Nobelin Palkinto Insinöörin A.I. Virtasen

KEMIHISTORIAEKSTRA 2014 KeAmi

Maatila oli A.I. VIRTASEN sielunmaisema NOBELIN PALKINTO saa tunteet roihuun

KEMIA Kemi INSINÖÖRIN 40 vuotta hyytävä yövuoro HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN LAITOS KEMISKA INSTITUTET DEPARTMENT OF CHEMISTRY

KEMIALLA huipulle ja yhteiskuntaan

MIA I/KE /OP I.F ISK K EL IN E S M L E A A H . N

W YHTEISHAKU W 3.3.–1.4.

Suomen suurin ja laaja-alaisin kemian laitos Syvällisestä perustutkimuksesta teollisiin sovelluksiin. Monipuolista kotimaista ja kansainvälistä opetus- ja tutkimusyhteistyötä. Kemianluokka Gadolin koulujen opetuksen tukena.

WWW.HELSINKI.FI/KEMIA PÄÄKIRJOITUS 20. maaliskuuta 2014

KEMIHISTORIAEKSTRA 2014 A Kemi ”Tuli vapauden tunnelma”

Helsingin yliopistossa ahersi maaliskuussa 1914 poikkeuksellisen lahjakas ja motivoitunut fuksi. Tutkijaksi haluava ylioppilas oli tullut edel- Kustantaja lissyksynä Viipurista pääkaupunkiin opiskelemaan eikä huvittelemaan. Kemian Seurat ”Se minua ihastutti, että sai itse valita aineet, joita halusi oppia. Tuli Urho Kekkosen katu 8 C 31 sellainen vapauden tunnelma”, maamme tunnetuin tiedemies Artturi I. 00100 Helsinki Virtanen muisteli myöhemmin. Suomalaisten onneksi tuleva nobelisti puh. 010 425 6300 [email protected] valitsi kemian, jonka parissa hän teki ainutlaatuisen uran ja nerokkaat kemianseurat.fi keksintönsä. Tämä Kemian Seurojen kustantama historialehti on 40-vuotiaan Julkaisija Kemia-lehden lukijalahja ja kunnianosoitus ihmisille, jotka ovat vieneet Kempulssi Oy / Kemia-lehti kemian tiedettä ja teknologiaa eteenpäin. Pohjantie 3 Olemme koonneet lehteen vuosien varrella julkaisemiamme tari- 02100 Espoo noita kemiasta ja kemisteistä, miehistä ja naisista, joille tiede ei ollut [email protected] työtä vaan elämää. Osa jutuista on päivitetty, ja mukana on myös aivan uusia artikkeleita, kuten Touko Perkon Toimitus avausjuttu Virtasesta ja kertomus suo- Päätoimittaja malaisen kemianteollisuuden noususta Leena Laitinen puh. 040 577 8850 sivuroolista vientiveturiksi. [email protected] Lehti nostaa esiin myös uranuurta- jia, jotka ovat raivanneet esimerkillään Toimituspäällikkö naisille tietä luonnontieteisiin. Onneksi Päivi Ikonen lahjakkaiden nuorten ei enää tarvitse puh. 0400 139 948 luopua unelmiensa ammatista vain [email protected] siksi, että sattuvat edustamaan ”vää- rää” puolikasta ihmiskunnasta. Taitto K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen

Markku Joutsen Leena Laitinen [email protected]

Sihteeri Irja Hagelberg SISÄLLYS puh. 0400 578 901 [email protected] 4 Artturi I. Virtasen elämä oli suuri seikkailu 10 Gustaf Komppa oli kemian voimamies Lisäkappaletiedustelut: 11 Kemistikilta on virkeä vanhus [email protected] puh. 0400 578 901 / 12 Nobelin palkinnon värikäs historia Hagelberg 17 Johan Gadolin löysi uuden alkuaineen 18 Kemianteollisuuden monet kasvot 22 Yövuoroon 26 Biokemian pioneeri Ulla Hamberg 29 Rosalind Franklin, dna:n tumma leidi Ilkka Pollari kirjoittaa KEMIKeAmi jäätävästä keikasta 30 Analytiikka arkeologien apuna Oulun muurahais- 40 vuotta 34 Rachel Carsonin Äänetön kevät järisytti maailmaa happotehtaassa, s. 22. 38 Mies joka kansantajuisti aivojen oikut 42 Liekkisulatuksen huikea menestystarina 45 Molotovin cocktail pelasti Suomen 46 Viinan viemät vallankahvassa 49 Liemivoimaa ja namimuruja 50 Pastöroinnin isä keksi myös pipetin

Painos 10 000 kpl Forssa Print, Forssa 2014 Rosalind Franklinin löytö www.forssaprint.fi tuotti Nobelin palkinnon kah- delle miehelle, s. 29.

HISTORIAEKSTRA 2014 KEMIA 3 Nobelisti ja Metta-lehmä. Niin kunnioitettu tiedemies – jonka mullistavaa rehukeksintöä arvostivat varmasti lehmätkin – kuin A. I. Virtanen olikin, hän oli itse ylpein maanviljelijän tittelistään.

4 KEMIA HISTORIAEKSTRA 2014 Suomen oma AIV Iloisen karjalaispojan elämä oli suuri seikkailu

Artturi Ilmari Virtanen asetti jo koulupoikana itselleen tavoitteen saada aikaan jotain pysyvää ja merkityksellistä. Muutama vuosikymmen myöhemmin hän toi Suomelle pienen maan toistaiseksi ainoan tieteen Nobelin palkinnon.

Touko Perko

Viipurilaisen veturinkuljettajan Kaar- Virtanen itse kutsui elämäänsä ja työ- lo Virtasen ja hänen vaimonsa Sera- tään kemian parissa ”suureksi seikkai- finan (o.s. Isotalo) perheeseen syntyi luksi”. Jo oppikoulun yläluokilla Vii- 1800–1900-lukujen vaihteessa yhteensä purin Klassillisessa lyseossa hän päätti seitsemän poikaa. Heistä neljä nuorinta ryhtyä tutkijaksi ja asetti tavoitteekseen kuoli kuitenkin keuhkokuumeeseen jo saada aikaan jotain merkityksellistä, ennen yksivuotispäiväänsä. suurta ja pysyvää. Pojista kolmanneksi vanhin, Artturi Ilmari Virtanen (1895–1973) tuli myö- Aku Ankan ihailija hemmin siihen tulokseen, että keuhko- kuume oli seurausta A-vitamiinin puut- Lapsena Artturi lausui mielellään runo- teesta. Perheessä käytettiin ruokameno- ja jo niin pienenä, ettei osannut vielä s- jen säästämiseksi ruisleivän, ruispuuron äännettä – ”vanhempien kuulijoiden vil- ja perunan ohessa vain kuorittua maitoa, pittömäksi iloksi”. Jo tuolloin havaittiin, josta A-vitamiini oli rasvan separoinnis- että hänellä oli herkkä runokorva ja elävä sa siirtynyt kermaan. rytmitaju. Veljien kuolema oli keskeinen kannus- Lukuhetket kaupunginkirjastossa syr- tin siihen, että Virtasesta aikanaan tuli jäyttivät urheilun, johon poika myös tun- Suomen johtava ravitsemusasiantuntija, si viehtymystä. Hän otti kuitenkin vielä joka johti Kansanravitsemuskomitean keski-ikäisenäkin mielellään osaa pikku tutkimuksia vuodet 1936–1940. Hänen kilpailuihin maatilallaan, hyppäsi pituut- ansiotaan on muun muassa se, että kaik- ta ja heitti keihästä tai kiveä. kiin kouluihin saatiin kouluruokailu. Koulussa Artturi oli vilkas ja usein ko- A. I. Virtasen lapsuudessa hänen ko- vaääninenkin oppilas. Esimerkiksi lau- timaansa tunnettiin syrjäisenä ja köyhä- lutunnilla opettaja saattoi häntä ojentaa: nä ”Euroopan tyhjätaskuna”. Hänen ai- ”Artturi pitäköön suunsa kiinni, jotta kuistuessaan Suomi oli kuitenkin nouse- toisten äänet kuuluvat.” massa maanosan nopeimmin kehittyvien ”Näin menetti maailma suuren laula- kansakuntien ryhmään. Tuossa edistyk- jan”, Virtanen kertoi – puoliksi leikillään J. Kallonen • Kuvien haltija: Valio sessä Virtasella ja hänen tieteellään oli – työtovereilleen vuosikymmeniä myö- vahva roolinsa. hemmin.

HISTORIAEKSTRA 2014 KEMIA 5 vat perehtyä,” hän kertoi vähän ennen Kymmenen ikävuoden korvilla kuolemaansa. Artturi ja hänen kaksi veljeään in- Pääaineensa valintaa Virtanen perus- Fyysisestä kunnostaan Artturi, jolla nostuivat kerran rakentamaan len- teli näin: oli alttiutta moniinkin sairauksiin, pyrki tokonetta. Lopputulos jäi kauak- ”Jollain tapaa kemia viehätti minua si tavoitteesta, mutta Artturi ei ol- pitämään huolta liikkumalla luonnossa, lut tästä moksiskaan vaan totesi: ja minulla oli se tunne, että tässä on tie- harrastamalla hyötyliikuntaa, syömällä ”Saatiin ainakin ihan hyvät lanta- de, jota tarvitaan välttämättä, että nämä terveellisesti ja kieltäytymällä tupakasta kärryt puutarhatöihin.” luonnontieteet saavat vasta sellaisen oi- ja alkoholista. kean nyanssin, kun ne yhdistetään kemi- Hän oli koko ikänsä innokas kalasta- aan.” ja, joka vielä nobelistinakin mielellään Opiskeluvuosinaan A. I. Virtanen löysi paistoi ahvenia nuotiolla. Kerrankin hän myös myös tulevan vaimonsa. kirjoitti kouluaineessa kesäisestä kalaret- Kaikki lähti siitä, että kemian laitok- kestään ja päätti aineen: ”Olimme onnel- ”ainoaksi puhdashenkiseksi julkaisuksi sen laboratorio suljettiin jo kello 17, Vir- lisia ja kalat molskivat iloisina veneen meidän ajassamme”. tanen kertoi myöhemmin oppilaalleen pohjalla”. Myös kiinteä suhde Mark Twainiin Jorma K. Miettiselle. Opettaja tohti hieman epäillä sitä, että säilyi. 75-vuotishaastattelussaan Vir- Maantieteen laitoksessa sai sen sijaan kalat olisivat ilosta molskineet. tanen kertoi, että hänet oli juuri valittu piirtää karttoja iltakahdeksaan saakka. Nuoren Artturin ehdoton suosikki oli kansainvälisen Mark Twain -seuran rita- Kun viipurilaisnuorukainen oli tullut amerikkalainen Mark Twain, yksi maa- riksi. Ennen häntä suomalaisia ritareita pääkaupunkiin opiskelemaan eikä hu- ilmankirjallisuuden johtavista humo- olivat olleet Sibelius ja Mannerheim. vittelemaan, hän valitsi opintojensa koh- risteista. Tom Sawyerin ja Huckleber- teeksi myös maantieteen. Sittemmin hän ry Finnin seikkailut Mississippi-virralla Yliopiston vapaus suorittikin aineesta approbaturin. ihastuttivat Artturin poikamaista mieltä. Karttaharjoituksissa Virtanen tutustui Samasta syystä häntä viehätti Aleksis Opiskelu Helsingin yliopistossa oli Vir- etenkin naisopiskelijoihin, joita maantie- Kiven Seitsemän veljestä. taselle mieluista. teen kursseilla oli runsaasti. Poikalyseon Leikkimielisen homo ludens -asen- ”Se minua ihastutti, että sai itse vali- kasvattina hän oli ”tyttöjen suhteen kai- teen Virtanen säilytti vanhoille päivil- ta ne aineet, joita halusi oppia. Tuli sel- no”, mutta alkoi siitä huolimatta kulkea leen saakka. Hän ei kaihtanut esiintyä lainen vapauden tunnelma… Tämähän harjoituksista kotiin yhtä matkaa erään Aku Ankan säännöllisenä lukijana sen on yliopiston tehtävä: vapauttaa kou- Lilja Moision (1894–1972) kanssa. jälkeen, kun lehti alkoi vuonna 1952 lupojat läksyistä ja antaa mahdollisuus Artturin ja Liljan suhdetta vahvistivat Suomessa ilmestyä. Nobelisti kutsui sitä vapaasti valita ne alat, joihin he halua- muutkin yhteiset harrastukset, kuten ak- tiivinen toiminta ylioppilaiden raittius- seurassa, jonka illanvietoissa ei juopo- Virtasesta tuli innokas Aku Ankan lukija heti, kun lehti teltu ja jossa tanssin sijasta leikittiin pii- vuonna 1952 alkoi ilmestyä Suomessa. rileikkejä.

Vaiherikas häämatka Pari avioitui vuonna 1920, jolloin Art- turi oli jo valmistunut tohtoriksi ja Lil- ja maisteriksi. Samana keväänä Virtaset lähtivät yhdistetylle hää- ja opintomat- kalle Sveitsiin. Sinne nuoripari halusi matkustaa Sak- san kautta, mutta Saksan lähetystö ei myöntänyt Liljalle viisumia, ”koska täl- lä ei olisi mitään tekemistä Zürichissä”. Näin matka piti tehdä Englannin ja Rans- kan kautta. Britanniaan pääsy osoittautui hanka- laksi. Tanskan Esbjergista Lontooseen kulkeva laiva, jolla Virtasten oli tarkoitus matkustaa, kellui lakon takia satamassa. Pari matkusti Norjan Bergeniin, mutta laivapaikat sieltä Newcastleen oli myyty loppuun pariksi viikoksi eteenpäin. Kolmen päivän odottelun jälkeen he kuitenkin saivat liput, kun eräs vanhem- pi pariskunta peruutti matkansa tulossa olleen myrskyn takia. Nuoret Virtaset ei- vät pelänneet, mutta ”molemmat olimme ensimmäisen ja viimeisen kerran elämäs- sämme kovassa meritaudissa”. AIV-rehun ensimmäiset kenttäkokeet tehtiin Tuiskulan maatilalla Askolassa vuon- Vaiherikkaan häämatkan seuraava ko- na 1928. A. I. Virtanen seisoo ylhäällä rehutuppo kädessään, vierellään Henning ettelemus oli Lontoossa, jossa pankkivir- Karström. kailija ei tunnistanut Suomen markkoja

6 KEMIA HISTORIAEKSTRA 2014 Isänmaallinen viipurilainen

Artturi Ilmari Virtanen syntyi Helsin- 1930-luvulla Virtanen tutki muun gissä 15. tammikuuta 1895. Kolme muassa emmentaljuuston laatua ja kuukautta myöhemmin perhe muutti biologista typensidontaa. Sotavuo- Viipuriin, josta tuli Artturin koti- ja det 1939–1944 hän keskittyi etsimään koulukaupunki. korvaavia ratkaisuja ravinnon ja mate- Päästyään ylioppilaaksi Viipurin riaalien puutteeseen. Hän kehitti kuu- klassillisesta lyseosta vuonna 1913 luisaan Molotovin cocktailiin kemial- Virtanen aloitti kemian opinnot Hel- lisen sytyttimen ja myös erilaisia rä- singin yliopistossa. Sieltä hän väitteli jähteitä. filosofian tohtoriksi vuonna 1919. Virtanen valittiin ensimmäisenä Väitöksensä jälkeen Virtanen siirtyi Suomen Akatemian jäseneksi ja aka- kemistiksi Valion laboratorioon, jonka teemikkojen esimieheksi. Hän sai lu- johtajaksi hänet valittiin vuonna 1921. kuisia tiedeakatemioiden jäsenyyksiä Laboratoriosta tuli vuonna 1924 myös ja muita kunnianosoituksia myös ul- Helsingin yliopiston biokemian labo- komailta. ratorio. 1920-luvun alkuvuosina Virta- Virtanen avioitui Lilja Moision Virtanen oli esimies, jonka innostus nen teki myös opintomatkoja Saksaan, kanssa vuonna 1920. Parille syntyi tarttui koko laboratorioon. Tässä tutki- Sveitsiin ja Ruotsiin. kaksi poikaa, Kaarlo Ilmari vuonna taan työn tuloksia tohtori Niilo Rauta- sen (vas.) kanssa. Vuonna 1921 Virtanen keksi voin 1921 ja Artturi Olavi vuonna 1925. säilyvyyttä parantavan AIV-suolan ja A. I. Virtanen osallistui Viipurin val- vuonna 1929 uudenlaisen karjanrehun taukseen vuoden 1918 sodassa, joka säilöntämenetelmän, AIV-rehun. Kek- oli hänelle ehdottomasti vapaussota. eikä suostunut vaihtamaan niitä punniksi. sinnöt toivat hänelle vuoden 1945 ke- Jatkosodan jälkeen hän arvosteli jul- ”Hän kääntyi muun henkilökunnan mian Nobelin palkinnon. kisesti Paasikiven ja Kekkosen johta- puoleen siellä konttorissa, heilutti ilmas- Vuonna 1931 Virtanen kutsuttiin maa yya-politiikkaa. Molemmat presi- sa tätä tuhatlappusta ja sanoi: ’Katsokaa, Teknillisen korkeakoulun biokemian dentit kuitenkin pitivät Virtasta tieteen Suomen markkoja!’ Silloin minä olin professoriksi ja vuonna 1939 Helsin- nerona ja käyttivät häntä ja muita joh- suoraan sanoen niin kiukuissani, että olin gin yliopiston kemian professoriksi. tavia toisinajattelijoita vastavoimana vähällä iskeä sitä äijää”, Virtanen kertoi. Vuonna 1931 hänestä tuli myös uuden Neuvostoliiton ylenmääräisille vaati- Kun puntia ei ollut edes ruokaan, Vir- Bioteknillisen tutkimuslaitoksen joh- muksille. taset kiirehtivät Pariisiin, jossa heillä taja, jossa virassa hän toimi vuoteen oli rahaksi vaihdettava sekki, ”niin et- 1973. Touko Perko tä saimme ensi kerran kunnolla syödä”. Muuten kokemukset kyllä karttuivat myös Pariisissa. Virtaset asuivat kolme Pariisissa Virtaset asuivat kolme päivää bordellissa, kun eivät päivää bordellissa, kun eivät tienneet, tajunneet, minkälaisesta palvelulaitoksesta oli kysymys. millaisesta palvelutalosta oli kysymys. Päämäärä oli sen sijaan toiveiden täyt- tymys. ”Kun saapui Sveitsin rajan yli, niin todella tunsi tulevansa uuteen maailmaan. Siellä vallitsi hyvinvointi ja järjestys, kaikki liikenne kulki hyvin ja todella se oli rauhan maa. Sen takia me ihastuimme Sveitsiin suuresti.”

Virtanen sai väitöskirjansa aiheen professori Ossian Aschanilta ke- väällä 1917 mutta aloitti tutkimuk- sensa vasta syksyllä. Kemikaalit ja laboratoriotarvikkeet olivat lopussa, eikä niitä enää saatu kemian suurmaasta Saksasta, joka oli Ve- näjän vihollinen. ”Oli niin vähän kemikaaleja, et- tä ei ollut kysymys, mitä halusi tut- kia, vaan mitä voi tehdä”, Virtanen muisteli myöhemmin. Lilja ja Artturi Virtanen istumassa maatilansa kuistilla vuonna 1961.

HISTORIAEKSTRA 2014 KEMIA 7 Biokemiallisen tutkimuslaitoksen kasviosaston parvekkeella vietetään juhlia keväällä 1944. Toisena oikealta Henning Karström, A. I. Virtasen oikea käsi ja ensimmäisenä tohtoriksi väitellyt oppilas.

Laboratoriossa Virtasella oli Kuuluisa saksalainen käymiske- tapana myhäillen huudahtaa: Kun vielä alppimaan upea luonto lu- misti Carl Neuberg vieraili Suo- Fervet opus! Työ hurisee! mosi Virtaset, heistä tuli pysyviä Sveit- messa 1920-luvun lopulla ja halusi sin ystäviä. tavata A. I. Virtasen. Kolmikymppi- sen suomalaisen nähdessään sak- sen sivistyksen perusta, josta Virtanen oli salainen ihmetteli: ”Oh, Sie sind so syystä ylpeä. Matka nobelistiksi jung, Sie sind so jung.” Kun Virtanen vuonna 1973 kertoi Jo 1920-luvulla laboratoriossa syntyi Sveitsissä Artturi I. Virtanen työskente- tapauksesta entisille kollegoilleen, ns. Virtasen koulukunta. Hänen oppilais- li viisi kuukautta Zürichin teknillisessä Henning Karström totesi: ”No, sinä taan väittelivät ensimmäisinä Henning korkeakoulussa maatalouskemian pro- olit nuori poikanen siihen aikaan.” Karström ja Janne Tarnanen. fessorin Georg Wiegnerin laboratori- Myös suuret keksintönsä, AIV-voi- ossa. Toisella, Tukholmaan tehdyllä opin- tomatkalla Virtasen oppi-isäksi kasvoi Hans von Euler, joka vuonna 1929 sai kemian Nobelin palkinnon. Kun von Eu- lerilla oli ollut opettajinaan viisi nobelis- Niinivaara P. F. tia, palkinnosta tuli Virtasellekin luonte- va tavoite, joka olisi saavutettavissa ah- keralla, innovatiivisella työllä. Virtanen oli aloittanut työnsä kemis- tinä Valion laboratoriossa vuonna 1920 ja noussut seuraavana vuonna laboratorion johtajaksi. Vuonna 1924 laboratoriosta tuli myös biokemian yliopistola- boratorio. Kun pienessä ja kodikkaassa laboratoriossa – Virtasen sanontaa käyttääkseni – ”paiskittiin töitä”, johtaja kulki usein huoneesta toiseen keskustelemassa nuorten tutkijoiden kanssa. Hänellä oli tapana innostuneena myhäillen huudahtaa: Fer- vet opus [työ hurisee]! Latinankielisessä huudahduksessa nä- Vain onnekkaimmat kuulijat mahtuivat istumaan tuoreen nobelistin luennolla kyi klassillisessa lyseossa saatu klassi- Helsingin yliopistossa vuonna 1945. Jopa eteisaula oli täpötäynnään väkeä.

8 KEMIA HISTORIAEKSTRA 2014 Tukholman kaupungintalon Nobel-juhlassa Virtanen intoutui tanssimaan elämänsä ensimmäisen tanssin. J. Kallonen Professorit Jorma K. Miettinen (kesk.) ja Matti Kreula ojentavat A. I. Virtaselle tämän 70-vuotispäivän kunniaksi lyötetyn mitalin suurikokoista kipsimallia.

Nobelisti oli erittäin ylpeä kirjeestä, joka oli osoitettu ”Maanviljelijä A. I. Virtaselle”. suolan ja AIV-rehun, Virtanen teki jo kehittämistä läpi koko vuosikymmenen 1920-luvulla. Niiden ansiosta hän nousi ja informoi säännöllisesti ruotsalaisia Nobel-kaavailuihin ensimmäisen kerran Nobel-päättäjiä edistymisestään, kunnes vuonna 1933, jolloin professorit Niilo oli vuonna 1945 lopulta valmis palkit- Toivonen ja Oskari Routala ehdottivat tavaksi. hänelle palkintoa. Kaikkiaan ehdolla oli Artturi Ilmari Virtasesta tuli tuolloin tuolloin 12 kemistiä. Suomen ensimmäinen tiedenobelisti ja Kemian Nobel jätettiin tuona vuonna samalla kansallissankari. jakamatta, mutta komitea piti Virtasta Tukholman kaupungintalossa järjeste- varteenotettavana ehdokkaana. Se kui- tyn juhlaillallisen huumassa Virtanen ku- tenkin katsoi, ettei AIV-rehua ollut vielä marsi parketille toisen tutkijan, entisen tarpeeksi testattu. Komitea halusi siksi oppilaansa Maire Jaarman – tanssien odottaa sekä ruotsalaisten omia rehuko- näin elämänsä ensimmäisen tanssin. kemuksia että Virtasen uusia tutkimustu- loksia biologisesta typensidonnasta. Ylpeä maanviljelijä Mies joka piirsi nimensä Nobelin pal- Valio oli vuonna 1931 rakentanut uu- kinnon historiaan. Ruotsin kuningas den, komean Biokemiallisen tutkimus- Sekä Virtanen että Valio olivat jo ennen Kustaa V ojentaa vuoden 1945 Nobelin laitoksen, jonka tueksi oli perustettu Nobel-voittoa saaneet AIV-innovaatiois- palkinnon Artturi I. Virtaselle. laajapohjainen Kemiantutkimus-Säätiö. ta huomattavat patenttitulot. Tarkoituksena oli taata Virtaselle mah- Virtasen oppilas, professori Jorma dollisimman hyvät tutkimusolosuhteet. Erkama kertoi vuonna 1967, että me- maaseudulle nousi kymmeniätuhansia Tämä jatkoikin AIV-järjestelmänsä nestyksellisenä keksijänä ja nobelistina AIV-torneja, ja maitotiloilla tehtiin ”vir- Virtasella olisi ollut erinomaiset mahdol- tasia”. lisuudet kasvattaa omaa varallisuuttaan. Pari kertaa nobelisti sai kirjeen, joka Sitä tämä ei kuitenkaan tehnyt, vaan si- oli osoitettu ”Maanviljelijä A. I. Virtasel- Keväällä 1947 nobelisti pani kerran joitti rahat tieteeseen. le”. Tästä tutkija oli ylpeämpi kuin siitä, merkille, että muuan nuori tutkijan- Patenttituloillaan Virtanen tosin teki että Paavin akatemia puhutteli häntä Hä- alku oli kovin alakuloinen. Virtasel- yhden suuren ostoksen hankkimalla it- nen Ylhäisyydekseen. le kerrottiin, että naisen abiturient- selleen Sipoosta maatilan – mutta senkin Ylpeä Virtanen oli myös siitä, että Si- tiveli makasi Marian sairaalassa tutkimuslaitoksensa koetilaksi. poon tilalla häntä tituleerattiin isännäksi kuolemaisillaan vatsakalvontuleh- Lilja Virtasen kertoman mukaan hä- eikä professoriksi. Isännän rooli ei kui- dukseen. nen miehensä ihaili maanviljelijän työtä, tenkaan merkinnyt sitä, ettei hän olisi Virtanen soitti välittömästi ylilää- koska se oli niin monipuolista ja koska voinut itse tarttua tilan pienimpiinkin töi- kärille. Puhelun jälkeen potilas sai se ammattina oli ihmisen ravitsemuksen hin. Nobelisti nähtiin usein muun muassa sairaalan niukoista varastoista pe- nisilliiniä. Näin veli, nimeltään Mik- perusta. Virtanen oli todennut, että jos kitkemässä rikkaruohoja koekentiltä. ko Laaksonen, pelastui. Samalla hän ei olisi tiedemies, hän haluaisi olla Dosentti Touko Perko on kirjailija ja pelastui Suomelle myöhempi kan- maanviljelijä. historioitsija. Hänen uusi kirjansa sanedustaja, oikeusministeri ja ve- Virtasen vahva karisma synnytti luot- Tieteen valtias – politiikan toisinajattelija. rohallituksen pääjohtaja. tamusta myös päätoimisissa viljelijöissä. Nobelisti A. I. Virtasen elämäntyö Hänestä tuli koko kansan Rehu-Virtanen, ilmestyy alkuvuodesta 2015.

HISTORIAEKSTRA 2014 KEMIA 9 Gustaf Komppa oli kemian voimamies

Viipurilainen vossikanpoika Gustaf Komppa nousi yhdeksi Suomen kaikkien aikojen arvostetuimmista kemisteistä. Hänen kuuluisin saavutuksensa on kamferin synteesi.

Pekka T. Heikura

Kemisti Gustaf Komppa onnistui siinä, mitä Ossian Aschan ja monet muut tutkijat olivat ennen häntä turhaan yrittä- neet: kamferin totaalisynteesissä. Teoreettisen mallin Komppa sai valmiiksi vuonna 1901, ja vuonna 1903 synteesi toteutui vihdoin käytännössä. Saavutuksellaan suomalaiskemisti nousi maailmanmaineeseen yhtenä alan ete- vimmistä synteetikoista. Gustaf Komppa syntyi vuonna 1867 Viipurissa vuokra-ajurin poikana. Kun hän kuoli Helsingissä vuonna 1949, hän oli kohonnut yhdeksi kaikkien aikojen arvostetuimmista suomalaisista kemis- teistä. Vähävarainen Komppa ei koskaan suorittanut ylioppilastutkintoa, mutta Gustaf Komppa kauppaneuvos Wilhelm Hackmanin väitteli tohtoriksi järjestämän lainan turvin hän eteni Poly- Helsingin yliopistosta teknilliseen opistoon ja valmistui sieltä mutta teki tieteellisen diplomi-insinööriksi vuonna 1890. Vuot- uransa Teknillisessä korkeakoulussa, jossa hän ta myöhemmin hän suoritti myös filoso- Myös teollisuusmies fian kandidaatin tutkinnon Helsingin yli- työskenteli lähes kolme vuosikymmentä. opistossa. Urallaan Gustaf Komppa ratkaisi mui- Seuraavan vuoden Komppa työsken- takin nimenomaan alisyklisen kemian teli ajan merkittävimmässä teknillisessä alaan kuuluvia rakennekysymyksiä. Hä- oppilaitoksessa, Zürichin polyteknilli- nen meriitteihinsä kuuluu myös pineenin sessä koulussa, professori A. R. Hantz- totaalisynteesi vuonna 1937. schin laboratoriossa. Sveitsistä palattu- Uuttera tutkija kehitti myös muun mu- aan hän väitteli tohtoriksi Helsingin yli- assa menetelmän, jonka avulla kotimai- opistossa vuonna 1893. sesta turpeesta voitiin tehdä korkeaok- Komppa oli Suomalaisen Tiedeakate- Väitöksensä jälkeen Gustaf Komppa taanista bensiiniä ja nestemäistä voite- mian perustajajäsen ja sen ensimmäinen aloitti työn kemian opettajana vanhassa luainetta. Turvebensiinitutkimuksia hän sihteeri vuodet 1908–1944. Heidelber- opinahjossaan Polyteknillisessä opistos- jatkoi vielä eläkkeellä ollessaankin. gin, Kööpenhaminan ja Uppsalan yli- sa. Ura jatkui kemian professorina vuo- Julkaisijanakin Komppa ahkeroi: hä- opistot kutsuivat hänet kunniatohtoriksi. desta 1908 lähtien, jolloin laitos muuttui nen julkaisutoimintansa käsittää kolmat- Viimeisinä vuosikymmeninään tiede- Teknilliseksi korkeakouluksi. Professo- tasataa tutkimusta koti- ja ulkomaisissa mies harrasti koristepuiden ja -kasvien rinvirkaa hän hoiti 70-vuotiaaksi eli vuo- tieteellisissä aikakauskirjoissa. viljelyä ja saavutti kansainvälistä mai- teen 1937 saakka. Toimeliaana miehenä professori ehti netta myös tällä alalla. Orgaanikko Kompan kaikki tunne- osallistua myös käytännön teollisuus- tuimmat saavutukset liittyvät juuri kam- hankkeisiin. Hän kuului muun muassa ferin ja terpeeniyhdisteiden kemiaan. Orion Oy:n ja Suomen Gummitehdas Kirjoittaja on historioitsija ja vapaa toimittaja. Hän tutki sekä luonnossa esiintyviä että Oy:n – nykyisen Nokian Renkaiden – synteettisiä terpeeni- ja kamferiyhdis- perustajiin ja johti yritysten hallituksia Artikkeli julkaistiin ensimmäisen kerran teitä. vuosien ajan. Kemia-lehden numerossa 8/2004.

10 KEMIA HISTORIAEKSTRA 2014 Kemistikilta on virkeä vanhus

Suomen vanhin kemistijärjestö Kemistikilta alkoi julkaista omaa ja kassillinen rairuohon siemeniä. Pelto juhlii tänä vuonna 123-vuotis- lehteään Tislettä vuonna 1966. Sama- kylvettiin huolellisesti koko lattia-alalle. päiväänsä. Ikinuorta ei ikä paina. na vuonna kemistit muuttivat teekkari- Ruohon kasvun varmistamiseksi tilaan en eturintamassa Helsingin keskustasta asennettiin myös automaattinen kastelu- Otaniemeen, kun silloinen Teknillinen järjestelmä. Artturi Ropponen ja korkeakoulu vaihtoi maisemaa. Pääsiäisen jälkeen fyysikkoja odotti Markku Hurme Alkuaikoina kemistin tunnisti valkeas- iloisena yllätyksenä kova ruohonleik- ta laboratoriotakista, mutta 1980-luvun kuuhomma. Kemistikillan perusti vuonna 1891 le- alussa käyttöön otettiin teekkarihaalarit. Fyysikkojen kuuluisiin vastaiskuihin gendaarinen Gustaf Komppa. Kilta on Nyt kemistinpunaiset haalarit ja teksti kuuluu kemistien kiltahuoneeseen ilmes- paitsi nykyisen Aalto-yliopiston vanhin Saa juottaa ovat jo vuosikymmeniä ol- tynyt kookas betonikuutio. Sen sisään ja kaunein ainejärjestö myös koko Suo- leet olennainen osa kiltahistoriaa. oli valettu akku ja nauhuri, joka pauha- men vanhin kemistijärjestö. Kemistikillan arvostettu vuosijuhla si koskaan päättymättömältä nauhalta Killan 123-vuotinen historia on kirja- Kondensatio vetää vuosi toisensa jäl- Neon2:n kappaletta Kemiaa. va, mutta kuiva tai pölyinen ei taival ole keen runsaasti väkeä juhlimaan kiltaa Kemian tekniikan korkeakoulun tut- koskaan ollut. Killan jäsenet ovat teh- perinteisin menoin. Olennainen osa iltaa kintouudistuksen myötä Kemistikillan neet ekskursioita sekä kotimaahan että on pHuksitanssiryhmä CanCanin esiin- rooli on monin tavoin muutoksessa. Kilta ulkomaille, näytelleet, urheilleet ja aina tyminen. ei enää vastaanota omia pHukseja, vaan välillä harjoittaneet omien juomien val- fuksikasvatus on siirretty uuden korkea- mistusta. Jäynät arvossaan kouluyhdistyksen Prosessiteekkarit ry:n Jo Kompan aikana kemistit pelasivat hoidettavaksi. marjapussina tunnettua korttipeliä. Sen Kemistikiltalaisten arkkivihollisia ovat Lumisodan henki kuitenkin elää Ke- rinnalle kiltalaisten toiseksi kansallispe- kautta historian olleet fyysikot. Teknilli- mistikillan ja Fyysikkokillan yhteisissä liksi nousi vuonna 1983 korona. Molem- sen fysiikan opiskelijat ovat vuosien saa- sitseissä, ja Kemistikilta tuo kemianopis- pien pelaajia tapaa yhä Otaniemen kilta- tossa joutuneet niin vuosittaisten lumiso- kelijat ja muut kemistimieliset yhteen huoneesta luentotaukojen aikana. tien lumipesu-uhreiksi kuin moninaisten myös tulevaisuudessa. Vuonna 2011 kemistiopiskelijat tem- jäynien kohteiksi. paisivat killan 120-vuotisjuhlan kunni- Legendaksi on muodostunut jäynä, Artturi Ropponen on Kemistikillan aksi tekemällä lajin maailmanennätyk- jossa fyysikkojen kiltahuoneen lattia puheenjohtaja ja Markku Hurme killan sen. Energiajuomien ja teekkarihengen pantiin uuteen uskoon. Joukko pHukse- oltermanni vuosilta 2007–2012. siivityksellä kemistipelejä pelattiin yh- ja tunkeutui eräänä yönä pääsiäisen al- [email protected] täjaksoisesti 120 tuntia. la huoneeseen mukanaan multasäkkejä [email protected]

Kemistikillan pHuksien can-can-show kruunasi myös vuoden 2012 Konden- sation. Kemistikilta

HISTORIAEKSTRA 2014 KEMIA 11 Nobelin palkinnon värikäs historia Kiehtovia kertomuksia ja tunteen paloa

Nobelin palkinnon historiaan mahtuu monta jännittävää tarinaa: huikeita voittoja, karvaita pettymyksiä, jaettua iloa ja kalvavaa kateutta.

Leena Laitinen

Joulukuussa 1896 kuollut Alfred Bern- kymmenet turhaan suurta päiväänsä. dotettiin palkittavaksi vain neljä kertaa hard Nobel jätti jälkeensä käsinkir- Ehdokkaiden ei toisaalta ole tarvin- – ja hän on ainoa kahdesta eri luonnon- joitetun testamentin ja suunnattoman nut vaivata päätään ajatuksella, josko tieteestä Nobelilla koskaan palkittu hen- omaisuuden. Testamentin puutteiden ja kunnianosoitus ymmärrettäisiin myön- kilö. perintökiistojen takia ensimmäiset No- tää edes jälkikäteen, sillä Nobelin testa- Marie Curie sai vuonna 1903 fysiikan belin palkinnot päästiin jakamaan vasta mentti määrää, että palkinto voidaan ja- palkinnon radioaktiivisuuteen liittyvästä viisi vuotta myöhemmin, 10. joulukuu- kaa vain elävälle henkilölle. tutkimuksesta yhdessä puolisonsa Pierre ta 1901. Arnold Sommerfeldiä ehdotettiin Curien ja Henri Becquerelin kanssa ja Kemian, fysiikan sekä lääketieteen palkittavaksi kymmeniä vuosia, mutta vuonna 1911 kemian palkinnon yksinään ja fysiologian aloilla leivottiin vuosina 73:sta eri ehdotuksesta huolimatta hän ei radiumin ja poloniumin löytämisestä. 1901–2001 kaikkiaan 482 nobelistia. koskaan saanut palkintoa. Radiokemis- Marie Curiella on suuri ansio siihen, Aluksi palkittiin tavallisesti vain yk- ti Otto Hahn sai odottaa Nobeliaan 31 että juuri Nobelin palkinnosta on tullut si tutkija, mutta sittemmin palkinto on vuotta sen jälkeen, kun oli päässyt ensi tunnetuin, arvostetuin ja halutuin maail- useimmiten jaettu kahden tai kolmen sa- kertaa ehdokkaaksi. man tiedepalkinnoista. malla alalla ansioituneen kesken. Itse Albert Einstein joutui odotta- Curien lisäksi kolme luonnontieteili- Ratkaisu on hiukan lievittänyt ruuhkaa maan fysiikan Nobeliaan kymmenen jää on saanut Nobelin palkinnon kahdes- luonnontieteiden nobelistiehdokkaiden vuotta ennen kuin hän sai palkintonsa ti. Kemisti ja tutkijoiden rauhanliikkeen pitkäksi venähtäneessä jonossa. Alkupe- vuonna 1921. Palkinto ei kuitenkaan tul- aktiivi Linus Pauling on ainoa, joka on räisen testamentin mukaan palkinto tuli- lut hänen maailmankuvaa mullistaneis- yksinään vastaanottanut kaksi eri alan si jakaa tuoreeltaan, menneenä vuotena ta suhteellisuusteorioistaan vaan hänen Nobelia: vuonna 1954 kemian palkinnon tehdystä löydöstä tai keksinnöstä. Niin 1905 keksimästään valosähköilmiöstä. kemiallisen sidoksen tutkimuksistaan ja nopea toiminta osoittautui pian liian vaa- On kuitenkin liioiteltua väittää, että vuonna 1963 rauhanpalkinnon työstään tivaksi tavoitteeksi, ja käytännöstä luo- Nobel-komitea palkitsisi vain ikäänty- ydinaseiden kieltämiseksi. vuttiin suosiolla. neitä tutkijoita mittavasta elämäntyöstä. Fredrik Sanger sai kemian Nobelin Palkittujen joukossa on myös nuoria. yksinään insuliinin rakennetutkimukses- Kärsivällisyys palkitaan William Lawrence Bragg oli vasta ta vuonna 1958 ja yhdessä Paul Bergin – ainakin toisinaan 25-vuotias saadessaan vuoden 1915 fy- ja Walter Gilbertin kanssa dna:n emäs- siikan Nobelin yhdessä isänsä William järjestyksen tutkimuksesta vuonna 1980. Palkinnon odottaminen on silti vaatinut Henry Braggin kanssa. Kunnianosoitus Transistoreja ja suprajohtavuutta tutkinut ehdokkailta melkoista kärsivällisyyttä, tuli kiderakenteiden tutkimuksesta rönt- John Bardeen jakoi eri kollegoidensa eniten Francis Peyton Rousilta, joka gensäteilyn avulla. Nuorimpien listalla kanssa fysiikan Nobelin kahdesti, vuo- oli 87-vuotias saadessaan vuonna 1966 häntä seuraa neljä muuta fyysikkoa, jot- sina 1956 ja 1972. lääketieteen Nobelin kasvaimia aiheut- ka palkittiin 31–33-vuotiaina. tavien virusten tutkimuksestaan. Palki- tun keksintönsä hän oli tehnyt 55 vuotta Tuplapalkitut aiemmin. nobelistien aatelia Tervaskantotutkijoita edustanut Ro- Sisukkuus ja tiedonhalu us jatkoi työtään yhdeksänkymppiseksi, Ehdokkaan saamien ehdotusten määrä olivat Ada E. Yonathin mutta monet muut ehdokkaat ovat ennät- ei välttämättä korreloi Nobel-komitean eväinä matkalla kohti täneet manan majoille odotettuaan vuosi- päätösten kanssa. Marie Curieta eh- Nobelin palkintoa.

12 KEMIA HISTORIAEKSTRA 2014 Miki Koren/Weitzmann-instituutti

HISTORIAEKSTRA 2014 KEMIA 13 Läpi lasikaton terävällä älyllä ja teräksisellä tahdonvoimalla

Kemian, fysiikan ja lääketieteen no- bosomin, solun proteiinitehtaan, ra- belistien joukkoon mahtui palkinnon kenteen selvittämisestä. sadan ensimmäisen vuoden aikana Jerusalemissa kasvaneen Yonat- vain kymmenen naistutkijaa. Vuo- hin opintie oli vaakalaudalla jo lap- den 2001 jälkeen heitä on tullut viisi sena, kun hän joutui isänsä kuoltua lisää. lähtemään ansiotyöhön. Lahjakas ja Marie Curien jälkeen seuraava päättäväinen tyttö rahoitti koulun- kemian naisnobelisti oli hänen tyttä- käyntinsä antamalla yksityistunteja rensä Iréne Joliot-Curie, joka pal- koulutovereilleen ja teki sittemmin kittiin yhdessä puolisonsa Frédérik vaikuttavan kansainvälisen uran. Joliot’n kanssa vuonna 1935 keino- Siitä, miksi naisten osuus luonnon- tekoisen radioaktiivisuuden keksimi- tieteiden nobelisteista on vain pari sestä. prosenttia, voitaisiin kirjoittaa koko- Sekä äiti että tytär antoivat tieteelle nainen kirja – ja on kirjoitettukin. suurimman mahdollisen uhrauksen, Sharon Bertsch McGrayne ku- sillä molemmat saivat tutkimustyös- vaa vuonna 2001 julkaistussa teok- sään suuria sätei- sessaan Nobel lyannoksia. Marie ”Onpa mukavaa”, Prize Women in menehtyi myö- opiskelija vastasi Science paitsi on- hemmin aplasti- kohteliaasti uutisen nellisen lopun saa- seen anemiaan, neita menestysta- Iréne akuuttiin leu- kuultuaan. ”Mikä muuten rinoita myös sitä Marie Curie raivasi häikäisevällä esi- kemiaan. on Nobelin palkinto?” lasikattoa, johon merkillään naisille tietä luonnontie- Kolmas kemian niin monen ansioi- teisiin. Hän on ainoa tutkija, joka on naisnobelisti oli vuonna 1964 pal- tuneen naistutkijan nousu kohti No- saanut Nobelin palkinnon kahdesta eri kittu Dorothy Hodgin, joka selvitti belia on päättynyt. tieteestä. kiderakenneanalyysin avulla muun Katto on ollut väliin peräti mata- muassa penisilliinin kemiallisen ra- lalla ja lasin sijasta kovaa puuta. Lise kenteen. Meitner joutui piiloutumaan luento- Hodgin työskenteli Ghanan yli- salin penkin alle päästäkseen kuun- opistossa saadessaan sähkeitse tiedon telemaan kemian opetusta. Yliopis- palkinnosta. Innoissaan hän lähti ja- to-opiskelu sallittiin 1900-luvun alun Tohtorius etu muttei kamaan ilouutista ja tapasi käytävällä Berliinissä vain miehille. välttämättömyys afrikkalaisen opiskelijan. Sinnikäs Meitner teki sittemmin ”Onpa mukavaa”, tämä vastasi yhdessä Otto Hahnin kanssa huo- Useimmat palkituista ovat olleet tohto- kohteliaasti uutisen kuultuaan. mattavia löytöjä radiokemian alalla. reita, mutta kunniasta on päässyt osalli- ”Mikä muuten on Nobelin palkin- Meitnerille ehdotettiin Nobelia kaik- siksi myös muutamia maisteritason tut- to?” kiaan 39 kertaa, mutta kun vuoden kijoita, kuten vuoden 1987 kemian no- Neljäs ja toistaiseksi viimeinen 1944 palkinto uraanin halkeamisre- belisti Charles Pedersen, joka palkittiin kemian naisnobelisti on Ada E. Yo- aktion keksimisestä lopulta myönnet- kollegoineen uusien molekyylien kehit- nath, joka palkittiin vuonna 2009 ri- tiin, palkinnon sai yksin Hahn. tämisestä. Ainoa laatuaan on Max Theiler, jolla ei ollut lainkaan akateemista tutkintoa, kun hänelle vuonna 1951 myönnettiin kemian Nobelilla. Seuraavat kuusi tuntia Hertzberg viet- lääketieteen Nobel keltakuumerokotteen Kun Nobelin palkinnon saajat julkis- ti junassa kuumeisesti pohtien. Miten kehittämisestä. tetaan, onnelliset valitut joutuvat useim- niin Nobel? Miten niin fysiikasta? Peril- Muutamat tutkijat ovat tehneet palkin- miten silmänräpäyksessä valtaisan me- lä Moskovassa häntä odotti juhlallinen non arvoista tutkimusta jo väitöstyös- diavyörytyksen ja onnittelutulvan koh- vastaanotto, liuta lehtimiehiä – ja tieto sään, joskaan työtä ei aina ole arvostettu teeksi. siitä, että kyseessä olikin kemian palkin- reaaliajassa. Eivät kuitenkaan aina. Kun Gerhard to vapaiden radikaalien elektroniraken- Svante A. Arrhenius julkaisi elekt- Hertzberg oli vuonna 1971 lähdössä teen tutkimuksesta. rolyyttien dissosiaa- junalla Leningradista Maineikas ydinfyysikko Eugene Wig- tioteoriansa väitök- Wignerille tuli kiire kohti Moskovaa, ase- ner oli ehtinyt saada jo lukuisia palkin- sessään vuonna 1884. siepata luuri ja kertoa, malle kiirehti viime toja ja ilmoittaa kyllästyneensä kaiken Työ hyväksyttiin nel- että kyllä kiitos hän tingassa tuntematon maailman huomionosoituksiin, kun hän jän tunnin armottoman mies, joka väitti ole- heräsi yölliseen puhelinsoittoon vuonna ruodinnan päätteeksi Nobelin haluaa. vansa tiedeakatemi- 1963. alimmalla mahdolli- asta ja ilmoitti, että Puheluun vastannut vaimo kuunteli sella arvosanalla. Yhdeksäntoista vuot- Hertzbergille oli juuri myönnetty fysii- uutisen ja totesi, ettei hänen puolisonsa ta myöhemmin sama tutkimus palkittiin kan Nobel. kaipaa enää mitään palkintoja. Wigne-

14 KEMIA HISTORIAEKSTRA 2014 Seuraavat kuusi tuntia Hertzberg vietti yksin junassa kuumeisesti pohtien. Miten niin Nobel? Miten niin fysiikasta?

rille tuli kiire siepata luuri ja kertoa, että kyllä kiitos hän Nobelin haluaa.

A. I. Virtanen ja muut kiistellyt nobelistit Tutkijoiden keskinäiset erimielisyydet ja kaunat ovat lyöneet oman leimansa kilpailuun maailman halutuimmasta tie- depalkinnosta. Orgaanisen synteesin taitaja Robert B. Woodward sai omansa vuonna 1965 vasta sen jälkeen, kun hä- nen palkitsemistaan kiivaasti vastustanut kollega Laurcate oli kuollut. Kateuden sävyttämään jälkipeliin ja palkittujen töiden kritisointiin on uh- rattu mittavasti tutkijaenergiaa. Nurinaa herätti muun muassa Enrico Fermille vuonna 1938 myönnetty fysiikan Nobe- lin palkinto. Glenn T. Seaborg – joka itse sai kemian Nobelin vuonna 1951 uraania ras- kaampien alkuaineiden löytämisestä – väitti, että palkinto myönnettiin Fermille väärin perustein: Fermi ei suinkaan löy- F. Schmutzer F. tänyt neutronipommituksen avulla uusia Albert Einstein oli kymmenen vuoden ajan ehdolla nobelistiksi ennen kuin uraania raskaampia alkuaineita, kuten tärppäsi. Palkituksi eivät yllättäen tulleet kuuluisat suhteellisuusteoriat vaan palkinnon perusteissa todettiin, vaan uu- valosähköilmiö. sia isotooppeja. Sittemmin on päästy jonkinlaiseen konsensukseen siitä, että virhettä ei ehkä na. Hän huomauttaa myös, ettei Craw- sittenkään tehty palkittavan valinnassa fordin ryhmällä ole asiantuntemusta re- vaan ainoastaan palkinnon perustelujen hunsäilönnän eikä ravitsemuksen ongel- kirjaamisessa. mista tuonaikaisissa oloissa. Epäilyttävänä on pidetty myös omaa ”Virtasen oivallus, rehun happamuu- ylpeydenaihettamme, Artturi I. Virta- den säätö pH-alueelle 3–4, oli nerokas sen vuonna 1945 saamaa kemian palkin- keksintö tuorerehun säilöntään ja sitä toa, joka myönnettiin keksinnöistä maa- kautta koko ruokahuollolle. Maito oli ai- talous- ja ravintokemiassa, erityisesti koinaan laajoilla alueilla Euroopassa ai- happokäsittelyyn perustuvasta rehunsäi- noa läpi talven saatavissa ollut tuoretuo- löntämenetelmästä. te ja keskeinen vitamiinien ja proteiinien Englantilainen tutkija Elisabeth lähde. Ongelmana oli vain lypsykarjan Crawford kollegoineen väitti Physics talviruokinta.” Today -lehdessä vuonna 1997, että Virta- ”Nykyihmisen on vaikea tajuta men- sen palkinto saattaa olla kaikkien aikojen neiden aikojen kansanravitsemuksen ja kyseenalaisin luonnontieteissä koskaan -terveyden surkeita epäkohtia. Tätä ny- jaetuista Nobeleista – poliittisesti perus- kyä Virtasen työn merkitys kuitenkin tie- teltu huomionosoitus kaksi sotaa hävin- detään ja tunnustetaan laajalti.” neelle mutta tieteensä ja itsenäisyytensä Virtaselle esitettiin palkintoa lähes jo- säilyttäneelle Suomelle. ka vuosi vuodesta 1933 lähtien. Myös Kolme kirjaa Virtasesta ja hänen työs- vuoden 1939 kirjallisuuden nobelistim- Linus Pauling sai Nobelin kemian tään kirjoittanut tekniikan tohtori Matti me F. E. Sillanpää oli toistuvasti eh- palkinnon kemiallisen sidoksen tutki- Heikonen suhtautuu väitteeseen tyynesti muksistaan ja rauhanpalkinnon ydin- ja pitää kritiikkiä pelin henkeen kuuluva- aseiden vastaisesta työstään.

HISTORIAEKSTRA 2014 KEMIA 15 dokkaana koko 1930-luvun ajan. Myös la pahaa verta Ruotsissa. Urheilusuh- Sillanpään palkinto tuomittiin poliittisin teet olivat täysin poikki. Lisänä vaikutti perustein annetuksi. ruotsalaisten syvä katkeruus Kansainlii- ”Jos väitetään, että poliittiset syyt rat- ton päätöksestä, jonka mukaan Ahvenan- kaisivat Virtasen ja Sillanpään Nobelin maa kuului Suomelle.” palkinnot, voidaan yhtä hyvin kysyä, Jotkut ruotsalaiset antoivat ymmärtää, mitkä poliittiset syyt estivät heidän pal- että suomalaiset edustivat alempaa mon- kitsemisensa 1930-luvun rauhanvuosi- golista rotua. na”, Heikonen huomauttaa ja arvelee, ”Vaikka monet ruotsalaiset asiantunti- että osaselitys löytyy Ruotsin ja Suomen jat arvostivat Virtasen saavutuksia, aika tuolloisista kireistä suhteista. suomalaisen kulttuurin ja tieteen laajem- ”Taustalla oli ennen muuta Helsingin malle hyväksymiselle kypsyi vasta, kun yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun Ruotsissa tajuttiin, että ilman Suomen suomalaistaminen, mikä herätti todel- panosta Neuvostoliiton raja saattaisi siir- tyä huomattavasti lännemmäksi.”

Palkinto ja mihin sitä voidaan käyttää Svante Arrheniuksen väitöskirja hyväk- Nobelin palkintoon kuuluu nahkaan si- syttiin niukin naukin. Yhdeksäntoista dottu diplomi, kultainen mitali ja rei- vuotta myöhemmin sama työ palkittiin kemian Nobelilla. pas tukku käteistä rahaa. Vuonna 1901 palkintosumma oli 42 000 Yhdysval- tain dollaria, mikä vastasi 60-kertaisesti vuonna 1933 saatuaan natsiviranomai- amerikkalaisen työntekijän keskivuosi- silta kyselyn sukulaisuussuhteistaan. palkkaa. Franck oli vastannut rehellisesti, että hä- Siitä, mihin palkitut käyttivät palkin- nellä oli seitsemän juutalaista esi-isää, torahansa, on säilynyt monia tarinoita. mutta kahdeksatta epäiltiin pakanaksi. Marie Curien kerrotaan käyttäneen osan Bohr onnistui kuljettamaan von Lauen summasta kylpyhuoneensa korjaukseen. ja Franckin mitalit Tanskaan, mutta kun Albert Einstein oli eronnut puolisos- saksalaiset huhtikuussa 1940 valloittivat taan pari vuotta ennen palkitsemistaan maan, Bohr teki pikaisen päätöksen ja jäätyään jo aiemmin kiinni avioliiton liuotti mitalit kuningasveteen osoittaen ulkopuolisesta suhteesta. Eron ehtojen täten teoreettiselle fyysikolle kunnioitet- mukaisesti Einstein joutui luovuttamaan tavaa tietämystä käytännöllisessä kemi- palkintorahat lastensa äidille. assa. C. V. Raman, joka palkittiin vuon- Paineen alla tehty ratkaisu jäi vaivaa- James Franckia kiinnostivat tiede ja tutkimus, Nobel-juhlinta sen sijaan oli na 1930 fysiikan Nobelilla valonsiron- maan Bohrin mieltä. Sodan jälkeen hän hänestä turhanaikaista touhua. tatutkimuksesta ja pyysi Nobel-säätiö- Raman-efektin kek- Franck oli vastannut tä valamaan mita- simisestä, osti ti- rehellisesti, että hänellä lit uudelleen hänen mantteja tutkimus- oli seitsemän juutalaista toimittamastaan taan varten. Sittem- kultaliuoksesta. min hänestä kehittyi esi-isää, mutta kahdeksatta Näin James menestyksekäs lii- epäiltiin pakanaksi. Franck lopulta sai kemies timanttikau- uuden mitalin Chi- passa. cagossa vuonna 1952 järjestetyssä juh- Suomalaisten mieliä lämmittää vuo- lassa, jota hän itse tosin piti turhanai- den 1922 fysiikan nobelistin Niels Boh- kaisena. Kun juhlaväki vaelsi soihtukul- rin epäitsekäs teko: atomien rakenne- kueena ihastelemaan Franckin vanhaa tutkimuksesta palkittu tutkija luovutti kotitaloa, nobelistin kuultiin mutisevan, kultaisen mitalinsa talvisodan puhjettua että hänhän oli vain vuokrannut talosta Suomen sotakeräykseen. muutamaa huonetta. Niels Bohr joutui sodan aikana kipe- Kiitospuheenvuorossaan Franck löy- rään tilanteeseen kahden muun Nobel- si episodista yhden hyvän puolen: koska mitalin takia. Bohr oli luentomatkalla hänen ja Max von Lauenin kultamitalit Saksassa, kun hänen ystävänsä, vuoden olivat sekoittuneet samaan liuokseen, hä- 1914 nobelisti Max von Laue kääntyi nellä oli nyt kirjaimellisesti ilo jakaa mi- hänen puoleensa. Natsit olivat ryhtyneet talinsa hyvän ystävänsä kanssa. keräämään kansalaisilta kultaesineitä, ja Laue pyysi Bohria kuljettamaan turvaan Tanskalainen Niels Bohr lahjoitti No- hänen ja aiemmin Yhdysvaltoihin muut- Alkuperäinen artikkeli julkaistiin Kemia- belin palkintoon kuuluneen kultaisen taneen James Franckin mitalit. lehdessä 1/2002. Jutun päälähteenä oli mitalinsa Suomen sotakeräykseen tal- Vuoden 1925 fysiikan nobelisti Franck Foil A. Millerin artikkeli Philatelia Chimica visodan puhjettua. oli katsonut parhaaksi poistua Saksasta et Physica -lehdessä 3/2001.

16 KEMIA HISTORIAEKSTRA 2014 Suomen kuuluisin kemisti Johan Gadolin löysi uuden alkuaineen

Johan Gadolinin pitkään elämään mahtui monta merkittävää saavutusta, joista arvostetuin on ensimmäisen harvinaisen maametallin eli yttriumin löytö.

Lauri Niinistö

Johan Gadolin (1760–1852) opiskeli 92-vuotiaaksi kemistiksi Turun akatemiassa Suomen elänyt Johan ensimmäisen kemian professorin Pehr Gadolin on kansainvälisesti Adrian Gaddin johdolla ja väitteli toh- tunnetuin suoma- toriksi Uppsalan yliopistossa. lainen kemisti. Jo 25-vuotiaana Gadolin kiinnitettiin Sekä alkuaine turkulaisyliopiston ylimääräiseksi pro- gadolinium että fessoriksi. Varsinaisen professorin vir- gadoliniitti-mine- kaan hän sai nimityksen Gaddin kuoltua raali ovat saaneet vuonna 1797. nimensä hänen Professorina Gadolin ryhtyi ensi töik- mukaansa. seen uudistamaan akatemian kemian- opetusta. Hän anoi heti varoja uuteen laboratoriorakennukseen, joka kuitenkin valmistui vasta vuonna 1815. Siihen asti Gadolin antoi ylioppilaiden käyttää omaa, Vartiovuorella sijainnutta labora- si. Mineraali sai puolestaan nimen ga- kemisti Antoine Lavoisier osoittamalla, toriotaan. doliniitti. että palaminen on prosessi, jossa palava Laboratorio-opetuksessa Johan Gado- Näin alkoi harvinaisten maametallien aine yhdistyy happeen. lin kuului eurooppalaisiin edelläkävijöi- löytöhistoria, jota kesti 150 vuotta. Myös Gadolin jäi eläkkeelle Turun akatemi- hin. Hänestä kehittyi analyyttisen kemi- kolme muuta tuona ajanjaksona löyde- asta vuonna 1822 mutta jatkoi vielä sen- an taitaja, joka saavutti tällä alueella kes- tyistä uusista alkuaineista – terbium, er- kin jälkeen emeritusprofessorina. tävimmät kansainväliset voittonsa. bium ja ytterbium – sai nimensä Ytter- Vuonna 1840 Gadolin sai arvoisensa byn kylän mukaan. tunnustuksen Keisarilliseksi Aleksante- Ytterbyn musta kivi Vuonna 1880 yksi löytyneistä maame- rin yliopistoksi muuttuneelta alma mate- talleista ristittiin gadoliniumiksi, joka on riltaan. Ensimmäisessä promootiossaan Johan Gadolinin tunnetuin kokeellinen ainoa henkilön mukaan nimetty stabiili yliopisto vihki tuolloin 80-vuotiaan ke- saavutus oli uuden alkuaineen, yttriumin, alkuaine. mistin kunniatohtorikseen. löytäminen vuonna 1794. Aikalaisten arvostusta osoittivat Johan Geologiaa harrastanut luutnantti C. Ansaitusti arvostettu Gadolinin jäsenyydet parissakymmenes- A. Arrhenius oli vuonna 1787 löytä- sä tieteellisessä seurassa ja akatemiassa. nyt ruotsalaisessa Ytterbyn kylässä toi- Teoreettisella puolella Gadolinia voidaan Tuorein osoitus jälkipolvien arvostuk- mineesta kaivoksesta mustan, raskaan pitää uuden kemian pioneerina Pohjois- sesta on, että Euroopan kemianseurojen mineraalin. Tämän tungstenin, raskaan Euroopassa. Hänen vuonna 1798 ilmes- liitto FECS nosti hänet sadan huomat- kiven, koostumusta ei kuitenkaan ollut tynyt oppikirjansa Inledning till kemien tavimman eurooppalaisen kemistin lis- saatu selville. oli ensimmäinen ruotsinkielinen teos, talle. Vasta kun näyte joutui Gadolinin kä- jossa luovuttiin vanhasta flogistonteori- siin, tämä teki siitä huolellisen analyysin asta. Kirjoittaja on epäorgaanisen kemian ja selvitti sen kemialliset ominaisuudet. 1600-luvulla syntynyt teoria selitti pa- emeritusprofessori, joka harrastaa Perusteellisessa tutkimuksessaan Gado- lamisen niin, että palavasta aineesta va- kemian historiaa. lin onnistui eristämään mineraalista uu- pautuu flogiston-nimistä ainetta. Teorian Alkuperäinen artikkeli julkaistiin den alkuaineen, joka nimettiin yttriumik- todisti vääräksi 1700-luvun ranskalais- Kemia-lehden numerossa 5/2002.

HISTORIAEKSTRA 2014 KEMIA 17 Eeva Sumiloff/Neste Oil

18 KEMIA HISTORIAEKSTRA 2014 Raskas, kevyt, hyvä, paha Kemianteollisuuden monet kasvot

Suomen kemianteollisuus on leveällä, ettei näkymän sumentuminen mutta loppuvuodesta 1917 valmistuneet kasvanut vaatimattomasta alusta ole ihme. laitokset jäivät tsaarinajan perintönä itse- Anna Commentin, Laura Puron ja näisen Suomen käyttöön. maan suurimmaksi ja moni- Veijo Åbergin kirjoittama ja Kemian- Muutkin nuoren maan kemiantehtaat puolisimmaksi vientialaksi. Kun teollisuus ry:n kustantama teos julkais- edustivat raskasta sektoria. Lappeenran- ala vielä takavuosina tunnettiin tiin vuonna 2013 juhlistamaan alan edun- nassa käynnistyi 1922 rikkihappolaitos, valvonnan 70-vuotista taivalta. Lukijalle jonka tuotannosta iso osa meni Kotkassa ympäristöpahiksena, nyt tehtaat kirja tarjoaa oivallisen tilaisuuden pai- seuraavana vuonna aloittaneen lannoite- ovat panneet päästönsä kuriin, kata myös mahdollisia aukkoja alan eri tehtaan tarpeisiin. Ainetta tarvittiin myös ja kemia tarjoaa ratkaisuja sektoreiden ja tuotannon tuntemuksessa. AIV-rehun teossa, joka pääsi vauhtiin Kun ”raskas” kemia puskee isolla vo- 1920-luvun lopulla. Muita rikkihapon luonnon ja ilmaston suojeluun. lyymilla esimerkiksi öljyjalosteita ja pe- suurkäyttäjiä olivat sotien välisenä aika- ruskemikaaleja, ”kevyen” puolen tehtaat na metalli-, paperi- ja sellutehtaat. tuottavat vaikkapa liimaa ja lääkkeitä. Tasaisesta kehitystahdistaan huoli- Kirja esittelee tasapuolisesti molempien matta kemianteollisuus oli viimeisenä Päivi Ikonen historiaa. rauhan vuonna 1938 Suomen taloudes- sa vielä pikkutekijä. Vaikka kumiteolli- Terva, ruuti, sprii. AIV-rehu, lannoit- Pienestä liikkeelle suuskin laskettaisiin mukaan, maan teol- teet, rikkihappo. Pesuaineet, huulipunat, lisesta työvoimasta oli kemian leivissä muovipullot. Bensa, autonrenkaat, latek- Viheliäinen periferia. Tuhoisan sisällis- yhteensä vain kolmisen prosenttia. simaalit, antibiootit. sodan raunioittama rutiköyhä, kahteen Mitä yhteistä on kirjavan listan tuot- katkeraan leiriin jakautunut maa, jossa Kasvu alkuun teilla? ihmisten keskimääräinen elinikä on hä- Se, että kaikki ovat kemianteollisuu- din tuskin 47 vuotta. Valtaosa väestöstä Tilannetta kuvaa hyvin toisen maailman- den yritysten valmistamia. Tuoteluette- nyhtää niukan elantonsa viljelemällä ki- sodan (1939–1945) jälkeen sattunut ta- loa olisi helppo vielä jatkaakin lähes lo- vikkoisia peltotilkkuja. paus. Liittoutuneiden valvontakomissio puttomiin. Nyt ei puhuta 2000-luvun Afrikan ei ollut uskoa korviaan, kun suomalaiset Kemianteollisuuden monimuotoisuu- kurjimmasta kolkasta vaan reilun sadan kertoivat, ettei maassa ollut edes väke- desta muistuttaa heti alkusanoissaan alan vuoden takaisesta Suomesta. vän typpihapon tuotantoa – joka on edel- tuore historiikki Raskasta ja kevyttä – Sellaiset olivat olot, joissa vastasyn- lytys modernille aseteollisuudelle. Kertomus kemianteollisuudesta ja sen tyneen valtion teollisuus alkoi kehittyä, Sodan jälkeen kemianteollisuus alkoi edunvalvonnasta. historiikki kuvailee. Kemian alan teh- kuitenkin kehittyä harppauksin. Muistutus on paikallaan, sillä käsitys taat ponnistivat alkuun metsästä ja elivät Karjalankannaksen Jääskestä Valkea- kemian alan teollisuudesta ja sen tuote- pitkään metsän siipien suojassa. Maail- koskelle evakuoitu Säteri Oy oli jo so- valikoimasta on keskivertokansalaisen man ensimmäinen mäntyöljytislaamo tavuosina toiminut korviketeollisuuden mielessä usein hämärä. Selvää on, että ehti käynnistyä Gutzeitin Kotkan-sellu- lippulaivana. Rauhan tultua tehtaan ko- metsäteollisuus jalostaa puuta ja elintar- tehtaan kupeessa jo ensimmäisen maail- neet ryhtyivät jauhamaan selluloosasta viketeollisuus tekee ruokaa. Kemian kat- mansodan alla vuonna 1913. viskoosikuitua, raaka-ainetta nousevalle to on kuitenkin niin korkealla ja seinät Sota oli antanut lisäpotkua myös eu- tekstiiliteollisuudelle, entistä rivakam- rooppalaiseen kloorintuotantoon. Ensin min. saksalaiset keksivät käyttää kloorikaasua Kokkolaan ja Harjavaltaan kohosi li- kemiallisena aseena, sitten huomattiin, sää rikkihappo- ja lannoitetehtaita, Ky- että kloorikalkilla voi puhdistaa saastu- menlaaksoon mittavaa paperikemikaa- Operaattoreita työssään Neste Oilin neita varusteita. lien tuotantoa. Kaivattu typpitehdas ra- Porvoon öljynjalostamossa. Omien Keisarillinen Venäjä kiiruhti viime kennettiin puolestaan Ouluun. jalostamojen rakentaminen töikseen rakentamaan klooritehtaita 1950–1960-luvuilla oli Suomelle muun muassa Varkauteen ja Kajaaniin, iso asia.

HISTORIAEKSTRA 2014 KEMIA 19 Merkittävä virstanpylväs valtiolli- Venäläisministerin oli mahdoton ymmärtää, ettei sessa teollistamisohjelmassa oli Neste suomalaisen edunvalvontajärjestön johtaja voinut Oy:n perustaminen vuonna 1948. Suo- tehdä maansa teollisuutta sitovia päätöksiä. men öljyhuoltokin oli ennen sotia ollut kokonaan tuonnin varassa, joten oman öljynjalostamon valmistuminen 1950-luvun puolivälissä Naantaliin oli iso asia. 1960-luvulla saatiin vielä toinen iso ja- Modernin ympäristöliikkeen lähtö- näyttäjinä, eivät vain kehityksen seuraa- lostamo Porvooseen. laukauksen oli ampunut amerikkalainen jina. 1960-luvulla suomalainen kemian- biologi Rachel Carson, joka vuonna Kahden suuren, Kemiran ja Nesteen, teollisuus ponnahti jo hurjaan 14 pro- 1962 julkaisi kohutun kirjansa Äänetön johdolla suomalaiset kemianyritykset sentin vuosikasvuun, mikä oli OECD:n kevät. Siinä hän kertoi, millaisia tuho- ryhtyivät rakentamaan uutta tekniikkaa mukaan maailmanennätys. Kun ala oli ja liiallinen kemikaalien käyttö saattaa ja ympäristöjärjestelmiä. Jo 1990-luvulla vuonna 1950 työllistänyt 14 000 ja vuo- luonnossa tehdä. Kirja sai aikaan maa- työn tulokset näkyivät ja tuntuivat. Nes- sikymmentä myöhemmin reilut 20 000 ilmanlaajuisen muutoksen, joka ulottui te oli kymmenessä vuodessa pudotta- henkeä, 1970-luvun puolivälissä luku oli pian myös Suomeen. nut päästöjään yli 80 prosenttia, Kemira jo 37 000. Aika oli otollinen suomalaisen luon- karsinut omansa minimiin, ja pienemmät Uusia alueita olivat 1960–1970-luku- nonsuojeluliikkeen synnylle, sillä eten- seuranneet perässä. jen taitteessa käynnistyneet petrokemi- kin puunjalostus- ja kemianteollisuuden ”Käytännössä ja suomeksi sanottuna anteollisuus sekä perusmuovien tuotanto. aiheuttamat ympäristöhaitat alkoivat me lopetimme saastuttamisen”, toteaa Muovituotannon pohjana toimi Nesteen käydä ilmiselviksi. Tehtaiden lähistöllä historiikissa Hannu Vornamo, tuolloi- eteenikrakkaamo, jossa teollisuusbensii- löyhkäsi, vesistöt olivat happamoituneet nen Kemiran ympäristöjohtaja, sittem- nistä valmistettiin eteenikaasua muovi- ja muuttuneet sinisistä ruskeiksi, saasteet min pitkäaikainen Kemianteollisuuden raaka-aineiden tuotantoa varten. pilasivat maaperää ja metsät näivettyi- toimitusjohtaja. Uutta oli myös kemianteollisuuden vät. viennin käynnistyminen, kun aiemmin Karmaisevimmaksi esimerkiksi ke- Kemian ääni kuuluviin oli toimittu pelkästään kotimarkkinoita mianteollisuuden synneistä nousivat po- varten. Länsimainen kauppa lähti EEC- rilaisten kalastajien verkkoihin tarttuneet Kemian ala yritti ensi kerran koota voi- sopimuksen jälkeen sujumaan hyvin, silmättömät silakat. mansa yhteen jo 1920-luvun alussa. Pieni mutta idänkaupan alku takkuili, sillä Tutkimuksissa paljastui, että silmät oli Kemianteollisuuden Yhdistys kuitenkin Neuvostoliitto esitti pilkuntarkkaa sopi- pullauttanut pois kalojen huikea veren- musta tavaranvaihdosta ja suomalaisteh- paine, joka oli repinyt rikki niiden sil- taiden tuotannollisesta erikoistumisesta. mänpohjien verisuonet. Silakoiden ve- Neuvottelevan venäläisministerin oli renpaineen taas oli nostanut pilviin rau- ”Käytännössä ja mahdoton ymmärtää, ettei suomalaisen tasulfaatti, jota sylki mereen Kemiran suomeksi sanottuna edunvalvontajärjestön johtaja voinut teh- titaanidioksiditehdas. me lopetimme dä maansa teollisuutta sitovia päätöksiä. Titaanivalkoista valmistava laitos saastuttamisen.” Suomen kemianyritykset taas nousivat päästi Pohjanlahteen myös kymmeniä- takajaloilleen pelkästä ajatuksestakin. tuhansia tonneja rikkihappoa ja muita Tilanne laukesi, kun talouskomission raskasmetalleja. Niiden mukana pohja- uuden kemian työryhmän johtoon vuon- mutiin upposi myös koko kemianteolli- hiipui, kun hajanaisen kentän yrityksillä na 1976 valittiin Kemiran tuore toimi- suuden julkisuuskuva. ei riittänyt rahkeita eikä kiinnostustakaan tusjohtaja Yrjö Pessi, joka pidemmittä Ympäristölainsäädännön kehittymisen järjestäytymiseen. puheitta yksiselitteisesti tyrmäsi vasta- ja teollisuuden oman asennemuutoksen Varsinaisesti toiminta pääsi alkuun so- puolen vaatimukset. Suorasanaisuutta myötä tilanne alkoi kuitenkin kohentua. tavuonna 1943, kun saatiin aikaan Ke- ja isännän otteita arvostavat venäläiset Ensimmäinen vesiensuojeluohjelma syn- mian Keskusliitto. Nyt mukaan lähti perääntyivät, ja Kemira sai vähän ajan tyi vuonna 1974, ja ilmansuojelulaki as- merkittävistä yrityksistä valtaosa. päästä ison fosfori- ja ammoniakkikau- tui voimaan vuonna 1982. Keskusjärjestön toimenkuva painottui pan itänaapuriin. Ratkaisevana käänteenä kemianteol- alkuaikoina teknisen kehityksen seuran- lisuus itse pitää kanadalaisten kollegoi- taan, julkaisutoimintaan ja tietopalve- Silmättömät kalat densa ideoimaa Responsible Care -oh- luun. Seuraavaksi ohjelmaan tuli kaup- jelmaa, joka saapui Eurooppaan 1990-lu- papolitiikka. Kun sotien jälkeen oli keskitytty teolli- vun alussa. Matka työmarkkinaosapuoleksi oli suuden ja talouden nostamiseen jaloil- Ohjelman tausta-ajatuksena oli, että pidempi ja mutkaisempi. Vielä niinkin leen, elintaso alkoi 1960-luvulla olla jo kaikki kemianteollisuuden toiminnot on myöhään kuin 1990-luvun alussa maan niin korkea, että ihmiset saattoivat ryh- saatava vastaamaan muun muassa ympä- kemianyritykset olivat jakautuneina yh- tyä katselemaan sorviensa äärestä laa- ristönormeja. Ohjelma tarjosi konkreetti- deksään eri työnantaja- tai elinkeinopo- jemmallekin. Ensimmäisenä silmiin osui sen esimerkin siitä, että yritykset voivat liittiseen järjestöön. lähiympäristö. toimia ympäristöasioissa myös suunnan- Muutos tapahtui vihdoin vuonna 1992, kun Kemian Keskusliitto ja vuonna 1987 perustettu Kemianteollisuuden Työnan- Karmein esimerkki kemianteollisuuden tajaliitto fuusioituivat Kemianteollisuus synneistä olivat porilaisten kalastajien ry:ksi. Kokonaisuuteen sulautui samalla joukko muitakin alan järjestöjä. verkkoihin tarttuneet silmättömät silakat. Uuden ison keskusjärjestön ensimmäi-

20 KEMIA HISTORIAEKSTRA 2014 Kemian ääni kuuluu, sillä Kemianteollisuus ottelee nykyään raskaimmassa sarjassa. seksi toimitusjohtajaksi nimitettiin Raili Nuortila, jolla oli tuolloin takanaan jo 15-vuotinen ura Kemian Keskusliiton johdossa. Vaikka alan teollisuus on tuotannol- taan yhtä kirjava kuin vuosisata sitten, järjestöpoliittisesti tilanne muuttui ratkaisevasti. Kun kemia nyt puhuu, se puhuu yhdellä äänellä. Ääni myös kuuluu, sillä nykyinen Kemianteollisuus ottelee kiistatta raskaimmassa sarjassa. Vielä kuuluvammaksi ääni muuttuu, kun kemia esiintyy yhdessä Metsä- teollisuuden ja Teknologiateollisuuden kanssa, mikä on 2000-luvulla yleistynyt trendi. Jo Kemian Keskusliitosta oli 1980-luvulla tullut asiantuntijaorganisaatio, joka seurasi tarkasti eurooppalaisen ympäris- tö- ja kemikaalinormiston kehittymistä. Raili Nuortila oli Kemian Keskusliiton ja Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Siinä olivat hyödyksi liiton tiiviit suhteet vuosina 1978–1993, ja Kemiran pääjohtaja Yrjö Pessi (vas.) toimi Kemian Keskus- Länsi-Euroopan kemianteollisuuden jär- liiton hallituksen puheenjohtajana vuosina 1980–1984. Kaksikko edusti Suomen jestöön Ceficiin. kemianteollisuutta monissa kansainvälisissä kokouksissa ja tapaamisissa. Kontaktiensa ansiosta suomalaisen ke- mianjärjestön asiantuntijat pääsivät seu- raamaan Euroopan yhteisön direktiivien tajia muun muassa Belgiasta, Ranskasta, aloittaneella ensimmäisellä edeltäjällään syntymistä hyvin läheltä. Hollannista ja Yhdysvalloista. Nesteestä Yrjö Talvitiellä. ”Se oli meille aivan uskomattoman puolestaan tuli samantapaisin kaupoin 2010-luvun alussa järjestön jäsenyri- hyödyllinen luukku aikana, jolloin Suo- Euroopan suurin polyolefiinimuovien tyksistä jo kolmannes oli ulkomaisessa mella ei ollut EEC:n kanssa muuta kuin tuottaja. omistuksessa. Suomessa toimivat nyt vapaakauppasopimus”, Raili Nuortila Vuosikymmenen lopussa suomalais- muun muassa kansainväliset kemianjätit muistelee historiikissa. yhtiöt omistivat yhteensä 50 ulkomaista BASF, Bayer, Akzo Nobel, DuPont, Sun Osaamisensa ansiosta Kemian Kes- tuotanto- ja parikymmentä tuotekehitys- Chemical ja Yara. Samalla maan kemian- kusliitto pääsi mukaan myös alan suoma- yksikköä. Yli puolet kemian 40 miljardin teollisuus on muuttunut ”suomalaisesta” laisen lainsäädännön valmisteluun. Kes- markan liikevaihdosta tuli rajojen takaa, pikemminkin ”Suomessa toimivaksi”. kusjärjestö on siitä lähtien ollut osallise- ja kolmannes henkilöstöstäkin työsken- Muuttuneet ovat myös yritykset itse, na laki- ja asetusehdotusten laadinnassa. teli ulkomaisissa toimipisteissä. mistä hyviä esimerkkejä ovat kaksi suu- Vuodet 1994–2009 Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtajana toiminut Hannu Maan kemianteollisuus on muuttunut ”suomalaisesta” Vornamo korostaa järjestön merkitystä pikemminkin ”Suomessa toimivaksi”. etenkin kemikaaliturvallisuutta käsitte- levissä asioissa. ”Kemikaalien ja kemikaaliturvallisuu- Ostosmatkailun suunta kääntyi päin- rinta ja kauneinta. Pääosin yksityisiin kä- den alueella meillä ei ole tehty varmaan vastaiseksi, kun Suomesta vuonna 1995 siin siirtynyt entinen valtionyhtiö Kemi- yhtään säädöstä 20 vuoteen ilman Ke- tuli EU:n jäsenmaa, ja ulkomaisten si- ra ei enää vuosiin ole tehnyt lannoitteita mianteollisuuden asiantuntijoita”, Vor- joittajien kiinnostus suomalaisyrityksiin vaan keskittyy vesikemiaan, jossa se täh- namo sanoo. heräsi. tää maailman ykköseksi. ”Järjestö ei voi siinä yrittää viilata lins- Käännekohtana voidaan pitää vuot- Neste Oilistakin valtio omistaa nyky- siin, koska sen voi tehdä vain kerran.” ta 1996, jolloin Enso, UPM-Kymmene ään vain niukin naukin puolet. Bioon sat- ja Metsä-Serla myivät suuren osan ke- saava yritys on myynyt muovit ja nous- Muodonmuutoksen aika mianteollisuuttaan ulkomaisille ostajil- sut maailman johtavaksi uusiutuvien le. Kehitys on siitä pitäen jatkunut ja polttoaineiden tuottajaksi. Viime vuosikymmeninä suomalainen ke- laajentunut myös kemian muille sekto- Kemia alana on tehnyt huiman loikan mianteollisuus on käynyt läpi perusteel- reille. Suomen tärkeimmäksi vientiteollisuu- lisia muodonmuutoksia. Kemianteollisuus ry:n nykyisellä toi- deksi, jonka osuus maan koko viennistä 1980-luvulla ala lähti veturiensa joh- mitusjohtajalla Timo Lepällä on siksi- on noin neljännes. Kemianteollisuuden dolla yritysostoksille maailmalle. Kemi- kin johdettavanaan hyvin erilainen or- tuotannosta menee ulkomaanvientiin jo ran ostoskärryyn kertyi lannoitevalmis- ganisaatio kuin reilut 70 vuotta sitten kaksi kolmasosaa.

HISTORIAEKSTRA 2014 KEMIA 21 Työn muistot talteen Kirjoituskilpailun satoa Yövuoroon

Itsenäisyyspäivä se oli, 1981, riittävän korkealle. Metanolinkuivaaja määrä reagoi metanolin kanssa takaisin- Rolle soitti ja pyysi lähtemään ei toiminut niin kuin piti, mutta se oli päin metyyliformiaatiksi ja vedeksi heti Ouluun. Tulisivat Yrjön kanssa tässä savotassa pieni murhe. MF-Ko- flash-pöntössä. Ykköskolonniin ei vain lonnin pohjapumppujen poksit vuoti- saatu kertymään happoa. hakemaan niin, että iltakoneeseen vat – formiaattisakkaa syntyi kummal- Kinnusen pytty auttoi kyllä tasaamaan ehdittäisiin. Kakkoskolonnin uudet lisen paljon ja sitä oli varmaan mennyt villisti heiluneen syöttösuhteen, mutta keraamiset ralikat oli kuulemma akselitiivisteisiinkin. Yrjö lupasi ehtiä flässäyksen ongelmaan ei vielä ollut rat- romahtaneet eikä murkkuhapon niitäkin vielä miettimään, kunhan kä- kaisua. Kyselivät olinko minä saanut jo- tislausta eikä koko käynnistystä visi ensin katsomassa sitä ralikanlapi- tain uutta irti niistä k-arvoista. Lupasin voisi jatkaa ainakaan ennen ointia. katsoa niitä Joukon ja Williamsin kanssa Jompen lista senkun jatkui. Hytykän vielä ennen yövuoroa. kuin se sotku oli siivottu. satoja laippoja ei saatu pitämään, ja Happokolonnien kannatusrenkaiden kunnossapidon pojat uhkailivat kärrätä lasitus ei kerta kaikkiaan kestänyt näitä Ilkka Pollari romukentälle koko monisatametrisen lämpötilavaihteluita. Kolonnien särky- hässäkän. Ja vaikka hydrolyysireaktio neitä lasituksia oli yritetty paikkailla sillä toimi, syntynyt pieni murkkuhappo- jattelin mielessäni sitä sotkua: vähän Aniin kuin satatuhatta kukkapurkkia olisi kaadettu rappukuiluun. Vaimo vä- hän kyseli, että mihin siinä minua tarvittiin – varsinkin kun esikoinen saattaisi päättää syntyä minä päivänä tahansa. En osannut siihen sanoa oikein mitään. Yrjön Sitikassa mietittiin mikä ne on romauttanut, olihan lujuudet tarkastettu Raschigilta. Epäiltiin, ettei sitä vapaata pinta-alaa sittenkään ollut riittävästi irto- ralikoihin – muovisiin, isoihin ja kevyi- siin renkaisiin – verrattuna. Ja kun kie- huttimeen ahdetaan melkein kymmenen tonnia tunnissa höyryä, on kolonnin pohjalla vähän erilainen meininki kuin uusia perunoita keiteltäessä. Rolle manaili, että mitä muuta tässä käynnistyksessä vielä voisi mennä pie- leen. Minulle tuli vielä jotain mieleen, mutta älysin olla pomon seurassa viisas- telematta.

ekkanen haki meidät Mersulla ken- Ptältä. Olisi se kyllä hakenut yksin mi- nutkin, vaikka Kemiran nuorin insinöö- ri olinkin. Ajeltiin Typelle ja käveltiin Matalaan hakemaan lämmintä päälle. Oulu oli tapansa mukaan kylmä. Jomppe kävi tilanteen nopeasti läpi: Metyyliformiaattia ei synny kuin nimeksi, mutta siinä asiassa uskottiin oltavan jo paremmalla puolella. Prisma oli tilattu Oulussa oli kylmä itsenäisyyspäivänä 1981. ja sillä saataisiin häkäpaine reaktorissa Oulun kaupunki

22 KEMIA HISTORIAEKSTRA 2014 Haettiin lisää kahvia ja mietittiin olisiko Pessille ja Uusitalolle muuta hyvää kerrottavaa kuin Kärppien kolmen ottelun voittoputki.

HISTORIAEKSTRA 2014 KEMIA 23 Jaakko Pavas / Kemira Muurahaishappotehdas rakenteilla kesällä 1981.

mustalla massalla. Ja kaiken kukkurak- pohjalle rysähtävää sekoitinelementtiä, si nyt, kun vaivalla kerättyä happoa oli PVDF-pinnoista irtoavaa fluoria, staatti- Oulun ensimmäinen muurahais- alettu tislata kakkoskolonnin paineessa, sen sähkön aiheuttamia läpilyöntejä mo- happotehdas valmistui syksyl- oli tämä keraaminen järjestetty täytekap- nifaasivirtauksissa, suuria lämpötilaero- lä 1981. Se oli ensimmäinen palepatja romahtanut. Haettiin lisää kah- ja… Jos – kuten toiset lisensorit olivat metyyliformiaatin hydrolyysiin pe- via ja mietittiin olisiko Pessille ja Uusita- suositelleet – happopuoli olisi tehty Has- rustuva laitos koko maailmassa. lolle muuta hyvää kerrottavaa kuin Kärp- telloystä, jäljellä ei olisi muutaman kuu- Vaikeiden käynnistysvaiheiden ja mittavien prosessimuutosten pien kolmen ottelun voittoputki. kauden päästä kuin läjä eristeitä. jälkeen vakaa hapontuotanto saa- Tieto oli tässäkin karttunut: lista metal- vutettiin 1982 aikana. aljon hyvääkin kuitenkin keksittiin. leista ja muoveista, jotka eivät kestäneet Vuonna 2009 Kemira oli maa- PTutkimuskeskusten pojat olivat vih- kuumaa happoa, oli pelottavan pitkä. Ha- ilman toiseksi suurin tuottaja yli doin selvittäneet molempien reaktioiden pon ja veden tislaamisesta ei tietoa ollut 100 000 tonnin vuosikapasitee- tasapainot ja reaktionopeusyhtälöt. Niitä vielä paljon kertynyt, mutta sen verran tillaan. Muurahaishapon tärkeim- katseltiin, ja oltiin aika hiljaisia. Leonar- tiedettiin, ettei näillä erotusaskeleiden mät käyttökohteet ovat biomas- dille oli maksettu melkoisesti tästä ai- määrillä vielä paljon happoa tislailtaisi. san säilöntä, nahka- ja tekstiili- teollisuus sekä kemianteollisuus. nutlaatuisesta prosessilisenssistä, ja nyt, Sen minäkin McCabe-Thielen diagram- puolitoista vuotta myöhemmin ja kun mien piirtelystäni ymmärsin. Painetis- kentällä oli parinkymmenen miljoonan lauksen tasapainokäyrä täytyisi saada arvosta romua pystyssä alkoi prosessin selvitetyksi, koska 85-prosenttisen vä- pitäisi kokeilla. Idean isä Yrjö ja Jomp- oikea kemia hiljalleen hahmottua… Se kevyyden saavuttaminen tulisi olemaan pe kuitenkin jatkoivat toteuttamiskelpoi- pani vähän nieleskelemään. aikamoinen haaste. sen laiteratkaisun kehittämistä. Valmista Mutta…toisaalta lasitettu teräs näytti Lisensorin edustaja Ian Williams alkoi happoa ei siis ollut vielä paljon Valiolle kestävän kuumaa muurahaishappoa mel- heitellä toiveet kotiin pääsystä ennen jou- lähetettäväksi. Seuraavan kesän AIV-liu- koisen hyvin. Sekin oli kyllä monella ta- lua. Hänen mielestään flash-ongelman okset pitäisi varautua tekemään BP:n tai valla selvinnyt, mitä se ei kestä: reaktorin ratkaisuksi kehitettyä läskiventtiiliä ei BASFin hapoista kuten ennenkin. Tiedettiin, että iso urakka oli vielä Kari lähti pitkästä aikaa nukkumaan ja minä jäin ensimmäistä edessä. Kokeneemmat kuitenkin vakuut- tivat minullekin, että vähitellen kyllä kertaa yövuoroon. Tähän ei Poli ollut minua kouluttanut. päästäisiin niskan päälle. Tuntui hienol-

24 KEMIA HISTORIAEKSTRA 2014 Insinööri tarttui kynään

Jutun kirjoittaja Ilkka Pollari desta 1981 alkaen vaiheikkaan ja moni- Kilpakirjoituksensa aiheeksi Pollari osallistui tekstillään Kemia- puolisen uran. valitsi kuvauksen karusta keikasta poh- lehden vuonna 2009 järjestämään Nyt Pollari on palaamassa lähemmäs joiseen, vaikka takana on eksoottisem- kirjoituskilpailuun, jossa kerät- juuriaan. Kemiran muurahaishappoon piakin aikoja, kuten projekti Koreassa tai liittyvät tuotteet ovat siirtymässä yritys- Indonesiassa vietetyt vuodet. tiin talteen kemian ammattilaisten kaupalla amerikkalaisomisteisen Tamin- ”Oulun hanke oli elämäni ensimmäi- muistoja työuralta. Tarinat tallen- co Corporationin haltuun. Kemira kes- nen työsarka, joka on siksikin jäänyt nettiin Tekniikan museoon. kittyy strategiansa mukaisesti vesi-inten- hyvin mieleen. Suomen kemianteolli- siiviseen liiketoimintaan. suuden historiassa taas muistelma ku- Kirjoituskilpailusta tuli Ilkka Pollarille Pollari puolestaan siirtyy kaupan to- vaa aikaa, jolloin täällä vielä investoitiin kimmoke tarttua kynään – jälleen kerran. teutuessa Tamincon palvelukseen tut- rohkeasti uusiin asioihin. Lisäksi teksti Kemia-lehden lukijoille hän on entuu- kimus- ja kehitystehtäviin sekä uuden on nuoren insinöörin hatunnosto ammat- destaan tuttu myös puoliammattilaisena liiketoiminnan kehitystehtäviin. Toimi- tilaisille, jotka todella osasivat asiansa”, kirjoittajana, jonka kynästä on lähtöisin paikkana hänellä säilyy Helsinki. Pollari perustelee. muun muassa A. I. Virtasesta kertova Laajempien muistelmien aika koittaa Yksi asia jää taatusti vaivaamaan ai- näytelmä parin vuoden takaa. Pollarin mukaan viimeistään eläkevuo- nakin naispuolisia lukijoita, joten pak- ”Hyvä, että tuli ulkopuolinen sysäys. sina. Hän kannustaa muitakin kynäile- ko kysyä: kerkisikö tuleva isä takaisin ja Deadline pani vauhtia”, naurahtaa Pol- mään tarinansa talteen. mukaan synnytykseen? lari, joka kertoo ajatuksen uran kiinnos- ”Nykyäänhän ei tieto muuten säily. ”Hyvin ehdin. Maija syntyi vasta 13. tavimpien vaiheiden muistelemisesta ol- Kaikki menee piiloon ruudun ylälaidan joulukuuta.” leen mielessä jo pitkään. taa ja katoaa kokonaan, kun kovalevy ha- ”Ja olin muuten Kemirassa ensimmäi- ”Teksti olisi perintönä niin itselle kuin joaa. Tällainen keräys on konsti saada siä, jotka pitivät isyysloman. Kolme päi- firmallekin”, sanoo kemiantekniikan arvokkaat muistot, faktat ja tuntemukset vää olin vapaalla, ja kyllä sille siihen ai- konkari, joka on tehnyt Kemirassa vuo- säilymään jälkipolville.” kaan naureskeltiin.” Päivi Ikonen

Ilkka Pollari teki Oulun-yövuoronsa jälkeen Kemirassa yli kolmikymmen- vuotisen uran. Työ muurahaishappojen parissa jatkuu Tamincossa. Kemira Oyj ta olla mukana porukassa. Laitetaanpa naislämmönsiirtokertoimet desimaalien ja reistaileva ohjausjärjestelmä ennennä- tämä tästä kuntoon, sanoi Ojantakasen tarkkuudella. Bredenbergin reaktiono- kemättömine TV-näyttöineen. Villekin. peusyhtälöistä sai lopulta aina ja varmas- Onneksi yövuorossa oli Korpelan Jas- ti selville saannot ja loppupitoisuudet. ka ja Kaarteen Martti, joten valvomos- ari lähti pitkästä aikaa nukkumaan Täällä taas oli pakkasta 26 astetta ja sa Kakkos-Kolmosen kompressorihallin Kja minä jäin ensimmäistä kertaa minä yövuorossa. Nordénin ainoas- toisessa kerroksessa ei tulisi aika pitkäk- yövuoroon. Tähän ei Poli ollut minua ta mieleen jääneestä ohjeesta (”Käyttä si. Pojat kyselivät puoliksi piruuttaan kouluttanut. Järveläisen ja Nordénin lu- Henryn laki!”) ei nyt ollut apua. Oli jää- mitä neuvoja etelän insinööri suvaitsee ennoilla reaktorit ja kolonnit, lämmön- tyvät putket ja vuotavat laipat, jotka kas- tänne jänkhälle antaa. Sanoin, ettei te- siirtimet ja pumput kuvattiin täsmällisi- voivat kolmikymmensenttisiä jääpuik- räsrakenteisiin kannattanut laittaa kieltä nä yhtälöparvina, joista joku taitavampi koja. Pahaenteistä ääntä pitävät pumput, kiinni. helposti selvitti osittaiset moolitilavuu- jumittuvat säätöventtiilit, vuotavat lauh- Alkuperäinen artikkeli julkaistiin Kemia- det, hydrauliset nostokorkeudet ja koko- dekissat. Väärin johdotetut instrumentit lehden numerossa 6/2009.

HISTORIAEKSTRA 2014 KEMIA 25 Biokemian pioneeri Ulla Hamberg pätevöityi kansainvälisissä huippuryhmissä

Monille nykykemisteille tun- väitteli Helsingin yliopistossa vuonna He julkaisivat yhdessä kahdeksan tieteel- temattomaksi jäänyt professori 1962. listä artikkelia vuosina 1948–1953 muun Ulla Hamberg (1918–1985) oli Hamberg pääsi jo varhain urallaan muassa Acta Physiologica Scandinavi- huipputason ryhmiin. Hän julkaisi en- cassa, Science- ja Nature-lehdissä sekä aikanaan poikkeuksellisen kan- simmäisen tieteellisen artikkelinsa no- Biochemical Journalissa. Hambergin ni- sainvälistynyt kemisti. Kotimaan belisti A. I. Virtasen kanssa vuon- mi tunnettiin pian laajalti tutkijapiireissä. lisäksi hän loi uraa Ruotsissa, na 1947 ja siirtyi seuraavana vuonna Hamberg kiinnostui proteiinien kemi- Brasiliassa ja Yhdysvalloissa. Tukholman Karoliiniseen instituuttiin asta ja siirtyi vuonna 1954 tutkimaan ai- kuuluisan Ulf von Eulerin ryhmään. hetta brasilialaisen Mauricio Rocha de Eulerin tutkimuskohteena oli hermojen Silvan laboratorioon Sao Paulon yliopis- välittäjäaine noradrenaliini ja sen toimin- toon. Sisko Loikkanen ta. Hänet palkittiin työstä Nobelin lääke- Rocha de Silva oli vuonna 1948 löytä- tieteen palkinnolla vuonna 1970. nyt bradykiniinin, kiniineihin kuuluvan Turkulaiseen apteekkariperheeseen syn- Eulerin assistenttina Hamberg pääsi veriplasman peptidin, joka saa verisuo- tynyt Ulla Hamberg oli alun alkaen kou- paneutumaan ajankohtaiseen huipputut- net laajentumaan. Hamberg puolestaan lutukseltaan farmaseutti. Tohtoriksi hän kimukseen ja syventämään osaamistaan. osoitti Bothrops jararaca -käärmeestä

Terttu Kososen kotialbumi Helsingin yliopiston biokemian laitoksessa vietettiin työn lomassa pikkujouluja vuonna 1978. Kuvassa vasemmalta vahtimestari Elo Koivu, professori Ulla Hamberg, insinööri Kai Österlund ja kanslisti Kaisa Pitkänen.

26 KEMIA HISTORIAEKSTRA 2014 European Women in Chemistry nostaa esiin Ansioituneet ja alaspainetut naiskemistit Kansainvälisen kemian vuoden 2011 kunniaksi julkaistu kirja valottaa eurooppalaisten naiskemistien elämäntarinoita ja merkitystä.

”Kirja naiskemisteistä, mikä outo han- eristetyn myrkyn avulla, että bradykinii- ke! Kuinka näin harvat naiset ovat an- nia syntyy veriplasmassa isommasta ki- sioituneet kemiassa?” ninogeeniproteiinista. Tätä kirjan lukija varmaankin pohtii Hamberg työskenteli kahteen ottee- ensimmäisenä, arvelee European Wo- seen myös Yhdysvalloissa, Wisconsinin men in Chemistry -teoksen esipuheen yliopistossa vuodet 1956–1957 ja Cleve- kirjoittanut Nicole Moreau, ranska- landissa 1959–1961. lainen kemianprofessori ja kemian- Yhteisjulkaisuja Hamberg teki vuo- järjestö Iupacin puheenjohtaja. desta 1959 alkaen A. I. Virtasen, farma- Naisten merkitystä kemian kehityk- kologian professorin Armas Vartiaisen sessä valottava kirja kertoo 54:n eu- ja kemian professorin Jorma Erkaman rooppalaisen naiskemistin elämäntari- kanssa. 1960-luvun puolivälistä lähtien nan. Mukaan valituista kolme on edel- hän työskenteli tutkijana Suomen Aka- leen aktiivisia nykytutkijoita. temian rahoituksen turvin. Moreau toteaa karusti, että kuuluisia naiskemistejä nyt kerta kaikkiaan Elämä ja perintö on vähän, ja ottaa esimerkiksi kemian biokemialle Nobelin palkinnot. Vuosina 1901–2010 tieteiden Nobe- Ulla Hamberg kuuluu Suomen biokemi- lin palkinnon sai yhteensä 612 tutki- Tilanne muuttui satakun- allisen tutkimuksen pioneereihin. Hän jaa, joista vain 15 oli naisia. Kemian ta vuotta sitten. Yhä useampi nainen toimi Helsingin yliopiston biokemian palkintoja myönnettiin 159 tutkijal- saattoi aloittaa opinnot yliopistossa ja henkilökohtaisena ylimääräisenä pro- le, joista naisia on neljä. Marie Cu- päätyä kemistiksi, mutta heistäkin vain fessorina kesäkuusta1976 kuolemaansa rie palkittiin vuonna 1911 ja hänen harvoille ura avautui helposti. Monet vuoteen 1985 asti. tyttärensä Iréne Joliot-Curie vuon- kulkivat silti vaikeuksien kautta voit- Yliopistossa hän kokosi ympärilleen na 1935. Dorothy Crowfoot Hod- toon taistellen samalla naisten yhteis- merkittävän tutkimusryhmän, joka jat- gkin vastaanotti palkinnon vuonna kunnallisen tasa-arvon puolesta. Juuri koi plasmaproteiinien tutkimista. Työ oli 1964 ja Ada Yonath vuonna 2009. heistä nykytyttöjen kannattaisi More- tuloksiltaan huomattavaa, varsinkin kun aun mielestä ottaa mallia. otetaan huomioon vähäiset taloudelliset Naiskemistien Kirjassa esitellään naiskemistejä resurssit. kivinen tie ajanlaskumme alkuaikoina Aleksandri- Tieteellisen perinnön lisäksi nyky- assa vaikuttaneesta Maria Juutalai- tutkijat saavat kiittää Hambergia hänen Moreau muistuttaa naisten kohtaamista sesta lähtien. päätöksestään testamentata varojaan vaikeuksista heidän pyrkiessään kemi- Nobelistien lisäksi mukana ovat Suomen Tiedeseuralle. an pariin. Menneinä vuosisatoina ke- esimerkiksi saksalainen Katharina Ulla Hambergin rahastosta tuetaan mian katsottiin vaativan erityistä ratio- Landgester, kemian Max Planck -ins- ”erityisesti lääketieteellisesti suuntautu- naalista ajattelua. Naisia pidettiin alalle tituutin ensimmäinen naisjohtaja, sekä vaa biokemiallista tutkimusta syöpädiag- liian heikkoina ja irrationaalisina. ranskalainen emeritaprofessori Andrée nostiikan kehittämiseksi ja immunotera- Naiset kyllä sekoittelivat voiteita ja Marquet Pariisin Pierre ja Marie Curie pian käytön selvittämiseksi pahanlaatui- parfyymejä, eristivät kasveista vaikut- -yliopistosta. Tutkimuksesta luovuttu- sissa syöpäsairauksissa”. tavia aineita ja valmistivat monenlaisia aan hän on edistänyt kemian populari- Hambergin tarinan kirjoittivat Helsin- mikstuuroja, mutta heidän taitonsa oli- sointia sekä dialogia kemistien ja suu- gin yliopiston professorit Pekka Pyykkö vat niin epäilyttäviä, että monet käytän- ren yleisön välillä. Ulla Hamberg edus- ja Carl. G. Gahmberg teokseen Europe- nön kemian hallinneet naiset tuomittiin taa ainoana suomalaista kemiaa. an Women in Chemistry. noitina kuolemaan. Wileyn kustantamaan kirjaan on va- Tyttöjen asiaa ei edistänyt sekään, et- littu ennen kaikkea merkittävän aka- tä heiltä evättiin kokonaan pääsy val- teemisen uran tehneitä kemistejä. Pois Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. mentaviin kouluihin ja yliopistoihin. on rajattu muilla saroilla ansioituneet [email protected] Tyttären opiskelun esti usein oma isä. kemistit, kuten politiikan vahvat naiset Artikkeli julkaistiin ensimmäisen kerran Miehillä oli vapaa pääsy kemiaan, nai- Margaret Thatcher ja Angela Mer- Kemia-lehden numerossa 5/2011. silla vain kyökkiin. kel.

HISTORIAEKSTRA 2014 KEMIA 27 Valmistunut kemisti tai alan opiskelija – Tule mukaan kemistien yhteiseen toimintaan!

Suomalaisten Kemistien Seura ry - Perustettu vuonna 1919 - Jäseniä 2720 - Verkostoitumista - Tarkoitus: kemian ja sen sovellutusten, kemian tut- - Ajankohtaista tietoa alalta kimuksen ja teollisuuden edistäminen sekä jäsenten - Paikallisseurat ja jaostot järjestävät kokouksia, tukeminen heidän työskennellessään mainituilla seminaareja ja retkiä aloilla. - Yritysvierailuja - Nimeää ehdokkaat International Union - Teatteri- ja museokäyntejä of Pure and Applied Chemistry (IUPAC), - Stipendejä nuorille kemisteille ja lah- European Association for Chemical and jakkaille kemian opiskelijoille Molecular Sciences (EuCheMS) ja Euro- pean Polymer Federation (EFP) -järjestöi- hin.

skapet i Åbo ingår i FKS som en lokalförening och totalt har samfundet ca 250 medlemmar.

Idag utgörs verksamheten främst av företagsbesök Finska Kemistsamfundet-Suomen Kemistiseura med kemisk anknytning, besök på teater och konst- r.f. (FKS) grundades i Helsingfors den 3 oktober utställningar, understöd till unga kemister, bl.a. priset 1891 på initiativ av dr Ossian Aschan och professor ur Alfthans fond, och stöd till studenter och lärare. Edvard Hjelt vid Universitetet samt direktör Ernst Den gemensamma julfesten med Fysikersamfundet Qvist vid Polytekniska Institutet. Till sin ålder är samlar medlemmarna till glad samvaro, men också samfundet således det nionde kemiska sällskapet i till presentationerna av årets Nobel-pristagare i fysik Europa och det elfte i hela världen. Kemiska Säll- och kemi.

Vuodesta 1993 KTY on pyrkinyt järjestämään Che- mical Engineering Seminar ja Prosessikehityspäivä -tapahtumia vuorovuosin.

Vuodesta 1995 lähtien yhdistys on jakanut joka toinen vuosi Kemiantekniikan palkintoa tunnustuksena Kemiallisteknillinen Yhdistys - Kemisktekniska ansiokkaasta jatko-opinnäytteestä kemiantekniikan Föreningen ry (KTY) on perustettu v. 1970. Se alalla. Tähän mennessä palkinnon on saanut 10 hen- toimii kemian tekniikan alalla työskentelevien yh- kilöä väitöskirjastaan. dyssiteenä tavoitteenaan kemian tekniikan ja kemian teollisuuden arvostuksen sekä ammatillisen kehityk- Ulkomaisia suhteita KTY hoitaa European Feder- sen edistäminen. ation of Chemical Engineering -järjestön (EFCE) kautta. Järjestöllä on 18 työryhmää, joiden alat Yhdistys järjestää mm. kokouksia, ekskursioita ja vaihtelevat eri yksikköoperaatioista koulutuksen koulutustoimintaa sekä pitää yhteyttä kansainvälisiin kautta mm. prosessiturvallisuuteen ja se järjestää alan järjestöihin. Jäsenmäärä v. 2013 oli 430. esim. kemian tekniikan kongresseja Euroopassa.

Rosalind Franklin, dna:n tumma leidi

”Dna:n tummaksi leidiksi” että dna voi molekyylin sitoman veden kutsuttu Rosalind Franklin ei määrästä riippuen esiintyä kahdessa eri- koskaan saanut tietää, että laisessa, A- tai B-muodossa, ja päätteli, 1900-luvun tunnetuin tieteelli- että molekyylin fosfaattirunko on ketjun ulko-osalla. nen löytö perustui hänen Vuonna 1952 Franklin sai otettua B- tutkimukseensa. muodosta erinomaisen kuvan. Siinä erot- tuu selvä X:n muotoinen kuvio, joka on merkki kierteisestä rakenteesta. Syste- maattisena luonteena Franklin siirsi kuvan pöytälaatikkoonsa odottamaan las- Sisko Loikkanen kelmia A-muodosta. King’s Collegen edistysaskeleet hou- James Watsonin ja Francis Crickin kuttelivat paikalle utelijoita kävijöitä: sensaatiomainen artikkeli dna:n raken- James Watsonin ja Francis Crickin Ca- teesta ilmestyi Nature-lehdessä 60 vuot- vendishista. Kun Rosalind Franklin ei ta sitten, huhtikuussa 1953. Vuonna 1962 ollut paikalla, Wilkins näytti vieraille tä- tutkijat pokkasivat saavutuksestaan lää- män ottaman kuvan. ketieteen Nobelin yhdessä Maurice Wil- Pari viikkoa myöhemmin cavendishi- kinsin kanssa. laistutkijoita kohtasi toinen onnenpot- Tutkija, jonka löytöön Nobelin arvoi- ku. Laitosten yhteistyötä koordinoinut nen havainto perustui, jäi vaille palkinto- johtaja luovutti heille Franklinin tutkija. Hän oli britannianjuutalaiseen pankkii- musraportin – jälleen tämän itsensä tie- risukuun vuonna 1920 syntynyt Rosalind tämättä. Franklin, Cambridgen huippuyliopiston Raportti avasi Watsonin ja Crickin sil- kasvatti, joka aloitti uransa Britannian mät. Kaksikko tajusi, että dna muodostaa kivihiilen tutkimuskeskuksessa. kaksoiskierteen, ja kiirehti julkaisemaan Sen jälkeen Franklin työskenteli Rans- keksinnön omanaan. Artikkelissaan he kan valtion kemiantutkimuslaitoksessa, eivät esittäneet Franklinin kuvia ja viit- Rosalind Franklinin ottama kidekuva jossa hän selvitti kiteisten ja ei-kiteisten tasivat tämän muihinkin töihin vain hy- oli avain dna:n kaksoiskierrerakenteen aineiden rakennetta röntgensädediffrak- vin epämääräisesti. selviämiseen. tiomenetelmällä, kun hän vuonna 1950 Rosalind Franklinille ei koskaan sel- sai kutsun palata kotimaahan. vinnyt, että mullistavassa löydössä oli Työtarjouksen esitti Lontoon King’s hyödynnetty hänen tutkimustaan. Artik- College, joka halusi mukaan ajan kiih- kelin ilmestyessä hän oli jo siirtynyt tut- keimpään tieteelliseen kilpajuoksuun eli kimaan tupakan viruksia Birkbeckin yli- dna:n salaisuuden selvittämiseen. Yh- opistoon. Siellä hän osoitti, että virusten Lukijat arvostelivat etenkin kuvaa, jon- dysvalloissa pulmaa ratkoi jo kuuluisa perimän kantajana myös rna on raken- ka hän antoi Franklinista. Kirja käynnis- kemisti Linus Pauling ja Britanniassa teeltaan kierteinen. ti spekulaation siitä, kuka itse asiassa oli Cambridgen Cavendish-laboratorio. Vuonna 1958, 37-vuotiaana, Franklin keksinyt mitäkin. King’s Collegessa röntgenkristallo- menehtyi nopeasti edenneeseen muna- Francis Crick taipui ennen vuonna grafian osaaja sai aisaparikseen Maurice sarjasyöpään. 2004 tapahtunutta kuolemaansa myöntä- Wilkinsin. Kaksikon yhteistyö kuitenkin mään, että nobelistien löytö todella poh- takkuili. Franklin ei vastannut Wilkinsis- Myöhäinen tunnustus jautui Rosalind Franklinin työhön. sä arvelujen mukaan roihahtaneisiin ro- Vuonna 1928 syntynyt James Watson manttisiin tunteisiin eikä myöskään pitä- Rosalind Franklinin osuus dna:n löy- ei ole sitä vielä tehnyt. nyt tätä vertaisenaan tieteentekijänä. töhistoriassa paljastui suurelle yleisöl- le vuonna 1968, jolloin James Watson Sisko Loikkanen on kemian diplomi- Pöytälaatikon kuva julkaisi skandaalinkäryisen kirjansa insinööri ja tiedetoimittaja. Kaksoiskierre. [email protected] Tutkimukseen Rosalind Franklin kävi Watsonin panetteleva ja omahyväinen Artikkeli julkaistiin ensimmäisen kerran käsiksi tarmokkaasti. Pian hän osoitti, teksti sai aikaan voimakkaan reaktion. Kemia-lehden numerossa 1/2013.

HISTORIAEKSTRA 2014 KEMIA 29 Analytiikka arkeologien apuna Luut kertovat monta tarinaa

Suomen asutuksen leviämistä selvitetään radiohiiliajoituksen avulla. Luiden stabiili-isotooppi-analyysi taas kertoo, mitä tuhansia vuosia sitten syötiin, ja muinaisdna-tutkimus paljastaa, kuinka menneisyydessä sairastettiin. Nykyarkeologia on kuin palapelin kokoamista, jossa kokonaiskuva rakentuu monen alan yhteistyönä.

Arja-Leena Paavola

Taannoinen vapunjälkeinen aamu on pai- pusseihin pakattuja luunkappaleitakin. materiaalifysiikan osastossa. nunut poikkeuksellisen hyvin Markku Radiohiilimenetelmällä ajoitetaan hii- ”Varhaisina vuosina käytettiin pelkäs- Oinosen mieleen. Työhuoneeseensa as- lipitoisia näytteitä, joiden ikä voi vaih- tään tuikeilmaisintekniikkaa, jolla saa- tuneen pahaa-aavistamattoman tutkijan della sadasta vuodesta useisiin kymme- daan selville radiohiilen hajoamisessa vastaanotti keskellä lattiaa pötköttänyt niintuhansiin vuosiin. Suomessa on teh- muodostuneiden beetahiukkasten määrä. muhkea 120-senttinen luu. ty radiohiiliajoituksia sekä eläinten että AMS:n avulla sen sijaan lasketaan yk- ”Se paljastui nuoren mammutin rei- ihmisten jäänteistä, lähinnä luista, jo yli sittäiset hiiliatomit. Myös herkkyydessä siluuksi, jonka radiohiilianalyysi osoitti neljä vuosikymmentä. on eroa: AMS-mittaukseen riittää tuhat noin 30 000 vuotta vanhaksi”, Helsingin Luuaines koostuu kovasta kalsiumfos- kertaa pienempi määrä ainetta kuin sä- yliopiston ajoituslaboratoriota johtava faattimineraalista ja luuväliaineesta, joka teilymittari vaatii”, Oinonen kuvaa tek- Oinonen naurahtaa. on pääasiallisesti kollageenia. Kun kol- niikoiden eroa. ”Suurin tähän mennessä tutkimistani lageeni on kemiallisesti eroteltu luusta, Kotimaisten tehtävänantojen lisäksi luista, erään yksityishenkilön meille toi- se poltetaan. Polttoprosessissa syntynyt ajoituslaboratorio saa tätä nykyä tilauk- mittama.” hiilidioksidi pelkistetään hiileksi, jon- sia etenkin Virosta, jossa tutkitaan paljon Ajoituslaboratorioon tulee jatkuvasti ka määrä mitataan kiihdytinpohjaisella maan rikasta historiaa. tutkittavaksi niin kokonaisia luita kuin massaspektrometrillä (AMS) esimerkik- Oinosen mukaan on hyvä muutenkin kirjepostina kulkevia pieniin minigrip- si Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen pitää yllä yhteyksiä sukulaiskansaan.

Markku Oinonen

Suurin ajoituslaboratoriossa tähän men- nessä tutkittu näyte ja koon 42 kenkä. Mammutin reisiluu paljastui 30 000 vuotta vanhaksi.

30 KEMIA HISTORIAEKSTRA 2014 Markku Oinonen osallistui kesällä 2009 Havaijilla pidettyyn radiohiilikonfe- renssiin. Taustalla ilma- kehään tupruttelee hiiltä Kilauea-tulivuori.

Vesa Palonen

HISTORIAEKSTRA 2014 KEMIA 31 Tutkimuksen kohteena muinais-dna Tuukkalan vainajien taudit paljastuvat

Mikkelin Tuukkalan kalmistosta löytyi Hampaiden reikiintyminen viittaa Sa- kesällä 2009 joukko hautoja, joissa lepä- lon mukaan siihen, että Tuukkalan hau- si seitsemän vainajaa luut anatomisesti taan päätyneiden ravinto on ollut hiili- järjestyksessä. Suljettujen hautojen li- hydraattipitoista ja että juomavedessä on säksi mullassa lojui eläinten luita, pala- ollut vain vähän fluoria. Rautakaudella neita ihmisluita ja lisäksi irtoluita, jotka on harjoitettu viljelystä ja saatu viljas- ovat joutuneet maahan historian eri vai- ta runsaasti hiilihydraatteja. Hammaski- heissa. vestä voi puolestaan päätellä, että ruoka Seitsemää 1200-luvulla elänyttä vaina- on ollut pehmeää. jaa on tutkinut arkeo-osteologi Kati Sa- ”Kivikaudella taas syötiin paljon li- lo Helsingin yliopistosta. Hän on ulko- haa ja kasviksia. Kivikaudella eläneiden mailla opiskellessaan erikoistunut muun hampaissa on siksi runsaasti kulumia muassa paleopatologiaan eli sairauksien mutta vähän reikiä.” merkkien tunnistamiseen luista. Vanhimmalta vainajalta löytyi erit- Rautakautisista vainajista nuorin on täin pahoja kulumia kaulanikamista, ollut kuollessaan vain nelivuotias. lisäksi kaksi rintanikamaa oli luutu- ”Lasten ikämääritykset voidaan tehdä nut yhteen. Nivelrikot ovat yhä yleisiä melko suurella tarkkuudella, sillä ham- iäkkäillä ihmisillä, mutta vauriot eivät paiden kehittyminen on luotettava mit- hoidon ansiosta pääse yhtä pahoiksi. tari”, Salo kertoo. Nykyajan röntgenlääkäreille Tuukka- Loput kuusi ovat eri-ikäisiä aikuisia, la tarjoaakin mahdollisuuden nähdä, heistä yksi nainen ja vanhin yli 50-vuo- miltä pitkälle edenneet sairaudet näyt- tias. tävät. Aikuiset vainajat ovat poteneet sekä hammas- että nivelsairauksia. Leukaluu Ammatti ja oli kaikilla vetäytynyt ientulehduksen elämäntarina seurauksena, ja jokainen oli menettänyt useita hampaita ennen kuolemaansa. Aivan kaikkea luut eivät omistajistaan kerro. Esimerkiksi nopeasti tappavat vi- rustaudit eivät jätä niihin jälkiä. Sen si- Näin komeasti pukeuduttiin Tuukka- jaan kupan ja lepran kaltaiset tartunta- lassa. Mikkelin seudun muinaispukuun taudit käyvät myös luihin. kuuluu pitkähihainen, nilkkoihin ulottu- Myös puutostauteja, kuten c-vitamii- va pellavainen alusvaate, jonka päällä nin puutoksesta johtuvaa keripukkia, on kaksi villaista hametta ja esiliina. on havaittu lasten luista melko runsaas- Kokonaisuuden kruunaa viitta. Mikkelin kaupungin museot/Kuva-arkisto/Matti Sikanen ti. Näillä leveysasteilla on c-vitamiinin lähteitä ollut talvisaikaan vähän. Vasta 1700-luvulla yleistynyt peruna paransi Vauraan väen leposija suomalaiset keripukista. ”Luissa voi nähdä jonkinlaisen elä- Tuukkalan tuoreet hautalöydöt sijaitse- sia esineitä. Miehet on haudattu yllään mäntarinan, vaikka luiden koko tutki- vat jo aiemmin tutkituksi oletetulla alu- vyölaitteet, joissa on pronssiset soljet ja muspotentiaalia ei vielä edes tunneta”, eella. Poikkeuksellisen rikas kalmisto pronssiheloja. Salo sanoo. löydettiin jo vuonna 1886. Kauko- ”Vainajat on haudattu vierekkäin itä- Muinais-dna-tutkimusta on tehty vas- lämpöputken rakentamisen yhteydes- länsisuuntaisesti, yleensä niin, että pää ta parikymmentä vuotta. Jonain päivänä sä paljastuneet uudet, koskemattomat on kohti länttä. Hautaussuunnan perus- kyetään kenties eristämään vaikkapa vi- ruumishaudat olivatkin tutkijoille mel- teella voi päätellä, että yhteisössä on jo rusten dna:ta. Silloin voidaan ehkä sel- koinen yllätys. Kaikkiaan Tuukkalasta ollut jonkinlaista kristillistä vaikutusta. vittää muinaisten vainajien kuolinsyyt on nyt löydetty yli 80 hautaa. Sitä tukee myös se, että haudoissa ei myös tapauksissa, joissa silmämääräi- Nuorempaan rautakauteen ja var- ole aseita, paitsi työkaluina käytettyjä sesti tarkasteltuna ei ole vammaa tai sai- haiskeskiaikaan ajoittuvassa kalmis- kirveitä”, kertoo kaivausjohtaja Esa rautta. tossa vainajat on haudattu upeat vaat- Mikkola Museovirastosta. Tuukkalan vainajien perimän tutkimi- teet päällään. Myös hautojen esineistö Aiemmin viikinkiajalla miehet hau- nen jatkuu Helsingin yliopiston oikeus- on runsasta. dattiin komeasti aseet mukanaan. Us- lääketieteen laitoksessa. Seuraavaksi Naisten vaatteissa on ollut olkasol- komusmaailman muututtua aseita ei saatetaan selvittää esimerkiksi lihasten jet, joista riippui pronssisia kierteitä. enää arveltu tarvittavan tuonpuoleises- kokoa, jonka perusteella taas voidaan Myös paidan solkina käytettiin prons- sa. Kun kristinusko vakiintui, esineel- arvioida vainajan ammattiryhmää. Dna- sisia kehäsolkia. Puvun ketjuihin on linen hautaus loppui kokonaan, ja kuol- tutkimuksissa kartoitetaan myös suku- mahdollisesti ollut kiinnitettynä erilai- leet alettiin haudata käärinliinoissa. laissuhteita ja rodullisia piirteitä.

32 KEMIA HISTORIAEKSTRA 2014 sivulta 13 vät sen vaalea väri ja koostumuksen mata 1950, josta lasketaan radiohiilivuosia tala typpiprosentti. Kun kollageenia ei taaksepäin sillä oletuksella, että ilmake- ”Siitä on hyötyä myös oman arkeolo- enää ole, analyysi tehdään epäorgaani- hän radiohiilipitoisuus on pysynyt sama- gisen tutkimuksemme kannalta”, histori- sesta aineesta. na. asta innostunut fyysikko huomauttaa. ”2000-luvulla on tutkittu satakunta hy- ”Tosiasiassa aika-arvioihin joudutaan Työssään Oinonen voi ilokseen yh- vin vanhaa, asutuksen alkuajoilta peräi- tekemään korjauksia. Auringon aktiivi- distää oman koulutuksensa, taustansa sin olevaa palanutta luuta. Vanhimmat suuden vaihtelut ja viime vuosisatoina ja mittaustekniikan tietonsa luonnon ja löydöt ovat olleet lähinnä ihmisten saa- myös fossiilisten polttoaineiden käyttö menneisyyden tutkimukseen. liseläinten luita. Niiden perusteella voi ovat muuttaneet ilman radiohiilipitoi- ”Tutkijan mielessä tarinat alkavat elää, seurata asutuksen leviämistä sitä mukaa suutta”, Oinonen huomauttaa. ”Se han- vaikka turhia spekulaatioita ei tietysti saa kuin uutta maata on kohonnut merestä kaloittaa varsinkin nuorempien näyttei- päästää vallalle. Mielikuvitus on kuiten- esiin.” den ajoitusta.” kin työssä voimavara, jonka ansiosta Kalibroinniksi kutsutussa korjauspro- saattaa syntyä jopa uusia tutkimuside- Hiilen hajoaminen sessissa näytteen radiohiili-ikä muunne- oita.” kellon koneistona taan kalenterivuosi-iäksi. Määritykses- Radiohiilianalytiikkaa hyödynnetään sä päästään Oinosen mukaan parhaim- Oinosen mukaan yhä enemmän esimer- Radiohiileksi kutsutaan hiilenkierron millaan muutaman kymmenen vuoden kiksi Suomen asutushistorian tutkimuk- elementtiä, jota syntyy, kun kosmiset sä- tarkkuuteen. Kun kyseessä on tuhansia sessa. Maaperämme ei tosin valitettavas- teet iskeytyvät ilmakehään ja törmäävät vuosia vanha kohde, heitto voi olla vuoti ole kovin otollinen muinaismuistojen atomeihin. Radiohiili kertoo tutkijoille sisatojakin. säilymiselle, sillä happamassa maassa tutkittavan kohteen iän eräänlaisen ”ha- Nuoremmista näytteistä ajoituslabora- varsinkin luu tuhoutuu nopeasti. joamiskellon” avulla. torion tutkittavina ovat olleet esimerkik- Vaikka ihminen on tullut Suomeen ”Ilmakehän radiohiili päätyy yhteyttä- si Lappeenrannan Huhtiniemestä vuonna heti jääkauden päätyttyä eli noin 11 000 misen kautta kasveihin ja ravintoketjua 2006 löydetyt ihmisjäännökset. vuotta sitten, arkeologisissa kaivauksissa pitkin edelleen eläimiin ja ihmisiin. Eli- Sitkeiden huhujen mukaan alueella löytyneet ja sitten ajoitetut luu- ja puu- ön eläessä sen radiohiilipitoisuus saavut- olisi jatkosodan lopulla vuonna 1944 näytteet ovat pääosin peräisin viimeisten taa tasapainon ilmakehän radiohiilipitoi- toiminut salainen kenttäoikeus, jonka 2 000 vuoden ajalta. suuden kanssa, mutta kuoleman jälkeen väitetään tuominneen satoja suomalai- Vanhempaa materiaalia ei yksinkertai- hiilen määrä alkaa pienentyä radioaktii- sia sotilaskarkureita kuolemaan. Väite ei sesti ole juurikaan säilynyt – paitsi pa- visen hajoamisen kautta”, Markku Oino- kuitenkaan saa vahvistusta ainakaan ra- laneena. nen kuvailee. diohiilimäärityksistä. ”Kun luu palaa, sen kollageeni häviää Radiohiilen määrä siis paljastaa ajan- ”Luista tehtyjen analyysien perusteella ja kiderakenne muuttuu. Sellainen luu säi- kohdan, jolloin eliö, eläin tai ihminen todennäköisyys siihen, että uhrit olisivat lyy maassa huomattavasti paremmin.” on kuollut. Ajoituksessa nollavuotena jatkosodan ajalta, on todella pieni. Ra- Tutkijalle luun kärventymisestä kieli- pidetään yhteisestä sopimuksesta vuot- diohiiliajoituksen mukaan näytteet ovat 1900-lukua edeltävältä ajalta.” Tulokset ovat samansuuntaisia löytö- aineiston tyylihistoriallisen ajoituksen kanssa. Huhtiniemen jäänteiden joukosta löydetyt esineet, kuten napit ja riipukset, edustavat selvästi 1940-lukua vanhempaa tyylisuuntaa. Luiden tutkimuksessa käytetään tätä nykyä myös uudempaa tekniikkaa, stabiili-isotooppianalyysiä. Stabiilit eli py- syvät isotoopit ovat hyvä työkalu proses- sien tutkimuksessa ja aineiden alkuperän määrittämisessä. Luun orgaanisen aineksen hiili- ja typ- pi-isotooppien suhteet muodostuvat sen mukaan, millaista ruokaa luiden omista- ja on nauttinut. Vety- ja happi-isotoop- pisuhteeseen vaikuttaa myös käytetty vesi. ”Arkeologiaan ovat vahvasti tulossa mukaan sekä stabiili-isotooppianalyysit että dna-tutkimukset, joiden avulla luusta voidaan ottaa ”sormenjälki”. Se sisäl- Arkeologiassa tää tietoa eliön geneettisestä ja maantie- yhdistyvät luonto, teellisestä alkuperästä sekä elintavoista historia ja luonnon- ja -ympäristöstä”, Oinonen maalailee tieteelliset menetel- mät, iloitsee Mark- tutkimuksen tulevaisuudennäkymiä. ku Oinonen, joka kuvassa kiipeää Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Henrik Asplundin [email protected] kanssa Liedon Vanha- Artikkeli julkaistiin ensimmäisen kerran linnan kaivauksille. Kemia-lehden numerossa 2/2010. Kari Eskola

HISTORIAEKSTRA 2014 KEMIA 33 Puoli vuosisataa Äänettömästä keväästä Rachel Carsonin kirja järisytti maailmaa

Amerikkalainen tietokirjailija paljasti ensimmäisenä tuholaismyrkkyjen liikakäytön vaarat ja joutui ankaran ajojahdin kohteeksi. Monelta jäi huomaamatta hänen kantansa, että kemikaaleja tarvitaan oikea määrä oikeassa paikassa. Nykypäivän kemianteollisuus voisikin pystyttää Rachel Carsonille patsaan.

Kalevi Rantanen

Kun Rachel Carsonin kirja Äänetön ke- Viimeinen luku on yhteenveto hyvistä ”Myrkkyjä tarvitaan, vät 27. syyskuuta 1962 ilmestyi, se vai- käytännöistä. Se kertoo, miten kasveja mutta niitä pitää käyttää kutti sähkösokin tavoin. Kirja järisytti voidaan suojella optimoimalla kemikaa- järkevästi.” yleisöä ja tutkijoita mutta eniten maail- liruiskutukset, käyttämällä fysikaalisia man kemianteollisuutta. ja biologisia menetelmiä sekä hyödyn- 50-vuotisjuhlaansa viettävän kirjan tämällä tuhohyönteisten luonnollisia vi- Väitän, että myrkylliset ja biologisesti vaikutus jäi pysyväksi. Kun Yhdysval- hollisia. voimakkaat kemikaalit on annettu hol- tain kemian seuran lehti Chemical & tittomasti väärien henkilöiden käsiin. Engineering News kirjoitti toukokuussa ”Suu kiinni, luontonunna!” Nämä henkilöt ovat joko suureksi osaksi 2012 rikkakasvien torjunnasta, teksti oli tai kokonaan tietämättömiä vahingoista, kuin suoraan Carsonilta. Myrkkyjä tarvitaan, mutta niitä pitää joita aineet saattavat aiheuttaa.” Arvostettu lehti varoitti viljelijöitä käyttää järkevästi. Televisiokeskustelussa vuonna 1963 luottamasta liikaa nykyajan suosikkike- Näin Carson sanoo kirjassaan moneen Carson huomautti: mikaaliin glyfosaattiin, sillä sille vas- kertaan. Samaa hän toisti teoksen aihe- ”Jotkut voivat ajatella, että luonnon ta- tustuskykyisiä rikkaruohokantoja on jo uttaman kohun keskellä. Äänettömässä sapaino on jotain, mikä kumottiin heti syntynyt. keväässä hän kirjoittaa: kun ihminen ilmestyi näyttämölle. Yhtä Tämän päivän tieteen slangilla ilmais- ”Minä en väitä, että kemiallisia hyön- hyvin voisi sanoa, että kumotaan paino- tuna Äänetön kevät on meta-analyysi, teismyrkkyjä ei saisi koskaan käyttää. voima.” yhteenveto tutkimuksesta. Kirja kertoo pääasiassa kahden kemikaaliryhmän, or- ganokloriinien ja organofosfaattien, vai- kutuksesta ympäristöön. Tekstin paino- piste on niistä pahamaineisimmassa eli myrkyssä nimeltä DDT. Ennen Äänetöntä kevättä tiedot kemikaalien ympäristövaikutuksista olivat hajallaan kuin kasa palapelin paloja. Kun Carson yhdisti tosiasiat, kuva selke- ni. Lukijat näkivät, että haitat olivat mer- kittäviä – mutta samalla he saivat tietää, että ongelmat olivat ratkaistavissa. Nykytermein Äänetön kevät on myös skenaariotutkimus. Ensimmäinen kirjan seitsemästätoista luvusta esittelee kuvitteellisen kaupungin, jonka ihminen on lamauttanut holtit- tomin myrkkyruiskutuksin. Seuraavissa viidessätoista luvussa vyörytetään vas- taansanomaton todistusaineisto torjunta-

aineiden vaikutuksista vesistöissä, maa- Lee Paxton perässä, kasvipeitteessä ja eläinkunnas- 1870-luvulla rakennettu Rachel Carsonin lapsuudenkoti Pennsylvanian Spring- sa. dalessa toimii nykyisin kirjailijan nimeä kantavana museona.

34 KEMIA HISTORIAEKSTRA 2014 Biologi ja luon- nonsuojelija Rachel Carson avasi ihmiskunnan silmät näkemään kemikaalien liial- lisen käytön haitat ympäristölle. United States Fish and Wildlife Service

”Tämä ei merkitse, että emme voi- tyksissä kuitenkin toisin. Viimeinen asia, että Carson ei ollut vaatinut myrkkyjen si yrittää kallistaa luonnon tasapainoa jonka kemikaalivalmistajat halusivat teh- täyskieltoa. omaksi eduksemme. Mutta sitä yrittäes- dä, oli neuvojen vastaanottaminen jolta- Aivan aluksi myös tieteelliset ja am- sämme meidän pitää tietää, mitä teem- kin tietokirjailijalta. matilliset yhteisöt reagoivat Carsonin me. Meidän pitää tuntea seuraukset.” Maatalouskemian jättiyhtiö Monsan- kirjaan enimmäkseen kielteisesti. Esi- Nykypäivän kemianteollisuus olisi to julkaisi Äänetöntä kevättä parodioi- merkiksi tiedelehti Science julkaisi siitä tyytyväinen, jos suuri yleisö ajattelisi neen tekstin The Desolate Year (Kato- nihkeän arvostelun. ympäristöasioista Rachel Carsonin ta- vuosi). Artikkeli kuvasi tilannetta, joka Chemical & Engineering News oli vie- voin. voisi syntyä, jos kasvinsuojeluaineita ei lä tylympi. Äänettömän kevään – alku- Vuonna 1962 tilanne nähtiin alan yri- käytettäisi lainkaan. Kertomatta jätettiin,

HISTORIAEKSTRA 2014 KEMIA 35 Intohimona luonto ja kirjallisuus

Tuleva tietokirjailija Rachel Carson suorittikin maisterintutkintonsa Johns – teki hänestä hetkessä menestyskir- syntyi vuonna 1907 maalaistaloon Hopkins -yliopistossa eläintieteestä jailijan. Vuonna 1952 Carson saattoi Pennsylvanian Springdalessa. Isä oli erikoisalanaan meribiologia. jo jättäytyä täyspäiväiseksi tietokirjai- enemmän kiinnostunut kiinteistöbis- Kun Carsonin isä vuonna 1935 kuoli, lijaksi. neksestä kuin maanviljelystä, mutta tä- 27-vuotiaasta Rachelista tuli perheen Rachel Carson ei koskaan avioitu- män liiketoimet sujuivat keskinkertai- pääasiallinen huoltaja. Hän pestautui nut eikä hänellä ollut biologisia lap- sesti. Perhe tuli juuri ja juuri toimeen. työhön Yhdysvaltain liittovaltion ka- sia. Hän kuitenkin huolehti koko lä- Rachelilla oli elämässään kaksi into- lastusvirastoon (Bureau of Fisheries, hisuvustaan ja adoptoi vuonna 1957 himoa, luonto ja englannin kieli. Lap- sittemmin U.S. Fish and Wildlife Ser- sisarentyttärensä viisivuotiaan pojan sena kieli ja kirjallisuus olivat hänelle vice). Rogerin, joka oli äitinsä kuoltua jää- päällimmäisinä, ja tyttö piti sekä luke- Virastossa Rachel Carsonin kirjalli- nyt orvoksi. misesta että kirjoittamisesta. Yksitois- set lahjat huomattiin pian. Hän sai teh- Seuraavat vuodet olivat Carsonille tavuotiaana hän julkaisi ensimmäisen täväkseen muokata tutkimusraportteja raskaat. Hän ryhtyi kirjoittamaan Ää- kertomuksensa lastenlehdessä ja alkoi yleistajuiseen muotoon ja kohosi vä- netöntä kevättä vuonna 1958, mutta haaveilla kirjailijan urasta. hitellen laitoksen julkaisujen päätoi- työhön tuli tauko hänen oman äitinsä Luonnosta Rachelin oli saanut kiin- mittajaksi. kuoleman johdosta. Vuonna 1960 Car- nostumaan äiti, joka oli koulutuksel- son sai kuulla sairastavansa itse syö- taan opettaja. Tyttö vaelteli pitkin Al- Kilpa aikaa vastaan pää. Lääkäreiden mukaan hänellä olisi legheny-joen rantoja ja tarkkaili kas- aikaa korkeintaan muutama vuosi. veja ja eläimiä, erityisesti lintuja. Työssään Rachel Carson oivalsi, et- Tärkeimmän kirjansa Carson ehti Lukiosta valmistuttuaan Rachel Car- tä luonnontieteellisen ja kirjallisen kuitenkin saada valmiiksi. Loanheitto son lähti opiskelemaan kirjallisuutta osaamisen voi yhdistää. Hän ryhtyi Äänettömän kevään ympärillä oli hä- Pennsylvanian naisten collegeen Pitts- kirjoittamaan myös vapaa-aikanaan nelle jo yhdentekevää kohinaa. Rachel burghiin. Eräs opettajista kuitenkin in- ja julkaisi kaksi kirjaa merestä ja me- Carson menehtyi kotonaan Marylan- nosti hänet vaihtamaan pääaineekseen ribiologiasta. Toinen, Sea Around Us din Silver Springissä 56-vuotiaana ke- biologian. Collegen jälkeen Carson – suomennettu nimellä Meren ihmeet väällä 1964.

Rachel Carso- nin ennenaikai- nen kuolema vuonna 1964 järkytti laajalti. Hänen muisto- aan kunnioit- tamaan syntyi muun muassa tämä sarjaku- vastrippi.

kilönä. Häntä pilkattiin muun muassa vastustajiensa mielestä, että kirjailija oli kielellä Silent Spring – vihamielinen ar- ”lintujen ystäväksi”, ”kalojen ystäväksi” vääjäämättömästi väärässä. vio oli otsikoitu yksiselitteisesti Silence, ja ”kissojen ystäväksi”, häntä kutsuttiin Internetiä tai sosiaalista mediaa ei Carson eli Suu tukkoon, Carson. ”luonnon papittareksi” ja ”luontonun- 1960-luvulla vielä ollut. Rivoimmis- Carsonia mustamaalattiin myös hen- naksi”. Luonnehdinnat todistivat hänen ta kommenteista ei jäänyt dokumentte-

36 KEMIA HISTORIAEKSTRA 2014 United States Fish and Wildlife Service Työssään Yhdysvaltain kalastusvirastossa Rachel Carson teki meribiologisia tutkimuksia. Kuvassa hän on yhdessä tutkijakollegansa Bob Hinesin kanssa.

”Nykypäivän kemianteollisuus olisi tyytyväinen, jos suuri yleisö ajattelisi ympäristöasioista Rachel Carsonin tavoin.” ja, mutta törkeyksiäkin epäilemättä ker- myös myönteisiä arvioita, ja Carson sai sä kehityskulussa, jonka Rachel Carson rottiin. Rachel Carson oli hyvä maali jo kannattajia muun muassa kemistien jou- sysäsi liikkeelle. Uudistukset olisi tehty sukupuolensa ja siviilisäätynsä takia. kosta. lopulta muutenkin, mutta hänen kirjansa Kemiaa pidettiin miesten valtakuntana. Chemical & Engineering Newsin ny- joudutti kehitystä. Alan ongelmista puhuminen ei kuulunut kyinen päätoimittaja Rudy Baum on naisten, eikä varsinkaan naimattomien käynyt läpi vanhaa keskustelua. Hän Lähtölaukaus tutkimukselle naisten, rooliin. muistuttaa, että ”hätkähdyttävän kieltei- sen ja lyhytnäköisen” kritiikin jälkeen Pitkällä tähtäyksellä Äänetön kevät vai- Pelisäännöt uusiksi lukijakirjeissä ryhdyttiin esittämään eri- kutti merkittävimmin tieteeseen. laisia näkemyksiä. Osa kemian ammatti- Suomalaisen asiantuntijan, ympäris- Rachel Carson kuitenkin muutti pelin laisista oli torjunta-aineiden liikakäytös- töterveyden emeritusprofessorin Jouko säännöt. Loanheittokampanja kääntyikin tä aivan yhtä huolissaan kuin Carson. Tuomiston mukaan Carsonin kirjan ”to- bumerangiksi, joka iski käynnistäjiensä Myös poliitikot huomasivat ympäris- dellinen ansio oli antaa lähtölaukaus tut- otsaan. Ryöpytys vain lisäsi bestsellerik- töasioiden merkityksen. Presidentti John kimukselle”. si ampaisseen kirjan myyntiä. F. Kennedy tilasi Valkoisen talon tiede- Myös Rachel Carsonin teoksen meto- Ilmapiiri alkoi ensimmäiseksi lientyä komitealta arvion hyönteismyrkkyongel- di, vaikutusketjujen erittely koko ekosys- tiedemaailmassa. masta. Komitea vahvisti Rachel Carsonin teemissä, pätee yhä. Tarvitsee vain panna Jo Äänettömän kevään kirjoitustyössä johtopäätökset kaikessa olennaisessa. DDT:n tilalle vaikkapa hiilidioksidi tai Carsonia oli avustanut joukko tutkijoi- Lopulta Äänettömän kevään esittämä muu ajankohtainen kemiallinen yhdis- ta, kuten ekologi Cornelis Briejèr Hol- välitön toimenpideohjelma toteutui suh- te. lannin kasvinsuojelulaitoksesta, syöpä- teellisen nopeasti, ja kemikaalien käyt- tutkija Wilhelm Hueper Yhdysvaltain töä alettiin järkiperäistää. Vuonna 1970 kansallisesta syöpäinstituutista ja hyön- Yhdysvaltoihin perustettiin kansallinen Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. teistieteilijä Allison Pickett Kanadan ympäristönsuojeluvirasto EPA. [email protected] maatalousministeriöstä. Myös Euroopan kemikaalivirasto Echa Artikkeli julkaistiin ensimmäisen kerran Monet tutkijat julkaisivat kirjasta ja Reach-säännöstö ovat lenkkejä pitkäs- Kemia-lehden numerossa 6/2012.

HISTORIAEKSTRA 2014 KEMIA 37 Oliver Sacksin neurologisia tarinoita on esitetty myös Suomen televi- siossa. Hänen blogiaan voi seurata osoitteessa www.oliversacks.com.

38 KEMIA HISTORIAEKSTRA 2014 OLIVER SACKS Mies joka kansantajuisti aivojen oikut

Neurologi ja tietokirjailija Oliver Sacks on kertonut tuhat ja yksi tarinaa aivojen oikuista.

Päivi Ikonen

Erään newyorkilaisen neurologin vastaanotolle Lämpimällä lähestymistavallaan Sacks on saapui kerran arvostettu laulaja ja musiikinopet- myös muuttanut asenteita. Monelle hänen luki- taja P. jalleen aikanaan karsastetut neurologiset taudit, Musiikkimies kertoi kärsineensä ”näköhäiri- kuten Touretten oireyhtymä – joka saattaa panna öistä”, joita silmälääkäri oli epäillyt aivoperäi- kantajansa vaikkapa kiroilemaan hallitsematto- siksi. Kokenut neurologi pani merkille potilaan masti – ovat nyt inhimillisiä erityispiirteitä mui- hieman erikoisen katseen, mutta perustestit jal- den joukossa. kapohjan koputteluineen eivät paljastaneet on- Erityisesti Sacksia kiehtoo evoluution moni- gelmia. mutkaisin luomus eli ihmisaivot, joiden raken- Lääkärin hälytyskellot alkoivat kilkattaa, kun netta, kemiaa, kykyjä, toimintaa ja toimintahäiri- potilaan piti vetää toisesta jalasta riisuttu kenkä öiden seurauksia hän ei lakkaa ihmettelemästä. takaisin jalkaansa. Hän on teoksissaan kuvaillut mieliinpainuvasti ”Kumpi on jalka, kumpi kenkä?”, P. kysyi. muun muassa ”Amerikan viimeistä hippiä”, jon- Hymyillen esitetty heitto meni kuitenkin vielä ka aivokasvain pysäytti elämään ikuisesti vapau- leikinlaskun piikkiin. den kesää 1969, konserttipianistia, jolle nuotit Käynti päättyi ilman diagnoosia. Potilas hy- muuttuivat käsittämättömiksi kärpäsenläjiksi, ja västeli kohteliaasti, kääntyi sitten vaimonsa puo- kehitysvammaista poikaa, joka yhden silmäyk- leen ja ryhtyi – lääkärin ällistykseksi – pontevasti sen jälkeen pystyy piirtämään arkkitehtonisesti kiskomaan tämän päätä irti hartioista. täydellisen toisinnon mistä tahansa rakennuk- Kyse ei ollut aviollisista ristiriidoista. P. vain sesta. veikkasi väärin arpoessaan ovensuussa seisseen Moni suomalainenkin muistanee vaikuttavan, vaimon ja hyllyllä odottaneen päähineen välillä. tositapahtumiin perustuvan elokuvan Heräämi- Hämmästynyt neurologi oli Oliver Sacks, joka siä (1990). Uutta lääkitystä kokeileva neurologi – on ikuistanut tapauksen kirjaansa Mies joka luu- valkokankaalla näyttelijä Robin Williams – saa li vaimoaan hatuksi esimerkkinä siitä, millaisia vuosikymmeniä katatonisessa tilassa maanneen temppuja aivojemme oikuttelu voi meille tehdä. miehen (Robert de Niro) heräämään jälleen P:ltä löytyi sittemmin vakava vaurio aivojen eloon, joskaan paraneminen ei jää pysyväksi. näkökeskuksesta. Vaikka silmät ottivat visuaa- Tosielämän neurologi oli pitkään sairaalalää- liset viestit vastaan moitteetta, niiden tulkinta ei kärinä työskennellyt Oliver Sacks, joka kirjoitti enää onnistunut. Laulunopettaja ei pian kyennyt mystisestä unitaudista kärsineistä potilaistaan yh- tunnistamaan ainuttakaan arkista esinettä. Am- den parhaista kirjoistaan. Suomentamaton Awa- mattiaan tämä harjoitti kuitenkin kuolemaansa kenings, johon Penny Marshallin ohjaama elo- asti, sillä hänen muut taitonsa ja tietonsa säilyi- kuva perustuu, oli Sacksin läpimurtoteos. vät ennallaan. Menestyskirjailijan ja suositun yleisöluennoit- sijan asemalla on ollut myös kääntöpuolensa. Tieteestä tinkimättä Kirpeää kritiikkiä on tullut varsinkin ”vakavien” tutkijoiden riveistä, joissa Sacksin kansansuosio- Lontoossa vuonna 1933 syntynyt Oliver Sacks on ta ei aina ole ollut helppo niellä. Häntä on muun tehnyt uransa Yhdysvalloissa, mutta erinomaise- muassa huitaistu nimityksellä ”mies joka luuli na neurotieteiden popularisoijana ja loistavana potilaitaan kirjailijanuraksi”. Kommenteista on kirjoittajana hänet tunnetaan tätä nykyä kautta aistivinaan happaman pihlajanmarjan makua. maailman. Luigi Novi

HISTORIAEKSTRA 2014 KEMIA 39 Absurdia / Oliver Sacksin kotialbumi Absurdia Perhelääkäri Samuel Sacksilla ja kirurgi Elsie Sacksilla oli neljä poikaa, Marcus (vas.), Oliver (äidin sylissä), David ja Michael, joista myös tuli lääkäreitä.

Sacks teki säännöllisiä tutkimuskäyntejä potilaidensa luo jo paljon ennen fiktiivisen tv-tohtorin Housen aikoja.

Myös arvostelijat ovat joutuneet toimintakyvystä tämän kotona. Hän on myöntämään, ettei Sacks yleistajuisissa siksi tehnyt säännöllisiä tutkimuskäynte- teksteissään tingi tieteellisyydestä tip- jä potilaidensa luo jo paljon ennen fiktii- paakaan. visen tv-tohtorin Housen aikoja. Hän myös pysyttelee kirjailijanakin tiukasti lääkärinetiikan rajoissa. Jokaisen Kasvot sokeudelle potilaan henkilöllisyys jää luonnollisesti salaisuudeksi – paitsi jos tämä itse haluaa Tohtori S. on pidetty lääkäri, joka on nimensä julki ja on jo kertonut taudistaan pärjännyt elämässään hyvin huolimatta muutenkin. Tähän ryhmään kuuluu esi- ongelmista aivojensa hahmotuskyvyssä. merkiksi tunnettu eläintieteen professori S. ei esimerkiksi juuri koskaan selviy- Temple Grandin, joka on puhunut avoi- dy kotoaan työpaikalle eksymättä, sillä mesti vaikeasta autismistaan. hän ei kykene oppimaan yksinkertaisin- Oxfordin ja Kalifornian yliopistot käy- takaan reittiä eikä painamaan mieleensä nyt, nykyään Columbian yliopiston pro- maamerkkejä. fessorina toimiva Oliver Sacks tunnustaa Ammattiroolinsa ulkopuolella S. on myös auliisti olevansa ennen muuta käy- piinallisen, suorastaan patologisen ujo tännön lääkärintyötä tekevä kliinikko, ei mies, jolle vaikkapa kahvikutsut ovat tutkija. Reilussa puolessa vuosisadassa kauhun paikka. hän on kuitenkin ehtinyt perehtyä kym- Eniten kiusallisia tilanteita S:lle ai- menientuhansien potilaiden tauteihin, jo- heuttaa tämän paha prosopagnosia eli ten kirjoilla on kaikupohjaa. kasvosokeus. Hän tunnistaa lähisukulai- Selvästi enemmän kuin kritiikkiä Sacks sensa mutta ei omaa sihteeriään tai pa- onkin saanut osakseen kunnioitusta. Hä- rasta ystäväänsä. Naapuriaan S. osaa ter- nen hoitokäytännöissään ja suhteessaan vehtiä silloin, kun näkee tämän ulkoilut- potilaisiin on sanottu riittävän opittavaa tamassa koiraansa, jonka S. kyllä tuntee. monelle nuorelle lääkärille. Ihmiskasvot sen sijaan merkitsevät S:lle

Vanhan ajan perhelääkärien ammatti- vain silmien, nenän ja suun yhdistelmää, / Oliver Sacksin kotialbumi Absurdia kuntaa ihaileva Sacks on esimerkiksi si- joka on hänen näkökulmastaan kaikilla Sukujuuriltaan liettuan- ja venäjänjuu- tä mieltä, että myös neurologi saa usein samanlainen. talainen Oliver Sacks vietti bar mitsva parhaan käsityksen potilaan oireista ja S. on Oliver Sacks itse. -juhlaansa 13-vuotiaana vuonna 1946.

40 KEMIA HISTORIAEKSTRA 2014 Rakkaus kemiaan suojeli sodan kauhuilta

Oliver Sacks kuvaa nuoruusvuosiaan Englannissa hiljattain suomennetussa muistelmateoksessaan Volframin hehku. Muistoja kemiallisesta lapsuudestani. Suku oli täynnä tiedemiehiä ja keksijöitä, ja myös Oliver toisti kotilaboratoriossaan suurten kemistien kokeita – välillä arveluttavin seurauksin.

Mahdollisuus paeta sodan kauhuja ja so- Oliver sai perustaa oman kotilabora- danjälkeisen ajan ankeutta tieteen maa- torionsa huoneeseen, joka sijaitsi ison ilmaan suojeli kasvavan pojan mieltä. talon takaosassa ja josta oli ovi puutar- Oliver Sacksille luonnontiede edusti haan. Uloskäynti osoittautui tarpeellisek- harmoniaa ja kauneutta, joita hän janosi si, sillä kokeiden savuavat, räjähtelevät kurjuuden ja ahdistuksen vastapainoksi. ja haisevat lopputulokset oli helpointa Oliverin lääkärivanhemmat kannusti- heittää ulos ovesta nurmikolle. vat poikaansa ihmettelemään elämän il- Kerran kuussa Oliver matkusti osta- miöitä. He eivät väsyneet vastaamaan tä- maan taskurahoillaan erilaisia kemialli- män kysymyksiin, olipa kyse metalleista, sia aineita pienestä kauppapuodista Lon- kasveista tai kosmoksesta. Tiedonjanoi- toon ulkopuolella. Tuohon aikaan myös nen poika saattoi kääntyä myös luonnon- vaarallisia kemikaaleja myytiin koulu- Absurdia/Oliver Sacksin kotialbumi Absurdia/Oliver tieteiden parissa työskennelleiden eno- pojillekin. Oliver Sacksin äidillä oli peräti 17 jensa ja tätiensä puoleen. Kemian harrastaminen kotioloissa ei sisarusta ja isäkin tuli suurperheestä, Erityisesti Dave-enon hehkulamp- ollut mitenkään tavatonta. J. J. Griffin joten pojalla riitti tätejä, setiä, enoja ja putehdas laboratorioineen oli mieluisa oli jopa kirjoittanut innokkaille koululai- serkkuja. Rakkaimpia sukulaisia olivat paikka. Eno rakasti volframin tiheyttä, sille kirjan Kemiallisia huvituksia. Mo- Volframi-eno eli Dave (vas.) ja ”fysiik- kuumuudenkestoa ja suurta kemiallista net kirjan kokeet tuntuvat tänä päivänä kaeno” Abe. vakautta, ja hänen mielestään volframin liian vaarallisilta ilman ohjausta koti- syvä helähdys oli ”maailman kaunein oloissa suoritettaviksi. ääni”. linen paikka, jossa poika vaelsi alueelta Järjestelmän kauneus toiselle lumoutuneena sen järjestyksestä Kemian sankarit ja kauneudesta. Myös Niels Bohrin ato- Yksi Oliverin elämän kiintopisteistä oli mimalli oli Oliverille todellinen ihme. ”Volframi-enon” suuri sankari oli Carl Lontoon luonnontieteellinen museo. Oliver Sacksin rakkaus kemiaan ei ole Wilhelm Scheele. Pienen ruotsalaiskau- Koulu ei opettanut hänelle mitään olen- koskaan kuollut, vaikkei siitä elämän- pungin apteekkari teki tutkimuksiaan il- naista luonnontieteestä, vaan hänen in- uraa hänelle tullutkaan. Vuonna 1997 man apurahoja, palkkaa tai yliopistollista nostuksensa päinvastoin sammui koulun Sacks sai ystävältään Roald Hoffmanil- opetusvirkaa. Oliverille tutkijasta tuli yk- kursseilla. Oliverin tapa oppia oli mu- ta kirjeen, joka sisälsi julisteen jaksol- si tieteen romantiikan ruumiillistumista. seoiden tutkiminen, kirjojen omaehtoi- lisesta järjestelmästä ja metallinpalasen. Enon myötä Oliverkin innostui luke- nen lukeminen, laboratoriokokeiden te- Kun se putosi lattialle, Sacks kuuli taas maan kemian historiaa, sillä hän halusi keminen ja vuorovaikutus tutkijaenojen volframin helähdyksen. Alkoi tuhansien kulkea entisaikojen tutkijoiden jalanjäl- kanssa. sivujen mittainen kirjallinen matka lap- jissä. Hänen sankareihinsa kuului myös Mullistava löytö oli museon seinälle suuden muistoihin. modernin kemian isä Antoine Lavoi- rakennettu malli Mendelejevin jaksolli- sier, valistusajan kasvatti ja hapen löy- sesta järjestelmästä. Yhtäkkiä Oliver hah- Arja Hakulinen täjä. Nuoren amatöörikemistin kolmas motti alkuaineiden paikat kokonaisuuden Kirjoittaja on Oliver Sacksin esikuva oli Humphry Davy, runoilija ja osana ja ymmärsi niiden luokitteluperus- muistelmateoksen suomentaja. itseoppinut kemisti. teet. Järjestelmästä tuli kuin maantieteel- [email protected]

Potilaidensa taudeilla ratsastamises- det, arvovaltaiset kasvot oireyhtymälle, maan ihmisiä kasvoista vaan turvaa muita soimattu neurologi avasi myös oman jonka olemassaoloa kaikki lääkärit eivät hin keinoihin ja avustajiinsa. tapauskertomuksensa vuonna 2011 suo- vielä edes tunnusta. Sacks kertoo, että Syöpä vei muutama vuosi sitten Oliver mennetussa teoksessaan Kirjailija joka kasvosokeudesta kärsivät myös hänen Sacksilta näön toisesta silmästä. Sekään kadotti kirjaimet. veljensä ja äitinsä, mikä viittaa taudin ei ole hiljentänyt kahdeksankymppisen Lempeän humoristiseen tapaansa perinnölliseen luonteeseen. professorin tahtia, vaan ahkeran kirjoit- Sacks kuvaa, kuinka hississä usein nos- Synnynnäinen prosopagnosia vaivaa tajan kuulumisia voi lukea hänen blogis- taa hattuaan kookkaalle harmaapartaisel- hänen mukaansa paria prosenttia ihmi- taan entiseen tapaan. le miehelle vain huomatakseen, että on sistä. Heihin kuuluu myös Ruotsin kruu- sanonut päivää omalle peilikuvalleen. nunprinsessa Victoria, joka muutama Artikkeli julkaistiin ensimmäisen kerran Paljastuksellaan Sacks on antanut uu- vuosi sitten kertoi, ettei kykene tunnista- Kemia-lehden numerossa 3/2012.

HISTORIAEKSTRA 2014 KEMIA 41 Suomen kuparin pelastajasta maailmanvalloittajaksi Liekkisulatuksen huikea menestystarina

Petri Brykin keksintö Outokumpu Oy:n Harjavallan tehtaassa rokkaasti yhdistänyt kuparintuotannon ratkaisi sodanjälkeisen 1940-luvun lopulla kehitetty liekkisu- keksintö kuului vuosisadan tärkeimpiin latus oli ensimmäinen kaupallinen au- kemiallisen metallurgian innovaatioihin Suomen energiaongelman togeeninen sulatusmenetelmä, joka oli koko maailmassa. ja kasvoi suureksi tarkoitettu hienojakoiselle vaahdotusri- Liekkisulatusta voidaan yhä pitää pait- vientimenestykseksi. kasteelle. si suomalaisen teknologian myös suoma- Diplomi-insinööri Petri Brykin laisen kulttuurin keskeisenä lähettiläänä (1913–1977) johdolla syntynyt, luon- maailmalla. Pekka T. Heikura nontieteen ja insinööriosaamisen ne- Keksinnön kehityshistoriaa ja maail- Outotec Oyj

Petri Bryk (vas.) ja John Ryselin paiskaavat kättä maailman ensimmäisessä liekkisulatusuunissa, joka käynnistyi Harjavallassa huhtikuussa 1949.

42 KEMIA HISTORIAEKSTRA 2014 Seuraavana askeleena happirikastus

Liekkisulatus antoi Outokummun Liekkisulatusmenetelmän uusi ke- hitysvaihe alkoi vuonna 1971, kun teknologialle kasvot ja yritykselle Outokummun Harjavallan tehtaassa identiteetin. otettiin käyttöön happirikastus. Liekkiuuneihin ryhdyttiin tuolloin syöttämään luonnollisen ilman sijasta ilmaa, johon oli sekoitettu teollisesti valmistettua happea. Uunit saivat 21 manvalloitusta tutkineen Tuomo Särki- toimintaedellytyksiä. prosentin sijasta ensin 30, pian 45 ja kosken mukaan se perustui kumouksel- Ratkaisuksi valittiin uuden, energiaa lopulta 80 prosenttia happea. liseen tekniikkaan, joka osoittautui sekä säästävän metallurgisen prosessin kehit- Happirikastus oli uusia kaivoksia energiankäytön että ympäristön kannal- täminen. Outokummulla oli onnekseen avanneelle ja rikastemääriään lisän- ta aiempia kuparinvalmistusmenetelmiä hallussaan kaikki työhön tarvitut tekno- neelle yhtiölle kätevä keino tehostaa ratkaisevasti edistyksellisemmäksi. logiset, tieteelliset ja taloudelliset valmi- sulatusta ja metallien tuotantoa en- udet. tisestään. ”Happikulttuuriin” siirty- Mutkikas mällä Outokumpu sai ainutlaatuisen tapahtumaketju Pohjana professori tilaisuuden hallita uunin olosuhteita Sihvosen tutkimustyö ja säätää jo muutenkin hyvin toimi- Liekkisulatuksen metallurginen tapahtunutta sulatusta. maketju on hyvin monimutkainen. Pel- Tutkijaryhmä aloitti työnsä Harjaval- Happiteknologia kohotti liekkisu- kistetysti ilmaistuna normaaliin sulfi- lassa vuosina 1945–1946. Sen johdos- latuksen kansainvälisen arvostuksen disten rikasteiden käsittelyyn kuuluvat sa olivat Porin tehtaiden metallurgisten yhä korkeammalle. Liekkisulatus an- eksoterminen reaktio eli pasutus ja en- osastojen päällikkönä toiminut diplo- toi Outokummun teknologialle kas- doterminen reaktio eli sulatus siirretään mi-insinööri Petri Bryk ja Harjavallan vot ja yritykselle identiteetin. Uu- tapahtumaan yhdessä uuniyksikössä. tehtaan isännöitsijä, yli-insinööri John si keksintö osoitti, että yhtiö kykeni Tällöin rikasteeseen sisältyvien raudan Ryselin. Kolmas jäsen oli vuorineuvos säilyttämään paikkansa alan innova- ja rikin palamisessa syntyvä lämpö voi- Eero Mäkinen, joka teki päätöksen ke- tiivisimpien joukossa. daan hyödyntää sulatuksessa. hitystyön aloittamisesta ja jolla oli myös Ratkaisu näyttää teoriassa yksinkertai- laaja tieteellinen koulutus. selta, kuten kaikki erinomaiset keksin- Työn lähtökohtana oli professori Väi- nöt. Käytännössä sen kehittäminen ide- nö Sihvosen palamisteoria. Sihvonen oli Vaikka koetehtaasta oli saatu moni- asta tuotantovaiheeseen asti kesti neljä Teknillisen korkeakoulun ensimmäinen, puolisia tuloksia, varsinaisen uunin ko- vuotta, ja toiset neljä vuotta kului uuden vuonna 1936 virkaan astunut fysikaali- koa ja muotoa määriteltäessä jouduttiin teknologian lastentautien nujertamiseen, sen kemian ja sähkökemian professori. turvautumaan ”todennäköisyysnäkökoh- vaikka työssä puursivat maan parhaat Jo vuoteen 1934 mennessä hänellä oli tiin”. Reaktiokuilun korkeudeksi arvel- asiantuntijat. tuhatkunta koetta sisältävä koeaineisto, tiin riittävän kahdeksan metriä. Liekkisulatus ratkaisi sekä Outokum- jonka pohjalta hän muotoili hiilen ha- Vaikeinta oli päättää halkaisijan koko. mun että koko Suomen energiaongelmat. pettumisilmiöt yhdistävän kokonaisteo- Jos se valittaisiin liian pieneksi, kaasun Kun lämpö saatiin palavasta rikastees- rian. Sen ansiosta oivallettiin, että luon- nopeus nousisi liian suureksi. Palaminen ta, ulkopuolista energiaa ei enää tarvittu. nostaan hitaiden kemiallisten reaktioiden tapahtuu tällöin alauunissa ja muodostuu Keksintö siirsi kuparinjalostuksen koko- nopeutta voitaisiin lisätä. liikaa pölyä. Jos taas halkaisija on liian naan uuteen aikakauteen ja herätti nope- Petri Bryk oli professorin entinen op- suuri, lämpötalous kärsii, rikaste ei ehkä asti valtavaa kansainvälistä kiinnostusta. pilas, joka oli saanut päästötodistuksensa pääse syttymään ja palaminen huononee. Sihvosen osastosta vuonna 1938. Harja- Koesulatosta oli kuitenkin saatu poh- Energiakriisi vallassa Bryk ryhtyi ennakkoluulotto- jaa arvioille: kuilun yhden neliömetrin pakotti innovoimaan masti soveltamaan opettajansa teoriaa poikkipinta-ala vastaa 50 tonnin sulatus- käytäntöön. Tuloksena oli laitteisto, jos- tehoa vuorokaudessa. Kun tähtäimessä 1940-luvulla tehty kehitystyö oli ai- sa monimutkaiset palamis- ja sulamisre- oli uuni, joka tuottaisi 24 000 tonnia ku- kaansa nähden tieteellisesti ja teknisesti aktiot oli ensi kerran yhdistetty yhdeksi paria vuodessa, reaktiokuilun halkaisi- poikkeuksellisen kunnianhimoista. Ou- ja samaksi kokonaisuudeksi. jaksi tuli yläosassa 3,5 ja alaosassa 2,1 tokumpu oli Valion ohella yksi harvois- metriä. ta suomalaisista suuryrityksistä, jotka jo Vaikeita päätöksiä Sulaton rakennusaikataulu oli uuvut- ennen sotia olivat kiinnostuneita luon- kireässä aikataulussa tavan kireä. Lehdistölle tiedotettiin, et- nontieteeseen perustuvasta tutkimus- ja tä uusi menetelmä saataisiin käyttöön jo kehitystoiminnasta. Laitteiston testaus saatiin alkuun vuonna vuoden 1948 aikana. Amerikasta tilatut Sodanjälkeisissä oloissa Outokummun 1947 Harjavaltaan pystytetyssä koesula- erikoistiilet kuitenkin myöhästyivät ja oli pakkokin keksiä uusi, energiaa sääs- tossa. Saman vuoden syksyllä Outokum- saapuivat Harjavaltaan vasta 12. maa- tävä sulatusmenetelmä, kun sähkön hinta mun hallintoneuvosto myönsi varsinai- liskuuta 1949. Sen jälkeen työ jatkui ri- nousi ja saanti vaikeutui. Tilanne uhka- sen tuotantoon tarkoitetun liekkisulaton peästi, ja sulatto oli valmis käynnistettä- si vakavasti Harjavaltaan vuonna 1944 rakentamiseen yli 200 miljoonaa mark- väksi 20. huhtikuuta. siirretyn kuparisulaton kannattavuutta ja kaa, ja urakka käynnistyi välittömästi.

HISTORIAEKSTRA 2014 KEMIA 43 Suurin osa Kiinassa tuotetusta kuparista valmistetaan nykyisin liekkisulatusmenetel- mällä. Kuvan liekkisulatus-liekkikonvertointilaitos käynnistyi 2007 Kiinan Yangussa. Outotec Oy

Liekkisulatus vuonna 2014: Outotec jatkaa keksinnön voittokulkua

Liekkisulatusmenetelmän menestyk- tokumpu Technology listautui Helsingin sulatusmenetelmällä. sen siivittämänä Outokumpu alkoi pörssiin, ja vuonna 2007 yhtiön nimeksi Menetelmän tuorein kaupallistettu so- kaupallistaa muitakin itse kehittämi- tuli Outotec Oyj. Yhtiö sai kaikki liek- vellus on liekkikonvertointi, jonka Ou- ään teknologioita. Muutamassa vuo- kisulatusmenetelmään liittyvät teollisoi- tokumpu kehitti yhteistyössä amerikka- sikymmenessä liiketoiminta laajentui keudet. laisen Kennecottin kanssa. Yhdessä liek- maailmanlaajuiseksi, ja Outokumpu Outotec on jatkanut menestyksekkääs- kisulatusmenetelmän kanssa käytettynä Technologysta tuli alansa johtava tek- ti menetelmän kehitystä ja myyntiä. Tä- siitä tuli maailman puhtain kuparinval- nologiatoimittaja. hän mennessä maailmalle on myyty 57 mistusmenetelmä. Kennecottin Utahissa Vuonna 2006 Outokumpu luopui liekkisulatuslisenssiä. Noin puolet maa- toimivan kuparintuotantolaitoksen jäl- teknologialiiketoiminnastaan ja kes- ilman sulattamalla tuotetusta kuparista ja keen seuraava lisenssi myytiin Kiinan kittyi ruostumattoman teräksen tuo- peräti 70 prosenttia Kiinassa tuotetusta Yangguun, jossa käynnistyi vuonna 2007 tantoon. Emoyhtiöstä irtautunut Ou- kuparista valmistetaan tätä nykyä liekki- liekkisulatus-liekkikonvertointilaitos.

Vaikeuksien Menetelmää on nimitetty kolmas jäsen Eero Mäkinen oli kuollut kautta voittoon energiasammoksi, joka edellisenä vuotena. ”Suomalainen mene- vapauttaa kuparinsulatuksen telmä” oli siihen mennessä tehnyt Outo- Uuden laitoksen alku oli masentava. voimansaannin rajoitteista. kummun ja Suomen teknologian tunne- Vaikka tekniikka oli periaatteessa val- tuksi kautta maailman. mis, autogeeninen sulatus ei lähtenyt Petri Bryk, liekkisulatuksen keskeisin sujumaan. Alkoi kuukausia ja jopa vuo- kehittäjä ja koko Outokummun metal- sia kestänyt, ajoittain hermoja raastanut nistui vuonna 1957. Outokummun tutki- lurgisen tutkimuksen henkilöitymä, oli taistelu toimivan laitteistoratkaisun löy- mustoiminnan ensimmäinen ja samalla jo vuonna 1949 nimitetty yhtiön pääme- tämiseksi. koko yhtiön historian merkittävin saavu- tallurgiksi suoraan toimitusjohtajan alai- Prosessin käynnistyksessä ratkaiseva tus oli valmis. suuteen. oli hetki, jolloin ”syöttö laitettiin pääl- Suomalaiskeksintö patentoitiin tuo- le” eli rikaste päästettiin reaktiokuiluun. Suomalaissampo reeltaan myös maailmalla. Vuosien var- Kun se ei onnistunut toivottuun tapaan, maailmanmenestykseen rella prosessi on hiottu huippuunsa, se on myös jatko kangerteli. Ongelmaan löytyi muuttunut arkipäiväksi ja kuuluu nyky- lopulta ratkaisuksi sveitsiläisen Gebrü- Liekkisulatuksen autogeenisessä eli ään alan perusteknologiaan. der Bühlerin toimittama kolakuljetin. omavoimaisessa prosessissa on katsottu Metallurgien uskollista työjuhtaa voi- Muitakin lisälaitteita oli hankittava. olevan jotakin samaa kuin itsestään käy- daan verrata viime vuosisadan tärkeim- Vuoteen 1953 mennessä pulmat oli yk- vässä koneessa. Menetelmää on myös ni- pään massatuotteeseen, autoon. Asian- si toisensa jälkeen selvitetty ja tekniikka mitetty energiasammoksi, joka vapauttaa tuntijat hallitsevat liekkisulatuksen yhtä saatu toimimaan moitteettomasti. kuparinsulatuksen voimansaannin rajoit- vaivatta kuin ajokortin suorittanut autol- Seuraavana vuonna Outokumpu saat- teista. la ajamisen. toi vihdoin rehellisesti sanoa hallitse- Sammon takojille, Petri Brykille ja vansa autogeenisen sulatuksen kokonai- John Ryselinille, myönnettiin vuonna Kirjoittaja on historioitsija ja vapaa toi- suudessaan. Yhden liekkiuunin vuoden 1954 Suomen kulttuurirahaston suur- mittaja. Alkuperäinen artikkeli julkaistiin yhtämittainen, keskeytymätön käyttö on- palkinto, miljoona markkaa. Ryhmän Kemia-lehden numerossa 9/2004.

44 KEMIA HISTORIAEKSTRA 2014 Molotovin cocktail pelasti Suomen

Talvisodan puhjettua suoma- Räjähteiden korvikkeita ruudin työntävänä aineena toimivan nit- laiset kävivät päin panssari- roselluloosan valmistuksessa hyödyntää Korvatakseen vähät tehdastekoiset pans- puuvillan sijasta puusellua. Korvike oli vaunuja aseinaan polttopullot sarimiinat pioneeriyksiköt alkoivat ra- ideoitu jo vuonna 1926, mutta se otet- ja koivuhalot. kentaa laudoista laatikkomaisia polku- tiin laajamittaiseen käyttöön vasta so- miinoja, jotka saattoivat sisältää jopa dan aikana, kun nitrosellun tuonti Sak- viidestä kuuteen kiloa räjähdettä. Määrä sasta tyrehtyi. riitti isonkin tankkivaunun tuhoamiseen. Selluloosan nitraamisessa käytettyä 30. marraskuuta 1939 puhjennut talvi- Miinojen puutteessa pioneerit konst- typpihappoa ei meillä valmistettu, mutta sota yllätti pahasti Suomen kehnosti va- ruoivat rintamalla myös elävää voimaa rikkihappoa oli saatavissa omasta takaa. rustautuneet puolustusvoimat. Pulaa oli vastaan erilaisia aseita, joita nykyään Puusellun käyttö jäi pysyväksi uudistuk- lähes kaikesta: käsiaseista, panssarintor- kutsuttaisiin henkilömiinoiksi. Reservin seksi räjähteissä myös sodan jälkeen. junta- ja kenttätykeistä sekä ammuksis- luutnantti Olli Luhas rakensi Kollaas- Tykkien kranaateissa käytettävää tro- ta, tankeista ja lentokoneista puhumat- sa joulukuussa 1939 ansan, joka oli tar- tyylia taas ryhdyttiin korvaamaan ama- takaan. koitettu hiihtäjien tai lumessa tarpovien tolilla, jota valmistettiin trotyylijauhees- Vihollista piti ryhtyä torjumaan korvi- turmioksi. Luhas-ansan nimellä kulkenut ta ja maanviljelyskäyttöön tarkoitetusta keasein. Niistä tunnetuin oli Neuvosto- miina saavutti suuren suosion joukkojen ammoniumnitraatista. Ammoniumnit- liiton sodanaikaisen ulkoministerin mu- keskuudessa. raatti muodosti aluksi 40, myöhemmin kaan Molotovin cocktailiksi ristitty polt- Räjähdysaineiden tuotantoon talviso- jatkosodan aikana jopa 47 prosenttia rä- topullo. Sen kehitti vuosina 1937–1939 ta toi kaksi merkittävää muutosta. Val- jähteestä. Talvisodan lopulla amatolia Pioneeripataljoonassa palvellut kapteeni tion ruutitehtaalla Vihtavuoressa alettiin tuotettiin Vanajan Harvialan trotyyliva- Eero Kuittinen. Idean keksintöönsä hän limossa jo 1 200–1 800 kiloa päivässä. oli saanut Abessinian ja Espanjan sodis- ta, joissa panssarivaunuja oli poltettu tu- Pekka T. Heikura lisoihduilla. Artikkeli julkaistiin ensimmäisen Riihimäen lasitehtaalta hankittuja tyh- kerran Kemia-lehden jiä viinapulloja alettiin Kuittisen ohjeen numerossa 7/2009. mukaan täyttää petrolin ja bensiinin tai spriin seoksella. Seoksen sitkistämisek- si ja savun synnyttämiseksi pulloon li- sättiin kuutiosentin verran tervaa. Pullon molemmin puolin sidottiin eristysnau- halla kaksi 15-senttistä sytytystikkua, jotka valmisti Lahden tulitikkutehdas. Pullojen täyttö tapahtui aluksi käsityö- nä. Se oli kuitenkin hidasta, joten jo joulukuussa työ siirrettiin Alkon Rajamäen tehtaille. Armeija toimitti bensiinin, ja spriitä Rajamäellä oli omasta takaa. Ko- neellisen pullotuksen ansiosta rintamal- le voitiin pian toimittaa 40 000 valmista cocktailia. Taistelussa sytyttimet pantiin ensin tuleen ja heitettiin sitten pullo panssari- vaunun kuumenneelle konepellille. Pul- lon särkyessä polttoaine syttyi, ja seuraavaksi roihusi venäläinen tankki. Molotovin cocktail symboloi hyvin Scanstockphoto Suomen kamppailua vastustajan muser- tavaa panssariylivoimaa vastaan. Toinen yhden miehen ase tankkeja vastaan oli useista käsikranaateista koottu kasapa- Neuvostoliiton nos. Jos muuta kättä pitempää ei ollut ulkoministerin tarjolla, turvauduttiin jopa halkoihin, Vjatšeslav Molotovin mukaan joita uhkarohkeasti juostiin työntämään nimensä saaneet cocktailit hyökkäävien vaunujen telaketjuihin nii- sekoitettiin Riihimäen den pysäyttämiseksi. Lasin viinapulloihin.

HISTORIAEKSTRA 2014 KEMIA 45 Viinan viemät vallankahvassa

Yksi asia yhdistää Josif Stalinia, Iivana Julmaa, Pietari Suurta, Henrik VIII:ta, Aleksanteri Suurta ja useita nykyajankin vallankäyttäjiä.

Pekka T. Heikura

Vaikka historioitsijat ovat kirjanneet taa alkoholismin oireet, ja niitä, joiden rinen tsaari osallistui rankaisutoimenpi- menneisyyden lehdiltä paljonkin juop- hirmuteot ovat yksiselitteisesti lähtöisin teeseen korkeimman omakätisesti. poja, kukaan heistä ei ole oivaltanut, et- juoppohulluudesta. Illanistujaisissaan Pietari toimitti ala- tä monen tyrannin hirviömäisten tekojen Vallanhimo taas on alkoholismissa jo maisiaan ja arvovieraitaan pois päiviltä takana on ollut ratkaiseva yhteinen ni- sisäänrakennettu piirre, sillä osan sai- toisella keinoin: hän pakotti nämä juo- mittäjä. rautta muodostavat paisunut ego ja ko- maan niin paljon ja niin pitkään, että Usean suurmiehen – tai ”suurmiehen” rostunut itsekeskeisyys. Todelliset suur- isäntää heikompien sydän joskus petti. – kaksijakoisen persoonallisuuden, suu- juomarit eivät ole laitapuolen kulkijoita Iivana ja Pietari eivät olleet pelkästään ruudenhulluuden ja jopa käsittämättö- eivätkä rappioalkoholisteja, vaan heidät tuurijuoppoja vaan ilmiselviä alkoholis- män julmuuden selittää kuitenkin tuhoi- löytää nimenomaan yhteiskunnan hui- teja, hirmuhallitsijoiden elämästä doku- sa sairaus: alkoholismi. Etanoli on ollut pulta. mentoituja tietoja tarkkaan tutkinut Gra- maailmanhistoriassa keskeinen tekijä. ham korostaa. Heistä ei tehnyt hirviöitä Tätä mieltä on tutkija James Graham, Raivoa ja ruoskintaa aikakauden tai maan tapa eikä myöskään jonka mukaan historian pahoissa pojissa valta – vaan viina. on huomattava määrä niitä, joiden holtit- Varhaisimpana alkoholisoituneena des- tomasta käytöksestä voi selvästi tunnis- poottina Graham pitää Aleksanteri Skandaaleita ja vainoja Suurta (356–323 eKr). ”Maailman valtias” oli lievästikin ilmaistuna alkoholin Alkoholi on toki maistunut yhteiskunnan suurkuluttaja, jonka päivittäistä huvia huipulla muuallakin kuin votkanhuurui- – tappotyön ohessa – olivat raskaat juo- sella Venäjällä. mingit (ks. Kemia-lehti 1/2007). Esimerkiksi Yhdysvaltain 1800-luvun

Scanstockphoto Alkoholisti on Grahamin tutkimusten presidenteistä kolme on kiistatta ollut al- mukaan ollut myös Englannin legen- koholisteja. daarinen kuningas Henrik VIII (1491– Heistä Ulysses S. Grant (1822–1885) 1547). Anglikaanisen kirkon perusta- oli myös korkea-arvoinen upseeri, joka ja tunnetaan myös usean hovimiehensä ennen Valkoiseen taloon päätymistään murhauttajana ja kahden vaimonsa teloi- johti kenraalina pohjoisvaltojen armei- tuttajana. jaa maan sisällissodassa. Venäjän hallitsijaluettelon ensimmäi- Ankara pitkäaikainen juopottelu jätti nen tsaari ja neljäs Iivana ei saanut pe- kuitenkin jälkensä: Grant ratsasti skan- lottavalta kalskahtavaa lisänimeään syyt- daalista toiseen, ja hänen virkakautensa tä suotta. Iivana Julman (1530–1584) muistetaan lähinnä heikosta hallinnosta hallintoa ei voi luonnehtia lempeäksi ja korruptiosta. sen paremmin kuin hänen yksityiselä- Vuonna 1994 ilmestyneessä kirjas- määnsäkään. Itsevaltiaan pahimman rai- saan Vessels of Rage, Engines of Power vonpuuskan uhriksi joutui hänen vanhin (suom. Juoppohullut vallankahvassa, poikansa Ivan (1557–1581), jonka isä Ajatus Kirjat 2006) Graham listaa myös kajautti kepillään hengiltä. nykyajan alkoholisteja, jotka valta-ase- Saman tempun teki runsas vuosisata miin päästyään ovat osoittautuneet tur- myöhemmin Pietari Suuri (1672–1725), mioksi koko yhteiskunnalle. jonka vastaus kruununperillisen Alek- Äärimmäisenä tapauksena tutkija pi- sein (1690–1718) niskotteluun oli ruos- tää surullisenkuuluisaa amerikkalaista kittaa tämä kuoliaaksi. Roteva kaksimet- senaattoria Joseph McCarthya. Tämä oli – monen alkoholistin tavoin – toisaalta viehätysvoimainen, toisaalta kyyninen, ilkeämielinen persoona, joka Kuningas Henrik VIII:lla oli kuusi vaimoa ja paha alkoholiongelma.

46 KEMIA HISTORIAEKSTRA 2014 Alkoholisti ja historian pahamaineisin diktaattori. Synnyinseudullaan Georgian (Gruusian) Gorissa Josif Stalin seisoo yhä jalustalla. iStockphoto Juoppojen juoppo, tyrannien tyranni Ihmiskunnan historiassa eniten kärsi- Siinä sivussa Isä aurinkoinen tosin kumaan vasta aamulla. Jotta uni tulisi mystä oman maansa väestölle lienee ehti tuhota myös perheensä. Isän nurja edes silloin, valtias joi Grahamin mu- aiheuttanut Neuvostoliiton diktaattori kohtelu sai Jakov-pojan (s. 1907) yrit- kaan läpi yön – samalla kun teki töi- Josif Stalin (1878–1953). Tyranni ta- tämään 1920-luvun lopulla itsemurhaa tä. Voidaan vain kysyä, kuinka monta patti ainakin 25, rankimpien arvioiden (joskin kuolema tuli vasta saksalaisella kuolemantuomiota hän allekirjoitti hu- mukaan jopa 50 miljoonaa ihmistä, ja sotavankileirillä vuonna 1943). Toinen malassa. sulki lisäksi miljoonia työleireille ja vaimo Nadežda Allilujeva onnistui Stalin piti alter egonaan ja opettaja- vankiloihin. omassa yrityksessään vuonna 1932. Äi- naan Iivana Julmaa. Hän myös pyrki Pääsyynä tuhovimmaan oli juoppou- din viimeinen ohje 6-vuotiaalle Svetla- matkimaan Pietari Suuren kuuluisia desta johtunut suuruudenhulluus, sanoo na-tyttärelle kuului: ”Älä koske alko- hengenvaarallisia juominkeja. Pietarin James Graham, jonka mukaan stalinis- holiin. Älä koskaan juo viiniä.” tapaan neuvostojohtaja pakotti alaisen- mi oli valloilleen päästettyä alkoholis- sa pitämään itselleen juomaseuraa. Nä- mia. Suvun geenit mä eivät uskaltaneet kieltäytyä, koska Vaimon ja lasten sijasta generalissi- se olisi voitu tulkita niin, että heillä oli muksella oli kokonainen kansa, jota pe- Viinapää Stalinilla oli ilmiömäinen. jotain salattavaa ja he pelkäsivät viinan lotella ja terrorisoida. Perheenisä kyke- Hän pystyi todistettavasti kumoamaan irrottavan kielenkantimensa. nee yleensä vain solvaamaan ja pahoin- kymmenittäin maljoja ilman, että istun- Myös Stalinin isä Vissarion pitelemään, mutta Stalin pystyi – heitä to päättyi sammumiseen. Džukašvili (1850–1910) oli alkoholis- ensin äärimmilleen nöyryytettyään – Alkoholisteille tyypilliseen tapaan ti, samoin Stalinin toinen poika Vasili viemään uhreiltaan myös hengen. Stalin oli myös yöeläjä, joka meni nuk- (1921–1962).

HISTORIAEKSTRA 2014 KEMIA 47 valehteli suorastaan patologisesti. Mc- Carthy syyti järjettömiä, vihamielisiä syytöksiä vakoilijoista ja kommunisteis- ta, joita näki kaikkialla. Esittämällä vuonna 1952 perättömän väitteen, että hänellä oli hallussaan lu- ettelo maan ulkoministeriön palveluk- sessa työskentelevästä ”205 kommu- nistista”, yksi ainoa alkoholisti onnistui tuottamaan huomattavaa vahinkoa sekä täysin syyttömille kansalaisille että isän- maalleen. Viattomien vaino päättyi vasta vuonna 1957, kun McCarthy kuoli – al- koholistiparantolassa maksakirroosiin.

Sietokyvyn supersankarit Alkoholistit eivät ole tissuttelijoita. Hei- dän elimistönsä viinansietokyky on normaaliin kuluttajaan verrattuna ällistyttä- vä. Monien tunnettujen alkoholistien juo- matavat häkellyttävät. He saattavat sil- mää räpäyttämättä kaataa alas kurkus- taan sellaisia määriä etanolia, jotka vei- sivät keskivertoihmiseltä ainakin tajun ja usein hengenkin. Esimerkiksi kirjailija Ernest Heming- wayn (k. 1960) raportoidaan juoneen illan aikana 60 kolmen sentin paukkua 40-prosenttista rommia. Tekstintuottoa ei rommissa marinoituminen häirinnyt. Kuvat: Scanstockphoto Pietari Suurelle maistuivat votka ja valta. Raivokkaasti Venäjää uudistanut tsaari Yhdysvaltain nuhteettoman baptisti- antoi välillä viinan viedä. presidentin Jimmy Carterin alkoholis- tiveljen Billy Carterin päivittäiseen me- nyyseen kuului kaksi litran pulloa viskiä, Kun satunnaisesti alkoholia nauttiva netuin lienee pitkäaikainen ministeri ja minkä lisäksi janojuomana kului aimo kostean illan jälkeen tuntee vähintään- Suomen Pankin pääjohtaja Ahti Kar- satsi olutta. Kongressiedustaja Wilbur kin huonovointisuutta, alkoholisti on jalainen (1923–1990). Mills tuhosi parlamenttityönsä lomassa ryyppy-yön jälkeisenä aamuna virkeä Viinamäen mieheksi paljastuu moni kaksi pullollista vot- ja täysin työkunnossa, eikä ympäristö muukin poliitikko. Heidän juopottelun- kaa päivässä. välttämättä huomaa hänessä mitään sa mahdollisti aikanaan halpa ”minis- erikoista. Alkoholistin kunto teriviina”, jota koskeva säädös kumot- romahtaa vasta pitkän, eh- tiin vasta 1984. Lisäksi tarjolla oli yllin kä vuosikymmeniä jatku- kyllin viinanhuuruisia tilaisuuksia. Itä- neen juomisen jälkeen suhteiden hoitoon kostea kanssakäymi- – silloin tosin usein nen kuului olennaisena osana. kohtalokkaasti. Graham itse vyöryttää poliitikkojen Alkoholismin ohella esiin myös viinan viemiä ame- kitkemistä Gra- rikkalaisia kirkonmiehiä ja yritysjoh- ham ei pidä tajia, joiden alkoholismi on kuitenkin mahdollisena. jäänyt enemmän tai vähemmän tunnis- Kun viehtymys tamatta – samoin kuin heidän ympäris- etanoliin on tölleen aiheuttamat haitat. geeneissä, juo- Juoppoja löytyy epäilemättä myös man vetovoi- Suomen elinkeinoelämästä. Hyvä esi- maa on mahdo- merkki on John Simonin kuvaus Ko- ton voittaa. ne Oy:n ruhtinaasta, toimitusjohtaja- omistajasta Pekka Herlinistä (1932– Kirkonmiehistä 2003). Elämäkerta kertoo kohteensa yritysjohtajiin alkoholisoitumisesta poikkeuksellisen Ener- avoimesti. ginen Grahamin kirjan käännök- Aleksanteri seen on liitetty Mikko Metsä- Kirjoittaja on historioitsija Suuri ehti juopotte- mäen kirjoittama luku suomalaisista ja vapaa toimittaja. lultaan myös valloittaa maailman. korkean tason alkoholisteista, joista tun- Artikkeli julkaistiin ensimmäisen kerran Kemia-lehden numerossa 5/2010.

48 KEMIA HISTORIAEKSTRA 2014 Liemivoimaa ja namimuruja

Sotavuosien ja niiden jälkeisen ajan ruoka- pulassa erityisesti lihalle, rasvalle ja makeisille Porkkanat kehitettiin monenlaisia korvikkeita. murusiksi ja sakariinivettä päälle – sii- Pekka T. Heikura nä pula-ajan karamelli- Toista maailmansotaa (1939–1945) edel- resepti. täneinä vaurauden vuosina suomalaiset söivät reippaasti lihaa, voita ja sokeria. Sota kuitenkin muutti tilanteen kokonaan. Eivät ainoastaan liha ja rasva vaan useimmat muutkin elintarvikkeet jou- tuivat nopeasti kortille eli säännöstelyn alaisiksi. Ruokatarpeita ei silti koskaan ollut riittävästi, ja valtaosa ihmisistä näki suoranaista nälkää. Kesien 1940 ja 1941 kuivuus verot- Scanstockphoto ti pahasti viljasatoa, ja perunaakin tuli niukasti. Kriittisintä aikaa oli talvi 1941– 1942, jonka jälkeistä kevättä kutsuttiin kansan suussa ”lanttukevääksi”. Vähäisten liha-annosten jatkamiseksi kehitettiin Lahden Liemivoima -niminen hiivatuote, joka sisälsi runsaasti munan- valkuaista ja B-vitamiinia. Liemivoiman avulla valmistettiin lihasopalta maistu- helpompaa, kun rasvaa ei tarvinnut han- vaa keittoa ja annettiin lihaisaa makua gata astioista irti. Pesuaineeksi riitti itse sienipihveille. keitetty suopa tai pelkästään kuuma vesi. Sokerin käyttö valmismehuihin ja vir- Liemivoima säästi paitsi lihaa myös voitusjuomiin oli kiellettyä, joten soke- arvokasta kaasua, koska sitä ei tarvin- Porkkana palasiksi roitua juotavaa oli turha kysyä kaupas- nut keittää tuntikausia. Hiivavalmistet- ta. Tarjolla oli vain marjoista puristettuja ta hyödynnettiin leivänkin päällä voin ja Sotaan tyssäsi myös sokerilla herkuttelu. luonnonmehuja ja keinomehuja, jotka oli makkaran korvikkeena. Kun sen tuonti vaikeutui, kansanhuolto- tehty vedestä, sakariinista ja esanssista. Myös paistinrasvasta oli ankara pula. ministeriö aloitti säännöstelyn heti jou- Esanssimehujen laadussa ei ollut hur- Käristysrasvan erikoisimpia korvikkeita lukuussa 1939. Sokerin käyttö leipä- ja raamista, ja usein ne olivat silkkaa hum- olivat etikka ja parafiiniöljy. Voita taas keksiteollisuudessa lopetettiin kokonaan puukia. Erään tutkimuksen mukaan jatkettiin perunalla, porkkanalla ja nau- toukokuussa 1942, ja seuraavan vuoden erinomaisia tuotteista oli vain neljä pro- riilla. Voin korvaajana käytettiin myös kesäkuuhun päättyi karamellien valmis- senttia ja peräti viidennes törkeitä vää- sianihraa ja lampaantalia. Kakuissa ja tus. rennöksiä. Ei ihme, että mehujen pilk- pikkuleivissä voita tuurasi sianihrasta Niiden sijaan esimerkiksi Hellaksen kanimenä oli ”keuhkotautisen räkä”. valmistettu laardi. makeistehdas alkoi tehdä uudenlaisia Kotitekoisina makeisina syötiin pa- Omasta maasta saatujen vihannesten elintarvikkeita, joita kutsuttiin RaNa- remman puutteessa kuivattuja musti- ja kasvisten syöminen toisaalta lisääntyi tuotteiksi. Lyhenne tarkoitti ”ravintoa ja koita. Karkinkorvikkeiden teollista tuo- lihapulassa pakostakin, ja itse pyydetty nautintoa”. Aidoista raaka-aineista val- tantoa harjoitti Huhtamäki, joka käytti kala nousi arvoonsa. Myös esimerkiksi mistettuihin kuivikkeisiin ja jauheisiin niiden raaka-aineena juureksia. ”Nami- vuoden 1943 oivallinen puolukkasato kuului puurokastikejauhoja, leivinjau- murut” tehtiin kuivatuista porkkanan tai kerättiin visusti talteen. hetta ja mämmijauhetta. punajuuren palasista, joihin lisättiin sa- Perunan kulutus peräti kolminkertais- Kansa kuitenkin eli suuressa makean- kariinivettä. Namimuru-pussien kyljestä tui. Vaikka ihmiset eivät ehkä perunan nälässä. Kun kotitaloudet saivat sokeria voi lukea sattuvan ajankuvauksen: ”Ka- erinomaisuutta tiedostaneetkaan, he sai- yhä vähemmän, makeuttajaksi oli keksit- ramelleja odotellessa”. vat juuri siitä tärkeät vitamiininsa: run- tävä vastikkeita. Korvikkeina käytettiin saasti C-vitamiinia ja B-ryhmän vita- siirappia ja 1800-luvun lopussa keksittyä Kirjoittaja on historioitsija ja miineja sekä kivennäisaineita. sakariinia. Kun sakariini on 450 kertaa vapaa toimittaja. Vähärasvaisesta ruokavaliosta oli hyö- sokeria makeampaa, sen liika-annostelu Artikkeli julkaistiin ensimmäisen kerran tynsä myös tiskaajalle, jonka työstä tuli pilasi ruuan helposti. Kemia-lehden numerossa 3/2010.

HISTORIAEKSTRA 2014 KEMIA 49 Pastöroinnin isä

Pasteur-pipettien avulla keksi myös pipetin siirretään nesteitä ja liuoksia astiasta toiseen. Ranskalainen Louis Pasteur Käsitys paljastui vääräksi, kun moni- muistetaan pastöroinnin ja puolisena tutkijana tunnettu Pasteur ryhtyi selvittämään asiaa. Hän oli jo osoitta- rokotteiden kehittäjänä. Hänen nut, että fermentoituminen eli käyminen teur nimitettiin Strasbourgin yliopiston nimensä elää myös jokaisen ei ole puhtaasti kemiallinen tapahtuma, kemianprofessoriksi ja muutamaa vuotta laboratorion keskeisessä työ- kuten oli oletettu, vaan ilmiön saavat ai- myöhemmin Lillen yliopiston luonnon- välineessä, Pasteur-pipetissä. kaan mikrobit. tieteellisen tiedekunnan dekaaniksi. Nyt Pasteur oivalsi, ettei ruoka pahe- Sieltä hän palasi tieteellisen opetuksen ne omia aikojaan, vaan syypäitä mätä- johtajana pariisilaiseen alma materiinsa, Miksi ruuat ja juomat ajan mittaan pi- nemiseen ovat samaiset mikrobit, jotka jonne perustettiin häntä varten fysio- laantuvat? Koska se on aineiden luon- pääsevät elintarvikkeeseen ympäröiväs- logisen kemian laboratorio. Pasteur nollinen taipumus. tä ilmasta. luopui virastaan vuonna 1868 saatuaan Näin ajateltiin vielä silloin, kun kuu- Oivallus sai tutkijan tajuamaan, että pienen halvauksen mutta jatkoi tieteen- luisa ranskalainen kemisti ja mikrobio- mikrobit voivat saastuttaa myös labora- tekoa itsenäisenä tutkijana. Toimeentu- logi Louis Pasteur (1822–1895) eli lap- toriossa tutkittavat liuokset. Oli siis kek- lon hänelle turvasi parlamentin myöntä- suuttaan ja nuoruuttaan. sittävä väline, joka pitäisi nesteen puh- mä apuraha. taana, kun sitä siirretään Vuonna 1887 Pasteur perusti tutki- astiasta toiseen. Näin syn- muslaitoksen, joka kantaa yhä hänen ni- tyi pipetti, ohut palkeella meään. Pasteur-instituutti on maailman varustettu lasiputki, jonka arvostetuimpia mikrobiologian ja lääke- sisässä lasti kulki turvassa tieteen tutkimuskeskuksia, joka tunne- pieneliöiltä. taan etenkin rokotetutkimuksista. Pipetin toiminta perustuu siihen, että palkeen Lääketieteen historiaan painallus poistaa putkesta ilmaa. Kun pipetin kärki Suurelle yleisölle Louis Pasteur tuonee viedään liuokseen ja palje ensimmäiseksi mieleen bakteereja tuho- vapautetaan, neste imey- avan lämpökäsittelyn eli pastöroinnin. tyy sisään putkeen. Sieltä Pasteurin keksimää menetelmää käytet- se voidaan tiputtaa halut- tiin Ranskassa aluksi viinin säilyvyyden tuun paikkaan painamalla parantamiseen, mutta nykyisin pastö- paljetta uudestaan. roinnin kohteena on – ainakin Suomessa – ennen muuta maito. Nahkurin poika Pasteurin työ rokotteiden kehittäjänä toi hänelle kunniapaikan lääketieteen Nahkurin poikana syntynyt historiassa. Tutkimuksissaan hän havait- Pasteur on esimerkki siitä, si osin sattumalta, että heikennettyjen etteivät kaikki suuret tie- mikrobien avulla voi saada immunitee- teentekijät ole aloittaneet tin monilta sairauksilta. ihmelapsina. Pojan kou- Havainnon seurauksena syntyivät ro- lunkäynti takkusi pahasti kotteet paiseruttoa ja rabiesta eli vesi- ennen kuin hän sai juonen kauhua vastaan. Ensimmäinen ihmi- päästä kiinni ja valmistui nen, jonka hengen rabiesrokote pelasti, maisteriksi Pariisin École oli ranskalainen pikkupoika nimeltään Normale Supérieuresta eli Joseph Meister. Aikuiseksi vartuttuaan opettajaseminaarista vuon- poika maksoi velkansa tekemällä elä- na 1845. mäntyönsä Pasteur-instituutin vahtimes- Vauhtiin päästyään hän tarina. suoritti parissa vuodes- Suuren ranskalainen tiedemiehen Louis Pasteurin sa tohtorintutkinnon ja Päivi Ikonen ikuisti kankaalle suuri suomalainen taiteilija sai paikan fysiikanopet- Artikkeli julkaistiin ensimmäisen kerran Albert Edelfelt. tajana. Vuonna 1849 Pas- Kemia-lehden numerossa 7/2013.

50 KEMIA HISTORIAEKSTRA 2014 Tällä kuitattiin velat*

Yhdysvallat, 1846: köyhä mekaanikko * Walter Hunt tuskailee yömyöhällä – 15 dollarin velka erääntyy huomenna! Hän vääntelee hermostuksissaan rauta- lankaa. Kuluu kolme tuntia, ja hän on huomaamattaan taivutellut hakaneulan. Hunt myy keksintönsä 400 dollarilla ja kuittaa velkansa. Hakaneula patentoidaan 1849.

4 nroa vain 90

19Norm. 35,60 Etusi 44 %

Ällisty tekniikan historiasta – tilaa uusi lehti! 1. Lähetä ilmainen tekstiviesti 3. Sähköpostitse: lehtikampanja@ numeroon 18303. Kirjoita viesti: TEHI talentum.fi. Kirjoita tilaukseesi tunnus Etunimi Sukunimi osoite, Esim. TEHI TEHI sekä nimi- ja yhteystietosi. Matti Mallikas Mallikatu 56 Helsinki 00120 4. Puhelimitse numerosta 020 442 4100, ma–pe klo 8.15–16.30. 2. Netistä tarjous.tekniikanhistoria.fi

Kestotilaus, joka jatkuu automaattisesti hinnaston mukaisella kestotilaajan etuhinnalla. Tilauksen voi peruuttaa milloin vain. Tarjous voimassa 30.12.2013 saakka ja se koskee vain tilauksia Suomeen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Voit kieltää tietojesi käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla Talentum Median asiakaspalveluun: PL 920, 00101 Helsinki, puh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101. Puhelujen hinnat (sis. alv 24%): Lankapuhelin 8,35 snt/puhelu + 3,2 snt/min. Matkapuhelin: 19,2 snt/min. Ulkomailta ao. maan puhelumaksu.

210x297_tehis_kemia-lehti.indd 1 4.3.2014 12:36:12 Joko tunnet Kemia-lehden?

Kemia-lehti on täynnä kiinnostavia juttuja arkipäivän kemiasta, terveydestä ja hyvinvoin- nista, yhteisestä ympäristöstämme sekä kemian kiehtovasta historiasta ja keksinnöistä. Lehti on tärkein kotimainen tietolähde alalla toimiville ja mainio lahjaidea kaikille luon- nontieteistä kiinnostuneille. Lehden voi tilata painettuna, digiversiona tai molempina.

Katso tilaushinnat ja tarjoukset täältä: www.kemia-lehti.fi > Tilausasiat Tilaushinta kouluille 49 €, tilaukset www.aikakauslehdet.fi/kouluille

Oletko kemian tai kemiantekniikan opiskelija? Liity Kemian Seuroihin osoitteessa kemianseurat.fi Saat Kemia-lehden vuosikerran kympillä! www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www wwwKemia-lehti www www www www www www www www onwww myös www www www www www www wwwfacebookissa! www www www www www www www www www www www www www www www www wwwKLIKKAA www www JA TYKKÄÄ!www www www www www wwwwww.facebook.com/ www www wwwkemialehti www www www www www www www www www www www www www www www www wwwKEMI www KeAwwwmi www www www www www www www www www www