Raportti.Pdf
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
J. L. Runeberg 200 vuotta Kansallisen juhlatoimikunnan raportti Sisältö Kuvamme Runebergista on tullut eläväksi 3 Sanoin & kuvin & sävelin – Kansallinen juhlatoimikunta 4 Summa summarum – eli voiko saldosta puhua? 5 Humanismin perintö 9 J. L. Runeberg 200 sanoin & kuvin & sävelin 15 Julkaisujen juhlavuosi 25 Juhlavuoden tuotteita 28 Runebergin juhlintaa kautta maan 30 Runebergin jäljillä – Juhlatoimikunnan jäsenten osaraportteja 31 Runebergin jäljillä 32 Firandet av J. L. Runebergs 200-års jubileumsår i Jakobstad 33 Kommentarer över firandet av Runebergs jubileumsår i Pargas 36 J. L. Runebergin juhlavuosi Porvoossa 38 Runebergin juhlavuosi Ruovedellä 42 Pölyjä rintakuvista ja muistomerkeistä, Saarijärvi 46 Tapahtumia Saarijärvellä 2004 50 Turussa juhlittiin Runebergia sanoin, sävelin ja räpätenkin 54 Koululainen Runeberg Vaasassa 56 ”Runeberg 200 vuotta” -juhlavuoden tapahtumia Vaasassa 57 Ruotusotamies Bång ja Sven Dufva, SKS 59 Svenska litteratursällskapets Runebergsprojekt 2004 62 Litteet 68 1. Organisaatio/Organisation 69 2. Avustukset Runeberg-tapahtumille 71 3. Laulu liitää yli meren maan – J. L. Runeberg 200 vuotta Sången flyger över land och hav – J. L. Runeberg 200 år 75 4. Kirjoja ja julkaisuja / Böcker och publikationer 78 Julkaisija: Kansallinen J. L. Runebergin 200-vuotisjuhlatoimikunta Toimittaja: Sari Hilska Ulkoasu: Peter Sandberg Kannen kuva: J. L. Runeberg, Johan Knutson, 1848 www.runeberg.net 2 Per-Håkan Slotte Kuvamme Runebergista on tullut eläväksi Kansallinen J. L. Runebergin 200-vuotistoimikunta on saattanut työnsä pää- tökseen. Toivomukseni on, että tämä raportti antaa yleiskuvan sekä toimikunnan työstä että juhlavuoden ohjelmasta. Toimikunta vastasi juhlavuoden valtakunnalli- sesta markkinoinnista ja tapahtumien tukemisesta. Lisäksi se järjesti valtakunnallisen pääjuhlan Porvoossa helmikuun 5. päivänä 2004. Kuva kansallisrunoilijastamme on juhlavuoden myötä muuttunut monisäikei- semmäksi. ”Ajattelin Runebergin ennen vanhukseksi, joka keksi Runebergin tortun. Ajattelen nyt, että Runeberg oli rikas opettaja, rehtori ja kirjailija.” Moni meistä on porvoolaisen koululaisen Lauri Käkelän tavoin tullut tarkistaneeksi käsitystään Ru- nebergista. Juuri siksi juhlavuodelle asetetut tavoitteet onkin saavutettu. Emme ole pelkästään juhlineet kansallisrunoilijan muistoa; kuvamme Runebergista on tullut eläväksi, ja tuhannet ihmiset kaikissa ikäluokissa ovat tavalla tai toisella ottaneet osaa juhlavuoden rientoihin. Kansallisen juhlatoimikunnan puolesta haluan kiittää kaikkia rahoittajiamme ja sponsoreitamme, joista opetusministeriö, Svenska kulturfonden ja Suomen Kulttuuri- rahasto ovat olleet merkittävimmät. Iloitsen kuntien, järjestöjen, yhdistysten ja yksi- tyisten kansalaisten osoittamasta auliudesta tukea työtämme taloudellisin avustuk- sin, työsuorituksin ja vapaaehtoisin ponnistuksin. Heidän ansiostaan juhlavuosi on muodostunut Runebergin elämäntyön monipuoliseksi ja korkeatasoiseksi ilmauk- seksi. Haluan myös kiittää kaikkia juhlatoimikunnassa edustettuja yhteisöjä ja erityi- sesti toimikunnan työvaliokuntaa sekä sen puheenjohtajaa, professori Teivas Oksalaa ja sihteeriä Sari Hilskaa. He ovat kantaneet raskaimman taakan. Kun juhlavuotta ryhdyttiin suunnittelemaan, ei itse asiassa ollut juurikaan ole- massa ajantasaista materiaalia, jonka perusteella tavalliset ihmiset olisivat voineet luoda oman näkemyksen Runebergista: miten hänen teoksiaan on tulkittu ja millai- nen on oman aikamme käsitys kansallisrunoilijasta. Sen vuoksi haluan erityisesti nostaa esiin opettajien panoksen ja koululaisten innostuksen. Juhlavuosi on päätty- nyt, mutta sen tulokset jäävät elämään. Runebergin teoksia on julkaistu, uusia tutki- muksia ja käännöksiä on tehty ja paljon muutakin materiaalia on syntynyt, muun muassa oppilastöitä ja näytelmiä – eri puolilla Suomea tarjotuista kulttuurielämyk- sistä puhumattakaan. Per-Håkan Slotte Kansallisen juhlatoimikunnan puheenjohtaja Suomennos Markus Sandberg 3 Sanoin & kuvin & sävelin – Kansallinen juhlatoimikunta Teivas Oksala Summa summarum – eli voiko saldosta puhua? Opetusministeriön toimeksianto on kiteytettävissä kolmeen sanaan: koko maa, koko vuosi, molemmat kielet. Tämä ehtojen kolminaisuus on pyritty täyttämään. Juhlavuotta on vietetty kulttuurimme 200-vuotiskatselmuksena koko maassa, koko vuoden ja molemmin kielin. Kaksikielisyys on ollut näkyvästi esillä. Runeberghän kohosi kansallisrunoilijaksi ruotsinkielisenä runoilijana – yhtenä Pohjolan suurim- mista – mutta on säilyttänyt tämän aseman vain siksi, että häntä on onnistuttu ete- västi suomentamaan. Paras palkkio juhlavuoden työntekijöille on ollut yhteistyö, joka on toiminut esikuvallisesti niin suurissa kuin pienissäkin puitteissa. Ilman talkoohenkeä myön- nettyjä varoja ei olisi voitu tehokkaasti käyttää suuren asian hyväksi. Suuret instituu- tiot – opetusministeriö, Opetushallitus, Svenska kulturfonden, Svenska litteratur- sällskapet i Finland (SLS), Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS), Helsingin yli- opisto, Kansalliskirjasto, Valtion taidemuseo (Ateneum) – ovat puhaltaneet yhteen hiileen. Ohjelmia on järjestetty kaikilla tasoilla, tieteen pyramidin huipulta aina ko- dikkaisiin iltamiin saakka. Juhlatoimikunnan rooli Juhlatoimikunta on pyrkinyt vetämään valtakunnallisen roolinsa liikoja tärkeilemät- tä. Aloitteita tehtiin, mutta ei haluttu ohjailla tapahtumia ylhäältä päin. Asiantuntijan vastuuta ei pakoiltu, mutta ei esiinnytty ”besserwisserinä”. Asiantuntijat eivät puhu- neet vain toisilleen vaan tavoittivat myös suuren yleisön, ainakin kulttuuristaan kiin- nostuneen väestönosan, kuten tapahtui esimerkiksi Ruoveden seminaarissa 5.–6. heinäkuuta. Stadion- enempää kuin jäähallitilaisuuksia emme pyrkineet järjestä- mään. Painopiste oli enemmän kvalitatiivisessä kuin kvantitatiivisessä evidenssissä. Valtakunnalliset pääväylämme olivat kaksikieliset kotisivut www.runeberg.net, joiden suosio ylitti odotuksemme, sekä kaksikielinen Runeberg-lehti, joka meni ”kuumille kiville” niin, että siitä jouduttiin ottamaan uusi painos. Yhteistyö Runeberg-paikkakuntien kanssa muodostui myönteiseksi. Ne osoittivat kiitettävää oma-aloitteisuutta ja kunnianhimoa koko juhlavuoden ajan. Runeberg- tilaisuuksia järjestettiin lisäksi kautta maan, varsinkin syntymäpäivänä 5. helmikuuta tai lähellä sitä. Yksittäisiksi päätapahtumiksi muodostuivat valtakunnallinen juhla Porvoon tuomiokirkossa ja SLS:n vuosijuhla Helsingin yliopiston juhlasalissa. Molemmissa kan- taesitettiin tilaussävellys, Porvoossa Perttu Haapasen Refractio, Helsingissä Sebastian Fagerlundin Höga lågor, Stilla vatten Lars Huldénin tekstiin. Porvoossa uutuuden rä- väkkää sävelmaailmaa tasapainottivat onnistuneesti Philomela-kuoro ja sen 9-vuotias Sanoin & kuvin & sävelin | 5 poikasolisti. Juhlapuheen piti Porvoossa kirjailija Christer Kihlman ja Helsingissä Ruotsin Akatemian sihteeri Horace Engdahl. Seurakunnat ja yliopistot Runeberg-ohjelmia järjestettiin ympäri Suomen niemen kansalaisopistoissa, kirjas- toissa, kotiseutujuhlilla ja monissa muissa yhteyksissä. Monessa tapauksessa seura- kunnan rooli muodostui keskeiseksi. Porvoon hiippakunnan hiippakuntaneuvosto julkaisi ruotsinkielisten seurakuntien käyttöön Runebergin virsikirjassa olevien runo- jen esittelyn Runeberg i psalmboken. Kirkkohallitus lähetti puolestaan suomenkielisille seurakunnille Runebergin virsiä esittelevän vihkosen. Seurakunnissa järjestettiin jumalanpalveluksia ja virsi-iltoja, joissa laulettiin Rune- bergin virsiä. Moniin tilaisuuksiin kuului myös muuta musiikkiohjelmaa ja esitelmiä. Niinpä esimerkiksi Korpilahdella tutkittiin, kuinka kotiseuturunoilija Martti Korpi- lahti jatkoi kansallisrunoilijan perintöä Sisä-Suomen järviluonnon kuvaajana. Päivä huipentui sykähdyttävään yhteislauluiltaan. Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopistot järjestivät Runeberg-luentosarjan, jossa luennoitsijat kiersivät yliopistosta toiseen. Siitä tuli kiintoisa kokeilu myös yliopisto- jen yhteistyötä ajatellen. Tampereen yliopisto oli mukana Ruoveden juhlaseminaaris- sa 5.–6. heinäkuuta. Turun ja Oulun ylipistoissa pidettiin myös seminaareja. Vapaan sivistystyön toimikunta organisoi Helsinkiin Studia generalia -sarjan Isänmaan aat- teet syksyllä 2004. Svenska litteratursällskapet järjesti merkittäviä ja painokkaita pohjoismaisia semi- naareja ”Att läsa Runeberg” ja ”Runeberg och patriotismen”. Mutta myös suurelle yleisölle suunnattuja esitelmäsarjoja: keväällä ”Författaren Runeberg” ja syksyllä ”Hjältemyten – Runeberg och folket”. Joona Kontula esittää Philomela- kuoron solistina Mia Makaroffin säveltämän ”Sotilaspojan”. Kuva Antero Lindell Sanoin & kuvin & sävelin | 6 Runeberg näyttelyissä Juhlavuosi antoi aiheen merkittäviin näyttelyihin. Koska runoilija oli Suomen en- simmäinen ”superjulkkis”, hänestä on säilynyt paljon sellaista aineistoa, joka pääsee oikeuksiinsa hyvin järjestetyissä näyttelyissä. Sellainen nähtiin kevään ja kesän ku- luessa Kansalliskirjaston galleriassa, ja sen suppeaa kiertonäyttelyversiota tilattiin eri puolille Suomea. Visuaalisena runoilijana Runeberg innoitti kuvataiteilijoita, ei vähiten kuvittajia. Muun muassa Ateneumissa ja Ruoveden Ritoniemen kartanon väentuvassa oli runo- teosten kuvituksiin keskittyvä näyttely. Saarijärven museossa esiteltiin sekä Rune- berg-aiheisia taideteoksia että kirjojen kuvituksia. Kolkanlahden Säätyläismuseon uusittu näyttely valottaa ”Nuoren ylioppilaan” Saarijärven aikaa, mutta tarjoaa myös perustietoa kansallisrunoilijastamme. Kansalliskirjaston ja Ateneumin näyttelyihin liittyi merkittävä tapahtumasarja esitelmineen sekä laulu- ja runotuokioineen. Uusia sävellyksiä