<<

EIDOTE EIDOTE #2/2008

boop- oop- a-doop! toimitukselta sisällys

TUTKIJAYhteisö vihreän saaren inspiroi väritaju Pinja Metsärannan Irlannissa on haastattelu todellakin vihreää sivu 4 sivu 10

pääkirjoitusEi kannata antaa syksylle tutun kanssa joka sanoi, kuinka ja pimeydelle periksi ERÄÄNÄ PÄIVÄNÄ vedoten vanhoihin Kuntavaalit JUTTELIN tutkimuksiin tai käsityksiin vs. kaupunki- betty boop päivien pimetessä ei kiinnosta enää mikään. Kotiin on suomalaisuudesta. suunnittelu helppo lukkiutua, ja jos kaveri saisikin houkuteltua ulos, Sukkanauhaa ei se kuitenkaan tuntuisi miltään. Syysmasennus voi viedä Pakina koskaan unohtamatta innostuksen ja energian, mutta voiko tätä saamattomuu- den tunnetta hyödyntää, tai vaikka yrittää poistaa jollakin sivu 7 sivu 11 keinoilla? Syksy on mielestäni ihaninta vuodenaikaa ehkä juuri siksi, että se on aikaa pysähtyä ja ajatella. Öisin kun täysikuu loistaa ja unen saaminen tuntuusen mahdottomalta, ihanampaa, kuin tarttua siveltimeen ja tuoda kankaalle esiin voi vaikka sytyttää kynttilän ja alkaa maalata.kaikki mieltäänMikä onkaan askarruttaneet asiat. Minulle syksy on uuden luomisen aikaa, ja jalkojen alla rätisevät lehdet, tihkusade sekä raikas kylmä tuulahdus tuovat vain lisää energiaa. casa batlló sleeveface Suomalaisethan ovat tunnetusti erilaisten itsemurha- ja Gaudí inspiroitui Eli siis mikä? masennuslistojen kärkisijoilla, mitä selitetään turhankin usein lohikäärmeestä pimeiden päivien tuottamalla väsymyksellä ja kaamosajasta sivu 14 johtuvalla yksinäisyyden tunteella. Mitä vielä, uusimpien tutki- sivu 8 musten mukaan tanskalaiset ja suomalaiset ovat EU:n onnelli- simpia kansoja, ja tutkimus tehtiin vuosi sitten pimeimpään ja synkimpään aikaan. Ei kannata siis antaa syksylle ja pimeydelle Pikku- periksi vedoten vanhoihin tutkimuksiin tai käsityksiin suoma- kivaa laisuudesta. Taistelen itsekin väsymystä vastaan, sillä en halua vaipua horrokseen luonnon tavoin. En tiedä, voiko hullu taitei- luvimma tosiaan auttaa syysmasennukseen, mutta kannattaa Täysin random levynkansi Noora Klami ehdottomasti kokeilla! Voi sitä paitsi olla ihan mielenkiintoista vaihtelua taiteen tutkimiselle itse sen tuottaminen. Avaa satunnainen sivu Wikipedi- asta. Tämän artikkelin nimi on yhty- eesi nimi. (http://fi.wikipedia.org/wiki/ 1 Toiminnot:Satunnainen_sivu) Avaa satunnainen sivu Wikiquotesta. Ota vii- meisen lainauksen neljä viimeistä sanaa. Nämä EIDOTTEEN JULKAISEE Eidos ry, Helsingin yliopis- ovat levysi nimi. (http://fi.wikiquote.org/wiki/ ton taidehistorian opiskelijoiden ainejärjestö. Eidos 2 Toiminnot:Satunnainen_sivu) toimii jäsentensä edunvalvojana ja linkkinä yliopis- ton, tiedekunnan, oppiaineen sekä opiskelijoiden Avaa Interesting Photo -sivu Flickristä. välillä. Eidos järjestää erilaista toimintaa, joka tar- Kolmas kuva sivulla on levysi kansi. joaa taidehistorian opiskelijoille mahdollisuuden (http://www.flickr.com/explore/ viettää aikaa yhdessä. Viime vuosina Eidos on järjestänyt aktiivisesti muun muassa työelämä- interesting/7days/) tapahtumia, juhlia, opintomatkoja ja muuta kulttuuritoimintaa. Kaikille taidehistorian opiskeli- 3 joille avoimet Eidos-kokoukset pidetään noin kahden viikon välein. Lisätietoja Eidoksesta saat Kokoa levysi kansi kuvankäsittelyohjelmalla. Voit osoitteesta www.helsinki.fi/jarj/eidos. Sivuilta löytyvät myös ohjeet järjestön sähköpostilistalle halutessasi rajata kuvan levynkansille ominaiseen liittymisestä. Eidoksen hallituksen tavoitat osoitteesta [email protected] ja puheenjohtajan neliömäiseen muotoon, mutta et saa lisätä siihen osoitteesta [email protected]. 4 mitään muuta kuin levyn ja yhtyeen nimen. Mene Facebookiin, etsi ryhmä ”Geneeriset levynkannet”, liity sii- hen ja lisää oma levynkantesi kuva- Julkaisija: Eidos ry Painos: 80 kpl Painopaikka: Trio Offset, Helsinki galleriaan! 5 3* EIDOTE 1/2008 Päätoimittaja: Noora Klami ([email protected]) Taitto: Petra Boije ([email protected]) Haastattelu

Metsäranta muistelee arvioineensa valmistumis- ajaksi vuoden 2008, mutta ei enää aseta takarajoja. Aikataulu riippuu siitä, mitä muita projekteja on vireillä. Tutkimuksen aiheena on vuonna 1928 valmistu- nut Helsingin Taidehalli. Taiteilijaseuran rakennut- tama Taidehalli oli ensimmäinen taiteilijalähtöinen näyttelytila Suomessa. Metsärantaa kiinnostaa Tai- dehalli uudenlaisena taideinstituutiona ja raken- nustyyppinä. Hän innostuu kuvailemaan tarkasti pohdittua tilaohjelmaa, jossa näkyy funktionalisti- sia periaatteita: erityyppisten taideteosten esittelyyn on suunniteltu erilaiset näyttelysalit. Portaita nous- taessa vasemmalla on korkea kuvanveistosali, jossa on veistoksille sopiva sivuvalo ja kestävä sementti- lattia. Pienemmissä saleissa on puulattiat ja esimer- kiksi maalaussalissa valaistus perustuu pehmeäm- pään kattovaloon. Helmikuussa 2003 Metsäranta aloitti työt Taide- historian kuvakeskuksessa. Hän kertoo pian huo- manneensa lähes kaikkien uudessa työpaikassaan olevan joko tohtoreita tai jatko-opiskelijoita. Use- ampaan otteeseen haastattelun aikana hän mainos- taa oppiaineen tutkimuksen kannustavaa henkeä. Jo gradua tehdessään hän oli huomannut pitävänsä kir- joittamisesta, mutta vasta aloitettuaan työt yliopis- tolla hän ensimmäistä kertaa vakavissaan harkitsi jatko-opintoja. Geeneilläkin saattoi olla osansa rat- kaisussa, hän spekuloi naurahtaen, sillä myös hänen siskonsa ja isänsä olivat jatko-opiskelijoita. Väitöskirjaa kirjoittaessa Pinja Metsäranta pitää tavoitteet lähellä. Gradunsa Metsäranta teki Gaudín Sagrada Fami- lian suojeluun liittyvästä lehtikirjoittelusta. Yhtä- läisyyksiä nykyiseen tutkimuskohteeseen on vai- kea keksiä, paitsi että molemmat ovat rakennuksia. Hän törmäsi väitöskirjan aiheeseen valmistumis- taan edeltävänä kesänä ollessaan työharjoittelussa Taidehallissa. Lounaalla kollegoiden kanssa tuli puheeksi, että he haeskelivat tutkijaa tekemään sel- Tutkijayhteisö inspiroi vitystä rakennuksesta, jonka peruskorjausta oltiin silloin suunnittelemassa, ja olivat ajatelleet ehdot- 4 Aloitettuaan työt Taidehistorian kuvakeskuksessa Pinja Metsä- taidehistorian tutkijayhteisön hyvin erilailla. Metsä- taa aihetta hänelle. Hyppäys Espanjasta Suomeen oli ranta ajautui hiljalleen jatko-opiskelijaksi. Miten siinä niin kävi? rannalle tutkijayhteisö on turvallinen ja kannustava mieluisa, sillä Metsäranta tahtoi tällä kertaa työsken- kollegojen ryhmittymä. Niin, hänelle tutkimustyö ei nellä lähellä aineistoa. Jos yliopisto olisi nyrkkeilyä, kevyessä sarjassa keilyssä nimittäin akateemista painoluokitustaan voi näyttäydykään yksilö- vaan pikemminkin joukkue- Alussa kesti hetken keksiä, mistä lähteä liikkeelle, mittelisivät perustutkinto-opiskelijat ja raskaassa nostaa rajustikin. lajina. kun tutkimus ei jatkunut suoraan graduaiheesta. Sen sarjassa tohtorit. Jatko-opiskelijoille jäisi keskisarja. Mutta miten se oikein tapahtuu? Haastattelin Metsäranta valmistui maisteriksi syksyllä 2002 jälkeen työ on edennyt Metsärannan mielestä suju- Höyhensarjalaisesta raskaan sarjan nyrkkeilijät näyt- jatko-opiskelija Pinja Metsärantaa, joka aloitti elo- ja aloitti jatko-opinnot jo seuraavan vuoden tou- vasti. Vuonna 2006 hän istui sitkeästi eri arkistoissa. tävät todella isoilta ja vahvoilta. Ajatus heidän haas- kuussa kuvakeskuksen suunnittelijana. Pinja Met- kokuussa. Nyt, viisi vuotta myöhemmin hän kuvaa Sen jälkeen hän on työstänyt siellä hankkimaansa tamisestaan on naurettava ja suuruudenhullu, ennen säranta on kiltin ja empaattisen oloinen ihminen. väitöskirjan olevan enemmän alussa kuin lopussa, materiaalia. kuin on edennyt opinnoissaan todella pitkälle, esi- Miten hän pärjää kehässä kovia ja säälimättömiä tarkemmin sanottuna hämärän keskivaiheen alku- Prosessointivaiheen jälkeen tietää aina, mistä merkiksi hyvin arvosteltuun graduun. Yliopistonyrk- vastaan? No, ensinnäkin Metsäranta kuvaa ainakin puolella. Ensimmäisessä tutkimussuunnitelmassa jatkaa seuraavaksi. Rakennushistoriallinen selvitys 8

4* EIDOTE 1/2008 5* EIDOTE 1/2008 Aluksi Pinja Metsärantaa huolestutti PAKINA tutkijan työn yksinäisyys.

Hiljattain oli Suomessa kuntavaalit. Yri- tin vaalien alla väkisin kiinnostua aiheesta ja valita ehdokkaani. Sain kadulla jakelevilta ihmisiltä lap- puja, joissa ehdokkaat kertoivat mielipiteistään itselleen tärkeistä asioista. Lukiessani huomasin itselleni tärkeissä asioissa ehdokkaiden olleen puoluerajoista riippumatta kanssani eri mieltä. Mikä onkaan kaupungin olemus?

Oman näkemykseni mukaan kaupunki on sekoitus mitä erilaisimpia elinkeinoja ja elämänmuotoja. Siihen liittyy monenlaista liike-elämää, teollisuutta ja kirjavat mah- dollisuudet sopivan asumismuodon valintaan. Liikenne Ehkä on onni, että hyvine ja huonoine puolineen on merkittävä osa kaupun- edes taksit ajavat gin luonnetta. Tällä hetkellä yleinen mielipide tuntuu ole- kävelykaduilla kielloista van, että kaupunki on vain asumista tai nukkumista var- huolimatta, etteivät ten. Etenkin liikenne herättää paljon mielipiteitä, mutta parat jää ihan tyhjilleen. mikä yllättävintä, varsin yhdensuuntaisia. En löytänyt yhtään kunnallisvaaliehdokasta, joka olisi ollut sitä mieltä että muodikkaassa ”kävelykaupungissa” olisi jotain kri- on tehty ja tästedes hän keskittyy taustoitukseen eli Millaista väitöskirjan tekeminen sitten on? Etu- tisoitavaa. yleisesti näyttelyarkkitehtuuriin ja mahdollisiin kan- käteen Metsäranta oli pelännyt työn yksinäisyyttä. sainvälisiin esikuviin. Saksankielisissä maissa raken- Paradoksaalisesti hän pitää nykyisin tutkimustyössä Kuljen lähes päivittäin Aleksanterinkatua kodin nettiin 1800-luvun puolivälistä eteenpäin Kunsthal- parhaana puolena juuri yhteisöä. Yksinäistähän työ ja yliopiston välillä. Käsittääkseni Aleksi edus- taa juuri nykyistä kävelykaupunkiajatusta, leja, joiden yhteyttä pohjoismaisiin taidehalleihin usein onkin, mutta Metsärannan ei ole onneksi tar- sillä katuahan saavat ajaa vain julkisen liiken- Metsäranta tutkii. vinnut hautautua pitkiksi ajoiksi yhteen arkistoon. teen välineet. Kuulemma jonkun määritelmän – Nyt pitäisi saada uusi kipinä ja aikaa, hän sum- Arkistotutkimusta tehtyään hän on huomannut sen mukaan taksitkin lasketaan siihen luokkaan. Toinen asia mikä Aleksissa ärsyttää on se kuinka kadun maa. olevan oikeastaan kivaa. Löytämisen ilo on aina Kokemuksesta voin sanoa Aleksilla kulkemisen tasoerot on tietoisesti tuhottu. Mikäli ette ole huoman- neet, käykää katsomassa kuinka ajoradan ja jalkakäytä- Metsäranta on juuri kirjoittanut uudestaan tutki- suuri. Itsenäisen puurtamisen lisäksi tutkimustyö- olevan monin tavoin sangen vastenmielistä. Luulisi jalkakäytävien olevan levennettyjä sen vän välillä ei enää juuri ole korkeuseroa. Pieneltä vai- mussuunnitelmaansa monen vuoden tauon jälkeen. hön kuuluu seminaareja, joissa kollegoiden kanssa vuoksi, että olisi paljon tilaa kävelylle. Näin ei kuttava muutos kuitenkin latistaa koko katutilan rytmin. Hän huomauttaa heti, että sitä pitäisi tehdä useam- voi vaihtaa ajatuksia. Hänestä on mukavaa kuulua kuitenkaan ole, sillä leveitä jalkakäytäviä käyte- Selvimmin ilmiö näkyy Kolmen Sepän kohdalla, mutta min, mutta työstäminen on jäänyt, kun hän ei ole tutkijayhteisöön, jossa voi läheltä seurata, mitä tai- täänkin kuorma-autojen purkutilana ja taksien muuallakin korkeusero on nykyään vain muutaman sen- hakenut rahoitusta. Elokuussa ilmestyi Museoviras- dehistoriassa tapahtuu. Metsärannan tutkimustyön pysäkkeinä. Toisin sanoen koko ajan saa väis- tin. Sitten taas ratikkapysäkin kohdalla ero onkin polven- korkuinen joka taas näyttää ja tuntuu kohtuuttomalta, ton rakennushistorian osaston aikakauskirjassa Met- yksinäisyyttä vähentää kenties myös Taidehallin joh- tellä jalkakäytävälle puskevia moottoriajoneu- voja. Se on muuten sama ilmiö, johon törmää etenkin jos on ylittämässä katua. särannan kirjoittama artikkeli Helsingin Taidehalli taja Maija Koskinen, joka tekee väitöskirjaa Taide- kaupunkimme vanhimmalla kävelykadulla Iso on peruskorjauksen kynnyksellä ja tammikuuksi hän hallista keskittyen enemmän näyttelyinstituutioon Roobertinkadulla. Mielestäni Aleksi olisi miel- Mikä ärsyttävintä, tällaisesta suunnittelutraditiosta on tekemässä tutkimuksestaan posteria Taidehisto- ja sen rooliin suomalaisessa taidekentässä. lyttävämpi, jos siinä olisi samanlaiset pysähty- seuraa aina pitkäkestoiset työmaat jolloin katu on mistaskut kuin Pohjois-Esplanadilla. auki. Kadun ja jalkakäytävien korkeuksien muutta- rian posterinäyttelyä varten. Metsäranta myöntää joskus pohtivansa, onko väi- minen on siten taatusti kallista hommaa. Sitten on Aiemmin Metsäranta oli osa-aikatöissä ja silloin töskirja sitä mitä hän haluaa tehdä. Hän kuvaa itse- vielä se tosiasia, ettemme elä Toscanassa. Ulkona hänen mukaansa työn ja opintojen yhdistäminen ään käytännönläheiseksi ihmiseksi, ja hänen onkin on suurimman osan vuodesta muuta kuin hellettä, onnistui hyvin. Kokopäiväisenä suunnittelijana tut- vaikea nähdä itseään perinteisellä yliopistouralla. mistä syystä suurin osa ihmisistä haluaa päästä pikai- kimus jää vähemmälle. Hän painottaa, että tästä huo- Tämä on ehkä ajoittain jarruttanut väitöskirjan val- sesti sisään. Tämän seurauksena kävelykadut ovat suuren osaa vuodesta tyhjillään. Ehkä on onni, että limatta aihe on hyvä pitää vireillä, tehdä artikkeleita mistumista. Toisaalta opetustyöstä hän pitää kovasti. edes taksit ajavat niillä kielloista huolimatta, etteivät ja esitelmiä, jotta pysyy vauhdissa eikä unohda, mitä Motivaation horjuessa tutkijayhteisö inspiroi. Oike- parat jää ihan tyhjilleen. Haluankin tässä nyt esittää on jo tehnyt. Hän on kokenut työnteon ennen jatko- astaan jo se riittää, että pääsee kertomaan jollekin mielestäni loistavan ja kaikkia osapuolia miellyttävän opintojen aloittamista sekä niiden aikana ainakin tutkimusaiheestaan. Metsäranta ei usko tulevan sel- KUNTAVAALIT ratkaisun kävelykatujen ja kävelykaupungin ongel- itselleen sopivaksi ratkaisuksi. Vaikka se on hidasta- laista varmuutta, että näkisi itsensä väitöstilaisuu- miin. Minun on kiitettävä siitä ystävääni Jyri Viljaa, jonka kanssa olemme kaupunkikävelyillä näitä asi- nut opintoja, työelämän näkeminen on antanut per- dessa tummassa puvussa katederin takana. Toisaalta oita pohtineet. Keskustaan tulevaisuudessa tehtävät spektiiviä ja lisää intoa opiskeluun. ei tule myöskään varmuutta siitä, että tutkimus ei val- VS. kävelykadut tulisi toteuttaa rajaamalla keväällä katu – Sen ymmärtää paremmin, että niitä asioita opis- mistuisi. Ylipäätään hän kuvaa väitöskirjaa niin suu- liikenteeltä betoniporsailla ja taas syksyllä muuttaa kelee itseään eikä tutkintoa varten, hän sanoo. reksi projektiksi, ettei valmista työtä voi heti ruveta katu takaisin normaaliksi liikennekaduksi poista- KAUPUNKI- malla porsaat. Nerokasta, sillä kävely mahdolliste- Muut projektit tutkimuksen ohessa ovat hänen ajattelemaan. Tavoite täytyy pitää lähempänä: seu- taan sesongin mukaan eikä toimista koidu suuri- kokemuksensa mukaan ehkäisseet tutkimustyön raavassa artikkelissa tai esitelmässä tai vaikka tässä suuntaisia maanrakennustoimia. jumiutumista. Koko ajan muuta tehdessä työstää tulevassa posterissa. Olli Hakli myös tutkimusaihetta mielessään. teksti & kuvat: Katja Raunio SUUNNITTELU

6* EIDOTE 1/2008 7* EIDOTE 1/2008 MAAILMALTA Casa Batlló Barcelonan huikaisevimpiin nähtävyyksiin kuuluvat ilman muuta Antoni Gaudín (1852-1926) lukuisat rakennukset ja rakennelmat, kuten yhä kes- keneräinen suurprojekti Sagrada Família -kirkko sekä ainutlaatuisin mosaiikein ja rakennelmin koris- teltu puisto Park Güell. Eräs Gaudín luomuksista on aivan ydinkeskustassa, Passeig de Gràcialla sijaitseva Casa Batlló. Tämä kerrostalon osa suunniteltiin kan- gasteollisuudella rikastuneelle José Batlló Casano- vasille. Ainutlaatuinen arkkitehtuurikohde voi aluksi säikäyttää vähävaraisemman turistin sisäänpääsy- maksullaan (16 euroa!), mutta on ehdottomasti hin- tansa väärti. Kesäisellä visiitilläni Kataloniaan oli tie- tenkin pakko nähdä tämä aarre. Ainoa pettymys oli Hissikuilu on koristeltu se, että talon upea julkisivu oli juuri korjausten takia Mosaiikkilaatioin. piilossa pressujen alla… Casa Batlló sijatsee ”eripuraisuuden kortteliksi” kutsutulla kadunpätkällä, jossa vierekkäin ovat sulassa sovussa Gaudín luomus, José Puig i Cadafal- chin suunnittelema uusgoottilainen Casa Amatller sekä maltillisempi modernistinen Casa Lleó Morera, joka on Luis Domènech i Montanerin käsialaa. Gaudí suunnitteli Casa Batllón jo vuonna 1877 valmistuneeseen kerrostaloon sen silloisen omista- jan José Batlló Casanovasin pyynnöstä. Vanha raken- nus oli alun perin tarkoitus purkaa, mutta vuonna 1904 Battló Casanovas päätti tyytyä talon uudista- miseen. Taloa mm. korotettiin yhdellä kerroksella Kattoterassin ”liskomaisten” viisikerroksiseksi ja fasadi rakennettiin kokonaan muotojen on sanottu viittaavan uudelleen. pyhään Yrjöön ja lohikäärmeeseen. Merkillepantavaa on, ettei talossa ole yhtään täy- sin suoraa pintaa tai kulmaa. Seinät, katto, oviaukot Näkymä kadulle ensimmäisestä kerroksesta. ja ikkunat kaartuvat kuin luonnon muovaamina, ja saavat aikaan luolamaisen, mutta hyvin elegantin vaikutelman. Huoneissa kulkiessa voi miltei kuvi- tella talon hengittävän hitaan aaltoilevasti. Myös ergonomia on monessa kohdassa huipus- katosta valuva auringonvalo saa värin näyttämään sen kestävät ja funktionaaliset, joten niiden hyödyn- fasadin koristeina on myös värikkäitä mosaiikkikuk- saan: jopa portaikkojen kaiteiden reuna sopii täy- tasaiselta ja pinnan yhtenäiseltä. Vasta portaita nous- täminen arkkitehtuurissa – ja vaikkapa uusimmassa kia arkkitehdille ehkä epätyypillisesti värejä rakasta- dellisesti ihmiskäden muotoon, kun kättä kuljettaa tessa tai hissillä ajaessa näkee lukemattomien sävy- teknologiassa – on vain järkevää hyväksi koettujen neen Gaudín tyylisesti. sileällä puupinnalla. Luonnon muodot ovat olleet jen kirjon: tummaa ylhäällä ja vaaleampaa alhaalla. mallien jäljittelyä. Casa Batllóssa sai vietettyä pitkän tovin kattavien, Gaudín esikuvina niin Casa Batllón kuin niin monien Osa käytävistä sekä yksi talon ylimmistä huoneista Korkealle Barcelonan kattojen tasalle yltävän joskin välillä vähän turhan ylistävien audioguide- muiden hänen suunnittelemiensa rakennusten koh- herättävät huomiota valkoisilla kaarevilla seinä- ja Casa Batllón kattoterassin liskomaisten, mosaiikki- opastusten kanssa. Ei ole kuitenkaan kieltämistä, dalla. Casa Batlló tunnetaankin myös nimellä La casa kattorakenteillaan. Ne on rakennettu tarkasti valaan laatoin koristeltujen muotojen on sanottu viittaavan että Casa Batlló ON yksi modernistisen arkkitehtuu- dels ossos eli ”luutalo”. kylkiluiden mukaan, opastukset tietävät kertoa. Tun- pyhän Yrjön ja lohikäärmeen taisteluun. Oli miten rin helmistä. Sen surrealistiset muodot ja epätaval- Rakennuksen keskellä oleva hissikuilu on vuorattu tui todellakin siltä, että oli valaan vatsassa, kun ”kyl- oli, Gaudín mielikuvitukselliset muodot jo sinänsä listen tilojen herättämät tunteet vetoavat paljon näh- kauttaaltaan sinisillä mosaiikkilaatoilla. Vaikka laat- kiluiden” kaaret kaartuivat suojelevasti huoneen ylle. ovat upeita katsoa, ja ne stimuloivat mielikuvitusta. neeseen kävijäänkin. tojen sävy vaihtuu vähitellen alakerrasta ylöspäin, Luontoäidin suunnittelemat muodot ovat ylivertai- Kattoterassin sekä sieltä takapihalle avautuvan taka- Teksti & kuvat: Anna LindforS

8* EIDOTE 1/2008 9* EIDOTE 1/2008 MAAILMALTA essee Vihreän saaren väritaju betty

Välittämättä avuliaasta kommentista, että allekir- Lampaita on vitsailematta kuitenkin kaikkialla. joittaneen olisi korkea aika kokea Lapin ruska, aion Huonolta vitsiltä tuntuu vain se, että joka nelijalkai- esittää teille väriraportin marraskuisesta Irlannista. nen on täytynyt käydä erikseen varustamalla sini- boop Helsingin syksystä ulkomaille pongahtaneen on sellä tai punaisella spraymaaliläikällä. Paikallisen todettava, että väripaljous kaupunkikuvassa Dubli- Stop töhryille -kampanjan sivutuote? Ilmiöstä voi- 4 Kabareekoirasta kasvoi nista paikalliseen Perähikiään – kutsukaamme sitä daan kuitenkin oppia kaksi asiaa: ensinnäkin nämä pikkutuhma viettelijätär. vaikka Dingleksi – on häikäisevä. Rakennusten pohja- lampaat elävät kivuttomampaa elämää kuin korva- kerrokset on raidoitettu kirkkaan punaisilla, sinisillä, merkityt lajitoverinsa ja toiseksi tiedämme nyt, miten Suloinen Betty Boop on epäilemättä yksi violeteilla ja turkooseilla liiketiloilla vieri vieressä. punaista ja sinistä villalankaa saadaan. maailman tuotteistetuimmista hahmoista: Eriväriset pienet kaupat ja pubit pitävät toisiaan niin Kaiken tämän värikkyyden ohella kansakunta hal- hänen kasvonsa ja figuurinsa löytyvät mukeista, tiukasti puristuksissa, että tottumaton matkailija saa litsee myös mustavalkoisuuden käytön tyylikkäästi. meikkipusseista, puutarhakoristeista, tossuista, muutaman päivän vilkuilla varuillaan ympärilleen Ympäri maata levitellään turistien iloksi postikort- wc-istuimista, matkalaukuista ja alusvaatteista – ennen kuin ymmärtää olla pelkäämättä naapuriliik- teina ja pubijulisteina vanhaa mustavalkoista valo- listaa voisi jatkaa varmaankin loputtomasti. Luon- keiden pihtiotteista mahdollisesti luisuvia, ohikulki- kuvaa. Siinä Expose yourself to Ireland -teksti on nollisesti Betty Boop -maniaan kuuluu myös oma joiden niskaan tursuavia punaisia pubinseiniä. liitetty kuvaan paljassäärisestä miehestä, joka irlan- fanikerho. Kovin herttaisen Betty Boopin maailmanval- Hyökkäävien seinien väriloiston rinnalla on tilaisella laidunmaalla esittelee suurin elein trenssi- loituksessa on samoja piirteitä kuin Hello Kitty -ilmi- myönnettävä, että Dublinin ovet tuntuvat väsyneeltä takkinsa oletettavasti vaatettamatonta sisältöä jou- össä. Pienet ja vähän suuremmatkin tytöt koristelevat legendalta. Täytyy mennä keskustan ulkopuolelle, kolle hölmistyneitä lehmiä. innoissaan itseään ja kotiaan Betty Boop -tuotteilla. että ylipäänsä huomaa ovia olevan olemassa. Jonkinasteinen kansallinen katastrofi piilee kui- Bettyssä täytyy siis olla jotain lähes käsittämätöntä Saaren vihreys sen sijaan ei ole pelkkää legen- tenkin liikennevaloissa. Näkökulmasta riippuen viehätysvoimaa, sillä hänen voittokulkunsa on jat- daa. Vaikka marraskuussa puut ja pensaat (tai se jalankulkijoiden vihreässä, punaisessa ja oranssissa kunut jo useita vuosikymmeniä. Tuon ajan Betty on mitä niistä on jäljellä) taipuvat ruskaan, ja heinän valossa on joko yksi tai kolme väriä liikaa. Nämä värit ollut vangittuna kaksiulotteiseksi hahmoksi piirtäjänsä väri on rehellisesti likaisenkeltainen, on yleisvaiku- eivät toimi mitenkään loogisesti suhteessa ympärillä luomaan muottiin ilman sen syvempää sielunelämää. telma silti jostain käsittämättömästä syystä vihreä. olevaan liikenteeseen, mikä sinänsä ei ole vakavaa, Betty Boopin feminiininen vartalo on täysin keinote- Toisaalta myös körötellessä Irlannin halki tulee kuu- sillä ketään ei edes kiinnosta mikä niistä kulloinkin koinen, sillä on fysiologisesti mahdotonta kenenkään den tunnin bussimatkalla vähintään tunnin välein on vuorossa. Selvitys siitä, voiko myös tästä liiken- naisen saada itselleen niin kurvikkaita muotoja – ani- kahdesta viiteentoista minuuttiin kestäviä vaiheita, teellisestä epämukavuudesta syyttää järjenvastaista maatiotekniikan avulla piirretty hahmo ylittää reaali- jolloin ikkunasta ei kerta kaikkiaan näy muuta kuin englantilaista lainaa on kesken. maailman mahdollisuuksien rajat. Betty Boop vetoaa ojien raidoittamaa ja lampaiden täplittämää vihreää Summa summarum: suosittelen lämpimästi feminiiniseen kulutushaluun, mutta mitä paljastuu ruohoa. Huomautettakoon tosin, että olen henkilö- irlantilaista väriruisketta vastalääkkeeksi loskahar- vaaleanpunaisen muovisen eväsrasian sisältä, kun Bet- kohtaisesti valmis menemään takuuseen tästä sään- mauteen. Nautitaan kerran vuodessa alkoholin ja tyllä koristeltu kansi avataan? nönmukaisuudesta vain niiden pätkien osalta, jotka hyvien ystävien kera. Betty Boopin tie tähtiin alkoi Dizzy Dishes -animaation vaivoin sinnittelin hereillä keinuvassa bussissa. Teksti & kuva: Veera Lahtinen (1930) pienestä sivuroolista, josta hän kasvoi Dave ja Max Flei- scherin animaatiostudioiden päätähdeksi ennen Kippari Kalle -animaatioiden suosiota. Itse asiassa animaattori piirsi alkujaan Bettyn koirahahmoksi luppakorvineen ja kuonoi- neen. Vartalo uhkeine povineen, tiukkoine uumineen ja näyttä- vine säärineen oli kuitenkin erittäin feminiininen alusta asti, ja jo ensimmäisessä filmissä yökerholaulajana esiintynyt Betty-koira tanssi ja lauloi viekoittelevalla tavalla. Alkuvuosina luppakorvat muuttuivat korvarenkaiksi ja kuono pikkuruiseksi nenäksi ja mut- rusuuksi – näin Betty Boopista tuli yhdistelmä suloista pikkutyttöä ja flirttailevaa vamppia. Bettyn tunnusmerkeiksi tulivat tiukkaakin niukempi mekko, suu- ret ja pyöreät räpsyripsiset silmät, ajan muodin mukainen kiharakam- paus sekä tietenkin lyhyen hameen alta paljastuva sukkanauha. Toimitus pahoittelee mustavalkoista 8 kuvaa. Käytä mielikuvitustasi! 10* EIDOTE 1/2008 11* EIDOTE 1/2008 essee

jopa Greta Garbo, joiden roolihahmot tiesivät eloku- vissa hankaluuksia miehille. Niin Bettyn kuin Mari- lynin haluttavuus liittyy heidän harmittomuuteensa, mutta myös heidän haavoittuvuuteensa. Sittemmin Betty tunnetaan parhaiten hänen alku- peräisessä ulkomuodossaan ja siveellisyyssääntöjen aikoinaan vaatima peittävämpi asu on jäänyt vaa- säännöt iskivät myös Bettyyn. Puritaaninen Haysin tekaappiin. Jotkin Betty Boop -animaatiofilmeistä koodi eli The Production Code määräsi mm. seuraa- saivat ilmestyessään esityskiellon niissä näytetyn Äänensä Bettylle antoivat useat naisnäyttelijät, set kasvot on liitetty ultrafeminiiniseen vartaloon, vaa: ”The institution of marriage and the home shall liian rohkean ja vihjailevan käytöksen vuoksi, mutta joista pisimpään laulaja ja komedienne Mae Ques- ja kun kuulee animaatiofilmillä hänen lapsekkaan be upheld. Pictures shall not infer that low forms of ilmeisesti myös joidenkin rasististen viittausten tel. Questelin ääni muistutti amerikkalaisen laulajat- nasaalin äänensä sekä kuplivasti kikattavan naurun sex relationship are the accepted and common thing. takia. Kannattaa etsiä käsiinsä surrealistisuudes- taren Helen Kanen laulua. Itse asiassa Betty Boopin korostuu lapsinaiseus entisestään. Bettyn naiivin Scenes of passion should not be shown. Indecent saan mainioita, mutta aiheiltaan paikoin arvelutta- hahmon on nähty pohjautuvan juuri Helen Kaneen provokatiivinen käyttäytyminen yhdistettynä seksu- or undue exposure is forbidden. Sex relationships via, Betty Boop -filmejä, kuten Betty Boop’s Bamboo – iloisen ja innostuksen täyteisen 1920-luvun alku- aalisesti vihjailevaan ulkonäköön johtaa piirretyissä between the white and black races is forbidden.” Isle (1932), Boop-Boop Oop a Doop (1932), Penthouse peräiseen boop-boop-a-doop -flapperiin. Betty Boop elokuvissa usein hankaliin tilanteisiin – erityisesti Tämän vuoksi Bettynkin niukan hameen helmaa (1933) tai Red Hot Mama (1934). Bettyn ympärille on -animaatioissa laulu ja tanssi ovat olennaisessa ase- miesten kanssa. Vaikka Betty on häntä ympäröivän tuli pidentää ja mekko sai hihat 1930-luvun lopun luotu kulutukseen houkuttava tuotekultti. Voidaan massa ja erityisesti blues- ja jazzmusiikki soi alku- maailman keskipiste, hän ei itse ole erityisen aktii- piirrosversioissa. Betty muuttui siistiksi ja sieväksi tietysti epäillä, onko Betty Boopin hahmo sopiva aikojen filmeillä. Piirretyissä elokuvissa musisoivat vinen toimija, vaan jää yleensä tapahtumien vyöry- nuoreksi naiseksi, joka ei myöskään enää heilastel- kuva pikkutyttöjen t-paitoihin. Toisaalta Betty Boop sellaiset nimekkäät muusikot kuin Louis Armstrong, essä avuttomasti niiden keskiöön. Betty laulaa, tans- lut poikaystävänsä Bimbon kanssa, vaan hän vietti putoaa osittain samaan kategoriaan tyttöjen suosik- ja Don Redman. Betty Boop esiintyi sii ja flirttailee tapahtui ympärillä mitä tahansa, mikä aikaansa koiranpentu Pudgyn seurassa. Myöskään kien Bratz-nukkejen kanssa. kymmenissä lyhytanimaatioissa ja seikkaili monissa korostaa hänen rooliaan viihteellisenä katseen koh- aiempi turmeltuneisuuteen sekä afroamerikkalai- Entä Bettyn alkuperäinen ”boop-oop-a-doop”, eri rooleissa estraditaiteilijasta ja prinsessasta lei- . Betty kuitenkin pelastuu aina kiperimmästä- seen kulttuuriin assosioitunut jazzmusiikki ei enää onko se edelleen tallella? Betty nimittäin esitti toi- jonankesyttäjään. Vastaparikseen Betty sai uskol- kin pulmasta, joskus oman kekseliäisyytensä ansi- soinut piirrosfilmeissä. Betty joutui tekemään rajan- veekseen seuraavaa: “You can feed me bread and lisen ja innokkaan ihailijan, koirahahmoisen Bim- oista, mutta toisinaan sattuman kaupalla tai miesten käyntiä sen mukaan mitä oli siveellistä ja soveliasta water / Or a great big bale of hay / But don’t take bon, josta kaavailtiin aluksi päätähteä, mutta Bimbo avulla. Viettelijätärpuoli hänessä on vaaraan ajava valkokankaalle esitettäväksi. my Boop-Oop-A-Doop away.” ”Please, don’t take my jäi sivurooliin Bettyn poikaystäväksi, ja myöhemmin tekijä, mutta lapsen puhtaus ja viattomuus tarjoavat Nukketyttöys tarjoaa Bettylle pakotien, jolloin Boop-Oop-A-Doop away”! Bimbon rooli kutistui lemmikkikoiraksi. pakotien turvaan. Vaikka hän on mieshahmojen rie- hänestä ei tule uhkaa ympäristölle. Esimerkiksi Päivi Mustola Betty Boop -animaatioissa mahdottomasta tuli poteltavissa, järjestyvät asiat aina tarinan lopussa ja Richard Dyer on esittänyt, että tyypillinen nukke- KIRJALLISUUTTA: mahdollista: monien surrealististen kohtausten Betty voi jatkaa huolettomia puuhiaan seuraavassa tyttö on valkoihoinen ja blondi, kuten Marilyn Mon- Dyer, Richard. 2002. Älä katso! Seksuaalisuus ja rotu viihteen ohella luonnonlait eivät päteneet Bettyn vaatetuk- animaatiossa. Lisäksi Bettyn pitää helposti kontrol- roe. Betty sen sijaan on tummatukkainen, mutta toi- kuvastossa. Tampere: Vastapaino. seen, joka saattoi aueta tai lentää päältä täysin yllät- loitavissa se, että hänen seksuaalisuutensa ei ole saalta kylläkin ihonväriltään (paperin) valkoinen. Kanfer, Stefan. 1997. Serious Business. The Art and Com- täen paljastaen Bettyn alusvaatteet ja tunnusmerkin, mitenkään päällekäyvää tai hyökkäävää, vaan hän Valkoinen nainen on Dyerin mukaan sekä valkoisen merce of in Ame- sukkanauhan. Fleischerin veljesten elämää tutkinut on ensisijaisesti houkutteleva, mutta passiivinen kat- patriarkaatin kallein omaisuus että osa seksuaali- rica from Betty Boop to Toy Leslie Carbagan mukaan Fleischerit toivat animaa- seen kohde. suuden symbolismia. Betty Boopissa löytyy helposti Story. New York: Scribner tioihinsa seksin toisin kuin heidän kilpakumppa- Kun hameet lyhentyivät 1920-luvun jälkipuolis- samoja piirteitä kuin Marilyn Monroen tähtihah- ninsa Disney, jonka hahmot pysyivät sovinnaisuu- kolla, alettiin kiinnittää huomiota säärien pituuteen mossa: harmittomuus ja haavoittuvuus sekä tarjou- den rajoissa ja aiheet käsittelivät lasten maailmaa. ja hoikkuuteen. Sääristään huolimatta Betty ei tosin tuminen katseelle eli saatavilla oleminen. Richard Alun perin koirahahmoisesta Bettystä kehittyi yksi täysin muistuta ulkomuodoltaan 1920-luvun poika- Dyer katsoo, että vaikka Marilyn Monroe oli seksu- länsimaisen naisihanteen kiteytymistä, joka lauloi, tyttömäistä -tyyppiä, jonka figuuriin kuului aalisuuden määrittämä, hän ei kuitenkaan edusta tanssi ja flirttaili itsensä kepeästi animaatiosta toi- muun muassa lattarintaisuus. Sen sijaan 1930- ja vaarallista seksiä. Hän ei ole film noirin kohtalo- Betty Boopin hahmon on nähty seen. 1940-luvuille tultaessa ihanteeksi alkoi nousta Bet- kas femme fatale tai sellainen hypereroottinen tähti pohjautuvan Helen Niin vampiksi kuin flapperiksi kutsutussa Betty tynkin edustama kurvikas vartalon muoto, joka kul- kuin , Marlene Dietrich, Jean Harlow tai Kaneen. Boopissa yhdistyy kaikki ideaaliin feminiiniseen minoitui 1950-luvulla Marilyn Monroehin. Betty naisvartaloon liitetyt peruselementit: säihkysääret, voidaan itse asiassa tulkita piirretyn valkokankaan uhkea povi, pyöreä lantionkaari ja kapea uuma. Betty vastineeksi Jean Harlowin ja Mae Westin kaltaisille Boop on ristiriitainen yhdistelmä tyttömäistä viat- vampeille. tomuutta ja veitikkamaisuutta sekä vamppimaista Vuonna 1934 tuli Amerikan elokuvateollisuu- viettelevyyttä ja seksikkyyttä – hän on suloinen nuk- dessa voimaan niin kutsuttu Haysin koodi, joka val- ketyttö ja hemaiseva vamppi. Bettyn nukkemai- voi elokuvien säädyllisyyttä ja sen myötä siveellisyys-

12* EIDOTE 1/2008 13* EIDOTE 1/2008 DIY EPILOGI Yhteiskuntamme totaalinen rappio Näin joulun alla olisin halunnut toivottaa teille, rak- väkivaltaisesti hiuksista kiinni ja veti päätäni taaksepäin, kaat lukijani, kaikenlaista rauhaa ja rakkautta ja sellaista, ja samalla hän otti minusta niskalenkkiotteen, enkä siis mutta nyt olen niin käärmeissäni etten kerta kaikkiaan päässyt liikkumaan. Kiljaisin silkasta kauhusta enkä aluksi kykene sitä tekemään! Voitteko kuvitella, mitä olen taas ymmärtänyt, mitä oikein tapahtui! Shokiltani minun oli joutunut kestämään! vaikea kuulla, mitä se psykoottinen elukka yritti minulle Koska talvi tässä rakkaassa isänmaassamme on yleensä sanoa, mutta äänen uhkaavasta sävystä ei voinut ereh- aika kylmä, olin jo syyskuussa varautunut tulevaan hank- tyä. Jotain se mumisi eläinten oikeuksista, moraalitto- kimalla Stockmannilta lämpöisen, pehmeän sekä tieten- muudesta (paraskin puhuja!) ja ilmastonmuutoksestakin kin äärettömän tyylikkään ja sofistikoitunutta makuani varmaan. Kirosin, kiljuin, potkin ja huidoin kaikin voimin, ilmentävän turkin, parasta mahdollista napakettua. ja lopulta minun onnistui riuhtoa itseni irti tämän mieli- Eräänä päivänä mittarilukemat olivatkin sen verran puolen otteesta. pakkasen puolella, että päätin pukea ylleni tämän neit- Olin juuri aloittamassa erittäin tiukan sävyisen puheen- seellisen uuden turkkini. Mikä tapahtumien kulku siitä vuoron, kun hyökkääjä veti laukustaan spraymaalipullon, alkoikaan! ja ennenkuin ehdin reagoida mitenkään, oli tuhrinut viti- Olin sinä päivänä menossa Bulevardille Ekbergin kah- valkoisen uuden turkkini punaisella värillä! Menetin täy- vilaan tapaamaan erästä hyvää ystävääni, joka on erittäin sin hallintani ja ainoa ajatukseni oli nopeasti ja mah- tunnettu ja vaikutusvaltainen persoona Suomen kulttuu- dollisimman verisesti kostaa tälle nuljaskalle, joka oli rielämässä. Mutta se, mitä kahvilan ulkopuolella tapah- häpäissyt kunniaani ja tärvellyt omaisuuttani niin räike- tui, saa minut vieläkin värisemään puistatuksesta! ällä tavalla. Hyypiö otti kuitenkin jalat alleen ja lähti juok- Nousin taksista ulos kahvilan kohdalla ja menin kahvi- semaan kohti Vanhan kirkon puistoa ja minä jäin seiso- lan viereisen gallerian ikkunalle tarkistamaan peilikuvani, maan lumisateeseen, uusi turkkini pilalla. sillä halusin tietysti olla mahdollisimman edustava ja var- Missä on kunnioitus muiden omaisuutta kohtaan, mistaa, ettei kaunista ulkomuotoani rikkonut pieninkään missä arvostus! Kysyn vaan! Miksei poliisi ota näitä huli- epämieluisa detalji. Mutta juuri silloin kimppuuni hyök- gaaneja kiinni ja ammu sillä seisomalla! Onko tämä muka käsi joku nuorisohuligaani, sellainen kunnon kansalais- oikeusvaltio! Hävetkää! Sleeve- ten verorahoilla itseään elättävä loinen, joita nyky-yh- Niin, että hyvää joulua nyt sitten, äpärät. face teiskuntamme pursuaa. Ensin hän tarttui minua erittäin Ritva Silakka

Vaikka valokuvaaminen ja valokuvatuksi tule- jossa on jonkun ihmisen naama suhteellisen ison minen on välillä äärettömän hauskaa, ei oma kuva kokoisena. 2) Laita levyn kansi oman naamasi päälle useinkaan näytä siltä miltä sen haluaisi näyttävän. siten, että vartalosi jatkuu luonnollisesti samassa Joitakin ihmisiä ei vain ole luotu kameran eteen. Nyt suhteessa kuvan kanssa. 3) Pyydä kaveriasi otta- siihen on kuitenkin olemassa helpotusta. Sleeveface maan kuva ja a vot! Mitä hankalampi kuva tai use- pelastaa monet epäonnistuneet kuvausyritykset. ampi ihminen saman levyn takana, sitä hauskempaa Wikipedian mukaan sleeveface on ”netti-ilmiö”, on. Onnistuneessa kuvassa pelkkä jossa yksi tai useampi ihminen piilottaa tai lisää ruumiin asento ja kehon osia levyn kannen avulla luoden eräänlai- levyyn sopivat asus- sen illuusion. Termin tarkka alkuperä on tuntema- teet eivät riitä, vaan ton, mutta jo vuodesta 2006 lähtien on löytynyt net- myös tausta on otet- tisivuja, joissa kuvia on tehty sleeveface-periaatteen tava huomioon, sekä mukaisesti. Ennen tätä netti-ilmiötä oli kuitenkin saatava koko tilanne ilmestynyt albumin kansi, jossa DJ J. Roccin kuva ja tunnelma vastaa- oli tehty sleevefacen tapaisesti. maan levyn kuvaa, jol- Sleeveface elää hyvin pitkälti internet-yhteisöjen loin aina ei edes haittaa, sivustoilla. Muun muassa facebookissa on hauska vaikka levy erottuisikin sleeveface-yhteisö, jossa voi käydä katsomassa muusta ympäristöstä ja onnistuneita ja myös hieman epäonnistuneita slee- sen takana poseeraavasta veface-kuvia, tai lisätä jopa oman tekeleensä. Resepti ihmisestä. menee näin: 1) Etsi vanha (tai uusi) lp-levyn kansi, Teksti & kuvat: Noora Klami

14* EIDOTE 1/2008 15* EIDOTE 1/2008 Eidote #2/2008

Tämä Eidote oli... Kommentteja ja perusteluja: q q q Hyvä OK Huono ______Jutut olivat... ______q Liian pitkiä q Sopivia q Liian lyhyitä ______Jutut olivat... ______q Tylsiä q Kivoja q Ihan ok ______Toivotko enemmän vakavaa vai hömppäsisältöä? ______q Enemmän vakavaa ______q Enemmän hömppää q Nyt oli hyvä ______Mikä oli paras juttu? ______"

Anna8 palautetta!

Tämä on ehkä viimeinen Eidote mitä tehdään tällä kokoonpanolla. Olisi kiva tietää, mitä olet tykän- nyt. Leikkaa irti ylläoleva lomake ja tiputa Eidos-laatikkoon (kirjas- ton lasikopin vieressä). Tai revi koko sivu irti jos sinulla ei ole saksia. Tai jos sinulla ei ole kynää, lähetä vaikka meiliä:

[email protected] [email protected] Kiitos!