Luotsilaiva Saimaa Aluksen Vaiheita Vuosina 1893–2018
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
2018 Esko Pakkanen Luotsilaiva Saimaa Aluksen vaiheita vuosina 1893–2018 Esko Pakkanen Luotsilaiva Saimaa Aluksen vaiheita vuosina 1893–2018 Liikennevirasto Helsinki 2018 Kannen kuva: Mikko Kankainen ISBN 978-952-317-581-5 Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi) ISBN 978-952-317-610-2 Liikennevirasto PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 0295 34 3000 3 Esko Pakkanen: Luotsilaiva Saimaa - Aluksen vaiheita vuosina 1893-2018. Liikennevirasto, tekniikka- ja ympäristöosasto. Helsinki 2018. 323 sivua. ISBN 978-952-317-610-2. Avainsanat: Luotsit, alukset, historiikit, vesiliikenne, s/s Saimaa Tiivistelmä Liikennevirasto tilasi vuonna 2015 metsänhoitaja Esko Pakkaselta käsikirjoituksen luotsialus Saimaan vaiheista. Aluksen rakentamisesta tulee vuonna 2018 kuluneeksi 125 vuotta. Alus valmistui Turun Crichtonin telakalta 1893 ja välittömästi sen jälkeen se siirtyi Saimaalle tarkastusalukseksi. Pääasiallisesti s/s Saimaa työskenteli Vuoksen vesistö- alueella käväisten kuitenkin esimerkiksi sota-aikana myös meren puolella. Aluksella on aikojen saatossa vieraillut lukuisa joukko arvohenkilöitä Venäjän tsaareja, Ruotsin kuninkaita, Venäjän presidenttejä sekä Suomen valtionhallinnon korkeinta johtoa. Tärkeintä kuitenkin on ollut se työ mitä alus on tehnyt Saiman väylästön ja vesiliikenteen edistämiseksi. Työkäytön jälkeen s/s Saimaa on toiminut aiemmin Merenkulkulaitoksen ja nyttemmin Liikenneviraston museo- ja edustusaluksena. Liikennevirasto julkaisi tästä käsikirjoituksesta lyhennetyn version kuvitettuna kirjana, nimeltään luotsilaiva Saimaa, kesällä 2018. 4 Aluksi Kun Mikko Pekosen kirjoittama luotsilaiva Saimaan 100-vuotishistoria ilmestyi vuonna 1993, olin pettynyt. Kirjoitin ”Korsteenissa”, että Saimaa oli joutunut ilkivallan kohteeksi. Ei siksi, etteikö Pekosen työ olisi ollut ansiokas, vaan siksi, että Merenkulkuhallitus päätti julkaista kirjan vahvasti supistettuna, niukasti kuvitettuna ja lähes monistemaisena vihkosena. Totesinkin arvioni lopussa, että ”toivottavasti Saimaa saa vielä arvoisensa julkaisun”. Niinpä kun Liikennevirasto otti minuun yhteyttä loppuvuonna 2015 ja tarjosi uuden Saimaa-kirjan kirjoittamista, olin enemmän kuin valmis. Samalla päätin, että koetan saada teokseen kaiken sen tiedon ja kuvituksen (vaikkei se toimeksiantoon kuulunutkaan), mitä aluksesta on löydettävissä. En onnistunut tavoitteessani. Ensinnäkään ”kaikkea” tietoa aluksesta ei löytynyt tai en ainakaan löytänyt; moni ”kiinnostava” yksityiskohta jäi avoimeksi. Silti tietoa ja sen pohjalta laadittua käsikirjoitusta kertyi paljon enemmän kuin mitä lopulta kirjaan oli kohtuullista mahduttaa. Ongelma ratkaistiin osittain siten, että laajempi käsi- kirjoitukseni on tarjolla näin verkkojulkaisuna. Kirjaan lyhentämäni teksti oli pituudeltaan 116 sivua. Liikenneviraston toimeksianto oli väljä, tehdä käsikirjoitus 125 vuotta täyttävän luotsilaiva Saimaan juhlakirjaan. Se oli helppoa siksi, että aluksesta tiedetään paljon. Monet Saimaan laivapäiväkirjoista ovat säilyneet, myös osa muista päiväkirjoista. Lisäksi Luotsilaitoksen ja Merenkulkuhallituksen sisäinen, osin ulkoinenkin kirjeen- vaihto sekä laitoksen muu arkistomateriaali tarjoavat kosolti tietoa aluksesta. Arkistoaineistot ovat säilytettyinä pääosin Kansallisarkistossa ja Mikkelin maakunta- arkistossa. Lisäksi muutamat muut viranomais- ja yksityisarkistot ovat tarjonneet apuaan. Myös sanomalehdet ovat olleet arvokkaana lähteenä Saimaan vaiheiden kuvaamisessa. Sen sijaan miehistön elämä aluksella niin työ- kuin vapaa-aikana jäi niukasti katetuksi. Kirjallisia muisteluksia ei ole löytynyt, ei myöskään kovin monia työvuosien miehistön jäseniä haastateltaviksi. En ole käyttänyt lähdeviitteitä, mutta useimmiten tiedon lähde käy ilmi tekstistä. Se koskee etenkin suoria lainauksia, joita on viljalti. Ne ovat mielestäni tärkeitä vähentämällä tulkintavirheitä, tekemällä kunniaa aiemmille kirjoittajille ja ennen kaikkea tuomalla aikalaistunnelmaa. Mukana on myös ruotsinkielisiä lainauksia, olihan ruotsi pitkään hallitseva viranomaiskieli ja höyrylaivoja koskevia uutisia julkaistiin ruotsinkielisessä lehdistössä aiemmin paljon. Sitä paitsi ruotsi on edelleen maamme toinen kansalliskieli. Itse kirjan tekstiosuudesta tuli selvästi suppeampi kuin olisin halunnut. Onneksi kirjaan on kaiketi tulossa runsas kuvitus. Vanhoja valokuvia löytyi, ei kuitenkaan monta työ- tai miehistökuvaa; myös konehuone- ja muut sisäkuvat jäivät puuttumaan. Sen sijaan sodanjälkeisiltä vuosilta on viljalti kuvia, dia- ja digivuosilta lähes loputtomiin. Niiden kanssa joudutaan varmaan valinnan vaikeuksiin. Kirjan ulkoasusta tullee upea, kiitos graafikko Sakke Yrjölän. 5 Myös muille kiitoksille on paikkansa. Tämä käsikirjoitus ei olisi syntynyt - kuten ei kirjakaan - ilman apu- ja taustajoukkoja. Enimmät kiitokset osoitan Mikko Pekoselle, joka toimitti käyttööni kaiken Saimaasta aikanaan ja myöhemminkin keräämänsä arkisto- ja kuvamateriaalin. Sitä ei ollut vähän. Hän on myös kommentoinut luonnos- tekstejäni ja samalla pelastanut minut muutamalta nololta virheeltä. Lisäksi haluan kiittää Jussi Kivistä, maamme ainoaa ”höyrylaivatohtoria”, joka jälleen kerran on auttanut minua monin tavoin käsikirjoituksen loppuun saattamisessa ja hiomisessa. Kiitokset myös oikoluennassa avustaneelle Tepa Lallukalle. Kiitokset myös haastatelluille, kuvien lainaajille sekä muille apuaan antaneille. Heihin kuuluvat tietysti myös Liikenneviraston ohjaus- ja historiaryhmät sekä kustannus- toimittaja Aino Partanen. Tunnen ylpeyttä päästyäni kirjoittamaan luotsilaiva Saimaan elämänkerran. Onhan aluksella kiintoisa historia ja lisäksi se on maamme kaunein kulussa oleva höyrylaiva. Helsingin Töölössä huhtikuussa 2018 Esko Pakkanen 6 Sisältö LUOTSILAIVA SAIMAA LYHYESTI ........................................................................................... 8 Saimaan synty ............................................................................................................................. 8 Mitä Saimaa teki? ....................................................................................................................... 9 Hyvää huolta ja sattumuksia ................................................................................................... 10 Saimaa nykyään ........................................................................................................................ 10 OSA 1 LUOTSILAITOS JA SAIMAA ........................................................................................ 12 Luotsilaitoksesta Liikennevirastoksi ..................................................................................... 12 Suomen Luotsi- ja majakkalaitos................................................................................... 12 Luotsilaitoksen venäläistäminen ........................................................................................... 18 Merenkulkulaitos .............................................................................................................. 25 Liikennevirasto .................................................................................................................. 28 Luotsilaivat ................................................................................................................................. 29 Ensimmäiset omat laivat ................................................................................................. 31 Lisää luotsilaivoja ............................................................................................................. 33 Saimaan jälkeiset alukset ............................................................................................... 41 MKH:n aikaan ..................................................................................................................... 41 Höyrystä dieseliin ............................................................................................................. 44 Vuoksen vesistö eli Saimaa ..................................................................................................... 46 Vesistön rakentaminen .................................................................................................... 47 Väylämittaukset ja -merkitsemiset ................................................................................ 52 Laivaliikenteen kehitys .................................................................................................... 56 ”Euroopan ihanin järvi” ................................................................................................... 62 Saimaan luotsipiiri ................................................................................................................... 64 Luotsipiiri vakinaistetaan ................................................................................................ 65 Luotsipiiri ja luotsipäälliköt ............................................................................................ 67 MKH:n aika ......................................................................................................................... 76 Luotsipaikat ja luotsit ...................................................................................................... 79 Väylät .................................................................................................................................. 87 Viitat ja kummelit.............................................................................................................. 91 Loistot ja valopoijut .........................................................................................................