Pikaraitiotie Kaupunkikehityshankkeena – Tutkimuskatsaus

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Pikaraitiotie Kaupunkikehityshankkeena – Tutkimuskatsaus PIKARAITIOTIE KAUPUNKIKEHITYSHANKKEENA – TUTKIMUSKATSAUS Vantaan kaupunki / Miika Norppa Yleiskaavoituksen julkaisuja 2021 1 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo ............................................................................................................... 2 Abstrakti ......................................................................................................................... 3 1. Johdanto ................................................................................................................. 6 1.1. Tutkimuskysymykset ja tutkimuskatsauksen rakenne .................................... 7 1.2. Raidehankkeiden ja kaupunkikehittämisen historiaa kasvukäytäväajattelun näkökulmasta ............................................................................................................. 9 1.3. Raitiotie- ja pikaraitiotiehankkeiden historiaa Euroopassa ja maailmalla .... 12 1.4. Suomalaisia pikaraitiotiehankkeita ................................................................ 21 1.5. Raiteet kasvukäytävinä pääkaupunkiseudulla .............................................. 24 1.6. Vantaan pikaraitiotiehanke ............................................................................ 28 2. Pikaraitioteiden vaikutukset maankäyttöön ja talouteen...................................... 33 2.1. Pikaraitiotiet sekä maankäyttö ja kaupunkikehittäminen .............................. 33 2.2. Pikaraitiotiehankkeet sekä asuntojen, kiinteistöjen ja maan arvo ................ 37 2.3. Pikaraitioteiden kaupunkikehittämiseen liittyvistä talousvaikutuksista ......... 42 3. Pikaraitioteiden vaikutukset asukkaisiin ja asuinympäristöön ............................. 47 3.1. Pikaraitioteiden terveysvaikutukset ............................................................... 47 3.2. Pikaraitiotiet ja kaupungin asuttavuus ........................................................... 49 3.3. Pikaraitioteiden vaikutus segregaatioon ja gentrifikaatioon .......................... 51 4. Pikaraitioteiden vaikutukset liikenteeseen ja päästöihin...................................... 54 4.1. Pikaraitioteiden vaikutuksista liikkumistottumuksiin, saavutettavuuteen, ruuhkiin ja autonomistukseen .................................................................................. 54 4.2. Pikaraitiotiet sekä hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja kestävä kehitys .. 59 5. Pikaraitiotiejärjestelmien yleisiä vertailututkimuksia ............................................ 61 6. Johtopäätökset...................................................................................................... 66 6.1. Vantaan ratikka – SWOT ............................................................................... 66 Vahvuudet ............................................................................................................. 66 Mahdollisuudet ...................................................................................................... 67 Heikkoudet ............................................................................................................ 69 Haasteet tai uhat ................................................................................................... 69 7. Lähdeluettelo ........................................................................................................ 70 Julkaisija: Vantaan kaupunki Tekijä: Miika Norppa 2 Abstrakti Pikaraitioteitä on toteutettu eurooppalaisissa kaupungeissa 1970-luvulta lähtien. Vuosikymmenten saatossa pikaraitioteiden vaikutuksista on kertynyt runsaasti koke- muksia ja tutkittua tietoa. Tähän tutkimuskatsaukseen on laajan lähdeaineiston poh- jalta koottu yhteen pikaraitioteillä havaittuja vaikutuksia, erityisesti maankäytön ja kau- punkikehittämisen näkökulmasta. Tutkimuskatsauksen viisi keskeistä tutkimuskysymystä: 1. Millaisia vaikutuksia pikaraitiotiehankkeilla on havaittu olevan maankäyttöön ja kaupunkikehittämiseen sekä kiinteistöjen ja maan arvoon pikaraitiotiekäytävän varrella? 2. Millaisia talousvaikutuksia pikaraitioteihin liittyvällä kaupunkikehittämisellä on ollut? 3. Millaisia vaikutuksia pikaraitioteillä on todettu olevan asukkaisiin ja asuinympä- ristöön (ml. segregaatioon ja gentrifikaatioon)? 4. Miten pikaraitiotiet ovat vaikuttaneet liikenteeseen ja päästöihin? 5. Millaisia vaikutuksia Vantaan ratikalla voi olla kaupunkikehittämisen näkökul- masta? Tutkimuskatsaus jakautuu kuuteen lukuun. Luvuista ensimmäinen on historiapainot- teinen johdantoluku. Toinen, kolmas, neljäs ja viides luku ovat varsinaisen tutkimus- katsauksen lukuja. Tutkimuskatsauksen päättävässä kuudennessa luvussa pikaraitio- teillä havaittuja vaikutuksia pohditaan Vantaalle suunnitellun pikaraitiotien näkökulma- sta. Seuraavassa on tiivistetty tutkimuskatsauksen keskeiset havainnot: Pikaraitiotieyhteyksien on havaittu lisäävän maankäytön muutosten todennäköisyyttä ja mittakaavaa asemanseuduilla – muutosten todennäköisyys ja mittakaava kuitenkin riippuvat olemassa olevista maankäytöistä sekä pikaraitiotieyhteyden funktiosta: jos pikaraitiotieyhteyden tarkoituksena on kannustaa julkiseen liikenteen käyttöön valmiik- si rakennetulla alueella, maankäytölliset vaikutukset ovat pienempiä kuin pikaraitiotie- hankkeessa, jonka tavoitteena on edistää kaupunkikehitystä väljästi rakennetulla alueella. Pikaraitioteiden aiheuttama kiinteistöjen arvonnousu on lisännyt toimisto-, liike- ja asuinrakentamista sekä kiinteistöjen kunnostamista pikaraitiotiekäytävässä, mistä on koitunut kaupunkikuvallisia vaikutuksia. Pikaraitiotiet eivät kuitenkaan yksinään ole maankäytön muutosten ainoa tai edes tärkein muutosagentti. Merkittävien maankäytöllisten muutosten taustalla vaikuttaa myös muita tekijöitä, kuten seudullinen kasvu (kysyntä rakentamiselle), hyvä yleinen taloudellinen tilanne ja rakennusmaan saatavuus. Lisäksi merkitystä on asemanseutujen sosioekonomisilla ja fyysisillä olosuhteilla. Maankäytöllisten vaikutusten aikaansaamiseksi pikaraitiotien ja maankäytön suunnittelun on tärkeää olla integroitua. Pikaraitiotiehankkeilla on hyvin usein havaittu olevan raideliikenteen käytävissä sijait- sevien asuntojen sekä toimisto- ja liikekiinteistöjen arvoa nostavia vaikutuksia. Kun etäisyys pikaraitiotiestä kasvaa riittävästi, arvoa nostava vaikutus häviää. Aivan pika- raitiotieaseman välittömässä läheisyydessä sijaitsevien asuinkiinteistöjen arvo ei kui- tenkaan välttämättä aseman myötä aina nouse, ja harvoissa tapauksissa vaikutukset ovat niiden osalta olleet olemattomia tai jopa negatiivisia. Kuitenkin myös asemien 3 välittömässä läheisyydessä on toistuvasti havaittu positiivisia vaikutuksia asuntojen arvoon. Arvonnousuvaikutusten puuttuminen voi kertoa esimerkiksi siitä, että pikaraitioyhteys ei ratkaisevasti ole parantanut alueen saavutettavuutta suhteessa aiempaan liikennemuotoon. Negatiiviset hintavaikutukset voivat johtua pikaraitiotien aiheuttamista häiriöistä, lähiympäristön sosioekonomisista ominaispiirteistä sekä liityntäpysäköintialueista. Pikaraitioteillä voi olla pikaraitiotiekäytävän ulkopuolella sijaitsevilla, heikoimmin saa- vutettavilla alueilla kiinteistöjen arvoa laskevia heijastusvaikutuksia. Julkisilla toimilla on tärkeä rooli maankäytön muokkaajana ja maan arvon muodostumisessa. Ilmoi- tukset pikaraitiotieasemien tulevista sijainneista ovat jopa moninkertaistaneet raken- tamattoman maan myynnin lähellä asemaa ja nostaneet maan arvoa asemien lähei- syydessä. Korkea maan arvo puolestaan kannustaa tehokkaaseen rakentamiseen asemanseuduilla. Maan arvon nousun kautta on myös mahdollista osaltaan rahoittaa pikaraitiotiehankkeita. Asemanseutujen houkuttelevuudesta yrityksille kertoo, että kaupallisen maan markkina-arvon on havaittu pikaraitiotieasemien läheisyydessä, etenkin yritysalueella, olevan selvästi korkeampi kuin pikaraitiotien vaikutusalueen ul- kopuolella. Pikaraitioteiden taloudelliset vaikutukset eivät liity ainoastaan rakennusmaan ja kiinteistöjen arvonnousuun, vaan pikaraitioteillä on tunnistettu olevan monipuolisia taloudellisia vaikutuksia yritystoiminnalle ja erikokoisille kaupungeille. Pikaraitioteiden on alkuvaiheessaan havaittu lisäävän uusien yritysten – erityisesti tietointensiivisten yritysten, mutta myös palvelualojen ja vähittäiskaupan yritysten – aloittamista, kun pikaraitioteiden asemanseutuja on verrattu autoriippuvaisiin kontrollialueisiin. Saavutettavuutta parantaessaan pikaraitiotiet voivat puolestaan houkutella lisää asiakkaita kaupunkikeskustoihin, nostaa – etenkin keskustassa sijaitsevien – yritysten liikevaihtoa ja kiinteistöjen arvoa. Kiinteistöjen arvonnousu ja sitä kautta toimitilojen vuokrien kohoaminen voi vaikuttaa joidenkin yritysten toimintaedellytyksiin vanhassa sijainnissa myös negatiivisesti; yrityskanta voi osin uusiutua. Pikaraitiotien rakentamisesta saattaa koitua joidenkin yritysten liiketoiminnalle rakentamisen aikaista haittaa, jota on kuitenkin mahdollista vähentää, esimerkiksi rakentamisvaiheen yli auttavin yritystuin. Pikaraitiotiet voivat myös muuttaa asioinnin suuntautumista. Nostaessaan maan arvoa ja houkutellessaan rakentamista, pikaraitiotiehankkeet edistävät rakennusteollisuutta. Pikaraitiotiet voivat parantaa paikan houkuttelevuutta sisäisille (kaupungin sisällä tapahtuville) ja ulkoisille (kaupungin ulkopuolelta tuleville) investoinneille, työnantajille, yrityksille, matkailijoille ja asukkaille, yritysten osalta painotetusti nousukauden aikana. Paikallisen julkistalouden kannalta pikaraitiotiet voivat kasvattaa kunnallisverokertymää, mikäli ne houkuttelevat hyviä veronmaksajia muista kunnista/ ulkomailta sekä joukkoliikenteen käytön
Recommended publications
  • Pikaraitiotie Kaupunkikehityshankkeena – Tutkimuskatsaus
    PIKARAITIOTIE KAUPUNKIKEHITYSHANKKEENA – TUTKIMUSKATSAUS Vantaan kaupunki / Miika Norppa Yleiskaavoituksen julkaisuja 2021 1 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo ........................................................................................................... 2 Abstrakti ..................................................................................................................... 3 1. Johdanto .............................................................................................................. 6 1.1. Tutkimuskysymykset ja tutkimuskatsauksen rakenne ................................... 7 1.2. Raidehankkeiden ja kaupunkikehittämisen historiaa kasvukäytäväajattelun näkökulmasta .......................................................................................................... 9 1.3. Raitiotie- ja pikaraitiotiehankkeiden historiaa Euroopassa ja maailmalla .... 12 1.4. Suomalaisia pikaraitiotiehankkeita .............................................................. 21 1.5. Raiteet kasvukäytävinä pääkaupunkiseudulla ............................................. 24 1.6. Vantaan pikaraitiotiehanke .......................................................................... 27 2. Pikaraitioteiden vaikutukset maankäyttöön ja talouteen .................................... 32 2.1. Pikaraitiotiet sekä maankäyttö ja kaupunkikehittäminen ............................. 32 2.2. Pikaraitiotiehankkeet sekä asuntojen, kiinteistöjen ja maan arvo ................ 35 2.3. Pikaraitioteiden kaupunkikehittämiseen liittyvistä talousvaikutuksista
    [Show full text]
  • 13 01 03 Tilastollinen Vuosikirj
    Tätä julkaisua myy Helsingin kaupungin tietokeskus Kirjasto, Siltasaarenkatu – A PL , Helsingin kaupunki Hinta euroa Denna publikation säljes av Helsingfors stads faktacentral Bibliotek, Broholmsgatan – A PB , Helsingfors stad Pris euro tieke_tvk12_kannet.indd 1 28.11.2012 19:49:52 tieke_tvk12_kannet.indd 2 28.11.2012 19:49:52 . vuosikerta ● årgång tieke_tvk12_nimio.indd 1 28.11.2012 19:50:57 Helsingin kaupunki, tietokeskus Helsingfors stad, faktacentralen City of Helsinki Urban Facts Osoite PL , Helsingin kaupunki (Siltasaarenkatu – A) Adress PB , Helsingfors stad (Broholmsgatan – A) Address P.O.Box , FI- City of Helsinki, Finland (Siltasaarenkatu – A) Puhelin Telefon Telephone + Telefax Julkaisutilaukset puh. Beställning av publikationer tfn Publications can be ordered tel. + Käteismyynti Tietokeskuksen kirjasto, Siltasaarenk. – A, puh. Direktförsäljning Faktacentralens bibliotek, Broholmsg. – A, tfn Direct sales Urban Facts Library, Siltasaarenkatu – A, tel. + Tiedustelut Tilastot ja tietopalvelu Förfrågningar Statistik och informationstjänst Inquiries Statistics and information services Sini Askelo, puh. ● tfn , [email protected] Aila Perttilä, puh. ● tfn , [email protected] Telekopio , telefax + ISSN-L - ISSN - (Verkossa) ISSN - (Painettu) Kirjapaino Tryckeri Print WS Bookwell Oy, Porvoo tieke_tvk12_nimio.indd 2 28.11.2012 19:50:57 Sisältö Innehåll Contents Esipuhe .........................................................................................................................................................................................4
    [Show full text]
  • Helsinki Metropolitan Region Helsinki Region Environmental Services Authority (HSY)
    BSR-electric – Helsinki metropolitan region Helsinki Region Environmental Services Authority (HSY) Turku 20.3. 2018 Petteri Nisula The Helsinki Metropolitan Region • Over 1 million inhabitants • 600 000 jobs • 745 km2 Helsinki Region Environmental Services Authority HSY • Largest environmental body in Finland • Started on 1 January 2010 • Provides waste and water management services for more than one million residents of the Helsinki metropolitan area • Produces information on air quality, climate change and regional planning • Around 750 employees • www.hsy.fi Climate Info Spark interest and • Founded 2010 - Background: The Helsinki Region Climate Change Strategy 2008 inspire • Develops, plans, produces and markets advisory services for citizens and SMEs to reduce their carbon footprint in capital city area • Themes: Energy, Consumption, Food, Transport Encourage • Events and exhibitions, campaigns (online and live) • Networking and bringing together variety of players • Experimentation • Eco-compass for SMEs • Other owners: Cities of Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Helsinki Energy and Helsinki Region Transport New ways • 4,5 employees, budget around 0,5 mln € of doing and thinking Greenhouse gas emissions in the Helsinki Metropolitan Area Car ownership Target group: families with 2 cars • 500 000 families with 2 cars in Finland • Majority live in the Helsinki metropolitan region • Majority of the 2nd cars are more than 10 years old • 2nd cars are mostly used during free time (hobbies etc.) • Majority (about 40%) of all trips in Finland are for free time (about 30% for work, 30% for other trips like groceries, etc.) Target The objective is to: • increase knowledge about e-biking • ease the purchasing of a bike by sharing pricing information • ease the decision to purchase an e-bike by organising events for citizens • and eventually – inspire people to bike more Campaign would target everyone, but especially those families who own two cars to inspire them to test e-bikes and eventually replace the 2nd car with an e-bike.
    [Show full text]
  • RAILWAY NETWORK STATEMENT 2022 Updated 30 June 2021 Updated 30 June 2021
    Updated 30 June 2021 FTIA's publications 52eng/2020 RAILWAY NETWORK STATEMENT 2022 Updated 30 June 2021 Updated 30 June 2021 Railway Network Statement 2022 FTIA's publications 52eng/2020 Finnish Transport Infrastructure Agency Helsinki 2020 Updated 30 June 2021 Photo on the cover: FTIA's photo archive Online publication pdf (www.vayla.fi) ISSN 2490-0745 ISBN 978-952-317-813-7 Väylävirasto PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 0295 34 3000 Updated 30 June 2021 FTIA’s publications 52/2020 3 Railway Network Statement 2022 Version history Date Version Change 14 May 2021 Version for comments - 30 June 2021 Updated version Foreword and text, appendices 2E, 2F, 2G, 2L, 2M, 5F, 5G, 5J Updated 30 June 2021 FTIA’s publications 52/2020 4 Railway Network Statement 2022 Foreword In compliance with the Rail Transport Act (1302/2018 (in Finnish)) and in its capacity as the manager of the state-owned railway network, the Finnish Transport Infrastructure Agency is publishing the Network Statement of Finland’s state-owned railway network (hereafter the ‘Network Statement’) for the timetable period 2022. The Network Statement describes the state-owned railway network, access conditions, the infrastructure capacity allocation process, the services supplied to railway undertakings and their pricing as well as the principles for determining the infrastructure charge. The Network Statement is published for each timetable period for applicants requesting infrastructure capacity. This Network Statement covers the timetable period 12 December 2021 – 10 December 2022. The Network Statement 2022 has been prepared on the basis of the previous Network Statement taking into account the feedback received from users and the Network Statements of other European Infrastructure Managers.
    [Show full text]
  • Tutkielma Maantiede HELSINGIN SOSIOEKONOMINEN ERILAISTUMINEN
    Pro gradu -tutkielma Maantiede HELSINGIN SOSIOEKONOMINEN ERILAISTUMINEN – TAPAUKSENA ASEMANSEUDUT Heikki Salmikivi 2011 Ohjaaja: Mari Vaattovaara HELSINGIN YLIOPISTO GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS MAANTIETEEN OSASTO PL 64 (Gustaf Hällströmin katu 2) 00014 Helsingin yliopisto HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET – UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion ) Faculty Laitos Institution ) Department Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Geotieteiden ja maantieteen laitos TekijäFörfattare ) Author Heikki Salmikivi Työn nimi Arbetets title ) Title Helsingin sosioekonominen erilaistuminen – tapauksena asemanseudut Oppiaine Läroämne ) Subject Maantiede Työn laji Arbetets art ) Level Aika Datum – Month and Year Sivumäärä Sidoantal – Number of Pages Pro gradu -tutkielma marraskuu 2011 116 s. Tiivistelmä Referat ) Abstract Tutkimuksen tavoitteena oli tuoda uutta tietoa keskusteluun Helsingin kaupunkiseudun kehityksestä selvittämällä raskaan raideliikenteen asemanseutujen sosioekonomista rakennetta ja sen suhdetta ympäröivään kaupunkiin. Sosioekonomista erilaistumista on tutkittu Helsingissä melko paljon, mutta tarkasteluissa pääpaino on ollut tilastoalue- ja ruutukohtaisissa analyyseissä. Tässä tutkimuksessa yhdistettiin sosioekonominen tarkastelu ensimmäistä kertaa joukkoliikenteellisiin noodeihin. Raskaan raideliikenteen asemanseudut ovat Helsingissä usein alueidensa toiminnallisia ja kaupallisia keskuksia ja liikenteen solmukohtina ne tarjoavat myös hyvät joukkoliikenneyhteydet muualle kaupunkiseudulle. Asemanseutu
    [Show full text]
  • RAILWAY NETWORK STATEMENT 2021 Updated 18 June 2021
    Updated 18 June 2021 Publications of the FTIA 46eng/2019 RAILWAY NETWORK STATEMENT 2021 Updated 18 June 2021 Updated 18 June 2021 Railway Network Statement 2021 FTIA's publications 46eng/2019 Finnish Transport Infrastructure Agency Helsinki 2019 Updated 18 June 2021 Photo on the cover: FTIA's photo archive Online publication pdf (www.vayla.fi) ISSN 2490-0745 ISBN 978-952-317-744-4 Väylävirasto PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 0295 34 3000 Updated 18 June 2021 FTIA’s publications 46/2019 3 Railway Network Statement 2021 Foreword In compliance with the Rail Transport Act (1302/2018 (in Finnish)) and in its capacity as the manager of the state-owned railway network, the Finnish Transport Infrastructure Agency is publishing the Network Statement of Finland’s state-owned railway network (hereafter the ‘Network Statement’) for the timetable period 2021. The Network Statement describes the state-owned railway network, access conditions, the infrastructure capacity allocation process, the services supplied to railway undertakings and their pricing as well as the principles for determining the infrastructure charge. The Network Statement is published for each timetable period for applicants requesting infrastructure capacity. This Network Statement covers the timetable period 13 December 2020 – 11 December 2021. The Network Statement 2021 has been prepared on the basis of the previous Network Statement taking into account the feedback received from users and the Network Statements of other European Infrastructure Managers. The Network Statement 2021 is published as a PDF publication. The Finnish Transport Infrastructure Agency updates the Network Statement as necessary and keeps capacity managers and known applicants for infrastructure capacity in the Finnish railway network up to date on the document.
    [Show full text]
  • YOUR HOMETOWN IS © Riikka Hurri Growing
    YOUR HOMETOWN IS © Riikka Hurri Growing Helsinki aims to be the most functional city in the world, and to grow sustainably. On the following pages, you can find brief descriptions of the most significant planning, transportation and park projects that © Roni Rekomaa will be actively planned during the latter half of 2018. Take part and have your voice heard! Keep an eye on planning processes Try the map Say it on social media 1. 3. 5. At www.hel.fi/urbanenvironment you can obtain in- New projects may start during the year. The Helsin- You can comment on many projects in the Kerrokan- formation and subscribe to newsletters (mainly in ki Map Service (kartta.hel.fi) provides information tasi service (kerrokantasi.hel.fi). The Urban Environ- Finnish). You can also take a look at any material on about new planning projects, as well as smaller pro- ment Division is also available on Twitter, Facebook display at Laituri and also often at libraries located in jects and those in the finishing phase that are not and Instagram. You can find us athel.fi/some . the area. included in this publication. Visit Laituri Ask and discuss 2. 4. At information and exhibition space Laituri, you can ob- You can meet project planners, for example, during tain personal information about city planning. You can planning and resident events and by setting up a per- also host your own events there. Laituri will be open sonal appointment. The Urban Environment Division’s in Kamppi until the end of the year (address Narinkka customer service number is 09 310 22111.
    [Show full text]
  • Finnish Railway Network Statement 2020 Updated on 18 June 2020
    Updated on 18 June 2020 FTA’s Transport Infrastructure Data 3/2018 Finnish Railway Network Statement 2020 Updated on 18 June 2020 Updated on 18 June 2020 Finnish Railway Network Statement 2020 Transport Infrastructure Data of the Finnish Transport Agency 3/2018 Finnish Transport Agency Helsinki 2018 Updated on 18 June 2020 Photograph on the cover: Simo Toikkanen Online publication pdf (www.liikennevirasto.fi) ISSN-L 1798-8276 ISSN 1798-8284 ISBN 978-952-317-649-2 Finnish Transport Agency P.O. Box 33 FI-00521 Helsinki, Finland Tel. +358 (0)29 534 3000 Updated on 18 June 2020 FTA’s Transport Infrastructure Data 3/2018 3 Finnish Railway Network Statement 2020 Foreword In compliance with the Rail Transport Act (1302/2018), the Finnish Transport Infrastructure Agency (FTIA), as the manager of the state-owned railway network, publishes the Finnish Railway Network Statement (hereinafter the Network Statement) for the timetable period 2020. The Network Statement describes the access conditions, the state-owned railway network, the rail capacity allocation process, the services supplied to railway undertakings and their pricing as well as the principles for determining the infrastructure charge. The Network Statement is published for applicants requesting capacity for each timetable period. This Network Statement is intended for the timetable period 15 December 2019–12 December 2020. The Network Statement 2020 has been prepared based on the previous Network Statement taking into account the feedback received from users and the Network Statements of other European Infrastructure Managers. The Network Statement 2020 is published as a PDF publication. The Finnish Transport Infrastructure Agency will update the Network Statement and will provide information about it to rail capacity allocatees and the known applicants for rail capacity in the Finnish railway network.
    [Show full text]
  • HSL Helsinki Region Transport Annual Report 2015 HSL Helsinki Region Transport Annual Report
    HSL Helsinki Region Transport Annual Report 2015 Annual Report Transport HSL Helsinki Region HSL Helsinki Region Transport Annual Report 2015 HSL Helsinki Region Transport Annual Report 2015 Content This is HSL 4 Executive Director’s Review 6 Year at a glance 8 Customers 14 Personnel 16 Environment 20 Public transport in figures 22 Finances 26 Administration and organization 30 In 2015, commuter train ridership increased by 8.9 percent. VALUES Cooperation OBJECTIVES Environmental responsibility Smooth journeys Clear services Customers’ travel chain is We provide our customers with based on the public transport up-to-date information before and during their journeys as VISION 2025 feeder services. well as clear, easy-to-use and Public transport is the reasonably priced tickets. number one choice for travel. Helsinki region is a bellwether Customer focus for intelligent, sustainable and safe mobility. Increasing public transport use Compact and attractive region A transport system based on rail to public transport, walking services creates a more compact and cycling. urban structure and makes the region more attractive. Continuous development Fewer emissions Eective finances We increase the share of low- We make public transport more BASIC TASK emission public transport. Helsinki Region Transport the funding base of the entire develops and provides smooth, transport system. reliable transport solutions to customers’ needs. Strategic goals and their achievement 2015 In 2015, HSL had nine strategic goals. Progress towards these goals was measured
    [Show full text]
  • Fysioterapian Ja Kuntoutuksen Ammatti- Ja Asiakaslehti Fysi
    1/2016 Fysi Fysioterapian ja kuntoutuksen ammatti- ja asiakaslehti fysi Essin loikka lentää taas Rajussa lajissa tukena turvallinen tiimi s. 8 Fysioterapeuttien Sukupolvenvaihdos Suomalaisfysio- suoravastaanotot taiteen sääntöjen terapeuttien saavat kiitosta s. 12 mukaan s. 16 faskiatutkimus palkittiin s. 30 SUOMEN FYsIOTERAPIA- JA KUNTOUTUsYRITYKsET FYSI RY Sisällys Kun otetaan intohimoiset ihmis- kehon tutkimusmatkailijat­ ja ­loppumaton tiedonjano,­ voi anatomiakin mennä uusiksi! ­ s. 30 Suomalaisfysio­terapeuttien Anatomia faskiatutkimus palkittiin uusiksi?! Washingtonissa.­ Kuvassa ­tiimiläiset Mika Pihlman, ­ Jouko Heiskanen ­ja Tuulia Luomala. Suomen Fysioterapia ja kuntoutusyritykset FYSI ry:llä on myös facebook-sivut. Tervetuloa! www.facebook.com/fysiry Tuoteuutisia: Älykäs teknologia harppoo kuntou- tukseen • Kipu ja kireys hävisivät LPG -hoidolla Pääkirjoitus: • Keuhko­embolia pysäytti • Tieteellinen tutkimus 4 Joko tämä on sote-ratkaisun kevät? 25 vahvistaa: FootBalancen 100% yksilölliset pohjalliset voivat ennaltaehkäistä vammoja Puheenjohtajalta: Tutkimus: 5 Terveisiä uudelta puheenjohtajalta! 29 Kivun kärsiminen päihittää hoitoonhakeutumisen Anatomia uusiksi…? Kuka luo eniten työpaikkoja? Suomalaisfysioterapeuttien faskiatutkimus palkittiin 6 SuomiAreenalla se selviää 30 Washingtonissa Fysioterapeutti + Personal Trainer = FysiTrainer® 7 Valinnanvapaus voi mullistaa 32 FysiTrainer®on personal trainer -koulutusohjelma fysioterapeuteille Essi Lindgrenin raju laji Fysi kouluttaa 8 Kun kävely on kunnossa, loikkakin lentää 34
    [Show full text]
  • Final Report.Indd
    Urban Safety and Regeneration Experiences and Good Practices of the SecurCity Network “We cleaned more, faster and smarter. Did it work? No, what we found was that the more we cleaned, the more residents expected us to clean and therefore the more litter and rubbish they dumped. Even worse, our latest survey results suggested that residents’ fear of crime had increased over the past 12 months” “Hypothesis is now that success in reducing crime and the fear of crime will only be achieved through effective partnership working between the statutory agencies and with our local communities, identifying shared priorities, joint planning, delivery and review.” “Not months of meetings to see if it is possible. No, just do it” Bari - Birmingham - Gera - Glasgow - The Hague - Heerlen - Helsinki - Leeds - Ljubljana - Prague - Warsaw - Rotterdam Warsaw The Hague - Heerlen Helsinki Leeds Ljubljana Prague Bari - Birmingham Gera Glasgow This project is part-financed by Table of Contents the European Regional Development Fund Lessons learnt from the SecurCity project page 4 Roadmap page 6 Basic Information on the SecurCity Project page 7 Mind Maps page 8 - SecurCity Project coordinator Cleo Pouw, Rotterdam With support of the URBACT programme - Kevin Mitchell, Birmingham - Ann Fehilly, Glasgow - Arjen Littooij, Rotterdam - Helen Ruston, a client of the Leeds project - Louise Hackett, Leeds - Rimone Dielesen, Heerlen - Ulla Korhonen-Wälmä, Helsinki - Kauko Nygren, Helsinki - Bogdan Saran, Warsaw - Angelo Pansini, Bari For more information about SecurCity
    [Show full text]
  • Raportti 04.05.2020 Lã¤H Kehotuskirjeet.Xlsx
    Poistomenettelyssä olevat yritykset (4.5.2020) Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) on lähettänyt alla oleville yrityksille kehotuskirjeen, jossa yrityksiä kehotetaan lähettämään tilinpäätösasiakirjat rekisteröitäviksi kahden viikon kuluessa kirjeen päiväyksestä. PRH voi poistaa toimivankin yrityksen kaupparekisteristä, jos yritys kehotuksista huolimatta ei ilmoita tilinpäätöstään. Poistaminen perustuu osakeyhtiölain 20 luvun 4 §:ään ja osuuskuntalain 23 luvun 4 §:ään. Lisätietoa prh.fi-sivuilla: www.prh.fi/tilinpaatos_valvonta Företag som är med i avregistreringsförfarandet (4 maj 2020) Patent- och registerstyrelsen (PRS) har skickat ett uppmaningsbrev till företagen nedan. I brevet uppmanar PRS företagen att lämna in sina bokslutshandlingar för registrering inom två veckor från brevets datum. PRS kan avregistrera även ett verksamt företag ur handelsregistret, om företaget trots uppmaningar inte anmäler sina bokslutsuppgifter. Avregistreringen grundar sig på aktiebolagslagen (20 kap. 4 §) och lagen om andelslag (23 kap. 4 §). Läs mer på webbplatsen prh.fi: www.prh.fi/tillsyn_over_bokslut Businesses risking deregistration (4 May 2020) The Finnish Patent and Registration Office (PRH) has sent a reminder letter to the businesses listed below requesting them to file their financial statements for registration within 14 days of the date of the letter. The PRH can deregister even an active business if they – despite reminders – do not submit their financial statements. The deregistration procedure is based in each case on either the Finnish
    [Show full text]