4.2 Pyynikki-Viikinsaari

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 Liite 11 / Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos

1 Keskusta 1.1 Koskimaisema 1.2 Rantareitti 1.3 Keskusta-akselit 1.4 Ratina 5.2 1.5 Muutosalue Eteläpuisto-Viinikanlahti

2 Viinikka-Iidesjärvi

5 5.1 2.1 Iidesjärvi-Viinikanoja 2.2 Viinikka-Nekala 6 6.3 6.2 2.3 Nekalan siirtolapuutarha

3 Hatanpää-Härmälä 6.1 3.1 Hatanpää 1.2 3.2 Huvilaranta 3.3 Härmälänranta 1.1 4.3 1 4 Pyynikki-Pispala 4.1 Pyynikinrinne 1.3 4.1 4.2 Pyynikki-Viikinsaari 1.4 4.3 Pispala 4 4.2 1.5 5 Näsijärvi-Lentävänniemi 2.1 2.2 2 5.1 Siilinkari ja Näsijärven selkä 3.1 5.2 Reuharinsaaret ja Lentävänniemenranta 3 3.3 2.3 6 Lappi-Kauppi-Niihama

3.2 6.1 Lappi-Käpylä 6.2 Rauhaniemi-Kaupin kansanpuisto 6.3 Kauppi-Niihama

Luonnos päivittyy hoito-ja käyttösuunnitelman kokoamisen yhteydessä 2021 Liite 11 / Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos

Luonnos päivittyy hoito-ja käyttösuunnitelman kokoamisen yhteydessä 2021 1 Keskusta...... 4 Liite 11 / Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 1.1 Koskimaisema...... 6 1.2 Rantareitti...... 11 1.3 Keskusta-akselit....... 14 Luonnos päivittyy hoito-ja käyttösuunnitelman kokoamisen yhteydessä 2021 1.4. Ratina ....... 21 1.5. Muutosalue: Eteläpuisto-Viinikanlahti...... 26 2 Viinikka-Iidesjärvi...... 30 2.1 Iidesjärvi-Viinikanoja...... 32 2.2 Viinikka-Nekala...... 37 2.3 Nekalan siirtolapuutarha...... 42 3 Hatanpää-Härmälä...... 45 3.1. Hatanpää...... 47 3.2 Huvilaranta...... 52 3.3. Härmälänranta...... 56 4 Pyynikki-Pispala...... 61 4.1. Pyynikinrinne...... 65 4.2 Pyynikki-Viikinsaari...... 69 4.3. Pispala...... 77 5 Näsijärvi-Lentävänniemi...... 82 5.1. Siilinkari ja Näsijärven selkä...... 84 5.2. Reuharinsaaret ja Lentävänniemen ranta...... 87 6 Lappi-Kauppi-Niihama...... 92 6.1 Lappi-Käpylä...... 94 6.2 Rauhaniemi-Kaupin kansanpuisto ...... 96 6.3 Kauppi-Niihama...... 101 Hakemusvaiheessa tunnistettuja kehittämistarpeita...... 109 1 Keskusta kulttuuriympäristö siltoineen ja puistoi- Kaavallinen tilanne Viinikanlahden asemakaavoitus on me- neen maiseman solmukohtaan muo- neillään ja etenee kansainvälisen ideakil- Osa-alueen erityiset arvot on turvattu dostunut Tampereen tarinan ydin pailun pohjalta. Katso kappale: Kaupun- kaavoituksella sekä rakennussuojelu- ja ginhallituksen antamat määräykset. • Tampereen arkkitehtoninen identi- kirkkolailla. Suurin osa keskustan osa- teetti; teollisen ympäristön säilyneet alueen teollisesta ja keskustan muusta Pirkanmaan maakuntakaava 2040 1.2 arkkitehtoniset ja teolliseen historiaan rakennetusta kulttuuriperinnöstä on Tampereen keskusta-alue on maakun- liittyvät piirteet kuten Tammerkoski suojeltu asemakaavalla. Näitä ovat mm. takaavassa keskustatoimintojen aluetta, teollisine ympäristöineen ja Hämeen- Frenckellin, Finlaysonin ja Tampellan teh- jossa on kehittämisperiaatemerkintöinä katu daskiinteistöt. Suojelutavoitteet sisältäviä kaupunkiseudun keskusakselin ja Pyhä- • asemakaavoituksen historia, keskeiset asemakaavamuutoksia on lisäksi vireillä. järven ympäristön kehittämisvyöhykkeet. julkiset kaupunkitilat kuten Hämeenka- Keskustan osa-alueella sijaitsee neljä 1.1 KUVA LAURA VANZO. VISIT TAMPERE. tu ja Keskustori kirkkolailla suojeltua kirkkoa: Tampe- • Tammerkosken ja Hämeenkadun reen vanha kirkko, Finlaysonin kirkko, Aleksanterin kirkko ja Tuomiokirkko. Ra- 1.3 leikkauskohdan tietämillä oleva suomalaisen kaupunkiarkkitehtuurin eri kennussuojelulailla suojeltuja kohteita 1.4 aikakaudet ovat kerrostuneet moni- ovat Finlaysonin tehdas ja Grand Hotel muotoiseksi ja moniarvoiseksi raken- Tammer. Osa Kirjastopuistoa ja Pyyni- netuksi kulttuuriympäristöksi mm. kin kirkkopuisto on rauhoitettu kiinteän Kaupunkielämän keskeiset tilat, kuten muinaisjäännöksen alueiksi. Lisäksi Alek- Keskustorin ja Vanhankirkon ympäristö sandra Siltasen puistossa sijaitsee kiinteä 1.5 muinaisjäännös. Keskustorilta on myös • Hämeenkadun merkittävä historialli- löydetty tarkemmin tutkimaton laaja ar- nen itä-länsisuuntaisen maaliikenneyh- keologinen kohde. Keskustan osa-alue koostuu viidestä kohdealueesta: teys ja sen muodostama urbaani kau- Alueella on tapahtumassa maankäytön 1.1 Koskimaisema, 1.2 Rantareitti, 1.3 Keskusta-ak- punkitila selit, 1.4 Ratina, 1.5 Eteläpuiston ja Viinikanlahden muutoksia. Eteläpuisto ja Viinikanlahti muutosalue • Kaupunkisuunnittelun historia, histo- on osoitettu kansallisen kaupunkipuiston riallisesti kerroksellisen, mittakaaval- muutosalueena. Eteläpuisto on osoitettu Keskusta on keskeinen teollisuushisto- taan yhtenäisen kaupunkitila keskustan strategisessa osayleiskaavassa rian ja kaupunkihistorian alue sekä kan- • Historiallisten puistot keskustatoimintojen ja virkistyksen se- sallisen kaupunkipuiston ydin, josta se koittuneeksi alueeksi. Eteläpuiston ase- • Rantojen julkisuus ja läpikuljettavuus laajentuu kansallisen kaupunkipuiston makaava ei ole aktiivisessa vaiheessa. muihin osiin. • Viher- ja sinirakenne Kaupunginhallitus on 25.11.2019 (§ 499) • Kaupunkiluontoarvot päättäessään asemakaavoitusohjelmasta Keskustan osa-alueen erityisiä arvoja vuosille 2020-2024 linjannut Eteläpuiston ovat mm: • Virkistyskäyttö osalta, että alueen asemakaavoitusta ei Kuvassa näkyvä yli kilometrin pituinen Hämeenpuis- • Tammerkosken alueen ja sen teollisen • Kävelyn- ja pyöräilyn reitit to johtaa Tampereen kaupungin kannaksen halki edistetä ohjelman vuosina 2020-2024. Näsijärveltä Pyhäjärvelle.

4 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos Maakuntakaavassa on osoitettu valta- reen maisemallisiin erityispiirteisiin. Ve- ja virkistyksen sekoittuneeksi alueeksi. alueet kuten Koskipuisto, Näsinpuisto, kunnallisesti merkittävien rakennettujen sialueiden muuttuvan käytön yhteydessä Ratinan suvanto on kaupunkiympäristön Pyynikinkirkkopuisto, Vanhan kirjaston kulttuuriympäristöjen lisäksi maakunnal- on arvioitava vedenalaiseen kulttuuripe- kehittämisvyöhykettä, kaavamääräyksen puisto, on asemakaavassa osoitettu puis- lisesti merkittävät rakennetut kulttuu- rintöön liittyvien selvitysten tarpeellisuus mukaan aluetta tulee kehittää viihtyisänä toalueina. Kansallisen kaupunkipuiston riympäristöt. Valtakunnallisesti merkit- yhteistyössä museoviranomaisen kanssa. ja laadukkaana julkisena ulkotilana. Kan- rajauksessa muutosalueena osoitetuilla täviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä Osayleiskaavassa on osoitettu valtakun- sallisen kaupunkipuiston muutosalue on Eteläpuiston ja Viinikanlahden alueilla ovat Tammerkosken teollisuusmaisema, nallisesti merkittävät rakennetut kulttuu- Eteläpuiston alueella osoitettu keskusta- on vireillä asemakaavat ks. Keskeiset vi- Hämeenkatu, Hämeensilta ja Keskusto- riympäristöt ja määräys edellyttää alueel- toimintojen ja virkistyksen sekoittuneena reillä olevat asemakaavat Tampereen ri, Hämeenpuisto, Ratinan stadion sekä la tapahtuvan kehittämisen sovittamista alueena ja Viinikanlahden puhdistamon kansallisen kaupunkipuiston alueella. Tampereen tuomiokirkko. Maakunnal- arvokkaan kulttuuriympäristön vaatimuk- alue selvitysalueena. Eteläpuistoon on li- Eteläpuiston asemakaavoitus ei ole ak- lisesti merkittäviä rakennettuja kulttuu- siin. Lisäksi kaavassa on osoitettu mui- säksi osoitettu viher- ja virkistysverkoston tiivisessa vaiheessa vaan asemakaavan riympäristöjä edustaa Juhannuskylä, josta naismuistolailla rauhoitetut kiinteät mui- tai liikunta-alueen kehittämisen kohde tai laatiminen ajoittuu Viinikanlahden ase- osa kuuluu kansallisen kaupunkipuiston naisjäännökset. tarve-merkintä. makaavasuunnittelun jälkeen. rajaukseen (Juhannuskylänkadun, Erk- Hämeenpuisto ja Tammerkoski on esitet- kilänaukeen ja Puuvillatehtaankadun Tammerkoski on osoitettu osayleiskaa- ty keskustan strategisessa osayleiskaa- muodostama katutila, Tuomikirkko ja vassa omalla merkinnällään, kaavamää- vassa kehitettäväksi viher- ja virkistysvyö- Tuomiokirkonpuisto). Näsijärven rantaan räyksen mukaan koski ja sen ympäristös- hykkeeksi. Merkintä edellyttää viher- ja on osoitettu ulkoilureitti, joka jatkuu Nais- sä oleva rakentaminen ja maisema sekä virkistyspalveluiden laadun ja jatkuvuu- tenlahden voimalaitoksen kohdalta vihe- arkeologiset kohteet muodostavat kan- den kehittämistä kaupungin viihtyisyys- ja sallisesti merkittävän kulttuuriympäris- ryhteytenä Kauppiin. Pyhäjärven rantaan vetovoimatekijänä. Tavoitteena on lisäksi tökokonaisuuden ja ovat kaupungin kes- KUVA LAURA VANZO. VISIT TAMPERE. on osoitettu ulkoilureitti (Ratinan ranta) hyvät järvien rannoilla kulkevat yhteydet keinen identiteettitekijä. Rakentamisen sekä viheryhteys (Eteläpuiston ja Viinikan sekä Pyynikin, Kaupin ja Iidesjärven saa- ja muiden toimenpiteiden on tuettava puhdistamon alue). vutettavuuden kehittäminen. Näsijärven arvokkaan kulttuuriympäristön säilymistä Keskustan strateginen osayleiskaava ja Pyhäjärven rantojen kehittämisvyöhy- ja kehittämistä. Keskustan strategisessa yleiskaavassa on ke-merkintä ohjaa rantojen virkistyspal- Asemakaavoitus annettu yleismääräys kulttuuriympäristö- veluiden ja -toimintojen kehittämiseen jä koskien. Määräyksen mukaisesti valta- sekä erityisesti rannan suuntaisten reit- Osa-alueen keskeiset kulttuurihistorial- kunnallisesti arvokkaiden rakennettujen tien kehittämiseen. lisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupun- kulttuuriympäristöjen ja muinaisjäännös- kikuvallisesti arvokkaat rakennukset tai Hämeenpuisto, Näsinpuisto ja Tuomio- ten lisäksi tarkemmassa suunnittelussa alueet on suojeltu asemakaavamerkin- kirkkopuisto sekä Tammerkosken rannan on otettava huomioon maakunnallisesti nöin. Keskeisiä asemakaavalla suojel- keskeiset puistoalueet, Ratinan ranta, ja paikallisesti arvokkaat rakennetut kult- tuja rakennuksia ovat mm. Frenckell, Eteläpuiston ranta ja Näsijärven ranta on tuuriympäristöt ja arkeologiset kulttuu- Finlayson, Tampellan tehdaskiinteistöt, pääosin osoitettu osayleiskaavassa viher- riperintökohteet. Erityistä huomiota on Finlaysonin palatsi, Klingendahl. Keskei- Kesäinen kuva Hämeensillalta kohti Ratinaa. tai virkistysalueina. Ratinan stadionin ym- Edustalla Verkatehtaanpuistoa, taustallaan vanha kiinnitettävä teollisen Tampereen kult- set historiallisesti, puutarhataiteellisesti päristö on osoitettu keskustatoimintojen värjäämö eli Verkaranta sekä oikealla Tammerkos- tuuriympäristön säilymiseen ja Tampe- ja virkistyksellisesti merkittävät puisto- ken alavoimala.

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 5 1.1 Koskimaisema

Koskimaiseman kohdealue on Tammer- lisia puistoja ovat mm. Vanhankirjaston- kosken alueen ja sen teollisen kulttuu- puisto, Työnpuisto ja Koskipuisto. Alueel- riympäristön siltoineen ja puistoineen la on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita muodostaman kaupunkimaiseman koh- siltoja, kuten Satakunnansilta. Koskimai- de. Alue sijaitsee ympäristöministeriön sema puistonauhoineen on osa avoimen vuonna 1995 nimeämän kansallismaise- maiseman tilasarjaa, joka kulkee järveltä man alueella. Tammerkosken kansallis- järvelle koskenrantoja myötäillen ja mai- maisemaa ei ole virallisesti rajattu, mutta sematilallisesti laajuudeltaan kiinnosta- sen ydinaluetta voidaan katsoa olevan vasti vaihdellen. Tammerkosken teollinen ympäristö, joka on myös Museoviraston määrittelemä Puistonauha sekä jalankulun ja pyö- valtakunnallisesti arvokas rakennettu räilyn reitit mahdollistavat kulkemisen ympäristö. Koskimaiseman teollisen ym- järveltä järvelle. Alueen muita keskeisiä päristön lisäksi alueeseen kuuluu rannan arvokohteita vanhojen teollisuusraken- puistonauha historiallisine puistoineen. nusten ja voimalaitosten lisäksi ovat mm. Keskuspaloasema, vanha kauppaoppi- 1.1 Näsijärvi laski aiemmin pohjoiseen, mut- laitos ja Tampereen tuomiokirkko, joka ta muutti kulkunsa maankohoamisen on 1900-luvun alun kansallisromantiikan seurauksena kohti Pyhäjärveä noin 7500 arkkitehtuurin ja maalaustaiteen päämo- vuotta sitten. Veden alainen kalliokynnys numentteja Suomessa. Tuomiokirkolta vakiinnutti Tammerkosken. 1800-luvul- avautuu näkymä Tammerkosken kansal- la kosken rannalle perustettiin paperi-, lismaisemaan. Tampereen tuomiokirkko tekstiili- ja konepajateollisuutta, josta on on valtakunnallisesti arvokas kulttuu- jäljellä lukuisia punatiilisiä tehdasraken- riympäristö. nuksia ja vesivoimalaitoksia. Tammerkos- ki 1800-luvun teollisuusrakennuksineen, Tammerkosken koskimaisemat kaikille siltoineen ja puistoineen on kasallismai- avaavia uusia reittejä, raitteja, siltoja ja semaksi arvotettuja suomalaisen kau- silta-aukkoja on rakennettu viime vuosi- kulttuuriympäristön ja Tammerkosken toriallisesti arvokkaat piirteet korostuvat punkimaiseman helmiä. Kohdealueen kymmeninä runsaasti. Alueen käyttötar- kansallismaiseman arvokkaita piirteitä kontrastina uudis- ja täydennysrakenta- teollisuusrakennukset, sillat ja historialli- koituksen muutoksissa on varmistettu korostetaan osana kaupunkikehittämistä miselle. Aluetta rantoineen kehitetään set puistot muodostavat osan Tammer- koskimiljöön ja rakennusten ulkoasun säi- esimerkiksi julkisia kaupunkitiloja, opas- edelleen entistäkin elävämmäksi kulttuu- kosken kansallismaisemasta. Teollisen lyminen. Tammerkosken uoman lohko- tusta, reittejä ja kaupunkivalaistusta sekä riympäristöksi. kulttuuriympäristön rakennuksia koh- tuilla kivillä muotoilluissa ja reunustetuis- tapahtumia kehittämällä. Tampereen teessa ovat mm. Tampellan teollisuus- sa muureissa ja rakennusten julkisivuissa keskustassa kaupunkiympäristön vanhat rakennukset, Finlaysonin tehdasalue ja on nykyisin niiden kulttuurihistoriallista ja historialliset osat ja niiden kulttuurihis- Frenckellin tehdasrakennukset. Historial- arvoa korostava valaistus. Keskustan

6 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos Kohdealueen perustiedot Erityisiä arvoja (Maankäyttö- ja rakennuslaki § 68)

Pinta-ala / vesipinta-ala Tampereen tarina Luonnon monimuotoisuus 27, 8 hehtaaria / 6,9 hehtaaria • Tammerkoski • Arvokas kasvialue • Teollisuus • Kaupunkiluontopolku Maanomistus • Järvet, rannat • Lepakkoalue kaupunki, muu julkishallinto, uskonnollinen yhteisö/ • Puistot, viheralueet säätiö/puolue/yhdistys, yksityinen Sini- ja viherverkosto Kulttuurihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö • Maisemarakenne Keskeisten erityisarvojen turvaaminen • Kansallismaiseman osa • Kulttuurihistoria Lait, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet • Historiallisesti monikerroksinen kaupunkirakenne • Merkittävä aukio Laki rakennusperinnön suojelemisesta 498/2010, Kirk- • Teollisuusrakennukset • Merkittävä puistokatu kolaki 1054/1993, Muinaismuistolaki 295/1963, Valta- • Rakennustaide • Puistonauha kunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö • Asemaakaavoituksen historia • Virkistyskäyttö • Torit ja aukiot • Jalankulun ja pyöräilyn reitit Yleiskaava • Arkeologiset kohteet Alueella on voimassa oleva Keskustan strateginen osayleiskaava. Asemakaava KUVA LAURA VANZO. VISIT TAMPERE. Alueella on voimassa olevat asemakaavat. Määräys Ei tarvetta

Tammerkosken teollisuusmaisema on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja Tammerkosken kansallismaisemaa. Viistokuvassa edustalla keskikosken voimalaitos ja taustalla Finlaysonin ja Tampellan tehdasalueet.

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 7 Kulttuurihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö

Keskeisiä kohteita 1. Purjehdusseuran paviljonki 12. Grand Hotel Tammer 1 2. Vanhat vesikanavat 13. Satakunnansilta 3. Palatsinsilta 14. Tammerkoski 1 (mj-tunnus 4. Tampellan masuuni (mj-tunnus 1000023785) 1000002011) 15. Koskitalo / Sähkölaitos 2 2 4 5. Tampellan teollisuusrakennukset 16. Keskiputouksen voimalaitos / Valssi- 6. Finlaysonin tehdasalue padonraitti 1 / Valssipadonraitti 3 3 7. Tammerkoski 3 (mj-tunnus 17. Patosilta/Valssipadonraitti 5 10 1000023778) 18. Frenckellin tehdasrakennukset

9 8. Keskuspaloasema 19. Frenckellin paperitehdas (kolme 9. Juhannuskylänkatu, Erkkilänaukee, rajausta), Mj-tunnus 1000018817 6 7 Pellavatehtaankatu yhteytenä koh- 20. Ravintola Koskipuisto 8 dealueen sisällä 12 11 21. Vanha kirjastotalo 13 15 14 10. Tuomiokirkko/Johanneksen kirkko 22. Tampereen teatteri 19 18 16 11. Vanha kauppaoppilaitos/Steiner 17 koulu

19 21 KUVA LAURA VANZO. VISIT TAMPERE. KUVA LAURA VANZO. VISIT TAMPERE. 20 22

Tammerkosken kansallismaisema Suojeltu rakennus Laki rakennusperinnön (Ympäristöministeriön kansallismaisematyö- suojelemisesta (498/2010) ryhmä 1992) Suojeltu rakennus Kirkkolaki (1054/1993) Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Kiinteä muinaisjäännös, alue (Museovirasto) (RKY 2009, Pirkanmaan maakuntakaava 2040, Kiinteä muinaisjäännös, kohde Kantakaupungin yleiskaava 2040, Keskustan (Museovirasto) strateginen osayleiskaava) Muu kulttuuriperintökohde, kohde Maakunnallisesti merkittävä rakennettu (Museovirasto) kulttuuriympäristö Rakennus- ja rakennekohtainen suojelu (Pirkanmaan maakuntakaava 2040) (Tampereen kaupungin asemakaavat) Kuvassa näkyvä Juhannuskylässä sijaitseva Tuo- Kuvassa Tammerkosken pohjoispään ylittävä Maakunnallisesti merkittävä rakennettu Kaupunkikuvallinen/alueellinen suojelu miokirkko valmistui vuonna 1907. Lauri Sonckin Palatsinsilta Aleksandra Siltasen puiston ja Wilhelm suunnittelemaa jugend-tyylistä kirkkoa ympäröi von Nottbeckin puiston välillä. Kulkuyhteys jatkuu kulttuuriympäristö, kohde (Tampereen kaupungin asemakaavat) (Pirkanmaan maakuntakaava 2040) Tuomiokirkonpuisto. Näsijärven rannan myötäisesti kohti Naistenlahden Vesialue satamaa.

8 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos Luontoarvot, luonnon monimuotoisuus

Keskeisiä kohteita 1. Tammerkoski (arvokas kasvialue) 2. Keskustan luontopolku

Asema- tai yleiskaavoitettu viheralue/suojelualue Arvokas kasvialue (Tampereen arvokkaat luontokohteet 2003) Luontopolku Vesialue

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 9 Viher- ja siniverkosto

Keskeisiä kohteita KUVA LAURA VANZO. VISIT TAMPERE. 1 2 1. Nyrkkäkallionpuisto 2. Telakanpuisto 3 3. Otto Gustafssonin puisto 4. Aleksandra Siltasen puisto 5. Tampellanpuisto 4 6. Työnpuisto 7. Konsulinsaari 8. Tuomiokirkonpuisto

5 9. Koskipuisto 10. Vanhankirjastonpuisto 8 13 6 11. Kirjastonpuisto

7 12. Vanhankirkonpuisto 13. Tammerkoski

14. Frenckellin aukio Työpuisto. Taustalla Grand Hotel Tammer.

KUVA LAURA VANZO. VISIT TAMPERE. 14 11 9

10 12

Asema- tai yleiskaavoitettu viheralue/ Merkittävä tori tai aukio suojelualue (Tampereen vihreä keskusta 2014) Kulttuurihistoriallisesti merkittävä viher-/ Merkittävä puistokatu (Tampereen vihreä suojelualue keskusta 2014) (Tampereen vihreä keskusta 2014 –selvitys, Tampereen kantakaupungin viher- ja virkistys- Vesialue verkostoselvitys 2014) Maisemarakenteellisesti merkittävä viher-/suojelualue (Tampereen vihreä keskusta 2014 –selvitys, Tampereen kantakaupungin viher- ja virkistys- verkostoselvitys 2014) Frenckellinaukion upeasti kukkivat kirsikkapuut ovat keväisin suosittu kuvauskohde.

10 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 1.2 Rantareitti

Rantareitin kohdealue muodostuu kes- tiin 1897 Lapinniemen puuvillatehdas ja kustasta itään kulkevasta Näsijärven etelärannan satama-alueelle rakennettiin rantareitistä, Naistenlahden sataman pistoraide jo vuonna 1876 ja itäranta on ja Näsijärveen kuuluvista vesialueista ja saanut rakennetun muotonsa 1930-luvul- puistoalueista sekä kävelyn ja pyöräilyn la puuvillatehtaalle rakennetun pistorai- reiteistä. Näsijärven rantareitti keskustas- teen edellyttämien täyttöjen myötä. ta itään, muodostaa avoimen maiseman Tammerkosken ja Näsijärven rantareit- tilasarjan, joka saa alkunsa Tammerkos- tien määrätietoisella kehittämisellä avau- kelta ja jatkuu Ranta-Tampellan asuina- tuu ennen pitkää Näsijärven rantaviivaa lueen rantoja myötäillen Naistenlahden pitkin kulkeva virkistysyhteys keskustasta satama-altaalle ja edelleen Lapinniemen ja kansallisen kaupunkipuiston ytimestä kylpylärakennusten ja Koukkuniemen/ aina Kauppi-Niihaman luonnontilaisille ja Rauhaniemen vanhainkoti- ja sairaa- metsäisille rannoille. Siltojen ali on avat- la-alueen editse Rauhaniemen kansan- tu kokonaan uusi reitti järven rannoilla 1.2 kylpylälle ja aina Kaupin urheilupuistolle kulkeville reiteille. Toiminnallinen vihe- asti. Rantareitin jatkuvuus ja edelleen ryhteystarve yli Tammerkosken suun Sär- kehittäminen on otettu huomioon alueen känniemen puolelle on otettu huomioon uusimmissa asemakaavamuutoksissa ja siltojen alueen suunnittelussa. Valtatien kehittämissuunnitelmissa. liikenteeltä vapautuneista silloista ulom- Naistenlahti on toiminut satama-alueena paa kehitetään parhaillaan purkamisen 1800-luvulta lähtien, ja lahti on edelleen sijaan uuteen käyttöön, puistoja maise- vilkas veneilysatama. Osa-alueeseen kuu- masillaksi virkistyskäyttöön. Myös muita luu sataman vesialue. Satama-alue nivou- rantareitin yhteyksiin ja toiminnallisuu- tuu osaksi Tampereen teollisuushistoriaa. teen liittyviä parannuksia on jo suunnit- Lahden etelärannalla on ollut saha- ja te- teilla. lakkatoimintaa. Pohjoisrannalle perustet-

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 11 Kohdealueen perustiedot Erityisiä arvoja (Maankäyttö- ja rakennuslaki § 68)

Pinta-ala / vesipinta-ala Tampereen tarina Sini- ja viherverkosto 56,5 hehtaaria / 48,0 hehtaaria • Järvet, rannat • Avoin maisematila • Rantapuistot • Ulappamaisemat Maanomistus • Jalankulun ja pyöräilyn reitit kaupunki Kulttuurihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö • Virkistyskäyttö • Vesiliikenteen historia • Vapaa-ajan veneily Keskeisten erityisarvojen turvaaminen • Jalankulun ja pyöräilyn reitit Luonnon monimuotoisuus Lait, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Vesilaki 587/2011, Muinaismuistolaki 295/1963 - Yleiskaava Alueella on voimassa oleva Keskustan strateginen osayleiskaava. Asemakaava Alueella on voimassa olevat asemakaavat. KUVA LAURA VANZO. VISIT TAMPERE. Määräys Ei tarvetta

KUVA LAURA VANZO. VISIT TAMPERE.

Naistenlahden satama nivoutuu osaksi Tampereen teollisuushistoriaa. Lahden etelärannalla on ollut saha- ja telakkatoimintaa ja pohjoisrannalle perustettiin 1897 Lapinniemen puuvillatehdas. Nykyisin Rantareitin kohdealueeseen kuuluvat Lapinraunionpuisto ja Koukkuniemenpuisto sijoittuvat rantavyöhykkeelle. Oikealla Naistenlahden satama on vilkas pienvenesatama. satama.

12 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos Kulttuurihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö Viher- ja siniverkosto

1 8

5 3

1 4

Muu kulttuuriperintökohde, kohde Keskeisiä kohteita Asema- tai yleiskaavoitettu viheralue Keskeisiä kohteita (Museovirasto) Vesialue 1. Mustalahti 4 (mj-tunnus 1000022137) Maisemarakenteellisesti merkittävä 1. Koukkuniemenpuisto viheralue (Tampereen vihreä keskusta 2014 –selvitys, 2. Lapinraunionpuisto Tampereen kantakaupungin viher- ja virkistys- 3. Massunlastenpuisto verkostoselvitys 2014) 4. Soukkapuisto Vesialue 5. Kiiskisaarenpuisto 6. Puistosilta 7. Naistenlahden satama 8. Näsijärvi

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 13 1.3 Keskusta-akselit

Hämeenkatu, Hämeenpuisto ja Keskus- Tampereen Hämeenpuisto on 1830-lu- Puiston viereinen Tallipihan alue liittyy kutomo Plevna sekä 1899 Satakunnan- tori ovat kaupungin keskeisimpiä julki- vun kaupunkisuunnitteluun liittyvä pisin Finlaysonin tehtaiden historiaan. Piha oli kadun varrelle rakennettu nelikerroksi- sia tiloja, jotka perustuvat varhaiseen, yhtenäinen esplanadityyppinen puisto- osa tehtaanpatruuna Wilhelm von Not- nen karstaamo- ja kehräämörakennus 1700-luvulla laadittuun asemakaavaan käytävä Pohjoismaissa. Hämeenpuiston tbeckin taloutta 1800-luvulla. Osa raken- Siperia. Alueen rakennuskantaan kuuluu ja ovat säilyttäneet asemansa kaupun- akseli päätteineen ja Pyynikin kirkkopuis- nuksista on patruuna Nottbeckin ajalta, myös 1860-luvulla rakennettu kelloportti- gin elämän ja toimintojen päänäyttämö- to muodostavat tärkeän osan keskustan osa vuosisadan vaihteesta. Rakennukset rakennus, punatiilinen, uusgoottilaiseen nä. Hämeenkatu kuuluu kohdealuee- viherverkon runkoa. Pyynikin kirkkopuis- ja pihapiiri peruskorjattiin 1990-luvulla henkeen rakennettu konttorirakennus ja seen Hämeensillan läntisen puoleiselta to koostuu vanhasta muinaismuistolain matkailukäyttöön. Wilhelm von Nottbec- laajan englantilaistyylisen puiston ympä- osuudeltaan. Keskustorin Vanhakirkko nojalla suojellusta hautausmaa-alueesta kin maisematyylisen puisto on perustettu röimä uusrenessanssityylinen isännöit- on maamme varhaisia uusklassillisia ja Aleksanterin kirkon edustan suihku- entisestä polttimorakennuksesta kun- sijän rapattu asuinpalatsi 1890-luvulta, ristikirkkoja ja keskustan vanhin julki- lähdettä ympäröivästä muotopuutarhas- nostetun asuinrakennuksen ympärille. tehtaan kirkko 1870-luvulta, työväen nen rakennus. Keskustorin eteläosa on ta sekä puiston eteläpuolen kahdesta Puisto kunnostettiin 1990-luvun lopussa asuinrakennuksia sekä ajurien asunto- maamme merkittävimpiä jugend-arkki- puistotaskusta. Kohdealueella sijaitsevat 1930-luvun asuunsa ja se toimii edusta- ja tallialue 1800-luvun loppupuolelta, eli tehtuurin kehystämiä kaupunkiaukioita. myös Klingendahlin tehdasrakennus, pää- vana esimerkkinä hyvin säilyneestä teh- Tallipiha. Finlaysonin alue toimii nykyään Torin varrella sijaitsevista rakennuksista kirjasto Metso sekä Aleksanterin koulu. taanjohtajan yksityispuutarhasta. Puiston monipuolisia palveluja tarjoavana aluee- uusrenesanssityylinen raatihuone kuu- läheisyydessä sijaitseva Kotkankallion na sisältäen mm. Viihde-, kaupan sekä ra- Alueen pohjoisessa osassa historiallisia luu kohdealueeseen. Hämeenkadun, kiinteä muinaisjäännös, Kotkankallion vintolapalveluja sekä toimistotiloja. puistoja edustavat Näsinpuisto ja Wil- leveän bulevardityyppisen puistokadun muistomerkki pystytettiin Venäjän keisari helm von Nottbeckin puisto. Näsinpuis- läntisenä päätteenä on Aleksanterin kirk- Aleksanteri I:n käynnin kunniaksi. Keisari to varttuneine puineen ja pensaineen ko 1880-luvulta. Hämeenkatuun kiteytyy hyväksyi Finlaysonin tehtaan rakentami- on myös erityisen hyvä luontokohde ja Tampereen kaupunkikulttuurin kannalta sen. lepakkoalue. Osa keskustan luontopo- merkittävä valoviikkojen perinne. Hä- lusta sijoittuu puiston alueelle. Puistossa Finlaysonin tekstiilitehtaan 1830-luvulla meenkatu on vuonna 2021 saamassa sijaitsee muun muassa myös Tiitiäisen rakennetuttu Kuusivooninkinen (1838) uuden merkityksen raitiotiekatuna, joka teemaleikkipuisto ja lähinnä uusbarokkia on ensimmäinen nykyaikainen tehdasra- palauttaa sen kulttuurihistoriallista arvoa edustava Näsilinna. kennus Suomessa. Muita tehdasraken- kaupungin pääkatuna ja merkittävimpä- nuksia ovat mm. 1870-luvulla rakennettu nä ostoskatuna.

14 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 1.3

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 15 Kohdealueen perustiedot Erityisiä arvoja (Maankäyttö- ja rakennuslaki § 68)

Pinta-ala / vesipinta-ala Tampereen tarina Luonnon monimuotoisuus 30,3 hehtaaria / 0,1 hehtaaria • Tammerkoski • Arvokas lepakkoalue • Teollisuus Maanomistus • Puistot, viheralueet Sini- ja viherverkosto Kaupunki, uskonnollinen yhteisö/säätiö/puolue, • Rakennuskulttuuri • Merkittävä puukujanne/puistokatu yksityinen • Kulttuurihistoria Kulttuurihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö • Maisemarakenne Keskeisten erityisarvojen turvaaminen • Historiallisesti monikerroksinen kaupunkirakenne • Viherverkosto Lait, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet • Asemakaavoituksen historia • Virkistyskäyttö Laki rakennusperinnön suojelemisesta 498/2010, Kirk- • Rakennuskulttuuri • Jalankulun ja pyöräilyn reitit kolaki 1054/1993, Muinaismuistolaki 295/1963, valta- • Arkeologiset kohteet • Merkittävä tori kunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö • Teollisuusrakennukset • Rakennustaide Yleiskaava • Arkeologiset kohteet Alueella on voimassa oleva Keskustan strateginen osayleiskaava.

Asemakaava KUVA LAURA VANZO. VISIT TAMPERE. Alueella on voimassa olevat asemakaavat. Määräys Ei tarvetta

Finlaysonin tehtaanpatruuna rakennutti 1800-luvulla hevosilleen tallipihan. Tänä päivänä Tallipiha on suosittu matkailukohde, jossa voi Vanhakirkko (kuvassa vasemmalla) on maamme varhaisia uusklassillisia ristikirkkoja ja keskustan vanhin julkinen rakennus. Torin reunalla edelleen nähdä hevosia. sijaitsee uusrenessanssityylinen raatihuone ja kaupungin voimakkaasta kehittymisestä 1800-luvun lopulla kertovia liikerakennuksia.

16 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos Kulttuurihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö

Tammerkosken kansallismaisema Kiinteä muinaisjäännös, alue (Museoviras- (Ympäristöministeriön kansallismaisematyö- to) ryhmä 1992) Kiinteä muinaisjäännös, kohde 3 Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti (Museovirasto) 1 merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Muu kulttuuriperintökohde, kohde 2 (RKY 2009, Pirkanmaan maakuntakaava 2040, (Museovirasto) 5 Kantakaupungin yleiskaava 2040, Keskustan 6 strateginen osayleiskaava) Rakennus- ja rakennekohtainen suojelu 4 (Tampereen kaupungin asemakaavat) Maakunnallisesti merkittävä rakennettu 7 kulttuuriympäristö Kaupunkikuvallinen/alueellinen suojelu (Pirkanmaan maakuntakaava 2040) (Tampereen kaupungin asemakaavat) 8 Suojeltu rakennus Laki rakennusperinnön Vesialue suojelemisesta (498/2010) Suojeltu rakennus Kirkkolaki (1054/1993)

Keskeisiä kohteita 16 17 9 15 23 1. Näsilinna/Hämeen museo/Milavida 11. Kirkkopuisto (mj-tunnus 1000024613) 22 2. Taidekeskus Mältinranta ja Alamuseo 12. Aleksanterin koulu 14 20 11 10 18 21 3. Mältinrannan sauna 13. Klingendahl 19 4. Finlaysonin palatsi 14. Hämeenkatu 12 5. Kotkankallio 15. Raatihuone 6. Tallipiha 16. Keskustori ja Keskustorin mahdolli- 7. Finlaysonin kirkko nen kiinteä muinaisjäännös 8. Puuvillatehtaankatu (osittain, lisäksi 17. Vanha kirkko ja kellotapuli kadun nimi vaihtuu- länsiosa edelleen 18. Commerce Puuvillatehtaankatu ja Kuninkaanka- 19. Palanderintalo dun kohdalta itään Finlaysoninkatu) 20. Sumeliuksentalo 9. Metso- Tampereen kaupungin pää- 21. Selinin talo kirjasto 22. Tempon talo 10. Aleksanterin kirkko 23. Hämeensilta 13

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 17 KUVA MIKKO VARES 2015. VISIT TAMPERE. KUVA LAURA VANZO 2019. VISIT TAMPERE.

Finlayson Tehdasalueeseen kuuluva Kehräämö Siperia Frenckellin aukiolta. Keskustan arvokkaita rakennuksia korostetaan valaistuksella.

KUVA LAURA VANZO 2019. VISIT TAMPERE.

Hämeenkadun länsipäässä sijaitseva uusgoottilainen Aleksanterin kirkko (Decker 1881) Hämeenkatu on uudistunut raitiotietyömaan aikana. Leveän bulevardityyppisen puistokadun varteen istutettiin ja sitä ympäröivä Pyynikin kirkkopuisto. Oikealla valmistuvaa raitiotyömaata. uudet puuntaimet poistettujen puiden korvaamiseksi.

18 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos Luontoarvot, luonnon monimuotoisuus

Asema- tai yleiskaavoitettu viheralue/ Keskeisiä kohteita suojelualue Luontopolku 1. Näsinpuisto -Lepakko- ja liito-orava-alue

1 -Keskustan luontopolku

KUVA LAURA VANZO 2018. VISIT TAMPERE.

Kulttuurihistoriallisesti arvokas Näsinpuisto on kasvilajistoltaan kaupungin monipuolisimpia puistoja.

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 19 Viher- ja siniverkosto

Asema- tai yleiskaavoitettu viheralue/ suojelualue Kulttuurihistoriallisesti merkittävä viher-/ suojelualue 1 (Tampereen vihreä keskusta 2014 –selvitys, Tampereen kantakaupungin viher- ja virkistys- 2 verkostoselvitys 2014) Maisemarakenteellisesti merkittävä viher-/suojelualue 3 (Tampereen vihreä keskusta 2014 –selvitys, Tampereen kantakaupungin viher- ja virkistys- verkostoselvitys 2014) Merkittävä tori tai aukio (Tampereen vihreä keskusta 2014) Merkittävä puistokatu (Tampereen vihreä keskusta 2014)

4 Vesialue

Keskeisiä kohteita 6 1. Näsinpuisto 5 2. Wilhelm von Nottbeckin puisto 3. Finlaysonin kirkon piha-alue 4. Hämeenpuisto 5. Pyynikin kirkkopuisto 6. Hämeenkatu

20 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 1.4. Ratina

Ratinan alue kuuluu osaksi Tammerkos- vät alueen kosken itäpuolella. Itäpuolella Ratinan suovannon kainalossa sijaitseva luokiteltu muu kulttuuriperintökohteek- ken teollisuusmaisemaa ja sisältää arvoja sijaitseva Vuolteentori on kaupunkikuval- Laukontori rakennettiin 1860-luvulla pal- si ja neulapadon jäänteet ovat kiinteäksi eri aikakerrostumilta. Ratinan suvannol- lisesti keskeisellä paikalla ja vilkkaiden velemaan vilkasta satamaliikennettä ja muinaisjäännökseksi. la ja Ratinanniemen alueella on yhteys kävelyreittien solmukohta. Verkatehtaan- -kauppaa. Nimensä tori on saanut siipi- alueen teollisuushistoriaan. Koko Ratinan puisto on kulttuurihistoriallinen puisto ja rataslaiva Laukon mukaan, joka liikennöi Kaupunkiluontoon liittyviä arvoja edustaa alueella on keskeinen merkitys kaupun- osa kosken itäisen rannan puistonauhaa. Pyhäjärvellä 1850-luvun lopusta lähtien. koskesta aiemmin havaittu uhanalaisiin gin tapahtuma- ja virkistysalueena. Puisto on rakennettu 1800-luvun lopulla. eliölajeihin kuuluva koskisiipisammal, Verkatehtaanpuiston nimi viittaa nykyi- Vuosien 1898 ja 1899 tulvat johtivat Ra- jonka esiintymistä koskessa ei kuitenkaan Kehräsaari/Liljeroosin tehdasalue alkoi sen Koskikeskuksen alueella toiminee- tinanniemen suuritöisen rantamuurin ole saatavilla viimeaikaisia selvityksiä. muotoutua 1850-luvulla Tammerkosken seen Verkatehtaaseen. Kahdesta jäljellä rakentamisen. Vuonna 1900 rantaan ra- Ratinan kohdealueen eteläisessä osassa alaputoukselle tuodulle täyttömaalle. olevasta rakennuksesta kosken partaalla kennettiin 160 metrin pituinen kivinen Viinikanojan alueella on maailman poh- Arkkitehtuuri oli tuotantotilojen vaati- sijaitseva värjäämö kuuluu alueen alku- laiturimuuri. Torikaupan loputtua Kes- joisimpia kalmojuuren kasvupaikkoja ja musten sanelemaa. Rakennuksen ulko- peräiseen rakennuskantaan, toinen jäljel- kustorilta vuonna 1930 elämä Laukon- Ratinan sillan alusta on lepakoiden tärkeä seinät olivat rappaamatonta, paikalla lä oleva rakennus on 1890-luvun loppu- torilla vilkastui. Laukontori on tunnettu saalistusalue. muurattua punatiiltä, jota käytettiin tyy- puolella valmistunut konttorirakennus. syksyisin ja keväisin järjestettävistä kala- pillisesti tehdasrakennusten julkisivuma- markkinoistaan. teriaalina 1800-luvunlopulta lähtien. Ajal- Tammerkosken rantojen puistoihin kuu- liset kerrostumat näkyvät rakennusten luva Mokkapuisto sijaitsee Tammerkos- Ratinanalueelle on rakennettu Laukon- puhtaaksi muuratuissa tiilijulkisivuissa. ken länsirannalla aivan Hämeensillan silta ja paviljonkirakennus Laukonsillan Kehräsaaren rakennukset muodostavat kupeessa. Hämeensillan uudistustyössä kupeeseen. Ratinanrantapuisto, Ratinan- olennaisen osan Tampereen punatiilises- länsipuoleiseen muuriin rakennettiin nokka ja Ratinanranta muodostavat kul- tä teollisuusympäristöstä. vuonna 2020 uusi alikulku, joka mahdol- kuyhteyden Viinikanlahden, Hatanpään ja listaa kulun Värjärinkujalta Mokkapuiston Iidesjärven suuntaan. Puistoissa ja vihe- Rakennuksissa oli tehdastoimintaa kautta Kirjastonpuistoon ja sieltä Sata- ralueilla on muun muassa kalastuspaik- 1980-luvun puoliväliin asti, jonka jälkeen kunnankadun sillalle saakka. koja, koirapuisto ja ne toimivat tapahtu- 1.4 tilat saneerattiin toimistoja liiketiloiksi. mapaikkoja. Ratinanrantapuisto kuuluu Kehräsaari on osa kulttuurihistoriallises- Laukontorin satamalla oli ja on edelleen Ratinan stadionin RKY-alueeseen ja on ti arvokasta Tammerkosken teollisuus- keskeinen asema koko Pyhäjärven laiva- kaupunkikuvallisesti merkittävä alue. maisemaa, ja korttelin rakennuskanta ja liikenteessä. Alueen laivaliikenne on al- piippu on suojeltu voimassa olevalla ase- kanut 1800-luvun alussa. Vesiliikenne toi Ratinan alueen vedenalaiset rakenteet makaavalla. Nykyisellään Kehräsaaren Laukontorille sekä asiakkaita että myy- kertovat Tampereen teollisuushistorian rakennukset ovat liike-elämän käytössä ja tävää. Nykyisin satama on yksi Suomen varhaisista vaiheista. Kosken pohjassa niissä toimii muun muassa käsityöläisiä, sisävesien vilkkaimmista satamista ja si- sijaitsevat arkeologiset kohteet kohteita ravintoloita sekä toimistoja. sävesien laivareittien päätesatama. Sata- on arvioitu johdinpadon ja neulapadon massa on vierasvenepaikkoja sekä venei- jäänteiksi. Neulapadolla oli myös tärkeä Kehräsaaren ja Verkarannan välinen ja- lijän tarvitsemat peruspalvelut. rooli vuoden 1918 Tampereen taistelun lankulkusilta sekä Vuolteensilta yhdistä- tapahtumissa. Johdinpadon jäänteet on

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 21 Kohdealueen perustiedot Erityisiä arvoja (Maankäyttö- ja rakennuslaki § 68)

Pinta-ala / vesipinta-ala Tampereen tarina Luonnon monimuotoisuus 20,5 hehtaaria / 11,6 hehtaaria • Tammerkoski • Arvokas kasvialue • Teollisuus • Arvokas hyönteisalue Maanomistus • Järvet, rannat • Arvokas lepakkoalue Kaupunki, yksityinen • Puistot, viheralueet • MAALI-alue

Keskeisten erityisarvojen turvaaminen Kulttuurihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö Sini- ja viherverkosto Lait, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet • Teollisuuhistoria • Maisemarakenne Muinaismuistolaki 295/1963, Valtakunnallisesti merkit- • Rakennuskulttuuri • Vesiliikenne tävä rakennettu kulttuuriympäristö • Kansallismaiseman osa • Torit • Vesiliikenteen historia • Historiallinen puisto Yleiskaava • Jalankulun ja pyöräilyn reitit Alueella on voimassa oleva Keskustan strateginen • Virkistyskäyttö mm. kalastus osayleiskaava. Asemakaava KUVA LAURA VANZO 2018. VISIT TAMPERE. Alueella on voimassa olevat asemakaavat. Määräys Ei tarvetta

Viistokuvanäkymä Ratinasta kohti Laukontoria ja satamaa. Laukontorin satamaliikenne on alkanut jo 1800-luvun alussa ja satama on tänä päivänä Suomen vilkkain sisävesisatama.

22 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos Kulttuurihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö

Tammerkosken kansallismaisema Keskeisiä kohteita (Ympäristöministeriön kansallismaisematyö- ryhmä 1992) 1. Tammerkoski 8 (mj- tunnus 1000023801) 1 Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö 2. Tammerkoski 9 (mj- tunnus (RKY 2009, Pirkanmaan maakuntakaava 2040, 1000023810) 2 Kantakaupungin yleiskaava 2040, Keskustan 4 strateginen osayleiskaava) 3. Kehräsaari - Liljeroosin tehdasalue Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu 4. Verkatehtaan pääkonttori, värjäämö kulttuuriympäristö ja piipun jalka 3 (RKY 2009, Kantakaupungin yleiskaava 2040, Keskustan strateginen osayleiskaava) Kiinteä muinaisjäännös, kohde (Museovirasto) Muu kulttuuriperintökohde, kohde (Museovirasto) Rakennus- ja rakennekohtainen suojelu (Tampereen kaupungin asemakaavat) Vesialue

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 23 Luontoarvot, luonnon monimuotoisuus

Asema- tai yleiskaavoitettu viheralue/ Keskeisiä kohteita suojelualue 1. Tammerkoski Arvokas hyönteisalue 1 (Tampereen arvokkaat luontokohteet 2003) -Arvokas kasvialue 2. Ratinan sillan alusta: Arvokas kasvialue (Tampereen arvokkaat luontokohteet 2003) -Lepakoiden tärkeä saalistusalue Vesialue 3. Viinikanoja: -Arvokas kasvialue -Arvokas hyönteisalue

24 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos Viher- ja siniverkosto

Asema- tai yleiskaavoitettu viheralue/ Keskeisiä kohteita suojelualue 1. Verkatehtaanpuisto Kulttuurihistoriallisesti merkittävä viher-/ suojelualue 2. Mokkapuisto 2 (Tampereen vihreä keskusta 2014 –selvitys, 3. Ratinan rantapuisto (asemakaava) 1 Tampereen kantakaupungin viher- ja virkistys- verkostoselvitys 2014) 4. Ratinan nokka Maisemarakenteellisesti merkittävä 5. Höyrynpuisto viher-/suojelualue 6. Ratinen suvanto 7 (Tampereen vihreä keskusta 2014 –selvitys, Tampereen kantakaupungin viher- ja virkistys- 7. Vuolteentori verkostoselvitys 2014) 8. Laukontori Merkittävä tori tai aukio 8 (Tampereen vihreä keskusta 2014)

6 Vesialue

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 25 1.5. Muutosalue: Eteläpuisto-Viinikanlahti

Eteläpuiston ja Viinikanlahden muu- tapäätä sijaitsevalle Hatanpäänniemelle. esiintyy mm. kyläkellukkaa, joka kuuluu alueelle taustanaan keskustan muu arkki- tosalue toimii solmukohtana, joka yh- Pyhäjärveltä katsottuna Eteläpuisto on Lounais-Suomen alkuperäiseen lajistoon, tehtuuri sekä kannen ja areenan alueen distää Keskusta, Pyynikki-Pispalan, Ha- osa kaupungin vihreää ja puustoista si- mutta on jo Tampereella kohtalaisen har- työmaavaiheessa oleva korkea rakenta- tanpää-Härmälän ja Iidesjärvi-Viinikan luettia. Puisto jakaantuu kahteen eri luon- vinainen. Alue on arvokas lepakkoalue. minen. osa-alueet toisiinsa. Muutosaluetta hal- teiseen osaan. Pyhäjärven rannassa on Viinikanlahden alue kuuluu Pyhäjärven Viinikanlahden rannat ovat rakennet- koo Viinikanlahden vesialue, joka on Py- toiminnallinen eteläosa, jossa kulkee ran- rantavyöhykkeeseen välittömästi kes- tuja kaupunkirantoja tai täyttöalueita. häjärveen kuuluva lahti ja osa ekologisia nan itä–länsi-suuntainen kevyenliiken- kustan eteläpuolella. Alueelta avautuu Vesialueella on laiva- ja vesiliikennettä yhteyksiä sini- ja viherrakenteessa. Mai- teenreitti, ja jossa on laaja nurmikkoalue maisemallisesti vaikuttavat näkymät Py- ja rannoilla satamatoimintoja, pysäköin- semarakenteessa vesialue liittyy itä- län- sekä hiekkakenttä liikuntaan. Pohjoisella häjärven ulapalle, Pyynikin harjulle, Etelä- tialueita sekä rantapuistoja reitteineen. sisuuntaiseen pitkään murroslaaksoon, edustuspuistolla on sekä kaupunkikuval- puistoon, Ratinan sillalle, Ratinanrannan Hatanpään niemessä rantaviiva muuttuu jonka pohjoisreunalla on harjuvyöhyke. lista että historiallista merkitystä. Puiston Kallioperän ruhjeesta johtuen vesialueen pohjoinen osa kuuluu Hämeenpuiston keskellä on jyrkkäreunainen syvänne. valtakunnallisesti merkittävään rakenne- Vesialueeseen laskee pohjoisesta Nä- tun kulttuuriympäristön alueeseen. sijärvestä voimakkaana virtana tuleva Tammerkoski ja idästä IIdesjärven las- Eteläpuiston kasvillisuus on sekoitus istu- ku-uoma Viinikanoja. Tammerkosken tettua kulttuuri-, puolikulttuuri- ja luon- alajuoksulle, Pyhäjärven Viinikanlahden taista lajistoa. Kasvillisuutta leimaa ylä- sula-alueelle kerääntyy alkukeväästä vesi- tasanteen hoidetun puiston yli 80 vuotta ja lokkilintuja. Sula-alueella on alkukeväi- vanha kulttuurikasvillisuus. Rannassa osa sin tärkeä merkitys, sillä sulia paikkoja on puista on istutettuja, osa etenkin ranta- tuolloin vähäisesti tarjolla. Sulien ja vesillä osuudella on luonnostaan kasvaneita. liikkumisen aiheuttaman häiriön lisäänty- Puusto koostuu mm. sembramännyistä, essä alueen merkitys vesi- ja lokkilinnuille tuijista, vaahteroista, koivuista ja hopea- pienenee. pajuista. Myös jyrkän rinneosuuden re- hevästä kasvillisuudesta valtaosa lienee Eteläpuisto on keskustan viherverkon itsestään kylväytynyttä. Vanhat mänty-yk- keskeinen osa, Hämeenpuiston eteläinen silöt länsiosassa rinnettä ovat osoitus 1.5 pääte ja itäinen osa Pyynikin aluetta. Ete- jyrkänteen kuulumisesta Pyynikinhar- läpuisto toimii tärkeänä rantayhteytenä jun maisemakokonaisuuteen. Puiston Pyhäjärven itäosista Pyynikille ja Pispa- kasvillisuus on monipuolista ja erityisen laan. Eteläpuiston viheralueet puustoi- arvokasta on alueen alkuperäinen kasvil- neen toimivat tällä hetkellä Pyynikin luon- lisuus esimerkiksi Suomen mittavin mon- nonsuojelualueen suojavyöhykkeenä ja golianvaahtera, sokerikoivu sekä rinteen ekologisena käytävänä. Eteläpuistosta reunanyhtenäinen koivurivi, joka on puis- avautuvat näkymät Pyhäjärvelle sekä vas- ton vahvimpia tunnusmerkkejä. Alueella

26 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos osaksi Hatanpäänpuisto-Kartanon histo- Jätevedenpuhdistamo on muuttamassa tehtuurin tavoitteet ja otettiin huomioon tarvittavat luontoon ja kulttuuriperintöön riallisia rakenteita. Alue on enimmäkseen toisaalle ja alue muutetaan keskustaa kansallisen kaupunkipuiston näkökul- liittyvät selvitykset muun muassa ekologi- eri vaiheissa teollisuuden, varastoinnin ja laajentavaksi uudeksi asuntovaltaiseksi mat. Kilpailun jälkeinen jatkosuunnitte- sista yhteyksistä. yhdyskuntateknisen huollon tarpeisiin ra- kaupunginosaksi julkisine palveluineen ja lu ja asemakaavoitus tehdään kilpailun kennettua täyttömaata. Alueen ja lähiym- rantavyöhykkeineen. Alueen rantavyöhy- voittaneen kilpailuehdotuksen pohjalta. SUOMEN ILMAKUVA OY 2008. VISIT TAMPERE. päristön maankäyttöhistorian vesialue, ke on tulevaisuudessa maisemallisesti ja Asemakaavoituksen on tarkoitus valmis- rannat ja pohjasedimentit ovat osittain ja ekologisesti tärkeä viher- ja virkistysyh- tua vuonna 2023. Tämän jälkeen pure- alueen eri osissa eri tavoin pilaantuneita. teys. Tämä on otettu huomioon alueen taan jätevedenpuhdistamon rakenteet, Kaikkein pilaantuneimmat osat eivät sel- suunnitteluun liittyvissä tavoitteissa ja tehdään ympäristön puhdistus- ja kun- laisenaan sovi virkistyskäyttöön. Alueen suunnittelun ohjauksessa keskeisenä pe- nostustyöt ja aloitetaan rakentaminen itäosassa lahdenpohjukkaan laskee Iides- riaatteena. Alueen suunnittelu on käyn- mukaan lukien uusi rantavyöhyke ja vihe- järvestä tuleva Viinikanoja, jonka uomaa nistynyt vuonna 2019 kaksivaiheisella ralueet. Alueen arvellaan olevan valmiik- on maankäytön muutosten seurauksena kansainvälisellä ideakilpailulla. Kilpailussa si rakennettu noin vuonna 2035. Asema- muutettu useaan otteeseen. yhdistettiin kaupunki- ja maisema-arkki- kaavoituksen yhteydessä tehdään lisäksi Viistokuvan edustalla Eteläpuisto.

Kohdealueen perustiedot Erityisiä arvoja (Maankäyttö- ja rakennuslaki § 68)

Pinta-ala / vesipinta-ala Tampereen tarina Sini- ja viherverkosto 33,5 hehtaaria / 24,9 hehtaaria • Järvet, rannat • Ekologinen yhdyskäytävä ja suojavyöhyke • Puistot, viheralueet • Järvimaisema ja järveltä näkymä kaupunkisiluettiin Maanomistus • Kulttuurihistoria Kaupunki Kulttuurihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö • Maisemarakenne • Asemakaavoituksen historia • Virkistyskäyttö Keskeisten erityisarvojen turvaaminen • Jalankulun ja pyöräilyn reitit Lait, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Luonnon monimuotoisuus Laki rakennusperinnön suojelemisesta 498/2010, Kirk- • Arvokas lepakkoalue kolaki 1054/1993, Muinaismuistolaki 295/1963, valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Yleiskaava Alueella on voimassa oleva Keskustan strateginen osayleiskaava. Asemakaava Alueella on voimassa olevat asemakaavat. Määräys Määräys kansallisen kaupunkipuiston perustamispää- töksen yhteydessä.

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 27 Luontoarvot, luonnon monimuotoisuus Keskeisiä kohteita 1. Eteläpuisto -Lepakkoalue -Ekologinen yhteys, joka yhdistää Tammerkosken ja Pyynikin alueet -Vanha puusto 2. Eteläpuiston länsiosa -Luonnonsuojelualueen suojavyöhyke 3 3. Ratinan sillan alusta -Lepakkoalue 1 4. Viinikanlahti 2 5 -Pirkanmaan tärkeä lintualue (MAALI- alue), merkittävä keväinen vesi- ja lokkilintujen kerääntymäalue 4 6 5. Viinikanoja -Arvokas pienvesi -Arvokas kasvialue -Arvokas hyönteisalue 6. Viinikanlahden ranta -Ekologinen yhteys, joka yhdistää Iidesjärven ja Hatanpäänpuiston alueet Arvokas hyönteisalue (Tampereen arvokkaat luontokohteet 2003) Arvokas kasvialue (Tampereen arvokkaat luontokohteet 2003) Pienvedet: Oja (Tampereen kantakaupunkialueen pienvesi selvitys 2011) Vesialue

28 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos Viher- ja siniverkosto Keskeisiä kohteita 1. Nalkalantori 2 2. Ratinan suvanto 3. Eteläpuisto 4. Viinikanlahdenpuisto 1 5. Viinikanlahti

KUVA LAURA VANZO 2020. VISIT TAMPERE.

4 5

Asema- tai yleiskaavoitettu viheralue/ Maisemarakenteellisesti merkittävä suojelualue viher-/suojelualue (Tampereen vihreä keskusta 2014 –selvitys, Kulttuurihistoriallisesti merkittävä viher-/ Tampereen kantakaupungin viher- ja virkistys- suojelualue verkostoselvitys 2014) (Tampereen vihreä keskusta 2014 –selvitys, Tampereen kantakaupungin viher- ja virkistys- Vesialue verkostoselvitys 2014)

Viistokuvanäkymä Eteläpuiston suunnalta Pyhäjärven yli kohti Hatanpäätä. Rantareitti jatkuu katkea- mattomana Ratinasta Viinikanlahden rantoja myötäillen Hatanpäänpuistoon ja siitä aina Pirkkalaan asti.

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 29 2 Viinikka-Iidesjärvi • historialliset arvot, kuten varhainen ko on suojeltu kirkkolailla. Lisäksi Iidesjär- asutushistoria ven alueelle valmistellaan luonnonsuoje- • virkistysarvot, kuten luontovirkistys, siir- lulain mukaista rauhoitusta. tolapuutarha, kävelyn ja pyöräilyn reitit Pirkanmaan maakuntakaava 2040 • puutarhakulttuuriarvot, kuten puuku- Aluetta koskee maakuntakaavan kehittä- janteet ja puistokadut, vanhojen puis- misperiaatemerkinnöistä kaupunkiseu- tojen vyöhyke dun keskusakselin kehittämisvyöhyke. Vii- nikka-Nekalan pientaloalue on osoitettu Kaavallinen tilanne maakuntakaavassa taajamatoimintojen Kaavoituksessa on huomioitu alueen alueena ja valtakunnallisesti merkittävä- keskeiset luontovirkistys-, maisema ja nä rakennettuna kulttuuriympäristönä. Ii- kulttuurihistorialliset arvot. Viinikan kirk- desjärvi ja sen rannat on osoitettu suoje-

KUVA LAURA VANZO 2020. VISIT TAMPERE.

Viinikka-Iidesjärven osa-alue muodostuu kolmesta kohdealueesta: 2.1 Iidesjärvi-Viinikanoja, 2.2 Viinikka- Nekala ja 2.3 Nekalan siirtolapuutarha.

Viinikka-Iidesjärven osa-alue on merkit- Viinikka-Iidesjärven osa-alueen erityisiä tävä työväen asuttamisen historiaan ja arvoja ovat mm: puutarhakaupungin ihanteeseen liittyvä • luontoarvot, kuten monimuotoinen kulttuurihistorian ja rakennetun kulttuu- kaupunkiluonto, vesiluonto, lintuvesis- riympäristön kohde. Sen lisäksi osa-alue tö, sini-viherrakenteen muodostama on tärkeä luonto- ja virkistyskohde lähellä ekologinen käytävä keskustaa. Osa-alue sijoittuu maisemarakennetta ilmentävään geologiseen ruh- • maisema-arvot, kuten pitkä näkymäak- jelaaksoon, mikä on vaikuttanut alueen seli Iidesjärven yli keskustaa kohti kehittymiseen ekologisesti ja kulttuurihis- • kulttuuriarvot, kuten työväen asutus toriallisesti. historia, puutarhakaupunki-ihanne, yhtenäinen kaupunkikuva, rakennus historia, viljelyhistoria Viinikanpuisto on 1940-luvun lopun ja 1950-luvun alun välisenä aikana rakennettu esplanadimainen puisto. Kuvassa vasemmalla on Kaakonpuistoa. Puistot ovat puistohistoriallisesti ja maisemallisesti merkittäviä.

30 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos lualueeksi tai virkistysalueeksi. Nekalan vitettava arvokkaan kulttuuriympäristön KUVA LAURA VANZO 2020. VISIT TAMPERE. siirtolapuutarhan alue on osoitettu taa- vaatimuksiin. Nekalan siirtolapuutarha jamatoimintojen alueena. Viinikanojal- on osoitettu siirtolapuutarhan kohde- la on viheryhteys-merkintä. merkinnällä.

Keskustan strateginen osayleiskaava Asemakaavoitus Viinikanojan alue on osoitettu kehittämis Iidesjärvi-Viinikanojan alue on asema- periaatemerkinnällä - Kehitettävä vi- kaavoitettu lukuun ottamatta suurehkoa her- ja virkistysvyöhyke. Merkintä edellyt- maa- ja vesialuetta Iidesjärven lounais- tää viher- ja virkistyspalveluiden laadun osassa, joka sisältää muun muassa en- ja jatkuvuuden kehittämistä kaupun- tisen kaatopaikka-alueen sekä ryhmä- gin viihtyisyys- ja vetovoimatekijänä. puutarha-alueen. Alueen asemakaavat tukevat Viinikan ja Nekalan asuntoaluei- Kantakaupungin yleiskaava 2040 den keskeisten alueellisten ominaispiir- Iidesjärven alue on osoitettu suojelu- tai teiden säilyttämistä. keskuspuistoverkoston alueeksi. Viini- kanojan alue on osoitettu kehittämis- Viinikanoja on asemakaavassa katualu periaatemerkinnällä - Ohjeellinen vi- etta, mikä ei anna riittävää lähtökoh- herverkoston yhteystarvealue. Aluetta taa Pyhäjärven ja Iidesjärven välisen vi- suunniteltaessa tulee ottaa huomioon heryhteyden kehittämiselle. Keskustan viihtyisien ja turvallisten virkistysyhteyksi- strateginen osayleiskaava sekä kantakau- en sekä toimivien ekologisten yhteyksien pungin yleiskaava kuitenkin edellyttävät kytkeytyminen keskuspuistoverkostoon. viheryhteyden kehittämistä. Nekalan Dekoratiivista klassismia edustava Viinikan kirkko, työkeskus ja pappila valmistuivat vuonna 1932. Kohteesta järjestettiin yleinen arkkitehtikilpailu 1927, jonka voitti arkkitehti Yrjö Vaskinen ja rakennukset rakennettiin Viinikka-Iidesjärven osakokonaisuus si- siirtolapuutarhan alue on asemakaavas- hänen ehdotuksensa mukaan. sältyy myös ohjeelliselle keskuspuisto- sa osoitettu siirtolapuutarha-alueeksi. verkoston kehittämistarvealueelle, kaa- Iidesjärven lounaisosan asemakaavoitta- vamääräyksen mukaan alueelle tulee maton alue sisältyy kaavoitusohjelmaan laatia kokonaissuunnitelma, jonka tavoit- vuodelle 2022. Tavoitteena on suunni- teena on vahvistaa alueen tunnettavuutta tella Iidesjärven rantaan kaikenikäisille ja saavutettavuutta koko kaupunkiseutua tarkoitettu monipuolinen puistoalue sekä palvelevana monipuolisena keskuspuis- vanhan kaatopaikka-alueen kunnostami- tona. Viinikka-Nekalan pientaloalue on nen. Kaavan viitesuunnittelu on alkamas- osoitettu valtakunnallisesti arvokkaa- sa vuoden 2021 alussa. na rakennettuna kulttuuriympäristönä ja alueella tapahtuva kehittäminen on so-

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 31 2.1 Iidesjärvi-Viinikanoja

Iidesjärvi on merkittävä luonto- ja virkistyskohde luontopolkuineen lähellä keskustaa. Iidesjärvi ranta-alueineen on arvokas biologinen kokonaisuus, jolla on myös merkittävä luonnonsuojelulli- nen arvo. Iidesjärvi on erittäin rehevä ja matala järvi, joka kuuluu järvityypiltään runsasravinteisiin järviin. Koko järven pinta-ala on noin 64 hehtaaria ja sen kes- kisyvyys on 1,2 metriä ja suurinkin syvyys on vain 2,6 metriä. Iidesjärven ekologinen tila on määritelty heikoksi. Ekologista tilaa 2.1 heikentävät erityisesti korkeat fosfori- ja klorofyllipitoisuudet.

Linturikas Iidesjärvi on suosittu lintuhar- rastajien keskuudessa. Muun muassa järven itäpään lintutornilla on vankka kä- vijäkuntansa ja tornia onkin laajennettu hiljattain. Kohteessa on toteutettu vesi- lintulaskentaa vuosittain vuodesta 2014 alkaen. Selvityksissä ja havainnoissa käy ilmi naurulokkien heikko pesintämenes- tys sekä vesilintujen, varsinkin sotkien notkahdus. Myös silkkiuikun ja nokikano- hoitettavaksi. Järvi ja sen ympäristö on aluetta. Alueen käytöstä poistettu yhdys- mistä laajoista näkymäakseleista. Alue on jen parimäärät ovat vähentyneet huippu- osoitettu luonnonsuojelualueeksi yleis- kuntajätteen kaatopaikka on tarkoitus ollut viljelyskäytössä 1600-luvulta, ehkä vuosista. Iidesjärven lintulajisto on moni- kaavassa ja alueen perustamista luon- kunnostaa samassa yhteydessä. jo aikaisemminkin. Huringin peltoalue puolinen ja se kuuluu valtakunnalliseen nonsuojelualueeksi työstetään parhail- on tärkeää hyönteisaluetta ja yksi kanta- lintuvesiensuojeluohjelmaan. Lintujen laan. Järven itäpää on asemakaavoitettu Varhaisen asutuksen vuoksi Iidesjärven kaupungin merkittävimmistä avoimista lisäksi monipuoliseen lajistoon kuuluvat ja asemakaava sisältää myös luonnon- rannat on raivattu jo varhain niityiksi ja maisema-alueista. Peltoalue on kaupun- muun muassa EU-direktiivilajit viitasam- suojelualueeksi merkittyjä alueita. pelloiksi. Järven etelärannan Hevoshaassa gin omistuksessa ja sitä viljelee Ahlmanin makko ja täplälampikorento, vaarantunut laidunsi vielä 1960—70-luvuilla hevosia, ja ammattiopisto. Pitkästä asutuksen histo- liejukana sekä erittäin uhanalainen ja eri- Iidesjärven lounaisrantaan suunnitteil- alueelle rakennettiin tekolampi 1970-lu- riasta kertoo myös Iidesjärven itäpäässä tyisesti suojeltu mäkihiilikoi. la oleva, yleiskaavassa erikoispuistona vulla. Nykyisin aluetta pidetään avoimena sijaitseva kiinteä muinaisjäännös Kokin- merkitty, Iidesjärvenpuisto monipuolis- niittämällä. Iidesjärven ja Hervannan val- pellon kivikautinen asuinpaikka. Iidesjärvi on Tampereen luonnonsuoje- taa kansallisen kaupunkipuiston sisältöä. taväylän välissä sijaitsevan Huringin pel- luohjelman kohde ja valmisteilla luon- Asemakaavoittamattomalla alueella on toalueen yli kohti kaupungin keskustaa Viinikanoja yhdistää Iidesjärven Pyhäjär- nonsuojelulain 24 §:n mukaisesti rau- myös kaupungin taimisto ja varastointi- aukeaa yksi kantakaupungin merkittävim- veen, toimien ekologisena yhteytenä ja

32 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos KUVA LAURA VANZO 2020. VISIT TAMPERE. paikoin myös virkistysyhteytenä. Viinika- Tampereen kaupunki on eri suunnitelmis- viherrakennetta maisema-arkkitehtuu- noja on ympäristötyypiltään puro, jonka sa tunnistanut Viinikanojan ympäristön ja rin keinoin. Alueesta on lisäksi järjestetty uoma alkaa Iidesjärven länsipäästä virra- yhteyden potentiaalin ja kehittämistar- kansainvälinen nuorten maisema-arkki- ten asuinalueiden välissä Viinikan liiken- peen. Keskustan strateginen osayleiskaa- tehtien kilpailu. Viinikanojan ekologiset neympyrän alitse, tien viertä rautatien va ja kantakaupungin yleiskaava tukevat arvot huomioidaan myös muissa alueen ja Hatanpään valtatien ali Pyhäjärveen. tavoitetta. Alueen kehittämisen tueksi kehittämishankkeissa. Tähän mennessä Viinikanoja on lähes kilometrin pitui- on laadittu muun muassa maisema-ark- tehty kunnostus on koekalastusten pe- nen ja muutaman metrin levyinen ja pai- kitehtuurin diplomityö. Diplomityö tar- rusteella tuottanut tulosta, sillä iso määrä koin erittäin jyrkkäreunainen. Viinikanoja kastelee viher- ja virkistysyhteyksien toutaimia on päässyt nousemaan Pyhä- Iidesjärvi on lintujärvi Tampereen kaupungin on arvokasta kasvillisuus- ja hyönteisalu- sekä vesistöjen laadun ja jatkuvuuden järvestä Iidesjärveen. sydämessä. Lintujen tarkkailuun on järven itäpäässä etta sekä tärkeä, kehitettävä, ekologinen parantamista osana kaupungin sini- ja lintutorni. Järvellä ja sen ruovikossa pesii edelleen ja virkistyksellinen viheryhteys. monipuolinen linnusto mm. naurulokkiyhdyskunta, silkkiuikku, telkkä, nokikana, liejukana, satakieli sekä ruoko- ja rytikerttunen.

Kohdealueen perustiedot Erityisiä arvoja (Maankäyttö- ja rakennuslaki § 68)

Pinta-ala / vesipinta-ala Tampereen tarina • Arvokas kasvialue 133,2 hehtaaria / 63,3 hehtaaria • Laaksot • Arvokas hyönteisalue • Järvet, rannat • Pienvedet: Lampi Maanomistus • Puistot, viheralueet • Kaupunkiluonto Kaupunki, muu julkishallinto, uskonnollinen yhteisö/ • Vesiluonto säätiö/puolue/yhdistys, yksityinen, useita omistajalajeja Kulttuurihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö Sini- ja viherverkosto • Varhaisen asuttamisen historia Keskeisten erityisarvojen turvaaminen • Viljelyhistoria • Maisemarakenne • Avoimet alueet Lait, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Luonnon monimuotoisuus • Näkymäakseli Muinaismuistolaki 295/1963, luonnonsuojelulaki • Virkistyskäyttö, luontovirkistys, luontopolku 1996/1096, vesilaki 2011/587 • Arvokas lintualue, maakunnallisesti arvokas lintualue (MAALI-alue) • Jalankulun ja pyöräilyn reitit Yleiskaava • Ekologinen käytävä Alueella on voimassa olevat Kantakaupungin yleiskaava 2040 ja Keskustan strateginen osayleiskaava. Asemakaava Alueella on voimassa olevat asemakaavat lukuun ottamatta aluetta Iidesjärven keskivaiheilla sijaitsevaa asemakaavoittamatonta aluetta, joka käsittää entisen kaatopaikan ja matonpesupaikan välisen alueen Neka- lantien pohjoispuolella. Määräys Ei tarvetta

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 33 Kulttuurihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö

Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009, Pirkanmaan maakuntakaava 2040, Kantakaupungin yleiskaava 2040, Keskustan strateginen osayleiskaava) Kiinteä muinaisjäännös, alue (Museovirasto) Muu kulttuuriperintökohde, kohde 2 (Museovirasto) Vesialue

Keskeisiä kohteita

1 1. Kokinpelto (mj-tunnus 837010014) 2. Järvensivun kylän paikka

34 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos Luontoarvot, luonnon monimuotoisuus

Tampereen luonnonsuojeluohjelma 2012-2020, ei vielä toteutuneet kohteet 1 Asema- tai yleiskaavalla suojeltu luontoalue 2 Asema- tai yleiskaavoitettu viheralue/ suojelualue

3 Arvokas hyönteisalue (Tampereen arvokkaat luontokohteet 2003) Arvokas lintualue (Tampereen arvokkaat luontokohteet 2003) Arvokas kasvialue 4 (Tampereen arvokkaat luontokohteet 2003) Pienvedet: Oja (Tampereen kantakaupunkialueen pienvesi selvitys 2011) Pienvedet: Lähde 6 (Tampereen kantakaupunkialueen pienvesi 5 selvitys 2011) Pienvedet: Lampi (Tampereen kantakaupunkialueen pienvesi selvitys 2011) Luontopolku Keskeisiä kohteita Vesialue KUVA SALLA LEPPÄNEN 2020. 1. Viinikanoja -Tärkeä ekologinen yhteys -Arvokas kasvialue -Osa valtakunnallista lintuvesiensuojeluohjelmaa -Arvokas hyönteisalue -Arvokas lintualue -Ekologinen yhteys (kehitettävä) 5. Hevoshaan lampi 2. Viinikanojan yläjuoksu -Tärkeä pienvesi -Arvokas lepakkoalue -Arvokkaat lajihavainnot 3. Iidesjärven ranta-alueet 6. Iidesjärven itäpää -Arvokas lepakkoalue -Arvokas hyönteisalue -Luontopolku -Mutaoja ja Vuohenoja (osittain) -Luonnontilainen lähde (koillisranta) 4. Iidesjärvi -Tampereen luonnonsuojeluohjelman kohde 6/ LSO2013, kantakaupungin yleiskaavassa osoitettu Viinikanojaa on paikoin kunnostettu siltatöiden yhteydessä. Luiskien ja pohjan suojelualueeksi ja järven itäpää asemakaavassa verhoilussa on käytetty pyöreäsärmäistä kiveä ja uomaan on lisätty isoja kiviä. luonnonsuojelualueeksi Pohjalla on myös syvempiä ja matalampia kohtia. Kunnostus on koekalastusten perusteella tuottanut tulosta, sillä iso määrä toutaimia on päässyt nousemaan Pyhäjärvestä Iidesjärveen.

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 35 Viher- ja siniverkosto

Keskeisiä kohteita 1 2 1. Viinikanojanpuisto 3 12 2. Nokikananpuisto 4 3. Lokinpuisto

11 4. Kurjenpuisto 10 5. Erikoispuisto (ei vielä toteutunut) 5 9 13 6. Hevoshaka 7. Vuohenpelto 8. Palvaannotko 8 9. Palvaanniemenpuisto 10. Iidesjärvenranta2 11. Iidesrannanpuisto 12. Iidesjärvenranta1 6 7 13. Iidesjärvi

KUVA VIHERALUEET JA HULEVEDET YKSIKÖN KUVA-ARKISTO 2015.

Asema- tai yleiskaavoitettu viheralue/ Merkittävä puistokatu (Tampereen vihreä suojelualue keskusta 2014) Kulttuurihistoriallisesti merkittävä viher-/ Ryhmäpuutarha-alue/palstanviljelyalue suojelualue (Tampereen vihreä keskusta 2014 –selvitys, Erikoispuisto (Kantakaupungin yleiskaava 2040) Tampereen kantakaupungin viher- ja virkistys- verkostoselvitys 2014) Vesialue Maisemarakenteellisesti merkittävä viher-/suojelualue (Tampereen vihreä keskusta 2014 –selvitys, Tampereen kantakaupungin viher- ja virkistys- verkostoselvitys 2014)

Viinikanpuiston itäpäässä on luonnonlammen ympärille rakennettu, kuvassa näkyvä Lampipuisto. Lampipuiston ympäristö on Nekalan ja Viinikan asukkaiden suosittu ajanviettopaikka.

36 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 2.2 Viinikka-Nekala

Viinikka-Nekalan kohdealueeseen kuulu- sa on rakennettu 1940-luvulla. Viinikan va Viinikka-Nekalan pientaloalue on val- ja Nekalan kaupunginosat on arvotettu takunnallisesti merkittävää rakennettua valtakunnallisesti merkittäviksi rakenne- kulttuuriympäristöaluetta. Viinikan puu- tuiksi kulttuuriympäristöiksi. tarhakaupunkimainen työläiskaupungi- nosa kuvastaa Tampereen historiassa Pahalammesta Iidesjärveen ulottuva suoja kaupunkikuvassa keskeistä työväen peräinen notkelma oli alkujaan niittynä asumisen vaihetta 1900-luvun alkupuo- ja peltona. Notkelmasta tehtiin myö- lella kotitarveviljelyyn soveltuvine tont- hemmin puistovyöhyke kaupunginosien teineen ja puutaloineen. Omakoti- ja väliin. Alueen kulttuurihistoriallisesti pienkerrostaloalueet ovat osittain kun- merkittäviä puistoja ovat Pahalampi, Vii- nallisen asuntotuotannon turvin toteutet- nikanpuisto ja Lampipuisto sekä Kaakon- 2.2 tuja asuinalueita. Viinikan pientaloalueen puistojen itä ja länsi puistotaskut Viini- rakennuskanta muodostuu kadun var- kanpuiston kupeessa. Kaakonpuistoja on teen tiiviisti rakennetuista satulakattoisis- kolme, joista Kaakonpuistot itä ja länsi ta yhden tai useamman perheen taloista ovat Nekalaan ensimmäisinä rakennetut ja kahdesta säilyneestä kunnallisesta rivi- puistot. Pahalammenpuisto valmistui talosta. Viinikan 1930-luvun dekoratiivista 1970-luvulla ja on nykyisin suosittu virkis- klassismia edustava kirkko on ensimmäi- tyskalastuksen paikka. Pahalammen ja Ii- nen suomalainen kirkkorakennus, jossa desjärven välissä sijaitseva Viinikanpuisto saman katon alle on yhdistetty sekä kirk- rakennettiin alun perin palokujaksi. Puis- kosali, seurakunnallinen työkeskus että ton lehmukset ovat 1930-luvulta ja puisto pappila. itsessään valmistui 1940-luvulta. Nykyisin Viinikanpuisto mittavine puurivistöineen Nekalan pientaloalue on asemakaavoi- muodostaa merkittävän puistokadun. tettu Viinikan omakotialueen täytyttyä. Lampipuisto valmistui 1950-luvulla ja sen Alueelle on rakennettu talvisodan jälkeen rakentamisessa käytettiin runsaasti täyte- pientaloja ns. ruotsinavun turvin sekä maata. Alueella on myös muita virkistys- Nekalan asevelikylä. Tampereen vuok- käyttöön tarkoitettuja alueita. ra-asunnot Oy:n kerrostaloalue Nekalas-

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 37 Kohdealueen perustiedot Erityisiä arvoja (Maankäyttö- ja rakennuslaki § 68)

Pinta-ala / vesipinta-ala Tampereen tarina Luonnon monimuotoisuus 90,6 hehtaaria / 3,1 hehtaaria • Laaksot • Arvokas kasvialue • Viheralueet, puistomaiset asuinalueet • Lepakkoalue Maanomistus • Rakennuskulttuuri Kaupunki, uskonnollinen yhteisö/säätiö/puolue/yhdistys • Työväen asutushistoria Sini- ja viherverkosto • Kulttuurihistoria, puistovyöhyke, palokujat Keskeisten erityisarvojen turvaaminen Kulttuurihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö • Merkittävät puistokadut Lait, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet • Rakennuskulttuuri • Virkistyskäyttö Kirkkolaki 1054/1993, valtakunnallisesti merkittävä • Kaupunkitila, pientaloasutus, puutarhakaupungi- • Puistolammet rakennettu kulttuuriympäristö nosa • Jalankulun ja pyöräilyn reitit • Työväen asutushistoria, siirtolapuutarhat Yleiskaava Alueella on voimassa oleva Kantakaupungin yleiskaava KUVA LAURA VANZO 2020. VISIT TAMPERE. 2040 Asemakaava Alueella on voimassa olevat asemakaavat. Määräys Ei tarvetta

Viinikanpuisto on 1940-luvun lopun ja 1950-luvun alun välisenä aikana rakennettu esplanadimainen puisto. Kuvassa vasemmalla on Kaakon- puistoa. Puistot ovat puistohistoriallisesti ja maisemallisesti merkittäviä.

38 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos Kulttuurihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö

Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti Keskeisiä kohteita merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009, Pirkanmaan maakuntakaava 2040, 1. Viinikan kirkko Kantakaupungin yleiskaava 2040, Keskustan 2. Viinikan kunnalliset rivitalot strateginen osayleiskaava) 3. Viinikan pientaloalue Suojeltu rakennus Kirkkolaki (1054/1993) 3 4. Lankarullakioski Rakennus- ja rakennekohtainen suojelu (Tampereen kaupungin asemakaavat) 5. Muuntamo 5 4 6. Nekalan pientaloalue 1 Kaupunkikuvallinen/alueellinen suojelu 2 (Tampereen kaupungin asemakaavat) 7. Tampereen Vuokra-asunnot Oy:n kerrostaloalue Nekalassa Vesialue 8. Nekalan asevelikylä

KUVA LAURA VANZO 2020. VISIT TAMPERE. 6

Dekoratiivista klassismia edustava Viinikan kirkko, työkeskus ja pappila valmistuivat vuonna 1932. Kohteesta järjestettiin yleinen arkkitehtikilpailu 1927, jonka voitti arkkitehti Yrjö Vaskinen ja rakennukset rakennettiin hänen ehdotuksensa mukaan.

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 39 Luontoarvot, luonnon monimuotoisuus KUVA LAURA VANZO 2020. VISIT TAMPERE.

1 2

Viinikanpuisto on noin puolen kilometrin pituinen nelirivinen lehmusten reunustama puistokujanne.

Asema- tai yleiskaavoitettu viheralue/ Keskeisiä kohteita suojelualue 1. Pahalampi Arvokas kasvialue (Tampereen arvokkaat luontokohteet 2003) -Arvokas kasvialue 2. Viinikanpuisto Vesialue -Lepakkoalue 3. Lampipuisto -Lepakkoalue

40 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos Viher- ja siniverkosto

Keskeisiä kohteita

1 2 1. Liikenneympyränpuistikko 13. Kaakonpuisto länsi

3 2. Telkänpuisto 14. Kaakonpuisto itä 8 3. Väsisola 15. Lampipuisto 4 4. Kaartopuisto 16. Isonportinpuisto 5 7 6 5. Mätäsperänpuistikko 17. Poppelipuisto 6. Vaaramäenkulma 18. Riihipuisto 11 7. Idmaninpuisto 19. Nekalantie 15 8. Kaakkurinpuisto 20. Kuokkamaanpuistikko 10 12 14 9. Pahalammenpuisto 21. Kuismanpuisto 19 13 10. Lylypuistikko 22. Karukanpuisto

9 18 11. Kaakonpuisto 23. Norrköpinginpuisto 16 12. Viinikanpuisto 17 20 KUVA LAURA VANZO 2020. VISIT TAMPERE.

21 22

Asema- tai yleiskaavoitettu viheralue/ Merkittävä puistokatu (Tampereen vihreä suojelualue keskusta 2014) Kulttuurihistoriallisesti merkittävä viher-/ Ryhmäpuutarha-alue/palstanviljelyalue suojelualue (Tampereen vihreä keskusta 2014 –selvitys, Erikoispuisto (Kantakaupungin yleiskaava 2040) Tampereen kantakaupungin viher- ja virkistys- verkostoselvitys 2014) Vesialue Viinikanpuisto rakennettiin alun perin palokujaksi ja nykyisin sillä on suuri kaupunkikuvallinen merkitys.

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 41 2.3 Nekalan siirtolapuutarha KUVA LAURA VANZO 2020. VISIT TAMPERE. Nekalan siirtolapuutarha-alue perustet- rustettiin 165, ja nykyisin alue on palsta- tiin 1930-luvulla korvaamaan asunto-olo- määrältään maamme kolmanneksi suu- jen hidasta kehittymistä. Messukylän rin, yli 300 siirtolapuutarhamökillään. rajalla sijaitseva Nekala katsottiin sopi- Nekalan siirtolapuutarhapalstojen koko vaksi paikaksi uudelle siirtolapuutarhalle, on noin 300 neliömetriä. koska siellä palstojen ei uskottu olevan kaupungin kasvun tai teiden perustamis- Siirtolapuutarha-alueiden ylläpidosta ja tarpeiden tiellä. Mökeille laadittiin tarkat toiminnasta vastaavat siirtolapuutarha- väritys-, rakennus- ja sijoitusohjeet. Oh- yhdistykset. Mökit ovat yksityisessä omis- jeissa painotettiin kunnollisia perustuk- tuksessa ja palsta-alue vuokrataan siirto- sia ja paloturvallisuutta. Yksitoikkoisuu- lapuutarhayhdistykseltä. Vuokralaisten den välttämiseksi jokaisen viereen tuli hallinnassa ja vastuulla olevat mökkipals- istuttaa hedelmäpuu. Alkuun palstoja pe- tat ovat yksityisalueita, joiden käyttöä säädellään sekä kaupungin että siirto- lapuutarhayhdistyksen laatimissa sään- nöissä. Viime vuosina alueella on tehty restaurointi- ja kunnostustöitä sekä nyky- aikaistettu jätehuoltojärjestelmiä.

Perinteikkäät siirtolapuutarha-alueet ovat tärkeä osa rakennettua kulttuuriym- 2.3 päristöä. Toiminta on omiaan voimista- maan yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemi- sen kulttuuria. Siirtolapuutarhapalstojen kysyntä vapaa-ajanviettopaikoiksi on nykyisin kasvussa. Myös viljelypalstojen kysyntä on viime vuosina lisääntynyt lä- Viistokuvanäkymä Nekalan siirtolapuurha-alueen yli kohti Iidesjärveä. Nekalan siirtolapuutarhalueella hellä tuotetun ruuan suosion jatkuvas- on yli 300 mökkiä. ti kasvaessa.

42 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos Kohdealueen perustiedot Erityisiä arvoja (Maankäyttö- ja rakennuslaki § 68)

Pinta-ala / vesipinta-ala Tampereen tarina Luonnon monimuotoisuus 15,7 hehtaaria / 0 hehtaaria • Työväestön asumishistoria - • Puutarhakaupunki, siirtolapuutarhat Sini- ja viherverkosto Maanomistus • Puistot, viheralueet Kaupunki • Ryhmäpuutarha-alue, puutarhanhoito Kulttuurihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö • Virkistyskäyttö, vapaa-ajan vietto Keskeisten erityisarvojen turvaaminen • Puutarhakaupunki-ihanne • Merkittävä puistokatu • Jalankulun ja pyöräilyn reitit Lait, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet - KUVA LAURA VANZO 2020. VISIT TAMPERE. Yleiskaava Alueella on voimassa oleva Kantakaupungin yleiskaava 2040. Asemakaava Alueella on voimassa olevat asemakaavat. Määräys Ei tarvetta

Vehreä Nekalan siirtolapuutarha sijaitsee muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta.

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 43 Kulttuurihistoria, rakennettu Luontoarvot, Viher- ja siniverkosto kulttuuriympäristö luonnon monimuotoisuus

Asema- tai yleiskaavoitettu viheralue Asema- tai yleiskaavoitettu viheralue

Luontopolku Ryhmäpuutarha-alue/palstanviljelyalue

Keskeisiä kohteita Keskeisiä kohteita Ekologinen yhteys Iidesjärven ja Vihiojan välillä 1. Ryhmäpuutarha-alue/merkittävä palstanviljelyalue 2. Merkittävä puistokatu

44 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 3 Hatanpää-Härmälä Hatanpää-Härmälän osa-alue edustaa tamperelaista huvila- ja kartanokulttuuria ja -historiaa. Pyhäjärvi saarineen on keskeinen osa Tampereen maiseman tarinaa ja sen rannat puistoineen toimivat tärkei- nä virkistysreitteinä ja sini-viherverkoston osana.

Hatanpää-Härmälän osa-alueen erityisiä arvoja ovat mm:

• luontoarvot, kuten lehtomaiset ja puistomaiset rantametsät, liito-orava- ja le- pakkoalueet, kynäjalavaesiintymät • maisema-arvot, kuten järvimaisema saarineen • kulttuuriarvot, kuten kartano- ja huvila- kulttuuri, rakennuskulttuuri, vesiliikenteen historia • puutarhakulttuuriarvot, kuten historialliset puistot ja puutarhat • virkistysarvot, kuten veneily, matkailu, kävelyn ja pyöräilyn reitit.

Hatanpään-Härmälän osa-alue koostuu kolmesta kohdealueesta: 3.1 Hatanpää, 3.2 Huvilaranta ja 3.3 Härmälänranta.

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 45 Kaavallinen tilanne Kantakaupungin yleiskaava 2040 osoitettu puistoina ja lähivirkistysalueina. tehtaan johtajien asunto pihapiireineen Yleiskaavassa Hatanpään alue ja pääosa Arvokas rakennuskanta ja pihaympäristöt on suojeltu asemakaavalla. Rannassa si- Alueen kehittäminen ja virkistys-, luonto-, Härmälän rantapuiston alueesta ovat on suojeltu asemakaavamerkinnöin. Ha- jaitseva vuokrattava saunarakennus on maisema- ja kulttuurihistoriallisten arvo- keskuspuistoverkoston aluetta, Härmälä tanpää-Härmälä osa-alueen ranta-alueet osoitettu liike- ja toimistorakennusten jen turvaaminen toteutuvat voimassa ole- on osoitettu asumisen ja virkistyksen se- on pääosin asemakaavoitettu puistoiksi korttelialueena. Härmälän rantapuisto on vien kaavojen kautta. koittuneeksi alueeksi ja Härämälänranta ja lähivirkistyalueiksi. Härmälänsaaren asemakaavassa lähivirkistysaluetta. Ha- satama on osoitettu venesatamana/ve- tanpään kartanopuisto ja arboretum ovat Pirkanmaan maakuntakaava 2040 asumisen alueeksi. Rannan suuntaisesti nevalkamana ja Rantaperkiön satama historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti Osa-alueeseen kohdistuu maakuntakaa- on osoitettu ohjeellinen virkistysyhteys venesatamana. Härmälänrannassa sijait- merkittäviä puistoja, joiden kehittämises- van kehittämisperiaatemerkinnät; kasvu- ja Härmälänrannan rantavyöhykkeelle seva Aaretti Niemisen puistoon rajautuva sä tulee ottaa huomioon alueen sijainti, taajaman kehittämisvyöhyke, kaupunki- ohjeellinen ekologinen yhteys. Ranta- tontti on osoitettu palvelurakennusten maisemallinen merkitys ja kulttuurihis- seudun keskusakselin kehittämisvyöhyke, perkiössä on lisäksi tavoitteena kehittää korttelialueeksi. Tontilla sijaitseva raken- toriallisten arvojen säilyminen. Puiston tiivis joukkoliikennevyöhyke ja Pyhäjär- virkistyspainotteista pyöräily-yhteyttä. nustaiteellisesti arvokas ja kaupunkiku- rakennuksia koskevat asemakaavalliset ven ympäristön kehittämisvyöhyke. Pyhä- Vihilahteen kohdistuu kehittämisperi- van säilymisen kannalta tärkeä entinen suojelumääräykset. järven ympäristön kehittämisvyöhykkeen aatemerkintä - Ohjeellinen viherverkoston yhteystarvealue. Aluetta suunnitel- kehittämissuositus edellyttää yleisessä KUVA LAURA VANZO 2020. VISIT TAMPERE. käytössä olevan rantavyöhykkeen säi- taessa tulee ottaa huomioon viihtyisien lymistä ja toteutumista. Ranta-alueet ja turvallisten virkistysyhteyksien sekä ovat taajamatoimintojen aluetta, lisäksi toimivien ekologisten yhteyksien kytkey- rannan suuntaisesti on osoitettu vihe- tyminen keskuspuistoverkostoon. Yleis- ryhteys. Maakuntakaavassa on osoitettu kaavassa on osoitettu valtakunnallisesti valtakunnallisesti merkittävä rakennettu arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, kulttuuriympäristö, Hatanpään kartano Hatanpään kartano, muinaisjäännöskoh- ja maakunnallisesti merkittävät rakenne- teena Hatanpään muistokivi, muuna ar- tut ympäristöt Rantaperkiö ja Härmälä. keologisena kulttuuriympäristökohteena Rantaperkiön maakunnallisesti merkit- Vihilahti/Metsolan laiturirakenne. Härmä- tävästä rakennetun ympäristön alueesta lä ja Rantaperkiö ovat maisemallisesti ja osa-alueelle sijoittuvat pieni osa Här- kaupunkikuvallisesti huomioitavia raken- mälän rantapuistoa ja Härmälän maa- nettuja kulttuuriympäristöjä. kunnallisesti merkittävästä rakennetun Asemakaavoitus ympäristön alueesta Härmälänsaari, teh- Alueen asemakaavoissa kansalliseen kau- taanjohtajan asuinrakennus pihapiirei- punkipuistoon kuuluvat viheralueet on neen ja osa Aaretti Niemisen puistoa. Järvinäkymä Pyhäjärvelle. Pyhäjärvi on keskeinen maisemallinen elementti Tampereen maisema- rakenteessa. Pyhäjärven rannat toimivat tärkeinä virkistysreitteinä.

46 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 3.1. Hatanpää

Hatanpään kartano ilmentää aikaa en- Hatanpään kartanon puisto ja päära- nen kaupungin perustamista. Alueella on kennukselle johtava puistokuja syntyivät useita kartanoaikaan liittyviä rakennuksia 1700-luvun loppupuolella, mutta suurin 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta sekä ai- osa koivuista, vaahteroista, pihlajista ja nutlaatuinen puisto ja arboretum, jotka metsälehmuksista istutettiin suuren myö- yhdessä muodostavat merkittävän mai- hemmin toteutetun puistouudistuksen semallisen kokonaisuuden Pyhäjärven aikana. rantaan. Pyhäjärven rannat toimivat tär- Rantatien yläpuolella sijaitsevat Kunin- keinä virkistysreitteinä ja Viinikanlahden kaan kuja ja Kyynelten polku, jotka siir- ranta kytkee keskustan toiminnallisesti tyivät myös nykyisiin kulkuväylien ni- Hatanpään alueeseen. mistöihin alueen asemakaavoituksen 3.1 Hatanpään kartanon alue puistoineen on yhteydessä 2019. Myös muille väylille yksi Tampereen kaupungin arvokkaim- lisättiin alueen historiaan liittyvää nimis- mista kohteista historiansa, rakennus- töä. Rannan puistokäytävän varrella on kantansa ja maisemansa vuoksi ja se on kiinteä muinaisjäännös Hatanpään muis- arvotettu valtakunnallisesti merkittäväksi tokivi; luonnonkivi, jota kutsutaan Vapaa- rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Ha- muurarin haudaksi. Kiven hakkaukset tanpään kartanolla on merkittävä rooli ovat 1700-luvulta. Tampereen kaupungin perustamisen ta- Puisto ja sen hedelmätarha-, vihannes- pahtumissa. maa- ja peltoalueet siirtyivät kaupungin Kartanovaiheesta kertovat uusrenessans- omistukseen 1960-luvun lopussa. Karta- sia ja -barokkia edustava päärakennus, non eteläpuolella sijainneen puolen heh- verkon osiin, joilla on maisemallista, his- on istutettu erilaisia köynnöksiä. Arbore- uusgotiikkaa ja jugendia edustava Id- taarin kokoisen hedelmätarhan paikalle toriallista, kaupunkikuvallista ja virkistyk- tumin eteläpuolella sijaitsevaan Vihilah- manin huvila, puurakenteinen väentupa rakennettiin 1970-luvulla ruusutarha sellistä merkitystä kaupunkirakenteessa. denpuistoon on istutettu monia eri puu- 1820-luvulta sekä muutama säilynyt ta- ja sitä laajennettiin vuosina 1990-luvun Hatanpäänpuistojen käyttö on runsasta ja pensaslajeja. Vihilahdenpuistossa on lousrakennus, esimerkiksi komea tiilinen, alussa. Ruusutarhassa on noin 160 ryh- ja ne ovat suosittuja vierailu- ja opetus- arvokkaaksi pienvedeksi arvioitu lampi oletettavasti 1880-luvulta peräisin oleva mä-, köynnös-, maanpeite- ja pensasruu- kohteita. Puistoalueet laajenevat entises- sekä muistometsikkö. Vihilahdenpuisto ja U:n muotoinen navettarakennus. Koh- sulajiketta. Puiston erikoisuudet; kaksi tään uuden puistoalueen K.J. Kauffinin koko arboretum, Pajaniemeä lukuun ot- dealueella on lisäksi entinen alilääkärin- monihaaraista kuusta, ovat saaneet ni- puiston rakentumisen myötä. tamatta, on rakennettu täyttömaalle. talo, joka nykyisin toimii laitehuoltotilana, met Hattu ja Myssy. Nimet tulivat Ruot- ja lämpökeskus. Kartanon päärakennus sissa 1700-luvulla toimineiden poliittisten Hatanpään arboretumiin on istutettu Luonnon monimuotoisuus ilmenee toimii vuokrattavana kokous-, juhla- ja ryhmien hattujen ja myssyjen mukaan. noin 400 kasvilajia, pääasiassa puita ja alueella erityisesti kasvillisuudessa kult- kahvilatilana ja Idmanin huvila kaupungin pensaita. Lisäksi puistossa on vesiaihe tuurikasvillisuudesta aina luonnonkasvei- Hatanpään puistoalueeseen kuuluu kaik- toimistotilana. Navetan käyttötarkoitusta kaarisiltoineen ja kivikkopuutarha, jonka hin. Alue on myös erityisesti lepakoiden kiaan kolme osaa: Hatanpäänpuisto-Kar- on muutettu asemakaavoituksen yhtey- laajuus on 600 neliömetriä ja yli 100 eri- suosiossa, sillä alueen monipuolisuus tar- tano, -arboretum ja-Vihilahti. Puistot dessä. laista kivikossa viihtyvää perennaa. Puis- joaa niin ravintoa kuin pesäpaikkojakin. kuuluvat Tampereen merkittäviin viher- tossa on myös yrttitarha ja pergoloihin

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 47 Kohdealueen perustiedot Erityisiä arvoja (Maankäyttö- ja rakennuslaki § 68)

Pinta-ala / vesipinta-ala Tampereen tarina Sini-viherverkosto 179,4 hehtaaria / 160,8 hehtaaria • Järvet, rannat • Kulttuurihistoria • Rakennuskulttuuri • Puutarhataide Maanomistus • Puistot, viheralueet • Puukujanne Kaupunki • Järvimaisema Kulttuurihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö • Virkistyskäyttö Keskeisten erityisarvojen turvaaminen • Huvila- ja kartanokulttuuri • Matkailu, opetus Lait, valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet • Arkkitehtuurihistoria • Viherverkosto Laki rakennusperinnön suojelemisesta 498/2010, Kirk- • Rakennuskulttuuri • Jalankulun ja pyöräilyn reitit kolaki 1054/1993, Muinaismuistolaki 295/1963, Valta- • Maisema Luonnon monimuotoisuus kunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö • Puukujanne (RKY) • Arvokas lepakkoalue • Arvokas pienvesi: hulevesilampi ja rakennettu Yleiskaava kosteikko Alueella on voimassa oleva Kantakaupungin yleiskaava • Monilajinen puutarhakasvillisuus 2040. Asemakaava KUVA LAURA VANZO 2019. VISIT TAMPERE. Alueella on voimassa olevat asemakaavat. Määräys Ei tarvetta

Hatanpäänpuisto kartanoaikaan liittyvine rakennuksineen sekä yhdessä arvokkaan puiston ja arboretumin kanssa muodostavat ainutlaatuinen maisemakokonaisuuden Pyhäjärven rannassa.

48 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos Kulttuurihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö

Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti Rakennus- ja rakennekohtainen suojelu merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (Tampereen kaupungin asemakaavat) (RKY 2009, Pirkanmaan maakuntakaava 2040, Kantakaupungin yleiskaava 2040, Keskustan Vesialue strateginen osayleiskaava) Kiinteä muinaisjäännös, kohde (Museovirasto) KUVA LAURA VANZO 2020. VISIT TAMPERE.

6 8 5 7 1 2 4

Hatanpään kartanon alkuperäinen puinen päärakennus paloi ja tilalle rakennettiin uusrenesanssityylinen kivirakennus. Kartanorakennusta ympäröi arvokas puutarha. KUVA LAURA VANZO 2020. VISIT TAMPERE.

Keskeisiä kohteita 1. Hatanpään muistokivi (mj-tunnus 5. Idmanin huvila 1000039533) 6. Ateljeetalo ja vanha kivikellari 2. Kartano/päärakennus 7. Laitehuoltotila (entinen alilääkärintalo) 3. Kartanon vanha navetta Jukola 8. Lämpökeskus 4. Pirttirakennus/väentupa

Hatanpään kartanon läheisyyteen sijoittuva Arboretumin ruusutarha rakennettiin vuosina 1971-73. Ruusutarhassa on lähes 200 erilaista ruusua.

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 49 Luontoarvot, luonnon monimuotoisuus

Keskeisiä kohteita

1. Hatanpäänpuisto-Kartano KUVA LAURA VANZO 2017. VISIT TAMPERE. -Puiston vanha puusto, joka on istutettu pääosin 1800-luvulla. -Lepakkoalue 2. Hatanpäänpuisto-Arboretum -Alueelle kerätty pääasiassa kasveja, jotka menestyvät Tampereen alueella ja sen ympäristössä 1 -Lepakkoalue 3. Arboretumin lampi -Tärkeä pienvesi 4. Hatanpäänpuisto-Vihilahti 2 -Vihilahdenpuiston muistometsikkö -Lepakkoalue 3 Hatanpään alue on luonnonoloiltaan monipuolinen. Alueella viihtyvälle lepakoille löytyy hyviä saalistus- ja pesäpaikkoja. 4 KUVA LAURA VANZO 2016. VISIT TAMPERE.

Asema- tai yleiskaavoitettu viheralue/ suojelualue Pienvedet: Lampi (Tampereen kantakaupunkialueen pienvesi selvitys 2011) Vesialue

Hatanpään arboretum on noin neljän hehtaarin laajuinen puistoalue, jonne on istutettu noin 400 eri kasvilajia.

50 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos Viher- ja siniverkosto

KUVA LAURA VANZO 2017. VISIT TAMPERE.

3 4

Hatanpään puistoalue on suosittu matkailu- ja ajanviettopaikka.

6 5 KUVA LAURA VANZO 2016. VISIT TAMPERE.

Asema- tai yleiskaavoitettu viheralue/ Keskeisiä kohteita suojelualue 1. Pehkiönpuisto Kulttuurihistoriallisesti merkittävä viher-/ suojelualue 2. Hatanpäänpuisto-Kartano (Tampereen vihreä keskusta 2014 –selvitys, 3. Hatanpäänpuisto- Arboretum Tampereen kantakaupungin viher- ja virkistys- verkostoselvitys 2014) 4. K.J. Kauffininpuisto (ei vielä toteutunut) Erikoispuisto Hatanpäänpuiston ranta-alueella kulkee suosittu ulkoilureitti, joka yhdistää alueen Tampereen (Kantakaupungin yleiskaava 2040) 5. Hatanpäänpuisto-Vihilahti keskustaan. Vesialue 6. Pyhäjärvi-Vihilahti

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 51 3.2 Huvilaranta

Pyhäjärven rannassa, Härmälänojan ja Huvilarannikon jäänteet sijaitsevat osit- Vihilahden välisellä alueella sijaitsi aiem- tain nykyisen Härmälän rantapuistossa, min Härmälän huvilarannikoksi kutsuttu joka on myös Tampereen luonnonsuoje- alue, jonne kaupungin porvarit siirtyivät luohjelman kohde. Härmälän rantapuisto kesän viettoon laivalla tai hevoskyydillä. on lehtomainen ja osaksi puistomainen Alue kuului Hatanpään kartanon maihin rantametsä, jossa on monipuolinen leh- ja sinne alkoi muodostua huvila-asutus- to-, kulttuuri- ja kosteikkolajisto. Puula- ta 1800-luvun lopulla. Alueella sijaitsi jeja ovat muun muassa koivu, terva- ja parhaimmillaan noin 12 huvilaa. Lähes harmaaleppä, vaahtera, raita, tammi kaikilla huviloilla oli myös oma höyrylai- ja kynäjalava. Kulttuuriperäistä lajistoa valaiturinsa. Laukontorin ja huviloiden edustavat istutusperäiset sembramänty, 3.2 laitureiden välillä liikennöi höyrylai- varjolilja, akileija, hopeapaju ja salava. vat. Huviloiden kukoistusaika kesti aina Myös sini-, valko- ja keltavuokko sekä ke- 1920-luvulle asti. Myöhemmin kaupunki vätlinnunsilmä viihtyvät alueella. Alueel- puratti pahiten rapistuneet kiinteistöt ta on tavattu lepakkoja ja se on myös 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa. Tänä liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. päivänä herrasväen kesävietosta kertovat Liito-oravaa on tavattu alueelta viimei- enää rakennusten vanhat kivijalat, suih- simmän selvityksen yhteydessä vuonna kulähteen rengas, lipputangon jalusta ja 2017. Rantapuiston kalliossa on lisäksi vanha pihapuusto sekä Metsolan laiva- näkyvissä jään kulkusuunnan osoittavia laiturin jäänteet. Metsolan laivalaiturin uurteita. Puistossa on luonnontilaisia läh- jäänteet ovat arkeologisia kulttuuriperin- teitä ja Pyhäjärven rannassa kulkee kah- tökohteita. den kilometrin pituinen Härmälän luontopolku.

52 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos Kohdealueen perustiedot Erityisiä arvoja (Maankäyttö- ja rakennuslaki § 68)

Pinta-ala / vesipinta-ala Tampereen tarina Luonnon monimuotoisuus 31,6 hehtaaria / 11,1 hehtaaria • Järvet, rannat • Arvokas kasvialue • Viheralueet • Rantametsiköt ja lehdot Maanomistus • Luonnontilaiset lähteet Kaupunki Kulttuurihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö • Lepakkoalue • Huvilakulttuurin historia • Liito-oravalle soveltuva elinympäristö Keskeisten erityisarvojen turvaaminen • Vesiliikenteen historia Sini- ja viherverkosto Lait, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet - • Kulttuurihistoria • Ekologinen käytävä Yleiskaava • Virkistyskäyttö Alueella on voimassa oleva Kantakaupungin yleiskaava • Luontovirkistys, luontopolku 2040. • Jalankulun ja pyöräilyn reitit Asemakaava KUVA LAURA VANZO 2020. VISIT TAMPERE. Alueella on voimassa olevat asemakaavat. Määräys Ei tarvetta

Viistokuvanäkymä Pyhäjärveltä Härmälän rantapuistoon.

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 53 Kulttuurihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö

KUVA LAURA VANZO 2020. VISIT TAMPERE.

2 1

Härmälän rantapuiston maastossa on nähtävissä huvilakauden jäänteitä kuten kuvassa näkyviä rakennuksen perustuksia.

Maakunnallisesti merkittävä rakennettu Keskeisiä kohteita kulttuuriympäristö (Pirkanmaan maakuntakaava 2040) 1. Vihilahti Metsola (mj-tunnus 1000028641) Maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomioitava rakennettu kulttuuriympä- 2. Metsolan laivalaituri (mj-tunnus ristö 1000030973) (Kantakaupungin yleiskaava 2040) 3. Härmälän rantapuisto, osa kanta- Muu kulttuuriperintökohde, kohde (Museovirasto) kaupungin yleiskaavassa osoitettua maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti Vesialue huomioitavaa Rantaperkiön rakennettua kulttuuriympäristöä

54 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos Luontoarvot, luonnon monimuotoisuus Keskeisiä kohteita 1. Härmälän rantapuisto -Tampereen luonnonsuojeluohjelman kohde (42/LSO2013) -Arvokas kasvialue -Luonnontilaiset lähteet -Lepakkoalue (puiston itäpää) -Liito-orava-alue -Härmälän luontopolku 2. Pyhäjärvi

2 1

KUVA LAURA VANZO 2020. VISIT TAMPERE.

Tampereen luonnonsuojeluohjelma Pienvedet: Lampi 2012-2020, ei vielä toteutuneet kohteet (Tampereen kantakaupunkialueen pienvesi selvitys 2011) Asema- tai yleiskaavoitettu viheralue/ suojelualue Luontopolku Arvokas kasvialue Vesialue (Tampereen arvokkaat luontokohteet 2003) Pienvedet: Lähde (Tampereen kantakaupunkialueen pienvesi Härmälän rantapuisto on lehtomainen ja metsäinen alue, jossa on monipuolinen kasvilajisto. selvitys 2011)

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 55 3.3. Härmälänranta

Kohdealueeseen kuuluu osa Härmälän- Härmälänranta kaavoitettiin 2010-luvul- rannan alueesta, joka on vanhaa vilje- la asuinalueeksi, jonka rakentaminen on lyaluetta. Kohdealueeseen kuuluvassa edelleen käynnissä. Asemakaavaan mer- Härmälänsaaressa on nähtävissä myös kityt virkistysalueet siirtyivät kaupungin huvila-ajan jäänteitä. Huvila-asutus kesti omistukseen, joten kohdealueelle sijoit- pääosin 1920-luvulle saakka. tuva luonnonkaunis Härmälänsaari on nyt yleisessä virkistyskäytössä. Kohdealu- Härmälänsaaren lisäksi kohdealueeseen eeseen kuuluvat puistot on muodostettu kuuluvat rantaan rajautuvat puistot ja asuinalueen kaavoituksen yhteydessä. 1930-luvulla alueella sijainneen lento- Härmälänrannassa kulkee suosittu ulkoi- konetehtaan isännöitsijän asunto pi- lureitti ja ranta on osa Tampereelta Pirk- ha-alueineen. Härmälän huvila-ajoilta on kalaan kulkevaa seudullista ekologista muistona tehtaan isännöitsijän asunnon rantayhteyttä. Kohdealue rajautuu Här- rannassa sijaitseva 1800-luvun lopulta mälänojan suulle Pirkkalan ja Tampereen 3.3 peräisin oleva rantasauna. Lentokone- rajalle. tehtaan myötä Härmälänrannan alueesta muodostui tärkeä teollisuuden keskus. Valtion lentokonetehdas ja Valmet käytti- vät Härmälänsaarta henkilöstön virkistykseen. Valmetinkatua pitkin Pyhäjärveen johtava lentokoneiden rullaustie koelen- toja varten on yhä alkuperäisellä paikal- laan. Rullaustie ja sen päässä oleva beto- ninen laskuluiska toimivat nykyisin osana Härmälänrannan pienvenesatamaa ja saarelle johtavaa siltaa.

56 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos Kohdealueen perustiedot Erityisiä arvoja (Maankäyttö- ja rakennuslaki § 68)

Pinta-ala / vesipinta-ala Tampereen tarina Luonnon monimuotoisuus 69,1 hehtaaria, 63,5 hehtaaria • Järvet, rannat • Kulttuuriperäinen kasvillisuus • Puistot ja viheralueet Maanomistus Sini-viherverkosto Kaupunki , yksityinen Kulttuurihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö • Osa seudullista ekologista yhteyttä • Teollisuushistoria • Virkistyskäyttö Keskeisten erityisarvojen turvaaminen • Rakennuskulttuuri • Veneily Lait, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet • Kävelyn ja pyöräilyn reitit Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympä- ristö

Yleiskaava KUVA LAURA VANZO 2020. VISIT TAMPERE. Alueella on voimassa oleva Kantakaupungin yleiskaava 2040. Asemakaava Alueella on voimassa olevat asemakaavat. Määräys Ei tarvetta

Viistokuvanäkymä Pyhäjärvelle. Kuvassa etualalla funkistyylinen entinen tehdasalueen isännöitsijän talo. Taustalla Härmänsaari ja satama.

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 57 Kulttuurihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö

Keskeisiä kohteita 1. Härmälänsaaren ympäristö: osa maakunnallisesti arvokasta Härmälän kulttuuriympäristöä 2. Isännöitsijän asunto 3. Isännöitsijän asunnon pihapiiri

KUVA LAURA VANZO 2020. VISIT TAMPERE.

3 2

Kuvassa näkyvä funkistyylinen Härmälän tehdasalueen rakennuksiin kuuluva isännöitsijän talo Maakunnallisesti merkittävä rakennettu Rakennus- ja rakennekohtainen suojelu rakennettiin puretun Fontellin huvilan paikalle vuonna 1938 . kulttuuriympäristö (Tampereen kaupungin asemakaavat) (Pirkanmaan maakuntakaava 2040) Kaupunkikuvallinen/alueellinen suojelu Maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti (Tampereen kaupungin asemakaavat) huomioitava rakennettu kulttuuriympä- ristö Vesialue (Kantakaupungin yleiskaava 2040)

58 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos Luontoarvot, luonnon monimuotoisuus KUVA LAURA VANZO 2020. VISIT TAMPERE. Keskeisiä kohteita 1. Härmälänsaari -kulttuuriperäinen kasvillisuus 2. Isännöitsijän asunto -puutarhan kulttuurikasvilajisto ja maisemallinen arvo 3. Härmälänojan suu -ekologinen yhteys (kehitettävä) 4. Ranta-alueet -osa seudullista ekologista yhteyttä

Härmälänsaaren satamasta on mahdollisuus vuokrata venepaikka.

KUVA LAURA VANZO 2020. VISIT TAMPERE.

2 4

Asema- tai yleiskaavoitettu viheralue/ suojelualue

Vesialue Maisemakuva auringonlaskusta Pyhäjärvellä.

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 59 Viher- ja siniverkosto Keskeisiä kohteita 1. Aaretti Niemisen puisto 2. Härmälänsaari 3. Tehtaankallionpuisto (osittain) 4. Pyhäjärvi

1 3

Asema- tai yleiskaavoitettu viheralue/ suojelualue Vesialue

60 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 4 Pyynikki-Pispala • Pyynikki-Pispalan osa-alueen erityisiä arvoja ovat muun muassa: luontoarvot, kuten harjumuodostelma geologisena kokonaisuutena ja monimuotoisena luontoalueena sekä saariston monimuotoinen lehtokasvillisuus, sienilajis- to ja linnusto sekä kulttuurikasvillisuus • maisema-arvot, kuten harjualue kan- sallisena maisemanähtävyytenä ja har- julta avautuva järvimaisema saarineen • kaupunkikuvalliset ja arkkitehtoniset arvot, kuten kerroksellinen 1800-luvun lopun, 1900-luvun alun ja 1920- ja 1950-lukujen rakennuksista muodostu- va rakennuskanta sekä 1900-luvun alun puutarhakaupunki-ihanteita korostava eheä asuinaluekokonaisuus • historialliset arvot, kuten teollisuushistoriaan kiinteästi kuuluva työväen asumishistoria ja arkeologisen perinnön ydinalue • virkistysarvot, kuten harjualueen luon- topolut, ulkoilureitit, näköalatorni ja kesäteatteri sekä ranta-alueen puisto- verkosto, rantareitit ja uimarannat sekä veneily ja sisävesilaivamatkailu. Pyynikki-Pispalan osa-alue koostuu kolmesta kohdealueesta: 4.1 Pyynikinrinne, 4.2 Pyynikki-Viikinsaari, 4.3 Pispala.

Pyynikki-Pispalan osa-alue on osa Tampe- järvenselät ovat leimallisia Tampereelle. asumishistorian kaupunkikuvallista, ra- reen harjuista maisemarakennetta ja mo- Ne muodostavat myös osan kaupungin kennustaiteellista ja kulttuurihistoriallista nimuotoista luontoa. Korkealle nouseva sini-viherrakenteen rungosta. Pyynikki- kokonaisuutta. harju ja sen molemmin puolin avautuvat Pispala on myös merkittävä osa työväen

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 61 Kaavallinen tilanne maisemallinen sijainti ja mahdollinen liit- KUVA LAURA VANZO 2020. VISIT TAMPERE. tyminen arvokkaisiin maisema-alueisiin Osa-alueen erityiset arvot maisemallisesti ja/tai kulttuuriympäristöihin. Pispalan- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävänä ja harju - Pyynikinharju on osoitettu valta- keskeisenä virkistysaluekokonaisuutena kunnallisesti arvokkaaksi esitetty ja /tai on turvattu kaavoilla ja luonnonsuojelu- maakunnallisesti arvokas maisema-alue- lailla. merkinnällä. Lisäksi Pyynikin alueeseen Pirkanmaan maakuntakaava 2040 kohdistuu merkintä arvokas geologinen muodostuma. Osa-alueen arvokkaasta Osa-alueen rakennetut korttelialueet kulttuuriperinnöstä on maakuntakaavas- keskustassa (muun muassa Pyynikinrin- sa osoitettu valtakunnallisesti merkittävät ne, Punakylän alue ja Kolmisopen talot) rakennetut kulttuuriympäristöt: Pyynikin- ovat maakuntakaavan keskustatoiminto- rinne, Pispalanrinne ja Pyynikin näkötorni jen aluetta ja Pispala taajamatoimintojen sekä maakunnallisesti merkittävät raken- aluetta. Maakuntakaavassa on osoitettu netut kulttuuriympäristöt Pirkankadun Pyynikin luonnonsuojelualue sekä Viikin- länsipää, Pyynikin kohteet, Viikinsaari, saaren luonnonsuojelualue, muu Pyyni- Varala, Pyynikin trikoo, Rosendahl ja Pyy- kin alue, Viikinsaari ja Pyynikinsaaret ovat nikin näkötorni. Näsijärven rannan suun- virkistysaluetta. Varalan Urheiluopisto on taisesti on maakuntakaavassa osoitettu osoitettu kohdemerkinnällä palveluiden viheryhteysmerkintä ja uittotunnelin yh- alue. teys ulkoilureitti-merkinnällä. Osa-alueen Osa-alueelle kohdistuu kehittämisperi- luoteisosaan kohdistuu merkintä: tärkeä aatemerkinnät; kaupunkiseudun kesku- vedenhankintaan soveltuva pohjavesi- sakselin kehittämisvyöhyke, Pyhäjärven alue (Epilänharju-Villilä). ympäristön kehittämisvyöhyke, arkeo- Keskustan strateginen osayleiskaava logisen perinnön ydinalue. Arkeologi- sen perinnön ydinalue-merkinnällä on Osa-alueen rakennetut korttelialueet kes- osoitettu maakunnallisesti merkittävät kustassa (muun muassa Pyynikinrinne, laajat ja yhtenäiset arkeologisen perin- Punakylän alue ja Kolmisopen talot) ovat nön tihentymät. Alueella sijaitsevien yleiskaavan asuntoaluetta, Pyynikintoria muinaisjäännösalueiden ja niiden lähi- reunustavat korttelit asumisen ja keskus- alueiden maankäyttöä, rakentamista tatoimintojen sekoittunutta aluetta. Pyy- ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden nikintori on osoitettu tori tai aukio mer- muinaisjäännösten lisäksi otettava huo- kinnällä. Maankäyttömerkinnän lisäksi mioon muinaisjäännösten suoja-alueet, Pyynikintorille on osoitettu kehitettävän Pyynikin näkötornille johtavat portaat Pyynikin luonnonsuojelualueen vanhan mäntymetsikön läpi.

62 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos torialueen kohdemerkintä. Rollikkahal- Kantakaupungin yleiskaava 2040 KUVA LAURA VANZO 2020. VISIT TAMPERE. li, Pyynikin palloiluhalli sekä osa-alueen Alueen keskeiset viheralueet ja saaret koulurakennukset on osoitettu hallinnon ovat osa yleiskaavan keskuspuistoverkos- ja palveluiden alueina. Koulukadun ete- toa, luonnonsuojelualueina on osoitettu länpuoleinen viheralue ja Pyynikin kenttä Viikinsaaren ja Pyynikin luonnonsuoje- on osoitettu viher- tai virkistysalueena. lualueet. Rakennetut korttelialueet ovat Pyynikin kenttään kohdistuu myös koh- yleiskaavan asumisen aluetta ja Varalan demerkintä – viher- ja virkistysverkon tai Urheiluopisto on osoitettu ”palveluiden liikunta-alueen kehittämisen kohde tai ja työpaikkojen sekoittunut alue tai koh- tarve. Osa-alueelle kohdistuvat seuraavat de”- merkinnällä. Pirkankadun varteen kehittämisperiaatemerkinnät: Näsijärven kohdistuu kasvunvyöhyke kehittämispe- ja Pyhäjärven rantojen kehittämisvyö- riaatemerkintä. Keskeiset virkistysyhtey- hykkeet, kehitettävä viher- ja virkistys- det on osoitettu ohjeellisella virkistysyh- vyöhyke (Eteläpuistosta Pyynikille ja Pyy- teysmerkinnällä ja Pyynikki geologisesti nikintorilta Pyynikille), asuntovaltaisen arvokkaana alueena. Kaavassa on osoi- täydennysrakentamisen vyöhyke sekä tettu lisäksi kohdemerkinnöillä Pyynikin kaupunkirakenteen epäjatkuvuuskohta, erikoispuisto, Lorisevanpuiston kaupun- jossa on erityistä tarvetta liikkumisympä- ginosapuisto, olemassa olevat uimaran- Pispalanrinne (RKY) sijainti on poikkeuksellinen jyrkkärinteisellä harjulla kahden järven välissä. Pispalan- ristön ja kaupunkikuvan parantamiselle. rinne on Suomen tunnetuin kaavoittamattomalle maalle, ilman valvontaa rakentunut työväen asuntoalue. nat sekä Viikinsaaren satama ohjeellisena Pispalanrinne rakentui 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. uutena tai kehitettävänä pienvene- tai KUVA ???????????????????????????? Osa-alueen arvokkaasta kulttuuripe- lauttasatamana. rinnöstä on osayleiskaavassa osoitettu valtakunnallisesti merkittävä rakennet- Kaavassa on valtakunnallisesti arvokas tu kulttuuriympäristö Pyynikinrinne. maisema-alue-merkinnällä osoitettu Merkinnän määräys edellyttää alueella valtioneuvoston vuoden 1995 periaa- tapahtuvan kehittämisen sovittamista tepäätöksellä valitut valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön vaatimuk- arvokkaat maisema-alueet sekä maise- siin. Osayleiskaavan yleismääräys edellyt- ma-alueiden päivitysinventoinnissa 2015 tää lisäksi muinaisjäännösten sekä maa- esitetyt laajennusalueet. Suunnittelussa kunnallisesti ja paikallisesti arvokkaiden on varmistettava, että valtakunnallisesti rakennettujen kulttuuriympäristöjen ja merkittävät maisema-arvot, jotka liitty- arkeologisten kulttuuriperintökohteiden vät harjuluontoon ja kulttuurihistoriaan huomioimisen. säilyvät. Osa-alueen arvokkaasta kulttuu-

Pispalassa on maaston vuoksi runsaasti portaita. Portaat ovat suosittuja kuntoilupaikkoja.

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 63 riperinnöstä on yleiskaavassa osoitettu voituksessa, uittotunnelin ja Varalan ur- valtakunnallisesti merkittävät rakenne- heiluopiston aluetta lukuun ottamatta, tut kulttuuriympäristöt Pyynikinrinne, osoitettu pääosin puistona. Laaja-alaisim- Pispalanrinne ja Pyynikin näkötorni sekä pia puistoalueita ovat Pättiniemenpuisto, maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti Lorisevanpuisto ja Pyynikin uimarannan huomioitavina rakennettuina kulttuu- puistokokonaisuus. Suuri osa Pyynikin- riympäristöinä Viikinsaari, Pyynikki ja rinteen ja osa Pyynikintoria ympäröivistä Tahmelan ranta-alue, edellyttäen alueen rakennuksista sekä Pyynikin kenttä sisäl- kulttuuriympäristöarvojen huomioimi- tävät kaavallisia suojelumääräyksiä. sen. Kaavassa on osoitettu muinaisjään- nöskohteet: Pispan kivikautinen asuin- Alueen asemakaavojen uudistaminen on paikka, Pispalan tukkitie, Mäkikadun, käynnissä, tavoitteena on turvata vielä Susikolunpuiston ja Pispalanharjun puo- jäljellä olevan, historiallisesti merkittä- lustusvarustukset, Pispan koulu, Pispalan väksi arvotetun rakennuskannan ja ar- pulteriaita, Pyynikin tulitikkutehdas ja voaluekokonaisuuksien säilyminen sekä muut arkeologiset kohteet: Pyynikin ky- mahdollistaa täydennysrakentamisen läpaikka, Pyynikinrinteen kaivannot, Pöl- sovittaminen alueen miljööseen lisäarvoa lipuiston tienpohja ja Pättiniemenpuiston tuottavalla tavalla. Pispalan asemakaa- kivirakenteet. va uudistetaan kolmessa eri vaiheessa. I-vaiheen suojelumääräyksiä sisältävät Asemakaavoitus asemakaavat 8256 ja 8257 ovat tulleet Pyynikki-Pispalan osa-alue on asema- voimaan 13.3.2017. Katso luku Keskeiset kaavoitettu lukuun ottamatta Sauna- ja vireillä olevat asemakaavat Tampereen Lehtisaarta. Pyynikki on asemakaavoi- kansallisen kaupunkipuiston alueella tettua luonnonsuojelualuetta. Viikin- . Tahmelan ympäristön voimassa olevat saaren länsiosa on asemakaavoitettua asemakaavat turvaavat aluekokonaisuu- luonnonsuojelualuetta ja rakennuksia den mittakaavan säilymisen osana Pispa- koskevat kaavalliset suojelumääräykset. lan rakennettua ympäristöä. Pyhäjärven rantavyöhyke on asemakaa-

64 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 4.1. Pyynikinrinne

Pyynikinrinne on kaupunkikuvallisesti, Pyynikinrinteen kohdealueeseen kuuluva rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistori- Pirkankadun länsipää on maakunnallises- allisesti poikkeuksellisen eheä, 1900-lu- ti arvokasta rakennettua kulttuuriympä- vun alun kaupunkiympäristö kuvastaen ristöä. Alue ilmentää kaupunkirakenteen hienolla tavalla ajan puutarhakaupun- kerroksellisuutta 1900-luvun alkupuolel- ki-ihanteita. Pyynikinrinteen alueen ete- la, kuten 1920- ja 1950-lukujen voimallisia lä- ja lounaisosissa on kymmenkunta jälleenrakennuskausia. Alueella on nähtä- korkealuokkaista, puurakenteista yhden vissä rakentamisen perinnettä ja rakenta- perheen taloa. Pyynikinrinteen länsiosa mistavan siirtyminen puurakentamisesta on yhtenäinen puutarhakaupunginosa, kivitaloihin. Alue liittyy myös kansalaisso- jonka rakentamisessa on edellytetty dan jälkeisen asuntopulan lievittämiseen, edustavaa arkkitehtuuria. Pääosa Pyyni- josta kertovat muun muassa Punakylän 4.1 kinrinteen rakennuskannasta on 1920-lu- vuokratalot ja Pirkankadun 1920-luvun vulta olevaa puurakentamista klassisin rakennukset. Sivistyshistoriaan liittyy en- piirtein. Joukossa on myös sosiaalista simmäinen ammattikoululle suunniteltu asuntotuotantoa edustavia rakennuksia. rakennus Suomessa. Johdinautojen varik- Palomäenkadun länsipuolella on jugen- ko, tutummin Rollikkahalli, liittyy kiinteäs- dvaikutteisia, kookkaita yhdenperheen ti Tampereen liikennehistoriaan. huviloita terassoituine pihoineen. Palo- mäentien varrella ja Kisakentänkadulla Pirkankadun länsipää ilmentää myös ark- on rivistö puisia aumakattoisia kaksiker- kitehtuurin ja asemakaavoituksen histo- roksisia asuintaloja. Alueen itäosassa on riaa. Arkkitehtuurin historiasta kertovat useita julkisia tiloja samalta aikakaudelta, rakennusten tyylit: erityisesti asuinraken- kuten Pyynikintori, vaakahuone, kouluja, nusten klassismi ja 1950-luvun moder- Pyynikin urheilukenttä, sairaala ja ajalle nismi sekä rollikkahallin ja ammattikou- tyypillinen korkeista kerrostaloista muo- lun funktionalismi. Ammattikoulun rooli dostuva umpikortteli. Pyynikintori, ja sitä näkyy kaupunkikuvassa ja -rakenteessa rajaavat suuret kouluja asuinrakennuk- alueen dominanttina. Asemakaavoituksen set muodostavat yhdessä edustavan historiaa kuvastavat umpikorttelit, säteit- torimiljöön. Edustavia rakennuksia ovat täiset Pirkankadun ja Satakunnankadun muun muassa klassistishenkinen Pyyni- alut, pitkät näkymät ja ammattikoulun kinlinna, renessanssihenkinen apteekkari eduspuisto. Historiallinen tielinja muis- Haapasen asuinrakennus ja funktiona- tuttaa kaupunkiin saapumista lännestä, listishenkinen piispantalo. Pyynikinrinne johon liittyvät myös katunäkymät ja kort- on valtakunnallisesti ja maakunnallisesti teleiden muoto. Pirkankadun länsipää on merkittävää rakennettua kulttuuriympä- Tampereen kaupungin keskusta-alueen ristöä. saapumisen piste lännestä tultaessa.

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 65 Kohdealueen perustiedot Erityisiä arvoja (Maankäyttö- ja rakennuslaki § 68)

Pinta-ala / vesipinta-ala Tampereen tarina Luonnon monimuotoisuus 27,4 hehtaaria / 0 hehtaaria • Työväen asuttaminen - • Puistot, viheralueet ja puistomaiset asuinympäristöt Maanomistus • Harjut Sini- ja viherverkosto Kaupunki, yksityinen, uskonnollinen yhteisö/säätiö/ • Kulttuurihistoria puolue, kiinteistöjä joilla useampi omistajalaji Kulttuurihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö • Virkistyskäyttö • Työväen asutushistoria • Viherrakenne Keskeisten erityisarvojen turvaaminen • Rakennustaide • Merkittävä tori Lait, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet • Arkkitehtuurin ja asemakaavoituksen historia • Jalankulun ja pyöräilyn reitit Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuri • Puuarkkitehtuuri ympäristö • Puutarhakaupunki-ihanne • Vapaa-ajanvieton historia Maakuntakaava ja yleiskaava • Kaupunkiin saapumisen piste lännestä päin tulta- Alueella on voimassa Pirkanmaan maakuntakaava essa 20400 ja Kantakaupungin yleiskaava 2040. • Liikennehistoria Asemakaava KUVA LAURA VANZO 2020. VISIT TAMPERE. Alueella on voimassa olevat asemakaavat. Määräys Ei tarvetta

Pirkankadun länsipää on maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Etualalla Pyynikin ammattikoulu, joka oli ensimmäinen ammattikoululle suunniteltu rakennus Suomessa.

66 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos Kulttuurihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö Keskeisiä kohteita 1. Rollikkahalli 8. Tampereen yhteiskoulun lyseon lukio 2. Kilometritalo - Tampereen lyseo 4 3. Pyynikin ammattikoulu 9. Pyynikin kenttä/Pyynikin urheilukent- 5 tä ja katsomo 1 2 4. Punakylän asuinpientalot 10. Marjatan sairaala 5. Santalahden (Kolmisopen) ja Ilomäen- 3 tien kortteli 11. Piispantalo 6 6. Pyynikintori 12. Pyynikinlinna 7. Tampereen konservatorio 13. Apteekkari Haapasen asuinrakennus, 7 Haapasen linna 8

9 13

12 10

Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti Rakennus- ja rakennekohtainen suojelu merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (Tampereen kaupungin asemakaavat) (RKY 2009, Pirkanmaan maakuntakaava 2040, Kantakaupungin yleiskaava 2040, Keskustan Kaupunkikuvallinen/alueellinen suojelu (Tampereen kaupungin asemakaavat) strateginen osayleiskaava) Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (Pirkanmaan maakuntakaava 2040)

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 67 Viher- ja siniverkosto

KUVA LAURA VANZO 2018. VISIT TAMPERE.

1 2

Pyynikinrinteen (RKY) alueella sijaitseva Pyynikin urheilukenttä on yksi Tampereen perinteikkäimpiä kenttiä. Katettu puinen katsomo ja punainen puuaita ovat todennäköisesti 1920-luvulta.

Asema- tai yleiskaavoitettu viheralue/ Keskeisiä kohteita suojelualue 1. Ilomäen aukea Kulttuurihistoriallisesti merkittävä viher-/ suojelualue 2. Kisakentänpuisto (Tampereen vihreä keskusta 2014 –selvitys, 3. Pyynikintori Tampereen kantakaupungin viher- ja virkistys- verkostoselvitys 2014) 4. Pyynikinkenttä Merkittävä tori tai aukio 5. Marianpuisto (Tampereen vihreä keskusta 2014)

68 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 4.2 Pyynikki-Viikinsaari

Pyynikinharju kuuluu 200 kilometriä pit- kään harjujaksoon, joka alkaa Salpausse- lältä ja jatkuu kaakkois-luoteissuunnassa Kankaanpäähän saakka. Pyynikinharju on näistä harjuista korkein (160 metriä me- renpinnasta). Sitä pidetäänkin maailman korkeimpana soraharjuna. Harjun rin- teillä on jääkauden jälkeisen Yoldia-me- ren rantatasanteita, jotka ovat suomalaisen maiseman syntyhistoriaan liittyvä geologinen nähtävyys. Harju on valittu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema- nähtävyydeksi vuonna 1993. Harjulla on 4.2 Pyynikin luonnonsuojelualue, jonka kasvillisuus vaihtelee kangasmetsäkasvilli- suudesta harju- kallio- ja lehtokasvillisuu- teen.

Pyynikinharju järeine mäntyineen ja mahtavine maisemineen on Tampereen suosituimpia virkistysalueita. Alueella on ulkoilureittejä, merkitty luontopolku ja valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön kohde Pyynikin nä- kötorni kuuluisine munkkikahvioineen. on useita merkittäviä rakennuksia kuten Pyhäjärven rantavyöhykkeellä sijaitsevat Pyhäjärvessä noin 3,5 kilometrin pääs- Noin neljän kilometrin pituisen luonto- Suomen trikoon/Pyynikin trikoon tuo- Atlaspuisto, Jalkasaari, Rosendahlinpuisto sä Tampereen keskustasta. Saaren län- polun varrella on useita näköalapaikkoja. tantorakennukset, Varalan urheiluopisto ja Joselinin niemi ovat osa kaupungin kes- siosa on säilynyt rakentamattomana ja 1920-luvulta oleva näkötorni on 25 met- rakennuksineen, sekä asuinpientaloja. kuspuistoverkostoa. Rannan viheralueilla sisäosaltaan luonnontilaisena. Itäosaan riä korkea ja tornista on upeat näköalat Alueella on lisäksi Pyynikin trikoon työ- on monia toimintoja aina leikkipuistoista on keskitetty laivamatkailu-, ravintola- kaikkiin suuntiin. suhdeasuntoja, Kongressihotelli Rosen- uimaranta-alueisiin. Keskustan asukkai- sekä harrastustoimintaa. Saarella on run- dahl sekä Pyynikin kesäteatteri. den vapaa-ajanvietto on perinteisesti kes- saasti erilaisia kesätapahtumia ja toimin- Maakunnallisesti arvokas rakennettu kittynyt Pyynikin alueelle ja se on myös toja, kuten jumppia, kesäteatteriesityksiä, kulttuuriympäristön kohde, Pyynikin Alueella sijaitsee myös kiinteä muinais- tärkeitä kaupungin matkailukohteita. ravintolapalveluja, lasten päiviä ja sau- kohteet ja Viikinsaari, on Tampereen jäännös, Pyynikin tulitikkutehdas (mj-tun- navuoroja. Laukontorin sataman välillä vapaa-ajanvieton, teollisuuden ja arkki- nus 1000039632), joka oli Tampereen Rantapuistoista avautuvat maisemat kulkee päivittäin Hopealinja Oy:n sisäve- tehtuurin historiaa kuvastava rakennus- toiseksi vanhin ja aikanaan Suomen mer- Pyhäjärvelle ja läheisiin Pyynikinsaariin silaiva keväästä syksyyn. Viikinsaaren itä- kannaltaan kerroksellinen alue. Alueella kittävin tulitikkutehdas. sekä Viikinsaarelle. Viikinsaari sijaitsee

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 69 osassa sijaitsevat Viikinsaaren ravintola, tuurilehtoa, jota ihminen on muuttanut Länsi-Suomessa harvinaista nurmikau- pikkusieppo, mustapääkerttu, lehtopöllö asuinrakennus, putka ja tanssipaviljonki, vuosisatojen ajan karjan laiduntamisella, nokkia. Kotkansiipivaltainen lehto kuuluu ja nuolihaukka. Alueella on 13-rastinen kuuluvat maakunnallisesti arvokkaaseen heinänkorjuulla ja hakkuilla. Alue kuu- saaren erikoisuuksiin. Sienilajistossa on luontopolku, jonka pituus on 2,5 kilomet- rakennetun kulttuuriympäristön kohtee- luukin Etelä-Hämeen lehtokeskukseen ja muutamia harvinaisia lajeja kuten savu- riä. Luontopolku ja kävelytie kiertävät lä- seen, Pyynikin kohteet ja Viikinsaari. sen putkilokasvilajisto on runsas. Kaiken kärpässieni ja kirjomaltoseitikki. Lisäksi hes koko saaren ympäri ja sen varrella voi kaikkiaan saarelta on löydetty 253 lajia, saarelta on löydetty myös yksi Suomelle tutustua saaren erilaisiin luontotyyppei- Viikinsaaren länsiosa on luonnonsuoje- joista 150 on alkuperäisiä. Vaateliaimpia uusi laji, saravinokas. hin, kasvillisuuteen ja linnustoon. Viikin- lualuetta, jonka pinta-ala on 10,53 hehtaa- lajeja edustavat alueella muun muassa saari on hyvä retkeily- ja opetuskohde. ria. Luonnonsuojelualueen itäpää rajoit- lehto-orvokki, lehtoimikkä, keltavuokko, Viikinsaaren linnusto on monipuolinen, tuu jalkapallokenttään ja niittyyn. Saaren soikkokaksikko, lehtopähkämö ja mus- ja pesiviä lajeja on kolmisenkymmentä. kasvillisuus on luonteeltaan puolikult- takonnanmarja. Alueella kasvaa myös Harvinaisimpia lintulajeja alueella ovat

Kohdealueen perustiedot Erityisiä arvoja (Maankäyttö- ja rakennuslaki § 68)

Pinta-ala / vesipinta-ala Tampereen tarina Luonnon monimuotoisuus 495,6 hehtaaria / 380,2 hehtaaria • Harjut, metsät, selänteet • Luonnonsuojelualue • Teollisuus • Arvokas harjualue, geologinen kohde Maanomistus • Järvet, rannat • Arvokas kasvillisuusalue Kaupunki, yksityinen, uskonnollinen yhteisö/säätiö/ • Puistot, viheralueet • Luonnonmuistomerkki puolue, kiinteistöjä joilla useita omistajalajeja • Rakennuskulttuuri Sini- ja viherverkosto Keskeisten erityisarvojen turvaaminen Kulttuurihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö • Maisemarakenne Lait, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet • Rakennuskulttuuri • Kulttuurihistoria Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuu- • Maisema-alue • Harju-, järvi- ja rantamaisema riympäristö, valtakunnallisesti arvokkaaksi esitetty • Teollisuushistoria, teollisuusrakennukset • Virkistyskäyttö, uimarannat, luontovirkistys, näkö- maisema-alue, luonnonsuojelulaki 1096/1996, vesilaki alat, kesäteatteri 587/2011 • Ekologisen verkoston osa • Sisävesilaivaliikenne Maakuntakaava ja yleiskaava • Jalankulun ja pyöräilyn reitit Alueella on voimassa Pirkanmaan maakuntakaava 2040 ja Kantakaupungin yleiskaava 2040 sekä Keskus- tan strateginen osayleiskaava. Asemakaava Alueella on voimassa olevat asemakaavat. Määräys Ei tarvetta

70 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos Kulttuurihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö

6 3 4

7 8

Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Maakunnallisesti merkittävä rakennettu Muu kulttuuriperintökohde, kohde Rakennus- ja rakennekohtainen suojelu 1995 kulttuuriympäristö, kohde (Museovirasto) (Tampereen kaupungin asemakaavat) (Valtioneuvoston periaatepäätös 1995, Pirkan- (Pirkanmaan maakuntakaava 2040) Kaupunkikuvallinen/alueellinen suojelu maan maakuntakaava 2040, Kantakaupungin Arkeologisen perinnön ydinalue (Pirkanmaan maakuntakaava 2040) (Tampereen kaupungin asemakaavat) yleiskaava 2040) Maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomioitava rakennettu kulttuuriympä- Vesialue Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu ristö Valtakunnallisesti arvokkaaksi esitetty ja/ kulttuuriympäristö, kohde (Kantakaupungin yleiskaava 2040) tai maakunnallisestiar vokas maisema- (RKY 2009, Pirkanmaan maakuntakaava 2040, alue Kantakaupungin yleiskaava 2040) Kiinteä muinaisjäännös, kohde (Pirkanmaan maakuntakaava 2040, Kantakau- (Museovirasto) pungin yleiskaava 2040) Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (Pirkanmaan maakuntakaava 2040)

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 71 Keskeisiä kohteita KUVA LAURA VANZO 2018. VISIT TAMPERE. 1. Viikinsaaren ravintola: asuinrakennus, 5. Pyynikin näkötorni putka, tanssipaviljonki 6. Kongressihotelli Rosendahl ja Rosen- 2. Varalan urheiluopisto dahlin puisto 3. Suomen trikoo-Pyynikin trikoo. 7. Pyynikin tulitikkutehdas (mj-tunnus 4. Asuinkerrostalot 1000039632) 8. Pyynikin kesäteatteri

KUVA LAURA VANZO 2020. VISIT TAMPERE.

Maakunnallisesti arvokkaaseen alueeseen kuuluva Pyynikin kesäteatteri (Pyynikin kesäteatteri: kahvila, pyörivä katsomo 1959 (1994) sijaitsee Joselininniemellä noin 2 km päässä keskustasta.

KUVA LAURA VANZO 2018. VISIT TAMPERE.

Viikinsaaren ravintola on rakennettu vuonna 1900 Lambert Pettersonin suunnitelmien mukaan. Saari on Pyynikin harjulle 1888 rakennettu (Georg Schreck) puurakenteinen ns. Ilomäen näkötorni, tuhoutui tykkitules- suosittu kesänviettopaikka uimarantoineen ja muine ajanvietteineen. Pyhäjärven risteilyt pysähtyvät sa 1918. Vilho Kolhon suunnittelema uusi näkötorni rakennettiin 1929. saaren satamassa säännöllisesti.

72 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos Luontoarvot, luonnon monimuotoisuus

Luonnonsuojelualue Arvokas kasvialue Luontopolku (Suomen ympäristökeskus) (Tampereen arvokkaat luontokohteet 2003) Vesialue Asema- tai yleiskaavalla suojeltu luonto- Luonnonmuistomerkki alue Arvokas harjualue Asema- tai yleiskaavoitettu viheralue/ (Pirkanmaan maakuntakaava 2040) suojelualue Pienvedet: Oja Arvokas lintualue (Tampereen kantakaupunkialueen pienvesi (Tampereen arvokkaat luontokohteet 2003) selvitys 2011)

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 73 Keskeisiä kohteita KUVA LAURA VANZO 2020. VISIT TAMPERE. 1. Viikinsaari -Viikinsaaren luonnonsuojelualue (YSA043430) -Arvokas kasvialue, Viikinsaaren län- sipuoli -Arvokas lintualue, Viikinsaaren länsi- puoli -Luontopolku -Alueella arvokkaita lajihavaintoja 2. Viikinsaaren laivaranta -Rauhoitettu luonnonmuistomerkki. Viikinsaaren laivarannan metsäleh- mukset (YLAn päätösnro 95/321/yvi 343. Päätöspvm.4.5.1995) -(Pienempi kaatunut 15.7.2010 ja Pyynikin harju järeine mäntyineen ja mahtavine maisemineen on Tampereen suosituimpia virkistysalueita. rauhoitus sen osalta lakkautettu Alueella onkin ulkoilureittejä, merkitty luontopolku ja näkötorni kuuluisine munkkikahvioineen. 6.10.2010) KUVA LAURA VANZO 2017. VISIT TAMPERE. 3. Pyynikki -Pyynikin luonnonsuojelualue (YSA043263) -Maakunnallisesti arvokas harjualue, pidetään maailman korkeimpana soraharjuna -Arvokas kasvialue: harju-, kallio- ja lehtokasvillisuusalueet, runsas kult- tuurilajisto ja vanhat metsät -Luontopolku -Lepakkoalueita: Pyynikin trikoon ympäristö, kesäteatterin ympäristö, Eteläpuistoa ja Pyynikkiä yhdistävät ranta-alueet -Alueella arvokkaita lajihavaintoja Viikinsaaressa on erilaisia aktiviteetteja ja esimerkiksi luontoon voi tutustua luontopolun avulla.

74 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos Viher- ja siniverkosto

Asema- tai yleiskaavoitettu viheralue/ Maisemarakenteellisesti merkittävä Keskeisiä kohteita suojelualue viher-/suojelualue 1. Viikinsaari Kulttuurihistoriallisesti merkittävä viher-/ (Tampereen vihreä keskusta 2014 –selvitys, suojelualue Tampereen kantakaupungin viher- ja virkistys- 2. Pyynikki verkostoselvitys 2014) (Tampereen vihreä keskusta 2014 –selvitys, 3. Atlaspuisto Tampereen kantakaupungin viher- ja virkistys- Erikoispuisto verkostoselvitys 2014) (Kantakaupungin yleiskaava 2040) 4. Jalkasaari Vesialue

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 75 KUVA KARI SAVOLAINEN. KUVA LAURA VANZO 2017. VISIT TAMPERE.

Kongressihotelli Rosendahl vuodelta 1977 on osin pilareille rakennettu peililasipintainen hotellikompleksi. Pyynikin uimaranta raivattiin vuonna 1931 Jalkasaaren ja Joselininniemen väliselle alueelle. Uimaranta Kohde kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuu- on edelleen tamperelaisten suosittu kesänviettopaikka. riympäristöt alueeseen Pyynikin kohteet ja Viikinsaari.

KUVA LAURA VANZO 2017. VISIT TAMPERE. KUVA LAURA VANZO 2018. VISIT TAMPERE.

Viikinsaari alue kuuluu Etelä-Hämeen lehtokeskukseen. Putkilokasvilajisto on runsas. Kaiken kaikkiaan Viikinsaaren perinnebiotooppia hoitavat Ahlmanin tilalta tuodut vasikat. saarelta on löydetty 253 lajia, joista 150 on alkuperäisiä.

76 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 4.3. Pispala

Jääkauden muodostaman Pispalan so- raharjun ja jyrkän Ansionkallion rinteille muodostui 1800-luvun lopulta alkaen työväen asutusta, josta muodostuivat Pispalan ja Tahmelan esikaupunkialueet. Pispalan poikkeuksellisen hieno sijainti vesistöjen rajaamalla jyrkkärinteisellä harjulla on tehnyt siitä Suomen tunne- tuimman 1800- ja 1900-lukujen taitteessa kaavoittamattomalle maalle ilman valvontaa rakentuneista työväen asuina- lueista. Tahmelan ilme on täydentynyt 1960-luvun modernilla rakentamisella. Maisemallisesti ainutlaatuiset alueet 4.3 muodostavat tärkeän osan Tampereen maiseman ja teollisuuskaupungin tari- nasta.

Pispalanrinne on valtakunnallisesti mer- kittävä rakennettu kulttuuriympäristö, jonka alueesta valtaosa sijoittuu Pispalan kohdealueen sisälle. Pispalan vanhimmat säilyneet asuinrakennukset muistuttavat maaseudun mökkikylien taloja. Vuosisa- dan vaihteen rakennukset, paritalot ja suuremmat kasarmimaiset asuinrakennukset ovat noudattaneet pääpiirteis- rauksena Pispalan viherverkko täydentyi Tällaisiksi on katsottu Pispalan vanha etelärinteellä on harvinaisia paisteym- sään järjestetyn kaupunkialueen korke- tukinuittoon aikaisemmin käytetyistä alu- kylän paikka, Pispalan tori, vanha kulku- päristön biotooppeja ja lajistolliset arvot ussääntöjä ja ajan yleistä rakennustapaa. eista. Samoin kuin Pispalan rakennettu väylä Pöllipuistossa, Punaiseen tukkitie- ovat pitkälti kytköksissä kulttuurikasvilli- Jyrkkään rinteeseen rakennetut portaat alue myös Pispalan viherverkko muodos- hen kuulunut rakenne Pispalan valtatien suuteen. Rantalaaksossa pohjavedenpin- korvaavat osittain katuverkon. taa erilaisia historiallisia kerroksia. läheisyydessä, 1900-luvun alussa silloisel- ta on laajoilla alueilla lähellä maanpintaa le kaupungin rajalle harjun vierinkivistä ja monin paikoin jopa korkeammalla kuin Maiseman äärialueet, järven ranta ja jyr- Kultti- ja tarinapaikaksi sekä työ- ja val- rakennetun pulteriaidan jäänteet sekä maanpinta muodostaen paineellisen kimmät rinteet, muodostavat Pispalassa mistuspaikaksi tyypiteltyä ajoitukseltaan useita puolustusvarustuksiin kuuluneita pohjaveden alueita. Lähteitä/tihkupintoja viherverkon rungon. Nykyinen kasvimai- moniperiodista Tahmelan lähdettä lu- rakenteita. onkin rantavyöhykkeellä runsaasti, joista den alue on jäänyt hedelmällisen maape- kuun ottamatta kaikki Pispalan-Tahmelan erityisesti Tahmelan lähteellä on merkit- ränsä vuoksi viljelyalueeksi ja siten osaksi alueen arkeologiset kohteet ajoittuvat Pispalan luonnonympäristö on moni- täviä luontoarvoja. viherverkkoa. Tukinuiton loppumisen seu- historialliseen aikaan / uuteen aikaan. muotoinen ja erityislaatuinen. Harjun

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 77 Kohdealueen perustiedot Erityisiä arvoja (Maankäyttö- ja rakennuslaki § 68)

Pinta-ala / vesipinta-ala Tampereen tarina Luonnon monimuotoisuus 157,0 hehtaaria / 77,6 hehtaaria • Työväen asuttaminen • Arvokas kasvialue • Järvet, rannat, laaksot, harjut, selänteet • Pienvedet: Lähde Maanomistus • Puistot, viheralueet • Paahdeympäristöt, kulttuurikasvillisuus Kaupunki, yksityinen, kiinteistöjä joilla useampi omis- • Viljelynhistoria • Luonnonmuistomerkki tajalaji • Rakennuskulttuuri • Arvokas hyönteisalue • Lepakkoalue Keskeisten erityisarvojen turvaaminen Kulttuurihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö Sini- ja viherverkosto Lait, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet • Rakennuskulttuuri, rakennustaide, monimuotoinen Muinaismuistolaki 295/1963, Luonnonsuojelulaki puuarkkitehtuuri, teollisuushistoria, • Ekologisen verkoston osa 1096/1996, vesilaki 587/2011 • puutavaran uiton historia, työväen asutushistoria • Maisemarakenne • Arkeologisen perinnön ydinalue • Kulttuurihistoria Maakuntakaava ja yleiskaava • Jalankulun kulkuyhteydet, rinneportaat • Järvimaisema Alueella on voimassa Pirkanmaan maakuntakaava • Virkistyskäyttö, palstaviljelyalueet, rantareitti, 2040 ja Kantakaupungin yleiskaava 2040. veneily, uimapaikka Asemakaava • Jalankulun ja pyöräilyn reitit Alueella on voimassa olevat asemakaavat. KUVA LAURA VANZO 2018. VISIT TAMPERE. Määräys Ei tarvetta

Pispalan sijainti on poikkeuksellinen jyrkkärinteisellä harjulla kahden järven välissä. Pispalanrinne on Suomen tunnetuin kaavoittamattomalle maalle, ilman valvontaa rakentunut työväen asuntoalue.

78 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos Kulttuurihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö Keskeisiä kohteita 1 1. Pispa (mj-tunnus 837010001) 4 7 2. Uittotunneli (vanha) 2 4 3. Uittotunneli (uusi) 4 10 3 11 4. Aluekokonaisuus (II) -Rimminkadun varsi 9 -Mäkikadun ja Kannaksenkadun risteys 5 12 -Mäkikadun varsi -Kannaksenkadun ja Päivölänkadun 13 risteys 8 5 -Pispalan valtatien alku 6 5. Aluekokonaisuus (III) -Kasvimaat, Tahmelan lähde ja uimaranta -Hiidenkadun varsi 14 5 -Kaupungin vanhan raja-aidan alue, Pis- 15 palan pulteriaita -Ansionkallion laki -Moderni Tahmela 5 -Vallikadun varsi (osittain) 14 6. Aluekokonaisuus (I) -Vallikadun varsi 5 14 -Pispankadun varsi -Pispalanharjun varsi -Rajaportinkadun varsi 14 -Mäkikadun ja Rinnekadun ympäristö 7. Pispalantukkitie 1 ns. punainen tukkitie (mj-tunnus 1000014088) 8. Tahmelan lähde (mj-tunnus 837010009) Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti Arkeologisen perinnön ydinalue 1995 huomioitava rakennettu kulttuuriympä- (Pirkanmaan maakuntakaava 2040) 9. Pispan koulu (mj-tunnus 1000006359) (Valtioneuvoston periaatepäätös 1995, Pirkan- ristö 10. Mäkikatu 35 (mj-tunnus 1000030680) maan maakuntakaava 2040, Kantakaupungin (Kantakaupungin yleiskaava 2040) Valtakunnallisesti arvokkaaksi esitetty ja/ yleiskaava 2040) tai maakunnallisestiarv okas maisema- 11. Mäkikatu 24 (mj-tunnus 1000032279) Kiinteä muinaisjäännös, alue (Museoviras- alue 12. Susikolunpuisto (mj-tunnus Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti to) (Pirkanmaan maakuntakaava 2040, Kanta- merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö kaupungin yleiskaava 2040) 1000014092) (RKY 2009, Pirkanmaan maakuntakaava 2040, Kiinteä muinaisjäännös, kohde 13. Pispalanharju (mj-tunnus 1000006152) Kantakaupungin yleiskaava 2040, Keskustan (Museovirasto) Rakennus- ja rakennekohtainen suojelu strateginen osayleiskaava) Muu kulttuuriperintökohde, alue (Tampereen kaupungin asemakaavat) 14. Kaupungin vanhan raja-aidan alue, Pis- (Museovirasto) palan pulteriaita Maakunnallisesti merkittävä rakennettu Kaupunkikuvallinen/alueellinen suojelu kulttuuriympäristö Muu kulttuuriperintökohde, kohde (Tampereen kaupungin asemakaavat) 15. (mj-tunnus 1000013969) (Pirkanmaan maakuntakaava 2040) (Museovirasto) Vesialue 16. pispalan portaat

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 79 Luontoarvot, luonnon monimuotoisuus

Keskeisiä kohteita 1. Pättiniemenpuisto -Tampereen luonnonsuojeluohjelman kohde (26/LSO2013) -Arvokas kasvialue 2. Hautalaakso -Lepakkoalue

1 -Lähteet 2 3. Tahmelan lähde ja Lorisevanpuisto -Tampereen luonnonsuojeluohjelman 4 kohde: Tahmela, Tahmelan lähde ja 3 Lorisevanpuisto (38/LSO2013) -Arvokas kasvialue -Arvokas hyönteisalue -Lepakkoalue -Lähteet 4. Pispalan paahderinteet 5 -Tampereen luonnonsuojeluohjelman kohde (37/LSO2013) -Arvokas hyönteisalue 5. Lorisevanpuisto -Tampereen luonnonsuojeluohjelman kohde: Tahmela, Tahmelan lähde ja Lorisevanpuisto (38/LSO2013) -Luonnonmuistomerkki, kynäjalava (LH:n päätösnro 6/A231. 26.1.1983)

Tampereen luonnonsuojeluohjelma Luonnonmuistomerkki 2012-2020, ei vielä toteutuneet kohteet Pienvedet: Lähde Asema- tai yleiskaavoitettu viheralue/ (Tampereen kantakaupunkialueen pienvesi suojelualue selvitys 2011) Arvokas hyönteisalue Vesialue (Tampereen arvokkaat luontokohteet 2003) Arvokas kasvialue (Tampereen arvokkaat luontokohteet 2003)

80 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos Viher- ja siniverkosto

Keskeisiä kohteita

1 1. Pättiniemenpuisto 2. Hautalaakso

3 3. Punasentukkitienpuisto 4 4. Harmaantukkitienpuisto 5 5. Päivölänpuisto 1 2 6. Susikolunpuisto 7. Lorisevanpuisto 6 9 8. Provastinpuisto 8 9. Vesisäiliönmäki (Pyykkimettänpuisto)

10 näköalapaikka 10. Porraspuisto ja porraspuistikko 11. Omenatarha 21 12 12. Pulteriaidanpuistikko 7 13. Torpanpuisto 11 13 14. Raja-aidanpuistikko 15. Härkikallionpuisto 20 14 16. Hiidenpuisto

19 15 17. Luisupuisto 18. Ansionkallio 16 19. Tahmelanniemi 18 17 20. Saunasaari (ei asemakaavoitettu) 21. Pyhäjärvi-Hyhkynlahti

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 81 5 Näsijärvi-Lentävänniemi kityksestä historiallisena vesiliikenneväy- länä, joka on aikojen kuluessa muuttunut nykyihmisten aktiiviseksi vapaa-ajan viet- topaikaksi.

Näsijärvi-Lentävänniemen osa-alueen erityisiä arvoja ovat muun muassa: • luontoarvot, kuten monimuotoinen lin- tu-, kala- ja kasvilajisto sekä vedenalainen järviluonto • maisemalliset arvot, kuten avautuva laaja järvimaisema ja sen erämaiset lahdet saarineen sekä näkymät järveltä Tampereen keskustan suuntaan • historialliset arvot, kuten ranta-alueen esihistorialliset asuinpaikat ja historiallinen vesireitti pohjoiseen • virkistysarvot, kuten virkistyskalastus, veneily sekä saariston ja ranta-alueen tarjoamat retkeily- ja ulkoilukohteet. Kaavallinen tilanne Alueen erityiset maisema-, virkistys- ja kulttuuriperintöarvot on turvattu erityisesti yleiskaavalla ja alueen asemakaavoilla.

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Lentävänniemi on maakuntakaavan taajamatoimintojen aluetta, Reuharinsaaret on osoitettu virkistysalue-kohdemer- Näsijärvi-Lentävänniemi osa-alue koostuu kahdesta kohdealueesta, 5.1 Siilinkari ja Näsijärven selkä sekä 5.2 Reuharinsaaret ja Lentävänniemenranta. kinnällä ja Lentävännimen rantoja kier- tää viheryhteys-merkintä. Osa-alueelle Näsijärvi-Lentävänniemen osa-alue on semaa. Sinirakenteensa kautta osa-alue metsäluontoon. Näsijärvi-Lentävännie- kohdistuu kehittämisperiaatemerkinnät; keskeinen osa Tampereen vesistöjen liittyy muuhun kansallisen kaupunkipuis- men osa-alue kertoo elävää Tampereen kasvutaajamien kehittämisvyöhyke, tiivis ja niiden ranta-alueiden muodostamaa ton alueeseen ja yhdistää kaupunkira- tarinaa varhaisesta Näsijärven rannoille joukkoliikennevyöhyke ja kaupunkiseu- sini-viherrakennetta ja Tampereen mai- kenteen sen ulkopuolella olevaan järvi- ja asettuneesta asutuksesta ja järven mer- dun keskusakselin kehittämisvyöhyke.

82 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos KUVA LAURA VANZO 2020. VISIT TAMPERE. Kantakaupungin yleiskaava 2040 Lentävänniemen rantavyöhyke ja Suo- mensaari ovat yleiskaavan keskuspuistoverkoston aluetta. Ohjeellisena virkistysyhteys-merkinnällä on osoitettu rantoja kiertävä virkistysreitistö sekä yhteydet rantareitistöön. Olemassaolevat uimaranta ja venesatama on osoitettu kohdemerkinnöin. Kaavassa on osoitettu muinaisjäännöskohteet: Lentävänniemi 1 ja 2 pronssi- ja /tai rautakautiset hau- tapaikat, Lentävänniemi 3 kivikautinen asuinpaikka, Reuharinniemen rautakautinen hautapaikka ja muut arkeologiset kohteet: Reuharinsaaren kivirakenteet. Jänislahden puisto kuuluu Lentävännie- men maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomioitavaan rakennettuun kult- tuuriympäristöön.

Asemakaavoitus Osa-alueella on voimassa pääasiassa 1960-luvun lopun ja 1970-luvun asemakaavat lukuun ottamatta Reuharinniemeä ja Reuharinsaarta sekä Suomensaaren pohjoispuolen saariryhmää (Mäntysaari, Haapasaari, Koivusaari, Pikkusaari ja Peu- rasaaret). Asemakaavat turvaavat alueen arvojen säilymisen ja virkistyskäytön kehittämisen alueella. Lentävänniemen ranta-alueet on asemakaavoitettu puisto- alueiksi. Jänissaari ja nykyinen veneiden talvisäilytysalue on kaavassa osoitettu purjehdus ja veneurheilualueena. Suo- mensaari on osoitettu urheilutoimintojen alueena. Reuharinsaaret kuuluvat keskuspuistoverkostoon, jonka alueella on useita muinaismuistokohteita.

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 83 5.1. Siilinkari ja Näsijärven selkä

Näsijärvi on kaupunkilaisille tärkeä vir- Kohdealueen merkittävä luontoarvo on kistysalue ja sopii monenlaiseen virkis- Näsijärven eteläosan Näsiselkä, joka on tystoimintaan. Talvisin alueella pääsee maakunnallisesti tärkeä lintualue, MAA- rannasta ja sulan aikaan vesistö tarjoaa LI-alue. Näsiselkä on erityisesti syksyisin veneilyyn monipuoliset puitteet: vaih- monien vesi- ja kahlaajalintujen tärkeä televat maisemat avarine selkineen ja muuttoreitti. Linnut seuraavat Näsijär- jylhine kalliorantoineen ja satamineen. veä, ja nähtävästi Tampereen kaupunki Näsijärven reitti Tampereelta Virroille on ja harju hidastavat muuton etenemistä kesäaikaan vilkkaasti liikennöity. Kesäisin ja vesilintuparvet viipyvät levähtämässä järvellä muun muassa purjelautaillaan, Näsiselälle. Kahlaajia levähtää myös Siili- melotaan, veneillään ja kalastetaan. karilla. Näsijärven eteläpäähän muodostuu muuton pullonkaula-alue, kun linnut Näsijärven maisemaan kuuluva Siilinka- suuntaavat kapeahkolta vyöhykkeeltä rin majakka sijaitsee pienellä kallioluo- harjun yli Pyhäjärvelle. dolla noin kilometrin päässä lähimmäs- 5.1 tä rannasta. Varsinaisesti majakka on Näsiselällä on enimmillään levähtänyt loistotorni, mutta sitä kutsutaan yleisesti 400 mustalintua, 38 pilkkasiipeä ja Sii- Siilinkarin majakaksi. Korkeutta loistotor- linkarilla 225 meriharakkaa. Säännölli- nilla on 6,5 m. Majakka on peruskorjattu simmin vesilinnuista alueella levähtävät 2015 sen historiallisia arvoja kunnioitta- mustalinnut, pilkkasiivet sekä allit. Alue en. Rakennus on tuttu suurimmalle osalle on lokki- ja sorsalintujen, hanhien ja kah- tamperelaisista ja suosittu retkeilykohde laajien kevään ja syksyn lentoreitti sekä etenkin talvisin. Järvelle aurataan useita muuttoreitti. Alue toimii myös lokkilin- kilometrejä pitkä retkiluistelurata talven tujen lentoreittinä niiden suunnatessa niin salliessa ja Siilinkarin kupeeseen tal- Tarastenjärven jätteenkäsittelylaitokselle visin avattava kahvila on suosittu virkis- ruokailemaan ja takaisin. Luonnonhisto- tyskohde niin kävelijöille, luistelijoille kuin riasta kertoo Näsijärven pohjassa elävä, hiihtäjille. arvoituksellinen härkäsimppu merivai- heen jäänteenä.

84 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos Kohdealueen perustiedot Erityisiä arvoja (Maankäyttö- ja rakennuslaki § 68)

Pinta-ala / vesipinta-ala Tampereen tarina Sini- ja viherverkosto 600,9 hehtaaria / 600,7 hehtaaria • Järvet, rannat • Ympärivuotinen virkistyskäyttö • Järvimaisema ja näkymät järveltä kaupunkiin Maanomistus Kulttuurihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö • Ekologinen yhteys kaupungin ulkopuolisiin luonto- Kaupunki, yksityinen, kiinteistöjä joilla useampi omis- • Historialliset vesireitit alueisiin tajalaji Luonnon monimuotoisuus Keskeisten erityisarvojen turvaaminen • Maakunnallisesti tärkeä lintualue (MAALI-alue) Lait, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet • Vedenalainen järviluonto Vesilaki 2011/587 • Lepakkoalue

Yleiskaava KUVA LAURA VANZO 2018. VISIT TAMPERE. Alueella on voimassa oleva Kantakaupungin yleiskaava 2040. Asemakaava Alueella on voimassa olevat asemakaavat. Määräys Ei tarvetta

Yli sadan vuoden ikäinen Siilinkarin loisto on 1906 rakennettu loistokoju, joka sijaitsee Näsijärvellä kallioluodolla keskustan edustalla ja suosittu retkeilykohde.

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 85 Kulttuurihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö Luontoarvot, luonnon monimuotoisuus Keskeisiä kohteita 1. Siilinkarin majakka eli loistotorni

Näsijärvi -Pirkanmaan tärkeä lintualue (MAALI-alue) : Useiden vesi- ja kahlaajalintujen tärkeä muuttoreitti erityisesti syksyisin -Raakavesilähde: Näsijärven ekologinen tila on hyvä ja se toimii raaka- vesilähteenä. -Järven vettä suotautuu kaupunkia halkovaan harjujaksoon Santalah- dessa ja siitä edelleen pohjavedeksi. -Monipuolinen kalalajisto -Tärkeä osa kaupungin luontomaisemaa sekä luontovirkistystä

Vesialue

86 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 5.2. Reuharinsaaret ja Lentävänniemen ranta

Reuharinsaaret ja Lentävänniemen ran- Suomensaari on aiemmin ollut erillinen ta ovat maisemallisesti merkittäviä ran- saari, mutta saaren ja maa-alueen väli- ta-alueita. Rannoilta avautuvat laajat nen kannas on noussut ja saari on kurou- näkymät kantakaupunkiin ja Näsijärven tunut osaksi rantavyöhykettä. Nykyisinkin ulapalle. avoimina olevilla alueilla on aiemmin ollut peltoja. Saaressa on sijainnut torppa Alueelta on löydetty merkkejä esihisto- 1900-luvun alkupuolella, josta tuli myö- rialliselta ajalta, niin kutsuttuja lapinrau- hemmin Enqvistin tehtaanjohtajan huvi- nioita, ja viitteitä kivikauden ja pronssi- la. Vanhat torpparakennukset ilmeisesti kauden asuinpaikasta. Erityisenä arvona purettiin ja tilalle rakennettiin uusi huvila. voidaan pitää samanaikaisen asutushis- Entinen Enqvistin perheen huvila oli pit- torian muodostamaa kokonaisuutta. La- kään Lielahden Kipinän omistuksessa ja pinrauniot ovat isokokoisia kiviröykkiöitä, siihen kuuluvia alueita hoidettiin virkis- joihin haudattiin arvotetussa asemassa tysalueina. Torpan entinen pelto on ny- 5.2 olevia henkilöitä. Lapinrauniot sijaitsevat kyisin avointa nurmialuetta, jota käyte- tyypillisesti suurien järvien niemissä tai tään oleskeluun ja pelailuun. Lielahden saarissa. Kohdealueen lapinrauniot ja ki- lähiön rakentamisen myötä Suomensaa- vikauden ja pronssikauden asuinpaikka reen rakennettiin pysäköintialue ja saar- ovat rauhoitettu kiinteiksi muinaisjään- ta kiertävä ulkoilureitti 1960—70-lukujen nöksiksi. vaihteessa. Saaressa on uimaranta ja ylei- Pääosa rannoista on kaupungin omistuk- nen sauna. sessa ja kaavoitettu virkistysalueeksi joko Luontoarvoista pienvesiä edustaa Jänis- yleis- tai asemakaavoissa. Ranta-alueita lampi, joka on hiljalleen kasvanut lähes kiertää suosittu ulkoilureitti. Jänissaares- umpeen. Alueella on myös lepakoiden sa sijaitseva satama on ollut toiminnassa tärkeä ruokailualue sekä luonnon moni- 1970-luvulta lähtien. Saaren rantoja on muotoisuuden kannalta arvokkaita met- myöhemmin täytetty ja mahdollistettu säalueita. siten sataman laajentuminen. Jänissaa- ren länsipuolen ranta-alueella sijaitseva kiinteistö on osoitettu teollisuuskäyttöön ja siellä sijaitsee 1930-luvulla rakennettu raakavedenottamon punatiilinen pump- paamorakennus.

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 87 Kohdealueen perustiedot Erityisiä arvoja (Maankäyttö- ja rakennuslaki § 68)

Pinta-ala / vesipinta-ala Tampereen tarina Sini- ja viherverkosto 288,5 hehtaaria / 242,6 hehtaaria • Järvet, rannat • Kulttuurihistoria • Puistot, viheralueet • Maisemarakenne Maanomistus • Järvimaisema ja näkymät järveltä kaupunkiin Kaupunki Kulttuurihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö • Virkistyskäyttö • Esihistorialliset asuinpaikat • Rantareitit, veneily Keskeisten erityisarvojen turvaaminen • Ekologinen yhteys Luonnon monimuotoisuus Lait, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet • Jalankulun ja pyöräilyn reitit Muinaismuistolaki 295/1963, vesilaki 587/2011 • Arvokas lajihavainto • Pienvedet: Lampi Maakuntakaava ja yleiskaava • Lepakoiden tärkeä ruokailualue Alueella on voimassa Pirkanmaan maakuntakaava • Vanha metsä/arvometsä 2040 ja Kantakaupungin yleiskaava 2040. KUVA LAURA VANZO 2020. VISIT TAMPERE. Asemakaava Alueella on voimassa olevat asemakaavat. Määräys Ei tarvetta

Reuharinsaaret.

88 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos Kulttuurihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö

Keskeisiä kohteita KUVA LAURA VANZO 2020. VISIT TAMPERE. 1. Jänissaarenkatu 1, Vedenottamo / pumppaamo 2. Lentävänniemi 2 (mj-tunnus 837010042) 3. Lentävänniemi 3 (mj- tunnus 837010043) 4. Lentävänniemi (mj-tunnus 1837010004) 5. Reuharinniemi (mj- tunnus 2 837010003) Lapinrauniot sijaitsevat Lentävänniemen itäosassa 1 olevan Reuharinniemen eteläkärjessä. Lähistöltä on myös viitteitä kivi- ja pronssikauden taitteen asuinpaikasta.

3 KUVA LAURA VANZO 2020. VISIT TAMPERE.

5 4

Maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti Kiinteä muinaisjäännös, kohde Lapinrauniot. huomioitava rakennettu kulttuuriympä- (Museovirasto) ristö Muu kulttuuriperintökohde, kohde (Kantakaupungin yleiskaava 2040) (Museovirasto) Kiinteä muinaisjäännös, alue (Museovirasto) Vesialue

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 89 Luontoarvot, luonnon monimuotoisuus

Keskeisiä kohteita 1. Suomensaari 3. Jänislampi -Arvokas luontokohde: saaren lounais- -Luonnontilainen lampi osan sara- ja pajuluhta-alue -Lepakkoalue -Lepakkoalue 4. Reuharinniemi, Reuharinsaari 2. Näsijärven rannat -Vanha metsä 1 -Ekologinen yhteys

KUVA LAURA VANZO 2020. VISIT TAMPERE.

4 2

Reuharinsaaretja Lentävänniemenranta ovat maisemallisesti merkittäviä ranta-alueita. Rannoilta avautuvat Asema- tai yleiskaavoitettu viheralue/ laajat näkymät kantakaupunkiin ja Näsijärven ulapalle. suojelualue Pienvedet: Lampi (Tampereen kantakaupunkialueen pienvesi selvitys 2011) Vesialue

90 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos Viher- ja siniverkosto

Keskeisiä kohteita KUVA LAURA VANZO 2020. VISIT TAMPERE.

1 1. Pikkusaari 2 2. Haapasaari 4 5 3 3. Mäntysaari 4. Koivusaari 6 5. Peurasaaret 6. Suomensaari 7. Jänislahdenpuisto 8. Jänislammenpuisto 7 9. Rusakkometsä 7 10 10. Jänissaari 11. Purjehtijanpuisto (osittain) 9 11 12. Venepuisto 12 17 8 13. Tupakkirullanpuisto 14. Halkoniemenpuisto 15. Reuharinniemi 15 13 16. Reuharinsaaret Ranta-alueita kiertää suosittu ulkoilureitti ja osalla 17. Näsijärvi kulkureittejä maaperän kulumista on pyritty suojaa- maan pitkospuilla. 14 KUVA LAURA VANZO 2020. VISIT TAMPERE. 16

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 91 6 Lappi-Kauppi-Niihama

Lappi-Kauppi osa-alue muodostuu kolmesta kohdealueesta: 6.1 Lappi-Käpylä, 6.2 Rauhaniemi-Kaupin kansanpuisto ja 6.3 Kauppi-Niihama.

Lappi-Kauppi–Niihaman osa-alue muo- nimuotoisuuden kannalta. Kokonaisuus Lappi-Kauppi-Niihaman osa-alueen erityi- • kaupunkikuvalliset arvot, kuten pienta- dostuu yhtenäisestä ja laajasta met- palvelee myös monipuolisesti tampere- siä arvoja ovat mm: loalue säalueesta, työväen asuinalueesta ja laisia ja ulkopaikkakuntalaisia ulkoilu- ja • luontoarvot, kuten yhtenäinen laaja • kulttuuriarvot, kuten vapaa-ajanvieton Näsijärven ranta-alueista. Osa-alueen virkistyskäytössä. Lappi-Kauppi-Niiha- metsäalue, vanhat metsät, ekologinen ja loma-asumisen perinne sini-viherrakenne liittää kansallisen kau- man alueella on tärkeä kokoava merkitys yhteys, luonnon monimuotoisuus, lii- punkipuiston kaupungin ulkopuolisiin viherympäristön ja vapaa-ajan palvelui- • virkistysarvot, kuten julkiset rannat, ul- to-orava-alueet, pienvedet, avainbio- koilureitit, veneily, avantouinti, hiihto, luonto- ja maaseutualueisiin. Laaja met- den, maiseman ja kulttuurihistorian, jär- toopit, kallioalueet säalue toimii kantakaupungin ainoana viyhteyden ja rantamaiseman, sekä eko- luontovirkistys, siirtolapuutarhat luonnon ydinalueena, jolla on merkitystä logisen verkoston kannalta. • maisema-arvot, kuten järvimaisema, ekologisen yhtenäisyyden ja luonnon mo- rantakalliot

92 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos Kaavallinen tilanne yleiskaavoissa on osoitettu Näsijärven huomioitavina rakennettuina kulttuu- Asemakaavoitus rantaan ja lähisaarille sijoittuva yhtei- riympäristöinä Kaupin pumppaamo ja Osa-alueen erityiset arvot keskeisenä Osa-alueen asemakaavoitetut alueet si- söjen ja yksityisten lomarakentaminen, vesitornit. Kaavassa on lisäksi osoitettu virkistysalueena ja luonnon monimuo- joittuvat alueen länsiosaan. Lapinniemen siirtolapuutarha sekä maisemallisena te- seuraavat muinaisjäännöskohteet: Lam- toisuuden kannalta tärkeänä sekä mai- rantavyöhykkeet on asemakaavoitettu kijänä alueella edelleen toimiva maatila massaaren rautakautinen asuinpaikka, semallisesti merkittävänä aluekokonai- puistoksi ja lähivirkistysalueeksi mahdol- (Luhtaan tilakeskus). Pääosin jo ennen Niihama-Soukon kivirakenteet, Aurinko- suutena on turvattu voimassaolevilla listaen rantoja myötäilevän virkistysyh- 1950 lukua alueelle muodostuneen lo- kallion muistomerkit, Lappi-Rauhaniemi ja yleiskaavoilla ja asemakaavoilla. teyden toteuttamisen Kaupin laajalle vir- ma-asumisen säilyttäminen uudemmis- muut arkeologiset kohteet: Romsinlahden kistysalueelle. Alueelle sijoittuvat julkiset Pirkanmaan maakuntakaava 2040 sa yleiskaavoissa varmistaa, että vanhat kivirakenteet, Venevalkaman ja Pohjois- toiminnot: perhetukikeskus ja Rauhanie- huvilat, niihin liittyvät rakennuskanta ja kallion kalliohakkaukset, Kaupinojan saha Osa-alueen itäosaan kohdistuu maakun- men yleinen sauna. Alueen kulttuuriym- puutarhat mutta myös loma-asumisen ja Tuomikallion puolustusvarustukset. takaavan kehittämisperiaatemerkinnät; päristöarvot ja luonnonarvot on turvattu perintö säilyvät osana kokonaisuutta. suojelumerkinnöin. Käpylän suojeluase- kasvutaajaman kehittämisvyöhyke ja Ohjeellisella virkistysyhteysmerkinnällä Myös toimivan maatila yhteydessä ole- makaava turvaa valtakunnallisesti mer- kaupunkiseudun keskusakselin kehittä- on osoitettu keskeiset olemassa olevat vien peltoalueiden säilyminen avoimina kittävän rakennetun kulttuuriympäristön misvyöhyke. Kauppi-Niihaman osa-alue virkistysyhteydet sekä kehitettävät yhte- ja rakentamattomina on alueella erityisen arvot. Asemakaavoitetut puistot ja urhei- on osoitettu virkistysalueena, Tapatoran ystarpeet. Lisäksi kaavassa on osoitettu merkittävä arvo. lu- ja virkistyspalveluiden alue, kytkevät saari virkistysalue-kohdemerkinnällä, UKK-instituutin alue palveluiden ja työ- kansallisen kaupunkipuiston osa-alueen Soukonvuori suojelualueena ja arvok- Yleiskaavassa on tunnistettu alueen ko- paikkojen kohdemerkinnällä ja Rauhanie- Naistenlahden alueelle ja Petsamon kaana geologisena muodostumana on konaissuunnitelman laatimisen tarve toi- menkylpylä uimarantana. maakunnallisesti arvokkaaseen pienta- osoitettu Tuomikallio-Pirunvuori. Maa- mintojen yhteensovittamiseksi ja alueen loalueeseen. Kaupinojan pintavedenot- kunnallisesti merkittävinä rakennettuina tunnettavuuden sekä saavutettavuuden Keskustan strateginen osayleiskaava tamo on osoitettu yhdyskuntateknisen kulttuuriympäristöinä on osoitettu koh- vahvistamiseksi (kehittämisperiaatemer- Osayleiskaavassa Lapin pientaloalue on huollon korttelialueena, UKK-instituutti demerkinnällä Kaupin pumppaamo sekä kintä – ohjeellinen keskuspuistoverkos- osoitettu valtakunnallisesti arvokkaana yleisten rakennusten korttelialueena ja vanha ja uusi vesitorni. Kaupinojan pinta- ton kehittämistarvealue). Ohjeellinen rakennettuna kulttuuriympäristönä ja Kaupinojan sauna yleisten tai yksityis- vedenottamolla on myös yhdyskuntatek- luonnon ydinalue-merkinnän tavoitteena kaavamääräys edellyttää arvokkaan kult- ten palvelurakennusten korttelialueena. nisen huollon alue -merkintä. on säilyttää osa-alueella rakentamaton tuuriympäristön huomioimisen. Kaupi- Alueella on vireillä Urheilupuiston ase- riittävän laaja ja yhtenäinen aluekokonai- nojan puistoalue on osoitettu kaavassa Kantakaupungin yleiskaava 2040 makaava. Kaavan tavoite on mahdollistaa suus jonka säilymiseen hiljaisena (alle 35 viher- ja virkistysalueena. Lisäksi kehittä- urheilupuiston kehittäminen kasvanei- Lappi-Kauppi-Niihaman alue on turvattu dB) tulee kiinnittää erityistä huomiota. misperiaatemerkintä, kehitettävä viher- den ja muuttuneiden liikunta- ja virkis- yleiskaavoissa yleisiin virkistystarkoituk- Tuomikallio-Pirunvuori on osoitettu geo- ja virkistysvyöhyke ohjaa erityisesti Kau- tystarpeiden mukaan alueen luonto- ja siin. Osa-alue on pääosin yleiskaavan kes- logisesti arvokkaana kallioalueena. pin saavutettavuuden parantamiseen ja kuspuistoverkoston aluetta, ja Soukon- alueen kehittämiseen tärkeänä kaupunki- maisema-arvojen ehdoilla. Katso luku: vuoren luonnonsuojelualue on osoitettu Osa-alueen arvokkaasta kulttuuripe- maiseman osana. Keskeiset vireillä olevat asemakaavat luonnonsuojelualueena. Yhtenä osana rinnöstä on yleiskaavassa osoitettu Tampereen kansallisen kaupunkipuiston alueen virkistyskäytön monipuolisuutta maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti alueella.

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 93 6.1 Lappi-Käpylä

Lappi-Käpylän kohdealueella sijaitseva Alueen keskellä sijaitsee Lappi-Käpylän Lapin pientaloalue, jota kutsutaan myös Lapin pientaloalue oli ensimmäisiä oma- keskuspuisto, Lapin aukea. Puiston itä- Käpyläksi, on varsin ehyt kokonaisuus kotialueita, joita kaavoitettiin keskustan päädyssä maasto on kallioinen ja siellä on yhtenäisen rakennustavan ansioista. Ra- läheisyyteen. Alue syntyi Lapinniemen käytöstä poistettu 1910-luvun puhelinki- kennusten arkkitehtuurissa on myöhäi- tehdasalueen läheisyyteen ja toteutti sil- oski sekä kiveen kiinnitetty muistolaatta. sen jugendkauden ja klassismin piirteitä loista puutarhakaupungin ihannetta, joka Puhelinkioski on omakotiyhdistyksen hoi- ja asuinrakennukset rajaavat katutilaa oli vastaus voimakkaan teollistumisen dossa osana Adoptoi monumentti -toi- tiiviisti, joten yksityiset pihat jäävät raken- 6.1 myötä lisääntyneelle kaupungin asukas- mintaa. Puistossa on leikkipaikka, mutta nusten taakse. Tontit ovat suhteellisen määrälle ja työväen huonoille asuinoloil- muutoin puisto on pääosin luonnontilai- pieniä, ja metsän läheisyys tuokin vihreyt- le. Pääosin alue rakentui 1910—1920-lu- nen ja puustoltaan mäntyvaltainen. Lapin tä alueelle. Lapin pientaloalue on määri- kujen vaihteessa. Asuinrakennukset ovat alueen itäiseen osaan rajautuu liito-ora- telty valtakunnallisesti merkittäväksi ra- suurimmaksi osaksi puolitoistakerroksi- ville arvokas alue, joka otettiin mukaan kennetuksi kulttuuriympäristöksi. sia, satulakattoisia, kahden perheen pa- asemakaavoitukseen. ritaloja, jotka on myöhemmin muutettu yhden perheen taloiksi.

Kohdealueen perustiedot Erityisiä arvoja (Maankäyttö- ja rakennuslaki § 68)

Pinta-ala / vesipinta-ala Tampereen tarina Luonnon monimuotoisuus 10,8 hehtaaria / 0 hehtaaria • Metsä • Vanha metsä/arvometsä • Työväestön asuttamisen historia • Liito-oravan elinympäristö Maanomistus • Viheralueet ja puistomaiset asuinympäristöt • Avainbiotooppi: monimuotoisuuden kannalta tär- Kaupunki keä kallioalue Kulttuurihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö Keskeisten erityisarvojen turvaaminen • Rakennuskulttuuri Sini- ja viherverkosto Lait, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet • Arkkitehtuurin historia • Puistot Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuri • Metsä ympäristö • Ekologinen verkosto Yleiskaava Alueella on voimassa oleva Keskustan strateginen osayleiskaava. Asemakaava Alueella on voimassa olevat asemakaavat. Määräys Ei tarvetta

94 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos Kulttuurihistoria, rakennettu Luontoarvot, Viher- ja siniverkosto kulttuuriympäristö luonnon monimuotoisuus

1 1 2

Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävä rakennet- Asema- tai yleiskaavoitettu viheralue Asema- tai yleiskaavoitettu viheralue tu kulttuuriympäristö (RKY 2009, Pirkanmaan maakuntakaava 2040, Kantakaupungin Luonnon monimuotoisuuden kannata merkittävä yleiskaava 2040, Keskustan strateginen osayleiskaava) elinympäristö (avainbiotooppi/metsälain 10§ erityisen tärkeät elinympäristöt) Rakennus- ja rakennekohtainen suojelu (Tampereen kaupunki/Suomen metsäkeskus) (Tampereen kaupungin asemakaavat) Kaupunkikuvallinen/alueellinen suojelu (Tampereen kaupungin asemakaavat) Keskeisiä kohteita Keskeisiä kohteita 1. Lapinpuisto 1. Lapinpuisto Keskeisiä kohteita - Vanha metsä/arvometsä 2. Lappi-Käpylän keskuspuisto, Lapin aukea - Liito-orava-alue 1. Lapin pientaloalue (RKY) - Avainbiotooppi: monimuotoisuuden kannalta tärkeä kallioalue

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 95 6.2 Rauhaniemi-Kaupin kansanpuisto

Rauhaniemi-Kaupin kansapuiston koh- rannassa sijaitsee asemakaavalla suojeltu dealue alkaa Rauhaniemestä ja jatkuu Kaupinojan pintavesilaitos, joka on edel- Kaupinojalle. Kaupin varhaisesta virkis- leen osa vesijärjestelmää. Vedenpuhdis- tystoiminnasta ja Tampereen kasvusta tuslaitos on tuottanut kaupunkilaisille kertovat 1920-luvulla rakennetut Rau- puhdasta vettä vuodesta 1920-luvulta hanniemen kansankylpylä uimarantoi- asti. Vedenpuhdistuslaitos kunnostettiin neen ja talviuintipaikkoineen, Kaupinojan vuosina 2011—2021 yhdeksi Tampereen pumppuasema ja erityisen hyvin säilynyt päävedenottamoksi. 1950-luvulla raken- vesisäiliö. Ranta-alueella on lisäksi vene- netun uuden vesitornin ylätasanteelle si- kerhon satama-alue ja Kaupin sauna sekä joitettiin aikoinaan Tampereen Ursa ry:n UKK-instituutti. Rauhaniemi-Kaupin kan- tähtikaukoputki. Nykyisin vesitornissa sanpuiston kohdealue kuvastaa työväen toimii Tampereen tähtitieteellisen yhdis- virkistyksen- ja sosiaalihistoriaa sekä hy- tyksen päämaja ja vesitorni tunnettaneen vinvoinnin perinnettä, joka sijoittuu Kaup- parhaiten Kaupin tähtitornina. pi-Niihaman aluetta rakennetumpaan Kohdealueella sijaitsee kolme muinais- ympäristöön. Kaupin sijainti keskustan jäännöksiksi rauhoitettua kohdetta sekä 6.2 kainalossa sekä alueen monipuoliset ur- viisi muuta kulttuuriperintökohdetta. heilu- ja virkistyspalvelut tekevät Kaupista Rauhaniemen kansankylpylän silokallios- suositun ulkoilualueen niin tamperelais- sa on historiallisen ajan kalliokaiverruksia ten kuin ulkopaikkakuntalaisten keskuu- samoin Kaupin rantakallioilla kansankyl- dessa. pylästä itään kohti Kaupinojaa. Kaupin Sosiaalihistoriallisesti, rakennustaiteelli- sairaalan länsipuolen metsäiseltä kal- sesti, sekä maiseman ja kaupunkikuvan lioalueelta löytyy merkittyjä kivilouhoksia. kannalta merkittävä Rauhaniemen kan- Luonnon monimuotoisuuden kannalta sankylpylä on osoitettu asemakaavassa keskeinen kohde on vesitornin alue ja rakennustaiteellisesti arvokkaaksi ja kau- Rauhaniemen rannan viheralueet. Ve- punkikuvan säilymisen kannalta tärkeäksi sitornin alueella sijaitsee Tampereen rakennukseksi. Maakunnallisesti arvok- luonnonsuojeluohjelmaan kuuluva koh- kaaseen rakennettuun kulttuuriympäris- de ja sieltä tavataan silmälläpidettävää töön kuuluvat metsäisellä mäellä sijait- kuultomittaria. Alue on lajin tunnetuin sevat Kaupin kaksi vesitornia. Kaupinojan

96 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos esiintymispaikka Suomessa. Rauhanimen Lapinniemen rantaa pitkin kulkeva vihe- mm. kantakaupunkiin ja Näsijärven ula- minen on tarkoitus aloittaa alueen muun rannan alueella olevat luontoarvot, kult- ryhteys kytkee osa-alueen laajan ja ar- palle. Asemakaavoituksen yhteydessä rakentumisen aikana. tuurihistoriaan ja rakennetun kulttuu- vokkaan viheraluekokonaisuuden ydin- myös rantareitistön saavutettavuutta on riympäristön arvot on otettu huomioon keskustan viheralueisiin. Lapinniemen parannettu mm. siltayhteyksillä. Asema- hiljattain tehdyssä asemakaavan uudis- ranta-alueelta avautuu laajat näkymät kaavaan merkittyjen yhteyksien rakenta- tuksessa.

Kohdealueen perustiedot Erityisiä arvoja (Maankäyttö- ja rakennuslaki § 68)

Pinta-ala / vesipinta-ala Tampereen tarina Luonnon monimuotoisuus 212,1 hehtaaria / 144,8 hehtaaria • Järvet, rannat • Arvokas hyönteisalue • Viheralueet • Arvokas kasvialue Maanomistus • Liito-oravan elinympäristö Kaupunki, uskonnollinen yhteisö/säätiö/puolue Kulttuurihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö • Lepakkoalue • Sosiaalihistoria • Vanhat metsät/arvometsä Keskeisten erityisarvojen turvaaminen • Rakennustaide Sini-viherverkosto Lait, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet • Arkeologiset kohteet Muinaismuistolaki 295/1963, Vesilaki 2011/587 • Järvimaisema • Ympärivuotinen virkistyskäyttö, luontovirkistys Yleiskaava • Monipuoliset reitistöt Alueella on voimassa oleva Kantakaupungin yleiskaava KUVA LAURA VANZO. VISIT TAMPERE. 2040. Asemakaava Alueella on voimassa olevat asemakaavat. Määräys Ei tarvetta

Rauhaniemen kansankylpylä on ollut suosittu virkistäytymiskohde jo vuodesta 1929 lähtien.

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 97 Kulttuurihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö

Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, kohde (Pirkanmaan maakuntakaava 2040) Kiinteä muinaisjäännös, alue (Museovirasto) Kiinteä muinaisjäännös, kohde (Museovirasto) Muu kulttuuriperintökohde, kohde (Museovirasto) Rakennus- ja rakennekohtainen suojelu (Tampereen kaupungin asemakaavat) Vesialue

Keskeisiä kohteita 1. Rauhaniemen kansankylpylä 2. Koukkuniemi, kolme kohdetta (mj-tunnus: 1000030979) 3. Uimakopit 4. Romsinlahti (mj- tunnus: 1000030978) 5. Lappi Rauhaniemi (mj- tunnus: 1000006147) 2 1 5 6. Venevalkama (mj- tunnus: 6 10 4 11 1000030977) 3 7. Lappi: (mj-tunnus 1000006459) 8. Kauppi vanha vesitorni -Kaupinpuis- 13 tonkatu 28 12 9. Kaupinojan vesisäiliö 9 8 10. Aurinkokallio (mj- tunnus: tulossa muinaisjäännösrekisteriin) 11. Pohjoiskallio (mj- tunnus: 1000030976) 12. Kaupinojan pintavesilaitos - Kaupin- puistonkatu 2 ja Kaupinojan öljyva- 7 rasto 13. UKK- instituutti

98 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos Luontoarvot, luonnon monimuotoisuus

Tampereen luonnonsuojeluohjelma 2012-2020, ei vielä toteutuneet kohteet Asema- tai yleiskaavoitettu viheralue/ suojelualue Luonnon monimuotoisuuden kannata merkittävä elinympäristö (avainbiotooppi/metsälain 10§ erityisen tärkeät elinympäristöt) (Tampereen kaupunki/ Suomen metsäkeskus) Arvokas hyönteisalue (Tampereen arvokkaat luontokohteet 2003) Vesialue

Keskeisiä kohteita 1. Rauhaniemi -Liito-orava-alue -Lepakkoalue 2. Vesitornin ympäristö -Luonnonsuojeluohjelman kohde, 3 Kauppi vesitornin alue (39/LSO2013) -Arvokas hyönteisalue -Liito-orava-alue 3. Kaupinojanpuisto 1 -Liito-orava-alue -Lepakkoalue Muut tärkeät luontoarvot -Vanhat metsät -Luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät elinympäristöt 2 -Arvokkaat lajihavainnot -Luontovirkistys

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 99 Viher- ja siniverkosto

Asema- tai yleiskaavoitettu viheralue/ Keskeisiä kohteita suojelualue 1. Koukkuniemenpuisto Maisemarakenteellisesti merkittävä viher-/suojelualue 2. Rauhaniemenpuisto (Tampereen vihreä keskusta 2014 –selvitys, 3. Rauhaniemen ranta Tampereen kantakaupungin viher- ja virkistys- 4. Romsinranta verkostoselvitys 2014) 5. Romsinrinne Vesialue 6. Kaupin kansanpuisto 7. Näsijärvi

KUVA LAURA VANZO 2019. VISIT TAMPERE.

2 3

1 5 4

Rauhaniemen pienvenesatama aallonmurtajineen muodostaa kontrastin viereiseen erämaiseen virkistysalueeseen.

100 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 6.3 Kauppi-Niihama

Kauppi-Niihaman aluekokonaisuus ilmai- koko kaupunkiseutua. Kauppi-Niihaman josta löytyy mm. nuotiopaikka ja kahvio löytyy esimerkiksi Soukonvuorelta, Tuo- see Tampereelle tunnusomaista maise- alue muodostaa keskeisen osan Tampe- sekä frisbee-golfrata, pihakuntosali, pöy- mikalliolta sekä Niihaman itäosissa sijait- marakennetta ja toimii kantakaupungin reen kaupungin keskuspuistoverkostos- täpingis ja erilaisia piha-aktiviteetteja. Nii- sevalta Rantamaan-Kuokkamaan alueelta ainoana luonnon ydinalueena, laajana ta. Alueelle muodostunut loma-asutus haman ulkoilumajalta alkava luontopolku Kauppi-Niihaman geologisia kohteita ovat yhtenäisenä metsäalueena, jolla on mer- kertoo suomalaisesta vapaa-ajan asumis- kulkee metsäisessä maastossa Niihama- Tuomikallio, Pirunvuori ja Vesisäiliönmä- kitystä ekologisen yhtenäisyyden ja luon- kulttuurista ja vapaa-ajankäytön perin- järven ja Soukonvuoren ympäristössä. ki. Kaupin rantakallioissa on nähtävissä non monimuotoisuuden kannalta. teestä. Alueella toimiva Niihaman siirto- Niihamajärvi on hiljalleen soistuva järvi, jäätikön kuluttamia uurteita. lapuutarha on Suomen vanhin edelleen jonka rannoilla kasvaa kosteutta vaativia Kauppi-Niihaman metsäalueella sijaitse- Alue on sekä sijainniltaan, kooltaan että toimiva siirtolapuutarha. kasveja. Niihamajärvellä on myös mah- va Soukonvuoren luonnonsuojelualue luontosuhteiltaan erinomaista ulkoi- dollisuus vesihiihtoon. lualuetta ja on kantakaupungin tärkeim- Kaupin metsissä risteilee runsaasti eri- on perustettu 18.3.2011. Alueella on piä viher- ja virkistyspalvelujen alueita. mittaisia ulkoilureittejä ja talvella alueella Kauppi-Niihaman lajisto on monipuoli- runsaasti erilaisia metsäisiä luontotyyp- Se palvelee paitsi Tampereen kaupungin on monipuolinen valaistu latuverkosto. nen ja alueelta tavataan useita uhanalai- pejä kuivasta kankaasta ja rantakallioista keskustaa ja itäisiä kaupunginosia myös Alueella sijaitsee Niihaman ulkoilumaja, sia lajeja. Arvokkaita kasvillisuusalueita ravinteisiin lehtoihin, lehtokorpiin ja läh-

6.3

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 101 teisiin tihkupintoihin. Kasvilajeja on run- Alueella liikkuvista nisäkkäistä liito-ora- tykki sodan aikaiselle betonijalustalleen. materiaaleissa näkyy hyvin menneen ja saasti ja mukana on monia lehtokasveja, va on luonnonsuojelullisesti merkittävin. Kuusi tykkijalustaa voi edelleen havai- nykypäivän ero. Siirtolapuutarhan mö- kuten imikkä, keltavuokko, näsiä ja velho- Alueella liikkuu säännöllisesti hirviä ja ta kallioisessa maastossa, jossa kasvaa kit ovat ns. Norjalaismallia. Pihoissa on lehti. Myös kääpä- ja kääväkäslajisto on metsäkauriitakin on havaittu. Alueella pääasiassa mäntyjä ja kuusia. Samassa nurmikkoa, marja- ja koristepensaita. Li- Soukonvuoren luonnonsuojelualueella asuu myös kettuja ja mäyriä. Selvityksen kohteessa on löydetty myös muita tulia- säksi on kukka- ja kasvimaita. Tontin ra- varsin monipuolinen. Vuoden 2005 kää- perusteella alueella elää suuri joukko la- semaan mahdollisesti liittyviä rakenteita. jalla on usein pensaita. Rakennukset ovat päkartoituksessa löytyi 54 lajia, joista kol- hopuista ja lehtometsistä riippuvaisia Kolmas kohdealueella oleva kohde on tonttien keskellä suorissa riveissä, joiden me lajia, mm. ruostekääpä, osoittautuivat hyönteislajeja. aiemmin tulkittu vanhaksi kiviuuniksi. rakennukset ovat aina samoin päin. Vaih- uhanalaisluokituksen mukaan silmällä Kyseessä saattaa kuitenkin olla vanha ra- televuutta on tuotu kääntämällä joka toi- Soukonvuori on tärkeä luontokohde ja pidettäviksi. Lisäksi löytyi kahdeksan van- japyykki mahdollisesti jo isonjaon ajoilta, sen rivin rakennukset pääty tai sivu tielle virkistysalue, jonka halki kulkee talvisin han metsän indikaattorilajia. Myös alueen 1700-luvun loppupuolelta. päin. Siirtolapuutarhaa ympäröi asumat- hiihtolatuja ja sulan maan aikana suosittu ruokasienilajisto on osoittautunut moni- toman metsäalueen lisäksi Kartanon ja Kauppi-Leinolan valaistu pääulkoilureit- Kauppi Niihamassa sijaitsee Niihaman puoliseksi ja satoisaksi. Harvinaisuutena Luhtaan tilojen pellot ja järvimaisema. ti. Myös Niihaman luontopolku kulkee siirtolapuutarha, joka perustettiin vuon- alueelta on löydetty vaaravahakas. Kartano on Pappilan entinen torppa ja osittain alueella ja kosteille paikoille on na 1916 Hatanpäälle ja vuonna 1975 se perustettiin 1800-luvun ensimmäisellä Soukonvuori on arvokas lintualue ja luon- hiljattain rakennettu pitkospuita. Luon- puutarha siirrettiin nykyiselle paikalleen puoliskolla. Peltoaukean toisella puolella nonsuojelualueen pesimälintujen lajisto topolkua on tarkoitus kunnostaa lähitu- Niihamaan, Näsijärven rantaan, keskelle on saman historian omaava Luhtaan ti- on selvästi monipuolisin muihin lähi- levaisuudessa. Metsä on melko luonnon- metsäaluetta. Niihamaan palstoitettiin lakeskus. Siirtolapuutarhan eteläpuolel- metsiin verrattuna. Pesiviä lintulajeja on tilaista ja tarjoaa monipuolisesti tieto- ja 126 tonttia, joiden koko oli 300 neliömet- ta kulkee alueen ohittava ulkoilupolku. havaittu 31, joista seitsemän on vanhan kokemuslähteitä mm. Opetuskäyttöön. riä. Muuton yhteydessä tapahtui myös Kauppi-Niihaman alueen virkistykseen ja metsän lajeja. Etelä-Suomessa uhanalai- Tehdyt luontoselvitykset osoittavat sukupolven vaihdos. Uusi aika näkyi ra- vapaa-ajan viettoon sopivista olosuhteis- seksi luokiteltu pohjantikka pesii alueel- alueen monimuotoiseksi ja tulevaisuu- kentamisessa, joka poikkesi entisestä. ta on osoituksena myös alueella sijaitse- la. Myös vankkoja kuusimetsiä suosiva dessakin tärkeäksi luontoharrastuskoh- Rakennusmääräykset ja rakentamisen vat loma-asutusalueet. kanahaukka on pesinyt alueella jo varsin teeksi. samanaikaisuus tekivät alueesta tyylilli- pitkään. Idänuunilinnun, pikkusiepon ja sesti yhtenäisen. Hyvän kontrastin muo- Kauppi-Niihaman alueella on myös jat- peukaloisen esiintyminen kertoo iäkkääs- dostavat kolme Hatanpäältä siirrettyä kosodan aikaisia ilmatorjuntatykkien be- tä, luonnontilaisen kaltaisesta sekamet- museomökkiä. Rakennukset ovat vuo- tonialustoja. Paikalle on palautettu yksi sästä. delta 1924 ja niiden mittakaavassa ja

102 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos Kohdealueen perustiedot Erityisiä arvoja (Maankäyttö- ja rakennuslaki § 68)

Pinta-ala / vesipinta-ala Tampereen tarina Sini- ja viherverkosto 1175,7 hehtaaria / 465,7 hehtaaria • Metsät, selänteet • Maisemarakenne • Järvet, rannat • Hiljaiset alueet Maanomistus • Työväen vapaa-ajanvieton perinne • Järvimaisemat, rantakalliot Kaupunki, yksityinen, uskonnollinen yhteisö/säätiö/ • Puistot, viheralueet • Virkistyskäyttö, luontovirkistys puolue • Monipuoliset virkistysreitistöt Kulttuurihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö • Siirtolapuutarha-alue Keskeisten erityisarvojen turvaaminen • Vapaa-ajan vieton ja loma-asutuksen perinne • Ekologinen yhteys kaupunkikeskustasta kaupungin Lait, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet • Arkeologiset kohteet ulkopuolisiin luontoalueisiin Muinaismuistolaki 295/1963, luonnonsuojelulaki Luonnon monimuotoisuus 1096/1996, vesilaki 587/2011 • Luonnon ydinalue Yleiskaava • Arvokas kallioalue Alueella on voimassa oleva Kantakaupungin yleiskaava • Arvokas kasvialue 2040. • Arvokas lintualue Asemakaava • Avainbiotoopit Ei asemakaavaa • Pienvedet: oja ja lähde • Luonnonmuistomerkki Määräys • Vanhat metsät/arvometsä Ei tarvetta

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 103 Kulttuurihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö

KUVA LAURA VANZO. VISIT TAMPERE. Muu kulttuuriperintökohde, kohde (Museovirasto)

Keskeisiä kohteita

1. Tuomikallio (mj-tunnus 1000006452) 2. Niihama Soukko (mj-tunnus 1000002003)

Näsijärven rantakallioissa on nähtävissä jääkaudella syntyneitä jälkiä.

104 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos Luontoarvot, luonnon monimuotoisuus

6 3

Luonnonsuojelualue Luonnon monimuotoisuuden kannata merkittävä Arvokas kallioalue (Suomen ympäristökeskus) elinympäristö (Pirkanmaan maakuntakaava 2040) (avainbiotooppi/metsälain 10§ erityisen tärkeät elinympäris- Tampereen luonnonsuojeluohjelma 2012-2020, ei vielä töt) (Tampereen kaupunki/Suomen metsäkeskus) Pienvedet: Oja toteutuneet kohteet (Tampereen kantakaupunkialueen pienvesiselvitys 2011) Arvokas lintualue Asema- tai yleiskaavalla suojeltu luontoalue (Tampereen arvokkaat luontokohteet 2003) Pienvedet: Lähde (Tampereen kantakaupunkialueen pienvesiselvitys 2011) Asema- tai yleiskaavoitettu viheralue/suojelualue Arvokas kasvialue Luontopolku Ohjeellinen luonnon ydinalue (Tampereen arvokkaat luontokohteet 2003) (Kantakaupungin yleiskaava 2040) Luonnonmuistomerkki Vesialue

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 105 Keskeisiä kohteita KUVA LAURA VANZO. VISIT TAMPERE.

1. Soukonvuori 4. Hepovuori -Luonnonsuojelualue: Soukonvuoren -Paikallisesti arvokas kallioalue: luonnonsuojelualue (YSA206217) Hepovuori (Pirkanmaan -Luonnon ydinalue (Kantakaupungin maakuntakaava 2040) yleiskaava 2040) -Avainbiotoopit -Paikallisesti arvokas kallioalue: -Arvokkaat pienvedet: Lähteet Soukonvuori -Arvokas kasvialue 5. Kuokkamaa-Rantamaan –alue -Arvokas lintualue -Arvokkaat kasvialueet -Liito-orava-alue -Avainbiotoopit -Avainbiotoopit -Liito-orava-alue -Vanha metsä -Arvokkaat pienvedet: Lähteet, purot -Arvokkaat pienvedet: Lähteet 6. Tuomikallio-Pirunvuori 2. Soukonvuoren pohjoispuolinen alue -Maakunnallisesti arvokas kallioalue, Kauppi-Niihaman alue on tamperelaisille tärkeä virkistysalue. Alueen metsissä virkistäydytään ja -Luonnonsuojeluohjelman kohde: Tuomikallio-Pirunvuori (Pirkanmaan harrastetaan monipuolisesti liikuntaa. Kauppi-Niihaman alue on myös luontoarvoiltaan merkittävä. Soukonvuoren pohjois maakuntakaava 2040) KUVA LAURA VANZO. VISIT TAMPERE. puolinen alue (58/LSO2013) -Luonnon ydinalue (Kantakaupungin -Luonnon ydinalue (Kantakaupungin yleiskaava 2040) yleiskaava 2040) -Arvokas kasvialue -Avainbiotoopit -Avainbiotoopit -Liito-orava-alue -Arvokkaat pienvedet: purot -Vanha metsä -Luonnonmuistomerkki, Kaupin mattokuusi 3. Soukonvuoren eteläpuolinen alue -Liito-orava-alue -Lepakkoalue -Arvokas kasvialue -Arvokas lintualue -Avainbiotoopit -Vanha metsä Soukonvuoren luonnosuojelualue ja Niihaman metsät toimivat kantakaupungin ainoina luonnon ydinalueina. Taustalla Niihamajärvi.

106 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos Viher- ja siniverkosto

Asema- tai yleiskaavoitettu viheralue/ Keskeisiä kohteita suojelualue 1. Kauppi Maisemarakenteellisesti merkittävä viher-/suojelualue 2. Niihama (Tampereen vihreä keskusta 2014 –selvitys, 3. Niihaman siirtolapuutarha Tampereen kantakaupungin viher- ja virkistys- verkostoselvitys 2014)

Ryhmäpuutarha-alue/palstanviljelyalue

Vesialue

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 107 KUVA LAURA VANZO. VISIT TAMPERE.

Niihaman siirtolapuutarha sijaitsee keskellä Niihaman metsäaluetta Näsijärven kupeessa

108 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos Hakemusvaiheessa tunnistettuja kehittämistarpeita Kehittämistarpeet tarkentuvat hoito- ja käyttösuunnitelmavaiheessa sekä täydentyvät asukaspalautteen pohjalta vuoden 2021 aikana.

1 Keskustan osa-alue 2.2 Viinikka-Nekala -Nekalan kaupunginosan muodostumiseen liittyvälle muuntamolle tulisi laatia raken- Tampereen keskustan kehittämisohjelmassa 2018–2030 tunnistetut kehittämistar- nushistoriaselvitys ja tarvittaessa korjaussuunnitelma. peet (Kh 14.5.2018. Viiden tähden keskusta. Tampereen keskustan kehittämisohjelma -Mahdollisten asemakaavojen laadinnan yhteydessä tarkastellaan rakennusten, ra- 2018–2030) kenteiden ja alueiden suojelumerkinnät.

1.1 Koskimaisema -Tuomiokirkon alueen yhteyttä kansallisen kaupunkipuiston muuhun alueeseen tulisi 3 Hatanpää-Härmälän osa-alue vahvistaa ja parantaa laatimalla yleissuunnitelma yleisille alueille. 3.2 Huvilaranta -Entisen huvilarannan alueella oleva Tampereen luonnonsuojeluohjelman kohde (42/ 1.3 Keskusta-akselit LSO2013) toteutumisen tarkastelu. -Metson kirjaston liittämistä osaksi Hämeenpuiston suojeluasemakaavaa tutkitaan. -Härmälänrannan hoidossa tulisi korostaa alueen kulttuurista merkitystä entisenä -Pyynikin kirkkopuistoon tulisi tehdä kunnostussuunnitelma. huvilarannikkona -Sara Hildenin museon uudisrakennuksen vaikutusta Wilhelm von Nottbeckin puistoalueeseen tulisi tutkia asemakaavoituksen yhteydessä. 4 Pyynikki-Pispalan osa-alue 1.5 Eteläpuiston ja Viinikanlahden muutosalue 4.3 Pispala -Lepakkoarvot ja ekologiset yhteydet tulisi huomioida alueen kehittämisessä. -Asemakaavan laadinnan yhteydessä tarkastellaan rakennusten, rakenteiden ja alueiden suojelumerkinnät.

2 Viinikka-Iidesjärven osa-alue 2.1 Iidesjärvi-Viinikanoja -Viinikanojaa tulisi kehittää kokonaisvaltaisesti ekologisena ja virkistyksellisenä yhtey- tenä.(Viinikanojan kehittämissuosituksia: Vesiä ei kuljeteta rummuissa vaan sillan ali. Eläinten kulkua varten rakennetaan kuivapolut siltojen alle. Suunnittelussa otetaan huomioon hulevesiohjelman toimenpidesuositukset.) -Iidesjärven yhteys Pyhäjärveen on hyvin kapea ja sitä tulisi vahvistaa esim. Viinikan liikennejärjestelyjä kehitettäessä. -Keskeisiä tavoitteita ovat Viinikanojaa sivuavien reittien sekä puronvarsikasvillisuu- den kehittäminen. -Iidesjärven kiertävää reittiä tulisi parantaa.

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020 / Liite 11 Hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekortit, luonnos 109