KYMENLAAKSON MAAKUNTAKAAVA Kauppa Ja Merialue

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

KYMENLAAKSON MAAKUNTAKAAVA Kauppa Ja Merialue 1 KYMENLAAKSON MAAKUNTAKAAVA Kauppa ja merialue Kaavamuutokset Kymenlaakson maakuntakaava, taajamat ja niiden ympäristöt Kymenlaakson maakuntakaava, maaseutu ja luonto Kymenlaakson maakuntavaltuusto 16.12.2013 Ympäristöministeriö 26.11.2014 Kaavaselostus 2 ESIPUHE Maakuntahallitus päätti 14.5.2012 käynnistää maakuntakaavan, kauppa ja merialue laadinnan. Valtuusto hyväksyi kaavan 16.12.2013 ja ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan 26.11.2014. Maakuntakaavas- ta ei ollut valitettu. Kaava täydentää taajamia ja niiden ympäristöjä sekä maaseutua ja luontoa koskevia vaihekaavoja sekä energiamaakuntakaavaa. Maakuntakaava mahdollistaa kaupallisten palveluiden merkittävän lisäämisen Kymenlaaksossa. Kaupan mitoituksessa on huomioitu erityisesti Venäjältä Suomeen suuntautuva ostovoima. Kaavassa esitetään kau- pallisten palvelujen kokonaisratkaisu ja määritellään vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen ja mitoi- tus. Vaihekaava sisältää yhdeksän keskustatoimintojen aluetta (Hamina, Kotkansaari, Karhula, Kausala, Kouvola, Kuusankoski, Inkeroinen, Myllykoski ja Virojoki), joille on mahdollista sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä kaupan laadusta riippumatta. Kaavassa on lisäksi viisi keskusta-alueiden ulkopuolelle sijoittu- vaa vähittäiskaupan suuryksikköä (Kouvolan Korjala, Kotkan Sutela, Jylppy ja Keltakallio sekä Pyhtään Silta- kylä) ja neljä laajempaa vähittäiskaupan kehittämisen kohdealuetta (Kouvolan Kauppakeskusalue, Kotkan Jumalniemi, Haminan Summa sekä Virolahden Vaalimaa). Kymenlaakson kaava on ensimmäinen maakuntakaava, jossa merialuetta käsitellään omana kokonaisuute- naan, ja jossa suunnittelun lähtökohtana ovat olleet erityisesti vedenalaista luontoa, luonnonvaroja ja kult- tuuriperintöä koskevat selvitykset ja tutkimustiedot. Kaavassa käsitellään myös puolustusvoimilta vapautu- vien saarten tulevia käyttömahdollisuuksia. Merialueella on sovitettu yhteen mm. vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden vaaliminen, luontomatkailun kehittämismahdollisuudet sekä luonnonvarojen kestävä käyttö. Maakuntakaava on laadittu tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien, asiantuntijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa. Kymenlaakson Liitto kiittää kaikkia maakuntakaavan laadintaprosessiin osallistuneita henkilöitä ja tahoja. KYMENLAAKSON LIITTO 3 Sisällys JOHDANTO ................................................................................................................................................................. 4 1 SELVITYS ALUEEN OLOISTA, YMPÄRISTÖOMINAISUUKSISTA JA NIISSÄ TAPAHTUNEISTA MUUTOKSISTA ........... 6 1.1. Kymenlaakso ................................................................................................................................................. 6 1.2. Kymenlaakson väestösuunnite ..................................................................................................................... 7 1.3. Kymenlaakson rakennemuutos .................................................................................................................... 8 1.4. Kaupan rakenne ja kehitys ............................................................................................................................ 9 1.5. Kymenlaakson merialue .............................................................................................................................. 13 1.6. Liikenne ....................................................................................................................................................... 18 1.7. Suunnittelu- ja kaavoitustilanne maakuntakaava-alueella ......................................................................... 19 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA ESILLÄ OLLEET VAIHTOEHDOT ............................................... 21 2.1. Maankäyttö- ja rakennuslain asettamat lähtökohdat ................................................................................ 21 2.2. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asettamat lähtökohdat ...................................................... 22 2.3. Muut valtakunnalliset lähtökohdat ............................................................................................................. 24 2.4. Maakunnalliset lähtökohdat ja tavoitteet .................................................................................................. 26 2.5. Maakuntakaavan tavoitteet ........................................................................................................................ 27 2.6. Kaavassa esillä olleet vaihtoehdot .............................................................................................................. 27 3 MAAKUNTAKAAVARATKAISUN SISÄLTÖ .............................................................................................................. 32 3.1. Suunnitteluratkaisun yleiset perustelut ...................................................................................................... 32 3.2. Vähittäiskaupan mitoituksen perustelut .................................................................................................... 40 3.3. Maakuntakaava-alue .................................................................................................................................. 56 3.4. Kauppa ja aluerakenne ............................................................................................................................... 57 3.5. Merialue ...................................................................................................................................................... 66 3.6. Liikenne ja reitit .......................................................................................................................................... 76 4 MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET......................................................................................................... 81 4.1. Ohjausvaikutus kuntakaavoitukseen .......................................................................................................... 81 4.2. Vaikutus viranomaistoimintaan .................................................................................................................. 81 4.3. Rakentamisrajoitus ..................................................................................................................................... 82 5 MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI .................................................................................................. 83 5.1. Kaavaratkaisujen vaikutukset ..................................................................................................................... 83 5.2. Kaupallisten vaikutusten arviointi ............................................................................................................... 88 5.3. Venäläisten matkailun työllisyysvaikutukset .............................................................................................. 98 5.4. Yhteisvaikutukset ........................................................................................................................................ 99 5.5. Yhteenveto kaavan sisältämistä mahdollisista ympäristöhaitoista .......................................................... 100 5.6. Toimenpiteet kielteisten ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi .............................................................. 100 5.7. Vaikutukset Natura 2000 -ohjelman kohteisiin ........................................................................................ 101 6 MAAKUNTAKAAVAN TOTEUTUKSEN AJOITUS JA SEURANTA ............................................................................ 104 6.1. Ajoitus ja seuranta .................................................................................................................................... 104 7 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS KAAVAN LAADINNASSA ..................................................................... 105 7.1. Käynnistämis- ja tavoitevaihe ................................................................................................................... 105 7.2. Luonnosvaihe ............................................................................................................................................ 105 7.3. Ehdotusvaihe ............................................................................................................................................ 107 7.4. Hyväksymisvaihe ....................................................................................................................................... 108 8 VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN HUOMIOON OTTO MAAKUNTAKAAVASSA .............. 109 9 KAAVAMUUTOKSET ........................................................................................................................................... 118 9.1. Kymenlaakson maakuntakaava, taajamat ja niiden ympäristöt, kaavamuutokset .................................. 118 9.2. Kymenlaakson maakuntakaava, maaseutu ja luonto, kaavamuutokset ................................................... 125 10 TIIVISTELMÄ ....................................................................................................................................................... 127 4 JOHDANTO Laadittava maakuntakaava on nimeltään Kymenlaakson maakuntakaava, kauppa ja merialue. Maakunta- kaavan muutos koskee vaihemaakuntakaavoja Kymenlaakson maakuntakaava, taajamat ja niiden ympäris- töt ja Kymenlaakson maakuntakaava, maaseutu ja luonto. Kaava-alue on Kymenlaakson maakunta, johon kuuluu seitsemän kuntaa: Hamina, Iitti, Kotka, Kouvola,
Recommended publications
  • Palveluiden Saatavuus Ja Saavutettavuus
    Liite nro 2 Yhtymävaltuusto 30.8.2019 Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus Asiantuntijatyöryhmän raportti Kesäkuu 2019 Yhtymävaltuusto 14.6.2019, 33 § Sisällys 1 Johdon yhteenveto .................................................................................................................................... 4 1.1 Muutokset toimintaympäristössä valmistelun aikana ...................................................................... 7 1.2 Asiantuntijatyöryhmä ........................................................................................................................ 7 1.3 Valmistelutyöryhmän esitykset tiivistetysti palvelualueittain .......................................................... 7 2 Toimintaympäristön muutoksen vaikutus ............................................................................................... 12 3 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut .................................................................................................... 14 3.1 Palvelukokonaisuuden kuvaus......................................................................................................... 14 3.2 Visio ja tavoitetila ............................................................................................................................ 14 3.3 Muutos ............................................................................................................................................ 16 3.4 Vaikutukset .....................................................................................................................................
    [Show full text]
  • District 107 D.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 D through May 2015 Status Membership Reports LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice No Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Active Activity Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Email ** Report *** Year **** Number of times If below If net loss If no report When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater in 3 more than of officers that in 12 within last members than 20% months one year repeat do not have months two years appears appears appears in appears in terms an active appears in in brackets in red in red red red indicated Email red Clubs less than two years old 124289 Otava Helmi 03/06/2015 Newly 22 22 0 22 100.00% 0 0 M 0 Chartered Clubs more than two years old 29515 ANJALANKOSKI 06/13/1974 Active 23 1 1 0 0.00% 23 24 0 24+ 20504 ELIMAKI 01/18/1963 Active 29 1 0 1 3.57% 28 1 24+ 31949 ELIMAKI RATSU 03/25/1976 Active 19 0 0 0 0.00% 19 0 5 20505 HAMINA 07/09/1954 Active 42 4 1 3 7.69% 39 32 0 4 $334.81 28056 HAMINA BASTIONI 02/28/1974 Active 49 3 4 -1 -2.00% 50 7 0 6 $114.79 67609 HAMINA VARVARA 04/01/2003 Active 37 4 0 4 12.12% 33 0 3 20797 HAUKIVUORI 09/03/1963 Active 24 0 2 -2 -7.69% 26 24 0 1 20507 HEINOLA 12/06/1955 Active 37 0 2 -2 -5.13% 39 12 0 24+ 20506 HEINOLA JYRANKO 10/20/1964 Active 49 2 1 1 2.08% 48 5 0 0 $362.19 47230 HEINOLA KAILAS
    [Show full text]
  • Kouvolan Pääkirjasto Mikrofilmatut Sanomalehdet
    28.11.2019 Kouvolan pääkirjasto Mikrofilmatut sanomalehdet Lehdet vuoteen 1929 asti ovat saatavissa digitoituina Kansalliskirjaston Historiallisesta sanomalehtikirjastosta http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/. Viimeisessä sarakkeessa on näistä lehdistä suora linkki sanomalehtikirjastoon. Anjalankosken sanomat Anjalankoski 3.1.1975 – 29.6.2006 (seur. Keskilaakso) Elimäen sanomat Elimäki 1.12.1976 – 19.12.2018 Elimäki Elimäki 27.9.1968 – 29.6.1978 Elintae Kotka, Helsinki 22.7.1949 – 17.12.1965 Eteenpäin Kotka 11.11.1905 – 31.12.1988 linkki (seur. Kotkan Sanomat) Etelä-Suomi Kotka 8.12.1902 – 31.12.1988 linkki (seur. Kotkan Sanomat) Haminan lehti Hamina 25.4.1929 – 29.12.1957 linkki (seur. Kymen Sanomat) Haminan seudun lähiuutiset Hamina 3.1.1995 – 12.9.1996 Haminan Seutu Hamina 12.12.1996 – 3.1.2007 Iitinseutu Iitti 5.1.1955 – 28.12.2017 Kaakonkulma Virolahti 28.11.1968 – 22.12.2016 Karhula Karhula 27.5.1959 – 31.12.1965 Karjalan kansa Hamina 3.7.1940 – 18.12.1940 Kaupunkilehti Kuusankoski 14.2.1988 – 21.11.1993 (seur. Kaupunkilehti Seiska) Kaupunkilehti Seiska Kouvola 28.11.1993 – 25.4.2007 (seur. Vartti) Keko Helsinki 5.12.1925 – 22.12.1955 Keskilaakso Anjalankoski 4.1.2007 – 28.6.2018 Kotka Nyheter (Östra Nyland Loviisa 20.4.1929 – 23.9.1969 linkki vuodesta 1945) 7.9.1971 – 15.12.1973 3.9.1974 – 30.6.1979 1.7.1980 – 29.8.1981 16.3.1982 – 4.10.1983 Kotkalainen Kotka 23.8.1963 – 24.2.1968 Kotkan Sanomat Kotka 29.12.1940 – 18.6.1941 (seur. Kymen Sanomat) 2.1.1989 – 29.9.1991 Kotkan Uutiset Kotka 26.5.1897 – 29.7.1906 linkki Kouvolan sanomat Kouvola 5.1.1910 – 30.9.2019 linkki Kuusaalainen Kuusankoski 2.6.1982 – 17.6.1984 (seur.
    [Show full text]
  • Safe Community Kouvola
    Application to Become a Member of the Safe Community Network Safe Community Kouvola CONTENTS 1. INTRODUCTION .....................................................................................................................................2 2. DESCRIPTION OF KOUVOLA .............................................................................................................3 3. CROSS-SECTIONAL ORGANIZATION OF THE SAFETY PROMOTION WORK IN KOUVOLA - PARTNERSHIP AND COLLABORATION ......................................................................3 4. PROGRAMMES THAT DOCUMENT THE FREQUENCY AND CAUSES OF INJURIES...........5 4.1 INJURY SITUATION IN KOUVOLA REGION –IDENTIFICATION OF RISK FACTORS AND RISK GROUPS ..........5 4.2 INJURIES AND RISKS BY AGE GROUPS .....................................................................................................6 5. KOUVOLA’S EFFORTS BASED ON THE INDICATORS SET BY INTERNATIONAL SAFE COMMUNITIES NETWORK.....................................................................................................................7 5.1 LONG -TERM , SUSTAINABLE PROGRAMS COVERING BOTH SEXES AND ALL AGES , ENVIRONMENTS AND SITUATIONS .................................................................................................................................................7 5.2 INJURY REGISTRATION AND PREVENTION PROJECT OF KOUVOLA REGION (S TART )..............................9 6. PROGRAMS THAT TARGET HIGH-RISK GROUPS AND ENVIRONMENTS, AND PROGRAMS PROMOTING SAFETY FOR VULNERABLE GROUPS .............................................11
    [Show full text]
  • 00161 Helsingfors EUROPEAN COMMISSION Brussels, 20.XII.2006
    EUROPEAN COMMISSION Brussels, 20.XII.2006 C(2006) 6604 PUBLIC VERSION WORKING LANGUAGE This document is made available for information purposes only. Subject: State aid N 359/2006 – Finland Regional aid map 2007-2013 Sir, 1. PROCEDURE (1) By letter dated 9 June 2006, registered at the Commission on the same day (A/34487) the Finnish authorities notified their regional aid map for the period 1.1.2007 – 31.12.2013. (2) By letters of 13 July 2006 (D/55869), 31 August 2006 (D/57475), 31 October 2006 (D/59291) and 21 November 2006 (D/59776) the Commission services asked for complementary information, which the Finnish authorities provided by letters of 6 September 2006, registered at the Commission on 7 September 2006 (A/37007), 10 November 2006, registered at the Commission on the same day (A/38998), 20 November 2006, registered at the Commission on the same day (A/39279), by letter of 27 November 2006, registered at the Commission on the same day (A/39610) and by letter of 1 December 2006, registered at the Commission on 4 December 2006 (A/39818). (3) On 21 December 2005, the Commission adopted the Guidelines on national regional aid for 2007-20131 (hereinafter “RAG”). In accordance with 1 Guidelines on national regional aid for 2007-2013, OJ C 54, 4.3.2006, p. 13. Utrikesminister Erkki TUOMIOJA Sjöekipaget PO Box 176, FIN – 00161 Helsingfors paragraph 100 of the RAG each Member State should notify to the Commission following the procedure of Article 88(3) of the Treaty, a single regional aid map covering its entire national territory which will apply for the period 2007- 2013.
    [Show full text]
  • The Wolf Debate in Finland
    Ruralia Institute Jukka Bisi Sami Kurki The wolf debate in Finland Publications 12 The wolf debate in Finland Expectations and objectives for the management of the wolf population at regional and national level Jukka Bisi Sami Kurki Seinäjoki 2008 Publisher: University of Helsinki Ruralia Institute Kampusranta 9 FIN-60320 SEINÄJOKI Puh. +358 6 4213 300 Fax. +358 6 4213 301 ISBN 978-952-10-4135-8 (paperback) 978-952-10-4136-5 (pdf) ISSN 1796-0649 (paperback) 1796-0657 (pdf) Printed by Oy Fram Ab, Vaasa Foreword The wolf has returned to the Finnish countryside and once again there is no avoiding the fact that the interaction of man and wolf is an extremely painful one. Attitudes to the wolf divide Finns, and the wolf itself causes opinion to change fast once it has arrived in new areas. The wolf is a perpetual problem environmentally, something people have to live with on a daily basis. But what is the importance of social sustainability and how can protection of the wolf be reconciled with what local people see as a decline in the quality of life? How should the wolf issue be managed and who should act in what situation? These are the questions which have to be addressed in preparations for a national policy on wolves. Studies relating to policy on large carnivores for the University of Helsinki’s Institute for Rural Research and Training (Ruralia) represent a breakthrough, yet people in rural communities have always been at the centre of research. The sustainable use of natural resources is becoming more and more about socio-economic issues, with ecology obviously imposing its own set of condi- tions.
    [Show full text]
  • Bright Future for Black Towns
    Bright Future for Black Towns Economic performance and place-based characteristics of industrial regions in Europe Comparative cross-national report December 2017 Funded by JPI Urban Europe www.jpi-urbaneurope.eu/project/bright-future/ 1 Contributors Report editor: Myrte Hoekstra – University of Amsterdam Report contributors: Nabeela Ahmed – The Young Foundation David Bole – Research Centre of the Slovenian Academy of Sciences and Arts Marco Bontje – University of Amsterdam Andreea-Loreta Cercleux – University of Bucharest Jakob Donner-Amnell – University of Eastern Finland Irina Florea-Saghin – University of Bucharest Claire Gordon – The Young Foundation Simo Häyrynen – University of Eastern Finland Mary Hodgson – The Young Foundation Myrte Hoekstra – University of Amsterdam Ioan Ianoş – University of Bucharest Jani Kozina – Research Centre of the Slovenian Academy of Sciences and Arts Florentina-Cristina Merciu – University of Bucharest Mirela-Daniela Paraschiv – University of Bucharest Jussi Semi – University of Eastern Finland Jernej Tiran – Research Centre of the Slovenian Academy of Sciences and Arts Maps: David Bole – Research Centre of the Slovenian Academy of Sciences and Arts Manca Volk – Research Centre of the Slovenian Academy of Sciences and Arts 2 Contents 1. Introduction …5 1.1 Towards a post-industrial society? …6 1.2 The role of small and medium-sized towns …7 1.3 Structure of the report …8 2. Industrial regions in Europe …9 2.1 Data and methods …9 2.2 Industry in Europe …10 2.3 Industry and regional economic performance …13 2.4 Industry and urbanization …15 3. Small and medium-sized industrial towns in Slovenia …17 3.1 History of industrialization …17 3.2 Data and methods …18 3.3 Industry and economic performance …19 3.4 Typology of small and medium-sized industrial towns …20 4.
    [Show full text]
  • Overview of Kouvola
    Overview of Kouvola Welcoming • Fascinating • Evolving 9/22/2017 City of Kouvola 9/22/2017 City of Kouvola 2 Kouvola in figures 9/22/2017 City of Kouvola 3 Strategy of Kouvola 9/22/2017 City of Kouvola 4 Organization of elected officials 2017 9/22/2017 City of Kouvola 5 City Council 2017 - 20121 City Executive Board 2017 - 2021 59 LOCAL COUCILLORS 13 MEMBERS Chairman Chairman Jouko Leppänen(KOK) Harri Helminen (SDP) 1st Deputy Chairman 1st Deputy Chairman Paula Werning (SDP) Jani Heikari (KOK) 2nd Deputy Chairman 2nd Deputy Chairman Topi Seppälä (KESK) Jenny Hasu(KESK) 3rd Deputy Chairman Jari Huhtala (VIHR) SDP Social Democratic Party of Finland KOK National Coalition Party KESK Centre Party VIHR The Greens PS Finns Party KD Christian Democrats VAS Left Alliance SIT Independents S-KS Independets of Suur-Kouvola 9/22/2017 City of Kouvola 6 Organization for services 2017 9/22/2017 City of Kouvola 7 Executive management group Mayor Marita Toikka Financial Director Tuukka Forsell Director of Welfare Services Arja Kumpu Technical Director Hannu Tylli Administrative Director Katja Tommiska Personnel Director Päivi Karhu Strategy and Development Director Jyrki Harjula Development Director Petteri Portaankorva Communications Manager Anne Käki Personnel representative Asta Nurminen 9/22/2017 City of Kouvola 8 Personnel by service sectors 31 December 2016 Permanent Fixed-term Empl.subsidy Personnel Personnel Change Change 31.12.2016 31.12.2015 qvt % 4 749 1 042 95 5 886 6 002 -116 -1.9 9/22/2017 City of Kouvola 9 Biggest employers 9/2017 5 886
    [Show full text]
  • Indoor Radon Measurements and Radon Prognosis for the Province of Kymi, Southeastern Finland; Huoneilman Radonmittaukset Kymen L
    H (ftoooM STUK-A136 JOULUKUU 1996 F19700029 Huoneilman radonmittaukset Kymen laanissa: Tilannekatsaus ja radonennuste M. Pennanen, I. Makelainen ja A. Voutilainen SATEILYTURVAKESKUS PL 14, 0081 HELSINKI Puh. (09) 759881 P c' n ISBN 951-712-158-X ISSN 0781-1705 Edita Oy Helsinki 1996 Myynti: Sateilyturvakeskus PL 14 00881 HELSINKI Puh. (09) 759 881 STUK-A136 SATEILYTUR VAXES KUS PENNANEN M, MAKELAINEN I ja VOVTILAINEN A. Huoneilman radonmittaukset Kymen laanissa: Tilannekatsaus ja radonennuste. STUK-A 136, Helsinki 1996, 55 s. + liitteet 41 s. ISBN 951-172-158-X ISSN 0781-1705 Avainsanat: Huoneilman radon, radonennuste, rakennuspaikka, maapera tiivistelmA Radonennusteessa on tarkoitus luokitella rakennusmaa sen perusteella, kuinka suuressa osassa uusista pientaloista on odotettavissa, etta radonpitoisuus 200 tai 400 Bq/m3 ylittyy. Ennusteessa oletetaan, ettei radonin torjuntaan mitenkaan varauduta rakennusvaiheessa. Kymen laanin radonennustetta laadittaessa kaytettiin hyvaksi noin 5900 pientalon radonmittaustuloksia. Mittauskohteista tiedettiin niiden tarkka sijainti kartalle merkittyna, rakennuspaikan maapera, talon valmistumisvuosi ja perustamistapa. Naiden tietojen ja kaytettavissa olevan geologisen tiedon perusteella Kymen laanin rakennusmaa jaettiin kolmeentoista alueeseen. Alueille arvioitiin odotettavissa ole- vat radonpitoisuudet ja enimmaisarvqjen (200, 400 ja 800 Bq/m3) ylitysprosentit. Ennusteen radonpitoisuudet ja ylitysprosentit on laskettu radonkriittisimmille perustamistavoille. Niihin kuuluvat talot, joissa on sokkelin
    [Show full text]
  • Omaishoidon Tuen Palvelu
    Omaishoidon tuen palvelu Omaishoidon tuki Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön säännöl- lisen hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotona omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka koostuu hoidettavalle annettavista tarvit- tavista palveluista, omaishoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta ja annettavista vapaista sekä omaishoitoa tukevista muista palveluista. Hoitopalkkion määrään vaikuttavat hoidon sitovuus ja vaativuus sekä hoidettavan hoidon turvaamiseksi annettavat sosiaali- ja/tai terveyspalvelut. Hoidon tarpeen arviointi Hoidon tarvetta arvioidaan kotikäynnillä. Arvioinnissa huomioidaan myös per- heen normaalit sisäiset vastuut, esim. puolisoiden välinen tavanomainen autta- minen ja vanhempien tavanomainen vastuu lapsesta. Omaishoidon tukeen ei ole oikeutta, mikäli avun tarve on pelkästään ruoanlaitossa, siivouksessa ja asioin- nissa kodin ulkopuolella. Hoidon tarve on vähintään sellaista, että hoidettava tar- vitsee toistuvasti päivittäisistä henkilökohtaisista perustoiminnoistaan selviytyäk- seen hoitoa sekä huolenpitoa ja/tai valvontaa. Palvelun myöntäminen Omaishoidon tukea myönnetään pääsääntöisesti pitkäkestoiseen (yli 3 kk) omaishoitoon. Käytännössä hoitaja on yleensä osallistunut hoidettavan hoitoon ja huolenpitoon jo ennen omaishoitosopimuksen tekemistä. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että kodin terveydelliset ja muut olosuhteet ovat sopivat siellä annettavalle hoidolle sekä omaishoitajan terveydentila ja toimintakyky vastaavat omaishoidon
    [Show full text]
  • Kymenlaakson Kulttuuriympäristökartoitus 2008
    KYMENLAAKSON KULTTUURIYMPÄRISTÖKARTOITUS 2008 ANJALANKOSKI – ELIMÄKI – HAMINA – IITTI – JAALA – KOTKA – KOUVOLA – KUUSANKOSKI – MIEHIKKÄLÄ – PYHTÄÄ – VALKEALA – VIROLAHTI SAATTEEKSI Kulttuuriympäristöt ovat tärkeä osa kaupunkien ja kuntien identiteettiä. Ihminen löytää niistä juuren- sa ja tuntee siten olonsa kotoisammaksi. Ehkä myös siksi kulttuuriympäristöjen vaaliminen on tullut yhä tärkeämmäksi teemaksi yhteiskunnassa. Paljon vanhaa ja arvokasta on ehtinyt tuhoutua, mutta viime vuosikymmeninä on kuitenkin ryhdytty myös suojelemaan jäljelle jäänyttä kulttuuriperintöä. Lähtökohtana Kymenlaakson kulttuuriympäristöselvitykselle on ollut kaikki kulttuuriympäristön osa- alueet kattavan aineiston puute ja epäselvyys kohteiden tämänhetkisestä tilasta. Kymenlaakson kulttuuriympäristökartoitusta tehtäessä tavoitteena on ollut saada aikaan aineisto, joka palvelee niin kuntien kuin valtion viranomaisten sekä maakuntamuseon tarpeita. Aineistosta on haluttu tehdä helposti päivitettävä ja ajantasainen. Kaupunkien ja kuntien tarpeita silmälläpitäen tavoitteena on ollut luoda hyödyllistä materiaalia maankäytön suunnittelun, matkailun/kulttuurin ja opetuksen toimi- aloille sekä kannustaa kulttuuriympäristöohjelman laatimiseen ja siten kulttuuriympäristöjen vaalimi- seen. Valtion viranomaisia kartoitus auttaa mm. erilaisissa lupapäätöksissä ja kaavoituksen valvon- nassa sekä lausuntojen antamisessa. Sitä tullaan hyödyntämään myös Kymenlaakson museon ylläpitämän suunnitellun tietokannan päivittämisessä. Vuonna 2008 on saatettu loppuun kartoitustyö, joka
    [Show full text]
  • ENVIRONMENTAL and SOCIETAL RESPONSIBILITY 2018 UPM Kymi
    UPM Kymi ENVIRONMENTAL AND SOCIETAL RESPONSIBILITY 2018 UPM Kymi UPM Corporate Environmental and The UPM Kymi mill in Kuusankoski, Kouvola, by the Kymi river consists of a paper Societal Responsibility Statement 2018 and pulp mill. The Kymi production plants form a modern integrated mill site that produces coated and uncoated fine paper and bleached birch and softwood pulp. In 2018, Kymi employed 745 people. UPM pulp and paper mills The paper mill is divided into two production units. Paper machine 8 and the coater form a production line that produces coated fine paper. The high-quality printing paper is delivered in reels and sheets.Paper machine 9 produces UPM Kymi Environmental and Societal uncoated fine paper on reels and in sheets to be used as printing paper, forms Responsibility 2018 is a supplement to the Corporate Environmental and Societal and envelopes as well as copier/printer paper. The pulp mill’s two fibre lines Responsibility Statement of UPM’s pulp produce bleached softwood and birch pulp. A sawdust digester is used to and paper mills (available at www. cook sawdust pulp that is added to the birch pulp. upm.com) and provides mill-specific environmental and societal performance The production plants receive the heat energy and most of the electricity they data and trends for the year 2018. The annually updated mill supplements and need from the pulp mill’s energy production and Kymin Voima Oy’s biofuel the UPM Corporate Environmental and power plant located on the mill site. Schaefer Kalk Finland Oy’s PCC plant is Societal Responsibility Statement together also located on the mill site.
    [Show full text]