A. I. Virtanen oli hyvin ylpeä maatilastaan, jonne hän ker- ran kesässä kutsui vieraisille myös kollegansa Biokemialli- sesta tutkimuslaitoksesta. Kuva on 1960-luvun puolivälistä.

Touko Perkon suur- teos piirtää pikkutar- kan kuvan suuresta miehestä.

Ei mikään tavallinen Virtanen

Artturi Ilmari Virtanen oli epätyypillinen tapaus jopa nobelistien eliittijoukossa. Suomessa AIV oli sekä tiedemaailman ylhäinen yksinvaltias että koko kansan Rehu-Virtanen.

Päivi Ikonen arkisto Valion

Melkoinen mies. AIV:n vuonna 1945 vastaanottama ennen kuin kehittämiskonsulteista oli Sellainen oli Suomen ainoa tie- Nobelin kemian palkinto ollut sattu- kuultukaan. denobelisti Artturi Ilmari Virtanen maa eikä myöskään sympatianosoi- Juuri siksi suomalaistutkijan työ (1895–1973), joka on juuri saanut tus juuri päättyneessä sodassa kovia tunnettiin ja myös tunnustettiin har- uuden, muhkean elämäkerran. kokeneelle Suomelle, kuten pahat kie- vinaisen nerokkaaksi koko kansainvä- Historioitsija, professori Touko let joskus väittivät. lisessä tiedeyhteisössä. Kun Virtasta Perkon kirjoittama yli 700-sivuinen Perko osoittaa, että suomalaiselle ryhdyttiin ehdottamaan ja harkitse- järkäle Mies, liekki ja unelma – Nobe- myönnetty maailman arvostetuin maan Nobel-kandidaatiksi, talvisota listi A. I. Virtasen elämäntyö (Otava tiedepalkinto oli paitsi määrätietoi- ja pienen urhean maan puolustustais- 2015) on painavaa mutta ei raskasta sen työn tulos myös täysin ansaittu telu olivat vasta tulevaisuutta. luettavaa. Kiehtova teos maalaa värik- tunnustus. Asiakirjat paljastavat, että Virtanen käästä kohteestaan värikkään kuvan, Virtanen solmi nuoresta pitäen tar- nousi palkintoehdokkaiden joukkoon joka avaa laajan näkymän epätavalli- mokkaasti suhteita maailman tiede- jo 1930-luvun alussa ja eteni listalla sen ihmisen uraan ja elämään. eliittiin ja etenkin Nobeleista päät- jatkuvasti vahvempaan asemaan. Virtanen asettuu kansakunnan kaa- täviin ruotsalaispiireihin. Hän teki Kaikkiaan hän oli mukana finalistien pin päällä juuri sille paikalle, jonka opintomatkoja johtaviin tutkimus- kärkiryhmässä, nykytermein shortlis- hän ansaitseekin. keskuksiin ja verkostoitui kansain- talla, peräti 11 kertaa. Selväksi tulee muun muassa se, ettei välisten kollegoidensa kanssa kauan

14 KEMIA 2/2015 Yksinäinen veluksessa, siis loitolla akateemisesta meijeriosuuskuntien keskusliikkeen ratsastaja tiedeyhteisöstä. Voin tuoreena pitävä laboratorion johtajana, tämän ainoina Monessa mielessä poikkeuksellinen AIV-suola ja hyvin säilyvä, ravintei- apulaisina häärivät yksi kemisti ja Virtasen palkinto kyllä oli. kas AIV-rehu näkivät päivänvalon talon vahtimestari. Ensinnäkin suomalaiskemisti kuu- Valion laboratoriossa, jossa tehty tut- 1920–1930-lukujen mittaan henki- lui harvoihin Nobel-tason ”yksinäi- kimus linkittyi vahvasti käytäntöön löstön määrä toki vähitellen kasvoi, siin susiin”, kuten kansainvälisessä toisin kuin yliopistollinen perustut- mutta Nobel-tiedemiehen ryhmä tv-dokumentissa luonnehditaan Vir- kimus. pysyi loppuun saakka hämmästyttä- tasta ja yhtätoista muuta tunnustuk- Lisäksi Virtasen innovaatiot saivat vän pienenä. sen saajaa. alkunsa pelkästään tämän oman päät- Lisäksi vaikka Valio oli nykyajankin Vuonna 2002 valmistunut neliosai- telyn tuloksena eivätkä rakentuneet mittapuun mukaan hyvin edistyksel- nen dokumentti Nobel Loners – Nobel’s aiempien tutkimusten ja tutkijoiden linen yritys, joka sijoitti merkittävän Greatest Hits pitää eristyneessä tutki- löytöjen pohjalle, kuten tavallisesti on osuuden liikevaihdostaan tutkimuk- jankammiossa yhden ihmisen päässä asian laita. seen ja tuotekehitykseen, tutkijoiden syntyneitä oivalluksia suorastaan tie- Virtasella ei myöskään ollut tuke- työkalut ja olosuhteet olivat tämän teellisten ideoiden aatelina. naan suurta avustavien tutkijoiden ja päivän näkökulmasta varsin vaati- Omat hittituotteensa keksiessään assistenttien armeijaa. Kun 24-vuo- mattomat. Virtanen työskenteli teollisuuden pal- tias vastavalmistunut tohtori aloitti

2/2015 KEMIA 15 AIV-rehutorneja kohosi Suomeen kuin sieniä sateella. Tutkija oli myös taitava lobbaaja, mistä vuonna 1932 julkaistu pilapiirroskin kertoo.

kannattanut enää lähteä kotiin kään- tymään, sillä opiskelijoiden edellytet- tiin olevan taas sorvin ääressä aamu- seitsemältä. Niinpä tutkijanalku rakensi itsel- leen väliaikaisen petipaikan laborato- rion pöydän alle, jonne ehti kallistaa päänsä ainakin muutamaksi tunniksi. Kerran hän havahtui sielläkin kesken uniaan Virtasen – jonka oma asunto sijaitsi tutkimuslaitoksen yhteydessä – pistäydyttyä tarkistamaan työn tuloksia pikkutunneilla. ”Ai, te olettekin jo levolla”, profes- sori hämmentyi. Hippiliikkeen ja kukkaisval- Valistunut koulussa ja sitten Helsingin yliopis- lan myötä ajat alkoivat 1960-luvun itsevaltias tossa. lopulla tosin muuttua myös Virtasen Se onnistui, kun professori sijoitti valtakunnassa. Kun alaiset ryhtyivät Toisaalta nykyajan tutkijat voivat kaikki luentonsa illan tunneille, jol- päättämään työpäivänsä jo ennen hyvästä syystä myös kadehtia Vir- loin päivä jäi vapaaksi omaa laitosta viittä iltapäivällä, AIV ei voinut kuin tasta. Harva saa parikymppisenä varten. pyöritellä päätään ja hämmästellä johdettavakseen oman laboratorion Synergia hyödytti kaikkia osapuo- maailman menoa. ja vielä harvempi kokonaisen oman lia. Opiskelijat saivat ajantasaista instituutin. tietoa tutkimuksen etenemisestä Joka paikan Jälkimmäinen tapahtui, kun Valio monella rintamalla ja Virtanen puo- ja 1920-luvun lopussa perustettu lestaan työvoimaa laboratorioonsa, monitoimimies kansallinen Kemiantutkimus-Säätiö jossa sekä teekkarit, filosofian yli- Viisikymmenvuotisen tutkijantai- yhdistivät voimansa. oppilaat että jatko-opiskelijat har- paleensa aikana Virtanen ehti saada Yhteistyön tuloksena Helsinkiin joittelivat ja tekivät opinnäytetöitään aikaan ällistyttävän paljon ja kohota kohosi vuonna 1931 uusi komea toimien samalla opettajansa assistent- kotimaassaan ainutlaatuiseen ase- Biokemiallinen tutkimuslaitos, jossa teina. maan. säätiön teoreettisen ja meijeriyhtiön Laboratorion työtahdin moni sai Maan ensimmäisenä biokemistinä soveltavan tutkimuksen laboratoriot tuta kantapään kautta. Eräskin nuori hän esitteli ja vakiinnutti kokonai- toimivat rinta rinnan, molemmat apulainen huomasi pian, ettei yömyö- sen uuden tieteenalan. Hän oli ravit- AIV:n suvereenilla johdolla. hään päättyvien kokeiden jälkeen semustutkimuksen pioneereja, joka Virtanen ei silti millään muotoa käyttänyt asemaansa väärin vaan kiitti tutkimuksensa mahdollistajia luotta- muksesta paiskimalla töitä vähintään- kin koko rahan edestä. Nobelisti tunnettiin koko ikänsä äärettömän uutterana miehenä, joka ei juuri malttanut pitää lepotaukoja eikä suvainnut vitkastelua muilta- kaan. Oman tutkimuslaitoksen johta- misen ohella Virtanen ehti vuodesta 1931 lähtien pitää hallussaan myös Suomen ensimmäisiä biokemian pro- fessuureja ensin Teknillisessä korkea-

Vuonna 1931 valmistunut Biokemi- allinen tutkimuslaitos käsitti sekä Kemiantutkimus-Säätiön että Valion laboratoriot, joita molempia AIV johti

suvereenisti. arkisto Kuvat: Valion

16 KEMIA 2/2015 Viipurin pojan elämän naiset Erään viipurilaisen veturinkuljettajan taloudessa olisi 1900-luvun taitteessa voinut kasvaa samanlainen harjaspäi- nen seitsemän veljeksen sarja kuin tunnetussa Jukolan talossa eteläisessä Hämeessä. Kohtalo päätti kuitenkin toisin. Kaarlo ja Serafiina Virtasen seitsi- kosta neljä nuorinta menehtyi jo vau- voina. Lisäksi esikoinen, isänsä kaima Kaarlo kuoli teini-ikäisenä aivokal- vontulehdukseen. Perheeseen kolmantena syntynyttä Artturi Ilmaria veljien menetys kal- voi kauan. Näiden kuoleman syyksi hän pani huonon ravinnon, sillä työ- läisperheessä elettiin lähinnä leivällä, puurolla, perunalla ja kuoritulla mai- dolla. Juuri lapsuuskokemusten takia Vir- tasesta tuli myös ravitsemustutkija. AIV halusi pitää muiden äitien lapset hengissä ja koko kansan terveenä ja hyvin ruokittuna. Serafiina ja Kaarlo Virtaselle syntyi kaikkiaan seitsemän poikaa, mutta neljä Kun isä-Kaarlokin kuoli jo viisi- nuorinta kuoli pieninä. Eloon jäivät Artturi (edessä istumassa) ja tämän kaksi kymppisenä, nimenomaan Artturi vanhempaa veljeä. kantoi ja piti huolta leskiäidistään. Serafiinan suuri murhe oli, ettei naksen myötä menetetty Neuvostolii- nainen oli puoliso Lilja Virtanen, hänellä ollut toivoa päästä haudatuksi tolle. Asia oli yksi syy AIV:n venäläis- omaa sukuaan Moisio, joka löytyi miehensä ja viiden poikansa viereen vastaisuuden voimistumiseen. opiskeluaikoina yhteisiltä maantie- Viipuriin, joka oli muun Karjalankan- Toinen Artturi Virtasen elämän teen luennoilta Helsingin yliopistosta. Lilja Virtanen jätti opintonsa mais- Artturi ja Lilja Virtanen saivat terintutkintoon ja akateemisen uran kaksi poikaa. kokonaan sikseen. Sen sijaan hän piti Esikoisesta pystyssä perheen kotia ja taloutta, Kaarlosta eli kasvatti parin kahta poikaa ja toimi Kallesta tuli koko ikänsä tiedemiespuolisonsa matematiikan professori. järkkymättömänä tukipilarina. Agronomiksi Artturi Virtanen ymmärsi täysin opiskellut nuo- taustatuen merkityksen ja arvosti sitä rempi poika suuresti. Vaimon kuolema vuonna Olavi toimi 1972 oli nobelistille isku, joka ehkä tilanhoitajana ja isänsä jäl- osaltaan joudutti Parkinsonin tau- keen isäntänä din etenemistä ja AIV:n oman elä- Joensuun maa- män päättymistä pian puolison läh- tilalla. dön jälkeen. muun muassa hävitti struuman, ylei- Suomen Akatemian ensimmäisenä ”Rehu-Virtasta”, joka oli nimikkore- sen kansantaudin. Se onnistui, kun jäsenenä ja esimiehenä Virtanen johti hullaan pelastanut karjan talviruo- maahan ryhdyttiin tuomaan pelkäs- sekä omaa kemiallista valtakuntaansa kinnan ja saanut lehmät lypsämään tään jodioitua ruokasuolaa. että maan koko tiedeyhteisöä, jonka tonkat täyteen vuoden ympäri. Virtasen ansiota on myös suoma- nimissä hän jakeli arvovaltaisia lau- Myös voisuola oli kiitelty uroteko. laisten koululaisten – muissa maissa suntoja. Keksinnön ansiosta suomalainen voi yhäkin harvinainen – etuoikeus saada Toisin kuin muut tieteentekijät säilyi tuoreena ja hyvänmakuisena koulupäivänsä aikana nauttia ilmai- AIV oli myös suuren yleisön tuntema kilpailijoiden tuotteita huomattavasti nen ateria. nimi. Etenkin maanviljelijät ihailivat kauemmin ja valloitti markkinat näi-

2/2015 KEMIA 17 den nenän edestä. Etenkin ruotsalai- set ja saksalaiset kiristelivät hampai- taan. Nobelisti ja akateemikko itse puo- lestaan ylpeili maanviljelijän tittelil- lään. Kaupunkilaispoika osti Sipoosta Joensuu-nimisen maatilan, jota hän viljeli taiten ja hyvin tuloksin ja jota käytettiin myös tutkimuksen tarvitse- mana koetilana. Vähäisen vapaa-aikansa Virtanen vietti nimenomaan tilallaan, jonne hän mielellään vei tutustumiskäyn- neille myös kansainväliset vieraansa.

Kielet taittuivat Viipurin aksentilla

Nobel-voiton jälkeen Virtanen kohosi arkisto Valion kansan keskuudessa suoranaiseksi Artturi Virtanen työhuoneessaan, jossa hän ei tosin juuri malttanut istua. Sen supersankariksi. Touko Perkon sijaan hän kierteli laboratorioissa valvomassa töiden etenemistä. mukaan AIV olisi helposti voittanut jopa vuoden 1956 presidentinvaalit Ainoa kielellinen kompastuskivi oli Siinä missä Kekkonen veljeili kar- – joissa langokset Urho Kekkonen ja Virtasen omaperäinen ääntämys. Se vahattuisten venäläisjohtajien kanssa, K. A. Fagerholm päätyivät lähes tasa- teki tämän puheista aikansa rallieng- Virtaselle ryssä oli yhä ryssä, minkä tulokseen – jos vain olisi vaivautunut lantia, mutta suurpiirteinen viipuri- tämä myös toi suorasukaisesti julki lähtemään ehdolle. laispoika viittasi foneettisille hieno- aina tilaisuuden tullen. Nobelin seurauksena Virtasen uksille kintaallaan. Kun Kekkonen nosteli toveruuden arvo ja arvostus tiedemiehenä kas- maljoja, Virtanen ilmoitti, ettei viina- voivat entisestään myös maailmalla. pulloja tarvita muuhun kuin Moloto- Toisinajattelija Hänestä tuli yhä kysytympi vieraileva vin cocktaileihin ja juomaa itseään luennoitsija, jolla riitti aikaa ja intoa törmäyskurssilla laboratoriovälineiden desinfiointiin. esiintymismatkoihin. Jos AIV oli vuosikymmenet oman YYA-linjan harvoihin julkisiin vas- Kaukaisen pohjoisen maan edustaja maailmansa yksinvaltias, samassa tustajiin kuulunut AIV oli siten avoi- herätti huomiota paitsi osaamisellaan asemassa Suomen tasavallassa oli mella törmäyskurssilla tasavallan – jota Virtasella ei ollut tapana kätkeä UKK. johdon kanssa, mikä aiheutti monen- vakan alle – myös monipuolisella kie- Kaksi suurmiestä aloittivat elä- laista skismaa valtakunnan huipulla. litaidollaan. mänsä pitkälti samanlaisista lähtö- Vaikka Virtanen toivotti ulkomai- Tsaarinaikaan syntynyt ja kasvanut kohdista ja olisivat hyvin voineet set vieraat tutkimuslaitokseensa ter- mies oli oppinut venäjän, ruotsin ja kulkea samoja polkuja loppuun asti. vetulleiksi, neuvostoliittolaiset muo- saksan jo koulussa. Englannin hän Vielä vuoden 1918 sisällissodassa dostivat poikkeuksen säännöstä. opetteli nuorena tutkijana huomat- Virtanen ja tätä viisi vuotta nuorempi Heille ovet pysyivät säpissä. Ainoas- tuaan, että sen taito oli välttämätön Kekkonen taistelivat samalla puolella taan kerran Virtanen joutui ylimmän Yhdysvalloissa, jonne hän markki- valkoisen isänmaan puolesta. johdon mahtikäskystä nöyrtymään ja noi rehukeksintöään ja josta hän haki Tohtorinväitösten jälkeen tiet kui- päästämään yhden virallisen delegaa- Rockefeller-rahoitusta tutkimuslai- tenkin erkanivat. Kemisti Virtanen tion kylään. toksensa tarpeisiin. valitsi tieteen, lakimies Kekkonen Johtajalle itselleen ilmaantui kuiten- Virtanen julkaisi myös ranskaksi ja politiikan. kin äkillinen ”este”, ja paikkoja joutui- ilmeisesti ymmärsi espanjaakin. Kun Kun ministeriksi noussut UKK vat esittelemään tämän alaiset. Talosta hänet kutsuttiin puhumaan Italiaan, talvi- ja jatkosodan jälkeen teki uuden löytyi onneksi yksi harvinaisen vaka- hänelle vihjattiin, ettei arvovaltainen valinnan ja aloitti – ainakin paperei- van ja kärsivän näköinen, hautausura- kuulijakunta taida kuin äidinkieltään. hin kirjatun – ystävyyden, yhteistyön koitsijaa muistuttava tutkija. Viipurin Klassillisen lyseon kasvatti ja keskinäisen avunannon entisen ”Mie panin oppaaksi Nikkilän, hää käännätti oitis luentonsa italiaksi ja verivihollisen Neuvostoliiton kanssa, on luonnostaan niin tympiä ihminen”, myös piti sen saapasmaan kielellä. AIV pysyi tiukasti poteroissaan. Virtanen kertoi myöhemmin tyyty- Atlantin takana hän esitelmöi ker- Virtanen oli vastustanut keisarival- väisenä hykerrellen. ran jopa latinaksi, pelkästään pääs- taa ja Suomen venäläistämisyrityksiä Superkaksikon väleissä tapahtui täkseen briljeeraamaan klassisella jo koulupoikana, ja sodat löivät öljyä pientä lientymistä vasta Virtasen elä- eurooppalaisella sivistyksellään. liekkeihin. Kotikaupunkinsa Viipurin män loppumetreillä. Nobelistin hau- Yleisö ei tietenkään ymmärtänyt menettämistä hän ei antanut anteeksi tajaisiin vuonna 1973 saapui adressi nobelistin sanomasta sanaakaan. koskaan. myös tasavallan presidentiltä.

18 KEMIA 2/2015