DOCSLIB.ORG

Monumenteista Tanssiaskeliin

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Monumenteista Tanssiaskeliin Monumenteista tanssiaskeliin – Taiteiden ja kulttuurin Viipuri 1856–1944 Viipuri ja kulttuurin – Taiteiden tanssiaskeliin Monumenteista VIIPURIN SUOMALAISEN KIRJALLISUUSSEURAN TOIMITTEITA Monumenteista tanssiaskeliin Taiteiden ja kulttuurin Viipuri 1856–1944 22 Toim. Anna Ripatti ja Nuppu Koivisto VSKS VIIPURIN SUOMALAISEN KIRJALLISUUSSEURAN TOIMITTEITA 22 Monumenteista tanssiaskeliin Taiteiden ja kulttuurin Viipuri 1856–1944 Toim. AnnA Ripatti jA nuppu KoivisTo Kannen kuva: Viktor Svaetichinin maalaus Vesiportinkatu ja kellotorni (1905). Kuva: Lahden historiallinen museo: VHM ryhmä L: LHMVHMLT9115:303. Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 22 Monumenteista tanssiaskeliin – Taiteiden ja kulttuurin Viipuri 1856–1944 Toimittaneet: Anna Ripatti (osan toimittaja) Nuppu Koivisto (osan toimittaja) Anu Koskivirta (sarjan päätoimittaja) H. K. Riikonen (sarjan päätoimittaja) Sanna Supponen (sarjan toimitussihteeri ja kuvatoimittaja) Taitto ja graafinen suunnittelu: Eemeli Nieminen SBN 978-952-69280-4-3 (sid.) ISBN 978-952-69280-5-0 (PDF) ISSN: 1236-4304 (sarja) Painettu: 2020, Digipaino Kirjaksi.net Painosmäärä: 300 kpl Ensimmäinen painos. Julkaisija: Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura ry, Helsinki Sisällys 6 Anna Ripatti ja Nuppu Koivisto: Viipurin kulttuurihistoriaa kartoittamassa Esittävät taiteet ja kulttuurielämä 22 Riikka Siltanen: Richard Faltin ja Viipurin taidemusiikkielämän rakentuminen 1856–1869 66 Nuppu Koivisto: Eurooppalaiset naisten salonkiorkesterit Viipurissa 1870-luvulta sisällissotaan 94 Johanna Laakkonen: Tanssia ja tanssijoita Viipurissa 119 Pentti Paavolainen: Kesäteatteria Papulassa 1913–1921 122 Marko Tikka: Jatsikaupunki: Tanssimusiikki, tanssiorkesterit ja yleiset tanssit 1930-luvun Viipurissa 149 Julia von Boguslawski: Teosofinen ja antroposofinen liike Viipurissa Kaupunkitila ja arkkitehtuuri 187 Kersti Tainio: Rajalinna politiikan näyttämönä: Venäläisiä näkökulmia Viipurin linnan restaurointiin 1880–1890-luvuilla 215 Sofia Aittomaa: Mikael Agricolan monumentti 218 Sofia Aittomaa:Torkkeli Knuutinpojan monumentti 220 Sofia Aittomaa: Pietari Suuren monumentti 223 Hanna Kemppi: Ristimäen hautausmaan kirkon elämänkaari ja Viipurin ortodoksinen kulttuuri 279 Teppo Jokinen: Arkkitehti Gustaf Nyströmin pankkisuunnitelmat Viipurissa 1900-luvun alussa 305 Teppo Jokinen: Gustaf Nyström ja Viipuri 308 Ulla Salmela: Viipurin kaupunkisuunnittelu toisen maailmansodan aikana Kaunokirjallisuus 332 Anna Ripatti: Jac. Ahrenberg ja rajamaan kansa 337 H. K. Riikonen: Emil Zilliacus, Viipuri ja Hapenensaari 368 Fredrik Hertzberg: Gunnar Björling Viipurissa 372 Anna Kortelainen: Tapaus Lempi Jääskeläinen: Mitä historialliselle romaanille tapahtuu? 398 Kuvalähteet 400 Henkilöhakemisto Toimituskunta Osan toimittajat: Anna Ripatti, FT & Nuppu Koivisto, FT Sarjan päätoimittajat: Anu Koskivirta, dosentti & H. K. Riikonen, professori (emer.) Toimitussihteeri ja kuvatoimittaja: Sanna Supponen, FM, väitöskirjatutkija Kirjoittajat Sofia Aittomaa: FT, Åbo Akademi Julia von Boguslawski FM, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto. ORCID: 0000-0003-3428-9634 Fredrik Hertzberg FT, Ph.D., Helsingin yliopisto Teppo Jokinen FT, dosentti, Helsingin yliopisto Hanna Kemppi FT, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto. ORCID: 0000-0001-5578-5464 Nuppu Koivisto FT, tutkijatohtori, Taideyliopisto. ORCID: 0000-0001-9019-9997 Anna Kortelainen FT, kirjailija Johanna Laakkonen FT, dosentti, yliopistonlehtori, Helsingin Yliopisto. ORCID: 0000-0002-0927-9218 Pentti Paavolainen FT, dosentti, Helsingin yliopisto H. K. Riikonen FT, professori (emer.), Helsingin yliopisto. ORCID 0000-0001-8869-7065 Anna Ripatti FT, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto. ORCID: 0000-0003-2120-8524 Ulla Salmela FT, yli-intendentti, Museovirasto Riikka Siltanen TM, Musiikkipedagogi (YAMK), väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto Kersti Tainio FM, Helsingin yliopisto Marko Tikka FT, dosentti, yliopistonlehtori (ma.), yliopistotutkija, Tampereen yliopisto Lukijalle VSKS:n Toimite 22 Monumenteista tanssiaskeliin – Taiteiden ja kulttuurin Viipuri 1856–1944 tarkastelee esittäviä taiteita, arkkitehtuuria, monumentteja, kaunokirjallisuutta ja henkisen elämän muotoja ajanjaksolla, jolloin erilaiset ryhmät kilvoittelivat siitä, kenelle Viipuri ja sen menneisyys kuuluvat. Symbolisella tasolla kulttuurikamppailua kävivät itäinen ja läntinen sivilisaatio, joiden vedenjakajalla Viipuri sijaitsi. Historiapoliittisen taistelun konkreettisia osapuolia olivat paikalliset vallankäyttäjät sekä kieli- ja kansallisuusryhmät, joiden toimintaa motivoivat tässä vaiheessa erilaiset kansallisuusaatteet. Toisaalta paikallisen kulttuurin monimuotoisuudesta kertoo se, että nationalististen virtaustenkin rinnalla Viipurin taidemaailmaa sävytti vanha ja omaleimainen kosmopoliittinen juonne, jota vaali erityisesti kaupungin yläluokka. Kulttuurielämän ylira- jaisuutta ilmensivät esimerkiksi Viipurissa vierailleet kansainväliset tanssiryhmät ja orkes- terit, samoin kuin siellä työskennelleet säveltäjät ja kapellimestarit. Uudenlaisia ristiriidan siemeniä taas orasti itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä, kun hallitsevaa korkeakulttuuria alkoivat Viipurissakin haastaa uudenlaiset populaarikulttuurin muodot. Tällaisista aineksista Toimitteen 22 osatoimittajat, taidehistorioitsija, FT Anna Ripatti ja taidemusiikin maailmaan erikoistunut historioitsija FT Nuppu Koivisto ovat rakentaneet yhdessä kirjoittajien kanssa johdonmukaisen ja näkemyksellisen kokonaisuuden. Teoksen artikkelit valaisevat tutkimuksellisesti ajankohtaisella tavalla viipurilaisen kulttuurin mai- neikkaan kukoistuskauden katveita. Kirja juhlistaa Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran perustamisen 175-vuotisjuhlavuotta, jonka teemana on Tieto, tiede, valistus. Toimitteeseen 22 päättyy samalla merkittävä ajanjakso sarjan historiaa. Käsillä on viimei- nen osa, jonka sarjan pitkäaikainen päätoimittaja Pentti Paavolainen on koonnut yhdes- sä sen toimituskunnan kanssa. VSKS:n Toimitteita -sarjan päätoimittajana vuonna 2014 aloittanut Paavolainen luopui tehtävästään vuoden 2018 lopulla. Vuonna 1975 perustettua toimitesarjaa kehitettiin Paavolaisen päätoimittajakaudella määrätietoisesti ajanmukaiset tieteelliset kriteerit täyttäväksi vertaisarvioiduksi julkaisusarjaksi. Onnistunut uudistaminen on lisännyt Toimitteiden kysyntää ja näkyvyyttä korkealaatuisena Viipurin ja sen lähialueiden kulttuurihistorian ja poliittisen elämän kuvaajana. Päätoimittajan ja sarjan toimitusneuvoston ponnistelut sarjan tieteellisen laadun vakiinnuttamiseksi palkittiin vuonna 2018, kun VSKS:n Toimitteita -sarja alettiin noteerata Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan julkaisufoorumilla (JUFO) tieteellisten julkaisujen perustasolle 1. Paavolaisen ansiokkaan työn perustalle on turvallista rakentaa toimitesarjan tulevaisuutta, ja jatkossa hän osallistuu sen kehittämiseen sarjan toimitusneuvoston puheenjohtajana. VSKS:n hallitus nimitti joulukuussa 2018 allekirjoittaneet VSKS:n Toimitteita -sarjan pää- toimittajiksi vuoden 2021 loppuun saakka, mikä toi vastattavaksemme Toimitteiden 22–24 julkaisuprosessin yhteistyössä toimituskunnan kanssa. Koemme kiitollisuutta saamastam- me vastuusta Viipurin historiaan erikoistuneen arvostetun julkaisusarjan laadunvalvojina. Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura on kulkenut pitkän taipaleen kansanvalistuksel- lisesta tieteelliseksi seuraksi, joka nykyisin on Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan (TSV) jäsenseura. Seuran ensimmäinen julkaisu oli vuonna 1847 ilmestynyt Uusi Aapis-Kirja, jota painettiin vuosikymmenten saatossa pitkälti toistasataatuhatta kappaletta. Tällaisiin myyntimääriin ei kiinnostavinkaan nykyaikainen tieteellinen julkaisu voi yltää. Uskomme silti siihen, että juhlavuoden toimite houkuttelee uudenlaista yleisöä tutustumaan Viipurin kulttuurin ja taide-elämän kultakauteen. Yhä laajempaa lukijakuntaa niin ikään palvelee Toimitteiden julkaiseminen vapaasti verkossa. Lausumme kiitoksemme osan kirjoittajille, toimittajille, suomentajalle ja anonyymeille vertaisarvioitsijoille tinkimättömän korkealaatuisesta työstä. Tähän osaan päättää työnsä myös sarjan pitkäaikainen toimitussihteeri, väitöskirjatutkija Sanna Supponen, jolle kuuluvat lämpimät kiitokset tarkkanäköisyydestä ja joustavuudesta sarjan seitsemän osan toimi- tusprosessin eri vaiheissa, samoin kuin avoimen julkaisemisen aktiivisesta edistämisestä. Toimite 22 on osa kulttuurihistoriallista kokonaisuutta Viipuri, kulttuurin kaupunki, joka muodostuu toimitesarjan osista 18–23. Sen päättää keväällä 2021 ilmestyvä Toimite 23, joka käsittelee menetetyn Viipurin muistamista ja viipurilaista diasporaa talvi- ja jatkosodan alue- luovutusten jälkeisinä vuosikymmeninä. Toimitusneuvosto suunnittelee jo sarjan julkaisuoh- jelmaa vuosiksi 2022–2025. Jo tässä vaiheessa on selvää, että Viipurin ja sen lähialueiden kulttuurielämässä riittää tutkittavaa myös Kulttuurin kaupunki -kokonaisuuden jälkeen. Helsingissä, 31. joulukuuta 2019 Anu Koskivirta ja Hannu K. Riikonen, sarjan päätoimittajat AnnA Ripatti & nuppu KoivisTo Viipurin kulttuurihistoriaa kartoittamassa Viipurilla on legendaarinen maine vilkkaana kulttuurikaupunkina ja huvielä- män keskuksena 1800-luvun jälkipuolelta talvisotaan. Populaareissa mieliku- vissa aikakauden Viipuri näyttäytyy neljällä kielellä keveästi puhelevien, huvit- telunhaluisten asukkaiden kaupunkina. Lukuisat muistelmat ja kansallisesti värittynyt historiankirjoitus ovat maalanneet kuvan Viipurista kadotettuna onnelana, kosmopoliittisena kaupunkina, joka säteilee kesäisessä päivänpais- teessa ja huvittelee kaupungin kuuluisissa ravintoloissa. Näissä
Load more

Recommended publications
  • Downloaden Download
    FINLAND-SWEDISH LITERATURE IN THE CZECH FIELD OF LITERARY PRODUCTION Jan Dlask Charles University in Prague [email protected] Abstract This contribution, theoretically and methodologically inspired by Pierre Bourdieu's concept of a literary field, analyses the case of Finland-Swedish literature translations into Czech. This literature is viewed as Swedish-language minority literature in Finland after 1900. The field of literary production is small, but nevertheless represents a varied Finland-Swedish 'segment' in the Czech field. As such it constitutes a certain publishing field, having two polarities (commercial/intellectual; young/old) and being entered into by publishers and translators who select writers and books from a certain space of possibles. Print runs of the published books and the distribution of publishing grants are explored with a view to the sociological character of the research. The analysis is divided into sections according to genres and their presupposed place in the field. It is found that while the mechanisms in the Czech publishing field of Finland- Swedish literature are fragmentary (many different authors, works, translators and publishers), the Bourdieusian approach is a productive framework through which to view the division between the intellectual and commercial poles. The position of Finland-Swedish modernist poetry and prose – Edith Södergran, Bo Carpelan and Hagar Olsson, published by Práce and Odeon publishers – is especially significant on the intellectual pole, as well as the position of their advocates within the Czech field (e.g. Josef B. Michl). Short stories, extracts and essays, often belonging to the Finland-Swedish classics (e.g. Christer Kihlman, Henrik Tikkanen), were mainly published in cultural reviews.
    [Show full text]
  • F Olk D an S E S U B E L
    svenska litteratursällskapet i finland SLS 1/2016 DERN R O Å L I 6 E 1 B 0 S M U 2 J M S R N E F S O E Å N L K D A N 0 0 1 Modernisterna och aforismen • Queera Hagar • Folkdansens jubelår i Finland Silverspännet tar ut svängarna • Finlandssvenska fiktiva rum 3–13 tema: Modernismen 100 år 14–23 tema: Folkdansens jubelår 3 Syskon och hemlösa vandrare 33 Berättelserna bakom samlingarna 4 Modernisterna och aforismen 37 Minoritet i minoriteten 7 Queera Hagar 38 Milispråket i Drakan 10 Elmer Diktonius-utställning på SLS 40 Finlandssvenska fiktiva rum i en tid 12 Emma Salokoski tonsätter av förändring finlandssvensk lyrik 44 Vi är alla (ättlingar till) invandrare 14 Folkdansens jubelår i Finland 46 Pris, stipendier och understöd 19 Folkdans i SLS arkiv 50 Försoning genom att förstå den andre 22 Silverspännet tar ut svängarna 53 Gallergrind och verklighet i 24 I obildningens tider Gripenbergs lyrik 26 Anne Bergman – festexperten som 56 Barnmorskekonsten – en profession i fick fel frågor Finland redan på 1700-talet 30 ”Jag har en gammal dator i 58 Aktuellt från SLS garderoben” 61 Utgivning 32 Det immateriella kulturarvet samlas in 65 SLS föredragsserie hösten 2016 på wiki-sida KÄLLAN. Svenska litteratursällskapet informerar 1/2016 (23:e årgången). Utgivare: Svenska litteratursällskapet i Finland, PB 158, 00171 Helsingfors www.sls.fi tfn 09 618 777 e-post: [email protected] Ansvarig utgivare: Gunilla Löfstedt-Söderholm Redaktörer: Ina Krokfors, Hedvig Rask, Hanna Riska, Jenny Sandström, Evelina Wilson Övriga redaktionsmedlemmar: Liisa Hakamies-Blomqvist, Kristina Linnovaara, Christer Kuvaja, Jonas Lång Layout: Antti Pokela Fotograf (när inte annat anges): Janne Rentola.
    [Show full text]
  • Den Allrakäraste Fienden Svenska Stereotyper I Finländsk Press 1918-1939 Elmgren, Ainur
    Den allrakäraste fienden Svenska stereotyper i finländsk press 1918-1939 Elmgren, Ainur 2008 Document Version: Förlagets slutgiltiga version Link to publication Citation for published version (APA): Elmgren, A. (2008). Den allrakäraste fienden: Svenska stereotyper i finländsk press 1918-1939. Sekel Bokförlag. Total number of authors: 1 General rights Unless other specific re-use rights are stated the following general rights apply: Copyright and moral rights for the publications made accessible in the public portal are retained by the authors and/or other copyright owners and it is a condition of accessing publications that users recognise and abide by the legal requirements associated with these rights. • Users may download and print one copy of any publication from the public portal for the purpose of private study or research. • You may not further distribute the material or use it for any profit-making activity or commercial gain • You may freely distribute the URL identifying the publication in the public portal Read more about Creative commons licenses: https://creativecommons.org/licenses/ Take down policy If you believe that this document breaches copyright please contact us providing details, and we will remove access to the work immediately and investigate your claim. LUND UNIVERSITY PO Box 117 221 00 Lund +46 46-222 00 00 Den allrakäraste fienden Den allrakäraste fienden Svenska stereotyper i finländsk press 1918–1939 ainur elmgren SEKEL Denna bok publiceras med stöd av Crafoordska stiftelsen, Letterstedska föreningen och Nationella forskarskolan i historia. © Sekel Bokförlag och författaren, Lund 2008 Tryck: Printing House Pozkal, Polen Omslag: Marianna Prieto Omslagsbild: Signe Hammarsten-Jansson, ”Per Albin leker – eller Sverges andra Poltava”, Garm 1925/11.
    [Show full text]
  • Joutsen Svanen 2015 Joutsen Svanen 2015
    JOUTSEN SVANEN 2015 JOUTSEN SVANEN 2015 Kotimaisen kirjallisuudentutkimuksen vuosikirja Årsbok för forskning i fnländsk litteratur Yearbook of Finnish Literary Research Toimittaja/Redaktör/Editor: Kristina Malmio JOUTSEN / SVANEN 2015 Kotimaisen kirjallisuudentutkimuksen vuosikirja Årsbok för forskning i fnländsk litteratur Yearbook of Finnish Literary Research www.helsinki.f/kirjallisuuspankki/joutsen-svanen-2015 Julkaisija: Suomalainen klassikkokirjasto, Helsingin yliopiston Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos. PL 3, 00014 Helsingin yliopisto Utgivare: Klassikerbiblioteket, Finska, fnskugriska och nordiska institutionen vid Helsingfors universitet. PB 3, 00014 Helsingfors universitet Publisher: Classics Library, Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies. P.O. Box 3, 00014 University of Helsinki Päätoimittaja / Chefredaktör / Editor: Jyrki Nummi (jyrki.nummi[at]helsinki.f) Vastaava toimittaja (2015) / Ansvarig redaktör (2015) / Editor-in-Chief (2015): Kristina Malmio (kristina.malmio[at]helsinki.f) Toimituskunta / Redaktionsråd / Board of Editors: Jyrki Nummi (pj./ordf./Chair), Kristina Malmio, Saija Isomaa, Anna Biström, Eeva-Liisa Bastman ISSN 2342–2459 URN:NBN:f-fe2015121624616 Pysyvä osoite / Permanent adress / Permanent address: http://urn.f/URN:NBN:f-fe2015121624616 SISÄLLYS INNEHÅLL LUKIJALLE / TILL LÄSAREN Jyrki Nummi: Kahdella kielellä / På två språk ...................................................................7 Kristina Malmio: Några ord från redaktören
    [Show full text]
  • Olavi Paavolaisen Jatkosodan Päiväkirja Synkkä Yksinpuhelu I-II (1946) Kansallisen Identiteettiprojektin Uudelleenarviona
    ”KANSAKUNNAN RESONOIVAT MUISTOT” – Olavi Paavolaisen jatkosodan päiväkirja Synkkä yksinpuhelu I-II (1946) kansallisen identiteettiprojektin uudelleenarviona Antti Vesikko Pro gradu -tutkielma Valtio-oppi Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto syksy 2011 ”KANSAKUNNAN RESONOIVAT MUISTOT” – Olavi Paavolaisen jatkosodan päiväkirja Synkkä yksinpuhelu I-II (1946) kansallisen identiteettiprojektin uudelleenarviona Antti Juhana Vesikko Valtio-oppi syksy 2011 Jyväskylän yliopisto 410 sivua (sis. liitteet) Tässä politiikan tutkimusta ja kirjallisuustieteitä hyödyntävässä pro gradu -tutkielmassani analysoin Olavi Paavolaisen Suomen jatkosodan aikana (26.6.1941–19.9.1944) kirjoittamaa ja marraskuussa 1946 kahtena niteenä ilmestynyttä päiväkirjaa Synkkä yksinpuhelu. Päiväkirjan lehtiä vuosilta 1941–1944 I-II. Tämä lähes tuhatsivuinen jatkosodan kriittiseksi selonteoksi tarkoitettu teos nosti ilmestyessään mittavan kirjasodan, jonka keskeisenä piirteenä voidaan pitää ennennäkemätöntä henkilöön kohdistuvaa kritiikkiä, joka osaltaan johti Paavolaisen kirjallisen uran hiipumiseen. Synkkä yksinpuhelu on haaste sankari-eetoksen sävyttämälle sotakirjallisuudelle ja traditionaalis-konservatiiviselle sotahistorialle. Vastoin historiankirjoituksen representatiivista ”Jumalan perspektiiviä” Paavolainen dokumentoi jatkosodan vaiheet nykyisyydestä käsin antaen näin tulevaisuuden lukijakunnalle mahdollisuuden tarttua tapahtumien poliittisiin merkityksiin. Paavolainen politisoi teoksessaan jatkosodan kulttuuria, ilmiöitä ja tapahtumia – kuolemaa,
    [Show full text]
  • Joutsen Svanen 2016 Joutsen Svanen 2016
    JOUTSEN SVANEN 2016 JOUTSEN SVANEN 2016 Kotimaisen kirjallisuudentutkimuksen vuosikirja Årsbok för forskning i finländsk litteratur Yearbook of Finnish Literary Research Toimittaja/Redaktör/Editor: Harri Veivo JOUTSEN / SVANEN 2016 Kotimaisen kirjallisuudentutkimuksen vuosikirja Årsbok för forskning i finländsk litteratur Yearbook of Finnish Literary Research http://blogs.helsinki.fi/kirjallisuuspankki/joutsensvanen-2016/ Julkaisija: Suomalainen klassikkokirjasto, Helsingin yliopiston Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos. PL 3, 00014 Helsingin yliopisto Utgivare: Finländska klassikerbiblioteket, Finska, finskugriska och nordiska institutionen vid Helsingfors universitet. PB 3, 00014 Helsingfors universitet Publisher: Finnish Classics Library, Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies. P.O. Box 3, 00014 University of Helsinki Päätoimittaja / Chefredaktör / Editor: Jyrki Nummi (jyrki.nummi[at]helsinki.fi) Vastaava toimittaja (2016) / Ansvarig redaktör (2016) / Editor-in-Chief (2016): Harri Veivo (harri.veivo[at]unicaen.fr) Toimituskunta / Redaktionsråd / Board of Editors: Jyrki Nummi (pj./ordf./Chair), Kristina Malmio, Saija Isomaa, Anna Biström, Eeva-Liisa Bastman ISSN 2342–2459 URN:NBN:fi-fe201703225378 Pysyvä osoite / Permanent adress / Permanent address: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201703225378 Taitto: Jari Käkelä SISÄLLYS INNEHÅLL Jyrki Nummi: Foreword ........................................................................................................7 Harri
    [Show full text]
  • The Publishing and Reception of Queer Topics in Finland During the Interwar Years (And Beyond)
    Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies Faculty of Arts University of Helsinki Possibilities, Silences The Publishing and Reception of Queer Topics in Finland during the Interwar Years (and Beyond) Alexandra Stang ACADEMIC DISSERTATION To be publicly discussed, by due permission of the Faculty of Arts at the University of Helsinki in auditorium XIV on the 27th of November 2015 at 12 o’clock. © Alexandra Stang ISBN 978-951-51-1729-8 (pbk.) ISBN 978-951-51-1730-4 (PDF) Unigrafia Helsinki 2015 TABLE OF CONTENTS 1 Introduction ............................................................................................................5 1.1 Background and Aims of the Study ..................................................................5 1.2 Methods, Theory and Terms ......................................................................... 22 1.2.1 Discourse and Power Relations .............................................................. 27 1.2.2 Questions of Gender in Literature ......................................................... 31 1.2.3 Heteronormativity and Possibilities of Queer Subversion ................... 40 1.3 Approaching the Archives............................................................................. 42 2 The Literary Field and Women’s Position within the National Project .............. 49 2.1 Questions of Female Decency and Literature in the Process of Finnish Nation-Building ............................................................................................... 49 2.2 The Ratification
    [Show full text]
  • Ladda Ner Numret Som
    Grundl aGd 1876 av C. G. Es tl andEr 2017 ISSN 0015-248X FT_3-4_2017_004.indd 1 1.6.2017 14.51 KULTUR EKONOMI POLITIK Redaktion Jutta Ahlbeck Ansvarig chefredaktör Freja Rudels Redaktionssekreterare Redaktionsråd Martina Björklund Mats Börjesson Pekka Kettunen Nina Kivinen Else-Britt Kjellqvist Bengt Kristensson Uggla Tage Kurtén Kristina Malmio Sverker Sörlin Ulrika Wolf-Knuts Utgivare Föreningen Granskaren r.f. Åbo Ordförande Pia Maria Ahlbäck Jutta Ahlbeck Margrét Halldórsdóttir Carina Gräsbeck Jonas Lagerström Hanna Lindberg Ann-Charlotte Palmgren Julia Tidigs Formgivning Oy Graaf Ab Tryckning Oy Nordprint Ab Kontakt Redaktionen: [email protected] Prenumerationer: [email protected] Mer om oss www.abo.fi/public/finsktidskrift Instruktioner för skribenter: www.abo.fi/public/finsktidskriftinstr Om prenumerationer: www.abo.fi/public/finsktidskriftpren Bidragsgivare Svenska Litteratursällskapet i Finland, Svenska Kulturfonden, Föreningen Konstsamfundet, Kulturfonden Island-Finland, Wil- liam Thurings Stiftelse, Kommerserådet Otto A. Malms Dona- tionsfond, Waldemar von Frenckells stiftelse FT_3-4_2017_004.indd 2 1.6.2017 14.51 Innehåll 3–4/2017 Tema: Litteratur Gästredaktör Freja Rudels Där vi kan födas på nytt 5 Essäer Hanna Ylöstalo En litterär karta av längtan. Prosaåret 2016 7 Jenny Jarlsdotter Wikström Att stå bredvid sig själv. Poesiåret 2016 23 Mia Österlund Barndomen berättad i en mångfald valörer. Barnboksåret 2016 35 Sara Razai Vad som är brokot – på räls från Seinäjoki till Douala 49 Fredrik Hertzberg Dada och Gaga. Om Gunnar
    [Show full text]
  • En Minoritetslitteratur Blir Till
    RECENSIONER En minoritetslitteratur turen och problematiserar upplevelser av blir till hemkänsla, hemort och naturförsjunken- het. Michel Ekman: Må vi blicka tillbaka mot Studiens åtta författare förhåller det förflutna. Svenskt och finskt hos åtta sig alla till en samtid i förändring, till finlandssvenska författare 1899–1944. moderniteten, urbaniseringen, demokra- Helsingfors: SLS & Stockholm: Atlantis, tiseringen, språkfrågan – processer som 2011, 343 s. är invävda i varandra. Författarna skri- ver också från en gemensam position där Allting var kanske inte bättre förr. Inte det nationella arvet från Runeberg och ens i de författarskap som behandlas Topelius känns av och där det gäller att i Michel Ekmans bok Må vi blicka till- skapa en ny nationell språklig minoritets- baka mot det förflutna. Svenskt och finskt litteratur, nämligen den finlandssvenska. hos åtta finlandssvenska författare 1899– Urvalet är därför välmotiverat och för rakt 1944. Men titeln är välfunnen för den in i spännande frågor. problematik som Ekman ser gå igen hos Skapandet av en minoritetslitteratur Arvid Mörne, Jacob Tegengren, Jarl Hem- är i hög grad ett medvetet projekt hos mer, Gustaf Mattson, Sigrid Backman, Arvid Mörne, både i hans roll som poet Bertel Gripenberg, Elmer Diktonius och och litteraturhistoriker. Systematiskt byg- Rabbe Enckell. ger han upp bilden av skärgården som en Ekmans historiska och tematiska särskild finlandssvensk poetisk miljö. Am- studie är, utöver inledningen och avslut- bitionen att förena svenskhet, allmogekul- ningen, strukturerad i tre helheter. I två tur och nationalism stöter på inbyggda separata delar behandlas viktiga regioner svårigheter. I utformandet av en särskild i den finlandssvenska litteraturen: skär- finlandssvensk litteratur nödsakas han off- gården och Österbotten via Mörne res- ra Runeberg och Topelius, som skrev för pektive Tegengren.
    [Show full text]
  • Between Landscape and Language: the Finnish National Self-Image In
    Between Landscape and Language The Finnish National Self-image in Transition Matti Peltonen 1. Us and other A study conducted in the mid-1980s on the drinking habits of Norwegians, Swedes, Icelanders and Finns uncovered a surprisingly uniform set of attitudes towards alcohol in all of these countries. Similar views on the use of alcohol, and particularly intoxication, were noted in all of the Scandinavian countries studied. Key shared features included, for example, the restriction of alcohol to non-work situations, or the sanctioning of intoxication only in the context of certain free-time occasions. Another common feature was the negative attitude adopted toward alcohol in general and drunkenness in particular. Iceland was the only exception in this case, since according to the study, Icelanders took a positive view of alcohol and even intoxication.1 From the Finnish perspective, these results were surprising, since Finns have, from the start of the 20th century, held it to be an incontrovertible fact that Finnish behaviour and attitudes associated with alcohol diverge from the customs of other Scandinavians. In particular, Finns have been accustomed to believing that there exist large differences in the drinking habits of Finns and Swedes. The supposedly unique relationship between Finns and alcohol is summed up in the concept of "the Finnish boozing mentality". This notion, which dates back to the beginning of the 20th century, refers to the fact that the Finns' relationship to alcohol is exceptional when compared with that of other nationalities or language groups. According to this concept, Finns, in contrast to other nationalities, seek from alcohol only intoxication, become drunk more easily than members of "civilized nations", and are, moreover, more violent than other nationalities when drunk.
    [Show full text]
  • Modernitetens Uttryck Och Avtry
    modernitetens uttryck och avtryck odernitetens Modernitetens uttryck och avtryck är en samling litteraturveten- uttryck och skapliga studier tillägnade professor Claes Ahlund vid Åbo Akademi. Det är en hyllningsskrift på hans sextioårsdag kring ämnen som återspeglar hans forskningsområden. Det är också avtryck en bok för alla som intresserar sig för litteratur i ett större sammanhang; i förhållande till historia, idéer, samhälle, tradi- " tion och kunskap. Litteraturvetenskapliga studier Här finns artiklar om män och dekadens, kvinnor vid univer- tillägnade professor Claes Ahlund sitet, natur och idyll i förändring, kriget som trauma, konsten Ì som utopi, populärkultur och medielandskap, poetisk kapita- lismkritik, litteraturforskningens metafrågor och mycket an- nat. Som en röd tråd genom bokens bidrag går moderniteten, dess skepnader och följdverkningar. Skribenterna är litteraturvetare från Finland, Sverige, Nor- ge och Tyskland. Boken är redigerad av Anna Möller-Sibelius och Freja Rudels. ISBN: 978-952-12-3585-6 ISBN elektronisk: 978-952-12-3586-3 Föreningen Granskaren Modernitetens uttryck och avtryck Foto: Janne Rentola 2015/SLS Modernitetens uttryck och avtryck Litteraturvetenskapliga studier tillägnade professor Claes Ahlund Redaktörer Anna Möller-Sibelius & Freja Rudels Föreningen Granskaren, Åbo 2017 Omslagets bild är hämtad ur boken Allt af jern – texter kring en järnmanufakturs och ett indus­ trikvarters metamorfoser, Maren Jonasson & Ann-Catrin Östman (red.), Åsa Bonn (bildred.), Humanistiska fakulteten vid Åbo Akademi, Åbo 2004, s. 145. Den ursprungliga källan är O. Polle, Åbo Jernmanufaktur Aktiebolag, Åbo, Finland. Meka­ niska verkstäder, gjuterier och adduceringsvärk. Special fabrik för tillvärkning af järnvägsvagnar. Afdelning: Centraluppvärmning och ventilation, Åbo u.å. © Respektive författare. Åbo Akademi har rätt till elektronisk publicering av boken med undantag av Johan Svedjedals artikel som utgår ur den digitala versionen.
    [Show full text]
  • Finnland. Bücher. Deutschsprachige Neuerscheinungen Aus Finnland 2014
    FINNLAND. BÜCHER. DEUTSCHSPRACHIGE NEUERSCHEINUNGEN AUS FINNLAND 2014. LIEBE LESERIN, LIEBER LESER, Die vielen Stimmen Finnlands sind gut Übersetzungen ins Deutsche sind viele, MEHR ALS 100 ÜBERSETZUNGEN vertreten: Übersetzt wurde aus dem die überquellen von heilsamem Lachen Finnischen, dem Finnlandschwedischen und Humor, so die Neuauflagen von Arto UND NEUAUSGABEN ERMÖGLICHEN und dem Samischen. Für diese reiche Paasilinna und das Werk von Tuomas Kyrö. Auswahl an Übersetzungen ist auch Der finnische Comic hat seine Wurzeln in ES DEM DEUTSCHEN LESEPUBLIKUM den Übersetzerinnen und Übersetzern den Arbeiten der vielseitigen Künstlerin zu danken, die ausgezeichnete Arbeit Tove Jansson. Genau wie Jansson stehen geleistet haben. auch die Comic-Künstler der heutigen JETZT, LITERATUR AUS FINNLAND Die finnische Literatur ist jung. Der Zeit für Vorurteilslosigkeit und eine erste finnischsprachige Roman, „Sieben frische, innovative Sicht. Die finnische KENNENZULERNEN. DAS REICHHALTIGE Brüder” von Aleksis Kivi, der nun zum Lyrikszene ist stark und in diesen siebten Mal ins Deutsche übersetzt Neuerscheinungen in all ihren Facetten SPEKTRUM BIETET KLASSIKER, wurde, stammt aus dem Jahr 1870. Die - bis hin zu experimenteller Lyrik - Novellenanthologie „Alles bestens vertreten. bei mir“ stellt Frauen aus hundert ZEITGENÖSSISCHE LITERATUR, Jahren vor, die gesellschaftliche Konventionen und Grenzen überschreiten. Herzlich willkommen - erkunden LYRIK, COMICS UND SACHBÜCHER Ein literaturgeschichtlicher Schatz Sie die finnische Literatur! von Weltklasse ist die Sammlung finnlandschwedischer Avantgarde-Lyrik UND NATÜRLICH KINDER- UND ab 1920. „Der unbekannte Soldat” von Väinö Linna JUGENDLITERATUR. und die historischen Romane von Mika Waltari haben unsere Vorstellungen über die Situation des Menschen inmitten von Gewalt und Krieg geformt. Dasselbe Thema führen die zeitgenössischen Autorinnen Sofi Oksanen und Katja Kettu in ihren Romanen fort.
    [Show full text]