Kymenläänin Kennelpiiri Ry:N
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Load more
Recommended publications
-
Heinäveden Grafiittikaivoksen Vaikutuksista
HEINÄVEDEN GRAFIITTIKAIVOKSEN VAIKUTUKSISTA 31.8.2018 PRO HEINÄVESI 1 LYHYESTI Grafiittikaivoshanke vaarantaisi ympäristön ja arvokkaan vesistöalueen. Vesien ja ympäristön saastumisen lisäksi kaivos haittaisi merkittävästi Heinäveden kunnan olemassa olevia sekä potentiaalisia elinkeinoja. Kaivos sijoittuisi alueelle, jossa on asumiskeskittymiä (Karvio ja Varistaipale), satoja vakituisia asuinrakennuksia ja vapaa-ajan asuntoja, Lintulan luostari ja Kermajärven laajat erinomaisessa kunnossa olevat luonnonsuojelualueet, jot- ka kuuluvat Natura 2000-ohjelmaan. Alueella elää EU-direktiivien suojaamia lajeja sekä sijaitsee valtakunnallisesti tärkeä ja alueen imagolle merkittävä Hei- näveden reitti. Kiinteistön omistajille aiheutuisi kaivoksesta jopa kymmenien miljoonien eurojen taloudelliset vahingot. Kermajärvi on myös tärkein puhtaan veden syöttäjä Saimaaseen. Toiminnanharjoittaja on kokematon varsinaisessa kaivostoiminnassa, sillä yhtiö harjoittaa ainoastaan riskirahoituspohjaista malminetsintää. Heinäveden grafiittiesiintymä sisältää merkittävästi ongelmallista sulfidirikkiä (4,5 - 5,2%). Malminetsintäalueen reunalta on Kermäjärveen, Suvasveteen ja Varisveteen alle 400m. Lyhytaikaisen (5-15 v.) kaivostoiminnan päätyttyä kaivannaisjätteet jäävät kai- vosalueelle. Ne saastuttaisivat ympäristöään satojen, jopa tuhansien vuosien ajan. Tällöin luontoon ja puhtaisiin vesistöihin perustuvat elinkeinot tulisivat alueella käytännössä pysyvästi mahdottomaksi. 2 KAIVOSHANKE LAAJENTUISI ERITTÄIN SUUREKSI Kaivoshanke voi laajentua Heinäveden lisäksi -
The Finnish CONNECTION the Saimaa Canal a Great Lakes Maritime Research Tour to the Baltic Sea Finds Many Shared Interests
The Finnish CONNECTION The Saimaa Canal A Great Lakes maritime research tour to the Baltic Sea finds many shared interests The Great Lakes delegation to Finland included (from left) Stacey Carlson, Research Assistant, and Richard Stewart, Co-Director of the Great Lakes Maritime Research Institute; James Frost, Senior Consultant with Halifax-based CPCS Transcom; Adolf Ojard, Executive Director of the Duluth Seaway Port Authority; Craig Middlebrook, Deputy he Great Lakes and the Baltic Sea have Administrator of the Saint Lawrence Seaway Development Corporation; and Dave Knight, Special Projects Manager a strong – and multi-dimensional - for the Great Lakes Commission. Tmaritime kinship.Both water bodies represent vital marine trade routes that helped define their respective regional economies and cultures. Both play strate - gic geopolitical roles on their respective con - tinents. The two share many physical similarities such as relative size, climate, hy - drography and topography. And both share a number of pressing environmental issues including ballast-borne invasive species, the threat of toxic spills, non-point source pol - lution and nutrient loading. Even the salinity difference is not as pro - nounced as many might think; while the Baltic is technically “brackish,” its salinity is much lower than ocean water and in some reaches with heavy tributary inflow Applied Sciences in Kotka, Finland, initially Centre of Finland and Kymenlaakson Uni - the water is almost as fresh as the Lakes. began sharing information in June of 2007 versity. Thus it was only natural that when two on project work Rytkönen has done in - Over a five-day period, the six-member maritime researchers met in 2007, one from volving vessel tracking and automated iden - Great Lakes delegation travelled from its the Baltic nation of Finland and the other tification system (AIS) technology. -
Lappeenranta & Imatra Region – Lake Saimaa 2015
Lappeenranta & Imatra region – Lake Saimaa 2015 What is goSaimaa? • goSaimaa Ltd = tourism marketing for the region of Lappeenranta and Imatra • Partner for media, tour operators and local tourism companies • www.gosaimaa.com Tourism information: hotels, cottages, spas, restaurants, shopping, sights etc. ALSO IN RUSSIAN • goSaimaa Magazine ALSO IN RUSSIAN (online) Lake Saimaa, Finland Facts & figures Number of inhabitants Top 5 foreign overnights in • Lappeenranta 72.000 South Karelia 2013 (2012) • Imatra 29.000 • TOTAL 756.200 (+ 6,1 %) • South Karelia +/-135.000 • Finland 361.500 (377.855) - 4,0 % Surface area of South Karelia • Russia 352.400 (291.306) • Ground 7.612 m2 +20,9 % • Water 1.640 m2 • Germany 5.400 (4.622) +16,0 % • Lake Saimaa: the largest Lake in • Estonia 4.000 (4.150) Finland and the fourth largest in – 4,0 % Europe • Sweden 3.800 (4.548) – 16,0 % Not all cotttages and small hotels included Lappeenranta region • Lemi • Luumäki • Savitaipale • Taipalsaari • (Joutseno=Saimaa Gardens) • Imatra region • Ruokolahti • Rautjärvi • Parikkala 14-May-16 Where are we? Distances Imatra Helsinki Vyborg Spb Savonlinna Mikkeli Lappeenranta 35 km 220 km 60 km 215 km 150 km 118 km Imatra 255 km 65 km 210 km 118 km 140 km Ryanair: LPP – Milan (Bergamo) (2 x week) LPP – Düsseldorf (Weeze) (2 x week) LPP – Barcelona (Girona) (2 x week) Russia/Allegro: Vainikkala railway station = Lappeenranta (28 km) St. Petersburg – Lappeenranta = 1,5 h only! Lake Saimaa, Finland Lappeenranta Highlights LAPPEENRANTA region • Saimaa Gardens & Holiday Club -
District 107 D.Pdf
Club Health Assessment for District 107 D through May 2015 Status Membership Reports LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice No Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Active Activity Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Email ** Report *** Year **** Number of times If below If net loss If no report When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater in 3 more than of officers that in 12 within last members than 20% months one year repeat do not have months two years appears appears appears in appears in terms an active appears in in brackets in red in red red red indicated Email red Clubs less than two years old 124289 Otava Helmi 03/06/2015 Newly 22 22 0 22 100.00% 0 0 M 0 Chartered Clubs more than two years old 29515 ANJALANKOSKI 06/13/1974 Active 23 1 1 0 0.00% 23 24 0 24+ 20504 ELIMAKI 01/18/1963 Active 29 1 0 1 3.57% 28 1 24+ 31949 ELIMAKI RATSU 03/25/1976 Active 19 0 0 0 0.00% 19 0 5 20505 HAMINA 07/09/1954 Active 42 4 1 3 7.69% 39 32 0 4 $334.81 28056 HAMINA BASTIONI 02/28/1974 Active 49 3 4 -1 -2.00% 50 7 0 6 $114.79 67609 HAMINA VARVARA 04/01/2003 Active 37 4 0 4 12.12% 33 0 3 20797 HAUKIVUORI 09/03/1963 Active 24 0 2 -2 -7.69% 26 24 0 1 20507 HEINOLA 12/06/1955 Active 37 0 2 -2 -5.13% 39 12 0 24+ 20506 HEINOLA JYRANKO 10/20/1964 Active 49 2 1 1 2.08% 48 5 0 0 $362.19 47230 HEINOLA KAILAS -
Enhancing Inland Navigation Intelligent Saimaa – the Finnish
Intelligent Saimaa – the Finnish EMMA pilot Lake Saimaa, located in the southeastern Finland, EMMA stretches over four different regions and is the largest lake in Finland. At approximately 4,400 square Enhancing Inland Navigation kilometres Lake Saimaa is also the fourth largest natural freshwater lake in Europe. The Saimaa Canal, 43 kilometres in length, connects Lake Saimaa with the Gulf of Finland. Navigation in the Saimaa area is challenging due to narrow routes in environmentally valuable waterways. However, for effective inland waterway shipping Saimaa Canal area is required to be passed through. Moreover, bioenergy and raw wood transport is likely to increase in Finland, creating significant transport volumes in the future and challenging the existing transport system. This pilot case aims to demonstrate an ”Intelligent Saimaa” piloting environment by analysing what kind of information a river information system (RIS) must provide in this region to develop an intelligent water transport means. Therefore transport potentials for different transport modes, including vessel transport, will be analysed. Making use of existing knowledge and concentrating on stakeholders’ needs and expectations this pilot will form a RIS pilot solution. Recommendations will also www.project-emma.eu be given to respective administrations to advance future development of RIS applications. Photo: Colourbox.com @project_emma Lead Partner: Port of Hamburg Marketing Contact: Petri Jalkanen, [email protected] Pickhuben 6, 20457 Hamburg, Germany Lahti -
Refresco Finland Oy
In a country that is scarcely populated like Finland, it is possible to lose yourself in your own thoughts or let yourself be enchanted by the breathtaking views, a true blue maze of lakes, island, rivers and canals, interrupted by green woods, that extend for hundreds of kilometres in an incredibly beautiful, peaceful stretch of landscape. This is the largest lake district in Europe, the “Lakeland”, the heart of Finnish identity, whose capital, Kuopio, is famous for its thousands of lakes, the beauty of its nature, the lively events, the rich culture and friendly hospitality. Hospitality that is felt everywhere, even inside the Refresco Finland Oy bottling factory, the leader in Finland for co-packing juices, soft drinks, water, energy drinks and other non-alcoholic beverages for private labels, in addition to a wide range of products under its own brand. Imagination, efficient management and strong competitiveness are the fundamental aims at Refresco Finland Oy, the achievement of which is possible through the use of highly innovative bottling and packaging solutions, that are top quality and respect the environment. To automate and optimise the production process and reply to their customers’ requests for personalised “packaging” solutions while maintaining market trends, the Finnish company decided to invest in the purchase of a latest generation automatic packer CSK 50P ERGON supplied by SMI. SECTOR SOFT DRINKS REFRESCO FINLAND OY Kuopio, Finland REFRESCO www.refresco.fi Shrink wrapper CSK 50P ERGON FINLAND OY GEO LOCATION REFRESCO -
Safe Community Kouvola
Application to Become a Member of the Safe Community Network Safe Community Kouvola CONTENTS 1. INTRODUCTION .....................................................................................................................................2 2. DESCRIPTION OF KOUVOLA .............................................................................................................3 3. CROSS-SECTIONAL ORGANIZATION OF THE SAFETY PROMOTION WORK IN KOUVOLA - PARTNERSHIP AND COLLABORATION ......................................................................3 4. PROGRAMMES THAT DOCUMENT THE FREQUENCY AND CAUSES OF INJURIES...........5 4.1 INJURY SITUATION IN KOUVOLA REGION –IDENTIFICATION OF RISK FACTORS AND RISK GROUPS ..........5 4.2 INJURIES AND RISKS BY AGE GROUPS .....................................................................................................6 5. KOUVOLA’S EFFORTS BASED ON THE INDICATORS SET BY INTERNATIONAL SAFE COMMUNITIES NETWORK.....................................................................................................................7 5.1 LONG -TERM , SUSTAINABLE PROGRAMS COVERING BOTH SEXES AND ALL AGES , ENVIRONMENTS AND SITUATIONS .................................................................................................................................................7 5.2 INJURY REGISTRATION AND PREVENTION PROJECT OF KOUVOLA REGION (S TART )..............................9 6. PROGRAMS THAT TARGET HIGH-RISK GROUPS AND ENVIRONMENTS, AND PROGRAMS PROMOTING SAFETY FOR VULNERABLE GROUPS .............................................11 -
A Review of Taraxacum (Asteraceae) in Eastern Finland (Ladoga Karelia and North Karelia)
Memoranda Soc. Soc. Fauna Fauna Flora Flora Fennica Fennica 89, 89: 2013 139–182. • Räsänen 2013 139 A review of Taraxacum (Asteraceae) in eastern Finland (Ladoga Karelia and North Karelia) Juhani Räsänen Räsänen, J., Pajutie 1 B 4, Linnunlahti, FI-80110 Joensuu, Finland. E-mail: [email protected] Little is known about changes in the abundance and species composition of dandelions (Taraxa- cum) in Finland. However, Eastern Finland, the biogeographical provinces of Karelia ladogensis and Karelia borealis, has been explored again since 1985. Carl-Erik Sonck collected dandelions there mainly in the 1940s and published his results later (Sonch 1964a). The comparison revealed that changes were considerable over this 60-year period. Species of the section Taraxacum had become more frequent, while those of the sections Borea and Erythrosperma had declined. After Sonck, 88 species were found to be new to North Karelia and 24 to Ladoga Karelia. Respectively, 16 and 33 species were not re-discovered in these provinces. The figures are approximate, particu- larly concerning Karelia ladogensis, because a larger part of this province has not been studied since 1945 when most of its territory was ceded to the former Soviet Union. Introduction ish provinces of Karelia borealis, (Kb) and Ka- relia ladogensis (Kl/Fin). In addition to histor- Earlier information on the dandelions of east- ical records, I present my own observations on ern Finland is from a few areas only. The vicini- the less frequent species. Data from neighbour- ty of Lieksa (Karelia borealis) is the best studied, ing provines Sa, Sb and Ok (Fig. 1) is given also. -
Luotsilaiva Saimaa Aluksen Vaiheita Vuosina 1893–2018
2018 Esko Pakkanen Luotsilaiva Saimaa Aluksen vaiheita vuosina 1893–2018 Esko Pakkanen Luotsilaiva Saimaa Aluksen vaiheita vuosina 1893–2018 Liikennevirasto Helsinki 2018 Kannen kuva: Mikko Kankainen ISBN 978-952-317-581-5 Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi) ISBN 978-952-317-610-2 Liikennevirasto PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 0295 34 3000 3 Esko Pakkanen: Luotsilaiva Saimaa - Aluksen vaiheita vuosina 1893-2018. Liikennevirasto, tekniikka- ja ympäristöosasto. Helsinki 2018. 323 sivua. ISBN 978-952-317-610-2. Avainsanat: Luotsit, alukset, historiikit, vesiliikenne, s/s Saimaa Tiivistelmä Liikennevirasto tilasi vuonna 2015 metsänhoitaja Esko Pakkaselta käsikirjoituksen luotsialus Saimaan vaiheista. Aluksen rakentamisesta tulee vuonna 2018 kuluneeksi 125 vuotta. Alus valmistui Turun Crichtonin telakalta 1893 ja välittömästi sen jälkeen se siirtyi Saimaalle tarkastusalukseksi. Pääasiallisesti s/s Saimaa työskenteli Vuoksen vesistö- alueella käväisten kuitenkin esimerkiksi sota-aikana myös meren puolella. Aluksella on aikojen saatossa vieraillut lukuisa joukko arvohenkilöitä Venäjän tsaareja, Ruotsin kuninkaita, Venäjän presidenttejä sekä Suomen valtionhallinnon korkeinta johtoa. Tärkeintä kuitenkin on ollut se työ mitä alus on tehnyt Saiman väylästön ja vesiliikenteen edistämiseksi. Työkäytön jälkeen s/s Saimaa on toiminut aiemmin Merenkulkulaitoksen ja nyttemmin Liikenneviraston museo- ja edustusaluksena. Liikennevirasto julkaisi tästä käsikirjoituksesta lyhennetyn version kuvitettuna kirjana, nimeltään luotsilaiva Saimaa, kesällä -
The Wolf Debate in Finland
Ruralia Institute Jukka Bisi Sami Kurki The wolf debate in Finland Publications 12 The wolf debate in Finland Expectations and objectives for the management of the wolf population at regional and national level Jukka Bisi Sami Kurki Seinäjoki 2008 Publisher: University of Helsinki Ruralia Institute Kampusranta 9 FIN-60320 SEINÄJOKI Puh. +358 6 4213 300 Fax. +358 6 4213 301 ISBN 978-952-10-4135-8 (paperback) 978-952-10-4136-5 (pdf) ISSN 1796-0649 (paperback) 1796-0657 (pdf) Printed by Oy Fram Ab, Vaasa Foreword The wolf has returned to the Finnish countryside and once again there is no avoiding the fact that the interaction of man and wolf is an extremely painful one. Attitudes to the wolf divide Finns, and the wolf itself causes opinion to change fast once it has arrived in new areas. The wolf is a perpetual problem environmentally, something people have to live with on a daily basis. But what is the importance of social sustainability and how can protection of the wolf be reconciled with what local people see as a decline in the quality of life? How should the wolf issue be managed and who should act in what situation? These are the questions which have to be addressed in preparations for a national policy on wolves. Studies relating to policy on large carnivores for the University of Helsinki’s Institute for Rural Research and Training (Ruralia) represent a breakthrough, yet people in rural communities have always been at the centre of research. The sustainable use of natural resources is becoming more and more about socio-economic issues, with ecology obviously imposing its own set of condi- tions. -
Seurahistorioita Yms
SEURAHISTORIOITA YMS. Kokoajat ANTTI O. ARPONEN (kuollut 2015) & VESA-MATTI PELTOLA Lista päivitetty viimeksi 26.5.2021. Tavoitteena on ollut mainita seuroista kaikki olemassaoloajan kotikunnat, mutta eritoten alueliitosten aiheuttamissa kotipaikkamuutoksissa on taatusti lukuisia puutteita. Monilla karjalaisseuroilla on ollut toisen maailmansodan jälkeen alaosastoja eri kunnissa, mutta tällaisia tietoja ei kuntakohtiin ole otettu. Esimerkiksi se, että joidenkin forssalaisseurojen kotikunniksi mainitaan Tammela ja Forssa mutta toisten kotipaikaksi ainoastaan Forssa, ei ole virhe: Forssa irrotettiin Tammelasta 3.12.1921, jonka jälkeen perustettujen seurojen kotikunta on siis ollut alusta asti Forssa. Seurojen entisissä ja myöhemmissä nimissä on varmasti paljonkin puutteita. Kirjojen nimet ja tekijätiedot ovat monelta osin tulkinnanvaraisia. Fennica-tietokannasta näyttää puuttuvan tekijä myös lukuisista sellaisista kirjoista, joiden alkusivuilla tekijä(t) on kerrottu. Monien teosten kannessa on hieman erilainen nimi kuin sisäsivuilla, eikä varsinkaan pitkistä nimistä ole aina helppoa sanoa, mikä osa nimestä olisi syytä kirjata ensimmäiseksi. Toimittanut-termiä on käytetty eritoten takavuosina vaihtelevasti, ja monessa teoksessa ”toimittaja” on tosiasiassa kirjoittanut koko teoksen. Kirjojen nimien sisälle on pääsääntöisesti kirjattu ajatusviivoja pisteiden sijasta selkeyden nimissä. Lehti-, vihko- ja moniste-käsitteet ovat osin hämäriä, mutta tällaisia merkintöjä on mukana, jos tiedossa on selvästi ollut, että kyseessä ei ole varsinainen -
Indoor Radon Measurements and Radon Prognosis for the Province of Kymi, Southeastern Finland; Huoneilman Radonmittaukset Kymen L
H (ftoooM STUK-A136 JOULUKUU 1996 F19700029 Huoneilman radonmittaukset Kymen laanissa: Tilannekatsaus ja radonennuste M. Pennanen, I. Makelainen ja A. Voutilainen SATEILYTURVAKESKUS PL 14, 0081 HELSINKI Puh. (09) 759881 P c' n ISBN 951-712-158-X ISSN 0781-1705 Edita Oy Helsinki 1996 Myynti: Sateilyturvakeskus PL 14 00881 HELSINKI Puh. (09) 759 881 STUK-A136 SATEILYTUR VAXES KUS PENNANEN M, MAKELAINEN I ja VOVTILAINEN A. Huoneilman radonmittaukset Kymen laanissa: Tilannekatsaus ja radonennuste. STUK-A 136, Helsinki 1996, 55 s. + liitteet 41 s. ISBN 951-172-158-X ISSN 0781-1705 Avainsanat: Huoneilman radon, radonennuste, rakennuspaikka, maapera tiivistelmA Radonennusteessa on tarkoitus luokitella rakennusmaa sen perusteella, kuinka suuressa osassa uusista pientaloista on odotettavissa, etta radonpitoisuus 200 tai 400 Bq/m3 ylittyy. Ennusteessa oletetaan, ettei radonin torjuntaan mitenkaan varauduta rakennusvaiheessa. Kymen laanin radonennustetta laadittaessa kaytettiin hyvaksi noin 5900 pientalon radonmittaustuloksia. Mittauskohteista tiedettiin niiden tarkka sijainti kartalle merkittyna, rakennuspaikan maapera, talon valmistumisvuosi ja perustamistapa. Naiden tietojen ja kaytettavissa olevan geologisen tiedon perusteella Kymen laanin rakennusmaa jaettiin kolmeentoista alueeseen. Alueille arvioitiin odotettavissa ole- vat radonpitoisuudet ja enimmaisarvqjen (200, 400 ja 800 Bq/m3) ylitysprosentit. Ennusteen radonpitoisuudet ja ylitysprosentit on laskettu radonkriittisimmille perustamistavoille. Niihin kuuluvat talot, joissa on sokkelin