Tänään, S. 6 Eurosetelien Harvinaisuus 20 Ja 50 €, S. 32

POHJOIS-KARJALAN NUMISMAATIKOT RY:N JULKAISU 5. vsk 3/2014

Ilmarinen, s. xx

Eurosetelien harvinaisuus 20 ja 50 €, s. 32

Maakunta- artikkelissa Tohmajärvi ennen - tänään, s. 6 NÄIN LÖYDÄT MEIDÄT : HUOMIOTA HUOMIOTA HOO ! Uusi kauppa Lappeenrannassa. Myymälät ma-pe 10-16 Vaajakoskentie 9 Sijainti historiallisesti merkittävän Linnoi- 40320 JYVÄSKYLÄ tuksen laidalla aivan ydinkeskustassa. +358 40 719 9906 Hyllyssä paljon hopearahoja, kultaa ja Kauppakatu 20 erikoisuuksia sekä tarjoustuotteita, 53100 LAPPEENRANTA joita et löydä nettikaupastamme. +358 50 3775073 TERVETULOA OSTOKSILLE ! Verkkokauppa 24h Myymme, ostamme ja arvioimme. Suomen ja www.matinmarkka.com Venäjän rahat, eurot, maailman rahat. Laatutarvikkeet, oma maahantuonti.

Karjalan Pultti Oy

Salpakatu 6 80100 Joensuu puh. 020 758 1300 www.karjalanpultti.fi

NSG Group Flat Glass Business Tuulilasin vaihto ja korjaus! meiltä purkuosat • ostamme kolariautoja www.karjalanpurkupojat.fi Karjalan Purku-Pojat lylykoskentie 27, joensuu avoinna: ma–pe klo 8.00 –16.30, la suljettu 0400 229 800

2 PÄÄKIRJOITUS

3 • 2014 POHJOIS-KARJALAN NUMISMAATIKOT RY:N JULKAISU Maakuntakierroksen loppumetreillä

ohmajärven ja Värtsilän suunnas- Kyseessä on kulttuuriteko. Pohjois-Karja- sa liikkuessani minulle on usein tul- lan Numismaatikot ry. tukijoineen ja tekijöi- Tlut tunne, että seudusta huokuu rikas neen on samalla tehnyt kunnianosoituksen menneisyys. Vanhat rakennukset ja niiden meitä edeltäneiden sukupolvien työlle. Tämä jäljet luonnossa, vainiot, tiestö, luonto kai- on myös talkootyön mestarinäyte. Historioit- ken kaikkiaan. Rajapitäjä Tohmajärven his- sija Raimo Vänskä on tehnyt artikkelinsa yh- toria on rikasta niin taloudellisesti kuin kult- distykselle maksutta. Talkootyöllä on myös tuurisestikin. hankittu lehdelle mainoksia, joiden tuotoil- Viime viikkoina Tohmajärvi on ollut julki- la tämä kaikki on saatu painettua kansien suudessa kulttuurin tiimoilta. Tohmajärven väliin. pääkatu, Kauppakatu ja Kirkkotien alkuosa, On vielä todettava, että kyllähän tämä sar- on päätetty nimetä Katri Helenan raitiksi; ni- ja hiukan jatkuu syksyn ensimmäisessä nu- meäminen tapahtuisi Potsijuhlassa tulevana merossa. Mutta sen jälkeen on lehtemme si- kesänä. Päätösesitys on herättänyt vilkasta sällössä edessä uuden etsinnän aika. keskustelua. Oman pitäjän osaajia on laulun taitaja Katri Helenan lisäksi muistettu jo aiemmin mm. Maiju Lassilan tiellä, Järnefeltin- * * * tiellä ja Oeschintiellä. Tohmajärvi tulee nyt tutuksi myös Rajan Keräilyharrastus on kulttuuria ja hyvinvoin- Rahan lukijoille. Jo viime numerossa Tohma- tia. Äskettäin Helsingin Sanomissa kerrot- järveä sivuttiin Värtsilä-teemassamme. His- tiin amerikkalaisesta tutkimuksesta, jos- torioitsija Raimo Vänskä herättää henkiin ra- sa todettiin luovien harrastusten tukevan japitäjän rikkaan historian rahalöytöineen. työntekoa. Ne auttavat meitä palautumaan Kyläasiamies Tuomo Eronen puolestaan ker- työstä, löytämään sille vastapainoa, intoa ja too pitäjän nykypäivästä sanoin ja kuvin. terveellistä tekemistä. Lasken luoviin har- Rajan Raha on tehnyt historiaa. Pohjois- rastuksiin myös numismatiikan ja muut ke- Karjalan maakunta on nyt käyty läpi päästä räilyharrastukset. Numismaatikot kokoontu- päähän, sen historiaa ja nykypäivää on tuo- vat kuukausittain kerhoilloissamme ja usein tu esille lehtemme numerosta 4/2010 lähti- muissakin tapahtumissa, keräilyssä on sekä en. Esittelyssä on ollut 19 eri aluetta. itsekseen tekemistä että yhdessä toimimis- Raha, sen käyttö, on ollut yksi keskeinen ta, mikä luo hyvinvointia. tekijä maakunnan historiassa. – Rahojen ja Toivotan lukijoille lämmintä ja monipuolis- erilaisten keräilykohteiden avulla on pyrit- ta kesää. Syksy on kaukana, vaikka laulussa ty valaisemaan näiden käyttöajan ihmisten sanotaankin että kesä on lyhyt. Syyskauden arkea ja kruunun vaikutusta, Raimo Vänskä ensimmäiseen Rajan Rahaan toivomme jut- kertoo. – On kysymys numismatiikasta his- tuja ja kuulumisia 8.9. mennessä. torian aputieteenä ja rahoista historian do- kumentteina. Eri keräilyalojen kohteet ovat olleet tär- keitä, kun on yritetty päästä käsiksi kuhun- kin aikaan. Kerrottavaa on havainnollistettu runsaalla kuva-aineistolla. Kuntien ja pitäji- en nykypäivää taas on kuvattu ajankohtai- sissa Tänään-artikkeleissa, on saatu tuoreita kuulumisia maakunnan eri alueilta. - Huo- menna tämä kaikki on jo eilistä, dokumen- tiksi jäävää ja korvaamatontakin, Vänskä Kari Tahvanainen muistuttaa. Vastaava toimittaja

3 Lehdistökatsaus 1 ja 5 kopeekan ”jäähyväiset”

Paavo Pölönen

Venäjä ei enää mitä todennä- köisimmin lyö uusia yhden ja viiden kopeekan rahoja. Kysei- set kolikot säilyvät kuitenkin edelleen virallissina maksuvälineinä. Venäjän parlamentti päättää asiasta ja rahojen lopullisesta kohta- losta myöhemmin. Syitä kolikoiden häviämiseen on useita, suurimpana varmaan kolikoiden heikko arvo. Yksi kopeek- ka on nimittäin arvoltaan vain noin 0.03 Usan centtiä. Kopeekat eivät siksi myöskään ole mieluisia vaih- torahoja eivätkä ne käy esimerkiksi kolikkoautomaatteihin ollenkaan. Inflaatio ja maailman taloustilan- teet ovat syöneet rublan ostovoi- maa merkittävästi. Suhteessa ko- likoihin käytettyjen raaka-aineden Britanniasta taasen kantautuu suustekijät paremmin huomioiviin hinnat ovat kuitenkin pysyneet vähän päinvastaisia uutisia. rahoihin. Virallisten arvioiden mu- normaalina ja näin ollen yhden ko- Britannian Royal mint on nimittäin kaan noin 3% kaikista punnan kopeekan lyöminen maksaa tällähet- julkaisemassa uutta yhden pun- likoista olisi väärennöksiä. kellä enemmän kuin sen nominaali nan kolikkoa, näillä näkymin ko- Uusi kolikko tuleekin olemaan arvo on. Siinä jo riittävän paina- likko tulee kansalaisten käyttöön väärentäjän painajainen. Kolikko va syy olla lyömättä kolikkoa lisää. vuoden 2017 aikana. Yksi kolikon tulee olemaan kaksitoista kulmai- Keräilijöiden ei kuitenkaan kan- julkaisemiseen johtaneista syistä, nen ja siinä on euron tavoin käytet- nata huolestua sillä molempia on halu taistella rahan väärentä- ty kahta eri metallia ja metalliseos- näistä kolikoista on tähän mennes- jiä vastaan. Vanha punnan kolikko ta ja se muistuttaa väritykseltään sä lyöty yhteensä noin 13 miljoo- on ollu käytössä jo yli kolmenkym- myös pitkälti yhden euron kolik- naa kappaletta, joten oletettavasti men vuoden ajan ja niitä on las- koa. Kolikon etupuolella nähdään tämmöinen kolikko voi Suomalai- kettu liikkeelle noin 45 miljoonaa kuningatar Elisabethin kuva, taus- senkin keräilijän haaviin vielä hel- kappaletta. Pitkään käytössä ollut tapuoli taas määräytyy myöhem- postikin tarttua. valuttaa on riski jo itsessään, kos- min järjestettävän suunnittelukil- ka sen väärentäminen on helpom- pailun tuloksien mukaan. Lähde: Numismaster.com paa suhteessa uusiin ja turvalli- Lähde: Bbc

Pohjois-Karjalan numismaatikot ry:n hallitus päätti muis- taa pöytästandaarilla kahta pitkäaikaista puurtajaa. Ar- mi Hakkarainen on toiminut yhdistyksen sihteerinä ja Ta- pio Turunen on vastannut tar- vikemyynnistä sekä toiminut hallituksessa. Huhtikuun 1. päivänä kevätkokouk- sessa heille luovutettiin tä- mä yhdistyksen merkittävin huomionosoitus – kiitokse- na yhdistyksemme eteen teh- dystä pyyteettömästä ja erin- omaisen ansiokkaasta työstä. Kuvassa standaaria luovut- tamassa Matti Virrantalo ja taustalla Paavo Pölönen. Kuva: Teemu Kortelainen

4 Sisällys 3/2014

3 Pääkirjoitus: Maakuntakierroksen loppumetreillä

4 Lehdistökatsaus Pohjois-Karjalan numismaatikot ry palkitsi kahta pitkäaikaista puurtajaa

6 Kun Tohmajärven kyliä syntyi, väki vaihtui, omaisuutta suojattiin ja kruunu ohjasi alaisiaan

11 Nils Ludvig Arppe Karjalan teollisuuden rakentaja, maatalouden kehittäjä ja suurliikemies 20 Kustaan sota 1788–1790 sekä Tohma- järven Jouhkolan carpelanit ja sota komissariaatin fahnehjelmit

26 Tohmajärvi tänään

28 Tuokiokuvia Tohmajärveltä eilen ja tänään

29 Tohmajärvi Karjalan Armeijan VII armeijakunnan hyökkäyksen lähtö alueena 1941 SA-kuvissa

30 Vodkaetikettejä, komisario Palmu

32 Eurosetelien harvinaisuus osa II – 20 ja 50 €

40 Lukijan kynästä

5 Maakuntamme alueita ja kuntia Kun Tohmajärven kyliä syntyi, väki vaihtui, omaisuutta suojattiin ja kruunu ohjasi alaisiaan

Teksti ja kuvat Raimo Vänskä

ohmajärvi tunnetaan kulttuu- lot ja hovileiri. Pappila perustettiin rin ja hallinnon pitäjänä. Ky- vuonna 1651 syntyneen seura- Tläasutus syntyi keskiaikana. kunnan jälkeen. Kemienmäen itä- Vanhin kylä Kemie on perustettu päässä Hovila torppineen ulottui 1400-luvulla Ilomantsin Sonkajan kilometrin kaistalle. Läänitysaika- perevaaran alaiseksi. Kemien tilas- na siitä muodostettiin vapaaherra- toon 1589 luettiin kaikki kylät lu- kunnan hovileiri. Kemie käsitti nel- kuun ottamatta Kaurilaa, Saariota jä kyläkuntaa. Akkala tunnettiin ja Onkamoa. Saloheimo on kui- Siikajärvenä vuoteen 1637 saak- tenkin selvittänyt muiden kylien ka. Jouhkolan kylän asutus ulot- taloluvut henkilönimien vertailun tuu 1500-luvulle, jolloin Danila avulla. Pienten kylien autiot hän Jouhkosen perhe asettui Jouhko- on liittänyt Kemien talolukuun, jo- laan. Isonvihan jälkeen Jouhkolas- ten Kemien taloluku lienee todel- sa asui muun muassa pormestari lista lukua jonkin verran suurem- Benjamin Krook. Jouhkola hovei- pi. Onkamo lienee 1400-luvulta. neen muodostui 1700-luvulla seu- Vuonna 1589 Tohmajärven 72 ta- tukunnan keskuspaikaksi. Kylästä loa jakaantuivat Saloheimon mu- tuli 1770-luvulla rälssikylä. Kruu- kaan seuraavasti: Akkalassa 1, nunvouti Gabriel Wallenius yhdis- Ertolassa 5, Jouhkolassa 3, Kanto- ti kartanoonsa kaikki Jouhkolan syrjässä 1, Kaurilassa 5, Kemiessä tilat yhtä luovuttamisesta kieltäy- 35, Littilässä 2, Onkamossa 9, Pei- tyneen isännän tilaa lukuun otta- jonniemessä 2, Petravaarassa 1, matta. Walleniuksen hovin päära- Vuonna 1908 valmistuneen Riikolassa 3 ja Saariossa 5 taloa. kennus valmistui 1764. Jouhkolan jugendtyylisen Vuonna 1618 kylissä oli yhteen- päärakennuksen kulmatorni 1988. sä 75 taloa. Kaikissa asui ortodok- seja. Ortodoksien määrä nopeas- Minne tohmajärveläiset ti väheni Venäjälle muuton vuoksi. ortodoksit muuttivat laisia pappeja. Ortodokseilla ei ol- Kaurila pitäjän itäosassa mai- lut pappien koulutusta Suomessa. nittiin kylänä 1589. Tohmajärven Ruotsin vallan alta? Tohmajärvellä toimi ortodoksipap- luoteisosan Onkamo oli suurkylä, Ortodoksien poismuutto koski myös pina Erasmus Iivananpoika, jonka josta irrotettiin osa Rääkkylään. tohmajärveläisiä. Vaikka ortodok- vaikutuksesta ortodoksinen asutus Tohmajärven uusia kyliä olivat seille luvattiin Stolbovan rauhassa lienee säilynyt hieman pitempään 1690 tilastoihin merkityt Kutsu ja 1617 kunnioittaa heidän uskonto- kuin naapuripitäjissä. Hänet maini- Valkeavaara. Katovuodet 1690-lu- aan ja taata heille vapaus uskon- taan myllynisäntänä 1641. Erasmus vullla ja Pohjan sodan vaikeat vai- tonsa harjoittamiseen, Ruotsin kuoli 1640-luvun puolivälissä. Piis- heet johtivat talojen määrän las- asenne muuttui kielteiseksi. Pap- pa Isak Rothoviuksen tehokas toi- kuun. Saloheimon mukaan Kemien pien tulo Venäjältä estettiin. Ruotsi minta puhdasoppisuuden puolesta 1690 talolukuun 22 voidaan lisä- määräsi avautuviin pappien virkoi- vahvisti luterilaisen kirkon asemaa tä kirkkoherran ja lukkarin virkata- hin vuodesta 1638 alkaen luteri- ja heikensi ortodoksien tilannetta. Ortodoksit joutuivat mukautumaan Ruotsin puhdasoppisuuden ajan määräyksiin: rakentamaan luteri- Tohmajärven ortodoksien ja luterilaisten taloluvut Saloheimon mukaan laisten kirkkoja ja pappiloita sekä 1500 1589 1618 1637 1651 1690 osallistumaan luterilaisiin jumalan- Ortodoksit 6 72 77 122 105 7 palveluksiin. Ortodoksinen pyhäk- kö sijaitsi Kemien Kirkkoniemessä. Luterilaiset - - - 19 44 116 Sen paikalle rakennettiin luterilai- Yhteensä 6 72 77 141 149 123 nen kirkko. Tsasounoita oli ollut eri

6 Venäjä 1000 Stolbovan rauhan 1617 vallan Tohmajärven Patsolan vuotta 1862. vaihdon jälkeen Tohmajärven väki Kustaa II Adolfin ja Kristiinan Novgorod. vaihtui lähes kokonaan 40 vuoden kuparirahojen löytö 1917 aikana. Luterilaiset muuttivat ortodoksien sijoille. Aika 1 ½ Raha- öre öre paja Kustaa II Rahaa maasta Adolf Vanhan Tohmajärven rahojen tie- 1628 2 Säter dossa olevien maakätköjen pää- 1629 1 Säter osa on 1700-luvulta Värtsilän alueelta, jonka kätköjä tarkasteltiin 1630 2 Säter edellisessä Rajan Rahassa. Kustaa 1631 1 Säter II Adolfin aloittama kuparirahojen Epäselviä 22 Säter valmistus jatkui Kristiinan aikana. Rahat kuljetettiin Viipurin kautta Epäselviä 2 Arboga Pohjois-Karjalaan. Kustaa II Adol- Epäselviä 2 Arboga fin ja Kristiinan kuparirahojen yh- Epäselviä 2 Säter teiskätkö löydettiin Tohmajärven (Värtsilän) Patsolasta kynnön yh- Yhteensä 30 4 teydessä 22.8.1917. Rahoja löytyi Kristiina noin 150 kappaletta. Löytöpaik- 1638 10 ka ei ole tiedossa. Kohteet painoi- puolilla pitäjää. Sotakauden 1656 vat noin 6 kilogrammaa. Työmies 1639 13 – 1658 jälkeen ortodoksiväestöä ei Oskar Walin Jaakkiman Huhtervun 1640 10 pitäjässä ollut kuin hyvin pieni vä- kylästä osti näistä 103 kappalet- hemmistö. ta. Pienempi osa rahoista jäi löy- Epäselviä 34 Veijo Saloheimon mukaan Toh- tötilalle. Kansallismuseo sai tutkit- Yhteensä 67 majärven alueelta Venäjälle muut- tavakseen myydyistä rahoista 101 Kaikki 97 4 101 ti 215 perhettä. Näistä 127 per- ruotsalaista rahaa sekä kaksi ve- yhteensä heen menosuunta tiedetään. näläistä 1790-luvun kohdetta (Ka- Muuttomatkat olivat pitkiä. Ka- tariina II:n 5 kopeekkaa 1791 ja uimmaksi Volgan taakse Suzda- Paavali I:n 2 kopeekkaa 1799). Ve- Rahat olivat huonokuntoisia. Nii- liin muuttaneella perheellä kertyi näläiset rahat ovat noin 150 vuot- tä ei lunastettu valtion kokoelmiin. muuttomatkaa yli 1000 kilomet- ta nuorempia kuin ruotsalaiset Patsolan kätkö saattaa liittyä orto- riä. Suuri muuttoaalto suuntautui kohteet. On mahdollista, että ve- doksien poismuuttoon. Tohmajär- Vesjegonskin alueelle, jonne Toh- näläiskohteet eivät kuuluneet äy- ven Patsolan kylä liitettiin Moskovan majärveltä oli linnunteitse 500 – rikätköön. rauhan jälkeen Värtsilään ja Värtsi- 700 kilometriä ja kulkuteitä myö- lä Tohmajärven pitäjään 2005. ten matkaa kertyi huomattavasti enemmän. Kulku oli hidasta ja vai- valloista. Perheiden jokapäiväisistä tarpeista ja toimeentulosta huoleh- timisen ongelmat sekä tuntema- ton tulevaisuus lisäsivät muuttaji- Rahat voivat säilyä en taakkaa. Monet perheet asuivat maakätkössä myös useassa paikassa ennen muuton hyväkuntoisina, päättymistä. Samasta kylästä läh- kuten nämä Kustaa töisin olevia hakeutui samoille seu- II Adolfin äyrit tukunnille. Tverin alueelle hakeutui 1628 Joensuussa. 28 tohmajärveläistä perhettä.

Saloheimon tutkimuksesta 2010 poimittuja tohmajärveläisperheiden muuttotietoja Perheiden määrä Muuttoalue Muuttopaikka ja tiedossa olevien perheiden määrä 66 Ilmajärven eteläpuoli Jefremovoon 10 perhettä 63 Valdai Jeglinoon 42 perhettä 39 Bežetskin ylänkö Tverin alueen koillisosa Sandovoon 11 perhettä 11 Bežetskistä lounaaseen tverinkarjalais- Nikol´skojeen kolme sekä Nametskovoon ja ten nykyinen ydinalue Tomatšuun kumpaankin kaksi perhettä 20 Mustajoki Mošenskojeen 11 ja Sopinyyn 9 perhettä 20 Tihvinä Klimovovoon yksi perhe 23 Aunus 1 Vepsä Oštaan yksi perhe

7 Kemien Postilan ri 1627, Nürnbergin hopeataaleri kuin mistään muusta kaupungista. hopeataalerit 1626, Brunswick - Lüneburgin ho- Tuontitavara ja raha tulivat Karja- peataaleri 1639, Hollannin Zwollen laan Viipurin kautta. Kemien Postilan tilan 21:5 kiven- hopeataaleri 1645 ja hopeataaleri raivauksen yhteydessä Jaakko ja 1636, jonka tekstistä on luettavis- Kätkö Petravaarasta Leevi Karvinen löysivät 19.5.1960 sa vuosiluku 1636 ja IN DIAR se- viisi 30-vuotisen sodan aikaista ho- kä toiselta puolelta ARCHID. Luul- ja kuparilantti peataaleria. Löytöpaikka on noin tavasti rahat on kätketty Kristiinan Jouhkolan hovin pihan 350 m Ikolanmäen harjanteel- kaudella ortodoksien poismuu- kärryuralta. la sijaitsevasta päärakennukses- ton aikoihin. On mahdollista, et- ta koilliseen. Ensimmäinen raha tä rahoja kulkeutui saksalaisalueil- Tohmajärven Petravaaran koulun havaittiin viilloksen päältä ja nel- ta suomalaisten sotilaiden mukana vierestä löydettiin vuoden 1917 jä muuta noin 5 cm:n syvyydes- Suomeen. Viipuri oli Turun jälkeen paikkeilla noin 15 kilogrammaa tä punertavasta mullasta. Kohteet suurin vientikaupunki, josta rah- ruotsalaisia ja venäläisiä kuparira- olivat Saksi - Gothan hopeataale- dattiin tervaa ulkomaille enemmän hoja. Rahat siirrettiin kuparipystöön kaivettavaksi radion maajohtoa varten. Arvo Pirhonen kaivoi paikkaa 1969 muistitietojen perusteella, mutta kuparirahoja ei löytynyt. Jouhkolan hovin oma poika, seit- senvuotias Levanojan Toivo, löysi leikkiessään pyöreän metallipalan hovin pihamaan vanhalta kärryke- hältä kesäkuussa 1988. Hän puh- disti isänsä Juhani Levanojan kanssa kohteen, joka oli Ruotsin 2 äyriä sm 1762. Todennäköisesti kolikko jäi kärrykehään kruununvouti Walleni- uksen aikana. Wallenius sai Jouh- kolan säterikseen 1764, vaikka asui tuolloin vielä Siikasalmen hovissa. Kemien Postilan Hollannin Zwollen hopeataaleri 1645. Zwolle perustettiin vuoden 800 paikkeilla. Se sai kaupunkioikeudet 1230. Zwollen vaakunassa on sinisellä pohjalla valkoinen risti (vrt. rahan vaakunaan). Kirkkolöytöjä Zwolle kuului hansaliittoon. Kirkkojen korjaustöiden yhteydes- sä on tullut esiin lattian alle ase- tettuja rahoja ja muita esineitä. Yleensä kirkon rakenteista havaitut rahat ovat olleet yksittäisiä kolikoi- ta, jotka ovat kenties tahattomasti sinne joutuneet. Tohmajärven kirkon lattian alta kerrotaan löyde- tyn ”huomattavan määrän” rahaa. Valtion historiallinen museo ilmoitti kirjeellään 7.9.1911 kirkkoherra T. G. Warenille, että Tohmajärven kir- Kustaa II Adolfin maihinnousu Viipuri oli kansainvälisen kaupan kon löydetyt kuparirahat olivat ar- Saksaan ja Hakkapeliitat –mitalit. kaupunki. Postikortti Conrad vottomia. Museo kuitenkin lunasti Oldenburg. nämä 57 kuparirahaa. Mainittakoon, että Kiihtelysvaa- ran kirkon peruskorjaustöissä 1931 löytyi lattian alta ”useita kourallisia” vanhoja rahoja. Joukossa oli ruotsalaisia 1700-luvun äyrejä. Kirkkoher- ra Juho Noponen kirjoitti löydöstä Muinaistieteelliselle toimikunnalle 1931 ja 1933. Korjaustöiden yhtey- dessä löydettiin myös kuusi vierek- käin ristiinnaulittua, ajan syömää oravannahkaa. Nahkojen yläpuolel- la riippui ylösalaisin parinkymme- nen sentin pituinen risti. Tohmajär- ven kappeliseurakuntana toiminut Kiihtelysvaara sai oman seurakun- tansa 1857. Kiihtelysvaaran kirkko Leevi Karvinen Postilan hopeataalereiden löytöpaikalla 10.6.1986. rakennettiin 1769 - 1770.

8 lääni jaettiin kahtia. Pohjois-Karja- lisäksi muun muassa maakunnan la määrättiin tuolloin perustettuun ja raja-alueiden puolustus, raja- Savo – Karjalan lääniin, josta tuli kauppa, postitoimi, kulkuyhteyk- myöhemmin Kuopion lääni. sien parantaminen, teollistaminen Kruunun virkamiehistä korkein ja verotuksen uudistaminen. Hän asema oli kruununvoudilla, joka hoiti yhteydenpidon ja epäkohtien vastasi poliisitoimesta, toimi ylim- korjausehdotukset esimiehelleen. pänä virallisena syyttäjänä, huo- Hän valaisi maakuntansa asemaa lehti veronkannosta ja veronmak- ja esitti tarvittavia uudistuksia sukyvyn seuraamisesta, kruunun Kustaa III:lle Loviisassa 1775. päätösten toimeenpanosta, val- Alueluovutusten vuoksi Ruotsi voi maatalouden harjoitusta, kiin- joutui muuttamaan oikeustoimen nitti huomiota epäkohtiin ja niiden hallinnollisia rajoja. Karjalan tuo- poistamiseen. Kruununvouti Gabri- miokunta muodostettiin 1722. Se el Walleniuksen toimiala oli erityi- jaettiin 1788 Karjalan Yliseen ja Jouhkolan hovin 2 öre silvermynt sen laaja. Siihen kuului edellisten Aliseen tuomiokuntaan. Tohmajär- 1762 oli yleinen käyttöraha.

Kruunun toimialaan kuuluivat hallinto-, talous- ja oikeustoimi

Vuoden 1721 jälkeen Pohjois-Kar- jalasta muodostettiin oma itsenäi- nen kruunun toimialojen yksikkö. Aiemmin alue oli ollut Käkisalmen lääniin kuulunut Taka-Karjalan kih- lakunta Pohjois-Karjalan uudeksi pääkaupungiksi tuli Turun rauhan 1743 jälkeen Loviisa (Degerby). Maakuntaan nimitettiin johtavat virkamiehet kruununvouti, henki- kirjoittaja ja kihlakunnantuomari. Se sai oikeuden lähettää edustajansa valtiopäiville. Vuonna 1775 Kymenkartanon ja Savonlinnan Kiihtelysvaaran kirkko ristiinnaulittujen oravien ja kolikoiden kätköpaikka.

vi kuului Karjalan Aliseen tuomiokuntaan. Mainittakoon, että Arppe- sukuiset Karjalan tuomiokunnan tuomarit asuivat Kiteellä. Käräjil- lä oikeusistuimen muodostivat tuo- mari, lautamiehet, kruununvouti tai hänen edustajansa, joka usein oli nimismies. Ennen oikeusasioiden käsittelyä seurakunnan pappi piti käräjäsaarnan. Lakimääräisiä kärä- jiä tuli istua kaksi kertaa vuodessa.

Kruununvoudin myönteinen lausunto tohmajärveläisten korkeasta moraalista ja pari poikkeuksellista käräjäjuttua

Kruununvouti kertoi lausunnos- saan 1826, että kansan moraalis- sa ei yleensä ole valittamista. Hän Tohmajärven kirkko on vanhin Pohjois-Karjalan puukirkko 2013. jatkaa: ”Vaikka vakaviakin rikoksia

9 sattuu aika-ajoin, mutta mea. Rahalähetys katosi niiden perusteella ei koko jäljettömiin. Rahojen ar- rahvasta pitänyt tuomi- vo 1547 hopeataalaria oli ta -- Karjalan talonpoika ainutlaatuisen suuri. Se on lainkuuliainen ja eri- vastasi rengin 200 työ- tyisesti hän huolehtii vuo- vuoden palkkaa. Varo- sittaisesta verojensa suo- toimiin ryhdyttiin. Posti- rittamisesta.” Yleisimpiä tarkastaja Hammarbeck rangaistuksen syitä olivat kielsi talonpoikien velvoit- haureus, juopumus, var- tamisen kruununverojen kaus ja pahoinpitely. postinkuljetukseen Lovii- Tohmajärveläisittäin saan. Postiryöstöä selvi- harvinainen rikos tuot- teltiin vuosikausien ajan. ti ankaran rangaistuksen Kruununvouti Wallenius onkamolaiselle miehelle, saattoi tiedoksi kansliaoi- joka todettiin syyllisek- keuden päätöksen posti- si väärän rahan tekoon. ryöstöstä vasta 6.6.1778 Onkamon T. I. teki ho- Raha nähtiin keisarin pearuplan mallin mukai- rahana, kuten 2000 vuot- sia tinasta tehtyjä vää- ta sitten. Rahanväären- rennöksiä. T. I. maksoi täjää rangaistiin julmalla velkansa Hammaslahden tavalla, kuten tohmajär- Matti Kokolle 19 väären- veläistä ”korvamerkitys- netyllä hopearuplan nä- tä” rahasta. Tuomiokirjat köisellä rahalla. Tämän li- kertovat muun muassa säksi väärän rahan tekijä ryöstöistä ja varkauksis- T. I. oli rikkonut lakia sa- Ruotsin seteli 12 daler kopparmynt 1769 ta. Näihin kuuluu kruu- lakuljettamalla Venäjäl- kruununvouti Gabriel Walleniuksen ajalta. nunvouti Walleniuksen yli tä pellavakangasta. Ra- 1500 hopeataalarin pos- han väärennös tuli esille tilähetyksen katoaminen. Tohmajärven talvikäräjillä Vaiensiko metsien humi- 1761. Syytettyä velkoivat na ja korpilaki asiasta tie- Naatselän Juho Soikkeli 15 tävät? Tohmajärven väki ruplaa, Juho Lavikainen 3 vaihtui 1600-luvulla. Mo- ruplaa ja Olli Heinonen net tuon ajan maapankit venäläisen Parfentei Lu- ovat ortodoksien jäljiltä. kioffin perikunnan puoles- Tervakaupan kukoistuk- ta 13 ruplaa. Lisäksi Im- sen kaudella maakun- pilahden Nuutti Partinen ta sai runsaasti Kustaa II ja Ruskealan Matti Kuok- Adolfin ja Kristiinan - kau kanen velkoivat syytettyä sien kuparirahaa. Viipurin 60 parista venäläisiä käsi- ulkomaankauppaan liit- neitä á 14 kopeekkaa, yh- tyivät myös hopeataale- deksästä nahkavyöstä á 9 rit, joihin kuuluvat Posti- kopeekkaa, 15 heikom- lan hopearahat. pilaatuisesta vyöstä á 6 Tohmajärvi on maan- kopeekkaa. Näistä kertyi tieteellisen sijaintin- korvattavaa 10 ruplaa 11 Nämä ruplayksikköiset 1700-luvun hopea sa vuoksi joutunut ai- kopeekkaa. Turun hovioi- rahat ovat Polvijärven Sotkuman Iljalan ka ajoin idän ja lännen keus tuomitsi 26.5.1761 maalöydöstä. Kuva on otettu ennen välisten vihollisuuksi- rahan väärentäjän T. I:n varsinaista puhdistusta. Maakunnassa 1765 en temmellyskentäk- menettämään toisen kor- käyteyn ruplan ja kuparitaalarin vaihtokurssin si. Toisaalta Tohma- vansa ja saamaan 40 pa- mukaan 1 rupla vastasi 9:12 kuparitaalaria. järvelle on ollut hyötyä ria raippoja. Lisäksi hänet kulkuväylien risteys- määrättiin kolmeksi vuo- paikastaan. Mennei- deksi linnoitustyöhön. Kovia ran- verorahat Loviisaan. syyden kuvaa rekonstruoidaan gaistuksia käytettiin myös pelot- Verorahat paketoitiin narul- erilaisten dokumenttien valos- teena pysymään kaidalla tiellä. la kuudeksi paketiksi. Setelipake- sa. Aktiivisen toiminnan kaut- Viranomaisetkaan eivät aina tit sinetöitiin. Postilaukku sidottiin ta kuva tarkentuu. Jokainen välttyneet rahan ja muun omaisuu- ehjällä nahkahihnalla ja sinetöitiin. sukupolvi tuo vuorollaan oman den ryöstöiltä ja varkauksilta. Li- Postimestari Svahn vei laukun en- näkymänsä kuvaketjuun uusi- perin syyskäräjillä 1770 käsiteltiin simmäiseen postitaloon. Kelirikon en sukupolvien tarkasteltavak- saman vuoden toukokuussa teh- ja tulvivien järvien vuoksi postin si ja jatkettavaksi. tyä suurta postiryöstöä. Postimes- lähtö viivästyi. Kruununvouti oli tari Svahn oli lähettänyt setelei- saanut ohjeita postitoimesta. Pos- nä 17 kirjekuoressa kruununvouti tisäkkiin tuli merkitä, milloin pos- Lähdeluettelo on Tohmajärven toi- Walleniuksen hänelle toimittamat ti lähti Liperistä kohti Rantasal- sen osan yhteydessä.

10 Nils Ludvig Arppe Karjalan teollisuuden rakentaja, maatalouden kehittäjä ja suurliikemies

Teksti Raimo Vänskä, kuvat Pohjois-Karjalan museo ja kirjoittaja

Yrityksen päärahoittaja oli Johan ta huomattavasti tätä enemmän. Hallonblad. Arppe anoikin Puhokselle 12.000 tukin sahauslupaa uittaakseen Pu- Puhoksen saha hokseen Kuurnan alueen tukkeja. Hän sai luvan 10.000 tukin saha- Puhos oli vilkas markkinapaikka. ukseen. Näin Puhoksesta tuli yksi Puhoksen sahan alkuvaiheet ulottu- maakunnan suurimmista sahoista. vat 1780–luvulle. Ylioppilas Joseph Wallenius sai luvan sahan perusta- miseen 3.1.1783. Sahausmäärät Höyryvoimaa olivat pieniä. Vuosikiintiö oli 2000 käyttöön –Ilmarinen sahatukkia. Sahatavaran myynti Venäjälle oli sallittua. Verotuksen rakennetaan vapaavuosia sahan ylläpitäjä ei kui- Arppe siirtyi Puhoksen sahan hoi- tenkaan saanut. Saha siirtyi Gabriel tajaksi 1824 ja vuokrasi Puhok- Fabritiuksen omistukseen. sen sekä Utran sahan 1832. Tuk- Puhos lisäsi tuotantoaan 1830-lu- kien uitto voimakkaiden virtojen, vulla. Saha rakennettiin uudelleen koskien ja myrskyisten järvensel- ja vesivoiman saantia parannet- kien läpi oli ongelma, johon Arppe tiin. Saha sai luvan toimia ympä- haki ratkaisua. Virtaumia ja tuul- ri vuoden. Lupaa anottiin 12.000 ta käytettiin kyllä hyväksi, mutta tukin sahaukseen, mutta lupa saa- se ei riittänyt. Erilaisia kuljetusrat- tiin vain 5000 tukille. Tämä ei tyy- kaisuja oli käytetty, kuten ”hevos- Nils Ludvig Arppe. PKM. dyttänyt käytännön asioita hoi- ponttuuta” järvikuljetuksissa, jois- tavaa Arppea. Kuurnassa oli lupa sa hevonen kiersi ponttuun kehää sahata 10.000 tukkia, mutta Kuu- kelaten samalla tukkilauttaa ank- rnan sahan alueella oli tukkipuu- kurin suuntaan. ils Ludvig Arppea on sanot- tu Karjalan teollisuuden pe- Nrustajaksi. Arppen suku oli lähtöisin Turusta. Nils Ludvigin isä siirtyi kihlakunnantuomariksi Kar- jalan aliseen tuomiokuntaan 1793. Hänen äitinsä Gret-Sophie kuului tunnettuun Wegeliuksen pap- pis- ja kulttuurisukuun. Nils Lud- vig syntyi vuonna 1803. Hän kävi varhaiskoulunsa Savonlinnassa. Hänet kirjoitettiin ylioppilaaksi Tu- run akatemiassa 1820. Arppe suo- ritti oikeustieteen tutkinnon ja sai todistuksen oikeuslaitosta varten. Hän tuli auskultantiksi Vaasan ho- vioikeuteen, mutta keskeytti oikeustieteen opinnot ja muutti su- kulaistensa luo Puhokseen. Nils Ludvig aloitti yritystoiminnan Jo- han Fabritiuksen perillisten omai- suuden vuokraajana ja hoitajana. Pielisen ”hevosponttuu vorokkeineen” Pielisen museossa 2012

11 Kuljetuksen suuri ongelma oli lautojen kuormaaminen ja pur- kaminen moneen kertaan ennen määräpaikkaa. Esimerkiksi Pielis- jokea myöten Joensuuhun saatu sahatavara lastattiin lotjiin kulje- tettavaksi Lauritsalaan, josta laudat rahdattiin hevoskuljetuksina Viipuriin. Arppe perehtyi höyrylaivaliiken- teen mahdollisuuksiin ja päätyi anomaan höyrylaivaliikenteen jär- jestämistä Saimaalle: ”Vakuuttu- neena siitä, että nopeampi ja täy- sin hallittavissa oleva kulkuyhteys Suomen koillisten seutujen ja Lap- peenrannan merestä vain viiden peninkulman päässä olevan kau- pungin välillä koituisi sisämaan teollisuudelle arvaamattomaksi hyödyksi, olen harkinnut Saimaan vesireitillä käytettävän höyrylaivan Wärtsilä avaamassa Saimaan väylää Joensuuhun 1980-luvulla. rakentamista.” Arppe halusi turvata selustansa anoessaan lupakirjaa saada pitää yksin yhtä tai useampaa höyrylai- jetuksen. Senaatin esityksen mu- piirustusten hankinnassa. Laivan vaa Saimaan liikenteessä. Senaat- kaan lupa olisi voimassa 20 vuotta kustannukset olivat 40.000 rup- ti näki anomuksessa sitä puoltavia Arppen anoman 50 vuoden ase- laa, josta Arppen osuus oli 2/3 ja asioita, kuten kotimaisen teolli- mesta. Liikenne tuli aloittaa kah- Hackmanin 1/3. Ilmarinen tuot- suuden edistämisen, sisäisen lii- den vuoden kuluessa. Keisari vah- ti voittoa ensimmäisenä toiminta- kenteen helpottamisen ja kaukana visti luvan tammikuussa 1833. vuotenaan 583 ruplaa. Seuraavi- sijaitsevien alueiden tavarankul- Arppe aloitti laivanrakennuksen na vuosina voitto lienee ollut noin Puhoksessa. Höy- 950 ruplaa. Ilmarinen herätti kiin- rylaivan raken- nostusta myös kilpailijoiden piiris- tamisen osaajia sä. Tutustujia riitti. Niinpä ”Sanan- ei paikkakunnal- saattaja Wiipurista” ilmoitti 1834: la ollut. Ammat- ”Se on herrojen laivanomistajien timiehiä haalittiin käytettävissä yhdestä viiteen tun- muualta. Raken- tiin 50 ruplan maksusta; jokaisel- nus käynnistyi. ta seuraavalta tunnilta maksu on 5 Ilmariseksi ni- ruplaa silloin kun höyrylaiva Ilma- metyn siipiratas- rinen ei ollut hinaamassa muita lai- laivan pituudek- voja.” Ilmarinen herätti ihmettelyä si tuli 88½ jalkaa ja pelkoakin. Tästä kertoo aikan- ja leveyttä 13½ sa runo: ”Kummako se kulkenoopi, jalkaa. Koneis- sarviniekka Saimahalla, jonka sar- to hankittiin Clar- vi savuaapi sekä tulta tuiskoaapi. ken konepajas- Ovat siivetkin sivulla, Kahden puo- ta Englannista, len kainalossa. Mikä mörkö möläh- mistä oli lähtöi- tääpi, Talon vanhin vaimoinensa.” sin koneen asen- Ilmarinen toimi Arppen suunni- tajaksi kutsuttu telmien mukaisesti. Tiedot laivan Reed. Reedin teh- myöhemmistä vaiheista ovat niuk- tävänä oli kou- koja. Erään tiedon mukaan Ilmari- luttaa ja pereh- nen romutettiin Puhoksessa 1844 dyttää Ilmarisen ja toisaalla kerrottiin laivan myydyn koneenkäyttäjäk- Helsinkiin. Ilmarisen merkitys vä- si masuunimes- heni, kun Arppe otti käyttöön 1842 tari Gustaf Nou- uuden kuljetusreitin Utran, Puhok- siainen. Suomen sen ja Kuurnan sahojen tuotteil- ensimmäinen le Orivedeltä Pyhäjärvelle hevos- höyrylaiva Ilmari- vetoista ”primitiivistä” rautatietä nen valmistui hei- myöten. Kiskot olivat myötämä- näkuussa 1833. keen Puhoksesta kohti Pyhäjär- Ilmarinen postikortissa ja kääntöpuolen Pietarilainen T. veä, jonne sahatavaralla lastatut osasuurennos. Eläkevakuutusosakeyhtiö Grommé oli aut- vaunut vierivät helposti. Hevoset Ilmarinen, Helsinki. tanut Ilmarisen vetivät tyhjät vaunut takaisin Pu-

12 hokselle uutta lastausta varten. kua ja lautaa oli viety ulos. Kaikki ihmeelliset mekaaniset kangas- Pyhäjärveltä sahatavaraa siirrettiin varastot satamissa ja sahoilla oli- puut, sorvit, vaunut, pianot, pitsit, vesiväyliä myöten Lahdenpohjaan, vat täynnä sahatavaraa. Investoin- huivit, silkkikankaat ja monet muut Laatokalle, Nevalle, Pietarin vien- tia sahoihin ei kannattanut tehdä. tuotteet saivat tilaa hänen päiväkir- tisatamaan ja edelleen Englantiin. Arppe ilmoitti sinetöitäviksi Kuur- jassaan, jonka viimeisellä sivulla on Kansainvälisessä kaupassa Venä- nan sahan 1.1.1844 ja Juankosken merkintä: ”Ostettu messinkistä sih- jän vientisatamasta ostetusta sa- sahan 1.2.1844. Perhettä kohtasi tikangasta Puh. myllyyn.” hatavarasta sai paremman hinnan suru, kun Arppen vaimo Jeanette Metsä- ja maatalousasiat olivat kuin suoraan Suomesta myydys- kuoli synnytykseen 1845. Arppen matkan erityisiä kiinnos- tä. Arppe käytti etua hyväkseen. tuksen kohteita. Hän halusi siir- Saimaan kanavan valmistuminen tää Suomeen hyväksi näkemiään 1856 avasi uudet mahdollisuudet Vastoinkäymisten ratkaisuja. Puutarhanhoitoon hän kansainväliselle kaupalle. jälkeen kävi perehtymässä matkansa al- ulkomaanmatkalle kuvaiheessa. Kasselin puutarhaa Valtio asettaa hän piti kauneimpana näkemis- 1845 tään. Arppe merkitsi muistiin tie- rajoituksia Arppe päätti lähteä laajalle ulko- toja kiintoisimmista lajikkeista. sahaustoiminnalle maanmatkalle 1845. Hän tote- Hän perehtyi niittyjen viljelyyn ja Valtion metsäpolitiikka esti sahaus- si matkastaan:”-- aion matkasta erityisesti kastelujärjestelmien ke- toiminnan laajentamisen, koska saada paitsi huvia myös hyötyä.” hittämiseen. Koivikon tilalleen hän pelättiin sahaustoiminnan kulutta- Matka suuntautui aluksi Pieta- suunnitteli uuden kastelujärjes- van liikaa metsävaroja. Puutava- riin ja Kronstadtiin. Venäjältä hän telmän. Arppe kiinnitti huomiota ran vientihinnat olivat 1830-luvul- matkusti Saksaan. Hän kertoi Rei- maa-alan hyödyntämiseen vilje- la kohtalaisen hyvät. Koko maan nin muistuttavan Düsseldorfin koh- lykäyttöön. Suotkin oli otettu tu- sahatavaran vienti kaksinkertais- dalla lähinnä Pielisjoen alajuoksua tustumiskohteessa viljelykseen tui. Arppen sahaustoiminnan tulot Joensuussa. Matka jatkui Rans- ojituksen ja lannoituksen avul- kasvoivat rajoituksista huolimat- kaan ja Sveitsiin. Paluu Itämerelle la. Arppe totesi, että hänen koti- ta. Tukin ostoon ja hintaan liitty- tapahtui Saksan kautta. Münche- konnuillaan suuret suoalueet ovat vät kysymykset aiheuttivat kuiten- nin taideaarteet kiinnostivat häntä joutilaina – maanviljelyksen ul- kin ongelmia. Arppe lakimiehenä kovasti. Nürnberg, Dresden, Pots- kopuolella. Arppe tutustui Sak- tunsi oikeuskäytäntöä riitakysy- dam, Berliini ja Hampuri kuuluivat san maatalousopistoissa maan- mysten käsittelyssä. Hän oli tot- useita viikkoja kestäneen matkan viljelyyn ja karjanhoitoon. Näistä tunut toimimaan myös virkamies- viimeisiin tutustumiskohteisiin. hän sai ideoita kotimatkalle. Hän- kunnan kanssa. Arppe halusi puun Arppea kiinnostivat tekniset lait- tä kiinnostivat uudet käytännölliset oston ja myynnin olevan yksin- teet ja koneet, kuten tuulimyllyt, työvälineet, kuten yhdistetty äes ja omaan sahan omistajan ja met- erilaiset saharatkaisut, sirkkelisa- aura. Nähtyään Saksan polttotur- sän myyjän välinen asia ilman vi- hat, myllyt ja sulkujen rakentami- peen hyväksi käyttöä hän totesi ranomaisten sekaantumista. Arppe nen. Dresdenin teollisen näyttelyn polttoturpeen käytön mahdollisuu- kohtasi vastoinkäymisiä. Sahaus- toiminnassa vienti tyrehtyi. Arppe jätti anomuksen 1843 talousosas- tolle verojensa lykkäämisestä. Ko- ko vuoden tuotanto oli myymättä Värtsilässä, Kuurnassa, Utrassa, Puhoksessa ja Juankoskella.

Sahateollisuus 1859–1959. Postimerkki.

Arppe ilmoitti vuoden lopulla 1843, että kahden edellisen vuo- Arppen mukaan Pielisjoen alajuoksu muistutti Reiniä Düsseldorfin den aikana vain pieni määrä lank- kohdalla. Joensuu-postikortti. Leima 21.X 1911.

13 desta Suomessa: ”Olen varma, et- tä monille metsättömille seuduille voitaisiin tehdä suuri palvelus le- vittämällä tietoutta polttoturpeen valmistuksesta ja käytöstä.”

Arppe maatalouden kehittäjänä Muutettuaan Kiteen Koivikon tilalle Arppen maanviljelylle avautuivat uudet mahdollisuudet. Hän tuli vel- jensä Edvard Arppen kanssa tun- netuiksi suoviljelyksistään. Ludvig Arppen tiedetään raivauttaneen Niinikummun kylässä 400 hehtaa- ria suota. Mainittakoon, että hän jakoi työtä ja tulosta maanomis- tajien kesken. Joulukuussa 1845 mitatun Nils Ludvig Arppen uuden valtaojan pituus oli noin 10 km. Kustannukset olivat kaikkiaan 400 hopearuplaa. Työtä jatkettaessa ilmeni, että eräästä suosta ei saatu- kaan riittävää vesimäärää niittyjen Nämä setelit pilkkoutuivat sirkkelisahauksen yhteydessä Nurmeksen kastelua varten. Neljä vesialuetta Savikylässä. Kaikkiaan tuhoutui 28 ruplamääräistä Venäjän 1800-luvun sijaitsi valtaojan lähettyvillä. Hän arvokasta seteliä. Setelinippu oli piilotettu sahattavaan paksuun yhdisti vesialueen valtaojaan ja lankkuun. sai niittyjen kastelun toimimaan. Niittyjen kasvu parani merkittä- västi. Vesijärjestelyjen käyttö niit- ty- ja peltomaiden kasteluun levisi maakuntaan. Kastelujärjestelmien Arppe joutuu purkamaan sivät tällaisessa tapauksessa oi- avulla saatiin myös karjatalouden Kuurnan sahan keutensa sahata rälssi- tai vero- edellytyksiä kohennetuksi. Arppe maallaan Kuurnassa sahattaviksi pyrki suurempiin tilakohtaisiin kar- Kuurnan kosken käyttölupaan si- määrätyt tukit. Arppe esitti usei- jamääriin. Hän perusti suuria kar- sältyi määräys (kuten muissakin ta vaihtoehtoja tilanteen purkami- jarakennuksia ja oman meijerin. sahaluvissa), että saha oli siirret- seksi, mutta umpikuja ei auennut. Karjaa hän hankki ulkomailta. tävä tai purettava, mikäli se on Arppe koki sahansa ja omaisuu- tarpeen vesiväylän liikenteen kan- tensa menetyksen karvaana. Arppen lehtikuusimetsä nalta. Kuopion läänin kuvernööri määräsi 11.3.1850 Kuurnan sahan Arppe luopuu Utrasta Puhokseen purettavaksi laivaliikenteen vuok- Lehtikuusia tavataan eri puolilla si. Purku tuli suorittaa saman vuo- ja Puhoksesta Pohjois-Karjalaa. Monet puut ovat den kesäkuun puoliväliin mennes- Arppe ei pystynyt maksamaan sa- saaneet siemenensä Arppen lehti- sä. Syynä oli patoaminen ja siitä hojensa vuokraa. Uuden metsäase- kuusimetsästä. Koivikon 3000 leh- aiheutuvat tulvat. Arppelle tämä ei tuksen hän oletti vaikeuttavan lisää tikuusta istutettiin pääosin 1847 sopinut. Hän oli saanut vesi- ja ra- sahaustoimintaa. Hän sanoi irti Ut- 12 hehtaarin alueelle. Lehtikuu- kennushallituksen ylijohtajalta lu- ran ja Puhoksen sahojen vuokraso- sia on kahta lajia: siperialaista ja pauksen sahauksen jatkamises- pimuksen. Uusi sopimus kuitenkin eurooppalaista. Arppen lehtikuusi- ta ainakin koko kesäkauden 1850. tehtiin. Sahanomistajat myönsivät metsä on Suomen suurin ja van- Hän arvioi tappioikseen 10.000 Arppelle maksujen lisäaikaa vuo- hin. Lehtikuusi oli sopivaa laivojen ruplaa. den 1855 puoliväliin saakka. Saho- mastopuuksi. Koivikon tilalla puu- Arppe oli ilmoittanut ennakkoon jen omistajat Fabritiuksen perilliset tarhanhoidossa otettiin huomioon englantilaiselle ostajalleen Kuur- suunnittelivat kaiken omaisuuten- myös kauneusarvot. Arppen ker- nassa 1850 sahattavan tukkimää- sa myymistä Karjalassa. Sotatoi- rotaan käyttäneen huomattavasti rän. Hän ei saanut muutosta Kuur- met tulivat väliin. Arppe suositte- rahaa ja työtunteja Koivikon puu- nan sahan lopettamispäätökseen. li anomuksen jättämistä Utran ja tarhaan. Vaihtuvan veden Joutsen- Arppe ei myöskään saanut hake- Puhoksen sahojen pysäyttämisek- lampi kaivettiin Koivikkoon 1846. maansa korvausta eikä sahausoi- si sodan ajaksi ja samalla vapau- Myös luonnon vedet saivat uuden keuden siirtämistä Utran sahaus- tusta lain määräämistä maksuista. eläinlajin: Arppe istutti rapuja Pu- kiintiöön. Hän olisi sahauttanut Verovapaus ei toteutunut. Utran hoksen ja Koivikon ympäristön ve- Utrassa 1850–1852 Kuurnan sa- sahaustoiminta pysäytettiin vuo- sistöihin. Arppe toimi kokonaisval- haukseen tarkoitetut tukit. Suuri den 1855 alussa. Raaka-aine siir- taisesti maaseudun elämänlaadun määrä metsäalueilla olleista kaa- rettiin Puhokseen. kohentamiseksi. Hän muutti Koivi- detuista tukeista jäi sahaamatta. Utran saha myytiin 1856 ja Pu- kon tilalta Värtsilään 1858. Lisäksi sahanomistajat menettäi- hoksen saha 1857 Antti Juhana

14 sahalaitoksensa paikaksi omistamansa Läskelän kosken. Hän hyö- dynsi suurta 120.000 – 130.000 hehtaarin metsäomaisuuttaan sahateollisuudessa ja raudan tuotannossa. Varapastori Gustaf Löfström oli saanut senaatin 6.3.1835 vah- vistaman sahan lupakirjan, jonka mukaan Värtsilän kaksiraamisella sahalla oli oikeus sahata vuosit- tain kahdeksan kuukauden aikana 12000 tukkia. Sahan padot eivät saaneet aiheuttaa haittaa kosken ylä- ja alapuolella. Tukkien sa- hausmäärä muutettiin 10000 tu- kiksi. Värtsilän saha aloitti toimin- tansa heti luvan saannin jälkeen. Saha siirtyi Arppen nimiin vuoden 1836 lopulla. Tietoja sahan toi- minnasta on niukasti. Ristiriito- ja ilmeni toistuvasti Arppen ja vi-

Utran saha. PKM.

Mustoselle ja Simo Parviaiselle. Ke- väällä 1860 Arppe sai maksetuksi lopun velkansa Alfred Kihlmanille (Angelica Fabritiuksen aviomiehel- le) ja muille Fabritiuksen perillisil- le. Arppen yritteliäisyys suuntautui tämän jälkeen erityisesti rautateol- lisuuteen.

Arppen suurostot Läskelän saha ja metsät Metsä ei ollut vielä suuressa ar- vossa 1800-luvulla. Pohjois-Kar- jalan sahoille ostettiin 1820-luvulla tukkeja, joiden hinta oli kaksi hopeakopeekkaa. Hinnat al- koivat kuitenkin kohota. 1840-luvulla maksettiin tukilta kymme- Arppe osti metsätiloja Jänisjoen vesistön varsilta myös Oskolasta. nen kopeekkaa. Tukkikauppa ja Näkymä Oskolankoskelta Loitimon ääreltä 2013. metsätyöt olivat käteisrahan läh- teitä 1800-luvun puoliväliin tulta- essa. Metsäteollisuuden harjoitta- jat, tehdasyhteisöt, sijoittajat ja hokselta ja sahapuuta oli kosolti lä- ranomaisten välillä. Vuodelta 1853 kauppiaat käynnistivät metsätilo- himetsissä. mainitaan muun muassa patoi- jen hankinnan. Näin teki myös Nils Lokakuussa 1860 Arppe teki yh- hin, erilaisiin rattaisiin, kiertokan- Ludvig Arppe, jolle siirtyi valtiolle den suurimmista kaupoistaan os- gen toimintaan, vetolaitteeseen, palauttamattomia jääneitä rälssi- tamalla huutokaupasta Sortavalan vedenpinnan korkeuden vaihtelui- kylien maita. Hän peri ja osti räls- pitäjän Läskelän sahan metsineen. hin liittyviä selvityksiä. Viranomai- sitiloja sekä hankki Kuolismaan ja Alue oli kuulunut Venäjän tykis- set valvoivat koesahauksia, joita Vuottojärven kylät. Hänen lunasti töhallitukselle. Arppen ostoon liit- suoritettiin ”silloin tällöin” tarpeen tiloja 1839 – 1847 uittoväylien var- tyi aiemmin vuokrattujen alueiden mukaan. Kolmannen sahauksen sialueita. Värtsilän suurin tila Auvi- metsänkäyttöoikeus. Arppe osti tuloksista syyskuussa 1853 läänin- la sekä Kokkola siiryivät Nils Ludvig kolme tilaa 1861 Tohmajärven pi- metsänhoitaja Forstén totesi, että Arppen omistukseen 1851 -1852. täjästä turvatakseen Värtsilän sa- 46 % oli virheetöntä, 36 % enem- Jokien virtaumat olivat sopivia han ja rautatehtaan toimintaa. Sa- män tai vähemmän virheellistä ja myös myllyjen käyttöön. Myllynki- hateollisuutta rajoittanut asetus 18 % hylkylautaa. Edelleen hän vet saatiin lähistön myllynkivilou- kumottiin 1861. Arppe oli valinnut totesi, että Värtsilän sahatut lan-

15 suoalueita. Arppe suuntasi tarmo- aan Värtsilän ruukin toimintaan ja Laatokka, Pähkinäsaari. keskeytti Möhkön ruukin toiminnan. Krimin sodan alettua 1854 raudan hinta nousi. Möhkön toimintaa jatkettiin. Vuonna 1856 Möhkön ja Värtsilän ruukit olivat Suomen suurimmat ja tuotannoltaan yhtä suuria. Takkirauta soveltui valuraudaksi. Se oli työstettävissä myös kankiraudaksi. Möhkö raudantuotanto oli vuosina 1857 – 1860 noin 3300 tonnia. Tehtaan kanavaa laajennettiin, mutta talvisin ja matalan veden aikana tarvittiin lisäksi höyryvoimaa. Arppe anoi patoamislupaa, muta lupaa hän ei saanut. Tulipalo tuhosi masuunirakennuksen 1861. Rakentamistyöt käynnistettiin heti. Patoamisluvan ruukki sai kut ja laudat näkyivät olevan erit- 1865. Möhköön rakennettiin myös täin hyvälaatuisia, ”tasaisia ja hy- uusi kanava, toinen masuuni ja vin sahattuja”. käsityöpaja. Värtsilän sahan laudat myytiin Möhkön ruukin vaikeudet alkoi- Pietariin ja Kronstadtiin. Laudat vat vuorimalmin voittaessa mark- kuljetettiin proomuilla Juvanjokea kinoilla alaa. Puun kysyntä kasvoi myöten 12 virstaa (virsta 1,0688 puunjalostusteollisuuden kasva- km) Jänisjärvelle ja sen yli 33 virs- essa ja monipuolistuessa. Tämä taa, minkä jälkeen laudat siirrettiin Järvimalmin nostoa Ilomantsissa. merkitsi myös puun hinnan nou- maakuljetuksena 20 virstaa Laato- PKM. sua. Puutavaraa ei enää kannatta- kalle ja Laatokan Pähkinäsaareen, nut polttaa hiileksi. Möhkön ruukin josta ne siirrettiin Pietariin. Lähes toiminta päättyi 1908. jatkuvat erimielisyydet ja selkka- ukset viranomaisten kanssa har- Värtsilän rautaruukki mistuttivat Arppen. Taustalla olivat sahaustoiminnan ankara säännös- loi pohjan maakunnan tely ja tiukka valvonta. Arppe luo- rautateollisuudelle pui sahaustoiminnasta ja siirtyi Arppe näki Värtsilän sahaustoimin- aloittamaansa raudanjalostukseen nalle vaihtoehdon: rautaruukkien Värtsilässä. Malmin kuljetusta Koitajoella. PKM. perustamisen. Hän katsoi saavan- sa riittävästi ja edullisesti suo- ja Möhkön rautaruukki järvimalmia kohtuullisten hankin- Arppen omistukseen tamatkojen piiristä. Arppe jätti 30.3.1850 lupa-anomuksen rauta- Itä-Suomen järvien pohjissa ja ruukin perustamiseksi Värtsilään. soissa oli saostunutta malmia. Asian käsittely eri hallintoportais- Ensimmäinen ruukki perustettiin sa eteni hitaasti. Hankkeelle löy- Juankoskelle 1746. C. G. Nygren tyi puoltaja. Vuorineuvos Gustaf sai ruukin perustamisluvan Möh- Idestam näki tämän vasta aloite- kön koskeen 1837, mutta hän myi tun teollisuuden alan taloudelliseen oikeutensa 1847. Pietarilainen von Rautamalmia hinataan Möhköön. Rauch jatkoi ruukin rakennustöitä. PKM. Vesivoimaa saadakseen hän rakennutti Möhkön koskeen padon 1848 ilman lupaa. Arppe valitti lu- Möhkön ruukin rakennuksia. PKM. vattomasta padon rakentamises- ta, koska padosta olisi suurta haittaa alueelle. Arppe lupasi perustaa masuunin, jonka toiminta ei edel- lyttäisi patoamista. Möhkön ruukin ja omistajan vaikeiden vaiheiden jälkeen Arppe osti Möhkön ruukin 1851 75000 hopearuplalla. Hän oli aiemmin ostanut Käenkosken ruukin ja hankkinut laajoja metsä- ja

16 Möhkön ruukin isännöitsijän talo. PKM. Värtsilän tehdas. PKM. hyötyyn liittyvän myös kulttuu- sekä järviä ja soita Tohmajärveltä ria edistämiseen. Senaatti myönsi ja Kiihtelysvaarasta. Polttoainetar- kahden masuunin rakennusluvan vetta varten Arppella oli verotilan- 30.11.1850 järvi- ja suomalmien sa Tohmajärvellä. Lisäksi hänellä sulattamiseen. Luvan piiriin kuului- oli mahdollisuus ostaa puuta Jouh- vat kaksi ahjoa, ahjon kankivasa- kolan rälssitiloilta ja kruununmet- ra, nippuvasara, kaksi naulavasa- sistä Kiteeltä ja Tohmajärveltä. raa, kupoliuuni ja konepaja. Veden patoamisessa tuli noudattaa aiem- Ruukin toimintaan pia määräyksiä. Tehdas ei saanut olla esteenä Värtsilän kosken per- tarvittiin ulkomaista kaukselle. Käyttövesi johdettaisiin osaamista sahan padosta kanavan kautta. Arppe ei itse ollut raudanvalmis- Tehtaan toimintavalmius tu- tuksen osaaja. Hän kutsui ruotsa- li saavuttaa kahden vuoden sisäl- lais-englantilaisen vuorimekaanik- lä. Tämän jälkeen tehtaan toimin- ko Nikolai Smithin suunnittelemaan ta oli verovapaata 15 vuoden ajan. Värtsilän masuunin, konepajan ja Kuitenkin kankirautakoneistosta rautavalimon. Mainittakoon, että tuli suorittaa vasaraverona kolme Värtsilän suunnitelmia ja piirustuk- kippuntaa kankirautaa kummas- sia käytettiin myös vuonna 1851 Arppen aikalainen Ruotsin 8 takin ahjosta viiden vuoden ajan. valmistuneen Möhkön ruukin ra- killinkiä 1836. Ruotsin raha oli Tämän jälkeen suoritettaisiin uusi kentamisessa. Smith johti Värtsi- Suomessa virallisesti voimassa katsastus, jonka perusteella mää- län ruukin rakennustyötä. Englan- vuoden 1842 loppuun. ritettäisiin uusi vasaravero. Teh- tilainen Hill jatkoi töiden teknisten taan nimeksi vahvistettiin Wärtsilä töiden johtamista. Arppe totesi- ja yritykselle oma leima. Tehtaan kin muutamien toimintaviikkojen paikka oli kruunun- ja verotila n:o jälkeen, että tehdas toimi jatku- 3 Värtsilän kylästä. Arppe omisti ti- vasti hyvin. Tuotto oli helmikuun lasta ¼:n ja loput ¾ muut ruukin loppuun 1853 mennessä 80.000 rakentamiseen osallistuneet. puutaa (1 puuta = 16,3805 kg). Raaka-ainelähteiksi tehtaan toi- Vuosina 1854, 1855 ja 1856 tuo- mintaa varten Arppe oli hankkinut tanto oli keskimäärin 56 kippun- Kiteen Ruokojärven, Pälkjärven pi- taa/vrk (1 kippunta rautaa = 136 täjään kuuluneet Jänisjoen osat kg). Muualla vuorokauden tuotan- to ei yleensä noussut yli 20 kippun- nan. Värtsilän vuosituotannon kes- kiarvo oli 1854–1856 noin 20642 kippuntaa. Möhkön ja Värtsilän raaka-aineen haittana oli raudan fosforipitoisuus. Krimin sodan vaikutukset näkyi- vät 1850-luvun puolivälissä raudan kysynnässä. Värtsilä kasvatti tuotantoaan ja samalla raudan hinta nousi. Arppe ilmoitti vuonna 1855 Suomen 20 kopeekkaa 1825. rautaa myydyn 272.000 ruplan ar- Keisari Aleksanteri I antoi 1811 vosta. Seuraavan vuoden tammi- luvan valmistaa 20, 50 ja 75 Värtsilän tehtaan masuuni toukokuun aikana raudan myynnin kopeekan seteleitä, myöhemmin 1910-luvulta. PKM. arvo oli 140.000 ruplaa. Päivittäi- myös suurempia nimellisarvoja.

17 tehtävästään 1858. Talousosaston johtajaksi nimitettiin Fabian Lan- Värtsilän rautatehtaan alue. PKM. genskjöld, joka tuki voimakkaasti sahateollisuutta. Hän pyysi 1859 sahanomistajilta lausuntoa sahateollisuutta koskevien rajoitusten poistamisesta. Yksi lausunnon an- tajista oli N. L. Arppe. Arppe sai kutsun 1860 uutta metsälakia val- mistelevaan komiteaan. Sairau- tensa ja yksityisasioidensa vuoksi hän ei voinut osallistua komitea- työskentelyyn. Komitea kuitenkin toimi Arppen ajamien uudistusten suuntaan. Arppen uudistusajatuk- set näkyivät senaatin huhtikuussa 1861 antamassa asetuksessa sahaustoiminnasta. Rajoitukset tuotannon suuruudesta, kuten yk- sityisten sahojen aikarajoitukset poistettiin. Annettiin lupa kaiken- laisen puutavaran rajoittamatto- maan sahaukseen. Asetus sisälsi muun muassa määräyksiä vesi- ja höyrysahojen perustamisesta. Aikaisempi sahavero poistettiin. nen tuotanto oli tuolloin sekä Värt- le ja Nevajokea silässä että Möhkön ruukilla noin myöten Pieta- 1000 puutaa. Tullitariffien alenta- riin. Möhkön minen avasi väylät englantilaisel- tehtaan rauta le harkkoraudalle. Uudessa kilpai- kuljetettiin Sai- lutilanteessa Arppe vähensi raudan maalle, Puhok- valmistusta. Arppe näki mahdolli- seen ja 1856 suuden jalostusasteen nostamisel- valmistunutta le. Tehtaan perustamislupa sisälsi Saimaan kana- kankirautavasaran asentamislu- vaa pitkin Vii- van, jota ei Värtsilässä ollut kui- puriin. Suomi tenkaan käytetty. Harkkoraudan sai täyden tul- valmistusprosessia kankiraudaksi livapauden jo kokeiltiin muualla. Arppe suunnit- aiemmin va- teli jo 1856 valssilaitoksen perus- pautetun jär- tamista kankiraudan valmistami- vimalmis- seksi. ta valmistetun Syyskuussa 1859 Arppe jätti se- harkkoraudan Arppen työ jatkui Suomen markkakauden alkuun. naatille lupa-anomuksen höyry- rinnalle myös Vuoden 1860 markka vastasi ruplan neljäsosaa ja käyttöisen putlaus- ja valssilai- kankiraudan teoreettisesti neljää nykyistä euroa. Ensimmäis- toksen rakentamiseksi Värtsilään. myynnin se- tä markkatyyppiä 1860–1869 valmistettiin 2804250 Lupa myönnettiin. Se sisälsi kanki- kä rajoittamat- kappaletta. Setelimarkka 1867. rautavasaran asentamisluvan, jota toman myynti- ei Värtsilän tehtaalla ollut käytetty. määrän. Putlauslaitoksen rakennus aloitet- Maasta viedystä kaikesta sahata- tiin syksyllä 1859. Masuuni ja va- Nils Ludvig Arppe varasta määrättiin maksu. limon katto tuhoutuivat tulipalossa Arppe tuki puutavaraliikkeen toi- marraskuussa 1859. Marraskuussa metsäteollisuuden millaan myös rautatehtaan inves- 1860 korjaus- ja asennustyöt saa- asiantuntijana ja tointeja. Sahateollisuutta rajoitta- tiin valmiiksi. Värtsilän valssilaitos lainsäädännön nut asetus kumottiin 1861. Arppe otettiin käyttöön elokuussa 1861. oli valinnut sahalaitoksensa pai- Kuljetusmahdollisuudet ja Ve- kehittäjänä kaksi omistamansa Läskelän kos- näjän tullitariffit kuuluivat raudan- Aleksanteri II halusi tukea Suo- ken. Hän hyödynsi suurta 120.000 tuotannon avaintekijöihin. Rau- men taloudellista kehitystä. Elin- – 130.000 hehtaarin metsäomai- tatuotteiden tullia viennin osalta keinojen harjoittamiselle annettiin suuttaan niin sahateollisuudessa Venäjälle kevennettiin. Wärtsi- aiempaa vapaammat kädet. Sa- kuin ja raudan tuotannossa. Nils län tuotannon myynti suuntautui hateollisuuden kehittämistä vas- Ludvig Arppe toimi konkreettises- muun muassa Pietariin ja Baltiaan. tustanut senaatin talousosaston ti siellä, missä hänen työväken- Wärtsilästä reitti kulki Laatokal- johtaja L. G. von Hartman siirtyi sä ja tehtaansa toimivat. Tuotanto

18 saavutti huippun- pohjoiskarjalaisil- sa 1861, mutta sa- le – ajoittain yli mana vuonna teh- tuhannelle hen- taanjohtaja Arppe kilölle. Tukkipuun sai halvauskoh- kysynnän kasvu tauksen. Karjalan vaikutti kantohin- olojen kehittäjä ja tojen nousuun ja teollistaja Nils Lud- maaseudun vau- vig Arppe kuoli ko- rastumiseen. Hän tonaan Värtsilässä sai tuotantonsa 9.12.1861. Arp- avulla rahavirran pen kolmas vaimo suuntautumaan Amalia Seitz (1833 Pohjois-Karja- – 1908) jäi äidik- laan. Arppen toi- si kolmelle lapsel- minta loi perustan le ja äitipuoleksi Wärtsilä-yhtymäl- kahdeksalle Arp- le, joka on tänään pen lapselle. Arp- maailman johta- pen testamentissa va laivamoottorien määrättiin Amalia Nils Ludvig Arppen hauta Kiteen kirkkomaalla. Arppe on valmistaja ja laaja- ja Arppen veli Ed- haudattu kahden ensimmäisen vaimonsa Jeanette ja Thilda alainen huipputek- vard lasten holhoo- Porthanin väliin. niikan tuottaja. jiksi. Arppen per- heyhtiö muutettiin osakeyhtiöksi. Lähteitä:

Arppen jälkeen Erkki Borg: Suomessa käytetyt Arppen työtä jatkoivat hänen peril- rahat. Toinen painos. 1976. lisensä vuoteen 1891 saakka. Klas Jaana Juvonen: Vanhan Toh- Arppe rakennutti 1868 Siemens majärven historia. Pieksämä- – Martin tyyppisen malminsulat- ki 1990. tamon, joka jalosti järvimalmis- Kimmo Katajala ja Jaana Juvo- ta takkirautaa. Osakekanta siirtyi nen (toim.) : Maakunnan synty. vähitellen Arppen perikunnan ul- Pohjois-Karjalan historia 1809 – kopuolisille. Yhtiö myi taloutensa 1939. Hämeenlinna 2006. tasapainottamiseksi 1 miljoonalla Wärtsilä -merkki Olof Mustelin: Nils Ludvig Arppe markalla 1888 hakattavaksi suu- edustaa jatkuvuutta – Karjalan teollisuuden perusta- ren puumäärän 10 vuoden aika- ja. Porvoo 1973. na. Yhtiö muutettiin Aktiebolag N. L. Arppe Arfvingar -nimiseksi osa- Paavo Haavikko: Wärtsilä 1834 keyhtiöksi 1892. Viipurista Joen- – 1984. Wärtsilä-yhtiön ja siihen liitettyjen yritysten kehitysvai- suuhun rakennettu rautatieyhteys le, joka oli perustettu saman vuon- heita kansainvälistyväksi monia- mahdollisti Wärtsilän tehdasalueen na. Saimaan kanava, jokien kana- layritykseksi. Porvoo 10984. yhdistämisen sivuraiteella Karja- vointi, laivaväylien ruoppaukset, lan rataan 1895. Senaatti vahvisti Jorma Pasanen: Rahakirja. Hel- laiva-, proomu- ja lotjaliikenteen sinki 1968. 1898 Värtsilä AktieBolag-nimisen kehitys, rautatie- ja maantiever- yhtiön säännöt. Yhtiön osakepää- koston rakentaminen loivat edelly- Veijo Saloheimo: Pohjois-Karja- oma oli 1.875.000 mk. Vuonna tyksiä puun kysynnän ja metsäte- lan historia III. Joensuu 1980. 1899 tehtaan isännöitsijäksi tuli M. ollisuuden kasvun uudelle tasolle. Tuukka Talvio: Tietoja rahan Hallberg. Yhtiö pilkottiin toiminta- Läskelä-yhtiö osti 1907 kaikki Kuo- kurssiarvosta 2013. sektorien mukaisiksi yhtiöiksi. pion läänissä olleet Wärtsilän maa- Yhtiö sai uuden nimen Aktiebo- alueet. Näin Arppen maa-alueko- Raimo Vänskä: Kansan käsis- laget Värtsilä Osakehtiö vuoden sä ja kätköissä. STUDIA CARE- konaisuus pilkottiin ja siirrettiin LICA HUMANISTICA 13. Joen- 1908 alussa. Tähän yhtiöön kuu- uusille omistajayhtiöille. suu 1998. luivat ainoastaan Wärtsilän tuotan- Nils Ludvig Arppe rakensi maa- tolaitokset ja yhdyskunta. Kaikki kunnan saha- ja rautateollisuuden Wärtsilän viralliset sivut (http:// www.vartsila.com), maa-alueet oli luovutettu jo 1902 sekä vahvisti niiden toimintaedel- erilliselle kiinteistöyhtiölle lukuun lytykset. Maakunnan järvi- ja suo- Postikortit Ilmarinen: Eläkeva- ottamatta Wärtsilän tehtaan lähei- malmin sulattaminen rautatehtaan kuutusosakeyhtiö Ilmarinen, syydessä olevia tarpeellisia alueita. masuuneissa oli alansa suurproses- Helsinki ja Merimuseo. Myös lakkautetun Möhkön tehtaan si. Vuosina 1859-1861 rakennetut Valokuvat: Pohjois-Karjalan alueet siirrettiin kiinteistöyhtiölle. höyryvoimaa käyttäneet putlaus- ja maakuntamuseo (PKM) ja Rai- Läskelän saha ja 20.000 hehtaa- valssilaitokset olivat Suomen suu- mo Vänskä. ria eli kaikki Viipurin läänissä olleet rimmat. Arppen teollisuuslaitok- Raimo Vänskän arkisto. Wärtsilän maat myytiin1905 Harlun set tarjosivat työtä ja toimeentu- Läskelä Bruks Aktiebolag – yhtiöl- loa samanaikaisesti useille sadoille

19 Kustaan sota 1788 – 1790 sekä Tohmajärven Jouhkolan carpelanit ja sotakomissariaatin fahnehjelmit

Teksti Raimo Vänskä | Kuvat Kontakt Mynt 1975 ja kirjoittaja

ustaan sota 1788–1790 koski gas teetätti kasakkapuvut ”Savon mukaan Venäjän oli palautettava koko maakuntaa, vaikka Poh- metsien” teatterinäytäntöä var- Ruotsille tämän Uudenkaupungin Kjois-Karjala ei joutunutkaan ten. Puumalan Vuolteen kyläs- ja Turun rauhassa menettämät alu- varsinaiseksi taistelutantereeksi. sä 28.6.1788 alkoi tapahtua. Ve- eet Ruotsin kuninkaalle koitunei- Sodan aikana kruunu alkoi maksaa näläiset väittivät, että kasakoiksi den sotakustannusten korvaami- myös Pohjois-Karjalassa ylisotako- pukeutuneet ruotsalaiset polttivat seksi. Lisäksi Kustaa III vaati, että missaari Fahnehielmin maksukui- talon rajan pinnassa omalla puolel- Venäjän on luvattava palauttaa Kri- teilla. Maaherra Carpelan käytti ni- laan, tosin alueella, jonka omistus- min alue Turkille ja otettava hänet mellään varustettuja sotaseteleitä suhteet olivat epäselvät. Liikkeel- Turkin ja Venäjän rauhanvälittä- maksuliikenteessä. Tiedossa olevat le lähtenyt venäläinen partio antoi jäksi. Katariina II:n pitkämielisyys carpelanit on päivätty Jouhkolassa. tahtomattaan aiheen syyttää Ve- Ruotsia kohtaan päättyi viralliseen Kuningas hyväksyi fahnehjelmien näjää rajaloukkauksesta. sodanjulistukseen. Kustaa III:n ja carpelanien käytön. Ruotsin val- Henrik Gabriel Porthan ja monet veli Kaarle-herttua toimi Suomen tiokonttori lisäsi voimakkaasti sete- muut pitivät välikohtausta evers- armeijan ylipäällikkönä kuninkaan listön määrää. Mukaan tulivat myös ti ”Hastferin ilveilynä”. Sotaan ei poistuttua Suomesta 1788. Kaar- laittomat Munckin väärennösteh- Suomessa uskottu. Kuningas sai le-herttua nimitti maaherra Carpe- taan "fahnehjelmit". kuitenkin sodan aikaan tällä te- lanin Karjalan joukkojen komenta- Ruotsin hallitusmuoto 1772 kielsi kosyyllä. Pian Savon prikaati ylit- jaksi. Carpelan vahvisti joukkojaan kuninkaalta oikeuden hyökkäysso- ti rajan. Sota oli alkanut. Eversti pitkin talvea. Majuri H. Gripenber- dan aloittamiseen. Kustaa III yritti Hastferin 320 miehen yksikkö läh- gin Hämeen jalkaväen pataljoona saada Venäjän antamaan tekosyyn ti venein Puumalasta ahdistamaan saatiin Karjalan joukkojen tueksi. hyökkäyksen aloittamiseen. Kata- Savonlinnaa etelästä päin. Maitse Karjalan jääkärijoukko organisoi- riina II ei ollut halukas sotaan. Kos- siirrettäviä joukkoja vahvistettiin tiin kevättalvella neljän komppani- ka itärajalla oli maanomistukseen ja selustoja turvattiin. Tavoitteena an 576 miehen joukko-osastoksi. liittyviä rajankäyntipulmia, kunin- oli vallata Savonlinna, jota ei kui- Saloheimon mukaan todennäköi- gas näki tämän alueen otolliseksi tenkaan saatu vallatuksi. sesti Tohmajärvi, Kitee, Kesälah- provokaatiolle. Kustaa III oli teat- Kustaa III esitti 12.7.1788 Ve- ti ja Pälkjärvi muodostivat omat terimiehiä. Kerrotaan, että kunin- näjälle uhkavaatimuksen, jonka komppaniansa.

Sodan osapuolet: Kustaa III koruna käytetyssä Rääkkylän Niemisen maalöydön riikintaalerissa ja Katariina II 100 ruplan setelissä.

20 en suuntaan Savosta ja Karjalasta. Pohjanmaalta saatu tykistö hyök- Carpelanin mukaan jääkärijoukko- käsivät Gripenbergin johdolla Pälk- ja tuli vahvistaa tuhanteen mie- järveltä Ruskealan kirkolle. Muun heen. Ilomantsin, Enon, Pielisjär- hyökkäysjoukon tuli kapteeni Wet- ven, Liperin ja Kaavin komppaniat terhofin johdolla edetä Kiteeltä perustettiin. Värväys tuotti vaike- Kangasjärven kautta venäläisten uksia. Lieksan oma vartioväki suh- selustaan. Kummankin joukon teh- tautui nuivasti Karjalan jääkärijou- tävänä oli katkaista tiet Ruskea- kon esimiehiin. A.R. Cederbergin laan. Hyökkäys Ruskealaan eteni mukaan jokaiseen maakunnan pi- aluksi hyvin, mutta majuri Gripen- täjään järjestettiin nimismiesten berg ja jääkäreitä johtanut Fieandt johdolla niin kutsutut vahtikokot haavoittuivat. Kapteeni Wetterhof korkeille paikoille. oli joutunut hankaluuksiin vaikea- Vanhan Tohmajärven kulkuisen maaston, tuhottujen sil- vahtikokot tojen ja Venäjän tykkitulen vuoksi. Sotaan tottumattomat Wetterhofin Kaustajärvi Juho Mikkosen jääkärit ja talonpojat karkasivat. pelto Kerrotaan, että kuitenkin Kiteen Värtsilän kylä Mikko Partasen joukko taisteli puolitoista tuntia tila koko venäläisvoimaa vastaan ennen perääntymistään. Pälkjärvi, Iljala Kalle Näätäsen (rälssi) tila Maaherra Carpelanin Pälksaari Olli Partasen maa Tohmajärven Peijonniemen Jaakko Parviai- Jouhkolassa 1790 kylä sen pelto päivätyt setelit Jouhkolan hovi Hiidenvaaran Numismatiikan ja keräilyn har- kukkula vinaisuuksiin kuuluvat maaherra Carpelanin Jouhkolassa 1790 päi- Maaherra Carpelan hyökkäsi Ris- vätyt setelit. Carpelan johtaman tiinasta Suomenniemelle tuhotak- Karjalan prikaatin komentopaikka seen venäläisten varastot, mutta oli Jouhkola. Carpelanin seteleitä Karjalan jääkäripatsas Joensuussa hän epäonnistui. Carpelan ei saa- on tiedossa ainoastaan viisi Jouh- 2013. nutkaan majuri Gripenbergiä tu- kolan kappaletta. kemaan hyökkäystä, koska eversti J. M. Saloniuksen kokoama Si- Stedingk ohjasikin tämän hyök- mon Vilhelm Carpelanin kirjei- Carpelanin joukot käsittivät käämään Sortavalaan. Carpelan tä vuosilta 1788 – 1790 valaisee yli tuhat miestä. Hän yritti saa- joutui jättämään sotajoukkojen Kustaan sotaan osallistuneen Sa- da hyökkäyslupaa rajan yli saatu- johtamisen ja hänet siirrettiin hoi- vo – Karjalan maaherra Carpelanin aan mielestään luotettavaa tietoa tamaan maaherran virkaansa. Hä- toimintaa lisäjoukkojen ja muona- Venäjän hyökkäysaikeista suo- nen tuli tukea sotavoimia ja toimia varojen hankkijana sekä Karjalan raan Karjalaan tai Kainuuseen. Lu- sotakomissaarina. Sotatoimet jat- puolen ylipäällikkönä. Useissa kir- paa ei kuitenkaan tullut. Carpelan kuivat muun muassa Ruskealan ja jeissään kuninkaalle hän valittaa pyysi ylipäällikkö Meijerfeltiltä Sa- Sortavalan alueilla. muun muassa riittävien varustei- von prikaatista apujoukkoja ole- Sortavalaan oli koottu 1000 mie- den ja sodan käynnin voimavaro- tettuaan 12.000 venäläisen hyök- hen venäläisjoukko, josta irrotet- jen puuttumista sekä rahavarojen käävän rajan yli. Savon prikaatin tu joukko oli tehnyt toukokuussa riittämättömyyttä. Hän kantaa voi- päällikkö Stedingk ei luovuttanut 1789 hyökkäyksiä Matkaselkään makkaasti huolta sotatoimien on- joukkojaan alaiselleen maaherra ja Jaakkimaan. Eversti Stiernstedt nistumisesta ja tekee lukuisia Carpelanille. Carpelan ehdotti pää- päätti hyökätä 600 miehen voi- ehdotuksia erilaisten pulmien rat- armeijan hyökkäystä Haminaan min rajan yli. Tohmajärven komp- kaisemiseksi. Carpelanin toimin- samalla kun hyökättäisiin Kerimä- pania, pari sataa hämäläistä sekä taa kuvataan kiihkeäksi ja arvaa-

Maaherra Carpelanin Jouhkolassa toukokuussa 1790 päivätyt setelit N:o Nimellisarvo Päiväys 1790 Allekirjoitus Kohteen säilytyspaikka 29 24 skillingar Jouhkola 4.5. Simon Vilhelm Carpelan Kunglika Myntkabinettet i Stockholm Anders Johan Envald Hans Gustaf Hauswolff 283 2 skillingar Jouhkola 6.5. Simon Vilhelm Carpelan Kansallismuseo Rahakammio Helsinki 868 2 skillingar Jouhkola 6.5. Simon Vilhelm Carpelan Kansallismuseo Rahakammio Helsinki 1482 2 skillingar Jouhkola 8.5. Simon Vilhelm Carpelan Porvoon Lyseon kokoelma Porvoo 2358 2 skillingar Jouhkola 8.5. Simon Vilhelm Carpelan Kunglika Myntkabinettet i Stockholm

21 met. Hyökkäyssuuntavaihtoehdot olivat Repola, Sortavala ja Petros- koi, jonka tykkitehdas oli Carpela- nin liipasimella, mutta tosiasialli- sesti tavoittamattomissa. Riittävien varastojen kokoami- nen joukko-osastoille muodostui ongelmaksi. Kelirikko ehti tulla ja hyökkäyksen mahdollisuudet ehtyivät. Carpelan sai komennuk- sen siirtää prikaatinsa pääsota- näyttämölle Kymenlaaksoon. Vain majuri Fieandtin pataljoona jäi maakuntaan. Joukkojen piti siir- tyä tykkiveneillä Joensuusta Ran- Jouhkolassa 1790 päivätyt Carpelanin setelit 24 killinkiä ja 2 tasalmelle. Tulipalo kuitenkin tu- killinkiä. Lähde: Tuukka Talvio ja Torgny Lindgren: ”Fahnehielmare”, hosi tykkiveneet ja veistämön. Oli ”Carpelaner” och ”Knorringar”. Mynt Kontakt. Januari 1975. Svenska siirryttävä Kuopion kautta Mikke- Numismatiska Föreningens Tidskrift, s. 11. liin. Karjalaisten talonpoikien ras- kas kuljetusosuus päättyi Outo- kumpuun. mattomaksi. Hän pitää kirjeissään kintojaan ja velvoittamiaan pal- Carpelanin joukkojen piti osal- kuningasta ajan tasalla oman ”rin- veluita. Setelirahan korvikkeena listua Kustaa Armfeltin johtamien tamansa” asioista ja tarpeista. käytettiin ylisotakomissaari Fah- joukkojen mukana päähyökkäyk- Carpelanin Kiteeltä 7.2.1789 lä- nehielmin allekirjoittamia kuitteja. seen Savitaipaleen alueella. Arm- hettämän kirjeen mukaan kaptee- Syksyllä 1789 maakuntaan felt päätti saarrostaa vihollisen en- ni Wetterhof oli saanut karjalaiset siirrettiin komppaniat savolaisia nen hyökkäystä. Carpelanin piti taipumaan sotapalvelukseen, vaik- ja pohjalaisia. Jääkärien värvä- kiertää joukkoineen Savitaipaleen ka nämä olivat edellisenä vuonna ys jatkui maakunnassa talonpoi- kirkon eteläpuolelle. Carpelanin jyrkästi sotapalvelusta vastusta- kien vastustuksesta huolimatta. joukot monien esteiden hidasta- neet. Carpelan kertoi, että hän voi- Nurmeksen komppania muodos- mina myöhästyivät. Armfelt joutui si pestata 2000 miestä, jos näille tettiin talvella 1790. Tuolloin siir- kohtaamaan vihollisen yksin. Hän olisi riittävä vaatevarustus. Hän oli rettiin hyökkäystä varten lähes ko- haavoittui. Armfeltin joukot palasi- kruunun varojen puuttuessa pan- ko Uudenmaan jalkaväkirykmentti vat lähtöalueelleen Kärnänkoskelle. tannut omaisuutensa ja kirjoitta- sekä lisää savolaisia ja pohjalai- Carpelan joutui luovuttamaan Kar- nut sitoumuksia (seteleitä) jää- sia. Joukoista muodostettiin Karja- jalan prikaatin johdon eversti Fa- kärien varustamista ja palkkausta lan prikaati, jonka piti aloittaa ken- bian Wredelle, jonka johdolla Kar- varten. Kerrotaan, että kun ”sete- raalimajuriksi ylennetyn maaherra jalan prikaati osallistui Kymijoen lit” tulivat lunastettaviksi, hän oli Carpelanin johdolla hyökkäystoi- varren taisteluihin. Meritaistelussa aina pulassa ja pestatut sotilaat vaativat turhaan palkkojaan. Majuri Gripenberg sai käskyn siirtyä häiritsemään venäläisten Savonlinnan selustayhteyksiä. Karjalan jääkärit marssitettiin Sa- voon Pielisjärven komppaniaa lukuun ottamatta. Maakunnan rajan vartiointia talonpojat suorittivat entiseen tapaan. Miehistö–ja huol- tokuljetukset rasittivat talonpoikia. Mikäli muonaa oli paikan päältä saatavissa, kruunu lunasti sitä sie- kailematta. Talonpoikien kielteinen asenne kruunun velvoitteita kohtaan jyrkkeni. Vapaaehtoisten pal- velujen määrä väheni, vaikka monet kirkon ja kruunun virkamiehet näyttivät esimerkkiä lahjoittamal- la muun muassa heinää, kauraa ja ohraa. Tohmajärven pitäjässä toi- mitettiin 1789 armeijalle Kemi- en varastoon kuivaa leipää 3476 kg, heinää 2816 kg ja olkia 273 kg. Myös naapuripitäjät toimittivat elintarvike- ja rehuapua yhteiseen varastoon. Kruunun edustajilla ei ollut riittävästi rahaa maksaa han- Petroskoin tehtaan vanhat tykinputket Petroskoissa 1988.

22 jetusten epäonnistumiseen. Eversti – 1816), joka allekirjoitti setelit ja Henrik Jägerhorn valaisi asiaa pa- jonka mukaan setelit ovat saaneet ri vuotta myöhemmin. Talonpojat nimensä. Kansa vieroksui näitä se- saivat oikeutta selvitettyään Por- telien korvikkeita, joiden arvo las- voon rahdista pois jäämisensä syyt. ki vuoden 1791 loppuun mennessä Maaherra perui raskaat syytöksen- 75 %:iin alkuperäisestä arvostaan. sä. Hän joutui luopumaan maaherran tehtävästä. Mainittakoon, että Ruotsin sotakomissariaatin kenraalimajuri, vapaaherra Simon maksusitoumukset Wilhelm Carpelan nimitettiin Savo ”fahnehjelmit” – Karjalan maaherraksi 1809. Kustaan sodan päätti Värälän Nimellisarvo Koko rauha 14.8.1790. A.R. Cederberg 8 killinkiä 150x91 toteaa: ”Niin päättyi tämä sota, 8 killinkiä 150x94 josta ei kummallekaan osapuolel- le ollut hyötyä, mutta joka kum- 8 killinkiä 150x94 minkin tuotti paljon kärsimyksiä 8 killinkiä 154x94 sille rahvaalle, joka sodan päätaa- kan saa kantaa.” Rajamuutoksia ei 12 killinkiä 150x90 tullut, vaikka kuningas oli elätel- 12 killinkiä 150x91 lyt toivoa muutamaa päivää ennen 16 killinkiä 147x93 rauhanneuvottelujen aloittamista muun muassa Savonlinnan, Hami- 24 killinkiä nan ja Lappeenrannan liittämisestä 32 killinkiä Ruotsin yhteyteen. Venäjälle rauha 32 killinkiä 153x94 oli helpotus. Se oli ollut ”kahden tulen” välissä joutuessaan Kustaan 1 riikintaaleri 150x90 sodan aikana sotimaan pääarmei- 1 riikintaaleri jansa voimin Turkkia vastaan. 8 killinkiä Sotakomissariaatin tehtävänä oli 1 riikintaaleri 156x92 vastata sotaväen muona-, varuste- 16 killinkiä ja asehuollosta. Se huolehti palk- kojen sekä tehtäväksi määrättyjen 1 riikintaaleri 147x93 muiden sotaväen menojen mak- 24 killinkiä Kuvat 8. ja 9. 010524 ja 010525. susta. Sotakomissariaatti laski liik- 1 riikintaaleri 157x91 Ruotsinsalmen II meritaistelun keelle rahan liiallisen niukkuuden ja 32 killinkiä 9.7.1790 muistomitali. Ruotsilla vaihtorahan puutteen vuoksi valtion 1 riikintaaleri 152x96 oli taistelussa 195 alusta ja lähes takaamia maksusitoumuksia 12 eri 40 killinkiä 14.000 miestä. Venäläisten laivasto nimellisarvoa 1,3 miljoonan riikin- käsitti 273 alusta ja lähes 17.000 taalerin arvosta. Sotakomissariaa- 2 riikintaaleria 152x92 miestä. Ruotsin merivoitto tasoitti tin johtajana toimi ylisotakomis- 2 riikintaaleria 157x91 Kustaa III:n tietä Värälän rauhaan. sario Pehr Georg Fahnehielm (1735

17.7.1788 Kotkan edustalla ei ollut voittajaa. Merivoimien kamp- pailuja jatkettiin. Kustaan sodan viimeisessä Ruotsinsalmen meritaistelussa 9.7.1790 Ruotsi pystyi kukistamaan Venäjän laivaston. Maaherra Carpelan oli käskenyt karjalaisia talvella 1790 ajamaan sotaväen muonaa ja tarvikkei- ta Porvoosta maakunnassa oleval- le sotaväelle. Kaikki syrjäseutujen rahtimiehet eivät kuitenkaan ehti- neet ajoissa lähtöpaikalle käskyn jälkeen. Tuhannen kilometrin ajo- matkalle valmistautumiseen ta- lonpojilla ei ollut riittävästi aikaa. Kuljetuksia ei saatu tarkoituksen- mukaisesti hoidetuksi. Tämä iski ikävällä tavalla joukkojen huoltoon ja varusteluun. Kuningas vaati Car- ” Fahnehjelm” 16 killinkiä specie. N:o 25776. Porvoo 1790. Lähde: pelanilta selvitystä. Carpelan kertoi Tuukka Talvio ja Torgny Lindgren: ”Fahnehielmare”, ”Carpelaner” och kuninkaalle karjalaisten niskuroin- ”Knorringar”. Mynt Kontakt. Januari 1975. Svenska Numismatiska nin ja kapinoinnin olleen syynä kul- Föreningens Tidskrift, s. 10.

23 nan II:n har- riel Walleniuksen kuulutus fahne- miksi. Munck hjelmien lunastuksesta annettiin laajensi teh- 20.8.1793. Kruununvouti lunasti taan tuotan- ”kuitteja” muun muassa sotakau- toa aloittamal- den teuraskarjasta ja kyydeistä. la laittomien Fahnehjelmit kävivät myös veron fahnehjelmi- maksuun. en valmistuk- Kansalla oli vaikeaa sodan jäl- sen. Näiden keenkin. Taudit levisivät ja kuol- myynnin yk- leisuus nousi. Sodan rasitusten si tukikohta oli jälkeen Tohmajärvellä meneh- Turku, jota hoi- tyi sääolojen vaikean kesän 1790 teli Isaac Aron. seurauksena yli 2000 henkeä. Osa Munck suun- joutui lähtemään tiloiltaan, koska tasi setelilähe- tyksensä muu- alle Suomeen. Kansa alkoi kummastel- la fahnehjelmien runsautta. Viranomaiset aloittivat tutki- muksensa, jotka johtivat oi- keille jäljille. Jäätyään kiin- ni Isaac Aron Seteli 9 daler kopparmynt 1771. kertoi puolus- tuksekseen, että hän oli kä- sittänyt toimineen kuninkaan an- Väärentämistä ja tamalla luvalla. Munck jäi lopul- mukaamista sekä ta todistajien verkkoon ja tunnusti Munckin väärien rahojen tekonsa, mutta uhkasi kuningasta ja fahnehjelmien kertomalla tämän osuudesta ve- näläisten rahojen väärentämiseen. valmistusta Kustaa III uhkasi, että mikäli tämä Sven E. Lindqvistin mukaan valtiosalaisuus vuotaa ulos, vuo- 1700-luvulla ymmärrettiin setelin taa myös ilmiantajan veri. Kus- väärentämisellä setelin merkintö- taa III:n kuolema saattoi pelastaa jen muuttamista, mutta mukaa- Munckin hengen. Munck tuomittiin misella tarkoitettiin kokonaan uu- suuriin korvauksiin, luopumaan den setelin tekemistä. Valkoiselle kunniamerkeistään ja muutta- (vaalealle) paperille painettujen maan maasta. Ulkomailta käsin isojen setelien tekstit rikkoutuivat hän kiristi Ruotsin hallitusta lä- helposti reunoistaan ja varsinkin hettämään rahaa uhkaamalla ker- taittelujen vuoksi. Lisäksi pape- toa suhteestaan kuningasperheen. rin nuhraantuminen heikensi sete- Ruotsin hallitus valmisteli Munckin lin luettavuutta. Niinpä väärän se- sieppausta, mutta se ei onnistu- telin erottaminen oikeasta saattoi nut Munckin saatua vihiä asiasta. olla vaikeaa. Lindqvistin mukaan Adolf Fredrik Munck, ehkä kuului- vuoden 1734 laki ei tuntenut se- sin suomalainen rahanväärentäjä, telin väärentämistä. Kuitenkin jo kuoli Carrarassa vuonna 1831. vuoden 1747 lakiin sisältyvät sekä mukaaminen että väärentäminen, joista kummastakin tuomittiin kuo- Sodan jälkeen lemaan. Tuomiota saatettiin lie- Vuonna 1792 valtio alkoi lunas- ventää, kuten Onkamon rahanvää- taa sotakomissariaatin fahne- rentäjän kohdalla tehtiin: 40 paria hjelmejä. Valtiopäivillä Kustaa III raippoja, kolme vuotta pakkotyötä oli jälleen havainnut suomalais- ja toinen korva pois. ten lojaalisuuden häntä kohtaan. Kreivi Munck perusti Kustaa III:n Suomessa käyttöön lasketut fah- toimeksiannosta toisen tehtaan ni- nehjelmit päätettiin lunastaa he- mellä naamioidun rahanväärennys- ti. Muiden velkasetelien lunastus Jouhkola – Karjalan kuninkaan tehtaan. Tehdas valmisti venäläisiä tuli muualla tapahtua kymmenen hovi. Opetusfilmi. Joensuun kultarahoja ja paperiruplia Katarii- vuoden sisällä. Kruununvouti Gab- oppimateriaalikeskus 1988.

24 Kansakuntaa rakentamaan 1809. Pienoisarkki 2009.

ei pystynyt maksamaan verojaan. Kuitenkin eräs Karjalan puolustaja totesi sodan päätyttyä: ”Tämä so- Tohmajärvi-artikkelien lähteitä: vuosilta 1788 – 1790. Historiallinen Aikakauskirja 1908. Helsinki 1908. ta lienee ollut ensimmäinen, jolloin Erkki Borg: Suomessa käytetyt ra- Karjalaa ei hävitetty.” Seuraava so- hat. Toinen painos. 1976. Veijo Saloheimo: Pohjois-Karjalan ta alkoi 1808. Se johti Suomen liit- asutusmuodot 1600-luvulla. Joen- A. R. Cederberg. Kuvauksia 1788- tämiseen Venäjän yhteyteen sen suun korkeakoulun julkaisuja. Sarja 1790 sodasta. Historiallinen Aika- A n:o 2. Joensuu 1971. autonomisena osana. Aleksanteri kauskirja 1908. Helsinki 1908. I antoi hallitsijavakuutuksen Por- Veijo Saloheimo: Entisen esivallan Jaana Juvonen: Vanhan Tohmajär- voon valtiopäivillä 1809. Hän lupa- alle, uusille asuinsijoille. Ortodok- ven historia. Pieksämäki 1990. sikarjalaisten ja inkeroisten pois- si pitää voimassa maan uskonnon, Sven E. Lindqvist: Numismaattinen muutto 1500- ja 1600-luvuilla. Poh- entiset lait ja asukkaiden muut oi- sanakirja. Helsinki 1994. jois-Karjalan historiallinen yhdistys. keudet. Säädyt vannoivat uskolli- Tampere 2010. suudenvalan tunnustaen keisarin Jorma Pasanen: Rahakirja. Helsin- ki 1968. Veijo Saloheimo: Pohjois-Karjalan kansan hallitsijaksi ja suuriruhti- historia III. Joensuu 1980. naaksi. Jorma Pasanen: Tilapäiset maksu- Tuukka Talvio–Torgny Lindgren: Raha on aikansa kuva – doku- välineet Suomessa. Suomen Nu- mismaattisen Yhdistyksen julkaisu- ”Fahnehielmare”, ”Carpelaner” och mentti, jonka vaiheet liittyvät käyt- ja 2. Helsinki 1972. ”Knorringar”. Mynt Kontakt. Januari täjäänsä. Tohmajärvellä on poikke- 1975. Svenska Numismatiska Före- uksellisen monipuolinen ja samalla Helge Pohjolan-Pirhonen: Kansa- ningens Tidskrift. kunta etsii itseään 1772-1808. harvinainen rahan käytön historia. Raimo Vänskä: Kansan käsissä ja Tohmajärvelle keskittyi sekä siviili- Helge Pohjolan-Pirhonen – Kari O. kätköissä. STUDIA CARELICA HU- että sotilasvallan käyttöä. Maaher- Virtanen: Kansakunnan historia I. MANISTICA 13. Joensuu 1998. Kivikaudesta kustavilaiseen aikaan. ra Carpelanin Jouhkolan setelien Toinen painos. Porvoo 1983. Joensuun maakunta-arkisto (JMA). liikkeelle lasku sekä fahnehjelmit Pohjois-Karjalan museo (PKM) ja olivat sidoksissa hallinnon ohjai- J.M. Salenius: Suomen historiaa va- laisevaa. Simon Carpelanin kirjeitä Raimo Vänskän arkisto. luun ja käyttäjiensä arkeen. Kus- taan sota kosketti monin tavoin koko maakunnan väkeä.

25 Sinisen tien rullaluistelijat Niiralassa 2011.

Tohmajärvi tänään

Teksti ja kuvat: Tuomo Eronen

ohmajärvi tunnetaan ra- nen sotaa idässä, mutta uusi raja Suomeen suuntautuva venäläisten jasta, monipuolisesta luon- muutti Tohmajärven tilanteen täy- matkailu piristää palveluiden ky- Tnosta, monista kuuluisista dellisesti. syntää alueella. henkilöistä ja vaikuttajista, sota- Sodan jälkeen perustetut asu- Yleistä yhteiskunnallista raken- historiasta, kulttuurista ja värik- tustilat kasvattivat väestöä ja ta- nemuutosta kuvaa hyvin Värtsilän käästä kunnalliselämästä. kasivat talouden kehityksen pit- kunnan kanssa tehty kuntaliitos Viime vuosina kuntaa on ank- källe 60-luvulle asti. Maatalouden vuonna 2005. Värtsilän jatkami- kuroitu mediassa Suomen kartal- rakennemuutos ja savupiippute- nen itsenäisenä kuntana oli silloin le kielikysymyksillä, sote-ratkai- ollisuuden taantuminen käänsivät käynyt taloudellisista syistä mah- suilla, venäläisyydellä ja viimeksi kehityksen kuitenkin 1970-luvulla dottomaksi. katunimikysymyksellä. Moneen ja sen jälkeen elinkeinorakenteen Odotukset kuntaliitoksen jälkei- muuhun pieneen maaseutukun- painopiste muuttui entistä enem- sestä kehityksestä olivat luonnol- taan verrattuna Tohmajärveltä on män palveluihin. lisesti optimistisempia kuin mitä noussut säännöllisesti erikoisia uu- kehitys on sen jälkeen ollut. Uu- tisaiheita, jotka pitävät kunnan ni- Rajan avautumista, den Tohmajärven – niin kuin uu- men keskusteluissa. den kunnan perustaminen kunta- Vanha suurpitäjä on kokenut rei- yhteistyötä liitoksessa sovittiin – heikkenevä lussa vuosisadassa monta suur- Todellinen suuri muutos oli Venä- kuntatalous ja palvelurakennetta ta rakenteellista muutosta. Värtsi- jän rajan avautuminen 1990-luvun koskevat lainsäädäntö pakottivat län irtautuminen omaksi kunnaksi alussa. Ensimmäinen vuosikym- kunnan suuriin palvelurakenneuu- 1920 oli aikanaan väistämätön- men meni kuitenkin paljolti tutus- distuksiin 2000-luvun lopussa. tä. Talouden pääsuunta olikin en- tumiseen ja palveluiden kehittämi- Kunnallispoliitikoille toimintojen seen. Vasta 2000-luvulla kauppa ja alasajo on vaikea tehtävä eikä rii- kansalaisten kanssakäyminen pää- doiltakaan selvitty. Samaan aikaan sivät todenteolla vauhtiin. tehtiin myös uusia kuntaliitosaloit- Venäjän talouden voimakas kas- teita, jotka eivät kuitenkaan saa- vu on lisännyt tasaisesti rajaliiken- neet riittävää kannatusta. nettä ja vuonna 2013 Niiralan ra- Ratkaisua haettiin ensin Keski- janylityspaikalla laskettiin jo yli 1,6 Karjalan sote-yhteistyöstä. Kes- miljoonaa rajanylitystä. Ihan viime ki-Karjalan seutuyhteistyö ajautui aikoina rajan ylittävä tavaraliiken- kuitenkin pian eripuraan sote-pal- ne on kuitenkin vähentynyt johtu- veluiden tuotantoon perustetun en yleisestä talouden taantumasta. Helli-liikelaitoksen hajottua muu- Venäjän rajan mahdollisuudet taman harjoitteluvuoden jälkeen. korostuvat sekä Tohmajärven että Erityisesti sote-palveluiden kalleus koko Pohjois-Karjalan elinkeinojen ja vaikeasti toteutettava rakenne- kehittämisessä. Voimakkainta kas- uudistukset tuntuvat olevan lopu- Emolehmän muotokuva. vu on ollut kaupassa, mutta myös ton rasite kaikille kunnille. Toh-

26 majärvi on nyt ratkaissut asian yksityistämällä nämä palvelut.

Odotuksen aikaa Kunnan vuoden 2013 tilinpäätös muodostui erilaisten talouden jär- jestelyiden ansiosta positiiviseksi, mikä antaa jonkin verran peliva- raa tulevaisuutta ajatellen. Ylei- sesti ottaen kuntamaailmassa ele- tään kuitenkin odotuksen aikaa, sillä suuri sote-uudistus muuttaisi ratkaisevalla tavalla kaikkien kuntien palveluluita koskevaa päätök- sentekoa. Tohmajärven väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 4895 henkilöä. Syntyvyys on piristynyt selväs- Tohmajärvi ja Kirkkoniemi. ti 2000-luvun alun aallonpohjasta, mutta ilman muuttoliikettä väes- tö pikkuhiljaa vähenee. Tohmajär- vi on tällä hetkellä suhteellises- ti Suomen kolmanneksi venäläisin kunta. Tämä näkyy myös selväs- ti kouluissa, joissa on paljon maa- hanmuuttajien lapsia. Oma lukio koetaan erityisen tärkeäksi voima- varaksi. Tuotannollisista elinkeinoista vahvin on tällä hetkellä maatalous, jossa Tohmajärvi on maakunnan kärkikaartia tilakokoon ja tuotan- tolukujen suhteen. Maataloudes- sa on investoitu erittäin voimakkaasti suurin yksiköihin viimeisen 15 vuoden aikana ja kunnan pel- topinta-ala on kasvanut EU-aikana yli 1000 ha. Silti maatiloja on edel- Valkoposkihanhia Korven pellolla 2012. leen n. 200. Muita tärkeitä työllis- täjiä ovat julkiset hyvinvointipalve- lut, rajapalvelut ja koneurakointi. historian siipien havinaa satojen paineista huolimatta Tohmajär- Erityisesti rajavartiosta ja tulli ovat vuosien ajalta. Tohmajärven evl. vellä uskotaan edelleen itsenäisen tärkeitä työnantajia. seurakunnalla on seurakuntien yh- kunnan voimaan. Suomen histori- distymisen jälkeen käytössä kaksi an mullistusten kautta alueella on Luonnon keskellä kirkkoa ja seurakuntatalo Kemies- opittu sopeutumaan ja sietämään sä. Petravaarassa on myös toimiva epävarmuutta. Aika sitten näyttää, kulttuuripitäjänä ortodoksinen kylätsasouna. mihin eri rakennemuutokset pää- Erityisen tunnetuksi Tohmajärvi on Tohmajärvi on myös tunnettu tyvät. tullut viime vuosina mielenkiintoi- hyvistä urheilijoistaan, pesäpallos- sista luontokohteistaan ja lintu- ta, Enduro-kisoista ja vahvasta lii- paikoistaan. Syksyisin ja keväisin kuntaharrastuksesta. Myös muu suuret hanhiparvet valtaavat vii- seuratoiminta ja kylätoiminta ovat koiksi peltoalueet ja kesäisin alu- edelleen kunnassa vahvoja. eelta löytyy kansainvälisestikin Kulttuuripitäjän perinteitä vaali- kiinnostavia lintuharvinaisuuksia. vat maakunnallisesti toimiva mu- Myöskin näyttävät vaaramaise- siikkiopisto, vetävät kesäteatte- mat ja vanhat kulttuuriympäristöt rit, kuorot, Tikkalan Kassan Baari, miellyttävät vieraiden silmää. Kun- hieno Nymanin talo ja monet muut taa halkoo myös kaksi perinteikäs- teemamuseot. Ja kesän kohokoh- tä matkailutietä: Sininen Tie ja Ru- ta ovat tietysti Potsipäivät, jotka non ja rajan tie. vetävät edelleen parhaaseen lo- Aivan erityinen kohde on Toh- ma-aikaan myös entiset tohmajär- majärven kunnallismaisema Kirk- veläiset kotikunnailleen. Toivotta- koniemi, josta löytyvät maakun- vasti näemme myös Katri-Helenan nan vanhin puukirkko, Pitäjäntupa, oman nimikkoraittinsa avajaisissa. Tuomo Eronen sankarihaudat, mielenkiintoinen Toimintaympäristön muutoksis- Kirjoittaja toimii Pohjois-Karjalan Aconitum-luontopolku – ja paljon ta ja yhteiskunnallisista muutos- kylät ry:n kyläasiamiehenä

27 Tuokiokuvia Tohmajärveltä eilen ja tänään Teksti Raimo Vänskä | Kuvat SA-kuva ja kirjoittaja

Kuvat viestivät aikaansa. Ne ovat ven asema hallinnon ja kulttuurin aikansa dokumentteja. Sanotaan piirissä on vahvistanut sen doku- yleistäen, että ”kuva kertoo enem- menttien merkitystä. Siitä kerto- män kuin tuhat sanaa”. Tohmajär- vat myös valokuvat

Kruununvouti Gabriel Wallenius perusti Jouhkolan hovin 1764 ja muutti Siikasalmelta Jouhkolaan 1772. Hovista muodostui maakunnan hallinnon ja kulttuurin keskus. Venäjän keisari Aleksanteri I vieraili hovissa 1819. Hovin päärakennus paloi 1904. Uusi hovi rakennettiin paikalle 1907. 1989.

Kuvakulmia Tohmajärven liikekeskuksesta 2014.

Karjalan kuninkaan G. Walleniuksen sukuhautamuistomerkki Kirkkoniemessä.

Tohmajärven ratapiha 2014.

Sankarihaudat Kirkko niemessä.

28 Tohmajärvi Karjalan Armeijan VII armeijakunnan hyökkäyksen lähtöalueena 1941 SA-kuvissa

Tohmajärven strateginen asema Tohmajärvelle keskittämisen avai- hyökkäyssodan vaiheessa kesällä mia. Sota kosketti tohmajärveläi- 1941 oli poikkeuksellisen merkittä- siä. Tämä näkyy myös SA-kuvissa. vä. Kulkuyhteydet ja sijainti olivat

VII AKE:n puhelinkeskus. Tohmajärvi 15.7.1941. SA-kuva.

VII AKE:n keskuskanslia navetassa. Tohmajärvi 15.7.1941. SA-kuva.

VII AKE:n pikkulotta ”Kipo”, Kirsti Saloheimo ja pikku komendantti Jaakko Kettunen ovat mukana ”siellä jossakin”. Tohmajärvi 15.7.1941. SA-kuva.

”Kyllä me täällä toimeen tullaan kunnes isä jälleen Liikkuva sotilaskoti lähellä etulinjaa Tohmajärvellä astuu kotiportista sisään.” Tohmajärvi 14.8.1941. 4.7.1941. SA-kuva. SA-kuva. Odotusaika venyi pitkäksi. Sotatoimet Neuvostoliiton ja Suomen välillä päättyivät vasta 4.9.1944 aselepoon. 29 Vodkaetikettejä, komisario Palmu Teksti ja kuvat: Kari Tahvanainen

Jos joensuulaisen Raimo Pa- pä värillisinä. Sitten yläluokilla sain viinapullojen etikettejä. Aika pit- karisen etikettikokoelma olisi yhden äyrin kuparikolikon, joka oli kään siinä vastustelin, mutta muu- alkuperäisessä yhteydessään, löytynyt Joensuun ratapihan laa- taman kupillisen jälkeen sanoin, sille tarvittaisiin iso ulkovaras- jennustyömaalta joskus 1950- ja että mikäpäs siinä! Siitä se alkoi. to. Pakarisen etiketit on kui- 60-lukujen vaihteessa. Numisma- tenkin irrotettu pulloista ja ne tiikka alkoi kiinnostaa. Olen nu- mahtuvat näin yhteen paksuun mismaatikko edelleenkin, pyrin Jätekeräilyä kansioon. Etikettien keräily on keräämään kohtuullisen järkeväs- Pakarisen vodkaetikettikokoel- harrastus ilman omaa yhdisti, ekonomian muistaen. maan kuuluu tällä hetkellä 865 eri- tystä, mutta verkostot ovat si- Pakarisen postimerkkikokoel- laista etikettiä, isompia ja pienem- täkin tiiviimmät. maan on päätynyt vanhoja kuoria piä. Etiketit näyttävät olevan kaikki niin sodassa luovutetuilta alueil- venäläisperäisiä. Keräilijä luonneh- ta kuin Liperin seudultakin. Pos- tii humoristisesti harrastustaan jä- aimo Pakarinen on monen tileimat ovat kiehtovaa autenttis- tekeräilyksi: alan keräilijä. Kiinnostuksen ta historiaa. Filatelian alueina ovat – Viinapullohan on jätettä kun Rkohteisiin kuuluvat niin van- Suomi, Baltian maat ja Venäjä. Tu- se on tyhjennetty. Olen pyrkinyt hat rahat, postimerkit, postileimat litikkuetikettien kohdalla kiinnos- poistamaan niistä etiketit siistis- kuin tulitikkuetiketitkin. Keräilyin- tuksen kohteena ovat erityisesti ti. Kaikki eivät toki ole olleet omis- nostuksen juuret löytyvät Liperin pohjoiskarjalaiset kauppiaat. ta pulloista, muuten huonosti oli- Puromäen kansakoulusta. Kolmisenkymmentä vuotta sit- si käynyt. Etikettikokoelma sopii – Me koulupojat Puromäen kan- ten harrastus laajeni yllättävälle kohtuullisiin tiloihin, se on minul- sakoululla keräsimme innokkaasti alueelle. le tärkeää. Tuhat etikettiä sopii yh- Pauligin kahvilappuja, koska niis- – Kaveri tuli ja ehdotti, että mitä- teen kansioon. Tuhat pulloa vaati- sä oli eri merkkisiä autoja, vielä- pä jos rupeaisit Raimo keräämään si jo ulkovaraston. Kustannustaso

Vodkaetikettien kokoelma mahtuu vielä yhteen kansioon, mutta tiukkaa jo tekee. Alla pilkottaa olutetikettien kokoelmakansio.

30 pysyy kohtuullisena, kun hankkii verkostoitumisen kautta. Rajatta- vissa oleva kohde, kuten venäläi- set vodkat, on tärkeä. Mutta toki laajentumisriski on aina olemassa, Raimo naurahtaa. Kuinka paljon erilaisia vodka- merkkejä onkaan, sitä keräilijä ei tiedä. – Vanhimmat etiketit minulla ovat Stolishnaja-pulloista 1950-luvulta, ja siitä sitten eteenpäin. Kun Neuvostoliitto loppui, alkoi Venä- jällä ilmeisesti etikettejä todella tulla, eikö liene tullut välillä päivit- täin. Neuvostoliiton aikaan se oli jotenkin kontrollissa.

Loputon harrastus Viina- ja olutetikettien keräilyssä ei ole vaaraa, että kohteet loppuisivat kesken. Harrastus herättää väliin keskustelua kotiväenkin piirissä. – Tämä on ollut minulle ajanvie- tettä, ei ole tarvinnut kapakassa istua. Kotona kerrostalossa asuvalle etiketit ovat aivan siedettävä harrastus. Tämähän on loputon harrastus, aina painetaan uutta. Graa- fikot ovat työssä koko ajan, niin postimerkeissä kuin etiketeissä- kin. Onko tämä järkevää? Kukaan ei maksa etiketistä, toisin kuin pos- timerkeistä. En pyrikään kaikkein Erikoisin etiketti on Beluga. Etiketti on yhtenäinen, se kiertää parhaimpaan kokoelmaan vaan pullon ympäri. kerään sitä mitä sattuu kohdalle. Beluga eli kitasampi (Huso huso) on suurin sampilaji, jonka mäti Tiedän kyllä että jollain on täydel- on myös suurijyväisintä, noin 50 munaa grammassa. Mädin väri lisempi kokoelma, mutta se ei hait- vaihtelee tumman harmaasta (luokka 0) vaalean harmaaseen taa. Ja vaimoani siteeraten: - Tää (luokka 000). Belugaa pidetään parhaana kaviaarina juuri harraste on täysin tarpeeton! munien koon vuoksi. Se on harvinaista ja sen osuus kaviaarin – Mutta toisaalta, ainahan tilalle maailmankaupasta on vain muutamia prosentteja. – Wikipedia tulisi joku muu harrastus jos täs- tä nyt luopuisi. Näissä etiketeis- sä kiehtoo kauneus. Ja nämähän ovat selvemmin luettavissa kuin postimerkit, grafiikka on helpom- Vodkaetikettien ohella Raimo Pa- Monella etiketillä on oma uniikki min näkyvillä. karinen kerää myös venäläisiä ja tarinansa. Kansiota selaillessa tu- Etikettien keräilijöillä ei ole omaa suomalaisia olutetikettejä. Kokoel- lee vastaan tuttuja teemoja, joita yhdistystä, mutta apua ja vinkkejä massa on tällä hetkellä vajaa tuhat venäläiset ovat osanneet hyödyn- tulee joskus yllättävistäkin suun- erilaista etikettiä. tää. nista. - Saunaoluen ostan useimmiten – Venäläisissä vodkaetiketeis- – Tälle etikettien keräilylle ei hyvin harkiten, etiketin mukaan. sä on suomalaisillekin tuttuja ai- ole tietääkseni missään päin maa- Tosin suomalaisten pienpanimoi- heita ja erikoisuuksia, mm. polii- ta kerhoa. Suppean porukan tu- den kohdalla valitettavasti hinta on tikkojen vaalikampanjat, Kalevala, ki vain. Mutta verkostoitumisessa, aika kova verrattuna näihin stan- tuhansien järvien maa, pohjola. tässä kuten numismatiikassakin, dardioluisiin. Kaikki viinafirmat venäjällä eivät on se ilo että siellä on ihmisiä yh- ole nähtävästi valtion omistamia. teiskunnan eri osa-alueilta. Mm. Uniikkeja tarinoita – ja Suomessakin olisi rajaton mahdol- ammattiliiton puheenjohtaja, toi- lisuus vaihtaa etiketin nimiä. Maa- mittaja, työkaverit, tuttavat, kaik- idea suomalaisillekin kunnallisia erikoisuuksia, tuhan- ki auttavat ja ilahduttavat, kun tie- Kokoelman erikoisimmassa etike- sien järvien maa ja niin edelleen, tävät harrastukseni. Ammattiliiton tissä on mielenkiintoinen lisä, me- mutta meillä on vain Koskenkor- puheenjohtaja totesi kerran, että tallinen beluga-sampi. va ja Vaakuna, Raimo tuhahtaa. Rami se on mukava kaveri, se on – Beluga on sampilaji Kaspias- – Esimerkiksi Seitsemän veljestä tyytyväinen, kun saa tyhjän pullon ta. Sanovat että se on paras ja kal- jos mikä olisi klassillinen etiketik- käsiinsä vaikka muut saivatkin sen lein vodka, mitä Venäjällä on täl- si, vodkamerkin nimeksi. juuri tyhjäksi! lä hetkellä.

31 Eurosetelien harvinaisuus osa II – 20 ja 50 € Tero Kontiokari ja Pekka Alatalo, Oulun Numismaattinen Kerho

Tämä artikkeli jatkaa vii- AINEISTON viisikymppisiä 304 kpl (http://lis- me numerossa aloittamaam- RAJAAMINEN JA te.eurobillets.free.fr/). Lisäksi tau- me Eurosetelien harvinaisuus lukoimme sellaiset yhdistelmät, -sarjaa. Ensimmäinen osa ker- KÄSITTELY jotka saattaisivat olla olemassa, toi 5 ja 10 € seteleistä. Täs- Esitämme EBT:n syötettyjen tie- mutta joista ei ole saatu varmis- sä kirjoituksessa käydään läpi tojen mukaisesti eri nimellisarvo- tusta. 20 € ja 50 € setelistöä tuo- 20 ja 50 € setelien yleisyyt- jen, painopaikkojen ja -laattojen tetaan koko ajan Draghin allekir- tä 4.3.2014 päivätyn Euro Bill esiintyvyyden 20 ja 50 € -setelien joituksella ja uusimmat laatat ovat Tracer (EBT) -datan pohjalta; osalta. Samoin kuin viimeksi, pois- niin tuoreita, että niitä ei järjes- data löytyy täältä: http://leo- timme EBT datasta selkeästi vir- telmiin juurikaan ole ehditty syöt- pardi.miuku.net/tmp/denomi- heelliset yhdistelmät sekä kombi- tää. Tämä vääristää setelien ylei- nation_serial_detailedshortco- naatiot, joiden olemassaoloa ei ole syysarviota merkittävästi. Siksi de_country.txt. kuvallisesti tai muuten varmistet- harvinaisuutta arvioidessamme tu. Kaksikymppisten yhdistelmiä esitämme omana taulukkona Dui- tunnettiin tekohetkellä 314 kpl ja senbergin ja Trichet´n allekirjoittamat setelit ja Draghin uudemmat setelit omanaan.

20 €

Esiintyminen maittain Kaksikymppisiä oli EBT:lle 4.3.2014 mennessä syötetty 26 416 328 kappaletta. Niistä selvästi virheel- lisiä syöttöjä oli 63 668 (0,24 %), jolloin lopulliseen analyysiin jäi 26 352 660 seteliä. Saksan, Rans- kan, Italian, Suomen ja Hollanin tilaukset olivat suurimpia kattaen n. 76 % syötöistä. Harvinaisimmat maakirjaimet olivat D, G, F, E, Y ja T, joita kaikkia oli alle 1 % (Ku- va 1).

Maa-paino-laatta yhdistelmät Taulukkoon 1 on kerätty kaikki tunnetut tilajamaan (= sarjanumeron 1. kirjain), painon (= pikkukoodin 1. kirjain) ja painolaatan (= pikkukoodin 2–4. merkit) yhdistel- mät, joita on taulukossa 313 erilaista alussa mainitun 314 sijasta. Selitys tähän löytyy Itävallan laa- tasta F002, jota tavataan sekä Dui- senbergin, että Trichet’n allekirjoi- Kuva 1. tuksella. Hieman yli puolet (53 %) 20 € setelien yleisyys sarjanumeron kirjaimen (=tilaajamaa) mukaan. kaksikymppisistä oli laskettu liikkeelle tilaajamaan ulkopuolella.

32 Taulukko 1. 20 € maa-paino-laatta yhdistelmien yleisyys

Eniten Eniten Maa Laatta Syöttöjä % kaikista syöttöjä Maa Laatta Syöttöjä % kaikista syöttöjä D R027 399 0,0015 Ranska T K001 75 981 0,29 Irlanti D R028 3 313 0,013 Ranska T K002 36 968 0,14 Saksa D R031 < 10 0,00 - T K003 38 939 0,15 Irlanti E G010 1 566 0,0059 Italia T K004 70 642 0,27 Irlanti E G012 133 912 0,51 Italia U E001 74 323 0,28 Hollanti E G013 10 028 0,038 Ranska U E002 11 705 0,044 Belgia E G014 95 0,00036 Italia U L001 8 399 0,032 Hollanti E G015 22 861 0,087 Italia U L002 2 946 0,011 Belgia E R020 < 10 0,00 - U L003 14 407 0,055 Saksa E R026 137 0,00052 Ranska U L004 26 984 0,10 Belgia E R027 82 0,00031 Ranska U L005 20 952 0,080 Belgia E R028 9 808 0,037 Ranska U L006 21 425 0,081 Belgia E R029 150 0,00057 Saksa U L007 23 473 0,089 Belgia E R031 2 998 0,011 Itävalta U L008 26 978 0,10 Belgia E R032 158 0,00060 Saksa U L009 25 385 0,10 Belgia F G007 154 0,00058 Belgia U L010 20 743 0,079 Saksa F G008 1 418 0,0054 Belgia U L011 24 597 0,093 Belgia F G009 95 847 0,36 Belgia U L012 24 828 0,094 Belgia F G010 30 204 0,11 Itävalta U L013 22 699 0,086 Belgia F G012 34 0,00013 Portugali U L014 31 066 0,12 Belgia F G013 6 977 0,026 Portugali U L015 33 862 0,13 Belgia F G014 3 253 0,012 Portugali U L016 41 143 0,16 Belgia F R027 149 0,00057 Espanja U L017 36 312 0,14 Saksa F R029 < 10 0,00 - U L018 42 248 0,16 Belgia F R030 51 0,00019 Italia U L019 42 041 0,16 Saksa F R031 347 0,0013 Italia U L020 8 547 0,032 Belgia G G007 368 0,0014 Espanja U L021 38 115 0,14 Belgia G G008 5 929 0,022 Espanja U L022 46 899 0,18 Belgia G G009 46 225 0,18 Suomi U L023 31 042 0,12 Saksa G G010 1 809 0,0069 Hollanti U L024 41 599 0,16 Belgia G G012 117 0,00044 Portugali U L025 44 103 0,17 Belgia G G013 15 225 0,058 Portugali U L026 22 269 0,085 Belgia G G014 6 031 0,023 Portugali U L027 25 304 0,10 Belgia G R027 191 0,00072 Espanja U L028 39 060 0,15 Belgia G R031 202 0,00077 UK U L029 12 279 0,047 Ranska H E003 51 261 0,19 Slovenia U L030 60 151 0,23 Ranska H E004 282 202 1,07 Saksa U L031 59 119 0,22 Ranska H G007 < 10 0,00 - U L032 18 628 0,071 Saksa H G008 < 10 0,00 - U L033 63 135 0,24 Ranska H G009 763 0,0029 Belgia U L034 143 425 0,54 Slovenia H G010 73 880 0,28 Belgia U L035 88 219 0,33 Ranska H G012 325 0,0012 Portugali U L036 1 025 0,0039 Hollanti H G013 21 172 0,080 Portugali U L037 71 699 0,27 Saksa H G014 68 0,00026 Italia U L038 6 131 0,023 Ranska H G015 7 591 0,029 Italia U L039 67 652 0,26 Ranska H R027 1 844 0,0070 Espanja U L040 80 119 0,30 Ranska L D001 315 484 1,20 Suomi U L041 83 928 0,32 Ranska L E003 1054674 4,00 Suomi U L042 73 488 0,28 Ranska L E005 50 075 0,19 Espanja U L043 81 225 0,31 Ranska L E006 109 814 0,42 Suomi U L044 86 392 0,33 Ranska L G005 274 524 1,04 Suomi U L045 92 500 0,35 Ranska L G006 7 770 0,029 Espanja U L046 90 589 0,34 Ranska L G010 2 356 0,0089 Belgia U L047 70 147 0,27 Ranska L G011 164 430 0,62 Belgia U L048 82 496 0,31 Ranska L G012 23 493 0,089 Italia U L049 96 015 0,36 Ranska L G014 8 040 0,031 Portugali U L050 82 303 0,31 Ranska L G015 19 739 0,075 Italia U L051 78 700 0,30 Ranska L H006 20 342 0,077 Saksa U L052 69 288 0,26 Ranska L P011 873 719 3,32 Suomi U L053 39 303 0,15 Saksa L R020 38 0,00014 Ranska U L054 87 798 0,33 Saksa L R023 1 066 0,0040 Ranska U L055 82 257 0,31 Ranska L R024 17 661 0,067 Ranska U L056 71 401 0,27 Ranska L R025 6 699 0,025 Ranska U L057 111 551 0,42 Saksa L R026 8 193 0,031 Ranska U L058 94 718 0,36 Saksa L R027 1 162 0,0044 Ranska U L059 91 380 0,35 Portugali L R030 42 0,00016 Italia U L060 38 362 0,15 Ranska L R031 101 0,00038 Italia U L061 55 956 0,21 Ranska M H004 153 182 0,58 Portugali U L062 67 576 0,26 Ranska M H005 108 553 0,41 Portugali U L063 74 936 0,28 Ranska M U001 12 795 0,049 Portugali U L064 66 035 0,25 Ranska M U002 52 775 0,20 Portugali U L065 134 666 0,51 Ranska M U003 8 316 0,032 Portugali U L066 108 071 0,41 Ranska M U004 64 965 0,25 Portugali U L067 92 103 0,35 Ranska M U005 27 646 0,10 Portugali U L068 101 994 0,39 Ranska M U006 103 846 0,39 Portugali U L069 67 548 0,26 Ranska M U007 44 545 0,17 Portugali U L070 57 870 0,22 Ranska M U008 22 960 0,087 Portugali U L071 61 382 0,23 Ranska M U009 162 570 0,62 Belgia U L072 61 374 0,23 Ranska M U010 118 249 0,45 Portugali U L073 60 416 0,23 Ranska ➞

33 M U011 241 507 0,92 Portugali U L074 54 566 0,21 Ranska M U012 172 055 0,65 Portugali U L075 104 564 0,40 Ranska M U013 194 978 0,74 Portugali U L076 113 820 0,43 Ranska M U014 40 425 0,15 Portugali U L077 73 342 0,28 Espanja M U015 26 751 0,10 Portugali U L078 85 638 0,32 Ranska M U016 117 928 0,45 Portugali U L079 90 057 0,34 Ranska M U017 197 952 0,75 Portugali U L080 51 253 0,19 Ranska M U018 150 859 0,57 Portugali U L081 2 211 0,0084 Ranska M U019 145 594 0,55 Portugali U L082 18 965 0,072 Ranska N F001 51 901 0,20 Suomi U L083 55 442 0,21 Ranska N F002 * 152 005 0,58 Slovenia U L084 55 712 0,21 Ranska N F003 98 125 0,37 Saksa U L085 16 691 0,063 Ranska P G001 278 005 1,05 Hollanti U L086 5 874 0,022 Ranska P G002 505 152 1,92 Suomi U L087 1 304 0,0049 Ranska P G003 228 048 0,87 Hollanti V M001 24 686 0,094 Saksa P G005 183 430 0,70 Belgia V M002 40 651 0,15 Espanja P G006 405 499 1,54 Belgia V M003 52 889 0,20 Espanja P G007 267 220 1,01 Belgia V M004 47 402 0,18 Saksa P G008 226 809 0,86 Belgia V M005 53 089 0,20 Saksa P G009 1 287 0,0049 Hollanti V M006 109 724 0,42 Portugali P G010 27 790 0,11 Italia V M007 112 580 0,43 Portugali P G011 28 371 0,11 Italia V M008 143 828 0,55 Saksa P G012 1 303 0,0049 Espanja V M009 103 399 0,39 Espanja P G014 111 627 0,42 Portugali V M010 62 900 0,24 Kreikka P G015 18 649 0,071 Italia V M011 142 712 0,54 Saksa P P009 448 057 1,70 Suomi V M012 43 558 0,17 Saksa P R015 50 565 0,19 Belgia V M013 166 717 0,63 Ranska P R016 29 792 0,11 Portugali V M014 129 094 0,49 Ranska P R017 24 847 0,094 Espanja V M015 145 238 0,55 Belgia P R018 5 170 0,020 Espanja V M016 50 953 0,19 Espanja P R019 16 789 0,064 Espanja V M017 279 219 1,06 Belgia P R020 15 424 0,059 Ranska V M018 182 118 0,69 Belgia P R021 3 187 0,012 Espanja V M019 222 023 0,84 Belgia P R023 18 203 0,069 Portugali V M020 594 0,0023 Espanja P R024 319 0,0012 Ranska V M021 62 190 0,24 Espanja P R029 2 602 0,010 UK V M022 70 516 0,27 Espanja P R030 1 843 0,0070 Itävalta V M023 32 073 0,12 Espanja P R031 50 0,00019 Sveitsi V M024 46 043 0,17 Espanja S J001 37 651 0,14 Italia V M025 24 765 0,094 Espanja S J002 54 694 0,21 Italia X E008 32 615 0,12 Saksa S J003 39 492 0,15 Italia X E009 10 969 0,042 Saksa S J004 62 801 0,24 Saksa X E010 15 176 0,058 Saksa S J005 176 527 0,67 Saksa X P001 169 668 0,64 Saksa S J006 210 305 0,80 Suomi X P002 162 525 0,62 Saksa S J007 52 496 0,20 Suomi X P003 167 803 0,64 Saksa S J008 50 937 0,19 Italia X P004 166 851 0,63 Saksa S J009 602 0,0023 Saksa X P005 171 997 0,65 Saksa S J010 59 806 0,23 Italia X P006 170 708 0,65 Saksa S J011 243 315 0,92 Belgia X P007 76 540 0,29 Saksa S J012 147 441 0,56 Belgia X P008 1261401 4,79 Suomi S J013 238 822 0,91 Belgia X P009 248 704 0,94 Suomi S J014 337 221 1,28 Saksa X P010 70 793 0,27 Saksa S J015 173 429 0,66 Belgia X P011 219 779 0,83 Saksa S J016 239 708 0,91 Malta X P012 391 340 1,49 Saksa S J017 4 405 0,017 Malta X P013 361 661 1,37 Saksa S J018 4 690 0,018 Italia X P014 261 017 0,99 Saksa S J019 144 907 0,55 Malta X P015 120 281 0,46 Saksa S J020 430 606 1,63 Slovenia X P016 162 126 0,62 Saksa S J021 119 984 0,46 Saksa X P017 64 787 0,25 Saksa S J022 91 692 0,35 Italia X P018 77 338 0,29 Saksa S J023 99 166 0,38 Suomi X P019 176 254 0,67 Saksa S J024 138 482 0,53 Italia X R001 280 377 1,06 Saksa S J025 136 066 0,52 Italia X R002 152 864 0,58 Saksa S J026 1 052 0,0040 Italia X R003 174 959 0,66 Saksa S J027 46 460 0,18 Italia X R004 169 156 0,64 Saksa S J028 16 791 0,064 Italia X R005 155 701 0,59 Saksa S J029 70 266 0,27 Italia X R006 110 797 0,42 Saksa S J030 41 952 0,16 Italia X R007 51 994 0,20 Saksa S J031 20 406 0,077 Italia X R008 1 752 0,0066 Saksa S J032 35 018 0,13 Italia Y N001 47 654 0,18 Saksa S J033 36 783 0,14 Italia Y N002 587 0,0022 Espanja S J034 7 316 0,028 Italia Y N003 33 224 0,13 Kreikka S J035 2 438 0,009 Italia Y N005 3 904 0,015 Belgia S J036 77 0,00029 Italia Y N006 47 495 0,18 Belgia T H001 2 935 0,011 Saksa Y N007 25 0,000095 Hollanti T H002 10 161 0,039 Saksa Z T001 177 033 0,67 Belgia T H003 22 383 0,085 Saksa Z T002 146 028 0,55 Belgia T H004 674 0,0026 Saksa * Laattaa on painettu kahdella eri allekirjoituksella, joita EBT ei erottele. Jakauma Euro Tracer Net -tietokannassa: Duisenberg 27 %, Trichet 73 %.

34 Vaikeimmat Duisenberg ja Taulukko 2. 20 harvinaisinta Duisenbergin ja Trichet´n allekirjoittamaa Trichet -laatat on kerätty Tauluk- 20 € yhdistelmää koon 2. Siihen on otettu mukaan Maa Allekirjoittaja Laatta Syöttöjä % kaikista Eniten syöttöjä H Trichet G007 < 10 0,00 - 20 vaikeinta laattaa, joiden yhteen- H Trichet G008 < 10 0,00 - laskettu osuus on < 0,05 % kaikis- F Trichet G012 34 0,00013 Portugali ta syötöistä. Harvinaisimpia sete- H Trichet G014 68 0,00026 Italia leitä ei ole kirjautunut rekisteriin E Trichet G014 95 0,00036 Italia yhtään, tai niiden syöttömäärä on G Trichet G012 117 0,00044 Portugali F Trichet G007 154 0,00058 Belgia alle kymmenen, jolloin EBT ei nii- H Trichet G012 325 0,0012 Portugali tä raportoi. Useimmiten nämä ovat G Trichet G007 368 0,0014 Espanja uusia laattoja, joita ei vielä ole ti- Y Trichet N002 587 0,0022 Espanja lastointiin ehtinyt, vaikka keräilijät V Trichet M020 594 0,0023 Espanja S Duisenberg J009 602 0,0023 Saksa ne jo tuntevat. Tilaajamaiden ul- T Duisenberg H004 674 0,0026 Saksa kopuolella liikkeelle laskettuja se- H Trichet G009 763 0,0029 Belgia teleitä on harvinaisemmissa sete- U Trichet L036 1 025 0,0039 Hollanti leissä selvästi isompi osuus (75 %) S Trichet J026 1 052 0,0040 Italia P Trichet G009 1 287 0,0049 Hollanti kuin tavallisissa. Hieman yllättä- P Trichet G012 1 303 0,0049 Espanja en, jopa 90 %:ssa vaikeimmista F Trichet G008 1 418 0,0054 Belgia seteleistä on Trichet’n allekirjoitus E Trichet G010 1 566 0,0059 Italia ja vain 10 % on Duisenbergin allekirjoittamia. Hollantilainen Joh. Enschedé Security Print -painota- Taulukko 3. Kymmenen harvinaisinta Draghin allekirjoittamaa 20 € yhdis- lossa (G) on tehty 70 %:a harvinai- telmää simmista kaksikymppisistä. Vai- Maa Allekirjoittaja Laatta Syöttöjä % kaikista Eniten syöttöjä D Draghi R031 < 10 0,00 - keimpina ovat Slovenian (H) laatat E Draghi R020 < 10 0,00 - G007 ja G008, joiden syöttömää- F Draghi R029 < 10 0,00 - rä EBT:ssä on analysointihetkel- Y Draghi N007 25 0,000095 Hollanti lä puhdas nolla! Kolmannelta sijal- L Draghi R020 38 0,00014 Ranska L Draghi R030 42 0,00016 Italia ta löytyy kuuden tilaajamaan (E, P Draghi R031 50 0,00019 Sveitsi F, G, H, L ja P) yhteispainoksen F Draghi R030 51 0,00019 Italia G012 laatta Maltan (F) tilaamana S Draghi J036 77 0,00029 Italia (1: 775 000). Vaikeimpien taulu- E Draghi R027 82 0,00031 Ranska kosta löytyy kaikkiaan neljä tämän laatan tilaajamaata, eli Maltan li- säksi Kypros (G), Slovenia (H) ja Taulukko 4. Kaikki toistaiseksi tiedossa olevat Suomen 20 € laatat Hollanti (P). Myös toinen vastaava Maa Allekirjoitta- Laatta Syöttöjä % kaikista Eniten syöttöjä ja yhteistilaus G014 on Slovenian ja L Draghi R020 38 0,00014 Ranska Slovakian (E) tilaamana vaikeimpi- L Draghi R030 42 0,00016 Italia en kärkiviisikossa; myös Suomen L Draghi R031 101 0,00038 Italia G014 on vaikeahko laatta. L Draghi R023 1 066 0,0040 Ranska L Draghi R027 1 162 0,0044 Ranska Koska uusia Draghin allekirjoit- L Trichet G010 2 356 0,0089 Belgia tamia laattoja lasketaan jatkuvas- L Draghi R025 6 699 0,025 Ranska ti liikkeelle, niiden harvinaisuu- L Trichet G006 7 770 0,029 Espanja desta on vaikea antaa luotettavia L Trichet G014 8 040 0,031 Portugali arvioita. Taulukkoon 3 on kuiten- L Draghi R026 8 193 0,031 Ranska L Draghi R024 17 661 0,067 Ranska kin kerätty analysointihetkellä har- L Trichet G015 19 739 0,075 Italia vinaisimmat yhdistelmät. EBT:n L Trichet H006 20 342 0,077 Saksa syöttöjen tilastointi näyttää muu- L Trichet G012 23 493 0,089 Italia taman laatan osalta vielä tyhjää, L Trichet E005 50 075 0,19 Espanja L Trichet E006 109 814 0,42 Suomi vaikka näistä on joitakin kappalei- L Trichet G011 164 430 0,62 Belgia ta ollut julkisessa myynnissä. L Trichet G005 274 524 1,04 Suomi Kaikki Suomen tilaamat kaksi- L Duisenberg D001 315 484 1,20 Suomi kymppiset on kerätty Taulukkoon L Trichet P011 873 719 3,32 Suomi 4. Erilaisia 20 € yhdistelmiä Suo- L Trichet E003 1 054 674 4,00 Suomi men tilaamana tunnetaan jo 21. Toistaiseksi vähillä syötöillä olevat tuoreet Draghin laatat edustavat harvinaisuus kärkeä. Näiden osal- id,254625692,var,20-euro-Finlan- 50 € tahan tilanne tulee luonnollises- dia-G006I6-UNC,language,E.ht- ti muuttumaan ajan myötä jonkin ml#.UzmRNM7k_Sg). Setec Oyn verran. Vaikein Trichet’n allekirjoit- painama D001 ja alkupään Trichet’n Esiintyminen maittain tama seteli on G010 (1: 11 000). allekirjoittamat laatat ovat selke- Viisikymppisiä oli EBT:lle 4.3.2014 Näiden setelien Eurooppalaises- ästi tilattu Suomen omiin tarpei- syötetty 16 121 003 kappaletta. ta hintatasosta kertoo jotakin vas- siin ja uudemmat Trichet ja Draghi Niistä selvästi virheellisiä syöttö- ta myyty kiertämätön G006, jo- setelit laskettu liikkeelle eteläisen jä oli 24 170 (0.15 %). Lopulliseen ka kipusi 277 euroon (http:// Euroopan käyttöön. analyysiin jäi 16 096 833 seteliä. www.delcampe.net/page/item/ Saksan tilaamat X -setelit käsit- tivät tästä määrästä lähes 40 %.

35 Harvinaisimmat maakirjaimet olivat Y, T, N ja M, jotka kaikki jäivät Kuva 2. alle 1 % osuuteen syötetyistä sete- 50 € setelien leistä (Kuva 2). yleisyys sarjanumeron Maa-paino-laatta kirjaimen (=tilaajamaa) yhdistelmät mukaan Taulukkoon 5 on kerätty kaikki tunnetut 50 € yhdistelmät, joita on siis 304 erilaista. Suurin osa (78 %) se- teleistä on löytynyt tilaajamaasta. Tämä on selvästi suurempi osuus kuin esimerkiksi 5–20 € seteleis- sä. Osa sarjoista on selvästi tehty toisen maan tarpeisiin, esimerkiksi Italian (S) F -sarjan alku on ollut jakelussa Itävallassa ja yllät- tävää kyllä, Ranskan pieni U -sarja Saksassa.

Taulukko 5. 50 € maa-paino-laatta yhdistelmien yleisyys Maa Laatta Syöttöjä % kaikista Eniten syöttöjä Maa Laatta Syöttöjä % kaikista Eniten syöttöjä L D001 172785 1,07 Suomi V M001 37274 0,23 Espanja L H005 557 0,0035 Suomi V M002 40356 0,25 Espanja L H006 180264 1,12 Suomi V M003 56587 0,35 Espanja L H007 907 0,0056 Suomi V M004 44338 0,28 Espanja M H001 5172 0,032 Portugali V M005 51028 0,32 Espanja M H002 167 0,0010 Portugali V M006 39468 0,25 Espanja M H003 19009 0,12 Portugali V M007 33344 0,21 Espanja M H004 36583 0,23 Portugali V M008 43780 0,27 Saksa M H007 46246 0,29 Saksa V M009 41876 0,26 Saksa M H008 31393 0,20 Portugali V M010 46313 0,29 Saksa P G001 22269 0,14 Hollanti V M011 53612 0,33 Saksa P G002 41701 0,26 Hollanti V M012 56551 0,35 Espanja P G004 11758 0,073 Hollanti V M013 17649 0,11 Espanja P G005 441 0,0027 Hollanti V M014 53364 0,33 Espanja P G006 32057 0,20 Hollanti V M015 73479 0,46 Saksa P G007 24158 0,15 Hollanti V M016 88174 0,55 Italia P G008 17680 0,11 Hollanti V M017 82298 0,51 Italia P G009 169 0,0010 Hollanti V M018 57832 0,36 Espanja P G010 28269 0,18 Hollanti V M019 44643 0,28 Saksa P G011 36612 0,23 Hollanti V M020 35354 0,22 Espanja P G016 4244 0,026 Hollanti V M021 57610 0,36 Espanja P G017 32765 0,20 Hollanti V M022 72905 0,45 Saksa P G019 42288 0,26 Hollanti V M023 55545 0,35 Saksa P G020 138199 0,86 Hollanti V M024 21269 0,13 Espanja P G021 164671 1,023 Hollanti V M025 49373 0,31 Espanja P G023 165880 1,03 Hollanti V M026 47292 0,29 Espanja P G024 117586 0,73 Hollanti V M027 30307 0,19 Espanja P G025 120769 0,75 Hollanti V M028 43177 0,27 Espanja P G026 160560 1,00 Hollanti V M029 36609 0,23 Espanja P H016 65235 0,41 Hollanti V M030 40161 0,25 Espanja P R044 8463 0,053 Saksa V M031 28807 0,18 Espanja P R045 5044 0,031 Hollanti V M032 29407 0,18 Espanja P R046 5575 0,035 Hollanti V M033 36941 0,23 Espanja P R047 1263 0,0078 Saksa V M034 24023 0,15 Espanja P R048 10 0,00010 Sveitsi V M035 28241 0,18 Espanja S F002 1004 0,0062 Itävalta V M036 26853 0,17 Espanja S F003 63125 0,39 Itävalta V M037 19054 0,12 Espanja S F004 3229 0,020 Itävalta V M038 27148 0,17 Espanja S F005 70094 0,44 Itävalta V M039 18008 0,11 Espanja S F006 42866 0,27 Italia V M040 38614 0,24 Espanja S F007 30358 0,19 Italia V M041 23765 0,15 Irlanti S F008 17675 0,11 Italia V M042 17858 0,11 Espanja S J001 47978 0,30 Italia V M043 29267 0,18 Espanja S J002 45360 0,28 Italia V M044 25490 0,16 Espanja S J003 40397 0,25 Italia V M045 20950 0,13 Espanja S J004 45370 0,28 Italia V M046 7962 0,050 Espanja S J005 22051 0,14 Italia V M047 13467 0,084 Espanja S J006 21489 0,13 Italia V M048 6669 0,041 Espanja S J007 22033 0,14 Italia V M049 9582 0,060 Espanja S J008 956 0,0059 Italia V M050 2686 0,017 Ranska S J009 58693 0,36 Italia V M051 533 0,0033 Ranska S J010 1101 0,0068 Italia V M052 1227 0,0076 Italia S J011 57824 0,36 Italia V M053 1449 0,0090 Espanja S J012 1880 0,012 Italia V M054 243 0,0015 Espanja S J013 53301 0,33 Italia V P001 73202 0,45 Espanja S J014 51016 0,32 Italia X G027 17775 0,11 Ranska S J015 843 0,0052 Italia X G028 54771 0,34 Saksa S J016 4286 0,027 Italia X G029 48323 0,30 Hollanti S J017 9235 0,057 Italia X G030 64677 0,40 Saksa ➞

36 S J018 50996 0,32 Italia X G031 26909 0,17 Saksa S J019 45666 0,28 Italia X G032 13844 0,086 Saksa S J020 1402 0,0087 Italia X G033 4610 0,029 Saksa S J021 18237 0,11 Italia X G034 11771 0,073 Ranska S J022 36783 0,23 Italia X G035 13163 0,082 Ranska S J023 111510 0,69 Saksa X G036 3675 0,023 Kreikka S J024 109027 0,68 Saksa X G037 6607 0,041 Saksa S J026 103675 0,64 Italia X G038 16092 0,10 Saksa S J027 83663 0,52 Italia X G039 30131 0,19 Saksa S J028 35329 0,22 Saksa X G040 18064 0,11 Saksa S J029 23204 0,14 Italia X G041 685 0,0042 Italia S J030 77077 0,48 Italia X G042 2375 0,015 Italia S J031 80029 0,50 Italia X G043 3315 0,021 Italia S J032 100217 0,62 Italia X G044 3614 0,023 Italia S J033 29843 0,19 Italia X P002 101053 0,63 Saksa S J034 1565 0,0097 Kreikka X P003 97149 0,60 Saksa S J035 87423 0,54 Italia X P004 110987 0,69 Saksa S J036 13562 0,084 Italia X P005 232222 1,44 Saksa S J037 26944 0,17 Italia X P006 98370 0,61 Saksa S J038 76033 0,47 Italia X P007 156215 0,97 Saksa S J039 1277 0,0079 Kreikka X P008 153456 0,95 Saksa S J040 78487 0,49 Italia X P009 110652 0,69 Saksa S J041 357 0,0022 Italia X P010 102836 0,64 Saksa S J042 69530 0,43 Italia X P011 120901 0,75 Saksa S J043 45549 0,28 Italia X P012 95790 0,60 Saksa S J044 37017 0,23 Malta X P013 127983 0,80 Saksa S J045 12278 0,076 Malta X P014 135369 0,84 Saksa S J046 33191 0,21 Italia X P015 123940 0,77 Saksa S J047 36322 0,23 Italia X P016 133816 0,83 Saksa S J048 68658 0,43 Italia X P017 139009 0,86 Saksa S J049 16063 0,10 Italia X P018 124778 0,78 Saksa S J050 56350 0,35 Italia X P019 79975 0,50 Saksa S J051 56396 0,35 Italia X P020 71763 0,45 Saksa S J052 6680 0,042 Kreikka X P021 211167 1,31 Suomi S J053 51691 0,32 Italia X P022 177772 1,10 Suomi S J054 12395 0,077 Italia X P023 81195 0,50 Itävalta S J055 1663 0,010 Saksa X P024 35833 0,22 Italia S J056 179 0,0011 Hollanti X P025 110756 0,69 Saksa S J057 35524 0,22 Italia X P026 87473 0,54 Saksa S J058 21722 0,13 Italia X P027 55504 0,34 Saksa S J059 29974 0,19 Italia X P028 78182 0,49 Saksa S J060 13637 0,085 Italia X P029 113762 0,71 Saksa S J061 44896 0,28 Italia X P030 98129 0,61 Saksa S J062 8179 0,051 Italia X P031 43147 0,27 Saksa S J063 12209 0,076 Italia X R001 103262 0,64 Saksa S J064 9045 0,056 Italia X R002 54156 0,34 Saksa S J065 27956 0,17 Italia X R004 107248 0,67 Saksa S J066 26733 0,17 Italia X R005 99971 0,62 Saksa S J067 7546 0,047 Italia X R006 121861 0,76 Saksa S J068 3305 0,021 Italia X R008 65253 0,41 Saksa S J069 26297 0,16 Italia X R011 57650 0,36 Saksa S J070 27098 0,17 Italia X R012 53803 0,33 Saksa S J072 21354 0,13 Italia X R013 114943 0,71 Saksa S J073 29976 0,19 Italia X R014 8678 0,054 Saksa S J074 19856 0,12 Italia X R015 124054 0,77 Saksa S J075 23914 0,15 Italia X R016 22612 0,14 Saksa S J076 20887 0,13 Italia X R017 76766 0,48 Saksa S J077 16671 0,10 Italia X R018 1121 0,0070 Saksa S J078 24938 0,15 Italia X R019 1260 0,0078 Saksa S J079 5804 0,036 Italia X R020 7467 0,046 Saksa S J080 19591 0,12 Italia X R021 74546 0,46 Saksa S J081 6406 0,040 Italia X R022 10955 0,068 Saksa S J083 1842 0,011 Italia X R023 104809 0,65 Saksa S J084 1612 0,010 Italia X R024 35951 0,22 Saksa Z T001 124159 0,77 Belgia X R025 126399 0,79 Saksa Z T002 100965 0,63 Saksa X R026 108676 0,68 Saksa Z T003 102621 0,64 Belgia X R027 94907 0,59 Saksa Z T004 203239 1,26 Belgia X R028 150200 0,93 Saksa Z T005 90030 0,60 Belgia X R029 141252 0,88 Saksa Z T006 326243 2,027 Belgia X R030 364246 2,26 Suomi Z T007 191204 1,19 Belgia X R031 110367 0,69 Saksa Z T008 212116 1,32 Belgia X R032 38450 0,24 Saksa Z T009 230387 1,43 Belgia X R033 17089 0,11 Saksa Z T010 135085 0,84 Suomi X R034 45488 0,28 Ranska Z T011 149786 0,93 Suomi X R035 52620 0,33 Suomi Z T013 120292 0,75 Belgia X R036 58322 0,36 Saksa Z T014 112435 0,70 Belgia X R037 26420 0,16 Saksa Z T015 120118 0,75 Belgia X R039 16658 0,10 Saksa Z T016 10090 0,063 Belgia X R041 11038 0,069 Irlanti Z T017 67779 0,42 Belgia Y G013 708 0,0044 Saksa Z T018 129165 0,80 Belgia Y G014 7735 0,048 Saksa Z T019 127744 0,80 Belgia Y N001 9042 0,056 Saksa Z T020 9506 0,060 Belgia T K001 26717 0,17 Saksa Z T021 10709 0,067 Saksa U L002 7479 0,047 Saksa Z T026 85929 0,53 Belgia U L003 20143 0,13 Saksa Z T028 103466 0,64 Belgia U L004 18510 0,12 Saksa Z T029 7245 0,045 Belgia U L005 17962 0,11 Saksa Z T031 6471 0,040 Belgia U L006 22121 0,14 Saksa Z T032 26826 0,17 Belgia U L007 11077 0,069 Saksa Z T033 57643 0,36 Belgia U L008 13322 0,083 Saksa Z T034 19664 0,12 Belgia U L009 17293 0,11 Saksa Z T035 15868 0,10 Belgia U L010 14007 0,087 Saksa Z T036 1391 0,0086 Belgia N F001 55301 0,34 Saksa

37 Harvinaisimmat Duisenberg ja Taulukko 6. 20 harvinaisinta Duisenbergin ja Trichet´n allekirjoittamaa Trichet -laatat on kerätty Tauluk- 50 € yhdistelmää koon 6. Siihen on otettu mukaan Maa Allekirjoittaja Laatta Syöttöjä % kaikista Eniten syöttöjä 20 vaikeinta laattaa, joiden yh- M Duisenberg H002 167 0,0010 Portugali teenlaskettu osuus on 0.13 %:n P Duisenberg G009 169 0,0010 Hollanti kaikista syötöistä. Harvinaisin viisi- S Trichet J056 179 0,0011 Hollanti S Trichet J041 357 0,0022 Italia kymppinen on Portugalin (M) laat- P Duisenberg G005 441 0,0027 Hollanti ta H002, joita on järjestelmään ti- L Duisenberg H005 557 0,0035 Suomi lastoitunut vain 167 kappaletta (1: Y Duisenberg G013 708 0,0044 Saksa 100 000). Listalta löytyy muitakin S Trichet J015 843 0,0052 Italia Thomas De La Ruen painamia laat- L Duisenberg H007 907 0,0056 Suomi ta H:n seteleitä: Suomen L H005 ja S Duisenberg J008 956 0,0059 Italia H007. Näiden harvinaisuuden syitä S Trichet F002 1004 0,0062 Itävalta on käsitelty tässä lehdessä aiem- S Duisenberg J010 1101 0,0068 Italia min (Viite 1). Useita pienipainoksi- X Duisenberg R018 1121 0,0070 Saksa sia eriä löytyy myös Hollannin (P) X Duisenberg R019 1260 0,0078 Saksa G-laatoista ja Italian (S) J-laatois- S Trichet J039 1277 0,0079 Kreikka ta. Duisenbergien ja Trichet´n ja- S Trichet J020 1402 0,0087 Italia kauma on tasainen 11:9. Tilaaja- S Trichet J034 1565 0,0097 Kreikka maissa harvinaisemmista laatoista S Trichet J055 1663 0,0103 Saksa on laskettu liikkeelle hieman vä- S Duisenberg J012 1880 0,0117 Italia hemmän (65 %) kuin muista laa- S Trichet F004 3229 0,0201 Itävalta toista. Kreikkaan on osunut kaksi ja Saksaan ja Hollantiin kumpaan- Taulukko 7. Kymmenen harvinaisinta Draghin allekirjoittamaa 50 € yhdis- kin yksi Italian harvinaisemmista telmää J-laatoista kun taas Kreikan omat Maa Allekirjoittaja Laatta Syöttöjä % kaikista Eniten syöttöjä Y G013 setelit ovat löytyneet pää- P Draghi R048 10 0,0001 Sveitsi osin Saksasta. Itävallassa EBT:n on V Draghi M054 243 0,0015 Espanja syötetty eniten kahta harvinaista V Draghi M051 533 0,0033 Ranska Italian F-laattaa. X Draghi G041 685 0,0042 Italia Taulukkoon 7 on kerätty analyy- V Draghi M052 1227 0,0076 Italia sihetkellä harvinaisimmat Draghin P Draghi R047 1263 0,0078 Saksa allekirjoittamat yhdistelmät. Kär- Z Draghi T036 1391 0,0086 Belgia jessä on juuri ilmestynyt Hollannin V Draghi M053 1449 0,0090 Espanja (P) laatta R048, josta on vasta juu- S Draghi J084 1612 0,0100 Italia S Draghi J083 1842 0,0114 Italia ri rajan ylittävät 10 syöttöä. Kuten kaksikymppisissäkin, näiden jär- jestys tulee vielä elämään.

MIKÄ SELITTÄÄ HARVINAISET JA PUUTTUVAT LAATAT?

20–50 € setelistön tavallisuuden ja harvinaisuuden taustalla liene- vät pääosin samat syyt kuin pie- nemmilläkin nimellisarvoilla eli pai- notekniset ongelmat, varastointi ja sattuma (Viite 2). Varsinkin 20 € seteleissä harvinaisuus korre- loi luonnollisesti paitsi tilaajamaan setelitarpeeseen, myös Euron käyttöönottoon: harvinaisemmista Duisenberg + Trichet seteleis- tä 12/20 ja Dragheista 5/10 löytyy niistä maista, jotka ovat siirtyneet Euron käyttöön vasta myöhem- mässä vaiheessa (Kypros, Malta, Slovenia, Slovakia, Viro). 20 € osalta on tehty useita yhteis- tilauksia useammallekin painota- lolle, näitä ovat ainakin Royal Joh. Enschedé (laatta G), F. C. Oberthur (laatta E) ja uusimmista Bundesd- Kuva 3. Harvinaisimmat Suomen 20 € setelit ylhäältä alas: Duisenberg ruckerei (laatta R). Tuolloin siis D001, ensimmäinen tilauserä 013, Trichet G010 ja Draghi R020 (kuva useampi maa tilaa maakiintiöstään kirjoittajien kokoelmasta).

38 Taulukko 8. Teoriassa mahdolliset yhdistelmät, joiden ole- kaksikymppisiä samalta painotalolta. Näyt- massaoloa ei ole varmistettu. Syöttömäärät EBT:ssa. täisi siltä, että osaa näistä tilauksista ei ole Nimellisarvo Maa Laatta Syöttöjä Eniten syöttöjä tehty maakirjain kerrallaan vaan näennäisen 20 € E G011 146 Hollanti 110 sattumanvaraisesti, jolloin on syntynyt hy- H G011 193 Belgia 180 L E004 137 Suomi 105 vinkin pieniä tuotantoeriä, esimerkiksi Suo- G013 87 Hollanti 43 men L kirjaimen 20 € G010 ja R020 joita M H001 78 Portugali 36 tiedetään löydetyn Hollannin (P) setelien pa- H002 68 Portugali 26 koista (Kuva 3). Onko syy tähän painotek- H003 114 Portugali 80 ninen esimerkiksi niin, että setelistöä pai- H006 128 Suomi 26 navat painokoneet on valjastettu yhtä aikaa N F004 255 Saksa 88 P G004 582 Hollanti 244 eri maiden tilauksiin, mutta käytössä on sa- G013 283 Hollanti 104 ma paperierä, jolloin eri maille tulee erilaisia P008 615 Suomi 558 osuuksia kullakin laatalla esipainetusta se- T K005 105 Hollanti 44 telipaperista? Vai ehkä se, että eurosetelei- X R009 262 Saksa 110 tä valmistavilla setelipainoilla on käytössään Y N004 36 Belgia 20 monenlaista painotekniikkaa ja numerointi- Z T003 242 Belgia 113 logiikkaa, jolloin maakirjain jää sivuseikak- T004 296 Belgia 220 50 € U L001 102 Hollanti 62 si painojärjestystä suunniteltaessa (Viite 3). X R003 1282 Saksa 477 Viisikymppisissä Suomen ja Portugalin ti- R007 427 Saksa 191 laus Thomas De La Ruelle (H001-H008) R009 200 Saksa 109 vaikuttaa kahden maan yhteistilaukselta. R010 287 Saksa 131 Tuolloin on syntynyt peräti kolme pienipai- R038 98 Saksa 56 noksista seteliä: M/H002, L/H005 ja H007 R040 33 Suomi 23 Z T012 286 Belgia 163 (Kuva 4). H007 on myös ainoa kahdelle T022 82 Belgia 42 maalle yhteisesti tehty 50€ -laatta: Portu- T023 234 Belgia 180 galin versio on H007:sta on tavallinen, mut- T024 72 Hollanti 49 ta Suomen H007 taas harvinainen Suomen T025 263 Belgia 187 markkoja korvaavien setelien viimeinen ja T027 50 Belgia 37 vajaaksi jäänyt tilauserä. Hieman ihmetys- T030 28 Belgia 16 tä herättää muusta numeroinnista irralleen S J025 665 Italia 211 J071 22 Italia 22 jäävä Hollannin (P) H016. Olisiko TDR:lla P G003 240 Hollanti 122 spekuloitu, että Suomen tai Portugalin tilaus G012 653 Hollanti 356 jatkuisi tuonne asti? G015 110 Hollanti 78 Huomionarvoista on myös se, että har- G018 43 Hollanti 27 vinaisista Duisenberg ja Trichet -seteleistä G022 180 Hollanti 118 yli puolet on valmistettu kahdessa yksityi- sen tahon omistamassa painotalossa: G = Royal Joh. Enschedéssä Hollannissa ja H = Thomas De La Ruessa Englannissa. Taulukkoon 8 on kerätty laatat, joiden pi- täisi olla olemassa, mutta joiden olemassaoloa ei ole varmistettu, vaikkakin siis EBT:sta löytyy syöttöjä näistäkin.

LOPUKSI

Tämä kirjoitus on jatkoa aloittamallemme Eurosetelien harvinaisuus -sarjalle, jonka myötä toivomme euroseteliymmärryksen li- sääntyvän ja keräämisen helpottuvan. Seu- raava artikkeli tulee käsittämään jäljellä- olevat 100–500 €. nimellisarvot. Edelleen toivomme, että jos joku teistä löytää Tau- lukossa 8 olevia yhdistelmiä, tai edellisessä artikkelissa mainittuja ”olemattomia” 5–10 € yhdistelmiä, otamme mielellämme ylös tiedon tällaisista harvinaisuuksista. Yhteys- tietomme saa toimituksen kautta.

VIITTEET 1. Kontiokari Tero, Numismaatikko 4/2011 2. Kontiokari Tero ja Alatalo Pekka, Numismaatikko 2/2014 Kuva 4. Harvinaisin 50 €: Portugalin M H002 ja Suomen 3. Heinonen Antti, Ensimmäiset eurot – harvinaisimmat 50 €: H005 ja H007. Kaikki Thomas De La Eurosetelisarjan synty 2014. Suomen Ruen painosta (H) (kuva kirjoittajien kokoelmista). Pankin julkaisuja

39 Lukijan kynästä

Positiivista ajattelua!

Erään ”nummarin” viestittelyä, kun Kun toissa syksynä pitkän sairau- soittelemaan tyttärelleni tyyliin kertoi, että viesti katkeaa – ei näy den jälkeen ostin kannettavan tie- "miten saan isot alkukirjaimet" ja loppuosa! Vastausviestissä luki, tokoneen, käyttöopasta tiedustel- hetken kuluttua soitin uudestaan että kelaa hiukka rullalla tai nuo- lessani myyjä kertoi, ettei sellaisia "miten isot alkukirjaimet saa pois". lesta alaspäin josko teksti jatkuisi? enää tehdä, kun "kaikki oppivat jo koulussa tietokoneen käytön". Os- No, mä täytän elokuussa jo 70! Todellakin! Vähän alaspäin kelaa- tin koneen Soneralta, joka on pu- Kohta kansallismuseo nappaa mut mallahan ne lopputekstit sieltä löy- helinoperaattorinikin. Seuraavassa näyttelyesineeksi menneiden aiko- tyvätkin. Tällainen ongelmallisuus puhelinlaskussa Sonera sai sitten jen ihmisten osastolle. Hauskaa- kuvaa hyvin atk-osaamistani! 160€ ylimääräistä, kun jouduin han tää on!

yt. seniorinörtti

WANTED - JUTTUJA RAJAN RAHAAN

KUN KIRJOITAT - JUTUN distusaineistoa”. Loppuun tarpeen dä siitä lehtijutun. Tapaamiset ovat RAKENTAMISVINKKEJÄ mukaan vinkki, mistä lukija saa lisä- pääasiassa Joensuussa erikseen so- tietoa, eli nettilinkkejä, kirjallisuut- vittavana aikana. Tapaamiset Joen- ta, lehtiartikkeleja ym. suussa voivat olla kirjailijayhdistys Tehdään mielenkiintoisia juttuja. Et- Ukrin toimitilassa Arttelissa Me- si juttuusi näkökulma, josta asiaa rimiehenkatu 32:ssa tai muualla, tarkastelet. Kirjoita lyhyesti ja nase- TARINASTA kuinka vain sovitaan. Lehden toimi- vasti, laita alkuun lyhyesti se mistä tuskunta viime kädessä päättää leh- haluat seuraavassa kertoa (ingres- LEHTIJUTUKSI - MITEN SAAMME JUTUT den sisällöstä ja avustaa lehden te- si). Voit myös antaa lukijalle jonkin kemisessä. ”koukun” (yllättävä asia, löytö, sel- VALMIIKSI JA LEHTEEN viytyminen yms.) joka selviää vasta jutun lopussa. Näin lukija odottaa Minulle voi lähettää tekstejä muokat- Vastaavan toimittajan yhteystiedot: mielenkiinnolla, mitä tuleman pitää. tavaksi valmiiksi jutuiksi. Voin koo- Kari Tahvanainen Eli jutussa on aina jonkinlainen juoni ta juttuja haastattelujen ja aineiston [email protected] ja järjestys. Havainnollista, konkre- pohjalta. Voin esimerkiksi nauhoit- puh. 050-3561903 tisoi, hanki valokuvia ja muuta ”to- taa kertomasi tarinan/jutun ja teh- Sepänkatu 49 A 8, 80100 Joensuu

haan kuuluu 350-paikkainen kesä teatteri. Arkkitehti Vilho Suonmaa- suunnittelema tšasouna sijaitsee perinnepihan piirissä. Tilalla on pitkät maaseutuelämän perinteet 1600-luvulta saakka. Tilalla toimi kestikievari, jonka tunnetuimpia vieraita oli Elias Lönnrot. Tänään kylässä on noin 300 asukasta ja 60 oppilaan kyläkoulu, mikä osaltaan vahvistaa kylän toimintoja.

Pyhäselän vankila Tänään käydään keskustelua Py häselän vankilan lakkauttamisesta.- Suhmuran entinen koulurakennus. Maakunnan ääni vastustaa lakkau tusta. Pyhäselän 1990 perustet- - asiasta Apu-lehdessä 48/1966: tu vankila on suljettu vankila, joka ”Kyllä Santra aikoinaan tavattiin. kuuluu Itä- ja Pohjois-Suomen ri Voudinkylä - - Kävin usein Hammaslahden seu kosseuraamusalueeseen. Vankila Vouvinkylä - rojentalolla tansseissa kesäisin –- paikkoja on miehille ja naisille 87 meillä oli näet huvila siellä aseman Kasvava väestömäärä tarvitsi lisää ja henkilökuntaa 60. Tutkintavan - seuduilla. Kerran sattui niin, et elintilaa ja kruunu veronmaksajia keus, vankeusrangaistusten toi - tä yhtä tyttöä saatolle pyytäessä- 1700-luvulla. Kansan elämän ja meenpano ja sakon muuntoran - ni hän varoitteli jotain siihen päin,- valtion tulojen turvaamiseksi maan gaistusten toimeenpano kuuluvat että ’Voi tokkiinsa, jalakojas siäs- ja vesivoiman käyttöä tuli kehittää. vankilan toimintasektoriin. Vanki - tä´. Tyttö näet asui Suhmurassa… Uudistushankkeissa haluttiin hyö lan piirissä toimii aikuislukio. Piip - - ja meidän huvilamme oli taas päin dyntää luonnon tarjoamia mah polan ammatti- ja kulttuuriopis - - vastaiseen suuntaan. Joten siinä- dollisuuksia. Verohelpotuksin tuet to järjestää kädentaitopainotteista - olisi tullut nelisenkymmentä kilo- tiin uusien tilojen perustamista. valmentavaa opetusta. Myös kun - metriä saattomatkaa… Moinen pik Kruununmaita luovutettiin uudis toutustoiminta kuuluu ohjelmaan - kutapaus jäikin mieleen niin, että- asutukseen. Kruununvouti Gab osa-alueina ja OMA-kursseina. Ai riel - sitten asemasodan aikoihin muis Wallenius toimi aktiivisesti uu kaansa seuraava tietokone- ja - tui laulunaiheeksi.” - disasutuksen puolesta. Maaherra viestinnän koulutus on opetusoh Ramsayn tarkastuskäynnin yhtey jelmissa mukana. - Laulu sai julkisuutta radios- - sa 1951 ja pikkuhiljaa pääsi ko dessä 1773 sai alkunsa 10 kruu - ko kansan tietoisuuteen. Terho A.- nuntilan luovutushanke ”rahvaan Hammaslahden kupari- Könösen laulama esitys nauhoi pojille ja loisille”. Mantilankum - ja sinkkikaivos tettiin Yleisradion studiossa Joen- mun alueelle perustettiin kolme ti laa. Kylän nimeksi tuli Voudinkylä.- Hammaslahdesta löydettiin uu suun kaupungintalolla joulukuussa - 1951. Nauhoitus esitettiin tammi Kansan kielessä nimi muutti Vou si kuparimalmio, josta louhittiin - kuussa 1952. Esa Pakarisen kan- vinkyläksi. Voudinkylässä koetuis 1973–1986 malmia noin 6 Mt. Pää - ta vaikeuksista huolimatta taloja- malmimineraaleja olivat magneet- sanomaisetKorjaus: esitykset vahvistivat RR 1/2014 sivun 15- Py- Suhmuran Santran suosiota. Lau oli edelleen kolme vuonna 1850. tikiisu, kuparikiisu, sinkkivälke ja lun sanat on käännetty ruotsiksi,- Vouvinkylän alueelta on löydetty pyriitti. Kuparimalmi sisälsi myös englanniksi, saksaksi, ranskaksi, useita merkkejä kivikauden asu hieman kultaa ja sinkkiä. Kaivos häselän tuksesta.koulutoimesta- alue sijaitsee Lähdepohjassa,mainitun jon- venäjäksi ja latinaksi. Voi olettaa, - että käännöspiiri laajenee edel ka alueelta Iiksenjoki saa alkunsa. leen. Näin Suhmuran Santra jat- Honkavaara-Rekivaara Ympäristöhaittojen rajaus ja estä - minen ovat olleet myös Hammas- Suhmuran nykyisen koulun pihanäkymä sunnuntaina 19. kaa kulkuaankappaleen ajattomilla poluillaan Honkavaara-Rekivaara lopun kylä sijait viimeisen - lau- kevään puhtaana karjalaistyttö - lahden kaivostoiminnan jälkitöitä. - see kuutostien varrella 25 km Jo Rikastushiekkaa läjitettiin kaivos- nä – ehkä paljain jaloin – säteillen ensuusta. Tien kulkija huomaa hel- unohtumatonta olemustaan myös - alueelle noin 5,3 Mt ja sivukiveä tammikuuta 2014. Kuvan olen ottanut samana päivänä kuin seen tuleeposti Honkavaaranolla ”Koulujaperinnepihan 1.8 Mt (Puustinen lakkautet 2003). Näiden - Terhojen mielikuviin. heinämammutteineen. Perinnepi - ympäristövaikutuksia ovat tutki neet muun muassa Tenhola ja Räi- Suhmuran entisen koulun kuvan RR 1/2014 s. 16. tiin” eikä ”Koulu lakkautettiin”.sänen (2006). - Tenholan ja Räisäsen (2006) mu Suhmuran - postipysäkillä kaan noin 30 hehtaarin alueella on leimattu 9–10 m paksu rikastushiekkakasa. Tämä läjitysalue on peitetty kai postilähetys - asemasodan vostoiminnan päättymisen jälkeen ajalta 1943. 0,1 m–0,6 m paksulla hiekkamo reenikerroksella ja osittain peitetty myös turvekerroksella. Puustoa- on istutettu turvekerroksen päälle. Ampumarata on rakennettu täyte 16 -

08-17 Pyhäselkä 1 korjattu.indd 16

40 28.1.2014 7.02

Metalliasennus Timo Räsänen Oy

Joensuun Tilintarkastus Oy Seppo Åkerlund Viritie 21, 80160 Joensuu Siltakatu 18, 80100 Joensuu Puh. 0500 374 755 http://www.joensuuntilintarkastus.fi/

ISIP OY / ASIAKASLÄHTÖINEN

LVI-MYYMÄLÄ / Raatekankaantie 22 a ASENNUSPALVELU MAALAUSKOLMIO puh. 020 779 0710 Avoinna arkisin 7–17 Puh. 040 5842 255 la 9–13

MAALAUSLIIKE Raimo Ollikainen

–kaikki lämpöön, veteen ja ilmastointiin liittyvät osat ja asennukset.

vesikatto- ja vesieristystyöt Sakari Virta • katot • seinät 40 vuoden kokemus alalta. käytämme kotimaisia Yläsatamakatu 9 B, 80100 Joensuu J katepal-tuotteita www.karelcom.fi p. 0500 881 026 [email protected]

tunnukset saat Extranet - Puukeskuksen Omat Sivut myyntipalvelusta

Puh. 020 55 66100 [email protected]

Rahaliike Lehtola&Lehtola Oy

Ostamme, myymme Suomi-setelit ja -kolikot. Valikoimastamme löytyy myös eurokolikot ja keräilyyn liittyvät tarvikkeet.

Ilmarisenkatu 8 www.pohjola.fi 33100 Tampere p. 03 2122316, 0400 130 722 www.llshop.fi

Raatekankaantie 20, 80100 Joensuu Puhelin: 013 122 662 [email protected] www.joensuunrautavarasto.fi

www.ncc.fi

42 RajanRaha 3/2014 Harrastustamme tukevat: 5. vuosikerta Pohjois-Karjalan Numismaatikot ry:n julkaisu ISSN-L 1798-761X ISSN 1798-761X 6 numeroa vuodessa Vastaava toimittaja Kari Tahvanainen Toimitus Kari Tahvanainen ja hallituksen jäsenet Toimitus, ilmoitusmyynti ja sähköposti Osoitteenmuutokset kirjallisina: Pohjois-Karjalan Numismaatikot ry Kerolantie 52a 80910 KULHO tai sähköpostitse: [email protected] Lehti ilmestyy vuonna 2014 4.2., 21.3., 29.4., 30.9., 24.10., 2.12. Tilaushinta koko vuodeksi 2014 Koko vuosikerta 50 € P-K:n Numismaatikot ry:n jäsenet 45 € Kannatusjäsenet 45 € Irtonumero 8,50 € Ilmoitushinnasto 1.1.2014 alkaen toistaiseksi Koko sivu / takakansi, väri 350 € Etukannen jälkeinen/takakannen edellinen, väri 280 € Koko sivu, mustavalkoinen 200 € 1/2 sivua, väri 185 € 1/8 sivua 80 € Rivi-ilmoitus 50-100 merkkiä 8 € yli 100-150 merkkiä 10 € yli 150 alkavalta 50 merkiltä + 3 € Yhdistysten huutokauppasivut á 60 € Muut ilmoitukset sopimuksen mukaan Ilmoitukset sähköpostilla: [email protected] Lisää kotisivuillamme www.pk-numismaatikot.fi Lisävärit, ilmoitusliitteet ym. sopimuksen mukaan. Julkaisemme sitoumuksetta kirjoituksia eri harrastusaloilta. Kirjoittajien teksteissään ilmaisemat mielipiteet eivät välttämättä edusta yhdistyksemme kantaa, ellei sitä ole erityisesti mainittu. Taitto/Paino Kustannushuone Oy / Tammerprint, Tampere Rajan Raha 4/2014 ilmestyy 30.9. Lehteen tarkoitetun ilmoitusaineiston tulee olla toimituksella 8.9. mennessä. Pohjois-Karjalan Numismaatikot ry www.pk-numismaatikot.fi Vastaava toimittaja 2014 Kari Tahvanainen, 050 356 1903, [email protected] Toimituskuntana toimii yhdistyksen hallitus Hallitus Puheenjohtaja Teemu Kortelainen, 0400 170 211 Sihteeri, rahastonhoitaja, jäsenasiat Matti Virrantalo, [email protected], 040 566 6646 Hallituksen jäsenet I varapuheenjohtaja Timo Ruotsalainen, 0500 572 712 II varapuheenjohtaja Juha Pöllänen Martti Puustinen Mauno Saarelainen Paavo Pölönen Sähköpostiosoite: [email protected] Pankit päätilimme FI6157700520113132 huutokauppatilimme FI2457700520202844 Y-2323168-8

Kansi: Taitto: Kustannushuone Oy Suunnittelu ja toteutus: Raimo Vänskä, Teemu Kortelainen, Kari Tahvanainen Kuva: xx