyskohde. Niihamajärven rannalle sijoitt u- dollisuudet. Virkistysalueet ja -palvelut ovat kui- ja maisema-arvoiltaan huomatt ava, toiminnalli- vat vesiurheilukeskus ja ulkoilumaja, lisäksi jär- tenkin jakautuneet epätasaisesti . nen viheryhteys kytkee kaupungin keskustaan. veä kiertää luontopolku. Halimasjärvellä on uima- Aluepuistoja pitkin kulkee talvisin latuna toimiva paikka, järveä kiertävä reitti polku opastustaului-

Kuva. Niihama-Pyhäojanlaakson yleiskaavoitett u viherpinta-ala Kuva. Niihama-Pyhäojanlaakson asemakaavoitett u viherpinta-ala (m2) asukasta kohden ti lastoalueitt ain, 05/2010. (m2) asukasta kohden ti lastoalueitt ain, 05/2010. 125 126 Maisema ja kultt uuriympäristö Alue on maisemallisesti kahti ajakautunut (liite on paikoin jäljellä myös maisemallisesti merkitt ä- ja Halimasjärvi. Lisäksi Hepovuori ja Soukonvuori 1). Pohjoisosaa luonnehti vat metsäiset, maise- viä vanhoja ti lakeskusten pihapiirejä, esim. puro- Niihamassa on luokiteltu arvokkaiksi kallioalueik- mati laltaan suljetut selännealueet, joita Aitolah- laaksojen väliselle ylänteelle sijoitt uvat Irjala, Jan- si (liite 2). denti en varteen sijoitt uvat asuinalueet sekä val- ka, Loimala ja Toivola. Kaukajärven pohjoispuoli- Petäjässuo-Halimasjärvi-Aitovuori toimii yhte- tati e 9 halkovat. Eteläosa on pääosin maisema- nen vehmas alue puronvarsineen oli alkuun lai- nä kantakaupungin merkitt ävimmistä ekologisis- ti laltaan puoliavointa rakennett ua laaksoa, jonka dun- ja viljelysmaana, mutt a 1900-luvun alussa ta yhteyksistä, josta haarautuvat vielä seudulliset sisällä avautuu paikoin pelto- ja niitt yalueita. Eri- useita Vehmaisten kylän ti loja yhdistetti in Kauka- yhteydet Kangasalle. Kauppi-Niihaman alueella tyisesti Vuohenojan läheisyyteen sijoitt uvat avoi- järven kartanoksi, jonka pihapiiri puutarhoineen elinympäristöt ovat jääneet liikenneväylien ja ve- met alueet ovat maisemakuvallisesti arvokkaita. rakennetti in Kaukajärven pohjoisrannalle Kauka- sistön voimakkaasti eristämäksi. Pyhäojan läheisyydessä olevat pellot ovat jääneet niemeen. Kultt uurivaikutus yhdessä luonnonolo- suurelta osin piiloon teollisuusalueen keskelle, jen kanssa on muodostanut Kaukaniemestä his- Näsijärven ja Pyhäjärven välinen alueellinen pää- mutt a niiden läpi kulkevalta kevyenliikenteen rei- toriallisesti ja maisemallisesti sekä kasvi- ja hyön- vedenjakaja jakaa alueen kahti a (liite 2). Sen ete- ti ltä avautuu maisemarakennett a ilmentävä näky- teislajistollisesti arvokkaan kokonaisuuden. läpuolinen alue kuuluu Viinikanojan suurvaluma- mä murroslaakson yli Messukylän kirkolle. Lou- alueeseen ja pohjoispuolinen alue Näsijärven lä- Luontoarvot ja vesisuhteet naiskulmassa tarkastelualue ulott uu Messukylän hivaluma-alueeseen. Tarkastelualueen järvet si- Kaukaniemeä ja Pappilan Sikosuon arvokasta harjun arvokkaaseen kultt uuriympäristöön ja sen joitt uvat Niihamajärveä lukuunott amatt a alueelli- hyönteisaluett a lukuun ott amatt a tarkastelualu- yli maisemallisesti arvokkaaseen Kirkkosuon not- sen päävedenjakan eteläpuolelle, Pyhäjärven va- een luontoarvot painott uvat alueen metsäisiin koon. luma-alueelle. Halimasjärven valuma-alue on laa- pohjoisosiin; Petäjässuo-Halimasjärvi-Aitovuoren ja. Järvi on pysynyt melko luonnonti laisena, mut- Alueen eteläosan maisema on pitkän kultt uurivai- ja Niihaman alueille. Halimasjärven ympäristö ta on luonteeltaan herkkä vedenlaatumuutoksil- kutuksen seurauksena kehitt ynytt ä. Maisemalli- on arvokasta lintu-, hyönteis- ja kasvialuett a (lii- le, jotka ilmenevät happamoitumisena ja alusve- sessa solmukohdassa sijaitsevilla Kirkkosuonnot- te 3). Alue on muodostett u luonnonsuojelualu- den hapett omuutena. Vuohenojan, Iidesjärveen kon rinteellä Messukylässä sekä Pyhäojan ja Vuo- eeksi. Petäjässuo on arvokasta hyönteisaluett a. ja Viinikanojan välityksellä Pyhäjärveen laskeva henojan välisellä laakson ylännealueella Takahuh- Petäjässuo-Halimasjärvi-Aitovuori alueella sekä Alasjärvi (Alasenjärvi) on yleistyypiltään ruskea- dissa on ollut suurkyliksi kehitt ynytt ä asutusta jo Alasjärven ympäristössä on lisäksi useita lepakoil- veti nen, lievästi rehevä järvi. Sen valuma-alueella rautakaudella. Rinnan asutuksen ja maatalouden le tärkeitä alueita. Alasjärven pohjoisranta on ar- sijaitsee monia järven ti laan voimakkaasti vaikut- kanssa ovat syntyneet myös vanhimmat kulkurei- vokasta kasvi- ja hyönteisaluett a, Niihamajärven tavia toimintoja. Järven vesi on sameaa ja järves- ti t, viljelykset ja niitt yalueet. Takahuhdista on löy- länsipuoli puolestaan arvokasta kasvi- ja lintualu- sä on havaitt u sini- ja limaleväesiintymiä. Niiha- dett y useita kiinteitä muinaisjäännöksiä rautakau- ett a, ja Rantamaan ja Kuokkamaan lehtoalueet majärvi (Pikku-Niihama) on pienialainen ja mata- delta. Messukylään rakennetti in puukirkko 1400- Jyväskylänti en länsipuolella arvokasta kasvialu- la järvi, joka purkaa vetensä lyhytt ä lasku-uomaa luvulla ja jo vuosisadan loppupuolella aletti in pai- ett a. Petäjässuon-Aitovuoren ja Niihaman alueil- myöten Näsijärven Lammassaarten edustalle. kalle rakentaa nykyistä Messukylän vanhaa kirk- le sijoitt uu huomatt ava määrä myös muita kanta- Mm. sadannasta ja ihmistoiminnasta aiheutuvista koa. Vanhimmat maanti et kulkivat Messukylästä kaupungin merkitt ävimpiin kuuluvia lehtoalueita: häiriöistä johtuvat ajoitt aiset vedenlaatumuutok- pohjoiseen Teiskoa kohti sekä idästä länteen har- Alasjärven pohjoisranta, Soukonvuori ja Kuokka- set ovat sille tyypillisiä ja osin mataluutensa takia jua ja Kaukajärven pohjoisrantaa pitkin. Alueella maa Niihamassa sekä Olkahistenlahden kanjoni järven happivarat ovat talvisin vähissä.

127 5.7.2 Varannot ja rakennusoikeuden toteutu- neisuus Alueella on jäljellä yksitt äisiä Kantakaupungin Kerrostaloalueilla on rakentamatt omilla tonteil- yleiskaavan asuntoaluevarantoja. Ojalan alueella la yhteensä 2 400 k-m2 käytt ämätöntä rakennus- on vireillä oleva osayleiskaava ja Hankkion alue si- oikeutt a. Tonti t koostuvat lähinnä liikennealuei- sältyy yleiskaavaohjelmaan. den, yleisen alueen ja erityisalueiden tonteista. Keskusta-alueilla on neljä rakentamatonta asun- Alueella on rakentamatt omia tontt eja lähinnä totontti a sekä kaksi rakentamatonta yleisten ra- pientaloalueilla. Näistä 121 on yksityisten omista- kennusten tontti a ja kaksi rakentamatonta liike- ja mia asuntotontt eja (yht. 41 600 k-m2). Kaupunki toimistorakennusten tontti a. Tonti t ovat pääosin omistaa 14 rakentamatonta pientaloalueen asun- kaupungin omistamaa, toteutumassa olevaa ase- totontti a (yht. 8 300 k-m2) sekä seitsemän yleis- makaavavarantoa. ten rakennusten tontti a (yht. 4 000 k-m2) ja yh- den liike- ja toimistorakennusten tonti n (1000 Vajaasti toteutett uja tontt eja on erityisesti pien- k-m2) ja yhden teollisuustonti n (1000 k-m2). taloalueilla.

Yleiskaavavarannot, rakentamatt omat asemakaavatonti t ja jäljellä oleva rakennusoikeus vajaasti toteutuneilla tonteilla. Koilliset kaupunginosat k-m2 tonttien lkm Yleiskaavavaranto 278 330 Yleiskaavavaranto, vireillä YHTEENSÄ 278 330

Rakentamattomat asemakaavatontit yleiskaavojen keskusta- ja asuntoalueilla C-alueilla 17 600 8 AK-alueilla 2 400 9 AP-alueilla 48 500 152 YHTEENSÄ 68 500 169

Jäljellä oleva rakennusoikeus rakennetuilla tonteilla (vajaasti toteutuneet tontit) Yleiskaavan C-alueet rakennusoikeutta jäljellä asemakaavatonteilla yli 1000 k-m2 13 200 7 josta asuntotonteilla 1 000 1 Yleiskaavan AK-alueet rakennusoikeutta jäljellä asemakaavatonteilla yli 500 k-m2 28 300 18 josta asuntotonteilla 26 100 16 Kuva. Toteutunut tontti tehokkuus yleiskaavojen asunto- ja Yleiskaavan AP-alueet rakennusoikeutta jäljellä asemakaavatonteilla yli 200 k-m2 145 700 289 keskustatoimintojen alueilla, 01/2010. josta asuntotonteilla 132 300 275 YHTEENSÄ ASUNTOTONTEILLA 159 400 292

128 5.7.3 Alustavat eheytt ämiskohteet Alueen merkitt ävimmät täydennysrakentamis- kohteet ovat Koilliskeskuksessa ja sen välitt ömäs- sä läheisyydessä. Toimiakseen aluekeskuksena, jossa on mahdollista sekä asua ett ä käydä työs- sä, alueen täydentäminen vaati i painotusta työ- paikkarakentamiseen. Koska Koilliskeskuksen ny- kyinen alue on lähes täyteen rakennett u, on täs- sä selvityksessä lähdett y siitä, ett ä väyliä voidaan katt aa niin Atalan kuin Pappilan suuntaan. Atalan suunta antaa mahdollisuuden näkyvään ja veto- voimaiseen työpaikkarakentamiseen. Täydennysrakentamisella on tuett u myös Jankan ja Aitolahdenti en varren palvelukeskitt ymiä. Tutkitt avaa täydennysrakentamista alueella on yhteensä 338 200 k-m2. Tästä asuntorakentami- sen osuus on 308 200 k-m2 ja muun rakentamisen 30 000 k-m2. Täydennysalueille on mahdollista si- joitt aa asunnot noin 5 900 asukkaalle.

Kuva. Alustavat eheytt ämiskohteet Koilliset kaupunginosat alueella.

129 5.7.4 Vaikutusten arviointi Arvioidut vaikutukset Palveluiden saatavuus ja alakeskusten kehittäminen Palveluiden saatavuus Sekä alle kouluikäisten ett ä kouluikäisten lasten määrän ennustetaan laskevan alueella vuoteen 2030. Koilliskeskuksen palvelut pystyvät vastaan- ott amaan alueen täydennysrakentamisesta ai- heutuvan asukasmäärän kasvun. Takahuhdin alu- een koulut ovat tällä hetkellä täynnä, lisäksi Ta- kahuhdin koulun Irjalan toimipiste siirtyy päivä- hoidon käytt öön. Koulujen ti lanne tulee huomioi- da täydennysrakentamisen aikatauluissa. Suunni- teltu täydennysrakentaminen ei tue Vehmaisten palveluja. Ojalan alueen palvelujen järjestämistä helpott ai- si, jos alue toteutuisi samaan aikaan Kangasalan puolen Lamminrahkan alueen kanssa. Valtati en Kuva. Alakeskuksen jalankulkuvyöhykkeet ja alustavat täydennysrakentamiskohteet. 12 pohjoispuolella palvelut sijoitt uvat useam- paan eri kohtaan Aitolahdenti en varrella. Palve- lisäksi tulevat Nurmi-Sorilan ja Ojalan alueet sekä dukkaan kevyenliikenteen ympäristön kehitt ämi- lujen keskitt äminen Atalaan voisi olla mahdollis- Lamminrahkan alue Kangasalla. Myös Hankkion nen parantaa palveluiden saavutett avuutt a eten- ta mikäli käynti Ojalan alueelle tapahtuu Atalan alueen suunnitt elu tulee jatkossa vaikutt amaan kin Pappilan suunnasta. kautt a. Suunnitt eilla olevan Nurmi-Sorilan alueen alueen palveluverkkoon. palveluverkko tulee jatkossa palvelemaan ainakin Joukkoliikenne Olkahisten asukkaita. Koillisen alueen kirjastover- Alakeskukset kon puutt eita on jo pitkään paikatt u kirjastoautol- Koilliskeskus on yksi Tampereen aluekeskuksista. Täydennysrakentamisalueet sijoitt uvat hyvin la. Nyt Linnainmaalla on vireillä kaavahanke, joka Alueella on sekä aluetason palveluita ett ä väes- joukkoliikennevyöhykkeille lukuun ott amatt a Ta- mahdollistaa kirjaston sijoitt amisen alueelle. Jat- töpohjaa. Työpaikkatoimintojen kehitt äminen on santeella Rusthollin alueen täydennysrakennus- kossa alueen palveluverkon kehitt ämisessä tulee alueella haaste. Alueelle on esitett y väylien katt a- kohdett a sekä Pappilassa Sammon valtati en erita- huomioida potenti aalisten täydennyskohteiden mista, mikä tulee jatkossa tutkia tarkemmin. Laa- soliitt ymän luoteisreunan, Linnainmaalla Linnain-

130 maankadun itäpuolista ja Ruotulassa Ritakadun Takahuhdin ja Ruotulan keskiosissa täydennysra- Sammon valtati en eteläpuolisten alueiden jouk- käytt ötarkoituksenmuutosaluett a. Ritakadun täy- kentamiskohteet turvaisivat keskustaan suuntau- koliikennepalvelun järjestämiseksi tarvitt aisiin ka- dennysrakentamiskohde on sijainniltaan epäedul- tuvan palvelun ja samalla nykyisen joukkoliiken- tuyhteys Vehnämyllynkadulta ohikulkuti en yli ai- linen. nepalvelun säilymisen, mutt a eivät mahdollista na Yritt äjänkadulle asti . Yhteyden linjausvaihto- tarjonnan lisäämistä. ehtoja ja toteutt amismahdollisuuksia tulisi selvit- Vaikutukset palvelun järjestämiseen tää. Atalan, Tasanteen ja Olkahisen alueella täyden- Sammon valtati en ja Takahuhdinti en varrella täy- nysrakentaminen turvaisi sekä keskustaan suun- dennysrakentaminen mahdollistaisi keskustaan Liikenne ja väylät tautuvan ett ä poikitt aisen palvelun. Todennäköi- suuntautuvan palvelutarjonnan lisäämisen ja tur- sesti alueen ikärakenne johtaa tulevaisuudes- vaisi poikitt aisen palvelun. Jankan alueen joukko- Atalan ja sen pohjoispuolisten alueiden täyden- sa matkustajamäärien vähentymiseen ilman toi- liikennepalvelun kehitt ämistä tukisi Hankkion alu- nysrakentamiskohteiden liikenteen lisäys on vä- menpiteitä. Nurmi-Sorilan yhteydet Koilliskeskuk- een täydennysrakentaminen ja Hankkion alueelta häinen, eikä siten heikennä liikenteen sujuvuutt a seen kulkevat aikanaan osaksi alueen läpi ja mah- valtati en 9 yli Risti narkunti elle johtavan katu- tai eikä liitt ymien toimivuutt a kyseisillä alueilla. Poh- dollistavat siten peruspalvelutason säilytt ämisen. joukkoliikennekatuyhteyden toteutuminen. joisosan täydennysrakentamiskohteet ja eten- kin Ojalan yleiskaava-alueet edellytt ävät Aitolah- Linnainmaalla ja Teiskonti en varressa kohteet Messukylässä täydennysrakentaminen turvaisi denti en liikenneympäristön parantamista. Tasan- edellytt äisivät keskustaan suuntautuvaa palvelu- keskustaan suuntautuvan ja poikitt aisen palve- teen itälaidalla sijaitsevan Kolmelankadun ja Ol- tarjonnan lisäämistä ja mahdollistaisivat poikit- lun. Huomioitavaa on ett ä Messukylänkadulla on kahisten kohdalla olevan Aitovuorenti en välisellä taisen palvelutarjonnan lisäämisen. Palvelutason jo nykyti lanteessa erinomainen joukkoliikenteen osuudella on Aitolahdenti e geometrialtaan pie- parantuminen lisäisi matkustajamääriä myös täy- palvelutaso. nipiirteistä ja valtaosassa liitt ymiä on näkemäon- dennysrakentamisen ulkopuolisilla alueilla. Teis- Kehitt ämis- ja selvitystarpeet gelmia. Myös kevyen liikenteen järjestelyissä on konti en liikenteen sujuvuus TAYS-alueella vaikut- Linnainmaalla tulisi tutkia Mäentakusenkadun ja parantamisen varaa, mm. kadun ylitysten turvalli- taa mm. Linnainmaan linjojen nopeuteen. Aitolahdenti en liitt ymän lähialueen kehitt ämistä suudessa. Aitolahdenti estä on laaditt u yleissuun- Leinolan, Vehmaisen ja Holvasti n alueella täyden- vaihtoterminaalina. nitelma Tasanteenkadun ja valtati en 9 väliseltä nysrakentaminen edellytt äisi keskustaan suuntau- osuudelta vuonna 2001. Yleissuunnitelma tulisi Lahdenti en osalta tulisi selvitt ää, voidaanko Piet- tuvan ja poikitt aisen palvelutarjonnan lisäämistä. päivitt ää tarvitt avilta osin ja liitt ää tarkasteluun tasenkadun täydennysrakentamisalueen kohdalle Sammon valtati en varren täydennysrakentamis- mukaan täydennysrakentamisalueiden vaikutuk- sijoitt aa pysäkit Lahdenti en varteen ja voidaanko kohteet yhdessä Hankkion kehitt ämisen kanssa set. Ojalan osayleiskaavan suunnitt elu sisältäen pysäkeillä korvata Piett asenkadun nykyinen jouk- saatt avat muutt aa linjastoja alueella, jolloin Lei- myös Aitolahdenti en liitt ymäratkaisujen tutkimi- koliikenteen reitti mahdollistaen täydennysraken- nolankadun länsiosan nykyiset asuinalueet voivat sen etenevät erillisenä työnä. Ojalan alue tulisi sil- nusalueen sijoitt uminen joukkoliikennevyöhyk- jäädä etäämmälle joukkoliikennepalveluja. ti ott aa huomioon Aitolahdenti en yleissuunnitel- keelle. Lahdenti en käytt ö joukkoliikenteen reit- man päivityksessä. ti nä tulee ajankohtaiseksi seudullisten joukkolii- kennesuunnitelmien toteutt amisen myötä.

131 Linnainmaan alueen maankäytön täydennys – ja sien liitt ymien rakentamista Sammon valtati elle. teenkin vaikutuksesta. Myös Sammon valtati en muutosalueiden tuott ama lisäliikenne kuormit- Suuntaus ei ole risti riidassa Sammon valtati en lii- ylitystarpeet jalan ja pyöräillen tulevat lisäänty- taa Aitolahdenti en eteläpäätä, Mäentakusenka- kenteellisenkään rooli kanssa. Uudet liitt ymät ja mään ja muutt umaan painotuksiltaan mm. Käs- dun länsiosaa, Sammon valtati etä ja mahdolli- ti ivistyvä maankäytt ö katualueen reunalla tukevat sälän itäpuolisen Loimalan alueen asuinrakenta- sesti myös Leinolankatua. Lisäliikenteen ei olete- omalta osaltaan Sammon valtati en liikenneympä- misen myötä, mistä syystä kevyen liikenteen yli- ta aiheutt avan merkitt ävää liitt ymien välityskyvyn ristön parantumista sekä edistävät Sammon val- tyspaikkoja joudutaan todennäköisesti lisäämään taikka liikenteen sujuvuuden heikkenemistä. Kes- tati en varren yleisilmeen kohentumista. ja aiemmin vähemmällä käytöllä olleiden ylitysten keisin avoin kysymys alueen liikenteen sujuvuu- turvallisuutt a parantamaan. Maankäytön muu- Vehmaisten, Holvasti n ja Leinolan alueen täyden- den näkökulmasta on Aitolahdenti en osuus Koil- tosten vaikutus Messukylänkatuun ja –ti ehen on nysrakentamiskohteiden liikenteellinen vaikutus liskeskuksen kohdalla Hannulankadun ja Mäen- pistemäinen ja kohdistuu Turtolan alueen kaupal- on merkityksetön. takusenkadun välillä. Koilliskeskuksen jaksolla lii- listen palveluidenkin takia lähinnä Risti arkunti en kenteen lisäys saatt aa aiheutt aa ruuhkautumista, Pappilan, Takahuhdin, Ruotulan sekä Kissanmaan sekä Kirkonmäenkadun liitt ymään. mutt a se ei siitä huolimatt a tule todennäköises- pohjoisosien yksitt äiset täydennysrakentamisen Risti narkunti en osalta tulisi selvitt ää täydennysra- ti muodostumaan ongelmaksi eikä edellytt ämään kohteet tuott avat alueen katuverkolle vähäisen ja kentamisen ja yleiskaavavarantoalueiden toteut- toimenpiteitä. Ruuhkautumisella voi olla jopa verkon toimivuuden kannalta merkityksett ömän tamisen kokonaisvaikutus Risti narkunti en päät- suotuisa liikennett ä ohjaava vaikutus, sillä läpikul- liikenteen lisäyksen. Sitä vastoin Sammon valta- teenä oleviin Sammon valtati en ja Messukylänka- kuliikenne saatt aa ruuhkautumisen seurauksena ti en ja osaksi Takahuhdinti en varteen keskitetyt dun liitt ymiin sekä kevyen liikenteen olosuhteisiin siirtyä käytt ämään Aitolahdenti en sijaan tarkoi- täydennyskohteet ja myös Kässälän itäpuoliset koko Risti narkunti en osuudella ja Sammon valta- tuksenmukaisempia väyliä, kuten Itäistä kehäti e- kantakaupungin yleiskaavan varantoalueet kuor- ti ellä Risti narkunti en ja valtati en 9 välisellä osuu- tä. Koilliskeskuksen alueella on vireillä asemakaa- mitt avat Risti narkunti etä, Sammon valtati etä ja della. Sammon valtati ellä tulisi selvitt ää myös vai- vamuutoksia, joiden yhteydessä on laaditt u myös Takahuhdinti etä. kutukset lisäkaistojen rakentamistarpeeseen Uu- liikenteellisiä tarkasteluja. Maankäytön muutosalueet sijoitt uvat Risti nar- denkylänkadun ja Risti narkunti en välisellä osuu- Heikkilänkadun varteen ja osaksi valtati en 9 pääl- kunti en sekä länsi- ett ä itäpuolelle. Lisäksi Risti n- della. Messukylänkadun osalta tulisi selvitt ää le on ehdotett u asumisen täydennysrakentamis- arkunti en ja Sammon valtati en liitt ymän pohjois- myös Kirkonmäenkadun liitt ymän toimivuus. kohdett a, joka edellytt äisi liitt ymistä suoraan puolella sijaitsee nykyisin mm. yläkoulu, kirjasto Takahuhdinti elle on käynnistett y ideasuunnitel- Heikkilänkatuun joko tontti liitt ymä- tai katuliitt y- ja terveydenhuollon toimipiste. Risti narkunti estä man laadinta liikenteen rauhoitt amiseksi ja liiken- märakenteena. Uuden katuliitt ymän toteutt ami- tulee muodostumaan yhä voimakkaammin asuin- neturvallisuuden parantamiseksi välillä Kissan- nen on liikenteellisesti mahdollista. alueen keskellä kulkeva ja merkitt ävä läpikulku- maankatu – Hitsankatu. Työssä tutkitaan mm. ke- liikennett ä välitt ävä pääkokoojakatu. Jalankulki- Sammon valtati en varteen Linnainmaan puolella vyen liikenteen väylän toteutt amismahdollisuuk- joiden ja pyöräilijöiden kadun ylitystarpeet tule- on sijoitt unut merkitt ävä asumisen täydennysra- sia Takahuhdinti en varteen. Selvitystyöhön tulisi vat lisääntymään, minkä myötä kevyen liikenteen kentamisalueiden ja Hankkion alueen yleiskaava- sisällytt ää myös täydennysrakentamiskohteiden turvallisuuskysymykset korostuvat ja ongelmat varantojen keskitt ymä. Kohteet edellytt ävät uu- vaikutukset ja tarpeet. saatt avat voimistua lisääntyvän ajoneuvoliiken-

132 Maisema ja viherverkko sekä Halimasjärven ympäristön täydennysrakentami- toiminnot otetaan huomioon mahdollisessa jat- ympäristöhäiriöt sessa on suositeltavaa karsia joitain kohteita jo kosuunnitt elussa. ennestään kapealla Halimasjärven ja Kauppi-Nii- Viherverkko Täydennysrakentamisella voi olla myönteinen vai- haman välisellä viheryhteydellä. Tällä kohtaa kul- Tärkeitä viherverkon kokonaisuuksia ovat mm. kutus melua suojaavana rakenteena Teiskonti en kee merkitt ävä toiminnallinen yhteys. Takahuhdin Kauppi-Niihaman alue, Takahuhdin peltoalue, Lin- varren kohteissa. Toisaalta uudet asukkaat alti s- maisemaniityillä nykyinen palstaviljely ja viheryh- nainmaan-Leinolan virkistysalue sekä Halimasjär- tuvat melulle. ven alue ja Näsijärven lahden, Olkahistenlahden, teydet tulee ott aa tarkemmassa suunnitt elussa Maisema rantavyöhykkeeseen ulott uvat viheralueet. Lisäk- huomioon. Olkahistenlahden Rusthollin alueella Koillisten kaupunginosien suurmaisemallisesti si myös Atalanpuisto ja Atalanvuori muodostavat rannan suuntainen toiminnallinen yhteys, tulee merkitt äviä kokonaisuuksia ovat mm. Kauppi-Nii- merkitt ävän kokonaisuuden. Halimasjärven rooli säilytt ää. Vaikutukset ovat vähäisiä, jos huolehdi- haman alue, Takahuhdin peltoalue, Linnainmaan- keskeisenä viherverkon osana tulee korostumaan, taan yhteyksistä ja toiminnoista. Aitolahden kir- Leinolan virkistysalue, Halimasjärven alue sekä kun sen pohjois-, itä- ja eteläpuolelle kaavoitetut kon ympäristön ja Olkahisen koulun alueella vai- Näsijärven lahden ja Olkahistenlahden rantavyö- alueet toteutuvat. Samoin yhteys Halimasjärven kutukset virkistystoimintoihin ovat vähäisiä, jos viheralueen ja Kauppi-Niihaman alueen välillä on tärkeä säilytt ää ja kehitt ää. Koillisten kaupungin- osien eteläiset osat ovat ti iviimpiä, joten niiden aluepuistojen merkitys korostuu. Pääosa täydennysrakentamiskohteista pystytään sijoitt amaan siten, ett ä viherverkon keskeiset ele- menti t ja yhteydet säilyvät. Linnainmaan ja Ata- lan täydennysrakentamiskohteilla on viheraluei- ta kaventavaa ja virkistystoimintoja heikentävää yhteisvaikutusta, vaikutus on kohtalainen ja sitä voidaan lieventää tarkemman suunnitt elun yh- teydessä. Linnainmaalla täydennysrakentaminen pirstoo ja pienentää Linnainmaa-Leinola alue- puistokokonaisuutt a, joka on merkitt ävä viherver- kon osa. Vaikutusta voidaan lieventää huomioi- malla toiminnalliset viheryhteydet ja koulun lähi- virkistysaluetarpeet mahdollisessa jatkosuunnit- telussa. Kuva. Alustavat eheytt ämiskohteet ja yleiskaavojen viherverkko.

133 hykkeeseen ulott uvat viheralueet. Atalanvuori la- vialuett a ja luonnonsuojelualuett a. Petäjässuo- tulee selvitt ää ja ott aa tarkemmassa suunnitt elus- kialueineen on maisemallisesti merkitt ävä. Kult- Halimasjärvi-Aitovuori -alueella sekä Alasjärven sa huomioon. Tasanteella on arvokasta lepakko- tuuriympäristön kannalta merkitt ävä kokonaisuus ympäristössä on sekä hyönteistöllisesti arvokkai- aluett a, mikä tulee selvitt ää ja ott aa tarkemmas- on Aitolahden kirkon ympäristö kalliomäkineen ja ta alueita ett ä useita lepakoille tärkeitä alueita. sa suunnitt elussa huomioon. Linnainmaan alue- männikköineen. Kaupunkikuvallisesti merkitt äviä Niihamaan sijoitt uu arvokkaita lintu-, hyönteis- ja puiston yhteydessä oleva täydennysrakentamis- alueita ovat väylien varret ja risteysalueet. kasvialueita. Koillisten kaupunginosien alueelle si- kohde sijoitt uu viherverkon merkitt ävään osaan joitt uu huomatt ava määrä kantakaupungin mer- ja paikallisesti merkitt ävään ekologiseen yhtey- Täydennysrakentaminen sijoitt uu suurmaiseman kitt ävimpiin kuuluvia lehtoalueita. teen nähden epäedullisesti alueen keskelle. Koh- kannalta pääosin edullisesti . Aitolahden kirkon de pirstoo ja kaventaa viheraluett a sekä vaikeut- ympäristöön sijoitt uvalla täydennysrakentamisel- Petäjässuo-Halimasjärvi-Aitovuori on yksi kanta- taa sen käytett ävyytt ä. Vaikutus on kohtalainen – la on laadukkaasti toteutett una myönteisiä vai- kaupungin merkitt ävimmistä ekologisista yhteyk- merkitt ävä. kutuksia. Kultt uuriympäristö ja alueen toiminnal- sistä, josta haarautuvat vielä seudulliset yhteydet liset yhteydet tulee ott aa huomioon jatkosuun- Kangasalle. Kauppi-Niihaman alueella elinympä- Ympäristöhäiriöt nitt elussa. Rusthollin alueen kehitt ämisellä sekä ristöt ovat jääneet liikenneväylien ja vesistön voi- Useimmat alueen täydennysrakentamiskohteista suurten väylien ja Aitolahdenti en varren täyden- makkaasti eristämäksi. Ojalan alueen yleiskaavoi- sijaitsevat isojen teiden varsilla, ja ne alti stuvat si- nysrakentamiskohteilla voi olla myönteisiä vaiku- tus kaventaa ja pirstoo osaltaan alueen yhtenäisiä ten liikennemelulle. Kohteissa 4 400 134, -137 ja tuksia maisemakuvaan. metsäalueita ja korostaa jäljelle jäävien ekologis- -146 tulee selvitt ää aiemman teollisuus- tai huol- ten yhteyksien merkitystä ja säilytt ämisen tarvet- tamotoiminnan aiheutt ama mahdollinen maape- Takahuhdin enti sten peltojen täydennysraken- ta. rän pilaantuneisuus. tamisessa vaikutuksia voidaan lieventää istutt a- malla uusi suojavyöhyke rakentamisen ja avoti lan Merkitt ävimmät luonnonarvokokonaisuudet ja Yhteenveto välille. Linnainmaa-Leinolan aluepuistokokonai- yksitt äiset luontokohteet säilyvät. Alueen ekolo- Kriitti siksi nousevat ne täydennysrakentamiskoh- suuden alueella vaikutus maisemaan on merkit- gisten yhteyksien osalta täydennysrakentamisella teet, joilla on merkitt ävää tai kohtalaista vaikutus- tävä; vaikutusta voidaan lieventää pienentämällä on kaventavia vaikutuksia Teiskonti en – Lahden- ta sekä viherverkkoon, maisemaan ett ä luontoar- kohderajausta ja sijoitt amalla se kiinni nykyiseen ti en varsilla sekä Atalassa ja Tasanteella. Erityi- voihin. Linnainmaan aluepuistokokonaisuuteen asuinrakentamiseen tai vaihtoehtoisesti osoitt aa sesti Tasanteella yhteys Kauppi-Niihamasta Hali- liitt yvässä kohteessa 4 400 150 uudelleen sijoitt e- rakentaminen pienempänä vain kohdealueen itä- masjärven suuntaan on osa merkitt ävää kaupun- lu on suositeltavaa. Muita kriitti siä kohteita ovat osaan. kiseudullista viherverkkoa ja ekologista viheryhte- ne, jotka pienentävät Halimasjärven aluepuisto- ytt ä, jolle sijoitt uva täydennysrakentaminen tulee kokonaisuutt a ja siihen liitt yvää keskeistä kaupun- Luonto suunnitella huolella. kiseudullista ekologista yhteytt ä ja viheryhteytt ä Koillisten kaupunginosien luontoarvot painott u- Kauppi-Niihamaan. vat alueen metsäisiin pohjoisosiin: Petäjässuon- Atalan eteläosissa itäisimmillä täydennysrakenta- Halimasjärven-Aitovuoren ja Niihaman alueille. miskohteilla on harvinaista kasvilajistoa sekä pai- Täydennysrakentamisella on merkitt ävää-kohta- Halimasjärvi on arvokasta lintu-, hyönteis- ja kas- kallisesti merkitt ävä ekologinen viheryhteys, jotka laista vaikutusta maisemaan ja viherverkkoon Ta-

134 kahuhdin kohteella 4 400 143. Vaikutuksia voi- karsitti in luontoarvojen takia ja 4 400 161, jot- ja muun rakentamisen 30 000 k-m2. Täydennys- daan lieventää joko pienentämällä kohderajauk- ta viheryhteys Halimasjärveltä Kauppiin voidaan alueille on mahdollista saada asunnot noin 5 700 sia tai jätt ämällä joitakin kohteita rakentamatt a. turvata. Kohde 4 400 169 karsitti in hydrologis- asukkaalle. ten reunaehtojen ja turvallisen virkistysverkoston Vaikutuksia kaupunkikuvaan on kohteella 4 400 Merkitt ävimmät täydennysrakentamiskohteet si- vuoksi. Erityisesti Takahuhdin kohteen 4 400 143 173, joka sijoitt uu Aitolahden kirkon ympäristöön joitt uvat Koilliskeskuksen tuntumaan. Jatkossa sekä Linnainmaan kohteen 4 400 150 rajaukset kalliomäkineen ja männikköineen. Alue on Aito- alueen suunnitt elu tulee vaati maan yleiskaavaa. tulee tutkia jatkossa tarkemmin. Kohteiden kar- lahden kirkon ympäristöä. Laadukkaasti toteutet- Joko tässä yhteydessä tai jo aiemmin erikseen tu- sinta vähensi asuinrakentamiseen tutkitt ua täy- tuna vaikutukset ovat myönteisiä. Kultt uuriympä- lee tutkia tarkemmin Linnainmaan aluepuistoko- dennysrakentamista 8 500 k-m2. ristön sekä alueen toiminnalliset arvot tulee ot- konaisuus ja siihen liitt yvä mahdollinen täyden- taa huomioon jatkosuunnitt elussa. Kaupunkiku- Jäljelle jääneillä potenti aalisilla alueilla on täy- nysrakentaminen. Pienempinä kohteina yleis- vallisesti ja maisemallisesti merkitt äviä alueita dennysrakentamista yhteensä 329 700 k-m2. Täs- suunnitelmaa vaati vat Aitolahden kirkon ympä- ovat myös väylien varret ja risteysalueet. Useim- tä asuntorakentamisen osuus on 299 700 k-m2 ristö ja Rusthollin alue. missa väyliin ja ti envarsiin liitt yvissä kohteissa on mahdollisuus saavutt aa hyvällä jatkosuunnitt elul- la myönteisiä vaikutuksia kaupunkikuvaan ja mai- semaan. Virkistyskäytön kannalta käytt äjämäärät ovat tu- levaisuudessa kasvamassa erityisesti Ojalan ja Risson uusien asuinalueiden rakentuessa. Virkis- tysalueiden riitt ävyys tukeutuu jäljelle jääviin vi- heralueisiin, ja erityisesti lähivirkistyksen tarpeet tulee turvata tarkemmassa suunnitt elussa. Alu- een seudullisten virkistysyhteyksien sekä kyllin laadukkaiden virkistysmetsien merkitys ja säilyt- tämisen tarve ovat erityisen korostuneita.

5.7.5 Arvioinnissa karsiutuneet kohteet ja yhteenveto eheytt ämiskohteista Arvioinnin pohjalta koillisten kaupunginosien alu- eelta karsitti in kolme eheytt ämiskohdett a (koh- teet 4 400 154, -161 ja -169). Kohde 4 400 154 Kuva. Vaikutusten arvioinnin perusteella karsitut täydennysrakentamiskohteet (kohteet osoitett u vihreällä).

135 5.8 Keskusta ja lähikaupunginosat

5.8.1 Aluekuvaus Väestö Alueella asui vuoden 2009 lopussa yhteensä noin Taulukko. Väestökehitys kaupunginositt ain keskustassa ja lähikaupunginosissa. 58 400 asukasta. Alueen asukkaista 4,1% eli noin Lähde: Tampereen kaupungin ti lastollinen vuosikirja 2008-2009. 2 400 asukasta on alle 7-vuoti aita ja 11,9% eli noin Keskusta ja lähikaupungin- Muutos Muutos 1980 1990 2000 2005 2008 2009 6 900 asukasta yli 74 –vuoti aita. osat 1990-2009 1980-2009 Alueen asukasmäärä on laskenut yli 20 500 asuk- Yht. 56 527 47 896 54 335 55 955 57 739 58 383 10 487 1 856 kaalla vuodesta 1970 vuoteen 2009. Asukasmää- Ydinkeskusta rän lasku sijoitt uu pääosin 1970 –luvulle ja selit- (kaupunginosat 101-103, 106, 16 504 13 568 15 694 16 866 17 652 17 980 4 412 1 476 109-113) tyy lähiöiden rakentamisella. Monissa kaupungin- osissa asukasmäärän lasku on jatkunut tämän jäl- Amuri 5 937 5 822 5 872 6 081 6 136 6 223 401 286 keenkin, mutt a alueen kokonaisasukasmäärä on (kaupunginosat 104-105, 108) pystytt y 1990-2000 –luvuilla palautt amaan 1980 Tammela 7 164 6 672 7 009 7 079 7 222 7 246 574 82 –luvun tasolle lähinnä Tampellan, Iidesrannan ja (kaupunginosat 114-116) Lapinniemen täydennysrakentamisella. Asukas- määrän lasku on ollut suurinta Kalevan, Liisankal- Sorsapuisto 1 477 1 142 1 940 2 399 3 157 3 178 2 036 1 701 lion ja Petsamon kaupunginosissa. (kaupunginosat 117-118)

Kaleva 11 349 8 725 9 256 8 974 8 991 9 101 376 -2 248 (kaupunginosat 119-120, 129)

Pyynikki 1 973 1 943 2 058 2 095 2 078 2 097 154 124 (kaupunginosat 107, 134)

Pispala-Tahmela 3 615 3 553 4 078 4 100 4 102 4 102 549 487 (kaupunginosat 213, 215,

Petsamo - Lapinniemi 5 595 4 133 6 137 6 124 6 164 6 193 2 060 598 (kaupunginosat 121, 127-128)

Kissanmaa 2 913 2 338 2 291 2 237 2 237 2 263 -75 -650 (kaupunginosat 132-133) Kuva. Väestönkehitys ikäryhmitt äin keskustassa ja lähikaupunginosissa. Lähde: YKR-aineistot.

136 Työpaikat Palveluverkko Alueella oli vuoden 2007 lopussa yhteensä noin Aluepalvelut 53 200 työpaikkaa. Eniten työpaikkoja oli liike- Alueella on neljä yläkoulua; Pyynikin koulu Kaa- Ikäihmisten kotona asumista tukevia palvelukes- elämän palveluissa (noin 11 700 työpaikkaa), ter- kinmaalla, Tammerkosken koulu Jussinkylässä, kuspalveluja järjestetään Peurankalliokeskukses- veydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa (noin 11 300 Klassillinen koulu Kytt älässä ja Sampolan koulu sa, Viola-kodissa ja Tammelan palvelukeskukses- työpaikkaa), kaupan alalla (noin 5 000 työpaikkaa) Liisankalliolla. Amurin koulu Amurissa, Sammon sa. Päiväkeskuspalveluja järjestetään Viola-kodis- sekä koulutuksessa (noin 5 000 työpaikkaa). koulu Kalevassa sekä Svenska samskolan i Tam- sa, Toivonpirti ssä, Koivupirti ssä, Salhojakeskuk- Vuonna 1985 työpaikkoja oli yhteensä noin merfors Kaakinmaalla ovat yhtenäiskouluja. sessa sekä Tammelakeskuksen yhteydessä toimi- 43 800. Teollisuuden työpaikkojen määrä alueel- vissa Annikin, Kyllikin ja Kullervon päiväkeskuksis- Alueen terveysasemina toimivat Pyynikin ja Tam- la on vähentynyt kolmannekseen vuodesta 1985 sa. melakeskuksen terveysasemat. Alueen hammas- vuoteen 2007. Vastaavassa ajassa liike-elämän hoitoloina palvelevat Pispan, Amurin, Aleksante- Alueella sijaitsee kirjaston keskitett yjen palvelu- palvelujen työpaikkojen määrä on lähes kolmin- rin ja Kissanmaan koulujen yhteydessä toimivat jen pääkirjasto Metson ja lukusalin lisäksi Sampo- kertaistunut ja terveys- ja sosiaalipalvelujen kak- hammashoitolat sekä Koukkuniemen, Tullinkul- lan ja Pellervon kirjastot. Lisäksi Pispalan kirjasto- sinkertaistunut. Terveydenhuolto- ja sosiaalipal- man ja Tammelan hammashoitola sekä Liisan- yhdistys ylläpitää yksityistä kirjastoa Pispalan kir- velujen työpaikkojen suurta määrää selitt ää Tam- puiston terveysaseman hammashoitola ja Suupo- jastotalolla Tahmelassa. Nuorisokeskuksena toi- pereen yliopistollisen sairaalan ja Koukkuniemen li-Tampereen kaupunki Finn-Medin alueella. mii nuorisokeskus Vuoltsu, joka on keskitett yä vanhainkodin sijoitt uminen alueelle. Kaupan alan palvelua. Lisäksi keskustassa toimii nuorisokahvila työpaikkojen sekä määrä ett ä suhteellinen osuus Avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjotaan Erk- Uniikki. Alueella on kaksi uimahallia; Pyynikin ui- alueen työpaikoista on jatkuvasti vähentynyt. kilän leikkitoimintakeskuksessa (toiminta loppuu mahalli ja Tampereen uinti keskus. Pyynikin uima- keväällä 2011, syksyllä avointa varhaiskasvatusta Taloudellisen taantuman aikana vuodesta 1990 halli on ollut peruskorjauksen vuoksi suljett una aloitetaan Amurinlinnassa). Tammelassa ja Sal- vuoteen 1995 alueelta väheni yhteensä noin vuodesta 2007 alkaen ja näillä näkymin halli ava- hojan kuvataidekerhossa Tullin alueella. Muiden 5 700 työpaikkaa. Eniten työpaikkoja väheni teol- taan yleisölle vuonna 2012. Alueen urheilukent- palveluntuott ajien kerhot täydentävät avoimen lisuudesta, rakentamisesta ja kaupan alalta. Sa- ti nä toimivat Tampereen stadion, Pyynikin urhei- varhaiskasvatuksen palveluita alueella. maan aikaan kuitenkin esimerkiksi terveys- ja so- lukentt ä, Sorsapuiston urheilukentt ä sekä Kaupin siaalipalvelujen sekä koulutuksen työpaikkojen urheilupuisto. määrä lisääntyi.

137 Lähipalvelut Päivitt äistavarakauppa Palveluverkon muutokset Alueella toimii yhteensä 23 kaupungin ylläpitä- Alueen suurimmat päivitt äistavarakaupat ovat ÆVuonna 2010 hyväksytyn oppilaitosverkon mää päiväkoti a; Pispalan, Tahmelan, Koulukadun, Prisma ja S-market Kalevanharjulla, S-market ja K- kehitt ämissuunnitelman mukaan perusopetus Jussinkylän, Lapinniemen, Kalevanharjun, Iides- Market Tullintorin kauppakeskuksessa, Lildlit Pää- luopuu alueella sijaitsevan Sampolan koulun rannan, Järvensivun, Kalevan, Ilmarin, Sepänka- posti n talossa ja Nalkalassa sekä Stockmannin ja ti loista. Sampolan koulun ti lat siirtyvät vuonna dun ja Keskussairaalan päiväkodit sekä Pohjolan Sokoksen ruokaosastot ja K-Supermarket Kunin- 2011 alkavan peruskorjauksen myötä lukio- koulutuksen käytt öön. Lisäksi perusopetus päiväkoti Osmonmäellä, Vellamon päiväkoti Tam- kaankulma Antti lan tavaratalon yhteydessä. Pie- luopuu Klassillisen koulukiinteistön ti loista, melassa, Akonpuiston päiväkoti Tullin alueella, nempiä ruokakauppoja on Tahmelassa, Pyynikin- mutt a vastaavasi Tammerkosken koulu saa Sammon ja Domuksen päiväkodit Kalevassa, Hip- rinteellä, Amurissa, Kaakinmaalla, Tammerkosken lisäti laa, kun Tammerkosken lukio muutt aa poksen ja Kissankulman päiväkodit Kissanmaalla, alueella, Nalkalassa, Tampellassa, Jussinkylässä, Sampolaan syksyllä 2012. Mäntykadun päiväkoti Kaakinmaalla sekä Amu- Kytt älässä, Lapin alueella, Tammelassa, Liisankal- ÆAmurin koulusta muodostuu tulevaisuudessa rin, Näsipuiston ja Amurinlinnan päiväkodit Amu- liolla, Kalevanrinteellä, Kalevassa ja Kissanmaalla. kansainvälinen koulu. rissa. Lisäksi kaupunki ostaa päivähoitopalveluja ÆSuunnitelmien mukaan kesällä 2013 valmistuu Ahjolan ja Harjulan päiväkodeilta sekä Internati o- Palveluiden saatavuus Pyynikin sosiaali- ja terveysasema, jonne sijoit- nal Early Educati on Center Oy:ltä ja Svenska Barn- Keskustassa olevien palvelujen piiriin on ohjatt u tuu lukuisa määrä keskitett yjä palveluita, mut- daghemmet i Tammerfors:ilta. Alueella on myös muualta asiakkaita, varsinkin kouluihin. Alle kou- ta myös aluepalveluita. Tässä yhteydessä mm. lukuisia yksityisiä päiväkoteja. Lisäksi alueella toi- luikäisten määrän ennustetaan lähivuosina alu- Rahola-Pispalan ja Pyynikin terveysasemista mii kaksi kaupungin ylläpitämää ja kaksi yksityistä luovutaan, samoin esimerkiksi Amurin ham- eella kasvavan, mutt a tasaantuvan tämän vuo- perhepäiväkoti a. mashoitola siirtyy Pyynikin uudelle sosiaali- ja sikymmenen lopulla. Myös kouluikäisen väes- terveysasemalle. Keskussairaalan päiväkoti Alueella on viisi alakoulua; Pispalan, Aleksante- tön määrän ennustetaan alueella kasvavan, mi- poistuu käytöstä v. 2012. rin, Johanneksen, Tammelan ja Kissanmaan kou- kä kuormitt aa koulupalveluja. Toisaalta keskustan ÆVuoltsun toiminta siirtyy vanhalle Kauppaoppi- lut. Lisäksi alaluokkien opetusta annetaan alueel- osalta pienten lasten määrää on vaikea ennus- laitokselle perustett avaan monitoimitaloon. la toimivissa yhtenäisissä peruskouluissa. taa, sillä perheiden muutt aminen alueelle riippuu mm. uusien täydennysalueiden asuntotyypeistä ja hinnoista.

138 Kuva. Alakeskuspalvelut 03/2011.

139 Viherverkko Virkistys Tarkastelualueen laajimpia virkistysalueita ovat Pyynikki sekä Kauppi–Niihaman alueen länti set osat, jotka ovat myös osa koko kaupunkia palvele- vaa keskuspuistoverkostoa. Nämä alueet toimivat samalla ympäröivien asuntoalueiden aluepuistoi- na ja niiden tarjoamat virkistyspalvelut ovat erit- täin monipuoliset. Kaupissa on runsaasti ulkoilu- reitt ejä sekä urheilupuiston alueella erilaisia ur- heilua, ulkoilua ja virkistystä palvelevia toimintoja kentti neen. Talvisin Kaupin alueella risteilee mo- nipuolinen latuverkosto, joka jatkuu alueen ulko- puolelle Niihamaan ja sieltä edelleen Halimasjär- ven kautt a Linnainmaan, Olkahisen sekä Kangasa- lan suunti in. Kaupin ja Pyynikin ohella urheilu- ja Kuva. Kauppi-Pyynikinharjun yleiskaavoitett u viherpinta-ala (m2) asukasta kohden liikuntamahdollisuuksia tarjoavat useat urheilu- ti lastoalueitt ain, 05/2010. kentät eri puolilla tarkastelualuett a. Lähellä ydin- keskustaa sijaitsevat virkistysalueet muodostuvat suurelta osin perinteisistä, rakennetuista kaupun- kipuistoista. Näiden lisäksi tarkastelualueella on erikoispuistoja: Särkänniemen elämyspuisto sekä historialliset puistot, Näsinkallio ja Wilhelm Nott - beckin puisto. Koirapuistoja tarkastelualueella on kolme; Santalahdessa, Rati nanniemessä ja Haka- metsässä. Santalahden koirapuistossa on koirilla myös uimamahdollisuus. Skeitti puistoja on Santa- lahdessa ja Kalevassa. Virkistysmahdollisuuksia tarjoavat lisäksi Näsi- ja Pyhäjärvet sekä Tammerkoski. Talvisin järvien jäällä kävellään, hiihdetään ja luistellaan. Näsijär- vellä on uimapaikat Kaupinojan, Rauhaniemen ja Kuva. Kauppi-Pyynikinharjun asemakaavoitett u viherpinta-ala (m2) asukasta kohden ti lastoalueitt ain, 05/2010.

140 141 Elianderin rannoilla sekä pienvenesatamat Rau- Maisema ja kultt uuriympäristö takaupungin keuhkoina. Tarkastelualueen liiken- haniemessä, Naistenlahdessa ja Santalahdessa. Tarkastelualue on maisemarakenteellisesti erit- neväylät noudatt elevat paikoin maisemaraken- Kortelahdessa on pienvenesataman ohella lai- täin monipuolinen (liite 1). Etelässä alueen halki nett a, esim. Pyynikillä ja Pispalassa, mutt a erityi- vasatama sekä vierasvenesatama. Tammerkos- kulkee harjujakso, joka Pyynikin kohdalla risteää sesti Tammerkosken laaksossa määrävänä on ruu- ken niskan yläpuolella on etenkin talviuimareiden alueelle koillisesta työntyvän kallio-moreenise- tukaava. Keskustan ulkopuolisten alueiden raken- suosima uimapaikka Mälti nrannassa. Koskea käy- länteen kanssa. Tämän risteyskohdan itäpuolella nett a ovat määritelleet eri aikakausien suunnitt e- tetään myös virkistyskalastukseen, ja Rati nansu- harju ja selänne rajaavat niiden väliin jäävää laak- luperiaatt eet, mm. Petsamossa kadut kaartuvat vannossa on pienvenesatama, vierasvenesatama soa, jossa Kalevan ylännealue erott aa maisemal- puutarhakaupunki-ihanteen mukaisesti ja samal- ja laivasatama. Pyhäjärvellä on uimapaikat Pyy- liseen solmukohtaan sijoitt uvan kaupungin kes- la selänteen reunan muotoa noudatellen. nikin ja Tahmelan rannoilla sekä pienvenesatama kustan omaksi kokonaisuudekseen. Keskustan ja- Tarkastelualue on valtaosin rakentunut, joten ra- Rati nan rannassa. Sekä Näsijärvelle ett ä Pyhäjär- kaa puolestaan kahti a Tammerkoski, jonka etelä- kennett u ympäristö määritt elee maisemakuvaa velle on varatt u alueet surff aajille ja vesiskoott e- ja pohjoispäihin, vesistön ja harjun sekä vesistön voimakkaasti . Hämeenkatu päätt eineen, Tam- riurheilijoille. ja selänteen risteyskohti in, muodostuvat pienem- merkosken teollisuusmaisema, Rati nan stadion mät maisemalliset solmukohdat. Tarkastelualu- Tarkastelualue on laaja, ja kaavoitett uja virkistys- ja linja-autoasema, Tampereen yleinen sairaala, een länsiosa on lähes kokonaan maisemallisesti alueita on runsaasti . Asukaslukuun suhteutetut Tampereen tuomiokirkko, Lapin pientaloalue, Ka- eritt äin huomatt avaa harjua, joka toimii Pyhäjär- viherpinta-alat vaihtelevat kuitenkin alueen eri levan kaupunginosa sekä Pispalan- ja Pyynikin- ven ja Näsijärven välisenä vedenjakajaselänteenä. osissa. Sammon suunnitt elualueella valtakunnal- rinteen kokonaisuudet on arvotett u valtakunnal- Se on osa saumamuodostumaa, joka on syntynyt liset tavoitt eet toteutuvat Kaupin urheilupuiston lisesti merkitt äviksi rakennetuiksi kultt uuriympä- jääti kön kahden kielekevirran väliin. Pispalanhar- ansiosta, mutt a keskustan ja Pispalan suunnitt e- ristöiksi. Tällaisiksi on luokiteltu myös rakennet- julta on löydett y useita kiinteitä muinaisjäännök- lualueilla niistä jäädään selvästi . Keskustan raken- tuja viheralueita: Kalevankankaan hautausmaa siä. Harjun lisäksi länsiosasta on erotett avissa pie- netut kaupunkipuistot kestävät kuitenkin runsas- ja Hämeenpuisto. Huomatt avimpina keskustan nialaisia mutt a tärkeitä rantalaaksoja. Tarkastelu- ta käytt öä, ja Pispalassa yleisiin alueisiin kohdistu- maamerkkeinä toimivat maaston huippupistei- alueen laajimmat kasvulliset osat sijoitt uvat Pyy- vaa virkistyspainett a keventää pientalovaltaisen siin, avointen maisemati lojen äärelle tai aksiaali- nikinharjulle ja Kaupin-Niihaman selännealueelle. alueen vehreys. Myös rantasijainti tuo lisänsä Pis- aiheiden päätt eiksi sijoitt uvat korkeat rakennuk- Pyynikinharju on luokiteltu valtakunnallisesti ar- palan virkistysmahdollisuuksiin. Keskustan ja Pis- set, rakennelmat ja rakenteet. vokkaaksi maisemakokonaisuudeksi ja Näsijärven palan ti lannett a helpott aa sijoitt uminen virkistys- metsäinen rantaselänne toimii luonnon ydinalu- mahdollisuuksiltaan monipuolisen Pyynikin mo- eena. Lisäksi nämä kokonaisuudet toimivat kan- lemmin puolin.

142 Tärkeimpinä avoimen maisemati lan maamerkkei- maamerkkinä. Huomatt avimmat tarkastelualu- Tuomikallion eteläosa Kaupissa on yksi kaupungin nä toimivat Tammerkosken ja sitä reunustavien een maisemakuvalliset kehitt ämistarpeet sijoitt u- merkitt ävimmistä lehtoalueista ja luokiteltu ar- puistojen äärelle sijoitt uvat rakennukset. Laukon- vat rautati en ja valtati en 12 yhteyteen. vokkaaksi kasvillisuusalueeksi. Kaupissa sijaitsee sillan pyloni kohoaa Tampereen stadionin teknisiä myös kaksi hyönteistöllisesti arvokasta aluett a se- Luontoarvot ja vesisuhteet mastoja korkeammalle ja on Rati nan suvannon kä liito-oravalle tärkeitä alueita. Pirunvuori ja Ve- Tarkastelualueella sekä elollisen ett ä elott oman uusi maamerkki. Sorsapuiston avoimen maisema- sisäiliönmäki ovat geologisesti arvokkaita kohteita luonnon arvot keskitt yvät Kauppiin, Pyynikille ti lan maamerkkinä toimii Tampere-Talo. Aksiaali- (liite 2). Lisäksi Kaupin, Pyynikin, Pispalan ja Tah- sekä Viikinsaareen, mutt a lisäksi Kalevanharjun aiheiden huomatt avimpia päätepisteitä ovat puo- melan rannoille sijoitt uu useita lepakoille tärkeitä paahteisella etelärinteellä, rautati en molemmin lestaan Aleksanterin kirkko, Rautati easema, Ka- alueita. Viikinsaari lukeutuu kaupungin merkitt ä- puolin, on arvokasta harju- ja ruderaatti kasvilli- levan kirkko ja yliopiston päärakennus. Hämeen- vimpiin lehtoalueisiin ja saaressa on myös moni- suutt a, joka toimii elinympäristönä myös arvok- kadun akselin varrella Hämeensillan molemmin puolinen linnusto. Viikinsaaren länsiosa on muo- kaalle hyönteistölle (liite 3). Pyynikkiä pidetään puolin sijoitt uvat Tampereen teatt eri ja Tempon dostett u luonnonsuojelualueeksi. maailman korkeimpana soraharjuna. Muinaiset talo toimivat sekä koskenvarren avoimen maise- vesistöt ovat muotoilleet harjun rinteitä; selvin Maastonmuotojen perusteella tarkastelualue ku- man maamerkkeinä ett ä Keskustorille johdatt a- muinaisranta on 125 metrin korkeudessa mutt a luu lähes kokonaan Tammerkosken valuma-alu- vana portti aiheena. Suurmaisemassa Itsenäisyy- myös noin 117 metrin korkeudessa on havaitt a- eeseen. Näsijärven ja Pyhäjärven lähivaluma-alu- denkadun-Hämeenkadun akselin päätt eenä nä- vissa Ancylusjärven erään vaiheen muodostama eisiin lukeutuvat järvien rannoilla kapeat vyöhyk- kyy maiseman huippupisteessä sijaitseva Pyynikin rantatörmä. Pyynikillä kasvaa vanhaa, 130-200 keet, ja Kalevan ylänteen itäpuolisilta tarkastelu- näkötorni. Muita huippupisteiden maamerkkejä -vuoti asta järeää metsää, jonka joukossa on myös alueen osilta vedet valuvat Vuohenojan, Iidesjär- ovat Näsinneula, Hämeen museo, Kaupin tähti - pienialaisia nuorempia metsiköitä ja taimikoita. ven ja Viinikanojan kautt a Pyhäjärveen. torni, Ryselinin talo Herrainmäellä, Masuuninmä- Alueen erityispiirteenä on kasvupaikkatyyppien en kerrostalot, Ortodoksinen kirkko ja Tampereen monipuolisuus; kasvillisuus vaihtelee kangasmet- yleinen sairaala (Pirkanmaan sairaanhoito-oppi- säkasvillisuudesta harju- kallio- ja lehtokasvilli- laitos). Näsinneula toimii korkeutensa ansiosta li- suuteen. Pyynikin keskeiset osat on muodostett u säksi koko Tampereen maamerkkinä ja Näsijärven luonnonsuojelualueeksi. avoimen rantasijainnin takia myös seudullisena

143 5.8.2 Varannot ja rakennusoikeuden toteutu- Yleiskaavavarannot, rakentamatt omat asemakaavatonti t ja jäljellä oleva rakennusoikeus neisuus vajaasti toteutuneilla tonteilla. Keskusta ja lähikaupunginosat k-m2 tonttien lkm Aleen merkitt ävimmät asumisen yleiskaavava- Yleiskaavavaranto 78 520 rannot sijaitsevat Santalahdessa. Uutt a varantoa Yleiskaavavaranto, vireillä 52 000 muodostuu valmisteilla olevan Kalevanrinteen YHTEENSÄ 130 520 yleiskaavan myötä. Alueella on n. 70 rakentamatonta tontti a. Raken- Rakentamattomat asemakaavatontit yleiskaavojen keskusta- ja asuntoalueilla tamatt omat tonti t keskitt yvät lähinnä Pispalaan, C-alueilla 18 300 11 Hyhkyyn ja Iidesrantaan. Rakentamatt omia asun- AK-alueilla 26 900 28 totontt eja on yhteensä 32 ja ne ovat pääosin yk- AP-alueilla 19 900 37 sityisessä omistuksessa. Kaupungin omistamat YHTEENSÄ 65 100 76 tonti t ovat toteutumassa olevaa asemakaavava- rantoa. Muut rakentamatt omat tonti t koostuvat Jäljellä oleva rakennusoikeus rakennetuilla tonteilla (vajaasti toteutuneet tontit) lähinnä yleisten alueiden tonteista, liikennealuei- Yleiskaavan C-alueet rakennusoikeutta jäljellä asemakaavatonteilla yli 1000 k-m2 204 000 55 den tonteista1 ja erityisaluetonteista. josta asuntotonteilla 48 100 24 Yleiskaavan AK-alueet rakennusoikeutta jäljellä asemakaavatonteilla yli 500 k-m2 195 300 119 Vajaasti toteutuneita tontt eja on sekä AK- ett ä AP- alueilla. josta asuntotonteilla 138 900 103 Yleiskaavan AP-alueet rakennusoikeutta jäljellä asemakaavatonteilla yli 200 k-m2 36 100 113 josta asuntotonteilla 31 700 104 YHTEENSÄ ASUNTOTONTEILLA 218 700 231

Kuva. Toteutunut tontti tehokkuus yleiskaavojen asunto- ja keskustatoimintojen alueilla, 01/2010.

1 Liikennealuetonti t ovat pääosin autopaikkojen kortt elialueita (LPA)

144 5.8.3 Alustavat eheytt ämiskohteet Nykyisen kortt elirakenteen täydentämistä on esi- tett y sekä ydinkeskustan kortt eleihin ett ä Amuriin ja Tammelaan. Tammelan luvut perustuvat Tam- melassa vireillä olevaan täydennysrakentamis- suunnitelmaan7. Tarkemman yleissuunnitelman vaati i Amurin lisäksi jatkossa myös Eteläpuiston alue, jossa tulee huomioida virkistyskäytön kehit- täminen. Keskustaan on käynnistynyt kehitt ämis- projekti ja keskustan osayleiskaava on yleiskaava- ohjelmassa. Merkitt ävä täydennysrakentamiskokonaisuus muodostuu Kalevanrinteen osayleiskaavan alu- eesta ja Hakametsan alueesta. Kokonaisuuteen kuuluu myös Hipposkylä, jossa on huomioon otet- tavia kultt uuriympäristön arvoja. Täydentäminen on mahdollista myös Tampereen terveydenhuol- to-oppilaitoksen yhteydessä. Jatkossa tällä alu- eella voi tulla ajankohtaiseksi väylien katt aminen. Kuva. Alustavat eheytt ämiskohteet Keskusta ja lähikaupunginosat alueella. Tutkitt avaa täydennysrakentamista alueella on yhteensä 399 400 k-m2. Tästä asuntorakentami- sen osuus on 247 900 k-m2 ja muun rakentamisen 151 500 k-m2. Täydennysalueille on mahdollista sijoitt aa asunnot noin 4 700 asukkaalle.

7 Arkkitehtuuria! Vaati vat paikat. Täydennysrakentamisen mahdollisuuksia Tampereen keskustassa. Case Tammela- 18.10.2010.

145 5.8.4 Vaikutusten arviointi Arvioidut vaikutukset Palveluiden saatavuus ja alakeskusten kehittäminen Palveluiden saatavuus Alle kouluikäisten lasten määrän ennustetaan kasvavan alueella lähivuosina, kasvu tasaantuu vuosikymmenen lopulla. Myös kouluikäisen las- ten määrän ennustetaan kasvavan, mikä kuormit- taa koulupalveluja. Keskustan osalta täydennysra- kentamisen vaikutuksia väestökehitykseen esim. pienten lasten määrään on vaikea ennustaa, sil- lä perheiden muutt aminen alueelle riippuu muun muassa uusien täydennysalueiden asuntotyypeis- tä ja hinnoista. Tällä hetkellä keskustan kouluihin Kuva. Alakeskuksen jalankulkuvyöhykkeet ja alustavat täydennysrakentamiskohteet. on ohjatt u lapsia muilta alueilta. Jatkossa ti lanne Liikenne ja väylät tulee jonkin verran muutt umaan, kun palveluja siirretään aiempaa enemmän alueille. Täydennys- Keskusta-alueella on vireillä mm. Keskustan lii- kia palvelevaan keskuspuistoverkostoon. Ne toi- rakentaminen voi tukea olevia palveluja, erityi- kenneverkkosuunnitelman ja Keskustan osayleis- mivat samalla ympäröivien asuinalueiden alue- sesti aivan ydinkeskustan ulkopuolella. Ikäihmis- kaavan laadinta. Täydennysrakentamisen edellyt- puistoina. Ydinkeskustan länsipuolella sijaitsee ten palvelutarve alueella tulee selvitt ää jatkossa tämiä keskusta-alueen liikenneverkon kehitt ämis- pohjois-eteläsuuntaisena akselina Hämeenpuis- tarkemmin, koska keskustassa tulee jatkossakin ja selvitystarpeita sekä eheytt ämiskohteiden vai- to, joka yhdistää Näsinpuiston ja Eteläpuiston. asumaan paljon ikäihmisiä. kutuksia keskustan nykyisen katuverkon kuormi- Ydinkeskustan liepeiltä itään suuntaavia viher- tukseen ja liikenteen sujuvuuteen selvitetään nii- verkon yhteyksiä ovat Kaupin ohella Saukonpuis- den yhteydessä. to – Litukka, Kalevan kirkkopuisto – Kiovan puis- Joukkoliikenne to – Kissanmaa ja Sorsapuisto – Kalevankankaan Keskusta-alueella on vireillä mm. Keskustan lii- Maisema ja viherverkko sekä harju. Lähellä ydinkeskustaa sijaitsee lisäksi muita kenneverkkosuunnitelman ja Keskustan osayleis- ympäristöhäiriöt perinteisiä, rakennett uja kaupunkipuistoja. kaavan laati minen. Keskustan joukkoliikennett ä Viherverkko Suurin osa täydennysrakentamiskohteista on si- tarkastellaan niiden yhteydessä. Keskustan ja lähikaupunginosien keskeisimpiä vi- joiteltu siten, ett eivät keskeiset viheryhteydet herverkon osia ovat Pyynikki ja Kauppi–Niihaman heikkene. Pyynikinharjun rinteille sijoitt uvat täy- alueen länti set osat, jotka kuuluvat koko kaupun- dennysrakentamiskohteet kaventavat viheraluet-

146 ta vähäisesti , mutt a huomioiden alueen luonteen ja suuren virkistyskäytt äjämäärän täydennysra- kentamisen kielteinen vaikutus nousee kohtalai- seksi – merkitt äväksi. Keskustakortt eleiden eteläpuolinen rantaan as- ti ulott uva Eteläpuiston alue on länsiosaltaan toi- minnallisesti merkitt ävä viherverkon osa. Itäosa on puolestaan merkitt ävä viherverkon osa. Alue liitt yy Hämeenpuiston – Näsinpuiston – Särkän- niemen kokonaisuuteen ja rantapuistokokonai- suuteen. Alueella on runsaasti potenti aalia viher- verkon kehitt ämiseen ja alueesta voisi kehitt ää houkutt elevan ja näytt ävän rantapuistokokonai- suuden. Viherverkon yhteystarpeet ja yhteyksien kehitt ä- minen tulee huomioida erityisesti Särkänniemen täydennysrakentamisalueilla, joilla hyvällä toteu- tuksella saadaan aikaan myönteisiä vaikutuksia. Kuva. Alustavat eheytt ämiskohteet ja yleiskaavojen viherverkko. Mikäli Kalevankankaan hautausmaan länsireu- naan sijoitt uva kohde toteutuu esitetyssä laajuu- dessa, täydentäminen katkaisee itä-länsisuuntai- Maisema deksi. Näiden elementti en ohella rakennett u ym- sen viheryhteyden. Sorsalammen suuntaan vi- Keskustan ja lähikaupunginosien maisemaraken- päristö määritt elee maisemakuvaa voimakkaasti . heryhteys kuitenkin säilyy. Haitt avaikutus on koh- teen merkitt ävimmät elementi t ovat tarkastelu- Täydennysrakentaminen tukeutuu pääosin hyvin talainen. alueen eteläosien läpi kulkeva harjujakso, koilli- koko tarkastelualueen suurmaiseman kehykseen nen kallio-moreeniselänne, kaupungin ydinkes- eikä uhkaa merkitt äviä maisemallisia arvoja. Hakametsän hallin ympäristöön sijoitt uvan koh- kusta ja Tammerkoski sekä Kalevan ylännealue. teen halki kulkee toiminnallinen viheryhteys, joka Pyynikki-Pispalanharjun pohjois-koillisrinteeseen Tarkastelualueen länsiosa on lähes kokonaan on samalla kevyen liikenteen pääreitti . Nykyti las- sijoitt uvat täydennysrakentamiskohteet sijoitt u- maisemallisesti eritt äin huomatt avaa harjua, joka saan viihtyisäksi maisemoitu kohde tarjoaa ulkoi- vat lakikohdan tuntumaan lähelle näkötornia ja toimii Pyhäjärven ja Näsijärven välisenä vedenja- lumahdollisuuden lähialueella asuville. Lähiym- alueille kohdistuvat muutokset näkyvät maisema- kajaselänteenä. Pyynikinharju on luokiteltu val- päristön asukkaiden ulkoilumahdollisuudet tulee kuvassa kauas pohjoiseen. Maisemallinen haitt a- takunnallisesti arvokkaaksi maisemakokonaisuu- turvata tarkemmassa suunnitt elussa. vaikutus on merkitt ävä itäisimmän ja länti simmän

147 kohteen osalta. Täydentämisrakennuskohteis- huomioon tarkemmassa suunnitt elussa. Esimer- tämä kuitenkin aiheutt aa nykyisen virkistyskäytön ta keskimmäinen on ositt ain pysäköinti aluett a ja kiksi Makasiininkadun, Niemikujan ja Saarikujan ohjautumista enenevästi Pyynikin luonnonsuoje- tämän kohteen osalta vaikutus ei ole merkitt ävä, välisellä tyhjällä kortt elilla/puistoalueella ei ole lualueelle ja sen myötä arvokkaan harjukasvilli- mikäli toteutus on laadukas ja ympäristön arvot nykyti lassaan erityistä maisemakuvallista merki- suuden kulumista. Pitkäaikaiset vaikutukset ovat huomioon ott avaa. tystä. Malti llisella, hyvin suunnitellulla uudisra- harjun luonnonsuojelullisten arvojen kannalta kentamisella sekä puiston kehitt ämisellä alueesta kohtalaisia – merkitt äviä. Eteläpuisto kuuluu valtakunnallisesti merkitt ä- voi saada nykyistä paremman. vään kultt uuriympäristöön. Osaan alueen raken- Eteläpuiston täydennysrakentamiskohteessa ran- nuksista liitt yy suojeluarvoja. Maisemahistorialli- Muutamien kohteiden osalta eheytt ämisellä on nan paikallisesti merkitt ävää ekologista viheryh- sesti Eteläpuiston täydennysrakentamiskohde on myönteistä vaikutusta. Tällaisia ovat mm. Särkän- teytt ä tulee kehitt ää tarkemman suunnitt elun yh- osa Hämeenpuiston – Näsinpuiston – Särkännie- niemen kohteet sekä Hakametsän hallin ympäris- teydessä. Kalevankankaan hautausmaan länsireu- men kokonaisuutt a. Lisäksi se liitt yy rantapuis- tö. Särkänniemen nykyisellään pysäköinti käytössä nan täydennysrakentamiskohteessa on hyönteis- tokokonaisuuteen. Malti llinen, korkeatasoisesti olevat kohteet sijaitsevat maisemallisesti arvok- töllisiä arvoja, jotka tulee selvitt ää jatkosuunnit- suunniteltu lisärakentaminen on perusteltua. Se kaalla paikalla. Hakametsän jäähalli on rakennus- telun yhteydessä. voi parantaa alueen ilmett ä huonosti jäsentynei- kultt uurikohde, mutt a hallin ympäristö on maise- Ympäristöhäiriöt den alueiden osalta. Liiallinen rakentaminen voi makuvallisesti jäsentymätön. Rakentamisella alu- Miltei kaikki keskusta-alueen täydennysrakenta- kuitenkin aiheutt aa merkitt ävää maisemallista eesta voidaan saada viihtyisämpi. miskohteet alti stuvat ti e- tai raideliikennemelul- haitt aa. Alue näkyy hyvin järveltä ja rannoilta kat- Luonto le. sott aessa. Rannan säilytt äminen vihreänä on toi- Keskustan ja lähikaupunginosien luonnon ar- vott avaa, ja ainakin osaa alueesta tulee kehitt ää Yhteenveto vot keskitt yvät Kauppiin, Pyynikille sekä Viikin- rantapuistona. Virkistysalueiden riitt ävyys vaihtelee tarkaste- saareen, mutt a lisäksi Kalevanharjun paahteisel- lualueen sisällä, mutt a on kokonaisuuden tasol- Lähimaisemaan kohdistuvia vähäisiä – kohtalaisia la etelärinteellä, on arvokasta kasvillisuutt a, joka la riitt ävä. Maisemakuvallisesti kriitti siä kohtei- vaikutuksia on yliopiston ja Kalevankankaan hau- toimii elinympäristönä myös arvokkaalle hyön- ta ovat valtakunnallisesti merkitt ävään Pyynikin- tausmaan läheisillä kohteilla. Jatkosuunnitt elussa teistölle. Pyynikin keskeiset osat on muodostett u harjun maisemanähtävyyteen liitt yvät kohteet 69 tulee huomioida näkymät hautausmaan suunnal- luonnonsuojelualueeksi. ja 74, joiden vaikutus maisemaan on merkitt ävä. ta. Hervannan valtaväylän varrella nykyisen puis- Aluekokonaisuuden luontoarvot säilyvät merkit- Ne sijoitt uvat Pyynikinharjun pohjois- ja koillisrin- toalueen arvot tulee turvata tarkemmassa suun- tävimmiltä osilta ennallaan. Pyynikinharjun poh- teeseen lähes harjun laelle. Rakentaminen näkyy nitt elussa. jois- ja itäpuolilla sijaitsevat täydennysrakenta- maisemakuvassa kauas, ja silhuetti muutt uu. Li- Tarkastelualueella on kaupunkikuvallisesti ja kult- miskohteet pienentävät hieman luonnonsuoje- säksi läheisellä kohteella 70 edellytetään laadu- tuurihistoriallisesti merkitt äviä täydennysraken- lualueen ulkopuolista harjun metsämaata. Har- kasta ja ympäristön arvot huomioon ott avaa to- nuskohteita, joiden kultt uuriarvot tulee ott aa jumaaston pinta-alamenetys on vähäinen, mutt a teutusta.

148 Pyynikinharjun alue on myös virkistyskäytön kan- 5.8.5 Arvioinnissa karsiutuneet kohteet ja Kaikki vaati vat kokonaissuunnitelman. Alueel- nalta merkitt ävä. Kohteiden 69 ja 74 rakentumi- yhteenveto eheytt ämiskohteista la on vireillä keskustan kehitt ämisprojekti . Myös Hakametsän alueen kehitt äminen vaati i tuekseen nen aiheutt aa nykyisen virkistyskäytön ohjautu- Arvioinnin pohjalta keskustan alueelta karsitti in yleissuunnitelman. Alueen kehitt äminen liitt yy mista enenevissä määrin Pyynikin luonnonsuo- kaksi eheytt ämiskohdett a (kohteet 4 400 069, ja mahdolliseen katuraiti oti ehen. jelualueelle, ja sen myötä harjukasvillisuus kuluu. -074). Kohteet karsitti in ensisijaisesti maisema- Kohteet 69 ja 74 suositellaan jätt ämään kokonaan kuvan perusteella. Kohteiden karsinta vähensi Jäljelle jääneillä potenti aalisilla alueilla on täy- rakentamatt a. asuinrakentamiseen tutkitt ua täydennysrakenta- dennysrakentamista yhteensä 394 800 k-m2. Täs- Kalevankankaan hautausmaahan rajautuva koh- mista 4 600 k-m2. tä asuntorakentamisen osuus on 243 300 k-m2 ja muun rakentamisen 151 500 k-m2. Täydennys- de 80 tulee toteutuessaan suunnitella harmoni- Merkitt ävimmät täydennysrakentamisen alueet alueille on mahdollista saada asunnot noin 4 600 seksi kokonaisuudeksi huomioiden näkymät hau- ovat Amuri ja Tammela sekä Tullin alue ja yliopis- asukkaalle. tausmaalta. Pyynikinharjun sekä Kalevankankaan to, jossa korostuu muu kuin asuntorakentaminen. täydennysrakentamiskohteilla on eliöstön osalta selvitystarpeita tarkemman suunnitt elun yhtey- dessä. Paasikiventi en pohjoispuolinen kohde 68 sijoit- tuu maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti mer- kitt ävälle paikalle. Alue edellytt ää korkeatasoista suunnitt elua, joka ei ole risti riidassa kohteeseen sijoitt uvan vanhan ti ilisen teollisuusrakennuksen kanssa. Sekä viherverkon ett ä maisemakuvan kannalta haasteellisia kohteita ovat keskustakortt eleiden eteläpuolinen Eteläpuiston kohde 75 ja Hervan- nan valtaväylän varteen sijoitt uva kohde 140. Ete- läpuistoon sijoitt uvan kohteen osalta suositukse- na on, ett ä aluett a kehitetään ott aen huomioon alueen luonne ja sijainti suhteessa viherverkkoon. On toivott avaa, ett ä rannassa säilyy viheryhteys ja edes osaa alueesta kehitetään rantapuistona. Mi- Kuva. Vaikutusten arvioinnin perusteella karsitut täydennysrakentamiskohteet (kohteet osoitett u vihreällä). käli kohde 140 toteutuu, tulee huolehti a kevyen liikenteen pääyhteyden säilymisestä.

149 6 Yhteenvetokartat

6.1 Eheytt ämiskohteet 6.2 Eheytt ämiskohteet ja viherverkko

151 6.3 Eheytt ämiskohteet liikkumisvyöhykkeillä 2015 ja 2030 153 7 Johtopäätelmät ja ehdotuksia jatkosuunnitt eluun

Tässä työssä on tutkitt u yhdyskuntarakenteen pahtunut, väestömäärä on laskenut – osassa jopa kentaminen osataan suunnitella alueille sopivalla eheytt ämisen mahdollisuuksia kantakaupungin varsin voimakkaasti . Hyvä esimerkki tästä on län- tavalla ja arvoja tukien, ei niitä hävitt äen. Ympä- alueella. Työn taustalla on Tampereen kaupungin ti nen Tampere eli tässä työssä Tesoma ja lähikau- ristön arvoilla tarkoitetaan tässä niin rakennetun strategian tavoite yhdyskuntarakenteen eheytt ä- punginosat -alue. Koko alueen väkiluku on kasva- ympäristön, luonnonympäristön kuin asukkaiden misestä. Erityisesti työssä on tutkitt u sitä, miten nut, mutt a kasvu ei ole jakaantunut tasaisesti . Lä- kokemuksiin liitt yviä arvoja. Täydennysrakentami- Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitel- hes kaikki uusi rakentaminen on keskitt ynyt Porin nen vaati i myös erityisen paljon asukkaiden osal- massa esitetyt tavoitt eet kantakaupungin täyden- radan eteläpuolelle ja Tesoman alueen väkiluku listumiselta, sillä siinä suunnitt elua tehdään asuk- tämisestä voidaan saavutt aa. on ollut laskussa, vaikka kyseessä on yksi Tam- kaille tutussa ja paikoin hyvin vakiintuneessa ym- pereen aluekeskuksista. Täydennysrakentamisen päristössä. Täydennysrakentaminen ei ole uusia asia, vaan määrää ja kohdentumista tuleekin pyrkiä hallitse- käytännössä kaikki olevassa kaupunkirakentees- Seuraavissa kappaleissa on esitett y teemoitt ain maan nykyistä paremmin, jott a aluekeskusten ve- sa tapahtuva rakentaminen on täydennysraken- tämän selvityksen tuloksia, johtopäätelmiä ja toi- tovoimaisuus säilyy alueitt ain tasapainoisena. tamista. Yhdyskuntarakenteen eheytt äminen ei menpide-ehdotuksia. kuitenkaan ole ainoastaan täydennysrakentamis- Tampereelle tavoitellaan 45 000 asukkaan väestö- ta. Lisätt äessä jotakin jo olevaan ympäristöön tu- kasvua vuoteen 2030 mennessä. Samanaikaisesti 7.1 Asuntojen tarve – täydennetään lee korostaa tarvett a ja laatua. Parhaimmillaan tapahtuu kaupungin sisäistä muutt oliikett ä, joka sillä, mitä puutt uu täydennysrakentamisella voidaan tukea jotakin liitt yy asumisväljyyden kasvuun. Myös yksin elä- aluett a, kuten kaupunginosaa tai aluekeskusta vien osuus asuntokunnista on edelleen lisäänty- Vaikka Tampereen kaupungin väkiluvun odote- mm. mahdollistamalla elinkaariasumista, yhte- mässä. Tässä työssä esitett yjen täydennysraken- taan kasvavan jatkossakin voimakkaasti , vanho- näistämällä kaupunkikuvaa, suojaamalla asunto- tamisalueiden mahdollistama uusien asuntojen ja jen kaupunginosien väestö vähenee ja palvelut ja ja viheralueita melulta ja säilytt ämällä palvelui- asukkaiden määrä on suunnilleen samansuurui- uhkaavat heikentyä. Vanhojen kerrostaloalueiden ta. Huonolla toteutuksella taas päädytään epäyh- nen kuin arvio sisäisestä muutosta. Kyse ei siis ole ongelmana on lisäksi lapsiperheiden määrän vä- tenäiseen kaupunkikuvaan ja voidaan menett ää kantakaupungin väestömäärän lisäämisestä, vaan heneminen, kun asuntokanta koostuu nykypäi- alueelle tärkeitä arvoja, mikä taas vähentää täy- sen säilytt ämisestä ennallaan. Rakennesuunnitel- vän vaati muksiin liian pienistä ja varustelutasol- dennysrakentamisen yleistä hyväksytt ävyytt ä. man täydennysrakentamisen väestötavoitt eet on taan vähäisistä asunnoista. Uusien korkeatasois- mahdollista saavutt aa. Tämä tarkoitt aa kuitenkin ten asuntoalueiden myötä myös vastakkainaset- Tampereen kaupungin väkiluku on kasvanut tasai- sitä, ett ä lähes kaikki esitetyt täydennysrakenta- telu olemassa oleviin asuinalueisiin korostuu. sesti jo pitkään ja kasvua on edelleen odotett a- miskohteet tai kohteita vastaava määrä täyden- vissa. Kaupunginositt ain kehityksessä on kuiten- nysrakentamista tulisi toteutt aa. ÆTasapainoinen kestävä kehitys edellytt ää kin eroja. Kaupunginosissa, jotka ovat täydenty- panostamista nykyisiin kaupunginosiin. neet vähitellen, on väkiluku pysynyt tasaisena tai Tämän työn yksi keskeisimmistä johtopäätelmis- kasvanut vähitellen. Sellaisissa vanhoissa kaupun- tä on se, ett ä täydennysrakentaminen edellytt ää ginosissa, joissa täydennysrakentamista ei ole ta- ympäristön arvojen tunnistamista, jott a uusi ra-

154 Täydennysrakentamisella on mahdollista vaikut- kin myös täydennysrakentamisella on olennainen %, mikä tarkoitt aa sitä, ett ä asemakaavat ovat to- taa alueiden asuntotarjontaan. Tämä tarkoitt aa rooli asuntotuotannon määrällisten tavoitt eiden teutuneet suhteellisen hyvin eikä vajaasti toteu- mm. isojen asuntojen ja hissillisten rakennusten saavutt amisessa sekä palveluiden turvaamisessa tuneita kiinteistöjä ole kovinkaan paljon. Vajaas- rakentamista sinne, mistä niitä puutt uu. Tässä sel- vanhoilla alueilla, vaati vat molemmat strategiat ti toteutuneiden kiinteistöjen käytt ämätön ra- vityksessä on esitett y mm. perheasuntojen raken- kaupungin akti ivista toimintaa. kennusoikeus on kokonaisuudessaan noin 3 milj. tamista alakeskuksiin, erityisesti Kaukajärvelle, k-m², josta alle 1,0 milj. k-m² on laskennallisesti Kaupunkirakenteen hajoaminen on ositt ain seu- Peltolammille (Lakalaivaan) ja Tesomalle. Myös toteutt amiskelpoista. Vajaasti toteutuneiden kiin- rausta lapsiperheiden muutt oliikkeestä ti lavan ja muilla vanhemmilla alueilla, kuten esim. Hauki- teistöjen merkitt ävin volyymi on pientaloalueilla, kohtuuhintaisen asumisen perässä pois kantakau- luomassa on tarvett a perheasunnoille. Ikäihmisil- joissa mm. kaksikerroksisiksi kaavoitetut rivitalo- pungista. Olennaista on asuntokokojen tarjonnan le suunnatt uja asuntoja tarvitaan erityisesti Teso- alueet ovat toteutuneet yksikerroksisina. Keskus- lisääminen asuntokooltaan yksipuolisilla kerrosta- ta- ja kerrostalovaltaisilla alueilla rakennusoikeus malla ja Peltolammi-Multi silta alueella. lovaltaisilla alueilla. Tilavia asuntoja rakentamal- on toteutunut hyvin. Käytt ämätöntä rakennusoi- la alueiden väestörakenne monipuolistuu ja elin- keutt a on mm. pysäköinti alueilla, yleisten raken- ÆAsuntojen kokoon on mahdollista vai- kaariasumisen mahdollisuudet paranevat merkit- nusten tonteilla ja esim. toteumatt omista ”myy- kutt aa esim. asemakaavoissa asuntojen tävästi . keskikokoa koskevilla määräyksillä. mäläsiivissä”. 7.3 Varanto ja käytt ämätön Uusien asuntojen rakentaminen on merkitt ävä rakennusoikeus ÆTäydennysrakentaminen edellytt ää ase- keino suunnata alueille uusia resursseja ja pitää makaavoitusta. ne elinvoimaisina ja houkutt elevina asuinpaikkoi- Täydennysrakentamistyyppistä asemakaavoitus- ÆPientaloaluilla asemakaavamerkintöjen na. Rakentamiseen liitt yy panostuksia, jotka ko- ta tehdään Tampereella merkitt ävästi joka vuosi. käytt öä tulee kehitt ää niin, ett ä määräyk- hott avat koko ympäristön laatua (mm. panostuk- Asemakaavavarantoja on noin 1-2 vuodeksi. Asu- set edellytt ävät kerrosluvun toteutt amista set viherverkon laatuun). Samalla parannetaan misen kerrosneliömetreinä tämä on n. 350 000 suunnitellulla tavalla. palveluiden toimintamahdollisuuksia sekä luo- k-m2. Rakentamatt omia tontt eja, jotka eivät ole daan mahdollisuuksia alueiden arvon ja laadun tuorett a asemakaavavarantoa löytyy erityisesti 7.4 Ympäristön arvot ja rakentamisen parantamiseen. pientaloalueilta. laatu

7.2 Kantakaupunkiin vai uusille ÆPientalotontti en rakentamatt omuuden Yhdyskuntarakenteen eheytt äminen vaati i ym- alueille? syyt tulee selvitt ää tarkemmin ja käytt ää päristön arvojen tunnistamista. Laadukkaaseen tarvitt aessa rakentamiskehotuksia. täydennysrakentamiseen päästään, kun uudella Uusien kaupunginosien rakentaminen ja vanho- rakentamisella tuetaan alueilla olevia ja tunnis- jen alueiden täydentäminen eivät ole tavoitt eina Asemakaavoitetusta rakennusoikeudesta on tett uja arvoja. Rakennetun ympäristön osalta ko- toisiaan poissulkevia. Uusia alueita tarvitaan kau- yleiskaavojen keskusta- ja asuntoalueilla (yleis- rostuvat aluekokonaisuuden ja niiden suunnitt e- pungin kasvun vastaanott amiseksi. Koska kuiten- kaavojen AK-, C- ja AP-alueet) toteutunut noin 80 luperiaatt eiden ymmärtäminen, jott a täydennys-

155 rakentaminen saadaan sovitett ua alueen ”hen- piin esitetyistä käytt ötarkoituksen muutosalueis- tulevaisuudessa. Niillä joukkoliikenneratkaisuilla, keen” sopivaksi. Uuden rakentamisen pitää myös ta liitt yy myös jo ti edossa olevia, ympäristön aset- jotka ovat tässä työssä olleet vuoden 2030 ennus- rakentamistavaltaan olla niin laadukasta, ett ä se tamia reunaehtoja, jotka edellytt ävät ongelman- teen pohjana, voidaan täydennysrakentamista liit- koetaan alueelle lisäarvoa tuovaksi. ratkaisua tarkemmassa suunnitt elussa. tää intensiivisen tai muuten hyvän joukkoliiken- teen piiriin huomatt avasti enemmän kuin vuonna Hyvässä täydennysrakentamisessa on kyse kau- 7.5 Palvelut ja joukkoliikenne – 2015. Myös moni alue, jota ei ole tutkitt u tässä punkikuvan ja kaupunkimaiseman jäsentämisestä tavoitt eena sujuva arki selvityksessä (esim. Ranta-Tampella) sijoitt uu en- tavalla, joka lisää paikan tunnistett avuutt a, iden- nusteen hyville joukkoliikennevyöhykkeille. ti teetti ä, käytt öarvoa ja orientoitumista kaupun- Täydennysrakentaminen tulee sijoitt aa olemassa kiti lassa. Tiivistyvässä kaupungissa on enti stä tär- olevien palveluiden, joukkoliikenteen ja liikenne- ÆYhdyskuntarakenteen kehitt äminen vaati i keämpää koota käytt äjien kokemuksia ja näke- verkon piiriin. Merkitt ävä rooli tässä on alakeskuk- myksiä siitä, millaiset rakennukset, paikat ja vi- vuott a 2015 pidemmälle tähtääviä joukko- silla, joita tulee kehitt ää hyvinä kävelykeskustoi- liikenneratkaisuja. heralueet ovat heille kaikkein arvokkaimpia. Tut- na ja joukkoliikenteen solmukohti na. Myös kaik- kimusten mukaan asukkaille viheralueet ovat to- ki keskeiset aluetason palvelut sekä riitt ävä määrä ÆOleellista on täydennysrakentamisen della merkitt ävä asumisviihtyisyytt ä lisäävä tekijä, lähipalveluita tulee löytyä näiltä alueilta. Täyden- kytkeminen ensisijaisesti intensiivisen mutt a yhä enemmän kaivataan ti etoa siitä minkä- nysrakentamista tulee akti ivisesti edistää niillä joukkoliikenteen vyöhykkeille ja seuraa- laisia asioita viheralueissa ja lähiluonnossa arvos- alueilla, joiden kouluissa on jo nyt tai tulevaisuu- vaksi joukkoliikennevyöhykkeille. tetaan ja missä nämä arvot toteutuvat. Esimerkik- dessa oppilasväljyytt ä. Kriitti siä alueita ovat ete- si onko käytt äjille tärkeää kaupunkiluonnon koke- läiset ja länti set alueet (Tesoma ja lähikaupungin- ÆOikein suunnatulla täydennysrakentami- minen vai arvostetaanko enemmän sitä, ett ä alu- osat). sella voidaan tehostaa joukkoliikennejär- eella voi liikkua ja tehdä erilaisia asioita, kuten jestelmän taloudellisuutt a. kuntoilla tai leikkiä. Haastavat tavoitt eet edellytt ävät maankäytön suunnitelmien lisäksi myös muissa hallintokun- Jos alueita ei voida kytkeä hyvän joukkoliiken- Varmistuminen tässä työssä esitett yjen eheytt ä- nissa laaditt avien suunnitelmien ja paikallisten teen ja muiden palveluiden piiriin, tulee niiden miskohteiden toteutt amiskelpoisuudesta edellyt- toimijoiden toimia kohti samaa tavoitett a. Pitkä- kaavoitt amista asumiskäytt öön harkita tarkkaan. tää monin paikoin tarkempaan suunnitt eluun liit- jänteinen kehitt äminen vaati i myös maankäytön Tässä työssä selkeästi liikkumisvyöhykkeiden ul- tyvää ympäristön arvojen lisäselvitt ämistä pait- suunnitt elun hankkeiden vaiheistusta. si virkistyksen myös luonto- ja maisema-arvojen kopuolelle sijoitt uvia alueita ovat: Nokian moot- sekä ympäristöhäiriöiden torjunnan näkökulmis- Täydennysrakentamisella voidaan parantaa jouk- toriti en eteläpuoliset alueet Pyhäjärven rannassa ta. Erityisesti kohteiden, jotka sijoitt uvat maise- koliikenteen palvelutasoa ja toimintaedellytyksiä ja Särkijärven koillispuolelle sijoitt uva alue Halli- marakenteen äärialueille tai maisemakuvallisesti taloudellisesti ja esim. ”elvytt ää” lakkautusuhan lan eteläpuolella. Mikäli näille alueille päädytään herkkien alueiden yhteyteen, kaavoitt amista ra- alaisia joukkoliikennepalveluja. Korkealaatuisten suunnitt elemaan asutusta, sen pitää olla tehok- kentamiseen tulee harkita tarkoin. Mahdollisesti palveluiden järjestäminen täydennysalueiden uu- kuudeltaan alhaista, jott a se ei tule vaati maan kriitti siä ovat mm. lakialueille tai jyrkille rinteille sille asukkaille on merkitt ävästi edullisempaa kuin merkitt äviä palveluiden tai joukkoliikenteen pa- sekä alaville rannoille tai muille laaksojen pohjil- uudisalueilla alueiden rakentumisen alkuvaihees- nostuksia. Täydennysrakentamisen suunnitt elus- le sijoitt uvat kohteet sekä arvokkaiden kultt uuri- sa. Joukkoliikenteen ratkaisuilla on myös merkit- sa on liikenteen näkökulmasta pidett ävä mielessä maisemien yhteyteen sijoitt uvat kohteet. Useim- tävä rooli yhdyskuntarakenteen kehitt ämisessä myös yhdyskuntarakenteen sekoitt uneisuus, var- sinkin työpaikka-alueiden näkökulmasta.

156 7.6 Infrastruktuuri, liikenne ja den uudelleen järjestelyt ja uudet pysäköinti rat- voi johtaa ti etyn alueen täydennysrakentamispe- pysäköinti kaisut voivat vapautt aa vanhoja pysäköinti kent- rustett a tai täydennysrakentamisen tapaa, vaan ti ä rakentamiseen. Pysäköinti ratkaisujen järjestä- alueet tulee nähdä omina, ainutlaatuisina koko- Laajojen uudisrakentamiskohteiden toteutt ami- minen on kuitenkin ongelmallista. Haaste syntyy, naisuuksinaan. Yhdyskuntarakenteen eheytt ämi- sen sijaan on taloudellisempaa tehdä täydennys- kun jo olemassa olevat autopaikat sekä uuden ra- nen tarkoitt aa eri alueilla eri asioita, eri strategi- rakentamista hyödyntäen olemassa olevaa katu- kentamisen synnytt ämä autopaikkatarve on to- an valintaa. ja liikenneverkkoa sekä teknistä verkkoa. Liiken- teutett ava. Mitä vetovoimaisempi alue on, sitä neverkon kapasiteetti riitt ää pääsääntöisesti vä- paremmat edellytykset pysäköinti kustannusten Æ Olevia asuinalueita voidaan täydentää litt ämään täydennysrakentamisen aiheutt aman katt amisella on. niin pien- kuin kerrostaloilla, samakin liikenteen kasvun. Pääosa täydennysrakentamis- tontti tehokkuus voidaan toteutt aa niin Täydennysrakentamisen mahdollisuudet liitt yvät kohteista ei edellytä merkitt ävää infran rakenta- korkeana kuin matalana ratkaisuna. oleellisesti pysäköinti ratkaisuihin ja –mitoituk- mista. Tarvitt avat verkostojen rakentamiskustan- seen: Æ Olevia rakennuksia voidaan laajentaa nukset voidaan rahoitt aa täydennysrakentamises- lisäsiivillä tai –kerroksilla tai suunnitella vinteille tai maanpäällisille kellarikerrok- ta saatavilla tuotoilla. ÆPysäköinti paikkojen mitoitus tulee kytkeä sille uusi käytt ö. alueiden sijainti in joukkoliikennevyöhyk- ÆKun kaupunki suunnitt elee ja toteutt aa keillä: Autopaikkavaati muksia tulee lieven- Æ Täydentää voidaan muullakin kuin asuin- kunnallisteknisiä hankkeita, kuten viemä- tää etenkin intensiivisen joukkoliikenteen rakentamisella. reiden, katujen ja puistojen rakentamista, piirissä. tulee näiden aikataulut ja priorisointi Æ Pysäköinti alueiden uudelleen järjestelyt ja kytkeä osaksi alueiden täydennysrakenta- ÆAlakeskuksissa tulee edistää rakenteellista uudet pysäköinti ratkaisut voivat vapaut- mista ja perusparannushankkeita. pysäköinti ä, joka mahdollistaa sekä raken- taa vanhoja pysäköinti kentti ä rakentami- tamisen määrän lisäämisen palveluiden seen. Nykyisiä erityyppisiä maankäytön “hukka-alueita” välitt ömässä läheisyydessä ett ä kaupunki- Æ Väljien katuti lojen ja paikoin myös ti en- kuten ratojen tai teiden varsia voidaan hyödyn- kuvan, piha-alueiden ja kevyenliikenteen varsien täydentämisellä voidaan parantaa tää, sillä teknisesti niin melun kuin tärinän tuot- ympäristön hyvän kehitt ämisen. kaupunkikuvaa ja tuoda alueille parem- tamia ongelmia pystytään hallitsemaan verratt ain paa melusuojausta. Väylien katt amisella taas saadaan lisää ti laa asuin- ja työpaik- hyvin. Toimintojen sijoitt elussa on otett ava huo- 7.7 Täydentämisen eri strategiat mioon ympäristö ja sen aiheutt amien ongelmien karakentamiselle sekä toimivat yhteydet käytt öön alueiden välille. ja rajoitt eiden lisäksi myös mahdollisuudet (mm. meluntorjunta). Täydennysrakentamiseen liitt yviä kysymyksiä Nykyisen kaupunkirakenteen väljyys liitt yy usein pohditaan tontti tason ti ivistämisestä asuntoalu- pysäköinti in varatt uihin alueisiin. Pysäköinti aluei- eiden laajentamiseen. Yleisestä periaatt eesta ei

157 7.8 Täydennysrakentamiseen kannustaminen

Yksityiset taloyhti öt ovat merkitt ävässä roolissa • Keinona on nykyisen vuokraoikeuden halti jan puolisia ja hyvin saavutett avia. Erityistä huomio- täydennysrakentamista toteutett aessa. Täyden- vuokran alentaminen määräaikaisesti edellyt- ta pitää kiinnitt ää monipuoliseen ja esteett ömään nysrakentaminen tulee useimmiten ajankohtai- täen, ett ä koko alkuperäisen tonti n vuokratu- asuntotarjontaan. Alakeskuksiin pitää myös liitt yä seksi merkitt ävien korjaustoimenpiteiden yhtey- lot nousevat kaupunginosapuistojen kehitt äminen sijainnil- dessä (mm. hissi- ja julkisivuremonti t), jolloin li- • Asemakaavan muutoksen toteutt amisen taan keskeisinä, toiminnoiltaan monipuolisina ja särakentamisella pyritään katt amaan remonteis- edellytt ämä rakenteellinen pysäköinti otetaan olosuhteiltaan vetovoimaisina alueina, joissa py- ta aiheutuvia kustannuksia. Taloudellisen hyödyn erityisesti huomioon mahdollista vuokran ritään korkealaatuiseen toteutukseen. Alakeskus- kohdentaminen taloyhti ön osakkaille on merkit- alennusta määritett äessä ten kehitt äminen pitää käytännössä vaiheistaa ja tävä täydennysrakentamismyönteisyytt ä kohott a- suuri haaste sisältyy kehitt ämissuunnitelmaan si- va tekijä, sillä tonti lle lisää rakennett aessa taloyh- 7.9 Aluekehitt ämiskohteet toutumiseen. ti ö joutuu myös aina luopumaan jostakin (tonti n- Hyvä täydennysrakentaminen edellytt ää pitkäjän- Kiireellisin aluekehityskohde on Tesoma, jossa on osasta, autopaikkojen lukumäärästä, näkymistä selkeä tarve sekä perheasumiselle ett ä ikäihmis- jne). Nykyiset asukkaat voivat kokea lähelle omaa teistä suunnitt elua sekä usein myös tavoiteti lan, vision muodostamista jostakin aluekokonaisuu- ten asumiselle. Tesoman kehitys on myös koko- asuntoa ulott uvan täydennysrakentamisen asu- naisuudessaan täydennysrakentamisen varassa, misviihtyvyytt ä häiritsevänä tekijänä, jolloin talo- desta, esim. kaupunginosasta. Palveluiden tasa- painoisen kehitt ämisen kannalta avainasemassa sillä Länsi-Tampereella ei enää ole ti laa kokonaan udellisen kompensaati on osoitt aminen on ratkai- uusille kaupunginosille. Tesoman maankäytön ke- sevaa. ovat Tampereen keskustan lisäksi alakeskukset, joihin tässä työssä on laskett u mukaan 1) Tam- hitt äminen on tähän asti edennyt hankkeitt ain. Jatkossa täydennysrakentamista tulee esitellä ta- pereen nykyiset aluekeskukset Lielahti , Tesoma, Toinen kiireellinen aluekehityskohde on Kauka- loyhti öille keskeisenä keinona selvitä yhti öiden Hervanta ja Koilliskeskus (Linnainmaa), 2) ne alu- järvi, jota myös on kehitett y pääosin hankkeitt ain taloutt a voimakkaasti rasitt avista peruskorjaus- eet, jotka näiden lisäksi jo tällä hetkellä täytt ävät ja josta on nyt muodostunut väestöltään ja pal- hankkeista. palveluiltaan ja väestöpohjaltaan alakeskuksen veluiltaan vahva alakeskus. Alueen kehitt ämisen haasteena on aluerakennett a jakava Juvankatu. Kaupungin vuokratonteilla sijaitsevien taloyhti öi- kriteerit eli Kaukajärvi ja keskustaan liitt yvät Ha- den täydennysrakentamisesta on periaatt eet hy- tanpää ja Sammonkadun varsi sekä 3) ne alueet, Alakeskuksista Lakalaiva, Lielahti ja Koilliskeskus väksytt y kaupungin maapoliitti sessa ohjelmassa jotka täytt ävät alakeskusten kriteerit viimeistään sijaitsevat kaupungin sisääntuloväylillä, jolloin nii- vuonna 2010. Periaatt eita on jatkossa kehitett ä- vuoteen 2030 mennessä eli Vuores, Nurmi-Sorila den kehitt yminen myös työpaikka-alueilla on var- vä ja pilotoitava erityisesti keskustan ulkopuolisil- ja Lakalaiva. teenotett avaa. Portt eina ne ovat myös kaupungin la kerrostalovaltaisilla alueilla: Alakeskuksista hyviä kävelykeskustoja käynti kortt eja. Lakalaivan kehitt äminen etenee Kaupungin vuokraamat tontit Lakalaivan vireillä olevan osayleiskaavan kautt a. Täydennysrakentaminen antaa hyvän mahdolli- Lielahden kehitt äminen tulee ajankohtaiseksi te- • Osa asemakaavan muutoksella saatavasta suuden alakeskusten vetovoimaisuuden kehitt ä- ollisuusalueiden muutosten ja mahdollisen ka- tonti n rakennusoikeuden lisäämisen hyödystä miseen. Alakeskuksista pitää kehitt ää hyviä kä- turaiti oti en myötä ja se suunnitellaan tulevassa osoitetaan nykyiselle vuokraoikeuden halti jalle velykeskustoja, keskeisiä joukkoliikenteen vaih- osayleiskaavassa. Myös Koilliskeskuksessa on tar- toasemia sekä palveluiltaan laadukkaita, moni- ve uuden osayleiskaavan laadinnalle.

158 Kuva. Aluekehitt ämiskohteet. 159 7.10 Suunnitt eluprosessi, yhteistyö ja on tehty vuorovaikutt eisesti asukkaiden kanssa. Suunnitt elun lähtökohdaksi tarvitaan nykyisten alueiden pitkäjänteinen kehitt äminen Työtä varten on laaditt u hanke-esite ja vuorovai- asukkaiden kokemuspohjaista ti etoa paikallisista kutussuunnitelma ja koko suunnitt eluprosessi on ominaisuuksista. Jatkuva palaute käynnistett y työpajatyyppisellä asukasti laisuudel- Täydennysrakentamisen suunnitt elua varten on la, jossa on kartt ojen ääressä koott u ti etoa alueen ÆJatkossa yleissuunnitelmaprosessia tulee avatt u kaupungin Internet-sivuille kartt apohjai- arvoista, kehitt ämistarpeista ja asukkaiden näke- kehitt ää. Kaikkien yleissuunnitelmien ei nen palautejärjestelmä. Palautejärjestelmää voi- myksistä alueensa suunnitt elusta. tarvitse olla samanlaisia vaan suunnitel- daan pitää auki 2012 vuoden loppuun. Tämä ma voidaan räätälöidä alueen tarpeen Yleissuunnitelmien laati minen on tarpeellista, jot- mahdollistaa pitkän aikavälin ti edon kokoamisen mukaan. Osalla alueita ns. kehityskuvan ta suunnitt elun pohjaksi saadaan tavanomaista alueilta. laati minen voi olla tarpeellisempi kuin laajemman joukon näkemyksiä ja yksitt äisiä hank- asemakaavoituksen pohjaksi laaditt ava keita laajempi keskustelu alueen kehitt ämisestä. yleissuunnitelma. ÆAsukkaiden ti etoa kaupunkiympäristöstä voidaan koota ennakkoon ja jatkuvana prosessina.

Akti ivinen toiminta aluetasolla EHYT-hankkeen yhteydessä on kehitett y vanho- jen asuinalueiden täydennysrakentamisen suun- nitt elua yleissuunnitelmien avulla. Ensimmäinen täydennysrakentamisen yleissuunnitelma valmis- tui Peltolammille 2010 ja toinen on parhaillaan vireillä Haukiluomaan. Yleissuunnitelmissa tarkoi- tuksena on ollut muodostaa alueen kehitt ämises- tä ja täydennysrakentamisesta kokonaisnäkemys yhdessä alueen asukkaiden ja muiden toimijoi- den kanssa. Yleissuunnitelma laaditaan yksityis- kohtaisemman asemakaavasuunnitt elun pohjak- si. Koska yleissuunnitelma edeltää kaavoitusta, se antaa asukkaille mahdollisuuden osallistua alu- eensa suunnitt eluun hyvin varhaisessa vaiheessa. Kuva. Havainnekuva 2010 valmistuneesta Peltolammin yleissuunnitelmasta. EHYT-työn yhteydessä laaditut yleissuunnitelmat

160 7.11 Selvitystarpeet

Rakennetun ympäristön arvot Hulevesien hallinta kentaminen on haastava kaupunkikuvallinen ky- Tämän selvityksen ja jatkosuunnitt elun pohjaksi Kaupunkirakenteen ti ivistyessä usein myös imeyt- symys. Siinä on myös aina kysymys asumisprefe- on laaditt u kolme erillistä selvitystä rakennetun tämätt ömien pintojen määrä lisääntyy. Täyden- rensseistä, jolloin tornin pitäisi soveltua myös alu- ympäristön arvoista sodan jälkeen rakennetuilla nysrakentaminen antaa kuitenkin hyvät mahdol- een ideaan – millaista asumista mistäkin haetaan. kerrostalovaltaisilla alueilla. Selvitysten tulokse- lisuudet vanhojen alueiden hulevesijärjestelyiden Jatkosuunnitt elun ja laajemman keskustelun poh- na on ti etopohja alueiden muutoksensietokyvys- kehitt ämiseen. Tampereen kaupunki on parhail- jaksi on hyvä laati a maisemallinen ja kaupunkiku- tä ja ne katt avat kaikki merkitt ävimmät keskustan laan laati massa ohjelmaan hulevesien hallinnasta vallinen selvitys siitä, mihin huomatt avan korkeaa ulkopuoliset alueet, lukuun ott amatt a Hervantaa. koko kaupungin alueella. Jatkossa hulevesien kä- rakentamista voitaisiin Tampereella sijoitt aa. Sa- Jatkossa rakennetun ympäristön inventointi in ja sitt elyn ohjeistusta täydennysrakentamisen yhte- massa selvityksessä tulee myös tutkia torniasumi- arvott amiseen tähtäävää työtä pitää jatkaa mm. ydessä tulee kehitt ää. sen kysyntä. Tampereen keskustassa. Omat selvityksensä on Väylien katt aminen Teollisuus- ja työpaikka-alueiden selvitys hyvä laati a myös Kalevasta ja Hervannasta. Väylien katt aminen on yksi, vaikkakin kustannuk- Osa Tampereen perinteisistä teollisuus- ja työ- Kaupunki laati i joka vuosi tonti njakoihin tarkoitet- siltaan kallis, keino luoda edellytyksiä täydennys- paikka-alueista on muutt unut tai on muutt umas- tuja asemakaavoja pientaloalueilla ja käsitt elee rakentamiselle. Katt aminen vaati i erityisiä kau- sa asuntoalueiksi. Sekoitt uneen yhdyskuntara- huomatt avan määrän tonti njakopyyntöjä. Vaik- punkirakenteellisia ominaisuuksia ollakseen rea- kenteen pitää kuitenkin pitää sisällään työpaikka- ka tonti njaoissa ei ole kysymys merkitt ävästä täy- listi nen ja perusteltu. Sillä voidaan yhdistää väyli- alueita. Tulevaisuuden työpaikka-alueista tulee dennysrakentamispotenti aalista asuntotuotan- en toisistaan erott amia alueita ja torjua liikenteen kiireellisesti käynnistää oma selvityksensä. non näkökulmasta, on alueiden arvojen säilymi- haitt oja. Tässä selvityksessä, keskustelun pohjaksi, Kiinteistötaloudelliset ja asumistaloudelliset sel- sen kannalta perusteltua laati a ajantasaiset pien- väylien katt amista on esitett y mm. Koilliskeskuk- vitykset taloalueiden arvoja käsitt elevät selvitykset koko seen, jossa se on aluerakenteellisesti perusteltua. Tonteilla tapahtuva täydennysrakentaminen on kantakaupungin alueelta. Käytännössä työ pitää Väylien katt aminen vaati i jatkossa erillisen selvi- kiinni taloyhti öiden akti ivisuudesta ja kiinnostuk- jakaa useammalle vuodelle. tyksen, jossa tutkitaan katt amismahdollisuuksia sesta. Täydennysrakentamista koskevan ti edon li- koko kaupungin alueella sekä niiden kustannuksia Avoimet maisemati lat säämiseksi tulee kaupungin toimesta laati a eri suhteessa saavutett aviin hyötyihin. Kantakaupungin rakentuessa ja viljelyn väistyessä täydennysrakentamisvaihtoehtojen kustannuksia alueilta, monet perinteiset avoimet maisemati lat Korkean rakentamisen selvitys ja hyötyjä koskeva kiinteistötaloudellinen selvitys. ovat sulkeutuneet. Jäljellä olevat avoimet maise- Tornitalojen rakentaminen on asia, joka on nostet- Erillinen selvitys olisi myös hyvä laati a siitä, miten mati lat tulee kartoitt aa ja inventoida niiden mai- tu usein esiin täydennysrakentamisen yhteydessä asumispaikka vaikutt aa arkielämän ajankäytt öön semakuvalliset, kultt uurihistorialliset ja virkistyk- vaihtoehtona esim. ti ivis-matala rakentamiselle ja ja kustannuksiin. selliset arvot sekä merkitys viherverkon moni- se on herätt änyt paljon keskustelua. Tornien ra- puolisuudelle. Täydennysrakentamisella on mah- dollista tukea myös maisemati laa.

161 Katuraiti oti ehen liitt yvät maankäytt ötarkastelut Tämän selvityksen aluekehitt ämiskohteissa on esitett y tarkemmin tutkitt avaksi useita alueita rai- ti oti elinjalta Hervanta-keskusta-Lentavänniemi, johon parhaillaan laaditaan alustavaa yleissuun- nitelmaa. Koko kaupunkiseudun rakennesuunni- telmassa esitetyn raiti oti elinjaston alueelta tu- lee jatkossa tehdä maankäytön muutoksia tutki- va selvitys. Rakennuskannan uusimisen selvitys Tämän raporti n lähtökohtana on ollut olevan ra- kenteen täydentäminen. Yhdyskuntarakenteel- lisesti kriitti sillä alueilla voi olla perusteltua uu- distaa koko rakennuskanta. Nämä alueet on hy- vä tunnistaa ja niistä tulee jatkossa laati a erillinen selvitys.

162