Nobelin Palkinto Insinöörin A.I. Virtasen
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
KEMIHISTORIAEKSTRA 2014 KeAmi Maatila oli A.I. VIRTASEN sielunmaisema NOBELIN PALKINTO saa tunteet roihuun KEMIA Kemi INSINÖÖRIN 40 vuotta hyytävä yövuoro HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN LAITOS KEMISKA INSTITUTET DEPARTMENT OF CHEMISTRY KEMIALLA huipulle ja yhteiskuntaan MIA I/KE /OP I.F ISK K EL IN E S M L E A A H . N W W YHTEISHAKU W 3.3.–1.4. Suomen suurin ja laaja-alaisin kemian laitos Syvällisestä perustutkimuksesta teollisiin sovelluksiin. Monipuolista kotimaista ja kansainvälistä opetus- ja tutkimusyhteistyötä. Kemianluokka Gadolin koulujen opetuksen tukena. WWW.HELSINKI.FI/KEMIA PÄÄKIRJOITUS 20. maaliskuuta 2014 KEMIHISTORIAEKSTRA 2014 A Kemi ”Tuli vapauden tunnelma” Helsingin yliopistossa ahersi maaliskuussa 1914 poikkeuksellisen lah- jakas ja motivoitunut fuksi. Tutkijaksi haluava ylioppilas oli tullut edel- Kustantaja lissyksynä Viipurista pääkaupunkiin opiskelemaan eikä huvittelemaan. Kemian Seurat ”Se minua ihastutti, että sai itse valita aineet, joita halusi oppia. Tuli Urho Kekkosen katu 8 C 31 sellainen vapauden tunnelma”, maamme tunnetuin tiedemies Artturi I. 00100 Helsinki Virtanen muisteli myöhemmin. Suomalaisten onneksi tuleva nobelisti puh. 010 425 6300 [email protected] valitsi kemian, jonka parissa hän teki ainutlaatuisen uran ja nerokkaat kemianseurat.fi keksintönsä. Tämä Kemian Seurojen kustantama historialehti on 40-vuotiaan Julkaisija Kemia-lehden lukijalahja ja kunnianosoitus ihmisille, jotka ovat vieneet Kempulssi Oy / Kemia-lehti kemian tiedettä ja teknologiaa eteenpäin. Pohjantie 3 Olemme koonneet lehteen vuosien varrella julkaisemiamme tari- 02100 Espoo noita kemiasta ja kemisteistä, miehistä ja naisista, joille tiede ei ollut [email protected] työtä vaan elämää. Osa jutuista on päivitetty, ja mukana on myös aivan uusia artikkeleita, kuten Touko Perkon Toimitus avausjuttu Virtasesta ja kertomus suo- Päätoimittaja malaisen kemianteollisuuden noususta Leena Laitinen puh. 040 577 8850 sivuroolista vientiveturiksi. [email protected] Lehti nostaa esiin myös uranuurta- jia, jotka ovat raivanneet esimerkillään Toimituspäällikkö naisille tietä luonnontieteisiin. Onneksi Päivi Ikonen lahjakkaiden nuorten ei enää tarvitse puh. 0400 139 948 luopua unelmiensa ammatista vain [email protected] siksi, että sattuvat edustamaan ”vää- rää” puolikasta ihmiskunnasta. Taitto K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen Markku Joutsen Leena Laitinen [email protected] Sihteeri Irja Hagelberg SISÄLLYS puh. 0400 578 901 [email protected] 4 Artturi I. Virtasen elämä oli suuri seikkailu 10 Gustaf Komppa oli kemian voimamies Lisäkappaletiedustelut: 11 Kemistikilta on virkeä vanhus [email protected] puh. 0400 578 901 / 12 Nobelin palkinnon värikäs historia Hagelberg 17 Johan Gadolin löysi uuden alkuaineen 18 Kemianteollisuuden monet kasvot 22 Yövuoroon 26 Biokemian pioneeri Ulla Hamberg 29 Rosalind Franklin, dna:n tumma leidi Ilkka Pollari kirjoittaa KEMIKeAmi jäätävästä keikasta 30 Analytiikka arkeologien apuna Oulun muurahais- 40 vuotta 34 Rachel Carsonin Äänetön kevät järisytti maailmaa happotehtaassa, s. 22. 38 Mies joka kansantajuisti aivojen oikut 42 Liekkisulatuksen huikea menestystarina 45 Molotovin cocktail pelasti Suomen 46 Viinan viemät vallankahvassa 49 Liemivoimaa ja namimuruja 50 Pastöroinnin isä keksi myös pipetin Painos 10 000 kpl Forssa Print, Forssa 2014 Rosalind Franklinin löytö www.forssaprint.fi tuotti Nobelin palkinnon kah- delle miehelle, s. 29. HISTORIAEKSTRA 2014 KEMIA 3 Nobelisti ja Metta-lehmä. Niin kunnioitettu tiedemies – jonka mullistavaa rehukeksintöä arvostivat varmasti lehmätkin – kuin A. I. Virtanen olikin, hän oli itse ylpein maanviljelijän tittelistään. 4 KEMIA HISTORIAEKSTRA 2014 Suomen oma AIV Iloisen karjalaispojan elämä oli suuri seikkailu Artturi Ilmari Virtanen asetti jo koulupoikana itselleen tavoitteen saada aikaan jotain pysyvää ja merkityksellistä. Muutama vuosikymmen myöhemmin hän toi Suomelle pienen maan toistaiseksi ainoan tieteen Nobelin palkinnon. Touko Perko Viipurilaisen veturinkuljettajan Kaar- Virtanen itse kutsui elämäänsä ja työ- lo Virtasen ja hänen vaimonsa Sera- tään kemian parissa ”suureksi seikkai- finan (o.s. Isotalo) perheeseen syntyi luksi”. Jo oppikoulun yläluokilla Vii- 1800–1900-lukujen vaihteessa yhteensä purin Klassillisessa lyseossa hän päätti seitsemän poikaa. Heistä neljä nuorinta ryhtyä tutkijaksi ja asetti tavoitteekseen kuoli kuitenkin keuhkokuumeeseen jo saada aikaan jotain merkityksellistä, ennen yksivuotispäiväänsä. suurta ja pysyvää. Pojista kolmanneksi vanhin, Artturi Ilmari Virtanen (1895–1973) tuli myö- Aku Ankan ihailija hemmin siihen tulokseen, että keuhko- kuume oli seurausta A-vitamiinin puut- Lapsena Artturi lausui mielellään runo- teesta. Perheessä käytettiin ruokameno- ja jo niin pienenä, ettei osannut vielä s- jen säästämiseksi ruisleivän, ruispuuron äännettä – ”vanhempien kuulijoiden vil- ja perunan ohessa vain kuorittua maitoa, pittömäksi iloksi”. Jo tuolloin havaittiin, josta A-vitamiini oli rasvan separoinnis- että hänellä oli herkkä runokorva ja elävä sa siirtynyt kermaan. rytmitaju. Veljien kuolema oli keskeinen kannus- Lukuhetket kaupunginkirjastossa syr- tin siihen, että Virtasesta aikanaan tuli jäyttivät urheilun, johon poika myös tun- Suomen johtava ravitsemusasiantuntija, si viehtymystä. Hän otti kuitenkin vielä joka johti Kansanravitsemuskomitean keski-ikäisenäkin mielellään osaa pikku tutkimuksia vuodet 1936–1940. Hänen kilpailuihin maatilallaan, hyppäsi pituut- ansiotaan on muun muassa se, että kaik- ta ja heitti keihästä tai kiveä. kiin kouluihin saatiin kouluruokailu. Koulussa Artturi oli vilkas ja usein ko- A. I. Virtasen lapsuudessa hänen ko- vaääninenkin oppilas. Esimerkiksi lau- timaansa tunnettiin syrjäisenä ja köyhä- lutunnilla opettaja saattoi häntä ojentaa: nä ”Euroopan tyhjätaskuna”. Hänen ai- ”Artturi pitäköön suunsa kiinni, jotta kuistuessaan Suomi oli kuitenkin nouse- toisten äänet kuuluvat.” massa maanosan nopeimmin kehittyvien ”Näin menetti maailma suuren laula- kansakuntien ryhmään. Tuossa edistyk- jan”, Virtanen kertoi – puoliksi leikillään J. Kallonen • Kuvien haltija: Valio sessä Virtasella ja hänen tieteellään oli – työtovereilleen vuosikymmeniä myö- vahva roolinsa. hemmin. HISTORIAEKSTRA 2014 KEMIA 5 vat perehtyä,” hän kertoi vähän ennen Kymmenen ikävuoden korvilla kuolemaansa. Artturi ja hänen kaksi veljeään in- Pääaineensa valintaa Virtanen perus- Fyysisestä kunnostaan Artturi, jolla nostuivat kerran rakentamaan len- teli näin: oli alttiutta moniinkin sairauksiin, pyrki tokonetta. Lopputulos jäi kauak- ”Jollain tapaa kemia viehätti minua si tavoitteesta, mutta Artturi ei ol- pitämään huolta liikkumalla luonnossa, lut tästä moksiskaan vaan totesi: ja minulla oli se tunne, että tässä on tie- harrastamalla hyötyliikuntaa, syömällä ”Saatiin ainakin ihan hyvät lanta- de, jota tarvitaan välttämättä, että nämä terveellisesti ja kieltäytymällä tupakasta kärryt puutarhatöihin.” luonnontieteet saavat vasta sellaisen oi- ja alkoholista. kean nyanssin, kun ne yhdistetään kemi- Hän oli koko ikänsä innokas kalasta- aan.” ja, joka vielä nobelistinakin mielellään Opiskeluvuosinaan A. I. Virtanen löysi paistoi ahvenia nuotiolla. Kerrankin hän myös myös tulevan vaimonsa. kirjoitti kouluaineessa kesäisestä kalaret- Kaikki lähti siitä, että kemian laitok- kestään ja päätti aineen: ”Olimme onnel- ”ainoaksi puhdashenkiseksi julkaisuksi sen laboratorio suljettiin jo kello 17, Vir- lisia ja kalat molskivat iloisina veneen meidän ajassamme”. tanen kertoi myöhemmin oppilaalleen pohjalla”. Myös kiinteä suhde Mark Twainiin Jorma K. Miettiselle. Opettaja tohti hieman epäillä sitä, että säilyi. 75-vuotishaastattelussaan Vir- Maantieteen laitoksessa sai sen sijaan kalat olisivat ilosta molskineet. tanen kertoi, että hänet oli juuri valittu piirtää karttoja iltakahdeksaan saakka. Nuoren Artturin ehdoton suosikki oli kansainvälisen Mark Twain -seuran rita- Kun viipurilaisnuorukainen oli tullut amerikkalainen Mark Twain, yksi maa- riksi. Ennen häntä suomalaisia ritareita pääkaupunkiin opiskelemaan eikä hu- ilmankirjallisuuden johtavista humo- olivat olleet Sibelius ja Mannerheim. vittelemaan, hän valitsi opintojensa koh- risteista. Tom Sawyerin ja Huckleber- teeksi myös maantieteen. Sittemmin hän ry Finnin seikkailut Mississippi-virralla Yliopiston vapaus suorittikin aineesta approbaturin. ihastuttivat Artturin poikamaista mieltä. Karttaharjoituksissa Virtanen tutustui Samasta syystä häntä viehätti Aleksis Opiskelu Helsingin yliopistossa oli Vir- etenkin naisopiskelijoihin, joita maantie- Kiven Seitsemän veljestä. taselle mieluista. teen kursseilla oli runsaasti. Poikalyseon Leikkimielisen homo ludens -asen- ”Se minua ihastutti, että sai itse vali- kasvattina hän oli ”tyttöjen suhteen kai- teen Virtanen säilytti vanhoille päivil- ta ne aineet, joita halusi oppia. Tuli sel- no”, mutta alkoi siitä huolimatta kulkea leen saakka. Hän ei kaihtanut esiintyä lainen vapauden tunnelma… Tämähän harjoituksista kotiin yhtä matkaa erään Aku Ankan säännöllisenä lukijana sen on yliopiston tehtävä: vapauttaa kou- Lilja Moision (1894–1972) kanssa. jälkeen, kun lehti alkoi vuonna 1952 lupojat läksyistä ja antaa mahdollisuus Artturin ja Liljan suhdetta vahvistivat Suomessa ilmestyä. Nobelisti kutsui sitä vapaasti valita ne alat, joihin he halua- muutkin yhteiset harrastukset, kuten ak- tiivinen toiminta ylioppilaiden raittius- seurassa, jonka illanvietoissa ei juopo- Virtasesta tuli innokas Aku Ankan lukija heti, kun lehti teltu ja jossa tanssin sijasta