DOCSLIB.ORG

Raportti.Pdf

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text

Load more

J. L. Runeberg 200 vuotta Kansallisen juhlatoimikunnan raportti Sisältö Kuvamme Runebergista on tullut eläväksi 3 Sanoin & kuvin & sävelin – Kansallinen juhlatoimikunta 4 Summa summarum – eli voiko saldosta puhua? 5 Humanismin perintö 9 J. L. Runeberg 200 sanoin & kuvin & sävelin 15 Julkaisujen juhlavuosi 25 Juhlavuoden tuotteita 28 Runebergin juhlintaa kautta maan 30 Runebergin jäljillä – Juhlatoimikunnan jäsenten osaraportteja 31 Runebergin jäljillä 32 Firandet av J. L. Runebergs 200-års jubileumsår i Jakobstad 33 Kommentarer över firandet av Runebergs jubileumsår i Pargas 36 J. L. Runebergin juhlavuosi Porvoossa 38 Runebergin juhlavuosi Ruovedellä 42 Pölyjä rintakuvista ja muistomerkeistä, Saarijärvi 46 Tapahtumia Saarijärvellä 2004 50 Turussa juhlittiin Runebergia sanoin, sävelin ja räpätenkin 54 Koululainen Runeberg Vaasassa 56 ”Runeberg 200 vuotta” -juhlavuoden tapahtumia Vaasassa 57 Ruotusotamies Bång ja Sven Dufva, SKS 59 Svenska litteratursällskapets Runebergsprojekt 2004 62 Litteet 68 1. Organisaatio/Organisation 69 2. Avustukset Runeberg-tapahtumille 71 3. Laulu liitää yli meren maan – J. L. Runeberg 200 vuotta Sången flyger över land och hav – J. L. Runeberg 200 år 75 4. Kirjoja ja julkaisuja / Böcker och publikationer 78 Julkaisija: Kansallinen J. L. Runebergin 200-vuotisjuhlatoimikunta Toimittaja: Sari Hilska Ulkoasu: Peter Sandberg Kannen kuva: J. L. Runeberg, Johan Knutson, 1848 www.runeberg.net 2 Per-Håkan Slotte Kuvamme Runebergista on tullut eläväksi Kansallinen J. L. Runebergin 200-vuotistoimikunta on saattanut työnsä pää- tökseen. Toivomukseni on, että tämä raportti antaa yleiskuvan sekä toimikunnan työstä että juhlavuoden ohjelmasta. Toimikunta vastasi juhlavuoden valtakunnalli- sesta markkinoinnista ja tapahtumien tukemisesta. Lisäksi se järjesti valtakunnallisen pääjuhlan Porvoossa helmikuun 5. päivänä 2004. Kuva kansallisrunoilijastamme on juhlavuoden myötä muuttunut monisäikei- semmäksi. ”Ajattelin Runebergin ennen vanhukseksi, joka keksi Runebergin tortun. Ajattelen nyt, että Runeberg oli rikas opettaja, rehtori ja kirjailija.” Moni meistä on porvoolaisen koululaisen Lauri Käkelän tavoin tullut tarkistaneeksi käsitystään Ru- nebergista. Juuri siksi juhlavuodelle asetetut tavoitteet onkin saavutettu. Emme ole pelkästään juhlineet kansallisrunoilijan muistoa; kuvamme Runebergista on tullut eläväksi, ja tuhannet ihmiset kaikissa ikäluokissa ovat tavalla tai toisella ottaneet osaa juhlavuoden rientoihin. Kansallisen juhlatoimikunnan puolesta haluan kiittää kaikkia rahoittajiamme ja sponsoreitamme, joista opetusministeriö, Svenska kulturfonden ja Suomen Kulttuuri- rahasto ovat olleet merkittävimmät. Iloitsen kuntien, järjestöjen, yhdistysten ja yksi- tyisten kansalaisten osoittamasta auliudesta tukea työtämme taloudellisin avustuk- sin, työsuorituksin ja vapaaehtoisin ponnistuksin. Heidän ansiostaan juhlavuosi on muodostunut Runebergin elämäntyön monipuoliseksi ja korkeatasoiseksi ilmauk- seksi. Haluan myös kiittää kaikkia juhlatoimikunnassa edustettuja yhteisöjä ja erityi- sesti toimikunnan työvaliokuntaa sekä sen puheenjohtajaa, professori Teivas Oksalaa ja sihteeriä Sari Hilskaa. He ovat kantaneet raskaimman taakan. Kun juhlavuotta ryhdyttiin suunnittelemaan, ei itse asiassa ollut juurikaan ole- massa ajantasaista materiaalia, jonka perusteella tavalliset ihmiset olisivat voineet luoda oman näkemyksen Runebergista: miten hänen teoksiaan on tulkittu ja millai- nen on oman aikamme käsitys kansallisrunoilijasta. Sen vuoksi haluan erityisesti nostaa esiin opettajien panoksen ja koululaisten innostuksen. Juhlavuosi on päätty- nyt, mutta sen tulokset jäävät elämään. Runebergin teoksia on julkaistu, uusia tutki- muksia ja käännöksiä on tehty ja paljon muutakin materiaalia on syntynyt, muun muassa oppilastöitä ja näytelmiä – eri puolilla Suomea tarjotuista kulttuurielämyk- sistä puhumattakaan. Per-Håkan Slotte Kansallisen juhlatoimikunnan puheenjohtaja Suomennos Markus Sandberg 3 Sanoin & kuvin & sävelin – Kansallinen juhlatoimikunta Teivas Oksala Summa summarum – eli voiko saldosta puhua? Opetusministeriön toimeksianto on kiteytettävissä kolmeen sanaan: koko maa, koko vuosi, molemmat kielet. Tämä ehtojen kolminaisuus on pyritty täyttämään. Juhlavuotta on vietetty kulttuurimme 200-vuotiskatselmuksena koko maassa, koko vuoden ja molemmin kielin. Kaksikielisyys on ollut näkyvästi esillä. Runeberghän kohosi kansallisrunoilijaksi ruotsinkielisenä runoilijana – yhtenä Pohjolan suurim- mista – mutta on säilyttänyt tämän aseman vain siksi, että häntä on onnistuttu ete- västi suomentamaan. Paras palkkio juhlavuoden työntekijöille on ollut yhteistyö, joka on toiminut esikuvallisesti niin suurissa kuin pienissäkin puitteissa. Ilman talkoohenkeä myön- nettyjä varoja ei olisi voitu tehokkaasti käyttää suuren asian hyväksi. Suuret instituu- tiot – opetusministeriö, Opetushallitus, Svenska kulturfonden, Svenska litteratur- sällskapet i Finland (SLS), Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS), Helsingin yli- opisto, Kansalliskirjasto, Valtion taidemuseo (Ateneum) – ovat puhaltaneet yhteen hiileen. Ohjelmia on järjestetty kaikilla tasoilla, tieteen pyramidin huipulta aina ko- dikkaisiin iltamiin saakka. Juhlatoimikunnan rooli Juhlatoimikunta on pyrkinyt vetämään valtakunnallisen roolinsa liikoja tärkeilemät- tä. Aloitteita tehtiin, mutta ei haluttu ohjailla tapahtumia ylhäältä päin. Asiantuntijan vastuuta ei pakoiltu, mutta ei esiinnytty ”besserwisserinä”. Asiantuntijat eivät puhu- neet vain toisilleen vaan tavoittivat myös suuren yleisön, ainakin kulttuuristaan kiin- nostuneen väestönosan, kuten tapahtui esimerkiksi Ruoveden seminaarissa 5.–6. heinäkuuta. Stadion- enempää kuin jäähallitilaisuuksia emme pyrkineet järjestä- mään. Painopiste oli enemmän kvalitatiivisessä kuin kvantitatiivisessä evidenssissä. Valtakunnalliset pääväylämme olivat kaksikieliset kotisivut www.runeberg.net, joiden suosio ylitti odotuksemme, sekä kaksikielinen Runeberg-lehti, joka meni ”kuumille kiville” niin, että siitä jouduttiin ottamaan uusi painos. Yhteistyö Runeberg-paikkakuntien kanssa muodostui myönteiseksi. Ne osoittivat kiitettävää oma-aloitteisuutta ja kunnianhimoa koko juhlavuoden ajan. Runeberg- tilaisuuksia järjestettiin lisäksi kautta maan, varsinkin syntymäpäivänä 5. helmikuuta tai lähellä sitä. Yksittäisiksi päätapahtumiksi muodostuivat valtakunnallinen juhla Porvoon tuomiokirkossa ja SLS:n vuosijuhla Helsingin yliopiston juhlasalissa. Molemmissa kan- taesitettiin tilaussävellys, Porvoossa Perttu Haapasen Refractio, Helsingissä Sebastian Fagerlundin Höga lågor, Stilla vatten Lars Huldénin tekstiin. Porvoossa uutuuden rä- väkkää sävelmaailmaa tasapainottivat onnistuneesti Philomela-kuoro ja sen 9-vuotias Sanoin & kuvin & sävelin | 5 poikasolisti. Juhlapuheen piti Porvoossa kirjailija Christer Kihlman ja Helsingissä Ruotsin Akatemian sihteeri Horace Engdahl. Seurakunnat ja yliopistot Runeberg-ohjelmia järjestettiin ympäri Suomen niemen kansalaisopistoissa, kirjas- toissa, kotiseutujuhlilla ja monissa muissa yhteyksissä. Monessa tapauksessa seura- kunnan rooli muodostui keskeiseksi. Porvoon hiippakunnan hiippakuntaneuvosto julkaisi ruotsinkielisten seurakuntien käyttöön Runebergin virsikirjassa olevien runo- jen esittelyn Runeberg i psalmboken. Kirkkohallitus lähetti puolestaan suomenkielisille seurakunnille Runebergin virsiä esittelevän vihkosen. Seurakunnissa järjestettiin jumalanpalveluksia ja virsi-iltoja, joissa laulettiin Rune- bergin virsiä. Moniin tilaisuuksiin kuului myös muuta musiikkiohjelmaa ja esitelmiä. Niinpä esimerkiksi Korpilahdella tutkittiin, kuinka kotiseuturunoilija Martti Korpi- lahti jatkoi kansallisrunoilijan perintöä Sisä-Suomen järviluonnon kuvaajana. Päivä huipentui sykähdyttävään yhteislauluiltaan. Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopistot järjestivät Runeberg-luentosarjan, jossa luennoitsijat kiersivät yliopistosta toiseen. Siitä tuli kiintoisa kokeilu myös yliopisto- jen yhteistyötä ajatellen. Tampereen yliopisto oli mukana Ruoveden juhlaseminaaris- sa 5.–6. heinäkuuta. Turun ja Oulun ylipistoissa pidettiin myös seminaareja. Vapaan sivistystyön toimikunta organisoi Helsinkiin Studia generalia -sarjan Isänmaan aat- teet syksyllä 2004. Svenska litteratursällskapet järjesti merkittäviä ja painokkaita pohjoismaisia semi- naareja ”Att läsa Runeberg” ja ”Runeberg och patriotismen”. Mutta myös suurelle yleisölle suunnattuja esitelmäsarjoja: keväällä ”Författaren Runeberg” ja syksyllä ”Hjältemyten – Runeberg och folket”. Joona Kontula esittää Philomela- kuoron solistina Mia Makaroffin säveltämän ”Sotilaspojan”. Kuva Antero Lindell Sanoin & kuvin & sävelin | 6 Runeberg näyttelyissä Juhlavuosi antoi aiheen merkittäviin näyttelyihin. Koska runoilija oli Suomen en- simmäinen ”superjulkkis”, hänestä on säilynyt paljon sellaista aineistoa, joka pääsee oikeuksiinsa hyvin järjestetyissä näyttelyissä. Sellainen nähtiin kevään ja kesän ku- luessa Kansalliskirjaston galleriassa, ja sen suppeaa kiertonäyttelyversiota tilattiin eri puolille Suomea. Visuaalisena runoilijana Runeberg innoitti kuvataiteilijoita, ei vähiten kuvittajia. Muun muassa Ateneumissa ja Ruoveden Ritoniemen kartanon väentuvassa oli runo- teosten kuvituksiin keskittyvä näyttely. Saarijärven museossa esiteltiin sekä Rune- berg-aiheisia taideteoksia että kirjojen kuvituksia. Kolkanlahden Säätyläismuseon uusittu näyttely valottaa ”Nuoren ylioppilaan” Saarijärven aikaa, mutta tarjoaa myös perustietoa kansallisrunoilijastamme. Kansalliskirjaston ja Ateneumin näyttelyihin liittyi merkittävä tapahtumasarja esitelmineen sekä laulu- ja runotuokioineen. Uusia sävellyksiä
Recommended publications
  • Fredrika Runeberg Och Smakdomarna Explicit Subjektivitet Och Värdering I Svensk Litteraturhistorieskrivning

    Fredrika Runeberg Och Smakdomarna Explicit Subjektivitet Och Värdering I Svensk Litteraturhistorieskrivning

    MAGISTERUPPSATS I BIBLIOTEKS- OCH INFORMATIONSVETENSKAP VID BIBLIOTEKSHÖGSKOLAN/BIBLIOTEKS- OCH INFORMATIONSVETENSKAP 2001:34 Fredrika Runeberg och smakdomarna Explicit subjektivitet och värdering i svensk litteraturhistorieskrivning MARIE SKANTZE Svensk titel Smakdomarna och Fredrika Runeberg: explicit subjektivitet och värdering i svensk litteraturhistorieskrivning Engelsk titel The arbiters of taste and Fredrika Runeberg: explicit subjectivity and valuation in Swedish literary historiography Författare Marie Skantze Färdigställt 2001 Handledare Anders Frenander, kollegium 1 Abstract This essay is a study of explicit subjectivity and valuation in Swedish literary historiography from a power perspective. The methodology involves qualitative perusal of literary handbooks from 1915 to 1999. The author Fredrika Runeberg is taken as a window, in that I have examined if and how she is described in the selected handbooks. The main purpose has been to see if subjectivity in disparaging terms and condemnation of authorship have become more evident during the years under consideration. I have related the twelve selected handbooks to Hallberg´s five methods for literary historiography. This has been done to see if the degree of explicit subjectivity correlates to the method chosen. Professor of Literature Gunnar Hansson states that explicit subjectivity has become more extreme with increased space given descriptions in Swedish literary handbooks during recent years. The authors of the handbooks present their judgements as ”objective” and generalized facts. Fredrika Runeberg is mentioned in eleven of the twelve selected literary handbooks. She is mainly portrayed in relationship to her husband, the national poet Johan Ludvig Runeberg. In handbooks from the 1980s and onward the sociological method dominates. This means that interest in the social situation pertaining to Fredrika Runeberg´s authorship is shown by the increased space given to her presentation.
  • Träanvändning Och Materialval I Finska Prästgårdar

    Träanvändning Och Materialval I Finska Prästgårdar

    Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet - University of Helsinki Tiedekunta/Osasto - Fakultet/ Sektion - Faculty Laitos - Institution - Department Agrikultur-forstvetenskapliga fakulteten Institutionen för skogsvetenskaper Tekijä - Författare - Author Backström Harry Sanfrid Työn nimi - Arbetets titel - Title Materialval i prästgårdarna Oppiaine - Läroämne - Subject Träteknologi Työn laji/Arbetets art/Level Aika/Datum/Month and year Sivumäärä/Sidoantal/Number of pages Kandidatavhandling 07/2016 100 s. Tiivistelmä/Referat/Abstract Prästgårdar är en del av kulturmiljön och den byggnadshistoriska miljön i det finländska samhället. En stor del av prästgårdarna är innefattade i Museiverkets register över byggda kulturmiljöer av riksintresse, så kallade RKY-objekt. Vid byggandet av prästgårdar har man i stor utsträckning använt sig av trä som konstruktions-, inrednings och fasadmaterial, framför allt när det gäller äldre prästgårdar som byggdes på landsbygden. Undersökningen innehöll två huvudfrågeställningar: För det första har beskrivits de trä- och övriga konstruktioner som man ur generell och principiell synvinkel använde vid byggandet av prästgårdarna, hur detta virke anskaffades, vilka trädslagsval som gjordes, vilka kvalitetskrav som ställdes på konstruktionsvirket samt hur trävirket och konstruktionerna vidareförädlades. Undersökningen innehöll också fallstudier. Fallstudierna utgörs av 4 prästgårdar på Borgå stifts område. För fallstudieobjekten redogjordes för grund/ stenfot, bjälklagHELSINGFORS (bottenplatta), huskroppens UNIVERSI
  • The Pleasures of Verisimilitude in Biographical Fiction Films

    The Pleasures of Verisimilitude in Biographical Fiction Films

    As if Alive before Us: The Pleasures of Verisimilitude in Biographical Fiction Films Anneli Lehtisalo (University of Tampere) Introduction The biopic, or biographical fiction film, is characterised by the real or historical per- son as a protagonist (Custen 5; Taylor 22; Bingham, Whose Lives 8). Despite the acknowledged potential for artistic freedom in fiction film, this generic feature— the reference to the real world—informs the genre. Film-makers, reviewers and film scholars repeatedly ask, how truthful or verisimilar a portrayal, an actor or a performance is or how well a biographical film depicts a historical story. Tradition- ally, film-makers have defined “the degree of truth” of a film at its opening (Custen 51). A title card or a voice-over might assert that the film follows known facts. The declaration can serve as a disclaimer, where the audience is informed that a film is only inspired by real events or the story is only partly factual. Thus, it is possible to specify a biopic as fictional. In any case, some definition is expected. Contempo- rary newspaper criticism commonly estimates the truthfulness and verisimilitude of a film. If a film portrays a famous or respected public figure, the authenticity of the depiction will almost inevitable be debated. In addition, the truthfulness and verisimilitude of biopics are constantly discussed in scholarly criticism. George F. Custen, in his seminal book Bio/Pics: How Hollywood Constructed Public His- tory, devotes a whole chapter to the discussion of the relationship between a real person and a protagonist in a film (110–47). His aim is to illustrate how certain cir- cumstances of the film industry shaped the biopics of the studio era.
  • Eva E. Johansson – Realismens Röster

    Eva E. Johansson – Realismens Röster

    Realismens röster Kvinnliga kontorister i mellankrigstidens finlandssvenska litteratur Vad hände med det realistiska berättandet i den moderna finlandssvenska litteraturen efter modernismens genombrott? Det är en av de frågor som ställs i avhandlingen Realismens röster, där Eva E. Johansson utforskar kontorsskildringen som Eva E. Johansson litterär genre. Avhandlingen lyfter fram en grupp finlandssvenska författare under mellankrigstiden – Anna Bondestam, May Hartman, Ingegerd Lundén, Margit Niininen, Ingrid Qvarnström, Allan Tallqvist, | 2017 E. Johansson Eva | Realismens röster Elmer Diktonius och Ralf Parland. I centrum står Realismens röster de tre kontorsromanerna Bara en kontorsflicka, En gedigen flicka och Fröken Elna Johansson, skrivna Kvinnliga kontorister i mellankrigstidens finlandssvenska litteratur under 1920- och 1930-talet. Genom kontorsskildringarna undersöker avhandlingen det realistiska berättandets särdrag – dess modus – men också dess konstnärliga etos: dess affirmativa hållning till berättandets mimesis. Avhandlingen argumenterar för att realistiskt berättande i grunden är mångstämmigt, och att dess samhällskritiska potential finns i de dissonanser som uppstår mellan berättelsen olika röster. Åbo Akademis förlag | ISBN 978-951-765-856-0 Eva E. Johansson (f. 1960) tog sin magisterexamen vid Helsingfors universitet, och är verksam som gymnasielärare i svenska och litteratur på Åland. Omslag, grafisk form och ombrytning: Margita Lindgren/Ekenäs TypoGrafi Omslagsfotografier: Pärmbilder för Ingrid Qvarnströms roman En gedigen
  • TORSTAI/TORSDAG 27.10. ALEKSIS KIVI – Suuret Kertojat

    TORSTAI/TORSDAG 27.10. ALEKSIS KIVI – Suuret Kertojat

    TORSTAI/TORSDAG 27.10. ALEKSIS KIVI – Suuret kertojat 11.00 AVAJAISET 13.30 Iiro Rantala Suomen Messujen tervehdys, toimitusjohtaja Christer Haglund NYT SEN VOI JO KErtoa Kansainvälisesti kuuluisin jazzmuusikkomme on kirjoittanut musii- Viron tervehdys, Viron tasavallan presidentti Toomas Hendrik Ilves killisen elämäkertansa. Nyt sen voi jo kertoa on ihan hauska ja täysin ainutlaatuinen elämäkertojen ja taiteilijakirjojen joukossa. Avajaispuhe, sarjakuvataiteilija Juba Tuomola Aidosti Iiron näköinen, rehellinen, moneen suuntaan aukeava ja Rakkaudesta kirjaan -tunnustuspalkinnon jako, paljon informaation täyteinen. Teos Suomen Kustannusyhdistyksen hallituksen pj Anna Baijars Virolaiset laulajat ja kitarasankarit Riho Sibul, Jaanus Nõgisto ja HELSINGIN SANOMAT Jaak Tuksam musisoivat. 14.00 ViiVI JA RIVO-Riitta aaMUKAHVILLA 12.00 Toomas Hendrik Ilves Juba Tuomola (Viivi ja Wagner) ja Pertti Jarla (Fingerpori) ker- OMALLA ÄÄNELLÄ S tovat, missä kulkee hyvän ja huonon maun välinen raja. Tekijät Viron tasavallan presidentti Toomas Hendrik Ilves on työskennellyt myös kommentoivat HS:n kisaa, jossa lehden lukijat voivat keksiä Viron suurlähettiläänä useissa maissa, kaksi kertaa Viron ulko- omat puhekuplat suosikkisarjoihin. Haastattelijoina Esa Mäkinen ministerinä sekä Euroopan parlamentin ja Viron riigikogun jäse- ja Jukka Petäjä. nenä. Omalla äänellä on Ilveksen kertomus matkasta kotimaahan ja politiikan huipulle. Presidentti valottaa kirjassa näkemyksiään 15.00 TÄHTIHETKI: Jari TERVO Viron paluusta Euroopan kartalle. Ilveksen kanssa keskustelevat
  • Nodes of Contemporary Finnish Literature

    Nodes of Contemporary Finnish Literature

    Nodes of Contemporary Finnish Literature Edited by Leena Kirstinä Studia Fennica Litteraria The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Studia fennica editorial board Markku Haakana, professor, University of Helsinki, Finland Timo Kaartinen, professor, University of Helsinki, Finland Kimmo Rentola, professor, University of Turku, Finland Riikka Rossi, docent, University of Helsinki, Finland Hanna Snellman, professor, University of Jyväskylä, Finland Lotte Tarkka, professor, University of Helsinki, Finland Tuomas M. S. Lehtonen, Secretary General, Dr. Phil., Finnish Literature Society, Finland Pauliina Rihto, secretary of the board, M. A., Finnish Literary Society, Finland Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Nodes of Contemporary Finnish Literature Edited by Leena Kirstinä Finnish Literature Society • Helsinki Studia Fennica Litteraria 6 The publication has undergone a peer review. The open access publication of this volume has received part funding via a Jane and Aatos Erkko Foundation grant. © 2012 Leena Kirstinä and SKS License CC-BY-NC-ND 4.0 International A digital edition of a printed book first published in 2012 by the Finnish Literature Society.
  • Anna Möller-Sibelius MÄNSKOBLIVANDETS LÄGGSPEL 2007 Anna Möller-Sibelius (F

    Anna Möller-Sibelius MÄNSKOBLIVANDETS LÄGGSPEL 2007 Anna Möller-Sibelius (F

    Anna Möller-Sibelius MÄNSKOBLIVANDETS LÄGGSPEL 2007 Anna Möller-Sibelius (f. 1971) är forskare och kritiker Pärm, foto: Anna Möller-Sibelius Åbo Akademis förlag Biskopsgatan 13, FIN-20500 ÅBO, Finland Tel. int. +358-2-215 3292 Fax int. + 358-2-215 4490 E-post: [email protected] http://www.abo.fi/stiftelsen/forlag/ Distribution: Oy Tibo-Trading Ab PB 33, FIN-21601 PARGAS, Finland Tel. int. +358-2-454 9200 Fax. int. +358-2-454 9220 E-post: [email protected] http://www.tibo.net MÄNSKOBLIVANDETS LÄGGSPEL MÄNSKOBLIVANDETS LÄGGSPEL En tematisk analys av kvinnan och tiden i Solveig von Schoultz poesi Anna Möller-Sibelius ÅBO 2007 ÅBO AKADEMIS FÖRLAG – ÅBO AKADEMI UNIVERSITY PRESS CIP Cataloguing in Publication Möller-Sibelius, Anna Mänskoblivandets läggspel : en tematisk analys av kvinnan och tiden i Solveig von Schoultz poesi / Anna Möller-Sibelius. - Åbo : Åbo Akademis förlag, 2007. Diss.: Åbo Akademi. – Summary. ISBN 978-951-765-372-5 ISBN 978-951-765-372-5 ISBN 978-951-765-372-2 (digital) Åbo Akademis tryckeri Åbo 2007 Och hur kan det ta så lång tid att börja förstå sig själv och andra, hur kan det dröja så länge innan man blir mänska? Varje dikt är en bit i mänskoblivandets läggspel som väl aldrig blir färdigt. (Den heliga oron) Lika litet som livet kommer med definitiva lösningar, lika litet kan författaren göra det när han lägger pussel med bitar ur det vi kallar verklighet. Men man vet vad man hoppas på. (Ur författarens verkstad) Nu när jag ser tillbaka tycker jag att det under alltsammans går en envis strävan att komma vidare, jag menar: att genom att helt och fullt bejaka det här, att vara kvinna, kunna nå fram till en fri rymd där båda könen förenas i det viktigaste: att vara mänska.
  • Joutsen Svanen 2016 Joutsen Svanen 2016

    Joutsen Svanen 2016 Joutsen Svanen 2016

    JOUTSEN SVANEN 2016 JOUTSEN SVANEN 2016 Kotimaisen kirjallisuudentutkimuksen vuosikirja Årsbok för forskning i finländsk litteratur Yearbook of Finnish Literary Research Toimittaja/Redaktör/Editor: Harri Veivo JOUTSEN / SVANEN 2016 Kotimaisen kirjallisuudentutkimuksen vuosikirja Årsbok för forskning i finländsk litteratur Yearbook of Finnish Literary Research http://blogs.helsinki.fi/kirjallisuuspankki/joutsensvanen-2016/ Julkaisija: Suomalainen klassikkokirjasto, Helsingin yliopiston Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos. PL 3, 00014 Helsingin yliopisto Utgivare: Finländska klassikerbiblioteket, Finska, finskugriska och nordiska institutionen vid Helsingfors universitet. PB 3, 00014 Helsingfors universitet Publisher: Finnish Classics Library, Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies. P.O. Box 3, 00014 University of Helsinki Päätoimittaja / Chefredaktör / Editor: Jyrki Nummi (jyrki.nummi[at]helsinki.fi) Vastaava toimittaja (2016) / Ansvarig redaktör (2016) / Editor-in-Chief (2016): Harri Veivo (harri.veivo[at]unicaen.fr) Toimituskunta / Redaktionsråd / Board of Editors: Jyrki Nummi (pj./ordf./Chair), Kristina Malmio, Saija Isomaa, Anna Biström, Eeva-Liisa Bastman ISSN 2342–2459 URN:NBN:fi-fe201703225378 Pysyvä osoite / Permanent adress / Permanent address: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201703225378 Taitto: Jari Käkelä SISÄLLYS INNEHÅLL Jyrki Nummi: Foreword ........................................................................................................7 Harri
  • Free Indirect Discourse in Early Finnish Novels by Fredrika Runeberg and Zacharias Topelius

    Free Indirect Discourse in Early Finnish Novels by Fredrika Runeberg and Zacharias Topelius

    AR T IC le S Mari Hatavara Free Indirect Discourse in Early Finnish Novels by Fredrika Runeberg and Zacharias Topelius [H]an såg med en namnlös känsla, den han aldrig förr erfarit, denna flicka från ett aflägset och bortglömdt land, om hvilket han knappt hade anat, att kärlek och skönhet äfven här kunde utöfva sin makt på menniskohjertat [- -]. (HaF, 210) He saw, with a nameless feeling that he had never before experienced, this girl from a faraway and forgotten land; he had hardly surmised that even here love and beauty could wield their power over the human heart. In the passage above Scottish Jacob Keith, a commander in the Russian Army during the war 1741−1743 between Russia and Sweden (Finland), has met a young Finnish lady by the name of Eva Merthen for the first time. The story of the two lovers is told in the first Finnish historical novel,Hertiginnan af Finland (“The Duchess of Finland”, 1850=HaF), alongside the events of the war and political history. The passage dem- onstrates a keen interest in depicting Jacob’s mind, his inner feelings and thoughts as he suddenly falls in love. It uses the narrative mode of free indirect discourse (=FID), which carries traces of the discourse both of the character and the third person narrator as it depicts a character’s thoughts or speech. As Brian McHale (2005, 189) concisely defines it, “FID is ‘indirect’ because it conforms in person and tense to the template of indirect discourse, but ‘free’ because it is not subordinated grammatically to a verb of saying or thinking.” The proximity to a character’s free discourse is marked by, for instance, the use of idiomatic language and deictic adverbs pointing to the character’s own here and now (McHale 1978, 264−273).
  • Emotional and Social Ties in the Construction of Nationalism: a Group Biographical Approach to the Tengström Family in Nineteenth-Century Finland

    Emotional and Social Ties in the Construction of Nationalism: a Group Biographical Approach to the Tengström Family in Nineteenth-Century Finland

    Emotional and Social Ties in the Construction of Nationalism: A Group Biographical Approach to the Tengström Family in nineteenth-century Finland REETTA EIRANEN Tampere University Introduction Nations and nationalisms have typically been understood and approached in the framework of public sphere. The context of the private sphere has been regarded as apolitical, and hence irrelevant. This has contributed to an emphasis on male actors, who have been associated with the public, and to the exclusion of women, who have been connected with the private. Consequently, in many national histories, men are treated as actors, whereas women represent the nation’s tradition in a metaphorical and symbolic role. More often than not, conventional national historiography fails to take gender into account or to incorporate women’s experiences and activities. Nevertheless, interest in the relation between gender and nationalism has increased in recent decades.1 Moreover, emotions have traditionally been associated with the feminine and the private and seen as secondary to reason, which in part explains why emotions are often missing from the analysis of decision-making and Reetta Eiranen, ‘Emotional and Social Ties in the Constuction of Nationalism: A Group Biographical Approach to the Tengström Family in nineteenth-century Finland’ in: Studies on National Movements 4 (2019) Studies on National Movements 4 (2019) | Article actions. During the 2000s, the history of emotions has constituted a growing field in historical research. Emotions are, in a way, intrinsic to nationalism and belong to a nation’s ontology. They are part of the relation an individual has with the nation, and nations can even be seen as ‘emotional communities.’ In more general terms, the significance of emotions for politics has increasingly been recognized.2 In addition, the ‘emotion’ approach can be associated with an emphasis on the personal meanings of nationalism.
  • The Finnish Tradition Societas Historica Finlandiae Suomen Historiallinen Seura Finska Historiska Samfundet Matti Klinge

    The Finnish Tradition Societas Historica Finlandiae Suomen Historiallinen Seura Finska Historiska Samfundet Matti Klinge

    Matti Klinge The Finnish Tradition Societas Historica Finlandiae Suomen Historiallinen Seura Finska Historiska Samfundet Matti Klinge The Finnish Tradition Essays on structures and identities in the North of Europe SHS / Helsinki / 1993 ISBN 951-8915-62-8 Gummerus Kirjapaino Oy Jyväskylä 1993 Contents Finland and Russia 7 The Nordic countries (Norden) and Europe 13 Continuity in Finnish representation 37 Helsinki and St. Petersburg — the cities of an historical route 63 Finland and Europe before 1809 69 The University of Helsinki 81 The frontier 91 Finland: from Napoleonic legacy to Nordic co-operation 99 Runeberg's two homelands 119 The opera and the spirit of the times 138 The evolution of the linguistic situation in Finland 149 A patriotic enterprise 175 Mannerheim's ride to China 183 The germanophile university 201 St. Petersburg — a cultural city 215 The north, nature, and poverty: some background to the Nordic identity 225 Finnish russophobia in the twenties: character and historical roots 237 To the reader 263 5 Finland and Russia The millenium of history shared by Finland and Russia, which later became the Soviet Union, and Russia again, is intimately linked to a waterway: the route which leads from the Skagerrak and the Kattegat through the Baltic Sea to the Gulf of Finland, along it to the Neva and from there through Lake Lagoda to the isthmuses which provide access to the river systems of Russia. The Russian state came into being during the ninth century along the shores of the waterways between the Baltic Sea and Constantinople. Novgorod was in the north and Kiev at the midway point.
  • R KSA PORVOO Uusimaa Areena - Porvoo - 30.-31.3.2019

    R KSA PORVOO Uusimaa Areena - Porvoo - 30.-31.3.2019

    elinkeino talous yrittäjyys TALOUS- Info TIETO om KUULUU ekonomi Nr.10 näringsliv KAIKILLE åt alla ekonomI BUSINESS företagare maaliskuu 2019 mars BUSINESS BUSINESS BUSINESS TID PRINT TID WEB TID FORUM TID BUSINESS SOME TIDSipoo-sibbo • pornainen-borgnäs • Porvoo-Borgå • Askola • pukkila • myrskylä-mörskom • loviisa-lovisa • lapinjärvi-lappträsk R KSA PORVOO Uusimaa Areena - Porvoo - 30.-31.3.2019 tuulet 2019 1 Asuuko sinussa pieni Tesla? TID TECH International25.-26.5.2019, Uusimaa Inventor Areena, Porvoo Forum Finland Uudet keksinnöt ovat jo vuosituhansien ajan olleet hyvinvoinnin ja kehityksen edellytys. Osallistu maailman parantamiseen! TID-TECH-tapahtuma on kehitetty yhteistyössä Suomen Keksijäin Keskusliiton ja Keksintösäätiön kanssa. TID TECH Tavoitteena on edistää luovuutta yritystoiminassa sekä innostaa nuoria keksijän uralle, olivatpa he millä alalla tahansa. Mukana on huippukeksijöitä Suomesta ja ulkomailta sekä innovatiivisia low-tech-, non-it- ja it-yrityksiä. International Lisäksi paljon oheistapahtumia, kuten koulutusta, paneelikeskusteluja, luentoja ja kilpailuja. Voit keskustella luottamuksellisesti omista ideoistasi asiantuntijoiden kanssa ja saat vinkkejä, Inventor Forum miten hyvistä ideoista voi saada työn itselleen. 25.-26.5.2019 Tule mukaan TID-TECHiin 25.-26.5.2019 Porvooseen Uusimaa Areena ● tapaamaan muita keksijöitä, yrittäjiä, rahoittajia, järjestöjä ja viranomaisia Porvoo Finland ● markkinoimaan omaa osaamistasi, tuotteitasi ja palveluitasi Innovations Lisätietoja: Projektipäällikkö Miiro Aaltonen puh. 044 980 5510, [email protected] Economy New Patents Law issues & cases Plagiarizing Year 2019 best Awards 2019 Keksinnöt.fi www.inno.zone tuulet www.tid.fi TT-TuuletTID Kustannusmedia Oy, Porvoo,& eventsy-tunnus 2519501-9 www.tuulet.fi, www.tid.fi 2 3 Pääkirjoitus MESSUOHJELMA Uusimaa Areena - Porvoo - 30.-31.3.2019 - la 10-17, su 12-17 Oma koti on elämä.