Iidesjärven Osayleiskaava Selostus

IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS

Kuulutettu lainvoimaiseksi 28.4.2014 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.3.2014

Tampereen kaupunki / Kaupunkiympäristön kehittäminen / Maankäytön suunnittelu

- Sisällysluettelo -

1 Johdanto ...... 5 4 Tavoitteet ...... 36 1.1 Osayleiskaavan tarkoitus, sisältö 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ...... 36 ja oikeusvaikutukset ...... 5 4.2 Maakuntakaavan tavoitteet ...... 36 1.2 Osayleiskaava-alue ja vaikutusalue ...... 5 4.3 Tampereen kaupunkiseudun 1.3 Suunnitteluorganisaatio ...... 6 rakennesuunnitelman tavoitteet ...... 37 1.4 Päätökset ja työvaiheet...... 6 4.4 Tampereen kaupungin tavoitteet ...... 37 1.5 Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen .....7 4.4.1 Kaupunkistrategia ...... 37 4.4.2 Osayleiskaavan alustavat tavoitteet ...... 38 2 Lähtökohdat ...... 8 4.4.3 Osallisten esiin nostamia lähtökohtia 2.1 Alueen sijainti ja kokonaisrakenne ...... 8 ja tavoitteita ...... 38 2.2 Suunnittelutilanne ...... 8 2.2.1 Maakuntakaava ...... 8 5 Vaihtoehtojen tarkastelu ...... 39 2.2.2 Tampereen kaupunkiseudun 5.1 Osayleiskaavan luonnosvaihtoehdot ja niiden rakennesuunnitelma ...... 9 vaikutusten arviointi ...... 39 2.2.3 Yleiskaava ...... 9 5.2 Luonnosvaiheen palaute ...... 40 2.2.4 Asemakaava ...... 10 5.3 Luonnoksista ehdotukseksi ...... 40 2.2.5 Osayleiskaava-alueelle aiemmin laaditut 5.4 Ehdotuksesta saadut muistutukset ja lausunnot ..... 41 selvitykset ja suunnitelmat ...... 12 5.5 Osayleiskaavaehdotukseen tehdyt tarkistukset ...... 42 2.2.6 Muut selvitykset ja suunnitelmat ...... 13 2.2.7 Osayleiskaava-alueeseen rajautuvat 6 Osayleiskaava ...... 44 selvitykset ja suunnitelmat ...... 15 6.1 Yleisperustelu ja kuvaus ...... 44 2.3 Maanomistus ...... 16 6.2 Kokonaisrakenne ...... 44 2.4 Rakennettu ympäristö ...... 16 6.3 Asuminen ...... 45 2.4.1 Väestö ja asuminen ...... 16 6.4 Palvelut ...... 45 2.4.2 Työpaikat ja elinkeinotoiminta ...... 17 6.5 Virkistys ...... 45 2.4.3 Palvelut ...... 17 6.6 Ympäristönsuojelu ...... 46 2.4.4 Liikenne...... 18 6.7 Luonnonympäristö ja suojelu ...... 46 2.4.5 Yhdyskuntatekninen huolto ...... 19 6.8 Liikenne...... 47 2.5 Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot ...... 19 6.9 Yhdyskuntatekninen huolto ...... 47 2.6 Luonnonympäristö ...... 22 6.10 Maisema ja kulttuuriarvot ...... 47 2.6.1 Maisemarakenne ...... 22 6.11 Osayleiskaavamerkinnät ja määräykset 2.6.2 Maastorakenne ...... 23 perusteluineen ...... 48 2.6.3 Maisemakuva ...... 24 2.6.4 Kallio- ja maaperä / rakennettavuus ...... 25 7 Kaavan vaikutukset ...... 52 2.6.5 Vesisuhteet ...... 26 7.1 Vaikutusten arviointi ...... 52 2.6.6 Ilmasto-olot ...... 26 7.1.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin 2.6.7 Kasvillisuus ...... 27 ja elinympäristöön ...... 52 2.6.8 Eläimistö ...... 27 7.1.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään, 2.6.9 Luonnonsuojelullisesti arvokkaat veteen ja ilmaan ...... 52 osa-alueet ja kohteet ...... 28 7.1.3 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon 2.7 Ympäristön tila ...... 28 monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin ...... 53 2.7.1 Veden laatu ...... 28 7.1.4 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen 2.7.2 Ilman laatu...... 30 sekä yhdyskunta- ja energiatalouteen ...... 54 2.7.3 Melu / tärinä ...... 30 7.1.5 Vaikutukset liikenteeseen ...... 54 2.7.4 Radon ...... 32 7.1.6 Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan, 2.7.5 Nekalan kaatopaikka ja Atomikylä ...... 32 kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön ...... 55 3 Selvitykset ...... 33 7.1.7 Muut mahdolliset vaikutukset ...... 55 3.1 Valmisteluvaiheen selvitykset ...... 33 7.2 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen 3.2 Valmisteluvaiheen yleissuunnitelmat ...... 33 ja lieventäminen ...... 56 3.3 Viitasammakkoselvityksen päivitys ...... 34 3.4 Linnustoselvityksen päivitys ...... 34 8 Toteutus ...... 57 3.5 Täplälampikorentoselvitys ...... 34 8.1 Toteutusta ohjaavat suunnitelmat ...... 57 3.6 Perhepuistoselvitys ...... 34 8.2 Toteutuksen aikataulu ...... 57 3.7 Tie- ja raideliikenteen melu- ja tärinäselvitykset ...... 35 8.3 Toteutuksen kustannukset ...... 57 3.8 Kaatopaikan kunnostuksen yleissuunnitelma ...... 35

- Liitteet - LIITE 1 Perhepuiston yleissuunnitelmaluonnos valmisteluvaiheessa (2011) LIITE 2 Osayleiskaava-alueen tiukasti suojeltavat lajit LIITE 3 Viranomaisneuvottelun pöytäkirja 13.11.2013 Iidesjärven osayleiskaava-alueen sijainti kaupunkirakenteessa. IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

1 Johdanto 1.1 Osayleiskaavan tarkoitus, sisältö ja 1.2 Osayleiskaava-alue ja vaikutusalue oikeusvaikutukset Iidesjärven alue sijaitsee noin kahden kilometrin etäi- Yleiskaavoituksen päämääränä on kunnan yhdys- syydellä Tampereen ydinkeskustasta kaakkoon. Alue kuntarakenteen ja maankäytön ohjaaminen. Sen tär- rajautuu idässä Hervannan valtaväylään, etelässä keänä tehtävänä on myös osoittaa alueiden käytön Nekalantiehen, lännessä Viinikan liikenneympyrään tavoiteltu kehitys ja sovittaa yhteen eri toimintoja. ja pohjoisessa vähäiseltä osin rautatiehen ja muutoin Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa Iidesrannan katuun. Suunnittelualueen pinta-ala on asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpi- noin 160 hehtaaria, josta veden osuus on noin 40 teisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Yleiskaava prosenttia. Alueella asuu noin 1700 asukasta. voidaan laatia myös kunnan osa-alueelle, kuten Iides- Suunnittelualuetta ympäröivät pohjoisessa Järven- järven kohdalla on tehty. sivun ja etelässä Viinikan, Nekalan sekä Muotialan Iidesjärven osayleiskaava laaditaan oikeusvaikuttei- asuinalueet, mutta sen vaikutusalueeseen voidaan sena yleiskaavana. Sen tärkeimpänä oikeusvaiku- katsoa kuuluvaksi myös Aakkulan ja Turtolan alueet. tuksena on asemakaavojen ohjaaminen. Oikeusvai- Lähivaikutuspiiriin voidaan laskea kuuluvaksi noin kutteisuudesta seuraa myös, että viranomaisten on 9700 asukasta. Iidesjärvi on suosittu virkistysalue suunnitellessaan alueen käyttöä koskevia toimenpi- myös hieman kauempaa tuleville luontoharrastajille. teitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsot- Iidesjärven vaikutusalueeseen voidaan laskea kuulu- tava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta osayleiskaavan vaksi Kirkkosuonnotko kokonaisuudessaan Vilusen toteutumista. puistokadun ja Santaharjuntien päätteeseen saakka. Maisemallisena vaikutusalueena voidaan pitää Vihio- jan, valtatien 9, Messukylänkadun, Kalevankankaan harjun ja Viinikankadun rajaamaa maisemaraken- teellista osa-aluetta. Maisemallisen vaikutusalueen asukasmäärä on noin 12400 asukasta.

Iidesjärven osayleiskaava-alue.

5 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

1.3 Suunnitteluorganisaatio • 5.8. – 6.9.2010 osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Osayleiskaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Yleis- • 28.9. 2010 viranomaisneuvottelu piirteistä maankäytön suunnittelua ohjaa kaupun- • 8.6.2011 Perhepuiston esittely lasten ja nuorten ginhallituksen suunnittelujaosto. Osayleiskaavatyötä palvelujen lautakunnalle ohjaa ja välivaiheen päätökset tekee yhdyskuntalau- • 23.8.2011 Luonnosvaihtoehtojen esittely yhdys- takunta. kuntalautakunnalle Iidesjärven osayleiskaava on laadittu Tampereen • 6.9.2011 277§ Luonnosvaihtoehdot hyväksyttiin nähtäville, yhdyskuntalautakunta kaupungin maankäytön suunnittelun organisaatios- sa ja työtä on ohjannut kaupunkiympäristön kehittä- • 8.9. – 10.10.2011 Luonnosvaihtoehdot yleisesti nähtävillä misen johtoryhmä. Luonnosvaihtoehdot valmisteltiin • 13.12.2011 Luonnosvaihtoehtojen palautteen yleiskaava-arkkitehti Ritva Kangasniemen johdolla. esittely, yhdyskuntalautakunta Ehdotusvaiheen valmistelusta ovat vastanneet yleis- • 17.4.2012 124§ jatkosuunnittelupäätös, yhdys- kaavapäällikkö Pia Hastion johdolla projektiarkkitehti kuntalautakunta Lotta Kauppila ja johtava erikoissuunnittelija, arkki- • 20.11.2012 345§ ehdotus hyväksyttiin nähtäville, tehti, MMM Kaarina Kivimäki. Kivimäki on lisäksi yhdyskuntalautakunta vastannut luontoon ja maisemaan liittyvän selvitys- • 22.11.-27.12.2012 ehdotus yleisesti nähtävillä aineiston valmistelusta. Osayleiskaavan karttojen • 13.11.2013 viranomaisneuvottelu ja kaavaselostuksen valmistelussa ovat avustaneet • 21.1.2014 yhdyskuntalautakunta hyväksyi Iides- kaavoitusavustajat Birgitta Helsing ja Maikki Jokinen. järven osayleiskaavaehdotuksen Työssä ovat olleet mukana myös Infratuotanto liike- • 27.1.2014 kaupunginhallitus jätti osayleiskaava- laitoksen suunnittelupalvelut, karttapalvelut sekä ehdotuksen pöydälle mittaus- ja geotekniikka. • 3.2.2014 kaupunginhallitus hyväksyi osayleiskaa- Ulkopuolisia konsultteja on käytetty erillisselvitysten vaehdotuksen ja viitesuunnitelmien tekoon sekä vaikutusten arvi- • 17.2.2014 kaupunginvaltuusto jätti osayleiskaava- ointiin. Valmisteluvaiheen vaihtoehtoja tarkemmin ehdotuksen pöydälle kuvaavat maisemasuunnitelmat on tehnyt maisema- • 17.3.2014 kaupunginvaltuusto hyväksyi osayleiskaavaehdotuksen arkkitehtitoimisto Näkymä Oy. Rakentamisvaihtoeh- • 28.4.2014 osayleiskaava kuulutettiin lainvoimai- toja kuvaavat viitesuunnitelmat on laatinut Arkkiteh- seksi dit LSV Oy. Valmisteluvaiheen vaikutusten arvioinnin ja vertailun on tehnyt FCG Finnish Consulting Group Oy. Kaatopaikan kunnostukseen liittyvät suunnitel- työvaiheet: mat on laatinut Ramboll Finland Oy. • 15.6.2010 maisemasuunnitelman ja perhepuisto- suunnitelman aloituskokous (konsulttina Näkymä Oy) 1.4 Päätökset ja työvaiheet • 6.9.2010 rakentamisen viitesuunnitelmien aloituskokous (konsulttina LSV Arkkitehdit Oy) päätökset: • lokakuu 2010 lähtökohtaraportti valmistuu • 16.12.2009 332 § Päätös Iidesjärven perhepuis- • 30.11.2010 arkeologinen selvitys valmistuu ton ideakilpailun järjestämisestä • 8.12.2010 rakentamisen viitesuunnitelmat val- • 19.4.2010 Ideakilpailun voittajaksi valittiin ”Alleys mistuvat (VE1-VE3) in Wonderland”, jonka oli laatinut Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy • 3.1.2011 hulevesiselvitys valmistuu • 16.3.2010 34 § Iidesjärven osayleiskaavan linja- • tammikuu 2011 alustavat luonnosvaihtoehdot ukset, kaupunginhallituksen suunnittelujaosto valmistuvat • 28.6.2010 341 § Aloituspäätös ja osallistumis- ja • tammikuu 2011 kulttuuriympäristöselvitys valmis- arviointisuunnitelman nähtäville asettaminen, tuu kaupunginhallitus • 31.1.2011 rakentamisen viitesuunnitelma VE 4 valmistuu

6 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

• 10.3.2011 työpalaveri Pirkanmaan maakuntamu- • Luonnosvaihtoehdot nähtävillä 8.9.-10.10.2011. seon kanssa Valmisteluaineistosta jätettiin 6 lausuntoa, 4 • huhtikuu 2011 maisemasuunnitelma ja perhe- yhdistysten mielipidettä ja 36 yksityisten mielipi- puiston suunnitelma valmistuvat dettä. • toukokuu 2011 kulttuuriympäristöselvityksen • 28.9.2011 Avoin yleisötilaisuus steinerkoululla, täydentäminen valmistuu jossa esiteltiin luonnosvaihtoehdot, osallistujia 45 henkilöä. • 27.5.2011 luonnosvaihtoehtojen vaikutusten arviointi ja vertailu valmistuvat • Ehdotus nähtävillä 22.11.-27.12.2012. Ehdo- tuksesta jätettiin 7 muistutusta, 4 yhdistysten • Tammikuu 2012 Täplälampikorentoselvitys val- muistutusta ja 5 lausuntoa. mistuu • 27.11.2012 Avoin yleisötilaisuus steinerkoulul- • Helmikuu 2012 Melu- ja tärinäselvitykset valmis- la, jossa esiteltiin valmisteluvaiheen palaute ja tuvat osayleiskaavaehdotus, osallistujia 30 henkilöä. • 27.3.2012 Perhepuistoselvitys valmistuu • 18.4.2012 Työpalaveri ELYn kanssa • 21.6.2012 Kaatopaikan kunnostuksen yleissuunnitelman aloituskokous • 15.10.2012 Kaatopaikan kunnostuksen yleissuunnitelma valmistuu • 25.10.2012 työpalaveri ELYn kanssa • 8.3.2013 työpalaveri ELYn kanssa • 11.6.2013 ”Kaatopaikan kunnostuksen vaikutukset viitasammakkoon” -raportti valmistuu • 19.6.2013 työpalaveri ELYn kanssa

1.5 Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen • 1.6.2009 Etelä-Alvarin kokous, jossa on esitelty Iidesjärven selvitysaineistoa ja perhepuiston idealuonnosta, lopuksi on pidetty ideariihi, jossa on pohdittu Iidesjärven kehittämistä. • Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 5.8. – 6.9.2010 välisen ajan. Suunnitelmasta jätettiin 4 lausuntoa ja kaksi mielipidettä. (ks. palaute kohdasta 4.4.4) • 23.8.2010 Etelä-Alvarin kokous Steiner-koululla; osallistumis- ja arviointisuunnitelman, lähtökoh- tien ja tavoitteiden esittely • 9.9.2010 Rakennusperintöpäivään liittyvän kau- punginosakävelyn (Iidesjärven linturetki) jälkeen osayleiskaavan lähtökohtien ja tavoitteiden esitte- lyä asukkaille Nekalan kirjastossa. • 4.4.2011 alustavien luonnosvaihtoehtojen esittely Etelä-Alvarin kokouksessa Steiner-koululla. Mu- kana vaikutusten arvioinnin konsultti FCG Finnish Consulting Group Oy:n edustajat, jotka työpaja- työskentelyn avulla selvittivät asukkaiden mielipi- teitä vaihtoehtojen hyvistä ja huonoista puolista sekä kehitysehdotuksia. Tuloksia on käytetty luonnosvaihtoehtojen vaikutusten arvioinnissa ja vertailussa.

7 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

2 Lähtökohdat

Alueen perusselvitysaineistoa on koottu erilliseen jäljellä. Maisemaa hallitsee Iidesjärvi ranta-aluei- lähtökohtaraporttiin. Kaavaselostuksen lähtökohdat neen, ja näiden taustalla kohoaa jyrkkärinteinen Ka- -osiossa on esitetty tiivistettynä lähtökohtaraportin levankankaan harjujakso. Rannat ovat paikoin kapei- aineistoa. na vyöhykkeinä virkistyskäytössä tai suojelualueina. Etelärannalla sijaitsee käytöstä pois jäänyt kaatopaik- 2.1 Alueen sijainti ja kokonaisrakenne ka, jonka pinta-ala on noin 8 ha. Osayleiskaavatyö- hön liittyy oleellisena osana kaatopaikan sulkemisen Osayleiskaava-alue sijoittuu Tampereen maisema- ja kunnostamisen suunnittelu. Maankäytön suunnit- rakenteen ydinalueelle, Iidesjärven murroslaakson telun edetessä laaditaan kaatopaikan kunnostuksen avoimeen maisematilaan. Alue sijaitsee noin kah- yleissuunnitelma. den kilometrin etäisyydellä ydinkeskustasta länteen. Suunnittelualue rantavyöhykkeineen muodostaa katujen selkeästi rajaaman kokonaisuuden. Rajaavat 2.2 Suunnittelutilanne kadut ovat: Iidesranta, Hervannan valtaväylä, Neka- 2.2.1 Maakuntakaava lantie ja Viinikankatu. Pirkanmaan maakuntavaltuusto hyväksyi maakunta- Osayleiskaava-alueen pinta-alasta merkittävä osa kaavaehdotuksen 9.3.2005 ja valtioneuvosto vah- koostuu Iidesjärven vesialueesta, maankäyttö koos- visti Pirkanmaan 1. maakuntakaavan 29.3.2007. tuu etupäässä virkistyksestä ja asumisesta. Asumi- Maakuntakaavassa Iidesjärvi, Hevoshaan alue jär- nen on levittäytynyt entisille pelloille, vanhaan kult- ven etelärannalla sekä iso osa Iidesjärven itäosan tuurimaisemaan, jonka rippeitä on enää vain vähän ranta-alueesta on osoitettu suojelualueeksi (S 147).

Ilmakuva lännestä.

8 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

Järven kaakkoisosaan ja Hervannan valtaväylän varteen on osoitettu virkistysalue (V), joka jatkuu valta- väylän itäpuolelle Kirkkosuon notkoa pitkin. Järven eteläpuolelle on osoitettu yhtenäinen Pyhäjärveltä Kaukajärvelle ulottuva ja siitä edelleen Kangasa- lan puolelle suuntautuva viheryhteystarve. Muu osa alueen etelärannasta sekä Palvaanniemen alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Alueen koilliskulmaan, Vuohenojan ja Palvaanniemen alueille, ulottuu vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue (pv). Kokinpellon kivikautinen asuinpaikka on suojeltu kohdemerkinnällä SM 475. Iidesjärven pohjoisosaan on merkitty toteutunut runkoviemäri Ote maakuntakaavasta. (j). Osayleiskaavan pohjois- ja eteläpuolen alueet on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi samoin kuin itäosan alueet Kirkkosuonnotkon virkistysaluetta lukuun ottamatta. Suunnittelualueen lounaisosassa on merkintä akv 178, jolla on osoitettu valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö: Viinikka-Nekala ja Neka- lan asevelikylä.

2.2.2 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma Tampereen seudun rakennesuunnitelmassa 2030, joka on hyväksytty Tampereen kaupunginvaltuustossa 21.4.2010, Iidesjärvi on merkitty kaupunkiseudun virkistyksen, ekologian ja/tai maisemarakenteen kannalta merkittäväksi, kehitettäväksi vyöhykkeeksi. Rakennesuunnitelmassa Iidesjärven etelärannalle on merkitty pohjois-eteläsuuntainen kehitettävä viheryh- teys. Iidesjärven alueet liittyvät myös Tampereen keskusta-alueen kävelykeskustana kehitettävään aluee- Ote Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmasta. seen. Suunnittelualueen länsi- ja itäosiin on merkitty joukkoliikenteen laatukäytävinä kehitettävät alueet kuten esim. Hervannan valtaväylä. puistoksi varatuksi lähivirkistysalueeksi (VLK) ja ete- lärannan muu osa luonnonmukaiseksi lähivirkistys- 2.2.3 Yleiskaava alueeksi (VLL). Kaupunginvaltuuston 27.5.1998 hyväksymässä kan- Vuohenojan Palvaanniemeen on merkitty kaksi toteu- takaupungin yleiskaavassa on koko Iidesjärvi ja sen tunutta, pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Viinik- itärannan tulvaniityt merkitty luonnonsuojelualueeksi kaan, Nekalantien pohjoispuolelle, on myös merkitty (itäosa merkinnällä SL-3, jo suojeltu ja länsiosa mer- kaksi jo toteutunutta, pientalovaltaista asuntoaluetta kinnällä SL-4, suojeltavaksi tarkoitettu). Järven poh- (AP). Nekalantien pohjoispuolelle täydennysalueeksi joisranta ja osa itäosan ranta-alueista on merkitty merkitty pientaloaluevaraus samoin kuin Iidesjärven maiseman- ja luonnonhoitoalueeksi varatuiksi lähivir- kaakkoiskulmaan merkitty julkisten palvelujen alue- kistysalueiksi (VLM). Suojelualueen kaakkoispuolella varaus kumottiin korkeimman hallinto-oikeuden pää- sijaitseva niemi (Hevoshaka) on merkitty kaupunki- töksellä 20.11.2002. Korkeimman hallinto-oikeuden

9 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

päätöksen mukaan Iidesjärven alueella on edelleen 2.2.4 Asemakaava katsottu olevan suojeltavia luonnonarvoja. Ottaen Suunnittelualueella on voimassa monia eri-ikäisiä huomioon tämän sekä suunniteltujen aluevarausten asemakaavoja. Vanhimmat asemakaavat on laa- rajaukset ja koot ei maankäytön vaikutuksia suoje- dittu 1910-luvulla ja uusimmat 2000-luvun alussa. lualueen luonnonarvoihin ole korkeimman hallinto- Palvaanniemen alueella on voimassa lukuisia pieniä oikeuden perustelun mukaisesti selvitetty riittävästi. asemakaavoja, joista vanhin on vuodelta 1954 ja Suunnittelualueen luoteiskulmasta pieni osa kuuluu uusimmat vuodelta 2003. Palvaanniemen alueelle Tampereen keskustan osayleiskaavaan 1986. Suun- on osoitettu mm. asuinrakennusten korttelialue se- nitelman mukaan alue on osoitettu yksityisten pal- kä viisi erillispientalojen korttelialuetta. Palvaannot- velujen ja hallinnon alueeksi (PK ja PK-1). Iidesran- kon eteläpuolelle on osoitettu vielä yksi rivitalojen takadun eteläpuoli on merkitty kerrostalovaltaiseksi korttelialue, jonka pohjoispuolelle on merkitty pieni asuntoalueeksi (AK). erityisalue. Asuntoalueita kiertää pienehköjen puis- tojen verkosto (Palvaanniemenpuisto, Palvaannotko Kantakaupungin yleiskaavan kartassa 2 (Viherverkko ja Vuohensillanlehto) sekä itäosaan sijoittuva luon- ja suojelu) on Iidesjärven rannat suurimmaksi osaksi nonsuojelualue. Hevoshaka ja sen itäpuolelle jäävä osoitettu merkittäväksi viheralueena säilytettäväksi ranta-alue on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL) ja alueeksi. Karttaan on myös merkitty järven itäosan risteysalue istutettavaksi puistoksi (PI), jonka pohjois- muinaismuistokohteet: Kokinpelto ja Vuohenoja sekä puolelle on osoitettu kapea puistonauha (VP). suunnittelualueen länsipäähän Viinikanojan arvokas kasvillisuusalue. Iidesjärven pohjoisrannalle on mer- Nekalantien pohjoispuolella olevan vanhan kaato- kitty kevyen liikenteen pääreitti. paikka-alueen länsipuolelle on osoitettu asuinpientalojen korttelialueita, joita Iidesjärven länsipäässä Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa ja etelässä jakaa pohjois-eteläsuuntainen katu, Lokintaival. Ole- pääasiassa asumiseen osoitettuihin alueisiin. Idässä massa olevien rakennusten tyylin säilyttämiseksi on on Kirkkosuon lähivirkistysalue ja lännessä leveähkö kaavassa annettu niitä koskeva määräys (sj-8). Asuin- liikennealue (rautatie ja Viinikan risteys).

Yleiskaavatilanne.

10 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

alueet rajautuvat pohjoisessa Nokikananpuiston ja kaavaan merkitty pienehkö liike- ja toimistorakennus- Kurjenpuiston välityksellä Viinikanojaan ja Iidesjär- ten korttelialue (K) sekä siihen välittömästi liittyvä veen. Korttelialueiden keskelle jäävät leikkipuistoiksi asuinkerrostalojen korttelialue, jonka päätteenä on rakennetut Telkänpuisto ja Kaakkurinpuisto. Kurjen- liikerakennusten korttelialue (KL) ja näitä palveleva puistoa puolestaan rajaa idässä pienehkö yleisten autopaikkojen korttelialue. Liike- ja toimistorakennus- rakennusten korttelialue. Asemakaava on vuodelta ten korttelialueella on rakennustaiteellisesti arvokas 1993. ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus, Tuotannon leipomo, (sr-11) sekä kaupunkikuvan Iidesjärven länsiosassa, Iidesranta-nimisen kadun kannalta tärkeä piippu (sr-5), joita ei saa määräyksi- eteläpuolella, on asemakaavaan merkitty asuinker- en mukaan purkaa. Asemakaava on vuodelta 1999. rostalojen korttelialueita (AK), asuinkerrostalojen ja rivitalojen sekä muiden kytkettyjen asuinrakennus- Turjankadun pohjoispuolen asemakaavoihin on mer- ten korttelialueita (AKR) sekä asumista palvelevien kitty liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K), huoltorakennusten korttelialueita (AH) ja näitä kier- teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T), täviä autopaikkojen korttelialueita (LPA). Iidesjärven pienteollisuusrakennusten korttelialuetta (Tp) sekä rantaan on merkitty lähivirkistysalue (VL), Lokinpuis- liikerakennusten korttelialuetta (AL). Alueen itäosaan to. Lokintaival-kadun länsipuolelle on asemakaavaan on merkitty puisto, joka jatkuu Iidesjärven pohjoisran- merkitty kerrostalokortteli (AK), asumista palvelevien nalle. Asemakaavat ovat vuosilta1953, 1955, 1972 huoltorakennusten kortteli (AH) sekä näiden pohjois- ja 1995. ja eteläpuolelle autopaikkojen korttelialueet (LPA). Iidesjärven keskivaiheilla on asemakaavoittamatonta Viinikanojan pohjoisrannalle on merkitty Nokikanan- aluetta, joka käsittää entisen kaatopaikan ja maton- puisto (VP), joka jatkuu Iidesrannan kadun luoteis- pesupaikan välisen alueen Nekalantien pohjoispuo- puolella Viinikanojanpuistona. Viinikanojanpuiston lella. koillispuolelle, Viinikankatuun rajautuen, on asema-

Asemakaavatilanne.

11 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

2.2.5 Osayleiskaava-alueelle aiemmin laadi- • Tampereen kantakaupungin – Aitolahden Sorilan tut selvitykset ja suunnitelmat viitasammakot 2010, Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry, Pekka Rintamäki 2010. Viitasammak- Alueelle on laadittu lukuisia eri selvityksiä, jois- ko ei ole Suomessa uhanalainen, mutta luontodi- ta luetteloon on kerätty vain uusimmat tai alueen rektiiviin IV perustuen se on ns. tiukan suojelun maankäytön suunnittelun kannalta muutoin tärkeät. laji. Selvityksen mukaan viitasammakkoa esiintyi Osayleiskaavan valmisteluun sisältyvät selvitykset ja Iidesjärven alueella kolmessa eri paikassa. suunnitelmat on esitetty kohdassa 3. • Sedimenttien ilmentämä raskasmetallikuormitus Iidesjärvessä ja järven kunnostusmahdollisuudet, Pro gradututkielma, Helsingin yliopisto, Hakala • Selvitys Nekalanrannan asemakaava-alueen Anu 1998. Tutkielman mukaan Iidesjärvi on etu- kasvillisuudesta, Tampereen kaupunki, kaavoi- päässä teollisuuden ja vesien kaukokulkeuman tusyksikkö 2000 (Korte K.) Selvityksen tietoja on likaamaa. hyödynnetty Iidesjärven ympäristö- ja maisema- selvityksessä. • Etelä-Tampere 2008, aluekuvaus, Tampereen kaupunki, Konsernihallinto, Kuntademokratia, • Tampereen Iidesjärven pesimälinnusto vuosina Taina Åback. Aluekuvauksen mukaan tulevaisuu- 1997 - 2001, Pirkanmaan lintutieteellinen yhdis- den palvelutarjonnan haasteena ovat pienentyvät tys ry (Lagerström) 2001. Raportin aineistoa on oppilasmäärät ja kasvava vanhusväestö. hyödynnetty Iidesjärven Ympäristö- ja maisema- selvityksessä. • Tampereen kaupunkiseudun kaupunkirakennesel- vitys, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, • Iidesjärven linnusto, linnustoseurannan tulokset Pirkanmaan ympäristökeskus ja Tampereen kau- vuodelta 2006, Mustalahti Lauri, 2007. Selvityk- punki/ Samuli Alppi 2008. Selvityksessä tutkittiin sen mukaan Iidesjärvellä todettiin vuonna 2006 kaupunkirakenteen kasvun ja liikenneverkon yhteensä 57 vesilintuparia koskien 12 eri lajia. muutosten vaikutusta kaupunkiseudun eri osien • Iidesjärven hyönteisselvitys, Tampereen hyönteis- saavutettavuuteen. tutkijain seura ry 2001. Selvityksessä todetaan, • Liikennemeluselvitys Tampereen kantakaupungin että Iidesjärveltä tunnettujen hyönteislajien alueelle, SCC Viatek 2003. Selvitysraportissa määrä on peräti 1263 lajia ollen lajimäärältään kartoitettiin vuoden 2003 tilanne ja laadittiin suurin mihin seura on lajistotutkimuksissaan yltä- ennuste vuodelle 2020. Selvitys on ollut pohjana nyt. Alueelta tavattiin vain vähän uhanalaisia tai meluntorjuntaohjelman laadinnassa. silmälläpidettäviä lajeja. Lajistossa on kuitenkin runsaasti harvinaista lajistoa, joten järvi vaikuttaa • Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2008 - maakunnallisella tasolla merkittävältä kohteelta. 2012, Tampereen kaupunki, Ympäristönsuojelun julkaisuja 1/2009. Nekalantielle, välillä Uotilantie • Iidesjärven rantavyöhykkeen kasvisto, Iidesjärven – Viinikan liittymä, on laadittu toimenpideehdo- kasvitieteellinen yhdistys ry (Lahtonen, T.)1994. tuksia. Meluntorjuntamahdollisuuksiksi on mainit- Selvitystä on hyödynnetty ja täydennetty Ympä- tu mm. liikenteen ohjaus katkaisemalla ajoyhteys ristö- ja maisemaselvityksen Eliöstö- ja biotooppi- Viinikan liittymästä, vuoden 1994 meluvalli- ja osuudessa. meluaitasuunnitelman toimenpiteet sekä korjaus- • Tampereen luontopolut: Iidesjärvi, Tampereen työt kiinteistöissä. kaupunki, ympäristövalvonta 2004. Reitti on pi- • Tampereen rataympäristöselvitys, Vaihe 1, Läh- tuudeltaan 6,3 km ja sen varrelta löytyy linnuston töaineisto ja nykytilan kartoitus, Sito -konsultit Oy lisäksi monipuolista kasvillisuutta. 2003. • Tampereen kaupungin lepakkoselvitys 2007, • Tampereen rataympäristöselvitys, Vaihe 2, Biologitoimisto Vihervaara. Selvityksen mukaan Toimenpideohjelma, Osaraportti 1: Melu ja Iidesjärven rantamat ovat lepakoille otollista Osaraportti 2: Tärinä, Ramboll Finland Oy 2004. aluetta, sillä lepakoita tavattiin koko Iidesjärven Vaiheraportissa 2 olemassa olevan rakennuskan- alueella. nan osalta kartoitettiin melun esiintymiskohteita raidemelun laskentamallin tulosten ja lähiympä- ristön asukkaiden valitusten perusteella.

12 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

2.2.6 Muut selvitykset ja suunnitelmat osiot, jotka syventävät ja täydentävät aikaisem- • Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys paa selvitystä. Kantakaupungin ympäristö- ja (KYMS), Tampereen kaupunki, Suunnittelupal- maisemaselvitys valottaa Tampereen maiseman velut, Selvitykset ja arvioinnit 2008. Selvityksen peruspiirteitä selvittämällä kulttuurimaiseman pohjana on kantakaupungin viheralueselvityksen ajallista kehitystä, maisemakuvan ja -rakenteen 1994 luonnos, jota on päivitetty ja laajennettu. merkitystä sekä määrittelemällä ja luokittelemalla Selvityksessä on tutkittu luonnon- ja kulttuuri- kantakaupungin viherverkon ja sen tärkeimmät ympäristön osatekijöitä sekä niiden vuorovaiku- osakokonaisuudet. Selvityksen mukaan Iidesjärvi tussuhteita ja merkitystä. Uusina osioina ovat muodostaa yhden merkittävimmistä avoimista ja Tampereen kulttuurimaiseman kehitystä sekä puoliavoimista maisemakokonaisuuksista, jolla on viheralueiden arvoja ja kokemusta kuvaavat runsaasti myös ekologista, kaupunkikuvallista ja toiminnallista merkitystä.

13 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

• Iidesjärven perhepuiston ideakilpailu, Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen. Iidesjärven perhepuiston ideakilpailu käyn- nistettiin vuoden 2009 lopussa. Kilpailu liittyi alueelle laadittavan osayleiskaavan valmisteluun. Osayleiskaavasta laaditaan useampi vaihtoehto, joista yhden, viheraluepainotteisen kaavavaih- toehdon, keskeiseksi sisällöksi on hahmoteltu koko kaupunkia ja ympäröiviä kuntia palvelevaa perhepuistoa. Perhepuisto tarjoaa monipuoliset toiminnalliset lähivirkistyspalvelut Iidesjärveä ympäröivien kaupunginosien ja myös tiivistyvän kaupunkikeskustan asukkaille. Kilpailu osoitettiin Kaupunkiympäristön kehittämisen maisemasuun- nittelun puitesopimuskumppaneille ja sen voitti maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy, joka jat- koi työtä laatimalla Iidesjärven kahteen osayleis- kaavavaihtoehtoon maisemasuunnitelmat.

Perhepuiston ideakilpailun voittaja ”Alleys in Wonderland”, Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy.

14 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

• Iidesjärven maisemallinen kunnostus- ja hoito- 2.2.7 Osayleiskaava-alueeseen rajautuvat suunnitelma, Maisema- ja puutarha-arkkiteh- selvitykset ja suunnitelmat tuuritoimisto Virve Veisterä 1992. Suunnitelman mukaan järven kuormituksen vähentäminen on • Tampereen yhdyskuntarakenteen eheyttämi- välttämätöntä, mikäli Iidesjärven virkistys-, suoje- nen (EHYT), selvitystyö. Tampereen kaupunki/ lu- ja maisema-arvot halutaan palauttaa. Työssä Kaupunkiympäristön kehittäminen 2008 -2011. haettiin kunnostusperiaatteita, joilla veden laadun Työssä etsitään asuntorakentamiseen soveltuvia parantaminen, rantavyöhykkeiden umpeenkasvu- alueita olevaa kaupunkirakennetta täydentäen ja eroosiovaurioiden torjunta sekä järvialtaan mai- ja jatkaen. Osayleiskaava-alueen läheisyyteen on semallisten erityispiirteiden elvyttäminen voitai- osoitettu muutamia pienehköjä täydennysraken- siin toteuttaa. Suunnitelmassa alueen eteläosaan tamisalueita oli sijoitettu perhepuisto ja rannat oli käsitelty • Tampereen seudun lisäraiteet – tilantarvetar- metsäekologialtaan monilajisina puistometsinä ja kastelu, Tampereen kaupunkiseutu ja Ratahal- metsäpuistoina. Suunnitelma ei toteutunut johtu- lintokeskus, laatijana Sito Oy 2009. Tampere- en mm. siinä ehdotetusta ruoppauksesta ja siitä Kangasala rataosuudella on tarkasteltu kahden syntyvän lietteen sopivan sijoituspaikan puuttumi- lisäraiteen sijoittamista nykyisten raiteiden sesta. pohjois- tai eteläpuolelle. Lisätarve tällöin on • Iidesjärven ja Kirkkosuon maisemasuunnitel- ilman huoltotietä n. 16 m ja huoltotien kanssa ma, diplomityö, Kaisa Rantee 2003. Diplomityö 24 m nykyisen raiteen keskilinjasta. Selvityksen sisältää Iidesjärven ja Kirkkosuon virkistysalue- ja mukaan Järvensivulle on hyvin haastavaa raken- puistosuunnitelman. Työssä käsitellään myös tam- taa kaksi lisäraidetta samalle puolen nykyistä perelaisen maiseman ja virkistysaluejärjestelmän rataa ja radan pohjoispuolelle rakentaminen on ominaispiirteitä sekä Iidesjärven ja Kirkkosuon lähes mahdotonta. Koska päätöstä siitä, kummal- asemaa siinä. Työssä määritellään Iidesjärven le puolelle nykyistä raidetta lisäraide tulisi, ei ole ja Kirkkosuon kehityssuunnat ja maisemasuun- tehty, on kaavoituksessa varauduttava lisäraiteen nitelman ekologiset, kulttuuriset ja sosiaaliset rakentamiseen. tavoitteet. Maisemanhoitotoimenpiteitä osoitetaan pääasiassa ranta- ja reunavyöhykkeille ja maisemarakentamista virkistysalueen keskeisim- piin kohteisiin kuten mahdollisen perhepuiston alueelle.

15 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

Alueen maanomistus (kaupungin maanomistus vihreällä) ja tilastoaluerajat.

2.3 Maanomistus 2.4 Rakennettu ympäristö Alueen pinta-ala on noin 160 hehtaaria, josta vesialu- 2.4.1 Väestö ja asuminen etta on noin 40 %. Kaupunki omistaa kaava-alueesta Osayleiskaava-alueella asuu tällä hetkellä noin 1700 suurimman osan. Yksityisomistuksessa ovat Iides- asukasta, joista Palvaanniemessä noin 270 asukasta, järven itäosan vesialue Palvaanniemen edustalla, Iidesrannassa noin 1160 asukasta ja Viinikan pienta- Palvaanniemenpuiston eteläpuolella olevat pienker- loissa noin 250 asukasta. Iidesjärven osayleiskaavan rostalojen ja rivitalojen korttelialueet sekä Viinikano- lähivaikutusalueella eli Kalevanharjun, Järvensivun, janpuiston ja Lokinpuiston pohjoispuolelle sijoittuvat Vuohenojan, Viinikan, Nekalan, Jokipohjan, Vihiojan asuin- sekä liike- ja toimistorakennusten korttelialu- ja Muotialan tilastoalueilla asui vuoden 2010 lopussa eet. Rautatien ja Iidesranta-nimisen kadun risteyk- yhteensä noin 9700 asukasta. Maisemarakenteelli- seen jää myös yksityisomistuksessa oleva tontti, jos- sella vaikutusalueella (Vihioja-VT9-Messukylänkatu- sa nykyisin on pienehkö leikkipaikka. Kalevankangas) asui noin 12 400 asukasta. Suurin osa vai- Iidesjärven ympäristön tilastoalueiden väestömäärän kehitys vuosina 1980-2010. kutusalueen asukkaista asuu TILASTOALUE 1980 1990 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 pientalovaltaisilla alueilla. Ii- Kalevanharju (XVIII) 63 50 895 1214 1602 1931 1991 2005 2008 Viinikka (XXIII) 1731 1456 1424 1368 1356 1345 1355 1352 1367 desjärven rannat muodostavat Nekala (XXIV) 1666 1241 1180 1117 1075 1076 1070 1089 1085 lähivaikutusalueen asukkaille Jokipohja (XXVI) 2762 2387 2115 2056 2045 2008 1931 1776 1915 keskeisimmän ja merkittävim- Muotiala 370 538 751 1112 1190 1316 män virkistysalueen, aluepuis- Vuohenoja 455 620 672 622 645 637 653 639 645 ton, jota käyttävät myös kau- Järvensivu 1661 1334 1308 1383 1361 1341 1341 1349 1362 YHTEENSÄ 8338 7088 7594 8130 8622 9089 9453 9400 9698 empaa tulevat tamperelaiset.

16 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

2.4.2 Työpaikat ja elinkeinotoiminta ja Tampereen Ammattiopiston Sairaalakadun toimi- pisteen sekä Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen Iidesjärven osayleiskaavan lähivaikutusalueella eli sijoittuminen alueelle. Kalevanharjun alueella on li- Kalevanharjun, Järvensivun, Vuohenojan, Viinikan, säksi paljon informaatio- ja viestintäalan (noin 430) Nekalan, Jokipohjan, Vihiojan ja Muotialan tilastoalu- sekä teollisuuden (noin 390) työpaikkoja. eilla oli vuoden 2008 lopussa yhteensä noin 7500 työpaikkaa. Valtaosa eli 90% työpaikoista sijoittuu 2.4.3 Palvelut Kalevanharjun ja Vihiojan tilastoalueille. Eniten työ- Osayleiskaava-alueen suppeuden vuoksi ei alueella paikkoja oli kaupan alalla (26% eli 1970 työpaikkaa), ole palveluja. Alueen väestölle on tarjolla monipuoli- koulutuksessa (22% eli noin 1620 työpaikkaa) sekä set palvelut lähialueella. teollisuudessa (12% eli noin 920 työpaikkaa). Lähialueella sijaitsee kuusi kaupungin ylläpitämää Suurin osa kaupan alan työpaikoista (noin 1700) päiväkotia; Iidesrannan, Järvensivun, Kalevanharjun, sijoittuu Vihiojan tilastoalueelle. Tukku- ja vähittäis- Viinikan, Nekalan ja Muotialan päiväkodit. Lisäksi kauppojen lisäksi alueella on runsaasti myös teolli- kaupunki ostaa palveluja yksityisiltä Steiner-päivä- suuden (noin 470), kuljetus- ja varastointialan (noin kodeilta Järvensivulla ja Muotialassa. Muotialan ker- 460) sekä rakennusalan (noin 370) työpaikkoja. Val- hossa järjestetään kerhotoimintaa yli 2 –vuotiaille taosa koulutuksen työpaikoista sijoittuu Kalevanhar- lapsille. Myös muut palveluntuottajat järjestävät alu- jun tilastoalueelle. Koulutuksen työpaikkojen suurta eella lastenkerhoja. määrää (noin 1320) selittää Tampereen yliopiston

Alueen palvelut.

17 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

Syksystä 2011 alkaen koulut jaetaan aiemman kah- Alueen palveluverkko tulee muuttumaan jonkin ver- dentoista oppilasalueen sijaan kolmeen – läntiseen, ran tulevaisuudessa. Vuodesta 2015 alkaen Järven- keskiseen ja itäiseen - oppilasalueeseen. Osayleis- sivun koulussa annetaan opetusta 1.-4. vuosiluokille, kaava-alue sijaitsee keskisellä oppilasalueella. Oppi- josta oppilaat siirtyvät jo 5. luokasta alkaen Sammon laat pyritään pääsääntöisesti ohjaamaan lähimpänä kouluun. Hämeenlinnan luokanopettajakoulutuksen kotia sijaitsevaan alakouluun omalla oppilasalueella. siirto Tampereelle aiheuttaa myös muutoksia. Tam- Alueen lähimmät alakoulut ovat Järvensivun ja Neka- pereen normaalikoulu toimii tällä hetkellä yliopiston lan koulut sekä Nekalan koulun Muotialan toimipiste, harjoittelukouluna ja jatkossa harjoittelukouluksi tar- jossa annetaan opetusta 1.-2. vuosiluokille. Nekalan vitaan myös alakoulu. Todennäköistä on, että Neka- koulusta oppilaat siirtyvät yläkouluun Tampereen yli- lan koulu siirtyy Tampereen yliopiston alaisuuteen opiston ylläpitämään Tampereen normaalikouluun ja syksystä 2012 alkaen. Ikäihmisten palvelujen osalta Järvensivun koulusta Sammon kouluun. Lisäksi Muo- on tehty kokonaistarkastelu vuonna 2010. Sen pe- tialassa toimii yksityinen Tampereen Rudolf Steiner- rusteella alueen ikäihmisten palveluja on jo lisätty. koulu, jossa annetaan opetusta 1.-9. vuosiluokille. Vuonna 2011 käynnistetään sivistys- ja elämänlaa- Sekä Tampereen normaalikoulun että Tampereen Ru- tupalvelujen palveluverkon kokonaistarkastelu, jonka dolf Steiner –koulun yhteydessä on myös lukio. yhteydessä käydään läpi muun muassa kirjastoverk- ko. Alueen terveysasemana palvelee Hatanpään terve- ysasema. Terveysaseman yhteydessä on myös hammashoitola. Alueen lähin hammashoitola sijaitsee 2.4.4 Liikenne Nekalan koulun yhteydessä. Alueen äitiys- ja lasten- Iidesjärven osayleiskaava-alue sijaitsee liikenteelli- neuvolapalveluja tarjoavat Muotialan, Hatanpään ja sesti keskeisellä paikalla ja alueelta on hyvät yhtey- Tammelan äitiys- ja lastenneuvolat. Ikäihmisten ko- det muille asuinalueille sekä valtateille. Iidesjärven tona asumista tukevia palveluja tarjoaa Nekalan pal- osayleiskaava-alueen nykyinen liikenneverkko muo- velu- ja päiväkeskus. Alueen lähikirjasto sijaitsee Ne- dostuu alueen itäreunalla kulkevasta pääväylästä kalan koulun tiloissa. Lähin nuorisokeskus sijaitsee (Hervannan valtaväylä), sekä alueen pohjois- ja ete- Koivistonkylässä Koiviston koulun yhteydessä. läpuolella kulkevista pääkokoojakaduista (Iidesranta Myös kaupalliset palvelut ovat hyvin saavutettavissa. ja Nekalantie). Iidesrantakadulla vuorokautiset liiken- Lähialueella on kolme pientä päivittäistavarakaup- nemäärät vaihtelevat noin 4200 ajoneuvosta 8000 paa ja yksi supermarket-tasoinen päivittäistavara- ajoneuvoon ja Nekalantiellä noin 4500 ajoneuvosta kauppa. Lisäksi lähistöllä sijaitsevat Kalevan Prisma 10 000 ajoneuvoon. ja Turtolan kauppakeskus. Alueen lähin apteekki Suunnittelualueen pohjoispuolella olevalla rautatiellä on Viinikan apteekki osoitteessa Kuokkamaantie 4. on merkittävä estevaikutus suorille yhteyksille kaava- Postipalvelujen osalta alue jakautuu kolmelle posti- alueelta sen pohjoispuolella oleviin kaupunginosiin. numeroalueelle. Kalevanharju, Järvensivu ja Viinikka Liikenneviraston mukaan Tampere-Haviseva- rata- sijoittuvat keskustan postinumeroalueelle (33100). osuudelle on suunniteltu lisäraide, jonka sijoittumi- Nekala, Vihioja, Jokipohja ja Muotiala taas kuuluvat sesta radan etelä- tai pohjoispuolelle ei ole tehty pää- Nekalan postinumeroalueeseen (33800). Molempia töstä. Järvensivun etelä- ja pohjoisosien välillä ei ole alueita palvelee postin Rautatienkadun toimipiste. suoria katuyhteyksiä. Yhteys näiden kahden alueen Vuohenoja kuuluu Messukylän postinumeroaluee- välillä muodostuu Viinikan liittymän ja Messukylän- seen (33700), jota palvelee postin toimipiste Keski- tien kautta. senkadulla Kaukajärven keskustassa.

18 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

Nekalantien eteläpuolella, Iidesrannan eteläpuolella Aakkulan sekä Vilusen harjut. Ancylusjärven loppu- sekä Hervannan valtaväylän länsipuolella kulkevat vaiheessa Näsijärvi ja Pyhäjärvi kuroutuivat järvestä kevyen liikenteen pääreitit, jotka kaikki ovat myös erilleen ja nykyisiä vesistöjä lukuun ottamatta lähes merkittäviä pyöräily-yhteyksiä. Näiden lisäksi kevyen koko Tampereen alue oli kuivaa maata. Iidesjärven liikenteen väyliä on Nekalantien pohjoispuolella ja arvellaan muodostuneen itsenäiseksi järveksi ehkä Hervannan valtaväylän itäpuolella. Iidesrannan poh- n. vuonna 3000 eKr. joispuoli ja osa Nekalantien pohjoispuolen väylästä Tampereen seutu on ollut asutettuna jo vuosituhan- kadun länsipäässä on jalkakäytävää. Kevyen liiken- sia sitten. Asutuksen oletetaan asettuneen Tampe- teen alikulkuja alueella on neljä. Ne sijaitsevat alu- reen seudulle 7. vuosituhannen alkuvaiheissa, An- een itä- ja länsipäissä. cylusjärvi- ja Mastogloia- vaiheen aikoihin, sillä tuon Iidesjärven osayleiskaava-alueen läpi kulkee kaksi aikakauden kalastajista ja metsästäjistä on löydetty linja-autoreittiä. Tampereen joukkoliikenteen linjan runsaasti kiinto- ja irtojäännöksiä vyöhykkeeltä Viini- numero 15 reitti kulkee Viinikan liittymän kautta Ne- kanoja-Iidesjärvi-Vuohenoja. Suunnittelualueelta on kalantielle, josta se kääntyy Jokipohjantielle ja palaa myös paikannettu kaksi kivikautista asuinpaikkaa: Kuoppamäentien kautta takaisin Nekalantielle kohti Kokinpelto (n. 3200 - 2300 eKr.) ja Vuohenoja (n. Kaukajärveä. Iidesrantaa pitkin Keskustasta Viinikan 8400 – 1500 eKr.), joista jälkimmäinen on tuhoutu- liittymän kautta kulkee linja numero 30, joka Vuohe- nut. Syksyllä 2010 tehdyn arkeologisen inventoinnin nojan eritasoliittymän kautta jatkaa Hervantaan Her- mukaan alueelta tunnetaan vain yksi muinaisjään- vannan valtaväylää pitkin. Iidesjärven osayleiskaava- nöskohde: Kokinpellon kivikautinen asuinpaikka alueella joukkoliikenteen palvelutasoa voidaan pitää järven itäpäässä. Inventoinnin suorittamisen jälkeen hyvänä. Huringin pellolta löydettiin metallipaljastimella viikinkiristiretkiaikainen ketjunjakaja. Tästä johtuen Pir- 2.4.5 Yhdyskuntatekninen huolto kanmaan maakuntamuseon mukaan maankäytön muuttuessa pellolla on arkeologisin tutkimuksin sel- Kaava-alue kuuluu yhdyskuntateknisen huollon pii- vitettävä, sijaitseeko pellolla sellainen kiinteä mui- riin. naisjäännös, josta ei ole havaittavissa maanpäällisiä jälkiä. 2.5 Kulttuuriympäristö ja Esihistoriallisella ajalla kehittyi eräkulttuurin rinnal- muinaismuistot le vähitellen erilaisia viljelymuotoja. Rautakaudella (n.500 eKr – 1300 jKr) kaskettiin metsiä ja viljeltiin Jääkauden loppuvaiheessa n. 8000 eKr. syntyivät ruista. Iidesjärven pohjasta tutkittujen näytteiden pe- Tamperetta halkovat harjut, joista osayleiskaava- rusteella Messukylän alueella on harjoitettu kaskea- alueen läheisyyteen sijoittuvat Kalevankankaan, mista jo n. 300 eKr. Koska kaskeaminen on merkki pysyvästä asumisesta, oletetaan alueella tuolloin asuneen joitakin ihmisiä. Kiinteään asumismuotoon siirtymistä edisti viljelyn lisäksi myös eläinten pito. Palvaanniemeä on pidetty vanhana kulttipaikkana ja oletusta tukee myös sen maisemallinen sijainti. 1100-luvulla Viinikka-Nekalaan vakiintui rikkaita ky- liä, joiden toimeentulo perustui turkismetsästykseen. Pian tämän jälkeen tulivat saksalaiset kauppiaat, joiden jälkeläisiä jäi paikalle maanviljelijöiksi esim. Viinikan talon isäntä. (Viinikan saksankielinen kanta- muoto on Winnicke). Ancylysjärven laajimman esiintymisen aikaan vasta osa Tampe- reen alueesta oli kuivaa maata.

19 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

Ensimmäiset kirjalliset maininnat Nekalan asukkais- sa. Tuotannon leipomorakennukselle ei ole löydetty ta ovat Messukylän kirkonkirjojen mukaan 1500-lu- uutta käyttötarkoitusta, mutta Voiman leipomon pii- vulta. Iidesjärven rantamilla oli Per Nekan isännöimä pun juurella olevassa voimalaitosrakennuksessa toi- Nekalan talo, jonka mukaan tuleva kaupunginosa sai mii nykyisin päiväkoti. nimensä. 1800-luvun puolivälissä Iidesjärven mai- Sen jälkeen kun Tampereen kaupunki oli ostanut semaa hallitsivat Hatanpään kartanon laajat laidun- Hatanpään kartanon ja kaikki sen maat v. 1913, ryh- maat sekä viljapellot ja vielä aivan 1900-luvun alussa dyttiin Viinikan ja Nekalan alueille suunnittelemaan Viinikanojan eteläpuolinen alue oli täysin maaseutua. asuntoalueita työväestölle. Viinikan puutalokortte- Iidesjärveä ympäröivistä alueista nykyinen Kalevan- leiden rakentaminen ajoittuu vuosiin 1914-1924 ja harjun kaupunginosa tuli ensimmäisenä liitetyksi Viinikanpuiston eteläpuolisen Nekalan rakentaminen osaksi Tampereen kaupunkia Kyttälän liitoksen yhte- vuosiin 1923-1939. Viinikka-Nekalan alueesta sa- ydessä v. 1877. Vaasan radan valmistumisen jälkeen notaan, että se on Tampereen esikaupungeista puu- v. 1883 alkoi radan ja Viinikanojan väliselle alueelle tarhakaupunkimaisin. Alue sai jo 1930-luvulla myös sijoittua useita pieniä teollisuuslaitoksia, ja 1920-lu- oman koulun, kirkon, lastentarhan ja urheilukentän. vulla alueelle keskittyi erityisesti kahden suuren Viinikka-Nekalan pientaloalue on valtakunnallisesti osuusliikkeen elintarviketeollisuutta. Alueen tunne- merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY, Mu- tuimpia rakennuksia ovat olleet Voiman ja Tuotan- seovirasto 22.12.2009). Iidesjärven etelärannalla non leipomot. 1990-luvulla ranta-alue kaavoitettiin sijainneen Nekalan tilan peltojen viljelyä jatkettiin asumiselle ja ajoneuvoliikenne ohjattiin kulkemaan kaupungin toimesta aina 1960-luvulle. Viljelyksiä asuinkortteleiden pohjoispuolitse, radan viertä pitkin. vähennettiin sitä mukaan kun alueita kaavoitettiin Tällä toimenpiteellä saatiin uusien asuinkortteleiden asumiseen. Sotien aikana ja jälkeen Viinikka-Neka- piha-alueet avautumaan kohti etelää ja Iidesjärven lan asukasluku nousi rajusti kunnes 1960-luvulla se maisemia. Tuotannon leipomorakennus piippuineen kääntyi laskuun. Nekalan tilan päärakennus puret- ja Voiman leipomon piippu suojeltiin asemakaavas- tiin v. 1990. Nekalan erittäin laaja siirtolapuutarha-

Ilmakuva vuodelta 1946.

20 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

alue perustettiin Nekalan kaupunginosan itäpuolelle Vuohenojan kaupunginosan asuttaminen alkoi 1930-luvulla. Sotien jälkeen, 1940-luvulla, XXVI– 1800-1900-lukujen vaihteessa, jolloin Hatanpään kaupunginosaan rakennettiin talkoovoimin ns. Ruot- kartanon omistajat ryhtyivät vuokraamaan sieltä salaiskylä, Asevelikylä ja Miljoonakylä. Myös tämä tontteja pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla. Tämä alue sisältyy Museoviraston määrittelemään valta- Hatanpään kartanon omistukseen kuulunut osa Vuo- kunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriym- henojaa tuli liitetyksi Tampereen kaupunkiin v. 1920. päristöön. Palvaanniemi liitettiin Tampereeseen Messukylän liitoksen yhteydessä v. 1947. Osayleiskaava-alueeseen Järvensivun historia liittyy kiinteästi Viinikka-Ne- kuuluvalla alueella on kolmetoista, hyvin eri-ikäista kalaan. Ensimmäisen kerran alueesta puhutaan ja -tyylistä pientaloa sekä kaksi 1960-luvulla raken- 1400-luvulla, jolloin Messukylän pappi sai Järven- nettua rivitaloa, jotka kaikki on rakennettu ennen sivun talon pappilakseen. Järvensivun kaupungin- 1970-luvulla valmistunutta Hervannan valtaväylää. osan alue liitettiin osaksi laajenevaa Tamperetta v. 1980-luvulla Palvaanniemen kärkeen rakennettiin 1922. Mutta jo aiemmin, Kyttälän saneerauksesta kahdeksan rivitaloa, kaksi pienkerrostaloa ja kolme johtuneen muuton seurauksena, radan pohjoispuoli asuinkerrostaloa käsittävä kortteli. Palvaanniemestä oli alkanut esikaupungistua, sillä sinne oli rakennet- on paikannettu kaksi kivikautista asuinpaikkaa: Ko- tu runsaasti pieniä asumuksia ilman minkäänlaista kinpelto ja Vuohenoja. Näistä jälkimmäinen on tuhou- ohjausta. Radan eteläpuolisen alueen itäpäähän oli tunut. Huringin pellolta on myös metallinpaljastimella v.1909 valmistunut Järvensivun kansakoulu. Ja vaik- löydetty viikinkiristiretkiaikainen ketjunjakaja. ka kaupunki ei vielä omistanutkaan Järvensivun tilan maita, laadittiin alueelle ensimmäinen asemakaava Kaakossa Iidesjärven osayleiskaava-alueeseen rajoit- jo v. 1936. Kun Järvensivun tilan maat v. 1950 siir- tuva kaupunginosa Muotiala on kaavoitettu ja raken- tyivät kaupungin omistukseen, laadittiin radan etelä- nettu 2000-luvulla. Alue oli liitetty Tampereeseen v. puolelle uudet asemakaavat. Uuden kaavan mukaan 1947 Messukylän liitoksen yhteydessä, mutta säily- alueen itäpäähän rakennettiin vuosina 1954-1958 nyt sen jälkeen pitkään viljelykäytössä ja avoimena ajallisesti hyvin yhtenäinen, laaja ja väljänoloinen maisemana. pientaloalue, joka käsittää yhteensä 55 omakotitont- Iidesjärven alueesta kokonaisuudessaan voidaan tia. Omakotialueen eteläpuolelle rakennettiin mai- todeta, että Iidesjärvi on toiminut paitsi rakennettu- semallinen ja laaja puistoalue. Alueen länsipäähän jen alueiden keskiönä myös sitä reunustavien kau- vuosina 1959-1962 rakennettu kerrostaloalue suun- punginosien henkireikänä jo vuosikymmenien ajan. niteltiin alueen keskustaksi. Muurimaiset, korkeat la- Asutuksen lisääntyessä on virkistyskäyttö kasvanut mellikerrostalot sijoitettiin taustalle siten, että niiden ja monipuolistunut. Kalastuksen, soutelun ja uinnin asunnoista aukeaa hienot näkymät Iidesjärven mai- vähitellen syrjäytyessä järveä ja sen rantoja on alettu semiin. Uutuutena rakennuksiin kuuluvat matalat lii- käyttää mm. lintujen tarkkailuun sekä ympärivuoti- kesiivet ja autotallisiivet kertovat kaupan tilantarpeen seen kuntoiluun. Iidesjärven virkistyskäytöllä on näin ja yksityisautoilun kasvusta. Lamellikerrostalojen ete- ollen myös oma pitkä historiansa. läpuolisissa, kaksikerroksisissa, puukerrostaloissa on pohjakerroksissa työtiloja ja rakennukset on sijoitettu lähelle tonttien kadun puoleista reunaa siten, että ne ikään kuin myötäilevät kohdallaan kaartuvaa Iidesranta katua.

21 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

2.6 Luonnonympäristö notkoon ja siitä edelleen Aakkulanharjulle saakka muodostaen kantakaupungin maisemarakenteelli- 2.6.1 Maisemarakenne sesti merkittävimmän murroslaakson, joka on samal- Osayleiskaava-alue sijaitsee maisemarakenteellises- la myös erittäin merkittävä maisemallisena solmu- sa ytimessä ja solmukohdassa sen sijaitessa Kanga- kohtana. salan Pitkäjärvestä alkunsa saavan Iidesjärvi -Kauka- Iidesjärvi muodostaa maisemarakenteelliselta sijain- järven murroslaakson länsiosassa, jota pohjoisessa niltaan erikoisalueen, jolla on sekä ekologista että rajaa kaakko-luodesuuntainen harjujakso ja etelässä maisemallista merkitystä. Ranta muodostaa ääri- maastorakenteeltaan vaihtelevat moreeniselänteet. alueen, jota luonnehtivat huuhtoutunut maaperä ja Maisemarakenne on jaettavissa maisemavyöhykkeik- veden korkeusvaihtelut. Ranta-alueella on merkitystä si, joiden mukaan suunnittelualue sijoittuu suurim- ilmaston lämpöolojen tasoittamisessa ja rannat muo- maksi osaksi Iidesjärven laaksoon sekä rantamille ja dostavat reunavyöhykkeen (ekotoni) avoimelle mai- vähäisiltä osin lakialueiden ja laakson pohjien väliin sematilalle, missä näkyvyys veden yli on esteetöntä. jääväälle inhimilliselle vyöhykkeelle (nk. vaihettumis- Näkyvyys asettaakin alueen rakentamiselle suuria vyöhyke). Laaksomuodostuma jatkuu Kirkkosuon- vaatimuksia ja edellyttää taitavaa suunnittelua.

Iidesjärven sijainti kantakaupungin maastorakenteessa.

22 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

2.6.2 Maastorakenne Osayleiskaava-alue kuuluu kokonaisuudessaan Tampereen kantakaupunki on maastorakenteeltaan Iidesjärvi-Kaukajärvi murroslaaksoon, jonka pohjal- pienipiirteistä ja vaihtelevaa muodostaen kuitenkin le järviallas on muodostunut. Iidesjärvi on syntynyt selkeästi hahmottuvan kokonaisuuden. Maastora- maankuoren liikkeiden synnyttämään ruhjeeseen, kennetta luonnehtivat luode- kaakkosuuntainen, johon myös kuuluvat Viinikanlahti, Kaukajärvi ja Pit- paikoin varsin jyrkkärinteinen harjujakso sekä sen käjärvi Kangasalan puolella. Osayleiskaava-alue on pohjois- ja eteläpuolelle jäävät kallio-moreeniselän- suurimmaksi osaksi varsin tasaista. Kaltevuudeltaan teet ruhjelaaksoineen, joista merkittävimpiä ovat yli 25 % olevia rinteitä (= jyrkkä rinne) on järven koil- Iidesjärvi-Kaukajärven, Särkijärven ja Hervantajärvi lisosassa (Puhoonlahden rantamilla), sekä länsiosas- -Suolijärven ruhjelaaksot. Tampereen korkein kohta, sa, jossa entisen kaatopaikan pengerrykset osittain Vuoresvuori, on +193 mpy. Alavimman kohdan muo- ylittävät kyseisen raja-arvon. Jyrkimmät, yhtenäiset dostaa Pyhäjärvi, joka on +77m mpy Iidesjärven ol- rinnealueet löytyvät kuitenkin alueen pohjoispuolella lessa tasossa + 77,4 m mpy. sijaitsevalta Kalevankankaan harjujaksolta.

Korkeustasot.

23 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

2.6.3 Maisemakuva Hervannan valtaväylä idässä hallitsee voimakkaasti maisemakuvaa sen katkaistessa Iidesjärvi – Kau- Suunnittelualue on maisemakuvaltaan hyvin moni- kajärven murroslaakson Iidesjärven ja Kirkkosuon- muotoinen: avoimen ja suljetun maisematilan kont- notkon välissä. Iidesjärven pohjoisrantaa luonnehtii rasti yhdistettynä upeasti avautuviin näköaloihin, rantapuiston takaa häämöttävä kerrostalo- ja oma- veteen, vaihtelevaan maastorakenteeseen sekä luon- kotiasutus, idässä Palvaanniemen kerros- ja rivitalo- nonmukaisiin rantapuistoihin synnyttävät mielenkiin- alue, sen eteläpuolella suojelualueen rantaluhta ja toisen ja rikkaan kokonaisuuden. Iidesjärvellä on menneisiin aikoihin viittaava risteyksen avoin pelto- toiminnallisesti aina ollut merkittävä rooli keskustan maisema, joka etelässä vaihtuu Hevoshaan laidun- tuntuman virkistysalueena. Omaleimaisuus syntyy niityksi ja vihertuotannon käytöstä poisjääneeksi sen luonnonmukaisuudesta ja aidosta luonnon tun- taimitarhaksi. Atomikylä ja vanha kaatopaikka-alue nusta: lintujärvi keskellä kaupunkia. ovat maisemakuvallisesti rumia ja luotaan työntäviä, mutta sen sijaan Viinikan omakotialue on viehättävä.

Viistokuva vuodelta 2010.

24 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

2.6.4 Kallio- ja maaperä / rakennettavuus Iidesjärven lounaisrannan rakentamaton alue so- Osayleiskaava-alue kuuluu eteläiseen liuskealuee- veltuu maaperäsuhteiltaan asuinrakentamiseen, ja seen. Alueen hallitsevin kivilaji on suonigneissi, seos- sinne voidaan kohtuullisin kustannuksin perustaa kivilaji, jossa vuorottelevat vaaleat graniittisuonet ja ja rakentaa yksi- tai useampikerroksisia asuinraken- tummat gneissiliuskeet. Suonigneissi on hapan, hei- nuksia. Alue on suositeltavaa esirakentaa ja tehdä kosti rapautuva ja niukkaravinteinen kivilaji. Alueen alueelliset täytöt vähintään vuosi ennen rakentami- kaakkoisnurkassa on kivilajina emäksinen ja inter- sen aloittamista. Asuinrakennukset on perustettava mediäärinen tufﬁ itti ja amﬁ boliitti. paaluilla. Iidesjärven pohjoispuolella kulkee Kalevankankaan Maaperä Iidesjärven lounaisella rantaosalla on mah- harjumuodostuma, joka on merkittävä osa Tampe- dollisen rakentamisalueen osalla pehmeää silttiä ja reen saumamuodostumaa. Harjun alarinteet vaih- savea, syvemmällä löyhää hiekkaa. Kairauksissa ei tuvat Iidesjärven rantamilla hiesuksi ja karkeaksi ole tavattu turvetta. Pehmeiden ja löyhien maaker- hiedaksi. Etelärannat ovat pääsääntöisesti savea/ rostumien vahvuus vaihtelee 10…15 m. Pehmeiden hiesua. Alueen itäosa koostuu liejusta ja turpeesta. ja löyhien kerrosten alla on kairauksissa tavattu mo- Iidesjärven länsiosan kapeikossa on myös pienialai- reenia. Kalliopinnasta ei ole tehty havaintoa. set liejuesiintymät. Palvaanniemen asuntoalue on rakennettu täytemaalle ja täytemaana voidaan pitää myös Nekalan kaatopaikkaa.

Maaperä.

25 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

2.6.5 Vesisuhteet 2.6.6 Ilmasto-olot Iidesjärvi kuuluu Viinikanojan valuma-alueeseen ol- Iidesjärven osayleiskaava-alue sijaitsee murroslaak- len sen alajuoksun päätteenä. Iidesjärven valuma- sossa, joka pohjoisessa rajautuu Kalevankankaan alue on laaja (34 km2) sisältäen sekä Kaukajärven harjuun. Harjuselänteellä, etenkin sen lounaisrin- että Alasjärven valuma-alueet. Iidesjärveen laskevat teellä voi maanpinnan lämpötila aurinkoisina päivinä Vuohenoja, Pyhäoja ja Mutaoja. Iidesjärven laskuoja- olla useita asteita korkeampi kuin pohjoisrinteellä. na on Viinikanoja. Iidesjärven pinta-ala on 64 ha ja Harjuselänne myös varastoi lämpöä ja suojaa aluetta suurin syvyys noin kolme metriä. Keskisyvyyttä järves- kylmiltä pohjoistuulilta. Varsinaisesta osayleiskaava- sä on vain 1,2 metriä. Pituutta järvellä on reilut kaksi alueesta suurin osa on avovesialuetta, joka hieman kilometriä ja leveyttä suurimmillaan puoli kilometriä. viilentää keväisin ja kohottaa syksyisin lämpötiloja. Järven rantaviivan pituus on noin kuusi kilometriä. Iidesjärven laaja, avoin alue on myös alttiina tuulille. Viinikanpuiston varsin kapeassa solassa lounaistuu- Iidesjärvi on läpivirtausjärvi, mutta virtaama (keski- let voimistuvat ja saavuttaessaan laakson tuulisuus virtaama 0,26 m3/s) on varsin vaatimatonta johtuen kääntyy laakson suuntaiseksi. Koska Iidesjärven järven mataluudesta, rehevyydestä ja runsaasta ve- laakso ei ole vallitsevan tulensuunnan kanssa yhte- sikasvillisuudesta. Veden viipymä järvessä vaihtelee nevä, tuulen voimakkuus hieman laantuu. 28 ja 40 vuorokauden välillä. Järvi on tyypiltään ylire- hevä, mikä johtuu mm. aiemmin harjoitetusta maan- Selvitysalueen läheisyyteen, Kirkkosuonnotkoon, viljelystä, hule- ja jätevesistä sekä vuoteen 1959 toi- muodostuu kylmän ilman painanne, sillä painantee- mineesta etelärannalle sijoittuvasta kaatopaikasta. seen virtaava kylmä ilma ei pääse ympäröivien teiden Ravinteet ja haitalliset aineet ovat pitkälle sedimen- eikä kasvillisuuden vuoksi purkautumaan eteenpäin toituneet järven pohjaan, mikä aiheuttaa sisäistä alueelta. Hervannan valtaväylän korkea penger kat- kuormitusta ja talvisin hapetustarvetta. kaisee painanteen, joka jatkuu valtaväylän länsipuo-

Viinikanojan valuma-alue.

26 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

lella suistoalueen läpi. Merkittävimmät kylmän ilman Suunnittelualueelta on kesällä 2009 löytynyt kääpä, virtauspaikat sijaitsevat järven itä- ja länsipäissä, harjasorakas (Gloiodon strigosus), joka kasvaa haa- missä Vuohenoja ja Mutaoja sekä lännessä Viini- vassa tai harvoin myös paksussa raidassa. Sitä on kanoja toimivat viileiden ilmamassojen kuljettajina. löydetty lintutornille lähtevien pitkospuiden alussa olevan raidan rungolta. Harjas orakas on Suomessa 2.6.7 Kasvillisuus harvinainen, vaarantunut, luonnonsuojelulain alai- nen laji. Syksyllä 2010 löydettiin Suomessa uusi sie- Osayleiskaava-alueella on vain vähän metsäisiä nilaji, Hypocrea viridescens, viinipielus, joka sijaitsi alueita. Puustoiset alueet ovat pääasiassa nuorta osayleiskaava-alueella, 50 metriä pitkospuiden alus- pioneerivaiheen lehtimetsää ja pensaikkoa. Yleis- ta länteen, lintutornille päin mentäessä. täen voidaan sanoa, että Iidesjärven rantavyöhyke kokonaisuudessaan edustaa kasvupotentiaaliltaan lehtomaista kangasta. Harvinainen kasvillisuus keskittyy aivan Iidesjärven rantavyöhykkeelle ja rannan kosteikkoihin. Rantavyöhykkeen merkittävän kasvi- lajiston määrä kasvaa itään päin mentäessä, missä myös lehtomaisuus lisääntyy. Järven itäosan kosteik- koalueella on alueen merkittävin laji, lapinvesitähti, joka valtakunnallisesti on pohjoispainotteinen laji. Tampereella se on alueellisesi uhanalainen ja esiinty- misensä eteläisimmillä rajoillaan. Vesinenätti, jota on runsaasti, on Iidesjärvellä esiintymisensä pohjoisilla rajoilla. Kalmonjuurta esiintyy Viinikanojan luusuas- Iidesjärven rannoilla on runsaasti viiltosaraa, järviruokoa ja sa. Keltavuokkoa on pohjoisrannan humalalehdon leveäosmankäämiä. alueella ja mesimarjaa sekä Puhoonlahden ranta- suolla että Vuohenojan varrella. 2.6.8 Eläimistö Iidesjärvellä on kirjattu 48 vesiputkilokasvia, joista Lepakot, jotka esiintyvät EU:n alueella, kuuluvat EU:n 23 on säilynyt, 14 hävinnyt ja uusia lajeja on tullut luontodirektiivin liitteeseen IV(a), jonka mukaan Suo- 10. Yksi on hävinnyt ja palannut. Kasvilajeista me- men lainsäädännössä on huomioitava lajin suotuisan nestyvät lajit, jotka ovat ravinteisuuden suhteen suojelutason säilyminen. Iidesjärven rannat näyttä- kaikkiruokaisia, keskiravinteisia tai ravinteisia oloja vät olevan lepakoille otollista aluetta, sillä lepakoita vaativia. Näitä ovat mm. leveälehtiosmankäämi, iso- tavataan koko Iidesjärven alueella. Ranta-alueelta sorsimo, haarapalpakko ja poimuvita. Kärsijöinä ovat on pystytty määrittelemään peräti kuusi lepakoiltaan olleet upos- ja pohjalehtiset lajit sekä muut karuissa arvokasta aluetta. Laajin näistä on lähes koko pohja kirkkaissa vesissä menestyvät lajit. Järviruoko ja joisrannan pituudelle ulottuva luokkaa II oleva lepak- ulpukka ovat dominoineet lajistoa koko havainnointi- koalue. Myös etelärannalla on kaksi luokkaa II olevaa jakson (1933 – 2003) ajan. 1950-luvulla järvellä oli lepakkoaluetta: kaupungin taimiston ranta ja Hevos- vielä selkeä rannan ja avoveden välinen vesikasvilli- haan ranta. Luokkaa III olevia alueita on sekä järven suusvyöhyke, mutta vyöhykkeestä katosi 1991-men- itäpäässä että länsipäässä: pumppaamon ympärillä nessä järvikorte ja järvikaisla. Piuru, järviruoko ja ja järvestä laskevan puron varrella. Havaittuja lepak- osmankäämi ovat puolestaan levinneet, mikä on voi- kolajeja ovat pohjanlepakko, vesisiippa ja korvayök- makkaasti muuttanut järven yleisnäkymää. Maakas- kö. Iidesjärvi on laadittujen selvitysten perusteella veja alueelta on kirjattu 291, joista peräti 51 on ns. katsottu arvokkaaksi nimenomaan sen runsaan le- viljelykarkulaisia. pakkokannan johdosta.

27 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

Viitasammakko on myös luontodirektiivin liitteen IV 2.6.9 Luonnonsuojelullisesti arvokkaat osa- mukainen eläinlaji, joka edellyttää tiukkaa suojelua, alueet ja kohteet ts. niiden tahallinen tappaminen, pyydystäminen, Seuraavissa osa-alueissa on keskitetysti harvinaista häiritseminen sekä kaupallinen käyttö on kielletty / huomionarvoista lajistoa: samoin kuin niiden lisääntymis- ja levähdyspaikko- jen hävittäminen tai heikentäminen. Viitasammakon Iidesjärven itäpää on osoitettu kantakaupungin yleis- esiintymiä kartoitettiin vuosina 2010 ja 2011. Viita- kaavassa suojelualueeksi ja länsipää suojeltavaksi sammakoita esiintyy eniten länsipäässä ja eteläisellä tarkoitetuksi alueeksi. Järven itäosa on myös voimas- rannalla. sa olevassa asemakaavassa suojeltu. Iidesjärven koillisosassa on avainbiotoopeiksi luokiteltavat ran- Hyönteistöllisesti järven itäosan luhtakosteikko, taluhta ja lähderinne. Ne liittyvät toisiinsa saumat- lintutornin lähteiköt ja etelärannan Hevoshaka ovat tomasti yhdeksi kosteikkoalueeksi. Kiinteistötoimen lajistollisesti rikkaimmat osa-alueet. Toisaalta alueen metsäkuviotietojen mukaan kohteet ovat myös met- uhanalaiset lajit esiintyvät selvitysalueen länsipääs- sälain kriteerit täyttäviä erityisen tärkeitä elinympä- sä. Uhanalaisia ovat ahdeyökkönen ja vajayökkönen. ristöjä. Rantavyöhykkeellä merkittävien kasvilajien Suurimpina lajiryhminä voidaan mainita perhoset, määrä on huomattava, mutta pinta-alaltaan ne ovat kovakuoriaiset ja kaksisiipiset. Vaikka Iidesjärveltä melko tasaisesti jakautuneet ja kooltaan pienialaisia. tavattiin vain vähän uhanalaisia tai silmälläpidettäviä Lajimäärä kasvaa kuitenkin itään päin mentäessä. lajeja, lajistossa on kuitenkin runsaasti harvinaista lajistoa, joten Iidesjärvi vaikuttaa hyönteisselvityksen Luokkaan ll kuuluvia lepakkoalueita on kolme: yksi perusteella maakunnallisesti merkittävältä kohteelta. alueen pohjoisrannalla ja kaksi sijoittuu etelärannal- Tämä koskee erityisesti järven itäosan luhtasaraikko- le. Luokkaan ll kuuluvat alueet ovat lepakoiden sään- aluetta ja Hevoshaan aluetta. nöllisesti käyttämiä. Maankäyttöä suunniteltaessa näiden alueiden muuttamista tulee pääsääntöises- Iidesjärvi on Tampereen seudun tunnetuin lintujärvi ti välttää. Viitasammakoita esiintyy Iidesjärvellä ko- ja se kuuluu maa- ja metsätalousministeriön aset- ko eteläisellä rannalla ja länsipäässä. Runsaimmat tamaan valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjel- esiintymät ovat länsipään ruovikko ja eteläisen ma- maan (1982). Hervannan valtaväylän rakentaminen tonpesupaikan lahti. Ne aiheuttavat maankäytölle ai- 1970-luvun alussa heikensi huomattavasti järven emmin mainitut rajoitteet. merkitystä lintujärvenä ja vähensi järvellä pesivien ja muuttomatkoilla levähtävien parien määrää. Pari- määrien vähenemisestä huolimatta järvellä pesivien 2.7 Ympäristön tila lajien kokonaismäärä on pysynyt lähes ennallaan. Ii- desjärven linnuston elinolosuhteita on pyritty paran- 2.7.1 Veden laatu tamaan raivaamalla järven itäpään pajukoita. Myös Iidesjärvi saa vetensä pääasiassa yläpuolisten järvi- laidunnus vuosina 2002 - 2005 on auttanut maise- en, Kaukajärven ja Alasjärven alueelta, mutta myös manhoidossa. Viime vuosina tehtyjen pensaikkojen sitä ympäröivältä lähialueelta tulee merkittävä lisä raivaamisesta huolimatta ei järven itäluhdalla ole järven vesimäärään (esim. Kalevankankaan ja Aak- juurikaan tapahtunut pesimälinnustollisia muutok- kulanharjunjun rinteiltä). Iidesjärven veden laatua on sia, vaikka luhdat ja allikot tarjoaisivat vesilinnuille tarkkailtu vuodesta 1980 lähtien ja tarkkailua suori- hyviä ruokailu- ja pesimäpaikkoja. Vesilintujen tilan- tetaan vuosittain. Järvi on perusluonteeltaan rehevä ne on säilynyt jotakuinkin ennallaan kaksikymmentä järvi. Nykyisin sen vettä voidaan ravinteikkuudeltaan vuotta, mutta 1970-luvun tilanteeseen verrattuna pitää kuitenkin jo ylirehevänä. Tämä johtuu järven parimäärät ovat kuitenkin pudonneet lähes puoleen historiasta ja järven rehevöityminen on ollut ongelma- ja samalla linnusto on yksipuolistunut neljään valta- na kymmeniä vuosia, jo 1940-luvulta lähtien. lajiin, joita ovat: naurulokki, sinisorsa, silkkiuikku ja nokikana.

28 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

Arvokkaat lepakkoalueet.

Viitasammakoiden esiintyminen alueella.

29 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

Iidesjärvi on lähinnä teollisuuden ja kaukokulkeuman 2.7.2 Ilman laatu likaamaa. Veden laatua heikentävät myös järven si- Iidesjärven alueella liikennepäästöt ovat merkittä- säisen kuormituksen edistyminen sekä järveen edel- vin ilman laatuun vaikuttavista tekijöistä. Iidesjärven leen johdetut hulevedet. Iidesjärven vesi on kesäai- alueella suurimmat typen oksidien pitoisuudet ovat kana melko tasalaatuista pinnasta pohjaan, mutta Viinikan liikenneympyrän välittömässä läheisyydessä, talvisin syntyy eroja. Veden laatua heikentävät mm. Nekalantien päässä sekä Hervannan valtaväylällä. erittäin voimakas rehevyys ja talvisin todettu happi- Suomessa voimassa oleva ohjearvotaso 70g/m3 talouden häiriö. Iidesjärven virkistyskäyttöarvoa hei- on ylitetty Viinikan liikenneympyrässä sekä Hervan- kentävät jossain määrin runsas vesikasvillisuus ja nan valtaväylän ja Sotilaankadun risteyksessä (tiedot järven mataluus. vuodelta 2000). Vuoteen 2020 mennessä typen ok- Veden heikkoon laatuun voimakkaasti vaikuttavat jär- sidien on arvioitu pienenevän 70 %:iin vuoden 2000 veen tulevat valuma- ja hulevedet, mikä näkyy mm. tasosta, jolloin vuorokausiohjearvot eivät enää ylitty- korkeina fosforipitoisuuksina. Veden laadun paranta- ne Iidesjärven alueella. minen edellyttääkin koko Iidesjärven valuma-aluetta koskevia toimenpiteitä, sillä lähes jokaiseen valuma- 2.7.3 Melu / tärinä alueen ojaan tulee sekä hulevesiviemäreitä että ra- Valtioneuvoston vuonna 1992 antaman päätöksen kennetuilta alueilta suoraan ojiin johdettuja vesiä. mukaan melutaso ei saa ylittää 55 dB klo 7-22 vä- Iidesjärven korkeat fosfori- ja typpipitoisuudet viit- lisenä aikana taajamien asutus- ja virkistysalueilla taavatkin hulevesien välityksellä tulevaan kuormituk- eikä virkistysalueiden välittömässä läheisyydessä. seen. Järven virkistyskäyttöä heikentävä ylirehevyys Osayleiskaava-alueella arvo ylittyy erityisesti alueen näkyy myös sameana, levien peittämänä ruskehtava- itäosassa, Hervannan valtaväylän läheisyydessä. na vetenä ja järven länsipäässä ajoittain esiintyvinä Myös osa Vuohenojan asuinalueesta on Hervannan hajuongelmina. Ravinteiden vähentämiseksi järven valtaväylän liikennemelualueella. Alueen länsiosassa särkivaltaista kalakantaa on vahvistettu istuttamalla näkyy puolestaan Viinikan liikenneympyrän meluvai- reheviin järviin soveltuvia lajeja kuten esim. eri karp- kutus. Melu vähentänee jossain määrin Iidesjärven pilajeja. arvoa virkistysalueena. Hulevesien hallintaan koko järven valuma-alueella Raideliikenteen melu eroaa luonteeltaan tieliiken- olisi kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Hu- teen melusta, koska raideliikennemäärät eivät yö- levesien hallinnassa on tärkeää varata riittävästi aikaan laske samalla tavalla kuin tieliikennemäärät kasvullisia vyöhykkeitä, jotka yhdessä kosteikkokäsit- ja meluhaitat pysyvät samansuuruisina vuorokau- telyn/veden viivyttämisen kanssa parantavat veden denajasta riippumatta. Järvensivun omakotiyhdistys laatua. Liikennealueiden hulevesien osalta tärkeää on huomauttanut ratamelusta Järvensivun alueella, on vesien viivyttäminen, virtaaman tasaaminen se- jossa tehtiin vuonna 2001 melumittauksia. Melun kä kiintoaineiden laskeuttaminen. Imeytysaltaiden ja suhteen Järvensivua pidetäänkin toimenpiteitä vaa- ojien lisäksi vilkkaasti liikennöidyllä alueella voidaan tivana kohteena. tarvita myös teknisiä käsittelyratkaisuja. Tärinän seurauksia ovat lähitalojen asukkaiden koke- mat haitan tuntemukset sekä mahdolliset rakennusten ja rakenteiden vauriot. Tärinän osalta Tampereen rataympäristöselvityksessä 2004 nostettiin toimenpi- teitä vaativaksi kohteeksi Järvensivun omakotialue, jossa tärinäriskin katsottiin olevan merkittävä. Täri- nän vaikutuksen piirissä on noin 30 pientaloa. Myös uusissa maankäyttösuunnitelmissa on Järvensivulla otettava huomioon rakentamisen haasteellisuus täri- nän suhteen.

30 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

Iidesjärven ympäristön melualueet. Ylhäällä v. 2003. Alhaalla ennuste 2020. (Ote Tampereen kantakaupungin liikennemeluselvityksestä, SCC Viatek 2003.)

31 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

2.7.4 Radon suuksia ja että elohopeapitoisuus on myös hiukan Selvitysalueen koillis- ja luoteiskulmaan ulottuu ra- koholla. Suotovesien todettiin lisäävän Iidesjärven donriskialue. Radon on radioaktiivinen kaasu, jota ravinnekuormaa ja rehevyyttä. Myös korkea barium- vapautuu maaperästä. Sosiaali- ja terveysministeri- pitoisuus, kohonnut PAH-pitoisuus ja melko korkea ön suositusten mukaan huoneilman radonarvot eivät kloorattujen orgaanisten yhdisteiden pitoisuus on to- saa ylittää 400 Bq/m3. Uudisrakennuksissa vastaa- dettu tutkimuksissa. va suositus on 200 Bq/m3. Säteilyturvakeskuksen Täytön sisäiset vesinäytteet sisälsivät merkittäviä ohjeiden mukaisesti radon on otettava huomioon bariumin ja sinkin pitoisuuksia, korkeita bentseeni-, kaikessa uudisrakentamisessa Tampereen alueella. ksyleeni- ja tolueenipitoisuuksia sekä korkeita öljyhii- livetypitoisuuksi. Myös merkittävä osa sadevesistä 2.7.5 Nekalan kaatopaikka ja Atomikylä pääsee imeytymään jätteeseen ja huuhtomaan sitä. Alapuolisen maaperän ollessa huonosti vettä läpäise- Nekalan kaatopaikka on ollut käytössä vuosina 1929 vää pääsevät suotovedet kulkeutumaan myös Iides- – 1958. Kaatopaikan kokonaispinta-ala on noin 8 järveen. ha ja tilavuus noin 200 000 kiinto-m3, josta peittä- miseen käytetyn pintamaan osuus on noin 70 000 Riski- ja toimenpidekartoituksessa (Ramboll 2008) kiinto-m3. Kaatopaikka-alueen lounaisosasta, Neka- kaatopaikan riskeiksi nostettiin haitta-aineiden kul- lantien varresta, löytyi öljyisen jätteen alue, jonka pin- keutuminen Iidesjärveen, haitallisten kaasujen haih- ta-alaksi arvioitiin 1,4 ha. Alueen itäreunassa on 700 tuminen ilmaan, painaumat (jäte/savimaa), suora m2:n suuruinen sekalainen betonirakennusjätealue. kosketus haitta-aineisiin ja jätetäytön stabiliteettion- gelmat erityisesti jyrkän rantaluiskan osalta. Osayleis- Tutkimuksessa on todettu, että kaatopaikka-alue on kaavaan on laadittava kaatopaikan kunnostuksen ollut suota, joten jätemassoja on painunut pehmeään yleissuunnitelma. suomassaan. Uusimmassa kartoituksessa todetaan, että kaatopaikalle ei ole rakennettu pohjaa, vaan Kaatopaikan kaakkoisosassa sijaitsee 5 parakki- täyttöä on tehty Iidesjärveen ja sen rantakosteikkoon. rakennusta (nk. Atomikylä), jotka kaupunki osti Lo- Jätetäytön syrjäyttäessä pohjamaata on rannan ja viisan ydinvoimalatyömaalta 1989. Rakennuksissa kaatopaikka-alueen väliin muodostunut suotovesi- asuu n. 40 henkilöä. Rakennukset on tarkoitettu vä- lammikko. Tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että liaikaisiksi ja niillä on paikallaan pysyttämislupa vuo- suotovesissä esiintyi kohonneita kromi- ja lyijypitoi- teen 2013 asti.

Nekalan vanhan kaatopaikan alue.

32 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

3 Selvitykset

Kaavan valmisteluvaiheessa on laadittu lähtökoh- • Iidesjärven osayleiskaava-alueen arkeologinen taraportti (2010), johon on koottu tietoa valmiste- inventointi 2010, Tiina Jäkärä, Pirkanmaan maakuntamuseo, Kulttuuriympäristöyksikkö luvaiheessa ja aiemmin laadituista selvityksistä ja • Iidesjärven osayleiskaava-alueen kulttuuriym- suunnitelmista. Aiemmat selvitykset, jotka koskevat päristöselvitys, Ulla Nummi, Tampereen Infra, yleiskaava-aluetta tai rajautuvat siihen on luetteloitu Suunnittelupalvelut, yhdyskuntasuunnittelu 2010 selostuksen kohdissa 2.2.5 – 2.2.7.. • Iidesjärven liikenteelliset lähtökohdat, Mira Siren, Tampereen Infra, Suunnittelupalvelut, Liikenne- 3.1 Valmisteluvaiheen selvitykset suunnittelu 2010. Raportti sisältää maankäyttö- vaihtoehtojen tarvitsemat liikenteelliset lähtökoh- • Iidesjärven ympäristö- ja maisemaselvitys, Tampe- dat. reen Infra, Selvitykset ja arvioinnit 2009. Selvityk- • Kaatopaikan sulkemisen pohjatutkimukset ja sessä käsitellään alueen luonnon ja maiseman vakavuustarkastelu, Ramboll 2011 ominais- ja erityispiirteitä sekä niiden vaikutuksia alueen rakennettavuuteen ja maankäytön suun- • Automaattinen pohjaveden pinnankorkeusmittarin nitteluun. asennus, Ramboll 2011 • Nekalan entinen kaatopaikka, riski- ja toimenpide- • Alustava kevyen liikenteen sillan suunnittelu ja kartoitus 2008, Ramboll Finland Oy. Työssä selvi- kustannusarvio, Ramboll 2011 tettiin entisen kaatopaikan ympäristön maaperän ja pohjaveden tila sekä arvioitiin kaatopaikasta 3.2 Valmisteluvaiheen aiheutuvia riskejä nykyiselle ja tulevalle maan- käytölle sekä vertailtiin erilaisten kunnostusmene- yleissuunnitelmat telmien mahdollisia vaikutuksia. Valmisteluvaiheessa laadittiin erillissuunnitelmia ku- • Iidesjärven osayleiskaavan hulevesiselvitys, Mikko vaamaan eri kaavavaihtoehtojen mahdollista toteu- Kajanus, Tampereen Infra 2010. tusta. Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy laati kaikkiin kaavavaihtoehtoihin maisemasuunnitelmat sekä yleissuunnitelman perhepuistosta.

Maisemasuunnitelma, vaihtoehto Perhepuisto (Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy).

33 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

Asuinrakentamisen vaihtoehtoihin laati Arkkitehdit 3.3 Viitasammakkoselvityksen päivitys LSV Oy viitesuunnitelmia. Pientalovaihtoehtoa tutkittiin kolmella erityylisellä rakentamistavalla. Kerrosta- Viitasammakoista vuonna 2010 tehtyä selvitystä täy- lovaihtoehtoa kuvattiin yhdellä vaihtoehdolla. dennettiin vuonna 2011. Sen teki Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikön tilauksesta Pirkan- maan lintutieteellinen yhdistys ry:n nimissä Pekka Rintamäki. Siinä kartoitettiin tarkemmin Iidesjärven viitasammakoiden määrä ja esiintyminen rantaha- vainnoinnin avulla. Selvityksessä todetaan, että viita- sammakkoesiintymät eivät ulotu järvelle, vaan sam- makot elävät rantavyöhykkeessä.

3.4 Linnustoselvityksen päivitys Iidesjärven linnustoselvityksiä on teetetty vuodesta 1971 lähtien 12 eri vuonna. Selvitykset ovat olleet osa viranomaisseurantaa. Vuoden 2011 selvitykseen on varsinaisten laskentojen lisäksi huomioitu myös muita havaintoja vuosilta 2006 – 2011. Selvityksen on tehnyt Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu- yksikön tilauksesta Tampereen lintutieteellinen yhdistys ry:n nimissä Pekka Rintamäki. Selvityksessä todetaan linnustomäärien vähentyneen viimeisten vuosikymmenien aikana samaan tapaan kuin muil- lakin Suomen lintujärvillä. Selvityksessä pohditaan tarkemmin mahdollisia syitä tähän muutokseen ja toimenpiteitä tilan parantamiseksi.

3.5 Täplälampikorentoselvitys Iidesjärven rannalla havaittiin täplälampikorento ke- sällä 2011. Täplälampikorento on Luontodirektiivin IV(a) -liitteen laji, joka edellyttää tiukkaa suojelua. Tampereen hyönteistutkijainseuran selvitys valmistui tammikuussa 2012. Selvitys sisältää kartan arvioi- dusta esiintymäalueesta sekä arvion osayleiskaavan toteuttamisen mahdollisista vaikutuksista täplälam- pikorennon elinolosuhteisiin.

3.6 Perhepuistoselvitys Perhepuistoselvitys tehtiin kaupunkiympäristön ke- hittämisen johtoryhmän pyynnöstä keväällä 2012. Selvitykseen on koottu perhepuiston sijoitusvaihto- ehtojen arviointi, Iidesjärven perhepuiston yleissuunnitelman sisältö ja kustannusarviot investoinneista, Nekalantien varren asuinkortteleiden viitesuunnitelmat, käyttökustannuksista ja tuloista. Lisäksi työryhmät (Arkkitehdit LSV Oy). lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessista, sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen ydinprosessista sekä ympäristönsuojelusta ovat ideoineet puiston sisältöä.

34 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

3.7 Tie- ja raideliikenteen melu- ja lisuuksien kartoittaminen sekä kustannustehokkaan tärinäselvitykset kunnostusratkaisun arvioiminen ja valinta. Suunni- telmassa esitettiin kunnostustavaksi jätetäytön eris- Iidesrannan korttelin mahdollinen muutos asuinker- tämistä stabiloinnin avulla. Pintamaita leikataan ja rostalojen korttelialueeksi vaati tie- ja raideliikenteen puhdasta tiivistä maakerrosta tulee jätetäytön päälle melu- ja tärinäselvitykset. Selvitykset on laatinut Pro- vähintään 1 metri. Tämän kunnostustavan alustava methor Oy keväällä 2012. Meluselvityksen mukaan kustannusarvio on 2,8 miljooonaa euroa. alue on suunniteltavissa asuinkäyttöön. Jatkosuun- Ehdotuksen nähtävilläolon jälkeen yleissuunnitelmaa nittelussa liikennemelu tulee ottaa tarkasti huomioon täydennettiin vielä arvioinnilla eri kunnostusvaihtoeh- oleskelupiha-alueiden ja parvekkeiden sijoittamisis- tojen vaikutuksista viitasammakon elinympäristöön sa, julkisivujen ääneneristävyysvaatimuksissa sekä Iidesjärvellä. Tavoitteet kunnostukselle saavutetaan huoneistojen eri huoneiden sijoitussuunnittelussa. pintapeittoa vahvistamalla, rannan luiskaa loiventa- Tärinäselvityksen mukaan asuinrakennusten raken- malla ja suotovesien määrää vähentämällä. Rapor- taminen saattaa edellyttää tärinävaimennuksen to- tissa on arvioitu viiden eri vaihtoehdon vaikutuksia teuttamista. Tärinävaimennustarve tulee kuitenkin viitasammakoiden elinympäristöön lyhyellä ja pitkällä varmistaa tarvittaessa ennen rakennusten muuta aikavälillä. Parhaimmaksi vaihtoehdoksi tavoitteiden suunnittelua lisämittauksin. saavuttamisen kannalta raportissa on arvioitu stabi- lointivaihtoehto, jossa massastabilointi tehdään joko 3.8 Kaatopaikan kunnostuksen yleis- veden alle tai siitä piikataan työn jälkeen 0,5 metriä suunnitelma pois ja alue ennallistetaan viitasammakon elinympä- ristöksi soveltuvaksi. Vaihtoehto täyttää myös parhai- Ehdotuksen lähtökohdaksi valittiin keväällä 2012 ten perhepuistolle asetetut tavoitteet. Stabilointirat- perhepuistovaihtoehto. Sen pohjalta tehtiin kaato- kaisu ei sellaisenaan ole kuitenkaan mahdollinen, paikan kunnostuksen yleissuunnitelma, jonka laati koska sitä on pidettävä direktiivilajien elinympäristöä Ramboll Finland Oy. Suunnitelmaa varten asennet- hävittävänä. Asiaa on käsitelty työpalaverissa Pirkan- tiin uusia kaasu- ja pohjavesiputkia sekä analysoitiin maan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen uusia näyteitä. Kunnostuksen tavoitteena olivat ter- kanssa 19.6.2013. Ks. Kohta 5.5. veys-, turvallisuus- ja ympäristöriskien poistaminen alueelta. Työhön liittyi myös virkistyskäytön mahdol-

Kaatopaikan edustalla sijaitseva suotovesikosteikko (rajattu keltaisella), joka on viitasammakkojen elinympäristöä.

35 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

4 Tavoitteet

4.1 Valtakunnalliset 4.2 Maakuntakaavan tavoitteet alueidenkäyttötavoitteet Tavoitteena Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa on Valtioneuvosto on päättänyt MRL 22§:n mukai- eheyttää yhdyskuntarakennetta, rakentaa ihmisen sista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoit- mittaisia ympäristöjä ja välttää luonnon pirstoutu- teista 30.11.2000. (Alueidenkäyttötavoitteiden mista. Yhdyskuntarakennetta eheyttämällä voidaan tarkistaminen on tehty 13.11.2008, voimaantulo turvata kaikkien väestöryhmien palveluja ja liikku- 1.3.2009). Niiden mukaan yleiskaavoituksessa tu- mismahdollisuuksia. lee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Taa- Kulttuuriympäristöjen osalta on tavoitteena valta- jamien eheyttämisen tulee parantaa elinympäristön kunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristökoko- laatua. Alueidenkäytön suunnittelussa on varmistet- naisuuksien keskeisten piirteiden säilyminen ja alu- tava henkilöautoliikenteen tarvetta vähentävä sekä eiden käytön muutosten ohjaaminen ominaispiirteet joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liiken- säilyttäen. Samalla on pyrittävä luomaan edellytyksiä nejärjestelmä. Iidesjärvellä tämä tarkoittaa sen var- uusien, laadukkaiden, tulevaisuuden kulttuuriperin- mistamista, että kevyen liikenteen yhteydet jatkuvat töarvojen rakentumiselle. sujuvasti ja turvallisesti kaava-alueen läpi. Iidesjärven osayleiskaava-alue on taajamarakenteen Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on osa kaava- viherverkon kannalta erityisen tärkeä alue. Alueen suunnittelua. Tulevaisuudessa myrskyjen, rankka- suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota virkistys- sateiden ja taajamatulvien lisääntyminen ovat mah- käyttöedellytysten ja virkistysalueverkoston turvaa- dollisia. Kaava-alueella on tehtävä ja toteutettava miseen ja kehittämiseen sekä ympäristön laadun hulevesien käsittelysuunnitelma, jossa nämä asiat säilymiseen. otetaan huomioon. Kaava-alueen läpi jatkuu viheryhteystarvemerkintä, Kaava-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä jolla osoitetaan taajamiin liittyviä olemassa olevia sijaitsee Viinikka-Nekalan valtakunnallisesti arvokas tai tavoitteellisia viheryhteyksiä, joilla on erityistä kulttuuriympäristö. Suunnittelussa on turvattava tä- merkitystä alueellisen virkistysalueverkoston ja/tai män ympäristön luonteen ja arvojen säilyminen. Alu- ekologisten yhteyksien kannalta. Maakuntasuunni- eiden käytön on sovelluttava niiden historialliseen telmassa on konkreettisina tavoitteina esitetty mm. kehitykseen. monipuolisten vapaa-ajanviettomahdollisuuksien Iidesjärvellä on lukuisia luontoarvoja. Luonnon moni- varmistaminen. muotoisuuden ja ekologisten yhteyksien säilyminen Iidesjärven vesialue itäpään rantoineen on osoitettu on turvattava. Taajamia kehitettäessä on huolehdit- suojelualueeksi, jolla ei saa ryhtyä sellaisiin toimen- tava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä piteisiin, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluar- kokonaisuuksia. Alueiden käytön suunnittelulla pitää voja. pyrkiä vesien hyvän tilan saavuttamiseen ja ylläpi- toon. Iidesjärven veden laatu on jo pitkään ollut huono johtuen järviympäristön menneisyydestä (viljely, kaatopaikka yms.), laajasta valuma-alueesta, sula- misvesistä ja pohjasedimentin ravinteisuudesta sekä korkeista PCB-pitoisuuksista.

Ote maakuntakaavasta.

36 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

4.3 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman tavoitteet Rakennesuunnitelma on Tampereen kaupunkiseudun kuntien yhteinen hanke, jonka tavoitteena on lisätä maankäytön ohjausta ja kasvun tasapainoa Tampereen kaupungin ja sen kehyskuntien välil- lä. Rakennesuunnitelma on valmistunut keväällä 2010. Työvaiheita ovat olleet kuntien kehityskuvien laadinta, rakennesuunnitelman tavoitteiden asettaminen, rakennevaihtoehtojen suunnittelu ja vaiku- tustenarviointi, rakennesuunnitelman päälinjausten määrittäminen, rakennesuunnitelman ja sen toteut- tamisohjelman laadinta. Rakennesuunnitelmassa va- raudutaan n. 90000 asukkaan kasvuun Tampereen kaupunkiseudun alueelle vuoteen 2030 mennessä. Suunnittelua ovat ohjanneet seuraavat tavoitteet: 1. väestön kasvuun varautuminen 2. yhdyskuntarakenteen tiivistäminen 3. keskustojen kehittäminen 4. asuntotuotannon monipuolisuuden lisääminen 5. elinkeinoelämän kasvun tukeminen 6. liikkumisen tapojen uudistaminen 7. palvelujen saatavuuden parantaminen yli kunta- rajojen. Yleistavoitteena on ollut ilmastonmuutoksen hillintä. Iidesjärven osayleiskaava-alue on osa Tampereen keskustan kävelykeskustaa, jolle sijoitetaan moni- puolisesti keskustahakuisia julkisia ja kaupallisia palveluja, työpaikkoja sekä asumista ja joilla kehitetään Ote Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmasta. kevyen liikenteen käyttöedellytyksiä. Koko kaava-alue on osoitettu kaupunkiseudun virkistyksen, ekologian ja/tai maisemarakenteen kannalta merkittäväksi ke- 4.4 Tampereen kaupungin tavoitteet hitettäväksi vihervyöhykkeeksi. Suunnittelualueen 4.4.1 Kaupunkistrategia länsi- ja itäosiin on merkitty joukkoliikenteen laatu- käytävinä kehitettävät alueet kuten esim. Hervannan Tampereen kaupunkistrategia 2020 on nimeltään valtaväylä. ”Tampere virtaa”. Kaupunginvaltuusto hyväksyi stra- tegian 12.8.2009. Visiona strategiassa on ”Sujuvan elämän suuri kaupunki – vastuullisesti kehityksen kärjessä”. Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen on kaupungin tärkein tehtävä. Kiristynyt taloudellinen tilanne asettaa haasteita tehtävälle. Siihen vastataan siirtämällä painopistettä ongelmien ennaltaehkäi- syyn terveyden ja toimintakyvyn edistämisessä, las-

37 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

ten ja nuorten kasvun tukemisessa sekä ikäihmisten asukkaiden mielestä paras suunnitelma on viher- hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Päämäärinä strategi- aluepainotteinen vaihtoehto. Luontopolun toivotaan assa on mm. että kaupunkirakenne on ehyt ja tiivis, kiertävän välillä myös järven rannassa. Alueelle elinympäristöt ovat laadukkaita ja monimuotoisia. suunnitellut kevyen liikenteen liittymät katujen ali tu- Tiivistämisen yhteydessä tulee huomioida kaupunki- lee suunnitella tarkoituksenmukaisiksi. Lähialueen ympäristön viihtyisyys ja monimuotoisuus ja ne tulee tulevat kaavoitushankkeet (Keskusareena, Nekalan toteuttaa kaupungin viheralueet säilyttäen. Iidesjär- teollisuusalue) tulee ottaa huomioon myös Iidesjär- vellä tämä tarkoittaa viheralueen laajuuden ja tiivis- ven kaavassa. Kaatopaikan haitoista on tehtävä yleis- tämisrakentamisen välisen suhteen ratkaisemista. tajuinen selvitys ja etukäteen on arvioitava miten eri kunnostusvaihtoehdot toimivat käytännössä. 4.4.2 Osayleiskaavan alustavat tavoitteet Alustavat tavoitteet on linjattu kaupunginhallituksen OAS palaute suunnittelujaoston kokouksessa 16.3.2010. Kaava- Liikenneviraston lausunnossa todetaan varautumi- työn tarkoituksena on selvittää virkistyksen ja raken- nen pitkällä aikavälillä kahteen lisäraiteeseen välillä tamisen välisiä keskinäisiä suhteita. Suunnittelualu- Tampere - Haviseva. Vielä ei ole selvitetty kummalla een sijainti aivan keskustan tuntumassa ja toisaalta puolella nykyistä raidetta lisäraiteet tulisivat sijaitse- sen merkitys tärkeänä lintujärvenä ja maisemaraken- maan. Junaliikenteen aiheuttama melu ja tärinä tulee netta jäsentävänä osa-alueena on aiheuttanut alueen ottaa huomioon sekä turvallisuus radan läheisyydes- maankäyttötavoitteisiin ristipaineita. Työn tavoitteena sä. on löytää vaihtoehtoisia maankäyttöratkaisuja, jotka Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu haluaisi et- turvaavat kestävän kehityksen ja virkistyksen tarpei- tä osayleiskaavaa kehitetään viherpainotteisen vaih- ta Tampereen tiivistyessä ja väkiluvun yhä kasvaes- toehdon mukaan. Kaatopaikka-alue vaatii lisäselvi- sa. Suunnittelutyössä tutkitaan myös mahdollisuutta tyksiä mm. kantavuuden ja kaasun hyödyntämisen osoittaa uutta asutusta Iidesjärven rannalle ottaen suhteen. Linnusto ja muu eliölajisto on huomioitava huomioon sekä vaikutusalueen virkistystarpeet että suunnittelussa. alueen erityiset maisema-, kulttuuri- ja suojeluarvot. Maakuntamuseo edellyttää alueelta arkeologisen tutkimuksen tekemistä ja kulttuuriympäristöselvityk- 4.4.3 Osallisten esiin nostamia lähtökohtia ja sen täydentämistä niin, että rakennetun ympäristön tavoitteita ominaispiirteet ja kulttuurihistorialliset arvot tulevat Etelä - Alvarin palaute selvitetyksi ja otetuksi huomioon yleiskaavatasolla. Osayleiskaavan osallisryhmänä toimivan Etelä - Alva- Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen antamas- rin kokouksessa 23.8.2010 tuli esiin seuraavia läh- sa palautteessa todetaan, että Iidesjärvi tulisi ko- tökohtia ja tavoitteita kaavatyölle. Suunnittelutyössä konaan suojella eli suojelualuetta pitäisi laajentaa. tulisi ottaa huomioon Iidesjärven vedenlaadun pa- Näin ollen jäisi tutkittavaksi mitä muita toimintoja rantaminen. Vuohenoja tulisi kaavassa merkitä ve- suojelualue mahdollistaisi alueelle. sistöksi. Mikäli rakentamisvaihtoehtoon päädytään, Tampereen kasvitieteellisen yhdistyksen mielestä tulisi tehdä vain kaksikerroksisia taloja riittävän kau- rannat tulisi suojella, eikä alueelle tulisi osoittaa ra- aksi rannasta. Rakentamisesta huolimatta näkymä kentamista eikä perhepuistotoimintoja melu- ja lii- Iidesjärvelle tulisi säilyttää avoimena. Myös alueen kennehaittojen vuoksi. luonnetta ja kulttuuriympäristöä tulee kunnioittaa. Iidesjärven ympäristössä tehdyn kyselyn perusteella

38 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

5 Vaihtoehtojen tarkastelu

5.1 Osayleiskaavan luonnosvaihtoehdot ja niiden vaikutusten arviointi Iidesjärven osayleiskaavasta valmistui syksyllä 2011 kaksi luonnosvaihtoehtoa, joista toinen jakaantui vie- lä A- ja B-versioihin. Kaikissa vaihtoehdoissa järven rannat oli osoitettu maiseman- ja luonnonhoitoalueeksi varatuiksi lähivirkistysalueiksi. Järveä kiersi kevyen liikenteen reitti ja järven yli oli osoitettu kevyen liikenteen silta. Rautatien ja Iidesrantakadun välinen kortteli, jossa tällä hetkellä on yksityisten palvelujen ja hallinnon aluetta, oli osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Vaihtoehtojen eroavaisuudet sijoittuvat Iidesjärven etelärannalle Nekalantien varteen, Vaihtoehto PERHEPUISTO. johon oli eri vaihtoehdoissa osoitettu toisistaan poik- keavia toimintoja. Ensimmäisessä vaihtoehdossa alueelle oli osoitettu perhepuistoksi varattu virkistysalue. Toisessa vaihtoehdossa Nekalantien varteen oli osoitettu asuinrakentamista, joka vaihtoehdossa A oli pientalovaltaista ja vaihtoehdossa B kerrostalovaltaista. Molempiin osayleiskaavaluonnosvaihtoehtoihin teetettiin viitesuunnitelmia. Viitesuunnitelmat ovat yleissuunnitelmatasoisia ja esittävät kaavaratkai- sun mahdollisen toteutustavan. Ne sisältävät maisemasuunnitelman sekä tarkemmat suunnitelmat perhepuistosta ja rakentamisen mahdollisista ratkai- sutavoista. Valmisteluvaiheessa tehty perhepuiston Vaihtoehto RAKENTAMINEN A. yleissuunnitelma esitellään liitteessä 1. Perhepuisto ja muut suunnitelmat ovat tarkemmin esiteltynä eril- lisissä raporteissa. Luonnosvaihtoehdoista laadittiin vaikutusten arviointi ja vertailu erillisenä raporttina. Vaihtoehtojen vaikutuksia arvioitiin ja vaihtoehtoja vertailtiin kaavalle asetettuihin tavoitteisiin. Vaikutusten arvioinnin suo- ritti FCG Finnish Consulting Group Oy. Perhepuistovaihtoehdossa Iidesjärven lounaisrannalle osoitettiin perhepuiston ja urheilutoimintojen alueet. Perhepuisto tukee yhtenäisen viherverkon jatkuvuutta. Perhepuisto voi muodostua seudullisesti vetovoimaiseksi virkistys- ja matkailukohteeksi. Vas- Vaihtoehto RAKENTAMINEN B.

39 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

taavan kohteen sijoittaminen muualle Tampereella linen yhdistys ry, Tampereen hyönteistutkijain seura yhtä hyvään paikkaan liikenneyhteyksien ja väestön ja Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ry olivat laa- sijoittumisen kannalta lienee mahdotonta. Perhepuis- tineet yhteisen mielipiteen, jossa uudistettiin heidän ton rakentuminen edellyttää Tampereen kaupungilta vuonna 2003 tekemä aloite muodostaa koko Iides- taloudellisia resursseja ja sitoutumista hankkeen to- järvestä suojelualue. Heidän mielestään perhepuis- teuttamiseen. Riskinä on, että alue rakentuu hitaasti ton voisi ottaa jatkosuunnittelun pohjaksi. Sitä tulisi ja menettää siten houkuttelevuuttaan. Uusi laaja vir- kehittää luonnonmukaisempaan suuntaan ja ottaa kistysalue voi toimia perusteena kaupunkirakenteen puiston teemaksi luonnon monimuotoisuus. tiivistämistavoitteen toteuttamiselle lähialueilla. Sekä kaupungin hyvinvointipalvelut että ympäristön- Rakentamisvaihtoehdoissa lounaisrannalle osoi- suojelu toivat lausunnoissaan esiin näkemyksen, että tettiin pientalovaltaista (A) tai kerrostalovaltaista (B) perhepuistovaihtoehto tulisi valita jatkosuunnittelun asuinrakentamista. Nämä vaihtoehdot mahdollista- pohjaksi. Hyvinvointipalvelut valmistelevat palvelu- vat alueelle monipuolisen asukasrakenteen ja tehos- verkon kokonaistarkastelua, jossa lähtökohtana on, tavat olevan infrastruktuurin hyödyntämistä. Julkiset että tulevaisuudessa Tampereella on perhepuisto. ja kaupalliset palvelut ovat hyvin saavutettavissa. Ympäristönsuojelu nosti esiin luontoarvot, luontoelä- Kaupungin keskusta on helposti saavutettavissa pyö- mykset ja ympäristökasvatuksen. rällä tai kävellen. Nekalantien varren uudisrakenta- Pirkanmaan maakuntamuseon mukaan perhepuisto- misen sovittaminen valtakunnallisesti arvokkaaseen vaihtoehto säilyttää hyvin alueen maisemarakenteen kulttuurimaisemaan on kaupunkikuvallisesti haasta- erityispiirteet ja tukee Viinikka-Nekalan valtakunnal- vaa. Laadukkaasti toteutettuna uusi asuinrakenta- lisen arvoalueen kulttuuriarvojen säilymistä sekä minen voi sopia yhteen Nekalan ja Viinikan kaupun- tarjoaa parhaat mahdollisuudet alueen historiallisen ginosien rakentamistavan kanssa, mutta erityisesti maankäytön jatkumolle maisemassa. kerrostalorakentamisessa rakentamisen ohjaukseen tulee kiinnittää huomiota. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuk- sen mukaan valmistelua tulee jatkaa perhepuisto- vaihtoehdon pohjalta. Osayleiskaavan ensisijaisena 5.2 Luonnosvaiheen palaute tavoitteena tulee olla seudullisesti merkittävän, kau- Luonnosvaihtoehdoista saatu palaute oli kauttaal- punkirakenteeseen sisältyvän virkistys- ja luonnonar- taan hyvin yksimielistä. Sekä yksityiset osalliset, voalueen säilyttäminen ja yhtenäisen viherverkoston kaupungin eri toimialat että viranomaiset ehdottivat jatkuvuuden turvaaminen. Asuinrakentamista osoit- pääosin perhepuistovaihtoehtoa jatkosuunnittelun tavat vaihtoehdot eivät täytä virkistys- ja vapaa-aluei- pohjaksi. Palaute esiteltiin yhdyskuntalautakunnalle den laadun ja käyttökelpoisuuden tavoitteita. 13.12.2011. Mielipiteet, lausunnot ja niihin laaditut Pirkanmaan liiton mukaan osayleiskaavan valmiste- vastineet on koottu erilliseen raporttiin. luaineisto vastaa maakuntakaavan suunnitteluperi- Mielipiteistä reilusti yli puolet oli perhepuistovaihto- aatteita turvaamalla mm. viheryhteyden. Perhepuis- ehdon kannalla. Hyvin voimakkaasti nousi esiin myös tovaihtoehto ottaa kokonaisvaltaisemmin huomioon näkemys, että alueelle ei tulisi rakentaa mitään. Eri- virkistyskäyttöedellytysten ja ympäristön laadun säi- tyisesti lintuharrastajat olivat tätä mieltä. Perhepuis- lymisen. tosuunnitelmaa kannattaneissakin mielipiteissä ko- rostui se seikka, että perhepuistosuunnitelmaa tulee 5.3 Luonnoksista ehdotukseksi karsia ja jättää rantaan leveämpi suojavyöhyke, joka jäisi luonnontilaan. Yhdyskuntalautakunta teki kokouksessaan 17.4.2012 (124§) päätöksen, että Iidesjärven osayleiskaavaeh- Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry, Tampereen ym- dotuksen valmistelua jatketaan perhepuistovaihtoeh- päristönsuojeluyhdistys ry, Pirkanmaan lintutieteel- don pohjalta. Lisäponsina esitettiin, että luontoarvot

40 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

turvataan suunnittelussa, rantaan jätetään riittävän lajien elinympäristöä hävittävänä. Asiaa on käsitelty leveä suojavyöhyke ja että järven yli ei osoiteta kevy- työpalaverissa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ym- en liikenteen siltaa. päristökeskuksen kanssa 19.6.2013. Ks. Kohta 5.5. Mielipiteissä ja lausunnoissa tuli selvästi esiin näke- mys, että ehdotus tulisi valmistella perhepuistovaih- 5.4 Ehdotuksesta saadut muistutukset toehdon pohjalta. Iidesjärven asemaa luonnonsuoje- ja lausunnot lullisesti tärkeänä alueena on pyritty vahvistamaan luonnonsuojelualueen rajausta laajentamalla. Raja- Ehdotuksesta saatiin yksityisiltä 7 ja yhdistyksiltä 4 us koskee nyt koko järveä rantavyöhykkeineen. Laa- muistutusta. Lausunnon antoivat Tampereen kau- jennus rajoittaa joidenkin perhepuiston toimintojen pungin ympäristönsuojelu sekä 4 viranomaista. Muis- sijoittamista rannan tuntumaan. tutusten ja lausuntojen tiivistelmät ja niihin laaditut vastineet on koottu erilliseen raporttiin. Kevyen liikenteen silta sai paljon palautetta varsinkin yhdistysten ja viranomaisten taholta, josta suurin osa Iidesrannan kerrostalojen korkeudesta, hulevesien oli vastustavaa. Silta on jätetty pois ehdotuksesta. parantamisesta ja perhepuiston toiminnoista tuli Syinä tähän olivat mm. sillan perustusten epävarmat muistutuksia. Puistoon toivottiin monivuotisia vilje- pohjaolosuhteet sekä sillan mahdollisesti aiheutta- lypalstoja ja pelättiin puistotoimintojen aiheuttavan ma häiriö linnuille ja lepakoille. häiritsevää melua. Myös VU-alueen rajautuminen luonnonsuojelualueeseen otettiin esiin. Taimiston Ehdotuksen laatimisen aikana on valmistunut useita puuston säilyttämistä toivottiin ja ehdotettiin puis- selvityksiä. Alueelta on löytynyt täplälampikorento, jo- toon perhospuiston perustamista. Pelikenttien sijoi- ka on Luontodirektiivin IV(a) -liitteen laji ja vaatii tiuk- tuspaikaksi voisi harkita vanhan kaatopaikan aluetta. kaa suojelua. Rautatien ja Iidesranta kadun välisen korttelin melu- ja tärinäselvitys on tehty sen varmista- Huringin pellon kevyen liikenteen reitti sekä Neka- miseksi, että kortteli on mahdollista muuttaa asuin- lantien pohjoispuolinen uusi kevyen liikenteen reitti käyttöön. aiheuttivat paljon muistutuksia ja lausuntoja. Reitti on uhka luontoarvoille vaatiessaan paljon täyttöjä ja Kaatopaikan kunnostuksen yleissuunnitelmassa maansiirtotöitä kapealla rantakaistaleella. Muistakin kunnostusvaihtoehdoksi on valittu kaatopaikan eris- reiteistä tuli palautetta; polkuverkostoa toivottiin kat- täminen. tavammaksi ja esteettömäksi, siltayhteyttä toivottiin Ehdotus perustuu luonnosvaihtoehto ”perhepuis- takaisin, Rantaraitille tulisi merkitä polku, ei kevyen toon”. Osayleiskaavaehdotukseen on tehty luonnos- liikenteen reittiä, Palvaanniemen polku tulisi olla vaihtoehdosta seuraavia muutoksia ja tarkennuksia: luonnontilainen ja Järvensivulta tulisi polku poistaa. • Kevyen liikenteen siltavaraus on jätetty pois Ahdeyökkösen rajaus radan varressa ei ole rauhoi- • Järven vesialue ja rantavyöhykkeet on merkitty tuspäätöksen mukainen. ELY-keskus toivoo kaava- luonnonsuojelualueeksi (SL-7). Rajausta on tar- kartalla esitettävän luonnonsuojelualueella olevien kennettu alueen kaakkoisosassa kevyen liiken- suojeltujen lajien elinalueet. teen väylän osalta • Tuotannon ja voiman kulttuurihistoriallisesti arvo- Luonnonsuojelualueen määräykseen kohdistui pa- kas rakennuskanta on merkitty kohdemerkinnöin lautetta. ELY-keskuksen mukaan määräyksestä tulee suojeltaviksi poistaa kunnan toteuttamisvastuu. Lisäksi suojelu- • Määräyksien sisältöä on tarkennettu tehtyjen alueen peruste, lintuvesien suojeluohjelma, tulee nä- selvitysten perusteella kyä määräyksessä. Lisäksi määräyksessä tulee edel- Ehdotuksen nähtävilläolon jälkeen kaatopaikan yleis- lyttää maisematyölupaa ennen kuin rauhoituspäätös suunnitelmaa on täydennetty vaikutustenarvioinnilla on saatu lainvoimaiseksi. Tampereen kaupungin ym- viitasammakkoon. Stabilointiratkaisu ei sellaisenaan päristönsuojelu haluaa viitata kaavamääräyksessä ole mahdollinen, koska sitä on pidettävä direktiivi- laadittavaan hoito- ja käyttösuuunnitelmaan sekä

41 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

haluaa tarkennuksia alueen rajaukseen. Lisäksi mai- Kaatopaikan kunnostuksen vaikutuksia viitasam- seman- ja luonnonhoitoalueille laadittava hoito- ja makkoon käsiteltiin työpalaverissa Pirkanmaan käyttösuunnitelma tulisi näkyä kaavamääräyksessä. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa Järvensivun omakotiyhdistys kyseenalaisti luonnon- 19.6.2013. ELY-keskusken edustajat esittivät koko- suojelualueen laajennuksen perusteet. uksessa, että ehdottomia kaatopaikkaa koskevia toimenpiteitä ovat jätetäytön peittäminen ja ran- Hoito- ja käyttösuunnitelmaan tuli paljon huomioita- taluiskan loiventaminen. Sen sijaan eristys ei ELY- via asioita. Yhtenä toimenpiteenä voisi harkita lintu- keskuksen näkemyksen mukaan ole välttämätöntä, jen elinolosuhteiden parantamista esim. tekosaarien koska haitta-ainepitoisuudet ovat ajan myötä vähen- rakentamisen ja ruoppauksen avulla, asukkaiden tyneet ja peittoratkaisullakin voidaan vähentää suo- virkistäytymistarpeet tulee huomioida, näkymiä tulee tovesien määrää. Kunnostustapa voidaan ELY-kes- avata sekä harkita kasvien niiton ja pohjasedimentin kuksen näkemyksen mukaan ratkaista myöhemmin, ruoppauksen mahdollisesti tarvitsemia kulkuyhteyk- kun aluetta asemakaavoitetaan ja suunnittelu on siä. tarkempaa. Osayleiskaavakartassa tulee kuitenkin Alueen melu ja vilkas läpikulkuliikenne aiheuttivat pa- näkyä selkeästi suunnittelua ohjaavat tavoitteet ja lautetta. Liikenteen hidastamis- ja hiljentämiskeinoja reunaehdot kunnostukselle. Poikkeuslupa viitasam- esitettiin. Ympäristönsuojelu kehotti harkitsemaan makon elinympäristön hävittämiselle tulee kysymyk- meluntorjuntaa koskevaa yleismääräystä alueelle, seen vain, jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei löydy. koska melulla on virkistäytymistä heikentävä vaiku- ”Kunnostuksen vaikutukset viitasammakkoon” - ra- tus ja se on syytä ottaa huomioon esim. leikkipaikko- portin mukaan kaikki vertaillut ratkaisut ovat toteut- ja suunniteltaessa. tamiskelpoisia ja kaikissa terveysriskien poistaminen Liikenneviraston mukaan uuden asuinkerrostalokort- tulee hoidettua. Näin ollen vaihtoehto VE0+ (minimi- telin määräystä tulee täydentää melun ja tärinän oh- toimenpiteet) vaikuttaisi säästävän viitasammakon jearvoilla ja ELY-keskuksen mukaan pilaaantuneen elinympäristön parhaiten. Tämä kunnostusvaihtoeh- maan selvitystarpeella. Asuinviihtyisyyden saavutta- to tuo rajoitteita perhepuiston rakentamiselle ainakin minen ko. alueella on ELY-keskuksen lausunnon mu- ranta-alueen osalta. kaan haastavaa. PK-1-korttelissa ei ympäristönsuoje- lun mielestä tulisi sallia lainkaan asumista. Osayleiskaavaehdotukseen nähtävilläolon jälkeen Maakuntamuseo pyysi täydentämään kulttuurihistori- tehtyjä muutoksia: allisten kohteiden kaavamääräystä. • Kaatopaikan kunnostuksen yleissuunnitelmaa on päivitetty vaikutusten arvioinnilla viitasammak- Pirkanmaan ELY-keskus piti tärkeänä kaatopaikan koon. Kunnostus täytyy tehdä niin, että terveys-, edustan ruovikon säilymistä viitasammakkojen elin- turvallisuus- ja ympäristöriskit poistuvat alueelta. alueena. Kaatopaikan kunnostustapa pitää valita si- Kunnostus ei saa hävittää tai heikentää viitasam- ten, että luonnonsuojelullisia arvoja ei menetetä eikä makon elinympäristöä kaatopaikan ranta-alueella. heikennetä. Osayleiskaavassa ei ole määritelty kunnostuksen tapaa.

• Suojelualueen ja kunnostettavan kaatopaikka-alu- 5.5 Osayleiskaavaehdotukseen tehdyt een rajaa on siirretty niin, että viitasammakoiden tarkistukset elinalueeseen kuuluvat allikot kuuluvat luonnonsuojelualueeseen. Ehdotukseen on tehty pieniä tarkistuksia muistutus- ten ja lausuntojen perusteella. Lisäksi Pirkanmaan • VU-alueen rajausta on siirretty niin, että se ei elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa rajaudu suoraan luonnonsuojelualueeseen. on käyty työpalavereja koskien kaatopaikan kunnos- • Luonnonsuojelualueen rajausta on hieman pie- tuksen tapaa. nennetty Palvaanniemessä asuinalueiden välillä ja kasvatettu asuinalueiden eteläpuolella

42 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

• Luonnonsuojelualueen määräystä on muutettu niin, että kunnan toteuttamisvastuu on poistettu ja suojelualueen perusteena oleva lintuvesien suojeluohjelma näkyy määräyksessä. Lisäksi määräykseen on lisätty, että merkittäviä suojeluarvoja ei saa vaarantaa alueella tehtävillä toimenpiteillä, mutta kaatopaikan kunnostus ja muut ympäristöriskien poistotoimenpiteet ovat sallittuja.

• Luonnonsuojelualueelle on merkitty kaatopaikka- alueen levinneisyyden rajaus saa-merkinnällä.

• Kaavaselostukseen on tehty liitekartta, josta selviää suojelualueen perusteena olevien direktiivilajien elinympäristöt.

• VLM- rajausta on Iidesjärven pohjoisrannalla hieman levennetty niin, että se sisältää matonpesupaikan ja mahdollistaa virkistysrakentamisen rannalla.

• Huringin pellon ja Nekalantien pohjoispuolen uusi kevyenliikenteen reitin varaus on muutettu polkuvaraukseksi.

• Rantaraitin kohdalla kevyen liikenteen reitti on siirretty olemassa olevalle reitille ja rannan puolelle on osoitettu polkuyhteys.

• Perhepuiston läpi osoitettu kevyen liikenteen yhteys tarve on muutettu yleispiirteisemmäksi.

• Ahdeyökkösen rajaus on kaavakartalla muutettu rajauspäätöksen mukaiseksi.

• AK – korttelin määräykseen on lisätty melua ja tärinää koskevat ohjearvot sekä maaperän pilaantuneisuuden selvitystarve.

• Kulttuurihistoriallisten kohteiden määräystä on täsmennetty.

43 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

6 Osayleiskaava

6.1 Yleisperustelu ja kuvaus Iidesjärven alueella on vuosien varrella ollut vireillä Täydennysrakentamisella kantakaupungin alueella monenlaisia hankkeita ja suunnitelmia. Osayleiskaa- on oleellinen merkitys yhdyskuntarakenteen eheyt- van tavoitteena on ollut tutkia alueen maankäyttöä tämisessä. Rautatien ja Iidesranta -kadun välisen kokonaisuutena. Iidesjärven tuntumassa on kanta- korttelin käyttötarkoituksen muuttamisella asuinra- kaupungin yleiskaavassa kaksi aluetta, jotka on ku- kentamiseen saadaan sijainnin ja kulkuyhteyksien mottu korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. puolesta sopivalle paikalle uusia asuinkerrostaloja. Alueen jatkosuunnittelussa on kuitenkin tarkkaan Luonnosvaiheen jälkeen käytiin runsasta keskuste- kiinnitettävä huomiota radan ja kadun melu- ja tä- lua perhepuiston sijainnista Tampereella ja loppu- rinähaittoihin, jotta alueella saavutetaan viihtyisän päätelmänä oli, että Iidesjärvi tarjoaa siihen parhaat asuinympäristön tavoitteet. edellytykset keskustan läheisen sijainnin ja hyvien liikenneyhteyksiensä ansiosta. 6.2 Kokonaisrakenne Kaavaprosessin aikana on selkeästi noussut esiin Ii- desjärven lukemattomat luontoarvot, jotka on pyritty Osayleiskaavalla osoitetaan virkistyksen ja luonnon- turvaamaan kaavaa laadittaessa. Kaava tukee luon- suojelun aluevarauksia tiivistyvän kantakaupungin toarvojen säilymistä ja virkistyskäyttöä. Tämä tukee alueella. Iidesjärvi ranta-alueineen on hyvin tärkeä myös parhaiten maakuntakaavan viheryhteystarvet- virkistäytymis- ja ulkoilupaikka ympäröivien kaupun- ta. ginosien asukkaille. Maakuntakaavassa osoitettu vi- heryhteys ja kaupunkiseudun rakennesuunnitelmas- Osayleiskaavan tärkeänä tavoitteena on ollut Neka- sa esitetty kaupunkiseudun virkistyksen, ekologian lan entisen kaatopaikan kunnostamisen suunnittelu. ja/tai maisemarakenteen kannalta merkittävä, kehi- Kaatopaikan kunnostamisen yleissuunnitelma on tettävä vyöhyke vahvistetaan tämän osayleiskaavan laadittu osana yleiskaavatyötä. Yleissuunnitelmassa myötä. esitetty kunnostustapa ei sellaisenaan sovellu käy- tettäväksi, sillä se hävittää osan viitasammakoiden Radan varren palvelujen korttelialue muutetaan elinympäristöstä kaatopaikan edustalla. Alue on tar- asuinkortteliksi. koitus kunnostaa virkistyskäytön mahdollistavalla tavalla.

Osayleiskaava istutettuna yleiskaavayhdistelmään.

44 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

Iidesjärven osayleiskaavan aluevarausten Olemassa olevat asumisen alueet on osayleiskaa- pinta-alat. vassa todettu sellaisenaan. Järven itäpäässä on Pal- ha vaanniemen pientalovaltaiset asuinalueet. Järven AK 4,9 länsipäähän on merkitty olemassa olevat kerrosta- AK-13 1,5 lokorttelit. Nekalantien varren pientaloalueille, jotka AP 6,0 kuuluvat Viinikka – Nekalan valtakunnalliseen kult- AP/s-1 6,0 tuuriympäristöön, on osoitettu määräys ympäristön E/V-2 6,7 säilyttämisestä. Määräys vaikuttaa alueen täyden- EV 1,0 nysrakentamisen ja peruskorjauksen ohjaamiseen. PK-1 0,9 PY-1 0,4 6.4 Palvelut SL-8 91,0 VLK-4 7,0 Olemassa olevat palveluiden alueet on osayleiskaa- VLM-7 21,8 vassa todettu sellaisenaan. Kaava-alueen länsipääs- VU 1,8 sä oleva yksityisten palvelujen ja hallinnon alue on katualue 9,8 tarkoitettu pääasiassa liike- ja toimistotiloille ja niihin YHTEENSÄ 158,8 liittyville varastotiloille, yksityisten hallintotoimien tiloille sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille työ- paikkatoiminnoille. Rantaraitin varrella oleva palvelu- 6.3 Asuminen asumisen kortteli on merkitty julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi. Kaavalla muutetaan rautatien varressa sijaitseva keskustan osayleiskaavan yksityisten palvelujen ja Osayleiskaava-alueen uudet ja nykyiset asukkaat hallinnon korttelialue asuinkerrostalovaltaiseksi kort- kuuluvat kaupungin palveluverkossa eteläiseen pal- telialueeksi. Korttelissa on tällä hetkellä työpaikka-, velualueeseen. Uusia asukkaita varten ei lisäpalvelu- liike- ja toimistotiloja. Sijainniltaan alue soveltuu ja tarvita, vaan he voivat käyttää jo olemassa olevia luontevasti asumiseen, useista asunnoista saadaan palveluja. näkymä järvimaisemaan. Raideliikenne ja Iidesranta -kadun liikenne aiheuttavat korttelialueelle melu- ja 6.5 Virkistys tärinähaittoja. Meluntorjunta vaatii parvekelase- ja, mahdollisesti myös erityisrakenteita sekä hyvää Tampereen keskustan tuntumassa sijaitsevalla Ii- suunnittelua asuntojen, parvekkeiden ja oleskelu- desjärven virkistys- ja luontoalueella on keskeinen pihojen sijainnin suhteen. Asumisviihtyvyys on kui- merkitys kantakaupungin viheralueverkostossa. Sen tenkin mahdollista saavuttaa. Tärinäsuunnittelu voi laajimpaan osaan, Nekalantien varteen, on osoitettu vaatia uusia, tarkempia mittauksia rakennussuun- aluevaraus perhepuistolle. Perhepuisto edustaa eri nitteluvaiheessa. Kortteliin on oheisen mitoitustavan vuodenaikoina toimivaa ainutlaatuista ja monipuo- mukaan mahdollista rakentaa asunto 290 uudelle lista keidasta kaupungin viherverkossa. Se tarjoaa asukkaalle. myös monipuoliset, toiminnalliset lähivirkistyspalve- lut Iidesjärveä ympäröivien kaupunginosien mutta Iidesrannan korttelin mitoitusperusteet. myös tiivistyvän kantakaupungin asukkaille. Perhe- AK-13 (IIDESRANTA) puisto tarkoittaa elämyksellistä virkistys- ja vapaa- pinta-ala ha 1,5 ajanviettokokonaisuutta, jossa on toimintoja kaiken aluetehokkuus 1,0 ikäisille ihmisille. asuntokoko k-m² 80 Iidesjärvi on merkittävä ulkoilu- ja virkistysalue. asuntojen määrä 187 Osayleiskaavaan on osoitettu uusia kevyen liikenteen asumisväljyys k-m²/asukas 51,5 reittejä. Lisäksi reitistöön liittyy polkumaisia reittejä asukasmäärä 290 mm. Palvaanniemen ympäri.

45 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

Iidesjärvi ja sen rantavyöhykkeet on osoitettu luon- tapa päätetään vasta tarkemman suunnittelun, esim. nonsuojelualueeksi. Lähes kaikki järveä ympäröivät asemakaavoituksen, yhteydessä. Kunnostuksen ta- virkistysalueet on merkitty maiseman- ja luonnonhoi- voitteita ovat terveys-, turvallisuus- ja ympäristöris- toalueiksi. Määräyksen mukaan alueella säilytetään kien poistaminen alueelta. Useampi kunnostustapa alkuperäinen luonnonympäristö ja hoitotoimenpiteet täyttää nämä tavoitteet. Kunnostuksessa on otettava ovat luonnonmukaisia. Järven rannat ovat herkkää huomioon kaatopaikan suotovesikosteikossa sijaitse- aluetta ja monien tärkeiden eliöstöjen elinalueita. va viitasammakon elinympäristö, jota ei kunnostus- Maisemaa muuttavat maanrakennustyö, puiden toimien yhteydessä saa hävittää tai heikentää. Kaikki kaataminen tai muut näihin verrattavat toimenpiteet kunnostustavat aiheuttavat työnaikaisia vaikutuksia ovat luvanvaraisia kuten MRL:n 128 §:ssä on sää- kuten veden samentumista ja haitta-aineiden kulkeu- detty. Itäpäässä olevaa Huringin peltoaluetta tulee tumista kosteikkoon pintaveden välityksellä. Myös hoitaa avoimena, joko viljeltynä peltona tai niittynä. rantapuusto menetetään kunnostuksessa, koska Hevoshaan aluetta tulee hoitaa avoimena niittynä, jyrkkää rantaluiskaa on loivennettava turvallisuuden jolloin varmistetaan hyönteisten kannalta arvokkaan takia. Osa kaatopaikasta on valunut vuosien myötä alueen elinolosuhteiden säilyminen. Molemmat alu- järven puolelle. Tiedossa olevan kaatopaikan rajat on eet on merkitty kaavaan sk-4 - merkinnällä. Iidesjär- merkitty osa-aluemerkinnällä kaavan luonnonsuoje- ven itäpäässä on olemassa oleva lintutorni. Tämän lualueelle. lisäksi on tarkoitus toteuttaa uusi esteetön lintutorni Viheralueet, jotka ovat lähinnä Viinikan liikenneympy- Hevoshaan alueelle. Uuden tornin sijainti on lintujen rää, on kaavassa merkitty suojaviheralueiksi. Niiden seurantaan parempi ilmansuuntien ja näkyvyyden tarkoituksena on suojata sekä virkistysalueita että suhteen. asuinalueita liikenteen aiheuttamilta haitoilta.

6.7 Luonnonympäristö ja suojelu Osayleiskaavassa on haluttu korostaa Iidesjärven luonnonsuojelullista arvoa osoittamalla koko järvi lä- hirantoineen luonnonsuojelualueeksi. Suojelualueel- le saa rakentaa vain suojelutarkoitukseen ja siihen liittyvän tieteellisen tutkimuksen ja opetustoiminnan edellyttämiä rakennelmia ja laitteita. Suojelualueella on lukuisia luontoarvoja: Iidesjärvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan, ranta-alueilla on tärkeitä lepakkoalueita ja Iidesjärven länsipäässä on merkittävä viitasammakkoalue. Lisäksi järveltä on löydetty täplälampikorento, jolle Iidesjärven ranta- alueet ovat suotuisia elinympäristöjä. Suojelualueen ulkopuolellakin on paljon merkittäviä Järven itäpäässä oleva lintutorni. eliölajeja. Hyönteisalueet Hevoshaassa ja Huringin niityllä on merkitty luo-3 – merkinnällä, jonka mu- 6.6 Ympäristönsuojelu kaan niitä on hoidettava avoimina niittyinä. Alueen länsipäässä radan varressa on ahdeyökkösen rau- Nekalan entisen kaatopaikan alue on merkitty erityis- hoituspäätöksen rajaus esitetty s-1 - merkinnällä. alueeksi, joka kunnostetaan virkistysalueeksi. Yleis- Sitä voi tulevaisuudessa uhata lisäraiteiden rakenta- kaavaprosessin yhteydessä kaatopaikan kunnostus- minen, mikäli ne päätetään rakentaa nykyisten raitei- ta on pohdittu ja suunniteltu, mutta kunnostuksen den eteläpuolelle.

46 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

6.8 Liikenne 6.10 Maisema ja kulttuuriarvot Osayleiskaavaan on osoitettu uusia kevyen liikenteen Osasyleiskaava-alue kuuluu kokonaisuudessaan Ii- reittejä Palvaanniemen asuinalueen läpi sekä yhteys- desjärvi - Kaukajärvi murroslaaksoon, jonka pohjalle tarpeena perhepuiston läpi. Reitistöön liittyy lisäksi järviallas on muodostunut. Alueen merkitys lähi- ja polkumaisia reittejä, jotka täydentävät kokonaisuu- kaukomaisemassa on huomattava. Valittu kaavarat- den niin, että järven ympäri kiertäminen mahdollis- kaisu säilyttää hyvin maisemarakenteen erityispiir- tuu ylittämättä autoteitä. Uusia polkuja on osoitettu teet sekä tukee Viinikka - Nekalan valtakunnallisen Palvaanniemen ympäri, Huringin pellolle järven itä- kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. päähän sekä Nekalantien ja Iidesjärven rannan vä- Kaava-alueen luoteiskulmassa on sijainnut merkit- liin. Polut eivät ole talvikunnossapidettäviä ja voivat tävä teollisuuslaitosten alue 1800- ja 1900-luvun sisältää pitkospuita ja muita hankalammin kuljettavia vaihteessa. Tuosta rakennuskannasta jäljellä olevilla osuuksia. rakennuksilla ja rakenteilla on merkittäviä kulttuuri- Uusia katuja ei osayleiskaavalla osoiteta. Liikenne historiallisia arvoja. Tuotannon leipomorakennus se- Nekalantiellä saattaa lisääntyä puiston toteuttami- kä siihen liittyvä piippu, kuten myös Voiman voimalai- sen jälkeen, mutta suurin osa lisääntyneestä liiken- toksen piippu on merkitty historiallisesti merkittäviksi teestä osuu ilta-aikaan ja viikonloppuihin eli nykyis- rakennuksiksi ja kohteiksi. Ne ovat myös voimassa ten ruuhkahuippujen ulkopuolelle. olevissa asemakaavoissa suojeltuja. Tampereen kaupungin liikenneturvallisuussuunnitel- man päivityksessä 2008 on Nekalantien todettu olevan kevyelle liikenteelle turvallisuustasoltaan hyvä. Osayleiskaavan toteuttamisen yhteydessä laaditaan tarvittaessa katusuunnitelmia niistä kohdista, jotka mahdollisesti vaativat kevyen liikenteen turvallisuuden parantamista nykyisestään. 6.9 Yhdyskuntatekninen huolto Iidesjärven veden laatu on erittäin huono ja järvi on runsasravinteinen. Kaatopaikan suotovesien lisäksi järven vedenlaatua heikentää laajan valuma-alueen hulevedet sekä järven sisäinen kuormitus. Tampe- Tuotannon leipomo. reella on tehty koko kantakaupunkia koskeva hu- levesiohjelma, jossa määritellään valuma-alueiden Osa Viinikka-Nekalan valtakunnallisesti arvokasta tarvittavat toimenpiteet hulevesien määrän vähen- kulttuuriympäristöä sijaitsee kaava-alueen länsipääs- tämiseksi ja laadun parantamiseksi. Hulevesiohjel- sä jatkuen kaava-alueen eteläpuolelle. Osalla alu- massa Viinikanojan valuma-alueen toimenpiteiksi eesta on olemassa suojeleva asemakaava. Osayleis- on suositeltu pohjaveden muuttumisen estäminen, kaavassa oleva alue on osoitettu asuinpientalojen Iidesjärven tilan parantaminen, Viinikanojan, Vuo- alueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Kaavalla halu- henojan ja Pyhäojan hulevesivirtaamien vähentä- taan ohjata peruskorjaus- ja muutostoimenpiteiden minen sekä Pyhäjärven Viinikanlahden fosforikuor- tapaa. mituksen vähentäminen pitkällä aikavälillä. Tämän Alueen itäpäässä on muinaisjäännösalue (Kokinpel- osayleiskaavan vaikutus hulevesien määrään ja laa- to), joka on merkitty kaavaan SM – kohdemerkinnäl- dun parantamiseen on vähäistä. Suunnittelualueella lä. Sen läheisyyteen sijoittuva polku tulee toteuttaa syntyvät hulevedet johdetaan Iidesjärveen hallitusti niin, että muinaisjäännöstä ei tuhota polkua raken- laadittavan hulevesisuunnitelman mukaan. Koko jär- nettaessa, esim. pitkospuina. Polun tarkemmat suun- ven itäpää on suojelualuetta ja siellä sijaitsevat myös nitelmat tulee tehdä yhteistyössä museoviranomai- kaikki Iidesjärven laskuojat. Iidesjärven valuma-alu- sen kanssa. een ollessa laaja, on toimenpiteitä tehtävä veden laadun parantamiseksi koko valuma-alueella.

47 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

6.11 Osayleiskaavamerkinnät ja PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE AP määräykset perusteluineen Alue varataan pientaloille. Alueelle voidaan rakentaa myös pienkerrostaloja ja asuinym- päristöön soveltuvia työtiloja. Pienkerrostaloihin YLEISMÄÄRÄYS saadaan sijoittaa enintään 25 % alueen kerros- Alueella syntyvät hulevedet tulee hoitaa hallitusti. alasta Erityisesti on kiinnitettävä huomiota vesistöllisiin Merkinnällä on osoitettu Palvaanniemessä sijaitse- suojelutoimenpiteisiin. Asemakaavoituksen yhte- vat olemassa olevat pientalovaltaiset alueet. ydessä on laadittava erillinen hulevesien hallintaa Muut aluetta koskevat yleiskaavamerkinnät: Alu- koskeva suunnitelma. een pohjoisosa sijaitsee tärkeällä pohjavesialueel- la. Alueen läpi on osoitettu Iidesjärveä kiertävä ke- ALUEVARAUSMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET vyenliikenteen reitti.

KERROSTALOVALTAINEN ASUNTOALUE AK PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE, JOL- Alueen kerrosalasta pääosa on sijoitet- AP/s-1 LA YMPÄRISTÖ SÄILYTETÄÄN tava kerrostaloihin. Rakentamisessa tulee ottaa huomioon alueen Merkinnällä on osoitettu Iidesrannan olemassa ole- kulttuurihistoriallisesti arvokas luonne. Uudisra- vat asuinkerrostalojen korttelialueet. kentamisen tulee rakennustavaltaan ja sijainniltaan liittyä olemassa olevaan rakennuskantaan KERROSTALOVALTAINEN ASUNTOALUE ja ympäristöön. Peruskorjaus- ja muutostoimenpi- AK-13 Alueelle saadaan sijoittaa myös asu- teissä tulee säilyttää tai palauttaa rakennusten al- mista häiritsemättömiä liike- ja toimistotiloja sekä kuperäiset tyyliominaisuudet ja rakentamisajalle julkisten palvelujen tiloja. Muun kuin asuinkerros- ominaiset materiaalit ja värit. Alueen rakennusten alan määrä, laatu ja sijainti alueella tulee määrä- purkamiseen vaaditaan lupa (MRL 127§). tä asemakaavoituksen yhteydessä. Asuinraken- Merkinnällä on osoitettu kaava-alueen länsiosassa nuksissa tärinä ei saa ylittää värähtelyluokan C Viinikka-Nekalan valtakunnallisesti arvokkaaseen suositusarvoa 0,30 mm/s. Runkomelutason tulee kulttuuriympäristöön kuuluvat pientalokorttelit. jäädä raja-arvon 30/35 dB alle. Asemakaavoituk- sen yhteydessä on tarkistettava alueen maaperän YKSITYISTEN PALVELUJEN JA HALLIN- pilaantuneisuuden selvitystarve. PK-1 NON ALUE Merkinnällä on osoitettu uusi rautatien ja Iidesran- Alue varataan pääasiassa liike- ja toimistotiloille ta-kadun välinen korttelialue. ja niihin liittyville varastotiloille, yksityisten hallintotoimien tiloille sekä ympäristöhäiriöitä aiheut- Muut aluetta koskevat yleiskaavamerkinnät: Kortte- tamattomille työpaikkatoiminnoille. Alueelle saa lialueelle on osoitettu meluntorjuntatarve rautatien sijoittaa myös asuntoja siihen soveltuville osille. puolelta. Korttelialuetta koskevat uuden alueen ulko-oleskelutiloja koskevat melun ohjearvot, jotka Merkinnällä on osoitettu Viinikan liikennealuee- ovat päiväaikaan (7-22) 55 dB ja yöaikaan (22-7) seen rajoittuva kortteli. 45 dB. Korttelin luoteiskulmassa sijaitsee ahdeyök- Muut aluetta koskevat yleiskaavamerkinnät: Tuo- kösen rauhoituspäätöksen mukainen rajaus. tannon leipomon rakennus piippuineen on osoitet- Suositukset: Myös Iidesranta kadun osalta tulee tu kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi kohteeksi. kortteliin meluvaikutuksia, jotka on otettava huomi- Suositukset: Alueen osien soveltuvuus asumiseen oon tarkemmassa suunnittelussa. tulee varmistaa asemakaavoitusvaiheessa erillisin selvityksin liikenteen melun, tärinän ja ilmanlaadun suhteen.

48 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

JULKISTEN PALVELUJEN JA HALLINNON KAUPUNKIPUISTOKSI VARATTU LÄHI- PY-1 VLK-4 ALUE VIRKISTYSALUE PERHEPUISTOA VAR- TEN Merkinnällä on osoitettu Rantaraitilla sijaitseva Alue varataan yleisiä virkistys- ja vapaa-ajan pal- kortteli. Korttelialueelle on rakennettu Rantaraitti- veluita varten, jotka yhtenä kokonaisuutena muo- kodit, jossa tarjotaan Tampereen kaupungin aute- dostavat perhepuiston. Alueella sallitaan urhei- tun asumisen palveluja. lu- ja virkistystoimintaa palvelevien rakennusten, rakennelmien, laitteiden ja kenttien rakentami- VLM-7 MAISEMAN- JA LUONNONHOITOALUEEK- nen. Näiden määrä, sijainti ja laatu tulee osoittaa SI VARATTU LÄHIVIRKISTYSALUE, KU- asemakaavassa. TEN RANTA, VESISTÖN SUOJA-ALUE, HARJU, RIN- NE, MAISEMAPELTO TAI –NIITTY Merkinnällä on osoitettu Nekalantien varressa si- Alueella säilytetään alkuperäinen luonnonym- jaitseva alue. Perhepuistokokonaisuuteen kuuluu päristö. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, VLK-alueen lisäksi Nekalan entisen kaatopaikan puiden kaataminen tai muut näihin verrattavat alue, joka on tarkoitus kunnostaa virkistysalueeksi toimenpiteet ovat luvanvaraisia kuten MRL 128 sekä urheilupalvelujen alue, johon on tarkoitus to- §:ssä on säädetty. Alueella sallitaan vain vähäinen teuttaa Iidesjärveä ympäröiviltä asuinalueita puut- luonnonympäristön huomioonottava yleistä virkis- tuva pelikenttä. Perhepuistoalue rajautuu rannan tystoimintaa palveleva rakentaminen ja maise- puolella luonnonsuojelualueeseen, jonne voi osoit- manhoito. taa vain vähäisiä virkistystoimintoja kuten luonto- polku tai pieni laituri laadittavan hoito- ja käyttö- Merkinnällä on osoitettu Iidesjärven ranta-alueita, suunnitelman mukaan. joista osa on puustoisia rannan suojavyöhykkeitä ja osa avoimia hyönteisniittyjä tai lintujen levähdys- ja Muut aluetta koskevat yleiskaavamerkinnät: Alu- ruokailualueita. een eteläreunassa, Nekalantien varressa, sijaitsee kevyen liikenteen reitti. Lisäksi alueen läpi on osoi- Muut aluetta koskevat yleiskaavamerkinnät: Alu- tettu kevyen liikenteen yhteystarve. eille on osoitettu kevyen liikenteen reittejä ja polkuja. Lisäksi Hevoshaan alue ja Huringin peltoalue URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN on osoitettu säilytettäviksi avoimina. Hevoshaka VU ALUE ja Huringin niitty Nekalantien varressa on merkitty Merkinnällä on osoitettu pelikenttää varten varattu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tär- alue, joka on osa perhepuiston kokonaisuutta Ne- keäksi alueeksi. kalantien varressa. Suositukset: Alueelle tulee laatia hoito- ja käyttö- Muut aluetta koskevat yleiskaavamerkinnät: Alueel- suunnitelma, jossa määritellään tarkemmin sallitut le on merkitty kevyen liikenteen yhteystarve Neka- ja tarvittavat hoitotoimenpiteet. Hevoshaassa ja lantieltä perhepuiston läpi luoteeseen. Sen tarkka Huringin niityllä on merkittäviä hyönteislajeja, joten sijainti osoitetaan asemakaavassa. alueita tulisi hoitaa hyönteisniittyinä.

49 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

ERITYISALUE, JOKA ALUEELLA SIJAITSE- LUONNONSUOJELUALUE JOKA ON TAR- E/V-2 SL-8 VAN KAATOPAIKAN KUNNOSTUKSEN KOITETTU SUOJELTAVAKSI LUONNOSUO- JÄLKEEN ASEMAKAAVOITETAAN VIRKISTYSALU- JELULAINSÄÄDÄNNÖN NOJALLA EEKSI. Alue kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suo- Alueen käyttö virkistysalueena ei saa aiheuttaa jeluohjelmaan. Alueella tehtävillä toimenpiteillä terveys- eikä turvallisuushaittaa. Kaatopaikkaa ei saa vaarantaa merkittäviä suojeluarvoja. Alu- kunnostettaessa tulee huolehtia, ettei rantaan si- eeseen rajoittuvan kaatopaikan kunnostaminen joittuvien direktiivilajien elinympäristöjä hävitetä sekä muut ympäristöriskien poistotoimenpiteet tai heikennetä. Käyttötarkoituksen muuttaminen ovat sallittuja. Alueelle saa rakentaa vain suojelu- tulee perustua alueellisen elinkeino-, liikenne- ja tarkoitukseen ja siihen liittyvän tieteellisen tutki- ympäristökeskuksen hyväksymiin suunnitelmiin. muksen ja opetustoiminnan edellyttämiä rakennelmia ja laitteita. Merkinnällä on osoitettu Nekalan vanhan kaatopaikan alue Nekalantien ja Iidesjärven välissä. Merkinnällä on osoitettu Iidesjärven alue rantavyö- Muut aluetta koskevat yleiskaavamerkinnät: Neka- hykkeineen. Koko järvi rantavyöhykkeineen kuuluu lantien varressa on kevyen liikenteen reitti. Alueen valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. läpi on osoitettu kevyen liikenteen yhteystarve. Alueen itäpää on voimassa olevalla kaavalla suo- jeltua aluetta ja tällä kaavalla suojelualue laajenne- Suositukset: Jatkosuunnittelussa asemakaavan taan koskemaan koko järveä. Järven länsipäässä pääkäyttötarkoituksen tulee kertoa alueella olevas- on luonnonsuojelullisia arvoja, kuten merkittäviä ta kaatopaikasta. Alueen kunnostuksen tavoitteena viitasammakkoesiintymiä. Järven pohjois- ja etelä- ovat terveys-, turvallisuus- ja ympäristöriskien pois- rannat ovat tärkeitä lepakkoalueita. Iidesjärveltä on taminen alueelta. Tavoitteet saavutetaan pintapeit- havaittu täplälampikorento ja järven ranta-alueet toa vahvistamalla, rannan luiskaa loiventamalla ja ovat lajille suotuisia elinympäristöjä. Iidesjärvellä suotovesien määrää vähentämällä. Kunnostusta- on erittäin monipuolinen ja osittain harvinainen valle on useita vaihtoehtoja. Kunnostuksessa tulee kasvillisuus. Alueella olevien direktiivilajien elin- huomioida kaatopaikan ranta-alueella oleva viita- ympäristöt on koottu kartalle selostuksen liitteeksi sammakon elinympäristö, jota ei saa hävittää eikä (Liite 2). heikentää. Muut aluetta koskevat yleiskaavamerkinnät: Luon- nonsuojelualueen koillisosa kuuluu tärkeään pohja- EV SUOJAVIHERALUE vesialueeseen. Palvaanniemessä ja pohjoisrannalla on osoitettu polkuyhteys luonnonsuojelualueen Merkinnällä on osoitettu Viinikan liikennealuee- läpi. Palvaanniemen eteläpuolella on rauhoitettu seen ja rautatiehen rajautuvat viheralueet. muinaisjäännös, jonka sijainti tulee otta huomioon Muut aluetta koskevat yleiskaavamerkinnät: Vii- polkua suunniteltaessa. Kunnostettava kaatopaik- nikanojan uomaan liittyvä suojaviheralue on osa ka-alue rajautuu luonnonsuojelualueeseen. Osa maakuntakaavan viheryhteystarvetta Iidesjärven ja vanhasta kaatopaikasta on luonnonsuojelualueel- Pyhäjärven välillä. Ratapenkan EV-alueella on ah- la. Kunnostus tehdään niin, että luonnonsuojelulli- deyökkösen rauhoituspäätöksen rajaus. sia arvoja ei vaaranneta. Suositukset: Viinikanojan suoja-alue tulisi säilyttää Suositukset: Alueelle tulee laatia hoito- ja käyttö- puustoisena ja mahdollisimman luonnonmukaise- suunnitelma, jossa täsmennetään mm. suojeluta- na. voitteita, hoitotoimenpiteitä sekä määritellään käy- tön päälinjat. Alueella sijaitsevat polut tulisi tehdä mahdollisimman vähän luonnontilaa muuttaen, esim. Palvaanniemessä pitkospuupolkuna.

50 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

ALUEEN OSA, JONKA PELTO- JA NIITTY- saa-2 SAASTUNUT MAA-ALUE sk-4 ALUEET TULEE SÄILYTTÄÄ AVOIMINA. Alueelle sijoittuvien direktiivilajien elinympäristöjä ei saa hävittää tai heikentää. pv-1 VEDENHANKINTAA VARTEN TÄRKEÄ Merkinnällä on osoitettu Nekalan vanhan kaatopai- POHJAVESIALUE kan reuna-alue, josta osa saattaa sijaita vedenpin- nan alla. VIHERYHTEYSTARVE Muut aluetta koskevat yleiskaavamerkinnät: Alu- een pääkäyttötarkoitus on luonnonsuojelu. KEVYEN LIIKENTEEN REITTI Suositukset: Alueella suoritettavissa toimenpiteis- sä on otettava huomioon alueen luontoarvot. KEVYEN LIIKENTEEN YHTEYSTARVE

POLKU KATUALUE

MELUNTORJUNTATARVE YLEISKAAVA-ALUEEN RAJA Alueen asemakaavoituksessa on otettava huomioon, ettei melutaso asuinrakennusten sisällä saa ALUEEN RAJA ylittää päiväohjearvoa 35 dBA eikä yöohjearvoa 30 dBA. Alueen rakennukset tulee sijoittaa niin, SM MUINAISMUISTOKOHDE että rakennukset suojaavat asuntojen ulko-oleske- Muinaismuistolain rauhoittama kiinteä mui- lutiloja päiväaikaan 55 dBA ylittävältä ja yöaikaan naisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, 45 dBA ylittävältä melulta. muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta ja sen lähi- s-1 ALUEEN OSA, JOLLA ON LUONNONSUO- ympäristöä koskevista maankäyttösuunnitelmista JELULLISTA ARVOA tulee pyytää lausunto museoviranomaiselta. Aluetta saattavat koskea luonnonsuojelulain, met- sälain tai vesilain erityismääräykset. Alueen rajaus Merkinnällä on osoitettu Kokinpellon kivikautinen ja suojelun tapa määritellään ko. laissa esitetyllä asuinpaikka Palvaanniemen eteläpuolella. tavalla. Alueen ominaispiirteitä tai luonnonsuojelullista arvoa ei saa vaarantaa. S KULTTUURIHISTORIALLISESTI MERKIT- TÄVÄ RAKENNUS TAI KOHDE Merkinnällä on osoitettu ahdeyökkösen rauhoitus- Kohteen erityispiirteet tulee ottaa huomioon yk- päätöksen rajaus. sityiskohtaisessa kaavoituksessa tai muissa toi- menpiteissä. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KAN- luo-3 Numerointi kohteen jäljessä viittaa julkaisuun NALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri Alue on hyönteisille erityisen tärkeä alue, jolla ei 1998. saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka heiken- tävät niiden elinolosuhteita. Merkinnällä on osoitettu Iidesrannassa Voiman ja Tuotannon vanhojen teollisuusalueiden rakennus- Merkinnällä on osoitettu tärkeitä hyönteisalueita kanta; Tuotannon leipomorakennus piippuineen ja Iidesjärven ranta-alueella. Alueella esiintyviä har- Voiman leipomon piippu. Molemmat piiput on luo- vinaisia hyönteislajeja ovat mm. kivikkoloiskimalai- kiteltu Tampereen tehtaanpiiput-raportissa (1991) nen ja mäkihiilikoi. luokkaan ”muut huomattavat piiput”. Suositukset: Uhanalaisen mäkihiilikoin elinympä- ristön säilyttämiseksi on tärkeä säilyttää sen ravintokasvin, metsäapilan, esiintymät ja elinympäristöt ennallaan.

51 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

7 Kaavan vaikutukset

7.1 Vaikutusten arviointi Osayleiskaavaluonnoksista on valmisteluvaiheessa Perhepuisto tarjoaa monipuoliset toiminnalliset lähi- laadittu eri luonnosvaihtoehdot kattava vaikutusten virkistyspalvelut Iidesjärveä ympäröivien kaupungin- arviointi vertailuineen. Tässä on esitetty tiivistetysti osien ja tiivistyvän kantakaupungin asukkaille. Per- valmisteluvaiheen vaikutusten arviointi ja sitä on täy- hepuistolla on seudullista merkitystä uudentyyppisen dennetty ehdotuksessa tehtyjen muutosten myötä. virkistyspalvelutarjontansa ansiosta. Se mahdollistaa Vaikutusten arviointia tehneessä työryhmässä ovat eri-ikäisten ihmisten ja eri alakulttuurien sosiaalisen olleet mukana maankäytön suunnittelusta johtava kanssakäymisen lisääntymisen. Perhepuisto edistää erikoissuunnittelija Kaarina Kivimäki ja projektiark- sosiaalista tasa-arvoa tarjoamalla esteettömiä pal- kitehti Lotta Kauppila, Tampereen Infran suunnitte- veluita eri-ikäisille ja eri elämänvaiheissa oleville ih- lupalvelujen vihersuunnittelusta vanhempi erikois- misille ja tarjoamalla pääosan palveluista ilmaiseksi. suunnittelija Pirkko Huttunen, ympäristönsuojelusta Perhepuisto lisää seudullisia ulkoilu- ja virkistysmah- ympäristösuunnittelija Katri Laihosalo ja sivistyksen dollisuuksia ja mahdollistaa luontoelämysten koke- ja elämänlaadun edistämisen ydinprosessista vs. misen keskellä kaupunkia. suunnittelupäällikkö Mikko Heinonen. Kaatopaikan osalta arviointia on täydennetty ehdo- 7.1.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään, ve- tusvaiheen jälkeen viitasammakon elinympäristöön teen ja ilmaan kohdistuvalla vaikutusten arvioinnilla. Nekalan vanha kaatopaikka-alue kunnostetaan ELY-keskuksen ohjauksessa. Kunnostustapa mää- 7.1.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja ritellään myöhemmin. Kunnostustavasta riippuen elinympäristöön suotovesien pääsy Iidesjärveen vähenee tai loppuu kokonaan. Minimivaihtoehdossakin jätetäytön päälle Iidesrannan korttelin rakentaminen asuinkäyttöön tulee tiivis puhdas täyttömaakerros. Kaatopaikalta ai- lisää alueen asukasmäärää noin 290 asukkaalla. heutuva ravinne- ja haitta-ainekuormitus Iidesjärveen Alueella on keskeistä rautatie- ja autoliikenteestä ai- pienenee. Eristys ei ole välttämätöntä, koska haitta- heutuvan melun ja tärinän torjunta voimassa olevien ainepitoisuudet ovat ajan myötä vähentyneet ja peit- normien mukaisesti. Erityistä huomiota tulee kiinnit- toratkaisullakin voidaan vähentää suotovesien mää- tää piha-alueiden valoisuuteen, näkymiin ja melulta rää. Kaatopaikkaveden PAH-yhdisteiden pitoisuudet suojattuihin ulko-oleskelutiloihin. voivat aiheuttaa rajoituksia tai puhdistustarvetta en- Turvalliset kevyen liikenteen yhteydet lähiympäris- nen viemäriin johtamista. töön ja alueen sisällä paranevat huomattavasti. Jär- ven ympäri sijoittuva polku/kevyen liikenteen yhteys mahdollistaa nykyistä laajemman virkistyskäytön sekä lähiympäristön asukkaille että muille kaupun- kilaisille. Iidesjärvi tarjoaa alueen ja lähiympäristön asukkaille laajan ja monikäyttöisen ulkoilu- ja virkis- tysmahdollisuuden, mm. luontoharrastus- ja lintujen tarkkailumahdollisuudet. Alueelle rakennettava pe- likenttä täydentää koko kaupungin ja samalla Iides- järven eteläisen alueen pelikenttäverkostoa. Alueen liikunta- ja ulkoilumahdollisuuksien monipuolistumi- sella on pitkällä aikavälillä positiivisia vaikutuksia ihmisten terveyteen. Ranta-alueet tarjoavat myös monipuoliset mahdollisuudet opetuskäyttöön esimerkiksi kasvilajien ja linnuston osalta. Nekalan vanhaa kaatopaikka-aluetta.

52 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

Kunnostustyö voi aiheuttaa työn aikana vesistövaiku- tuksia, veden samentumista ja haitta-aineiden kulkeutumista kosteikkoon pintaveden välityksellä. Kun- nostamisella saavutettava hyöty Iidesjärven veden laadulle pitkällä aikavälillä arvioidaan kuitenkin suu- remmaksi kuin työn aikaiset mahdolliset lievät haitat. Kaatopaikka-alueen kunnostustyössä voidaan täyttö- materiaalina käyttää puhtaita ylijäämämaa-aineksia muista rakennuskohteista.

7.1.3 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luon- Iidesjärven länsipään rehevää vesikasvillisuutta. non monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Iidesjärvi on kokonaisuudessaan valtakunnallisen Arvokas kasvilajisto keskittyy rantavyöhykkeeseen ja lintuvesien suojeluohjelman mukaista aluetta. Järvi kosteikkoihin, jotka säilyvät kaavassa. Alueen kasvi- on rantavyöhykkeineen osoitettu kaavassa luonnon- lajiston merkittävimmän lajin, alueellisesti uhanalai- suojelualueeksi, joka on tarkoitettu suojeltavaksi sen lapinvesitähden kasvupaikka luonnonsuojelualu- luonnonsuojelulainsäädännön nojalla. Iidesjärvi on eella ei ole uhattuna. Tampereen tunnetuin lintujärvi ja arvokas pesimä- Maankäyttö ei uhkaa hyönteislajistoltaan arvokkaim- linnustoltaan sekä lintujen muuton aikaisena leväh- pia osa-alueita. Erityissuojeltavan ja erittäin uhan- dyspaikkana. Tiivistyvä maankäyttö ja liikennemää- alaisen mäkihiilikoin elinympäristöjen säilyttämiseksi rien kasvu ovat tosin heikentäneet sen linnustollista on tärkeää säilyttää sen ravintokasvin metsäapilan arvoa viime vuosikymmeninä, mutta lajiston taan- esiintymät ja elinympäristöt ennallaan. Elinympäristö- tuminen on viime vuosina pysähtynyt. Toki häiriöille jen sijainti tulee varmistaa ennen jatkosuunnittelua. herkimmät lajit voivat kadota alueelta ympäristön Hyvällä reittisuunnittelulla ja reittien kunnossapidolla muuttuessa ja maankäytön tiivistyessä. lisääntyvää virkistyskäyttöä voidaan hallita niin, ettei Suunnittelualueen lajistolliselle ja elinympäristölli- hyönteislajistolle aiheudu suoria tai välillisiä haittoja selle monimuotoisuudelle ei kokonaisuutena aiheu- pitkänkään ajan kuluessa. du merkittäviä heikennyksiä. Järvellä on edelleen Kaatopaikan kunnostaminen sekä puiston ja reittien valtakunnallista merkitystä ja monille arvokkaille rakentaminen voivat aiheuttaa häiriötä linnustolle lajeille tärkeä elinympäristö säilyy entisellään (lepa- tai muulle eläinlajistolle. Myös kasvilajistoa saattaa kot, viitasammakko, täplälampikorento, uhanalaiset alueelta hävitä. Arvokkain lajisto kuitenkin säästyy. hyönteiset ja harvinainen kasvisto). EU:n luontodirek- Arvokkaalle linnustolle aiheutettua häiriötä voidaan tiivien lajien tiedossa olevat elinympäristöt sisältyvät välttää ajoittamalla lähimmäs rantaa sijoittuvat ja merkittäviltä osin luonnonsuojelualueeseen. Kaato- eniten melua tuottavat työvaiheet lintujen pesimä- paikan kunnostuksella voi olla vaikutusta täplälampi- ja muuttokauden ulkopuolelle. Rakentamisen ai- korennon ja viitasammakon esiintymiin. Kaatopaikan kaisia haittoja linnustollisille ja muille arvoille ovat edustalla olevaan kosteikkoon kohdistuu työnaikaisia myös kiintoaineshuuhtoumat vanhan kaatopaikan vaikutuksia, kuten veden samentumista ja haitta- ja taimitarhan rannan edustan vesialueelle ja veden aineiden kulkeutumista kosteikkoon. Osa lepakko- väliaikainen samentuminen. Tällä voi olla välillinen lajeista voi häiriintyä valaistuksen lisääntymisestä, vaikutus lintujen elinympäristön laatuun ja ravinnon- joten valaistuksen suunnittelussa on otettava tämä hankintamahdollisuuksiin. Haitallisia vaikutuksia voi- huomioon. Alueen luonnonsuojelullinen arvoasema daan ehkäistä maanrakennustöiden ajoittamisella paranee kaavan myötä. sekä hallitsemalla rakentamisen aikaisia pintavalu- mavesiä ennen purkamista vesistöön.

53 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

Järven koilliskulman lähteikköalue sijoittuu suojelu- uttaa jatkossa säännöllisiä jätevesimaksuja. Lisäksi alueelle, mutta alueen ulkopuolella tehtävät toimen- kaupungin tulee investoida puiston rakentamiseen piteet voivat vaikuttaa lähdeveden laatuun ja mää- noin 10 miljoonaa euroa ja tämän lisäksi tulee puis- rään. ton käyttö- ja hoitokustannukset. Perhepuiston yllä- pitokustannuksia voidaan pienentää asukasyhdis- Lemmikkien lisääntyvä ulkoilutus voi olla uhka lin- tysten ym. osallisyhteisöjen tuella ja työpanoksella. nustolle, jos koirien ja kissojen kiinnipitosääntöjä ei Luonnonsuojelualueen perustaminen ja hoito eivät noudateta. Perhepuiston ja kevyen liikenteen reittien aiheuta merkittäviä kustannuksia. käyttäjämääriä on hankala arvioida. Valmisteluvai- heessa arvioitiin, että päivittäin noin 70–90 perhepuistoon tulijaa lähtee kevyen liikenteen reiteille. 7.1.5 Vaikutukset liikenteeseen Käyntejä ja kulutusta voidaan ohjata tarkemman Iidesjärven osayleiskaava-alueen uudet kevyen liiken- suunnittelun yhteydessä ohjeistuksella ja reitistöjen teen reitit ja polut lisäävät turvallisia ja miellyttäviä suunnittelulla. Merkittävää häiriötä ei linnustolle syn- ulkoilumahdollisuuksia alueella. Puisto houkuttelee ny, mikäli ohjeistus on kunnossa ja sitä noudatetaan. merkittävästi jalankulkijoita ja pyöräilijöitä Nekalan- tien eteläpuolisilta alueilta, joten jalankulkijoiden ja 7.1.4 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntaraken- pyöräilijöiden onnettomuusriski lisääntyy Nekalan- teeseen sekä yhdyskunta- ja energiatalou- tien ylityksissä. Liikenneturvallisuuden parantaminen teen edellyttänee Nekalantien katutilan kaventamista tai muuta jäsentelyä, jotta nopeustasoja saataisiin hillit- Osayleiskaava toteuttaa Tampereen kaupunkiseu- tyä nykyistä tehokkaammin ja jotta autoilijat havaitsi- dun rakennesuunnitelmaa, jossa Iidesjärvi on osa sivat jalankulkijat ja pyöräilijät helposti. kaupunkiseudun virkistyksen, ekologian ja/tai maisemarakenteen kannalta merkittävää kehitettävää vihervyöhykettä. Luonto- ja maisema-arvoiltaan mer- kittävä Iidesjärvi ja ympäröivät rakennetun kulttuu- riympäristön kannalta arvokkaat asuinalueet muodostavat yhdessä Tampereen keskustan itäpuolella monimuotoisen aluekokonaisuuden. Tampereen kantakaupungin yhä tiivistyessä tarvitaan riittävän laajoja viheraluekokonaisuuksia turvaamaan kasvavan väestön virkistystarpeet. Alueen kehittämisen tärkeä vetovoimatekijä on sen erinomainen saavutettavuus (joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen yhteydet keskustasta, Helsingintien välitön läheisyys, linja-autoaseman ja rautatiease- man läheisyys). Pohjoisessa Kalevanharju ja lounaas- sa järjestelyratapiha muodostavat merkittävät este- vaikutukset alueen saavutettavuudelle. Alueen pohjoisosaan Iidesrantaan sijoittuvan uuden asuinkorttelin rakentaminen on kustannuksiltaan ta- vanomaista kalliimpaa sillä hintaa nostavat tärinä- ja melusuojauksen kustannukset. Kustannukset koh- distuvat asuntojen hintoihin.

Kaatopaikan kunnostamisen alustava kustannusar- Iidesjärven kevyen liikenteen reitti päättyy etelärannalla Neka- vio kunnostustavasta riippuen on 2,2-5,1 miljoonaa lantien ja Kuokkamaantien risteyksessä.. euroa. Kaatopaikka-alueen suotovesien hallinta aihe-

54 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

Perhepuisto sijoittuu välittömästi hyvien joukkoliiken- 7.1.7 Muut mahdolliset vaikutukset neyhteyksien varrelle ja tukee näin joukkoliikennettä. Perhepuiston toteuttaminen voi edistää matkailua Alueen saavutettavuus joukkoliikenteellä on hyvä, ja Tampereelle. Välillisesti voi tulla positiivisia vaikutuk- joukkoliikenne on kilpailukykyinen kulkumuoto au- sia koko Tampereen yritystoimintaan, mikäli perhe- toon verrattuna. Ratkaisu tukee tästä näkökulmasta puistosta muodostuu seudullisesti houkutteleva mat- joukkoliikennettä. kailukohde. Puisto lisää Tampereen houkuttelevuutta Autopaikkojen määrä jatkosuunnittelussa tulee miet- ulkomaalaisten matkailijoiden valitessa vierailukoh- tiä tarkasti . Autopaikkoja tarvitaan mm. pelikentän, detta Suomessa perhepuiston tarjotessa mahdolli- koirapuiston ja matonpesupaikan käyttäjille. Lisäk- suuden luontokokemuksiin lähellä keskustaa. si tulee huomioida hetkellinen suuri paikoitustarve esim. tapahtumien aikaan. Perhepuistoon suuntautuva liikenne ajoittuu pääosin työmatka- ja koululiikenteen ruuhkahuippujen ulkopuolelle, joten perhepuiston vaikutus on erityisesti päivä- ja viikonloppuajan joukkoliikennettä tukeva. Liikenteen lisääntyminen on kokonaisuutena vähäis- tä, mutta voidaan kokea häiritseväksi perhepuiston vilkkaimpina päivinä.

7.1.6 Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Perhepuiston toteuttaminen voi monipuolistaa työ- Iidesjärven ympäristö säilyy pääosin luonnonmukai- paikkatarjontaa, joka riippuu puiston sisällön ja toi- sena, perhepuiston alueella osin rakennettuna, viher- mintojen suunnittelusta. alueena. Se ei heikennä alueen maisemarakennetta Yhdistysten ja kolmannen sektorin toimijoiden mah- vaan jatkaa alueen maataloushistoriaan ja puutarha- dollisuudet toimia alueella paranevat mikä voi lisätä esikaupunki-ideologiaan liittyviä kulttuurihistoriallisia toiminnallisia yhteisöllisyyden muotoja. arvoja. Luontoalueen säilyminen ja perhepuiston toiminnal- Kaavamerkinnöin on otettu esille alueen kulttuuri- liset sisällöt tukevat koulujen opetussuunnitelmia historialliset alueet ja kohteet eli Viinikka-Nekalan sekä päiväkotien varhaiskasvatussuunnitelmia luon- valtakunnallisesti merkittävä arvoalue sekä Voiman toon ja ympäristöön liittyvissä teemoissa. Ratkaisu ja Tuotannon rakennuskanta piippuineen. Huringin tukee valtakunnallisia ympäristökasvatustavoitteita pellot ja Hevoshaan maisemaniitty säilyvät avoimena ja tarjoaa luontokokemuksia ja -elämyksiä niin lapsil- kulttuurimaisemana. le ja nuorille, kuin myös aikuisille. Suunnittelualueella sijaitseva kiinteä muinaisjään- nös Kokinpelto sijoittuu luonnonsuojelualueelle eikä näin ole uhattuna. Muinaisjäännöksen läheltä on osoitettu kulkemaan polkuyhteys, mikä saattaa lisätä kävijöiden määrää ja kulutusta muinaisjäännöksen lähiympäristössä. Polkuyhteyden rakentamisen vaikutuksia sekä käyntejä ja kulutusta voidaan ohjata tarkemman suunnittelun yhteydessä ohjeistuksella ja reitistöjen suunnittelulla.

55 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

7.2 Haitallisten vaikutusten Perhepuiston jatkosuunnittelussa voi kulttuurihisto- ehkäiseminen ja lieventäminen riallisia piirteitä korostaa mm. vanhan Nekalan tilan huomioonottamisella suunnitelmassa. Iidesrannan korttelin suunnittelussa on keskeistä Luontoarvoiltaan tärkeällä alueella tulee kiinnittää rautatie- ja autoliikenteestä aiheutuvan melun ja tä- erityistä huomiota rakentamisajankohtien valintaan. rinän torjunta voimassa olevien normien mukaises- Merkittäviä rakennustöitä ei saa suorittaa lintujen ti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää piha-alueiden pesimä- ja muuttoaikaan. Direktiivilajien (täplälam- valoisuuteen, näkymiin ja melulta suojattuihin ulko- pikorento ja viitasammakko) elinympäristöjen mah- oleskelutiloihin. Asemakaavoitusvaiheessa tulee tar- dollinen heikkeneminen tulee arvioida kaatopaikan kentaa melumallinnuksia ja tärinämittauksia mikäli kunnostuksen tarkemman suunnittelun yhteydessä. se on tarpeen.Melumallinnuksia tehtäessä on syytä Rantareittien, jotka sijaitsevat lepakoiden saalistus- ottaa huomioon maaston korkeuserot ja tehdä mal- alueilla, valaistukseen tulee kiinnittää erityistä huo- linnus useille eri kerroskorkeuksille. miota. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ote- Perhepuiston rakentuminen edellyttää kaupungilta taan kantaa valaistuksen määrään, suuntaukseen merkittäviä taloudellisia investointeja, ensin kaato- ja käyttöaikaan. Haitallisia vaikutuksia vesistöön voi- paikan kunnostamiseen ja sitten puiston rakenta- daan ehkäistä maanrakennustöiden ajoittamisella miseen. Tällöin on riskinä, että alue ei rakennu heti sekä hallitsemalla rakentamisen aikaisia pintavalu- tai milloinkaan kokonaisuudessaan. Keskeneräinen mavesiä ennen vesistöön purkamista. alue ei ole houkutteleva matkailukohde. Puiston ra- Luonnonsuojelualueen ja maiseman- ja luonnon- kentaminen ja investoinnit jakaantuvat noin viidelle hoitoalueen hoito- ja käyttösuunnitelmilla voidaan vuodelle. määritellä tarkemmin sallittavat ja tarvittavat toimen- Perhepuiston tavoitteena tulee olla se, että käyttäjät piteet sekä toimenpiteet haittojen lieventämisestä. saapuvat paikalle mahdollisimman paljon kevyel- Rakentamisen vaikutuksia ja kulutusta voidaan ohja- lä liikenteellä ja joukkoliikenteellä. Tämä tarkoittaa ta tarkemman suunnittelun yhteydessä ohjeistuksel- linja-autojen aikataulujen sovittamista puiston käyt- la ja reitistöjen suunnittelulla. täjille sopiviksi. Lisäksi kevyen liikenteen reitit alueen ulkopuolelle tulee olla sujuvia ja puistossa tulee olla houkuttelevat kevyen liikenteen pysäköintiratkaisut. Tarkemmassa suunnittelussa tulee ottaa mukaan Nekalantien liikenneturvallisuuden tarkastelu. Tarvit- taessa täytyy laatia katusuunnitelmia niistä kohdista, jotka vaativat kevyen liikenteen turvallisuuden parantamista. Autopaikkojen määrä jatkosuunnittelussa tulee miettiä tarkasti. Autopaikkoja tarvitaan mm. pelikentän, koirapuiston ja matonpesupaikan käyttä- jille. Lisäksi tulee huomioida hetkellinen suuri paikoitustarve esim. tapahtumien aikaan.

56 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA / Selostus

8 Toteutus

8.1 Toteutusta ohjaavat suunnitelmat Kaatopaikka-alueen kunnostustapa täytyy ratkaista Luonnonsuojelualueen perustaminen luonnonsuo- tarkemman suunnittelun yhteydessä, esim. asema- jelulain nojalla otetaan valmisteluun vuoden 2013 kaavoitusvaiheessa. Kunnostuksen tavoitteena on aikana. Ympäristönsuojeluyksikkö vastaa luonnon- terveys-, turvallisuus- ja ympäristöriskien poistami- suojelualueen perustamisen valmistelusta ja siihen nen alueelta. Kunnostus täytyy tehdä niin, että vii- liittyvästä hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnasta tasammakon elinympäristö ei häviä eikä heikkene. ja kutsuu koolle sitä valmistelevan työryhmän. Kunnostustyön suunnitelmat hyväksytetään alueel- lisella elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella. 8.3 Toteutuksen kustannukset Kunnostustyöstä tehdään ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistuksesta ELY-keskukselle. Kunnos- Kaatopaikan kunnostamisen alustava kustannusar- tustyö toteutetaan ELY-keskuksen antaman ilmoi- vio on vaihtoehdosta riippuen 2,2-5,1 miljoonaa eu- tuspäätöksen tai aluehallintoviraston antaman lu- roa. Tämän lisäksi kaatopaikan suotovesien hallinta papäätöksen edellyttämällä tavalla. Työlle laaditaan aiheuttaa jatkossa säännöllisiä jätevesimaksuja, joi- rakennussuunnitelma ja haetaan hankkeelle tarvitta- den arvioitu määrä on 20 000 euroa vuodessa. essa vesilain mukaista lupaa. Perhepuistosta teetettiin valmisteluvaiheessa yleis- Suuri osa osayleiskaava-aluetta on jo rakennettu. Uu- suunnitelma. Tämän yleissuunnitelman toteuttami- sia asemakaavoja tarvitaan Iidesrannan asuinkerros- sen kustannusarvio oli n. 10 miljoonaa euroa. Puis- talojen korttelialueella sekä kaatopaikan, perhepuiston alueen rakennusten rakennuskustannuksiksi on ton ja pelikentän alueella. arvioitu noin 2 miljoonaa euroa. Kustannusarvio päi- vittyy uusien suunnitelmien myötä. Joka tapauksessa Puiston osalta tehdään ensin hankesuunnitelma, jos- toteutus ja kustannukset on tarkoitus jakaa usealle sa määritellään puiston sisällölliset tavoitteet. vuodelle. Luonnonsuojelualueeksi osoitetulle alueelle tulee Myös maisemasuunnitelma järveä ympäröivistä alu- laatia luonnonsuojelualueen perustamisen yhtey- eista tehtiin valmisteluvaiheessa. Maisemasuunnitel- dessä hoito- ja käyttösuunnitelma. Tässä yhteydessä ma sisälsi mm. kevyen liikenteen väylien ja polkujen täsmennetään suojelualueen rajaus ja annetaan rau- rakentamista, uuden lintutornin rakentamisen sekä hoitusmääräykset. Hoito- ja käyttösuunnitelmassa kasvillisuuden istuttamista ja joidenkin näkymien määritellään suojelutavoitteet ja niitä edistävät toi- avaamista. Tämän suunnitelman kustannusarvio on menpiteet. Lisäksi kirjataan haitallisten vaikutusten noin 4 miljoonaa euroa. Luonnonsuojelualueen pe- ehkäisemiseen tähtäävät toimenpiteet, kuten kulun rustaminen ei aiheuta merkittäviä kustannuksia. ohjaus ja opasteet. Myös Iidesjärveä ympäröivät maiseman- ja luonnonhoitoalueet, jotka sisältävät mm. Valmisteluvaiheen jälkeen tehdyssä perhepuisto- hyönteisalueita, tulee sisällyttää hoito- ja käyttösuun- selvityksessä arvioitiin karkeasti puiston vuotuisia nitelmaan. käyttökustannuksia. Perhepuiston viheralueet ovat hoitoluokiltaan suurimmalta osin joko rakennettuja 8.2 Toteutuksen aikataulu viheralueita (A) tai erityisalueita (E). Ylläpidon kustannukset on arvioitu käyttäen hyväksi Tampereen Kaatopaikan kunnostustyö on suunniteltu aloitetta- alueurakoiden keskihintoja eri hoitoluokkien osalta. van aikaisintaan vuonna 2015. Kunnostustyön arvi- Niiden perusteella perhepuiston ja siihen liittyvien oitu kokonaiskesto on noin 1 vuosi, mikäli täyttömaa- viheralueiden ylläpidon kustannukset tulisivat ole- aineksia on hyvin saatavilla. maan vuosittain 110 000 - 135 000 euroa. Puisto- alueen valaistus ja muu sähkönkulutus maksaisi 5 Perhepuiston rakentaminen aloitetaan hankesuunni- 000 – 10 000 euroa vuodessa. Lisäksi talvikäytön telmalla, jossa määritellään mm. toteuttamisen ajan- kustannukset olisivat vuosittain noin 20 000 euroa. kohta. Toteuttaminen jakaantuu noin viidelle vuodel- Näin ollen ylläpitokustannukset koko vuoden aikana le. olisivat yhteensä 130 000 - 155 000 €. Arvio ei pidä Iidesrannan korttelin rakentamisen aikataulua ei ole sisällään rakennuksen/rakennusten ylläpito- eikä toi- vielä suunniteltu. mintakustannuksia. 57

LIITE 1 Perhepuiston yleissuunnitelmaluonnos valmisteluvaiheessa (2011)

Perhepuiston ydinalue sijoittuu Nekalantien suuntaiseksi vyöhykkeeksi puiston lounaisreunalle ja se koostuu lukuisista toiminnoista, jotka on suunnattu useille käyttäjäryhmille. Rakennettu toiminta-alue vaihettuu luonnontilaiseen rantavyö- hykkeeseen. Perhepuiston keskivaiheilla on pää- aukio, joka jakautuu sisääntuloaukioon taideteok- sineen ja tapahtumatoriin. Alueen halki on linjattu esteetön ja dynaaminen pääyhteys Iidesraitti, joka on osa Iidesjärveä kiertävää kevyen liikenteen reit- tiä. Iidesjärven ylittävä kevyen liikenteen silta tuo suoraan tapahtumatorille ja Iidesraitille. Pääauki- on reunassa sijaitsee Iidestalo, johon sijoittuvia Periaatteellinen havainnekuva monitoiminurmesta ja aurinkorinteestä. toimintoja voisivat olla infopiste, sisäleikkihalli, kuntosali, harrastus- ja kerhotilat ja harrastusväli- neiden vuokraus sekä huolto- ja WC-tilat. Pääauki- on keskellä on kahvila terasseineen, josta avautuu näkymät niin monitoiminurmelle kuin Iidesjärvel- lekin.

Ideakuvia perhepuiston länsiosasta. Perhepuiston toiminta-alueen halki kulkee oma oleskeluun painottuva Toimintaraitti, jonka varrelle perhepuiston toiminnot sijoittuvat. Puiston län- siosassa on koirapuisto, joka on erotettu muista toiminnoista kuusirivillä. Kuusirivin toisella puolella on kaksi monitoimiareenaa, ulkokuntoiluväli- neitä ja talvisin luisteluun jäädytettävä pelikenttä. Tapahtumatorin itäpuolella on kaikenikäisten leikki- ja toimintapuisto. Leikki- ja toimintapuistossa on mm. lasten vesileikki, toimintavälineitä kaikille ikäluokille ja isompien lasten seikkailumetsä se- kä kiipeilyseinä. Iidesraitin toisella puolella rantaan avautuu mm. piknikille varattu Aurinkoniitty, jota reunustavat kevyen liikenteen sillalle johtava puurivi ja venelaiturille johtava puukujanne. Seik- Periaatteellinen havainnekuva kaikenikäisten leikki- ja toimintapuistosta kailumetsän ja puukujanteen itäpuolella sijaitsee Toimintaraitilta. Nekalatalo ja perinnepuutarha kotieläinpihoineen ja hedelmätarhoineen vanhan tilakeskuksen paikalla. Nekalataloon sijoittuvia toimintoja voisivat olla mm. harrastusvälineiden vuokraus, ympäris- tötietokeskuksen luontoluokka, veneiden vuokraus, talvisin käytössä oleva sauna sekä huolto- ja Ideakuvia kaikenikäisten leikki- ja toimintapuistosta sekä Toimintaraitista. WC-tilat. Puiston itäosassa sijaitsee täysimittai- nen myös talvikäytössä pidettävä pelikenttä sekä siihen liittyvä harjoittelukenttänä toimiva pallot- telunurmi. Viljelypalstat ja matonpesupaikka on sijoitettu Iidesraitin ja rantakäytävän väliin. Luon- toarvoiltaan merkittävä Iidesjärven rantavyöhyke säilytetään monimuotoisena vihreänä keitaana. Autoliikenne ja pysäköintialueet (91 ap) on kes- kitetty puiston keskivaiheille toimintojen lähei- Ideakuvia skeitti- ja parkouralueesta sekä luonnon tarkkailusta. syyteen Nekalantien varteen neliriviseen puuku- janteeseen. Saattoliikenteen pysähtymispaikka on tapahtumatorin ja Iidestalon kohdalla. Paikoi- tusaluetta on mahdollista suurentaa tarpeen mukaan (20 ap).

Ideakuva seikkailumetsästä. LIITE 2 Osayleiskaava-alueen tiukasti suojeltavat lajit

1 2 LIITE 3 3 TAMPERE 1 (3) 4 Konsernihallinto MUISTIO 5 Kaupunkiympäristön kehittäminen 6 7 8 9 10 VIRANOMAISNEUVOTTELU 11 IIDESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS 12 13 14 Aika 13.11.2013 klo 9.00 15 16 Paikka Frenckell, kokoushuone Rotvalli 17 18 Osanottajat Soili Ingelin Pirkanmaan ELY - keskus 19 Timo Koski Tampereen kaupunki / yleisten alueiden suunnittelu 20 Katri Laihosalo Tampereen kaupunki / ympäristönsuojelu 21 Lasse Kosonen Tampereen kaupunki / ympäristönsuojelu 22 Iina Ojala Tampereen kaupunki / sivistyksen ja elämänlaadun edistämi- 23 nen Pia Hastio Tampereen kaupunki / yleiskaavoitus 24 Lotta Kauppila Tampereen kaupunki / yleiskaavoitus 25 Pirjo Palokangas Tampereen kaupunki / yleiskaavoitus 26 27 28 1. Kokouksen avaus, puheenjohtajan ja sihteerin valinta 29 30 Pia Hastio avasi kokouksen. Puheenjohtajaksi valittiin Pia Hastio ja kokouksen sihteeriksi 31 Pirjo Palokangas. 32 33 Todettiin osallistujatahot: Pirkanmaan Ely-keskus Soili Ingelin, Tampereen kaupungin yleis- 34 ten alueiden suunnittelusta Timo Koski, ympäristönsuojelusta Katri Laihosalo ja Lasse Ko- 35 sonen sekä sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen prosessista Iina Ojala. Kutsutuista Pirkanmaan maakuntamuseo, Liikennevirasto ja Pirkanmaan liitto olivat ilmoittaneet sähkö- 36 postilla tahoiltaan kaavaehdotuksen hyväksymisen esitetyllä tavalla. 37 38 39 2. Neuvottelun tarkoitus 40 Kyseessä on MRL 66 § ja MRA 18 § mukainen Iidesjärven osayleiskaavaehdotusta koske- 41 va viranomaisneuvottelu. Neuvotteluun on kutsuttu ne viranomaiset, joiden toimialaan asia 42 liittyy. Kutsu kokoukseen on lähetetty 23.10.2013 eli kaksi viikkoa ennen kokousta toteutuu. 43 Kutsun mukana lähetettiin tarkistettu osayleiskaavaehdotus määräyksineen, kaavaselostus, 44 alkuperäiset ehdotuksesta saadut muistutukset ja lausunnot sekä niihin laaditut vastineet. 45 Viranomaistahoille lähetetään kokouksesta laadittu muistio tarkistettavaksi jonka jälkeen 46 muistio liitetään kaava-asiakirjoihin. 47 48 49 3. Kaavapalaute ja kaavaehdotukseen tehtyjen tarkistusten esittely 50 51 Lotta Kauppila esitteli osayleiskaavaehdotuksesta saadun palautteen, laaditut lisäselvityk- 52 set ja osayleiskaavaehdotukseen tehdyt muutokset. 53 54 Ehdotuksesta jätettiin viisi lausuntoa ja 11 muistutusta. Lausunnoista viranomaisten lausuntoja oli neljä ja kaupungin yksiköiden lausuntoja yksi. Muistutuksista neljä oli yhdistysten ja 55 seitsemän yksityishenkilöiden jättämiä. 56 57 58 Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi [email protected] 59 PL 487 Aleksis Kiven www.tampere.fi 60 33101 TAMPERE katu 14–16 C 03 565 611 03 5656 6441 Y-tunnus 0211675-2 TAMPERE 2 (3) Konsernihallinto MUISTIO Kaupunkiympäristön kehittäminen

Lausuntojen perusteella kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen on pidetty työpalavereja ELY – keskuksen kanssa ja laadittu ”Kaatopaikan kunnostuksen vaikutukset viitasammakkoon” – raportti.

”Kaatopaikan kunnostuksen vaikutukset viitasammakkoon” – raportissa todetaan, että kunnostuksen tavoitteet saavutetaan pintapeittoa vahvistamalla, rannan luiskaa loiventamalla ja suotovesien määrää vähentämällä. Raportissa vertailtiin 5 erilaista kunnostusvaihtoehtoa viitasammakkoon kohdistuvien vaikutusten osalta. Kun huomioidaan elinympäristön työnai- kainen heikentyminen, pitkäaikaiset vaikutukset viitasammakkoon ja muut tekijät, raportissa parhaana vaihtoehtona pidetään vaihtoehtoa VE2, joka tarkoittaa stabilointia ja massastabi- loinnin piikkausta ja osittaista alueen ennallistamista. Haitalliset vaikutukset paikallisesti viitasammakkoon ovat kuitenkin vähäisimpiä vaihtoehdossa VE0+, jossa kaatopaikkaa ei eris- tettäisi Iidesjärvestä. Työpalaverissa 19.6.2013 on katsottu tämän vaihtoehdon olevan paras.

Osayleiskaavaehdotukseen nähtävillä olon jälkeen tehdyt tarkistukset:

Kaatopaikan kunnostuksen yleissuunnitelmaa on päivitetty vaikutusten arvioinnilla viitasammakkoon. Kunnostuksen tavoitteet ja reunaehdot on merkitty kaavaan. Osayleiskaa- vassa ei ole määritelty kunnostuksen tapaa.

AK – korttelin määräykseen on lisätty melua ja tärinää koskevat ohjearvot sekä maaperän pilaantuneisuuden selvitystarve. Luonnonsuojelualueen määräystä on tarkennettu lausuntojen mukaan. Kulttuurihistoriallisten kohteiden määräystä on täsmennetty.

Suojelualueen ja kunnostettavan kaatopaikka-alueen rajaa on siirretty niin, että viitasammakoiden elinalueeseen kuuluvat allikot kuuluvat luonnonsuojelualueeseen. Luonnonsuoje- lualueelle on merkitty kaatopaikka-alueen levinneisyyden rajaus saa - merkinnällä. VU - alueen rajausta on siirretty niin, että se ei rajaudu suoraan luonnonsuojelualueeseen. VLM - rajausta on Iidesjärven pohjoisrannalla hieman levennetty niin, että se sisältää matonpesupaikan ja mahdollistaa virkistysrakentamisen rannalla. Ahdeyökkösen rajaus on kaavakartalla muutettu rajauspäätöksen mukaiseksi.

Huringin pellon ja Nekalantien pohjoispuolen uusi kevyenliikenteen reitin varaus on muutettu polkuvaraukseksi. Rantaraitin kohdalla kevyen liikenteen reitti on siirretty olemassa olevalle reitille ja rannan puolelle on osoitettu polkuyhteys.

Kaavaselostukseen on tehty liitekartta, josta selviää suojelualueen perusteena olevien direktiivilajien elinympäristöt.

4. Viranomaistahojen puheenvuorot

Pirkanmaan ELY – keskus Soili Ingelin totesi, että ELY – keskus on tyytyväinen kaavaehdotukseen, jossa alueen vir- kistyskäyttö ja luonnon arvot, valtakunnallinen lintuvesien suojeluohjelma sekä kaatopaikan kunnostus on sovitettu hyvin yhteen. Lisäksi maakunnalliset tavoitteet on suojelu- ja virkis- tysaluerajauksin tavoitettu. Iidesjärven kuuluessa isoon valuma-alueeseen tulee hulevesial- taiden sijoittamiseen kiinnittää huomiota jatkosuunnittelussa.

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi [email protected] PL 487 Aleksis Kiven www.tampere.fi 33101 TAMPERE katu 14–16 C 03 565 611 03 5656 6441 Y-tunnus 0211675-2 TAMPERE 3 (3) Konsernihallinto MUISTIO Kaupunkiympäristön kehittäminen

Tampereen kaupunki / yleisten alueiden suunnittelu Timo Koski piti hyvänä, että Iidesjärven osayleiskaava valmistuu ja siten aluetta koskevat avoimet kysymykset ratkeavat. Hoito- ja käyttösuunnitelma on tekeillä VLM-7 alueille, pää- tavoitteena virkistyksen ja suojeluasioiden yhteensovittaminen. Suunnitelmassa otetaan kantaa hulevesien selkeytysaltaiden ja käsittelypaikkojen sijaintiin osayleiskaava-alueella. Hevoshaan alueesta on tehty hoitosuunnitelma ProAgrialla.

Tampereen kaupunki / ympäristönsuojelu Katri Laihosalo kertoi ympäristönsuojelun olevan tyytyväinen kaavaehdotuksen ratkaisuun, jossa luontoarvot on huomioitu hyvin. Luonnonsuojelualueen perustamisen valmistelu on aloitettu yhteistyössä viherpuolen kanssa. Luonnonsuojelualueen rajaus ei tule noudatta- maan täysin osayleiskaavaehdotuksen rajausta. Jatkosuunnittelussa hulevesien käsittely tulisi pyrkiä toteuttamaan kaava-alueen ulkopuolella. Kaava-alueella Palvaanniemi on hulevesien käsittelyyn paras paikka muinaismuistokohde huomioiden. Meluntorjunta tulee huomioida jatkosuunnittelussa.

Tampereen kaupunki / hyvinvointipalvelut Iina Ojala totesi kaavaehdotuksesta, että perhepuiston alue on palvelupuolta koskettava ja kiinnostava asia, ja että sivistys- ja elämänlaatupalvelut haluaa olla mukana jatkotyössä perhepuiston osalta.

Pirkanmaan maakuntamuseon sähköposti 11.11.2013 ”Maakuntamuseo katsoo, että kaavaehdotus on kulttuuriympäristön osalta hyväksyttävissä.” Miinu Mäkelä, tutkija, Pirkanmaan maakuntamuseo, Kulttuuriympäristöyksikkö

Liikenneviraston sähköposti 7.11.2013 ”Kerrostalovaltaisen asuntoalueen (AK-13) kaavamääräykseen on lisätty melun ja tärinän ohjearvot, kuten Liikennevirasto on ehdotuksesta antamassaan lausunnossaan edellyttä- nyt. Liikennevirastolla ei ole huomautettavaa 21.10.2013 päivätystä kaavaehdotuksesta.” Veli-Matti Hirvonen, aluepäällikkö, Kunnossapito Länsi-Suomi

Pirkanmaan liiton sähköposti 12.11.2013 ”Ehdotusvaiheessa Pirkanmaan liitolla ei ollut kaavasta lausuttavaa, vain toteamus että kaava noudattaa maakuntakaavan suunnitteluperiaatteita.” Hanna Djupsjöbacka, maakunta-arkkitehti, Pirkanmaan liitto

5. Jatkotoimenpiteet ja kokouksen päättäminen

Muistio lähetetään kommentoitavaksi kaikille kokoukseen osallistujille ja liitetään kaava- asiakirjoihin. Osayleiskaavaehdotus voidaan sellaisenaan viedä hyväksymiskäsittelyihin.

Asemakaavatyön saamista pikaisesti asemakaavoitusohjelmaan pidettiin tärkeänä.

Pia Hastio kiitti osallistujia ja päätti kokouksen klo 9.42.

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi [email protected] PL 487 Aleksis Kiven www.tampere.fi 33101 TAMPERE katu 14–16 C 03 565 611 03 5656 6441 Y-tunnus 0211675-2