Palaute Kaavaluonnoksesta Ja Laaditut Vastineet 2017

Kaupunkiympäristön suunnittelu Yleiskaavoitus

Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 Lausuntojen ja mielipiteiden tiivistelmät sekä niihin laaditut vastineet sekä vuorovaikutus valmisteluvaiheessa Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön suunnittelu Yleiskaavoitus PL 487 33101 Tampere www.tampere.fi/kaavatjakiinteistot/kaavoitus/yleiskaavoitus Sisällysluettelo

Johdanto ...... 5 Valmisteluvaiheen osallistumisesta ...... 6 Lausunnot ...... 7 Mielipiteet ...... 35 Asukas- ja yleisötilaisuudet ...... 96 Koillisen alueen asukasilta Leinolan koululla 25.8.2016 ...... 96 Eteläisen alueen asukasilta Hatanpään koululla 30.8.2016 ...... 96 Kaakkoisen alueen asukasilta Hervannan vapaa-aikakeskuksessa 1.9.2016 ...... 97 Läntisen alueen asukasilta Lielahtikeskuksessa 7.9.2016 ...... 97 Ranta-alueiden maanomistajat / vuokra oikeuden haltijat 31.8.2016 ...... 97 Tampere 2040 yleiskaavailta 8.9.2016 ...... 98 Kyselytunti Facebook 12.9.2016 ...... 99 | 4 |

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 5 |

Johdanto

ampereen kaupunki laatii yleiskaavaa kantakaupungin alueelle. Yleiskaavassa päätetään maankäytön alue- varauksista, liikenteen pääverkosta sekä periaatteet fyysisestä julkisten palveluiden verkosta. Yleiskaava osoittaa kasvun suunnat ja periaatteet uusien asukkaiden, palvelujen, työpaikkojen ja kasvan liikenteen sovittamiseksi kantakaupunkiin nykyisten asukkaiden elinympäristön laatua heikentä- mättä. Kaavan tavoitevuosi on 2040. Yleiskaavaluonnos oli nähtävillä 11.8.–30.9.2016 välisenä aikana. Nähtävilläolon aikana kaavaluonnoksesta saatiin 150 mielipidettä ja 19 lausuntoa. Pirkanmaan maakuntamuseon ja ELY-keskuksen kanssa on pidetty luonnospalautetta koskevat työpalaverit. Palautteen pohjalta kaavaa tarkistetaan, niihin palautteissa esitettyihin näkökulmiin joihin ei tehdä muutoksia, on laadittu vastine. Mielipiteissä esille nousseet kysymykset liittyvät mm. toivei- siin aluerajausten ja käyttötarkoitusten muutoksista, erimieli- syyksistä kaavan liikenneratkaisuista, Niihaman leirintäalueen sijainnista, ranta-alueita koskevista linjauksista sekä kaavaan liittyvän vuorovaikutuksen järjestämisestä ja tiedottamisesta. Lisäksi mielipiteissä on otettu kantaa Eteläpuistoa koskeviin suunnitelmiin ja aluetta koskevaan suunnitteluprosessiin. Lausuntojen keskeiset kysymykset liittyivät VAK-ratapihan käyttötarkoituksen muutokseen, keskusta-alueiden määräyk- siin ja rajauksiin sekä kaupan mitoitukseen keskustoissa. Lausunnoissa esitettiin viherverkon kehittämisen tarve mm. liito-oravan huomioimiseksi. Liikennejärjestelmän osalta lausunnoissa huomautettiin mm. raitiotien esittämisestä kaavassa ja Lielahden lähijuna-asemasta. Lisäksi lausunnoissa esitettiin huomioita kaavaratkaisun pohjaksi vaadittavista li- säselvitystarpeista, kaavan esittämistavasta sekä kaavan vaikutusarvioinnin täydentämisen tarpeesta. Yleiskaavaehdotuksen valmistelu pohjautuu kaavaluonnoksesta saadun palautteen ja niihin laadittujen vastineiden pohjalta sekä kaavaan tehtävillä tarkistuksilla.

Pia Hastio yleiskaavapäällikkö

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 6 |

Valmisteluvaiheen osallistumisesta

Tampereen kaupungin yhdyskunta- naapurikunnilta, Tampereen yhdyskun- räätälöity työkalu, jolla pystyi antamaan lautakunta hyväksyi kokouksessaan tatekniikan toimijoilta, Liikennevirastol- suoraan paikkaan sidotun kommentin 9.8.2016 kantakaupungin yleiskaava ta, Pirkanmaan liitolta maakuntamuseol- jostakin yleiskaavaluonnoksen kartasta. 2040 luonnoksen ja valmisteluaineis- ta ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja Karttapalveluun mielipiteensä jätti 14 ton asetettavaksi nähtäville. Aineisto oli ympäristökeskukselta sekä useilta eri osallista. Nähtävilläoloaikana pidettiin 5 nähtävillä 18.8. - 30.9.2016 välisen ajan yhdistyksiltä. asukas- ja yleisötilaisuutta joissa oli yh- Palvelupiste Frenckellissä, kaikissa kau- Osallisilla oli mahdollisuus jättää teensä n. 210 osallistujaa. Lisäksi kokeil- pungin kirjastoissa ja kaupungin netti- palautetta suoraan kirjaamoon ja kirjas- tiin facebookissa yhtä iltapäivystystä, sivuilla. toihin. Yhteensä mielipiteitä kaavaluon- jossa kaavoittajat vastasivat asukkaiden Luonnoksesta lähetettiin 40 lausun- noksesta saatiin noin 150 osalliselta. kysymyksiin. Kysymyksiä esitettiin kuusi topyyntöä. Lausuntoja saatiin yhteensä Uutena vaihtoehtona kokeiltiin karttapa- kappaletta. 19 kpl, mm. kaikilta kantakaupungin lautetta. Kaupungin karttapalveluun oli

Palautteet (kpl) antajan mukaan

Palautteet (kpl) lähteen mukaan

Palautteet (kpl) tyypin mukaan

Palautteet (kpl) kartoittain

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 7 |

Lausunnot

1. Kangasalan kunta ...... 7 11. Ylöjärven kaupunki ...... 13 2. Pirkkalan kunta ...... 8 12. Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry, 3. Nokian kaupunki ...... 9 Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry ...... 14 4. Liikennevirasto ...... 9 13. Tampereen polkupyöräilijät ry ...... 15 5. Tampereen Sähkölaitos Oy ...... 11 14. Tampereen kaupunki/VIRPA/Ympäristönsuojelu ...... 16 6. Pirkanmaan Jätehuolto Oy ...... 11 15. Pirkanmaan liitto ...... 21 7. Tampereen Sähkölaitos Oy ...... 11 16. Finavia Oyj ...... 23 8. Oriveden kaupunki ...... 12 17. Pirkanmaan maakuntamuseo...... 23 9. VR-Yhtymä Oy, täydennetty 30.10.2016 ...... 12 18. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ...... 27 10. Tampereen kaupunki/Vihersuunnittelu ...... 12 19. Tampereen kaupunki/Kehittämis- ja suunnittelupalvelut ...34

LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

1. Kangasalan kunta Tampereen kaupungin kokonaisvaltainen kehittäminen Kantakaupungin yleiskaava pohjautuu valtakunnallis- on tärkeää. Sekä rakennesuunnitelmassa että maakun- ten alueiden käyttötavoitteiden lisäksi työn alla olevaan takaavaehdotuksessa tuodaan esiin myös vuoden 2040 Pirkanmaan maakuntakaavaan sekä Kaupunkiseudun jälkeisiä tavoitteita, joita kantakaupungin yleiskaavassa rakennesuunnitelmaan ja sitä toteuttavaan MAL-aieso- ei näytetä. pimukseen. Tampereen yleiskaavassa on varauduttu Kantakaupungin kaava-aluetta on tarkasteltu laajoina II-kehän kehittämiseen Ruskon-Kaukajärven osalta. kokonaisuuksina, joita halutaan kehittää monipuolisesti. Ojalan kytkeytyminen II-kehään tulee suunniteltavaksi Kaupungin kehittämislinjauksia tuodaan erinomaisesti myöhemmin. Kaavaehdotusta tarkistetaan raitiotielin- esiin strategisissa kaavamerkinnöissä, esimerkiksi vyö- jausten osalta siten, että se vastaa rakennesuunnitel- hykerajauksissa. Monille alueille kohdistuvat monet ta- man tavoitteita. Lähijunaliikenteen osalta yleiskaa- voitteet voivat olla osin ristiriidassa keskenään. valuonnos vastaa maakuntakaavan ratkaisua muilta osin, mutta Tampereen tavoitteena on lisäksi kehittää Epilä-Hiedanrantaa lähijunaliikenteen asemanseutuna. Yleiskaavan suunnittelualue on pääosin jo kertaalleen kaavoitettu ja rakennettu, mistä syystä alueiden kehittä- miselle muodostuu päällekkäisiä ja paikoin myös toisis- taan eroavia tavoitteita.

Ojala-Lamminrahkan alueen tavoitteena on merkittävä Luonnoksen kartalla joukkoliikenteen runkolinjasto ku- asukasmäärä ja tehokas joukkoliikenne, mahdollisesti vaa etupäässä Tampereen sisäistä runkolinjastoa. Kaa- raitiotie. Yleiskaavassa runkolinjasto ulottuu Kangasalle vaehdotuksesta joukkoliikenteen runkolinjasto korvataan asti ainoastaan Holvastintien kautta. kaavaselostuksen vinjettikuvalla, jossa näytetään myös seudullinen joukkoliikenteen runkolinjasto siltä osin kun se kytkeytyy Tampereen yhdyskuntarakenteeseen. Raitiotie esitetään yleiskaavaehdotuksessa rakennesuunnitelman mukaisesti Kangasalan rajalle saakka.

VT12 kehitetään rakennesuunnitelman mukaan seudul- Tampereen ja naapurikunnan välisen nopean joukko- lisena runkobussilinjana eli nopeana yhteytenä Kanga- liikenneyhteyden merkitseminen Tampereen yleiskaa- salan keskustan ja Tampereen keskustan välillä. Myös vaan on tarpeen vain niiltä osin kuin tämä joukkoliiken- valtatien estevaikutuksen vähentäminen on tärkeää. neyhteys voi palvella maankäyttöä Tampereella. VT 12 Teiskontie välillä Kekkosentie-Heikkilänkatu on kaavaluonnoksessa merkitty joukkoliikenteen runkolinjaston osana. VT 12 osuudella Heikkilänkatu/Kangasala-raja ei ole mahdollista kehittää joukkoliikenteeseen tukeutuvaa maankäyttöä. (katso edellinen)

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 8 |

LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Ruskon työpaikka-alueen jatketta Kangasalan puolella Kaupunkiseudun kannalta olisi hyödyllistä toteuttaa yh- on tarkoitus kehittää hyödyntämällä teknillisen yliopis- teisiä elinkeinoalueita koskevia tavoitteita ja linjauksia. ton läheisyyttä ja yhteistyömahdollisuuksia. Yleiskaa- Tampereella tuotannollisten ja logististen toimintojen vassa Tampereen puolella Ruskon alue on osoitettu ke- alueita kehitetään nykyisillä ja yhdyskuntarakenteessa hitettäväksi logististen toimintojen vyöhykkeenä. vielä mahdollisilla hyvillä sijainneilla. Alueen tukeutu- minen II-kehään korostaa alueen merkitystä logistisille toiminnoille.

Raja-alueiden yhteistyöllä saavutetaan tarkoituksenmu- Tampere tekee tiivistä suunnitteluyhteistyötä raja-alu- kaisia kokonaisuuksia. Kangasalan kunnassa on vireillä eilla naapurikuntien kanssa. Kaupunkiseudun kasvun strategisen osayleiskaavan laatiminen. Tiivistä yhteis- jatkuessa yhteistyön merkitys tulee korostumaan enti- työtä toivotaan myös jatkossa raja-alueiden suunnitte- sestään. lussa.

2. Pirkkalan kunta Tampereen kantakaupungin yleiskaava ulottuu Pirkkalan Tampere tekee tiivistä suunnitteluyhteistyötä raja-alu- kunnan rajaan. Tärkeää raja-alueilla on, että tavoitteet, eilla naapurikuntien kanssa. Kaupunkiseudun kasvun strategiset linjaukset, liikenne, viherverkot ja maankäy- jatkuessa yhteistyön merkitys tulee korostumaan enti- tön suunnitelmat ovat yhteensopivia. sestään.

Tampereen kaupunkiseudun valtuustoissa hyväksytyssä Yleiskaavaluonnoksen ratkaisu pohjautuu ensisijaisesti seudun rakennesuunnitelmassa Härmälä-Partola-Laka- Tampereen kaupunkistrategian linjaukseen kaupungin laiva on osoitettu uudeksi aluekeskuskokonaisuudeksi. kasvun suuntaamisesta nykyisen yhdyskuntarakenteen Härmälän-Partolan-Lakalaivan kokonaisuudelle tarvi- sisään, aluekeskuksiin, joukkoliikenteen laatukäytäville taan monipuolista yhteissuunnittelua, jotta keskukset ja etelän suuntaiselle ratavyöhykkeelle. Lisäksi Pirkan- löytävät toisiaan täydentävät roolit ja kokonaisuudesta maan maakuntakaavaehdotus on pohjana yleiskaava- muodostuu toimiva, kaupunkimainen ja viihtyisä. Raken- ratkaisuille. nemallin aluekeskuskokonaisuus olisi hyvä näkyä Tam- Härmälä-Partola-Lakalaiva -kokonaisuudesta on tekeillä pereen kantakaupungin yleiskaavamerkinnöissä ja stra- kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaan pohjautuva ja tegisissa linjauksissa. MAL-aiesopimuksen mukainen aluekeskuskokonaisuutta koskeva tarkastelu yhteistyössä Pirkkalan kanssa.

Luonnoksessa esitetty ”Tulevaisuuden vyöhyke” voisi Merkinnällä on osoitettu kaupunkistrategian mukai- ulottua Rakennemalli 2040:n mukaisesti Pirkkalan puo- nen etelään suuntautuva kasvuvyöhyke, joka kytkeytyy lella Partolaan ja Tampereen puolella Härmälään saakka. HHT-vyöhykkeeseen sekä kaupunkiseudun eteläisiin uusiin työ- ja toimipaikka-alueisiin. Nuolialantien varren kehittämisen tavoite on ensisijaisesti joukkoliikenteeseen kytkeytyvä asuminen ja sen lähipalvelut. Kaavaehdotuksessa kehittämisen vyöhykkeitä on tarkistettu sekä nimien että rajausten osalta. Kasvun vyöhyke tarkistetaan ulottumaan Partolan alueelle Messukes- kuksen kohdalla.

Aiemmissa linjauksissa (TASE 2025) raitiotie on kulkenut Kaavaehdotusta tarkistetaan raitiotielinjausten osalta Nuolialantie-Naistenmatkantie-reittiä. Tämä reitti on to- siten, että se vastaa rakennesuunnitelmaa. dettu yhdeksi kannattavimmista raitiotiereiteistä ja Pirk- kala on pitkäjänteisesti kehittänyt Naistenmatkantien joukkoliikennekäytävää. On tärkeää että seutukunnalli- sissa linjauksissa, hankkeissa ja suunnitelmissa mukana ovat kaikki osapuolet yhteistyössä suunnittelemassa.

Maakuntakaava 2040-ehdotuksessa Sääksjärven ran- Sääksjärven rannassa olevat neljä lomarakennuspaik- nalle on osoitettu taajamatoimintojen aluetta. Toivion kaa ovat voimassa olevan yleiskaavan mukaiset ja nii- vireillä olevassa osayleiskaavassa tutkitaan asutuksen den käyttötarkoitus pysyy samana yleiskaavaa var- laajentamista Sääksjärven ympäristössä. Lomaraken- ten tehdyn rantoja koskevaan linjaukseen mukaisesti nuspaikat Sääksjärven rannassa eivät ole linjassa maa- (KH 20.6.2016). Maankäyttö Tampereen puolella ei estä kuntakaavaehdotuksen kanssa. Pirkkalaa osoittamasta rajaseutua vakituisen asumisen alueeksi maakuntakaavan mukaisesti.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 9 |

LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Toivion osayleiskaavassa mietitään sujuvia liikenneyhte- Tampereella on valmisteilla Pärrinmaan asemakaavatyö, yksiä yli kuntarajojen. Lausunnossa tiedustellaan mah- jossa tutkitaan yleiskaavan teollisuusaluevarauksen to- dollisuutta osoittaa tieyhteystarve Sarankulmasta Toi- teuttamista. Asemakaava-alueen pohjoisosan kohdal- vioon ja VT 3:lle. la on luontoarvoja, mistä syystä lausunnossa esitetty tieyhteys ei ole toteutettavissa.

Virkistysyhteys Pirkkalan Partolaan Härmälän Vähäjär- Virkistysyhteys tarkistetaan kaavaehdotukseen laaditun veltä olisi hyvä osoittaa Tampere-Pirkkalan raja-alueen selvityksen mukaisesti. liikenneselvityksen ja Naistenmatkantien Partolan koh- dan aluevaraussuunnitelman (Sito 2015) liikennesuunni- telman mukaisesti.

3. Nokian kaupunki

Juhansuon osayleiskaavassa osoitettu Tampereen Mylly- Puuttuvat kadut tarkistetaan yleiskaavaehdotukseen. puron puolelle jatkuva kokoojakatu ei näy yleiskaavassa.

Myllypuron teollisuusalueelta esitetään pistoraideyh- Pistoraiteen kustannus-hyötysuhde ei ole realistinen teyttä Nokian puolelle tulevalle puunkäsittelyalueelle. radan sijoittuessa Myllypuron Naturan vaikutusalueelle. Lisäksi radan aiheuttama tärinä Ikurin kaatopaikalle on huomioitava. Nokian kaupunki, jonka tarpeita yhteys palvelee, ei ole esittänyt selvityksiä, joiden pohjalta raitee- seen varautuminen voidaan osoittaa Tampereen yleiskaavassa.

Yleiskaavassa tulee huomioida joukkoliikenteen kehittä- Tampereen kantakaupungin yleiskaava noudattaa pää- minen rakennesuunnitelman 2040 mukaisesti. osin rakennesuunnitelman periaatteita joukkoliikenteen kehittämisestä. Kaavaehdotuksen joukkoliikenteen runkolinjasto korvataan kaavaselostuksen vinjettikuvalla, jossa näytetään myös seudullinen joukkoliikenteen runkolinjasto siltä osin kun se kytkeytyy Tampereen yhdyskuntarakenteeseen. Seudullinen runkobussi on ma- dollista toteuttaa Nokian moottoritielle. Kalkun seisakkeen esittämiselle yleiskaavassa ei ole maankäytöllisiä perusteita.

Kaavakarttoihin tulee yhdenmukaistaa naapurikunnista Yleiskaavan pohjakartta on yleistetty kuvaus esitettävä osuus, esim. himmennetyin kaavamerkinnöin, kantakaupungin liikenneverkosta ja rakennetuista alu- kokonaan valkoisena tai esim. naapurikuntien yleiskaa- eista. Pohjakartan yhdenmukaisuuteen kiinnitetään vayhdistelmänä. huomioita kaavaehdotusta laadittaessa.

4. Liikennevirasto

Ratapiha sijaitsee liikenteellisesti hyvässä paikassa, Ratapihan siirtämisen keskeinen tavoite on haittojen eikä siirrolle ole valtakunnallisen tavaraliikenteen kul- siirtäminen pois toiminnalliselta ja tiiviisti asutulta kan- jetusjärjestelmän kannalta toiminnallisia perusteita. takaupungin alueelta. Siirron myötä Tampereen keskus- Valtakunnallisen rataverkon toimivuus edellyttää, että taa, Rautaharkko-Lakalaivaa sekä ratapihaa ympäröiviä ratapihatoiminnot myös pidemmällä aikavälillä on tur- asuin- ja työpaikka-alueita koskevat häiriöt poistuvat, vattava nykyisessä paikassa eikä ratapihan siirrolle ole lisäksi alueiden maankäytön kehittäminen on mahdol- taloudellisia edellytyksiä. Nykyinen ratapiha palvelee lista. Maakuntakaavaa varten tehdyissä selvityksissä on hyvin näköpiirissä olevia liikenteellisiä tarpeita ja toimin- osoitettu, että ratapiha-alueen toiminnalliset edellytyk- nan kehittämistä. Toiminta tulee turvata ja kehittämistä set uudessa sijaintipaikassa on turvattu, lisäksi järjeste- edistää MRL:n valtakunnallisten alueidenkäyttötavoittei- lyratapiha voidaan toiminnallisesti kytkeä lähialueelle si- den mukaisesti. joittuvaan uuteen eteläisen Tampereen kaupunkiseudun työpaikka-alueeseen. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistamisen yhteydessä on esitetty tavoiteaihio, jonka mukaan suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset ja varas- tointialueet sekä vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja kemikaaliratapihat sijoitetaan riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. Tavoite tukee sekä maakuntakaavaehdotuksen että Tampereen kantakaupungin yleiskaavan ratkaisuja.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 10 |

LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa ei tule esittää Yleiskaavaluonnoksen kehittämistavoitteet eteläisen järjestelyratapihalle toissijaista käyttötarkoitusta. Ra- suunnan kasvun tavoitteista pohjautuvat sekä Tampe- tapihan siirtoon varautuminen ylittää kantakaupungin reen kaupunkistrategiaan että Pirkanmaan maakun- yleiskaavan aikajänteen. Tampereen kaupunkiseudun takaavaehdotukseen. Toissijainen käyttötarkoitus on MAL-sopimuksessa 2016-2019 on yhtenä kärkihank- mahdollista siinä vaiheessa kun nykyisestä toiminnosta keena selvittää yhteistyössä, miten sekä Tampereen ta- aiheutuva rajoite on poistunut. Härmälä-Partola-Laka- vararatapihaa rataverkon merkittävänä solmupisteenä, laiva -kokonaisuudesta on tekeillä Kaupunkiseudun ra- että alueeseen kytkeytyvää maankäyttöä (ottaen huo- kennesuunnitelmaan pohjautuva ja MAL-aiesopimuksen mioon mahdolliset vaarallisten aineiden kuljetuksista ai- mukainen aluekeskuskokonaisuutta koskeva tarkastelu. heutuvat vaara- ja haittatekijät) voidaan kehittää yhteis- Liikennevirasto on kutsuttu työn ohjausryhmään. kunnan kokonaisedun kannalta parhaalla tavalla.

Lakalaiva-Rautaharkon uuden henkilöliikenteen aseman Tampereen keskustan eteläpuolelle on esitetty henkilö- tarvetta ja roolia ei ole selvitetty. Aseman rakentaminen liikenteen asemaa, joka vahvistaa koko kaupunkiseutua, ei saa heikentää valtakunnallisen verkon toimivuutta ja mutta myös Tampereen uutta Lakalaiva-Rautaharkon kehittämismahdollisuuksia huomioiden myös nykyisen aluekeskusta siihen liittyvine työpaikka ja palvelutoimin- järjestelyratapihan toimivuus ja kehittäminen. Liikenne- toineen sekä Tampereen messu- ja urheilukeskuksen virasto käynnistää tarveselvityksen Riihimäki-Tampere – ympäristöä. Uusi asema helpottaa Tampereen päärau- rataosasta. Selvityksessä muodostetaan näkemys rataa tatieaseman tomivuuttaa lähijunaliikenteen määrän koskevista tarpeista ja toimenpiteistä. Työhön sisältyy kasvaessa. myös Lakalaiva-Rautaharkon uuden henkilöliikennease- Uuden aseman toteutuminen on pitkän aikavälin tavoi- man tarpeen, merkityksen, teknisten toteuttamismah- te ja siten Liikenneviraston laatimat selvitykset tulevat dollisuuksien ja -edellytysten yms. tarkastelu. Yleiskaa- jatkossa huomioiduiksi. Järjestelyratapihan ympärille vassa tulee huomioida selvitystyön tulokset. Lakalaivan ei osoiteta maankäyttöä rajoittavia merkintöjä koska alueen kehittämisessä on huomioitava VAK-ratapihasta yleiskaavaratkaisun ensisijainen tavoite on toimivan ja aiheutuvat riskit ja alue tulisi osoittaa selvitysalueeksi, turvellisen yhdyskuntarakenteen kehittäminen ja siten kunnes alueen kehitysmahdollisuudet ovat selkiytyneet. ratapihasta johtuvien rajoitteiden vähentäminen. Samat rajoitteet koskevat myös Viinikanlahden puhdis- tamon aluetta.

Lielahden lähijunapysäkkiä ei voi toteuttaa Ylöjärven ra- Lielahden lähijunapysäkin, joka rakennesuunnitelmas- dan varrelle, koska se vaarantaa valtakunnallisen liiken- sa on nimetty Sellun seisakkeeksi, toteuttamistarve ja teen. Porin radan varteen pysäkkiä ei ole tutkittu, mutta -mahdollisuudet kytkeytyvät hyvin tiiviisti Tampereen sijainti olisi Hiedanrannan suhteen huono. Tesoman lähi- Hiedanrannan alueen käyttötarkoituksen muutokseen junapysäkki on mahdollinen. tulevina vuosikymmeninä. Tampereen kaupunki on jär- jestänyt Hiedanrannan alueesta suunnittelukilpailun, joka ratkaistiin alkuvuodesta 2017. Hiedanrannan alue rakennetaan raitiotiehen tukeutuen. Alueesta on ajateltu muodostuvan Tampereen läntisten osien keskus, jonne sijoittuu merkittävä määrä asumista, palveluja ja työ- paikkoja. Mikäli Hiedanrannan alueelle, tarpeeksi lähelle mahdollista Lielahden lähijunapysäkkiä, eli Sellun seisaketta, suunnitellaan sellaisia maankäyttötoimintoja, kuten työpaikkoja ja palveluita, jotka edellyttävät hyvää seudullista saavutettavuutta, on Lielahden lähijunapysäkin jatkosuunnittelua edistettävä. Jatkosuunnittelussa et- sitään seisakkeelle sellainen ratkaisu, jossa se palvelee mahdollisimman hyvin maankäytöstä syntyviä matkus- tustarpeita, eikä estä rautateiden tai maanteiden kaukoliikenteen toimintoja. Yleiskaavassa ei ratkaista seisakkeen sijaintia raiteen tarkkuudella.

Yleiskaavaan on osoitettu meluselvitystarpeen alueet. Tärinän vaikutuksia on selvitetty mm. raitiotien (2016), Radan läheisyydessä kaavoitettaessa tulisi myös tärinä- rataympäristön (2004) ja yksittäisten asemakaavojen haitat huomioida vastaavalla tavalla. osalta. Kaavaselostusta täydennetään tärinän osalta, mutta koska rakennustapa ja maaperä vaikuttavat olennaisesti tärinään, ei alueita esitetä yleiskaavakartalla.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 11 |

LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Liikenneviraston Näsijärven ja Pyhäjärven vesiväylät Kaavakarttaa täydennetään tarpeellisten vesiväylien tulisi esittää kaavakartalla. Muutettaessa VT9:n Olka- osalta. histenlahden siltoja mahdollisen moottoritieksi kehittä- misen yhteydessä tulee varmistua vesiväylien vähintään nykyisistä mitoituksista.

5. Tampereen sähkölaitos Oy

Ryydynpohja-Naistenlahti –välille ei ole tarvetta uudelle Kaavakarttaa tarkistetaan virheellisen merkinnän osalta. kaasuputkelle, vaan uudelle kaukolämpöputkistolle, mutta niitä ei ole aiemmin osoitettu yleiskaavassa.

”Geoenergian muodostumisvyöhyke” -termin voisi kor- Kaavamääräystä tarkistetaan lausunnossa esitetyllä ta- vata ”Geolämmön keruuvyöhykkeellä”. Nekalan läm- valla. Kaavamerkintä ei ole velvoittava vaan informatiivi- pökeskuksen kehittäminen geolämpöä hyödyntävänä nen. Laitoksen toteuttamisen edellyttämä lupaprosessi laitoksena tullee mainita kaavaselostuksessa mahdolli- ja mahdollisesti tarve asemakaavan muuttamiseen tulee sena. selvittää ennen hankkeen käynnistämistä.

”Seveso-kohteet” voisi korvata ”Seveso- ja muut erityis- Kaavamääräystä tarkistetaan siten, että määräys muu- kohteet” –termillä. tetaan muotoon 'Kemikaalilaitoksen konsultointivyöhy- ke'.

6. Pirkanmaan jätehuolto Oy

Nekalan jäteaseman ympäristö tulisi osoittaa uuden jä- Koska jäteaseman tarve on Nekalassa pysyvä, sen osoit- teaseman tarvealueeksi, jotta turvataan vastaanottotoi- taminen olemassa olevana laitoksena turvaa aseman minnan jatkuminen joko nykyisellä paikalla tai lähiympä- säilymisen paremmin kuin aseman osoittaminen tarve- ristössä. harkintaisena. Jäteaseman osoittaminen karttaan koh- demerkinnällä ei estä sen siirtymistä Nekalassa toiseen paikkaan.

Yleismääräystä jätehuollon osalta tulee täsmentää si- Kaavaselostus tarkistetaan lausunnossa esitetyllä taval- ten, että korttelikohtaisella keräyspaikalla tarkoitetaan la. useamman kiinteistön lähelle sijoittuvaa keräyspaikkaa päivittäisille jätteille ja että korttelikeräysmahdollisuus tulee tutkia niin täydennysrakentamisen kuin uusien asuinalueiden suunnittelun yhteydessä.

Keskusta ja sen laajenemisalueet voisi osoitettaa tut- Kantakaupungin yleiskaavaa ei tarkisteta keskustan kittavan putkikeräyksen mahdollisuuden alueeksi. Kas- osalta, sillä laadittavalla yleiskaavalla ei kumota hy- vavan tonttitehokkuuden ja uusien hankkeiden myötä väksyttyä keskustan strategista osayleiskaavaa (KV (esim. Asemakeskus, Kansi ja Areena) syntyy asumisen 18.1.2016). lisäksi uusia palvelutoimintoja, joiden tuottamien vaihte- levien jätemäärien hallinnassa putkikeräys voi olla jous- tavin ratkaisu.

Putkijärjestelmien tarkastelualueilla tulisi maankäytön Kaavan vaikutusarviointia tarkistetaan kaavaehdotusta suunnitteluun sisällyttää jätehuollon vaikutusten arvi- laadittaessa. Lausunnossa esitetty vaikutusarvio edel- ointi mm. ympäristö- ja kustannusvaikutusten osalta. lyttää yleiskaavaa tarkempaa suunnitelmaa. Vertailukohtana toimisi kiinteistökohtainen keräys ja ns. korttelikeräys.

7. Tampereen sähkölaitos Oy

Kaavaselostuksessa on virhe koskien "kehitettäviä kau- Kaavan esitystapaa on tarkistettu kaavaehdotusta laa- punkirakenteelllisisa kokonaisuuksia" (kartta 3 s.18) ja dittaessa. Kehitettävät kaupunkirakenteelliset kokonai- kohdetta Hyhky-Epilä-Kaarila-Epilänharju A5. "Puis- suudet on korvattu kaavaselostuksen aluekuvauksilla, to-Kaarilassa, joka ei kuulu kaukolämmön piiriin, on joissa kaupunkirakenteen muutoksia tarkastellaan muuta kaupunginosaa korkeampi lämmityksestä aiheu- palvelualuetasolla. Ilmastokysymyksiä ei aluekuvauk- tuva päästötaso." Puisto-Kaarila on liitetty kaukoläm- sissa käsitellä. mön piiriin vuonna 2011.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 12 |

LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

8. Oriveden kaupunki

Ei huomautettavaa. Merkitään tiedoksi.

9. VR-Yhtymä Oy, täydennetty 30.10.2016

Kaavalle asetetut tavoitteet on otettu kaavassa hyvin Sijainniltaan järjestelyratapiha-alueen pohjoisimmat huomioon. Viinikka-Rautaharkon pohjoisosa on nähtä- osat ovat tulevaisuudessa luontevaa keskustan laajene- vissä luontevana keskusta-alueen laajenemissuuntana misaluetta. Ratapiha-alueen nykyiset toiminnot rajoitta- sen sijaitessa kävelyetäisyydellä tärkeimmistä keskus- vat toistaiseksi alueen maankäyttöä. Lisäksi alueen saa- tan palveluista. Viinikan nykyisen asuinalueen kytkey- vutettavuus kävely ja pyöräily-ympäristöinä edellyttää tyminen läheisesti Viinikan järjestelyratapiha-alueeseen merkittäviä kaupunkirakenteellisia muutoksia laajalla sekä mahdollinen VT3 linjauksen siirtäminen luo mah- alueella Viinikanojasta etelään. Alueita voidaan kehit- dollisuuksia alueen täysin uudelle käyttötarkoitukselle. tää nykyistä maankäyttöä monipuolisempana ja tehok- VR-Yhtymä esittää, että keskustatoimintojen alueen kaampana vasta kun aluekokonaisuuden suunnittelura- merkintää (C) tulisi laajentaa Viinikan kohdalla Tam- joitteet on pääosin purettu. pereen valtatiestä etelään pääradan ja Lempääläntien välissä Nekalan työpaikka-alueelle asti. Käyttötarkoi- tusmerkinnän muutoksesta huolimatta VAK-ratapiha -merkintä takaa yhä sen, että vaarallisten aineiden kuljetusten järjestelyistä aiheutuva onnettomuusriski huomioidaan alueella niin kauan kuin toiminnot alueella säilyvät.

10. Tampereen kaupunki/Vihersuunnittelu

Keskuspuistoverkoston reittimäiset osuudet tulee tutkia Keskuspuistoverkosto osoitetaan kokonaisuudessaan tarkemmin riittävän leveyden varmistamiseksi, esimer- aluemerkinnällä niiltä osin, missä on voimassaolevan kiksi Naistenlahdella ja Viinikanojalla yhteys on teoreet- yleis- tai asemakaavan mukainen viheralue. Katkospaik- tinen. Kaukajärven luoteisrannalla keskuspuistoverkosto koihin, kuten Viinikanojan kohdalle, osoitetaan viher- ja on ristiriidassa täydennysrakentamisen kanssa. Hervan- virkistysverkoston yhteystarve-merkintä. Keskuspuisto- nassa keskuspuistoverkosto on epäyhtenevä ekologisen verkosto tulee kokonaisuudessaan nähdä ekosysteemi- verkoston kanssa ja verkostojen yhtenäistämistä on syy- palveluiden kannalta tärkeänä alueena, jolla on merkitys- tä harkita. tä ekologisena verkostona.

Kauppi ja Iidesjärvi on osoitettu keskuspuistoverkoston Keskuspuistoverkoston kehittämistarvealueita koske- kehittämistarvealueiksi, joille tulee laatia kokonaissuun- vat strategiset kehittämisperiaatemerkinnät siirretään nitelma. Ko. suunnitelmat ovat tarpeellisia ja ne tulisi yleiskaavan Yhdyskuntarakenne -kartalle. Alueita kos- laatia ennen uusien toimintojen sijoittamista alueille. keva kokonaiskehittämisen suunnittelu ja toteuttamisen ohjelmointityö käynnistyy yleiskaavan hyväksymisen jäl- keen.

Viherverkoston yhteystarvealueet ovat paikoin epäselviä Viherverkoston yhteystarvealue-merkintää tarkistetaan eivätkä aina johda viheralueelle. kaavaehdotukseen siten, että yhtenäisen viherverkon tavoite korostuu ja yhteystarvealueet johtavat viheralueelle. Merkintä on ohjeellinen.

Asumisen ja virkistyksen sekoittuneet alueet ovat hyvin Luonnoksen A/V -alueiksi osoitettuja alueita tarkiste- eriluonteisia keskenään ja niitä koskevat erilaiset tavoit- taan kaavaehdotusta laadittaessa. Tohloppijärven poh- teet erityisesti täydentävän asuinrakentamisen osalta. joisrannalla ja Aakkulanharjulla merkinnän aluerajauksia Kaavamerkintä painottaa sekä asumista että virkistystä, tarkistetaan ja ne muutetaan asumisen alueiksi. Särki- mutta jää epäselväksi missä suhteessa näitä erilaisia ta- järven Lukonlahdessa ja Hervantajärven Siltastenlah- voitteita painotetaan toisiinsa ja millaisesta rakentami- dessa ei ole muodostettavissa täydentävää rakentamis- sesta on kysymys. ta. Yksityisten omistamat ranta-alueet osoitetaan näillä alueilla loma-asuntoalueiksi. A/V -merkinnällä osoitetaan kaavaehdotuksessa alueet, joille tavoitellaan merkittävää täydentävää rakentamista. Yleiskaava ei määrittele asuntorakentamisen tyyppiä. Asumisen, virkistyksen ja ekologisten yhteyksien tarvit- sema tila määritellään tarkemmin asemakaavoituksen yhteydessä.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 13 |

LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Ennen leirintäalueen mahdollista siirtopäätöstä Kauppiin Leirintäalueen ja pienvenesataman synnyttämät lii- tulisi selvittää sen liikenteelliset vaikutukset Kaupin vir- kennetuotokset ovat melko vähäisiä ja niiden määrät ja kistyskäyttöön ja Kaupin muihin arvoihin. Sijainnin tulisi mahdolliset vaikutukset Kaupin alueen virkistyskäyttöön olla houkutteleva ja hyvien liikenneyhteyksien äärellä. arvioidaan jatkosuunnittelussa tarkemmin. Yleiskaava- Leirintäalueen lisäksi myös uusi/kehitettävä pienvene- ehdotuksessa esitetty leirintäalueen paikka Alasjärven satama tulee lisäämään Kaupin liikennettä, mikä tulisi pohjoispuolella on hyvien liikenneyhteyksien äärellä ja ottaa huomioon paremmin. alueelle on hyvä saavutettavuus eri kulkumuodoilla.

Kaupunginosapuistojen ja erikoispuistojen sijainnit tu- Kaupunginosapuistojen ja erikoispuistojen sijainnit ja lee tarkentaa vihersuunnittelun asiantuntijoiden kanssa. merkintöjä koskevat määräykset on tarkennettu yhteis- Myös erikoispuiston käsitettä tulee täsmentää yhteis- työssä vihersuunnittelun asiantuntijoiden kanssa. työssä.

Keskitettyjen viher- ja virkistyspalveluiden alueet ovat Merkintätapaa on muutettu. Keskitetyt liikunta- ja urhei- laajoja ja siten epämääräisiä. lupalvelut on osoitettu kohdemerkinnällä vain keskuspuistoverkoston alueella Mustavuorella, Kaupin urhei- lupuistossa, Ruotulan-Alasjärven alueella ja Hervannan kanjonissa. Muut keskitettyjen liikunta- ja urheilupalve- luiden alueet on osoitettu osaksi kartalla 1 esitettyä kasvun vyöhykettä.

Tohloppijärven uimarannan tulisi sijaita länsirannalla. Yleiskaavan uimarantamerkintä on yleispiirteinen ja ohjeellinen. Yleiskaavan kohdemerkintä tarkoittaa, että mm. Tohloppi-järvellä tulee olla palvelutasoltaan uima- paikkaa parempi uimaranta. Tarkempaa sijaintia ei ratkaista yleiskaavalla.

Vuonna 2017 käynnistyy viheralueohjelman päivitys. Tä- Yleiskaavan tavoitteena on tukea viherpalveluohjelman män työn yhteydessä voidaan yhteistyössä täsmentää laatimista. viherpalveluverkkoa ja määritellä käsitteet tarkemmin.

11. Ylöjärven kaupunki

Mäkkylä-Teivaalan alueella käynnistetään yleiskaavoi- Yleiskaavaluonnoksessa on esitetty raitiotien laajene- tus 2016-2017. Alueelle on tulossa noin 4000 asukasta. missuunta Lielahdesta Ylöjärvelle. Alueelle on osoitettu Lielahdesta joukkoliikenteen runkolinja, joka on mahdollista toteuttaa raitiotienä.

Yhteydet Lamminpään seudullisesti merkittävälle har- Soppeenmäki-Epilänharju -jakso on tärkeä ulkoilualue jualueelle tulee huomioida yleiskaavassa. Harjualue tu- kaupunkiseudun länsipuolen asukkaille. Alueen merki- lisi kytkeä Lielahden keskitettyjen liikunta-, urheilu- ja tys korostuu entisestään sekä Ylöjärven että Tampereen vapaa-ajan palveluiden palvelualueeseen. Epilänharjun puolille sijoittuvan täydentävän asuntorakentamisen ja Lamminpäänharjun välille tulee löytää viheryhteys. myötä. Lamminpään tiiviisti rakentuneen asuinalueen Yhteys on esitetty myös maakuntakaavaehdotuksessa kohdalla nykyistä laadukkaampaa ja viherympäristössä ulkoilureittinä. Yhteys on mahdollista sijoittaa Paasi- kulkevaa reittiä on vaikea osoittaa, mutta katuverkon kiventien/Vaasantien läheisyyteen, jolloin reitti risteää edelleen kehittäminen myös virkistyskäytön ehdoilla on vain vähän olemassa olevan katuverkon kanssa ja jatkuu tarkoituksenmukaista. Ulkoilureitin kehittämistavoite Ylöjärven puolella. osoitetaan yleiskaavaehdotukseen Ylöjärventien varteen. Tien varteen osoitetaan myös ohjeellinen ekologinen yhteys.

Vuorentaustan alue voi tukeutua tulevaisuudessa osit- Vuorentaustan alueen joukkoliikenneyhteydet Tampe- tain Haukiluoman ja Tesoman alueisiin joukkoliikenteen reelle oli järjestetty vuosina 2013-2016 Tesoman kautta ja muiden palveluiden osalta. mahdollistaen asioinnin Tesoman palveluissa. Järjeste- lystä ei saatu kovin positiivista palautetta ja kesäkuusta 2016 alkaen joukkoliikennereittiä on muutettu kulkemaan Epilänkatua Tampereelle. Katuyhteydet Ylöjärven Vuorentaustan ja Tesoman välillä on hyvä säilyttää sel- laisina, että reitin avaaminen joskus uudelleen on mahdollista.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 14 |

LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

12. Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry, Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry

Täydennysrakentaminen tulee tehdä niin, että vihera- Yleiskaavaratkaisun keskeinen tavoite tiivistämiselle lueiden määrää ei vähennetä. Täydennysrakentamisessa on, että rakentamisen tehostuminen ja käyttötarkoitus- tulee hyödyntää mm. parkkipaikat rakentamiselle, raken- ten muutokset tapahtuvat jo kertaalleen kaavoitetuilla teellinen pysäköinti, ylöspäin rakentaminen ja vanhojen ja rakennetuilla alueilla. Tiivistyvässä kaupunkiraken- rakennusten korvaaminen korkeammilla. teessa tarve hyvin saavutettaville ja luonnonarvoiltaan monipuolisille viheralueille ei vähene. Merkittävillä täy- dennysrakentamiseen tavoitelluilla alueilla pääkäyttö- tarkoitusmerkinnässä (A/V) edellytetään virkistyksen ja ekologisten yhteyksien lähtökohtaista huomioimista.

Viheralueverkosto on esitetty liian yleispiirteisesti, jol- Valtuustokausittain uudistettava yleiskaava ohjaa ensi- loin ratkaisut varsinaisesta viheralueverkosta siirtyvät sijaisesti kaupungin strategista kehittämistä ja siinä esi- asemakaavatasolle. Asemakaavassa kokonaisuuden tetään maankäytön osalta alueiden käyttötarkoitukset hahmottaminen on käytännössä mahdotonta ja tapaus- sekä rajausten että määräysten suhteen hyvin yleispiir- kohtaisessa tarkastelussa on aina vaarana, että jokin teisesti. Tosiasiassa kantakaupunkiin sijoittuu asema- viheralueverkoston osa otetaan rakentamiskäyttöön, jos kaavoitettuja viheralueita paljon enemmän kuin mitä se ei itsessään ole erityisen merkittävä. Esimerkiksi Ete- yleiskaavan keskuspuistoverkoston kokonaisuuteen on läpuisto tulee osoittaa nykyisessä laajuudessaan osaksi varattu. Suuri osa viheralueista sijoittuu yleiskaavan A- keskuspuistoverkostoa. ja C -käyttötarkoitusten alueille. Keskuspuistoverkosto sisältää kaikki Tampereen kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvityksessä (2008) määritellyt merkittävät viherverkon osat ja muita voimassa olevien yleis- ja asemakaavojen mukaisia viheralueita. Keskuspuistoverkoston lisäksi on osoitettu kohdemerkinnöin kaupungiosapuistot ja erikoispuistot. Yleiskaavan yleispiirteisyys ei kuitenkaan tarkoita, että jo asemakaavoitettuja viheralueita ei haluttaisi säilyttää. Tonttien laajentaminen tai uusien kaavoittaminen jo viheralueiksi varatuille alueille vaatii aina syvällistä harkin- taa ja vaikutusten arviointia. Kantakaupungin yleiskaava ei ote kantaa Eteläpuiston maankäyttöön vaan alueen kehittämistä ohjaa 18.1.2016 hyväksytty keskustan strateginen osayleiskaava.

Peltolammi-Pärrinkoskesta länteen, Pirkkalan arvokkail- Ekologiset yhteydet on koottu yleiskaavassa osaksi kes- le kohteille, tulee osoittaa ekologinen yhteys. Koko Pär- kuspuistoverkostoa tai osoitettu liito-oravaselvityksen rinmaan teollisuusalue tulee osoittaa osaksi keskuspuis- perusteella. Pärrinmaan alueelle on radan varteen osoi- toverkostoa. tettu ekologinen yhteys. Pärrinmaan kohta yhdistyy Pirkkalan suuntaan keskuspuistoverkoston osalta. Teol- lisuusalueen asemakaavoitus on käynnistetty voimassa olevan kantakaupungin yleiskaavan 1998 pohjalta, jossa alue on osoitettu teollisuusalueeksi. Alueen asemakaavaa varten on selvitetty ja huomioitu alueen luontoarvot. Luonnonarvoiltaan arvokkaille alueille ei ole osoitettu rakentamista.

Osa asumisen ja virkistyksen sekoittuneista alueista on Luonnoksessa A/V -alueiksi osoitettuja alueita tarkiste- muutettava keskuspuistoverkostoksi. Näitä ovat Tohlop- taan kaavaehdotukseen. Tohloppijärven pohjoisrannalla pi-järven koillisranta, Lahdesjärven koillisranta ja Särki- merkintä tarkistetaan asumisen alueeksi jo toteutunei- järven salmen ja koillispään alueet. Alueet ovat pitkälti den alueiden osalta, Epilänkadun eteläpuolella on mah- rakentamattomia ja luonnonarvoiltaan merkittäviä. dollista toteuttaa vähäistä täydentävää rakentamista nykyiselle julkisten palvelujen tontille. Särkijärven Lu- konlahdessa ei ole edellytyksiä nykyistä loma-asumista laajempaan rakentamiseen ja yksityisten omistamat ranta-alueet osoitetaan loma-asuntoalueiksi. Hallilan eteläpuolelle osoitetaan edelleen A/V -aluevaraus kaavan ehdotusvaiheessa laaditun selvityksen pohjalta. Alueelle sijoittuva rakentaminen edellyttää sekä luon- nonarvojen että virkistyskäytön huomioimista.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 15 |

LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

On hyvä, että Kaupin keskuspuistoverkosto yltää Jyväs- Kauppi-Niihamaa koskeva kokonaiskehittämisen suun- kyläntielle asti. Rantareitin määräykseen on lisättävä ny- nittelu ja toteuttamisen ohjelmointityö käynnistyy kytilanteen säilyttäminen luonnonpimeänä ja rauhallise- yleiskaavan hyväksymisen jälkeen. Työn tavoitteena on na. Nykyisiä polkuja voidaan parantaa, mutta valaistusta alueen nykyisten ja uusien toimintojen ja monipuolisten ja leveää pyörätietä ei pidä rakentaa. luonto- ja virkistysarvojen yhteensovittaminen. Kanta- kaupungin yleiskaavassa ei oteta kantaa yksittäisten reittien luonteeseen.

Liito-oravaselvityksen tulosten perusteella tulee laa- Yleiskaavaehdotuksessa esitetään vuoden 2016 aikana jentaa viheralueverkostoa alueilla, eikä vain yhteyksillä. laaditun selvityksen pohjalta liito-oravan kannalta suo- Ekologisten yhteyksien epätarkkaa merkintätapaa tulee tuisa viheraluekokonaisuus, joka käsittää sekä elinpiirit tarkentaa. Yleiskaava on oikea taso tarkastelulle koko- ja ydinalueet että kulkuyhteydet. Liito-oravaselvityksen naisuutena. Esitystavan täytyy olla tarkempi, muuten mukaiset elinympäristöt sijoittuvat keskeisiltä osiltaan siirretään liikaa päätöksiä asemakaavatasolle ja tapaus- yleiskaavan keskuspuistoverkoston alueelle. Keskus- kohtaiseen harkintaan. puistoverkoston aluerajausta on laajennettu useassa kohdassa eri puolilla kaupunkia liito-oravan elinpiirin tur- vaamiseksi. Keskuspuistoverkoston ulkopuolella olevat liito-oravien elinpiirit on osoitettu ohjeellisella ekologisen yhteyden merkinnällä. Merkinnän alueella on varmistettava, että puustoiset yhteydet keskuspuistoverkostoon säilyvät ja kehittyvät liito-oraville suotuisalla tavalla.

Luonnonsuojeluohjelman osittain luonnonsuojelulail- Yleiskaavan luonnonsuojelualueiksi osoitetaan luon- la suojeltavat kohteet tulee myös ottaa yleiskaavaan nonsuojelulain mukaisella rajauspäätöksellä suojellut (Särkijärven Lahdenperä, Vuoreksen Koukkujärvi ja Lu- luonnonsuojelualueet ja ne Tampereen kaupungin luon- konmäen Pitkäahde). Myös kaavalla suojeltavat kohteet nonsuojeluohjelman mukaiset alueet tai kohteet, jotka tulee näkyä kaavassa, esim. S-merkinnällä. Yleiskaavas- on tavoitteena suojella luonnonsuojelulain nojalla. Kaa- sa on ristiriitaiset kaavamerkinnät kahden luonnonsuo- vallisesti suojeltavia alueita tai kohteita ei osoiteta yleis- jeluohjelman kohteen kanssa. Merkinnät tulee poistaa kaavaan. kohteista. Näitä ovat Vuoreksen Pilkkakuusenharju ja Lahdesjärven osalta kaavaehdotusta tarkistetaan si- lämpökeskus sekä Hallilan Lukonlahti ja asumisen ja vir- ten, että luonnonsuojeluohjelman mukainen alue sijoit- kistyksen sekoittunut alue. Uusiksi luonnonsuojelukoh- tuu kokonaisuudessaan kaavan keskuspuistoverkoston teiksi esitetään Pyhäjärven Lehtisaarta ja Saunasaarta alueelle. Vuorekseen osoitettu mahdollinen uusi lämpö- sekä Näsijärven Reuharinniemeä ja Reuharinsaarta. keskus rakennetaan sitä varten jo asemakaavoitetulle Alueille ei ole rakentamispaineita ja ne ovat jo nykyisel- tontille, eikä se näin ollen uhkaa luonnonsuojelualuetta. lään osa keskuspuistoverkostoa. Uhkana alueille on met- Luonnonsuojelualueiksi sopivat alueet on selvitetty ja sänkäsittely. määritelty Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjel- massa 2012-2020. Ohjelmaa uudistettaessa arvioidaan mahdollisten uusien alueiden varaamista mukaan oh- jelmaan. Ehdotetut alueet sijoittuvat yleiskaavan keskuspuistoverkostoon ja siten metsänkäsittelyssä edel- lytetään maisematyölupaa. Luononsuojeluohjelmaa laadittaessa alueiden luonnonsuojelullinen arvo ei ole tullut esille.

Kansallista kaupunkipuistoa varten on valmistauduttava Kansallinen kaupunkipuisto voidaan merkitä yleiskaa- omalla kaavarajausmerkinnällä tai mainittava asia kes- vaan sen jälkeen kun perustamisesta on ympäristömi- kuspuistoverkoston ja mahdollisten muiden kaavamer- nisteriön päätös. Kaavaluonnoksessa Kauppi-Niihamaa kintöjen kaavamääräyksissä. ja Viinikanlahti-Kaukajärvi -alueita koskeva keskuspuistoverkoston kehittämisvyöhyke ennakoi kansalliseen kaupunkipuistoon mahdollisesti kuuluvien aluekokonai- suuksien kehittämistä. Kansallisen kaupunkipuiston tarveselvityksen alueet on yleiskaavassa osoitettu pääosin viheralueiksi.

13. Tampereen polkupyöräilijät ry

Pyöräliikenteen reitit tulee suunnitella yhteystarvetasol- Esitystapaa kehitetään yleiskaavaehdotusta laadittaessa. la. Yleiskaavassa ei pidä ottaa kantaa, millä puolen katua pyöräilyn pääreitti kulkee. Laatukäytävän määritelmä ja kriteerit ovat hyviä.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 16 |

LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Pyöräliikenne lisää raideliikenteen palvelualuetta. Liityn- Liityntäpyöräily on huomioitu yleiskaavaratkaisussa kaa- täpyöräily on merkittävä lisä juna- ja raideliikenteen ase- vamääräyksellä, joka edellyttää varautumaan pyöräpy- mien jatkoyhteyksille. säköintiin joukkoliikenteen vaihtopysäkkien välittömäs- sä läheisyydessä. Lisäksi joukkoliikenteen solmupisteet pyritään kytkemään saumattomasti kantakaupungin kattavaan pyöräilyreittien tavoiteverkkoon.

Sähköpyörät yms. pidentävät mahdollisia pyöräilymat- Yleiskaavassa on esitetty pyöräteiden tavoiteverkko koko koja, joten verkoston merkitys keskustan ulkopuolella kantakaupungin alueelle. korostuu.

Raideliikenteen maastokäytäviin tulee linjata ensiluok- Yleiskaavassa on esitetty pyöräilyn pääreitistön toteut- kaiset pyörätiet Nokian, Lempäälän, Pirkkalan, Kangasa- taminen Hervannan valtaväylälle välille Hervanta-Sam- lan ja Hervannan suuntiin. Erityisesti Hervannan suun- monkatu. Pyöräilyn tavoiteverkko esitetäänä samaan nan raitiotien varteen on linjattava pyöräliikenneyhteys käytävään raide/raitiotieliikenteen kanssa. Ratakäytäviä koko matkalle Hervannasta Sammonkadulle, myös itäi- hyödynnetään pyöräilyn pääreitteinä sen ohitustien ja Muotialan välillä.

”Estevaikutuksen vähentämisen kohdealueen” merkintä Ehdotusvaiheessa karttoja on jäsennelty uudella tavalla tulee osoittaa myös rautateille. ja jatkossa estevaikutuksen vähentämisen kohdealueita ei osoiteta kartalla. Kaavassa on kuitenkin osoitettu viherverkoston yhteystarvealueita, jotka käsittävät myös kävelyn ja pyöräilyn yhteystarpeiden kehittämisen. Mo- niin näistä kohteista sisältyy yhteyksien parantaminen rautatiealueiden kohdalla.

”Pyöräliikenteen laatukäytävä”-merkinnät tulee osoittaa Yleiskaavan pyöräilyn pääreitistön tavoiteverkko esite- myös uusille alueille, kuten Vuorekseen ja Niemenran- tään yleispiirteisellä tasolla siten, että vain seudulliset taan, jotka ovat uusia nykyaikaisia kaupunginosia, joiden yhteydet ja kantakaupungissa sijaitsevien keskustojen pitäisi lähtökohtaisesti olla kestävän liikenteen periaat- väliset yhteydet korostuvat. tein suunniteltu.

Yhteys Hervannasta Vuoreksen kautta Lakalaivaan on Esitetyt kehitettävät yhteydet ovat liikenneverkollisesti kannatettava. Silta Suolijärven yli on toteutettava mai- tärkeitä. Kaavakarttaa tarkistetaan siten, että Suolijärven semaa kunnioittaen. kohdalla tavoiteltu yhteys esitetään järven eteläpuolelle.

14. Tampereen kaupunki/VIRPA/Ympäristönsuojelu

Ympäristönsuojelu on osallistunut Kestävä vesitalous Ympäristönsuojelu on osallistunut monipuolisesti kaa- -kartan ja viherverkkokartan valmisteluun. Muihin tee- van valmisteluun jo luonnosvaiheessa. Mainittujen matyöryhmiin ei ole kutsuttu ympäristönsuojelun edus- työryhmien lisäksi ympäristönsuojelu osallistui mm. tusta, mikä on vaikeuttanut kokonaisuuksien hahmotta- Ruotulaa koskevan rakennetarkastelun ohjaamiseen. mista. Kaavaehdotuksen valmistelussa on hyödynnetty lau- Kartat olisi hyvä saada katsottavaksi karttapalveluun sunnossa saadun palautteen lisäksi ympäristönsuojelun myös muiden aineistojen kanssa Oskari-karttapalvelus- asiantuntemusta järjestämällä tarvittavia työpalavereja. sa. Ehdotuksessa karttojen määrää on vähennetty ja pyritty luomaan kartoista helpommin luettavat kokonaisuudet. Kartat ovat Oskari-karttapalvelussa katsottavissa muiden aineistojen kanssa. Aineistojen helppokäyttöisyy- teen kiinnitetään huomioita jatkosuunnittelussa ja pyy- dettäessä lausuntoja kaavaehdotuksesta.

Nykyisten T-alueiden muuttaminen ympäristöhäiriöttö- Sarankulman, Nekalan, Ruskon länsiosan ja Hankkion mään käyttöön on ongelmallista, koska alueilla on nykyi- pohjoisosan nykyisiä teollisuusalueita ei jatkossa vara- sin ympäristöhäiriötä tuottavia toimintoja. Tästä aiheuta ympäristöhäiriötä aiheuttavalle tuotantotoiminnalle. tuisi kohtuutonta haittaa alueiden toimijoille. Nykyiset toimijat voivat jatkaa toimintaa alueilla, mutta uusien vastaavien toimintojen sijoittuminen ohjataan etäämmälle asumisesta ja muista herkistä toiminnoista. Myllypurossa teollisuusalueita koskeva kaavamerkintä ja -määräys muutetaan siten, että alueelle sijoittuva toiminta ei aiheuta haittaa Myllypuron Natura-alueelle.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 17 |

LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Yleiskaavaluonnoksen määräykset ovat laveita ja osin Yleiskaava on tavoitteellinen maankäyttöalueiden ra- ristiriitaisia, esim. Ruotulan golf-kenttä on kartalla 1 jausten ja käyttötarkoitusta koskevien määräysten osal- asumisen ja virkistyksen sekoittunutta aluetta ja kartalla ta. Ruotulan alueesta laadittiin yleiskaavaa varten ra- 3 tehokkaan rakentamisen vyöhykettä. Tulevan asema- kennetarkastelu, jonka ohjauksessa ympäristönsuojelun kaavan yksiselitteinen käyttötarkoitus jää epäselväksi. edustaja on ollut mukana. Rakennetarkasteluun liittyvän vaikutusarvioinnin pohjalta yleiskaavaluonnoksessa ko. alueelle voitiin osoittaa täydentävää maankäyttöä. Esi- tetyillä muutosalueilla sijaitsee luontoarvoja, jotka tulee inventoida tarkemmin alueen asemakaavoituksen yhtey- dessä.

Luonnonsuojelu- ja luontoarvokohteet tulisi esittää Kantakaupungissa maankäytön suunnittelua rajoittavat omalla kartallaan. Kartalla huomioitaisiin luonnonsuoje- monet erilaiset reunaehdot, mistä syystä niitä kaikkia ei lulain kohteet ja lajit sekä muut maankäytössä huomi- ole mahdollista esittää omina karttoina. Luonnonsuo- oitavat luontoarvot, kuten vanhoissa osayleiskaavoissa jelu- ja luontoarvokohteet on esitetty sekä yhdyskutara- osoitetut kohteet. Näin turvattaisiin suojeltavien luonto- kennetta kuvaavalla kartalla että viherverkoston ja vir- arvojen huomioiminen jatkosuunnittelussa ja Virkistys- kistyspalveluiden kehittämistä koskevalla kartalla. ja viheralueet-kartta selkiytyisi.

Kartoilla on osoitettu keskustan strateginen osayleiskaa- Työn alla oleva kantakaupungin yleiskaava ei kumoa hy- va, mutta ei mainintaa siitä, kumpi yleiskaavatasoisista väksyttyä keskustan strategista osayleiskaavaa. Yleis- kaavoista on tarkoitus säilyttää alueella lainvoimaisena. kaavakarttaa ja kaavan selostusta täydennetään tar- Määräyksien ja kaavamerkintöjen tulisi olla yhdenmukai- peellisin osin. set mm. keskuspuistoverkoston osalta.

Myllypuron Natura-alueen vaikutuspiirin kohdistuvien Kaavaluonnoksessa Myllypuron Natura-aluetta koske- suunnitelmien mahdolliset vaikutukset alueen luonto- vien vaikutusten hallinta on osoitettu kartalla 6 (Kestävä arvoihin on arvioitava luonnonsuojelulain mukaisesti. vesitalous ja ympäristöterveys), jossa Naturan huomioi- Myllypuron alueella voimassa olevan osayleiskaavan minen kohdistuu koko Vihnusjärven valuma-alueeseen. TP- ja TY- ja EV- ja E/V-merkinnät on korvattu kokonaan Kaavaehdotus tarkistetaan siten, että alueen maankäy- uudella työpaikkojen ja elinkeinojen alueella (T), joka ei tön ohjaus on vastaava kuin Myllypuron osayleiskaa- ohjaa maankäyttöä ympäristövaikutusten osalta. Tämä vassa. Valuma-aluetta koskevan määräyksen lisäksi ja muut alueelle osoitetut osayleiskaavasta poikkeavat kaavaehdotusta tarkistetaan alueita koskevan pääkäyt- toiminnot ja aluevaraukset aiheuttavat tarpeen Myllypu- tötarkoitusmerkinnän osalta. Teollisuudelle varatut ron osayleiskaavassa laaditun Natura-arvioinnin päivit- alueet osoitetaan Myllypuron osayleiskaavan mukaises- tämiselle. ti, lumenkaatopaikkavaraus ja tieliikenteen yhteystarve VT:n 3 länsipuolelta poistetaan sekä uusi rautatie merki- tään kaavaan ohjeellisena.

Kartoilla ei esitetä nykyisten osayleiskaavojen vanhojen Tiedossa olevat vanhat kaatopaikat merkitään yleiskaa- kaatopaikkojen alueita, jotka on tarkoitus kunnostuk- vaehdotuksen kartalle 4 (Kestävä vesitalous, ympäristö- sen/maisemoinnin jälkeen asemakaavoittaa vihera- terveys ja yhdyskuntatekninen huolto). Lisäksi Nekalan lueeksi. Ympäristönsuojelun näkemyksen mukaan nämä vanhaa kaatopaikkaa koskeva erityisominaisuusmerkin- merkinnät on syytä esittää kaavakartoilla jatkosuunnit- tä Iidesjärven osayleiskaavasta (voimaan 28.4.2014) siir- telun pohjaksi. retään ja jätetään voimaan.

Yhdyskuntarakenne-kartan yleismääräyksessä esite- Asemakaavoituksen yhteydessä riippumatta käyttötar- tään käyttötarkoituksesta poikkeavan rakentamisen koituksesta laaditaan aina vaikutusarviointi, joka huomi- salliminen, mikäli se ei haittaa alueen pääasiallista käyt- oi tarpeen vaatiessa toimintojen vaikutuksia laajemmin tötarkoitusta. Määräys on lavea ja voi aiheuttaa tulkin- yhdyskuntarakenteessa. tavaikeuksia. Haittaa voi aiheutua esim. myös poikkea- miskohteen läheisillä, mutta muuhun pääasialliseen käyttötarkoitukseen osoitetuilla alueilla.

Hiedanrannan selvitysalueella on määräyksessä huomi- Pintavesivaikutuksia ohjataan kaavassa hulevesien hal- oitava pohjaveden vaarantamiskiellon lisäksi myös hai- lintaa koskevalla yleismääräyksellä. Näsijärven valu- tallisten pintavesivaikutusten estäminen. ma-aluetta koskevaa erityismääräystä tarkistetaan Lie- lahden osalta.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 18 |

LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Asumisen alueet ulottuvat paikoin aivan kiinni vilkkaisiin Yleiskaavan ratkaisu toteuttaa Tampereen kaupun- liikenneväyliin. Tehokkaan kaupunkirakentamisen vyö- kistrategian tavoiteita sijoittaa yli 70 % kaavoitettavas- hykkeellä varsinkin liikenneväylien varrella rakentami- ta asuinkerrosalasta keskuksiin, ratavyöhykkeelle ja sessa tulevat haasteeksi liikenteestä johtuvat häiriöt ja joukkoliikenteen laatukäytäville. Kaupunkirakenteen ongelmat. Vaikeasti ratkaistavia voivat olla esim. melu, tiivistäminen tuottaa kestävää yhdyskuntarakennetta. tärinä, runkomelu, tuuletettavuus hiljaiselta puolelta Yleiskaavaehdotuksen karttaa 4 tarkistetaan siten, että sekä mahdollisesti syntyvien katukuilujen ilmanlaadun väylien varsilla täydennysrakentamisen suunnittelussa ongelmia lisäävä vaikutus. On syytä varmistaa, että tur- edellytetään meluselvitysten lisäksi myös ilmanlaadun vallisen, terveellisen ja viihtyisän asumisen edellytykset selvittämistä ja huomioimista. Meluun ja ilmanlaatuun mm. ilmanlaadun ja melun osalta täyttyvät liikenteen liittyviin haasteisiin on löydettävissä ratkaisuja mm. ra- haittavaikutusten osalta, esim. jättämällä riittävästi suo- kennusten massoittelun keinoin. javiheraluetta väylien varrelle.

Nykyisin virkistys- ja viheralueiksi osoitettujen rantojen Yleiskaavaa varten laadittiin rantojen käyttöä koske- pääkäyttötarkoituksiksi on valittu toisaalla asuminen, va selvitys ja esitykset rantojen käytön linjauksista. Eri toisaalla virkistyksen ja asumisen sekoittunut merkintä. alueille kohdistuvien ratkaisujen perustelut on koottu sel- Toisaalla rannoille on osoitettu loma-asuntoaluetta ja vitysraporttiin. Selvitys ja yleiskaavaan tehdyt linjaukset osalla rannoista on valittu merkinnäksi keskuspuistover- on hyväksytty kaupunginhallituksessa 20.6.2016 (§38). kosto, joka sallii olemassa olevien rakennusten säilyttä- Keskuspuistoverkoston määräyksessä sallitaan ole- misen, perusparannuksen, korjaamisen ja tuhoutuneen massa olevien rakennusten säilyttäminen. Yksittäisi- rakennuksen uudelleen rakentamisen. Merkintöjen yh- nä rakennuksina niitä ei osoiteta kaavassa, sillä ne ei- denmukaiset perustelut on syytä esittää. vät muodosta tavoiteltua yhdyskuntakehitystä, mutta maanomistajien tasapuolisen kohtelun toteutumiseksi ne voidaan säilyttää.

Nykyisellään A/V-alueilla ja Västinginmäen A-alueella Västinginmäkeä koskeva yleiskaavaluonnoksen ratkai- on vähäistä rannalle sijoittuvaa loma-asumista ja joitain su pohjautuu kaupunginhallituksen linjauksiin (KV § 38, pysyviä asuntoja. Ympäristönsuojelun näkökulmasta ny- 20.6.2016). Alueen omarantainen asumisen/loma-asu- kyisen vähäisen rannoille sijoittuvan asumisen riittävä misen alue liitetään asemakaavan laatimisen jälkeen vesistönsuojelu saavutetaan noudattamalla voimassa kunnallisteknisiin verkostoihin, jolloin alueen ympäristö- olevaa lainsäädäntöä ja ympäristönsuojelumääräyksiä. kuormitus vähenee merkittävästi. Uuden rakentamisen lisääminen rannoille puolestaan aina lisää vesistöön kohdistuvaa kuormaa, eikä ole siksi toivottavaa kehitystä.

Asumisen ja virkistyksen sekoittuneen alueen merkintä Luonnoksessa A/V -alueiksi osoitettujen alueiden alue- A/V on puutteellinen. Määräyksessä osoitetaan kehit- rajauksia tarkistetaan kaavaehdotukseen. Kaavamää- tämisen lähtökohdiksi virkistyskäytön lisäksi ekologiset räys tuo riittävällä tavalla esille lausunnossa esitetyt yhteydet. Alueilla on ekologisten yhteyksien lisäksi muita näkökohdat. luontoarvoja, mm. direktiivilajien olemassa olevia esiin- tymiä. Määräyksen tulisi huomioida, että olemassa olevat arvot liittyen virkistykseen, luontoon ja maisemaan tulee säilyttää.

Särkijärven ja Hervantajärven rannat (A/V-alueet) tu- Luonnoksessa A/V -alueiksi osoitettuja alueita tarkiste- lee osoittaa virkistyskäyttöön. Uusi rakentaminen lisää taan kaavaehdotukseen. Särkijärven Lukonlahdessa ja vesistöön kohdistuvaa kuormaa, pirstoo viheralueita Hervantajärvellä ei ole edellytyksiä nykyistä loma-asu- tarpeettomasti, on ristiriidassa keskuspuistoverkoston mista laajempaan rakentamiseen, mistä syystä yksityis- yhtenäisyystavoitteen kanssa, rikkoo järvien erämaisen ten omistamat ranta-alueet osoitetaan yleiskaavaehdo- tyypin ja voi vaikuttaa haitallisesti lajistoon. tuksessa loma-asuntoalueiksi.

P/T-merkinnän sallima alueen käyttö yleiskaavan käyt- Kaavaehdotus tarkistetaan siten, että P/T-aluevarauk- tötarkoituksiin asemakaavaa muuttamatta muodostaa sen määräyksessä ei oteta kantaa olemassa olevan ra- riskin. Alueille sijoittuu häiriöille herkkiä toimintoja, ku- kennuskannan käyttämiseen asemakaavaa muuttamat- ten asumista, päiväkoteja ja muita hoitolaitoksia. Kaa- ta. vamääräys muodostaa riskin, että ympäristöhäiriöitä ei oteta riittävästi huomioon, sillä näille alueille sijoittuu nykyisin ympäristöhäiriötä tuottavaa toimintaa. Asun- torakentamisen salliminen tulisi poistaa P/T-merkinnän soveltamisohjeesta alueiden nykyisen luonteen ja sen aiheuttamien ympäristöhäiriöiden vuoksi.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 19 |

LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Keskuspuistoverkosto (V) pääkäyttötarkoitusmääräyk- Keskuspuistoverkoston toteuttaminen tulee perustua senä sallii esim. monenlaisen virkistystoimintaan liitty- esimerkiksi asemakaavaan, viherpalveluohjelmaan tai vän rakentamisen alueella. Täten maisematyöluvan tar- muuhun hyväksyttyyn suunnitelmaan. Alueita ja toimin- ve on hyvin tulkinnanvaraista, sillä MRL 128 §:n mukaan toja suunniteltaessa on otettava huomioon olemassa lupaa ei tarvita yleiskaavan toteuttamiseksi tarpeellisten olevien luonto-, maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen töiden suorittamiseen. Vaarana on, että herkille/luon- sekä virkistys- ja ekologisen verkoston jatkuvuus. Nämä toarvoiltaan arvokkaille alueille voidaan toteuttaa sinne seikat on otettava huomioon, olipa kyse mistä tahansa sopimatonta maankäyttöä ilman lupatarpeita. alueelle tulevasta suunnitelmasta. Maisematyölupa on velvoitteena lähinnä verkoston alueella olevien yksityisten metsäalueiden viherverkostoa tukevan hoidon var- mistamiseen.

Keskuspuistoverkosto -merkinnällä osoitetuille yhteyk- Keskuspuistoverkoston katkoviivamerkinnästä on luo- sille on syytä kehittää oma määräyksensä. vuttu. Luonnoksessa katkoviivoilla osoitetut kohdat on muutettu joko keskuspuistoverkoston aluemerkinnäksi, virkistysyhteydeksi tai ekologiseksi yhteydeksi. Mootto- riliikenteen tai rautateiden aiheuttamiin katkos- tai epä- jatkuvuuskohtiin on osoitettu viherverkoston yhteystarve-merkintä.

SL-merkintää tulee korjata seuraavin osin: merkinnäl- Luonnonsuojelualueiksi tai -kohteiksi on osoitettu luon- lä on osoitettava myös Tampereen luonnonsuojeluoh- nonsuojelulain nojalla perustetut tai perustettavat jelmassa osittain luonnonsuojelulailla toteutettavaksi alueet. Lausunnossa esitetyt jo perustetut LSL:n 47 § osoitetut kohteet. Rajausta Halimasjärven eteläpuolella mukaiset kohteet ja LSL:n 30 § mukaiset luontotyyppi- on tarkistettava. Kohdemerkinnöistä puuttuvat LsL:n 47 rajaukset on osoitettu luonnonsuojelukohteina. Radan §:n mukaiset kohteet (Hikivuoren kolokärpänsammalen varren Ahdeyökkösesiintymät on osoitettu yhdellä koh- rajauspäätös sekä radanvarren useat ahdeyökkösesiin- demerkinnällä. Lausunnossa esitetyt luonnonsuojeluoh- tymät) ja LsL:n 30 §:n mukaiset luontotyyppirajaukset jelman mukaiset osittain luonnonsuojelulailla perustet- (Särkijärven, Rukkamäen ja Juhansuon lehmusmetsiköt). tavat alueet sijoittuvat kaikki keskuspuistoverkoston alueelle, eikä niiden osoittaminen luonnonsuojelualuee- na ole tarpeen. Halimasjärven rajausta on tarkistettu.

VAK-ratapihan vaikutusvyöhykkeen esittäminen kartal- Yleiskaavan keskeinen tavoite on ratapihan ja siitä ai- la varmistaisi huomioinnin suunnittelun muilla tasoilla heutuvien haittojen siirtäminen pois toiminnalliselta ja ja maankäytön muutoksissa. Esittämistavan tulisi olla tiiviisti asutulta kantakaupungin alueelta. Siirron myötä samanlainen kuin keskustan strategisessa osayleiskaa- Tampereen keskustaa, Lakalaiva-Rautaharkkoa sekä ra- vassa. tapihaa ympäröiviä asuin- ja työpaikka-alueita koskevat häiriöt poistuvat. Lisäksi alueiden maankäytön kehittä- minen on mahdollista. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistamisen yhteydessä on esitetty tavoiteaihio, jonka mukaan suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset ja varas- tointialueet sekä vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja kemikaaliratapihat sijoitetaan riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. Tavoite tukee sekä maakuntakaavaehdotuksen että Tampereen kantakaupungin yleiskaavan ratkaisuja. Työn alla olevan kantakaupungin yleiskaava ei kumoa hy- väksyttyä keskustan strategista osayleiskaavaa.

Palvelut, elinkeinot ja liikennejärjestelmä -kartalla esi- Yleiskaavaluonnoksessa joukkoliikenteen tavoitteelli- tettyjen joukkoliikenteen runkolinjaston sekä pyöräilyn set runkolinjastot esitettiin kartalla. Kaavaehdotusta sujuvien reittien tulisi palvella merkittäviä uusia ja van- tarkistetaan siten, että kartalla ei esitetä runkolinjas- hoja työpaikka-alueita mm. Myllypurossa. Ojalan uudelle toa reitteinä. Kaavan tavoitevuoteen 2040 saakka ei ole asuinalueelle tai Nurmi-Sorilan suuntaan ei ole osoitettu tarkoituksenmukaista osoittaa parhaimman palveluta- joukkoliikennereitistöä. son reittejä vaan vyöhykkeet, joilla palvelua kehitetään. Joukkoliikennepalveluita tarjotaan kaupunkialueella myös runkolinjaston ulkopuolisilla alueilla määräajoiksi laadittavan joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn mukaan. Myllypuron, Ojalan ja Nurmi-Sorilan alueiden joukkoliikenteen on ajateltu olevan vuorotiheydeltään runkolinjatasoista tarjontaa heikompaa. Mainituilla alueilla maan- käyttötoimintojen sijoittuminen suhteessa muuhun kaupunkirakenteeseen ja / tai alueen sisäisen liikenneverkon rakenne suhteessa rakennettavaan ympäristöön eivät tue runkolinjatasoisen joukkoliikenteen järjestämistä.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 20 |

LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Pyöräilyn tavoiteverkon osoittaminen Suolijärven yli on Esitetty kehitettävä yhteys on liikenneverkollisesti tär- haasteellista alueen maastonmuotojen ja luontoarvojen keä. Kaavakarttaa tarkistetaan siten, että Suolijärven vuoksi. kohdalla tavoiteltu yhteys esitetään järven eteläpuolelle.

Yhteysmerkinnöissä on eritelty virkistysyhteydet ja eko- Keskuspuistoverkosto tulee kokonaisuudessaan nähdä logiset yhteydet, mikä on hyvä lähestymistapa. Epäsel- ekosysteemipalveluiden kannalta tärkeänä alueena, jolla väksi kuitenkin jää ovatko Keskuspuistoverkosto-mer- on merkitystä myös ekologisena verkostona. Tämän li- kinnän yhteyskohdat aina merkitykseltään molempia. säksi on osoitettu ekologinen yhteys-merkintä keskuspuistoverkoston ulkopuolella olevien liito-oravien esiin- tymisalueiden yhdistämiseksi keskuspuistoverkostoon. Myös virkistysyhteys-merkinnällä on ekologinen ulottu- vuutensa.

Erikoispuisto-merkinnällä on osoitettu Santalahden- Santalahdenpuisto on osoitettu kaupunginosapuistoksi. puisto, joka suunnitteluohjeessa on tarkennettu myös Tapahtumapaikkojen vaikutuksia ei selvitetä yleiskaavaa ulkoilmatapahtumien paikaksi. Tämän ja muiden ulkoil- varten tarkemmin. Tapahtumia voidaan järjestää kau- matapahtumapaikoiksi suunniteltujen paikkojen sijaintia pungin alueella erikseen haettavien lupien ja ilmoitusten on syytä tarkastella myös niistä asumiselle aiheutuvan mukaisesti. melun ja muun häiriön kannalta.

Alueille, jonne osoitetaan erilaista kehittämistarvetta, Yleiskaavassa luontoarvoja sijoittuu kaavan luonnon- reittejä tai muita palveluja tai toimintoja, tulee määrätä suojelualueiksi ja keskuspuistoverkostoksi varatuille myös luontoarvojen huomioimisesta, jollei huomioitavia alueille. Lisäksi kaavaan on osoitettu ohjeelliset alueet luontoarvoja osoiteta omalla kartallaan. ekologisia yhteyksiä varten, joista osa sijoittuu tonteille. Luontoarvot tulevat huomioiduksi MRL:n mukaisesti asemakaavoituksen yhteydessä, vaikka yleiskaava ei sitä erikseen edellyttäisikään.

Geologisesti arvokkaista alueista puuttuu Pärrinmaalle Kaavakarttaa tarkistetaan Pärrinmaan geologisesti ar- sijoittuva kohde. vokkaan kohteen osalta.

Kestävä vesitalous ja ympäristöterveys -kartan yleismää- Yleiskaavaehdotuksen suunnitteluohjetta tarkennetaan räyksessä määrätään alueellisten hulevesirakenteiden lausunnossa esitetyllä tavalla niin, että alueellisilla hu- toteuttamisesta ennen muuta rakentamista. Suunnit- leveden hallintarakenteilla tarkoitetaan asemakaavan teluohjeessa alueelliset rakenteet tarkennetaan raken- ja rakennusluvan yhteydessä laadittujen suunnitelmien nusluvan mukaisen toiminnan yhteydessä toteutetta- mukaisia rakenteita. viksi hulevesien hallintarakenteiksi. Ympäristönsuojelun näkökulmasta monilla alueilla vaaditaan rakennuslupa- kohtaista laajempien alueellisten hulevesirakenteiden toteuttamista ennen muun rakentamisen aloittamista. Suurimmat vesistövaikutukset aiheutuvat alueiden esi- rakentamisvaiheessa, ja alueelliset rakenteet on suunni- teltava ja toteutettava näitä ehkäisemään. Merkittävien ojien ja vesireittien suunnitteluohjeeseen on lisätty periaate kaikkien virtaavien pienvesien säilyt- tämisestä avoimina ja putkitettujen uomien avaamisesta mahdollisuuksien mukaan, mikä tukee hulevesien hallintaa ja pienvesien luonnontilaisuuden säilyttämistä.

Vihnusjärven ja Viinikanojan valuma-alueiden määräyk- Yleiskaavaehdotuksen määräyksiä tarkennetaan lau- siin tulee tehdä seuraavat tarkennukset: ”Raakavesiläh- sunnossa esitetyllä tavalla. teenä toimivan Vihnusjärveen johtuvan veden laatu on säilytettävä hyvänä” ja ”Kaukajärven rannalta tapahtuu rantaimeytymistä Aakkulanharjun pohjavesialueelle, ja veden laatu on säilytettävä hyvänä”

Seveso-laitosten konsultointivyöhyke -määräyksen otsi- Kaavamääräystä tarkistetaan siten, että määräys muu- kointia tulee täsmentää, sillä aineistossa on Seveso-di- tetaan muotoon 'Kemikaalilaitoksen konsultointivyöhy- rektiivin mukaisten laitosten lisäksi myös muita konsul- ke'. taatiovyöhykkeen vaativia laitoksia ja varastoja.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 21 |

LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Uusien vesi-, viemäri- ja kaasulinjojen suunnittelussa on Yleiskaavassa esitetyt uudet putkilinjat kuvaavat kehit- huomioitava virkistys- ja luontoarvot. tämistarpeita. Reunaehtojen huomioiminen toteutuu tarkemman toteutussuunnittelun yhteydessä.

Uudet lumenvastaanottovaraukset Myllypuro, Rusko ja Kaavakarttaa tarkistetaan lausunnossa esitetyllä taval- Aitovuori pitäisi osoittaa kartalla punaisella merkinnällä. la. Myllypuron lumenvastaanottoa ei osoiteta kaavaeh- Myllypuron osalta vaikutukset Natura-alueeseen tulee dotukseen. selvittää ja ehkäistä.

Puhtaan maan vastaanotto -merkinnän suunnitteluoh- Sekä Raholassa että Hiedanrannassa mahdollinen vesis- jeessa mainitaan esirakentaminen Raholassa ja Hiedan- tötäyttö perustuu tarkempaan selvitykseen ja yleiskaa- rannassa. Mikäli on tarkoitus täyttää vesistöä, on kaava- van merkintä on alueilla tavoitteellinen. määräystä tarkennettava. Yleiskaavaehdotusta varten Raholan puhdistamoalueen kehittämisestä laaditaan rakennetarkastelu, jossa tutkitaan alueen kehittämispotentiaalia. Yleiskaavaehdotuk- sen kaavamerkintöjä ja määräyksiä tarkistetaan selvityksen pohjalta.

Pysyvän maan vastaanotto- ja kierrätyspaikan merkin- Yleiskaavaluonnoksessa Myllypuroon osoitettu maan- nän ja selostustekstin välillä on ristiriita. Voimassa oleva vastaanotto ja kierrätys tarkoittaa Myllypuron osayleis- ympäristölupa ei mahdollista selostustekstissä mainit- kaavan E/V -aluevarausta ja e-1-erityisominaisuus- tua jätteidenkierrätystoimintaa. Sen osoittaminen Myl- aluetta. Kaavaehdotusta tarkistetaan siten, että lypuroon voi olla ristiriidassa Natura-alueiden sekä ja kaavamääräys ei ota kantaa kierrätystoimintaan. luonnonsuojelu- ja virkistysalueiden kanssa.

Ruskonperän maanvastaanottoalue puuttuu kaavakar- Maanvastaanottoalue Ruskossa on täyttymässä, joten talta. sitä ei osoiteta uutena maanvastaanottopaikkana.

15. Pirkanmaan liitto

Yleiskaavassa on toteutunut hyvin toimivan ja tehokkaan Yleiskaavakarttaa ja kaavan selostusta täydennetään yhdyskuntarakenteen suunnittelu, voimassa olevan sekä kuvauksella jatkuvasti uudistuvasta yleiskaavoitus- laadinnassa olevan maakuntakaavan kehittämisperiaat- prosessista ja osayleiskaavojen lainvoimaisuudes- teiden huomioon ottaminen ja taustaselvitysten hyö- ta. Työn alla olevan kantakaupungin yleiskaava ku- dyntäminen. Vaikutusten arvioinnissa tulee kiinnittää moaa pääosin voimassa olevat osayleiskaavat, mutta huomiota kuntarajan ulkopuolelle ulottuviin vaikutuksiin ei hyväksyttyä keskustan strategista osayleiskaavaa. ja tunnistaa Tampereen merkitys maakunnan- ja val- Yleiskaavan vaikutusarviointia täydennetään ehdotus- takunnanosakeskuksena. Lisäksi tulisi selventää, mikä vaiheessa. on yleiskaavaprosessin aikana lainvoimaiseksi tulleiden sekä valtuuston hyväksymien osayleiskaavojen suhde uuteen kantakaupungin yleiskaavaan. Kaavakarttaa ja -merkintöjä on tarkennettava yhdenmukaisiksi.

Turtolan ja Kaukajärven alueiden C-merkinnät poik- Kantakaupungin yleiskaava tarkentaa maakuntakaavan keavat maakuntakaavaehdotuksesta, mutta niille ei ratkaisuja. Yleiskaavaehdotuksessa esitetään C -alueiden ole kuitenkaan esitetty aluekeskusmerkintää, mikä on osalta luonnosta tarkempi kehittämistavoite. Särkijärven maakuntakaavan mukainen ratkaisu. Myös Särkijärven A/V-aluerajauksia tarkistetaan laaditun selvityksen poh- koilliskulman A/V-alue poikkeaan maakuntakaavaehdo- jalta. Myllypuron teollisuusalueiden osalta yleiskaavaeh- tuksesta. T-alueiden kaavamääräys kaipaa täydennystä dotuksen määräykset tarkistetaan samansisältöisiksi teollisuustoimintojen osalta (esim. maakuntakaavassa Myllypyron osayleiskaavan kanssa. Aakkulanharjun poh- sallitaan jäteluokituksen saaneiden materiaalien käsitte- javesialueelle ei osoiteta uutta teollisuusaluetta, rajaus ly Kolmenkulmassa). Uusia teollisuusalueita ei saa osoit- perustuu voimassa oleviin asemakaavoihin. taa pohjavesialueille (esim. Aakkulanharju).

Palvelut, elinkeinot ja liikennejärjestelmä - kartalla esite- Katso vastine Liikennevirastolle. tyt liikennejärjestelyt ovat linjassa maakuntakaavaehdotuksen kanssa. Lielahden lähijunaseisake on ongelmallinen; Porin radan varressa se on liian kaukana keskuksista, Ylöjärven suunnassa radan kapasiteetti ei riitä.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 22 |

LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Maakuntakaavan kehittämisvyöhykkeet on otettu hyvin Maakuntakaavassa esitetyllä Pyhäjärven kehittämisvyö- huomioon. Pyhäjärven kehittämisvyöhyke (kk4) kaipaa hykkeellä on Tampereen osalta osoitettu tutkittavaksi vahvistamista yleiskaavassa. Virkistyskäytön lisäksi kai- kaksi merkittävää kohdetta: Raholan jäteveden puhdis- vataan alueelle ohjausta laadukkaan kaupunkimaisen tamon alue ja Härmälän leirintäalue. Molemmissa selvi- asumisen kehittämiseen. tetään asumisen täydennysrakentamisen edellytykset. Muutoin täydennysrakentamisessa tukeudutaan Tam- pereen kaupunkistrategiassa asetettuun tavoitteeseen sijoittaa täydennysrakentaminen pääosin keskustoihin, joukkoliikenteen laatukäytävien varsille sekä ratavyö- hykkeelle.

Turtolan vähittäiskaupan enimmäismitoitus on huomioi- Yleiskaavaehdotus tarkistetaan siten, että maakunta- tava yleiskaavassa (alue maakuntakaavassa KM-aluet- kaavaehdotuksen sallima kaupan kokonaismitoitus on ta). Jatkossa on sovitettava yhteen maakuntakaavan esitetty kaavakartalla. ja yleiskaavan mitoitus ja yhteneväinen tulkinta mm. seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alarajojen suhteesta yleiskaavan vähittäiskaupan mitoitukseen sekä kaavamääräysten mitoituksellinen vastaa- vuus.

Asuminen ja lähiliikkuminen -kartalla osoitettujen ke- Kaavan esitystapaa on tarkistettu kaavaehdotusta laa- hitettävien kaupunkirakenteellisten kokonaisuuksien dittaessa. Kehitettävät kaupunkirakenteelliset kokonai- suunnitteluohjeisiin voisi lisätä kaupunginosien oman suudet on korvattu kaavaselostuksen aluekuvauksilla, identiteetin käsitteen selityksen. joissa kaupunkirakenteen muutoksia tarkastellaan palvelualuetasolla.Kaupunginosien identiteetin määrittely ja ohjausvaikutus alueiden suunnittelussa edellyttäisi laajaa taustatyötä mitä ei ole mahdollista tehdä tämän yleiskaavatyön puitteissa.

Viherympäristö ja vapaa-ajanpalvelut -kartta ja maa- Merkitään tiedoksi. kuntakaavaehdotus ovat yhteneväisiä viherrakenteen osalta ja liitto on tyytyväinen hyvään yhteistyöhön. On tärkeää, että Kaupin asemaa kantakaupungin laajimpana ja yhtenäisimpänä luonnon ydinalueena on nostatettu kaavaluonnoksessa. Viherverkon yhteystarvealueet ja estevaikutuksen vähentämisen kohdealueet ovat erittäin tärkeitä kehittämisen kohteita kaupungin tiivistyessä.

Kaavakartalta puuttuu osa geologisesti arvokkaista koh- Yleiskaavaehdotusta tarkistetaan Pärrinmaan geologi- teista ja harjualueet kokonaan. sen ja Pispalan harju -kohteiden osalta.

Kulttuuriympäristön suojelu -kartalta puuttuu joitakin Karttaa ja selostusta tarkistetaan ja täydennetään ehdo- uusimman maakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen tusvaiheessa. Maakunnallisesti arvokkaat alueet Viikin- kulttuuriympäristön selvityksen mukaisia kohteita mm. saaressa, Niemen ja Kaupin alueilla osoitetaan kohde- tai keskustan alueella, Viikinsaaressa sekä Niemen ja Kau- aluemerkinnöillä. Keskustan osalta kehittämistä ohjaa pin alueilla. Myös kaavaselostusta on hyvä täydentää 18.1.2016 hyväksytty keskustan strateginen osayleis- em. arvoalueilla ja -kohteilla. kaava, joka jää voimaan. Siksi maakunnallisesti arvok- kaita kulttuuriympäristökohteita ei lisätä kantakaupungin yleiskaavassa keskustan strategisen osayleiskaavan alueelle.

Kartan kohteiden numerointi ja luettelointi kaipaavat Kartan kohteiden numerointi ja luettelo selkeytetään. selkeytystä ja mahdollisesti erottelua maakunnallisiin Selostuksessa kerrotaan, mitkä ovat maakunnallisia kohteisiin. kohteita.

Ma-alueiden määräystä tulee kehittää rakennetun ym- Kaavaselostusta täydennetään tiedoilla kulttuuriympä- päristön arvoja suojelevaan tai säilyttävään suuntaan. ristöä koskevista selvitystarpeista. Määräystä ja selos- Ma-alueille tulisi harkita asemakaavoitukselle suunnat- tusta kehitetään huomioiden mm. Pirkanmaan liiton lau- tuja ohjeita, esimerkiksi suojeluasemakaavojen laatimis- sunnossaan esittämät näkökohdat. ta. Samalla voisi harkita arvoalueiden asemakaavoituksen ohjaamista riittävän laajoina kokonaisuuksina.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 23 |

LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Kaava-aineiston tulee kattaa paremmin maakunnallis- Kaavan selostusta täydennetään ehdotusvaiheessa lau- ten kohteiden sisällöt, esim. viittaus alueen arvotukseen sunnossa esitetyllä tavalla. sekä maakuntakaavaa varten laadittuun selvitykseen.

Arvoalueista moni sijoittuu tehokkaan kaupunkirakenta- Kaavaehdotuksen selostuksessa kaavan tuottamaa misen vyöhykkeelle tai selostuksen tavoitekartan käyt- muutosta käydään läpi palvelualuetasoisissa aluekuva- tötarkoitukseltaan tehostuvalle tai muuttuvalle alueelle. uksissa. Näissä täydennysrakentaminen on kohdennettu Kaavamääräyksessä on esitetty, että rakentaminen sovi- kaavakarttoja tarkemmin, jolloin myös kulttuuriympäris- tetaan ympäristöönsä siten, että kulttuuriympäristön ar- tön arvojen säilymistä on mahdollista arvioida. vot säilyvät, mutta säilymisen todellisia mahdollisuuksia tulisi arvioida esimerkiksi kaupunginosien aluekorteissa.

Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuo- Kantakaupungin yleiskaavassa on pohjavesialueiden sille 2016-2021 on Tampereelta kolme pohjavesialuetta osoittamisen lisäksi korostettu erityisesti hulevesien luokiteltu ryhmään "Pohjavesialueiden riskikohteet eli hallintakysymyksiä sekä yleismääräyksessä että valu- alueet, jolla on pohjavettä vaarantavaa toimintaa". Yleis- ma-alueittain. Sekä Aakkulanharjun että Epilän-Villilän kaavassa tulisi arvioida, miten yleiskaavoituksen keinoil- alueilla pohjaveden muodostumista selvitetään parhail- la pohjavesialueille sisältyvän kaavamääräyksen lisäksi laan GTK:n, Tampereen Veden ja Pirkanmaan Ely-keskuk- voitaisiin pyrkiä erityisesti pohjaveden laatuun vaikutta- sen toimesta. Näiden tulokset huomioidaan jatkosuun- vien riskien vähentämiseen. nittelussa.

Maakuntakaavaehdotuksen maanvastaanoton alueita Maakuntakaavassa on Myllypuron alueelle osoitettu Tek- tulee yleiskaavassa korostaa ensisijaisesti kierrätysalu- nisen huollon kehittämisen kohdealue, maanvastaanotto eina. Maakuntakaavaehdotuksen määräykset tulee ottaa ja kierrätys. Esitetty toiminta on alueella mahdollista huomioon yleiskaavassa maanvastaanotto- ja kierrätys- huomioimalla Myllypuron Natura-alueeseen kohdistuvat alueiden ja jätevedenpuhdistamon osalta. Ruskonperän vaikutukset. maanvastaanottoalue puuttuu kartalta. Keskusjätevedenpuhdistamon asemakaava on työn alla, kaavatyössä on huomioitu lausunnossa esitetyt asiat. Ruskonperän maanvastaanottoaluetta ei osoiteta yleiskaavassa tulevaisuuden varauksena lyhyen käyttöikänsä vuoksi.

Aakkulanharjun pohjavesialueelle osoitetun lumenvas- Aakkulanharjun (ns. Aarikkala) lumenvastaanottopaikan taanottopaikan sijaintia tulee harkita uudelleen. ympäristölupaharkinta on vireillä. Mikäli ympäristölupaa toiminnalle ei voida myöntää, merkintä poistetaan hy- väksyttävästä kaavaehdotuksesta. Korvaavana merkin- tänä kaavaan osoitetaan tarvealue lumenvastaanotolle.

16. Finavia Oyj

Lentomelualueen ja asumisen ja muiden melulle herk- Lentomelualueelle ei ole esitetty nykyisestä muuttuvaa kien toimintojen väliin tulee jättää selkeä puskurivyö- maankäyttöä. Kehitettävät kaupunkirakenteelliset koko- hyke meluhaittojen vähentämiseksi (esim. kehitettävä naisuudet on yleiskaavan ehdotuksessa korvattu alueku- kaupunkirakenteellinen kokonaisuus A12 Lakalaiva-Pel- vauksilla, jotka on liitetty selostukseen. tolammi-Multisilta)

Koko kaupunkikeskustan alueen rakennuksille tulee Nykyisen ja ennustetun (Finavian raportti 18.6.2014) len- määrätä ääneneristysvaatimukset lentokonemelua toliikennemäärän perusteella luonnoksen yleiskaavata- vastaan yleiskaavassa ja tarvittaessa rakennusjärjes- soiset melumääräykset ovat riittävät. tyksessä.

17. Pirkanmaan maakuntamuseo

Yleiskaavan päivitysprosessia tulisi avata enemmän Yleiskaavaselostukseen lisätään kuvaus jatkuvasti uu- kaavaselostukseen. Tulisi tuoda tarkemmin esiin mm. distuvasta yleiskaavoitusprosessista. päivitysprosessin luonne sekä konkretisoida miten päi- vityksen yhteydessä huomioidaan osallisten vaikutus- mahdollisuudet ja uusien tutkimusten tuoma tieto.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 24 |

LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Maakuntamuseo kehottaa kaavoittajaa huomioimaan ai- Yleiskaavatyössä on huomioitu aikaisemmin laadittu- empien yleiskaavojen kulttuuriympäristöä koskevat rat- jen osayleiskaavojen selvitykset ja ratkaisut tarpeellisin kaisut sekä selvitysaineistot, joihin kaavat pohjautuvat. osin. Osa aikaisemmin hyväksyttyjen osayleiskaavojen kaavamerkinnöistä ja määräyksistä siirretään ja jäte- tään voimaan nyt laadittavaan yleiskaavaan. Keskustan osalta hyväksytty keskustan strateginen osayleiskaava jää kokonaisuudessaan voimaan. Yleiskaavan selostusta täydennetään käytettävissä olevalla selvitystiedolla.

Rakennetun kulttuuriympäristön arvot ovat moninaiset Keskustan osalta kehittämistä ohjaa 18.1.2016 hyväk- ja arvoalueiden rajaaminen ilman selvitysaineiston pe- sytty keskustan strateginen osayleiskaava, joka jää rusteella laadittua analyysia johtaa tilanteeseen, jossa voimaan. Muuta kantakaupunkia koskien yleiskaavaeh- arvoalueet kattavat lähes koko keskustan. Koska aluera- dotus täydennetään yleismääräyksellä, jossa esitetään jaukset eivät myöskään liity muihin karttoihin sisällölli- huomioitavaksi kulttuuriympäristön arvot erityisesti sesti, jää suunnitelma keskeneräiseksi. Kohteiden omi- maankäytöltään muuttuvilla alueilla. naisuudet ja muutoskestävyys puuttuvat aineistosta. Kultturiympäristön ja tavoitellun maankäytön suhdetta tulisi analysoida tarkemmin etenkin C-alueilla.

Olisi syytä pohtia vielä miten ympäristön ominaispiirteet Yleiskaavaehdotus täydennetään yleismääräyksellä, jos- ja arvot esitetään kaavakartalla sellaisin määräyksin, sa esitetään huomioitavaksi kulttuuriympäristön arvot että arvojen säilymistä voidaan aidosti tukea. Osa alu- erityisesti maankäytöltään muuttuvilla alueilla. eista kestää huonosti muutosta, osa kestää muutoksia paremmin. Myös kulttuuriympäristöjen luonteiden näkö- kulmat (esim. ”voimavara”, ”vaatii säilyäkseen toimenpi- teitä”) puuttuvat.

Varsinaiset maiseman arvot on huomioitu kaavaluon- Kaavaan lisätään yleismääräys, jossa esitetään huomioi- noksessa vain valtakunnallisen maisema-alueen osalta. tavaksi maisemalliset arvot. Paikallisesti arvokkaat näkymät ja maisemat tulisi huomioida kaupungin suurmaiseman olennaisina osina.

Yhtenäisten pientaloalueiden selvityksestä esitetään Luonnosta varten laadittuun selvitykseen pohjautuen kartalla I-luokan alueet. Alueiden laajuutta tulee vielä kaavassa on osoitettu arvoalueina selvityksen I-luokan tarkastella. Kartan rajaukset antavat suppean kuvan ar- ja II-luokan alueet. voista.

Modernia, sotien jälkeistä rakennettua ympäristöä ei ole Yleiskaavaehdotus täydennetään yleismääräyksellä, jos- selvitetty tarkemmin eikä kokonaiskuvaa erityisesti kes- sa esitetään huomioitavaksi kulttuuriympäristön arvot kusta-alueen modernistisen kaupunkisuunnittelun tu- erityisesti maankäytöltään muuttuvilla alueilla. Kaava- loksista ole laadittu. Aineistoa tulee tarkistaa näiltä osin selostusta täydennetään tiedoilla kulttuuriympäristöä ja vähintään esittää erityisesti C-alueilla, miten nuorem- koskevista selvitystarpeista. paan, mahdollisesti arvokkaaseen moderniin rakennus- perintöön tulee tarkemmassa suunnittelussa suhtautua. C-alueilla täydennysrakentaminen voi johtaa usein myös purkamiseen ja uudisrakentamiseen. Ilman asianmukai- sia selvityksiä ei uudemman ajan arkkitehtuuriin koh- distuvia vaikutuksia ole mahdollista arvioida eikä tehdä johtopäätöstä mitä omaleimaisuuden edistämisellä tarkoitetaan.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 25 |

LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Kantakaupungin rakennetun ympäristön kokonaisvaltai- Yleiskaavaehdotus täydennetään yleismääräyksellä, jos- set selvitykset 1997-1998 kaipaa päivittämistä ja se tu- sa esitetään huomioitavaksi kulttuuriympäristön arvot lee huomioida työssä. Selvitysten ulkopuolelle ovat tähän erityisesti maankäytöltään muuttuvilla alueilla. Kaava- asti jääneet keskustan ulkokehälle 1900-luvun alussa selostuksen merkinnän kuvausta ja suunnitteluohjetta palstoittamalla syntyneet alueet (mm. Lamminpää, Koi- täydennetään. vistonkylä ja Rahola). Nämä alueet tulee huomioida kaavassa. Amurin selvityksen täydentäminen itäosan suhteen on tarpeen. Selvitysten ulkopuolelle jää myös useita alueita, joista osa on todettu aiemmin kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi. Ilman tarkempia, ajantasaisia selvityk- siä kaavan vaikutuksia ei voida luotettavasti arvioida.

Kaavaa laadittaessa tulee huomioida Avoimet maisema- Yleiskaavatyössä on huomioitu aikaisemmin laaditut ja tilat -selvitys ja selvitykset, jotka koskevat kansallisen työn alla olevat selvitykset. Perinnebiotoopit ja perinne- kaupunkipuiston perustamista. Perinnebiotoopit tulee maisemat sijoittuvat lähes kokonaan yleiskaavan kes- esittää kaavakartalla. kuspuistoverkoston alueelle, joten ne eivät ole uhattuina. Kaavaan lisätään yleismääräys, jossa esitetään huomioitavaksi maisemalliset arvot, mikä osaltaan turvaa myös perinnebiotooppien säilymisen.

Arkeologinen inventointi, joka on käynnistymässä, tulee Työn alla olevan arkeologisen inventoinnin tulokset huo- lisätä laadittavien selvitysten luetteloon. Inventoinnissa mioidaan kaavaehdotuksen ratkaisuissa. Arkeologinen tulee keskittyä arkeologisesti potentiaalisiin muuttuvan selvitys lisätään kaava-asiakirjoihin. maankäytön alueisiin ja muualla tarkastaa uusien kiintei- den muinaisjäännösten tai arkeologisten kulttuuriperin- tökohteiden löytymisen kannalta erityisen potentiaaliset kohteet/alueet, keskittyen historiallisen ajan kohteisiin.

Yhdyskuntarakenne-kartalla tulee tarkistaa keskusta- Yleiskaavan maankäyttö on esitetty yleispiirteisenä. Tar- alueiden, asumisen alueiden ja aluekeskuksen rajauk- kempaa suunnittelua ohjaavat yleiskaavan arvoalueita ja sia mm. Juvan kyläpaikan, Turtolan, Ojalan turveradan, -kohteita koskevat määräykset, mutta myös muu käy- Aakkulanharjun, Epilänharjun, Ristinarkun, Härmälän tettävissä oleva inventointitieto. leirintäalueen, Litukan siirtolapuutarhan ja Peltolammin Juvan tilan kohdalla A/V-aluerajausta tarkistetaan tilan osalta. länsipuolella olevan peltoalueen kohdalta. Turtolan C-alueen kehittämistä rajoittaa alueella oleva muinaisjäännös, joka on myös esitetty kaavakartalla. Alueen pääkäyttötarkoitus ei ole uhka muinaisjäännök- sen säilymiselle. Ojalassa A-alueen rajausta tarkistetaan turvetehtaan alueen kohdalta. Lisäksi Ojalan osayleiskaavasta siir- retään ja jätetään voimaan turverataa koskeva merkintä ja määräys. Aakkulanharjulla A/V-alue muutetaan A-alueeksi toteutuneen maankäytön mukaisena. Epilänharjulla A/V-alue muutetaan A-alueeksi toteutuneen maankäytön mukaisena. Alueella mahdollinen täydentävä rakentaminen ei ole ristiriidassa valtakunnallisten maisema-arvojen kanssa. Ristinarkun peltoalueet on varattu asumisen alueeksi 1998 hyväksytyssä yleiskaavassa eikä alueen kehittä- mistavoitetta ole tarvetta muuttaa. Maisema-arvo on huomioitavissa alueen suunnittelussa. Härmälän leirintäalueen kohdalla pääkäyttötarkoitus A/V mahdollistaa maakuntamuseon lausunnossaan esittämien arvojen säilymisen. Litukan siirtolapuutarha on osoitettu luonnoksen viherympäristökartalla merkin- nällä ryhmäpuutarha-alue. Lakalaiva-Rautaharkon aluekeskus -kohdemerkintä ei uhkaa Peltolammin arvojen säilymistä.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 26 |

LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

VAK-ratapihan alueella on huomioitava kaupunkimaise- Yleiskaavaehdotus täydennetään yleismääräyksellä, jos- maan ja rakennettuun perintöön liittyvät arvot suunni- sa esitetään huomioitavaksi kulttuuriympäristön arvot telmassa, vaikutusten arvioinnissa ja näyttää ne asian- erityisesti maankäytöltään muuttuvilla alueilla. mukaisesti kartoilla.

Yhdyskuntarakenne -kartan yleismääräys tuulivoimaloi- Yleiskaavassa on rakennetun kulttuuriympäristön ja den rakentamisesta tuntuu irralliselta muuhun suunnit- maisema-arvojen huomioimista koskevia määräyksiä, telun tarkkuuteen nähden. Mikäli lausuntopyyntövelvol- jotka ovat voimassa myös tuulivoimaloita koskevia hank- lisuus mainitaan, tulee edellyttää museoviranomaisen keita suunniteltaessa. lausuntoa merkittävästi maisemaan tai ympäristöön vaikuttavista tuulivoimahankkeista.

Asuminen ja lähiliikkuminen -kartan määräyksen "kehi- Yleiskaavaehdotukseen karttoja on karsittu siten, että tettävä kaupunkirakenteellinen kokonaisuus" tavoite jää luonnosvaiheen kartat 1-3 on yhdistetty. Luonnosvai- epäselväksi. Vaikutusten arvioinnissa tulee esittää vaiheen ratkaisuja on myös karsittu. Kehitettäviä kaupun- kutukset kulttuuriympäristöön. Keskustamainen raken- kirakenteellisia kokonaisuuksia ei ehdotusvaiheessa nustehokkuus kaipaa selventämistä ja konkretisointia. esitetä vaan kaupungin täydentymisen ja muuttumisen Estevaikutuksen vähentäminen kaipaa konkretisointia ja vaikutuksia kulttuuriympäristöön arvioidaan kartalla 1 vaikutusten arviointia. esitettyjen aluevarausten ja kehittämisvyöhykkeiden ja kartalla 3 esitettyjen arvojen valossa. Myöskään Este- vaikutuksen vähentämisen kohdealueita ei ehdotusvaiheessa esitetä sellaisenaan vaan merkintä yhdistetään luonnosvaiheessa kartalla 4 (Viherympäristö ja vapaa-ajan palvelut) olleeseen Viherverkoston yhteystarvealue-merkintään. Ehdotusvaiheessa merkintä esite- tään kartalla 2.

Asuminen ja lähiliikkuminen -kartalla on ristiriitoja täy- Yleiskaavaehdotusta tarkistetaan yhdyskuntarakenteen dennysalueiden ja kulttuuriympäristön arvojen suhteen kestävää täydentämistä koskevan vyöhykkeen osalta. mm. Hippoksen, Litukan kerhotalon, Pappila Takahuhdin, Kaavaehdotuksessa kaupunkistrategian tavoitteen mu- Turtola Messukylän, Linnainmaan ja Peltolammin osalta. kainen vyöhyke on nimetty Kasvun vyöhykkeeksi. Aluetta koskevaa määräystä on tarkistettu siten, että alueella on huomioitava mm. kulttuuriympäristön arvot. Lisäksi aluerajausta on tarkistettu.

Kulttuuriympäristön suojelu -kartalla suositellaan va- Yleiskaavaehdotuksen merkintöjä ja määräyksiä tarken- kiintuneen muinaisjäännöstunnuksen ja -määräyksen netaan lausunnossa esitetyllä tavalla. Historialliset tie- käyttöä ja muinaisjäännösten erottamista muista ar- linjat liitetään kaavaselostukseen liitekarttana. keologisista kulttuuriperintökohteista. Historialliset ky- länpaikat tulisi osoittaa muinaisjäännöksen- tai muun arkeologisen kulttuuriperintökohteen merkinnällä suoje- lustatuksen mukaan. Kartalla tulisi merkitä tärkeimmät historialliset tielinjat niiden säilyneiltä osin.

Maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomioitava ra- Yleiskaavaehdotuksen merkintöjä ja määräyksiä tarken- kennettu kulttuuriympäristö -otsikointi tulee olla samas- netaan lausunnossa esitetyllä tavalla. sa linjassa RKY-alueiden otsikoinnin kanssa. Merkinnän selitteestä tulisi käydä ilmi, mihin selvityksiin ko. merkin- tä perustuu ja että kyse on myös kulttuurihistoriallisista arvoista. Määräys on epäselvä eikä tuo riittävästi esiin arvojen säilyttämisen näkökulmaa.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 27 |

LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Kulttuuriympäristön osalta on paljon puuttuvia selvityk- Yleiskaavaehdotus täydennetään yleismääräyksellä, jos- siä. Erityisesti puuttuvat selvitykset paikallisesti arvok- sa esitetään huomioitavaksi kulttuuriympäristön arvot kaista aluekokonaisuuksista ja nuoremmasta rakennus- erityisesti maankäytöltään muuttuvilla alueilla. Kaava- perinnöstä. Kaavakartalle tulisi merkitä mm. Laukontori, selostusta täydennetään tiedoilla kulttuuriympäristöä Puu-Tammela, Armonkallio, Onkiniemi ja Koukkuniemi. koskevista selvitystarpeista. Keskustan kehittämistä ohjaa 18.1.2016 hyväksytty keskustan strateginen osayleiskaava, missä on huomioitu lausunnossa esitetyt kohteet.

EHYT-hankkeen yhteydessä rajatuista arvokkaista alue- Yleiskaavassa on aluerajauksina esitetty EHYT-selvityk- kokonaisuuksista kaavakarttaan on otettu mukaan vain sen ns. punaiset alueet, jotka on selvitysvaiheessa arvo- parhaiten säilyneet aluekokonaisuudet. Näin ollen kuva tettu yhdessä maakuntamuseon kanssa. Selvitykset ja keskustan ulkopuolisista modernin, sotien jälkeisen niissä tehdyt johtopäätökset ovat myös muutoin hyö- aluerakentamisen arvoista jää suppeaksi. dynnettävissä.

Kartalle tulee lisätä tiettyjä maakunnallisia kohteita (mm. Yleiskaavaehdotuksen merkintöjä ja määräyksiä tarken- Viikinsaari, useita keskustan kohteita, Niemen kartano ja netaan lausunnossa esitetyllä tavalla. Kaupin vesihuolto).

Yhdyskuntatekninen huolto -kartalle Petsamoon osoi- Sähköasemalle on jo olemassa varaus asemakaavassa, tettu uusi sähköasema saattaa uhata alueen kulttuuri- kyseessä on toistaiseksi toteutumaton kohde. historiallisia ja erityisesti kaupunkikuvallisia arvoja.

Vaikutusten arvioinnista puuttuvat mm. tiivistämisen Yleiskaavan vaikutusarviointia täydennetään ehdotus- vaikutukset arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin, agraa- vaiheessa. rimaisemaan ja maiseman arvoihin. Puuttuvat tai täy- dentämistä vaativat selvitykset rajoittavat vaikutusten arviointia.

Maakuntamuseon kanssa on käytävä työneuvottelu en- Yleiskaavaluonnoksesta saadusta maakuntamuseon nen kaavaehdotuksen esillepanoa. lausunnosta on pidetty yhteinen työpalaveri 17.11.2016.

Arvoalueista moni sijoittuu Tehokkaan kaupunkirakenta- Luonnoksen aluekortit korvataan ehdotuksessa laajem- misen vyöhykkeelle tai selostuksen tavoitekartan käyt- milla aluekuvauksilla. Aluekuvauksissa esitetään mm. se, tötarkoitukseltaan tehostuvalle tai muuttuvalle alueelle. miten käyttötarkoitukseltaan muuttuvat ja tehostuvat Kaavamääräyksessä on esitetty, että rakentaminen sovi- alueet sekä kantakaupungin keskeinen Kasvun vyöhyke tetaan ympäristöönsä siten, että kulttuuriympäristön ar- sijoittuvat suhteessa tunnistettuihin kulttuuriympäris- vot säilyvät, mutta säilymisen todellisia mahdollisuuksia tön arvoalueisiin. Lisäksi vaikutusarvioinnissa esitetään, tulisi arvioida esimerkikisi kaupunginosien aluekorteissa. millaisia haasteita yleiskaavassa esitetty maankäytön tehostaminen saattaa aiheuttaa kulttuuriympäristön arvoille.

18. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Maakuntakaavan ohjausvaikutus on tarpeen huomioida Yleiskaavan tavoitteet ja ratkaisut noudattavat keskeisil- seudullisen liikennejärjestelmän rakenteen, keskusver- tä osiltaan sekä rakennesuunnitelman että maakunta- kon, erityisten tiivistyvien kaupunkirakenteen vyöhykkei- kaavan ratkaisuja. Keskusverkon osalta kantakaupungin den sekä seudullisen viherrakenteen pääverkon osalta. yleiskaavassa on tarkennettu ylemmän tason suunnitel- Viherverkoston jatkuvuus laadukkaana ja mitoituksel- mia ja myös esitetty maankäytön muutoksen ohjausta taan seudullisena on keskeinen tavoite, joka tulee nos- asemakaavoitukselle. taa selkeäksi seudulliseksi lähtökohdaksi yleiskaavan Raitiotie esitetään tarkistetussa yleiskaavaehdotukses- tavoitteisiin. Rakennesuunnitelman tavoiteasettelut, sa rakennesuunnitelman mukaisena 1. vaiheen toteu- kuten raitiotien linjaukset Pirkkalaan ja Ylöjärvelle sekä tumisen ja myöhempien laajentumisen suuntien osalta. kaupunkirakentamisen vyöhyke Koilliskeskuksesta Len- Viherverkon laajuus ja jatkuvuus on yleiskaavan keskei- tolaan, tulee huomioida yleiskaavassa. nen tavoite. Ratkaisuissa on pyritty säilyttämään nykyinen puistojen ja virkistysalueiden verkosto, mutta myös edelleen kehittämään sitä toimivammaksi kokonaisuu- deksi sekä välttämään muusta maankäytöstä johtuvaa alueiden pirstoutumista ja reittien katkeamista.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 28 |

LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

ELY-keskuksen näkemyksen mukaan kaava ei voi pitää Kaavaluonnoksessa on esitetty mahdollisimman katta- sisällään keskenään ristiriitaisia oikeusvaikutteisia ele- vasti tietoa maankäytön kehittämisen tavoitteista ja toi- menttejä. Kaavaratkaisua on tarpeen kehittää siten, että saalta esitetty kehittämistä rajoittavia tekijöitä. Tavoitteet keskenään ristiriitaiset varaukset poistetaan tai niiden on johdettu pitkälti kaupunkistrategiasta, mistä syystä keskinäiset oikeusvaikutukset jatkosuunnittelulle selkiy- ne esitetään kartalla strategisina periaatemerkintöinä. tetään. Maankäytön rajoituksia koskeva tieto on pääosin yk- Kaavaan liittyvät teemakartat ovat vielä luonnosvaihees- sityiskohtaista selvityksiin ja inventointeihin poh- sa pitkälti materiaaleja, joihin on koottu suunnittelun jautuvaa ollen siten paikoin varsin yksityiskohtaista. lähtötietoja. Tiedot edellyttävät tarkistuksia ja analy- Karttojen esitystapaa kehitetään kaavaehdotusta laadit- sointia toimiakseen oikeusvaikutteisina yksityiskohtais- taessa siten, että strategian mukaiset kehittämistavoit- ta maankäyttöä ohjaavina ratkaisuina. teet kootaan samalle kartalle ja ne osoitetaan selkeästi ELY-keskus toteaa, että yleiskaavassa esitettyjen alue- kehittämisperiaatemerkintöinä. varausten tulee olla aina maankäytöllisesti perusteltuja ja paikallisiin olosuhteisiin sovitettuja. Tilanteissa, mis- sä ratkaisun toteuttamisedellytyksiin liittyy merkittävää epävarmuutta, tulee käyttää oikeusvaikutuksettomia kehittämisperiaatemerkintöjä. Kaavamerkintöjen väljyyteen liittyy haasteita niiden tul- kitsemisessa, minkä vuoksi ratkaisua on tällaisenaan tulkittava varovaisuusperiaatteen kautta esim. suhteessa arvonäkökulmiin (esim. selostuksessa käsitellyt asun- toalueiden tehokkuudet).

Yhdyskuntarakenne-kartalla osoitetun järjestelyratapi- Yleiskaavaratkaisu pohjautuu Pirkanmaan 2. maakun- han kehittämisedellytykset tulee turvata. Vuonna 2016 takaavaehdotukseen. MAL-sopimuksen mukainen Här- solmitussa MAL-sopimuksessa määriteltiin, että osa- mälä-Partola-Lakalaivaa koskeva suunnitteluyhteistyö puolet selvittävät yhteistyönä, miten sekä Tampereen käynnistyy alkuvuodesta 2017. Tarkastelun tulokset tu- tavaraliikenteen ratapihaa rataverkon merkittävänä sol- levat huomioiduksi jatkosuunnitelmien yhteydessä. mupisteenä että alueeseen kytkeytyvää maankäyttöä voidaan kehittää. Tavararatapiha-alueelle ei voida osoittaa ennen selvityksen valmistumista uutta maankäyt- töä, vaan alue tulee osoittaa liikenne-/selvitysalueeksi. Myöskään ratapihan eteläosien ja niihin kytkeytyvien alueiden merkitsemiselle keskustatoimintojen alueeksi ei ole perusteita suuronnettomuusriskin vuoksi.

Lielahden vesialueen merkitseminen selvitysalueeksi on Vastinetta täydennetään myöhemmin. asianmukaista. Kaavamääräys ei vastaa selvittämista- voitetta koskevaa merkintää. Raitiotien osoittamiselle sitovana ratkaisuna täyttöalueelle ei ole vielä riittäviä perusteita.

Tehokkaan kaupunkirakentamisen vyöhykettä tulee tut- Yleiskaavaehdotusta tarkistetaan yhdyskuntarakenteen kia suhteessa ympäristöhäiriöihin, elinympäristön laa- kestävää täydentämistä koskevan vyöhykkeen osal- tuun ja kulttuuriympäristön arvoihin. Olennaisesti muutta. Kaavaehdotuksessa kaupunkistrategian tavoitteen tuvat alueet voisi esittää kaavamerkinnällä, johon voi mukainen vyöhyke on nimetty Kasvun vyöhykkeeksi. kytkeä aluekohtaisia toimenpiteitä. Aluetta koskevaa määräystä on tarkistettu siten, että ELY-keskus esittää, että laaditaan selvitys, jolla karkealla alueella on huomioitava mm. kulttuuriympäristön arvot. tasolla pystytään arvioimaan, miten tavoiteltu väestöli- Lisäksi aluerajausta on tarkistettu. Kaavaehdotusta tar- säys on sovitettavissa rakennettuun kulttuuriympäris- kistetaan siten, että väylien varsilla täydennysrakenta- töön ja miten ohjata täydennysrakentamisen volyymeja misen suunnittelussa edellytetään meluselvitysten li- ja tapaa esim. kaupunginosittain. säksi myös ilmanlaadun selvittämistä ja huomioimista. Vaikutusarvioinnissa esitetään, millaisia haasteita yleiskaavassa esitetty maankäytön tehostaminen saattaa aiheuttaa kulttuuriympäristön arvoille.

Liikenneverkkoa ja -järjestelmää koskevien merkintöjen Yleiskaavaehdotuksen kartat on tarkistettu siten, että esittäminen eri kartoilla vaikeuttaa kokonaisuuden hah- kokonaisuuden hahmottamiseksi Yhdyskuntarakenne- mottamista. kartalla esitetään maankäyttö ja liikennejärjestelmä.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 29 |

LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Rantaväylän eritasoliittymät tulee esittää olemassa ole- Rantaväylän eritasoliittymät esitetään olemassa olevi- vina. ELY-keskus pitää tunneliin sijoittuvan Näsinkallion na. Uuteen Vaitinaron eritasoliittymään on luonnoksessa eritasoliittymän rakentamista välttämättömänä. Vaiti- esitetty yhteystarve Hiedanrannan suuntaan. Tieliike- naron eritasoliittymästä osoitettu tieyhteystarve tulee teen yhteystarvetta ei esitetä kaavaehdotuksessa vaan esittää Vaitinaron liikenne-ja liittymäselvityksen mukai- se liittyy kehitettävän eritasoliittymänmerkintään. sesti porrastettuna noin 200 metriä liittymästä länteen päin.

VT 3:n lisäkaistat tulee esittää Lakalaiva-Partola välille Lakalaiva-Partolan välinen osuus on esitetty kehitettä- maakuntakaavaehdotuksen mukaan. vänä moottoritienä tarkoittaen lisäkaistoja.

Esitetyistä ajoneuvoliikenteen yhteystarpeista ei tule Kaavaehdotusta tarkistetaan lausunnossa esitetyllä ta- käyttää termiä ”tieliikenteen yhteystarve”, sillä yhteydet valla. ovat osa kaupungin katuverkkoa eivätkä valtion tieverkkoa..

VT 9:n rinnakkaisyhteyden toteuttamiseen valtatien Liikenneverkon kehittämisen tarve esitetään kaavaehdo- länsipuolelle liittyy runsaasti epävarmuustekijöitä ja to- tuksessa VT 9:n molemmille puolille liikeverkon kehittä- dennäköisiä haitallisia vaikutuksia. Toiminnallisesti ja misen kohdealueena. taloudellisesti huomattavasti paremman vaihtoehdon muodostaa jo olevan rinnakkaiskadun kehittäminen valtatien itäpuolelle.

Ajoneuvoliikenteen yhteystarve Lielahden alueella ei tue Aluetta kehitetään kestävän liikkumisen alueena. Mer- tavoitetta kehittää selvitysaluetta ensisijaisesti joukko- kinnällä on tarkoitettu alueen sisäisen katuverkon kehit- liikenteeseen tukeutuvana yhdyskuntarakenteen osana. tämistä. Tieliikenteen yhteystarvemerkintöjä ei esitetä kaavaehdotuksessa.

Raitiotiet Pirkkalaan ja Ylöjärvelle tulee esittää sovitun Kaavaehdotusta tarkistetaan raitiotielinjausten osalta mukaisesti. Kaavaluonnoksessa esitetty raitiotie ja mah- siten, että se vastaa rakennesuunnitelmaa. dollinen lähijuna olisivat kilpailevia järjestelmiä, joiden Lielahdessa raitiotielinjaus on ohjeellinen. tarvetta ei ole esitetty selvityksillä. Lielahdessa on vielä epävarmuutta vesitäytöstä, joten raitiotieyhteys tulee osoittaa niin, että se voidaan toteuttaa myös ilman täyt- töä.

Lielahden seisake on poistettava kaavasta tai selvitettä- Lielahden lähijunapysäkin, joka rakennesuunnitelmas- vä sen toteuttamisen mahdollisuudet Liikenneviraston sa on nimetty Sellun seisakkeeksi, toteuttamistarve ja kanssa. -mahdollisuudet kytkeytyvät hyvin tiiviisti Tampereen Hiedanrannan alueen käyttötarkoituksen muutokseen tulevina vuosikymmeninä. Yleiskaavassa ei ratkaista seisakkeen sijaintia raiteen tarkkuudella.

Jos raitiotietä ei tule, voi joukkoliikennekaistojen toteut- Tampereen kaupunginvaltuusto on 7.11.2016 tehnyt tamisen vuoksi olla tarvetta esittää kehittämismerkinnät päätöksen raitiotien ensimmäisen vaiheen toteuttami- Teiskontielle ja Paasikiventielle ”merkittävästi parannet- sesta ja toisen vaiheen toteuttamisaikataulusta. tava tie” -merkinnällä.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 30 |

LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Asuminen ja lähiliikkuminen-kartalla ”estevaikutuksen Yleiskaavan ehdotusvaiheessa estevaikutuksen vähen- vähentämisen kohdealue” -merkintää voisi osoittaa tämisen kohdealueiden esittämisestä on luovuttu, sillä maanteiden lisäksi myös sisääntuloväylien selvityksessä laajojen tiealueiden osoittaminen kyseisellä merkinnällä muutettaviksi esitetyille katujaksoille. Maanteiden osal- katsottiin ohjausvaikutukseltaan puutteelliseksi. Jalan- ta tehtävät muutokset edellyttävät valtakunnallises- kululle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle miellyttävämpiä ti yhtenäistä linjausta sekä riittävän laajaa seudullista ja esteettömämpiä ympäristöjä tavoitellaan kaavaeh- tarkastelua vuoropuheluineen. Estevaikutuksen vähen- dotuksessa osoittamalla pääosin kaupungin katuver- tämisen (esim. liittymäratkaisut, mahdolliset kannet tai kolle sijoittuvia joukkoliikennepainotteisia katuja, joilla valtateiden päälle rakentamiset) investoinnit on huomi- autoliikenne sopeutuu kestävien kulkumuotojen ehdoil- oitava maankäytön toteuttamiskustannuksissa ja -aika- la suunniteltuun ympäristöön. Lisäksi voimakkaita es- tauluissa. Toimenpiteet eivät saa heikentää valtateiden tevaikutuksia tuottaville liikenne- ja liittymäalueille on toimivuutta ja liikenneturvallisuutta. Tämä ja valtateiden osoitettu kantakaupungin virkistysverkostoon liittyviä kehittämismahdollisuudet on tuotava esiin suunnittelu- yhteystarvemerkintöjä, jotka huomioivat myös asukkai- määräyksessä. den liikkumistarpeet.

Keskustojen aluerajaukset poikkeavat maakuntakaavas- Yleiskaavaehdotus tarkistetaan keskustamerkintöjen ta; Lielahti ja Hakametsä ovat perusteltuja, mutta Teso- osalta. Kaavaehdotuksessa keskusta-alueet on jaoteltu man ja Lielahden välinen alue, joka ilmeisesti on haluttu täydentyviksi, uudistuviksi tai alueita yhdistäviksi kes- osoittaa kaupunkimaisemmaksi kehitettäväksi liikenne- kusta-alueiksi. Keskusta-alueilla kaupan enimmäismi- väyliin tukeutuvaksi akseliksi, tulee osoittaa keskustatoi- toitus on yhdenmukainen maakuntakaavaehdotuksen mintojen alueista erillisellä merkinnällä, koska nykyinen mitoituksen kanssa. Tesoman radan varressa ja Kauka- merkintä mahdollistaa kaupan suuryksikköjen sijoitta- järvellä sovelletaan maakuntakaavan taajamatoiminto- misen alueelle. jen alueen mitoitusta.

Maakuntakaavan ohjausvaikutus on otettava huomioon Kaavaehdotusta tarkistetaan siten, että Kaukajärvi, Vuo- siten, että Turtolan ja Kaukajärven keskustatoimintojen res ja Härmälä osoitetaan paikallisiksi palvelukeskuk- alueet katsotaan kaupungin sisäisiksi paikalliskeskuk- siksi. Sen sijaan Turtolaan ei tavoitella julkisia palveluja, siksi ja niille tulee antaa oma merkintä. Vastaavaa mer- mistä syystä aluetta ei osoiteta palvelukeskuksena. kintää tulee harkita myös Vuorekseen.

Seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan yksikköjen Yleiskaavaratkaisun mukainen kaupan enimmäismi- ratkaisujen tulee yleiskaavassa olla yhteneviä maakun- toitus on pääosin yhdenmukainen maakuntakaavaeh- takaavan mitoituksen ja alueiden laajuuden osalta niin dotuksen mitoituksen kanssa. Yleiskaavan tavoitteena alue- kuin vyöhykerajauksissa. Yleiskaavassa tulee esit- on ohjata kaupan palvelut pääosin yleiskaavan keskus- tää, kuinka paljon eri laatuisia kaupan palveluja kullekin ta-alueille, mistä syystä keskusta-alueet on osoitettu keskusalueelle lukuun ottamatta ydinkeskustaa voidaan riittävän laajoina ja toisaalta muilla kuin keskusta-alu- osoittaa, jotta kaavan vaikutuksia asukkaiden palvelujen eilla päivittäistavarakaupan ja keskustahakuista erikois- saatavuuteen ja kaupan synnyttämään liikenteeseen oli- tavarakaupan mitoitus on maakuntakaavaa tavoitteel- si mahdollista arvioida ja hallita. lisempaa.

Aluekeskustasoa alemman tason palvelutarjonnan vyö- Keskistettyjä palveluja ohjataan aluekeskuksiin ja nii- hykkeisiin perustuva esitystapa ei ohjaa palvelujen si- tä yhdistävälle hyvin saavutettavalle vyöhykkeelle. joittumista riittävästi. Myös palveluiden sijoittumista Alemman tason julkisia palveluja ohjataan kaupungin virkistysalueille on tarpeen ohjata selkeämmin. Virkis- palvelumallityössä määritellyille lähitoreille. Lähipal- tyspalvelut eivät ole luonteeltaan samanlaisia julkisia velut, koulut ja päiväkodit sijoittuvat asumisen alueille. peruspalveluja kuin koulu- tai terveyspalvelut eikä niitä Kaavaehdotusta on tarkistettu siten, että kehitettävät tulisi esittää saman vyöhykerajauksen sisällä. virkistys- ja vapaa-ajanpalvelut on esitetty yhdessä muun viherverkon kehittämistavoitteiden kanssa kartalla 2.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 31 |

LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Viherrakenteen rungoksi tulee ottaa seudulliset itä-län- Viherrakenteen runkona ovat viheraluejärjestelmän mu- si-suuntaiset vyöhykkeet. Nämä seudulliset rakenteet kaiset laajat aluepuistot ja kantakaupungin ympäris- tulee osoittaa kaavassa katkeamattomana, mitoituk- tö- ja maisemaselvityksen (2008) mukaiset merkittävät seltaan seudullisestikin riittävänä viheraluevarausko- viherverkon osat sekä näitä yhdistävät olemassa olevat konaisuutena. Kokonaisuuden laatua ja eheyttä ei tule viheryhteydet. Tämä lähes katkeamaton viheraluekoko- kaavaratkaisulla heikentää, eikä sille tule osoittaa sitä naisuus on nimetty keskuspuistoverkostoksi ja osoitettu katkaisevia uusia maankäyttövarauksia. Esim. Särkijär- oikeusvaikutteisena aluevarauksena kartalla 1. ven itärannalla uuden "Asumisen ja virkistyksen kannalta Tampereen kantakaupungin itä-länsisuuntaista viher- sekoittunut alue" -merkinnän kohdalla alueella on mer- vyöhykettä ei saada fyysisesti katkeamattomaksi ilman kittäviä lajisuojelullisia arvoja (liito-orava). merkittäviä investointeja mm. valtateiden kattamiseen ja ratapiha-alueen siirtämiseen. Viherverkoston merkittävimmät katkospaikat ovat valtion omistamien liikennealueiden kohdalla. Näihin koh- tiin on yleiskaavassa osoitettu ohjeellinen viherverkoston yhteystarvealue.

ELY-keskus pitää hyvänä, että yleiskaavaluonnokses- Voimassa olevien yleiskaavojen ja asemakaavojen vihe- sa on huomioitu Tampereen luonnon ydinalueet sekä ralueista on osoitettu valtaosa: esim. kaikki voimassa säilytettävät viheryhteydet ympäröivien kuntien luon- olevien yleiskaavojen merkittävät viheralueet sijoittuvat non ydinalueille. Tunnistettu on myös viherverkoston keskuspuistoverkoston alueelle. Näiden lisäksi asema- yhteystarvealueet. Voimassa olevissa yleiskaavoissa ja kaavoituksen yhteydessä tulee varmistaa, että lähivirkis- asemakaavoissa on kuitenkin viheraluevarauksia, joita tysalueita säilyy riittävästi ja ne ovat hyvin saavutettavia. ei ole huomioitu yleiskaavaluonnoksessa. Mikäli näitä ei Keskuspuistoverkostoa on laajennettu luonnosvaihees- huomioida, heikentyy luonnon monimuotoisuuden säily- ta. Keskuspuistoverkoston reittimäisestä katkoviiva- minen ja siitä voi paikoin aiheutua tarve arvioida esim. merkinnästä on luovuttu. Luonnoksen katkoviivat on kaavan luonnonsuojelulain 49 §:n mukaisuutta. muutettu, joko keskuspuistoverkoston aluemerkinnäksi, virkistysyhteydeksi tai ekologiseksi yhteydeksi. Keskus- puistoverkostoa on laajennettu myös liito-oravaselvityksen tulosten pohjalta useassa kohdassa. Ekologinen yhteys-merkintä on muutettu luonnoksesta ja on ehdotuksessa osoitettu pääasiassa liito-oravaselvityksen perusteella. Virkistysyhteys-merkintä on vain vähäisesti muutettu luonnoksesta. Virkistysyhteys kulkee olemassa olevien lähivirkistysalueiden ja kevyen liikenteen yh- teksien kautta. Virkistys- ja ekologinen yhteys kulkevat paikoin päällekkäin ja niillä tarkoitetaan samoja viheralueita. Alue- ja yhteysmerkintöjen lisäksi kaupungi- nosapuistot ja erikoispuistot on osoitettu kohdemerkin- nöillä.

Kaava-aineistoon tulee jatkossa liittää liito-oravaselvi- Liito-oravaselvityksen tulokset raportoidaan omana tyksen kartta-aineisto, jossa todetut liito-oravan elin- asiakirjanaan. Keskeiset osat liito-oravan elinympäris- ympäristöt ja niiden väliset kulkuyhteydet on esitetty. töistä ovat keskuspuistoverkostossa, joka muodostaa Kaavan viherverkkoon on sisällytettävä liito-oravan elin- yhtenäisen jatkuvan kokonaisuuden kantakaupunkiin. ympäristökokonaisuudet sekä turvattavat tai kehitettä- Keskuspuistoverkoston ulkopuolella olevat elinympäris- vät pääkulkuyhteydet. töt ja kulkuyhteydet on osoitettu ohjeellinen ekologinen yhteys -osa-aluemerkinnällä. Osa-aluemerkintä sisältää sekä yleisiä alueita että yksityisiä tonttialueita, joilla on merkitystä liito-oravan kulkureitteinä. Merkinnän alueella on asemakaavoituksen yhteydessä varmistettava, että alueella säilyy liito-oravan kulkuyhteydelle sovelias ym- päristö. Keskuspuistoverkoston alueella on sekä asuttuja, asumattomia että soveltuvia elinympäristöjä liito-ora- valle. Liito-oravan suotuisa suojelutaso ja tulevaisuuden leviämisalueet ovat turvattuja.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 32 |

LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Kaavaluonnoksessa osoitetaan uusia aluevarauksia Myl- Kaavaluonnoksessa Myllypuron Natura-aluetta koske- lypuron Natura 2000 -alueen läheisyyteen (mm. läntinen vien vaikutusten hallinta on osoitettu kartalla 6 (Kestävä ratayhteys ja lumen vastaanottopaikka). Näiden osalta vesitalous ja ympäristöterveys), jossa Naturan huomioi- tulee laatia eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioiva minen kohdistuu koko Vihnusjärven valuma-alueeseen. luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittama Natura-arviointi. Kaavaehdotus tarkistetaan siten, että alueen maankäy- Siinä tulee käsitellä kaavan mahdollistamaa kokonais- tön ohjaus on vastaava kuin Myllypuron osayleiskaa- valtaista maankäyttömuutosta Myllypuron alueella. Ar- vassa. Valuma-aluetta koskevan määräyksen lisäksi vioinnissa tulee arvioida myös vaikutukset tiukasti suo- kaavaehdotusta tarkistetaan alueita koskevan pääkäyt- jeltavan ja rauhoitetun hajuheinän esiintymille. tötarkoitusmerkinnän osalta. Teollisuudelle varatut alueet osoitetaan Myllypuron osayleiskaavan mukaisesti, lumenkaatopaikkavaraus ja tieliikenteen yhteystarve VT 3:n länsipuolelta poistetaan sekä uusi rautatie merki- tään kaavaan ohjeellisena.

Suunnitteluun on kytkettävä vesihuoltolain mukainen Kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys vesihuollon kehittämisen suunnittelu. Tampereen kau- käynnistyy 2017. Tässä yhteydessä huomioidaan myös pungin vesihuollon kehittämissuunnitelma 2008 on muuttuva maankäyttö. Kaavassa esitetyt vesihuoltolin- tarpeen päivittää vastaamaan yleiskaavan tavoitteita. jat perustuvat vuonna 2012 tehtyyn yleissuunnitelmaan. Mukaan tulee ottaa mm. toimintavarmuus, kriisivalmius, Koska tarkemmat suunnitelmat puuttuvat, linjat esite- yhteistyö naapurikuntien kanssa ja suuralueen suunnit- tään ohjeellisina. telukysymykset. Myös Pirkanmaan vesihuollon alueelli- sen kehittämissuunnitelman 2015 linjaukset on huomioitava. Joitain alueellisia verkostoyhteyksiä, esim. rakenteilla oleva yhteys Lempäälän verkostoon, puuttuu kaavakartalta.

Tampereella on käynnissä tai käynnistymässä harjujen Em. selvityksistä ei ehdotusvaiheeseen mennessä ole geologiset rakenneselvitykset kaikilla pohjavesialueilla. saatu valmista aineistoa. Selvitysten tulokset tullaan Selvityksen tulokset on otettava huomioon kaavan ehdo- huomioimaan tarkemmassa maankäytön suunnittelus- tusvaiheessa. sa.

Kaavaluonnos ei tue riskitoimintojen ohjaamista pois Kaavan vaikutusten arviointia täydennetään ehdotusvai- pohjavesialueilta. Kaava mahdollistaa esim. Aakkulan- heessa. Pohjavesialueilla pinnoitetun maa-alan osuus on harjulla teollisuustoiminnan kehittämisen ja uuden lu- nykyiselläänkin suuri. Kehitettävä maankäyttö sijoittuu menkaatopaikan toteuttamisen, sekä maa-ainesten jo nykyään pinnoitetuille alueille, joten tässä suhteessa vastaanottopaikan sijoittamisen Epilä-Villilänharjun vaikutus jää pieneksi. pohjavesialueelle. Aluevarauksia tulee arvioida uudelleen siten, ettei riski pohjavesialueilla kasva vaan alueita ke- hitetään vedenhankinnan kannalta turvatummiksi. Poh- javesivaikutuksissa on otettava huomioon mm. uuden peittyvän alueen pinta-ala, alueen ulkopuolelle johdetta- vien vesien määrä ja mahdollinen puhtaiden kattovesien imeyttäminen. Tietojen perusteella on arvioitava kaavan toteuttamisen mahdollinen vaikutus pohjaveden pinnan tasoon sekä vedenottamoista ja kaivoista saatavan veden määrään.

Hiedanrannan selvitysalueelle on osoitettu mm. raitiotie Vastinetta täydennetään myöhemmin. ja puhtaan maa-aineksen vastaanottopaikka. Kaava-aineistoon ei liity asiaa koskevia lisäselvityksiä suhteessa pohjaveden suojeluun tai maaperän pilaantuneisuuteen. Selvitysalueelle ei voida osoittaa käyttötarkoitusmerkin- töjä.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 33 |

LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Läntinen oikorata kulkee sekä Nokialla että Ylöjärvel- Merkinnät tarkistetaan yleiskaavaehdotukseen ohjeelli- lä tärkeiden pohjavesialueiden läpi ja olemassa olevien sina. vedenottamoiden välittömässä läheisyydessä. Mikäli ratayhteys osoitetaan yleiskaavassa sitovana linjauksena, tulee radan toteuttamisen edellytykset suhteessa pohjaveden suojeluun selvittää.

Hulevesien käsittelyn lisäksi myös hulevesien määrään Ehdotusvaiheessa on tehty hulevesien osalta valu- tulee kiinnittää huomiota. Hulevesisuunnittelua tulee ma-alueittain vaikutusten arviointi. Koko kantakaupun- kaavaprosessissa tarkentaa siten, että kaavaan liitetään kia koskevan hulevesisuunnitelman laatimista ei yleis- selvitys tiivistyvän rakentamisen vaikutuksista huleve- kaavamittakaavassa pidetä tarkoituksenmukaisena. sien määrään ja laatuun ja esitetään karkealla tasolla Koska tulevan rakentamisen tapa ei ole vielä tiedossa, ratkaisut asian hallitsemiseksi. ei voida selvittää tarkkoja hulevesimäärien muutoksia tai hulevesialtaiden sijoituspaikkoja. Yleiskaavatasol- la on katsottu tärkeäksi tunnistaa hulevesien hallinnan tarpeet. Jatkossa tulee huolehtia alueellisten ja hanke- kohtaisten selvitysten, suunnitelmien ja toimenpiteiden laatimisesta.

Rantarakentamisen perusteet tulee esittää selvittämällä Kantakaupungin rantojen kaavatilanteesta on laadittu suhde vapaiden rantojen riittävyyteen kasvavalla kau- selvitys ja tehty linjaukset alueiden jatkokehittämisestä. punkiseudulla sekä alueiden merkitys viherrakenteen Viimeksi Tampereella hyväksytyissä osayleiskaavoissa osina. Strategiseen kaavaan ei kuulu taso, jolla ohjataan ranta-alueiden pääkäyttötarkoitus sallii olemassa ole- suoraan rakennuslupamenettelyä. Ranta-alueet tuli- vien lomarakennusten kehittämisen ja uudelleen raken- si käsitellä omana ranta-alueita koskevana suunnitel- tamisen, mikä on myös työn alla olevan kantakaupungin mana tai osana tarkempaa aluekohtaisen yleiskaavan yleiskaavan tavoite. Yleiskaavan ratkaisussa on esitetty laadintaa. Ranta-alueita suunniteltaessa tulee täyttää olemassa olevat lomarakennuspaikat RA- ja R-alueina. ranta-alueiden loma-asutusta koskevan yleiskaavan Koska ratkaisussa ei muodosteta uusia mitoitukseen sisältövaatimukset mm. luonnonsuojelun, virkistystar- perustuvia rakennuspaikkoja ei ole tarvetta erilliselle peiden, vesiensuojelun ja vesihuollon järjestämisen sekä emätilatarkastelulle. Alueilla ei myöskään ole poistuvaa maaston ja luonnon ominaispiirteiden huomioimisen rakennusoikeutta, sillä alueet on osoitettu voimassa ole- osalta. Lisäksi on tehtävä emätilaselvitys. Rannoilla on vissa kaavoissa virkistysalueiksi. Kaavaratkaisun tavoit- huomioitava erityisesti rantakiinteistöjen pieni koko (alle teena on myös maankäytön prosessien sujuvoittaminen, 2000 m2). mistä syystä kaavan mahdollistamaan lopputulokseen on tarkoituksenmukaista edetä suoraan yleiskaavan pohjalta myönnetyllä rakennusluvalla.

Strategisen yleiskaavan suunnittelun taso tulisi mää- Yleiskaavan tavoitteena on kaupunkistrategian mukai- ritellä. On erittäin haasteellista ratkaista kaikki teemat sesti ohjata tavoiteltu kasvu hallitusti keskustoihin ja kantakaupungin osalta. Monet aihepiirit vaativat tarkkaa kestävän liikkumista tukevalla tavalla. aluevarausyleiskaavaa, jotta oikeusvaikutus toteutuisi. Yksityiskohtaisesti laaditut osayleiskaavat, mutta myös Esim. suojelun ja virkistyskäytön ratkaisut ovat jo ajan- muut kehittämistavoitteet, esim. luonnonsuojeluohjel- tasaisesti ja merkittävään osallistamiseen perustuen ma, ovat olleet merkittävä pohja yleiskaavasuunnittelus- ratkaistu alueen osayleiskaavoissa. Ainakin Keskustan, sa. Osayleiskaavojen merkintöjä ja määräyksiä uudelleen Myllypuron, Kauppi-Niihaman, Hervantajärven, Vuorek- vahvistetaan sellaisten kumoutuvien osayleiskaavojen sen, Ojalan ja Iidesjärven kaavat on perusteltua jättää alueiden osalta, joilla yksityiskohtaisempi suunnittelu ja voimaan keskeisiltä osiltaan. ratkaisut ovat vielä kesken. Osayleiskaavojen jättäminen voimaan lausunnossa esi- tetyllä tavalla heikentää kaavan strategista tavoitetta kaupungin kehittämisestä kokonaisvaltaisesti.

P/T-merkinnän määräystä "Olemassa olevaa rakennus- Kaavaehdotus tarkistetaan siten, että P/T-aluevarauk- kantaa voidaan käyttää yleiskaavan sallimiin käyttötar- sen määräyksessä ei oteta kantaa olemassa olevan ra- koituksiin muuttamatta asemakaavaa" tulee tarkentaa kennuskannan käyttämiseen asemakaavaa muuttamat- suhteessa asemakaavaan. Yleiskaavalla ei voi mahdollista. taa sellaista käyttötarkoitusta, jota voimassa oleva asemakaava ei salli, vaan muutostilanteet tulevat ratkaista- viksi poikkeamismenettelyssä. Poikkeamismenettelyllä ei kuitenkaan voida ratkaista kysymyksiä, jotka johtavat vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 34 |

LAUSUNNON ANTAJA / LAUSUNNON TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Ehdotusvaiheessa kaavan vaikutuksia tulee arvioida Yleiskaavan vaikutusarviointia täydennetään ehdotus- koko siltä alueelta, johon kaavan vaikutukset ulottuvat. vaiheessa.

ELY-keskus katsoo, että kaavaratkaisua tulisi kehit- Tampereen kantakaupungin yleiskaavan tavoite on kes- tää strategiseksi keskittymällä Tampereen kaupungin keisten maankäyttökysymysten ratkaiseminen kaupun- keskustaajaman yhdyskuntarakenteen keskeisimpien kistrategian tavoitteiden mukaisesti. Jotta kehittäminen maankäyttökysymysten toteutuksen ohjaukseen. Stra- on kokonaisvaltaista on tarkoituksenmukaista tarkastella tegisuuden etuna on mahdollisuus täydentämiseen koko kantakaupunkia yhtenä kokonaisuutena. Osayleis- osa-alueittain kun yleiskaavaa tarkistetaan. Painotusta kaavoituksen ongelmana on ollut niiden suppea kytkey- voidaan perustella myös voimassa olevilla osayleiskaa- tyminen kokonaiskehittämiseen ja -vaikutusarviointiin. voilla, jotka ovat ohjausvaikutukseltaan ajantasaisia, ja Tarvittavilta osin voimassa olevien osayleiskaavojen jotka on perusteltua pitää voimassa strategista suunnit- merkintöjä ja määräyksiä jätetään edelleen voimaan. telua täydentävinä suunnitelmina.

19. Tampereen kaupunki/Kehittämis- ja suunnittelupalvelut

Alakouluikäisiä ei ole osallistettu suunnitteluvaiheessa. Yleiskaavan vaikutusarviointia täydennetään ehdotus- Lapsivaikutusten arviointia voisi lisätä vaikutusten arvi- vaiheessa. ointiin. Lasten ja nuorten näkökulmasta tärkeitä asioita ovat mm. liikennesuunnittelun ajattelutavan muutos (ei aina mennä autoliikenteen ehdoilla) ja viihtyisän, virik- keellisen ympäristön mahdollistaminen (sis. viheralueet ja puistot). Ympäristön tulisi kannustaa omaehtoiseen toimintaan, liikkumiseen ja itsensä toteuttamiseen. Myös esteettömyys ja toimiva julkinen liikenne ovat tär- keitä.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 35 |

Mielipiteet

101 Jokilehto Tero ...... 36 155 Muukkonen Johanna ...... 57 204 Tamminen Markus ...... 73 102 Korpi Pertti ja Heidi ...... 36 156 Asianajotoimisto 205 Pajula Markku ...... 73 103 nimetön ...... 36 Tammer-Juristit Oy/ 206 Glomm Axel ...... 74 104 Moilanen Jari ...... 37 Asianajaja Nuutinen Janne ...... 57 207 Gransten Hans Tuija Valkama- 105 Kapanen Seppo ...... 37 157 Aura Seppo ym...... 58 Granstenin perikunnan puolesta ..74 106 Halme Anja ym...... 37 158 Rusi Eveliina ja Korvenoja Hannu .59 208 Laakso Ilari ...... 74 107 Laitila Jarmo ...... 38 159 Koponen Klaus, Lassila Karita 209 Jokinen Esa ...... 74 108 Nurminen Jukka ja Else ...... 38 Ja Grönblad-Voutilainen Rita ...... 59 210 Rintala Juha ...... 75 109 Schafeitel Yrjö ...... 38 160 nimetön ...... 59 211 Myllyaho Joni ...... 75 110 Lumio Jarkko ym...... 39 161 Lahtinen Simo ...... 60 212 Uusi-Rajasalo Harri ...... 75 111 Puisto Markku ...... 39 162 Larno Sari ...... 60 213 Salminen Anneli, Mikko, 112 Rajala Anneli ja Reko ...... 39 163 Herrala Juha ...... 60 Vilma ja Ella ...... 75 113 Seppänen Martti ...... 39 164 Karhu Saara ...... 60 214 Soininen Hannu ...... 76 114 Suomi-Latvus Anne ...... 40 165 Pork Ain ...... 60 215 Kuokkanen Päivi ...... 76 115 Hakala Olavi ...... 40 166 Sponda Oyj ...... 60 216 Ruohotie Eeva-Kaisa ja Veikko...... 76 116 Nimetön ...... 40 167 Karlsson Essi ...... 61 217 Asunto Oy Hyhkyn Tupa Haka, 117 Kuisma Elina ...... 40 168 Suojanen Pekka ...... 61 hallitus ...... 76 118 Hyrylä Hannele ...... 40 169 Karttunen Mikko ...... 61 218 Lampinen Raimo ja Kaarina...... 76 119 nimetön ...... 41 170 Hätinen Tarja ...... 61 219 Korsumäki Timo ...... 77 120 Veijola Juho ...... 41 171 Rintala Päivi ...... 62 220 Myllyaho Sarita...... 77 121 Vanhatalo Asko ...... 42 172 Arvio Pentti ...... 62 221 Korpi Antti ...... 77 122 As Oy Muotialan Viikinki ...... 46 173 Heikkilä Maria ...... 62 222 Otonkorpi Markku ...... 78 123 Kari Mirja ...... 46 174 Kässälä Kerttu ...... 62 223 Salmela Antti ...... 79 124 Kari Reijo ...... 47 175 Ojala Pentti ...... 63 224 Urbaani Tampere ry ...... 79 125 Irjalan omakotiyhdistys ...... 47 176 Solala-Aro Maria ja Aro Mikko ...... 63 225 Honkanen Pirjo ...... 82 126 Seppälä Sari ja Kalle ...... 47 177 Vesanto Josefina ...... 63 226 Honkanen Mauri ...... 82 127 Mäkelä Matti J...... 47 178 Salminen Taneli ...... 63 227 Rautaharkko Helena ...... 82 128 Aitamaa Eero ...... 48 179 Kangas Pirkko ...... 63 228 Lehtonen Iiro ...... 83 129 Hietala Immo ...... 48 180 Helin Jani ...... 63 229 Suomen Liikenneliitto SuLi ry ...... 83 130 Lahtinen Jukka ...... 49 181 Sipola Jaska ym...... 64 230 Pesonen ...... 85 131 Paunu Pekka ja Peltola Leena ...... 49 182 Tuominen Reino ym...... 64 231 Järvelä ...... 85 132 nimetön ...... 49 183 Hassinen Anneli ...... 64 232 Ollikainen ...... 85 133 Mäkinen Tero ...... 49 184 Haavikko Lauri ...... 65 233 nimetön ...... 85 134 Salin-Kares Susanna ...... 50 185 Salonen Markku ...... 65 234 Lampinen ...... 86 135 Helenius Vesa-Petri ...... 50 186 Östman Margit ...... 65 235 Irri ...... 86 136 Lehtonen Iiro ...... 50 187 Jännetyinen Anna-Riikka ...... 65 236 nimetön ...... 86 137 Mäkelä Raimo ...... 50 188 Särkijärven yhdistys ...... 65 237 Santtu Pyykkönen ...... 86 138 Moisio Pauli ja Kirsti ...... 51 189 Jousmäki Jussi ...... 66 238 Kirsi-Maarit Asplund ...... 86 139 Glomm Axel ...... 51 190 Vuoristo Esko/ 239 Ari Nieminen ...... 87 Hervanta-Seura ry ...... 66 140 Rajala Anneli ja Reko ...... 51 240 Tuomo Pollari...... 88 191 Antikainen Antti ...... 67 141 Lehtonen Eija ja Tarpila Jan-Erik ...52 241 Jari Nieminen ...... 88 192 Kuortti Juha-Matti, Kauranen 142 Aittokallio Jukka ...... 52 242 Heikki Kerppilä ...... 89 Matti ja Gransten Hans ...... 67 143 Márques Maria ...... 52 243 Jenni & Marcus Schorpp ...... 89 193 Sipola Jaakko ...... 68 144 Nokso-Koivisto Aleksis ja 244 Antti ...... 89 194 Elo Pekka...... 69 Hanna-Reetta ...... 53 245 Sakari Kestinen ...... 90 195 Keskinäinen työeläkevakuutus- 145 Katve Kaisa ym...... 53 246 Anna Väisänen ...... 92 yhtiö Varma/Niinimäki Kai ...... 70 146 Asunto Oy Tampereen Sarastus ...54 247 Aarne Alameri ...... 93 196 Tuominen Tellervo...... 70 147 Seppälä Jutta ...... 54 248 Rami Heikkinen ...... 93 197 Nimetön ...... 71 148 Loimala Jorma ...... 55 249 Jukka Vartiainen ...... 94 198 Backström Helena ja Rainer ...... 71 149 Selin Elina ...... 55 250 Aromaa Marja ja Tuomo ...... 94 199 Honkasalo Eija ...... 71 150 Lonka Eino ...... 55 200 Rantanen Pirkko ja Pentti, 151 Kiiskinen Leena ...... 55 Vuorisalo Leena, Takala Matti ...... 71 152 Jokinen Pauli ...... 56 201 Hyhkyn Kyläyhdistys ry ...... 71 153 Katara Asko ...... 57 202 Eläköön Eteläpuisto Ry ...... 72 154 Niemelä Jaakko...... 57 203 Tammer-Golf ...... 73

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 36 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

101. Jokilehto Tero Yleiskaavaluonnoksessa tulisi varautua Ristinarkun ja Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittä- Vehmaisten lähijunaseisakkeeseen, joiden läheisyyteen misselvityksessä on otettu kantaa toimivan ja laajan lä- radan varressa voitaisiin sijoittaa myös tiivistä asuinra- hijunaliikenteen toteuttamismahdollisuuksiin. Ristinark- kentamista. kuun ja Hankkioon on osoitettu yleiskaavassa logististen toimintojen vyöhyke, jolle ei tule sijoittaa melusta, pääs- töistä tai raskaasta liikenteestä häiriintyvää toimintaa. Näin ollen alueelle ei ole potentiaalia junaliikenteen sol- mupisteenä. Yleiskaavassa esitetyt lähijunaseisakkeet vastaavat pääosin maakuntakaavaehdotuksessa esitet- tyjä pysäkkejä. Yleiskaavassa esitetään lisäksi seisaketta Lielahden seudulle.

102. Korpi Pertti ja Heidi Tampereen kaupunki omistaa Kaukajärven pohjoisran- Yleiskaavan rantojen linjaukset perustuvat selvitykseen nalla runsaasti puistoja ranta-alueita, jotka ovat hoita- "Kantakaupungin rantojen kaavoitustilanne 2016", joka mattomia resurssien puutteen vuoksi ja joista vain mur- on hyväksytty kaupunginhallituksen suunnittelukoko- to-osa on virkistyskäytössä. Tämän vuoksi tulisi harkita uksessa 20.6.2016. Selvityksessä on linjattu, että ase- joidenkin vähäisten puistoalueiden kaavoittamista takai- makaavoitettujen virkistysalueiden kaavat pidetään sin omistajiensa käyttöön. voimassa. Mahdollinen virkistysalueiden ja reittien toteuttaminen edellyttää kaupungin maanhankintaa.

Esitetään, että Kaukajärven pohjoisrannalla sijaitsevan Ko. kiinteistön kohdalla olevassa asemakaavassa vuo- kiinteistön kaavoitustilanne tulisi ranta-alueen osalta delta 1959 ranta on osoitettu virkistysalueeksi. Kaavati- palauttaa siihen muotoon kuin se oli aiemmin. lanne kiinteistöllä ei muutu työn alla olevasta yleiskaavasta johtuen.

Kaukajärven ympäri kulkevaa rantareittiä ei tulisi poh- Kaukajärven kiertävästä virkistysreitistä ei ole laadit- joisrannalla toteuttaa aivan rannan tuntumaan, sillä tu toteutussuunnitelmaa, yleiskaava esittää tavoitteen alueella on runsaasti rantaan asti ulottuvia, suhteelli- rantareitistä. Yleinen virkistysreitti pyritään sijoittamaan sen uusia ja kalliisti lunastettavia kiinteistöjä sekä ranta kaavassa virkistyskäyttöön varatuille alueille. on paikoin hyvin jyrkkä. Lisäksi vesilintujen pesiminen häiriintyisi ja ilkivalta lisääntyisi, jos rantaa pitkin kul- jettaisiin. Reitti toteutuu parhaiten siten, että se kulkee Kristillan kohdalla kaupungin haluamaa linjausta pitkin, nousee Kangasalantien varteen itäänpäin mentäessä ja palaa taas lähemmäksi rantaa Kaukajärven kartanon kohdalla.

103. nimetön Tesoman, Sääksjärven ja Ruutanan lähijunaseisakkeet Yleiskaavalla ohjataan Tampereen maankäytön kehitys- tulisi toteuttaa vuoteen 2020 mennessä. tä. Sääksjärven ja Ruutanan seisakkeet ovat naapurikuntien alueella, eikä niihin oteta kantaa Tampereen yleiskaavassa. Tesoman seisakkeeseen on varauduttu alueen asemakaavoituksessa. Tampere pyrkii edistämään lähi- junaliikenteen käynnistymistä kaupunkiseudulla.

Epilän nykyisen asutuksen, Mediapoliksen ja tulevan Alueen tehostuvaan maankäyttöön arvioidaan pystyttä- Tohlopinrannan kerrostaloalueen muodostamaan kol- vän vastaamaan muilla joukkoliikenteen tavoilla. Aluei- mioon tulisi toteuttaa Tohlopin-Epilän seisake, joka den läpi on runkolinjatasoista bussiliikennettä useam- palvelee alueelle syntyviä merkittäviä asukas- ja työ- malla linjalla. Yleiskaavassa esitetyt lähijunaseisakkeet paikkamääriä. Jos junayhteyttä ei tule uusien asuntojen vastaavat pääosin maakuntakaavaehdotuksessa esitet- valmistuessa, niin autoilun aiheuttamat ruuhkat ja pysä- tyjä pysäkkejä. Yleiskaavassa esitetään lisäksi seisaketta köintiongelmat lisääntyvät entisestään. Lielahden seudulle.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 37 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

104. Moilanen Jari Suunnitelma Peltolammin koulun siirtämisestä luonnon- Eteläiselle Tampereelle tavoitellaan uutta aluekeskusta, läheisestä sijainnista moottoriteiden liittymäkohtaan johon sijoittuisi julkisia ja kaupallisia palveluja sekä asu- Lakalaivaan herättää ihmetystä. Koulun mahdollisen mista ja työpaikkoja. Yhtenäiskoulun rakentaminen on yksi siirtämisen yhteydessä tulisi arvioida lasten turvallisuu- uuden aluekeskuksen kehittämisen aloittavista hankkeis- teen vaikuttavat tekijät, kuten ilmanlaatu, liikennemelu ja ta. Joka tapauksessa Peltolammin koulurakennus vaatii mahdollisuus omatoimiseen liikkumiseen. lähiaikoina mittavat remontit, mille parempana vaihtoehtona on nähty kokonaan uuden koulun rakentaminen. Koulujen sijoittamisessa keskeisenä suunnittelulähö- kohtana on turvallisuus ja mahdollisuus omatoimiseen liikkumiseen koulumatkoilla.

Esillä olleen Peltolammin koulun siirtosuunnitelman olisi Etelä-Alvarin esittämät näkemykset ovat olleet käytet- pitänyt sisältää jo aiemmin Etelä-Alvarin kautta annetut tävissä yleiskaavaa laadittaessa. Ratkaisu perustuu kau- kommentit. punkistrategian ja palvelumallityön tavoitteisiin kehittää etelän suunnan kaupunkirakennetta.

105. Kapanen Seppo Yleiskaavaluonnoksessa ei ole osoitettu kantakaupungin Yleiskaavassa ei yleispiirteisyytensä vuoksi oteta kan- alueelta sijaintia velodromille, joka voisi kasvattaa kilpa- taa yksittäisten urheilutoimintojen sijaintiin. Sen sijaan pyöräilyn suosiota ja innostaa nuoria lupauksia lajin pa- yleiskaavassa on osoitettu eri puolille kantakaupunkia riin. useita keskitettyjen liikunta-, urheilu- ja vapaa-ajanpalvelujen nykyisiä alueita tai tulevaisuuden tarvealuei- ta sekä keskitettyjen palvelujen sijoittamiselle suotuisa vyöhyke (kaavaehdotuksessa Kasvun vyöhyke), joka kattaa myös vapaa-ajan palvelujen kehittämisen. Jos jokin taho haluaisi toteuttaa velodromihankkeen Tampereella, olisi sille mahdollista etsiä sijaintia soveltuvin osin esimerkiksi kyseisiltä alueilta saavutettavuustekijät huomioiden.

Ruskontiellä on vilkasta liikennettä aamu- ja iltapäivä- Ruskontie on maantie ja osa Tampereen kaupunkiseu- ruuhkan aikaan. Höytämöntieltä on vaikea liittyä Rus- dun 2-kehää. Ruskontien varren maankäytön kehittyes- kontielle ja Vuoreksen liittymä on tällä hetkellä vaaral- sä liikennemäärät väylällä kasvavat ja liikenteellinen linen. Vuoreksen ja Mäyränmäen kohdalta puuttuvat toimivuus ja liikenneturvallisuus edellyttävät liikenne- kokonaan liittymät kävelijöille ja pyöräilijöille. Olisivatko järjestelyjen kehittämistoimenpiteitä. Vuoreksen kes- liikenneympyrät ratkaisu väylällä esiintyviin liikennetur- kustaan Vuoreksen puistokadun itäpuolelle rakennetaan vallisuusongelmiin? uusi alikulku vuoden 2017 aikana. Mäyränmäenkadun ja Ruskontien liittymään toteutetaan alikulku Ruskontien eteläpuolisen maankäytön kehittyessä. Mäyränmäen itäpuolella on nykyinen alikulku, joka palvelee jalankulki- joita ja pyöräilijöitä.

106. Halme Anja ym. Yleiskaavaluonnoksessa suunniteltuja uutta pienvene- Kaavaluonnoksessa pienvenesatama-merkintä osoit- satamaa, leirintäaluetta ja uimarantaa ei tulisi sijoittaa taa saarilla olevien lomarakennuspaikkojen veneval- Niihaman ranta-alueelle, joka on erittäin matalaa vesi- kaman sijainnin likimääräisesti. Venevalkamat ovat kasvillisuuden täyttämää vesialuetta sekä muodostaa voimassa olevan Kauppi-Niihaman osayleiskaavan merkittävän vesilintujen pesimä- ja levähdysalueen. Li- mukaisia ja edellytys saarilla olevien loma-asunto- säksi Niihamanojan suistoalue yhdistää Niihamanjärven jen osoittamiseksi kaavassa lomarakennuspaikoiksi. Näsijärveen ja on siten osa Kauppi-Niihamaan osoitetun Merkintää täsmennetään kaavaehdotukseen. Uima- luonnon ydinalueen kokonaisuutta. Uusien toimintojen ranta-merkintä poistetaan kaavaehdotuksesta, mutta toteuttaminen alueelle edellyttäisi laajoja ruoppaus- ja alueella olemassa oleva uimapaikka voidaan säilyttää. maansiirtotöitä, jotka tuhoaisivat luonnon tasapainon. Leirintäalueen merkintä osoitetaan kaavaehdotuksessa Alasjärven rantaan.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 38 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Sen sijaan, että Niihaman ranta-alue otetaan luonnon Kauppi-Niihaman alue on kokonaisuudessaan osoi- monimuotoisuutta hävittävään virkistyskäyttöön, alueen tettu keskuspuistoverkoston kehittämistarvealueeksi. arvo kosteikkona tulisi inventoida ja rauhoittaa alue Kauppi-Niihama on kaupungin tärkein urheilu-, liikunta, luonnon tarkkailuun soveltuvaksi viheralueeksi. virkistys- ja vapaa-ajanpalveluiden alue. Lisäksi se on myös luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkein kokonaisuus kantakaupungin alueella. Alueelle tulee laatia kokonaissuunnitelma, jossa varataan tarvittavat alueet monipuolisille virkistyspalveluille ja luontokokemuksille, mutta myös mahdollistamalla alueen hyödyntäminen kaupallisten liikuntapalveluiden ja tapahtumien paikka- na. Leirintäalueen ja muiden uusien toimintojen sijoittamisen vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia arvioidaan tarkemmin kokonaissuunnittelun yhteydessä.

Niihaman ranta-alueen sijasta soveltuvampi paikka lei- Leirintäalueen merkintä osoitetaan kaavaehdotuksessa rintäalueella olisi Alasjärven pohjoisrannalla. Alasjärven rantaan.

107. Laitila Jarmo Yleiskaavaluonnoksen ratkaisu Vehmaantien kiinteis- Yleiskaavakartan ratkaisu pohjautuu kaavaa varten töjen osalta Kaukajärven etelärannalla on vuokralaisten laadittuun "Kantakaupungin rantojen kaavoitustilanne kannalta askel oikeaan suuntaan antaen pysyvyyttä lo- 2016" selvitykseen. Selvityksen pohjalta tehdyt linjaukset ma-asumiseen. Esitetään, että kiinteistöjen vuokraso- on hyväksytty kaupunginhallituksen suunnittelukoko- pimusten irtisanomisen sijasta nykyisille vuokralaisille uksessa 20.6.2016. Kantakaupungissa on enää harvoin annettaisiin mahdollisuus pidennettyihin ja tasoltaan saatavilla lomarakennuspaikkoja, mistä syystä vuokra- tarkistettuihin vuokrasopimuksiin tai omaksi ostamiseen sopimusten irtisanominen ja rakennuspaikkojen ensi- heti tai myöhemmin vuokraoikeuden ollessa voimassa. sijainen myyminen on kaikkia kuntalaisia tasapuolisesti Vuokran tai myyntihinnan määrittäjän olisi toivottavaa kohteleva ratkaisu. käydä paikalla tutustumassa rantakiinteistöihin, jotta Yleiskaavassa ei ratkaista maanomistusta ja näin ollen maaston ominaispiirteet tulisivat huomioiduiksi vuokra- selvityksessä on esitetty vain periaatteellinen tavoite tai myyntihintatasoa määriteltäessä. alueiden maanomistustilanteen ratkaisemiseksi.

108. Nurminen Jukka ja Else Yleiskaavaluonnoksessa on Särkijärven eteläpäässä, Kiinteistö osoitetaan loma-asumisen alueeksi voimassa osoitteessa Vuoresojantie 66 sijaitseva kiinteistö osoi- olevan Vuoreksen osayleiskaavan mukaisesti. Alueelle ei tettu loma-asuntoalueeksi. Tontilla sijaitsee pysyvää sijaintinsa vuoksi tavoitella pysyvän asumisen muodos- asumista varten rakennettu omakotitalo. Pyydetään kor- tamista. Kaavan merkintä on alueen kaikilla kiinteistöillä jaamaan virheellinen kaavamerkintä. samanlainen riippumatta rakennusten käytöstä.

109. Schafeitel Yrjö Yleiskaavaluonnoksessa Kaukajärven Kaukaniemi on Yleiskaava ei ota kantaa viheralueiden hoidon tasoon. osoitettu virkistysalueeksi, mutta sen virkistyskäyttö on Viheralueita hoidetaan viheraluejärjestelmän, viheralue- käytännössä mahdotonta pusikoitumisen ja kaatunei- ohjelmien ja hoito- ja käyttösuunnitelmien mukaisesti. den puunrunkojen estäessä kulkua. Alue tulisi siivota ja Hoitoon vaikuttavat virkistystarpeiden lisäksi myös esi- kunnostaa Tampereen kaupungin toimesta. Nykyisellään merkiksi luontoarvot. alue on huono esimerkki kaupungin omistamien rantojen hoidosta.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 39 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

110. Lumio Jarkko ym. Yleiskaavaluonnoksessa suunniteltuja uutta pienvene- Katso vastine mielipiteeseen 106. satamaa, leirintäaluetta ja uimarantaa ei tulisi sijoittaa Niihaman ranta-alueelle, joka on erittäin matalaa vesikasvillisuuden täyttämää vesialuetta sekä muodostaa merkittävän vesilintujen pesimä- ja levähdysalueen. Li- säksi Niihamanojan suistoalue yhdistää Niihamanjärven Näsijärveen ja on siten osa Kauppi-Niihamaan osoitetun luonnon ydinalueen kokonaisuutta. Uusien toimintojen toteuttaminen alueelle edellyttäisi laajoja ruoppaus- ja maansiirtotöitä, jotka tuhoaisivat luonnon tasapainon. Sen sijaan, että Niihaman ranta-alue otetaan luonnon monimuotoisuutta hävittävään virkistyskäyttöön, alueen arvo kosteikkona tulisi inventoida ja rauhoittaa alue luonnon tarkkailuun soveltuvaksi viheralueeksi. Niihaman ranta-alueen sijasta soveltuvampi paikka lei- rintäalueella olisi Alasjärven pohjoisrannalla.

111. Puisto Markku Yleiskaavaluonnoksessa ei ole esitetty valtatien 9 tule- VT 9 Alasjärven liittymästä pohjoiseen on esitetty kaavaa levennystä moottoritieksi. Nykyinen kulku Heposaa- vassa kehitettävänä moottoritienä, mikä tarkoittaa reen tapahtuu rasiteoikeutena olevan maan kautta, joka lisäkaistojen rakentamista. Mahdollisten kehittämis- jää tielevennyksen alle. Miten kulku Heposaaren asutulle toimenpiteiden vaikutukset nykyisiin kulkureitteihin ja kiinteistölle tällöin järjestyy? mahdolliset korvaavat yhteydet ratkaistaan tie- ja raken- nussuunnitelmien yhteydessä.

Heposaareen on osoitettu liian vähän rakennuspaikkoja Yleiskaavan ratkaisussa on esitetty olemassa olevat lo- suhteessa sen pinta-alaan. Maanomistajia ei ole kohdel- marakennuspaikat RA- ja R-alueina. Kaavassa ei esitetä tu tasavertaisesti. Esitetään, että Heposaareen osoite- uusia mitoitukseen perustuvia rakennuspaikkoja. He- taan enemmän rakennuspaikkoja. posaaressa oleva rakennettu tila on osoitettu kaavassa RA-alueeksi.

112. Rajala Anneli ym. Yleiskaavaluonnoksessa suunniteltuja uutta pienve- Katso vastine mielipiteeseen 106. nesatamaa, leirintäaluetta ja rantareittiä ei tulisi sijoittaa yksityisessä omistuksessa oleville Niihaman ranta-alueille (Luhtaanranta). Rantapoukama on erittäin matalaa vesikasvillisuuden täyttämää ja osin muta- pohjaista vesialuetta, jonka ympäristössä viihtyy moni- muotoinen eläimistö. Uusien toimintojen toteuttaminen alueelle tuhoaisi luonnontilaisuuden ja aiheuttaisi rau- hattomuutta mökkiläisille. Missä olisivat jatkossa kesä- asukkaiden autoja venepaikat, jos alueelle tulee pienve- neitä ja niiden trailereita?

Niihaman alueelle on rakennettu monenlaista harrastus- Kauppi-Niihama on kaupungin tärkein urheilu-, liikunta-, toimintaa, kuten hevos- ja koiraharrastusta, palvelevia virkistys- ja vapaa-ajanpalveluiden alue. Erilaiset virkis- toimintoja. Kuuluvatko virkistysalueelle tällaiset toimin- tyspalveluiden tarpeet ovat vuosikymmenien saatossa not, joiden tuottama autoliikenne on aiheuttanut vaara- kasvaneet ja kasvua on odotettavissa myös tulevai- tilanteita kapealla ja mutkaisella tiellä? suudessa. Kauppi on sijainniltaan hyvä ja riittävän laaja erilaisille virkistyspalveluille. Jotta toiminnot voidaan sovittaa hallitusti yhteen, alue on osoitettu keskuspuistoverkoston kehittämistarvealueeksi.

113. Seppänen Martti Vanhaa tavara-asemaa ei tulisi siirtää, sillä siirto on kallis Työn alla olevassa kantakaupungin yleiskaavassa ei esi- ja todennäköisesti rikkoo tiilirakenteita. Siirron sijaan Ra- tetä tavara-asemaa koskevia ratkaisuja. Keskustan ke- tapihankatu voi tehdä mutkan tavara-aseman kohdalla hittämistä ohjataan hyväksytyn (KV 18.1.2016) keskus- tai se voidaan linjata kulkemaan vähäisellä käytöllä ole- tan strategisen osayleiskaavan pohjalta. van 7. ja 8. raideparin kohdalta.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 40 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Nekalan vanha rautatiesilta tulisi ottaa aktiiviseen kevy- Vanha rautatiesilta on tarkoitus ottaa käyttöön ja osaksi en liikenteen käyttöön. tulevaisuuden pyöräily- ja jalankulkuverkkoa. Silta vä- hentää ratapihan ja Tampereen eteläisen sisääntulotien estevaikutusta.

114. Suomi-Latvus Anne Kiitettävä lopputulos valtavan työn tuloksena. Aluekoh- Merkitään tiedoksi. taiset kehittämisideat selityksineen ja havainnekuvineen avaavat hienosti tulevaisuuden visioita.

115. Hakala Olavi Uuden siirtolapuutarhan sijoituspaikaksi soveltuisi hyvin Niihaman ryhmäpuutarhan alueelle on varattu laajentu- Toritunjärven itäpuoli, jonka entiset peltoalueet olisivat misalue Kauppi-Niihaman osayleiskaavassa (2009). Ny- helposti avattavissa kyseiseen toimintaan. kyisen ryhmäpuutarhan laajentamista sekä muita mahdollisia sijainteja ryhmäpuutarhaa varten selvitetään Kauppi-Niihamaa koskevassa kokonaissuunnitelmassa.

Yleiskaavaluonnoksessa suunniteltuja uutta pienvene- Katso vastine mielipiteeseen 106. satamaa ja leirintäaluetta ei tulisi sijoittaa Niihaman ranta-alueelle. Matala lahti ei salli veneiden rantautumista ja leirintäalue tuottaisi häiriötä rauhalliselle ryhmäpuu- tarha-alueelle. Niihaman ranta-alueen sijasta soveltuvampi paikka lei- rintäalueella olisi Alasjärven pohjoispuolella. Tällöin liikenteellinen rasitus Kauppi-Niihaman sisäosissa ei kas- vaisi.

116. Nimetön Nekalan vanha rautatiesilta tulisi muuttaa kevyen liiken- Vanha rautatiesilta on tarkoitus ottaa käyttöön ja osaksi teen sillaksi. tulevaisuuden pyöräily- ja jalankulkuverkkoa. Silta vä- hentää ratapihan ja Tampereen eteläisen sisääntulotien estevaikutusta.

117. Kuisma Elina Kaupunkisuunnitelma näyttää tosi upealta! Hienoa! Merkitään tiedoksi.

118. Hyrylä Hannele On hienoa ja tarpeellista saada ratikkareitti Lielahdesta Merkitään tiedoksi. keskustaan.

Jalankulku- ja pyöräilyverkosto Lentävänniemestä kes- Lentävänniemestä tullaan toteuttamaan sujuvat ja tur- kustaan tulisi suunnitella ja toteuttaa sujuvaksi ja tur- valliset jalankulku- ja pyöräily-yhteydet rantoja pitkin valliseksi. Hiedanrannan kautta keskustaan. Vuonna 2016-2017 valmistuu osuus Hiedanrannan kartano-Hiedanrannan pumppaamo ja vuonna 2017 toteutetaan Paasikiventien pohjoispuolen osuutta välille Hiedanrannan pumppaamo-Santalahden eritasoliittymä.

Lielahti-vision Saaret- ja Niemet-vaihtoehdot näyttävät Yleiskaavassa on Niemenrannan-Hiedanrannan alueelle molemmat viehättäviltä. Hiedanrantaan olisi ihanaa saa- osoitettu kohdemerkinnällä tarve uudelle uimarannalle ja da vesialue, jossa voisi meloa, soutaa ja käydä avantouin- pienvenesatamalle. Hiedanrannan aluetta kehitetään ja nilla tai uimalassa. sitä koskevia yleiskaavamerkintöjä tarkennetaan ehdotusvaiheessa alueesta pidetyn kansainvälisen ideakilpailun tulosten pohjalta. Keskeisenä tavoitteena kilpailussa on ollut Hiedanrannan ranta-alueen kehittäminen veden äärelle sijoittuvana järvikaupunkina, jossa järviympäris- töä hyödynnetään monipuolisesti virkistystoiminnassa.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 41 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Hiedanrantaa kehitettäessä tulisi säästää vanhoja teh- Kaavakartalla Lielahden tehdasalue on tunnistettu mai- dasrakennuksia. Rakennuksiin ideoidut uudet palvelut semallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomioitavaksi ra- kuulostavat hyvältä idealta. kennetuksi kulttuuriympäristöksi. Yksityiskohtaiset rakennusten säilyttämiseen ja tulevaan käyttöön liittyvät ratkaisut tehdään yleiskaavoitusta tarkemmassa suunnittelussa, esimerkiksi alueen asemakaavan yhteydessä.

Lielahti-Hiedanrannan alueelle on tärkeää jättää myös Hiedanrannan aluetta kehitetään ja sitä koskevia yleis- metsää ja luontoa. Koko alueella tulisi olla hyvä käve- kaavamerkintöjä tarkennetaan ehdotusvaiheessa lypolkuverkosto penkkeineen, joka kulkee myös rantoja alueesta pidetyn kansainvälisen ideakilpailun tulosten pitkin. Alueella tulisi olla myös lisää monipuolisia leik- pohjalta. Keskeisenä tavoitteena kilpailussa on ollut, että kipuistoja toteutettuna joko kaupungin rahoituksen tai alueelle jätettävä kaupunkiluonto tarjoaa monipuolises- esimerkiksi vapaaehtoisen keräyksen turvin. ti mahdollisuuksia virkistäytymiseen ja liikuntaan sekä toiminnallisiin ja esteettisiin kokemuksiin. Läheisen Nie- menrannan laajoja ranta-alueita kehitetään yhtenäisinä, hyvin saavutettavina sekä toiminnoiltaan ja luonnon ym- päristöltään monipuolisina virkistys- ja viheralueina osana kantakaupungin keskuspuistoverkostoa.

Hiedanrannan tai Niemenrannan alueelle voisi sijoittaa Yleiskaavassa ei yleispiirteisyytensä vuoksi oteta kantaa kiipeily- tai seikkailupuiston luontoon. yksittäisten liikuntatoimintojen sijaintiin, mutta Lielah- den-Hiedanrannan alueelle on osoitettu tarve selvittää keskitettyjen liikunta-, urheilu- ja vapaa-ajan palvelujen sijoituspaikka huomioiden hyvä saavutettavuus ja mahdollisuus tapahtumien järjestämiseen.

119. nimetön Rakennetaan Tampereelle Pohjoismaiden korkein asuin- Yleiskaavassa ei yleispiirteisyytensä vuoksi oteta kan- rakennus (vrt. Malmö). taa rakennusten korkeuteen tai kerroslukuun. Kor- kean rakentamisen toteuttaminen ratkaistaan tapauskohtaisesti yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Korkeaan rakentamiseen liittyvän hankeharkinnan ja kaavatyöskentelyn tueksi on Tampereen kaupungin toimesta laadittu korkean rakentamisen selvitykset keskusta-alueen (30.10.2012) ja aluekeskusten (27.1.2015) osalta. Näissä selvityksissä on määritelty korkeaksi rakentamiseksi Tampereen olosuhteissa sellainen rakentaminen, jonka korkeus ylittää 12 kerrosta tai 35 metriä. Korkealle rakentamiselle soveltuviksi alueiksi on arvioitu keskustan osalta Naistenlahdelta Viinikanlahdelle ulot- tuva itäinen akseli ja Amurin alue sekä aluekeskusten osalta valikoidusti niiden keskeiset alueet. Aluekeskuk- sissa suositeltu kerrosluku vaihtelee 16-24 kerroksen välillä.

120. Veijola Juho Kantakaupungissa tulisi toteuttaa lisää täydennysraken- Yleiskaavassa ei yleispiirteisyytensä vuoksi oteta kantaa tamista umpikorttelien muodossa ja ruutuasemakaavan korttelirakenteen toteutustapaan. Yleiskaavaratkaisu hengessä sen sijaan, että rakennetaan laajoja kaupungi- mahdollistaa kuitenkin nykyistä kaupunkimaisempien nosia nykyisiin metsiin. ympäristöjen syntymisen, sillä kaupungin kasvu suun- tautuu suurelta osin jo kertaalleen rakennettuun yhdyskuntarakenteeseen, jota tiivistetään merkittävästi. Vas- taavasti rakentamiseen varattuja uusia alueita sijoittuu vain vähäisessä määrin kantakaupungin reunoille sen etelä- ja itäosissa. Kaupunkimaista rakentamistapaa pyritään suosimaan erityisesti aiempaa laajemmilla yleiskaavan keskustatoimintojen alueilla sekä tehokkaalle kaupunkirakentamiselle suotuisalla vyöhykkeellä (kaavaehdotuksessa Kasvun vyöhyke). Keskusta-alueilla tavoitellaan keskustamaista rakenteen tiiveyttä ja toimintojen monipuolisuutta toteuttaen julkiseen kaupunkitilaan avautuvia maantasokerroksia ja rakenteellista pysäköintiä.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 42 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Erityisesti täydennysrakentamista kaipaavat Tammela ja Yleiskaavassa sekä Tammela että Amuri kuuluvat osaksi Amuri, joista jälkimmäistä tulisi täydentää umpikortteli- tehokkaalle kaupunkirakentamiselle suotuisaa vyöhy- rakenteella. kettä (kaavaehdotuksessa Kasvun vyöhyke), jolla pyri- tään edistämään tehokasta täydennysrakentamista. Kyseiselle vyöhykkeelle pyritään sijoittamaan merkittävä osa asemakaavoitettavasta asuinkerrosalasta Tampe- reen kaupunkistrategian tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi Tammela ja Amuri kuuluvat Tampereen kaupunginvaltuuston hyväksymän (18.1.2016) Tampereen keskustan strategisen osayleiskaavan alueeseen, jonka on tarkoitus jäädä voimaan koko kantakaupunkia koskevan yleiskaavan rinnalla. Osayleiskaavassa Tammela ja Amuri on osoitettu asuntovaltaisen täydennysrakentamisen vyöhykkeiksi. Käytännössä Tammelan ja Amurin täyden- tyminen tapahtuu vähitellen alueiden rakenteen uudis- tuessa yksittäisten täydennysrakentamisen hankkeiden kautta. Tammelan täydennysrakentamista viedään eteenpäin osana strategista Keskustahanketta. Tammelaan on laadittu Tampereen kaupungin toimesta kaupunginosan täydennysrakentamisen yleissuunnitelma, joka valmistui vuonna 2012. Yleissuunnitelman valmistumisen jälkeen alueelle on tehty täydennysrakentamista osoittavia asemakaavoja sekä korttelisuunnitelmia, joissa on tarkasteltu täydennysrakentamisen potentiaalia ja taloudellista kannattavuutta. Korttelisuunnitelmien laatiminen jatkuu yhteistyössä alueen asuntoja kiinteistöosakeyhtiöiden kanssa. Vastaavanlainen täydennysrakentamisen tarkastelu on käynnistymässä myös Amurissa.

121. Vanhatalo Asko Onko kaavaprosessissa mietitty, mitä kaupunki käsit- Tampereen kaupunginvaltuuston hyväksymä (19.8.2013) teenä merkitsee menneisyydessä, nykyisyydessä ja tu- kaupunkistrategia "Yhteinen Tampere - näköalojen kau- levaisuudessa? Onko kaupunki tulevaisuudessa vain "bi- punki" luo visiotasoisen pohjan sille, minkälaista kau- letyspaikka"? Mitä on opittu tavaratalo- ja erikoiskaupan punkia yleiskaavalla pyritään kehittämään. Kaupun- vaikeuksista? kistrategiassa korostuvat hyvinvoinnin ja houkuttelevan kaupungin teemat. Kaupunkistrategiaa konkretisoi niin ikään yleiskaavan laadinnassa huomioitu kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelma ("Rosoisesti kaunista"), jonka keskeisiä pyrkimyksiä ovat muun muassa kestävä kasvu ja liikkuminen, houkutteleva ja kohtuuhintainen asuminen, elävä ja vetovoimainen keskusta sekä elinkei- noelämän toimintamahdollisuuksien kehittäminen. Yleiskaavan tavoitteena on sekoittunut rakenne, jossa erilaiset toiminnot limittyvät toisiinsa ja tuottavat elä- vää kaupunkiympäristöä. Näihin toimintoihin lukeutuvat asumisen ja työnteon ohella monipuolisesti virkistys, vapaa-aika ja kaupunkikulttuuri. Erityisesti toiminnallinen monipuolisuus voi toteutua yleiskaavan aiempaa laajemmilla keskustatoimintojen alueilla sekä keskitettyjen palvelujen sijoittamiselle suotuisalla vyöhykkeellä (kaavaehdotuksessa Kasvun vyöhyke). Kaupan osalta tulevia kehitystrendejä on vaikea täysin ennakoida. Kaupan sijainnin ohjaus on tästä huolimatta tärkeässä roolissa osana palveluverkon kehittämistä, sil- lä kaupallisten toimintojen sijoittuminen vaikuttaa asukkaiden arjen sujuvuuteen ja vapaa-ajan liikkumiseen. Yleiskaavassa halutaan toisaalta ohjata kaupan suuryk- siköitä elinvoimaisiin keskustoihin ja tilaa vaativaa kauppaa seudullisesti hyvin saavutettaville alueille, toisaalta tukea pienempien päivittäistavarakauppojen sijoittumista lähelle asukkaita.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 43 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Jotta liikenneongelmia voidaan purkaa sekä kehittää jul- Liikkumisesta ja liikkumistarpeesta kerätään jatkuvasti kisia ja kaupallisia palveluja, tarvitaan tarkkaa tietoa ("big tietoa mm. henkilöliikennetutkimusten, liikennemittaus- data") siitä, kuka liikkuu, millä asialla ja millä välineellä ten ja -laskentojen avulla. Tampereen kaupunki julkaisee sekä millaisen päätösketjun tuloksena käyttäjä valitsee kaiken keräämänsä liikennetiedon avoimessa rajapin- palvelun. nassa liikkumispalveluja tuottavien hyödynnettäväksi.

Keskustan ja Tammelan tiivistäminen kalliilla rakentami- Keskustan ja Tammelan alueet kuuluvat Tampereen kau- sella nostaa liiketilojen kustannuksia ja antaa kilpailue- punginvaltuuston hyväksymän (18.1.2016) Tampereen tua etäämpänä toimiville yrityksille, jolloin alueella toimi- keskustan strategisen osayleiskaavan alueeseen, jonka vat yrittäjät muuttavat halvempiin tiloihin tai lopettavat. on tarkoitus jäädä voimaan koko kantakaupunkia koskevan yleiskaavan rinnalla. Osayleiskaavaa varten laaditussa vaikutusten arvioinnissa on todettu, että keskustan ja sen lähialueiden voimakas täydennysrakentaminen luo edellytyksiä hillitä asumisen hintatason nousua, joten tiivistämisen kustannusvaikutukset eivät ole yksiselit- teisiä. Lisäksi elävä ja täydentyvä kaupunkikeskusta tuo yritysten läheisyyteen lisää potentiaalisia asiakasvirtoja niin asukkaiden kuin muiden kävijöiden muodossa, mikä parantaa liiketoiminnan edellytyksiä. Keskustan kehittämiseen sisältyväksi riskiksi on silti tunnistettu rakenteellisesta pysäköinnistä aiheutuvien rakennus- ja käyttökustannusten vaikutus liiketilojen vuokratasoon. Keskustan ulkopuolisissa kauppapai- koissa kustannusrakenne on selkeästi matalampi, mikä mahdollistaa myös edullisemmat vuokratasot.

Jotta kaavoitus olisi viisasta, tulisi kerätä seurantatietoa Yhtenä yleiskaavan taustaselvityksenä on laadittu laaja aiempien kaupunkikehityshankkeiden onnistumisesta ja analyysiraportti (Yleiskaavan 1998 ajantasaisuuden ar- käynnistää arvokeskustelua siitä, millaisia virheitä on tä- viointi 2014), jossa on arvioitu edellisen yleiskaavan to- hän mennessä tehty. teutumista ja sen suhdetta kaupunkikehityksen yleisiin mekanismeihin. Arvokeskustelut kaupunkisuunnittelus- ta eivät ole vain kaavoittajan vastuulla, mutta kaavatyön aikana on käyty keskustelua osana yleiskaavan vuoro- vaikutusta mm. osallistumistilaisuuksien ja asiantuntijoiden paneelikeskustelun muodossa. Yleiskaavaprosessin kuluessa kehitetään yleiskaavan seurantatyökalua, jonka tarkoituksena on sekä antaa tietoa yhdyskuntarakenteen yleisestä kehityksestä että nostaa esille kaupunkikehittämisen kannalta kriittisiä suunnittelukohteita yleiskaavan seuraavaa päivitys- kierrosta varten. Yleiskaavan seurantaa pyritään kehit- tämään yhdessä Tampereen kaupunkistrategian päi- vittämiseen ja raitiotiehankkeen vaikutusten arviointiin liittyvän tiedontuotannon kanssa.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 44 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Näkyvätkö ympäryskuntien rajoilla tapahtuvat kehitys- Yleiskaavaratkaisu perustuu Tampereen kaupungin- kulut yleiskaavaluonnoksessa? Esimerkiksi Lakalaivan valtuuston hyväksymiin (9.11.2015) tavoitteisiin (Ta- kehittäminen on maakuntatason asia. voitteet 2015). Yleiskaavan tavoiteraportissa kantakaupungin keskeiset asioinnin ja työssäkäynnin alueet määriteltiin toiminnallisesti kehitettäväksi sekoittuneeksi vyöhykkeeksi, joka seudullisten yhteyksien kautta kytkeytyy osaksi naapurikuntien yhdyskuntarakennetta. Tähän lähtökohtaan pohjautuvat yleiskaavan maankäyttöä ja liikennejärjestelmää koskevat pe- rusratkaisut. Lisäksi Pirkanmaan maakuntakaavaa ja Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaa on laadittu samaan aikaan yleiskaavan valmistelun kanssa, mikä on mahdollistanut maakuntaa ja kaupunkiseutua koskevien ratkaisujen yhteensovittamisen. Lakalaivan kehittämisen osalta yleiskaava nojautuu valmisteilla olevaan Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040, jossa Lakalaiva-Rautaharkon alueelle on esitetty muo- dostettavaksi uuteen henkilöliikenteen asemaan tukeu- tuva alakeskus järjestelyratapihan siirtyessä pois alueelta. Lisäksi osana valtion ja Tampereen kaupunkiseudun kuntien välistä maankäytön, asumisen ja liikenteen so- pimusta (MAL-sopimus) vuosille 2016-2019 on sovittu, että Härmälän-Partolan-Lakalaivan alueen palvelujen, yritystoiminnan, asumisen ja liikenteen kokonaisuutta suunnitellaan yhteistyössä Tampereen kaupungin ja Pirkkalan kunnan sekä Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Liikenneviraston kesken.

Koillis-Tampereella palvelujen taso on heikko. Palvelui- Koillis-Tamperetta palvelevaksi aluekeskukseksi on den järjestämisessä tulisi huomioida se, mitä Kangasala yleiskaavassa osoitettu Koilliskeskus, jota muiden alue- tekee. keskusten tapaan kehitetään seudullisesti hyvin saavutettavana ja monipuolisena työpaikkojen, asumisen, monipuolisten palvelujen, vapaa-ajan toimintojen sekä joukkoliikenteen ja liityntäpysäköinnin alueena. Kaupungin tavoitteena on parhaillaan luoda uusi palveluiden järjestämisen malli, missä palveluja tuottavat kaupunki, yritykset, yhdistykset ja kuntalaiset yhdessä. Palvelujen yhteistä suunnittelua ja uudenlaista yhdes- sä tekemistä kutsutaan palvelumallityöksi. Suunnittelu kattaa kaikki palvelut päivähoidosta vanhuspalveluihin ja terveydestä kulttuuriin vuoteen 2025 saakka. Muka- na tarkasteluissa ovat palvelujen lisäksi myös alueen tilat, maankäyttö, asuminen ja joukkoliikenne. Kuntalai- set ovat olleet osallistumistilaisuuksien kautta mukana suunnittelemassa palveluja sekä miettimässä sitä, miten palvelut saadaan kohdistumaan oikein ja miten niiden si- sällöt vastaavat tarpeisiin. Pisimmälle uutta palvelumallia on työstetty juuri Koilli- sella alueella, johon on valmisteilla Linnainmaan hyvin- vointikeskus ja Kämmenniemen lähitori. Uudenlaisella mallilla toimivan keskuksen ensimmäinen vaihe otettiin käyttöön elokuussa 2016 Linnainmaan Prisman yhtey- dessä. Koilliskeskus laajenee nykyiseen Linnainmaan terveysaseman kiinteistöön vaiheittain vuoden 2017 aikana. Muutostöiden jälkeen kiinteistössä palvelevat alueen terveysasema, suun terveydenhuolto, fysiotera- pia, äitiys- ja lastenneuvolat, kotihoito sekä kotipalvelu ja perhetyö. Lisäksi samaan kiinteistöön tulee tila yhteisöl- liseen toimintaan. Palvelujen järjestämistä koskevaa yhteistyötä ja yh- teensovittamista Kangasalan kunnan kanssa tullaan tekemään erityisesti tulevaisuudessa rakentuvan Ojalan asuinalueen osalta, jonka lähipalvelujen on suunniteltu sijoittuvan Lamminrahkaan kuntarajan toiselle puolelle.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 45 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Julkisten palvelujen sekava tila on osoitus kaavoituspro- Yleiskaavassa palvelujen kehitystä voidaan pyrkiä ohjaa- sessin ja kunnallisen päätöksenteon toimimattomuu- maan lähinnä sijoittumisen ja tilavarausten osalta. Yleis- desta. Yhdyskuntasuunnittelun tulisi olla kokonaisval- kaavan tehtävänä on osoittaa tulevien palvelujen sijoit- taista kaupunkikehityksen hallintaa eikä pelkästään tuminen ja varmistaa niiden saavutettavuus kytkemällä väylien ja viihdepaikkojen rakentamista. liikkumisjärjestelmä tehokkaasti asumisen, työpaikkojen ja palvelujen vyöhykkeisiin. Yleiskaava pyrkii vastaamaan nopeasti muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin uu- denlaisin ratkaisuin. Palvelurakentamisen ohjaus muut- tuu merkittävästi verrattuna voimassa olevaan yleiskaavaan, sillä julkisille palveluille varatuista erillisistä käyttötarkoitusalueista on nyt luovuttu kokonaan. Palve- lujen ohjaaminen hyville sijainneille sekä tarvittavien tilavarausten turvaaminen pyritään sen sijaan kytkemään kiinteäksi osaksi kaupunkikehittämisen prosesseja. Tätä tarkoitusta varteen on kantakaupunkiin osoitettu keskitettyjen palvelujen sijoittamiselle suotuisa vyöhyke (kaavaehdotuksessa Kasvun vyöhyke), jolle sijoitetaan keskitettyjä julkisia ja kaupallisia palveluja, sosiaali- ja terveyspalveluja, koulutus- ja kulttuuripalveluja sekä vapaa-ajan palveluja. Vyöhykkeelle sijoittuvissa yksityisis- sä kehittämishankkeissa tulee varautua tarpeen mukaan julkisten palvelujen tarvitsemiin tilavarauksiin. Lisäksi palvelujen sijoittamisessa ja lähiympäristön suunnittelussa tulee huomioida niiden saavutettavuus joukkolii- kenteellä, kävellen ja pyöräillen. Tällä pyritään kokonais- valtaiseen kaupunkikehityksen hallintaan, jossa palvelut integroituvat osaksi tiivistyvää yhdyskuntarakennetta.

Energia- ja vesihuolto sekä muu perusinfrastruktuuri toi- Yleiskaavassa ei ratkaista yhdyskuntateknisen huollon mii hyvin eikä tule sallia kauhuskenaariota, jossa nämä palveluntuottajia. toiminnot yksityistettäisiin markkinaehtoisesti.

Tampereella tarvitaan edelleen riittävästi pysäköintipaik- Tampereella sekä laajemmin Pirkanmaan alueella ke- koja, koska maakunnan julkinen liikenne on heikkota- hitetään liityntäpysäköintiä, joka mahdollistaa heik- soista pitkien etäisyyksien ja tavaralogistiikan vaatiessa kotasoisemman joukkoliikenteen alueilta saapumisen auton käyttöä. henkilöautolla lähemmäs Tampereen keskustaa ja palvelutasoltaan korkealuokkaisen joukkoliikenteen läheisyy- teen. Tampereen keskusta-alueella pysäköintipaikkatar- jonta säilyy, mutta pysäköintiä siirretään kadunvarresta maanalaiseen pysäköintiin.

Kaupunkilaisten osallisuus tulisi nähdä myös asiakkuu- Yleiskaavaprosessin kuluessa on käytetty monipuolisia den näkökulmasta. Tamperelainen on asiakas, joka sijoit- menetelmiä, jotta asukkaat ja muut osalliset on saatu taa asuntoonsa, koulutukseensa ja palveluiden käyttöön. aktivoitua mukaan kaavatyöhön. Erilaisia osallistumis- Ajatuksia kaupungin kehittämisestä on kaikilla sen reilul- menetelmiä ovat olleet mm. avoimien ovien tilaisuudet, la 200 000 asukkaalla. Miten kaikki tieto voidaan hallita? lehtisten jako, alueittain kohdistetut asukastilaisuudet, erityisryhmien työpajat (nuoret, ikääntyneet sekä liikunta- tai toimintaesteiset), työpaja järjestöille ja har- rastusryhmille, karttapalautekyselyt ja elinkeinoelämän aamukahvit sekä läsnäolo sosiaalisessa mediassa. Osal- listumisen tuloksena on saatu aikaan innostavaa ja eri näkökulmia esiin tuovaa keskustelua. Osallistumisen järjestämisestä sekä menetelmien kehittämisestä on vastannut vuorovaikutuskonsultti. Osallistumisprosessissa tuotettua tietoa on dokumen- toitu erilliseen raporttiin (Yhteenveto vuorovaikutuksesta ja analyyseista tavoitevaiheessa 2015). Lisäksi syntynyt- tä laajaa tietomassaa on käsitelty paikkatietoanalyysin keinoin ja esitetty analyysikartoilla, jotta on saatu esille kaupunkilaisia erityisesti askarruttavia kysymyksiä liittyen heidän arkeensa ja jokapäiväiseen ympäristöönsä.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 46 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

122. As Oy Muotialan Viikinki Vastustetaan Laulunmaankadun muuttamista joukko- Kaavaehdotuksen laatimista varten luonnoksessa esite- liikennekaduksi läpiajoliikenteestä aiheutuvan melun ja tyn joukkoliikennekadun toteuttamisen edellytyksistä ja muiden häiriöiden takia. Katu on olemukseltaan ja toi- vaikutuksista läheiselle asuntoalueelle laaditaan erillinen minnallisesti oleskelukatu, jonka suuntaan useat asun- selvitys, jossa tutkitaan vaihtoehtoja luonnoksessa esi- not ja pihat avautuvat. Joukkoliikennekaduksi muutta- tetylle ratkaisulle. Tavoitteena on löytää ratkaisu, jossa minen edellyttäisi rakenteellista melusuojausta, jonka joukkoliikenteen kehittämisestä aiheutuva haitta lähi- toteuttaminen on käytännössä mahdotonta. Bussilii- alueelle voidaan hallita paremmin. Kaavaehdotukseen kenne ei mahdu kadulle eikä sen profiilia voida muoka- muutetaan joukkoliikennekadun määräystä ja merkintä ta poistamatta pysäköintipaikkoja, joihin tukeutuu osan poistetaan Laulumaankadulta. taloyhtiöistä vieraspysäköinti. Lisäksi läpiajoneuvoliiken- teen lisääminen olisi vastoin Muotialassa noudatettuja turvallisen asuinalueen suunnitteluperiaatteita.

Muotialan/Laulunmaankadun asemakaava on hyväksyt- Maankäyttö- ja rakennuslaki mahdollistaa kaavojen ty nykyisen Maankäyttö- ja rakennuslain aikana, joten muuttamisen riippumatta siitä milloin aikaisempi kaava sitä ei tulisi muuttaa ilman todella painavia perusteita. on laadittu. Kaavoja laadittaessa on laadittava riittävät selvitykset ja vaikutusten arviointi kaavassa esitettyjen ratkaisujen pohjaksi. Lisäksi osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä ja osallistua kaavatyön vaiheisiin.

Joukkoliikennepysäkkejä tulisi kehittää nykyisillä paikoil- Turtolan alueen pysäkkejä on tarkasteltu raitiotien ra- la Hallilantiellä ja Sotilaankadulla sekä Turtolan puolella. kentamisuunnitelmien yhteydessä. Sotilaankadun Näiltä pysäkeiltä voidaan kehittää parempia kevyen lii- pysäkkiä tarkastellaan uudelleen raitiotien aikaisten kenteen yhteyksiä tulevalle ratikkapysäkille, mutta näi- joukkoliikenneyhteyksien arvioinnin yhteydessä. Bus- den osalta tulisi tehdä tarkempia toteutussuunnitelmia sipysäkkien ja tulevan raitiotiepysäkin välisiä yhteyksiä jo yleiskaavavaiheessa olemassa olevan rakentamisen on selvitetty yleiskaavaehdotusta varten myös Turtolan takia. alueen tarkastelussa. Hallilantien pysäkit on toteutettu toistaiseksi riittävillä pysäkkisyvennyksillä. Pysäkkien varustelutasoa voidaan myöhemmin tarkistaa. Yksittäi- siä bussipysäkkejä ei tarkastella yleiskaavassa.

123. Kari Mirja Vastustetaan valtatien 9 rinnakkaisyhteyttä välillä Ju- Valtatie 9:n rinnakkaisyhteyden liikenteellistä tarvetta on vankatu-Heikkilänkatu, sillä kyseisellä välillä valtatien tutkittu yleiskaavan yhteydessä. Aitolahdentien liiken- leventäminen ja liittymien parantaminen on toimivampi nemäärät ovat kasvaneet merkittävästi välillä Sammon ratkaisu. Nyt esitetty suunnitelma pirstoo omakotialueen valtatie-Koilliskeskus. Aitolahdentien välityskykyä ei ole asuinkelvottomaksi, lisää meluhaittoja sekä tuhoaa mahdollista kasvattaa, koska nykyinen asutus on tiiviisti luontoarvoja ja muinaismuistoja. Lisäliittymä Sammon kiinni kadussa. Sammon valtatien ja Aitolahdentien liit- Valtatielle ruuhkauttaisi entisestään Sammon Valtatien tymän toimivuus heikkenee, mikäli liikennemäärät Aito- ja Aitolahdentien huonosti suunniteltua liittymää. lahdentiellä kasvavat nykyisestä. Juvankadun ympäristö välillä Muinaishaudankatu-Kangasalantie on osoitettu Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa keskusta- tyyppiseksi alueeksi. Yleiskaavan mukaan keskustoissa noudatetaan kaupunkimaista rakentamistehokkuutta, joka tuottaa laadukasta, keskustamaista ympäristöä, jossa kävely on luonnollisin kulkumuoto. Nykyinen liiken- neympäristö rajoittaa tavoitteen mukaista kehittämistä, koska vilkasliikenteinen Juvankatu muodostaa merkit- tävän estevaikutuksen pohjois-eteläsuunnassa. Tieyh- teyttä koskeva liikenneselvitys osoittaa, että alueella on tarve valtatien rinnakkaisille väylille. Yleiskaavaehdotuksessa tieyhteystarvemerkinnät poistetaan ja VT 9:n molemmin puolin Kaukajärveltä Koillis- keskukseen osoitetaan ohjeellinen liikenneverkon kehit- tämisen kohdealue -merkintä. Tavoiteltu kehittäminen voidaan toteuttaa monilla eri ratkaisuilla valtatien eri puolilla ja mahdollisesti myös uusina liittyminä valtatielle.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 47 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Jo tehty suunnitelma on rasite alueen kiinteistönomista- Liikenneverkon kehittämistä koskeva selvitys on laadittu jille aiheuttaen arvon alenemista ja epävarmuutta. Kor- liikenneverkon toimivuuden parantamisen lähtökohdis- vaako Tampereen kaupunki syntyneen haitan? ta. Mahdollisia uusia katuja ei toteuteta laaditun selvityksen pohjalta vaan niitä varten laaditaan asemakaavat ja katusuunnitelmat. Liikenneverkkoa koskevan kehittä- mistarpeen selvittäminen ja osoittaminen yleiskaavassa ei aiheuta kiinteistöille haittaa tai arvon alenemista.

124. Kari Reijo Vastustetaan valtatien 9 rinnakkaisyhteyttä välillä Ju- Katso vastine mielipiteeseen 123. vankatu-Heikkilänkatu, sillä kyseisellä välillä valtatien leventäminen ja liittymien parantaminen on toimivampi ratkaisu. Nyt esitetty suunnitelma pirstoo omakotialueen asuinkelvottomaksi, lisää meluhaittoja sekä tuhoaa luontoarvoja ja muinaismuistoja. Lisäliittymä Sammon Valtatielle ruuhkauttaisi entisestään Sammon Valtatien ja Aitolahdentien huonosti suunniteltua liittymää. Jo tehty suunnitelma on rasite alueen kiinteistönomis- tajille aiheuttaen arvon alenemista ja epävarmuutta. Tuntuu merkilliseltä, että alueen asukkaille ei ole tehty minkäänlaista kyselyä halukkuudesta luopua talostaan/ tontistaan.

125. Irjalan omakotiyhdistys Kiitos maankäytön suunnitteluasiakirjojen nähtävillä- Merkitään tiedoksi. olosta.

Yhdistystä kiinnostavat Takahuhdin alueelle (Ruotula/ Kaikki kaupungin tie-, katuja kaavasuunnitelmat ovat Niihama/Teiskontie) suunnitellut muutokset, kuten si- yleisesti nähtävillä kommenttien saamista varten. Kaa- sääntuloväylien liikennejärjestelyt. Yhdistys haluaa olla voja valmisteltaessa kaikilla osallisilla on mahdollisuus edustettuna jatkosuunnittelussa. osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipi- teensä asiasta.

126. Seppälä Sari ja Kalle Vastustetaan valtatien 9 rinnakkaisyhteyttä välillä Ju- Katso vastine mielipiteeseen 123. vankatu-Heikkilänkatu, sillä toteutuessaan tie tuo ras- kaan liikenteen keskelle vanhaa omakotialuetta, jossa on myös muinaismuistoja. Rinnakkaisyhteys rauhoittaisi lii- kennettä Kaukajärvellä ja Koilliskeskuksessa, mutta vain siirtäisi liikenteen haitat toisaalle. Toimivampi ratkaisu olisi muutama lisäliittymä moottoritielle, joilla Juvanka- tu-Heikkilänkatu-välin liikennettä saisi ohjattua tulevaisuudessa. Tieto yhdystiestä ja sen vaatimista kiinteistöjen purka- misesta tuli asukkaille yllätyksenä. Tampereen kaupungin olisi pitänyt tiedottaa kiinteistönomistajia tulevasta suunnitelmasta. Jo tehty suunnitelma on rasite alueen kiinteistönomistajille aiheuttaen arvon alenemista ja epävarmuutta.

127. Mäkelä Matti J. Hieno kokonaisuus! Sanallinen esitys on hiukan vaikea- Merkitään tiedoksi. selkoista, mutta karttojen ja kaavioiden selkeys tekee kaavasta helppolukuisen. Yleiskaava tarjoaa selkeät as- kelmat Tampereen kehitykselle kohti vuotta 2040.

Hieman häiritsee kaikkien kaavaratkaisujen pohjautumi- Valtuusto päätti 7.11.2016 kokouksessaan hyväksyä nen siihen, että raitiotie varmasti toteutuu. Tulisi tehdä raitiotien kehitysvaiheen suunnitelmat ja ensimmäisen vertailuja tilanteeseen ilman raitiotietä. toteutuksen linjan. Yleiskaavaluonnoksen valmistelussa on ennakoitu raitiotien rakentamispäätöstä.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 48 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

128. Aitamaa Eero Missä vaiheessa Tesoman lähijunaseisakkeen suunnit- "Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittä- telu on tällä hetkellä? minen: asemien ja liikenteen suunnittelu" -selvityksessä on alkuvuonna 2016 selvitetty tarkemmin Tesoman lähi- junaseisakkeen toteutusedellytyksiä. Selvityksessä asemalle on laadittu ratatekninen tarkastelu, arvioitu inves- tointikustannukset hankeosittain sekä arvioitu aseman vaatimia muita raideinvestointeja. Tarkasteluun sisältyi myös liikenteellinen tarkastelu rataosalla. Tesoman seisakkeen toteuttamisesta ei ole päätöstä.

129. Hietala Immo Yleiskaavaluonnoksen keskeiset periaatteet ovat hyviä. Keskustan alueella liikenteellisten olosuhteiden kehit- On tärkeää, että Tampereen keskustaa kehitetään jouk- tämistä ohjaa Tampereen kaupunginvaltuuston hyväk- koliikenteen ja kevyen liikenteen ehdoilla sekä huomioi- symä (18.1.2016) keskustan strateginen osayleiskaava, daan rakentamisessa kivijalkakaupan tukeminen. jonka on tarkoitus jäädä voimaan koko kantakaupunkia koskevan yleiskaavan rinnalla. Kyseisen osayleiskaavan liikennekartalla on osoitettu joukkoliikenteen sekä kä- velyn ja pyöräilyn edellytysten kehittämiseen tähtääviä merkintöjä, kuten joukkoliikenteen laatukäytävät, kävely- keskustana kehitettävä hitaan liikkumisen alue sekä laa- dultaan parannettavat pyöräilyn pääreitit ja keskitetyn pyöräpysäköinnin sijoituspaikat. Yleiskaavaratkaisussa kivijalkakaupan ja muiden rakennusten maantasoa aktivoivien toimintojen toteutumista on pyritty edistämään aiempaa laajemmilla keskustatoimintojen alueilla, joita koskevassa määräyk- sessä todetaan, että rakennusten julkiseen kaupunkitilaan avautuvat maantasokerrosten tilat on osoitettava pääsääntöisesti liike- ja toimitiloiksi. Toisaalta tulee muistaa, että kivijalkaliiketilojen toteutumiseen vaikuttavat merkittävästi kauppapaikkasuunnitteluun liittyvät taloudelliset reunaehdot sekä kaupan rakennemuutok- sen kaltaiset megatrendit, joihin yleiskaavoituksella ei viime kädessä voida vaikuttaa.

Täydennysrakentaminen on kannatettavaa, mutta kan- Yleiskaavan tavoite toteuttaa kaupungin tuleva kasvu takaupunkia ei tulisi rakentaa tukkoon. Tilan tunne ja yhdyskuntarakennetta täydentämällä merkitsee käytän- viheralueiden riittävyys ovat tärkeitä Tampereen veto- nössä rakenteen tiivistymistä ja lähiympäristön muutos- voimatekijöitä. ta useilla kantakaupungin keskeisillä alueilla. Vastaavas- ti rakentamiselle varattujen alueiden pysyessä pääosin nykyisen laajuisina säästyvät myös kantakaupungin laajat ja yhtenäiset virkistys- ja viheralueet, joita kehitetään kaikkien kaupunkilaisten hyvin saavutettavana keskus- puistoverkostona. Lisäksi keskuspuistoverkoston ulko- puolisille keskustatoimintojen ja asumisen alueille jää vielä merkittävä määrä asukkaiden suosimia virkistysalueita ja toiminnallisia puistoja, jotka tulevat pysymään nykyisessä käytössään myös jatkossa. Yhtenä yleiskaavan taustaselvityksenä on laadittu viher- ja virkistysalueita koskeva raportti (Tampereen kantakaupungin viher- ja virkistysverkostoselvitys 2014), jossa on arvioitu myös viheralueiden määrää ja riittävyyttä. Selvityksen perusteella Tampere on varsin väljä ja veh- reä kaupunki, sillä valtaosa (68 %) kantakaupungin pinta-alasta on kasvillisuuden peittämää; eli metsää, puistoa, katupuita, pihaa, puutarhaa, nurmi- ja niittyaluetta tai peltoa. Kaupunkirakennetta on siis mahdollista edelleen täydentää tilan tunne ja viheralueiden riittävyys säi- lyttäen, kunhan kiinnitetään huomiota virkistysalueiden laatuun ja saavutettavuuteen.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 49 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Eteläpuiston ranta-alueesta suuri osa tulisi säilyttää Eteläpuiston rantaan jää alueita kaikkien kaupunkilais- kaikkien kaupunkilaisten yhteiskäytössä. ten käyttöön. Tarkemmin aluerajaukset ja käyttötarkoi- tukset määritellään vireillä olevassa asemakaavassa.

Aluekeskusten kehittäminen on hyvä asia. Lakalaivan Aluekeskusten kehittäminen on yleiskaavan keskeinen osalta tulisi huolehtia siitä, että radan yli tai ali on useita tavoite. Lakalaivan osalta estevaikutuksia aluekeskuksen kulkumahdollisuuksia jo ennen massiivisen aluekeskuk- saavutettavuuteen aiheuttavat radan lisäksi myös valta- sen rakentumista. tiet. Tarkemmassa suunnittelussa tavoitteena on radan ja valtateiden estevaikutusten vähentäminen erilaisin ratkaisuin. Yleiskaavan tueksi laaditun Viinikka-Rauta- harkko rakennetarkastelun mukaan Ilmailunkadun jatke radan alituksineen tulisi tehdä jo ensimmäisessä rakentamisvaiheessa.

130. Lahtinen Jukka Esitetään, että Vehmaantien kiinteistöjen vuokrasopi- Katso vastine mielipiteeseen 107. muksia Kaukajärven etelärannalla jatkettaisiin edelleen ja vuokrasopimuksen irtisanomisaikaa muutettaisiin ny- kyistä kolmea kuukautta huomattavasti pidemmäksi.

131. Paunu Pekka ja Peltola Leena Muistutetaan, että Hervantajärven pohjoispuolella sijait- Kiinteistö osoitetaan yleiskaavaehdotuksessa sevaa kiinteistöä koskevat yhdenvertaisuuden pohjalta RA-alueeksi. samat kaavoituksen periaatteet kuin muitakin alueella yksityisessä omistuksessa olevia loma-asuntotontteja.

132. nimetön Ruotulaan kaavailtua asutusta tulisi vähentää aiotus- Teiskontien varsi on liikenteellisen sijaintinsa vuoksi ta Teiskontien etelä- ja Alasjärven länsipuolella, jotta houkutteleva täydennysrakentamisen alue. Raitiotien alueen luonto ja virkistysmahdollisuudet säilyisivät. Kor- mahdollinen jatkaminen Koilliskeskukseen saakka lisää keita kerrostaloja tulisi sijoittaa aivan Teiskontien poh- entisestään alueen kiinnostavuutta täydennysraken- joispuolelle eikä viedä rakentamista kauemmaksi paikal- tamiseen. Yleiskaavassa Teiskontien varsi osoitetaan la sijaitsevan ojan taakse. A/V-alueeksi, mikä tarkoittaa, että alueen suunnittelun lähtökohtana tulee olla olevien viheralueiden luonto- ja käyttöarvot. Rakentamisen tapa ja tarkempi sijainti ratkaistaan alueen asemakaavoituksen yhteydessä.

Raitiotie tulisi linjata Teiskontien seudulle eikä syvem- Yleiskaavaluonnoksessa on esitetty Tampereen kaupun- mälle Kauppi-Niihaman alueelle. ginvaltuuston 7.11.2016 tekemän päätöksen mukainen raitiotien ensimmäisen vaiheen linjaus sekä siitä itään päin laajenemissuunta mukaillen Teiskontietä ottaen huomioon maankäyttö kehittyvillä alueilla. Yleiskaavas- sa raitiotien jatkolinja on merkitty ohjeellisena. Raitiotien sijainti ratkaistaan tarkemmissa suunnitelmissa.

133. Mäkinen Tero Vastustetaan Laulunmaankadun muuttamista joukko- Katso vastine mielipiteeseen 122. liikennekaduksi läpiajoliikenteestä aiheutuvan melun ja muiden häiriöiden takia. Katu tarjoaa nykyisellään erityisesti lapsille turvallisen kävely- ja pyöräily-yhteyden Turtolan palveluiden äärelle.

Muotialan alueen liikenneongelmana on ajoittain pahasti Hervannan valtaväylän ja Nekalantien liittymäalueella on ruuhkautunut Nekalantien ja Hallilantien risteys. Syynä nykyisin liikenneverkon toimivuuteen ja liikenneturvalli- ruuhkautumiseen ovat Nekalantien läpiajoliikenne kes- suuteen liittyviä ongelmia, jotka edellyttävät toimenpitei- kustasta itäänpäin, Hallilantiellä Steiner-koulun edessä tä. Yleiskaavaehdotusta varten laaditaan Turtolan alueen kahdelle kaistalle ryhmittymistä estävä suojatiekoroke liikenne- ja maankäyttötarkastelu, jossa esitetään joita- sekä ahdas poistuminen Turtolan Citymarketin liittymis- kin kehittämistoimenpiteitä myös ajoneuvoliikenteelle. tä. Kulku Citymarkettiin ja sieltä pois tulisi järjestää esi- Yleiskaavaehdotukseen merkitään Hervannan valtaväy- merkiksi liikenneympyrällä, jottei synny ruuhkia. län ja Nekalantien liittymä kehitettäväksi liittymäksi.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 50 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

134. Salin-Kares Susanna Kannatetaan Salinintien eteläpuolen asemakaavoit- Alueen osoittamista omarantaiseksi pientaloalueeksi tamista AP-alueeksi Hervantajärven pohjoisrannalla. on selvitetty yleiskaavaehdotusta laadittaessa. Aluetta Rakennustehokkuutta ja rakennuspaikkamäärää arvioi- ei voida kustannustehokkaasti kehittää asumisen alu- taessa tulisi huomioida, ettei kohtuuton osuus kunnal- eena, mistä syystä alue osoitetaan kaavaehdotuksessa listekniikan toteutuksesta kohdistu yksittäiselle kiinteis- loma-asuntoalueeksi (RA). tölle.

135. Helenius Vesa-Petri Hienoja suunnitelmia! Merkitään tiedoksi.

Järjestelyratapihan siirtyessä Lempääläntie voisi siirtyä Järjestelyratapihan siirto on pitkän aikavälin ratkaisu, kaventuneen radan varteen, mikä pienentäisi väylien es- johon liittyvät liikenneverkon muutokset ratkaistaan tevaikutusta ja melualuetta. Pahalammen länsipuolelle yksityiskohdiltaan jatkosuunnittelussa ratapiha-alueen saisi hienon puiston ja Lempääläntien varren rakennus- vapautuessa kaupunkirakentamisen käyttöön. Osana massoilla voisi torjua melua. yleiskaavatyötä on laadittu alueen muutosta ennakoiva rakennetarkastelu (Viinikka-Rautaharkko rakennetarkastelu), jonka keskeisenä sisältönä on ollut keskustan ja uuden Lakalaivan aluekeskuksen välisen laajan alueen kaupunkirakenteen kehittämismahdollisuuksien ja kyt- keytyvyyden tutkiminen täydentävänä osana kantakaupunkia. Kyseisessä rakennetarkastelussa on esitetty vaiheis- tettu visio alueen maankäytön ja liikenneverkon kehittä- misestä. Vuoden 2040 tavoitetilanteessa autoliikenteen virtaa on ohjattu Lempääläntien jatkeen sijasta uudelle rinnakkaiselle alueelliselle pääväylälle, joka kulkee län- nempänä lähellä radan vartta. Lisäksi kyseisen pää- väylän ja Pahalammenpuiston välille on esitetty sijoitettavaksi liikennemelua torjuvaa tiivistä maankäyttöä Lempääläntien jatkeen jäädessä pääkokoojakadun ta- soiseksi väyläksi.

Järjestelyratapihan siirtyessä Lempääläntien tulisi jatkua Yleiskaavassa esitetään kehittämismerkintää Viinikan suoraan Ratapihankadulle TAKK:n ja Patrian rakennus- liittymän kohdalle. Tavoitteena on sujuva yhteys Lem- ten kohdalta (rakennukset purkamalla tai niiden välissä/ pääläntieltä Ratapihankadulle. Yleiskaavassa ei esitetä alitse), mikä selkeyttäisi autoliikenteen kulkua alueelle ja ratkaisuja yksityiskohtaisesti. vähentäisi sen aiheuttamia haittoja.

136. Lehtonen Iiro Esitetään, että Västinginmäen alue Särkijärven pohjois- Alue on osoitettu yleiskaavaehdotuksessa asumisen rannalla kaavoitetaan yleiskaavaluonnoksessa osoite- alueeksi. Alueelle voidaan laatia asemakaava (ei ran- tulla tavalla joko omarantaisiksi pientalotonteiksi tai ta-asemakaavaa) yleiskaavan hyväksymisen jälkeen. tavanomaisiksi pientalotonteiksi, mikäli kiinteistöllä ei Alueen asemakaavan laatiminen ohjelmoidaan asema- ole omaa rantaa. Pyydetään, että ranta-asemakaava kaavoitusohjelmassa. Ranta-alueen asemakaava on tar- laadittaisiin yhdessä ja samanaikaisesti Västinginmäen koituksenmukaista laatia erillisenä asemakaavana, mut- asemakaavan kanssa. ta samaan aikaan muun Västinginmäen suunnittelun ja asemakaavoituksen kanssa.

137. Mäkelä Raimo Esitetään, että Vehmaantien kiinteistöjen vuokralaisil- Katso vastine mielipiteeseen 107. le Kaukajärven etelärannalla varattaisiin mahdollisuus vuokraamansa palstan ostoon tai edelleen pitkäaikai- seen vuokraamiseen kohtuuhinnalla. Tampereen kaupungin päättäjien ja viranhaltijoiden olisi toivottavaa tu- tustua alueen olosuhteisiin paikan päällä.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 51 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Voisiko Vehmaantien lopusta länteen jatkuva alue tul- Maakuntakaavan mukaisesti taajamien rakentamatto- la kysymykseen uusina loma-asuntotontteina? Tällöin mat ranta-alueet tulee säilyttää pääsääntöisesti raken- Vehmaantien jatkaminen olisi luontevaa ja helppoa. tamattomina ja ne tulee osoittaa yksityiskohtaisessa kaavoituksessa virkistyskäyttöön. Tästä syystä yleiskaavassa lomarakennuspaikkoina osoitetaan vain nykyisin käytössä olevat ranta-alueet, uutta rantaan tukeutuvaa rakentamista ei voida muodostaa.

138. Moisio Pauli ja Kirsti Esitetään, että kaavoitettaessa Västinginmäen aluetta Alue on osoitettu yleiskaavaehdotuksessa asumisen Särkijärven pohjoisrannalla kaikille kiinteistöille osoitet- alueeksi. Alueelle voidaan laatia asemakaava (ei ran- taisiin reilusti rakennusoikeutta enintään kahdelle asun- ta-asemakaavaa) yleiskaavan hyväksymisen jälkeen. nolle sekä muihin haluamiinsa tarpeisiin, kuten ranta- Alueen asemakaavan laatiminen ohjelmoidaan asema- saunaa varten. kaavoitusohjelmassa. Ranta-alueen asemakaava on tarkoituksenmukaista laatia erillisenä asemakaavana, mutta samaan aikaan muun Västinginmäen suunnittelun ja asemakaavoituksen kanssa. Tonttien rakennusoikeudet määritellään asemakaavassa.

Tiedustellaan, kuinka saisi mahdollisimman pian raken- Ennen alueelle laadittavaa asemakaavaa rakennuslupa nusluvan vapaa-ajan rakentamista varten Särkijärven edellytettää poikkeamista voimassa olevasta yleiskaa- pohjoisrannalla sijaitsevalle kiinteistölle. Haluttaisiin vasta. Tällä hetkellä alueella voimassa olevan Vuoreksen mahdollisesti ostaa pieni kaistale Tampereen kaupungin osayleiskaavan mukaan vain olemassa olevia asuin- ja omistamaa maata oman kiinteistön vierestä. lomarakennuksia voidaan kehittää. Työn alla olevan yleiskaavan mukaan myös uudisrakentamiselle on edellytykset. Kaupunki ei lähtökohtaisesti myy omistamiaan maa-alueita ennen niiden asemakaavoittamista.

139. Glomm Axel Yleiskaavaluonnoksessa osoitetulta Mustavuoren/Tee- Mielipiteessä esitetty tavoite Tesoman alueen kehit- rivuoren keskitettyjen liikunta-, urheilu- ja vapaa-ajan- tämisestä on myös kaavaratkaisussa esitetty tavoite. palvelujen alueelta tulisi jättää yhteys Raholan kentälle. Keskuspuistoverkoston rajauksia on tarkistettu siten, Teerivuorenkadun ja Korvenkadun välisen alueen ase- että Tesoman keskustasta ja mahdolliselta aseman seu- ma virkistysalueena tulisi huomioida muuttamalla se dulta muodostuu yhteydet Raholan ja Mustavuoren va- asumisen ja virkistyksen sekoittuneeksi alueeksi. Tämä paa-ajanpalveluihin. Likolammin länsipuolella asumisen mahdollistaisi Mustavuoren ulkoilualueen yhdistämisen aluetta laajennetaan hieman, Mustavuori sen sijaan va- ulkoilureitillä Tesoman lähijunaseisakkeelle. Alueen mo- rataan keskitetyille virkistyspalveluille. nipuoliset liikuntapalvelut hyötyisivät lähijunan tuomista käyttäjistä ja Länsi-Tampereen latuverkosto voisi laajentua aivan seisakkeen viereen. Yleiskaavaluonnoksessa esitettyä väljempi kaavoitus Tesoman seisakkeen lähiympäristössä edellyttäisi ti- heämpää asutusta muualla, jotta kaavan asukasmäärä- tavoitteet saavutettaisiin. Kompensaationa voitaisiin li- sätä jonkin verran asumisen aluetta Mustavuoren alueen etelälaidalle, Nokiantien pohjoispuolelle. Kyseistä aluetta palvelisi kumipyöräpohjainen joukkoliikenne.

140. Rajala Anneli ja Reko Yleiskaavaluonnoksessa suunniteltuja uutta pienve- Katso vastine mielipiteeseen 106. nesatamaa, leirintäaluetta ja rantareittiä ei tulisi sijoittaa yksityisessä omistuksessa oleville Niihaman ranta-alueille (Luhtaanranta). Rantapoukama on erittäin matalaa vesikasvillisuuden täyttämää ja osin muta- pohjaista vesialuetta, jonka ympäristössä viihtyy moni- muotoinen eläimistö. Uusien toimintojen toteuttaminen alueelle tuhoaisi luonnontilaisuuden ja aiheuttaisi rau- hattomuutta mökkiläisille. Missä olisivat jatkossa kesä- asukkaiden autoja venepaikat, jos alueelle tulee pienve- neitä ja niiden trailereita?

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 52 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

141. Lehtonen Eija ja Tarpila Jan-Erik Esitetään, että Västinginmäen alue Särkijärven pohjois- Katso vastine mielipiteeseen 136. rannalla kaavoitetaan yleiskaavaluonnoksessa osoite- tulla tavalla joko omarantaisiksi pientalotonteiksi tai tavanomaisiksi pientalotonteiksi, mikäli kiinteistöllä ei ole omaa rantaa. Pyydetään, että ranta-asemakaava laadittaisiin yhdessä ja samanaikaisesti Västinginmäen asemakaavan kanssa.

Esitetään liikenneturvallisuussyistä ja alueen kiinteistö- Alueen katuverkoston sijainti määritellään asemakaa- jen käytettävyyden parantamiseksi Västinginmäentien vassa. siirtämistä kulkemaan nykyistä pohjoisempana kohdassa, jossa tie tekee jyrkän mäen lopussa 90 asteen mutkan. Haluttaisiin tielinjauksen siirtyessä mahdollisesti ostaa poistuva tiekaistale Tampereen kaupungilta ja liit- tää se osaksi omia kiinteistöjä.

Esitetään omalle kiinteistölle asemakaavoitettavaksi ra- Alueen rakennusoikeus määritellään asemakaavassa. kennusoikeutta ja mahdollisuutta lohkoa tontista erillinen rakennuspaikka.

Västinginmäen luonnonläheinen ilme tulisi säilyttää ja Alueen rakentamisen tapa määritellään asemakaavassa. soveltaa alueella luonnonympäristöön soveltuvaa rakentamistapaa. Tämän vuoksi tulisi asemakaavassa määri- tellä rakennuskanta matalaksi ja tehokkuusluku tavan- omaista pienemmäksi.

142. Aittokallio Jukka Rajoittaako yleiskaavan RA-merkintä sitä, miten lähelle Alueilla, joilla ei ole asemakaavaa, rakentamista ohjataan rantaa saa rakentaa? Vai saako lisärakentamisen sijoit- kaupungin rakennusjärjestyksessä. Rakennusjärjestyk- taa vapaasti annetun rakennusoikeuden puitteissa? sen mukaan rakennuksen etäisyyden keskivedenkor- keuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 metriä. Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 25 neliömetriä, saa rakentaa edellä mainittua lähem- mäksi. Etäisyyden rantaviivasta tulee kuitenkin olla vä- hintään 15 metriä. Muunlainen rakentamistapa edellyt- tää yhdyskuntalautakunnan myöntämää poikkeamista rakennusjärjestyksestä.

143. Márques Maria Vastustetaan Laulunmaankadun muuttamista joukko- Katso vastine mielipiteeseen 122. liikennekaduksi läpiajoliikenteestä aiheutuvan melun ja muiden häiriöiden takia. Katu on olemukseltaan ja toiminnallisesti oleskelukatu, jonka suuntaan useat asunnot ja pihat avautuvat. Joukkoliikennekaduksi muuttaminen edellyttäisi rakenteellista melusuojausta, jonka toteuttaminen on käytännössä mahdotonta. Bussilii- kenne ei mahdu kadulle eikä sen profiilia voida muoka- ta poistamatta pysäköintipaikkoja, joihin tukeutuu osan taloyhtiöistä vieraspysäköinti. Lisäksi läpiajoneuvoliiken- teen lisääminen olisi vastoin Muotialassa noudatettuja turvallisen asuinalueen suunnitteluperiaatteita. Muotialan/Laulunmaankadun asemakaava on hyväksyt- ty nykyisen Maankäyttö- ja rakennuslain aikana, joten sitä ei tulisi muuttaa ilman todella painavia perusteita. Joukkoliikennepysäkkejä tulisi kehittää nykyisillä paikoil- la Hallilantiellä ja Sotilaankadulla sekä Turtolan puolella. Näiltä pysäkeiltä voidaan kehittää parempia kevyen liikenteen yhteyksiä tulevalle ratikkapysäkille, mutta näi- den osalta tulisi tehdä tarkempia toteutussuunnitelmia jo yleiskaavavaiheessa olemassa olevan rakentamisen takia.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 53 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Joukkoliikenteen lisääntyminen Hallilantiellä voi edellyt- Koko kantakaupungin kattavan meluselvityksen laatimi- tää melusuojauksia kyseisellä väylällä erityisesti Vihiojan nen on työn alla ja se valmistuu 2017 kesään mennessä. ylityspaikan kohdalla, koska osa Muotialan alueen talojen Selvityksessä otetaan huomioon tulevaisuuden liikenne- oleskelupihoista on Vihiojan varrella. Jo yleiskaavavai- määrien kasvu. Selvityksen perusteella kriittisistä koh- heessa tulisi tehdä melumallinnus Laulunmaankadun ja teista laaditaan meluntorjuntasuunnitelma. Hallilantien osalta.

144. Nokso-Koivisto Aleksis ja Hanna-Reetta Esitetään, että Västinginmäen alue Särkijärven pohjois- Katso vastine mielipiteeseen 136. rannalla kaavoitetaan yleiskaavaluonnoksessa osoite- tulla tavalla joko omarantaisiksi pientalotonteiksi tai tavanomaisiksi pientalotonteiksi, mikäli kiinteistöllä ei ole omaa rantaa. Pyydetään, että ranta-asemakaava laadittaisiin yhdessä ja samanaikaisesti Västinginmäen asemakaavan kanssa.

Kokemus yleiskaavaluonnoksesta ja sen valmistelutyös- Merkitään tiedoksi. tä on erittäin positiivinen. Luonnos on tasapainoinen ja sen laatimisessa on huomioitu laajasti suunnitteluun vaikuttavat tekijät ja kaupungin kehittämisen tarpeet sekä Särkijärven ranta-alueella että muualla kantakaupungissa.

145. Katve Kaisa ym. Särkijärven vanhoja rantakiinteistöjä on pitkään rasitta- Särkijärven itäpäässä, ns. Lukonlahdessa, nykyiset yksi- nut ra-merkintä, jonka takia vapaa-ajan asuntojen omis- tyisten omistamat loma-asunnot osoitetaan kaavaehdo- tajat ovat olleet eriarvoisessa asemassa. Esitetään, että tuksessa loma-asuntoalueeksi (RA). rantakiinteistöjen rakentamisrajoitukset poistetaan ja sallitaan vähintään aikaisemmin olemassa olleet rakennusoikeudet.

Mikäli Särkijärven itäpään alue osoitetaan pysyvään asu- Aluetta koskeva selvitys osoittaa, että alueelle ei voida miseen, tulisi alue suunnitella siten, että nykyisen loma- osoittaa nykyisen loma-asumisen lisäksi muuta maan- ja virkistyskäytön jatkaminen on myös mahdollista. Mi- käyttöä. Rannassa sijaitseva lomarakentaminen osoite- käli metsät kaadetaan ja alue rakennetaan liian täyteen, taan kaavaehdotuksessa loma-asuntoalueeksi. menetetään alueen luonnonrauha muun muassa teiltä kantautuvan metelin vuoksi.

Kaupungin tulisi kunnioittaa yksityistä maanomistusta Yleiskaavakartan ratkaisu pohjautuu kaavaa varten Särkijärven alueella eikä ryhtyä lunastuksiin. Ulkoilurei- laadittuun "Kantakaupungin rantojen kaavoitustilanne tit tulisi linjata yksityistä omistusta ja yksityisyyttä kun- 2016" selvitykseen. Selvityksen pohjalta tehdyt linjaukset nioittavalla tavalla. on hyväksytty kaupunginhallituksen suunnittelukokouk- sessa 20.6.2016. Särkijärven rannoilla yksityisten omistamat alueet osoitetaan yleiskaavassa loma-asumiseen tai asemakaavoitettavaksi pientaloasumiseen. Ulkoilureitit on osoitettu kaupungin omistamille maille, asukkaita kuullaan kun uusia ulkoilureittejä suunnitellaan.

Lahdesjärven salmen yli suunniteltu silta on tarpeeton Yleiskaavaehdotuksessa ko. alueelle ei esitetä sellaista eikä kenenkään edun mukainen, sillä kulkuyhteydet voi- maankäyttöä, joka edellyttäisi uuden katuyhteyden ra- daan ohjata jo olemassa olevien kulkuväylien kautta ja kentamista Lahdesjärven salmen yli. silta tulisi kohtaan, jossa on yksityistä maanomistusta. Olemassa olevat kiinteistöt eivät haittaa virkistysmah- dollisuuksia ja pääsy rantaan on mahdollista yksityisten kiinteistöjen ulkopuolelta.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 54 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

146. Asunto Oy Tampereen Sarastus Vastustetaan Laulunmaankadun muuttamista joukko- Katso vastine mielipiteeseen 122. liikennekaduksi läpiajoliikenteestä aiheutuvan melun ja muiden häiriöiden takia. Laulunmaankatuun liittyvät pihakadut toimivat nykyisellään alueen rakentamistapa- ohjeessa kuvatulla tavalla turvallisina lasten liikunta- ja pelialueina, joita pitkin lapset kulkevat itsenäisesti Lau- lunpuiston korttelipuistoon. Läpiajoliikenteen tuominen tällaiseen ympäristöön olisi lasten turvallisuuden kannalta haasteellista. Lisäksi liikenteen melu ja pöly hei- kentäisivät asumisviihtyisyyttä. Turtolan alueen liikenne tulisi ohjata ympäristöter- veydellisestä ja liikenneturvallisuussyistä Laulun- maankadun sijasta Sotilaankadun kautta, jonka omi- naisuudet kokoojakatuna tukevat tätä paremmin. Laulunmaankadun muuttaminen läpikulun sallivak- si jakaisi nykyisellään yhtenäisen asuinalueen kah- tia sekä muuttaisi alueen katuhierarkiaa, jossa Hal- lilantie toimii kokoojakatuna ja Laulunmaankatu tonttikatuna, johon sivukadut liittyvät pihakatuina. Jos Laulunmaankatu rakennetaan joukkoliikennekaduksi, tulisi huolehtia kadun varren asuntojen riittävästä me- lusuojauksesta, kiinnittää erityistä huomiota pihakatujen liittymiseen sekä rajoittaa ajonopeudet sellaisiksi, että kuljettaja kykenee reagoimaan alueella liikkuviin lapsiin. Lisäksi tulisi tutkia mahdollisuutta ylittää Hervannan valtaväylä vain joukkoliikenteellä ja säilyttää turvallinen tienylitys korttelipuistoon etelästä tultaessa.

Yleiskaavamääräyksen mukaisesti joukkoliikennekatuun Yleiskaavan tavoite koskee alueita, joilla asemakaavoja rajautuvan maankäytön tulee olla tehokasta. Joukkolii- uudistetaan. Uusille alueille, esim. Muotialaan, ei tavoi- kennekadun toteutuessa Muotialan luonne tiiviin ja ma- tella muutoksia. talan asuntorakentamisen alueena tulisi varmistaa, jotta kylämäisyys ja yhteisöllisyys säilyisivät alueella jatkossakin.

147. Seppälä Jutta Vastustetaan Laulunmaankadun muuttamista joukko- Katso vastine mielipiteeseen 122. liikennekaduksi läpiajoliikenteestä aiheutuvan melun ja muiden häiriöiden takia. Katu on olemukseltaan ja toiminnallisesti oleskelukatu, jonka suuntaan useat asunnot ja pihat avautuvat. Joukkoliikennekaduksi muuttaminen edellyttäisi rakenteellista melusuojausta, jonka toteuttaminen on käytännössä mahdotonta. Bussilii- kenne ei mahdu kadulle eikä sen profiilia voida muoka- ta poistamatta pysäköintipaikkoja, joihin tukeutuu osan taloyhtiöistä vieraspysäköinti. Lisäksi läpiajoneuvoliiken- teen lisääminen olisi vastoin Muotialassa noudatettuja turvallisen asuinalueen suunnitteluperiaatteita. Muotialan/Laulunmaankadun asemakaava on hyväksyt- ty nykyisen Maankäyttö- ja rakennuslain aikana, joten sitä ei tulisi muuttaa ilman todella painavia perusteita. Joukkoliikennepysäkkejä tulisi kehittää nykyisillä paikoil- la Hallilantiellä ja Sotilaankadulla sekä Turtolan puolella. Näiltä pysäkeiltä voidaan kehittää parempia kevyen liikenteen yhteyksiä tulevalle ratikkapysäkille, mutta näi- den osalta tulisi tehdä tarkempia toteutussuunnitelmia jo yleiskaavavaiheessa olemassa olevan rakentamisen takia.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 55 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Joukkoliikenteen lisääntyminen Hallilantiellä voi edellyt- Katso vastine mielipiteeseen 143. tää melusuojauksia kyseisellä väylällä erityisesti Vihiojan ylityspaikan kohdalla, koska osa Muotialan alueen talojen oleskelupihoista on Vihiojan varrella. Jo yleiskaavavaiheessa tulisi tehdä melumallinnus Laulunmaankadun ja Hallilantien osalta.

148. Loimala Jorma Vastustetaan valtatien 9 rinnakkaisyhteyttä välillä Ju- Katso vastine mielipiteeseen 123. vankatu-Heikkilänkatu, sillä tien myötä omakotialue pirstoutuu, melu ja saasteet lisääntyvät sekä muinais- muistoalue tuhoutuu.

149. Selin Elina Toivotaan Salinintien ympäristön Hervantajärven poh- Katso vastine mielipiteeseen 134. joisrannalla säilyvän rauhallisena alueena ilman mitta- vaa lisärakentamista, jotta nykyisen loma-asumiskäytön jatkaminen on myös mahdollista. Esitetään huoli kustan- nuksista, joita tulisi sen myötä, jos alue muutetaan oma- kotialueeksi ja liitetään kunnalliseen viemäriverkostoon.

150. Lonka Eino Esitetään, että Västinginmäen alue Särkijärven pohjois- Katso vastine mielipiteeseen 136. rannalla kaavoitetaan yleiskaavaluonnoksessa osoite- tulla tavalla joko omarantaisiksi pientalotonteiksi tai tavanomaisiksi pientalotonteiksi, mikäli kiinteistöllä ei ole omaa rantaa. Pyydetään, että ranta-asemakaava laadittaisiin yhdessä ja samanaikaisesti Västinginmäen asemakaavan kanssa.

Esitetään, että koska Västinginmäen alueella kiinteistö- Katso vastine mielipiteeseen 136. jen tontit ovat hyvin erikokoisia, tulisi kiinteistöjen tehokkuusluku määrätä mahdollisimman suureksi.

151. Kiiskinen Leena Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunne- Yleiskaavan esitystapa on yleispiirteinen. Keskuspuisto- lin välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinraken- verkoston aluevarauksen alla on rakennettuja tontteja ja tamiskäyttöön. Yleiskaavaluonnos näyttää hävittävän toisaalta eri maankäyttöaluevarausten alla on asema- kokonaan suositun ja paljon käytetyn Pyhäjärven rantaa kaavoitettuja puistoja ja viheralueita. Merkintätavalla ei seuraavan kevyen liikenteen väylän, jota on voinut kulkea tarkoiteta tai tavoitella olemassa olevan asemakaavati- Tahmelan rantaan asti. Lisäksi näyttää siltä, että kaa- lanteen muutosta. Pättiniemenpuisto on asemakaavoi- vasuunnitelma rajaa ranta-alueen yksityiseen käyttöön, tettu virkistysalueeksi, eikä alueen muuttamisesta muu- mikä mahdollistaa rakennusmaan myymisen korkeaan hun käyttöön ole suunnitelmia. hintaan. Pyhäjärven rantareitti ja yhteys uittotunneliin on osoitettu yleiskaavassa merkinnällä "virkistysyhteys". Mer- kinnällä on osoitettu keskuspuistoverkostoa yhdistäviä yhteyksiä tai lähivirkistysalueiden sarjoja. Yhteys on osoitettu pääosin olemassa olevia ulkoilureittejä tai kevyen liikenteen väyliä mukaillen. Merkinnällä tarkoitetaan yhteyden tai reitin lisäksi myös reitin varrella olevia lähivirkistysalueita ja muuta viherympäristöä. Merkintä edellyttää, että aluetta koskevassa yksityiskohtaisessa suunnittelussa olemassa olevat viheralueet ja niiden arvot huomioidaan ja viherympäristön saavutettavuutta ja jatkuvuutta parannetaan.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 56 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

152. Jokinen Pauli Uudessa yleiskaavassa tulisi esittää Pohtolan kaupun- Yleiskaavan esitystapa on yleispiirteinen. Keskuspuisto- ginosan kaikki nykyisessä yleiskaavassa olevat viher- ja verkoston aluevarauksen alla on rakennettuja tontteja ja virkistysalueet säilytettäviksi, sillä niille kohdistuu kova toisaalta eri maankäyttöaluevarausten alla on asema- käyttöpaine ja suuremmille virkistysalueille on pitkät ja kaavoitettuja puistoja ja viheralueita. hankalat yhteydet. Kaavasta saa sen käsityksen, että Miesmäenpuisto ja Backmaninpuisto on vuonna 1981 Backmanin- ja Miesmäenpuiston kaltaiset pienemmät laaditussa asemakaavassa osoitettu virkistysalueik- viheralueet jäisivät pois uudesta yleiskaavasta. Tässä si. Alueet ovat virkistysalueita myös voimassa ole- tapauksessa ne voisi välittömästi yleiskaavan ohjaamina vassa yleiskaavassa vuodelta 1998. Nyt laadittavassa asemakaavoittaa asuinalueiksi. Tämä ei kai ole tarkoitus? kantakaupungin yleiskaavassa 2040 Pohtolankatu on osoitettu merkinnällä "virkistysyhteys". Merkinnällä on osoitettu keskuspuistoverkostoa yhdistäviä yhteyksiä tai lähivirkistysalueiden sarjoja. Yhteys on osoitettu pää- osin olemassa olevia ulkoilureittejä tai kevyen liikenteen väyliä mukaillen. Merkinnällä tarkoitetaan yhteyden tai reitin lisäksi myös reitin varrella olevia lähivirkistysalu- eita ja muuta viherympäristöä. Merkintä edellyttää, että aluetta koskevassa yksityiskohtaisessa suunnittelussa olemassa olevat viheralueet ja niiden arvot huomioidaan ja viherympäristön saavutettavuutta ja jatkuvuutta parannetaan. Pohtolankadulle ja sen varrelle on osoitettu myös ”ohjeellinen ekologinen yhteys”, jonka määräyksen mukaan alueella on merkitystä eliölajien kulkuyhteytenä ja osana ekologista verkostoa. Tarkemmassa suunnittelussa alue on säilytettävä riittävän puustoisena ja luonnon olosuhteiltaan monipuolisena. Miesmäenpuiston ja Backmaninpuiston maa-alueet ovat yksityisessä omistuksessa. Kaupunki ei ole onnis- tunut hankkimaan maa-alueita, eikä ole voinut toteuttaa puistoja. Miesmäenpuisto on 2012 valmistuneessa EHYT-hankkeessa osoitettu mahdollisena täydennysra- kentamisalueena. Alueella on vireillä asemakaava 8498, jossa selvitetään edellytykset virkistysalueiden muut- tamiseksi osittain asuinrakentamiselle. Asemakaavan yhtenä tavoitteena on löytää kompromissi, jolla Mies- mäenpuiston ja Backmaninpuiston maa-alueet saadaan kaupungin omistukseen ja siten toteutettua puistoiksi.

Pohtolan alueella on muihin kaupunginosiin verrattuna Pohtolassa yleisiä viheralueita on noin 100 m² asukasta vähän virkistykseen sopivia alueita. Pyydetään kaavoit- kohden (Pohtolanpuisto ympäristöineen). Koko luotei- tajaa antamaan selvitys Pohtolan virkistysalueiden mää- sella suuralueella viheralueita on noin 90 m² asukasta rästä verrattuna muihin kaupunginosiin. kohden. Pohtolaa voidaan kuitenkin pitää kokonaisuudessaan vehreänä kaupunginosana, sillä alueen tonteille sijoittuu paljon pihoja ja puutarhoja. Keskustan kerros- talovaltaisilla alueilla vastaava luku on alle 80 m² asukasta kohden.

Maakuntakaavassa kulkee Backmannin- ja Miesmäen- Maakuntakaavan mukainen viheryhteys on osoitettu puiston yli viheryhteys Siivikkalassa sijaitseville Tampe- merkinnöillä virkistysyhteys ja ohjeellinen ekologinen reen kaupungin omistamille ranta-alueille. Tämä yhteys yhteys (katso myös vastineen edelliset kohdat). tulisi lisätä yleiskaavaan.

Laadinnassa olevassa maakuntakaavassa Ylöjärven Sii- Ylöjärven Siivikkalaan osoitetun uuden ja nykyisen maan- vikkala on osoitettu tiivistettäväksi asuinalueeksi. Alueen käytön synnyttämä liikenne ohjataan Ilmarinjärventien väkiluvun kasvu tulee lisäämään liikennettä Pohtolan- ja kautta Teivon liittymään. Mahdollisesti tarvittavat uu- Ryydynkaduilla. Tämän vuoksi yleiskaavassa tulisi va- det katuyhteydet sijoittuvat Ylöjärven puolelle eikä kan- rautua korvaavan yhteyden muodostamiseen alueelle takaupungin yleiskaavaan ole tarvetta esittää uusia ka- esimerkiksi Turvesuonkadun kautta. tuyhteyksiä. Pohtolankadulle ja Ryydynpohjankadulle toteutetaan tarvittaessa läpiajoa hillitseviä toimenpiteitä.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 57 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

153. Katara Asko Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin Katso vastine mielipiteeseen 151. välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamis- käyttöön. Pispanaronraitin nykyistä asemakaavatilan- netta ei saa muuttaa mihinkään. Alueen viihtyisä luonto niittyineen, metsineen ja polkuineen on hyvä nykyisel- lään palvellen paikallisia asukkaita. Sitä ei saa pilata li- särakentamisella.

154. Niemelä Jaakko Miksi Tampereen kaupungin aiemmin asettamat kun- Vuoresta kehitetään ohjelmasuunnitelman mukaisesti. nianhimoiset tavoitteet Vuoreksen kehittämiseksi eivät Siinä esitetään aluetta koskeva pitkäjänteinen suunni- näy yleiskaavaluonnoksessa? Vuores on jäämässä unoh- telma kaupunginosan rakentumisesta. Yleiskaavaehdo- duksiin ja sen palvelut vaatimattomiksi, kun panostuksia tukseen lisätään Vuoreksen kohdalle paikalliskeskuksen ladataan Hervantaan ja Lakalaivaan. Tampereen kau- merkintä. Kaupungin palvelumallityössä alueen palvelu- pungilta kaivataan selkeää ja pitkäjänteistä suuntaa uu- jen kehittämisen tavoitteena on aluetta palveleva mata- sien alueiden rakentumiseen liittyen, jotta Tampereelle lan kynnyksen lähitori. tulevat perheet ja yrittäjät uskaltavat tehdä vuosikym- Tavoitteena on luoda Vuores-talosta alueen monipuo- menten päähän kestäviä sijoituksia tulevaisuuteen. linen toimintakeskus, johon sijoittuu tulevaisuudessa myös alueen lähitori, joka tukee alueen asukkaita matalan kynnyksen palveluineen, kannustaa harrastamaan ja yhteisölliseen toimintaan. Tähän yhteyteen tulee myös uudenlainen kombikirjasto, joka on koulu- ja yleisen kirjaston yhdistelmä. Vuores-talossa toimii hyvinvointi- neuvola sekä suun terveydenhoito, lähimmät peruster- veydenhuollon vastaanottopalvelut ovat Hervannassa ja Hatanpäällä. Tavoitteena on, että Vuores-talon toinen vaihe valmistuu vuonna 2019, jolloin palvelut alueella laajenevat. Lisäksi alueelle on suunnitteilla lisää päivä- hoitoa palvelutarpeen kasvaessa.

Vuores on jäämässä yhden bussilinjan varaan, vaikka koko Yleiskaavaehdotukseen on osoitettu pitkän aikavälin kaupunginosan liikennesuunnittelun tavoitteena oli ni- raitiotien laajenemissuunnat kaupunkiseudun rakenne- menomaan tehokas julkinen liikenne. Miksi raitiotien pää- suunnitelman 2040 mukaisesti ja niissä on mukana linja tepysäkki käännettiin Hervantajärvelle Vuoreksen sijaan? keskustasta Lakalaivan kautta Vuorekseen.

155. Muukkonen Johanna Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin Katso vastine mielipiteeseen 151. välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamis- käyttöön. Pispanaronraitin niitty tulisi säilyttää sellaisenaan, eli väljänä viheralueena keskellä muuten tiheästi rakennettua Pispalan ja Hyhkyn seutua. Niitty toimii pai- kallisten asukkaiden monipuolisessa virkistyskäytössä ja siellä on esiintynyt kesäisin valtava kirjo perhos- ja me- hiläislajeja, joita ei yleensä kaupungissa näe.

156. Asianajotoimisto Tammer-Juristit Oy/Asianajaja Nuutinen Janne UKK-instituutin lähimaastossa sijaitseva kiinteistö tulisi Kiinteistö osoitetaan yleiskaavaehdotuksessa RA- osoittaa yleiskaavassa merkinnällä R-1. Kiinteistön ym- alueeksi. Kyseessä on yksityinen loma-asuminen. päristö on osoitettu kaavaluonnoskartassa loma-asuntoalueeksi. Kiinteistöä tulisi kohdella rakentamisen näkökulmasta tasapuolisesti samalla tavoin kuin sen välitöntä ympäristöä huomioiden myös kiinteistön asu- tushistoria.

Kiinteistölle ei ole tällä hetkellä ympärivuotista tieoi- Yleiskaavan virkistysreitti-määräyksessä todetaan, että keutta. Kiinteistölle tulisi järjestää nykyistä polkua ko- yhteyttä pitkin voidaan kulkea kaavassa osoitetuille lo- hentamalla liikuntarajoitteiselle soveltuva yhteys, jonka ma-asunnoille. Yleiskaavassa on esitetty kulkemisen toteuttaminen palvelisi myös laajempaa alueella virkis- tavoite yleisellä tasolla. Lopullinen kulkuoikeus määri- täytyvää ihmisjoukkoa. tellään tapauskohtaisesti yksityistietoimituksessa, jossa sovitetaan yhteen virkistyskäytön ja kiinteistöille kulkemisen tarpeet.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 58 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

157. Aura Seppo ym. Yleiskaavaluonnoksessa osoitettu leirintäalue ei sovel- Katso vastine mielipiteeseen 106. lu sijoitettavaksi Näsijärven rannalle Niihamassa. Eh- dotettu sijainti lisäisi läpiajoliikennettä Luhtaantiellä ja edellyttäisi mahdollisesti tien asfaltointia, mikä ei sovi Kaupin virkistys- ja viheralueen luonteeseen. Lisäksi lei- rintäalueen toiminta aiheuttaisi häiriötä Niihaman ryh- mäpuutarhalle ja alueen yöpyjien matkat perustuisivat yksityisautoiluun joukkoliikenteen puuttuessa. Huomattavasti järkevämpi sijainti leirintäalueelle olisi Alasjärven maastossa, missä kunnallistekniikka on lähel- lä ja jatkettavissa edullisesti sekä julkinen liikenne ulottuu alueen viereen. Lisäksi alueella jo olevat virkistys- ja urheilutoiminnot monipuolistavat leirintäalueen käyttäji- en harrastusmahdollisuuksia. Yleiskaavaluonnoksessa osoitetuille uudelle venesata- malle ei nähdä tarvetta, sillä niitä on jo Näsijärven rannalla useita. Venesataman sijoittaminen Luhtaantien päähän edellyttäisi tien uusimista venekuljetusliiken- nettä varten, mahdollisesti autotien rakentamista ryh- mäpuutarhan läpi sekä matalan rannan laajamittaista ruoppaamista. Yleiskaavaluonnoksessa osoitettu julkinen uimaranta on tarpeeton huomioiden Alasjärven uimapaikan, joka on huomattavasti parempien liikenneyhteyksien päässä. Ryhmäpuutarhaa palvelevan Näsijärven rannan muuttaminen yleiseksi uimarannaksi lisäisi alueen sisäistä liikennettä ja tuhoaisi alueelle ominaisen puoliyksityisen rauhan.

Yleiskaavaluonnoksessa uusi ryhmäpuutarha on osoitet- Niihaman ryhmäpuutarhan alueelle on varattu laajentu- tu nykyisen yhteyteen. Parempi sijainti olisi Toritunjärven misalue Kauppi-Niihaman osayleiskaavassa (2009). Ny- alueella, sillä valmis kunnallistekniikka ja joukkoliikenne kyisen ryhmäpuutarhan laajentamista sekä muita mah- ovat lähellä, sijainti ei vaadi Luhtaantien peruskunnos- dollisia sijainteja ryhmäpuutarhaa varten selvitetään tusta eikä lisää Kaupin luontoalueen läpiajoliikennettä. Kauppi-Niihamaa koskevassa kokonaissuunnitelmassa. Lisäksi uudesta ryhmäpuutarhasta sekä alueella jo ole- vista virkistys- ja urheilutoiminnoista olisi luotavissa monipuolinen kokonaisuus. Toisaalta Toritunjärvelle si- joittumisessa tulisi turvata nykyisten mökkiasukkaiden yksityisyys. Uuden ryhmäpuutarhan sijoittamista Alasjärven alueelle rinnakkain uuden leirintäalueen kanssa tulisi myös tutkia. Tilaa on niin paljon, että molemmille alueille on luotavissa oma luonteensa. Mikäli uusi ryhmäpuutarha toteutettaisiin nykyisen laa- jennuksena, tulisi ensisijaisesti harkita Luhtaan maati- lan ja nykyisen ryhmäpuutarhan välistä aluetta, jolla on lukuisia etuja. Vastaavasti laajennuksen toteuttaminen nykyisen ryhmäpuutarhan eteläpuoliselle peltoalueelle aiheuttaisi sijoituspaikkana lukuisia ongelmia.

Yleiskaavaluonnoksessa on esitetty kaksi vaihtoehtoa Yleiskaavaluonnoksessa Teiskontien varsi on osoitettu uuden asuinalueen rakentamiseksi nykyisen Ruotulan asumisen ja virkistyksen sekoittuneeksi alueeksi, jota tu- golfkentän alueelle. Tulisi tutkia, löytyykö Teiskontien lee kehittää olemassa oleva viherrakenne ja virkityskäyt- varrelta vastaavaa rakennusmaata, jolloin golfkentän tö huomioiden. Luonnosta varten laaditussa selvityk- ensimmäisten väylien siirrolta pohjoisemmaksi ja Kaupin sessä tutkittiin kahta mahdollista toteuttamisen tapaa. luonnetta muuttavilta metsähakkuilta vältyttäisiin. Gol- Aluetta asemakaavoitettaessa on mahdollista selvittää fkentän alueelle rakennettaessa kaventuisi myös Teis- myös muita toteutusvaihtoehtoja. kontien ja Kaupin hiljaisen alueen välinen metsämassa, joka toimii puskurina liikennemelua vastaan.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 59 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Helsingin keskuspuiston ottaminen osittain rakentamis- Kaavatyön aikana saatu palaute kaavan Kauppia koske- käyttöön on nostattanut laajaa vastustusta. Vastaavasti vista ratkaisuista on käytettävissä kun kaavaa koskevia Tampereen kaupungin ja luonnonsuojelujärjestöjen välil- päätöksiä tehdään luottamuselimissä. lä tulisi käydä arvokeskustelu siitä, millaisen Kaupin keskuspuiston haluamme tuleville sukupolville jättää.

158. Rusi Eveliina ja Korvenoja Hannu Esitetään, että Västinginmäen alue Särkijärven pohjois- Katso vastine mielipiteeseen 136. rannalla kaavoitetaan yleiskaavaluonnoksessa osoite- tulla tavalla omarantaisiksi pientalotonteiksi. Pyydetään, että ranta-asemakaava laadittaisiin yhdessä ja samanaikaisesti Västinginmäen asemakaavan kanssa.

159. Koponen Klaus, Lassila Karita Ja Grönblad-Voutilainen Rita Pyydetään, että kaavaa valmistelevat viranomaiset tie- Kaavan etenemisestä tiedotetaan MRL 6§:n mukaan. dottavat kaavoituksesta ja sen vaiheista ulkopaikkakun- Tampereella yleiskaavan nähtävilläolosta kuulutetaan talaisia kiinteistönomistajia, jotta heillä on mahdollisuus kaupungin ilmoitustaululla, sähköisellä ilmoitustaululla seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. (http://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/ajankoh- taista/ilmoitukset.html) ja Aamulehdessä.

Pyydetään, että osoitteessa Lentävänniemenkatu 13 Yleiskaavan rantojen linjaukset perustuvat selvitykseen sijaitsevat kiinteistöt kaavoitetaan asuinkäyttöön eikä "Kantakaupungin rantojen kaavoitustilanne 2016", joka virkistyskäyttöön, sillä kyseisellä alueella on jo osoitet- on hyväksytty kaupunginhallituksen suunnittelukoko- tu merkittävä määrä kaupungin omistamia maa-aluei- uksessa 20.6.2016. Selvityksessä on linjattu, että ase- ta virkistykselle. Lisäksi asuinkäyttöä puoltaa se, että makaavoitettujen virkistysalueiden kaavat pidetään voi- kiinteistöt ovat jo olleet pitkään asuinkäytössä ja niiden massa. välittömässä läheisyydessä on jo olemassa merkittäviä Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1966, jossa rakennusmassoja (kuten hoitokoti ja pientaloalue) sekä alue on osoitettu virkistysalueeksi. Mahdollinen virkis- valmis kunnallistekniikka, tieverkosto, julkinen liikenne ja tysalueiden ja reittien toteuttaminen edellyttää kaupun- palvelut. gin maanhankintaa. Kaupunki on hankkinut vuonna 2014 läheisen kiinteistön asemakaavan toteutumista varten.

Kyseiset kiinteistöt ovat yksityisessä omistuksessa ja Kiinteistönomistajien tasapuolisen kohtelun tulee toteu- ehdotettu kaavaratkaisu aiheuttaisi omistajille kohtuu- tua samanlaisena kun lähtökohdat ja olosuhteet ovat sa- tonta haittaa. Maanomistajia tulee kohdella tasavertai- manlaiset eri kiinteistöjen kohdalla. sesti verrattuna esimerkiksi siihen, kuinka Pohtolassa Pohtolassa asuinkäyttöön asemakaavoitetut yksityisten yksityisten omistamia maa-alueita on kaavoitettu asuin- kiinteistöt rajautuvat olemassa oleviin asuintontteihin, käyttöön. Siivikkalanlahdella oleva kiinteistö rajautuu virkistysalu- eisiin ja julkisten palvelujen tonttiin.

Ei ole käynyt ilmi, mitä selvityksiä kaavan valmistelussa Kaavatilanne kiinteistöllä ei muutu työn alla olevasta on tehty liittyen Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 yleiskaavasta johtuen. Alue osoitetaan yleiskaavassa momentin kohtaan 3 (asumisen tarpeet), MRL:n 39 §:n 4 osaksi keskuspuistoverkostoa (V), voimassa olevassa momenttiin (yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle yleiskaavassa alue on osoitettu maiseman ja luonnon- kohtuutonta haittaa) sekä maanomistajien yhdenvertai- hoitoalueeksi varatuksi lähivirkistysalueeksi (VLM). seen kohteluun (mm. perustuslain 2 luvun 6 §:n mukai- Työn alla olevassa yleiskaavassa keskuspuistoverkoston sesti). määräyksessä todetaan, että alueella olevat asuinra- kennukset ja lomarakennukset voidaan säilyttää. Ra- kennusten perusparantaminen, korjaaminen ja vähäinen laajentaminen sallitaan sekä tuhoutuneen rakennuksen uudelleen rakentaminen on mahdollista. Laadittava yleiskaava sallii siten voimassa olevaa yleiskaavaa paremmin kiinteistön rakennuskannan nykyisen käytön.

160. nimetön Niihaman alueelle valtatien viereen on tullut 2 asuttua Yleiskaavaratkaisu mahdollistaa vain olemassa olevien rakennusta lisää. Asuminen ei voi muuttaa lomaraken- asuin- ja lomarakennusten säilyttämisen ja kehittä- nusta asuinrakennukseksi. Muutos aiheuttaa liian suu- misen. Virkistysalueilla olevia rakennuksia ei osoiteta ren arvonnousun kiinteistölle. karttaan rakennuspaikkoina eikä rakennuksille laadita käyttötarkoituksen mukaista asemakaavaa. Arvonnousu kohdistuu näin ollen pääosin käyttöarvoon.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 60 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

161. Lahtinen Simo Vastustetaan Laulunmaankadun muuttamista joukko- Katso vastine mielipiteeseen 122. liikennekaduksi läpiajoliikenteestä aiheutuvan melun ja muiden häiriöiden takia. Läpiajoliikenteen myötä alueen turvallisuus vaarantuisi. Tällä hetkellä katu toimii hyvin kevyen liikenteen väylänä, jonka varrella lapset leikkivät ja jolle avautuvat asuntojen ulko-ovet ja oleskelupihat.

162. Larno Sari Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin Katso vastine mielipiteeseen 151. välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamis- käyttöön.

163. Herrala Juha Valtatien 9 rinnakkaisyhteys välillä Juvankatu-Heikki- Katso vastine mielipiteeseen 123. länkatu tulee Viialan alueen osalta toteuttaa siten, ettei Vasaratie muodostu luontevaksi yhteydeksi Juvankadul- ta lännen ja keskustan suuntaan ajettaessa. Vasaratielle on lukuisia tonttiliittymiä sekä tien linjauksesta johtuen näkyvyydeltään hankalia kadunristeyksiä (esim. Sorvitie ja Viialantie), joita ei ole suunniteltu nykyistä suurempaa läpiajoliikennettä varten. Esitetään, että uutta Juvankadulta tulevaa yhteyttä ei yh- distetä lainkaan Vasaratiehen, vaan se linjataan Vasara- tien suhteen rinnakkaisena yhteytenä Santaharjuntielle saakka, johon sijoitetaan risteys tai kiertoliittymä. Yhteys voidaan linjata suojeltavien rakennusten ja VT 9:n välisel- le maa-alueelle, jolloin häiritään Kalle Päätalon puiston viheralueen nykyistä tilaa mahdollisimman vähän.

164. Karhu Saara Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin Katso vastine mielipiteeseen 151. välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamis- käyttöön. Kyseinen viheralue on ainoa puisto tiiviisti ra- kennetussa Hyhkyssä, joten lisärakentaminen heikentäi- si alueen asumisviihtyisyyttä ja maisemallisia arvoja. Jo tehdyn täydennysrakentamisen johdosta alueen kadut kadunvarren pysäköintipaikkoineen ovat ahtaita, joten liikennettä ei ole syytä lisätä.

165. Pork Ain Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin Katso vastine mielipiteeseen 151. välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamis- käyttöön. Pieni viheralue tulisi jättää puistoksi ja virkistysalueeksi, kuten se nytkin on.

166. Sponda Oyj Pidetään hyvänä, että yleiskaavaluonnoksessa on esi- Merkitään tiedoksi. tetty keskustan kehittämistä toiminnallisena työnteon, kaupan ja asumisen alueena.

Yleiskaavaluonnoksen kaavamääräykset ovat liian tiu- Työpaikka-alueita koskevien yleiskaavamääräysten kasti kirjoitettuja eivätkä salli esimerkiksi sekoittunutta tavoitteena on turvata alueiden säilyminen työpaik- maankäyttöä työpaikka-alueilla. ka-alueina. Sekoittuneen maankäytön, erityisesti asumisen, salliminen johtaa pitkällä aikavälillä yritysten toi- mintaedellytysten heikenemiseen, mikäli häiriölle herkkiä toimintoja sijoittuu teollisuuden alueille. Sekoittunutta maankäyttöä tavoitellaan sen sijaan keskusta-alueille, jotka eivät sovellu tuotantotoiminnoille.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 61 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Toivotaan, että yleiskaavaa kehitetään jatkossa strategi- Yleiskaavatyön aikana uudistetaan yleiskaavoituksen sena yleiskaavana, jota tarkastellaan vähintään valtuus- prosessia siten, että yleiskaava on valtuustokausittain tokausittain. päivittyvä kaupungin kehittämisasiakirja. Valtuusto laatii toimikauden alussa koko kaupungin kehittämistä ohjaa- van strategian. Valtuustokauden päättyessä strategisten tavoitteiden konkretisointi voidaan hyväksyä yleiskaavan muodossa.

Esitetään, että lähellä keskustaa sijaitsevaa ja hyvien Kaupunkistrategian toteuttamista tarkentavassa kau- liikenneyhteyksien saavutettavissa olevaa Messuky- punkirakenne ja ympäristösuunnitelmassa ”Rosoisesti län-Hankkion työpaikka-aluetta tulisi tulevaisuudessa kaunista” todetaan, että työpaikka-alueiden muutta- kehittää vaiheittain sekoittuneeseen maankäyttöön ja misessa muuhun käyttöön suhtaudutaan pidättyvästi. pääasiassa asumiseen. Kyseinen alue jää yleiskaava- Etu-Hankkion alue on sijaintinsa ja laajuutensa puolesta luonnoksessa asumiselle varattujen alueiden keskelle hyvä alue liikennettä ja muuta häiriötä aiheuttavalle yri- ja nykyisen kiinteistökannan ylläpitäminen ei ole pidem- tystoiminnalle. Alueelle ei esitetä yleiskaavassa nykyisen mällä tähtäimellä mahdollista toimitilakysynnän suun- maankäytön muutosta. tautuessa muualle. Sponda Oyj omistaa alueelta noin 22 hehtaarin suuruisen osittain rakentamattoman aluekokonaisuuden, jota haluttaisiin kehittää vaiheittain asu- mispainotteiseksi alueeksi.

167. Karlsson Essi Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin Katso vastine mielipiteeseen 151. välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamis- käyttöön. Hyhkyn alue on jo nyt liian täyteen rakennettu ja täynnä kadunvarsipysäköintiä, joten se tarvitsee myös pienen viheralueen.

168. Suojanen Pekka Esitetään, että Huhmarinkadun, Tornimäenkadun, Teis- Yleiskaavaluonnoksessa Teiskontien varsi on osoitettu kontien ja Irjalankadun rajaama alue Ruotulassa jätetään asumisen ja virkistyksen sekoittuneeksi alueeksi, jota tu- yleiskaavassa edelleen puistoalueeksi alueen asukkai- lee kehittää olemassa oleva viherrakenne ja virkityskäyt- den virkistyskäyttöön. Suosittua ulkoilukäytössä olevaa tö huomioiden. Alueella tehostuva maankäyttö perustuu aluetta ei tulisi pienentää raitiotien jatkolinjan toteutta- mahdolliseen raitiotien linjaamiseen alueen kautta Koil- miseen liittyvällä asuinrakentamisella. Alueen rakenta- liskeskukseen. minen olisi ristiriidassa yleiskaavaluonnoksessa esitetyn yleisperiaatteen kanssa, jonka mukaan nykyisiä virkis- tyskäyttöalueita ei saa merkittävästi heikentää.

169. Karttunen Mikko Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin Katso vastine mielipiteeseen 151. välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamis- käyttöön. Pispanaronraitin maisemaniitty tulisi muuttaa takaisin viheralueeksi. Niitty ja kapea rantakaistale ovat tiiviisti rakennetun alueen asukkaille tärkeitä rentoutu- mispaikkoja, joiden alaa ei tulisi entisestään pienentää.

Kartalla 4 on osoitettu musta piste kuvaamaan ilmeisesti Yleiskaavan luonnoksessa Pättiniemenpuiston kohdal- Pättiniemenpuiston viheraluetta. Tämä on ristiriidassa le oli osoitettu kaupunginosapuiston merkintä (musta kartan 1 kanssa, missä alue on osoitettu asumiselle. piste). Merkintä on poistettu kaavaehdotuksesta, koska Pättiniemenpuisto on viheraluejärjestelmässä luonteeltaan korttelipuisto ja luonnonhoitoalue. Yleiskaavan karttojen merkinnät eivät ole ristiriidassa keskenään.

170. Hätinen Tarja Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunne- Katso vastine mielipiteeseen 151. lin välisen puiston ottamista asuinrakentamiskäyttöön. Perusteina ovat ympäröivän kaupunginosan vähäinen virkistysalueiden määrä sekä suunniteltu korkea asuintonttien rakennusoikeus ja sen myötä nykyisen puistoalueen yhtenäisyyden heikentyminen.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 62 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

171. Rintala Päivi Vastustetaan Laulunmaankadun muuttamista joukko- Katso vastine mielipiteeseen 122. liikennekaduksi läpiajoliikenteestä aiheutuvan melun ja muiden häiriöiden takia. Lisääntyvää melutasoa ei ole huomioitu kadulle avautuvia asuinrakennuksia suunniteltaessa. Lisäksi bussit eivät mahtuisi kapealla kadulle ilman levennystä, joka vähentäisi kovassa käytössä olevia pysäköintipaikkoja. Miksi Laulunsilta halutaan muuttaa läpiajettavaksi, kun vieressä on toinen silta, josta autot voivat kulkea? Siel- lä olevia joukkoliikenteen pysäkkejä voitaisiin varmasti hyödyntää raitiotielle pääsyyn, kun asia vain huomioidaan suunnittelussa.

172. Arvio Pentti Västinginmäen alueen kaavoittaminen omarantaisiksi Katso vastine mielipiteeseen 136. asuinpientalokiinteistöiksi Särkijärven pohjoisrannalla tuntuu hyvältä ratkaisulta. Pyydetään, että ranta-asemakaava laadittaisiin yhdessä ja samanaikaisesti Väs- tinginmäen asemakaavan kanssa, jotta kulkuyhteydet ja kunnallistekniset liittymät voidaan toteuttaa tarkoituk- senmukaisesti.

173. Heikkilä Maria Vastustetaan valtatien 9 rinnakkaisyhteyttä välillä Ju- Katso vastine mielipiteeseen 123. vankatu-Heikkilänkatu. Ala-Heikkilänkadun ympäristö on kulttuurihistoriallisesti arvokasta ikivanhaa maanvil- jelys- ja asutusaluetta. Lisäksi alueella on runsaita poh- javesiesiintymiä. Tätä ainutlaatuista aluetta ei ole syytä kadottaa rakentamalla väylää, joka muuttaa alueen luonnetta lopullisesti alentaen tonttien ja kotikatujen turval- lisuutta, viihtyisyyttä ja arvoa. Liikenne-ennusteen mukaan liikennemäärät kasvavat Sammon valtatien ja Messukylänkadun välillä huomattavasti vähemmän kuin muilla yhteysväleillä. Tämäkin liikenne palvelisi pääasiassa teollisuusaluetta radan toisella puolella. Järkevämpää olisi järjestää kyseinen liikenne kehittämällä VT 9:n Kaukajärven liittymää ja tehdä sieltä käsin sujuva yhteys raskaalle liikenteelle.

174. Kässälä Kerttu Vastustetaan valtatien 9 rinnakkaisyhteyttä välillä Ju- Katso vastine mielipiteeseen 123. vankatu-Heikkilänkatu. Suunnitelmavaihtoehdot tulisi hylätä Maankäyttö- ja rakennuslain vastaisina. Suunni- tellun tieyhteyden aiheuttama kuorma-autoja rekkalii- kenne aiheuttaisi kohtuutonta haittaa läheiselle omakotialueelle, joka vanhoine tiloineen ja rakennuksineen sekä kiinteine muinaismuistoineen on kulttuurihistoriallisesti arvokasta aluetta.

Maankäyttö- ja rakennuslain (8 luvun 62 §) mukaan Yleiskaavan valmistelun aikana osallisilla on ollut usei- osallisilla on oltava mahdollisuus kaavan valmisteluun. ta mahdollisuuksia osallistua kaavatyöhön, jo kaavan Tätä ei ole suotu, vaan valmiit luonnokset on esitelty tavoitteista oli asukasiltoja ja työpajoja syksyllä 2014. 25.8.2016 pidetyssä asukastilaisuudessa. Mielipiteen Myös yleiskaavaluonnoksesta on järjestetty asukastilai- jättäjä haluaa, että häneen ollaan jatkossa yhteydessä suuksia. kaikissa kiinteistöjään koskevissa asioissa. Yleiskaavaluonnos on kaavan valmisteluaineistoa, josta kuullaan asukkaita ja osallisia. Luon- nosta tarkistetaan ja täsmennetään saadun palautteen pohjalta ja kaava on valmis vasta kun se etenee kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn. Yleiskaavan etenemisestä tiedotetaan, kuten MRL 6§:ssä on määrätty.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 63 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Kyseinen tiesuunnitelma ja sen vinosti linjattu yhteys Liikenneverkon kehittämistä koskeva selvitys on laadittu haittaavat kohtuuttomasti oman kiinteistön kehittämis- liikenneverkon toimivuuden parantamisen lähtökohdis- tä ja suunnitelmia alueen kaavoittamiseksi. ta. Mahdollisia uusia katuja ei toteuteta laaditun selvityksen pohjalta vaan niitä varten laaditaan asemakaavat ja katusuunnitelmat. Liikenneverkkoa koskevan kehittä- mistarpeen selvittäminen ja osoittaminen yleiskaavassa ei aiheuta kiinteistöille haittaa tai arvon alenemista.

175. Ojala Pentti Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin Katso vastine mielipiteeseen 151. välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamis- käyttöön. Alue on osoitettu yleiskaavaluonnoksessa asumisen alueeksi, mutta sitä ei tulisi kaavoittaa asumiseen. Alueella sijaitsee lasten leikkipuisto sekä uittotunnelin uloskäynti ja väylä Pyhäjärvelle.

176. Solala-Aro Maria ja Aro Mikko Vastustetaan valtatien 9 rinnakkaisyhteyttä välillä Ju- Katso vastine mielipiteeseen 123. vankatu-Heikkilänkatu, sillä se aiheuttaisi alueelle huo- mattavaa melua, liikennesaastetta ja häiriötä sekä vai- kuttaisi kielteisesti koko alueen liikenneturvallisuuteen. Suunniteltu yhteys kulkisi Ala-Heikkilänkadun kohdalla kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa maatilamiljöössä, johon sijoittuu arvokasta ja suojeltua rakennuskantaa, kuten maatilojen talouskeskuksia. Liikenneväylän rakentaminen ja olemassa olevien rakennusten purkaminen aiheuttaisi kohtuutonta haittaa arvokkaalle alueelle.

177. Vesanto Josefina Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin Katso vastine mielipiteeseen 151. välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamis- käyttöön. Alueen lehdot ja puistoalueet tulisi säilyttää. Uittotunnelin veneväylän rakentamisella tuhottiin jo ky- seisiä viheralueita.

178. Salminen Taneli Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin Katso vastine mielipiteeseen 151. välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamis- käyttöön. Perusteina ovat ympäröivän kaupunginosan vähäinen virkistysalueiden määrä sekä suunniteltu korkea asuintonttien rakennusoikeus ja sen myötä nykyisen puistoalueen yhtenäisyyden heikentyminen.

179. Kangas Pirkko Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin Katso vastine mielipiteeseen 151. välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamis- käyttöön. Pispanaronraitin niitty on pienestä koostaan huolimatta tärkeä luonnon monimuotoisuutta ylläpitä- vä alue Hyhkyssä, jossa on suhteellisen vähän vapaata piha-alueiden ulkopuolista tilaa. Alueen virkistystä ja hyvinvointia tuottava merkitys on moninkertaisesti suu- rempi kuin mitä alue talojen pihana tuottaisi.

180. Helin Jani Vastustetaan Laulunmaankadun muuttamista joukko- Katso vastine mielipiteeseen 122. liikennekaduksi läpiajoliikenteestä aiheutuvan melun ja muiden häiriöiden takia, jotka muuttavat asuinympäris- tön luonnetta oleskelualueesta valtatieksi. Laulunmaankatua ajetaan jo nykyisellään liian lujaa ja sen liikennettä tulisi rauhoittaa hidasteita rakentamalla.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 64 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Kannatetaan raitiotietä, mutta toivotaan siihen liittyvän Raitiotien aikaisen joukkoliikenteen suunnittelussa syöttöliikenteen hoitamista Hallilantietä ja Sotilaankatua liityntä mainituilta alueilta raitiotiepysäkille otetaan pitkin. Toisen kaistan lisääminen Sotilaankadulle aiheut- huomioon. Yleiskaavaehdotukseen tehdään tarkastelu taisi varmasti vähemmän haittaa Muotialan asukkaille Turtolan alueesta, joka sisältää raitiotieliikenteen ja bus- kuin bussien tuominen Laulumaankadulle. siliikenteen yhteensovittamisen tutkimisen. Sotilaanka- dun pysäkkijärjestelyjen sijainnit ovat yleiskaavaa tarkempaa suunnittelua.

181. Sipola Jaska ym. Vastustetaan valtatien 9 rinnakkaisyhteyttä välillä Ju- Yleiskaavan valmistelun aikana osallisilla on ollut usei- vankatu-Heikkilänkatu. Suunnitelmavaihtoehdot tulisi ta mahdollisuuksia osallistua kaavatyöhön, jo kaavan hylätä Maankäyttö- ja rakennuslain vastaisina seuraavin tavoitteista oli asukasiltoja ja työpajoja syksyllä 2014. perustein: Myös yleiskaavaluonnoksesta on järjestetty asukastilai- MRL 1 §: Molemmat esitetyt vaihtoehdot särkisivät suuksia. alueen viihtyisän elinympäristön ja omakotiasutuksen, Yleiskaavaluonnos on kaavan valmisteluaineistoa, josta toisivat alueelle melu- ja saasteongelmia sekä uhkaisivat kuullaan asukkaita ja osallisia. Luonnosta tarkistetaan ja kiinteitä muinaismuistoja, joiden rajaus saattaa nykyi- täsmennetään saadun palautteen pohjalta ja kaava on sestään laajentua. Aluetta rasittavat jo melullaan vilk- valmis vasta kun se etenee kaupunginvaltuuston hyväk- kaat valtatie 9 ja Sammon valtatie. symiskäsittelyyn. MRL 5 §: Suunnitelma aiheuttaisi alueelle turvattomuut- Yleiskaavan etenemisestä tiedotetaan, kuten MRL 6§:ssä ta, tuhoaisi ympäristön kauneutta ja vaarantaisi kulttuu- on määrätty. riarvoja. Liikenneverkkoa koskevan kehittämistarpeen selvittämi- MRL 9 §: Suunnitelmaa laadittaessa ei mitään lain edel- nen ja osoittaminen yleiskaavassa ei aiheuta kiinteistöil- lyttämistä selvityksistä ole tehty. le haittaa tai arvon alenemista. MRL 11 §: Suunnitelmaa laadittaessa vuorovaikutus on ollut puutteellista. Maan- ja kiinteistöjen omistajille, joiden omaisuutta ratkaisut koskevat, ei ole asiasta tiedo- tettu. Tieto on saatu sattumanvaraisesti. Suunnitelman vaikutuksia ei ole arvioitu riittävästi. MRL 39 §: Suunnitelma aiheuttaa alueen kiinteistön- omistajille kohtuutonta haittaa kiinteistöjen arvon laskiessa. Tieto suunnitelmasta on jo heikentänyt alueella myytävänä olevien kiinteistöjen menekkiä.

Onko tarkoituksena siirtää teollisuusalueiden liikenteen Liikenneverkon kehittämistä koskeva selvitys on laadittu aiheuttama turvattomuus ja lisääntyvä melu yhdystie- liikenneverkon toimivuuden parantamisen lähtökohdis- suunnitelmalla suhteellisen rauhalliselle omakotialueelle? ta. Tarkemmissa suunnitelmissa tulee arvioida hank- keista aiheutuvat haitat ja keinot niiden vähentämiseksi. Yleiskaavaehdotuksessa VT 9:n molemmin puolin Kauka- järveltä Koilliskeskukseen osoitetaan ohjeellinen liikenneverkon kehittämisen kohdealue -merkintä. Tavoiteltu kehittäminen voidaan toteuttaa monilla eri ratkaisuilla valtatien eri puolilla ja mahdollisesti myös uusina liitty- minä valtatielle.

182. Tuominen Reino ym. Esitetään, että Vehmaantien kiinteistöjen vuokrasopi- Katso vastine mielipiteeseen 107. muksiin Kaukajärven etelärannalla sovelletaan irtisanomisen osalta 5-10 vuoden siirtymäaikaa. Osa vuokraso- pimuksista on peräisin 1940- ja 1960-luvuilta, joten olisi kohtuutonta irtisanoa sopimukset heti kaavan tultua hy- väksytyksi.

183. Hassinen Anneli Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin Katso vastine mielipiteeseen 151. välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamis- käyttöön. Pispanaronraitin puistokaistale tulisi säilyttää nykytilassaan tai puistokäytössä rakentamisen sijaan. Perusteluina ovat Hyhkyn virkistysalueiden vähyys sekä jo nyt lisääntyneet liikennemäärät alueen pienillä kaduilla.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 65 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

184. Haavikko Lauri Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin Katso vastine mielipiteeseen 151. välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamis- käyttöön. Ala-Pispalan ja Hyhkyn välinen viherkäytävä tulisi säilyttää edelleen kokonaisuudessaan puistoalueena, viihtyisänä kulkuväylänä, virkistystarkoituksessa sekä esimerkkinä katoavasta ja kaupungissa harvinai- sesta lehto- ja niittyluonnosta. Alueen keskeisiä ele- menttejä ovat uittotunnelilta Pyhäjärven rantaan ulot- tuva yhtenäinen viherkäytävä, lehtomainen puroalue, yhtenäinen niittyalue näkyminen sekä leikkipuistoalue haapametsiköineen.

185. Salonen Markku Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin Katso vastine mielipiteeseen 151. välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamis- käyttöön. Tähän alueeseen kuuluu osana Pispanaron niitty, joka rajoittuu lännessä Pispanaronraittiin, idässä rantatörmään, etelässä Läkkisepänkadun kohtaan ja pohjoisessa Savenvalajanraitin kohtaan. Alueen kaavoittamista asumiseen suunniteltiin jo 1990-luvulla, mutta niitty päätettiin kuitenkin säilyttää puistona. Nyt olisi kohtuutonta muuttaa alueen kaavoitustilannetta huomioiden aiempi päätös.

186. Östman Margit Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunne- Katso vastine mielipiteeseen 151. lin välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakenta- miskäyttöön. Yleiskaavakartasta käy ilmi, että Hyhkyn alueen vähäiset viheralueet varattaisiin asumiselle. Niit- ty- ja nurmialueet ovat palvelleet leikki- ja pelikenttinä kaikenikäisiä asukkaita ja ulkoilureitillä kulkijoita eikä nii- tä tulisi uhrata rakennuksille.

Viheralueet ja järvinäkymät ovat olleet syy muuttaa asu- Kaupunki on jatkuvassa muutoksessa. Yleiskaava ohjaa maan Hyhkyyn ja niistä on maksettu asuntojen hinnas- muutoksia koko kaupungin mittakaavassa, varsinainen sa. Jos ne menetetään, tulisi menetys korvata alueen ny- rakentaminen suunnitellaan asemakaavassa. Kantakau- kyisille asukkaille. pungin yleiskaava ei ota kantaa yksittäisten alueiden rakentamiseen muutoin kuin osoittamalla alueen pääkäyt- tötarkoituksen. Yleiskaavassa on tunnistettu viheralueiden tärkeys, sillä kaupunkirakeneen tehostuminen on edelleen mahdollista. Tehokkaampi rakentaminen toteutuu ensisijaisesti olemassa olevia tontteja täydentämällä, mikä myös muuttaa maisemaa. Näkymä ikkunasta ei ole kenenkään yksinoikeus eikä sille voidan määritellä korvattavaa arvoa.

187. Jännetyinen Anna-Riikka Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunne- Katso vastine mielipiteeseen 151. lin välisen puiston ottamista asuinrakentamiskäyttöön. Nykyinen yhtenäinen ja luonnontilainen puistoalue on tärkeä alueen asukkaiden viihtyvyyden kannalta ja myös kerrostaloasukkaat käyvät siellä virkistäytymässä.

188. Särkijärven yhdistys Yleiskaavassa tulisi sallia rakennusluvan myöntämisen Katso vastine mielipiteeseen 142. perusteena rannalla olevien lomarakennuspaikkojen RA-merkinnän kohdalla poikkeava etäisyys rannasta huomioiden tontin muoto ja maastolliset olosuhteet. Tarvittaessa tulisi sallia lisämaan hankinta, jotta raken- nuspaikat saataisiin näin rakennuskelpoisiksi.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 66 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Lahdesjärven salmen yli suunniteltu silta on tarpeeton Katso vastine mielipiteeseen 145. eikä kenenkään edun mukainen, sillä kulkuyhteydet voidaan ohjata jo olemassa olevien kulkuväylien kautta tai tekemällä uusia teitä ja reittejä Lahdesjärven ympäri. Olemassa olevat kiinteistöt eivät haittaa virkistysmah- dollisuuksia ja pääsy rantaan on mahdollista yksityisten kiinteistöjen ulkopuolelta.

189. Jousmäki Jussi Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin Katso vastine mielipiteeseen 151. välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamis- käyttöön. Pispanaronraitin niitty tulisi pitää kokonaisuudessaan virkistyskäytössä, kuten tähänkin asti. Raken- taminen veisi alueen virkistysmahdollisuudet, muuttaisi merkittävästi nykyisen pientaloalueen luonnetta sekä alentaisi olemassa olevien kiinteistöjen arvoa. Alue on osa Pyhäjärven pohjoispuolen pyöräilyreitin miljöötä ja Tampereen käyntikortti, jota ei tulisi pilata.

190. Vuoristo Esko/Hervanta-Seura ry Kiitetään yleiskaavaratkaisua erityisesti ranta-alueiden Merkitään tiedoksi. osalta, jotka on ratkaistu suurelta osin osallisia ja kiin- teistönomistajia tyydyttävällä sekä oikeudenmukaisella tavalla.

Tampereen raitiotie ei ole oikea tapa hoitaa joukkolii- Tampereen kaupunginvaltuusto on 7.11.2016 tehnyt kennettä yhdellä osuudella välillä Hervantajärvi-Lentä- päätöksen raitiotien ensimmäisen vaiheen toteuttami- vänniemi. Sitoutuminen tähän tarkoittaa myös raitiotien sesta ja ja toisen vaiheen toteuttamisaikataulusta. Yleis- jatkolinjojen vetämistä, joista muodostuu kallis ja jäykkä kaavassa esitetään tämän mukainen ratkaisu. liikennejärjestelmä kaupunkialueelle, jota ei ole suunniteltu kiskoliikenteelle. Huterasti suunniteltu raitiotieväy- lästö tulisi poistaa yleiskaavasta.

Jos raitiotien varikolle on tarvetta, se tulisi sijoittaa Iides- Yleiskaava ei ota kantaa raitiotievarikon sijaintiin. Vari- järven ja Nekalan väliselle rakentamattomalle alueelle kon sjainti on suunniteltu Raitiotien yleissuunnitelmassa eikä nyt suunniteltuun syrjäiseen ja luontoarvoiltaan (2014), ja varikkoa varten on laadittu asemakaava. Mie- merkittävään sijaintiin. lipiteessä esitetty sijainti ei ole raitiotien toimivuuden kannalta mahdolllinen.

Tampereen liikennesuunnittelussa tulisi palata sähkö- ja Tampereen seudun joukkoliikenteessä aloitti täyssähköl- kaasukäyttöiseen bussiliikennöintiin sekä laajentaa ny- lä liikennöivät bussit liikenteen 19.12.2016. Tavoitteena kyisiä ajoratoja niiden edellyttämillä joustoratkaisuilla. on kasvattaa sähkökäyttöisen bussiliikenteen määrää merkittävästi vuoteen 2040 mennessä.

Tampereen maankäytön olennainen kehitystoimenpide Yleiskaavatyön yhteydessä on tehty selvitys Kiikkisten olisi Kiikkisten salmen ja Teiskontien välisen tunnelin salmen yhteyden toteuttamismahdollisuuksista ja yh- kaavoittaminen. Tällä tavalla melko läheltä keskustaa teyden toteuttamisen liikenteellisistä, taloudellisista ja saataisiin rakennusmaata loputtomiin. ympäristöllisistä vaikutuksista. Selvityksen perusteella yhdyskuntalautakunta linjasi, että hankkeen osalta ei ole tarvetta jatkotoimenpiteisiin.

Yleiskaavassa tulisi näyttää Tampereen kansallinen kau- Kansallinen kaupunkipuisto voidaan osoittaa yleiskaa- punkipuisto siten, että Eteläpuisto vanhoine puustoineen vssa sen jälkeen kun ympäristöministeriö on tehnyt säilyy kaupunkipuiston keskeisenä osana. päätöksen Tampereen kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta. Työn alla oleva yleiskaava ei ole esteenä kansallisen kaupunkipuiston perustamiselle. Eteläpuistossa jää voimaan Keskustan strateginen osayleiskaava (hyv. 18.1.2016) vahvistumispäätöksen jälkeen. Kantakaupungin yleiskaava 2040 ei kumoa hy- väksyttyä keskustan strategista osayleiskaavaa.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 67 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Tulisi muodostaa "Puusta puuhun" -vyöhyke etelästä Mielipiteessä esitetty alue sijoittuu pääosiltaan keskus- Riutta- ja Salmusjärviltä Koukkurahkaan sekä Houkan- puistoverkoston alueelle. vuorelle. Sieltä vyöhyke jatkuu Hervantajärven Viitas- tenperälle, Makkarajärvelle ja Suolijärvelle sekä edelleen Lahdesjärvelle ja Vuoreksen pohjoisosiin. Vyöhykkeelle sijoittuu lukuisia liito-oravan elinympäristöjä. Esitetään, että vyöhyke merkitään yleiskaavaan suojelualueena.

Luonnontilaiset alueet Ramppi- ja Tohtorinpuistossa Ramppipuisto ja Tohtorinpuisto ovat asemakaavassa sekä Suolijärven ympäristössä ja Pilkkakuusenharjul- virkistysalueita, samoin Suolijärven ympäristö ja Pilkka- la tulisi säilyttää nykyisellään eikä muuttaa asumisen kuusenharjun lounaspuoleinen Vuoreksen keskuspuisto. alueiksi. Keskuspuistoverkoston aluerajauksia tarkistetaan yleiskaavaehdotukseen liito-oravan elinympäristöjen turvaa- miseksi.

Työllisyyden edellytyksenä on pienyritysten perustami- Yleiskaavassa ei yleispiirteisyytensä vuoksi oteta kantaa nen ja kehittäminen. Siksi esitetään, että yleiskaavassa toimintojen sekoittumiseen asuntoyksikön tasolla. Yleis- osoitettaisiin asunnon ja työtilan yhdistelmän sallivia kaavaratkaisu mahdollistaa kuitenkin yksityiskohtaises- alueita. Tämä vähentäisi myös työmatkojen tarvetta. sa suunnittelussa nykyistä joustavamman asumis- ja työpaikkatoimintojen limittämisen toisiinsa, sillä aiempaa laajemmilla keskustatoimintojen alueilla tavoitellaan keskustaympäristöön soveltuvan asumisen ja työpaik- katoimintojen sekoittumista. Maankäytön tiivistyminen ja täydentyminen kaupunkiseudun liikennejärjestelmään hyvin saavutettavasti kytkeytyvillä keskusta-, asiointi- ja työssäkäyntivyöhykkeillä mahdollistaa toisaalta päi- vittäisen liikkumistarpeen vähenemisen, toisaalta arjen matkojen tekemisen kestäviä liikkumismuotoja hyödyn- täen. Lisäksi asumisen alueilla on mahdollistettu laajasti asumista palvelevat toiminnot ja lähipalvelut, jotka toteutuessaan tuovat työpaikkoja välittömästi osaksi asuinympäristöjä. Alueille sijoittuvaa yritystoimintaa on mahdollista kehittää edelleen huomioimalla ympäröivän asumisen olosuhteet.

Pyydetään yleiskaavan diarinumeroiden otteet allekirjoi- Diaariotteet on toimitettu sähköpostitse 17.11.2016. tettuina.

191. Antikainen Antti Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunne- Katso vastine mielipiteeseen 151. lin välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinraken- tamiskäyttöön, sillä kyseessä on lähiympäristön ainoa puistomainen alue, osa Pispalan valtatieltä alkavaa yh- tenäistä puistoaluetta ja vanhaa perinnepeltoa. Alue on liikenteellisesti ongelmallinen ja sen rakennusoikeus muodostuisi liian massiiviseksi.

192. Kuortti Juha-Matti, Kauranen Matti ja Gransten Hans Yleiskaavaluonnos on seikkaperäinen, laaja ja ansiokas Merkitään tiedoksi. asiakirja, jossa kuvataan onnistuneesti tulevaisuuden linjaukset kantakaupungin eri ranta-alueille. Järvikohtai- nen esitystapa antaa alueiden asukkaille ja maanomista- jille selkeän kuvan siitä, mitä toimenpiteitä kunkin järven rannoilla on tarkoitus tehdä.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 68 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Yhtenäistä koko Kaukajärven ympäri rannassa kulkevaa Katso vastine mielipiteeseen 102. vapaa-aluevyöhykettä ei ole mahdollista eikä tarvetta- kaan toteuttaa olevat rakenteen ja realiteetit huomioiden niin Tampereen kuin Kangasalan puolella. Erityises- ti tämä koskee Kaukajärven pohjoisrannan vanhoja ja asuttuja rantakiinteistöjä. Esitetään, että Kaukajärven pohjoisrantaa kiertävä kevyen liikenteen yhteys linjataan realistisella ja tarkoituk- senmukaisella tavalla Kangasalantien viereen sillä kohtaa, missä tie ja rantaviiva ovat luonnostaan hyvin lähellä toisiaan. Täten voidaan perinteiset rantakiinteistöt säi- lyttää rantaan ulottuvina nykytilanteen mukaisesti.

193. Sipola Jaakko Vastustetaan valtatien 9 rinnakkaisyhteyttä välillä Juvan- Katso vastine mielipiteeseen 123. katu-Heikkilänkatu, sillä se tuhoaa alueen kulttuuriarvo- ja ja vahingoittaa muinaismuistoja sekä tuo rauhalliselle omakotialueelle turvattomuutta ja melua lisääntyvän liikenteen myötä. Aluetta rasittavat jo melullaan vilkkaat valtatie 9 ja Sammon valtatie sekä myös rautatie.

Alueen kiinteistönomistajia ja asukkaita ei ole informoi- Yleiskaavan valmistelun aikana osallisilla on ollut usei- tu näin tärkeästä asiasta etukäteen, vaan tieto on saatu ta mahdollisuuksia osallistua kaavatyöhön, jo kaavan sattuman kautta. Jo tieto olemassa olevasta suunnitel- tavoitteista oli asukasiltoja ja työpajoja syksyllä 2014. masta on alentanut alueen myynnissä olevien kiinteistö- Myös yleiskaavaluonnoksesta on järjestetty asukastilai- jen kysyntää ja omakotitalojen arvoa. suuksia. Yleiskaavaluonnos on kaavan valmisteluaineistoa, josta kuullaan asukkaita ja osallisia. Luonnosta tarkistetaan ja täsmennetään saadun palautteen pohjalta ja kaava on valmis vasta kun se etenee kaupunginvaltuuston hyväk- symiskäsittelyyn. Liikenneverkkoa koskevan kehittämistarpeen selvittämi- nen ja osoittaminen yleiskaavassa ei aiheuta kiinteistöil- le haittaa tai arvon alenemista.

Ristinarkun sisäisen liikenteen hoitamiseksi (ml. raskas Yleiskaavaehdotuksessa VT 9:n molemmin puolin Kauka- liikenne) tulisi tutkia etelän suuntaan tielinjausvaihto- järveltä Koilliskeskukseen osoitetaan ohjeellinen liiken- ehtoa Vehnämyllynkatu/Kässälänkatu-Messukylänkatu, neverkon kehittämisen kohdealue -merkintä. Tavoiteltu joka palvelisi olemassa olevia teollisuusalueitakin. Myös kehittäminen voidaan toteuttaa monilla eri ratkaisuilla suora "ramppiyhteys" Vehnämyllynkadulta/Kässälänka- valtatien eri puolilla ja mahdollisesti myös uusina liitty- dulta VT 9:lle voisi olla toteuttamisen arvoinen teollisuus- minä valtatielle. alueiden laajentuessa nykyisille peltoalueille VT 9:n länsi- puolella. Jos myös VT 9:n itäpuoli olisi teollisuusaluetta, voisi alueet kytkeä toisiinsa siltayhteydellä ramppeineen.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 69 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

194. Elo Pekka Yleiskaavaratkaisun perusteella uusien asuinalueiden ra- Yleiskaavan tavoitteena on strateginen yleispiirteisyys, jo- kenne vaikuttaa kerrostalovoittoiselta. Tämä vahvistaa ten asumisen alueiden osalta ei oteta kantaa niillä tavoi- trendiä, jossa Tampereelle muuttavat nuoret, opiskelijat ja teltuun pääasialliseen asuinrakennustyyppiin (kerros- tai seniorit, mutta veronmaksukykyiset perheet siirtyvät väl- pientalo). Käytännössä laajuudeltaan merkittävät ja kes- jemmän asumisen perässä kehyskuntiin. Kaupunkiasu- keisesti sijoittuvat yleiskaavan muutos- ja täydennysalueet misen suosio on vielä marginaalista nuorten perheiden tulevat silti rakentumaan kerrostalovaltaisina, sillä alueiden keskuudessa. Mahdollistaako kaavaratkaisu verotulojen uudistamisen edellytyksenä olevat infra- ja muut inves- kasvattamisen ja kuntatalouden vahvistamisen vai onko toinnit vaativat toteutuakseen verrattain tehokasta raken- sen vaikutus negatiivinen? tamista. Toisaalta yleiskaavaratkaisu mahdollistaa edelleen tiettyyn asukaskohderyhmään vetoavien pientalotyyppisten asumismuotojen kehittämisen luonnonläheisillä Vuoreksen ja Ojalan pientaloalueilla, jotka ovat tällä hetkellä rakentumassa tai etenemässä jatkosuunnitteluun asemakaavoitusohjelman mukaisesti. Lisäksi nykyisillä pientaloalueilla on oma roolinsa tulevaisuuden lapsiperheasumisen mahdol- listajina, sillä alueille on ominaista ilmiö, jossa ikääntyneen asuntokunnan tilalle hakeutuu nuorehko työikäinen paris- kunta tai lapsiperhe. Kyseinen ilmiö on tunnistettu yhtenä yleiskaavan taustaselvityksenä laaditussa kantakaupungin asukkaita ja heidän asuinolojaan koskeva raportissa (Asuk- kaat ja asuminen 2014). Pientaloalueilla asuinympäristön laatua ja soveltuvuutta lapsiperheille pyritään paranta- maan erityisesti kehittämällä kävely- ja pyöräily-yhteyksiä palveluiden äärelle sekä toteuttamalla ajoneuvoliikenteen rauhoittamistoimenpiteitä. Yleiskaavaratkaisun taloudellisia vaikutuksia kokonaisuudessaan tullaan käsittelemään osana kaavan vaikutusten arviointia. Kaavassa ei ole esitetty merkittävää lisäystä yritysten ti- Tampereen kantakaupungin kaavoitetut ja rakennetut loihin. Kaikki eivät voi kuitenkaan työskennellä palveluja alueet ulottuvat naapurikuntien rajoihin saakka, mistä innovaatioelinkeinojen parissa, vaan tarvitaan perinteisiä syystä kantakaupungin alueelta voidaan osoittaa vain vä- tuotantotiloja. Missä sellaiset tilat tulevat sijaitsemaan? häisessä määrin uusia alueita mm. yritysalueiksi. Sen sijaan Jatkuuko nykytilanne, jossa uuden yrityksen perustaja yleiskaavaratkaisu osoittaa selkeästi ne työ- ja toimipaik- hankkii toimitilansa naapurikunnasta? kojen alueet, joilla ei sallita alueiden muutosta esim. asun- torakentamiseen. Nykyisillä yritysalueilla on vielä reserviä uusien yritysten sijoittumiseksi. Kaupunkiseudun näkökul- masta merkittävimmät uudet yritysalueet sijoittuvat Tam- pereen naapurikuntin. Kaavassa ei esitetä lainkaan maanalaista rakentamista, Hyväksytyssä Keskustan strategisessa osayleiskaavassa jota voitaisiin hyödyntää keskustan liikennevirtojen hal- on esitetty maanalainen Näsinkallion eritasoliittymä, josta linnassa esimerkiksi rakentamalla lisähaara keskustan ja on ajoyhteys Kunkun parkkiin, joka on taas esitetty yhdis- Rantatunnelin välille tai ottamalla Hämpin ja Kunkun parkit tettäväksi Hämpin parkkiin. osaksi maanalaista liikenneverkkoa. Kaupin ulkoilualueen ja metsien pilkkominen rakentami- Kauppi on osoitettu lähes kokonaisuudessaan yleiskaavas- sella tulisi lopettaa. Lähellä olevat luonnontilaiset ulkoilu- sa keskuspuistoverkostoon kuuluvaksi alueeksi. Alueella maastot ovat osa viihtyisää, houkuttelevaa ja vihreää kau- sallitaan ulkoilua ja virkistyskäyttöä palveleva vähäinen punkia. rakentaminen ja mahdollisesti Ruotulan golfkentän kohtaa Teiskontien varressa voidaan kehittää asuntorakenta- miseen. Yleiskaavan keskeinen tavoite on kuitenkin laajan kokonaisuuden säilyttäminen yhtenäisenä viheralueena. Näsijärven rannassa kulkevasta kävelytiestä tulisi luopua. Kauppi-Niihaman alueelle on osoitettu rantaa myötäilevä Siellä on jo nyt viihtyisiä polkuja, jotka mahdollistavat riittä- virkistysyhteys-merkintä. Merkinnällä on osoitettu keskus- vän ulkoilun ja maastossa liikkumisen. puistoverkostoa yhdistäviä yhteyksiä tai lähivirkistysalu- eiden sarjoja. Yhteys on osoitettu pääosin olemassa olevia ulkoilureittejä tai kevyen liikenteen väyliä mukaillen. Merkinnällä tarkoitetaan yhteyden tai reitin lisäksi myös reitin varrella olevia lähivirkistysalueita ja muuta viherympäris- töä, mutta ei edellytetä niiden muuttamista nykyisestä. Virkistysyhteys merkintä Näsijärven rannalla tarkoittaa, että Kauppi-Niihaman rantavyöhyke on tärkeä virkistysalueena ja siellä on mahdollisuus kulkea nykyisin ja jatkossakin.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 70 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Vaikka yleiskaava ei suoraan ota kantaa Hippostalon Yksittäisten rakennusten käyttöä ei ratkaista yleiskaa- kohtaloon, kannattaisi miettiä sen säilyttämistä oman vassa. Yleiskaavan selvityksessä "Kaleva-Kissanmaa aikansa rakennustyylin edustajana. Nyt rakennuksen ar- -alueen täydennysrakentamisen ja kannen visiosuunni- voa ei nähdä, koska 1980-luvusta on kulunut niin vähän telma 2016" Hippostalon kohdalla on tutkittu rakennuk- aikaa. sen purkamista ja korvaamista toisenlaisella rakentamisella. Rakennuksen säilyttäminen on myös mahdollista.

195. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma/Niinimäki Kai Yleiskaava määrittää sekä lyhyen että pidemmän aika- Merkitään tiedoksi. välin suuntaviivoja Tampereen kaupungin maankäyttöön ja aluekehittämiseen. Selkeät maankäytölliset tavoitteet luovat vakaan pohjan myös kiinteistöomaisuuden kehit- tämiselle ja uusille investoinneille edistäen samalla kaupungin kasvua ja vetovoimaisuutta.

Finlaysonin alueen kehittämistä tukevia esityksiä yleis- Keskustan osalta maankäytön kehittämistä ohjataan kaavaluonnoksessa ovat Satakunnankadun vahvista- kaupunginvaltuuston 18.1.2016 hyväksymällä keskus- minen osana joukkoliikenteen tavoiterunkolinjastoa ja tan strategisella osayleiskaavalla. Mielipiteessä esitetyt alueella toimivan Uuden tehtaan rooli kaupunkistrategi- asiat on mahdollista huomioida asemakaavamuutosten an mukaisena kehitettävänä innovaatioympäristönä. yhteydessä. Lisäksi luonnoksessa on esitetty Finlaysonin alueen halki kulkeva Itäinenkatu ja osa Finlaysoninkatua keskuspuistoverkoston osia yhdistäväksi viheryhteydeksi. Kyseiset yleiset katualueet toimivat tällä hetkellä kevyen liikenteen reitteinä ja palvelevat myös huoltologistiikkaa. Kaavalla tulisi mahdollistaa alueiden kehittäminen ur- baaniksi kaupunkitilaksi, jossa voi olla osittain katettuja kulkuyhteyksiä, puolilämmintä tilaa ja sisäpiha-alueita, kuten on suunnitteilla muihin keskustan kortteleihin. Ehdotetaan, että yleiskaavamääräysten tulkintaohjetta selkiytetään ja yhtenäistetään viheryhteysmerkinnän osalta vastaamaan monipuolisemman urbaanin kaupun- kitilan kehittämislähtökohtia.

Varma aktivoi mielellään omistamiensa kiinteistöjen ja Merkitään tiedoksi. laajemminkin kaupungin kehittämistä koskevaa vuoro- puhelua Tampereen kaupungin kanssa.

196. Tuominen Tellervo Vastustetaan valtatien 9 rinnakkaisyhteyttä välillä Ju- Katso vastine mielipiteeseen 123. vankatu-Heikkilänkatu, sillä se pilaa Veijanmäenkadun ja Ala-Heikkilänkadun viihtyisän elinympäristön, tuo turvattomuutta sekä melu- ja saasteongelmia. Lisäksi suunniteltu tieyhteys pilaisi Sikosuolle tulevan suoje- lualueen ja uhkaisi kiinteitä muinaisjäännöksiä.

Rinnakkaisyhteyden suunnitelmavaihtoehdot tulisi hy- Yleiskaavan valmistelun aikana osallisilla on ollut usei- lätä Maankäyttö- ja rakennuslain vastaisina seuraavin ta mahdollisuuksia osallistua kaavatyöhön, jo kaavan perustein: tavoitteista oli asukasiltoja ja työpajoja syksyllä 2014. MRL 5 §: Vuorovaikutteisuus ei toteudu eikä tieto suunni- Myös yleiskaavaluonnoksesta on järjestetty asukastilai- telmasta ole kulkenut lain tarkoittamalla tavalla. Lisäksi suuksia. vaikutusten arviointi on puutteellista. Yleiskaavaluonnos on kaavan valmisteluaineistoa, josta MRL 9 §: Suunnitelma vaikuttaa hätäisesti kasatulta il- kuullaan asukkaita ja osallisia. Luonnosta tarkistetaan ja man lain edellyttämiä tutkimuksia sen ympäristövaiku- täsmennetään saadun palautteen pohjalta ja kaava on tuksista. valmis vasta kun se etenee kaupunginvaltuuston hyväk- MRL 11 §: Teollisuusalueen liikenteen johtaminen oma- symiskäsittelyyn. kotiasutuksen keskelle ja Sikosuon vihervyöhykkeelle ei Yleiskaavan etenemisestä tiedotetaan, kuten MRL 6§:ssä ole liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä. on määrätty. MRL 39 §: Suunnitelma ei vastaa mitään kohtaa yleiskaa- Liikenneverkkoa koskevan kehittämistarpeen selvittämi- van sisältövaatimuksista. Se aiheuttaa alueen kiinteis- nen ja osoittaminen yleiskaavassa ei aiheuta kiinteistöil- tönomistajille kohtuutonta haittaa kiinteistöjen arvon le haittaa tai arvon alenemista. laskiessa.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 71 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

197. Nimetön Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin Katso vastine mielipiteeseen 151. välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamis- käyttöön. Pyydetään arvioimaan yleiskaavaluonnosta uudestaan Pispanaronraitin niityn osalta ja palautta- maan se puistoalueeksi. Tiiviisti rakennetulla ja pienten tonttien luonnehtimalla Hyhkyn/Ala-Pispalan alueella tarvitaan viheralueita myös yleiseen käyttöön. Lisäksi alueella on eläimistöä, jolle viheralueet ovat tärkeä osa elinpiiriä.

198. Backström Helena ja Rainer Esitetään, että Västinginmäen alue Särkijärven pohjois- Katso vastine mielipiteeseen 136. rannalla kaavoitetaan yleiskaavaluonnoksessa osoite- tulla tavalla omarantaisiksi pientalotonteiksi. Pyydetään, että ranta-asemakaava laadittaisiin yhdessä ja samanaikaisesti Västinginmäen asemakaavan kanssa, jolloin säästyy aikaa ja kustannuksia.

199. Honkasalo Eija Yleiskaavaluonnoksen ratkaisu osoittaa Vehmaantien Katso vastine mielipiteeseen 107. kiinteistöt Kaukajärven etelärannalla loma-asuntoalueeksi vahvistaisi alueen nykytilanteen ja loisi varman pohjan tulevaisuuden maankäytölle. Alue on ollut loma-asuntokäytössä jo yli 80 vuotta Messukylän kunnan ajoista alkaen.

Aluetta koskevia jatkotoimenpiteitä suunniteltaessa Katso vastine mielipiteeseen 107. tulisi ottaa huomioon alueen pitkä vuokraus- ja raken- nushistoria sekä vuokralaisten vuosikymmenten aikana rakennuksiin ja rakennuspaikkoihin uhraamat varat ja työpanos.

Rantojen kaavoitustilanne 2016 -selvityksen mukaan Katso vastine mielipiteeseen 107. tonttien nykyiset vuokralaiset irtisanottaisiin ja tontit myytäisiin korkeaan hintaan. Esitetään neuvottelua Tampereen kaupungin edustajien ja Vehmaantien ranta-alueen nykyisten vuokraoikeuksien haltijoiden kesken molempien osapuolten kannalta kohtuullisen ratkaisun löytämiseksi.

200. Rantanen Pirkko ja Pentti, Vuorisalo Leena, Takala Matti Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin Katso vastine mielipiteeseen 151 välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamis- käyttöön. Pispanaron niitty on ainoa puistoalue lasten leikkejä ja urheilemista varten muuten tiivisti rakenne- tussa Hyhkyssä. Alueen kadut ovat täynnä autoja, liikenne vilkasta ja lähiympäristöön on noussut useita täyden- nysrakennuksia. Niityn arvoa ei voi rahalla korvata ja se tulisi säästää.

201. Hyhkyn Kyläyhdistys ry Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin Katso vastine mielipiteeseen 151. välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamis- käyttöön. Pieni puisto on tärkeä maisemalliselta arvol- taan ja asukkaiden virkistysalueena, se liittyy Pyynikille asti ulottuvaan kaupunkipuistoalueeseen ja sisältää ikivanhan niittyalueen. Lisäksi avoin maisematila toimii vastapainona Hyhkyn tiiviille asuintonteille, joilla on korkea rakennusoikeus.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 72 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

202. Eläköön Eteläpuisto Ry Yleiskaavan esittäminen seitsemällä eri kartalla vaikeut- Eteläpuiston alue kuuluu Tampereen kaupungin- taa kaavan tulkintaa ja sen kaikkien vaikutusten hah- valtuuston hyväksymän (18.1.2016) Tampereen keskus- mottamista. Eri merkinnät ja määräykset ovat lisäksi tan strategisen osayleiskaavan alueeseen, joka jää voi- monitulkintaisia ja monelta osin keskenään ristiriitaisia. maan osayleiskaavan vahvistamisen jälkeen. Kantakau- Nyt esillä oleva yleiskaavaluonnos on Eteläpuiston osal- pungin yleiskaava 2040 ei kumoa keskustan strategista ta niin yleispiirteinen ja ristiriitaisia lähtökohtia asettava, osayleiskaavaa. ettei se käytännössä ohjaa asemakaavoitusta. Tämä on Eteläpuistossa vireillä olevaa asemakaavaa laaditaan hy- vastoin Maankäyttö- ja rakennuslain henkeä ja kirjainta väksytyn osayleiskaavan pohjalta. sekä hyvän hallinnon periaatteita. Eteläpuiston maisemallisesti, virkistyksellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas ylätasanne on osoitettu kartalla 5 valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi, jonka arvot tulee säilyttää. Kuiten- kin kartalla 1 koko Eteläpuisto lähialueineen on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Merkintöjen välillä on ristiriita. Aluetta ei voida samanaikaisesti sekä säilyttää että rakentaa. Eteläpuiston rantaan on kartalla 1 osoitettu keskuspuistoverkostoa tarkoittava viivamerkintä, johon liittyvän kaavamääräyksen mukaan aluetta ylläpidetään ja kehi- tetään viheralueena. Kuitenkin yleiskaavan selostuksessa todetaan, että Eteläpuistossa rantapuiston sijainti ja etäisyys nykyisestä rantaviivasta riippuu rantatäyttöjen laajuudesta. Tavoitteiden välillä on ristiriita, sillä rakentamisella voidaan hävittää nykyinen arvokas viheralue ja paikata sen menetystä rakentamalla täyttömaalle uusi vihervyöhyke. Kartalla 4 Eteläpuistoon osoitettua uuden kaupunginosapuiston merkintää ei ole saatu luontevasti si- joitettua kartalle. Alue on liian ahdas sekä asunto- rakentamiselle että uudelle kaupunginosapuistolle. Kartalla 3 Eteläpuisto lähialueineen on osoitettu tehokkaan kaupunkirakentamisen vyöhykkeeksi, johon liittyvän kaavamääräyksen mukaan rakentaminen tulee sovittaa ympäristöönsä siten, että ympäristön arvot säilyvät. Kaa- vamääräys antaa virheellisen käsityksen siitä, millaista rakentamista yleiskaavalla voidaan mahdollistaa.

Yleiskaavaluonnoksessa Viinikanlahden alue on osoitettu Eteläpuiston alue kuuluu Tampereen kaupunginval- keskustatoimintojen alueeksi. Eläköön Eteläpuisto ry on tuuston hyväksymän (18.1.2016) Tampereen keskustan aiemmin esittänyt, että Eteläpuiston asukasmitoituksen strategisen osayleiskaavan alueeseen, joka jää voimaan keventämistä voitaisiin kompensoida rakentamalla Viini- osayleiskaavan vahvistamisen jälkeen. Kantakaupun- kanlahdelle. Kuitenkaan näin ei voida toimia Tampereen gin yleiskaava 2040 ei kumoa keskustan strategista kaupungin Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle (16.5.2016) osayleiskaavaa. antaman lausunnon mukaan, joka liittyy keskustan strategista osayleiskaavaa koskevaan valitukseen. Yleiskaa- vamerkinnän ja lausunnon välillä on ristiriita.

Keväällä 2016 nähtävillä olleiden asemakaavaluonnosten Ratkaisua arvioidaan laadittavana olevan asemakaavan mukaan Eteläpuiston nykyisiä puistoalueita otettaisiin vaikutusarvioinnissa. rakentamiskäyttöön noin 10 hehtaaria. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan näin suuren osuuden ottamista rakennusmaaksi koko keskustan asukkaita palvelevilta virkistysalueilta ei voida pitää perusteltuna ratkaisuna.

Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa yleiskaavaa. Eteläpuiston alue kuuluu Tampereen kaupunginval- Voimassa olevassa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa tuuston hyväksymän (18.1.2016) Tampereen keskustan Eteläpuiston alue on osoitettu virkistysalueeksi, mutta strategisen osayleiskaavan alueeseen, joka jää voimaan yleiskaavaluonnoksessa keskustatoimintojen alueeksi. osayleiskaavan vahvistamisen jälkeen. Kantakaupun- Tämä on selvästi vastoin voimassa olevaa maakunta- gin yleiskaava 2040 ei kumoa keskustan strategista kaavaa eivätkä viittaukset valmisteilla olevaan uuteen osayleiskaavaa. maakuntakaavaan poista ristiriitaa. Eteläpuistossa vireillä olevaa asemakaavaa laaditaan hy- väksytyn osayleiskaavan pohjalta.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 73 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

203. Tammer-Golf Kauppi-Niihaman golfkentän alueen tulevaisuutta Merkitään tiedoksi. kaupunkirakenteen tiivistämiseksi on tarkasteltu yh- teistyössä Tampereen kaupungin ja Tammer-Golf ry:n kanssa. Työssä syntyneet molemmat vaihtoehdot ovat toteuttamiskelpoisia, mahdollistavat nykyisen rakennuskannan pitämisen käytössä ja ovat kenttäraken- tamisen kustannuksiltaan samaa suuruusluokkaa. Yleiskaavan tavoitteissa tuodaan useissa kohdin esille liikunnan, liikuntatapahtumien, luonnon ja viihtyisän ympäristön merkitys Tampereen vetovoimatekijänä. Golf liikuntalajina ja kilpailumuotona toteuttaa hyvin näitä tavoitteita. Yleiskaava nähdään positiivisena kehitystyönä, jolla voidaan pitkäjänteisesti varmistaa kaupungin vetovoiman parantaminen sekä taloudellinen ja sosiaalinen hyvinvointi huolehtien samalla asukkaiden terveydestä, viihty- vyydestä ja aktiivisesta harrastustoiminnasta ylläpitäen monimuotoista luonnonympäristöä.

Pidetään erittäin tärkeänä, että Tammer-Golf ry pääsee Alueen toimijat ovat osallisia alueella laadittavissa ase- aktiivisesti osallistumaan alueen jatkosuunnitteluun, makaavahankkeissa. Yleiskaavassa ei oteta kantaa kun se tulee ajankohtaiseksi. Seuran toiminnan kannal- alueiden toteuttamista kosvien kustannusten jakautu- ta on oleellista, että kaupunki varmistaa kentän uusien miseen osapuolten kesken. alueiden rakentamisen kustannuksellaan ja yhteistyössä Tammer-Golf ry:n kanssa.

204. Tamminen Markus Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin Katso vastine mielipiteeseen 151. välisen puiston ottamista asuinrakentamiskäyttöön. Sii- nä on säilynyt iso puistoalue, jonka yhtenäisyyttä korkeat tonttien rakennusoikeudet söisivät. Muutenkin alueen puistomaisuus on vähentynyt traktorivetoisen veneen- kuljetustien rakentamisen myötä.

205. Pajula Markku Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin kKatso vastine mielipiteeseen 151. välisen puiston ottamista asuinrakentamiskäyttöön, sillä se on Hyhkyn viimeinen "henkireikä" Pyhäjärvelle. Alueen katuverkko on jo nyt kuormitettu, alueella on liikenteel- lisiä vaaran paikkoja ja raskaalle pelastuskalustolle on täydennysrakentamisen yhteydessä saatu reitit vain lunastamalla maata vanhoilta omakotiasukkailta. Lisä- rakentaminen vaikeuttaisi tilannetta entisestään. Lisäk- si Hyhky on arvokasta pohjavesialuetta, jota ei kannata enää kuormittaa lisää.

Uittotunnelia on kehitetty ja avattu yleisön käyttöön. Katso vastine mielipiteeseen 151. Voisiko Pättiniemenpuisto olla osa tätä suunnitelmaa? Rannassa kulkeva kevyen liikenteen väylä katkeaa juuri Hyhkyn kohdalla ja siirtyy ajoteille pois rannasta. Puisto olisi hyvä taukopaikka tässä kohdassa.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 74 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

206. Glomm Axel Mielipiteessä esitetään Tampereen seudun raideliiken- Tampereen kaupunkiseudulla erilaisiin raideliikenne- teen perustaksi visiota kehäradasta, joka hyödyntäisi ratkaisuihin perustuva liikenteen järjestäminen on Pirkanmaan maakuntakaavaehdotuksessa osoitettua tulevaisuutta, mikäli seutukunnan kasvu jatkuu jopa läntistä ratayhteyttä täydennettynä itäisellä ohitusrai- ennustettua nopeampana. Tampereen yleiskaavoissa teella. Keskustan alueella rata voisi kulkea tunnelissa, varaudutaan raideliikenteen kehittämiseen sitä mukaan mikä vapauttaisi nykyisen pääradan alueen kokonaisuu- kun tavoitteita viedään eteenpäin maakuntakaavassa ja dessaan asuinrakentamiselle. Mielipiteessä on osoitettu kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa. radalle vaihtoehtoisia linjauksia sekä pohdittu sen toteuttamisen hyötyjä ja haasteita.

207. Gransten Hans Tuija Valkama-Granstenin perikunnan puolesta Yleiskaavaluonnoksessa on seikkaperäisesti esitetty eh- Merkitään tiedoksi. dotus siitä, millaiselta Tampereen kaupunki voisi näyttää vuonna 2040. Kaavaan liittyvä materiaali on laajuudessaan huomattava ja erittäin perusteellinen.

Yhtenäistä viheraluetta koko Kaukajärven ympäri ei ole Katso vastine mielipiteeseen 102. mahdollista toteuttaa, sillä Vehmaisissa, Annalassa ja Kangasalan puolella kiinteistöjä on kaavoitettu yksityis- käyttöön rantavyöhykkeelle asti. Kangasalantien pohjoispuolella kulkee jo itä-länsi-suuntaisesti suora ja turvallinen kevyen liikenteen yhteys.

Jos Kangasalantietä siirretään hieman pohjoiseen päin, Yleiskaavassa on esitetty Kangasalantien linjauksen tulisi miettiä kevyen liikenteen yhteyden muodostamista siirtämistä pohjoisemmaksi mahdollistamaan maankäy- osoitteissa Kangasalantie 94-100 sijaitsevien kiinteis- tön kehittäminen Kaukajärven ja Kangasalantien väliin. töjen pohjoispuolelle alueen puustoa säilyttäen. Tämä Yleiskaavan tavoitteina on mm. parantaa rantojen yleis- mahdollistaisi rantaan ulottuvien tonttien säilymisen tä virkistyskäyttöä ja mahdollistaa rannoilla kulkevat vir- nykytilanteen mukaisesti. kistysyhteydet.

Voimassa olevaan yleiskaavaan nähden on luonnok- Kiinteistönomistajien tasapuolisen kohtelun tulee toteu- sessa osoitettu Kaukajärven etelärannan kesäasunnot tua samanlaisena kun lähtökohdat ja olosuhteet ovat sa- loma-asuntoalueeksi ja pysyvän asutuksen aluetta on manlaiset eri kiinteistöjen kohdalla. laajennettu rantaa pitkin länteen poistaen viheraluemer- Kaukajärven pohjoisrannalla olevat kiinteistöt ovat koko- kintä. Tältä osin ei toteudu pohjoisrannan kiinteistön- naan asemakaavan mukaisella virkistysalueella ja ne on omistajien tasapuolinen kohtelu. myös voimassa olevassa yleiskaavassa osoitettu viheralueiksi. Kaukajärven eteläranta on kokonaisuudessaan asemakaavatonta aluetta eikä esim. liikenteen melu aiheuta rajoituksia alueen käytölle. Kaukajärveä kiertävä virkistysreitti tulee soviteltavaksi alueelle laadittavassa asemakaavassa myös etelärannalla olevien kiinteistöjen kohdalle.

208. Laakso Ilari Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin Katso vastine mielipiteeseen 151. välisen puiston ottamista asuinrakentamiskäyttöön. Alue pyöräteineen, puistoineen ja niittyineen toimii merkittä- vä virkistys- ja ulkoilualueena paitsi Hyhkyssä asuville, myös siellä liikkuville muille kaupunkilaisille. Tampereen kaltaisessa kasvukeskuksessa tarvitaan asuntoraken- tamista, mutta asuinalueiden yhdenmukaistaminen ja umpeen rakentaminen ei ole oikea tapa vastata tähän tarpeeseen. On tarjottava myös mahdollisuuksia luon- nonläheiseen elämään kaupungissa.

209. Jokinen Esa Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunne- Katso vastine mielipiteeseen 151. lin välisen puiston ottamista asuinrakentamiskäyttöön. Perusteina ovat ympäröivän kaupunginosan vähäinen virkistysalueiden määrä sekä suunniteltu korkea asuintonttien rakennusoikeus ja sen myötä nykyisen puistoalueen yhtenäisyyden heikentyminen.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 75 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

210. Rintala Juha Vastustetaan Laulunmaankadun muuttamista joukko- Katso vastine mielipiteeseen 122. liikennekaduksi läpiajoliikenteestä aiheutuvan melun ja muiden häiriöiden takia. Kustannustenkin kannalta on järkevämpää hyödyntää olemassa olevaa Sotilaankadun siltaa kuin rakentaa uutta kevyen liikenteen sillan tilalle. Resurssit tulisi käyttää järkevämmin kehittämällä Halli- lantien, Sotilaankadun ja Turtolan puolen joukkoliikenne- pysäkkejä sekä kevyen liikenteen yhteyksiä.

211. Myllyaho Joni Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunne- Katso vastine mielipiteeseen 151. lin välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakenta- miskäyttöön. Pispanaron niitty ei näytä kuuluvan yleiskaavaluonnoksessa puistoalueeseen vaan on asumisen alue. Niittyä ei tulisi hävittää, sillä se luo happea muuten tiiviisti rakennettuun ympäristöön ja kuuluu olennaisesti sen yleisilmeeseen. Lisäksi alue palvelee ulkoilukäytös- sä myös keskustan ja Epilän suunnan asukkaita sekä Varalan urheiluopiston ja Hotelli Rosendahlin vieraita. Vastaavia luonnonniittyjä ei näe Tampereella enää juuri missään.

212. Uusi-Rajasalo Harri Itäisen ohitustien, Lahdentien, Kangasalantien ja Yrittä- Yleiskaavassa alue on varattu seudullisesti merkit- jänkadun väliin jäävä alue on liian pieni paljon tilaa vaa- tävälle tilaa vaativalle kaupalle Pirkanmaan maakun- tivan kaupan alueeksi eikä sinne saada kulkuyhteyttä takaavaehdotuksen mukaisesti. Alue soveltuu hyvin kuin Sammon valtatien suunnasta. Ei ole kestävän ke- yritysalueeksi sen saavutettavuuden päätieverkolta hityksen periaatteiden mukaista rakentaa kaupan tilaa ja vähäisten toimintaa rajoittavien naapureiden vuok- ja runsaasti parkkipaikkoja kilometrin päähän Koilliskes- si. Alueella toimiville yrityksille on haettu ja myönnet- kuksesta, jossa on tilaa molemmille. Lisäksi Sammon ty ympäristölupia vuoden 2016 aikana, mikä osoittaa, valtatie on aiemmassa asemakaavassa osoitettu Itäi- että alueen vetovoima yritysalueena ei ole hiipumassa. seltä ohitustieltä alkaen hidaskaduksi, jota on tarkoitus Koilliskeskusta kehitetään aluekeskuksena, jonne tavoi- edelleen kaventaa. Alue sopisi paremmin asuinalueeksi. tellaan mm. asumista ja lähipalveluja. Ympäristöluvan- varainen yritystoiminta ja tiva-kauppa soveltuu paremmin keskustojen ulkopuolelle.

Lahdentien ja Kangasalantien väliin osoitetun yhdystien Tilaa vaativan kaupan alueet on osoitettu maakunta- molemmin puolin olisi mahdollista sijoittaa paljon tilaa kaavan mukaisesti lähelle valtakunnan päätieverkkoa ja vaativaa kauppaa. Toinen sopiva paikka olisi Lahdentien liittymiä. Aitolahdentien varteen ei voida osoittaa lisää pohjoispuolella, jolloin voidaan hyödyntää olemassa ole- autoliikennettä tuottavaa maankäyttöä. Tilaa vaativan via Koilliskeskuksen paikoitustiloja. kaupan toiminta edellyttää, että myös pysäköinti on jär- jestettävissä liiketontilla.

Jyväskyläntien länsipuoli voitaisiin ottaa asumiskäyt- Kantakaupungin yleiskaavan yksi keskeinen tavoite on töön, sillä välittömästi tien varressa ei ole merkittäviä Kauppi-Niihaman laajan kokonaisuuden säilyttäminen virkistysarvoja. yhtenäisenä viheralueena. Ratkaisun pohjalla on varsin tuore Kauppi-Niihaman osayleiskaava (hyväksytty 2008, vahvistunut 2011). Luontoarvoiltaan vähemmän arvokkaat alueet ovat rakentamattomina alueina myös tärkeä osa arvokasta viheraluekokonaisuutta.

213. Salminen Anneli, Mikko, Vilma ja Ella Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin Katso vastine mielipiteeseen 151. välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamis- käyttöön. Pieni puisto on tärkeä maisemalliselta arvol- taan ja asukkaiden virkistysalueena, se liittyy Pyynikille asti ulottuvaan kaupunkipuistoalueeseen ja sisältää ikivanhan niittyalueen. Lisäksi avoin maisematila toimii vastapainona Hyhkyn tiiviille asuintonteille, joilla on korkea rakennusoikeus.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 76 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

214. Soininen Hannu Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin Katso vastine mielipiteeseen 151. välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamis- käyttöön. Pispanaronraitin niityn rakentamatta jättä- miselle on painavat perustelut. Niitty on pienialainen ja rakentaminen vaarantaisi läheisen lehdon luonnonar- vojen säilymisen. Lisäksi sen kohdalla kulkee kevyen liikenteen väylä välillä Savenvalajanraitti-Läkkisepänkatu, jonka avaaminen liikenteelle tuottaisi turvallisuusriskejä erityisesti lapsille ja ikäihmisille. Myöskään Tampereen täydennysrakentaminen ei voi perustua puistoalueiden vähittäiseen nakertamiseen.

215. Kuokkanen Päivi Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin Katso vastine mielipiteeseen 151. välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamis- käyttöön. Pispanaronraitin niittyä ei tulisi varata asumiselle, sitä palveleville toiminnoille, lähipalveluille eikä elinkeinotoiminnalle, vaan säilyttää rakentamattomana puistoalueena. Se on Hyhkyssä asuville tärkeä alue ulkoilun, viihtyvyyden ja maiseman kannalta. Aluetta on jo täydennysrakennettu, jonka myötä asukasmäärä ja liikenne ovat lisääntyneet. Luonnonniittyä ei tulisi uhrata ylimitoitetulle rakentamiselle.

216. Ruohotie Eeva-Kaisa ja Veikko Nykyiset Miesmäenpuisto ja Backmaninpuisto tulisi Katso vastine mielipiteeseen 152. säilyttää ainutlaatuisina lähiluontoalueina, sillä ne ovat maisemallisesti ja virkistyskäytön kannalta välttämät- tömiä sekä asukkaiden ahkerassa käytössä. Virkistys- alueiden määrä on Pohtolassa jo nykyisellään vähäinen täydennysrakentamisesta johtuen. Aiemmassa selvityksessä (Elmar Baderman 1992) on todettu, että puistot tulisi lunastaa ja kunnostaa ulkoilua ja vapaa-ajan käyttöä varten. Lisäksi Pohtolan omakoti- yhdistykselle on luvattu kyseisten alueiden jäävän pysy- västi virkistysalueiksi.

217. Asunto Oy Hyhkyn Tupa Haka, hallitus Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin Katso vastine mielipiteeseen 151. välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamis- käyttöön. Puiston rajanaapurina oleva senioritaloyhtiö on aikanaan rakennettu alueelle Pispan palvelutalon sekä Pyhäjärven ja puistoalueen läheisyyden takia.

218. Lampinen Raimo ja Kaarina Ojalan alueelta Maurinkylän takaa suunnitellun tien Yleiskaavassa on esitetty yhteystarve Ojalan-Maurin- linjausta tulisi muuttaa siten, ettei se tulisi osoitteessa kylän pohjoispuolelta Aitolahdentielle ottamatta kantaa Rahkatie 4 sijaitsevan kiinteistön läheisyyteen. väylän tarkempaan sijaintiin. Yhteystarve liittyy mahdolliseen ampumarata-alueen maankäytön kehittämiseen. Tien tarkempi linjaus suunnitellaan tulevissa asemakaavoissa ja saatu palaute pyritään huomioimaan niissä.

Yleiskaavaluonnoksen kartalta 6 puuttuu Aitovuoren Yleiskaavakartalla esitetään kantakaupungin merkittä- hule- ja lauhdevesien laskuoja, joka estää alueelle suun- vimmät ojat ja vesireitit. Alueiden asemakaavoituksen nitellun AP-alueen käytön rakentamiseen. Osa alueesta yhteydessä selvitetään mahdollisen rakentamisen vai- on lettosuota ja tulisi säilyttää nykyisellään metsämaa- kutukset yleiskaavaa tarkemmalla tasolla ja mm. ole- na. massa olevien laskuojien merkitys.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 77 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Miksi osoitteessa Rahkatie 4 sijaitsevan kiinteistön ton- Yleiskaava on yleispiirteinen ja rajaukset eivät kaikilta tista osa on osoitettu SE-2-alueeksi? Sillä on edelleen osin noudata olemassa olevia kiinteistörajoja ja käyttöä. omaa käyttöä puutarhamaana. Alue on osoitettu selvitysalueeksi (SE-2) hyväksytys- sa Ojalan osayleiskaavassa. Työn alla olevassa kantakaupungin yleiskaavassa, joka vahvistuessaan kumoaa Ojalan osayleiskaavan, alueelle esitetään asumisen ja virkistyksen sekoittunutta aluetta. Alueella mahdollinen muutos edellyttää asemakaavan laatimista, jossa huomioidaan alueen nykyinen käyttö ja kiinteistöt. Yleiskaa- vassa alueelle osoitettu ekologinen yhteys on tärkeää säilyttää jatkosuunnittelussa.

219. Korsumäki Timo Hyvänä asiana yleiskaavaluonnoksessa on huomioitu Kaavaluonnoksessa osoitetut keskitettyjen liikunta- ja tarve liikunta- ja urheilupaikoille lännessä Lielahden ja vapaa-ajanpalvelujen tarvealueet perustuvat Sivistys- ja idässä Ristinarkun-Holvastin-Atalan alueella. Lännes- elämänlaatulautakunnan (Sivela 26.5.2016 54§) hyväksy- sä erityisesti Niemenrannan alue olisi saavutettavuu- mään liikuntapaikkarakentamisen suunnitelmaan vuo- deltaan erinomainen suuren volyymin liikuntalajeille ja sille 2016-2030. Suunnitelman laatimisen yhteydessä on idässä tulisi huomioida liikuntapaikkojen kokonaisuuden tunnistettu useita erilaisia tarpeita eri puolille kaupunkia. osalta myös Kumpulan ja Ojalan alueet. Yleiskaavaluonnoksessa osoitettujen tarvealueiden suunnitelmat (eli uusien toimintojen sijoituspaikkojen vertailu) pyritään käynnistämään vuoden 2017 aikana.

Lähiliikuntapaikkojen lisäksi olisi erityistä tarvetta uusille Yleiskaavassa ei yleispiirteisyytensä vuoksi oteta kantaa täysimittaisille jalkapallokentille, sillä eri sarjoissa pelaa- yksittäisten urheilukenttien sijaintiin. Uusien kenttien vien lisenssipelaajien määrä on Tampereella suuri. rakentamista ja nykyisten kunnostamista sekä kenttä- Kenttien sijoittelussa tulisi huomioida koulujen ja päi- verkoston tehostamista ohjaa Tampereella Kenttä- ja väkotien läheisyys, jolloin kenttien käyttöaste saadaan ulkoliikuntaympäristöt 2015-2025 -viherpalveluohjelma, maksimoitua ja muiden tarvittavien tilojen, kuten puku- jonka kaupunginhallitus on hyväksynyt (13.6.2016) oh- koppien ja pysäköintipaikkojen, hyödyntäminen on järke- jeellisena. Ulkokenttäohjelmassa on esitetty myös eri vää ja kustannustehokasta. palloilulajien tavoitteet. Jalkapalloa varten esitetään yhtä tekonurmipintaista kenttää jokaiselle Tampereen seitse- mälle suuralueelle (keskusta, luoteinen, lounainen, eteläi- nen, kaakkoinen, koillinen, pohjoinen).

220. Myllyaho Sarita Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin Katso vastine mielipiteeseen 151. välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamis- käyttöön. Alue tulisi säilyttää puistona eikä kaavoittaa tonteiksi. Puisto on ulkoilijoiden ja koiranulkoiluttajien suosiossa sekä ainoa Hyhkyn jäljellä oleva viheralue. Kaikkia ranta-alueita ei tarvitsi rakentaa täyteen, vaan Hyhky voisi olla jo ns. valmis kaupunginosa.

221. Korpi Antti Vastustetaan valtatien 9 rinnakkaisyhteyttä välillä Ju- Katso vastine mielipiteeseen 123. vankatu-Heikkilänkatu, sillä suunniteltu tielinjaus lisää Heikkilänkadun-Ala-Heikkilänraitin-Veijanmäenkadun alueen melurasitetta kohtuuttomaksi. Suunnittelussa tulisi huomioida alueen olemassa olevat melurasitteet (Sammon valtatie ja Tampere-Jyväskylä-rata). Esitetty Aitolahdentien ruuhkan helpottaminen ei ratkea suunni- tellulla tielinjauksella. Luontevin ja vähiten nykyistä asutusta haittaava tielinjaus kulkisi VT 9:n itäpuolella heti valtatien reunassa. Itäpuolen linjaus muodostaisi suoran yhteyden Juvanka- tu-Aitolahdentie-välille.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 78 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

222. Otonkorpi Markku Alasjärven alueella suunnittelun pelisääntöjä tulisi tar- Kauppi-Niihamaan on osoitettu strategisena merkintä- kentaa. Kokonaissuunnitelmaa ei ole, vaikka alueelle on nä keskuspuistoverkoston kehittämistarvealue. Aluetta paineita sijoittaa erilaisia toimintoja. Kasvaviin liiken- koskeva kokonaiskehittämisen suunnittelu ja toteutta- nemääriin ei ole ratkaisuja ja kevyen liikenteen väyliin misen ohjelmointityö käynnistyy yleiskaavan hyväksy- toivoisi parannusta. Nykyinen liikenneverkko Niihaman misen jälkeen. Tämän suunnitelman yhteydessä tulee suuntaan on alimittainen. tarkastella myös vaikutukset alueen liikenteeseen.

Hankkiossa näyttäisi olevan tarvetta henkilöliikenteen Hankkioon osoitetaan yleiskaavaratkaisussa työpaik- asemalle? Olisi loistava idea rakentaa alueelle kunnolli- kojen ja elinkeinojen alue, jolle ei tule sijoittaa melusta, nen henkilöliikenteen solmu, josta yhteydet esimerkiksi päästöistä tai raskaasta liikenteestä häiriintyvää toimin- Kansiareenalle keskustaan. Alueella on runsaasti mah- taa, mikä ei siis salli esim. asumista. Näin ollen alueella dollisuuksia tiiviiseen kaupunkirakenteeseen ja palvelut ei ole potentiaalia junaliikenteen solmupisteenä. ovat saatavissa hyvien tai paranevien yhteyksien päässä.

Nykyisellään kehittymättömän Sammon valtatien ja val- Sammon valtatien ja valtatien 9 risteystä ympäröivät tatien 9 risteysalueen mahdollisuuksia tulisi jatkosuun- alueet on osoitettu yleiskaavaratkaisussa asumisen nittelussa linjata paremmin. Moottoritien länsipuolella alueiksi, lukuunottamatta kaakkoista lohkoa, joka on on toisarvoisessa käytössä olevaa aluetta. osoitettu seudulliselle paljon tilaa vaativalle kaupalle. Myös voimassa olevassa yleiskaavassa alue on asuntoaluetta, mutta sitä ei ole toteutettu.

Alasjärven rantojen osoittaminen osittain loma-asunto- Loma-asuntoalueeksi osoittaminen turvaa kiinteistöjen alueeksi toivottavasti mahdollistaa alueen hyvän hoidon kehittämisen loma-asumiseen. ja rakentamisen, joka parantaa kaikkien osapuolten asemaa.

Keskitettyjen palvelujen sijoittamisen vyöhyke sisältää Yleiskaavaluonnoksessa Alasjärven ympäristöön osoi- ristiriitaisia piirteitä Alasjärven ympäristön osalta. Kehi- tettiin keskitettyjen palvelujen sijoittamiselle suotuisa tystarvetta indikoidaan, mutta sitä ei ole tarkasti mää- vyöhyke, jolla haluttiin mahdollistaa alueella jo toimivi- ritelty. en (esim. ratsastuskeskus) ja mahdollisten uusien vapaa-ajan palvelujen kehittäminen tukeutuen alueen ve- tovoimatekijänä toimivaan viherympäristöön. Alueelle ei olla suunnittelemassa massiivista kaupunkirakentamis- ta. Ehdotuksessa strategisten kehittämisvyöhykkeiden sisältöä ja rajauksia tullaan selkiyttämään viherympäris- tön lähtökohdat huomioiden.

Valtatien 9 molemminpuolisia alueita Kaukajärven ja Aluetta on pyritty tarkastelemaan kokonaisuutena. Ta- Koilliskeskuksen välillä olisi tarkasteltava kokonaisuute- voitteena yleiskaavassa on mm. aluekeskusten välisten na. yhteyksien parantaminen. Yleiskaava osoittaa alueelle vaihtelevia käyttötarkoituksia keskustoista asumiseen, työpaikkoihin ja elinkeinoihin sekä seudullista tilaa vaativaa kauppaa. Tällainen toimintojen monipuolisuus edesauttaa mm. joukkoliikenteen toimintaa. Alueella on paljon yhteystarpeita niin ajoneuvoliikenteelle kuin pyö- räilylle, jotka tulisi ratkaista tarkemmassa suunnittelussa. Yleiskaavaehdotuksessa alueelle VT 9:n molemmin puolin Kaukajärveltä Koilliskeskukseen osoitetaan ohjeellinen liikenneverkon kehittämisen kohdealue -merkintä. Tavoiteltu kehittäminen voidaan toteuttaa monilla eri ratkaisuilla valtatien eri puolilla ja mahdollisesti myös uusina liittyminä valtatielle.

Sammon valtatien ja valtatien 9 risteyksessä sijaitsevan Yleiskaavaluonnoksessa kartta 2 tarkensi kartan 1 tavoi- alueen osalta kaavakarttojen merkinnöissä ja kehittä- tetta osoittamalla alueelle mahdollisuuden seudullisen mistavoitteissa on ristiriitaa. Kartalla 1 alue on osoitettu paljon tilaa vievän kaupan toteuttamiseen maakunta- palvelujen ja työpaikkojen sekoittuneeksi alueeksi, kar- kaavaehdotuksen mukaan. Ehdotuksessa karttajakoa talla 2 seudullisesti paljon tilaa vaativan kaupan alueeksi. muutetaan ja kaikki kehittämistavoitteet kootaan samalle kartalle.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 79 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Kaavaselostuksessa esitetty väite maanomistuksesta Kaupungin maapoliittisten linjausten mukaan kaupun- kaavoituksen hidasteena vaatii perusteluja. Maanomis- ki laatii 1. asemakaavan vain omistamalleen maalle. tajien, kaupungin ja rakentajien yhteistyöstä on hyviäkin Silloin kun raakamaakauppoja ei ole syntynyt, alueen kokemuksia ja tätä toimintatapaa tulisi edesauttaa kaa- kaavoitusta ei ole käynnistetty, mikä on pääosin syy voituslinjauksilla. maanomistuksesta johtuvaan kaavoituksen hitauteen. Jo kertaalleen asemakaavoitetuilla alueilla kaupunki kaavoittaa myös yksityisen omistamaa maata, mistä on erilaisia kokemuksia. Silloin kun laadittavan asemakaavan tavoitteista on yhtenevät näkemykset asemakaavoitus yleensä sujuu toivotulla aikataululla. Mikäli kaupungin ja maanomistajan tavoitteet asemakaavasta eroavat, kaavan laatiminen on hitaampaa.

223. Salmela Antti Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin Katso vastine mielipiteeseen 151. välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamis- käyttöön. Mikäli puistoon rakennetaan asuntoja, se vaikuttaa negatiivisesti asumisviihtyvyyteen ja asuntojen arvoon sekä lisää liikennemääriä ja heikentää alueelle ominaista puistomaista ilmettä. Alue tulisi säilyttää kaavassa keskuspuistoverkoston osana uittotunnelille asti.

224. Urbaani Tampere ry Halutaan, että yleiskaavassa rakennetaan tiivistä, elävää Yleiskaavan tavoitteena on tiivis, elävä ja toiminnallisesti ja toiminnallisesti sekoittunutta kaupunkia, jota edustaa sekoittunut kaupunki etenkin keskustassa ja aluekes- tulevan ratikkareitin varren kaupunkimiljöö Pyynikinto- kuksissa sekä intensiivisten joukkoliikennekäytävien rilta Kalevaan. Sen sijaan viime vuosikymmeninä on ra- varrella. kennettu eristettyjä ja harvoja asutussaarekkeita, joiden katutasossa ei tapahdu muuta kuin liikennettä. Tiivis ja sekoittunut kaupunkirakenne tuo lukuisia etuja, kuten vetovoimaisuus ja taloudellinen dynaamisuus sekä sosiaalinen ja ekologinen kestävyys.

Kiitettävää kaavaluonnoksessa on kaavamerkintöjen yk- Kaavaehdotuksessa keskushierarkiaa painotetaan sinkertaisuus, joka ei ota kantaa esimerkiksi keskushie- enemmän Tampereen palvelumallityön mukaisesti niin, rarkiaan (keskustatoimintojen alueet) tai asuntotyyppiin että aluekeskusten lisäksi kartalle osoitetaan lähitorien (asumisen alueet). sijoittumispaikat. Lisäksi erilailla toteutuvat keskustat on kaavaehdotuksessa jaoteltu täydentyviin keskusta-alueisiin, uudistuviin keskusta-alueisiin ja kaupunkirakennetta yhdistäviin keskusta-alueisiin. Asumisen alueilla on tavoitteena, että asuntorakenta- minen on monipuolista ja siksi yleiskaava ei ota kantaa asuntorakentamisen tyyppiin eri alueilla.

C-keskustamerkinnän ohella tulisi olla käytössä toi- Asumisen alueilla ovat mahdollisia monipuoliset asumis- nen sekoittuneen yhdyskuntarakenteen kaavamerkintä ta palvelevat toiminnot ja lähipalvelut, jotka toteutues- (esim. A/P/T), joka mahdollistaisi varsinaisten keskusto- saan tuovat työpaikkoja välittömästi osaksi asuinym- jen ulkopuolella asumisen, palvelut ja elinkeinot samalla päristöjä. Lisäksi alueille sijoittuvaa yritystoimintaa on alueella. Merkinnälle sopivia kohteita olisivat esimerkiksi mahdollista kehittää edelleen huomioimalla ympäröivän Multisilta ja Vuores sekä Messukylän, Hankkion ja Veh- asumisen olosuhteet. Mielipiteessä esitetyillä alueilla ei maisten asemanseudut. ole odotettavissa muutoksia, mistä syystä alueita ei ole syytä esittää sekoittuneiksi alueiksi.

T-merkintä (työpaikkojen ja elinkeinojen alue) antaa Käyttötarkoituksen kaavamääräys tarkentaa sisältöä: virheellisen kuvan työpaikkavaltaisista alueista, vaikka "Alue varataan teollisuus- ja tuotantotoiminnoille sekä työpaikkatiheys on todennäköisesti verrattain vähäinen. logistisille toiminnoille ja palveluille." Olisi kuvaavampaa puhua teollisuusalueista.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 80 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Edellisen yleiskaavan väestöarvio oli pahasti alimitoitet- Tampereen kaupungin väestösuunnitteen (2012) ja tu, joten nyt kannattaisi varautua yläkanttiin ja mitoittaa sen pohjalta yleiskaavan tausta-aineistoksi tehdyn 300 000 uutta asukasta mahtumaan kantakaupunkiin. väestöarvion (Asukkaat ja asuminen 2014) perusteella kaupungin väestön ennakoidaan kasvavan vuosien 2013 ja 2040 välillä noin 60 000 asukkaalla. Tämä on otettu yleiskaavan mitoituksen minimilähtökohdaksi. Väestöarvio perustuu oletukseen, jossa kaupungin väes- tönkasvu jatkuu nykyisellä vahvalla kasvu-uralla. Yleiskaavassa osoitettujen keskustatoimintojen alueiden ja strategisen Kasvun vyöhykkeen tiivistyminen laajasti keskustamaisilla rakentamistehokkuuksilla mahdollistaa ennakoitua huomattavasti suuremman asukasmää- rän kasvun vastaanottamisen.

Yleiskaavan tulisi mahdollistaa lisää kaupunkia Hervan- Yleiskaavaratkaisu mahdollistaa kaupunkimaisten ympä- taan, Tesomalle, Linnainmaalle ja muihin aluekeskuksiin. ristöjen syntymisen aluekeskuksiin. Aluekeskuksia koskevan kaavamääräyksen mukaisesti niitä pyritään kehittä- mään seudullisesti hyvin saavutettavina ja monipuolisina työpaikkojen, asumisen, palvelujen, vapaa-ajan toimintojen sekä joukkoliikenteen ja liityntäpysäköinnin alueina. Lisäksi aluekeskukset ovat keskustatoimintojen alueita ja osa strategisen Kasvun vyöhykettä, joilla tavoitellaan kaupunkimaista tiiveyttä, laadukasta julkista tilaa ja toi- minnallista monipuolisuutta.

Kaukajärvi ja Koilliskeskus tulisi yhdistää asumisen ja Aluetta on pyritty tarkastelemaan kokonaisuutena. Ta- työpaikkojen sekoitetulla akselilla Juvankadulta Aitolah- voitteena yleiskaavassa on mm. aluekeskusten välisten dentielle. Nyt suunnitelmissa on yksipuolinen ja väljästi yhteyksien parantaminen. Yleiskaava osoittaa alueelle rakennettu teollisuusalue, vaikka alueessa olisi suurta vaihtelevia käyttötarkoituksia keskustoista asumiseen, potentiaalia. työpaikkoihin ja elinkeinoihin sekä seudullista tilaa vaativaa kauppaa. Kaupunki haluaa säilyttää kehään tukeutu- vat teollisuusalueet työpaikkojen ja elinkeinojen alueina. Tällainen toimintojen monipuolisuus edesauttaa mm. joukkoliikenteen toimintaa. Alueella on paljon yhteystarpeita niin ajoneuvoliikenteelle kuin pyöräilylle, jotka tulisi ratkaista tarkemmassa suunnittelussa. Yleiskaavaehdotuksessa alueelle VT 9:n molemmin puolin Kaukajärveltä Koilliskeskukseen osoitetaan ohjeellinen liikenneverkon kehittämisen kohdealue -merkintä. Tavoiteltu kehittäminen voidaan toteuttaa monilla eri ratkaisuilla valtatien eri puolilla ja mahdollisesti myös uusina liittyminä valtatielle.

Nokian moottoritien ja Lempääläntien bulevardisointi tu- Yleiskaavaa varten laadituissa selvityksissä on tietoa lisi ottaa mukaan yleiskaavaan. mahdollisuuksista täydentää sisääntuloväylien varsia. Paikoin täydentävän rakentamisen edellytykset ovat olemassa. Yleiskaavassa kehittämistavoitteet voidaan osoittaa sen jälkeen kun Liikenneviraston laatima Maan- tiet kaupunkiseuduilla -selvitys on valmistunut. Väylien ja niiden ympäristöjen kehittäminen saattaa muuttaa väylien hallinnollista luokkaa, mistä syystä yhtenäisten valtakunallisten linjausten tekeminen on tärkeää.

Ydinkeskustaa ja aluekeskuksia tulisi kehittää kävelyn Yleiskaavassa esitetään ydinkeskustaa ja aluekeskuksia ehdoin ja kävelyalueita lisäämällä kohti kokonaisvaltaisia kehitettäväksi jalankulun ehdoilla. kävelykeskustoja.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 81 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Raitiotien jatkolinja Pirkkalaan tulisi osoittaa Nuolia- Nuolialantie osoitetaan yleiskaavassa joukkoliikennepai- lantien kautta palvelemaan Härmälän tiivistä kaupun- notteiseksi kaduksi, jota kehitetään ensisijaisesti jouk- kirakennetta. Ilmailunkadun kautta kulkeva linja voi- koliikenteen ehdoilla. Merkintä mahdollistaa raitiotien daan toteuttaa erikseen Messukeskuksen tarpeisiin laajentamisen myös Nuolialantietä Pirkkalan suuntaan. räätälöitynä. Myöhemmin sitä voidaan jatkaa Par- Yleiskaavaehdotukseen raitiotien laajenemissuunnat tolan kautta lentoasemalle AiRRport-visiosuun- osoitetaan kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2040 nitelman mukaisena nopeana shuttle-yhteytenä. mukaisesti, Nuolialantien kautta Pirkkalan suuntaan Yleiskaavassa tulisi osoittaa kolmas raitiotielinja Kes- sekä Lakalaivan kautta Vuorekseen. kusta-Hatanpää-Lakalaiva-Vuores-Hervanta, jonka voidaan olettaa olevan käytössä vuoteen 2040 mennessä.

Suurimpana pettymyksenä yleiskaavaluonnoksessa Lähijunaliikenteen merkitys vuoteen 2040 mennessä on se, kuinka vähän rautateiden lähiliikenne on otettu nähdään Tampereen kantakaupungin alueella muuta huomioon. Yleiskaavassa olisi "tuhannen taalan paikka" joukkoliikennettä täydentävänä ja sen merkitys on suu- kehittää radanvarsiesikaupunkeja ja lähijunaliikennettä rempi kaupunkiseudun liikenteessä. Yleiskaava ei ota osana kaupungin sisäistä liikennejärjestelmää pohjoi- kantaa lähijunaliikenteen palvelutasoon. Tampere pyrkii seurooppalaisten kaupunkiseutujen onnistuneisiin esi- edistämään lähijunaliikenteen käynnistymistä kaupun- merkkeihin nojautuen. Tampereella lähijunasuunnitelmi- kiseudulla. en tavoiteltu palvelutaso tuntuu laskevan vuosi vuodelta, vaikka kaupunki kasvaa entistä nopeammin.

Kaupunkirakenteen kannalta rautatiellä on lähes moot- Moottoriliikenteen tai rautateiden aiheuttamiin katkos- toritietä vastaava estevaikutus, jota voidaan lieventää tai epäjatkuvuuskohtiin on osoitettu viherverkoston yh- jonkin verran ali- ja ylikuluilla, mutta parhaiten auttaa teystarve-merkintä. Yleiskaavassa Lielahden ja Lakalai- vain raitiotien integrointi osaksi kaupunkia rakentamalla van alueet on esitetty mielipiteessä esityllä tavalla. asemia luonnollisiin keskuksiin.

Yleiskaavassa tulisi osoittaa lähiliikenneasemina vä- Lähijunaliikenne nähdään enemmän kaupunkiseutua ja hintään ne asemat, jotka ovat kaupunkiseudun kuntien Pirkanmaata palvelevana joukkoliikenteenä kuin kau- yhdessä hyväksymässä rakennesuunnitelmassa 2040, pungin sisäisenä. Yleiskaavassa esitetyt lähijunaliiken- eli yleiskaavassa osoitettujen Tesoman, Lielahden ja La- teen asemat ovat maakuntakaavan mukaisia. Lisäksi on kalaivan lisäksi Kalkku, Amuri/Särkänniemi, Rantaperkiö, esitetty asemaa Lielahden alueelle. Osa mielipiteessä Vuohenoja ja Hankkio. esitetyistä asemista sijaitsee yleiskaavan työpaikkojen ja Yleiskaavassa tulisi tarkastella myös selkeästi tiheäm- elinkeinojen alueilla, joilla ei ole potentiaalia lähijunalii- pää ja lähijunien käyttöä lisäävää asemaverkkoa pääkau- kenteeseen (Kalkku, Messukylä, Vehmainen). punkiseudun tapaan. Yleiskaavassa tulisi osoittaa rakennesuunnitelmassa mainittujen asemien lisäksi ainakin Mediapolis, Santalahti, Hatanpää, Multisilta, Järvensivu, Messukylä ja Vehmainen, jotka sijaitsevat erinomaisissa paikoissa estevaikutuksen vähentämisen ja joukkoliikenteen kehittämisen kannalta. Näitä asemia tulisi tarkastella erityisesti siinä kontekstissa, miten ne toimivat yh- dessä bussiliikenteen kanssa, joka tarjoaa jatkoyhteydet asemilta eteenpäin. Asemanseutujen rooli osana kaupunkirakennetta tulisi selvittää riittävän tarkasti. Yleiskaavakarttaan 3 tulisi lisätä kunkin lähijuna-aseman ympärille kaavamerkintä "Asemanseutu", joka olisi säteeltään noin 500 metriä ja luonteeltaan yhdyskuntarakenteen täydentämisalue.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 82 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Lakalaiva-Rautaharkon suunnitelma on mielenkiintoinen Yleiskaavassa Lakalaiva-Rautaharkkoon on esitetty ja rohkea, mutta epärealistinen. Matkat ajatellulta henki- pitkän aikavälin tavoitteellinen ratkaisu. Mielipiteessä löliikenteen asemalta sekä Messu- ja urheilukeskukselle esitetyt ongelmat ovat ratkaistavissa erilaisilla suunnit- että varsinaiseen Lakalaivan keskustaan muodostuisivat teluratkaisuilla. Järjestelyratapihaa varten maakunta- kävelymatkaa pidemmiksi ja vaatisivat korkeuserosta kaavassa on esitetty korvaava sijainti alueen nykyisille johtuen konevoimalla toimivaa kuljetinratkaisua. Lisäk- toiminnoille. Uuden asemanseudun ja siihen liittyvän si suunnitelma käytännössä edellyttäisi VR:n nykyisten liityntäpysäköinnin osoittaminen kehätien tuntumaan veturihallien siirtoa toisaalle, mikä ei ole taloudellisesti korostaa sen merkistystä koko kaupunkiseudulle. realistista eikä kaavoittaja ole osoittanut vaihtoehtoista Yleiskaavaehdotukseen osoitetaan raitiotien laajene- sijoituspaikkaa. missuunnat kaupunkiseudun rakennesuunnitelman Tampereen eteläinen asema tulisi toteuttaa Rantaper- 2040 mukaisina. Yksi linja kulkee keskustasta Lakalaivan kiöön, jossa se on helppo kytkeä Pirkkalan suunnan rai- kautta Vuorekseen. tiotiehen riippumatta siitä, kulkeeko raitiotie Nuolialan- tien vai Ilmailunkadun kautta. Lisäksi Rantaperkiössä asema kytkeytyy paremmin olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen Rautaharkon, Koivistonkylän, Härmä- län ja Hatanpään suunnissa. Aseman toteuttaminen on teknisesti verrattain helppoa ja halpaa edellyttäen käy- tännössä vain laiturien ja kulkuyhteyksien rakentamista laitureilta Lahdenperänkadulle.

225. Honkanen Pirjo Yleiskaavaluonnoksessa mielipiteen jättäjän omistama Alueen osoittaminen yleiskaavassa pysyvälle asumiselle kiinteistö on virheellisesti merkitty kesäasunnoksi, vaik- tarkoittaisi alueen asemakaavoittamista ja kunnallistek- ka kyseessä on omakotitalo. niikan rakentamista alueelle. Muusta yhdyskuntaraken- teesta irrallaan olevia yksittäisiä rakennuksia ei osoiteta yleiskaavassa asuntoalueiksi. Yleiskaava ei estä rakennusten käyttöä ja kehittämistä.

226. Honkanen Mauri Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin Katso vastine mielipiteeseen 151. välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamis- käyttöön. Yleiskaavaluonnoksessa Pispanaronraitin niitty vaikuttaa kuuluvan asumisen alueeseen eikä keskuspuistoverkostoon. Niitty on alueen asukkaille merkittävä paikka, joka toimii taajaan asutetun lähialueen maisemallisena keventäjänä ja avoimena monitoimialueena. Kyseisen alueen tulisi pysyä vastaisuudessakin puistoalueena asutuksen sijaan.

227. Rautaharkko Helena Esitetään, että Västinginmäen alue Särkijärven poh- Katso vastine mielipiteeseen 136. Nykyistä rakennus- joisrannalla kaavoitetaan samaan aikaan, kun laaditaan kantaa voi käyttää sellaisenaan ja alueelle voi jäädä muuta Västinginmäen yleiskaavaa ja sen jälkeen oletet- loma-asuntoja. Asemakaavan toteuttaminen alueella tavaa asemakaavaa. Esitetään, että nykyiset rantatontit tapahtuu kiinteistöjen omistajien tarpeista eikä alueelle sekä ranta-alueen tontit, joille ei ole omaa rantaa, osoi- lähtökohtaisesti anneta rakentamiskehotusta asema- tetaan pysyvään asumiseen. Niille rantatonteille, joilla kaavan hyväksymisen jälkeen. Asemakaava edellyttää on loma-asumus, ei tulisi määrätä velvoitetta pysyvän kuitenkin maankäyttösopimusmaksun, kaavoitusmak- asumisen rakennukselle. sun ja liittymämaksun maksamista sekä vaikuttaa kiin- teistöveron määrään.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 83 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

228. Lehtonen Iiro Esitetään, että Västinginmäen alue Särkijärven pohjois- Katso vastine mielipiteeseen 136. rannalla kaavoitetaan yleiskaavaluonnoksessa osoite- tulla tavalla joko omarantaisiksi pientalotonteiksi tai tavanomaisiksi pientalotonteiksi, mikäli kiinteistöllä ei ole omaa rantaa. Pyydetään, että ranta-asemakaava laadittaisiin yhdessä ja samanaikaisesti Västinginmäen asemakaavan kanssa.

Halutaan kiirehtiä alueen asemakaavoitusta, jotta omalle Asemakaavan laatiminen voidaan aloittaa maanomista- kiinteistölle voidaan aiotusti rakentaa kaupungin vesi-, jien aloitteesta yleiskaavan hyväksymisen jälkeen. viemäri- ja lämpöverkkoon kytketty pysyvä asumus.

Alueen tehokkuusluvun tulisi vastata vähintään Vuorek- Rakentamisen tehokkuus määritellään asemakaavassa. sen pientalotontteja ja mahdollistaa useamman rakennuksen rakentaminen tontille.

229. Suomen Liikenneliitto SuLi ry Lähijunaseisakkeiden ja -liikennöinnin osalta luonnos Katso vastine mielipiteeseen 224. on perusteettoman pessimistinen. Lähijunaliikenteen toteuttaminen muun muassa nostaisi palvelemiensa uusien alueiden imagoa antaen rohkaisevan kehitys- signaalin asukkaille ja yrityksille, vähentäisi autoilun lii- kennesuoritetta Tampereen ahtaalla katuverkolla sekä tuottaisi suuria matka-aikahyötyjä. Lisäksi lähijuna ja raitiotie voivat toimia saumattomasti yhteen mahdollistaen sujuvat matkaketjut. Hyvin suunniteltu liityntälii- kenne puolestaan antaa myös "pakkoautoilijoille" mahdollisuuden käyttää raideliikennettä ja helpottaa siten keskustan, aluekeskusten sekä TAYS:n/TAMK:n alueen pysäköintiongelmia. Lähijunaseisakkeiden vaiheittainen käyttöönotto ja niihin liittyvät rakennustyöt tulisi aikatauluttaa selkeästi aiempaan ajankohtaan jo tämän vuosikymmenen lopulle, kun merkittävät täydennysalueet (Tesoma, Tohlopinran- ta ja Santalahti) alkavat valmistua. Lähijunan toteuttamisen kanssa voidaan edetä seisake ja junavuoro kerral- laan ja se on täysin realistista.

Tampellan seisakkeen mahdollisuuksia tulisi pohtia, sillä Tampellan joukkoliikenneratkaisuja selvitetään Ran- alueen tiedetään kehittyvän kooltaan ja painoarvoltaan ta-Tampellan valmistumisen myötä. Junaseisakkeella ei huomattavan suureksi. pystytä ratkaisemaan koko alueen joukkoliikenteen palvelua.

Yleiskaavaan tulisi lisätä Tohlopinrannan/Mediapoliks- Alueen tehostuvaan maankäyttöön arvioidaan pystyttä- en/Epilän seisake, jonka läheisyyteen sijoittuu tiheää vän vastaamaan muilla joukkoliikenteen tavoilla. nykyistä asutusta, uusi Tohlopinrannan asuinalue sekä strategisesti tärkeänä kohteena Mediapolis.

Santalahden seisake tulisi osoittaa vähintään varaukse- Katso vastine mielipiteeseen 224. na kaavaan. Asutusta tulee olemaan molemmin puolin tiiviisti Santalahden alueen valmistuessa. Lisäksi olisi mahdollista toteuttaa lähijunan ja raitiotien integrointi houkuttelevalla paikalla. Seisakevaraukset tulisi tehdä myös Amuriin, Jankaan, Hankkioon, Hatanpäälle ja Rantaperkiöön. Tilavarausten tekeminen ei tässä vaiheessa estä mitään, mutta niiden tekemättä jättäminen voi tulevaisuudessa aiheuttaa iso- ja ongelmia, kun liikennejärjestelmä ja kaupunkirakenne muuttuvat taloudellisesti ja tilankäytöllisesti kestäväm- pään suuntaan.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 84 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Ranta-Tampellaan, Tampellaan ja Juhannuskylään tulisi Alueiden tarkemmassa suunnittelussa on tehty tilavara- varata tilaa raitiotielle ja sen pysäkeille, sillä nämä alueet us bussipysäkeille. täyttävät jo nyt raitiotien kannattavuuskriteerit.

Raitiotien eteläinen haara voisi päättyä Ranta-Tampel- Tampereen raitiotietä kehitään ensivaiheessa siten, että laan. Tässä yhteydessä tulisi varautua linjaamaan ky- saavutettavuus keskustaan paranee keskustan ulkopuo- seinen haara Kansiareenan kautta valtion ratakäytävän lisilta alueilta. Raitiotien laajentamista esim. keskustan länsipuolta pitkin. sisäisenä joukkoliikennepalveluna voidaan arvioida myö- hemmin. Keskustan sisäisten kävelyn ja pyöräilyn reittien sekä joukkoliikennepalveluiden kehittäminen on kuitenkin tärkeää, jotta keskustassa asuvien ja työsken- televien liikkuminen on helppoa ja turvallista.

Yleiskaavassa tulisi kenties varautua Litukan siirtola- Katso vastine mielipiteeseen 224. puutarha-alueen mutkan oikaisuun siten, että raitiotie voisi jatkossa kulkea suoraan Teiskontien viertä TAMK:n eteläpuolelta TAYS:n alueelle.

Muutoin raitiotien nykyinen suunnitelma on kannatet- Yleiskaavaluonnoksessa on osoitettu joukkoliikenteen tava. Tilavarausten tekeminen raitiotien jatkolinjoille ei tavoiterunkolinjasto ottamatta tarkemmin kantaa millai- pääsääntöisesti estä mitään, mutta niiden tekemättä sella kalustolla liikennettä hoidettaisiin. jättäminen saattaa tulevaisuudessa pysäyttää nyt hyvin alkaneen liikenne- ja rakennekehityksen.

Tasaisten ja hyvin reititettyjen ratakäytävien reunojen Yleiskaavan pyöräilyn pääreitistön tavoiteverkko esite- käyttöä pikapyöräteinä kohti keskustaa tulisi tutkia ai- tään yleispiirteisellä tasolla siten, että vain seudulliset empaa rohkeammin. Useista kaupunginosista pääsisi yhteydet ja kantakaupungissa sijaitsevien keskustojen Tammelaan, rautatieasemalla ja ratapihan kannelle erit- väliset yhteydet korostuvat. Pyöräverkon kehittämistyö- täin sujuvasti ilman raskaita mäkiosuuksia ja autoliiken- tä jatketaan osana jatkuvasti päivittyvää yleiskaavapro- teen risteyksiä, jotka heikentävät pyöräilyn houkuttele- sessia. vuutta työmatkaliikenteessä.

Kaikille uusille alueille tulisi aina tehdä tilavaraukset niin, Bussipysäkkien tilavaraukset arvioidaan tarkemmissa että niiden sisään saadaan bussille päätepysäkki. Nykyi- kaavoissa. Yleiskaavassa ei ole tarpeen esittää bussilin- siä Keskustorille ja Pyynikintorille päättyviä bussilinjoja jojen päätepysäkkejä. tulisi päättää laajemminkin muualle keskustaan, jolloin joukkoliikenteen verkon kattavuus nousisi ja houkutte- levuus lisääntyisi.

Selvästi aiempaa suurempaa huomioita tulisi kiinnittää Yleiskaavassa esitetään erityisesti keskusta-alueiden jalankulun ja pyöräilyn sujuvuuteen välttämällä kaikin liikkumisympäristöjen kehittämistä kävelyn, pyöräilyn mahdollisin keinoin konfliktien lisääntymistä autoilun ja joukkoliikenteen ehdoilla. Lisäksi yleiskaavassa esi- kanssa niin pysyvissä kuin väliaikaisissa ratkaisuissa. tetään pyöräilyn pääreitistön tavoiteverkko, jonka puit- Yleisesti kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen sujuvuus teissa pyritään kehittämään mahdollisimman sujuvia ja tulisi priorisoida vuorostaan autoilun edelle. Tämä ei tar- katkeamattomia yhteyksiä. koita autoilun kehittämisen lopettamista vaan tasapai- noisempaa strategioiden mukaista suunnittelua.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 85 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

230. Pesonen Teiskontien liittymän muutos kanneksi, Kansiareena ja Yleiskaavassa ei ratkaista kyseisten hankkeiden ra- raitiotie ovat kalliita ja järjettömiä hankkeita, joiden hyö- kentamista, mutta esitetään ratkaisuja jotka mahdol- dyllisyyttä ei voi mitenkään perustella. Nykyisen kaltai- listavat niiden suunnittelun ja toteuttamisen. Kansi ja seen bussiliikenteeseen ei olisi enää varaa ratikan val- Areena-hanketta viedään eteenpäin Tampereen kau- mistuttua, joka palvelee hyvin pientä osaa asukkaista. punginvaltuuston hyväksymän (16.5.2016) toteutusso- pimuksen mukaisesti ja raitiotien ensimmäinen vaihe rakennetaan valtuuston hyväksymän (7.11.2016) toteu- tussuunnitelman mukaisesti. Yleiskaavatyön yhteydessä on alustavasti tutkittu Her- vannan valtaväylän ja Teiskontien liittymäalueen kan- sirakentamista (Kaleva-Kissanmaan-alueen täyden- nysrakentamisen ja kannen visiosuunnitelma 2016). Alueen hyvin saavutettava sijainti tulevan raitiotien varressa sekä TAMK:n kampusalueen laajentumismah- dollisuudet luovat alueelle vetovoimaa ja maankäytöl- listä kehittämispotentiaalia. Visiosuunnitelmassa on päädytty esittämään alueelle tehokasta rakentamista sekä liikenneratkaisun osalta osittaista tukeutumista nykyisiin ramppijärjestelyihin, mikä edistää hankkeen toteutettavuutta. Kattamisen taloudellinen toteuttamis- kelpoisuus ratkaistaan lopullisesti mahdollisessa jatkosuunnittelussa. Raitiotien valmistuttua sen korkea palvelutaso kohdistuu etenkin raitiotiereitin varrelle, noin 800 metrin säteelle pysäkeistä. Kuitenkin samalla toteutettavat tiheät run- kobussilinjat ja raitiotielinjojen päihin suunniteltu kaupunginosien sisäinen syöttöliikenne parantavat kaikkien kaupunkilaisten joukkoliikennepalveluja.

231. Järvelä Tampereen keskustassa tulisi jalankulkuväylien päällys- Jalankulkuväylien päällysteitä koskevat asiat eivät ole teenä käyttää asfalttia kivi- ja laattapäällysteiden sijaan ratkaistavissa yleiskaavassa. Mielipide välitetään tiedok- johtuen ilmasto-oloista. Kivipäällysteet ovat liukkaita, si yleisten alueiden suunnittelusta vastaaville. hankaloittavat lumen aurausta ja muuttuvat kivien liik- kuessa epätasaisiksi vaikeuttaen lastenrattaiden tai rol- laattorin kanssa liikkumista.

232. Ollikainen Yleiskaavasuunnitelmat vaikuttavat mielenkiintoisilta ja Viheralueiden ja niiden verkoston kehittäminen on yksi toteuttamiskelpoisilta. Myös luonto ja puistot sekä rai- yleiskaavan teemoista. Tampereen kaupunginvaltuusto tiotie tulisi huomioida. on 7.11.2016 tehnyt päätöksen raitiotien ensimmäisen vaiheen toteuttamisesta ja toisen vaiheen toteuttamisaikataulusta. Raitiotie on osoitettu yleiskaavassa päätöksen mukaisena.

233. nimetön Tietokoneaikaa lisää. Yksi tunti. Palaute on annettu epähuomiossa yleiskaavan palautelaatikkoon kirjastossa ja liittyy kirjaston tietokoneaikaan. Välitetään palaute ko. kirjastolle.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 86 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

234. Lampinen Ojalan alueelta Maurinkylän takaa suunnitellun tien Katso vastine mielipiteeseen 218. linjausta tulisi muuttaa siten, ettei se tulisi osoitteessa Rahkatie 4 sijaitsevan kiinteistön läheisyyteen. Yleiskaavaluonnoksen kartalta 6 puuttuu Aitovuoren hule- ja lauhdevesien laskuoja, joka estää alueelle suunnitellun AP-alueen käytön rakentamiseen. Osa alueesta on lettosuota ja tulisi säilyttää nykyisellään metsämaa- na. Miksi osoitteessa Rahkatie 4 sijaitsevan kiinteistön tontista osa on osoitettu SE-2-alueeksi? Sillä on edelleen omaa käyttöä puutarhamaana.

235. Irri Vastustetaan valtatien 9 rinnakkaisyhteyttä välillä Ju- Katso vastine mielipiteeseen 123. vankatu-Heikkilänkatu. Suunnitelmassa ei ole perustet- tu tien liikenteellistä tarvetta ja uusi tielinja kulkisi sekä aiemmassa kaavassa Ristinarkkuun suunnitellun pien- taloasutuksen että kulttuurihistoriallisesti arvokkaan alueen läpi.

Liikenne Juvankadulta pohjoisiin kaupunginosiin tulisi Yleiskaavaehdotuksessa tieyhteystarvemerkinnät järjestää olemassa olevaa moottoritietä hyödyntäen niin, alueelta poistetaan ja VT 9:n molemmin puolin Kauka- että Viialan eteläpuolelle tehdään liittymät moottoritiel- järveltä Koilliskeskukseen osoitetaan ohjeellinen liiken- le. Moottoritie on turvallisin mahdollinen ratkaisu, sillä neverkon kehittämisen kohdealue -merkintä. Tavoiteltu autot kulkevat omassa käytävässään aiheuttaen vähem- kehittäminen voidaan toteuttaa monilla eri ratkaisuilla män haittaa asuinalueille. valtatien eri puolilla ja mahdollisesti myös uusina liitty- minä valtatielle.

236. nimetön Autoliikenteelle tarkoitettu silta Lahdesjärven yli on liian Katso vastine mielipiteeseen 135. massiivinen eikä sellaista tulisi toteuttaa.

237. Santtu Pyykkönen Tampereen kaupungin karttapalvelujen serverin tehok- Serverin tehokkuutta on lisätty ja karttojen pitäisi jatkos- kuutta voisi lisätä, sillä materiaalit latautuvat hieman sa latautua nopeammin. hitaasti.

238. Kirsi-Maarit Asplund Pientaloalueet tulisi säilyttää pientaloalueina eikä raken- Yleiskaavan tavoite toteuttaa kaupungin tuleva kasvu taa maisemaikkunoin varustettuja kerrostaloja lähelle yhdyskuntarakennetta täydentämällä merkitsee käytän- nykyistä asutusta. Tampereella tulisi olla myös viihtyi- nössä rakenteen tiivistymistä ja lähiympäristön muutos- siä pientaloalueita eikä vain tiivistyvää kaupunkimaista ta useilla kantakaupungin keskeisillä alueilla. Toisaalta asumista. Meluarvojen ylittymisen vaikutukset olemassa yleiskaavan merkittävät muutos- ja täydennysalueet si- olevalle asutukselle tulisi huomioida. joittuvat pääsääntöisesti kantakaupungin olemassa olevien pientaloalueiden ulkopuolelle, joten pientaloalueita tulee säilymään myös jatkossa. Lisäksi yleiskaavaratkaisu mahdollistaa edelleen tiettyyn asukaskohderyhmään vetoavien pientalotyyppisten asumismuotojen kehit- tämisen luonnonläheisillä Vuoreksen ja Ojalan pientaloalueilla, jotka ovat tällä hetkellä rakentumassa tai ete- nemässä jatkosuunnitteluun asemakaavoitusohjelman mukaisesti. Melua tuottavien hankkeiden, kuten uusien liikenneväy- lien rakentamisen, yhteydessä arvioidaan aina tapauskohtaisesti meluselvityksen tarve ja melun mahdolliset vaikutukset olemassa olevalle asutukselle. Pitkällä ai- kavälillä on tarkoitus toteuttaa nykyisten asuinalueiden sisällä liikenteen rauhoittamisen toimenpiteitä, jotka vä- hentäisivät myös asutukselle aiheutuvia meluvaikutuk- sia ajonopeuksien alentuessa.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 87 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Bussien tulisi kulkea edelleen suoraan esikaupungista Yleiskaavaluonnoksessa joukkoliikenteen osalta esi- keskustaan eikä vaihtopysäkeille odottamaan täpötäyttä tettiin tavoiterunkolinjasto. Kaavaehdotuksessa jouk- raitiotietä. Ostosten kuljettaminen kahdella kulkuväli- koliikenteen runkolinjasto korvataan kaavaselostuksen neellä on hankalaa ja aikaa vievää, mikä johtaa yksityi- vinjettikuvalla, jossa näytetään seudullinen joukkoliiken- sautoilun lisääntymiseen. Asuinalueille tulisi varata riit- teen hyvän palvelutason runkolinjasto. Bussiyhteyksien tävästi autopaikkoja sekä huomioida kotihoidon ja muun vaihdollisuus ei ole yleiskaavassa ratkaistava asia, vaan huoltoliikenteen pysäköintitarve. tähän otetaan kantaa Tampereen seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyssä. Autopaikkojen määrät määritellään asemakaavoissa.

239. Ari Nieminen Pärrinmaan alue tulisi säilyttää osana viherympäristöä Pärrinmaan teollisuusalue on kantakaupungin yleiskaa- sekä poistaa suunnitelmista uusi tie ja teollisuusalue, va 1998 mukaista teollisuusaluetta ja aluetta asemakaa- sillä ne katkaisisivat Peltolammin-Pärrinkosken luon- voitetaan voimassa olevan yleiskaavan mukaisesti. nonsuojelualueen kytkeytymisen Pirkkalan puoleiseen laajaan ja yhtenäiseen metsäalueeseen. Alueiden välisiä viheryhteyksiä tulisi aktiivisesti parantaa eikä heikentää. Lisäksi luontoarvot tulisi osata arvioida suunnittelussa nykyistä paremmin.

Lahdesjärvelle ja Särkijärvelle ei tulisi rakentaa uusia Lahdesjärvelle on osoitettu kehitettävän uimarannan ranta-asuinalueita. Uusi tieyhteys ja uudet asuinalueet merkintä. eivät sovi rauhallisille järville, jotka ovat tärkeitä sekä ihmisille että vesilinnuille. Lahdesjärven uimarantaa tulisi kehittää, sillä sinne on lyhyt etäisyys 9-tieltä ja Lahdes- järven ABC:ltä.

Lempääläntie kohti Lempäälää tulisi osoittaa joukkolii- Yleiskaavaluonnoksessa oli esitetty kaupungin sisäinen kenteen runkolinjaksi, nyt merkintä puuttuu. Etelä-Tam- joukkoliikenteen runkolinjasto, joka ei ulottunut kuntara- pereen kehitettäviltä asuinalueilta ja naapurikunnista jojen yli. Kaavaehdotuksessa joukkoliikenteen runkolin- tulisi olla kunnon joukkoliikenneyhteydet. jasto korvataan kaavaselostuksen vinjettikuvalla, jossa näytetään seudullinen joukkoliikenteen runkolinjasto. Peltolammin ja Multisillan alueet kuuluvat hyvän palvelutason joukkoliikennevyöhykkeeseen, joka jatkuu kuntarajan yli Sääksjärvelle.

Hiedanrannassa ranta-alueet tulisi jättää luontoa ja ih- Lentävänniemestä tullaan toteuttamaan sujuvat ja tur- misten virkistäytymistä varten. Ranta-alueen kautta tu- valliset jalankulku- ja pyöräily-yhteydet rantoja pitkin lisi linjata puistoympäristössä ja järvinäkymien ääressä Hiedanrannan kautta keskustaan. Vuonna 2016-2017 kulkeva kevyen liikenteen väylä keskustan ja Lentävän- valmistuu osuus Hiedanrannan kartano-Hiedanrannan niemen välille, mikä tekisi alueesta viihtyisän ja kutsu- pumppaamo ja vuonna 2017 toteutetaan Paasikiventien van. pohjoispuolen osuutta välille Hiedanrannan pumppaamo-Santalahden eritasoliittymä.

Houkanojan laakson kautta kulkevaa laajaa viheryhteyt- Houkanojan laakso on yleiskaavassa osoitettu ohjeelli- tä alueiden välillä tulisi vaalia. Valitettavasti Ruskontien seksi ekologiseksi yhteydeksi, jonka jatkuvuus ja kytkey- jatke jo toteutettiin sillan sijasta viheryhteyden katkaise- tyminen keskuspuistoverkostoon tulee turvata. valla penkereellä.

Kaukaniemen historiallinen ja luontoarvoiltaan tärkeä Yleiskaavan maankäyttömerkintä on yleispiirteinen. alue tulisi paremmin esiin, mikäli sille jätettäisiin kun- Kaukaniemen maankäyttöä ohjaava asemakaava on nolla tilaa asuinrakentamiselta. Aivan viereen nouseva hyväksytty kaupunginvaltuustossa 2015, ja siinä mer- asuinalue ahdistaisi ja latistaisi Kaukaniemen arvojen kittävä osa alueesta on osoitettu lähivirkistysalueeksi, kokemisen. jota hoidetaan maisemallisena kokonaisuutena, jossa vaalitaan alueen kulttuurihistoriallisia arvoja ja luonnon monimuotoisuutta.

Nekalan vanhan rautatiesillan kautta saisi toteutettua Katso vastine mielipiteeseen 113. viheryhteyden ja kevyen liikenteen väylän alueiden välil- le.

Perkkoonpuistoa tulisi kehittää yhtenäisenä vihera- Alue on merkitty osaksi keskuspuistoverkostoa. lueyhteytenä johtoalueelta aina Herrainsuolle saakka.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 88 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

240. Tuomo Pollari Lahdesjärven alue on yleiskaavaluonnoksessa osoitettu Alue on saavutettavuudeltaan Tampereen kaupunki- palvelujen ja työpaikkojen sekoittuneeksi alueeksi, mutta seudun parhaita paikkoja. Myös kaupan toimijat ovat se tarjoaisi "premium-sijainnin" teollisuus- ja tuotanto- kiinnostuneet tällaisesta sijainnista. Yleiskaavan kaava- toiminnalle. Alueen liikenneyhteydet ovat erinomaiset ja määräys ei poissulje ympäristöhäiriötöntä teollisuutta ja asutus on riittävän kaukana jopa Vuoreksen ja Multisil- tuotantotoimintaa alueelta. lan tuleva kasvu huomioiden. Nyt teollisuutta on siirtynyt Pirkkalan puolelle, mutta Lahdesjärvi tarjoaisi Tampe- reen sisällä kilpailukykyisen paikan yrityksille.

Tampereen Pasilaa, eli uutta henkilöliikenteen asemaa, Kaukojunat pysähtyvät Lakalaivassa vasta kun alueella ei tulisi toteuttaa Lakalaivaan, vaikka maakuntakaava on riittävä maankäyttöpotentiaali ja kysyntä liikenteelle. ratkaisua tukeekin. Tampereen etu on mahdollisimman Järjestelyratapiha ja Lakalaivan aluekeskus luovat tu- nopea yhteys etelään ja ylimääräinen pysähdys hidas- levaisuudessa kysyntää myös kaukoliikenteelle alueen taisi sitä. Keskustaan ja rautatieasemalle suuntautuvan kehittyessä merkittäväksi työpaikkojen ja asumisen julkisen liikenteen perustuessa raitiotiehen ei tarvita alueeksi. toista kaukoliikenteen asemaa. Sen sijaan Lakalaiva olisi toivottava lähijunapysäkin paikka.

Valtatien 9 rinnakkaisyhteyden avaaminen Kaukajärveltä Katso vastine mielipiteeseen 123. Koilliskeskukseen ja sen vaihtoehdot tulisi selvittää ny- kyistä tarkemmin. Mitä vaikutuksia olisi esimerkiksi pa- rannetulla kevyen liikenteen yhteydellä tai suorilla bus- silinjoilla? Nyt tehdyssä selvityksessä on mietitty tälle välille vain autoliikenteen reittejä eikä lainkaan pyöräilyä.

Yleiskaavamateriaalissa ei riittävästi perustella eritaso- Yleiskaavassa Kuntokadun liittymä on osoitettu kehi- liittymän tarvetta Kuntokadun risteyksessä. Riittääkö tettäväksi liittymäksi. Merkinnällä ei oteta kantaa siihen nykyinen liittymä, jos kattamissuunnitelmat eivät toteu- tuleeko liittymä muuttaa eritasoliittymäksi. Teiskontien dukaan? Vaikka Kaupin kampus kehittyy, pysäköintika- ja Hervannan valtaväylän eritasoliittymän visiotyössä lii- pasiteettia on suunnitelmissa rajallinen määrä ja mah- kennemallinnukset osoittivat, että Kuntokadun liittymä dollisesti tulevan ratikan pitäisi muutenkin vähentää toimisi ilman eritasoa mikäli Paasikiventielle rakennet- autoilua. taisiin rampit Tekunkadulle ja näin mahdollistuisi Taysin alueen liikenteen liittyminen laajemmalle alueelle.

241. Jari Nieminen Esitetään yleiskaavaluonnoksessa Kaukajärven rantaan Katso vastine mielipiteeseen 102. osoitetun polun poistamista maastoltaan jyrkän Kauka- järventörmän kohdalta. Polun rakentaminen ja ylläpito edellyttäisivät metsän raivaamista, joka katkaisi vuoden 2014 inventoinnissa heikoksi todetun liito-oravien kul- kureitin Kristillan metsikköön ja tuhoaisi lajin elinympä- ristöä (rannan tihkupinta, haavat ja lahopuut). Kulkureitti Kaukaniemeen voidaan toteuttaa jo olemassa olevien teiden kautta luonto-arvoja heikentämättä. Ylempänä puistoalueella toteutettujen raivaustöiden jälkeen alueen lintukanta on romahtanut ja nyt Kanga- salantien varren rakentamisen (asemakaava nro. 8455) myötä lintujen elinmahdollisuudet kapenevat entises- tään.

Asemakaavaa nro. 8455 laadittaessa Kaukaniemestä Yleiskaavan maankäyttömerkintä on yleispiirteinen. tehtiin laaja selvitys luontoarvoista. Siinä rannat todet- Kaukaniemen maankäyttöä ohjaava asemakaava on tiin suojeltaviksi. Yleiskaavaehdotus ei noudata suojelu- hyväksytty kaupunginvaltuustossa 2015, ja siinä mer- tarpeita. kittävä osa alueesta on osoitettu lähivirkistysalueeksi, jota hoidetaan maisemallisena kokonaisuutena, jossa vaalitaan alueen kulttuurihistoriallisia arvoja ja luonnon monimuotoisuutta.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 89 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

242. Heikki Kerppilä Hervannan länsiosa on jätetty strategisesti kehitettä- Kaavan tavoitteena on kehittää Hervantaa kokonaisuu- vän vyöhykkeen (Mahdollisuuksien vyöhyke) ulkopuolel- tena myös läntisten alueiden osalta, kuten mielipiteessä le. Raitiotien liityntäliikenne voidaan kuitenkin järjestää esitetään. niin, että alueella on yhtä hyvä joukkoliikennepalvelu Hervanta on kokonaisuudessaan osoitettu aluekeskuk- kuin muuallakin Hervannan asuinalueilla, joten ei ole sena. perusteita tehdä tällaista jakoa. Lisäksi länsi-Hervanta Kaavaehdotusta laadittaessa luonnoksessa esitetty- ja hiipumassa oleva Maijalanpuiston palvelukeskus kai- jä strategisia vyöhykkeitä on selkeytetty. Mielipiteessä paavat uutta virtaa. Toisaalta alueella on joukkoliiken- mainittua mahdollisuuksien vyöhykettä ei esitetä sellai- teen kannalta keskeisellä paikalla rakentamaton Teknii- senaan vaan tavoitteet on esitetty Elinvoiman ja Kasvun kanpuiston tontti, joka toimii nykyisin vajaakäyttöisenä vyöhykkeille. Innovaatioympäristö-kohdemerkintä tar- pysäköintialueena. Näissä olisi eväitä täydennysraken- koittaa alueelle soveltuvaa asuntorakentamisen mah- tamiseen. dollistamista.

Vaitinaron eritasoliittymän toteuttaminen selvityksessä Vaitinaron liittymän kehittäminen ja valittava liittymä- esitetyssä muodossaan heikentää liikaa pyöräilyreitin tyyppi on riippuvainen valittavasta Hiedanrannan alueen sujuvuutta. maankäyttövaihtoehdosta. Vaitinaron liittymän kehittä- mistä eri kulkumuotojen osalta tutkitaan Hiedanrannan suunnittelun yhteydessä.

Lahdesjärven uimarannan kehittäminen on tarpeen, Katso vastine mielipiteeseen 239. mutta ei saa johtaa autoliikenteen lisääntymiseen alueella. Ulkoilureitistön viihtyisyys ei kestäisi sitä.

Viinikankatu tulisi sisällyttää pyöräilyn tavoiteverkkoon, Viinikankatu on osa Vuoreksen ja keskustan välistä pyö- sillä katu on joillakin yhteysväleillä sujuvin ja suorin reit- räilyn pääreittiä. Pyöräilyreitistön esittämistapaa kehite- tivalinta. Lempääläntiehen verrattuna katu on vähem- tään ehdotukseen. män meluisa sekä geometrialtaan miellyttävämpi, kun sillä ei ole hankalia eritasoliittymiä.

243. Jenni & Marcus Schorpp Esitetään, että Särkijärven itäpään alueet pysyisivät Katso vastine mielipiteeseen 145. loma- ja virkistyskäytössä ja toivotaan, että aluetta koskevista päätöksistä tullaan tiedottamaan ajoissa. Sär- kijärven ympäristön metsäalueet Hervannan ja Hallilan välissä ovat luonnon aarreaitta, jotka tarjoavat helpon pääsyn järvi- ja metsänäköalojen ääreen lähellä kaupunkia eikä niitä tulisi pilata liialla rakentamisella. Myös Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Lisäksi alueella on sukupol- velta toiselle siirtyneitä kesänviettopaikkoja, joihin omis- tajat uskaltavat investoida ra-merkinnän poistuessa. Kunnallistekniikan vieminen Särkijärven itäpäähän he- rättää kysymyksiä. Kuinka kalliiksi tulee jäteveden pois- tojärjestelmän rakentaminen niin matalalla sijaitsevalle alueelle? Lisäksi sillan rakentaminen kapeikon yli tulisi varmasti kalliiksi, koska tieyhteys halkoisi lukuisia yksi- tyisomistuksessa olevia tontteja.

244. Antti Raititien jatkolinja Pirkkalan suuntaan tulisi linjata Nuo- Katso vastine mielipiteeseen 224. lialantietä pitkin, missä se palvelee parhaiten hankkeen maksajia, eli kaupunkilaisia.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 90 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

245. Sakari Kestinen Yleiskaavassa tulisi osoittaa Kalkkuun lähiliikennease- Katso vastine mielipiteeseen 224. ma. Seudun rakennesuunnitelmassa asema on osoitettu, eikä ole mitään syytä jättää sitä pois vuodelle 2040 tähtäävästä yleiskaavasta. Itse asiassa asema tulee ajankohtaiseksi jo paljon aikaisemminkin, viimeistään kaksoisraiteen rakentamisen yhteydessä 2030-luvulla. Asema palvelee paitsi olemassa olevaa Kalkun maan- käyttöä ja maltillista tiivistämistä, myös työpaikkoja ympäristössä: Myllypuron alue on kehittymässä Kolmen- kulman työpaikka-alueeksi, ja työssäkäyntiliikenne on fiksuinta hoitaa lähiliikennejunilla, jotka joka tapauksessa kulkevat Nokia-Tampere-reittiä. Kalkun asemalla olisi luonteva paikka vaihtaa kaupunkipyörään tai esimerkiksi autonomiseen sähköbussiin, joka veisi työmatkalaiset perille saakka. Tämä on paljon houkuttelevampaa jouk- koliikennettä kuin suoraan Keskustorilta tuleva, mutta harvakseltaan kulkeva bussi.

Santalahden osayleiskaavassa on alueelle merkitty seisakevaraus, jota ei ole perusteltua poistaa yleiskaavasta. Sen poistamista ei myöskään yleiskaavaluonnoksen aineistossa ole perusteltu. Särkänniemen/Amurin seisakevaraus tulisi jättää paikoilleen. Paikka on luonteva vaihtopaikka lähijunan ja ratikan välillä ja lisäksi parantaa Särkänniemen yhteyksiä myös kauempaa tuleville, jotka voivat vain vaihtaa junaa Tampereen päärautatie- asemalla.

Yleiskaavassa tulisi osoittaa Rantaperkiöön lähiliiken- neasema. Seudun rakennesuunnitelmassa asema on osoitettu, eikä ole mitään syytä jättää sitä pois vuodelle 2040 tähtäävästä yleiskaavasta. Itse asiassa asema tulee ajankohtaiseksi jo paljon aikaisemminkin, viimeis- tään Sääksjärvi-Lempäälä-välin kolmannen raiteen rakentamisen yhteydessä. Asema palvelee paitsi olemassa olevaa Rantaperkiön, Vihilahden ja Rautaharkon maan- käyttöä ja maltillista tiivistämistä, myös työpaikkoja ym- päristössä. Hatanpään ja Nekalan työpaikka-alueiden työssäkäyntiliikenne on fiksua hoitaa lähiliikennejunil- la, jotka joka tapauksessa kulkevat Lempäälä-Tampe- re-reittiä. Lisäksi Rantaperkiön seisake olisi luonteva vaihtopaikka Pirkkalaan ja Vuorekseen menevien raitio- linjojen ja Lempäälän lähiliikennejunien välillä, mahdollistaen sujuvat matkaketjut.

Yleiskaavassa tulisi osoittaa Multisiltaan lähiliikennesei- sake. Seisake palvelee paitsi olemassa olevaa Multisillan maankäyttöä ja maltillista tiivistämistä, myös työpaikko- ja ympäristössä: radan länsipuoli on kehittymässä työ- paikka-alueeksi, ja työssäkäyntiliikenne on fiksuinta hoitaa lähiliikennejunilla, jotka joka tapauksessa kulkevat Lempäälä-Tampere-reittiä. Multisillan seisakkeella olisi luonteva paikka vaihtaa kaupunkipyörään tai esimerkiksi autonomiseen sähköbussiin, joka veisi työmatkalaiset perille saakka aina Sarankulmaan asti. Tämä on paljon houkuttelevampaa joukkoliikennettä kuin suoraan Kes- kustorilta tuleva, mutta harvakseltaan kulkeva bussi.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 91 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Yleiskaavassa tulisi osoittaa Järvensivulle lähiliikenne- seisakevaraus. Radalla on olemassa oleva kaksoisraide, jonka käyttöönotto lähiliikennettä varten ei edellytä suuria investointeja, ainoastaan laiturit olemassa olevan alikulun yhteyteen. Asema palvelee paitsi olemassa olevaa Järvensivun ja Kalevanharjun maankäyttöä ja maltillista tiivistämistä seurakuntayhtymän käytöstä poistuvalle alueelle ja Hermeksen kortteliin, myös työpaikkoja ympä- ristössä: Kalevanharju on kehittynyt työpaikka-alueeksi, seisakkeen vieressä ovat mm. Turvan ja Saarioisten pää- konttorit, vähän etäämpänä mm. kaupungin Tietotalo sekä Patrian ja TAKK:n toimitalot. Myös yliopistokampus ja Technopolis ovat lähituntumassa ja idästä päin paremmin saavutettavissa kuin päärautatieaseman kautta. Tämä työssäkäyntiliikenne on fiksuinta hoitaa 30 minuutin välein kulkevilla lähiliikennejunilla, jotka kulkevat Ori- vesi-Tampere-reittiä. Junaseisakkeilla voitaisiin korvata Tampere-Orivesi-radalla usean nykyisen bussilinjan liikenne kokonaan tai osittain, mikä vähentäisi liikennöin- tikuluja ja parantaisi joukkoliikenteen palvelutasoa. Yleiskaavassa tulisi osoittaa Vuohenojalle lähiliikenneju- nien, raitiotien ja bussien välinen vaihtoasema. Seudun rakennesuunnitelmassa asema on osoitettu, eikä ole mitään syytä jättää sitä pois vuodelle 2040 tähtäävästä yleiskaavasta. Itse asiassa asema tulee ajankohtaiseksi jo paljon aikaisemminkin, mahdollisesti jo raitiotien rakentamisen yhteydessä 2020-luvun alussa. Vuohenojan olemassa oleva maankäyttö ei ole järin tiivistä, mutta kävelymatkan päässä on kasvava Kalevanrinteen alue. Prismakeskus on käytännössä aivan radan vieressä jo nyt ja kasvaessaan vielä lähempänä. Sen rooli voisi olla ”junamarket”, ja ostosliikenteen lisäksi alueen työssä- käyntiliikennettä palveleva. Vuohenojan ”kolmion” tii- vistysrakentaminen on kuitenkin asia, jota kannattaisi selvittää, sillä sinne olisi mahdollista saada nykyistä oleellisesti tiiviimpää asutusta kadun varren rakentamisella ilman, että täytyy purkaa olemassa olevia asuinta- loja. Vaihtoasema palvelisi myös Järvensivun itäosia, Pal- vaanniemen aluetta, Aakkulaa ja Hakametsää. Erityisen tärkeä asema on kuitenkin Hervannan/TAYS:n ja Kan- gasalan suunnan välisen vaihtoliikenteen asemana. Ra- dalla on olemassa oleva kaksoisraide, jonka käyttöönotto lähiliikennettä varten ei edellytä suuria investointeja, ainoastaan laiturit olemassa olevan alikulun yhteyteen ja kulkuyhteydet junalaitureilta raitiopysäkille ja raitiopysä- kiltä edelleen Messukyläntien bussipysäkeille. Yleiskaavassa tulisi osoittaa Messukylään lähiliiken- neasemavaraus. Radalla on olemassa oleva kaksoisraide, jonka käyttöönotto lähiliikennettä varten ei edellytä suuria investointeja, ainoastaan laiturit olemassa olevan ylikulun yhteyteen. Kattavamman palvelutason saami- nen toki edellyttää sillan rakentamista Junailijankadun ja Veertsankujan väliin, mikä parantaisi myös poikittais- ta kävely- ja pyöräliikennettä Messukylä-Ristinarkussa. Asema palvelee paitsi olemassa olevaa Jankan, Ristinar- kun ja Messukylän maankäyttöä ja maltillista tiivistä- mistä rautatiekäytöstä poistuneelle alueelle Alasniityn- kadun eteläpuolelle, myös lähiympäristön työpaikkoja. Tämä työssäkäyntiliikenne on fiksuinta hoitaa 30 minuutin välein kulkevilla lähiliikennejunilla, jotka kulkevat Ori- vesi-Tampere-reittiä. Junaseisakkeilla voitaisiin korvata Tampere-Orivesi-radalla usean nykyisen bussilinjan liikenne kokonaan tai osittain, mikä vähentäisi liikennöin- tikuluja ja parantaisi joukkoliikenteen palvelutasoa.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 92 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Yleiskaavassa tulisi osoittaa Hankkiolle lähiliikennease- Ristinarkkuun ja Hankkioon on merkitty yleiskaavassa ma, jota voivat käyttää myös pitkän matkan taajama- ja logististen toimintojen vyöhyke, jolle ei tule sijoittaa me- kaukojunat. Seudun rakennesuunnitelmassa asema on lusta, päästöistä tai raskaasta liikenteestä häiriintyvää osoitettu, eikä ole mitään syytä jättää sitä pois vuodel- toimintaa. Näin ollen alueella ei ole potentiaalia junalii- le 2040 tähtäävästä yleiskaavasta. Radalla on olemassa kenteen solmupisteenä. oleva kaksoisraide, jonka käyttöönotto lähiliikennettä varten ei edellytä suuria investointeja, ainoastaan laiturit olemassa olevan alikulun yhteyteen. Asemanseudun maankäyttö on nykyisellään kovin harvaa, mutta sen on yleiskaavan mukaan tarkoitus tiivistyä molemmin puolin rataa ja moottoritietä. Lyhyen pyörämatkan päässä on Kaukajärvi ja Koilliskeskus, jotka ovat merkittäviä kes- kuksia. Niille kymmenille tuhansille ihmisille Hankkion asema olisi lähin rautatieasema. Hankkiosta on kehitty- mässä merkittävä työssäkäyntialue. Tämä työssäkäynti- liikenne on fiksuinta hoitaa 30 minuutin välein kulkevilla lähiliikennejunilla, jotka kulkevat Orivesi-Tampere-reittiä. Junaseisakkeilla voitaisiin korvata Tampere-Orivesi-radalla usean nykyisen bussilinjan liikenne kokonaan tai osittain, mikä vähentäisi liikennöintikuluja ja parantaisi joukkoliikenteen palvelutasoa. Hankkion asemalla olisi luonteva paikka vaihtaa kaupunkipyörään tai esimerkiksi autonomiseen sähköbussiin, joka veisi työmatkalaiset perille saakka. Tämä on paljon houkuttelevampaa jouk- koliikennettä kuin suoraan Keskustorilta tuleva, mutta harvakseltaan kulkeva bussi.

Yleiskaavassa tulisi osoittaa Vehmaisille lähiliikennesei- Katso vastine mielipiteeseen 224. sakevaraus. Radalla on olemassa oleva kaksoisraide, jonka käyttöönotto lähiliikennettä varten ei edellytä suuria investointeja, ainoastaan laiturit uuden, vuosikymmeniä suunnitelmissa olleen alikulun yhteyteen. Asema palvelee paitsi olemassa olevaa Vehmaisten länsiosien ja Leinolan eteläosien maankäyttöä ja maltillista tiivistä- mistä aseman lähiympäristöön, myös työpaikkoja ympä- ristössä: Hankkio-Vehmainen on kehittynyt merkittäväk- si työpaikka-alueeksi ja sellaisena sitä kehitetään myös yleiskaavassa. Tämä työssäkäyntiliikenne on fiksuinta hoitaa 30 minuutin välein kulkevilla lähiliikennejunilla, jotka kulkevat Orivesi-Tampere-reittiä. Junaseisakkeilla voitaisiin korvata Tampere-Orivesi-radalla usean nykyisen bussilinjan liikenne kokonaan tai osittain, mikä vä- hentäisi liikennöintikuluja ja parantaisi joukkoliikenteen palvelutasoa. Seisake alikulkuineen myös vähentää rautatien estevaikutusta, ja muuttaa Vehmaisten kulttuurihistoriallisesti merkittävän asemanseudun ympäristön luonnetta puolihylätystä takapihasta takaisin uuteen loistoonsa, koko lähiympäristön keskeiseksi liikenne- noodiksi, josta voi kehittyä myös paikalliskeskustasoinen asumis- ja palvelukeskittymä.

246. Anna Väisänen Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin Katso vastine mielipiteeseen 151. välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamis- käyttöön, sillä se on asukkaille tärkeä ulkoilualue. Yhte- näisen viherympäristön tulisi yleiskaavassa ulottua Pis- palan uittotunnelilta Pättiniemenpuistoon asti.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 93 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

247. Aarne Alameri Lähijunaseisake tulisi sijoittaa raitiotien ja rautatien leik- Katso vastine mielipiteeseen 224. kauskohtaan Tampereen keskustan länsipuolella vaih- toyhteyksien vuoksi. Seisake palvelisi myös ympäröivää asutusta, Särkänniemeä ja Tipotien terveysasemaa. Lähijunaseisake tulisi sijoittaa Kalkkuun palvelemaan alueen asutusta. Lähijunaseisake tulisi sijoittaa Epilään palvelemaan alueen asutusta. Lähijunaseisake tulisi sijoittaa Santalahteen palvelemaan alueen nykyistä asutusta sekä tulevaa täydennys- rakentamista. Lähijunaseisake tulisi sijoittaa Multisiltaan palvelemaan alueen asutusta. Lähijunaseisake tulisi sijoittaa Rantaperkiön Vihiojalle palvelemaan alueen asutusta ja vaihtoyhteyksiä. Lähijunaseisake tulisi sijoittaa Hakametsän Vuohenojal- le palvelemaan raitiotien vaihtoyhteyksiä Kalevan ja Her- vannan suuntaan. Lähijunaseisake tulisi sijoittaa Messukylään/Ristinark- kuun palvelemaan alueen asutusta. Lähijunaseisake tulisi sijoittaa Vehmaisiin/Holvastiin palvelemaan alueen asutusta ja vaihtoyhteyksiä Kanga- salan suuntaan.

248. Rami Heikkinen Epilässä Tohlopinrannan läheisyydessä olisi yksi parhai- Alueen tehostuvaan maankäyttöön arvioidaan pystyttä- ta paikkoja lähijunaseisakkeelle, sillä molemmin puolin vän vastaamaan muilla joukkoliikenteen tavoilla. Kaava- rataa on olemassa olevaa asutusta ja uusi asuinalue ehdotuksessa joukkoliikenteen runkolinjasto korvataan tulossa viereen. Miksi seisakkeen rakentaminen ei ole kaavaselostuksen vinjettikuvalla, jossa näytetään seu- ohjelmassa jo vuoteen 2020 mennessä, kun uusi alue al- dullinen joukkoliikenteen runkolinjasto. kaa valmistua? Aikahyöty keskustan suuntaan matkus- Joukkoliikenteen lyhyemmän aikavälin palvelutasoa tar- tettaessa olisi ylivoimainen bussiin verrattuna. Seisake kastellaan joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyssä. kiinnostaisi varmasti myös Mediapolista ja rakennusliik- keitä. Valtion osallistuessa lähiraideinfran kustannuksiin kyse ei olisi isosta satsauksesta. Tesoman seisake tulisi saada rakenteilla heti, sillä Teso- man keskus on alkanut uudistua. Jos seisaketta ei raken- neta samaan aikaan uuden keskuksen kanssa, joukkoliikenne häviää kulkumuotona autoilulle.

Kantakaupungin ratakäytäviin tulisi sijoittaa pyöräväylät, Katso vastine mielipiteeseen 229. jotka tarjoavat työ-, ostos- ja vapaa-ajanmatkoja varten tasaisen, suoran ja sujuvan baanan lähiöistä keskustaan.

Tampereen keskustaan tulisi toteuttaa lenkkimäisiä vi- Keskustan viherverkosto on määritelty keskustan stra- herreittejä, joita pitkin voi aidosti tehdä lenkin palaamat- tegisessa osayleiskaavassa. Viherpalveluita kehittetään ta samaa väylää takaisin. Viher- ja virkistyskäytävän ei yhdessä asukkaiden kanssa. Mielipiteessä esitetty toivo- tarvitse olla puiston levyinen, vaan siihen riittää 6-12 mus välitetään viherpalveluiden toteuttamisesta vastaa- metriäkin. ville tahoille.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 94 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Kantakaupunkia tulisi tiivistää suunniteltua enemmän. Yleiskaavaratkaisussa varaudutaan kantakaupungin Korkeakoulutetuilla osaajilla on suuri merkitys kaupun- asukasmäärän kasvuun vähintään 60 000 uudella asuk- gin elinvoiman kannalta ja suuri osa heistä haluaa asua kaalla sekä useiden kymmenien tuhansien työpaikkojen keskustassa tai sen läheisyydessä. Nykyisellään hajanai- lisäykseen vuoteen 2040 mennessä. Tämä tarkoittaa seen keskustaan tulisi rakentaa reilusti lisää asuntoja. merkittävää yhdyskuntarakenteen tiivistämistä kanta- Tiivis rakentaminen voi olla myös vihreää ja viihtyisää. kaupungin keskeisillä alueilla. Kaupunkimaista rakentamistapaa pyritään suosimaan erityisesti aiempaa laajemmilla yleiskaavan keskustatoimintojen alueilla sekä ehdotukseen osoitettavalla Kasvun vyöhykkeellä. Näin voidaan myös vastata tulevaisuudessa todennäköises- ti entisestään nousevaan urbaanin ja keskustamaisen asumisen kysyntään. Keskustan alue kuuluu Tampereen kaupunginvaltuuston hyväksymän (18.1.2016) Tampereen keskustan strategisen osayleiskaavan alueeseen, jonka on tarkoitus jäädä voimaan koko kantakaupunkia koskevan yleiskaavan rinnalla. Kyseisessä osayleiskaavassa on varauduttu siihen, että keskustan alueelle voi sijoittua jopa 15 000 uutta asukasta vuoteen 2030 mennessä. Tiiveyden, vihreyden ja viihtyisyyden yhtäaikaista toteutumista pyritään erityisesti edistämään keskustatoimintojen alueita koskevalla kaavamääräyksellä, jonka mukaan tonteilla maantasoa ei pääsääntöisesti voida osoittaa pysäköintiin tai liikennealueeksi. Tavoitteena on varmistaa, että tiiviin kaupunkiympäristön lomaan muodostuu riittävästi avoimia kaupunkitiloja ja vehreitä pihoja.

Raitiotie tulisi ulottaa Ranta-Tampellaan, missä tulee Tampereen raitiotietä kehitään ensivaiheessa siten, että olemaan tuhansia ihmisiä ja satoja työpaikkoja ei-käve- saavutettavuus keskustaan paranee keskustan ulkopuo- lyetäisyydellä keskustasta. Mallia tulisi ottaa Helsingis- lisilta alueilta. Raitiotien laajentamista esim. keskustan tä, missä Jätkäsaaren ja Kalasataman kaltaisten uusien sisäisenä joukkoliikennepalveluna voidaan arvioida myö- kaupunkialueiden liittäminen ratikkaverkkoon on ollut hemmin. Keskustan sisäisten kävelyn ja pyöräilyn reit- itsestäänselvyys. tien sekä joukkoliikennepalveluiden kehittäminen on kuitenkin tärkeää, jotta keskustassa asuvien ja työsken- televien liikkuminen on helppoa ja turvallista.

249. Jukka Vartiainen Vastustetaan Pispanaronraitin ja Pispalan uittotunnelin Katso vastine mielipiteeseen 151. välisen Pättiniemenpuiston ottamista asuinrakentamis- käyttöön. Pispanaronraitin niitty tulisi säilyttää ja kehit- tää sitä viheralueena. Alueen viihtyvyyden säilyttämisek- si vähäisiä viheralueita ei tulisi kutistaa entisestään.

250. Aromaa Marja ja Tuomo Yleiskaavaan tulisi jättää suunniteltu kokoojakadun Yleiskaavaluonnosta varten laadittiin selvitys rinnak- varaus välillä Hylliniitynkatu-Veisunkatu ja toteuttaa kaistien tarpeellisuudesta liikenneverkkoanalyysin ja se. Asukasmäärän kasvu Ilokkaanpuiston asemakaa- liikennemallitarkastelun avulla. Tieyhteyden liikenne- vasuunnitelman myötä heikentää entisestään liikenteen määrä iltapäivän huipputunnin aikana olisi vain noin 200 toimivuutta ja sujuvuutta alueella. Liikennemäärät oma- ajoneuvoa tunnissa. Yhteenvetona selvityksessä tode- kotialueen läpi Hylliniitynkatua pitkin ovat jo nykyisellään taan, että autoliikenteen yhteytenä katuyhteys palvelisi suuret ja kasvavat entisestään ympäröivien Vuoreksen, vain pienen alueen maankäyttöä, eikä uusi katuyhteys Lakalaivan ja Lahdesjärven alueiden rakentuessa. Hylli- paranna esimerkiksi Lahdesjärven saavutettavuutta. niitynkatu lukuisine tonttiliittymineen ei ole luonteeltaan Yhteyden liikenteellinen merkitys ei näin ollen edellytä läpiajoliikenteen kokoojakatu eikä sen tulisi toimia sellai- varauksia yleiskaavaan eikä asemakaavaan. Selvityksen sena. perusteella mielipiteessä esitetty yhteystarvetta ei esi- tetä yleiskaavassa.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 95 |

MIELIPITEEN JÄTTÄJÄ / MIELIPITEEN TIIVISTELMÄ VASTINE JA TOIMENPITEET

Nirvankadun ja Hylliniitynkadun risteys on erittäin vaa- Selvityksessä todetaan, että nykyisen katuverkon liiken- rallinen. Autot kääntyvät Hylliniitynkadulle kovalla ajono- nettä rauhoittamalla sekä liittymäjärjestelyjä selkeyttä- peudella mäen takia ja vastaantulevalle kaistalle. Lisäksi mällä voidaan alueen liikenneturvallisuustilannetta tar- risteyksessä on suojatie, jota lapset käyttävät kulkies- vittaessa parantaa. Ko. ongelmia tulee käsitellä alueen saan Nirvan kouluun. tarkemmissa suunnitelmissa.

Ennen kokoojakadun varauksen poistoa tulisi selvittää Selvitys perustuu liikennemallitarkasteluun, jossa katu- kunnolla alueen liikenneolosuhteita. Aluetta koskeva verkolle on mallinnettu tulevaisuuden liikennemäärät ja liikenneselvitys on puutteellinen, sillä sen liikennemää- siinä on nimenomaan tarkasteltu iltapäivän huipputun- rä- ja ajonopeuslaskennat on tehty väärässä kohdassa, tia. mittauspisteitä ei ole ollut tarpeeksi eikä ruuhka-aikoja Yleiskaavaehdotuksessa osoitetaan Särkijärven sillan ja ole huomioitu. Lempääläntien väliselle alueelle ohjeellinen liikenneverkon kehittämisen kohdealue -merkintä. Tavoiteltu kehit- täminen voidaan toteuttaa monilla eri ratkaisuilla valtatien eri puolilla.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 96 |

Asukas- ja yleisötilaisuudet

Neljä alueittain kohdennettua työpajaa esiteltiin aluksi yleiskaavaluonnosta ja kin aihealueesta. Teemapisteiden vetäjät Länsi-, Etelä, Kaakkois- ja Koillis-Tampe- yleiskaavatyötä, jonka jälkeen varsinai- huolehtivat asukkaiden kommenttien reella järjestettiin Alue-Alvareiden kaut- sessa työpajaosuudessa työskenneltiin kirjaamisesta. ta. Alueellinen työryhmä eli Alue-Alvari kaavaluonnoskarttojen ympärillä pien- Tilaisuuksissa vallitsi hyvä henki, ja on Tampereen kaupungin asukkailleen ryhmissä. Lopuksi teemapisteiden tulok- asukkailta saatiin runsaasti komment- järjestämä vaikuttamiskanava, johon sista tehtiin lyhyet yhteenvedot ja ker- teja, kehitysehdotuksia ja kysymyksiä pääsevät jäseniksi alueensa asioista rottiin työn jatkumisesta. yleiskaavaluonnoksesta. Keskustelut kiinnostuneet asukkaat. Neljän alueen Osallistujat saivat kiertää vapaasti painottuivat kunkin alueen erityisky- Alue-Alvarit kokoontuvat säännöllisesti kolmella eri teemapisteellä, joiden aiheet symyksiin. Tilaisuuksiin osallistui sekä käsittelemään ajankohtaisia teemoja. olivat: 1) palvelut, elinkeinot ja liikenne- Alvareiden jäseniä että muita alueen Työpajojen tavoitteina oli kerätä järjestelmä, 2) ulkoilu ja luonto sekä 3) asukkaita, ja osallistujamäärät vaihteli- kommentteja ja näkemyksiä yleiskaava- asuminen ja tulevaisuuden elämäntavat. vat 20–50 henkilön välillä. Tilaisuudet luonnoksesta sekä selventää osallistu- Kunkin teemapisteen kaavaluonnoskart- täyttivät tehtävänsä hyvin. jille, mitä uusi yleiskaava muuttaa ny- taan merkittiin virikekysymysten poh- kyisessä maankäytössä. Tilaisuuksissa jalta kommentteja ja kysymyksiä kusta-

Koillisen alueen asukasilta Leinolan koululla 25.8.2016

Kaavaluonnoksen ensimmäinen asukastilaisuus keräsi ilah- Ruotulan golkentän alueelle esitetyt vaihtoehtoiset raken- duttavan runsaasti väkeä Leinolan koululle. Tilaisuudessa oli netarkastelut ja ylipäätään kentän alueelle rakentaminen jakoi paikalla noin 50 osallistujaa. Tilaisuus avattiin Tampereen mielipiteitä. Niihaman siirtolapuutarha-alueen läheisyyteen kaupungin yleiskaavoituksen projektiarkkitehtien Lotta Kaup- osoitetut satama-alue ja sen viereinen uimaranta puhuttivat. pilan ja Kaisu Kuuselan pitämällä kaavaluonnoksen esittelyllä. Erityisesti pohdittiin sataman toteuttamismahdollisuuksia Esittelyn jälkeen osallistujat pääsivät tutustumaan kaava-ai- luontonäkökulmasta ja matalan rannan ruoppaustarvetta. neistoon ja kommentoimaan sitä teemapisteillä. Koko kantakaupunkia koskevina asioina nousivat keskus- Teemapisteillä käytiin monenlaisia keskusteluja. Eniten ky- teluissa esiin lähijunayhteyksien parantaminen ja liityntäpy- symyksiä ja huolta aiheutti kaavaluonnoksessa esitetty valtatie säköinnin mahdollisuuksien kehittäminen. Nähtiin, että kaa- 9:n länsipuolinen tieyhteystarve. Etenkin Ristinarkun kohdalla varatkaisut hankaloittavat yksityisautoilua kantakaupungin asukkaat olivat huolestuneita taloistaan ja tielinjauksien vai- alueella. Lisäksi pohdittiin, onko täydennysrakentaminen si- kutuksista alueeseen. Toisaalta nähtiin, että valtatien 9 länsi- sääntuloväylien alueilla mahdollista. puolelle voisi toteuttaa täydennysrakentamista. Virkistysalueiden suhteen etenkin ranta-alueiden säily- Eteläisen alueen asukasilta minen kaupunkilaisten käytössä nähtiin tärkeäksi. Koillisen alueen lähiliikuntapaikkojen monipuolisuus ja sujuvat yhtey- Hatanpään koululla 30.8.2016 det laajemmille ulkoilu- ja virkistysalueille nähtiin tärkeiksi. Kaavaluonnoksen toinen alueellinen asukastilaisuus pidet- Myös täydennysrakentamisessa tulee huomioida lähiliikunta- tiin 30.8.2016 Hatanpään koululla. Paikalla olivat kaupungilta paikkojen säilyminen. yleiskaavapäällikkö Pia Hastio, projektiarkkitehti Kaisu Kuuse-

Koillisen alueen asukasilta. Eteläisen alueen asukasilta.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 97 |

la, kaavoitusarkkitehti Hannu Eerikäinen ja liikenneinsinööri Läntisen alueen asukasilta Lielahti- Timo Seimelä. Tilaisuuteen osallistui 25 alueen asukasta. Ylei- sen kaavaluonnosesittelyn jälkeen jalkauduttiin kolmelle eri keskuksessa 7.9.2016 teemapisteelle. Niillä annettiin palautetta kaavaluonnoksesta. Länsi-Tampereen asukastyöpajassa Lielahtikeskuksessa oli Palautteissa nousivat esiin muun muassa yleiskaavaluon- runsas osanotto, noin 40 asukasta. Tilaisuuden alussa kaavoi- noksessa osoitetun Lakalaivan aluekeskuksen ja sen palve- tuksen edustajat projektiarkkitehdit Lotta Kauppila ja Kaisu luiden huono saavutettavuus Härmälästä korkeuseron ja Kuusela, kaavoitusarkkitehti Hannu Eerikäinen ja erikoissuun- liikenneväylien estevaikutuksen takia sekä poikittaisen jouk- nittelija Jukka Aaltonen esittelivät kaavaluonnosta. Sen jälkeen koliikenteen heikkous. Rantojen saamista yleiseen virkistys- siirryttiin antamaan palautetta kartoille. käyttöön pidettiin tärkeänä. Työskentelyssä nostettiin esiin mm. poikittaisten joukkolii- Lisäksi tuotiin esiin muun muassa lasten koulureitit ja kenneyhteyksien parantaminen ja ratikkalinjan sijoittuminen niiden turvallisuus, toivomus lähijunien seisakkeista ja toivo- Lielahdessa. Nokian moottoritien alku ehdotettiin laitettavaksi mus Nekalan säilymisestä nykyisenkaltaisena työpaikkojen kannen alle. Nostettiin esiin teollisuusalueiden lisääminen, jot- ja palveluiden alueena. Härmälään toivottiin peruspalveluita. ta teollisuustoimijat eivät mene naapurikuntiin. Pienten puis- Viinikan ratapiha-alueen tulevaisuus ja siirtyminen pois kaa- tojen pelättiin katoavan, koska niitä ei ole merkitty yleiskaava-alueelta herätti keskustelua. vaan. Esitettiin myös toiveita erilaisista puuttuvista palveluista. Kaakkoisen alueen asukasilta Her- vannan vapaa-aikakeskuksessa Ranta-alueiden maanomistajat / 1.9.2016 vuokraoikeuden haltijat 31.8.2016 Ranta-alueiden tulevaisuuden maankäyttö on yksi kantakau- Kaakkois-Tampereen asukasiltaan Hervannassa osallistui pungin yleiskaavan tärkeistä teemoista. Yleiskaavan tavoittee- noin 20 asukasta. Kaupungin puolesta kaavaluonnosta esitte- na on yhtenäistää aiempien, eri aikoina tehtyjen yleiskaavojen livät yleiskaavapäällikkö Pia Hastio, projektiarkkitehti Lotta erilaisia linjauksia rantojen käytön suhteen. Luonnosvaiheessa Kauppila, erikoissuunnittelija Jukka Aaltonen ja liikennein- oli tavoitteena, että yleiskaavalla ohjataan suoraan rantojen sinööri Heljä Aarnikko. lomakiinteistöjen rakentamista, joten ranta-alueiden asukkai- Keskustelua herättivät liikenteen, asumisen ja rantojen vir- den ja maanomistajien kuulemiseksi järjestettiin erillinen tilai- kistyskäytön kysymykset. Erityisesti liikenteen osalta keskus- suus. Kutsut tilaisuuteen lähetettiin kesäkuussa 2016 kirjeitse teltiin vilkkaasti liikennejärjestelmän ja pyöräilyverkon kehit- yli 200 asukkaalle tai maanomistajalle. tämisestä. Myös raitiotien tulevaisuus Kaakkois-Tampereella Tilaisuus järjestettiin keskiviikkona 31.8.2016 Sampolassa puhututti. ja siihen osallistui noin sata henkeä. Tilaisuuden avasi apu- Asuinrakentamisen suhteen paikalla olleilla asukkailla oli laispormestari Pekka Salmi ja puhetta johti hänen poistuttuaan eriäviä mielipiteitä. Osa asukkaista oli sitä mieltä, että esimer- paikalta yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaos- kiksi Hervanta on nykyiselläänkin liian tiheään rakennettu, ton puheenjohtaja Matti Höyssä. Yleiskaavapäällikkö Pia Has- kun taas osan mielestä korkeampikin rakentaminen sopisi tio esitteli aluksi yleiskaavaluonnoksen tavoitteet ja ratkaisut alueelle. rantojen osalta. Sen jälkeen käytiin yleistä keskustelua. Rantojen suhteen asukkaat olivat yksimielisiä: ne tulisi Keskustelussa nousivat esiin mm. Kauppi-Niihaman ran- säästää rakentamiselta ja varata virkistyskäyttöön. tareitti ja sen linjaus suoraan Niihaman siirtolapuutarhan saunalle. Rantareitti pitäisi toteuttaa esteettömänä, jotta rol-

Kaakkoisen alueen asukasilta. Läntisen alueen asukasilta.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 98 |

1)Yhdyskuntarakenne laattorillakin pääsisi kulkemaan ja reitin pitäisi kiertää siirto- - Ehdotettiin varautumista vielä isompaan kasvuun ja lapuutarha- alue esim. Luhtaanpolkua myöten. korkeampia taloja. Asukkaille selvitettiin mitä tarkoittaa rakennuspaikan kä- - Ehdotettiin nuorison mukaan ottamista site ja mistä pinta-alasta rakennusoikeus yleiskaavassa mää- suunnitteluvaiheessa. ritellään. Kaavassa puhutaan kokonaisrakennusoikeudesta - Mitä selvitysalue Lielahden rannan kohdalla tarkoittaa? eli nykyinen rakennuskanta otetaan huomioon. Kuivan maan kohteita virkistysalueilla ei kaavaluonnoksessa ole merkitty 2)Palvelut, elinkeinot ja liikennejärjestelmä kohdemerkinnöin ja se ihmetytti asukkaita, kuten myös raken- - Voisiko Ylöjärven suunnan ratikkavarauksen viedä Teivon nusoikeuden määrittely. Siihen vastattiin, että vähäinen laajen- kautta Vihattulan sijaan? taminen on mahdollista näissä kohteissa. - Tuleeko Sarankulman juna-asemalle myös ratikan ja bussin Luonnoksessa oli rannoilla useita asumisen ja virkistyk- vaihtopaikka? sensekoittuneen alueen merkintöjä. Näitä avattiin keskuste- - Onko Koilliskeskuskin aluekeskus? Vastattiin, että palvelee lussa niin, että ehdotukseen mennessä on tarkoitus tarkemmin koko Treen koillista aluetta. selvittää mm. kunnallistekniikan kustannuksien ja luontoarvo- - Mitä uusia tievarauksia on osoitettu? jen huomioimisen perusteilla, mikä alue soveltuu asumiselle ja - Lakalaivaan tulee sijoittaa muitakin toimitiloja kuin paljon mikä loma-asumiselle. tilaa vaativaa, on niin hyvät kulkuyhteydet Aiemmin epäselvät kaavatilanteet ovat aiheuttaneet sen, 3)Asuminen ja lähiliikkuminen että asukkaat eivät ole uskaltaneet kehittää omaa kiinteistöään - Kaukajärven etelärannan A-aluetta ei tule laajentaa ja monin paikoin ne ovat päässeet ränsistymään. Nyt toivottiin - Peltolammille ei tulisi rakentaa uusia taloja vanhan opiskeli- sellaista yleiskaavaa, että siihen voi luottaa ja ettei tavoitteet jatalon paikalle taas kohta muutu. Kaavan laatimisen aikataulua pidettiin kovin tiukkana. 4)Viherverkosto ja vapaa-ajan palvelut Yleisen keskustelun jälkeen siirryttiin järvittäin karttojen ää- - Miksi luontoselvitys/liito-oravaselvitys ei ole aineistoissa? relle keskustelemaan yksityiskohtaisemmin ratkaisuista eri Vastattiin, että raportti valmistuu ehdotukseen. Jo tekeillä järvien rannoilla. Tilaisuus sujui hyvässä hengessä ja se koet- olevan selvityksen tietoja on kyllä käytetty tämän työn val- tiin tarpeelliseksi. mistelussa. - Ehdotettiin Niihaman siirtolapuutarhalle/laajennukselle Tampere 2040 yleiskaavailta uutta paikkaa. - Onko luonnonsuojelualueita tullut lisää edelliseen yleiskaa- 8.9.2016 vaan verrattuna? Luonnosvaiheen vuorovaikutuksen suurin yksittäinen tapah- - Miksi Vuoreksen Pilkankuusenpuisto on merkitty A-alueeksi? tuma oli 8.9.2016 Monitoimitalo13:n Wivi Lönn -salissa järjes- 5)Kulttuuriympäristön suojelu tetty Tampere 2040 -yleiskaavailta. Yleiskaavailta oli kaikille - Osanottajat lähinnä kyselivät kartan merkinnöistä avoin tilaisuus, jonka ohjelma jakautui yleiskaavaluonnokseen tutustumiseen kaavoittajien johdolla ja asiantuntijoiden pa- 6)Kestävä vesitalous ja ympäristöterveys neelikeskusteluun. Palautelaatikkoon sai jättää kirjallista pa- 7)Yhdyskuntatekninen huolto lautetta kaavaluonnoksesta. - Kuinka sitovia geo-varaukset ovat? Kaavakarttoja kehuttiin tilaisuudessa visuaalisesti hyvin - Voiko sitovia jäteasemavaraukset ovat? Voiko tulla muualle- kauniiksi ja onnistuneiksi. Ohessa joitakin poimintoja kartoilla kin? esitetyistä kommenteista ja kysymyksistä:

Tampere 2040 yleiskaavailta. Yleiskaavaillan paneelikeskustelu.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017 | 99 |

Aineistoon tutustumisen ja karttanäyttelyn jälkeen alkoi kahden tunnin paneelikeskustelu. Paneeliin osallistuivat yliopistolehtori Liisa Häikiö, tutkija Terhi Leino, yliopistolehtori Markus Laine, hallintotieteiden ylioppilas Sakari Kestinen ja toimitusjohtaja Timo Meuronen. Paneelin puheenjohtajana toimi arkkitehti Iida Kalakoski. Paneelikeskustelussa käsitel- tiin yleiskaavaluonnoksen teemoja ja kaupungin kehittämisen suuntia. Kukin panelisti kertoi itse valitsemansa kuvan kautta vi- siostaan vuoden 2040 Tampereesta. Kaupungin kasvu ja tiivistyminen nähtiin mahdollisuuksina kehittää kaupunkia. Yleiskaavan luonnos on erilaisia asioita mahdollistava. Täy- dennysrakentaminen ja asuinalueiden tiivistäminen edellyt- tää uudenlaista suunnittelua, jossa esimerkiksi taloyhtiöillä ja paikallisilla asukkailla on keskeinen rooli. Raitiovaunu nähtiin tärkeänä ja keskeisenä kulkumuotona, joka mahdollistaa täy- dennysrakentamisen ja kaupungin tiivistämisen. Eri alueiden vahvaa identiteettiä ja identiteetin kehittämistä pidettiin tär- keänä. Keskustelua oli mahdollisuus seurata myös netin välityk- sellä. Viestiseinälle oli mahdollista kommentoida tilaisuutta Twitterin, Facebookin tai tekstiviestien avulla niin kotoa kuin tilaisuudestakin käsin. Tilaisuudessa annettiin osallistujille mahdollisuus kysyä panelisteilta tai kaavoittajilta kysymyksiä niin viestiseinän kautta kuin puheenvuoroa pyytämällä. Ky- symyksiä ja kommentteja esitettiinkin runsaasti, ja tunnelma tilaisuudessa oli avoimen keskusteleva. Yleisön kommenteis- sa nousivat esiin muun muassa se, että lapsilla ja nuorilla on paljon tietoa omasta elinympäristöstään ja nuorilla osaamista sosiaalisen median käytössä. Yleiskaavoituksessa kannattaisi hyödyntää näitä tietoja ja taitoja. Kyselytunti Facebook 12.9.2016

Yleiskaavaluonnokseen liittyviä kysymyksiä oli mahdollista esittää kaavoittajille myös maanantaina 12.9.2016 klo 17–19 yleiskaavan Facebook-sivulla järjestetyn kaavoittajien kyselytunnin aikana. Kaavoittajien kyselytunnilla haluttiin tar- jota mahdollisuus kysymysten esittämiseen myös sellaisille kaupunkilaisille, jotka eivät pysty osallistumaan erilaisiin tilaisuuksiin. Kyselytunnista tiedotettiin kaavan Facebook- ja Twitter-sivuilla, bussien näyttöjen mainoksissa, Tampereen kaupungin Facebook- ja Twitter-sivuilla, kaavan verkkosivuil- la, Tampereen kaupungin verkkosivujen tapahtumakalenteris- sa ja yleiskaavaillassa. Kyselytunnin aikana saatiin yhteensä kuusi viestiä, joista osa sisälsi useamman kysymyksen. Kyselytunnin suosio ei yl- tänyt odotetulle tasolle runsaasta tiedottamisesta huolimatta.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 | Palaute kaavaluonnoksesta ja laaditut vastineet 2017