VIIPURIN LÄÄNIN HISTORIALLINEN BIBLIOGRAFIA 1812-1944
Temaattinen kirjallisuusluettelo Suomen autonomian ja itsenäisyyden ajan Viipurin lääniä käsittelevistä teoksista.
Toimittanut FM Olli-Matti Sopanen
Joensuun yliopisto Historian laitos 2004
ii
ESIPUHE
Tämän tutkimustyön tavoitteena on ollut koota yhteen Viipurin lääniä käsitteleviä historiallisia teoksia Suomen autonomian ja itsenäisyyden ajalta eli Haminan rauhasta (1809) Pariisin rauhaan (1947). Vaihtoehtoisesti ja yhtä perustelusti rajavuosina voidaan pitää Vanhan Suomen liittämistä Suomen suurruhtinaskuntaan (1812) ja jatkosodan päättymistä Neuvostoliiton kanssa solmittuun Moskovan välirauhaan (1944). Tällöin on aluksi huomioituva monet laaja-alaiset yleisteokset, joissa käsitellään 1800- ja 1900-luvun Karjalan Kannasta ja Laatokan Karjalaa tai ns. Raja-Karjalaa. Alueellisesti tarkastelun ulkopuolelle jäävät siis ne julkaisut, joissa käsitellään pääasiallisesti Vienan ja Aunuksen Karjalaa Venäjän puolelta sekä Pohjois-Karjalaa ja Kymenlaaksoa Suomen puolelta. Idässä Viipurin läänin raja vastasi tunnetusti Tarton rauhan (1920) mukaista valtakunnan rajaa ja läntisimmät mukaanotetut karjalaispitäjät ovat seuraavat: Vironlahti, Miehikkälä, Ylämaa, Säkkijärvi, Vahviala, Nuijamaa, Jääski, Kirvu, Rautjärvi, Simpele, Parikkala, Saari, Uukuniemi, Ruskeala, Pälkjärvi, Värtsilä, Soanlahti, Korpiselkä, Suojärvi sekä Suomenlahden neljä ulkosaarta, Suursaari, Tytärsaari, Lavansaari ja Seiskari.
Tässä kirjallisuusluettelossa on pyritty kyseisen aihepiiriin mahdollisimman kattavaan ja monipuoliseen tarkasteluun selkeiden temaattisten päälukujen avulla. Päälukujen alussa on esitetty lyhyet määritelmät niiden keskeisestä sisällöstä ja keskinäisestä suhteesta toisiinsa mm. kansanperinteen, kielen, kirjallisuuden ja taiteen historian osalta. Perinteisesti paljon tutkitut alat kuten sota-, talous- ja sosiaalihistoria on vielä jaettu selkeyttäviin alalukuihin ja mm. koulutuksen, urheilun ja tiedonvälityksen historialle on varattu omat päälukunsa. Kaikki luovutetun Karjalan kunnat ovat lisäksi saaneet omat paikallishistorialliset lukunsa, joihin on sijoitettu mm. viralliset pitäjänhistoriat ja erilaiset kotiseutukuvaukset. Henkilökohtaisempi aineisto noilta alueita on sijoitettu henkilö- ja sukuhistorioiden piiriin. Karjalan siirtoväen vaiheita toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen on käsitelty pääasiassa väestö- ja asutushistorian yhteydessä. Siirtokarjalaisten järjestöjen vaikutus on sittemmin ilmennyt kiinnostuksena mm. paikallishistoriallisen tutkimukseen ja kansanperinteen säilyttämiseen.
Teosten saatavuustiedot on koottu yliopistokirjastojen yhteistietokannasta LINDA:sta ja maakuntakirjastojen yhteistietokannasta MANDA:sta. Teosten bibliografisissa tiedoissa on mainittu mm. mahdollisisten eri painosten julkaisuvuosista ja uusista näköispainoksista, ruotsinkielisistä rinnakkaisteoksista, yliopistollisista opinnäytteistä ja kartta-aineistosta. Suomen kansallisbibliografia FENNICA:n osalta on huomiotu ns. pienpainateaineistoa v. 1812 -1944, jolloin Viipurin lääni kuului luonnollisena osana ensin autonomiseen Suomen suurruhtinaskuntaan ja sitten itsenäiseen Suomen tasavaltaan. Artikkeliaineisto on pääsääntöisesti jätetty tämän tutkimuksen ulkopuolelle muutamia valikoituja julkaisuja lukuunottamatta (sis. mm. Viipurin suomalaisen kirjallisuusseuran toimitteet). Kootut tiedot perustuvat vuoden 2004 alkuvuoden tilanteeseen.
FM Olli-Matti Sopanen.
iii
SISÄLLYSLUETTELO
1. YLEISESITYKSET VIIPURIN LÄÄNISTÄ...... 1
2. SOTAHISTORIA JA PUOLUSTUSLAITOS...... 19
2.1. PUOLUSTUSLAITOS...... 19
2.2. TALVI- JA JATKOSODAN VAIHEET ...... 28
2.3. VAPAUS- JA KANSALAISSOTA KARJALASSA...... 45
3. HALLINTO- JA OIKEUSHISTORIA...... 51
4. TALOUSHISTORIA...... 64
4.1. TALOUDELLINEN KEHITYS JA TOIMEENTULO ...... 64
4.2. KAUPPA, TEOLLISUUS JA YRITYSTOIMINTA...... 76
4.3. PANKKI- JA VAKUUTUSTOIMINTA ...... 91
4.4. LIIKENNE JA KULJETUS ...... 94
5. SOSIAALIHISTORIA...... 103
5.1. YHTEISKUNTARAKENNE JA SOSIAALISET KYSYMYKSET...... 103
5.2. JÄRJESTÖTOIMINTA...... 115
6. URHEILUHISTORIA...... 130
7. VÄESTÖ- JA ASUTUSHISTORIA ...... 135
8. KANSANPERINNE ...... 149
9. KIRKKOHISTORIA JA USKONTOTIEDE ...... 162
10. LUONNONTUTKIMUKSEN HISTORIA ...... 188
11. KOULUTUKSEN HISTORIA ...... 199
12. KIELEN JA KIRJALLISUUDEN HISTORIA...... 224
13. TAITEEN HISTORIA ...... 239
14. TIEDONVÄLITYKSEN HISTORIA ...... 256 iv
15. HENKILÖ- JA SUKUHISTORIA...... 262
15.1. HENKILÖHISTORIA...... 262
15.2. SUKUHISTORIA...... 278
16. PAIKALLISHISTORIAT ...... 288
16.1. VIIPURI...... 288
16.2. VIIPURIN MLK...... 296
16.3. SORTAVALA JA SORTAVALAN MLK...... 299
16.4. KÄKISALMI JA KÄKISALMEN MLK...... 301
16.5. ANTREA...... 303
16.6. HARLU ...... 304
16.7. HEINJOKI...... 305
16.8. HIITOLA ...... 306
16.9. IMPILAHTI...... 307
16.10. JAAKKIMA JA LAHDENPOHJA ...... 307
16.11. JOHANNES ...... 308
16.12. JÄÄSKI...... 310
16.13. KANNELJÄRVI...... 311
16.14. KAUKOLA...... 312
16.15. KIRVU...... 313
16.16. KIVENNAPA...... 314
16.17. KOIVISTO JA KOIVISTON MLK...... 316
16.18. KORPISELKÄ...... 318
16.19. KUOLEMAJÄRVI...... 318
16.20. KURKIJOKI ...... 319
16.21. LAVANSAARI,...... 320
16.22. LUMIVAARA...... 321
16.23. METSÄPIRTTI ...... 322
16.24. MIEHIKKÄLÄ...... 323
16.25. MUOLAA ...... 324 v
16.26. NUIJAMAA ...... 325
16.27. PARIKKALA...... 326
16.28. PYHÄJÄRVI VPL...... 327
16.29. PÄLKJÄRVI...... 328
16.30. RAUTJÄRVI JA SIMPELE...... 329
16.31. RAUTU ...... 329
16.32. RUSKEALA ...... 330
16.33. RÄISÄLÄ...... 331
16.34. SAARI...... 333
16.35. SAKKOLA ...... 333
16.36. SALMI...... 334
16.37. SEISKARI ...... 335
16.38. SOANLAHTI ...... 335
16.39. SUISTAMO ...... 336
16.40. SUOJÄRVI...... 337
16.41. SUURSAARI JA TYTÄRSAARI ...... 338
16.42. SÄKKIJÄRVI ...... 338
16.43. TERIJOKI ...... 340
16.44. UUKUNIEMI...... 341
16.45. UUSIKIRKKO ...... 342
16.46. VAHVIALA...... 343
16.47. VALAMO ...... 344
16.48. VALKJÄRVI...... 348
16.49. VIROLAHTI...... 349
16.50. VUOKSELA...... 350
16.51. VUOKSENRANTA...... 351
16.52. VÄRTSILÄ...... 351
16.53. YLÄMAA ...... 352
16.54. ÄYRÄPÄÄ ...... 353
16.55. VIIPURIN LÄÄNIN KUNTIEN NIMISTÖSTÄ ...... 354 1
1. YLEISESITYKSET VIIPURIN LÄÄNISTÄ
Lukuun sisältyy Viipurin läänin historian yleisesityksiä Suomen autonomian ja itsenäisyyden ajalta eli Haminan rauhasta (1809) Pariisin rauhaan (1947). Vaihtoehtoisesti ja yhtä perustelusti rajavuosina voisi pitää Vanhan Suomen liittämistä Suomen suurruhtinaskuntaan (1812) ja jatkosodan päättymistä Neuvostoliiton kanssa solmittuun Moskovan välirauhaan (1944). Näin ollen mukaan luetaan monet laaja-alaiset kokoomajulkaisut ja yleisteokset, joissa käsitellään pääasiallisesti 1800- ja 1900-luvun Karjalan Kannasta ja Laatokan Karjalaa, vaikka tarkka alueellinen ja temaattinen rajaus onkin joskus ongelmallista. Toisin sanoen osa valituista teoksia käsittelee hyvinkin yleisesti karjalaisuuteen, luovutettuun Karjalaan ja rajaseutuihin liittyviä kysymyksiä eri vuosikymmenten näkökulmasta. Tähän kuten muihinkin päälukuihin sisältyvien teosten saatavuustiedot on koottu yliopistokirjastojen yhteistietokannasta LINDA:sta (http://linda.linneanet.fi/ ) ja maakuntakirjastojen yhteistietokannasta MANDA:sta (http://manda.linneanet.fi/ ).