Rajaseutu 3/1949

RAJASEUTUTYÖN ÄÄNENKANNATTAJA VUODESTA 1924

3/2014

RAJASEUTU 90 VUOTTA

7700 vvuottauotta ssittenitten

1 Joulu tulee... Muistamalla ystäviäsi Rajaseutuliiton korteilla tuet samalla nuorten opiskelua!

Sisustustauluiksi Sirkka Linnamiehen luontoaiheisia julisteita!

Kataja (53 x 76 cm) Pihlaja (53 x 76 cm) Tyrni (53 x 76 cm)

Kortit A6, 1-osaiset 1 € Julisteet 15 € Lisää kortteja Kortit A6, 2-osaiset 2 € www.rajaseutuliitto.ﬁ

2 RAJASEUTU 90. vuosikerta Ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Sisältö Kustantaja ja julkaisija 3/2014 Rajaseutuliitto r.y. ISSN 0355-452-X Päätoimittaja 5 Pääkirjoitus Matti Väistö 6 Rajaseututyö esittäytyi Kiteellä Toimittaja Paula Penttilä Puhe Elomarkkinoiden väelle 0400 846 419 7 Toimituskunta 8–9 Ministeri Numminen muistelee Matti Väistö Risto Nihtilä Pentti Kurunmäki Matti Sippola Uuno Brander Olli Lihavainen Paula Penttilä 10–11 12 Rajan Puu Ilmoitushankinta ja laskutus Rajaseutuliitto r.y. Puhoksen perinnepäivä Tunturikatu 6 A 19, 00100 Helsinki 12 puh. 010 271 6400, telekopio 010 296 2642 sähköposti: rajaseutuliitto@rajaseutuliitto.fi 13 Sirkka Linnamies Ilmoitushinnat 4H-työ Takakansi 900 € 14 Taka- ja III-kansissa 1/2 s 590 € 1/4 s 490 € 15 Paltamosta maailmalle Kannet II ja III 690 € Koko sivu tekstissä 590 € 16–17 Virolahden Harju 125 vuotta 1/2 sivu 490 € 1/3 sivu 440 € Petsamon mummo 1/4 sivu 400 € 18 1/5 sivu 280 € 1/6 sivu 200 € 19 Lauri Jaatisen muistolle 1/8 sivu 190 € Alv. 0 % 19 Vanhoja uutisia Maksuehdot: Per 8 päivää, yliaika- korko 10 %. Huomautuslasku 7 €. 20 Hoilola Ilmoituksella tässä lehdessä tuet mm. rajaseutujen nuorison opiske- Kyrönmaalaiset Kiteellä lua ja paikallista yritystoimintaa. 21 Lehteen 4/2014 aineisto 22 Rajatarkastusautomaatti 1.11.2014 mennessä: E-mail: [email protected].fi Postitse: 23 Rajavartiolaitoksen koiramestaruuskisat Rajaseutuliitto, Tunturikatu 6 A 19, 00100 Helsinki 24–26 Itä-Lapin rajapitäjät 70 vuotta sitten Teema 4/2014: Rajakuntajuhla 2014 Evakkovaellus 2014 Seuraavan lehden ilmestymisaika: 26 18.12.2014 mennessä. 27 Antikvariaattilöytö Tilaukset ja osoitteenmuutokset 27 Kirjauutuus Puh. 010 271 6400 tai e-mail rajaseutuliitto@rajaseutuliitto.fi 28 Simolan pommitus Lakon tai muun ylivoimaisen esteen takia il- 29 Näkökulma mestymättä jääneistä numeroista ei suoriteta korvausta. Toimitus pidättää oikeuden muo- 30 Ristikon ratkaisu kata ja lyhentää lähetettyjä aineistoja. Leh- den vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai jul- Uusi kirja kaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu 30 enintään ilmoituksesta maksetun hinnan pa- lauttamiseen. Puhelimitse annettuihin ilmoi- 30 Rajaseutu-lehden tilausmaksu tuksiin sattuneista virheistä lehti ei vastaa. Rajaseutu on valtakunnallinen julkaisu. 31 Opintoapurahahakemus Painosmäärä 3 150 kpl Vuosikerta 25 €, irtonumero 7 €. 32 Ristikko Pankkiyhteys OP-Pohjola F140 5780 07100348 49 Kansikuva: R. Kemppainen Taitto: Osmo Jurvanen, Lappeenranta Maisema Kuhmosta. Painopaikka: KS Paino Oy, Kajaani

3 Toimisto: Tunturikatu 6 A 19, IV krs, 00100 Helsinki Puh. 010 271 6400, telefax 010 296 2642 Sähköposti: rajaseutuliitto@rajaseutuliitto.ﬁ www.rajaseutuliitto.ﬁ

Pankkiyhteys: Helsingin OP Pankki: F140 5780 07100348 49

Hallitus: valtiopäiväneuvos Matti Väistö Kiihtelysvaara, puheenjohtaja kauppat.maist. Arno Latvus, Helsinki varapuheenjohtaja ﬁ l.maist. Markku Hakkila, Helsinki agronomi Eero Juntunen, Lappeenranta talous- ja elinkeinojohtaja Kirsi Kangas, Salla järjestösihteeri Eeva Karttunen, Helsinki valt.maist. Olli Lihavainen, Joensuu aluekehitysneuvos Matti Sippola, Vantaa ﬁ l.toht. Eino Siuruainen, Oulu

Varajäsenet: kauppat.maist. Antero Parkkonen, Lappeenranta toimittaja Marja Suojoki-Gauriloff, Inari rahoitusjohtaja Kaarina Vaaraniemi, Turku kaupunginjohtaja Eila Valtanen, Kuhmo

Toimisto & HSO-sihteeri talous: Anu Korpinen

Liiton tarkoituksena on edistää taloudellista, sosiaalista ja sivistyksellistä kehitystä toimialueellaan rajaseudulla ja ke- hitysalueilla. Liitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Liiton virallinen äänenkannattaja on Rajaseutu-lehti. Rajan Joutsen -muistolahja ...... 150 € Rajan Joutsen -rintamerkki ...... 10 € Rajaseutuliiton jäsenjärjestöt ja niiden luottamushenkilöt vuonna 2014 Lennart Segerstrålen Tunturijoutsen-aiheinen Adressi ...... 15 € RAJASEUTUYHDISTYS R.Y. Kortti ...... 2 € Toimisto: Tunturikatu 6 A IV krs, 00100 Helsinki puh. 010 271 6400 Sirkka Linnamiehen kukka-aiheiset kortit sähköposti: rajaseutuliitto@rajaseutuliitto.ﬁ 2-osainen ...... 2 € puh.joht., ﬁ l.maist. Markku Hakkila, 1-osainen ...... 1 € puh. 040 733 1750 toinen pj. kauppat.maist. Arno Latvus Adressien ja taitettujen korttien hintaan sisältyy kirjekuori. Kaikkien tuotteiden hintoihin lisätään Hallituksen muut jäsenet: Marketta Hietanen lähetyskulut. Inka Müller € Kirsti Sipiläinen Rajaseutulehti 25 /vsk. Leila Vanhanen

Tilaukset ja tiedustelut: RAJASEUDUN YSTÄVÄT KESKI-SUOMI RY. Yhteyshenkilö: Puh. 010 271 6400 sihteeri, ﬁ l.maist. Mikko Lemmetti, email: rajaseutuliitto@rajaseutuliitto.ﬁ Leikkiharjuntie 50, 44300 Konnevesi

4 Pääkirjoitus

uosien takaa on jäänyt mie- kaksi vuotta sitten iskelmä-Finlandial- leeni Kiteen poliisin tien- la. Monipuolisesti ansioituneena taite- varsimainos. Teksti kuului lijana hänelle myönnettiin viime kesä- ytimekkäästi: pidä huolta. kuussa taitelijaeläke. VNäihin kahteen sanaan mahtuu pal- On ilmeistä, että Pave Maijasen jon tärkeää sanomaa, kuten myös laulu on aikanaan ollut vaikuttamas- Pave Maijasen samannimiseen lau- sa myös poliisin tienvarsimainokseen. luun, joka oli vuoden 1981 suurimpia Itse kukin on voinut tulkita sen ”pidä hittejä. huolta” -sanomaa omien ajatustensa Osuvasti laulussa kehotetaan pitä- ja oman elämäntilanteensa mukaisesti. mään huolta itsestä ja läheisistä sekä Joku voi kokea huolenpidon tarkoitta- auttamaan heikommassa asemassa van, että noudattaa nopeusrajoituksia olevia. Näin lauluntekijä: ”Pidä huol- ja että auto ja kuljettaja ovat ajokun- ta itsestäs ja niistä jotka kärsii. Anna nossa. Toiselle taas on tärkeää huoleh- almu sille, joka elääkseen sen tarvii. tia perheestä, naapureista, läheisistä, Muista siellä rakentaa, missä koti maa- yleensäkin apua ja turvaa tarvitsevis- han sortuu.” Lauluntekijän mukaan ta. Huomio voi kiinnittyä myös ylei- auttamisesta syntyy myönteinen jatku- seen lainkuuliaisuuteen ja siihen, että mo, se saa aikaan hyvää: ”Sillä jokainen, joka apua saa, yhteiskunnassa kaikilla olisi hyvän ja turvatun elämän sitä joskus tajuu myös antaa.” Auttamisen halu leviää, ai- edellytykset. van samoin kuin innostus. Sanotaan, että innostusta ei Rajaseututyössä ”pidä huolta” on tarkoittanut ennen opita, se tarttuu. muuta toimintaa rajaseudun ihmisten hyväksi ja vaikut- Pave Maijanen evästää myös päätöksentekoa: ”Koe- tamista näiden alueiden tasa-arvoiseksi kehittämisek- ta niitä rohkaista, jotka päätöksissään horjuu.” Toisaal- si. Sodan jälkeisinä puutteen aikoina monenlainen apu ta hän korostaa tehtyjen päätösten merkitystä: ”Pidä kii ja tuki on ollut todella tarpeen. Tuon ajan tukea ja apua päätöksistä, niistä voima itää.” Kumpaankin laulun lau- saaneet ikäpolvet ovat nyt vuorostaan sitä antamassa tai seeseen sisältyy tärkeä viesti myös tämän päivän päät- päättämässä asioista. Moni rajaseudun nuori on saanut täjille. Tarvitaan harkittuja ja selkeitä päätöksiä, joista opintielleen taloudellista apua myös Rajaseutuliitolta ja sitten pidetään kiinni. Nykyinen taloudellisesti ahdas ja muistelee tätä kiitollisuudella. hyvinvointiyhteiskunnan perusasioita koetteleva aika on Vuosien ja vuosikymmenien myötä monet asiat ovat päättäjille erityisen vaativa. Helpompi olisi antaa kuin yhteiskunnassamme muuttuneet ja muutos jatkuu. ”Kau- ottaa. pungin valot” -ilmiö vetää puoleensa ja laajoilla alueil- Puhuttelevassa laulussa kiinnitetään lopulta huomi- la väestö vähenee entisestään. Keskittävälle kehitykselle ota kolmeen yhteiskunnallisesti tärkeään ja ajankohtai- tarvitaan vastatoimenpiteitä, joilla koko maassa varmis- seen asiaan, jotka ovat olleet läheisiä myös rajaseutu- tetaan palvelujen saatavuus ja huolehditaan tiestöstä ja työssä ja Rajaseutuliiton toiminnassa. Näitä ovat luonto tietoliikenneyhteyksistä sekä parannetaan paikallisen ja sen vaaliminen, vanhustenhoito ja hoidon kodinomai- yritys- ja kehittämistoiminnan edellytyksiä. nen kehittäminen sekä rauhan säilyttäminen. Laulun sa- Epävarmassa ja muuttuvassa maailmassa yhteinen noin nämä asiat tiivistyvät: ”Pidä huolta luonnosta, se etumme on, että kaikista asukkaista ja koko maasta ra- susta huolen pitää… Muista vanhukset ei kuulu van- jaseutuja myöten pidetään huolta. Tässä tarvitaan niin hainkotiin. Toimi niin, ettei nuorukaiset joudu uusiin so- kunnissa kuin maakunnissa laaja-alaista yhteistyötä ja tiin.” alueellista kehitystä vahvistavaa valtiovallan myötäotet- Lappeenrannassa 1950 syntynyt ja nykyiseen Kitee- ta. Tarvitaan myös vapaaehtoista yhdistystoimintaa raja- seen kuuluvan aurinkokunta Kesälahden maisemista vi- seututyö mukaan luettuna. rikkeitä ja voimaa ammentanut Pave Maijanen palkittiin Matti Väistö

5 Kitee – Vuoden Rajakunta

Rajaseututyö esittäytyi Koivikon Elomarkkinoilla

Aurinkoinen sää suosi Ki- teellä perinteisiä Koivikon Elomarkkinoita 23.8. Elo- markkinat alkoivat Pohjois- Karjalan ELY-keskuksen maaseutuyksikön päällikön Pekka Tahvanaisen avaus- puheella. Samaan aikaan Koivikolla pidettiin MUURIK- KI 2014 lypsykarjanäyttely. Näyttelyn avajaisohjelman jälkeen ihmiset siirtyivät katselemaan ja kuuntele- maan sekä tekemään omia ostoksiaan. Rajaseutuliitolla oli markkinoilla oma osasto, Rajaseutuliiton osastolla oli näyttävästi esillä sekä rajaseutukirjallisuutta että jossa esiteltiin liiton toimintaa Branderin sukuhistoriaa (Kuva: Risto Nihtilä). ja arvuutettiin ”Raja - ihmisen tekemä -veistoksen” painoa. nipuolista lähialueyhteistyötä. Samalla tettiin yleiseen, koko maan kattavaan kaupunki on hyvällä tavalla edistänyt maatalousneuvontaan. kansainvälistymistä ja suvaitsevaisuut- – Palkitessaan Kiteen Vuoden Ra- lomarkkinoiden ohjelmaan oli ta. jakuntana Rajaseutuliitto haluaa an- merkitty klo 12.00 Kiteen – – Vuoden Rajakunta Kitee ja erityi- taa tunnustusta Kiteelle, sen asukkail- EVuoden Rajakunta 2014 nimi- sesti tämä Koivikko liittyvät läheises- le, päättäjille ja kaikille toimijoille. tykseen liittyen Rajan Puun istutus. ti rajaseututyöhön. Täällä Koivikolla Täällä on yritetty ja toimittu yhteisek- Ennen Rajan Puun istutusta puhui- olemme rajaseututyön henkisillä juu- si hyväksi ja on katsottu eteenpäin, ku- vat Kiteen kaupunginjohtaja Eeva-Lii- rilla. Olihan maataloudellisen rajaseu- ten tämän päivän Koivikonkin tilanne sa Auvinen ja Rajaseutuliiton puheen- tutoiminnan alullepanija ja toteuttaja osoittaa. Lakanneen koulutustoimin- johtaja Matti Väistö. Heidän lisäkseen agronomi Uuno Brander. Maanviljelyn nan tilalle on kehitetty uutta toimintaa puun istutuksen Koivikon puistoon, lä- ohella hän oli monin tavoin edistämäs- ja vahvistettu uudenlaista osaamista. helle kartanon päärakennusta, suoritti- sä rajaseudun oloja ja erityisesti näi- Tunnustuksen myötä Rajaseutuliitto vat Kiteen kaupungin ja Rajaseutulii- den alueiden pienviljelyvaltaisen maa- haluaa samalla arvostaa ja muistaa kii- ton edustajat. Mukana oli myös Uuno talouden kehitystä. toksella ja kunnioituksella myös maan- Branderin pojanpoika Timo Palosuo. – Maanviljelysneuvos Uuno Bran- viljelysneuvos Uuno Branderin elä- Istutustyötä oli seuraamassa runsaas- der toimi myös kansanedustajana ja mäntyötä. ti yleisöä ja heidän joukossaan Bran- maatalousministerinä. Lisäksi hän Paula Penttilä der-Palosuon -sukua. Kiteen kaupun- oli maataloushallituksen ylijohtajana ki oli valinnut Rajan Puuksi Siperian ja kymmenen viimeisen elinvuoten- Kiteen Elomarkkinoilla järjestettyyn lehtikuusen. sa ajan maataloudellisen rajaseututoi- ’Raja – ihmisen tekemä’ -veistoksen pai- Omassa puheenvuorossaan Raja- minnan ylijohtajana vuosina 1923–34. non leikkimieliseen arvauskilpailuun seutuliiton puheenjohtaja Matti Väis- – Maataloudellinen neuvontatyö osallistui 90 markkinoilla kävijää. Ar- tö käsitteli Vuoden Rajakuntaa ja raja- käynnistyi aluksi erillismäärärahan vaukset liikkuivat 10–500 kg:n välillä. seututoimintaa todeten muun muassa: turvin Kaakkois-Suomesta ja laajeni Lähimmäs osuivat arvauksellaan 50 kg – Vuoden Rajakunta Kitee on mo- sitten koko maan rajaseuduille. Raja- seitsemän henkilöä, joista onnetar arpoi nin tavoin toiminut alueensa elinolo- seututyön tueksi eduskunta hyväksyi voittajaksi Aada Toropaisen. Hän voit- jen, koulutuksen ja elinkeinoelämän vuonna 1925 laajan rajaseutuohjelman. ti Hankintatukun lahjoittaman korillisen kehittämiseksi. Kiteestä on kehittynyt Tavoitteena oli saavuttaa rajaseutujen ravintolisävalmisteita. Lohdutuspalkin- alueensa elinvoimainen ja tulevaisuu- kehityksessä ja hyvinvoinnissa tasaver- not osuivat Kari Keräselle ja Anna-Ma- teen luottava asuin-, työ- ja kasvuym- tainen asema muuhun maahan nähden. ria Elo-Rouviselle. Myös he voittivat päristö, kuten valintaraati perustelee – Sittemmin vuonna 1967 valtio lo- ravintolisävalmisteita koko perheelle. tunnustuksen myöntämistä. petti erillisen rajaseututoiminnan va- Kaikki voittajat ovat Kiteeltä/Puhoksel- – Kitee on osaltaan ollut edistä- rojen myöntämisen maataloudelliselle ta. Onnittelemme voittajia ja kiitämme mässä myös Venäjä-yhteistyötä ja mo- rajaseututoiminnalle. Neuvonta yhdis- kaikkia osallistumisesta! ❖

6 Kitee – Vuoden Rajakunta

Kaupunginjohtaja Auvinen: Puhe Elomarkkinoiden väelle

lemme yhdellä Kiteen historian merkittävistä paikoista, Ki- Oteen Koivikolla. Kuten kaikki voimme omin silmin havaita, tämä alue elää ja voi hyvin tänä päivänä. Maatilalla on mm. maidontuotan- toa ja luomuviljelyä. Päärakennus on palautettu alkuperäiseen kukoistuk- seen. Alueella toimii lisäksi nautinto- ja, elämyksiä ja mukavuutta tarjoavia yrityksiä, täällä voi mm. nauttia lähi- ruokaa ja ratsastaa. Nämä jo perin- teikkäät Elomarkkinat ovat yksi Ki- teen lukuisista kesätapahtumista ja tämä miljöö tarjoaa viehättävät puitteet tapahtumalle. Koivikon Kartanon alue on kulttuu- rihistoriallisesti arvokas kokonaisuus. Kartanon päärakennuksen rakennut- Rajan Puu, Siperian lehtikuusi, on istutettu. Vasemmalla Kiteen kaupungin ti v. 1840 Arppen suku. Heiltä kartano hallituksen puheenjohtaja Esa Lahtela, kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auvi- siirtyi Axel Emil Branderin hallintaan nen, Rajaseutuliiton puheenjohtaja Matti Väistö, Kiteen kaupunginvaltuuston ja tällä alueella hän aloitti karjanhoi- puheenjohtaja Sinikka Musikka ja Uuno Branderin pojanpoika Timo Palosuo. toja meijerikoulun. Myöhemmin tila (Kuva: Risto Nihtilä). siirtyi Akseli Branderille, joka tanska- laissyntyisen vaimonsa kanssa jatkoi maineeseen noussutta voin ja juuston lä hetkellä alue on monimuotoisen yri- tulleeksi meille Kiteelle ja Keski-Kar- tuotantoa. Tila siirtyi valtiolle 1960-lu- tystoiminnan käytössä. jalaan. Tänä päivänä minulla on ilo vulla. Kiteen maatalousopisto muut- Koivikon alue rakennuksineen, pel- toivottaa Kiteelle ja tänne Koivikol- ti kartanon tiloihin v. 1961. Oppilai- toineen, eläimineen ja toimintoineen le tervetulleeksi valtakunnallisen Ra- tos siirtyi sittemmin Pohjois-Karjalan on edustava portti etelästä ja lännes- jaseutuliiton väkeä. Rajaseutuliitto koulutuskuntayhtymän haltuun ja täl- tä tultaessa toivottaen vieraat terve- nimesi vuoden 2014 Rajakunnaksi Ki- teen. Me kiteeläiset olemme kiitollisia ja ylpeitä nimityksestä. Rajaseutulii- ton työn perustaja, maanviljelysneuvos Uuno Brander oli Koivikon tilan omis- tajan Axel Emil Branderin poika ja Akseli Branderin, ”Kiteen keisarin” veli. Tänään Rajaseutuliitto ja kaupunki yhdessä istuttavat Vuoden 2014 Ki- teen Rajakunta nimitykseen liittyen Rajan Puun. Puuhan symbolisoi tule- vaisuuden uskoa. Uskoa ja tahtoa meil- lä kiteeläisillä on tehdä entistä parem- paa tulevaisuutta. Mikä puu sopisikaan paremmin istutettavaksi kuin lehtikuusi tälle alueelle, sijaitseehan Suo- men vanhin lehtikuusimetsä Puhok- sessa aivan tässä tuntumassa. Minulla on ilo istuttaa lehtikuusi yhdessä kitee- läissyntyisen, Rajaseutuliiton hallituksen puheenjohtaja, valtiopäiväneuvos Rajan Puun istutustapahtumassa oli mukana myös Uuno Branderin jälkipolvea Matti Väistön kanssa. perheineen. (Kuva: Risto Nihtilä). ❖

7 Kitee – Vuoden Rajakunta

Kitee on valittu vuoden 2014 rajakunnaksi. Ministeri Jaakko Numminen on kirjoittanut Rajaseudun toimituksen pyyn- nöstä artikkelin Kiteen Brandereista ja pitäjän sivistyselämästä. Numminen kertoo myös omia muistojaan nuoruuden matkastaan Kiteelle. Jaakko Numminen Kiteen Brandereista ja muistoja pitäjän sivistyselämästä

sanedustajana useaan otteeseen vuosi- Frithiof Winter. Lapset saivat suomalais- Julkaisin vuonna 1997 na 1907–1932. Kiteen Koivikon omistaja, kansallisen kasvatuksen. Sisar Natalia oli professori Seikko Eskolan maanviljelysneuvos Akseli Brander nuo- naimisissa yksikamarisen eduskunnan juhlakirjassa artikkelin rempi (1876–1958) oli maalaisliiton kan- varhaisen sihteerin Iivar Ahavan, entisen ”Onko Suomessa perin- sanedustajana vuosina 1933–1950. Tämä Winterin (1873—1947) kanssa. Juhana nöllistä poliittista aatelia”. ”Kiteen keisari” tuli erityisesti tunnetuk- Laine oli toiminut ennen Joensuuhun tu- Kerroin siinä yksikamari- si välihuutojen mestarina ja eduskunnan loaan Uudenkirkon kansanopiston joh- naurattajana. tajana. Tämän puoluetoverinsa ja edusta- sen eduskunnan jäsenten Akselia vakavampia olivat sisarus- jatoverinsa ovelle muutoin K.J. Ståhlberg sukulaisuussuhteista. sarjan naispuoliset kansanedustajat He- meni kolkuttamaan, kun hänet oli vuon- Jouduin toteamaan, että lena Brander (1873–1953), joka oli edis- na 1930 kyyditty yölliseen Joensuuhun. Suomen useista valtio- tyspuolueen kansanedustajana vuonna Maanviljelysneuvos Aksel Brander päivämiesperheistä en- 1918, ja tunnettu marttajohtaja, talous- vanhemman puoliso oli Kiteen kirk- nätyksen vievät Kiteen neuvos Augusta Laine, o.s. Brander koherran Uno Wilhelm Telénin (1807– Branderit. (1867–1949), joka oli niin ikään edis- 1890) tytär Anna Amalia (1846–1933). tyspuolueen kansanedustajana vuosina Sitä kautta syntyivät laajat sukulais- 1917–1922. suhteet Telénien, Sirelius-Siiraloitten, iteen Koivikon kartanon omista- Viimeksi mainitun puoliso, Joen- Warén-Waristen ja Winterien sivistys-su- jalla, säätyvaltiopäivillä istu- suun lyseon rehtori ja Joensuun kau- kuihin lukuisine haaroineen. Useat näit- Kneella ﬁ losoﬁ an maisteri ja punginvaltuuston puheenjohtaja Jo- ten sukujen tunnetut edustajat asuivat maanviljelysneuvos Aksel Emil Bran- hannes Laine (1866–1933) oli lyhy- Kiteellä, ainakin kesäaikana. derilla (1839–1921) oli kaksi poikaa ja en kauden edistyspuolueen kansan- Maanviljelysneuvos Akseli Brander kaksi tytärtä sekä lisäksi vävy yksika- edustajana vuoden 1914 valtiopäi- nuoremman puoliso taas oli tanskalaisen marisen eduskunnan jäseninä; sitä paitsi villä. Tämä oli alun pitäen viipurin- Høngin kansanopiston johtaja Jörgense- nämä jakautuivat kolmeen puolueeseen. venäläisen kauppiaan orvoksi jäänyt poi- nin tytär Anna Dorothea Kristina (1880– Maataloushallituksen ylijohtaja Uuno ka Ivan Popoff. Tämän ja hänen sisarus- 1960), Theaksi kutsuttu, jota kautta su- Brander (1870–1934) oli nuorsuomalai- tensa holhoojaksi tuli Kiteen Winterei- vulle avautuivat elävät yhteydet Tanskan sen puolueen ja edistyspuolueen kan- hin kuuluva viipurilainen tullinhoitaja laajaan kansanopistomaailmaan.

* * *

Akseli Brander vanhemman yhdek- sästä lapsesta Eevi Brander (1877–1959) avioitui vuonna 1901 eteläpohjalaisen Esa Eetu Takalan (1864–1914) kanssa. Takala oli kotoisin Ylihärmästä ja oli Vaasan suomalaisen lyseon ensimmäi- sen vuosiluokan oppilaita, Etelä-Poh- janmaan Nuorisoseuran varhaisia johta- jia, Suomen Nuorison Liiton perustajia ja Santeri Alkion läheinen ystävä ja luot- tomies. Hän suoritti pitkähköjen opintojen jälkeen ﬁ losoﬁ an maisterin tutkinnon Augusta ja Johannes Laine rakensivat 1900-luvun alkupuolella Kotiniemen vuonna 1897. Lyhyenläntä Esa Eetu Ta- Kiteelle. Paikalla on sittemmin ollut Puhoksen satamakonttori. Ohessa Koti- kala oli tarmokas ja aikaansaapa mies, niemi nykyisellään sekä talon pihassa oleva muistokivi Puhoksen syväväylän ja ihanteellinen ja aloitteellinen, aikalaisten sataman rakentamisesta 198 2–1986. kuvauksen mukaan ”liikkuva ja läikkyvä

8 Kitee – Vuoden Rajakunta

kuin elohopea”, eteläpohjalaisen nuori- tyksenvalvojan apulaisesta. Kun viikkoa son johtohahmo. myöhemmin palasimme samaa reittiä, Eevi Brander ja Esa Eetu Takala koh- hankkiutui lossivahti seuraamme ja ker- tasivat Tampereen yleisessä nuorisoseu- toi muina miehinä, ”ettei seudulla viime rakokouksessa kesällä 1897 ja rakas- aikoina ole havaittu salametsästystä”. tuivat yhteisillä kävelyretkillä Pyynikin Pääsin myös mukaan kun Akseli Bran- harjulla. Nuorten välillä alkoi tiivis kir- der nuorempi lähti Koivikolta onnittele- jeenvaihto, kunnes Esa Eetu lähti vuo- maan läheiselle Tohmajärvelle tehtaili- sisadan lopulla kahdeksi vuodeksi Yh- ja Zimmermannia, joka täytti 60 vuotta. dysvaltoihin perheen perustamisrahoja Kun autoon pakattiin lautalevyyn kiinni- hankkimaan. Esa Eetun paluun jälkeen tetyt suuret härän sarvet, kysyin neuvok- pariskunta perusti yhdessä yksityisen selta niiden tarkoitusta. Brander ilmoitti, kansanopiston Kiteelle. Perheeseen syn- että hän vie ne lahjaksi Zimmermannille, tyi tiheään tahtiin seitsemän lasta, ja kun kun tämä on itsepäinen kuin ”lautapää- viimeinen oli syntynyt, isä Esa Eetu kuo- härkä”. Miehet toimivat yhteistyössä mo- li vuonna 1914. nissa pohjoiskarjalaisissa hankkeissa. Vanhin vuonna 1901 syntynyt Oiti Lähtiessäni Kotiniemeltä sain mukaa- otettiin kasvatiksi lapsettoman pariskun- ni talon vintiltä monta laatikollista van- nan Augusta ja Johannes Laineen per- hojen valtiopäivämiesten Johannes ja heeseen. Oiti avioitui 1920-luvun alussa Augusta Laineen kirjallisuutta, etupäässä isäni veljen Eero Nummisen (1892–1988) kansanopistokirjasia ja poliittista bros- Muistokivi Puhoksen syväväylän ja kanssa. hyyrikirjallisuutta, mutta myös Snellma- sataman rakentamisesta 1982–1986. Augusta ja Johannes Laineelle oli Koi- nin Läran om staten ja Litteraturbladin vikon maista erotettu Kotiniemen uudis- vuosikertojen täydellisen sarjan. kin riittämättömäksi, kun Puhossalol- tila kauniille paikalle Oriveden rannalle, Setäni ja tätini luopuivat 1950-luvun la kirjoitettu pöytäkirja saatettiin lukea ei kaukana Puhoksesta. Setäni Eero rai- lopulla Kotiniemen tilasta. Poikkesin Riihijärvellä tai Kiteenlahdessa. Havait- vasi siellä suota pelloksi ja tätini Oiti ke- jollakin virkamatkalla 1980-luvulla Ko- tiin myös, että kirkonkylässä pidetyt ko- hitti suuren kasvi- ja puutarhamaan; tila tiniemen pihaan ja totesin, että talossa koukset rajoittuivat pieneen piiriin ei- oli kauan harjoittelutilana. oli Puhoksen satamakonttori. Pihalla oli vätkä hyödyttäneet etäämmällä asuvia. suureen luonnonkiveen kiinnitetty muis- Myöskään seuran virkailijoiden penin- * * * tolaatta, jonka tekstissä luki ”Puhoksen kulmaiset matkat kylästä kylään eivät ol- Matkustin juuri valmistuneena yliop- syväväylän ja sataman rakentaminen leet hauskoja, etenkin kun vastassa saat- pilaana kesällä 1948 yhdessä isäni kans- 1982–1986” sekä tiedot rakentajista. Siel- toi olla tyhjä tupa. sa Eero-sedän ja Oiti-tädin hopeahäihin, lä oli tehty Pohjois-Karjalan teollisuus- Kun seuratyöhön innostuneita oli pi- jonne kokoontui suuri branderilais-tele- historiaa. täjän eri kylissä, katsottiinkin parhaaksi niläis-winteriläinen heimopiiri. En mil- perustaa pieniä kylän tai kaksi käsittäviä loinkaan unohda sitä musisoivaa ja laula- * * * nuorisoseuroja. Ensinnä syntyi vuon- vaa karjalaista sukulaispiiriä, joka lauloi Kotiniemellä oleskelun aikana kesäl- na 1907 Kirkonkylän seura, jonka jäsen- hopeahääpidoissa ei vain kaikki maa- lä 1948 minua vaadittiin pitämään juhla- määrä kohosi vuoden loppuun mennes- kuntalaulut ja kauneimmat virret, vaan puhe läheisen Suorlahden nuorisoseuran sä 56:een. Jo seuraavina vuosina Kiteelle paljon muuta aina Bellmanin gluntteja kesäjuhlassa. Se taisi olla ensimmäinen syntyi kahdeksan nuorisoseuraa. Monet myöten. nuorisoseurapuheeni, mutta yllätyksek- seuroista toimivat vuosikymmeniä. Saavuimme isän kanssa Kiteelle Sai- seni joensuulainen Karjalan Maa julkai- Kiteen kirkonkylän nuorisoseura on maan viehättävällä sisävesilaivalla. Ee- si puheen kokonaisuudessaan otsikolla ollut toista vuosisataa voimissaan, ku- ro-setä oli vastassa meitä laivarannassa ”Kotiseutu kullan kallis”. ten muun muassa Arja Justanderin vuon- pienillä kieseillä. Kun ylitimme lossilla Kirjoittaessani sittemmin nuoriso- na 2009 julkaisema huolella tehty Kiteen Syrjäsalmen, katsoi lossivahti meitä pit- seuraliikkeen historiaa jouduin huo- nuorisoseuran satavuotishistoria kertoo. kään ja kysyi vihdoin Eero-sedältä, kei- maamaan, että Kitee oli oikea nuoriseu- tä nämä vieraat olivat. Eero-setä, joka oli rapitäjä. Branderien valistusperhe oli * * * paitsi ilkikurinen myös paikallisen met- perustanut jo vuonna 1890 Kiteen nuo- Ylijohtaja Uuno Brander oli Raja- sästysseuran johtomiehiä ja tiesi seudul- risoseuran pitäjän kirkonkylään. Var- seutuliiton perustajia ja rajaseutuaatteen la tehdyn salakaatoja ilmoitti, että ”tässä hainen seura julkaisi Esa Eetu Takalan ideologisia julistajia. Kitee ei ollut hänen on matkalla valtion metsästyksenvalvo- toimittaman seuran kymmenvuotisjul- elinaikanaan rajaseutukunta, mutta tänä ja nuoren apulaisensa kanssa”. Isäni, vii- kaisun, joka sisälsi arvokkaita kuvauksia päivänä se on koko pituudeltaan rajaseu- sissäkymmenissä oleva korkeimman oi- koko nuorisoseuraliikkeen ensimmäisis- tua. Aatteellisella työllään Uuno Bran- keuden jäsen, 196-senttinen mies, kävi tä vaiheista. der yhdeksän vuosikymmentä sitten tuli kyllä metsästyksenvalvojasta, vuonna Kiteen nuorisoseura piti kokouksiaan ennakoineeksi kauniin kotiseutunsa tule- 1948 olin jo 19-vuotias poikanen, tietys- vuoron perään pitäjän eri kylissä. Yhte- vaa kohtaloa. ti ylioppilaslakki päässä, tuskin metsäs- ys eri kokousten välillä todettiin kuiten- ❖

9 Kitee – Vuoden Rajakunta Uuno Branderin kuolemasta 80 vuotta

Rajaseudun isän, maanviljelysneuvos Uuno Branderin kuolemasta oli kesällä kulunut 80 vuotta. Uuno Brander syntyi Kiteellä 23. heinäkuuta 1870 maanviljelysneuvos Axel Emil Branderin ja Kiteen rovastin tyttären Anna Amalia Telénin kolmantena lapsena.

uno Branderin kasvuympäris- leen uskollisena hän ei nyt eikä myö- tö oli henkisesti rikas ja työ- hemminkään halunnut jättää kotimaa- Uteliäs koti Kiteen Koivikolla. kuntaansa. Jo sieltä hän sai innostuksen tulevaa Syksyllä 1896 Uuno Brander aloit- elämänuraa varten ja ohjenuorakseen ti maatalousaineiden opettajana Uu- lauseen: ”Ei pidä oppia ainoastaan ot- denkirkon kansanopistossa Karjalan tamaan, vaan myös antamaan”. kannaksella. Nyt hän sai tilaisuuden Koulua Uuno Brander kävi ensin koettaa voimiaan mieliajatustensa ju- Viipurissa ja sitten Kuopiossa, josta listamisessa nuorison maataloudelli- hän pääsi ylioppilaaksi 1889. Elämän- seen herättämiseen. Seuraavien vajaan uran valinta ei kuitenkaan ollut heti kymmenen vuoden aikana hän ehti toi- selvää ja niinpä hän aloitti ensin opin- mia niin nuorison herättäjänä, konsu- not Helsingin Yliopiston fyysis-ma- lenttina, kotimaisen karjanjalostuksen temaattisessa tiedekunnassa. Ensim- esitaistelijana kuin maataloudellisen Uuno Brander (Kuva:Timo Palosuon mäinen opiskeluvuosi muodostui joka järjestö- ja neuvontatoiminnan uudis- kuva-arkisto.). tapauksessa vaikutuksiltaan rikkaak- tajana. si. Osakuntatovereiltaan hän sai lisä- herättävä että ammatillisten paran- virikkeitä jo kouluaikoina heränneisiin nustoimien syyskyntöä. Työssään hän kansallisiin ja kansansivistysharrastuk- Opintomatka Tanskaan saavutti maakuntansa ehdottoman siin. Ensimmäisellä opintomatkallaan Tans- luottamuksen ja tuli laajalti tunne- Hänelle kehittyi vakaumukseksi, kaan Uuno Brander tutustui osuustoi- tuksi maatalouden innoittavana asi- että jokaisen ylioppilaan velvollisuute- mintaan. Suomeen palattuaan hänestä antuntijana. Niinpä häntä pyydettiin na oli maksaa kansalle koulunkäynnin professori Hannes Gebhardin herättä- hakemaan maaviljelyshallituksen yli- hänelle itselleen suoma etuoikeus. En- mänä tuli vakaumuksellinen osuustoi- tarkastajan virkaan keväällä 1904. Toi- simmäisenä käytännön toimenpitee- minta-aatteen ajaja. messaan hän sai aikaan runsaasti pa- nä Uuno Brander teki aloitteen Kiteen Tanskassa saadut kokemukst vah- rannuksia maatalousopetusoloissa. nuorisoseuran perustamiseksi kesällä vistivat myös hänen luottamustaan Monipuolista maatalousasiantunte- 1890. Siinä hän sitten toimikin johtava- pienviljelyn tulevaisuuteen Suomessa. mustaan Uuno Brander saattoi käyttää na voimana pitkään. Maamies-lehden päätoimittajana hän hyödyksi myös eduskuntatyössä vuo- Samaan aikaan hänessä heräsi aja- saattoi ryhtyä ohjelmallisesti ajamaan sina 1907–09 ja 1911–14 sekä 1924–26 tus antautua kokonaan kotiseudun ko- pienviljelijän asiaa painottaen yhteis- että 1930–33. hottamiseksi. Hän jätti yliopistoluvut toiminnan merkitystä. ”Ei ole kyllin, Vuonna 1917 hänet nimitettiin maa- sikseen ja jäi kotitilalleen tilanhoita- että sivistystä levitetään ylhäältä päin, taloushallituksen ylijohtajaksi. Seuraa- jaksi. Vuoden harjoittelun jälkeen hän vaan ne, jotka sivistetään on itse saatava van vuoden syksyllä hänet kutsuttiin lähti jatkamaan opintojaan Mustia- toimintaan ja itseään auttamaan yhteis- sekä maatalous- että Karjalan ministe- laan. toiminnan kautta”, hän kirjoitti ensim- riksi. Tällöin hänelle kirkastui tulevan Valmistuttuaan agronomiksi 1893 mäisessä pääkirjoituksessaan joulu- tehtävänsä luonne. Se tehtävä tarjoaisi Uuno Brander osti itselleen Suorlah- kuussa 1898. hänelle tilaisuuden kokonaan omistau- delta suoviljelyn kokeilutilaksi Kuur- Seuraavan vuoden syksyllä Uuno tua syrjäseutujen hyväksi. Uuno Bran- nan maapalstan. Tällöin hän oli jo tul- Branderista tuli maanviljelysseuran derin mielestä nuori tasavalta ei saanut lut niin tunnetuksi maatalouspiireissä, sihteeri Pohjois-Karjalaan. Tämä teh- unohtaa rakentamisvaiheessaan syr- että hänelle tarjottiin varsin edullisia tävä muodostui monessa suhtees- jäseutujaan, jotka jo vuosisatojen ajan toimia Etelä-Suomesta, mutta ihanteil- sa uudisraivaajan työksi. Työ oli sekä olivat saaneet kärsiä epävakaasta ja

10 Kitee – Vuoden Rajakunta

unohdetusta asemastaan. Rajaseudun jestelmällinen neuvonta. Se tapahtui tehtiin huonokuntoisia teitä ja jopa elinoloja parantamalla sen asukkaat yhteistoiminnassa maanviljelysseuro- kinttupolkuja pitkin, eivät muodostu- saataisiin kiinnitetyksi isänmaahansa, jen ja marttapiiriliittojen kanssa. Niin neet Uuno Branderille rasitukseksi, ja siten koko valtakunnasta muodos- tulokselliseksi kuin maataloudellinen kun hän pääsi ihailemaan jylhiä korpi- tuisi vankka kokonaisuus syrjäisimpiä rajaseututyö Uuno Branderin johdol- maisemia ja tapaamaan siellä aitoja ja kolkkiaan myöten. la muodostuikin, oli se vain osa hänen sydämellisiä kansanihmisiä. Presidentti K.J. Ståhlbergin myö- saavutuksistaan. Hänen täydellinen Tämä ”maauskon” levittäjä oli voit- tävaikutuksella maan hallitus päät- paneutumisensa tehtäviinsä johti myös tanut rajaseudun ihmisten täyden kiin- ti ryhtyä tukemaan maataloudellista muihin uudistustoimiin, kuten liiken- tymyksen. Niinpä he tunsivat raskaana rajaseututoimintaa vuosittain myön- neverkoston, terveydenhuollon ja ope- tukijansa menetyksen, kun tieto saa- nettävien määrärahojen turvin. Uuno tusolojen parantamiseen. pui ”Rajaseudun isän”, ”meidän oman Brander jätti vakinaisen ylijohtajan Paitsi, että Uuno Brander oli taita- herran” odottamattomasta kuolemasta virkansa ja ryhtyi tilapäisluontoiseen va kynänkäyttäjä, hänellä oli synnyn- heinäkuun 13 päivänä 1934. ”maataloudellisen rajaseututoiminnan” näiset puhujan lahjat. Havainnollisella johtajan toimeen saadakseen antautua ja innostavalla esitystavallaan hän van- Marianna Louhimies työhön, jonka hän tunsi kutsumuksek- gitsi kuulijoidensa mielenkiinnon, pu- seen. Rajaseututyön toiminta-alue kä- huipa hän pienviljelijän pihapiirissä tai JK. Teksti on julkaistu Rajaseutu -leh- sitti tuolloin 47 kuntaa Kannakselta kansainvälisessä maatalousalan kon- dessä 3/1984 ja päivitetty elokuussa Lapin kautta Tornioon saakka. gressissa. Ulkomaanmatkat kuuluivat 2014. osana hänen työhönsä, mutta todellis- ta kutsumustaan hän toteutti Suomen Neuvontatyö saloseuduille suuntautuneilla lukuisilla Rajaseudun maatalouden kehittämis- valistus- ja neuvontamatkoillaan. Sato- työn käynnistimenä oli pätevä ja jär- jen kilometrien taipaleet, joita tuolloin ❖

Branderin haudalla Rajaseutuliiton hallituksen jäsenet Kaarina Vaaraniemi, Matti Sippola ja Markku Hakkila.

11 Siperian lehtikuusi (Larix sibírica)

iperian lehtikuusi kuuluu Larix kuusella on se, että sen neulasmaiset -sukuun. Suvun toinen tunnet- lehdet muuttuvat syksyllä kellertäviksi Stu edustaja on Eurooppalainen ja varisevat maahan. Myös kävyt ovat lehtikuusi (Larix europáea). Suvus- erilaiset muihin lehtikuusiin nähden. ta määritellään, että ne ovat kesävi- Siperian lehtikuusi on kotoisin Itä- hantia havupuita, talveksi varisevilla Venäjältä ja Siperiasta. Siitä on ollut neulasilla, joita on monta kimpussaan. meillä Suomessa myös istutettuja met- Hyvänä tuntomerkkinä Siperian lehti- siä. Kirjallisuuden mukaan sen kotiu- tuminen Suomeen on sujunut hyvin. Sitä pidetään eksoottisena puulajina, ja ”se on yrittänyt saavuttaa paikkan- sa myös suomalaisissa metsissä viimeisen 150 vuoden aikana”. Ravinnepitoi- sessa ja valoisassa kasvuympäristössä Siperian lehtikuusesta tulee näyttä- vä suorarunkoinen puu. Sen pituuteen vaikuttaa kasvupaikka ja se voi kasvaa 30 m:iin. Siperian lehtikuusen merkitys näh- dään maiseman elävöittäjänä ja sen käyttö puisto- ja katupuuna on lisään- tynyt merkittävästi huolimatta siitä, että se pudottaakin talveksi neulasen- sa. Talviasuisena se näyttää karulta. Rajaseutuliiton hallituksen jäsen, Keväällä se on kauniin vihreä ja syk- Matti Sippola asetti Vuoden Rajan syllä kauniin kellertävä. Paula Penttilä Puulle kyltin: Rajanpuun Kiteelle, Kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auvi- Vuoden 2014 Rajakuntaan istutti Ra- Tiedot: Suomen kasvio nen ja vasta istutettu Rajan Puu. jaseutuliitto (Kuva: Risto Nihtilä). Internet-tiedosto (Kuva: Risto Nihtilä). ❖ Puhoksen perinnepäivä uhoksen perinnepäivä järjestet- tiin yhdeksännen kerran Puhok- Psen kartanoalueen idyllisessä ympäristössä lauantaina ja sunnuntaina 12.-13.7. Perinnepäivät ovat koko perheen kesäinen ulkoilmatapahtu- ma, kuten tilaisuuden järjestäjät tie- dottavat. Tilaisuus tarjosi paljon näh- tävää ja koettavaa. Perinnepäivien aikana voi katsel- la vanhoja koneita ja työmenetelmiä. Tänä vuonna perinnepäivän aattona, perjantaina 11.7. järjestettiin koko perheen iltatori, jossa oli mm. kansainväli- seen Nightwish Days 2014 tapahtuma- viikkoon sisältyvä musiikkitapahtuma. Myös tänä vuonna Puhoksen Perin- nepäivillä oli runsaasti kävijöitä. Puhoksen kymmenennet Perinne- päivät järjestetään ensi vuonna 11.– 12.7. Silloin saa kokea taas menneiden vuosikymmenten nostalgiaa vanhan Puhoksen ja myllyn historiallisessa Nils Ludvig Arppe (Kauko Päivänurmi), vaimo (Sirpa Pakarinen), ylikonstaa- miljöössä. peli evp Kauko Raekorpi, rovasti Sakari Takala ja ruustinna Johanna Takala Tiedot: Puhoksen Perinnepäivät keskustelemassa (Kuva: Olavi Lautamäki). ❖

12 Sirkka Linnamiehen syntymästä 100 vuotta

uvataiteilija Sirkka Linnamies häntä itseään lähellä ja hän toimi sen ottamatta lyhyttä aikaa Ateneumissa ja (o.s. Virtanen) syntyi Kittiläs- hyväksi. Vapaassa Taidekoulussa hän oli itseop- Ksä 1.7.1914 ja kuoli Helsingis- Sirkka Linnamies oli erikoistunut pinut kasvimaalari. Hän oli erikoistu- sä 23.9.1999. Hän teki useimmat Ra- kasvimaalaukseen. Hän harrasti jo nut kasvien kuvaajaksi jo 1930-luvulla. jaseutu-lehden kansikuvat vuosina kouluaikana kasvien keräilyä ja maala- Laajimmalle Sirkka Linnamiehen töis- 1973–1984 ja lahjoitti kukka-aiheiset usta. Kouluopintonsa päätettyään hän tä on levinnyt UNICEF:in joulukortti- kortit Rajaseutuliitolle myytäväksi ra- toimi kartanpiirtäjänä vv. 1935–1939, na julkaistu kuusikielinen joulukortti. jaseututyön hyväksi. Rajaseututyö oli viimeksi Sotakorkeakoulussa. Lukuun

Sirkka Linnamiehen näyttelyjä mm: • 55 taulua rohdoskasveista selityksineen. Akateemisen Kirjakaupan järjestämä 17.1.–30.1.1967. • 60 taulua Suomessa luonnonvaraisesti kasvavista puista ja pensaista sekä eri metsätyyppien opas- ja nimikkokasveista metsäviikolla 1968. • Suomen rauhoitetut ja myynniltä suojellut kasvit sekä rohdoskasvit Mäntän kirjastossa. • Rohdoskasvit Helsingin yliopiston kasvitieteen laitoksessa 1972. • 40-vuotisnäyttely Kulosaaren Apteekin näyttelytiloissa marraskuussa 1972. • Rohdoskasvit Kylpylä Kasinossa Savonlinnan Oopperajuhlien aikana. • Rauhoitetut kasvit ja rohdoskasvit Rovaniemellä Lapin maakuntakirjastossa 1973. • Saksalaisen Goethe-Institutin järjestämät näyttelyt: Goethe-Institutissa Helsingissä 1975, Yhdyspankissa Tampereella 1975, Wäinö Aaltosen museossa Turussa 1975, Savonlinnan Oopperajuhlien ajan Kylpylä Kasinossa 1975, Hyvinkään Taidehallissa 1976, Keski-Suomen museossa Jyväskylässä 1976. • Luonnonmarjat Suomessa -näyttely, Marttaliitto 1979. Ref: Rajaseutu-lehti 4/1999, s. 25

13 4H-piiritoiminnan päättyessä

Suomen 4H-liiton täyttäessä 85 vuotta oli meidän suus elättää itsensä ja perheensä työn- teolla, siinä on yksinkertainen lääke piirimme vain kaksi kuukautta nuorempi. Voimme eurooppalaisiin talousongelmiin. olla ylpeitä toiminnastamme vuosien varrella. Mones- Myös 4H -yhdistys haluaa olla osal- lisena tukemassa nuorten kasvua ja ke- sa asiassa meidän piirimme on ollut tiennäyttäjä ja hitystä ja työllistää nuoria, tuoda heille edelläkävijä. kokemusta työelämästä ja työstä. Ajo- kortti työelämään on hyvä esimerkki siitä, miten olemme halunneet tukea nuoren mahdollisuutta hakeutua työ- H on valtakunnallisesti suurin elämät ovat eriarvoistuneet. – Toisil- elämää ja vahvistaa täten hänen työ- nuorisojärjestö. Sen taival on pit- la menee hyvin niin sosiaalisesti, talo- markkinatuntemusta ja -kokemusta 4kä ja sen merkitys vuosien saa- udellisesti kuin terveydenkin kannalta työelämän vaatimuksista ja perusasi- tossa on kiistaton. Se on vuosikym- ja toisilla taas valitettavasti ongelmat oista. menien aikana elänyt ajassa, niiden kasautuvat. Perhetausta vaikuttaa yhä asioiden äärellä joita kulloinkin on enemmän siihen, mitkä mahdollisuu- tarvittu. Näin on myös tänä päivänä. det nuorella on elämässään. Tulevaisuus 4H:n perustoiminta nuorisotoimija- Aiemmin meidän palvelujärjestel- Kaakkois-Suomen 4H-piiri on histo- na ja järjestönä ei muutu vuonna 2014, mämme tasoitti hyvin eroja, mutta nyt riansa aikana kokenut sodat, lamat vaan hallintoa kevennetään ja yksin- palveluiden vaikuttavuus tuntuu hei- ja taantumat sekä onnistumiset, ilot kertaistetaan. Se on edelleen vahva kenneen. Tähän asiaan täytyy herätä ja toiminnan nousut. Nyt, kun piirinä toimija nuorten kanssa nuo1ten hy- nyt todella vakavasti ja etenkin pää- olemme lopettamassa toimintaamme, väksi. Vaikka piiritoiminta lakkaa, niin töksentekijöiden, oli kyseessä maam- on hyvä palata peruskysymysten ää- alueellinen ja paikallinen yhdistystoi- me hallitus tai paikallisen kerhon joh- relle. minta jatkuu, se vain muuttaa hallin- tokunta, pitää ryhtyä toimiin ihmisten Mikä onkaan se voima, joka on aina nollisesti muotoaan. Paikallisen jär- välisen tasa-arvon edistämiseksi. Ke- saanut kerhoaatteen uudistumaan yh- jestötyön ja toiminnan merkitys tulee tään ei saa jättää syrjään! - Nuorten teiskunnan haasteiden mukaan? Mil- kasvamaan entisestään. syrjäytyminen on yhä vaikeampi yh- lä me jatkamme tästä eteenpäin seu- Liiton ja paikallisyhdistysten suoraa teiskunnallinen kysymys. Siksi on erin- raavat 85 vuotta? – Voima on meidän vuorovaikutusta ja toimintaa on paran- omaisen tärkeää, että esimerkiksi nuo- perusarvoissamme, eli yksinkertaises- nettava ja vahvistettava, se on välttä- risotakuun avulla saadaan jokaiselle ti niissä neljässä hoossa: harkinta, har- mätöntä – ja mielestäni myös hyvä asia. nuorelle oma polku ja paikka yhteis- jaannus, hyvyys ja hyvinvointi. - Ne Meidän järjestömme ja kaikki toi- kunnassa. ovat kannatelleet toimintaa monien mijat ovat nuoria varten. Koska re- Voimaan tulleen nuorisotakuun ta- vaikeiden aikojen yli ja vaikuttaneet sursseja vähennetään, ja ne tulevat voitteena on saada jokainen nuori monen nuoren elämään ja tulevaisuu- todennäköisesti vähenemään myös tu- osalliseksi yhteiskuntaan koulutuksen teen. Näin tapahtuu myös nyt. Mutta levaisuudessa, meidän on tehostetta- ja työn kautta. Nuori sotakuu on juuri pelkillä arvoilla emme elä. 4H-toimin- va toimintaa jokaisella tasolla. - Kaikki sellainen tasa-arvoteko, joita tarvitaan. taa ei ole ilman lapsia ja nuoria, jot- väliportaat ja päällekkäiset toiminnat Sitä ei sanele kuitenkaan pelkkä oikeu- ka omalla toiminnallaan vievät arvoja on poistettava, hallintoa on keven- denmukaisuuden halu ja hyvä tahto käytäntöön ja luovat uutta tulevaisuut- nettävä, panokset on laitettava entis- vaan myös taloudelliset syyt. Nuorten ta. Klisee tai, mutta nuorissa on tule- tä enemmän suoraan nuoriin ja heidän syrjäytyminen ei ole vain inhimillises- vaisuus! toimintaansa. ti raskasta, vaan se on myös suuri ta- Kaakkois-Suomen 4H-piirin hal- loudellinen kysymys yhteiskunnan nä- lituksen puheenjohtajana esitän par- kökulmasta. Meillä ei yksinkertaisesti haimmat kiitokset nuorille, heidän Nuoret ole varaa pudottaa nuoria syrjään kou- vanhemmilleen, jäsenyhdistyksille, lii- Nuorisotyöllä on suuri merkitys tämän lutuksesta ja työstä. Me tarvitsemme tolle ja yhteistyökumppaneille hyvistä päivän yhteiskunnassa. Tuoreet oppi- nuoriamme tämän päivän ja tulevai- yhteistyön vuosista. mistulokset kertovat, että suomalai- suuden rakentamiseen. Anneli Kiljunen soppilaiden osaamistaso on laskussa Myös Eurooppaa ajatellen nuor- kaikkein tärkeimmissä oppimistaidois- ten työttömyys ja osattomuus on suu- JK. Puhe on osa Kaakkois-Suomen sa; luetun ymmärtämisessä, matema- ri haaste. Tämä kysymys tulee ottaa 4H-piirin hallituksen puheenjohtajan tiikassa ja päättelykyvyssä. Erityisesti vakavasti koko Euroopan Unionin ta- puhetta piirin lopettamiskokouksessa lukutaidossa ja matematiikassa suun- solla, jotta meillä on tulevaisuudes- 16.11.2013. Palvelu- ja organisaatiouu- ta on ollut 2000-luvun alkupuolen jäl- sakin koulutettu, osaava, demokraat- distuksen myötä kaikkien 4H-piirien toi- keen laskeva. tinen ja rauhallinen maanosa, jossa minta päättyi 31.12.2013 ja toiminta siir- Nuorten oppimiserot kertovat laa- ihmisten hyvinvointi perustuu työhön tyi 1.1.2014 alkaen Suomen 4H-liitolle. jemmasta trendistä, joka yhteiskun- ja siitä saatavaan kunnolliseen korva- nassamme on havaittavissa: nuorten ukseen. Ihmisillä pitää olla mahdolli- ❖

14 Paltamosta maailmalle

Professori ja diplomaatti Keijo Korhonen syntyi Pal- yliopistossa poliittisen historian professorina. Keijo Korhosen kirjallinen tamon Melalahden kylässä. Nykyään kevät tuo hänet tuotanto on mittava. puolisonsa kanssa juurilleen ja syyskesällä on muutto takaisin Arizonaan, mutta koti on Paltamossa, jossa Rajaseutu he ovat kirjoilla. Työtä vain on tehty muualla. Ollessaan ulkoministeriössä siellä oli myös kenttäpiispa Toivo Laitisen poika, lähetystösihteeri Paavo Laitinen. Tätä kautta Keijo Korhosesta tuli mo- Keskikaupungilla asukkailla oli lypsy- nien rajaseudulla, Suomussalmella ja lehmiä ja hevosia oli 300. Takseja oli yleensä Kainuussa, pidettyjen itsenäi- kolme ja muita autoja 2–3. syysjuhlien juhlapuhuja. Hän sanoo Koulun kesäloma ei ollut loma, vaan luopuneensa näin juhlinnasta Helsin- silloin tehtiin kuutena päivänä viikossa gissä. töitä. Kotitilalla oli pari lehmää, hevo- Keijo Korhonen oli juhlapuhuja- nen, sika, lampaita ja kanoja, jotka tur- na myös rajaseututyön 50-vuotisjuh- vasivat elannon. Lisäksi kerättiin luon- lassa 1973. Hän sanoo tietävänsä mitä nontuotteita. Keijo Korhonen sanoo, on köyhyys ja näkee rajaseututyössä että ruokaa oli opittava arvostamaan. puutteenalaisten auttamisen. Hänen Isän kanssa hän oppi tekemään metsä- mukaansa nykyään on kyse etelän rik- töitä pokasahalla ja kirveellä. kaiden suhtautumisesta syrjäseutuihin. Keijo Korhonen itse pitää syrjäseudun ihmisistä. Hän näkee myös rajan lisää- Jatko-opinnot vän kauppa- ja kulttuuriyhteyttä sekä Keijo Korhonen kirjoitti ylioppilaaksi avaavan portteja eikä siihen pitäisi lait- Kajaanin yhteislyseosta vuonna 1953. taa aitoja. Tuolloin Suomessa opiskelunsa sai päätökseen 4 500 ylioppilasta. Silloin oli harvinaista, että maaseudun kylissä Kotona ja maailmalla luettiin ylioppilaaksi. Hän halusi opis- Ulkoministeriön tehtävien jälkeen kella historian ja suomenkielen opet- Keijo Korhonen kutsuttiin Kainuun tajaksi. Kainuusta oli lähdettävä jatko- Sanomien päätoimittajaksi vuonna Keijo Korhonen (Kuva: Antti Kärk- opintoihin etelään. 1990. Kainuusta hän siirtyi Arizonan käinen Kainuun Sanomat, 2006). Paltamosta katsottuna Helsinki ja Tusconiin. Arizonan yliopistossa Kei- Turku olivat yhtä kaukana, sanoo Kei- jo Korhonen luennoi kansainvälisistä jo Korhonen. suhteista ja oikeudesta. Nyt tämä kausi eijo Korhosen koulutie vei en- RUK–aikana hän sai opintoihin liiton takanapäin. Arizonan elämään Kei- sin oppikouluun Kajaaniin, 45 tyen lisätietoa. Ennen opintojen aloit- jo Korhosella ja Anita-puolisolla kuu- Kkilometrin päähän. Suoraan tamista syksyllä 1955 Keijo Korhonen luvat hevoset; molemmilla on oma he- vesitse matka olisi ollut 25 kilomet- toimi opettajana ja keräsi varoja opin- vonen, joista toinen on arabitamma ja riä. Koulumatkat junalla junanvaih- toihin, jotka hän sitten aloitti Turussa, toinen on intiaanihevonen. toineen veivät aikaa jopa neljä tuntia, josta oli helpompi saada asunto. Tuol- Keijo Korhonen sanoo olleensa vain joten hän oli viikot kaupungissa kou- loin oli tehtävä työtä kesällä tai otet- ”savotassa” Arizonassa. Ulkomail- lukortteerissa. Sinne äiti varusti nuo- tava opintoihin lainaa. Keijo Korho- la työskennellessään hän on viettänyt relle eväät: sianlihaa, voita ja kanan- nen teki työtä sekä keskittyi opintoihin kaksoiselämää. Koteja on kuitenkin munia. Kotona olon pidempiä jaksoja päästäkseen mahdollisimman pian työ- vain yksi, Paltamossa. Melalahdessa olivat koulun loma-ajat. elämään. Hänen aloittaessaan opinton- on viitenä kesänä kyläteatteri esittänyt Keijo Korhonen sanoo, että äidil- sa historian professorina aloitti Mik- Anita-puolison ohjaamana kylän vai- lä oli huoli ja tuska nuoresta tämän ol- ko Juva, joka on ollut esikuvana Keijo heita esittävän näytelmän. Nyt kuudes lessa vieraissa oloissa. Myös nuorella, Korhoselle. näytelmä vie Keijo Korhosen lapsuu- 11-vuotiaalla 1934 syntyneellä, oli jos- Keijo Korhosen väitöskirja käsit- teen, noin 11-vuotiaan pojan muistoi- kus ikävä kotiin. Kansakoulunopet- teli Pietarissa toiminutta Suomen asi- hin, kun saksalaiset syksyllä 1944 ajoi- taja-äiti halusi antaa neljälle pojalleen ainkomiteaa, joka esitteli maatamme vat kylän kautta. – Sota oli Melalahden mahdollisuuden koulunkäyntiin. Keijo koskevat asiat 1810- ja 1820-luvuilla kylälle merkittävä, sillä kaatuihan siel- Korhosen mukaan kouluun oli muka- Venäjän keisarille ja Suomen suuriruh- tä 30 miestä. va mennä: tinaalle, Aleksanteri I:lle. Keijo Korho- Paula Penttilä Siihen aikaan oli jännä mennä Ka- nen toimi ennen ulkoministeriksi siir- jaaniin, joka oli kuin ekokaupunki. tymistään (vuonna 1976) Helsingin ❖

15 Historiallinen oppimisympäristö

si. Kulnev mieltyi nuorukaiseen ja otti hänet mukaansa. Tästä alkoivat Fredri- kin sotaretket, jotka veivät hänet Alek- santeri I:n mukana Keski-Eurooppaan ja Pariisiin saakka.

Mallitila ja kansakoulu Fredrik ja hänen jälkeensä isännäk- si tullut vanhin poika Woldemar ke- hittivät Harjun hovista mallitilan. Hei- dän aikanaan hovin pellot salaojitettiin (1850-luvulla, ensimmäisinä peltoina Suomessa!) ja karjanjalostusta edis- tettiin hankkimalla hoviin Skotlannis- ta Suomeen tuodusta, ensimmäisestä ayshire-rotuisten lehmien erästä kaksi lehmää ja yksi sonni vuonna 1846. Oppilasasuntola Jussila vuodelta 1889 edustaa oppilaitoksen vanhaa rakennus- Lisäksi on merkittävää, että Har- kantaa. Museoviraston suojelukohde. jun hoviin kuuluvan Hallilan talon sau- nassa aloitti maamme ensimmäinen kunnallinen kansakoulu toimintansa Virolahden Ravijoella sijaitsevassa, nykyisellä Harjun jo 1857. Esitys kouluopetuksen järjes- oppimiskeskus -nimellä tunnetussa oppilaitoksessa maa- tämisestä Virolahden pitäjään syntyi talousopetus alkoi 125 vuotta sitten eli vuonna 1889. vuonna 1856 Harjun hovissa pidetyn Virolahden kinkerikunnan ensimmäi- Uusi maanviljelyskoulu perustettiin entisen yksityisen sen kokouksen yhteydessä. Kinkeri- maatilan, Harjun hovin alueelle. Valtio oli ostanut sen kunnan esimiehenä toimi Woldemar vuonna 1884 Julie von Knorringilta. Baekman.

Tuotteiden jatkojalostus ksityisomistuksen aikana ho- osoittautui meille Vänrikki Stoolin ta- Maatilan tuotteet jatkojalostettiin villa oli useita omistajia. Eni- rinoista tutuksi tulleeksi eversti Kulne- omalla tilalla. Hoviin rakennettiin Yten hovin toimintaa kehitti- viksi. Kun kievarin isäntä ei osannut oma meijeri 1800-luvulla. Aluksi siel- vät Baecmanit, jotka omistivat Harjua venäjän kieltä, tarjoutui Fredrik tulkik- lä valmistettiin voita. Juustojen (Brie-, lähes 40 vuoden ajan 1800-luvulla. Fredrik Baeckman osti Harjun kan- tatilan vuonna 1833. Sen jälkeen hän kasvatti tilan pinta-alan 6400 hehtaa- riin ostamalla siihen lisämaiksi ympä- rillä olevat, keisarinna Katariina Suu- ren lahjoitusmaat.

Sattumalta sotilaaksi Ennen viljelijäksi ryhtymistään Fredrik oli palvellut Venäjän armeijassa, josta hän siirtyi useiden haavoittumisten jäl- keen 37-vuotiaana eläkkeelle eversti- luutnantin arvoon korotettuna. Sotilas Fredrikistä tuli aivan sattumalta. Hän oli syntynyt Vehkalahdella maanmit- tarin perheeseen. Menetettyään van- hempansa jo lapsena hän sai kasvatuk- sensa Pyhtään Stockforsin kartanossa. Suomen sodan alla jouluna 1807 Vanhan luokkarakennuksen on piirtänyt Karl Hård af Segerstad kansallisro- Fredrik sattui olemaan Pyhtään Kir- manttisesti värittyneeseen jugend-tyyliin. Alun perin myös sisäpuolen seinät ja konkylän kestikievarissa, kun sinne ovet olivat täynnä puuleikkauksia ja uunit koristeellisia. Vuodelta 1907 oleva saapui korkea venäläinen upseeri, joka rakennus on Museoviraston suojelukohde.

16 Opetusmaatila Oppilaitokseen kuuluu opetusmaatila, jonka kokonaispinta-ala on noin 900 ha. Siitä peltoa on 180 ha. Oppilaitoksen pelloilla viljellään pää- asiassa kuivaa heinää, säilörehua ja lai- tumia sekä rehuviljaa hevosille. Myyn- tiin viljellään rehuohraa ja rehukauraa sekä syysvehnää. Hevostalouden opetusta varten oppi- laitoksella on viisi tallia, joissa on paikat noin 120 hevoselle, kaksi maneesia sekä kaksi ravirataa.

Palveluja matkailijoille Harju tarjoaa idyllisessä kartanomil- Vanhat traktorit ovat esillä oppilaitoksen puistossa 9.8.2014. jöössä monipuoliset mahdollisuudet retkien, kokousten ja juhlien järjestä- Camembert- ja Nachtschatel -juustot) kerit. Linja alkaa Ravijoelta ja jatkuu miselle. Kauniit rantamaisemat Suo- valmistus tuli kuvaan mukaan 1870–lu- aina Sallaan saakka. menlahden rannalla sekä itärajan his- vulla. Voi ja juustot markkinoitiin Pie- toria ja kulttuuri ovat näkemisen ja tariin. Meijerin lisäksi hovissa oli myös kokemisen arvoisia. Harjun historia al- viinanpolttimo ja olutpanimo. Opetuksen pitkä taival kaa jo 1700-luvulta Venäjän keisarinna Nykyisin Harjussa voi niin nuoret kuin Katariina Suuren ajoilta. aikuisetkin suorittaa hevostalouden Oppilaitoksen ravintola Auran, ke- Päärakennus ja Suomen ja puutarhatalouden perustutkinnot, säkahvila Kiessin ja Kiessi-museon tar- laulu ratsastuksenopettajan, kengityssepän joamat palvelut ovat matkailijoiden Harjun hovin tyyliltään uusklassisti- ja puistopuutarhurin ammattitutkin- käytettävissä. nen päärakennus valmistui 1816. Sitä not, viljelijän starttikoulutuksen sekä Olavi Ropponen pidetään nykyään rakennustaiteellises- hevostalouden ja puutarhatalouden ly- ❖ ti arvokkaana rakennuksena. Raken- hytkursseja. Ammatillisen tutkinnon nuksen yhdessä salissa on kaikille suo- lisäksi on mahdollista suorittaa myös malaisille rakas Suomen laulu saanut ylioppilastutkinto. Lukioaineiden ope- kantaesityksensä kadettien kvartetin tuksesta vastaa Virolahden kajauttamana. lukio. Haminassa kadettikoulussa ollut ka- Oppilaitoksen alkuvuosina sieltä detti Emil von Qvanten kirjoitti runon valmistui maatiloille työnjohtajia. Myö- ”Suomen laulu” ollessaan vierailulla hemmin alkoi lisäksi karjanhoitajien Harjussa pääsiäisenä 1842 kadettiystä- koulutus. Vuosien varrella on oppilai- viensä Woldemar ja Johan Baekmanin toksessa toiminut myös puutarhakou- kotona. Johan sepitti runoon sävelmän lu, puutarhurikoulu, kalastajakoulu, ja neljä kadettia esitti sen. Kymme- maamieskoulu, maamiesosasto, maan- nen vuotta myöhemmin Pacius sävelsi viljelyskoulu, maatalous-teknillinen ”Suomen laulun” uudestaan ja hänen koulu, maatilatekninen koulu ja hevos- säveliinsä sitä laulammekin. talouskoulu. Nykyään päärakennuksessa sijait- see oppilaitoksen toimisto ja kokous- tiloja. Vuoteen 2003 saakka siinä oli Opiskelijat ja henkilökunta oppilaitoksen toimisto ja rehtorin vir- Nykyisellään opiskelijoita on 225 ja ka-asunto. henkilökuntaa noin 50. Harju on tunnettu miesten kouluna ja naisopis- kelijoita oli karjanhoitokoulussa en- Salpalinja simmäisen kerran jaksolla 1938-40. Viime sotien aikana Harjussa toimi so- Ensimmäiset naiset opiskelivat maa- tasairaala ja useiden sotilasyksiköiden mieskoulussa 1966-67. Sen jälkeen esikuntia. Oppilaitoksen alueen halki opiskelijajoukko on ”naisistunut” puu- rakennettiin myös viimeiseksi puolus- tarhaopetuksen ja erityisesti hevosta- tukseksi tarkoitettu Salpalinja. Linja lousopetuksen myötä. Oppilasjoukko käsittää panssarivaunujen esteeksi tar- on ollut kotoisin sekä eri puolilta Suo- koitetun, kivilohkareista rakennetun mea että Venäjältä, Virosta ja Somali- 4-rivisen kiviaidan ja siihen liittyvät asta. Harjussa on omia hevosia varsat mukaan betonista ja teräksestä valetut bunk- lukien 60 kpl. Kuvan hevonen on Paavo.

17 Petsamon mummo

eillä oli Petsamon mummo. pereelle Varalan liikunnanohjaajakou- Mummo lähti pitkälle matkalle Pet- Mummo asui kaukana Jää- lutukseen. Hänestä tuli Petsamon Tur- samosta. Ensin olivat autokyydit Ro- Mmeren rannalla Porovaaras- jan-tyttöjen liikunnanohjaaja vuosiksi. vaniemelle asti. Sieltä matka jatkui ju- sa. Mummon isovanhemmat Nikita ja Eräs talvinen hiihtoretki Petsa- nalla etelään. Pelagia Lazareva olivat muuttaneet mon tuntureilla toi vastaan rajavartija Jännitystä riitti matkalla, kun mum- Vienan Karjalasta, Vienanmeren ran- Konsta Hellstenin. Konsta oli Säkkijär- mo joutui junanvaihdon yhteydessä nalta Petsamoon kalastajiksi ja tilalli- ven Nisalahdesta maalaistalon poika. väärään junaan. Koppalakkiset, kul- siksi. Armeijan jälkeen hän päätti lähteä tanappiset ystävälliset junailijat oh- Heidän tyttärensä Varvaran per- Lappiin Suomen rajavartioston palve- jasivat mummon oikeaan junaan. Sa- heeseen syntyi poikia ja tyttöjä, joista lukseen. Yhteinen ”sävel” löytyi Var- noivat, että kyllä Petsamon mummo Vasalisa oli meidän mummo. Mummo varan kanssa ja perheen perustamisen hoidetaan perille. avioitui isoisämme, kalastaja Dimitri aika tuli. Varvara-tytär oli Viipurissa mum- Kemofﬁ n kanssa. Yhdessä he kulkivat Tuli myös pieni viesti Säkkijärveltä. moa vastassa, mutta mummoa ei kuu- merellä kalansaaliita nostaen. Merestä Josko nuoret tulisivat etelään. Tekevil- lunut tulevaksi luvatussa junassa. nousi turskaa, pallasta ja lohta. le kyllä töitä löytyisi. Niinpä tytär palasi Nisalahteen tyhjin Kun perhe kasvoi, oli Joan -pojas- Niin tuli muutto Jäämeren rannalta toimin. ta jo suuri apu merellä. Eudogia tytär Suomenlahden rannalle, Konstan koti- Seuraavana päivänä mummo saapui hoiti karjaa ja kotia ja nuorempia sisa- konnuille. Viipurista tulevalla autolla ja tietä ky- riaan, äitiäni 4 -vuotiasta Varvaraa ja 2 Ehtona Varvaralla oli, että viiden sellen löysi Helstelän talon. Mummo -vuotiasta Saraﬁ inaa. vuoden jälkeen palataan Petsamoon. istahti rapuille ja sanoi pihalla leikki- Eräänä synkkänä syysiltana per- Petsamon mummo jäi haikeana Poro- välle nelivuotiaalle Esko -pojalle, että heen isä palasi mereltä hyvin sairaana. vaaraan, kun tytär niin kauas lähti mie- mie olen siun mummo. Tähän Esko Kurkkukivun takia hän ei pystynyt nie- helään. vastasi, että et sie ole miun mummo. - lemään. Liekö ollut angiina, minkä jäl- Nisalahden kylä otti tumman Jää- Yhteisymmärrykseen sitten pääsivät ja kitautiin hän menehtyi. meren kasvatin ilolla vastaan. Varvara mummo otettiin vastaan pitkän mat- Mummo jäi lapsien kanssa jatka- oli monitaitoinen nuori nainen. Kylän kan päätteeksi. maan elämää. Elanto oli saatava edel- miehet kävivät Varvaran ”parturissa” Se oli viimeinen kesä, ennen talvi- leen mereltä. Joan -pojan kanssa sinne hiustenleikkuussa ja naiset lapsineen sodan alkua. Mummo ehti käydä tyttä- suunnattiin päivittäin. Pikkutytöt puu- Varvaran ”ompelimossa” saamassa rensä luona Helstelässä. hastelivat pihapiirissä ja leikkivät naa- uusia vaatteita. Maalaistalon työt kar- Kotiin Petsamoon palattuaan mum- purin venäläisperheen lapsien kanssa. - janhoitoineen sujuivat hyvin tunturin mo sai aina ja aina vaan uudestaan Sieltä heille tarttui venäjänkielen taito, kasvatilta. Puolisonsa Konsta kävi ”las- kertoa matkatarinaa serkuillemme. mikä säilyi vanhuuteen asti. toossa” kylän miesten tapaan ja kotita- Kuinka kultanappiset herrat ohjasivat ••• lostakin löytyi töitä. mummoa matkalla. Se oli jännitystari- Perheen lapset varttuivat ja perustivat ••• naa kerrakseen! aikanaan kukin oman perheen. Äitini Oli kaunis Karjalan kesäpäivä 1939, Sota vei mummoltakin kodin Petsa- Varvara oli Petsamon Suomen Matkai- kun tuli tieto, että Petsamon mummo mosta. Pitkä evakkomatka päättyi mo- lijayhdistyksen Yläluostarinmajan pal- on tulossa kyläilemään tyttären luokse nien vaiheiden jälkeen Kittilän Lohini- veluksessa. Rakkaana harrastuksena Helstelään.(Nimi suomennettu 1935). valle. hänellä oli liikunta. Varvara lähti Tam-

Muistona mummolta meillä on Lapin-laulu:

Revontulet loimuaa, tähdet taivaan tuikkaa, Lapin äiti lapsellensa joikujansa toistaa. Laitinhansiko leijaa juu, ko nun nun nuu ko nun nun nuu. Kattenleittiko silppaa juu, ko nun nun nuu, ko nun nun nuu.

Kuuluu suden ulvontaa tuntureilta tuolta, mutta Lapin lapsosella kodassa ei huolta. Laitinhansiko leijaa juu...

Nuku piltti nun nun nuu, kerran ikä kartuu, Lapin lapsi naurusuu kera vuotten vartuu. Nun nun nuu’u nun nun nuu’u, Nun nun nun nun nuu.

Petsamon mummo vierailulla Helstelässä. Lahja Havia

18 Lauri Jaatisen muistolle Jussi Leinonen uruviesti 1. kesäkuuta kertoi, Lappi ja pohjalaiset, Rotarit ja kiviko- että Lauri Jaatinen on poissa. rut. Opimme tuntemaan Laurin aktii- SVuonna 1922 Sortavalassa maan- visesta osallistumisestaan monien yh- viljelijäperheeseen syntyneen Lau- distysten toimintaan sekä rivijäsenenä rin elämäntaival on pitkä ja vaiheri- että puheenjohtajana. Harrastustoi- kas tarina onnellisesta lapsuudesta, minta jatkui aktiivisena vielä eläke- evakkotaipaleesta Pohjanmaalle, lu- päivinäkin. Rovaniemellä Lauri liittyi kion keskeyttäneestä sodasta, agrono- heti paikalliseen Karjala-seuraan. Itä- miopinnoista sekä elämäntyöstä polte- rajan auettua hän kävi myös useita tun Lapin rakentajana. Laurin työura kertoja koti-Karjalassa yhdessä suku- alkoi Loimaalla maanlunastuslauta- laisten kanssa. Lauri oli Napapiirin ko- kunnan agronomijäsenenä vuonna rukivikerhon perustajajäseniä ja tässä 1949. Jo samana vuonna Lauri muut- harrastuksessa Laurin kivituntemus ja ti Rovaniemelle toimien Rovaniemen taidot kehittyivät hyvin pitkälle. Hän asutuspiirin asutustarkastajana 1949 työsti suuren määrän erilaisia koruja -1965 ja piiripäällikkönä 1965 -1971 sekä lahjoiksi että omaksi iloksi. Lapin sekä tämän jälkeen Asutushallinnon Agronomiyhdistyksessä Laurin työko- muututtua Maataloushallinnoksi Ro- kemusta, paikallistuntemusta ja henki- vaniemen maatalouspiirin piiripääl- lökontakteja hyödynnettiin sekä am- likkönä eläkkeelle siirtymiseen saak- mattikunnan edunvalvonta-asioissa ka vuonna 1986. Virkamiehenä hän että yhdistyksen virkistystoiminnassa. joutui toteuttamaan monia eri toimen- Yhdistyksen kunniajäsenenä hän naut- piteitä ja lakeja ja toisaalta pääsi osal- ti jäsenkunnan suurta arvostusta. Lauri ja viisaana elinkelpoisen maaseudun listumaan ja vaikuttamaan lukuisissa oli hyvin kiinnostunut Rotary-toimin- kehittäjänä. Elämänkokemuksellaan valtakunnallisissa komiteoissa, toimi- nasta, mistä kertoo hänen 40 vuotta ja ymmärryksellään hän rakensi myös kunnissa ja virkamiesryhmissä. Maa- kestänyt toimintansa Rovaniemen Ro- sukupolvien välisiä siltoja auttamalla kunta ja ihmiset tulivat tutuiksi lukui- tary-klubissa. Laurissa yhdistyivät ro- ymmärtämään menneisyyttä ja mää- silla työmatkoilla eri puolille Lappia. tarina humaani elämän asenne, aut- rätietoisen työn merkitystä tulevaisuu- Erityistä huolta hän kantoi kolttakan- tavainen luonne ja hienotunteisuus den tekemisessä. Ystävinä muistamme san asuttamisesta ja elinolosuhteiden muita kohtaan. Lapissa Lauri innos- Laurin kannustavana, hienotunteise- parantamisesta uusilla asuinalueil- tui kalastuksesta ja tutuiksi tulivat lä- na ja hauskana seuraihmisenä. Lauri la. Työuran loppuvaiheeseen osunut hes kaikki pohjoisen kalotin joet ja pu- oli ylpeä karjalaisuudestaan ja hänelle maataloustuotannon supistuskausi ja rot. Poikajärven kesämökki oli Laurin monivaiheisen elämäntaipaleen koke- maatalouden alasajo tuntui vasten- eläkepäivien tärkeä tukikohta. Se jäi mukset olivat suuri rikkaus. mieliseltä maatilojen elinkelpoisuutta myös hänen viimeiseksi olinpaikak- parantavien toimenpiteiden toteutta- seen sairauskohtauksen yllätettyä kes- Lauri Jaatisen ystävät, työtoverit ja jasta ja soti kovasti Laurin ajatustapaa ken alkavan kesän odotusta. yhteistyökumppanit vastaan. Työtovereina ja yhteistyökumppa- Laurin omin sanoin hänelle tärkei- neina arvostamme suuresti Laurin työ- tä asioita elämässään olivat Karjala, tä Lapin asuttajana sekä kyvykkäänä ❖

Uutisia ”Kolttien muutto Näätämön alueelle suoritettu”

uonikylän kolttien muutto Näätä- jatkui porokuljetuksina määräpaikkoi- Valmiina on nyt Näätämön alueel- mön alueelle suoritettiin Lapin hin. la 42 kolttakotia ja alkavana kesänä ra- lääninhallituksen toimesta maa- kennetaan loput 9. Asunnot ovat parem- S Porokuljetukseen osallistui 73 poroa lis-huhtikuulla. Muutto alkoi 12/3 ja pia kuin mitä koltilla on ennen ollut, ja ja tuli porokuormia 400. Irtaimisto seu- päättyi 4/4. Sitä oli johtamassa kaptee- ovat koltat niihin tyytyväisiä. Kansakou- rasi mukana. Siihen kuului mm. 76 ve- ni Muhonen. Näätämöllä on nyt 55 kolt- lu on rakenteilla ja aloittaa se toimintan- nettä, verkkoja, nuottia, huone- ja ta- taperhettä ja 266 henkeä. sa ensi syksynä. Sairasmajan rakennus- louskaluja ym. Perheet koottiin ensiksi Nellimön- työt pannaan keväällä käyntiin. Koltat Ivalon maantien varteen määrättyihin Porot, luvultaan n. 600–700 kpl, kul- toivovat, että heille rakennettaisiin vie- kokoamispaikkoihin, josta ne kuorma- jetettiin erikseen pororaitoina pitkin lä pieni rukoushuone. Alueella on kak- autoilla siirrettiin Ivalon ja Inarin kaut- Inarinjärven itäosaa. Muutto onnistui si kauppaa, joten elintarvikkeita on saa- ta sekä Inarinjärveä pitkin Nitshijärven erittäin hyvin, vaikka pieniä lapsia oli tavissa. Anon pohjukkaan n. 160 km, mistä kuljetus melkoisesti. Sairastumisia ei sattunut. Rajaseutu 3/1949

19 Hoilola – kylä rajaseudulla

oilola on kylä Joensuun kaupungin itäosassa, noin 70 kilo- Hmetriä Joensuun keskustaaja- masta kaakkoon. Hoilolan kylä kuului vuoteen 1946 asti Korpiselän kuntaan, jolloin kunta lakkautettiin suurimman osan alueesta jäätyä luovutetulle alueelle. Tämän jälkeen Hoilola kuului Tuupovaaran kuntaan aina vuoteen 2005 asti, jolloin se liitettiin nykyiseen Joensuun kaupunkiin. Alueen asutus on vanhaa. Nykyisen valtakunnan rajan jakaman Korpijär- ven länsinurkalla on Hoilolan kylä. Ky- län nimi lienee tullut ”hoilottelusta” kun huudetaan venettä toiselta rannalta tai kutsutaan karjaa kotiin. Vanhassa Korpiselän kirkonkylässä oli sekä ortodoksinen että luterilainen kirkko. Kummallekin kirkkokunnalle rakennettiin Hoilolaan sotien jälkeen Pastori Tuomas Järvelin siunaa uudet ikonit. uudet kirkot. Luterilainen kirkko valmistui jo vuonna 1950. jäivät rajan taakse. Raja varjosti Hoi- Salonen ja Timo Tiira opastivat meitä Rakennusmestari Uuno Korhosen lolan ja naapurikylän Öllölän elämää veistämisen, maalaamisen ja valamisen suunnittelema ja jälleenrakennusva- monella tavalla. taidoissa. Kurssi oli leppoisasti vedet- roilla rahoitettu Ortodoksinen Pyhän Raja-Karjalan historian olennainen ty ja myös aloittelijaa mukavasti kan- Nikolaoksen kirkko valmistui 1957 ja osa oli runonlaulun perinne. Viimeinen nustava. siunattiin rukoushuoneeksi vuonna tunnettu laulaja Pedri Shemeikka viet- Opiskelun rinnalla saimme aamuru- 1959. Piispa Ambrosius vihki rukous- ti viimeiset vuotensa Hoilolan naapu- kousten, ruokarukousten, Pörtsämön huoneen kirkoksi vuonna 1993. Seu- rikylän Öllölän Ristivaarassa. Vuonna mieliinpainuvan souturistisaaton, lau- rakuntasali valmistui pyhäkön kel- 1915 kuolleen Shemeikan muistomerk- luillan ja sunnuntain liturgian kautta larikerrokseen vuonna 1967. Sekä ki löytyy Pörtsämön erämaakalmistos- olla yhdessä ja kokea Luojan turvallis- Hoilolan luterilaisessa että ortodoksi- ta. ta läsnäoloa. Hoilolan ortodoksikirkko sessa kirkossa on tänäkin päivänä esi- tarjosi ikonimaalaukselle hyvät puit- neistöä Korpiselän ja muiden luovutet- teet. Kurssilaiset maalasivat samaa iko- tujen alueiden kirkoista. Ikoneja veistäen, maalaten niaihetta ”Pyhää Magdalan Mariaa”. Hoilolan kirkossa on Valamon iko- ja valaen Alakerran seurakuntasali toimi veistä- niverstaan tekemiä ikoneita vuosi- Hoilolan ikonien veiston ja maalauk- jien työskentelytilana ja kurssin yhtei- sadan alusta. Ikonostaasin ikonit on sen koulutusviikko toteutettiin kesä- senä ruokasalina. maalannnut Martta Neiglick-Platonoff kuussa 2014 Hoilolan kirkossa. Kurssi Kurssilla me myös söimme hy- 1950-luvulla. Hoilolan puunveistokurs- alkoi sunnuntaina 22.6. ja varsinainen vin. Kurssiemäntämme Tellervo loihti seilla on vuosien varrella valmistettu työskentely maanantaina ja jatkui aina meille joka päivä aamupalan, lounaan, ikoneita myös Hoilolan ort. kirkkoon. perjantaihin asti. Lauantaina työt vii- päiväkahvin ja päivällisen ammatti- Korpijärvestä Öllölänjärveen las- meisteltiin ja rakennettiin kurssilaisten taidolla. Tuoreita sämpylöitä ja mui- kevan Onnenvirran sivustalla on iso töistä kirkkoon näyttely. ta yllätyksiä oli runsaasti tarjolla. Hoi- kallio, joka on pyhitetty Kristuksen Kurssi päättyi sunnuntaina 29.6. li- lolan kesäinen ja kaunis luonto sekä kirkastumiselle, Spuassalle. Tämän kal- turgiaan ja ikonien siunaamiseen. Li- vaihteleva sää antoivat hyvät puitteet lion päälle rakennettiin arkkitehti Erk- turgian jälkeen oli kurssin päätös- yhdessäololle ja yhdessä tekemiselle. ki Helasvuon suunnittelema hotelli-ra- tilaisuus ja Joensuun ortodoksisen Kurssi järjestettiin nyt 15. kerran ja vintola Korpiselkätalo vuonna 1985. seurakunnan seurakuntajuhla sekä siten kuluneen kesän kurssi oli erään- Talon esikuvana on käytetty luovute- ruokailu ja päätöskahvi. lainen juhlakurssi. Viikon aikana saim- tulle alueelle jäänyttä Tolvajärven mat- Sain olla mukana kurssiviikolla. me tutustua rajaseudun elämään ja kailumajaa. Talo on nykyisin yksityis- Meitä oli yhdeksän ikonien veistäjää ja opiskella käsillä tekemisen taitoja. omistuksessa. seitsemän ikonimaalaria. Puolet kurs- OK-opintokeskus on useina vuosina Moskovan rauhan raja vuonna 1940 silaisista oli Tuupovaarasta tai Ilomant- tukenut kurssin toteuttamista. Tänä merkitsi aikanaan suurta muutosta sista ja toinen puolikas muualta Suo- vuonna myös Rajaseutuliitto tuki kurs- Hoilolassa. Korpiselän kirkonkylä jäi mesta. Kaikilla oli mahdollisuus tehdä sia omalla avustuksellaan. ❖ vain kolmen kilometrin päähän rajasta ikoni myös pronssivalutyönä. Neljä ko- ja tieyhteydet katkesivat. Myös perin- kenutta opettajaamme – Antero Salo- Olli Lihavainen teiset pyhät paikat – kirkot ja kalmistot nen, Marjaana Laatikainen, Untamo RSL:n hallituksen jäsen

20 Kyrönmaalaiset muistojen matkalla Kiteellä

Isonkyrön alueelta Kyrönmaalta pistäytyi linja-autollinen väkeä muistelemaan ja kunni- oittamaan Kiteen alueella taistelleita ja kaatuneita omaisiaan ja ystäviään.

unnioituksen tuntein sankarei- taan kohtaan Kyrönmaalaiset Kaloittivat Kuivalaisen taistelun muistomerkiltä, joka paljastettiin ke- sällä 2011 vaikuttavin juhlallisuuksin. Kiteen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sinikka Musikka toi kaupungin tervehdyksen sanoen, että kal- lein lahja, minkä me täällä Suomessa olemme saaneet on maamme itsenäi- syys. Sen lahjan eteen ovat taistelleet ja henkensä antaneet myös he, joiden Rovasti Sakari Takala vasemmalla piti kenttähartauden ja Kiteen kaupun- muistoa olemme tänne kokoontuneet ginvaltuuston puheenjohtaja Sinikka Musikka toi tapahtumaan kaupungin vaalimaan. tervehdyksen – Meidän osaksi ja pieneksi eleeksi heille, joita emme pysty enää konkreet- tisesti kiittämään on muiston vaalimi- jälkeen tulla tänne Välivaaraan ja Ki- on sisältynyt tänään monenlaista asiaa, nen ja kunnioitus. On ihailtavaa, että te teelle, se on osoitus siitä, että asia ei ole jotka ovat paluuta menneisiin aikoi- kyrönmaalaiset jaksatte vuosi vuoden teille vähäpätöinen. Teidän päiväänne hin. Menneisyys on tunnettava, että voi elää tätä päivää sanoi Musikka, jolla oli mukanaan kirja, jossa oli mm. vähäky- röläiset talvisodan kaatuneet. Samalla Sirkka toivotti vieraat myös ensi vuonna tervetulleeksi Kiteelle. Seppeleen Kuivalaisen taistelun muistomerkille laskivat Anneli Lau- lainen ja Hellevi Takala. Kenttähar- tauden piti rovasti Sakari Takala, joka muistutti Luojan hyvyydestä ja var- jeluksesta kaikkia kohtaan. Kunnallis- neuvos Kyösti Renko esitti kyrönmaa- laisten kunnioittavan tervehdyksen korostaen vaikeita taistelujen aikoja näillä alueilla. Kalervo Rinne selosti jatkosodan taistelujen kulkua Pätsinmäen alueella ja Kuivalaisen kukkulan taistelun muistomerkiltä siirryttiin 19.Divisioo- nan taistelun muistomerkille ja sieltä Kiteen Neulaniemeen Kiteen Rajakil- lan rantakalatapahtumaan.

Seppeleen Kuivalaisen taistelun muistomerkille laskivat kyrönmaalaiset Anneli Olavi Lautamäki Laulainen vasemmalla ja Hellevi Takala Kunniavartiossa ovat Hannu Härö vasemmalla ja Ilmo Eerola. ❖

21 Rajatarkastusautomaatit

si kuukautta ja se on saanut rahoitusta Niin kauan, kun on EU:n ulkorajarahastosta. ollut rajoja, on tehty Rajatarkastusautomaatit ovat olleet rajatarkastuksia. Rajojen käytössä Helsinki-Vantaan lentoase- malla vuodesta 2008 ja Länsiterminaa- molemmilla puolilla on lissa vuodesta 2012. Niiden käyttäjik- haluttu tietää ketkä ja si on hyväksytty vain tiettyjen maiden missä tarkoituksessa kansalaiset. Nyt kokeillaan Länsisata- rajojaylittelevät. Joillakin massa laitteiden toimivuutta venäläis- rajoilla rajatarkastukset ten kanssa. Muihin satamiin kokeilua ei vielä laajenneta. ovat sekä matkustajien Rajatarkastusautomaattien hyö- että tarkastajien kannalta ty tulee toiminnan nopeudessa. Tilaa olleet aikaa vieviä ja säästyy, kun perinteiset tarkastusko- työläitä. pit tarkastajineen voidaan jättää vä- hemmälle. Laitteella saadaan myös lisää mahdollisuuksia rajavartiolaitoksen henkilöstöresurssien hallintaan. yt rajatarkastusautomaattien Nyt automaatissa tarkastetaan, passi, käyttö laajenee Helsingin sen jälkeen viisumi, automaattikame- NLänsiterminaalissa. Heinä- ra kuvaa matkustajan kasvot ja vielä kuun 8. päivänä venäläinen matkus- laite tarkastaa kulkijan sormenjäljet. Leima passiin. tajalaiva Prinses Anastasia toi Hel- Lopuksi rajavartija kuitenkin vielä lei- sinkiin risteilymatkustajia, jotka maa matkustusasiakirjan ja haastatte- laivalla tulleita venäläisiä tiedotusalan pääsivät kokeilemaan tarkastusau- lee tulijan tarvittaessa. Myöhemmin ja matkailun ihmisiä ja yhteistyökump- tomaattia. Rajavartiolaitoksen Suo- leimauskin pyritään automatisoimaan. paneita. Ensimmäinen laitteen lävitse menlahden merivartiosto testaa Uuden automaatin käyttöön ottoa tullut matkustaja pietarilainen Nata- ensimmäisenä maailmassa tarkastus- Suomenlahden merivartiosto halusi lia Ergens sai tervetuliaistoivotukse- automaattien käyttöä viisumivelvollis- juhlistaa pienellä kutsuvierastilaisuu- na komean kukkalaitteen. Kommodo- ten laivamatkustajien rajatarkastuk- della. Komentaja kommodori Markku ri Hassinen esitteli laitteen toimintaa sissa. Viisumivelvollisista kokeiluun Hassinen avustajanaan sataman raja- tulkkinaan Viktoria Pakka tänä vuon- otetaan mukaan venäläiset risteily- tarkastuksen päällikkö Jouni Lahtinen na 95 vuotta täyttävästä rajavartiolai- matkustajat. Kokeilujakso kestää vii- leikkasi nauhan automaattirivistön toksesta. edestä. Tilaisuudessa oli mukana myös RISTO NIHTILÄ

Uuusi automaatti Länsisatamassa. ❖

22 Rajavartiolaitoksen rajakoiramestaruus Kaakkois-Suomen rajavartiostoon

ajavartiolaitoksen 53. rajakoi- ramestaruuskilpailut järjestet- Rtiin 6.–7.8.2014 Lapin raja var - tiostossa Ivalossa. Rajakoiramestaruu- den voitti ylirajavartija Jarkko Ete- läpää ja saksanpaimenkoirauros Eki Kaakkois-Suomen rajavartiostosta. Eteläpää on voittanut mestaruuden aikaisemmin vuonna 1997, silloinkin La- pissa. Toiseksi sijoittuivat vanhempi rajavartija Timo Könönen ja saksanpai- menkoiranaaras Kira Pohjois-Karjalan rajavartiostosta. Kolmanneksi sijoittuivat ylirajavartija Esa Huovinen ja saksanpaimenkoirauros Nero Pohjois- Karjalan rajavartiostosta. Seuraavat kaksi sijaa menivät Lapin rajavartioston koirakoille vanhempi rajavartija Juha Heikkonen / saksanpaimenkoi- ranaaras Luna ja vanhempi rajavartija Petteri Ikonen / saksanpaimenkoirauros Zorro. Kilpailun voittanut ylirajavartija Jarkko Eteläpää ja Spu Eki tottelevaisuusko- Joukkuemestaruuden voitti Kaak- keessa (Kuva: Raimo Oja). kois-Suomen rajavartiosto joukkueella ylirvja Jarkko Eteläpää/Spu Eki, vanh Rajakoiramestaruuskilpailu koostui Koiramestaruuskilpailun tuloksia ja rvja Juha Kivelä/Spu Maxim ja vanh tottelevaisuuskokeesta sekä kolmesta materiaalia löytyy Lapin rajavartios- rvja Jani Pöysti/Spu Peikko. Toiseksi si- erityyppisestä maastokokeesta. ton internet-sivuilla osoitteessa www. joittui Lapin rajavartioston ja kolman- Lisätietoja antaa Lapin rajavartios- raja.ﬁ /lr neksi Pohjois-Karjalan rajavartioston ton apulaiskomentajan sijainen majuri joukkueet. Jesse Seppälä, puh. 0295 425 011.

Rajavartiolaitoksen koiramestaruuskilpailun lopputulokset 2014 joukkuekilpailu Ivalo 6.–7.8.2014

Joukkue Osallistujat Joukkuepist. Sijoitus K-SR Ylirvja Jarkko Eteläpää Spu Eki Vanh rvja Juha Kivelä Spu Maxim Vanh rvja Jani Pöysti Spu Peikko 215,00 1

LR Vanh rvja Petteri Ikonen Spu Zorro Vanh rvja Juha Heikkonen Spn Luna Vanh rvja Tommi Juopperi Spn Nette 204,67 2

P-KR Vanh rvja Timo Könönen Spn Kira Ylirvja Esa Huovinen Spu Nero Vanh rvja Tero Niskanen Bpu Poke 186,33 3

KR Vanh rvja Tuomo O Heikkinen Spn Utu Vanh rvja Tuomo E Heikkinen Spu Roni Ylirvja Arvo Moilanen Spu Ara 184,00 4

LR = Lapin rajavartiosto, KR = Kainuun rajavartiosto, P-KR = Pohjois- Karjalan rajavartiosto, K-SR = Kaakkois-Suomen rajavartiosto, LSMV = Länsi-Suomen merivartiosto spu = saksanpaimenkoira uros, spn = saksanpaimenkoira narttu, Bpu = belgianpaimenkoira uros, Lbu = Labra- Vanhempi rajavartija Tommi Juopperi ja Spn Nette tarkasta- dorinnoutaja uros vat rakennusta. (Kuva: Raimo Oja.).

23 70 vuotta sitten Itä-Lapin rajapitäjät 70 vuotta sitten

ja edelleen Jäämerentielle. Tanhuan ja Äskettäin ilmestyneessä kirjassa ”Aseveljeys. Saksalaiset ja Sodankylän välille oli vain huonokun- suomalaiset Itä-Lapissa 1941–1944” on artikkelin kirjoittaja kä- toinen kärryura. ”Mit Ross und Wa- sitellyt Itä-Lapin rajapitäjien asukkaiden ja saksalaissotilaiden gen” eli jalkapelillä huollon siirtyessä kolmivuotista yhdessäeloa. Aseveljeys päättyi syyskuussa 1944 mukana hevos- tai muulivetoisena di- ja Pohjois-Suomen asukkaiden oli lähdettävä evakkomatkalle visioona marssi Suomen puolella noin 1 000 kilometriä ennen kuin se saapui Oulujoen eteläpuolelle sekä Ruotsiin. Väestön keskuudessa val- Pohjois-Norjaan. Sieltä siirtyminen jat- litsi suuri epätietous siitä, voidaanko kotialueelle palata myö- kui Etelä-Norjaan. Divisioona määrät- hemmin vai miehittääkö Neuvostoliitto koko Lapin. tiin keväällä 1945 Berliinin itäpuolelle Pommeriin, missä puna-armeija tuho- si sen. Henkiin jääneet siirrettiin sota- lipäällikkö Mannerheimin päi- nyt siihen, koska se ei saanut juurikaan vankeuteen Neuvostoliittoon. Kanta- väkäsky Suomen ja Saksan vastakaikua suomalaisilta. Viimei- lahden tien ja eteläpuoleisten alueiden Yvälisen aseveljeyden päätty- nen saksalaislaiva lähti Etelä-Suomes- suunnassa vetäytyvän saksalaisen 163. misestä elokuussa 1944 ei tullut sak- ta kohti Saksaa 13. syyskuuta. Laivalla divisioonan liike ja irtautumiset oli tah- salaisille yllätyksenä, vaan sen tuloa oli matkustajana mm. päämajan yhte- ditettava pohjoispuolella jalan marssi- oli jo uumoiltu. Päiväkäskyssä ilmoi- yskenraali Waldemar Erfurth. Nume- van joukon sekä varikkojen evakuoin- tettiin selkeästi, että Suomi on val- ro 13 oli aseveljeydelle epäonnen luku, tien aikatauluun. Tämäkin divisioona mis ryhtymään rauhanneuvotteluihin. sillä Erfurth saapui Suomeen 13. kesä- ehti mukaan Keski-Euroopan taistelui- Kuukautta myöhemmin Suomi teki kuuta 1941. Hänen toimintansa pää- hin ja tuli lyödyksi. aselevon ja 19. syyskuuta välirauhan majan yhteysupseerina oli kestänyt Vetäytyminen Lapista ja keskittymi- Neuvostoliiton kanssa. Samoihin ai- kolme vuotta ja kolme kuukautta. nen Petsamon nikkelialueen ja Pohjois- koihin myös Romania ja Bulgaria ir- Pohjoisen sivustan varmistamisek- Norjan hallussapitoon oli saksalaisten tautuivat Saksan vanavedestä. Saksa si Vermanjoella Sallan itäpuolella ase- ainoa vaihtoehto. Stalinin vaatimus oli, miehitti Unkarin ennen kuin se ehti ir- missa ollut 169. divisioonan pääosa että saksalaisen yli 200 000 sotilasta kä- tautua. Suomessakin tunnusteltiin ja päätettiin marssittaa operaatio Bir- sittävän vuoristoarmeijan ja sen hallus- arvioitiin vallankaappauksen tekemis- ken mahdollisesti toteutuessa Savu- sa olleen runsaan sotamateriaalin siir- tä. Saksan voima ei kuitenkaan riittä- kosken kirkonkylän kautta Tanhualle tämistä Pohjanlahden satamien kautta Itärintamalle ei tule sallia. Siksi suomalaiset oli pakotettava sitomaan saksalaisjoukot taisteluun ja työntämään ne kohti pohjoista, jotta Neuvostoliitto saattoi puolestaan koota voimansa Pet- samon kaivosten valtaamiseen ja hyök- käykseen kohti Berliiniä. Stalin käski yksiselitteisesti pysäyttää eteneminen Kuusamon ja Sallan suunnilla Mosko- van rauhan rajalle. Se oli kenraalievers- ti Meretskoville kova paikka, sillä hän tiesi, että hänen joukkonsa olisivat Tor- niossa ennen kuin suomalaiset joukot ehtisivät hänen ja saksalaisten joukkojen väliin. Näin Pohjois-Suomi ja maa- yhteys Ruotsiin olisi ollut Neuvostolii- ton hallussa. Tieto Suomen irtaantumisesta kiih- dytti vuoristoarmeijan linnoitustöitä Oulujoen vesistön pohjoispuolella. Sal- lan, Kuusamon ja Suomussalmen suunnilla olleet saksalaisjoukot ryhtyivät kunnostamaan irtautumissuunnassaan olevia taisteluasemia. Mahdollisuuksi- en mukaan tukeuduttiin alueella jo ole- viin suomalaisten välirauhan aikana te- Puolustusasemat Ringwall ja Schutzwall. (Kuva Pentti Airio.) kemiin puolustuslaitteisiin.

24 70 vuotta sitten

makeisia, kahvia, sokeria, marmeladia, hunajaa, riisiä ja päärynöitä. Yhteisen pienen juhlahetken päätteeksi saksalaisten marssi jatkui. Iltapäivän aikana rintama oli lähestynyt Alakurttia, sil- lä tykistökranaatteja alkoi putoilla ky- lään. Aikaisemmin saksalaiset olivat evakuoineet joen itäpuolella olleelta lentokentältä ilmateitse haavoittuneita ja materiaalia hävittäjäkoneiden suo- jatessa kuljetuskoneita. Saksalaiset pi- tivät vielä kaksi päivää hallussaan itä- puoleisen sillanpään saadakseen joukot ja materiaalin siltojen yli. Joukkojen vetäytyessä ryhtyivät erityiset toimeen- pano-osastot polttamaan rakennuksia ja valmistelemaan lentokentän ja siltojen sekä rautatien hävittämistä. Suomalaisilla oli vaikeaa, mutta ei vastustajankaan ole mitään lepoa ollut. Päi- Lentokentän kiitorata tuhottiin 11. vittäin piti marssia jopa 50 kilometriä, ja taipaleen kokonaispituudeksi saattoi päivän iltana kello 18 ja 19.30 lähti suo- kertyä lähes 1 500 kilometriä.(Kuva SA-kuva.) malainen sotilaspoliisiosasto junalla Tuntsan asemalta taistelujen jatkuessa edelleen kiivaina Tuntsajoen itäpuolel- Saksalaisten vetäytyminen riaalin siirroissa rautatien tuntumaan la. Saksalaisjoukkojen vahvuudesta ei ole omalla kuorma-autokalustollaan ja olemassa aivan tarkkaa kokonaislukua. korvauksetta. Eversti Oiva Villamon il- Evakkomatka Vuoristoarmeija oli kuljettanut edessä moituksen mukaan Moskovan rauhan Käsky Oulujoki-linjan pohjoispuolis- olevaa talvea varten huoltokeskuksiin- itäpuoliset alueet Kuusamossa ja Sal- ten alueiden evakuoinnista annettiin 7. sa valtavat materiaalimäärät. On arvi- lassa olivat evakuoituna siviiliväestöstä syyskuuta. Yhteysesikunta Roi (YhtE oitu, että vetäytymisen alkaessa alueel- aselevon astuessa voimaan. Syyskuun Roi)lopetti toimintansa virallisesti 14. la olisi ollut 190 000 vuoristoarmeijan 7. päivänä oli perustettu suomalaisista syyskuuta klo 24.00. Tilalle perustettiin sotilasta, 40 000 ilmavoimien henkilös- ilmapuolustusjoukoista suojausosastot Ouluun Pohjois-Suomen evakuointiesi- töön kuuluvaa, noin 10 000 moottori- vuoden 1940 rajalle Suomussalmelle, kunta johtajanaan Veitsiluoto Oy:n toi- ajoneuvoja ja noin 27 000 – 35 000 he- Kuusamoon ja Sallaan. Näiden melko mitusjohtaja, vuorineuvos Lauri Kivi- vosia ja muulia. pienten joukkojen tehtävä oli estää ve- nen. Uuden esikunnan henkilöstönä oli Vetäytyminen alkoi syyskuun alku- näläisten joukkojen tulo Suomen puo- YhtE Roin henkilökunta lukuun otta- puolella Uhtuan ja Kiestingin suunnil- lelle. Siihen ne eivät luonnollisestikaan matta eversti Villamoa, joka siirtyi so- la. XVIII vuoristoarmeijakunta vetäy- olisi pystyneet. Itä-Lapissa olleiden tilasasiantuntijaksi Lapin ja Oulun lää- tyi Kuusamosta Rovaniemelle johtavia saksalaisten ja suomalaisten suojaus- nien maaherrojen käyttöön. Yleensä teitä pitkin ja jatkoi matkaansa koh- osastojen välillä ei käyty erityisempää evakuoinnit suoritettiin sotilasjohtoi- ti Muoniota ja sieltä Lätäsenon tuntu- laukaustenvaihtoa. sesti, mutta jostakin syystä Pohjois-Suo- maan rakennettuihin Sturmbock -ase- messa luovuttiin sotilasjohtoisuudesta. miin. Liikkuvat taisteluosastot ”Ost” Lähtö Alakurtilta Neuvostoliiton ja Suomen välisten (Itä) ja ”West” (Länsi) suojasivat irtau- Toimittaja Erkki Hautala on kirjoit- sotatoimien päätyttyä syyskuussa 1944 tumisen ja toimivat viivytysjoukkoina. tanut Sallan Kaiku nimiseen sanoma- asui Lapin väestö aivan itäisiä osia lu- Sallan suunnan XXXVI vuoristoarmei- lehtijulkaisuun useitakin juttuja so- kuun ottamatta omissa kodeissaan. Ai- jakunta vetäytyi pääosin Kemijärven ja tien sekä jälleenrakennuksen ajalta. noastaan sotatoimialueelle rajoitettiin Vikajärven kautta kohti Jäämerentietä. Artikkelissa ”Alakurtin viimeiset päi- pysyvän siviiliasutuksen muodostu- Toinen hieman pienempi osasto mars- vät” hän kertoo Tuntsan asemalla ol- mista. Heinäkuussa 1944 oli syrjäisim- si maastoon paranneltua vanhaa pol- leen 8. sotilaspoliisikomppania koke- piä kyliä, yhteensä noin 12 00 henkeä, ku-uraa pitkin Savukosken keskustan muksista. Alueella olleet suomalaiset evakuoitu partisaanivaaran vuoksi. ja Tanhuan kautta Kelujärvelle ja edel- sotilaat ja sotilaskotisisaret olivat siir- Asutuskeskuksiin. Moskovassa solmi- leen Sodankylään, josta kaikki marssi- tyneet YhtE Roin käskystä pois alueel- tun sopimuksen mukaan aselepo al- osastot jatkoivat pohjoiseen kohti Iva- ta. Aamusta 9. syyskuuta alkaen siirtyi koi syyskuun alkupuolella ja 19. päivä- loa. sotilasosastoja jatkuvana virtana Tunt- nä solmitussa välirauhansopimuksessa Suomalaisten ja saksalaisten välit sajoen siltojen yli kohti länttä. Suomi sitoutui riisumaan aseista erin- säilyivät vielä syyskuun alkupuolella Yksi saksalaisosasto tuli raskaine omaisessa taistelukunnossa olevat ja hyvinä. Saksalaiset auttoivat siviilivä- reppuineen sotapoliisien parakeille. He estön evakuoinneissa ja sotilasmate- tarjosivat kaikenlaisia herkkuja kuten Jatkuu sivulla 26...

25 70 vuotta sitten

Jatkoa sivulla 25... hyvin varustetut saksalaisjoukot. Stali- meidän on jätettävä rakkaaksi käynyt on maihinnousun jälkeen taistelut sai- nin vaatimus oli, että Suomen oli suo- Lappimme.” ymmärrettiin lopulliseksi vat verisemmän luonteen. Aseveljeys ritettava se tarvittaessa asevoimin ja poistumiseksi. Alueella syntyi paniikki, oli päättynyt ja irtautuvat joukot tuho- toivottoman nopeassa aikataulussa. sillä uskottiin Neuvostoliiton miehittä- sivat ja miinoittivat alueet. Asevelvolli- Myöhemmin ymmärrettiin, että Stalin vän alueen saksalaisten jäljiltä. Nyt oli suusiässä olleet nuorukaiset joutuivat halusi suomalaisten sitovan saksalaiset saatava koko Lappi tyhjäksi ja aikaa oli sotimaan saksalaisia vastaan koko tal- taisteluun sen sijaan, että näitä hyvin vähän. ven 1944/45. vereksiä joukkoja olisi siirretty Pohjan- Rajan pinnassa sijainneet Salla ja Paluumuutto kotialueille tahditet- lahtea pitkin Keski-Euroopan rintamil- Savukoski olivat ensimmäisen kiireys- tiin viranomaisten valvonnassa. Touko- le. Oli selvää, että Moskovassa solmittu luokan alueita, Kemijärvi ja Pelkosen- kuun lopulla 1945 oli evakoista jo noin sopimus johtaisi aseelliseen väliensel- niemi kuulivat toiseen luokkaan. Ke- puolet palannut takaisin Kemijärvelle vittelyyn. Siviiliväestö olisi siirrettävä mijärven rautatieasema oli evakkojen ja Pelkosenniemelle. Sen sijaan pahoin nopeasti pois sodan jaloista, sillä syys- lastauspaikka. Veturi- ja vaunupulan tuhottuihin pitäjiin kuten Savukoskel- kuun alkupuolella uskottiin yleisesti vuoksi syntyi aseman alueelle valtai- le ja Sallaan oli väestöä tullut vain vii- Neuvostoliiton valtaavan koko Lapin sa ruuhka. Saksalaiset sotilaat avusti- tisen prosenttia. Saksalaisten alueelle alueen. vat kuormaamisessa. Lapin alueen vä- kylvämien miinojen vaara oli totaali- Lapin maaherra Kaarlo Hillilä oli estöä siirrettiin Ruotsiin noin 56 000 nen. Kuolon uhrien kokonaismääräs- nimitetty uuden hallituksen sisäasiain- henkeä ja Oulujoki-linjan eteläpuolelle tä liikkuu useita eri tarinoita. Vuon- ministeriksi ja lääninneuvos Gideon noin 47 500 henkeä. Itälappilaiset sijoi- na 2012 valmistuneen tohtori Juhani Nyholm hoiti sijaisena maaherran teh- tettiin pääasiassa Kokkolan eteläpuo- Virkkusen tutkimuksen mukaan kuo- täviä. Evakuointien johtajaksi määrät- lisiin pitäjiin osan matkatessa jopa lai- li saksalaisten miinoihin pääosin sivii- tiin 7. syyskuuta, kuten jo on todettu, voilla. Ruotsiin tiedetään siirretyn noin leitä; osa vahingossa ja osa räjähteitä ja vuorineuvos Lauri Kivinen ja hänelle 150 kemijärveläistä ja 400 sallalaista miinoja käsitellessään. Sallalaisia kuo- avuksi kokeneita sotilaista ja aikaan- pääosan mentyä Pohjanmaalle. Matkan li kaikkiaan 20, kemijärveläisiä 14, Sa- saavia siviilejä. Evakuointiesikunta aikainen elintarvikehuolto ei toiminut vukosken asukkaista 8 ja pelkosennie- perustettiin Ouluun Arina-hotelliin. toivotulla tavalla, sillä evakuoinnin to- meläisiä 5 henkeä. Vammautuneiden Kaikkien evakuoitavien sijoittaminen teutus tuli niin suurena yllätyksenä, määrä oli myös huomattava. Pohjois- Oulun läänin eteläosiin ja Vaasan lää- että alueelle ei ollut ehditty siirtää riit- Suomen alueen kuolonuhrien koko- nin pohjois-osiin tuotti vaikeuksia. Pi- tävästi ruokaa eikä muonituslottia. naismäärä oli 198 siviiliä ja 34 miinoit- kaisten yhteydenottojen jälkeen saatiin Mukaan saatiin vain kaikkein välttä- teiden raivaajaa. Ruotsilta lupa siirtää sinne tarvittaes- mättömin omaisuus. Lypsykarja yritet- Pentti Airio sa 100 000 evakkoa. Rovaniemen ra- tiin pelastaa, mutta lampaat, siat ja sii- dioasema lopetti toimintansa syyskuun pikarja jouduttiin yleensä lopettamaan. Kirjoittajan on reservissä oleva prikaa- 8. päivänä. Ennen aseman sulkemista tikenraali ja Maanpuolustuskorkeakou- pyydettiin Nyholm jäähyväistilaisuu- Sodan tuhot ja lun sotahistorian dosentti, joka on tutki- dessa mikrofonin ääreen. Tämä piti val- miinanraivaus nut Itä-Lapin tapahtumia sekä talvi- että mistelemattoman lyhyen puheen, josta Alkuvaiheessa pyrittiin vetäytyminen jatkosodan ajoilta. kansalaiset vetivät väärät johtopäätök- toteuttamaan yhteisymmärryksessä, to- set. Nyholmin sanoma lause ”… että sin kaikki sotilaslaitteet tuhoten. Torni- ❖ Evakkovaellus 2014 irolahden historian mukaan Niin nytkin, 19.7.2014 Säkäjärven tie evakoiden lisäksi Petsamon, Sallan, Virolahden siirtoväestä jäi 80 oli täynnä evakkoja, alkoihan tämän- Lapin, Hangon ja Porkkalan evakot. Vprosenttia omaan pitäjään, ja vuotinen muistovaellus Säkäjärveltä Tästä evakkomäärästä arvioidaan alle täällä oli lisäksi jonkin verran muita ravintola Olkihatusta Bunkkerimuse- 15-vuotiaita lapsia olleen puolet. evakkoja. Pitäjä oli täynnä väkeä. Kun olle. Ennen matkaan lähtöä Matti As- Suurin osa vaeltajista oli pukeutunut majuri V. Pirhonen pyysi marraskuus- tola suoritti matkaan siunauksen. Joku evakkoajan vaatekertaan; kuka oli löy- sa saada majoittaa joukoistaan (I/3 Pr) kulkija sanoi jaksaneensa, kun oli siu- tänyt niitä omista varastoistaan, kuka 4 upseeria, 20 aliupseeria, 150 miestä naus mukana. Nyt helteessä tarvittiin- oli lainannut. Myös kulkuneuvot olivat ja 10 hevosta, majoituslautakunta läh- kin voimaa kahdeksan kilometrin mat- ”ajan hengen mukaiset”. Monia kesän ti kylään. kalla. Silloin 70 vuotta sitten jouduttiin 1944 vaellukseen liittyviä oheistoimin- Se saattoi vain todeta, että ”Säkä- kulkemaan kylmässä ja sateisessa sääs- toja oli matkalla, kuten virallisen kul- järvi oli niin täytetty sotilailla ja siirto- sä. Tämänvuotinen vaellus oli omis- kuluvan tarkistaminen. väellä eikä majoituslautakunnalla ole tettu kesän 1944 evakkotien kulkijoil- oikeutta heitä häätää”, ettei majoitta- le. Evakkoja oli kaiken kaikkiaan yli Paula Penttilä misesta tullut mitään. 600 000, kun huomioidaan Karjalan ❖

26 70 vuotta sitten

Antikvariaattilöytö Torsten Nygård

äiväkirja Itä-Karjalasta 1941– Päiväkirjamerkinnöistä käy kyllä 1944 Muutama vuosi sitten sattui ilmi sodan kulku pääpiirteissään – myös Pkäteeni eräässä helsinkiläisessä se, että sota on raakaa. Merkintöjä ei ole antikvaarisessa kirjakaupassa otsikossa jokaiselta päivältä, vaan tilanteista riip- mainittu kirja, jonka kansi herätti huo- puen Torsten Nygård on kirjoittanut miota. Hetken sitä lehteilin ja sitten os- muistiin tuntemuksiaan aina sopivan tin; 15 €. hetken tullen muutaman päivän välein. Teos näytti taiteelliselta, kansatie- Jokaiseen päiväkirjatekstiin liittyy luon- teelliseltä julkaisulta, mutta miten se nonkuvauksia, jutustelua kohtaamiensa oli mahdollista, sillä olihan kysymys jat- henkilöiden kanssa, mieliin painuneita kosodan vuosista. Päiväkirja-nimi kyllä sattumuksia ja tuokiokuvia – ja tieten- viittasi sotapäiväkirjoihin, mutta kovasti kin piirroksia rakennuksista, ihmisistä, olivat päiväkirjamerkinnät erilaisia kuin luonnon yksityiskohdista yms. varsinaisissa sotapäiväkirjoissa taistelu- Torsten Nygård ei kerro itsestään tietoineen. juuri muuta kuin, että hän oli talviso- Kysymys onkin todella ”erilaisesta dan syttyessä ylioppilaskirjoituksiin val- päiväkirjasta” – jatkosodasta, nähtynä ja mistautuva lukiolainen. Hänestä, niin Kirjaan kuvatusta yhdestä lomatodis- koettuna lahjakkaan piirtäjän ja akva- kuin muistakin ikäluokkansa abituri- tuksesta ilmenee, että Torsten Nygård rellitaiteilijan näkökulmasta sekä koke- enteista tuli ylioppilas ilman yo-kirjoi- oli kotoisin Kokkolasta. Kustannusosa- muksista yhtenä topografi pataljoonan tuksia. Sotaväkiajastaan hän mainitsee, keyhtiö Otava julkaisi teoksen vuonna sotilaana Aunuksen kannaksella. että RUK:ssa hänen kiinnostuksensa ra- 1985. Ruotsinkielinen alkuteos ilmestyi Kirjan esipuheessa tekijä kertoo, että joittui ”toiseen viuluun” kahden RUK- saman vuonna nimellä Antecknat 1941– kokopäivätyöni oli sota, mutta oli myös kurssin muodostamassa sinfoniaorkes- 1944. Kirjan suomensi Kalle Salo. Kir- mahdollista etenkin asemasodan aika- terissa. – Tästä syystä, ja ”heiveröisen joittaja ja kuvittaja Torsten Nygård tote- na tehdä omin päin pieniä retkiä paikal- suomeni” vuoksi minut passitettiin ta- aa kirjan esipuheessa, että ”ajankuluksi” lisen väestön pariin. Hänen tehtäviinsä kaisin alkuperäiseen joukko-osastoo- tehtyjä piirroksia ja akvarelleja on viru- topografi pataljoonassa kuului luonnos- ni, ruotsinkieliseen raskaaseen patteris- nut kätköissä 40 vuotta, mutta muistot tella mittakirjoihin maastokohtia. Kirja toon, kirjoittaa Nygård. elävät edelleen paperinkeräyksiltä vält- sisältää jonkin verran myös valokuvia, Ja kun tarjoutui tilaisuus ilmoittautua tyneissä rintamakirjeissä. Jos käsiinne mutta tekijä toteaa, että fi lmin saanti oli vapaaehtoisena topografi osastoon ”itäi- sattuu tämä teos, niin hankkikaa itsel- erittäin rajallista ja valokuvaus tietyillä sillä rajaseuduilla”, olin kohta supisuo- lenne ”kirja-aarre”! alueilla jopa kiellettyä, niin rivimiehen malaisessa porukassa umpisuomalaisis- Pentti Kurunmäki täytyi turvautua kynään ja paperiin. sa maisemissa. ❖ Uusi valokuvakirja Salpalinjan rakentajista alvisotaa seuranneiden alueluo- teoksia ihmiskeskeisempi, ja aihetta vattu nykyisen itärajan taakse jäänei- vutuksien myötä Suomi me- käsitellään valokuvien lisäksi aikalais- den Suomen 2. maailmansodan aikana Tnetti itärajan puolustukselle ten omin sanoin. Kirjan kertomukset rakentamien puolustuslinjojen linnoi- edulliset maastot rajan siirtyessä län- on koottu Miehikkälän Salpalinja-mu- tustyömailta. Kuvissa näkyvät työme- nemmäksi. Ylipäällikkö Marsalkka seon tekemistä Salpalinjan linnoittaji- netelmät ja olosuhteet ovat kuitenkin Mannerheim teki keväällä 1940 pää- en, linnoitustyömailla huoltotehtävissä samoja. töksen Suomenlahdelta Petsamoon työskennelleiden ja linnoituspaikka- Kirjan ovat toimittaneet Miehikkä- ulottuvan 1200 km pitkän puolustus- kuntien asukkaiden haastatteluista lä- län Salpalinja-museolla työskentelevät aseman, Salpalinjan, rakentamisesta hinnä Miehikkälän ja Virolahden alu- muotoilija AMK Asta Kainulainen ja uuden itärajan turvaksi. Linnoitustöi- eelta. FM Saija Lehtonen. ”Kirja välittää Sal- hin tarvittiin nopeasti kymmeniä tu- Kuvitus koostuu suurelta osin SA- palinjan rakentajien ja muonitusteh- hansia työntekijöitä. kuvista, mutta mukaan mahtuu va- täviä hoitaneiden lottien tuntoja 70 Uutuuskirja Salpalinjan rakentajat lokuvia ja dokumentteja muistakin vuoden takaa. Salpalinjan rakentajat kertoo näiden puolustusaseman raken- lähteistä. Kuvaaminen Salpalinjan ra- -valokuvakirja on myynnissä Museo- tamiseen osallistuneiden työmiesten kennustyömailla oli kielletty ilman kauppa Raslassa Miehikkälän Salpa- arjesta sekä rakentamisen vaikutuk- erillistä lupaa, joten kuvamateriaalia linja-museolla. sista paikkakuntalaisten elämään. Kir- sieltä on vähän saatavilla. Siksi kirjassa Lisätietoja: Asta Kainulainen jan näkökulma on aiempia Salpalinja- käytetyt valokuvat on pääasiassa ku- p. 040 1991 909 ❖

27 70 vuotta sitten Simolan pommituksia muisteltiin

vollisia sekä paikkakuntalaisia. Ar- kahden edellisen kiven kokoinen. Kiven Simolan pommitusten vioidaan, että pommituksessa olisi on suunnitellut ja kaivertanut Marko Hyp- 70-vuotismuistotilai- menehtynyt 137-160 henkeä. Muka- pänen. Hän on osallistunut sankarihauta- suudet järjestettiin na vaunuissa oli myös sankarivainajia, usmaan lähes 600 kiven tietojen täyden- joita oltiin viemässä siunattavaksi ko- tämiseen. Lappeenrannan sanka- tiseudun multiin. Näiden joukossa oli Lepolan hautausmaalla Simolan pom- rihautausmaalla, Lepo- etenkin Siiranmäessä vammautuneita, mitusten siviiliuhrien muistomerkillä pu- lan hautausmaalla sekä jotka olivat sittemmin kuolleet kenttä- hui Lappeen seurakuntaneuvoston vpj. sairaalassa. Helena Puustinen. Hän toimi myös juon- Simolassa pommitusten Oli kuolleita eläimiä ja niiden lisäk- tajana Simolan aseman vesitornilla klo muistomerkillä 19.6.2014 si oli lopetettava suuri joukko vammau- 19.00 alkaneessa tilaisuudessa, jossa kuul- eli samana päivänä, kun tuneita eläimiä. Nyt tilaisuudessa oli mu- tiin muistelu ja eri tahojen tervehdyksiä. 70 vuotta sitten järkyttä- kana sellaisia henkilöitä, jotka muistivat Lisäksi ohjelmassa oli yhteislauluja ja vir- asemalla vallinneen näyn sekä huudon ja siä. Kappalainen Timo Rosqvist piti muis- vä tuho tapahtui Simolan valituksen. tohartauden. Tilaisuus päättyi hiljaiseen aseman seudulla. Liki sata Leea Putkuri-Lappalainen kertoo, että hetkeen, jonka jälkeen oli muistopensai- venäläiskonetta pommitti hänen perheensä halusi kulkea turvalli- den istutus ja kahvitarjoilu. – Simolan aluetta. suussyitä pieniä teitä Vahvialasta eikä läh- muistotilaisuuksien järjestelyistä vastasi- teä matkustamaan junalla. Moni muu per- vat: Lappeenrannan kaupunki, Lappeen he toimi samalla tavalla ja näin säästyivät seurakunta, Maasotakoulu, Lappeen ko- Simolan tuhoilta. tiseutuyhdistys, Simolan ja lähikylien ky- ilanne oli sekasortoinen. ja Lappeenrannan sankarihautausmaalla lätoimikunta ja Myötävirtaan yhdistys. – avuntarve oli valtava. Eri ta- uuden muistokiven sankarivainajista ker- Tvoin haavoittuneita oli paljon. toi rovasti Jorma Taipale. Muistokiven Paula Penttilä Kuolleiden joukossa oli lottia, siirto- käyttöönoton ja siunauksen suoritti soti- laisia, sotilaita, sotavankeja työvel- laspastori Jukka Seppänen. Uusi kivi on

Uusi muistokivi on kahden edellisen kiven kokoinen. Kuvassa oikealla uusi kivi.

28 Risto Nihtilä FAABELI

OIKEA VALO

n vaikea olo, kun ei ole oikea valo. loukkauksesta. Naapurukset olivat niin Roomalaiset jo sanoivat että ex ori- pahoissa riidoissa, että lopulta emäntä tur- Oente lux eli idästä valo. vautui tuohon silloisten naisten tapaan il- Onhan sieltä idästä tullut kaikenlais- moittaa mielipiteensä. Hän meni tilojen ra- ta muutakin kuin savua ja valoa. Tunnelin jalle, nosti hameensa ja pyllisti naapurin päästä uskotaan kuitenkin näkyvän valoa isännälle. Emännän palvelija sai syytteen merkkinä huonojen aikojen loppumisesta. avunannosta rikokseen. Tapahtumahetkellä Ilman valoa tuskin olisi varjoakaan. oli ollut niin pimeää, että palvelijan oli pitä- Valo on elintärkeää elämälle. Elämää ja nyt valaista tekoa taskulampulla. elektroniikkaa varten tarvitaan valoa. En- Jotkut asiat eivät aina kestä päivänvaloa. nen linnanneidot käyttivät kynttilöitä, nyt Joillain autokorjaamoilla epäiltiin annetta- hekin turvautuvat loisteputkiin. Vanha neu- van autoille valohoitoa. Joillekin hankkeil- vo miehille on, ettei koskaan pitäisi vali- le näytetään vihreää valoa. Risteyksissä aje- ta itselleen paitaa eikä puolisoa kynttilän- taan usein päin punaista eli vanhaa vihreää valossa. Entisen talon renki kysyi pimeänä valoa. Tärkeillä ihmisillä on työhuoneiden- syysiltana isännältä myrskylyhtyä lainak- sa ovien pielessä ovivalot. Ravintoloissa si ja sanoi menevänsä kylille tyttöjä katse- käytetään valomerkkiä tarjoilun päättyes- lemaan. Itara isäntä ilmoitti, ettei hänkään sä. Valoista riippuu joskus, saako maata vai tarvinnut lyhtyä, kun hän ennen kävi emän- ei. Siitä on tässä pari esimerkkiä. täänsä kosiskelemassa. Renki sanoi sen kyl- Liikenteen valvonnassa poliisien valot lä uskovansa, kun emäntää katsoo. ovat tarpeen. Rekka-autoilija ajoi illalla Päreen pitelijä ja verkonsoutaja saavat huoltoasemalle ja tankkautti autonsa. Hän vain harvoin kiitosta tekemisistään. Va- sanoi, että huoltomiehelle, että autossa on laisevaa pärettä pidetään aina liian lähel- tyttö, joka antaa kunnon halauksen mak- lä tai liian kaukana kohteestaan. Varjoja suksi. Huoltomies oli juuri perimässä mak- vain sun tielläsi kulkee. Verkon soutajakin sua, kun paikalle ajoi poliisiauto. Poliisi va- pitää veneen lähes aina väärässä asennos- laisi rekan hyttiä ja sai kuulla, että siellä vain sa ja soutaa aina liian hitaasti tai liian no- huoltomies halailee vaimoaan. Anteeksi, en peasti. Päreajoista on siirrytty jo taloudelli- tiennyt, että hän on vaimonne, sanoi polii- siin ja luontoystävällisiin led-valoihin, joista si. En minäkään tiennyt, ennen kuin näytit- värikkäät jouluvalot syttyvät hätäisimmillä te valoa, sanoi huoltomies. jo syyskuussa pihoille ja parvekkeiden reu- Oltiin lossilla ja poliisipartio päätti tar- noille. kastaa naapuriauton kunnon. Valot eivät Valojen käytöllä on omat vaaransa. La- palaneet, mutta autoilija sanoi, ettei ei- servaloilla ei pidä tuikkia silmiin. Suomen vät tietenkään pala lossilla, kun auto ei saa itärajalla ei sodan jälkeen saanut tuikkia maata. Jaa niin, sehän siinä onkin, totesi po- taskulampuillakaan rajan suuntaan, vaikka liisi. Rannalla valot näyttivät toisen poliisin rajan takaa näytettiin joskus voimakkailla mielestä taivaalle ja toisen poliisin mielestä valonheittimillä tännepäin. Entinen emän- päin helvettiä. tä sai naapurin isännältä syytteen kunnian-

29 Ristikon 2/2014 ratkaisu Uusi kirja

Rajaseuturistikon 2/2014 oikein ratkaisseista onnetar Prikaatikenraali ja sotahistorian dosentti Pentti Airion suosi tällä kertaa Erik Wikmania Hyvinkäältä ja Raisa uusin kirja ilmestyi 14.8.2014. Kovakantisessa kirjassa on Eemolaa Juuasta. Voittajille on lähtenyt kirjapalkinto. 315 sivua. Muita Pentti Airion tuotteita ovat Walter Horn, Parhaimmat onnittelut voittajille! Ragnar Nordström ja talvisota, Suomen puolustusvoimien joukko-osastoperinteet. Anon.

Jos olette unohtanut maksaa Rajaseutu-lehden tilausmaksun 25 €, voitte tehdä sen alla olevalla tilisiirrolla. Alla tilisiirto, jolla voitte maksaa Rajaseutu-lehden tilausmaksun 20 € v. 2013. Toivomme suoritustanne 30.4. mennessä. Odotamme suoritustanne 30.9.2014 mennessä. Mikäli maksat jonkun toisen puolesta, ystävällisesti merkitse Tilisiirtoaviestikenttään voitte halutessanne hänen nimensä. käyttää myös Rajaseutuyhdistyksen jäsenmaksun 2013 maksamiseen, jäsenyyteen sisältyy RajaseutulehdenRajaseutulehden vuosikerta. tilausmaksu Jäsenmaksu sisältyy on 20Rajaseutuyhdistyksen € ja maksunne ohjataan jäsenmaksuun. edelleen Rajaseutuyhdistykselle.

IBAN BIC Saajan tilinumero Helsingin OP Pankki 578007-134849 FI40 5780 0710 0348 49 OKOYFIHH Mottagarens kontonummer Nordea 101230-218196 FI83 1012 3000 2181 96 NDEAFIHH

Saaja Rajaseutuliitto r.y. Mottagare Tunturikatu 6 A 19 00100 HELSINKI ■ RAJASEUTU-lehden tilausmaksu v.v. 20132014 2520 €

Maksajan nimi ja osoite ja/taija / tai vapaaehtoinenvapaaehtoinen tukituki avustustyöhönavustustyöhön ______€ Betalarens nam och adress ■ Rajaseutuyhdistyksen jäsenmaksujäsenmaksu 20132014

Allekirjoitus Viitenro

TILISIIRTO. GIRERING TILISIIRTO. Underskrift Ref.nr 30043009 2013120149

Tililtä nro Eräpäivä Euro Från konto nr Förf.dag 30.4.201330.09.2014

Maksu välitetään saajalle maksujenvälityksen yleisten ehtojen mukaisesti ja vain maksajan ilmoittaman tilinumeron perusteella. Betalningen förmedlas till mottagaren enligt Allmänna villkor för inrikes 30 betalningsförmedling och endast p.g.a. det kontonummer betalaren angivit. Rajaseutuliiton opintoapurahoja voi hakea 10.10.2014 asti

ajaseutuliiton opintoapurahat on tarkoi- – opiskelija opiskelee 2. asteen oppilaitoksessa tettu 16–20-vuotiaille, opinnoissaan menes- (lukio, ammatillinen oppilaitos tai Rtyville 2. asteen opiskelijoille, jotka ovat kansanopisto) peruskoulun jälkeen – kotoisin Rajaseutuliiton toiminta-alueen kun- eikä ole vielä opiskellut muualla nista. Sähköisesti täytettävä lomake löytyy Raja- – opiskelijan opintomenestys on seutuliiton internet-sivuilta www.rajaseutuliitto. vähintään tyydyttävä ﬁ . Hakulomake täytetään netissä, täytetty lomake – opiskelija ja hänen perheensä tulostetaan, allekirjoitetaan ja postitetaan liit- tarvitsee taloudellista tukea teineen. Tarvittavat liitteet ovat: verotuspäätös – samasta perheestä apurahan voi v. 2013, virkatodistus, koulu-/jaksotodistus ja saada vain yksi opiskelija läsnäolotodistus. – viime vuonna avustuksen saanut ei voi hakea avustusta tänä vuonna Hakuaika jatkuu 10.10.2014 asti Hakemukseen liitteeksi kaikki Rajaseutuliiton opintoapurahat (arvoltaan seuraavat asiapaperit: vähintään 200 euroa) on tarkoitettu Lapin, Koillismaan, Kainuun ja Pohjois-Karjalan alueen – virkatodistus/väestörekisteriote, sekä Kaakkois-Suomen rajakuntien ja Turun josta käy ilmi perheen koko seudun saaristokuntien opiskelijoille, jotka – verotuspäätös v. 2013 sekä vanhempien/ tarvitsevat taloudellista tukea opintoihinsa. huoltajan että hakijan, mikäli tuloja on ollut Avustuksen myöntämiseen vaikuttavat ennen kaik- – opiskelutodistus oppilaitoksesta kea opintomenestys ja hakijan perheen talou- (ns. läsnäolotodistus) dellinen tilanne. – jäljennös hakijan viimeisestä koulu- tai opiskelutodistuksesta, josta Opintoapurahan hakuedellytykset ovat seuraavat: käy ilmi opintomenestys. Hakemukset on postitettava viimeistään 10.10.2014. – opiskelija on 16–20-vuotias (s. 1994–1998) Hakemukset käsitellään luottamuksellisina. Apu- ja Suomen kansalainen rahat jaetaan joulukuun puoliväliin mennessä.

Rajaseutuliiton toiminnan kohdealueet ovat:ovat: Lappi: Enontekiö, Inari, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa,a, RAJASEUTULIITON Kittilä, Kolari, Muonio, Pelkosenniemi, Pello, OPINTOAPURAHA Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Simo, VUONNA 2014 Rajaseutuliitto on myöntänyt vuoden 2014

Sodankylä, Tervola, Tornio, Utsjoki, Ylitornio opintoapurahan Sinulle Koillismaa: Kuusamo, Pudasjärvi, Taivalkoski ______Kannustakoon tämä apuraha menestykseen opiskeluissasi!

Kainuu: Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo,

Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi, Vaala Helsingissä joulukuun 6. päivänä 2014

Pohjois-Karjala: Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kitee,

RAJASEUTULIITTO R.Y. Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, puheenjohtaja varapuheenjohtaja Matti Väistö Arno Latvus Polvijärvi, Rääkkylä, Tohmajärvi, Valtimo

Kaakkois-Suomen rajakunnat: Imatra, Lappeenranta,ta, Miehikkälä, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti ja Virolahtilahti Turun saariston rajakunnat: Kemiönsaari ja Kustavi

31 Laati: Heli Lehti Rajaseuturistikko 3/2014

Ratkaisut lähetetään 15.11.2014 mennessä osoitteella: Rajaseutuliitto ry. Tunturikatu 6 A 19, 00100 Helsinki. Oikein vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkintoja.

Nimi ______

Osoite ______