J. L. Runeberg 200 vuotta Kansallisen juhlatoimikunnan raportti

Sisältö

Kuvamme Runebergista on tullut eläväksi 3

Sanoin & kuvin & sävelin – Kansallinen juhlatoimikunta 4 Summa summarum – eli voiko saldosta puhua? 5 Humanismin perintö 9 J. L. Runeberg 200 sanoin & kuvin & sävelin 15 Julkaisujen juhlavuosi 25 Juhlavuoden tuotteita 28 Runebergin juhlintaa kautta maan 30

Runebergin jäljillä – Juhlatoimikunnan jäsenten osaraportteja 31 Runebergin jäljillä 32 Firandet av J. L. Runebergs 200-års jubileumsår i Jakobstad 33 Kommentarer över firandet av Runebergs jubileumsår i Pargas 36 J. L. Runebergin juhlavuosi Porvoossa 38 Runebergin juhlavuosi Ruovedellä 42 Pölyjä rintakuvista ja muistomerkeistä, Saarijärvi 46 Tapahtumia Saarijärvellä 2004 50 Turussa juhlittiin Runebergia sanoin, sävelin ja räpätenkin 54 Koululainen Runeberg Vaasassa 56 ”Runeberg 200 vuotta” -juhlavuoden tapahtumia Vaasassa 57 Ruotusotamies Bång ja Sven Dufva, SKS 59 Svenska litteratursällskapets Runebergsprojekt 2004 62

Litteet 68 1. Organisaatio/Organisation 69 2. Avustukset Runeberg-tapahtumille 71 3. Laulu liitää yli meren maan – J. L. Runeberg 200 vuotta Sången flyger över land och hav – J. L. Runeberg 200 år 75 4. Kirjoja ja julkaisuja / Böcker och publikationer 78

Julkaisija: Kansallinen J. L. Runebergin 200-vuotisjuhlatoimikunta Toimittaja: Sari Hilska Ulkoasu: Peter Sandberg Kannen kuva: J. L. Runeberg, Johan Knutson, 1848 www.runeberg.net

2 Per-Håkan Slotte

Kuvamme Runebergista on tullut eläväksi

Kansallinen J. L. Runebergin 200-vuotistoimikunta on saattanut työnsä pää- tökseen. Toivomukseni on, että tämä raportti antaa yleiskuvan sekä toimikunnan työstä että juhlavuoden ohjelmasta. Toimikunta vastasi juhlavuoden valtakunnalli- sesta markkinoinnista ja tapahtumien tukemisesta. Lisäksi se järjesti valtakunnallisen pääjuhlan Porvoossa helmikuun 5. päivänä 2004. Kuva kansallisrunoilijastamme on juhlavuoden myötä muuttunut monisäikei- semmäksi. ”Ajattelin Runebergin ennen vanhukseksi, joka keksi Runebergin tortun. Ajattelen nyt, että Runeberg oli rikas opettaja, rehtori ja kirjailija.” Moni meistä on porvoolaisen koululaisen Lauri Käkelän tavoin tullut tarkistaneeksi käsitystään Ru- nebergista. Juuri siksi juhlavuodelle asetetut tavoitteet onkin saavutettu. Emme ole pelkästään juhlineet kansallisrunoilijan muistoa; kuvamme Runebergista on tullut eläväksi, ja tuhannet ihmiset kaikissa ikäluokissa ovat tavalla tai toisella ottaneet osaa juhlavuoden rientoihin. Kansallisen juhlatoimikunnan puolesta haluan kiittää kaikkia rahoittajiamme ja sponsoreitamme, joista opetusministeriö, Svenska kulturfonden ja Suomen Kulttuuri- rahasto ovat olleet merkittävimmät. Iloitsen kuntien, järjestöjen, yhdistysten ja yksi- tyisten kansalaisten osoittamasta auliudesta tukea työtämme taloudellisin avustuk- sin, työsuorituksin ja vapaaehtoisin ponnistuksin. Heidän ansiostaan juhlavuosi on muodostunut Runebergin elämäntyön monipuoliseksi ja korkeatasoiseksi ilmauk- seksi. Haluan myös kiittää kaikkia juhlatoimikunnassa edustettuja yhteisöjä ja erityi- sesti toimikunnan työvaliokuntaa sekä sen puheenjohtajaa, professori Teivas Oksalaa ja sihteeriä Sari Hilskaa. He ovat kantaneet raskaimman taakan. Kun juhlavuotta ryhdyttiin suunnittelemaan, ei itse asiassa ollut juurikaan ole- massa ajantasaista materiaalia, jonka perusteella tavalliset ihmiset olisivat voineet luoda oman näkemyksen Runebergista: miten hänen teoksiaan on tulkittu ja millai- nen on oman aikamme käsitys kansallisrunoilijasta. Sen vuoksi haluan erityisesti nostaa esiin opettajien panoksen ja koululaisten innostuksen. Juhlavuosi on päätty- nyt, mutta sen tulokset jäävät elämään. Runebergin teoksia on julkaistu, uusia tutki- muksia ja käännöksiä on tehty ja paljon muutakin materiaalia on syntynyt, muun muassa oppilastöitä ja näytelmiä – eri puolilla Suomea tarjotuista kulttuurielämyk- sistä puhumattakaan.

Per-Håkan Slotte Kansallisen juhlatoimikunnan puheenjohtaja

Suomennos Markus Sandberg

3 Sanoin & kuvin & sävelin – Kansallinen juhlatoimikunta Teivas Oksala

Summa summarum – eli voiko saldosta puhua?

Opetusministeriön toimeksianto on kiteytettävissä kolmeen sanaan: koko maa, koko vuosi, molemmat kielet. Tämä ehtojen kolminaisuus on pyritty täyttämään. Juhlavuotta on vietetty kulttuurimme 200-vuotiskatselmuksena koko maassa, koko vuoden ja molemmin kielin. Kaksikielisyys on ollut näkyvästi esillä. Runeberghän kohosi kansallisrunoilijaksi ruotsinkielisenä runoilijana – yhtenä Pohjolan suurim- mista – mutta on säilyttänyt tämän aseman vain siksi, että häntä on onnistuttu ete- västi suomentamaan. Paras palkkio juhlavuoden työntekijöille on ollut yhteistyö, joka on toiminut esikuvallisesti niin suurissa kuin pienissäkin puitteissa. Ilman talkoohenkeä myön- nettyjä varoja ei olisi voitu tehokkaasti käyttää suuren asian hyväksi. Suuret instituu- tiot – opetusministeriö, Opetushallitus, Svenska kulturfonden, Svenska litteratur- sällskapet i Finland (SLS), Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS), Helsingin yli- opisto, Kansalliskirjasto, Valtion taidemuseo (Ateneum) – ovat puhaltaneet yhteen hiileen. Ohjelmia on järjestetty kaikilla tasoilla, tieteen pyramidin huipulta aina ko- dikkaisiin iltamiin saakka.

Juhlatoimikunnan rooli Juhlatoimikunta on pyrkinyt vetämään valtakunnallisen roolinsa liikoja tärkeilemät- tä. Aloitteita tehtiin, mutta ei haluttu ohjailla tapahtumia ylhäältä päin. Asiantuntijan vastuuta ei pakoiltu, mutta ei esiinnytty ”besserwisserinä”. Asiantuntijat eivät puhu- neet vain toisilleen vaan tavoittivat myös suuren yleisön, ainakin kulttuuristaan kiin- nostuneen väestönosan, kuten tapahtui esimerkiksi Ruoveden seminaarissa 5.–6. heinäkuuta. Stadion- enempää kuin jäähallitilaisuuksia emme pyrkineet järjestä- mään. Painopiste oli enemmän kvalitatiivisessä kuin kvantitatiivisessä evidenssissä. Valtakunnalliset pääväylämme olivat kaksikieliset kotisivut www.runeberg.net, joiden suosio ylitti odotuksemme, sekä kaksikielinen Runeberg-lehti, joka meni ”kuumille kiville” niin, että siitä jouduttiin ottamaan uusi painos. Yhteistyö Runeberg-paikkakuntien kanssa muodostui myönteiseksi. Ne osoittivat kiitettävää oma-aloitteisuutta ja kunnianhimoa koko juhlavuoden ajan. Runeberg- tilaisuuksia järjestettiin lisäksi kautta maan, varsinkin syntymäpäivänä 5. helmikuuta tai lähellä sitä. Yksittäisiksi päätapahtumiksi muodostuivat valtakunnallinen juhla Porvoon tuomiokirkossa ja SLS:n vuosijuhla Helsingin yliopiston juhlasalissa. Molemmissa kan- taesitettiin tilaussävellys, Porvoossa Perttu Haapasen Refractio, Helsingissä Sebastian Fagerlundin Höga lågor, Stilla vatten Lars Huldénin tekstiin. Porvoossa uutuuden rä- väkkää sävelmaailmaa tasapainottivat onnistuneesti Philomela-kuoro ja sen 9-vuotias

Sanoin & kuvin & sävelin | 5 poikasolisti. Juhlapuheen piti Porvoossa kirjailija Christer Kihlman ja Helsingissä Ruotsin Akatemian sihteeri Horace Engdahl.

Seurakunnat ja yliopistot Runeberg-ohjelmia järjestettiin ympäri Suomen niemen kansalaisopistoissa, kirjas- toissa, kotiseutujuhlilla ja monissa muissa yhteyksissä. Monessa tapauksessa seura- kunnan rooli muodostui keskeiseksi. Porvoon hiippakunnan hiippakuntaneuvosto julkaisi ruotsinkielisten seurakuntien käyttöön Runebergin virsikirjassa olevien runo- jen esittelyn Runeberg i psalmboken. Kirkkohallitus lähetti puolestaan suomenkielisille seurakunnille Runebergin virsiä esittelevän vihkosen. Seurakunnissa järjestettiin jumalanpalveluksia ja virsi-iltoja, joissa laulettiin Rune- bergin virsiä. Moniin tilaisuuksiin kuului myös muuta musiikkiohjelmaa ja esitelmiä. Niinpä esimerkiksi Korpilahdella tutkittiin, kuinka kotiseuturunoilija Martti Korpi- lahti jatkoi kansallisrunoilijan perintöä Sisä-Suomen järviluonnon kuvaajana. Päivä huipentui sykähdyttävään yhteislauluiltaan. Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopistot järjestivät Runeberg-luentosarjan, jossa luennoitsijat kiersivät yliopistosta toiseen. Siitä tuli kiintoisa kokeilu myös yliopisto- jen yhteistyötä ajatellen. Tampereen yliopisto oli mukana Ruoveden juhlaseminaaris- sa 5.–6. heinäkuuta. Turun ja Oulun ylipistoissa pidettiin myös seminaareja. Vapaan sivistystyön toimikunta organisoi Helsinkiin Studia generalia -sarjan Isänmaan aat- teet syksyllä 2004. Svenska litteratursällskapet järjesti merkittäviä ja painokkaita pohjoismaisia semi- naareja ”Att läsa Runeberg” ja ”Runeberg och patriotismen”. Mutta myös suurelle yleisölle suunnattuja esitelmäsarjoja: keväällä ”Författaren Runeberg” ja syksyllä ”Hjältemyten – Runeberg och folket”.

Joona Kontula esittää Philomela- kuoron solistina Mia Makaroffin säveltämän ”Sotilaspojan”. Kuva Antero Lindell

Sanoin & kuvin & sävelin | 6 Runeberg näyttelyissä Juhlavuosi antoi aiheen merkittäviin näyttelyihin. Koska runoilija oli Suomen en- simmäinen ”superjulkkis”, hänestä on säilynyt paljon sellaista aineistoa, joka pääsee oikeuksiinsa hyvin järjestetyissä näyttelyissä. Sellainen nähtiin kevään ja kesän ku- luessa Kansalliskirjaston galleriassa, ja sen suppeaa kiertonäyttelyversiota tilattiin eri puolille Suomea. Visuaalisena runoilijana Runeberg innoitti kuvataiteilijoita, ei vähiten kuvittajia. Muun muassa Ateneumissa ja Ruoveden Ritoniemen kartanon väentuvassa oli runo- teosten kuvituksiin keskittyvä näyttely. Saarijärven museossa esiteltiin sekä Rune- berg-aiheisia taideteoksia että kirjojen kuvituksia. Kolkanlahden Säätyläismuseon uusittu näyttely valottaa ”Nuoren ylioppilaan” Saarijärven aikaa, mutta tarjoaa myös perustietoa kansallisrunoilijastamme. Kansalliskirjaston ja Ateneumin näyttelyihin liittyi merkittävä tapahtumasarja esitelmineen sekä laulu- ja runotuokioineen.

Uusia sävellyksiä ja näytelmiä Koska Runeberg on ollut säveltäjien suosikki, jonka teksteihin ja aiheisiin oli A. Fors- linin tekemän selvityksen mukaan jo vuoteen 1958 mennessä tehty yli 900 sävellystä yli 300 säveltäjältä, musiikilla oli erityisasema juhlinnassa. Sävellyksiä syntyi juhla- vuoden johdosta niin runsaasti, että aihe ansaitsisi oman selvityksensä. Pääjuhlien tilaussävellykset jo mainittiin. Konserttiasteikon toisessa päässä oli Jean Sibelius Runebergin merkittävänä säveltulkkina, toisessa runojen rock-tulkinnat. Keskialuetta taas edustivat uudet Ehrströmin perinnettä jatkavat laulelmat. Näistä haluaisin mainita erityisesti Lars Huldénin käsikirjoittaman ja Jack Mattssonin sävel- tämän romanssiohjelman ”Runeberg och kärleken i dikt och ton”. Ohjelma esitettiin Göteborgin kirjamessuilla ja Helsingin yliopiston juhlasalissa 30. lokakuuta. Vänrikki Stoolin tarinoihin perustuvan musiikkirunoelman ”Balladi Suomen sodasta” melo- diat ovat puolestaan säveltäjä Perttu Hietasen käsialaa. Runoelma esitettiin Porvoos- sa marraskuussa. Uusia sävellyksiä on tarjolla myös CD-levyillä. Lausuntaohjelmia on kuultu erikseen ja eri tilaisuuksissa. Niitä on kuultavissa myös Runebergin Internet-sivuilla. Suomen lausujain liitto ja Kansalliskirjasto järjes- tivät viikottaisten runotuokioiden sarjan, jonka yhteydessä ei musiikkiakaan unoh- dettu. Tuokiot koottiin Runeberg-runomaratoniksi Helsingin Taiteiden yössä 26. elokuuta. Teatterikin innostui Runeberg-aiheista, joskaan ei hänen varsinaisista näytelmis- tään. Mainitsen tässä vain näkemäni esitykset: Saarijärvellä esitetyn Panu Rajalan komedian ”Maisteri naisten pauloissa”, Porvoon Teatterin näyttämölle sovitetun ”Hirvenhiihtäjät”, Svenska Teaternin kollaasin ”Runebergskyssar” ja Porvoossa mo- lemmilla kielillä esitetyn ”Balladin Suomen sodasta”. Takaiskuna voi pitää sitä, että Pentti Tynkkysen Ruovedellä ja Saarijärvellä vuosituhannen vaihteessa esitettyjä Runeberg-oopperoita ei resurssien puuttuessa saatu uudelleen esille; molemmat oli- vat aikanaan kansanjuhlia.

Sanoin & kuvin & sävelin | 7 Medianäkyvyys ja uudet julkaisut Media otti Runebergin kiitettävästi vastaan. Korkeapaine sijoittui pääjuhlan 5. helmi- kuuta vaiheille, mutta kiinnostus jatkui, vaikka joillakin tahoilla annettiinkin ym- märtää: ”Nyt riittää Runebergista!” Mukaan mahtui sekä humoristisia että syvällisen vakavia TV-ohjelmia. Taiteilija M. A. Numminen osoittautui merkittäväksi runeber- giaanitähdeksi, joka osasi olla sekä leikkisä että vakava. Aikakauslehdet osallistuivat merkittävästi Runeberg-vuoteen. Kansalliskirjasto ja SLS tekivät tiedotuslehtiensä ensimmäisistä numeroista Runeberg-paketin: edelli- nen teki suomeksi sen minkä jälkimmäinen ruotsiksi (Kansalliskirjasto 1/2004 ja Källan 1/2004). Kanava sijoitti joka numeroonsa Runeberg-palstan Columna Runebergiana. Varsinaista kirjallisuutta saatiin lopultakin enemmän kuin mitä ennakkoon arvioi- tiin. Kustantajista kunnostautuivat varsinkin SKS, SLS ja WSOY. Juhlavuodeksi tai juhlavuoden johdosta saatiin Hannasta, Hirvenhiihtäjistä, Kuningas Fjalarista sekä Idylleistä ja epigrammeista uudet, nykykieliset käännökset. Vänrikki Stoolin tarinoista otettiin uusintapainoksia monellakin taholla, jopa kokonaan uuden Ernst Billgrenin toteuttaman kuvituksen kera. Juhlavuoden aikana virisi toive saada Vänrikeistä uusi nykykielinen suomennos. Kaksikielisyys on kiitettävästi toteutunut julkaisutoiminnassa. Agneta Rahikaisen kuvaelämäkerta Johan Ludvig ja Fredrika Runeberg saatiin sekä ruotsiksi että suomek- si. Matti Klingen Poliittinen Runeberg ilmestyi niinikään molemmilla kielillä. Teivas Oksalan J. L. Runebergin Kreikka ja Rooma on esseistisesti kirjoitettu tutkielma runoili- jan suhteesta klassiseen perintöön; sen ruotsinkielinen tieteellinen versio julkaistiin Litteratursällskapetin Runeberg-numerossa (HLS 79). Johan Wreden uusi Runeberg- biografia ilmestyy keväällä2005 ja saataneen tuota pikaa myös suomeksi. Svenska litteratursällskapet on tuottanut rikkaan ruotsinkielisen Runeberg-luke- miston ruotsinkielisille kouluille, JLR. Johan Ludvig Runeberg i urval. Vastaavaa tar- vittaisiin myös suomenkielisille. Sen pitäisi olla kaksikielinen ja suomennoksen tulisi olla nykysuomea, jotta nuori lukija saisi kontaktin 200 vuotta sitten syntyneeseen klas- sikkoon. Sekä suomen- että ruotsinkielisen nuorison kannattaisi lukea Runebergia kaksikielisesti, jotta kokemus muodostuisi rikkaammaksi ja äidinkieli rakkaammaksi. Juhlavuosi vei Runebergia myös ulkomaille. Paitsi pohjoismaita – Ruotsia, Tans- kaa, Islantia ja Norjaa – tiedän Runeberg-tilaisuuksia pidetyn ainakin Antwerpenissa, Groningenissa (Hollanti), Lyonissa, Pariisissa, Pietarissa, Gdanskissa, Zürichissä ja Burnaby B.C:ssä Yhdysvalloissa. Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siltä, että juhlavuoden saldo – sikäli kuin sitä pystyy pitä- västi laskemaan – on jäävä positiiviseksi. Parasta on ollut yhteistyöhenki: ilo tuloksis- ta. Kokemuksia voi varmasti hyödyntää tulevien kansallisten juhlien järjestämisessä.

Teivas Oksala on professori ja Kansallisen J. L. Runebergin 200-vuotisjuhlatoimikunnan varapuheenjohtaja ja työvaliokunnan puheenjohtaja

Sanoin & kuvin & sävelin | 8 Christer Kihlman

Humanismin perintö

Muuan Runebergin elämän sinänsä triviaali episodi on saavuttanut mainetta ja muuttunut ikimuistoiseksi koska lukuisat elämäkerrankirjoittajat ja juhlapuheenpi- täjät ovat kuvanneet sitä. Oli 17. toukokuuta vuonna 1837, päivä jona Runeberg saapui Porvooseen. J. E. Strömborg kuvaa sitä kirjassaan Biografiska anteckningar, siitä ker- rotaan Werner Söderhjelmin suuressa Runeberg-elämäkerrassa, Jarl Hemmer on kirjoittanut tämän episodin perusteella kokonaisen juhlarunon. Minä luin sekä Strömborgin että Söderhjelmin nuorena opiskelijana. Muistikuvani episodista oli pitkään tällainen: Runeberg lähestyy Näsinmäkeä matkalla sillalle, joka vie joen yli kaupunkiin. Hän on tulossa Helsingistä hevosen vetämillä vaunuilla. Vaunuissa istu- vat Fredrika ja kaksi vanhinta poikaa, Ludvig Mikael ja Lorenzo. Pojat nukkuvat. Fredrikan katse valvoo heidän untaan. Runeberg on laskeutunut vaunuista ja lähes- tyy Porvoon kaupunkia jalan taluttaen hevosta ohjaksista. Hevonen on vanha ja vä- synyt eikä jaksa vetää raskasta kuormaa: kahta aikuista, kahta pientä lasta ja matkata- varoita. Runeberg sen sijaan ei ole väsynyt. Hän on nuori ja vahva. Ja toiveikas. Vielä samana päivänä hän astuu Porvoon kymnaasin lehtorin virkaan. Sitä hän innoissaan odottaa. Hän ei tiedä vielä mitään suurenmoisesta, kymnaasinlehtorille aivan ainut- kertaisesta tulevaisuudesta, joka häntä täällä odottaa. Minun mielikuvassani on var- hainen aamu, aurinko nousee. Muuten hiljaisessa maailmassa kuuluu toukokuun aamua ylistävien lintujen konsertti, Christer Kihlmanin puhe ”Humanismin kavioiden raskaat tömäykset ja vau- perintö” kuultiin nunpyörien narina tien hiekassa ja valtakunnallisessa savessa. Mielikuvaani vallitsee ihan- pääjuhlassa Porvoon tuomiokirkossa 5. teellinen tai luonnonmukainen sopu- helmikuuta 2004. sointu, juuri sellainen joka oli Rune- Kuva Antero Lindell. bergin elämänkatsomuksen, kuten hänen kirjallisuuskäsityksensäkin, keskeinen piirre. Kuin Werner Holm- bergin tai Erik Munsterhjelmin maa- laamassa taulussa... ihanteellinen ke- vätmaisema varhaisen tuhatkahdek- sansataaluvun Suomessa, tuleva kan- sallisrunoilija matkalla kohti isän- maallista kohtaloaan ja loistavaa kirjallista tulevaisuuttaan. Ikävä vain, että kuva on valheelli- nen. Tai, käyttääkseni tilanteeseen sopivaa ilmaisua, oma muistini on

Sanoin & kuvin & sävelin | 9 myöhemmin elämässäni idealisoinut kuvan. Gunnar Mårtenson julkaisi 1942 kirjan Fru Astenii värdshus, jossa hän panee asiat oikeaan järjestykseen. Ei ollut aamu vaan ilta, ja ilta oli tuulinen ja kylmä, ehkä sateinenkin. Runeberg perheineen saapui Por- vooseen keskiyöllä ja asettui rouva Asteniuksen majataloon. Linnut eivät laulaneet. Ei ollut valoisaa, oli niin pimeää kuin meidän leveysasteillamme voi toukokuisena yönä olla. Tämä kertokoon dokumentoimattoman yksityisen muistin luotettavuudesta. Tai petollisuudesta. Mutta Runeberg jäi Porvooseen. Hän asui täällä neljäkymmentä vuotta, kunnes kuoli 1877. Sinä aikana hän saavutti maineen, jonka veroista ei kukaan koskaan ennen ollut Suomessa saavuttanut. Hänestä ehti elinaikanaan tulla sekä kansallisrunoilija että palvonnan kohde, miltei pyhimys. Hänen pitkän varjonsa kiusaamat tuskastu- neet koululaiset ovat sukupolvien ajan joutuneet opettelemaan ulkoa Vänrikki Stoolia ja Idyllejä ja epigrammeja. Yli sadan vuoden ajan hän on pitkin ja poikin, viimeistä pilkkua ja puolipistettä myöten ollut uutteran niin sanotun kirjallisuushistoriallisen tutkimuksen kohde. Ja nuorille kunnianhimoisille debytanttikirjailijoille, jotka ovat raivanneet tiensä uusia keinoja kokeilemalla, hän on jo yli sadan vuoden ajan ollut kompastuskivi, kari johon vene karahtaa. Jo Karl August Tavaststjernalle Runeberg aiheutti suuria ongelmia. Tarina ruotsinopettajasta, joka kerran lukion ainekirjoituk- sia arvostellessaan vilpittömän opettavaisesti ja hyvää tarkoittaen lausahti: ”Kirjoitta- kaa niin kuin Runeberg, pojat, niin kirjoitatte hyvin” tunnettiin jo siihen aikaan ja se on elänyt keskuudessamme siitä lähin. Itse kuulun siihen sodanjälkeiseen intellektuelli- polveen, joka sodan ja puutteen ja kurjuuden kuusivuotiskauden jälkeen kärsimättö- mänä odotti poikkeustilan päättyvän jotta voisi sitäkin keskittyneemmin omistautua rauhanomaiselle ja ihmisarvoiselle tulevaisuudelle. Meitä ei tympäissyt ainoastaan Runebergkultin hurskasteleva runoilijakuninkaan palvominen vaan myös se painos- tavan sotainen paatos, jonka Vänrikki Stoolin tähden yhdistimme Runebergiin. Myöhemmässä elämänvaiheessa, kun saatoin perustaa käsitykseni kirjallisuudesta ja todellisuuden tapahtumista suuremmalle elämänkokemukselle ja laajemmalle lu- kemiselle, mielipiteeni Runebergistä ja hänen asemastaan maamme historiassa kuiten- kin muuttui toisenlaiseksi. Ei tuntunut aivan oikeudenmukaiselta jättää Runebergin tekstejä puristuksiin Runebergkultin ahtaaseen kaapuun, jossa niiden merkitys usein hämärtyi ylikiihottuneen isänmaallisen paatoksen tai sen monen sukupolven ajan periytyneen harhaluulon tähden, että Runeberg on vanhentunut, epämoderni, että hänen runonsa eivät ole ajankohtaisia muuttuneessa maailmassa. Sehän oli vain nuo- ruuden aiheuttama näköharha. Kun Runebergin runoja tarkastelee laajemmassa yhteydessä, niiden ajankohtai- suus päinvastoin säilyy ajasta aikaan täysimittaisena. Georg Henrik von Wright, vii- me kesänä (2003) edesmennyt maailmankuulu filosofi, piti 1976 Ruotsin Tegnér- seuran kokouksessa esitelmän ”Humanismi elämänasenteena” (Humanismen som livshållning). Vuotta myöhemmin esitelmä julkaistiin samannimisessä kirjassa (suo- meksi 1981, suomentanut Kai Kaila; allaolevat sitaatit tästä suomennoksesta). Ja kym- menen vuotta myöhemmin von Wright julkaisi kirjan ”Tiede ja ihmisjärki” (Veten-

Sanoin & kuvin & sävelin | 10 skapen och förnuftet). Yhdessä nämä kaksi kirjaa muodostavat – niin voitaneen sanoa – uskollisuudenjulistuksen klassiselle humanismille, jonka sisällön von Wright itse formuloi lyhyesti näin: ”Omasta puolestani pitäisin humanismin ytimenä sen puo- lustamista mitä sanotaan ihmisen parhaaksi. (Engl. ’the good of man’, saks. ’das Wohl des Menschen’.)” Von Wright jatkaa – ja lainaan häntä selventääkseni mistä on kyse: ”Mikä sitten on ihmisen paras? Konkreettisen vastauksen antaminen tähän kysymykseen on yhtä vaikeata tai mahdotonta kuin täsmälleen sanoa, mitä merkitsee ihmisen arvokkuus tai aito sivistys. Kaikki riippuu lähinnä painotuksesta ja sanaan liittyvistä assosiaa- tioista. Jos pääpaino asetetaan ihmisen parhaalle, humanistinen elämänasenne saa hiukan toisen sävyn kuin korostettaessa ensisijaisesti ihmisen autonomiaa ja arvok- kuutta tai hänen kasvatustaan inhimilliseksi ja kultivoiduksi olennoksi. Silti on muis- tettava, että kaikki kolme puolta on jokaisella humanismin muodolla, vaikkakin eri- asteisesti korostettuna.” Jos omaksumme von Wrightin määritelmän, jonka tässä valitettavasti esitän san- gen suppeasti, meillä ei pitäisi olla mitään vaikeuksia nähdä Runeberg paitsi suoma- laisen kirjallisuuden, Suomen kirjallisuuden, keulakuvana, myös ensimmäisenä merkittävänä humanistina 1800-luvun puolivälin Suomessa, jossa kansallinen tietoi- suus juuri oli alkanut kasvaa. En ole ammatiltani kirjallisuushistorioitsija enkä histo- rioitsija, joten Runebergin teosten humanististen tai uushumanististen piirteiden systemaattinen kartoittaminen ei ole minun tehtäväni. Pidän silti tärkeänä muistut- taa, että viimeksikuluneiden kahdensadan vuoden aikana maassamme on kansallisen heräämisen ja myöhemmin sen seurauksena syntyneiden nationalististen ideoiden rinnalla kehittynyt vahva humanistinen traditio. Tämänhetkisessä yhteiskuntailmas- tossamme eivät humanistiset pyrkimykset ole kovinkaan leimallisia. Päinvastoin. Lyhytnäköinen taloudellinen voitontavoittelu hallitsee yhteiskuntakuvaamme ja sitä höystää ylikiihkeä ja omahyväinen moralismi, jossa on ensi sijassa kyse lähimennei- syydestä. Siksi tuntuu tärkeältä muistuttaa humanismista ja muutamista humanis- min peruspiirteistä. Sallikaa minun esittää Georg Henrik von Wrightin esseestä ”Humanismi elämän- asenteena” vielä yksi lainaus, joka sitten johdattaa meidät suoraan Runebergiin ja häntä seuranneeseen suomalaiseen humanismiin: ”Ihmisen täytyy tuntea mahdollisuuksiensa rajat ja käsittää, että luonnonlait sito- vat hänet suurempaan kokonaisuuteen kuin se, jota yksilöt ja ryhmät pystyvät hallit- semaan pyrkiessään tyydyttämään lyhytnäköisiä haluja ja toiveita. Kun ihmiselle asetettavat vaatimukset muotoillaan tällä tavalla, merkitsee järke- västi eläminen samaa kuin luonnon järjestyksen noudattaminen. Asia voitaisiin kui- tenkin ilmaista myös sanomalla, että ihmisen täytyy tieteen ja teknologian aikakau- della vielä löytää itsensä, selvittää kuka hän on.” Tämä sitaatti vie meidät suoraan Runebergiin ja siihen yhtä ihmisläheiseen kuin luonnonläheiseenkin julistukseen, jota ”Vanhan puutarhurin kirjeet” (Den gamle träd- gårdsmästarens bref) ilmentävät. Mutta eivät vain ne. Helsingfors Morgonbladissa

Sanoin & kuvin & sävelin | 11 Runeberg julkaisi heinäkuussa 1832 kuuluisan artikkelin Några ord om nejderna, folk- lynnet och lefnadssättet i Saarijärvi socken (”Muutama sananen Saarijärven pitäjän seudusta, kansanluonteesta ja elämäntavasta”), jossa kuvaillaan sivilisaatiosta, koulu- tuksesta ja aineellisista vaatimuksista vähät välittäviä Saarijärven suomalaisia hellä- mielisesti, spontaanin myötätuntoisesti, lämpimästi ja ymmärtäväisesti – tavalla jota yhä nykypäivänä on voitava pitää esikuvallisena ja tavoiteltavana. Hän kuvaa perin- pohjaisesti ja vivahteikkaasti niitä yksinkertaisia tai sanalla sanoen hyvin primitiivisiä oloja joissa nämä ihmiset elämäänsä elävät. Hän puhuu heidän velttoudestaan ja vä- linpitämättömyydestään samalla kun hän on selvillä siitä, mistä se pohjimmiltaan johtuu: silkasta aineellisesta puutteesta. Mutta hän korostaa myös innokkaasti, että näillä ihmisillä usein on piileviä psyykkisiä ja fyysisiä voimavaroja, jotka toisenlais- ten, otollisempien aineellisten olojen vallitessa saattavat äkkiä puhjeta kukoistamaan. Ja hän esittää aiheesta joitakin henkilökohtaisia kokemuksia. Saarijärvi-artikkelissa Runeberg kertoo seikkaperäisesti kerjäläisten runsaasta esiin- tymisestä Saarijärven pitäjässä, kerjäläisistä ja kerjäläisperheistä, joita köyhä mutta vakinaisesti paikallaan asuva väestö ei jätä pulaan. Runebergin mukaan koko ruti- köyhälle saarijärveläisväestölle on tunnusomaista aito vieraanvaraisuus, avokätisyys, anteliaisuus, ystävällisen vastaanottavainen asenne muukalaisia kohtaan – tämä saat- taa vaikuttaa yllättävältä myöhemmästä havainnoijasta, joka on seurannut miten pakolaisongelmia hoidetaan ja miten rasismista ja niin sanottujen kehitysmaiden kan- soista väitellään samoilla seuduilla, joita Runeberg kauan sitten kuvasi. En voi olla lai- naamatta kappaletta Saarijärvi-artikkelista vain havainnollistaakseni nollapisteen, josta liikkeelle lähteneestä kansallisesta seikkailusta kaksisataa vuotta myöhemmin kehit- tyi se mitä toisinaan nimitetään Nokialandiksi. Tässä kerrotaan heinänkorjuusta: ”Ladon seinillä riippui niittoväen ruokalaukkuja ja uteliaisuuttani avasin useita niistä. Kaikissa näin leipiä, petun koossapitämiä, sisältä pikimustia, ulkopintaa peitti kalkinvalkea jauhokalvo, joka tarjosi enemmän silmälle kuin makuaistille. Muuten sisälsi osa laukuista jokusen tönkkösuolatun muikun, jokin vain muutaman suolan- jyvän. Tarvitsee vain kuvitella miten raskasta oli työ, joka polttavalla helteellä tehtiin näiden virvokkeiden voimalla, jotta käsittäisi mitä on todellinen puute ja millainen on ihmisluonnon voima jotta hän sen kestää.” Nykyisin puhumme ympäristöongelmista. Runebergin aikaan sellaisia ei ollut. Nykyisin ihminen on maapallon yksinvaltias ja luonto on ”hänen ympäristönsä”. Toi- sinaan ympäristöongelmat saavat alkunsa kaikista niistä teknisistä uudistuksista, joita ihminen lahjakkuudessaan on kehittänyt tehdäkseen elämästään entistä iha- namman ja mukavamman. Runebergin aikaan ihminen oli vielä olennainen osa luontoa ja luonto oli Jumalan ihmeellinen luomus. Myös ihminen oli Jumalan ih- meellinen luomus, koska hän oli osa luontoa. ”Vanhan puutarhurin kirjeissä” tätä kuvataan hyvin kauniisti. Uutta pietismiksi nimitettyä uskonnollista liikettä pidettiin elämänkielteisenä ja vaikka pietismin kritiikki sinänsä oli kirjaimellisesti sanottuna murhaavaa, ”Vanhan puutarhurin kirjeissä” se oli sävyltään hyvin hienovaraista ellei suorastaan kainoa.

Sanoin & kuvin & sävelin | 12 Runebergillä on siis hengellinen ulottuvuutensa, joka on käsitteellisesti jotakin suurempaa, avarampaa kuin pelkkää ahdaskatseista uskonnollisuutta. Ja tämä käy kyllä hyvin selvästi ilmi ”Vanhan puutarhurin kirjeistä”. Yhdessä legendoista, ensim- mäisessä niistä, siinä jonka nimi on ”Kirkko” (Kyrkan), Runeberg hahmottelee ja se- littää tämän hengellisen ulottuvuuden hyvin kauniisti. Legenda käsittelee vanhaa maamiestä, seitsemänkymmenenviiden ikäistä Onnia, joka on karkotettu kotoaan ja konnultaan ja elää nyt elämänsä syksyä toisten armon varassa. Juhannuspäivänä ta- lonväki lähtee kylälle kirkkoon, mutta kärryillä ei ole tilaa Onnille. Hän menee ran- taan ja astuu veneeseen soutaakseen järven yli kirkkoon, mutta sankka sumu peittää järven ja hän soutaa harhaan vaikka kuulee kirkonkellot. Silloin vene arvaamatta karahtaa rantaan: järvessä on luoto jolle hän nousee. Sumu hälvenee ja paljastaa vähä vähältä luonnon koko kauneuden. Viimeinen säkeistö kuuluu näin:

Aamun hetki oli aikaa mennyt, kun hän, selkein katsein, otsa pilvetönnä, liikuttunein, hartain mielin nousi, meni rantaan taas ja veneellensä. Vielä kerran vanhus katsoi rantaa taakseen, hyvästellen sanoi: ”Jääkää Herran rauhaan, kaikki linnut, nuoret veljet, siskot, Herran seurakunta, Herraa ylistäneet, kunniaansa, kanssani te kirkossansa tänään. Taivaan opin tulkki, kiitos kirkas aurinko, kun sydämemme saatoit saarnoin hyvyytensä tuntoon, näytit Herran töitä silmillemme.” (suom. Tarmo Manelius)

Humanismillakin on hengellinen ulottuvuutensa, jota ilman humanistinen elämän- asenne ei ole saumaton. Edellytyksenä on nöyryys, hyvin syvä kunnioituksen tunne kaikkea elävää kohtaan, elämää kaikissa sen lukemattomissa muodoissa ja muunnel- missa. Nöyryys mysteerin edessä. Nöyryys sen suuren mysteerin edessä, että on osa kokonaisuutta. Legendan maamies, puilla paljailla oleva Onni, koki sen nöyryyden ja kunnioituksen kaikkea elävää kohtaan. Borgå Tidningissä 28. 7. 1838 julkaistussa mie- tekirjoituksessa Runeberg korkeakirjalliseen tyyliin kuvaa tätä: yksityisen ihmisen ääretöntä maailmaa ja sen suhdetta ympäröivän luonnon vielä suurempaan äärettö- mään maailmaan ja hengen arvoitukselliseen äärettömyyteen: ”Villi luonto, suuret, jylhät, koskemattomat metsät, syvät, eristyneet, tummat jär- vet täyttävät sielun näkymättömien voimien aavistuksilla ja virittävät sen alakuloi- seen hartauteen. Ne vievät meidät takaisin ihmisen olemuksen omassa mittaamatto-

Sanoin & kuvin & sävelin | 13 muudessa piilevään ihmeeseen; ja arkiympäristöönsä tottunut ja pikkuruinen ajatus eksyy niiden äärellä kuin muukalainen tietämättä minkä päämäärän se voi kohdata. Oi maailma ihmissydämessä, mitkä poluttomat kauneuden, pelon ja ihmeen erämaat sinä kätketkään, ja miten luonnollista onkaan, että ihminen joutuu ymmälleen ja uskoo henkimaailmaan, kun hän ulkoisessa luonnossa vaeltaa sinun kuviasi vastaavi- en äänettömien rotkojen äärellä! (…) Me nimitämme luontokappaleita mykiksi. Meidän hengellämme on hetkiä, joiden elämästä kielemme ei osaa sanoin kertoa. Henkemme nimittää meitä silloin mykiksi, ja ne olennot, joille näiden hetkien elämä on arkielämää, nimittävät meitä mykiksi luontokappaleiksi.” Runebergin pohdiskelu viittaa selvästi siihen, että ihmisellä on jo kauan ollut sy- vyyspsykologisen oivalluksen kyky, käsitys ihmisen persoonallisuuden tiedostamat- tomasta kerrostumasta, vaikka sanat sen ilmaisemiseksi ovat puuttuneet kunnes Siegmund Freud 1800–1900 -lukujen vaihteessa psykoanalyysillä loi sen käsiteaparaa- tin, joka nykyisin jo monessa mielessä vaikuttaa vanhentuneelta. Runeberg saattoi kuolemattoman elämäntyönsä päätökseen maailmassa, jossa vallankumoukselliset tekniset keksinnöt eivät vielä ehtineet vaikuttaa Porvoon kaltaisen pikkukaupungin elämään. Runebergin maailmassa ei ollut psykoanalyysiä eikä sosialismia. Runeber- gin humanismin juuret olivat 1700-luvulla. Mutta meidän pitää muistaa, että 1800- luku oli suurten tieteellisten mullistusten vuosisata ja siksi myös suurten elämänkat- somuksellisten mullistusten vuosisata. On kiistämätön perustotuus, että sekä psyko- analyysi että sosialismi esiteltiin Euroopassa alun perin syvästi humanistisina liikkei- nä jotka tähtäsivät ihmisen parhaaseen. Kaksituhatluvun alkuvuosina humanismi ei ole ollut korkeassa kurssissa. Huma- nismi edellyttää nöyryyttä elämän erilaisten ilmenemismuotojen edessä. Länsimai- nen ihminen sen sijaan osoittaa ylimielisyyttä tähtäämällä yhä yksipuolisemmin oman mukavuutensa ja omien etuoikeuksiensa parantamiseen. Menneen maailman inhimilliset hyveet, sellaiset kuin ”velvollisuus” ja ”vastuu”, joille vielä Runeberg – eikä vähiten Vänrikki Stoolin tarinoissa – antoi niin ratkaisevan roolin, on nyt sysätty syr- jään. Puhumme mieluummin demokraattisista oikeuksistamme kuin siitä velvolli- suuksien täyttämisestä ja vastuun kantamisesta, jota ilman jokainen demokratia en- nemmin tai myöhemmin lakkaa toimimasta. Mutta kuunnelkaa humanisteja. Kuunnelkaa myös entispäivän humanisteja. Kun heidän sanomaansa kuuntelee oikealla tavalla, se ei ole vanhentunut. On kyse ihmi- sestä. Ajat muuttuvat mutta ihminen ei. Loppujen lopuksi on kysymys ihmislajin säily- misestä maaemon pinnalla.

Suomennos: Kai Nieminen

Sanoin & kuvin & sävelin | 14 Sari Hilska

J. L. Runeberg 200 sanoin & kuvin & sävelin Kansallinen J. L. Runebergin 200-vuotisjuhlatoimikunta 2002–2004

Juhlatoimikunnan tavoitteet ja hankkeet Kansallisen juhlatoimikunnan järjestäytymiskokous pidettiin Porvoossa 12.6.2002. Aloitteen toimikunnan asettamisesta esitti Porvoon J. L. Runebergin juhlatoimikunta opetusministeriölle 21.12.2001. Esityksen pohjalta Museovirasto, Porvoon kaupunki, Svenska litteratursällskapet i Finland ja opetusministeriö kävivät neuvotteluita kes- kenään ja totesivat, että Runebergin juhlavuoden menestyksekäs toteutus edellyttää useiden eri tahojen yhteistyötä. J. L. Runebergin henkilöhistoriaan liittyviä kymmentä kuntaa pyydettiin nimeä- mään edustajansa juhlatoimikuntaan. Kunnista Helsinki, Parainen, Pietarsaari, Por- voo, Punkaharju, Ruovesi, Saarijärvi, Turku ja Vaasa osallistuivat hankkeeseen. Lisäk- si toimikunnassa ovat olleet edustettuina Helsingin yliopisto, Museovirasto, Opetus- hallitus, opetusministeriö, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Svenska litteratursäll- skapet i Finland ja Valtion kirjallisuustoimikunta. Kansalliseen juhlatoimikuntaan on kuulunut kaikkiaan 22 jäsentä. Toimikunnan puheenjohtajana on toiminut Porvoon kaupunginjohtaja Per-Håkan Slotte. Vuoden 2003 alusta lähtien juhlatoimikunnalla on ollut palkattu sihteeri; maaliskuusta 2003 alkaen tehtävää on hoitanut fil.maist. Sari Hilska. Sihteerin työhuone on ollut Por- voossa.

Työvaliokunta Kansallinen juhlatoimikunta on toiminut ohjausryhmän tapaan ja se on kokoontu- nut kaksi kertaa vuodessa. Juhlatoimikunnan keskuudestaan valitseman työvalio- kunnan tehtävänä on ollut suunnitella ja toteuttaa juhlavuoden toimintaa. Työvalio- kunnan puheenjohtajana on toiminut maaliskuusta 2003 lähtien emeritus profes- sori Teivas Oksala ja sihteerinä fil.maist.Sari Hilska. Kts. liite Organisaatio/Organisation s. 69.

Juhlatoimikunnan tehtävät Kansallisen juhlatoimikunnan tehtävänä on ollut tukea Runeberg-tapahtumia järjes- tävien tahojen yhteistyötä ja juhlavuoden valtakunnallista markkinointia. Lisäksi juhlatoimikunta on jakanut avustuksia Runeberg-aiheisten tapahtumien järjestäjille. Toimikunnan tehtävänä ei ole ollut itse järjestää tapahtumia lukuunottamatta Por- voossa vietettyä valtakunnallista Runebergin juhlaa 5. helmikuuta. Kansallinen juhlatoimikunta on saanut toimintaansa varten avustusta opetus- ministeriöltä, Svenska kulturfondenilta ja Suomen Kulttuurirahastolta. Lisäksi toi-

Sanoin & kuvin & sävelin | 15 mikunnan jäsenyhteisöt ja kunnat ovat osallistuneet juhlavuoden hankkeiden rahoi- tukseen.

Juhlatoimikunnan omat hankkeet Vuoden 2003 aikana juhlatoimikunta toteutti muun muassa juhlavuoden markki- noinnissa käytetyn logon, valtakunnallisen markkinointiesitteen, juhlavuoden julis- teen, J. L. Runebergin Internet-sivuston (www.runeberg.net) ja Runeberg-lehden. Juhlatoimikunta teki lisäksi yhteistyötä Svenska litteratursällskapet i Finlandin ja Helsingin yliopiston kirjaston kanssa toteuttamalla Runeberg-aiheisen näyttelyn Kansalliskirjaston galleriaan. Samasta näyttelystä teetettiin kaksi eri puolilla maata myös juhlavuoden jälkeen kiertävää kiertonäyttelyä. Hankkeiden tarkempi sisältö kuvaillaan kohdassa ”Runeberg ja yleisö”.

Runeberg ja yleisö Juhlavuoden teeman mukaisesti J. L. Runeberg henkilönä, sekä hänen tuotantonsa ja sen merkitys suomalaiselle kulttuurille, pyrittiin tuomaan tutuksi suurelle yleisölle ”sanoin, kuvin ja sävelin”. Juhlavuoden erityisenä kohderyhmänä ovat olleet lapset ja nuoret. Tavoitteena on ollut auttaa heitä löytämään oma elävä suhde kansallisrunoilijaan ja Runebergin kautta yleisemmin kirjallisuuteen ja kulttuurihistoriaan. Juhlatoimikunta on tukenut erityisesti lasten ja nuorten itse järjestämiä Runeberg-aiheisia tapahtumia sekä heille suunnattuja hankkeita. Oppilaitosten opettajat on pyritty tavoittamaan mahdollisimman laajasti tekemäl- lä yhteistyötä opetusministeriön ohella muun muassa Opetushallituksen, suomen- ja ruotsinkielisten äidinkielenopettajien liittojen sekä opettajien ammattilehtien kanssa. Niiden kautta Runebergin juhlavuoteen liittyvää tietoa ja materiaalia kouluihin ja muihin oppilaitoksiin. Luonteva yhteistyökumppani on ollut lisäksi kirjastolaitos, joka tavoitettiin katta- vasti opetusministeriön avulla. Tiedotteiden lisäksi Suomen kaikkien kuntien pääkir- jastoihin lähetettiin juhlavuoden alkaessa kaksi kappaletta juhlatoimikunnan Rune- berg-lehtiä lukusalikappaleiksi. Suurelle yleisölle suunnattuja juhlatoimikunnan hankkeita ovat olleet:

I Juhlavuoden grafiikka ja tiedotusmateriaali Logo, juliste ja tarrat valmistuivat elokuussa ja markkinointiesite lokakuussa 2003. Graafinen suunnittelija: Paula Jääskeläinen, Porvoo.

1. Logo Logo on ollut vapaasti eri toimijoiden käytettävissä ei-kaupallisten Runeberg-aiheis-

Sanoin & kuvin & sävelin | 16 ten tapahtumien markkinointiin ja tiedotukseen. Siitä on ollut saatavilla sekä musta- valkoinen että värillinen versio digitaalisessa muodossa. Logon on voinut hakea www.runeberg.net -sivuilta tai tilata juhlavuoden sihteeriltä sekä juhlatoimikunnan jäsenkuntien kulttuuritoimistoista.

2. Juhlavuoden juliste Painos 3 000 kpl. Julisteiden levityksestä ovat vastanneet pääosin kansallisen juhlatoimi- kunnan jäsenyhteisöt, jotka ovat jakaneet julisteita muun muassa alueidensa kirjas- toihin, kouluihin ja museoihin. Juhlatoimikunta on lisäksi lähettänyt julisteita mak- sutta noin 1 000 kappaletta kouluihin, kirjastoihin ja Runeberg-tapahtumien järjestä- jille. Julisteet ovat olleet myös PR- ja myyntituotteita messuilla ja museokaupoissa.

3. Markkinointiesite Painos 200 000 kpl. Markkinointiesitteitä on jaettu jäsenyhteisöjen kautta kirjastoi- hin, kouluihin ja museoihin. Opetushallituksen ja opetusministeriön kautta esitteitä lähetettiin valtakunnallisesti noin 5000 koululle ja noin 450 kirjastolle.

Graafi kko Paula Jääskeläisen suunnitte- lema juhlavuoden juliste.

Sanoin & kuvin & sävelin | 17 Esitteitä on postitettu pyynnöstä tapahtumien järjestäjille eri puolille Suomea ja ulkomaille. Sitä on myös jaettu messuilla ja Runeberg-tapahtumissa (mm. Helsingin kirjamessut 2003 ja 2004, Turun kirjamessut 2004, Matkamessut 2004, Kirjan ja ruu- sun päivä 12.5.2004).

4. Toimistografiikka Käyntikortit 750 kpl (työvaliokunnan puheenjohtaja ja sihteeri), kirjepaperi 5 000 kpl, kirjekuorissa ym. käytettävä tarra 20 000 kpl. Tuotteet ovat olleet juhlatoimikun- nan jäsenten ja sihteerin käytössä, tarrat myös PR- ja myyntituotteina.

II Avustukset Runebergin juhlavuoden tapahtumille Kansallinen juhlatoimikunta avusti eri toimijoiden järjestämiä tapahtumia vuosina 2003 ja 2004 kaikkiaan noin 66 859 eurolla opetusministeriön ja Svenska kulturfon- denin toimikunnalle myöntämistä varoista. Avustuksen saannin edellytyksenä olivat juhlatoimikunnan hankesuunnitelmaan kirjatut periaatteet:

– Hankkeen kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret. – Tapahtumia järjestetään tasapuolisesti eri puolilla Suomea. – Tapahtumia järjestetään sekä suomeksi että ruotsiksi. – Hankkeet kannustavat eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön. – Hanke on mahdollisimman monia hyödyttävä, esim. konsertti- ja näytelmäkiertueet. – Hanke on merkittävä maakunnallisesti tai valtakunnallisesti. – Hankkeella on vaikutusta myös juhlavuoden jälkeen, pitkäikäiset palvelut ja tuotteet ovat tavoitteena.

Juhlatoimikunnan jäsenet välittivät tiedon mahdollisuudesta hakea avustusta tapah- tumien järjestäjille. Kansallinen juhlatoimikunta ei tukenut yksityisiä kutsuvieras- tilaisuuksia tai hankkeita, joita se piti ensisijaisesti kuntien sivistystoimen, kuten kulttuuri-, nuoriso- tai koulutoimen piiriin kuuluvina (esim. koulujen yksityiset Runeberg-juhlat). Kts. liite Avustukset Runeberg-tapahtumille

III Valtakunnallinen J. L. Runebergin päivän pääjuhla Porvoon tuomiokirkossa 5. helmikuuta Runebergin päivää juhlittiin tavanomaista näyttävämmin eri puolilla maata ja erityi- sesti ns. Runeberg-paikkakunnilla. Kansallisen J. L. Runebergin 200-vuotisjuhlatoi- mikunnan pääjuhla järjestettiin Porvoon tuomiokirkossa 5. helmikuuta. Tilaisuuden käytännön järjestelyistä vastasi Porvoon kaupungin kulttuuritoimi. Juhla oli sekä kutsuvierastilaisuus että avoin muulle yleisölle ja siihen osallistui noin 800 vierasta eli korkein kirkossa sallittu yleisömäärä.

Sanoin & kuvin & sävelin | 18 Juhlassa esitettiin Kansallisen juhlatoimikunnan säveltäjä Perttu Haapaselta tilaa- ma juhlavuoden sävelteos ”Refractio”. Teoksen kantaesityksestä vastasi Avanti! kapel- limestari Jani Telarannan johdolla. Tilaisuuden muun ohjelman suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat näyttelijä Dan Henriksson, kuoronjohtaja Marjukka Riihimäki ja ohjaaja Päivi Järvinen. Ter- vehdyspuheen piti Porvoon kaupunginjohtaja Per-Håkan Slotte. Juhlapuheen piti kirjailija Christer Kihlman. Ohjelma koostui Dan Henrikssonin lausumista J. L. Runebergin runoista ja niihin Mia Makaroffin säveltämistä uusista kuorolauluista. Henrikssonin lisäksi juhlassa esiintyivät kitaristi Timo Korhonen, Philomela-kuoro, Joona Kontula (9-vuotias laula- ja) sekä Porvoon Keskuskoulun musiikkiluokan oppilaat.

IV J. L. Runebergin Internet-sivut: www.runeberg.net Pääsivusto avattiin 14.1.2004 ja J. L. Runebergin kotimuseota esittelevä osuus 12.5.2004. Suunnittelu ja käsikirjoitus: Kroma Productions Oy (Porvoo), Sari Hilska, Agneta Rahikainen ja Susanna Widjeskog (J.L. Runebergin koti). Tekninen toteutus: Kroma Productions Oy (Porvoo), tuottaja Riku Makkonen, graafinen suunnittelu Mika Tyyskä. J. L. Runebergin Internet-sivuilla on ollut vuoden 2004 loppuun mennessä noin 87 000 kävijää. Sivusto jää toimintaan juhlavuoden jälkeen ja tarvittavista päivityksis- tä huolehtii jatkossa Svenska litteratursällskapet i Finland. Sivuston osoitelinkki on liitetty useisiin kirjallisuuteen, museoihin ja muihin kulttuuripalveluihin liittyviin sivustoihin.

J.L. Runebergin Internet-sivut www.runeberg.net on toteuttanut Kroma Productions Oy.

Sanoin & kuvin & sävelin | 19 Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat -yhdistys (SATU ry) palkitsi J. L. Runeber- gin Internet-sivut toisella palkinnolla Media & Message 2004 -tapahtuman yritysvie- tinnän ja verkkomedian sarjassa elokuussa 2004. Lisäksi sivustolle luovutettiin kun- niakirja kulttuuriteosta.

Kohderyhmä Johan Ludvig Runebergin Internet-sivusto tarjoaa laajan tietopaketin Runebergin elämästä, tuotannosta ja sen merkityksestä. Sivuston osana olevan Suomen vanhim- man kotimuseon J. L. Runebergin kodin multimediaesitys esittelee Runebergin per- heen elämää 1800-luvun porvariskodissa. Johan Ludvig Runebergin runoja ja Fredri- ka Runebergin muistelmia on mahdollista kuunnella myös lausuttuina suomeksi ja ruotsiksi. Sivuston kautta ovat toteutuneet useimmat juhlavuoden tavoitteet. Se tukee J. L. Ru- nebergin juhlavuoden valtakunnallista, alueellisesti tasapuolista näkyvyyttä ja kaksi- kielisyyttä. Valtakunnallinen tapahtumakalenteri on palvellut tapahtumien järjestäjiä ja yleisöä veloituksetta juhlavuoden ajan. Internet-sivusto toteuttaa lisäksi tavoitteen pitkäikäisestä, myös juhlavuoden jälkeen saatavilla olevasta tuotteesta ja palvelusta. Sivuston artikkeleiden ja ”Runeberg-opin” tavoitteena on ollut tarjota eri luokka- asteiden opettajille materiaalia ja ideoita Runebergin käsittelyyn kouluissa ja muissa oppilaitoksissa.

Sisältö Runoilijan elämä: Lapsuus ja nuoruus: Merikapteenin poika, Opiskeluvuodet Perhe: Fredrika, Lapset Asuinpaikat: Nuoruuden kodit, Helsinki ja Porvoo Arki ja juhla: Kotielämää, Ystävien seurassa Runon kuningas: Aikansa sankari, Runoilijan muisto Tärkeät vuodet: Runebergin elämän aikajana

Sanoin & Kuvin & Sävelin: Sanoin: Tuotanto, Käännökset, Tutkimus Kuvin: Kuvien Runeberg, Kuvitukset Sävelin: Oi maamme, Virsirunoilija, Sävellykset Tärkeät vuodet: Runebergin elämän aikajana

Runeberg tänään: Juhlavuosi: Media (tiedotteet, kuvat), Tapahtumakalenteri, Minun Runeberg (Poistettu ja korvattu juhlavuoden raportilla) Runeberg-kunnat: Helsinki, Oulu, Parainen, Pietarsaari, Porvoo, Punkaharju, Ruovesi, Saarijärvi, Turku, Vaasa (ns. Runeberg-kuntien Runeberg-yhteyksien esittelyt)

Sanoin & kuvin & sävelin | 20 Runeberg-oppi: Koululaissivut (lasten ja nuorten Runeberg-animaatioita, ideoita ja opetuspaketteja Runeberg-teeman käsittelyyn kouluissa), Yhtä ja toista (tietokilpai- luja lapsille ja aikuisille, tehtäviä) Info: Linkit, Tukijat ja tekijät, Lähteet, Sivukartta

J.L. Runebergin koti: Etusivu Kodista museoksi: J.L. Runebergin kodin historiaa Erikoisnäyttelyt: Tietoa museossa järjestettävistä erikosnäyttelyistä Palvelut: Aukioloajat, pääsymaksut, yhteystiedot Tutustu kotiin: Museoviraston hallinnassa olevan Runebergin kotimuseon ja sen esineistön sekä Runebergien perheen arkielämän esittely multimedian keinoin.

Kirjoittajat ja tekijät Artikkeleista on vastannut pääosin tutkija Agneta Rahikainen (SLS). Muita kirjoitta- jia ovat olleet rehtori Gustav Djupsjöbacka (Sibelius-Akatemia), tutkija Pia Forssell (SLS), erikoistutkija Liisa Lindgren (Valtion taidemuseo), professori Teivas Oksala ja tutkija Liisa Suvikumpu (Helsingin yliopisto). Artikkeleiden toimitus ja johdanto- tekstit ovat Sari Hilskan. Käännöksistä on vastannut pääosin Markus Sandberg. Muita kääntäjiä ovat olleet Pia Hansson, Christel Nyman ja Juhani Weijola. J. L. Runebergin runojen lausujana on ollut näyttelijä Dan Henriksson ja Fredrika Runebergin tekstien lukijana näyttelijä Susanna Ringbom. J.L. Runebergin kodin akvarellikuvitukset ovat kuvittaja Tea Itko- sen käsialaa.

V Runeberg-lehti ”Maailmat, taivaat, tähdet laulaako? – Nordens skönhet var hans sång” Painos 20 000 kpl, lisäpainos 10 000 kpl. Nelivärinen, 58-sivuinen lehti, artikkelit suo- meksi ja ruotsiksi, julkaisupäivä 14.1.2004. Suunnittelu ja taitto: graafinen suunnitte- lija Paula Jääskeläinen. Toimitus: juhlavuoden sihteeri Sari Hilska. Runeberg-lehti sisältää ns. suurelle yleisölle suunnattuja asiantuntija-artikkeleita Runebergista. Arteikkeleiden otsikoita ovat: Suomalaisuuden runoilija, Miten kuvata kulttihahmoa?, Runebergin jäljet Pietarsaaressa, Nuorena ylioppilaana Sisä-Suomes- sa, Sydän puhuu sydämen kieltä, Runouden tähtihetkiä, Runeberg sävelsi parem- min..., Jalustalle nostettu runoilija, Sibelius Runebergin tulkkina, Fredrika Runeberg kirjailijana, Elämää Runebergien kodissa, Runeberg koulussa - tietoa elämysten kaut- ta: porvoolaisten lasten Runeberg-projektin kokemuksia. Lisäksi sanaristikko ja Fredrika-paperinukke. Artikkeleiden kirjoittajia ovat: kulttuurisihteeri Leena Anttonen, runoilija Risto Ahti, museonjohtaja Guy Björklund, rehtori Gustav Djupsjöbacka, toimittaja Pia Fors- sell, professori Matti Klinge, dosentti Liisa Lindgren, taiteilija M. A. Numminen, profes-

Sanoin & kuvin & sävelin | 21 sori Teivas Oksala, tutkija Agneta Rahikainen, museonjohtaja Marketta Tamminen ja museoamanuenssi Merja Ylitalo. Juhlatoimikunta jakoi lehteä jäsentensä kautta eri sidosryhmille, erityisesti opetta- jille, lukioiden opiskelijoille, museoille ja kirjastoille. Lehti postitettiin tammikuussa 2004 suomen- ja ruotsinkielisille äidinkielenopettajille näiden ammattiliittojen kaut- ta (n. 3 600 kpl) sekä Suomen kaikkien kuntien pääkirjastoihin kaksi kappaletta luku- saleihin, kaikkiaan n. 850 kappaletta. Runeberg-lehteä postitettiin maksutta muun muassa kuntien sivukirjastoihin, luokanopettajille ja Runeberg-tapahtumien järjestäjille kautta maan n. 1 600 kappa- letta. Lehteä oli saatavilla myös valtakunnallisen kiertonäyttelyn esittelypaikoissa sekä muun muassa juhlatoimikunnan osastoilla Turun ja Helsingin kirjamessuilla lokakuussa 2004. Runeberg-lehteä oli mahdollisuus ostaa juhlatoimikunnalta ja myydä edelleen Runebergiin liittyvissä museoissa ja näyttelyiden yhteydessä. Sisällöltään ajaton lehti soveltuu myyntituotteeksi myös juhlavuoden jälkeen.

VI ”Laulu liitää yli meren maan – Sången flyger över land och hav” valtakunnallinen, kaksikielinen kiertonäyttely Kansallisen juhlatoimikunnan tavoitteena oli tarjota Runeberg-tietoa eri puolille maa- ta ja esimerkiksi Suomen kulttuuri-instituutteihin helposti vastaanotettavassa ja esille laitettavassa muodossa. Niinpä se tuki Svenska litteratursällskapet i Finlandin (SLS) ja Helsingin yliopiston kirjaston (HYK) näyttelyhanketta ”Laulu liitää yli meren maan – Sången flyger över land och hav”. SLS ja HYK toteuttivat yhteistyönä J. L. Rune- bergista kertovan laajan päänäyttelyn sekä sen kaksi kiertonäyttelyversiota. Päänäyttely oli esillä Helsingissä Kansalliskirjaston galleriassa 4.2.–31.8.2004. Näyttelyyn tutustui noin 6000 kävijää. Kaksikieliset kiertonäyttelyt ovat olleet esillä 24 paikkakunnalla eri puolilla Suomea kouluissa ja kirjastoissa. Näyttely on lisäksi nähty Suomen kulttuuri-instituuteissa Brysselissä ja Antwerpenissa. Ruotsinkielinen kiertonäyttely on ollut esillä kahdeksalla paikkakunnalla Suomessa ja Ruotsissa mm. Göteborgin kirjamessuilla. Näyttelyistä ei ole peritty vuokraa, vaan vastaanottajilta on veloitettu ainoastaan rahtikustannukset. Kiertonäyttelyt ovat lainattavissa myös juhlavuoden jälkeen Svenska litteratursällskapetista ja Helsingin yliopiston kirjastos- ta. Kts. liite Laulu liitää yli meren maan – Sången flyger över land och hav

VII Lukiolaisten kirjoituskilpailu Juhlatoimikunta järjesti valtakunnallisen lukiolaisten kirjoituskilpailun, johon saivat osallistua kaikki lukiolaiset eri puolilta maata suomen- ja ruotsinkielisistä lukioista. Kilpailun otsikkona oli ”Maamme tänään – Vårt land i dag”. Nuoria kehotettiin kir- joittamaan uusi Maamme-laulu oman aikamme näkökulmasta käsin. Tavoitteena oli selvittää, miltä Suomi näyttää nykynuoren silmissä. Soiko sana kultainen? Onko

Sanoin & kuvin & sävelin | 22 maailmass’ armaampaa tai mitään kalliimpaa?, kuten Runeberg aikoinaan runoili. Lähtökohtana sai pitää Runebergin alkuperäistekstiä, mutta erityisesti painotettiin kirjoittajan omaa persoonallista näkemystä Suomesta, näkyi se sitten huumorin, loh- duttomuuden, realismin tai idealismin valossa. Opettajia kehotettiin valitsemaan kustakin koulusta parhaat tekstit kilpailuun. Liekö syynä ollut aiheen kokeminen liian haasteelliseksi tai vaikeaksi, kun osallistuja- määrä jäi lopulta varsin vähäiseksi, muutamaan kymmeneen. Ruotsinkielisiä kilpai- lukirjoituksia ei valitettavasti saatu lainkaan. Ensimmäisen sijan sai helsinkiläinen Harri Hertell runollaan ”Suomi on (hauen katkennut hammas)”. Toisen palkinnon sai porvoolainen Eeva Saaros runolla ”Suo- mi, sinun omistasi”. Kolmannen sijan jakoivat torniolainen Mirka Ulanto tekstillä ”Protestiliikkeen joulukuoro esiintyy raatihuoneen tyhjälle pihamaalle” ja vaasalai- nen Katri Yli-Yrjänäinen runolla ”Soi sana kultainen...”. Voittajarunot ovat luettavissa osoitteessa: www.runeberg.net>Runeberg tänään>Runeberg-oppi. Palkinnot jaettiin ja voittajarunot kuultiin kirjoittajien esittäminä Helsingin kirja- messuilla Kirjakahvilan lavalla 28.10. Tutkija Agneta Rahikainen juonsi tilaisuuden ja kirja- ja lahjakorttipalkinnot jakoi Kansallisen J. L. Runebergin 200-vuotisjuhlatoimi- kunnan puheenjohtaja Per-Håkan Slotte.

Kansallisen juhlatoimikunnan hankkeet vuonna 2004 – Internet-sivuston julkaisu 14. tammikuuta – Valtakunnallinen tiedotustilaisuus ja Runeberg-lehden julkaisu 26. tammikuuta. – ”Laulu liitää yli meren maan – Sången flyger över land och hav” -näyttelyn avajaiset Kansalliskirjaston galleriassa 3. helmikuuta. Näyttely esillä 31.8. asti. – Valtakunnallinen pääjuhla Porvoon tuomiokirkossa 5. helmikuuta.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja valiokuntaneuvos Pentti Arajärvi osal- listuivat Runebergin päivän juhlaan Porvoon tuomiokirkossa 5. helmikuuta. Kuva Antero Lindell.

Sanoin & kuvin & sävelin | 23 – Osallistuminen Kirjan ja ruusun päiville Helsingissä 11. toukokuuta. – J.L. Runebergin kodin Internet-esittelyn julkaisu osana www.runeberg.net- sivustoa 12. toukokuuta. – Valtakunnallinen lukiolaisten kirjoituskilpailu ”Maamme tänään – Vårt land i dag”, kilpailuaika 1.1.–24.9. Voittajat palkittiin Helsingin kirjamessuilla 28. lokakuuta. – Osallistuminen Turun kirjamessuille 1.–3.10. ja Helsingin kirjamessuille omalla osastolla 28.–31.10.

Hankkeiden rahoitus J. L. Runebergin 200-vuotisjuhlatoimikunta on saanut avustusta vuosille 2002–2004 seuraavasti:

Opetusministeriö 170 000 euroa vuosille 2002–2004 Svenska kulturfonden 105 000 euroa vuosille 2003–2004 Suomen Kulttuurirahasto 10 000 euroa vuodelle 2003

Rahoitus on käytetty edellä mainittujen hankkeiden toteuttamiseksi sekä juhlavuo- den sihteerin palkkaamiseen (1.1.2003–31.12.2004 työaika 50%). Juhlatoimikunnan jäsenkunnat osallistuivat juhlavuoden toteutukseen maksamal- la kukin 3000 euroa yhteishankkeiden rahoittamiseksi (tärkeimpinä painotuotteet ja Internet-sivusto). Kunnat ja toimikunnan jäsenyhteisöt ovat lisäksi vastanneet niiden omien Runeberg-juhlavuoden tapahtumien rahoituksesta.

Sari Hilska Juhlavuoden sihteeri

Sanoin & kuvin & sävelin | 24 Sari Hilska

Julkaisujen juhlavuosi

J. L. Runebergin juhlavuoden aikana ilmestyi useita tieteellisiä Runeberg-tutki- muksia sekä runoilijan teosten uusia painoksia ja suomennoksia. Lajityyppien kir- joon kuului myös Fredrika Runebergin reseptikirja, lapsille ja nuorille suunnattuja Runeberg-kirjoja sekä fiktiivinen romaani. Runeberg-näyttelyihin liittyvät museoiden ja kirjastojen julkaisut sekä eri tapah- tumien taustatietoa tarjoavat esitteet ja vihkoset ovat omalta osaltaan levittäneet Runeberg-tietoutta. Seminaarien järjestäjät ovat lisäksi julkaisseet omissa julkaisu- sarjoissaan seminaareissa pidettyjä esitelmiä. Niistä mainittakoon esimerkiksi Hel- singin yliopiston kirjaston tiedotuslehden J. L. Runeberg -numero 1/2004, Svenska lit- teratursällskapetin Källan 1/2004 ja Kirkkohallituksen julkaisema On meillä aarre ver- raton. Aineistoa Runebergin virsistä.

Tieteellisiä tutkimuksia Vuonna 2004 ilmestyneitä Runeberg-tutkimuksia ovat muun muassa Matti Klingen Den politiske Runeberg, Poliittinen Runeberg (suom.), Teivas Oksalan J. L. Runebergin Kreikka ja Rooma, Agneta Rahikaisen Johan Ludvig och Fredrika Runeberg, En bild- biografi, suomeksi Johan Ludvig ja Fredrika Runeberg, Kuvaelämäkerta sekä Rainer Knapaksen Idyll och hjältemod. J.L. Runeberg i bokkonsten. Lisäksi Svenska litteratursällskapet i Finland on julkaissut uusia osia sarjassa Sam- lade skrifter av J.L. Runeberg sekä Runeberg-tutkimuksia sarjassa Historiska och litteratur- historiska studier. Ruotsinkielinen Porvoon hiippakunta, Stiftsrådet i Borgå stift, julkai- si teoksen Runeberg i psalmboken. Michel Ekmanin väitöskirja Runebergista Kaos, ordning, kaos. Människan i naturen och naturen i människan hos J. L. Runeberg ilmes- tyi Schildtsin kustantamana lokakuussa 2004. Johan Wreden Runeberg-elämäkerta il- mestyy alkuvuodesta 2005.

Uusintapainoksia ja uusia käännöksiä Vänrikki Stoolin tarinat ilmestyi useana uutena painoksena. WSOY julkaisi teok- sen, jossa alkuteksti ja Paavo Cajanderin nimissä kulkeva suomennos kulkevat rinnakkain. Kuvitus on 150-vuotisjuhlavuottaan viettäneen Albert Edelfeltin. Tam- men julkaisemaan laitokseen on koottu osa Vänrikkien runoista sekä taustatietoa Runebergista, Suomen sodasta ja eri taiteilijoiden kuvituksia. Juhlavuoden kynnyk- sellä syksyllä 2003 WSOY julkaisi myös ruotsalaisen nykytaiteilijan Ernst Billgrenin kuvittaman laitoksen Vänrikeistä. Faksimile-laitos vuoden 1848 ensipainoksesta il- mestyi Marras Workshopin julkaisemana. Alkukielinen teos sisältyy puolestaan

Sanoin & kuvin & sävelin | 25 Svenska litteratursällskapetin kokoomateokseen JLR – Johan Ludvig Runeberg i urval. Runebergin eeppiset runoelmat Hanna ja Hirvenhiihtäjät ilmestyivät uusina suo- mennoksina jo vuonna 2001 Teivas Oksalan kääntäminä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi juhlavuonna Hannan Paavo Cajanderin käännöksenä. Molemmat runoel- mat sisältyvät lisäksi alkukielisinä laitokseen JLR – Johan Ludvig Runeberg i urval. Siihen sisältyvät myös Runebergin nuoruuden runot Idylit ja epigrammit (Idyll och epigram). Idyllit ja epigrammit ilmestyi edellisen kerran Tarmo Maneliuksen suomentamana vuosina 1987 ja 1988. Runoilija Risto Ahdin kääntämänä kokoelma ilmestyi helmi- kuussa 2004. Teoksen kuvituksena on käytetty Björn Landströmin kuvitusta vuodelta 1947. Juhlatoimikunnan kantama huoli siitä, että Runebergin teoksia ei ole saatavilla juhlavuoden aikana ei sen tyytyväisyydeksi toteutunut. Tosin esimerkiksi Vänrikki Stoolin tarinoiden uusi suomennos perinteisten Otto Mannisen ja Paavo Cajanderin laitosten rinnalle antaa vielä odottaa itseään.

Puheet ja esitelmät Edellä mainittujen julkaisujen lisäksi on muistettava lukuisat, eri puolilla maata pi- detyt puheet ja esitelmät. Esimerkiksi juhlatoimikunnan jäsenistä Agneta Rahikainen piti 78 Runebergiin liittyvää esitelmää ja Teivas Oksala noin 40 esitelmää 30:sta Rune- berg-teemasta. Lisäksi Rahikainen ja Oksala kirjoittivat ja julkaisivat useita kymme- niä artikkeleita. Osa eri asiantuntijoiden esitelmistä ja puheista on julkaistu aikakaus- ja sanoma- lehdissä, osa on löydettävissä verkko-osoitteista, kuten kirjailija Christer Kihlmanin

Ernst Billgren kuvitti ennakkoluulottomasti Vänrikki Stoolin tarinat. Juhlavuodeksi ilmestyi myös useita tieteellisiä tutkimuksia, kuten Matti Klingen Poliittinen Runeberg. Kuvat WSOY.

Sanoin & kuvin & sävelin | 26 juhlapuhe Porvoon tuomiokirkossa ”Humanismin perintö” (www.runeberg.net> Juhlavuoden raportti) ja Panu Rajalan Ruoveden seminaarissa pitämä esitelmä ”Runeberg teatterissa ja elokuvassa” (www.saunalahti.fi/panu/).

Medianäkyvyys Juhlavuoden näkyvyyttä mediassa voidaan pitää hyvänä. Valtakunnallisten tiedotus- välineiden huomio kiinnittyi ennen kaikkea helmikuun 5. päivän tapahtumiin. Ilah- duttavaa oli, että arvokkaiden juhlien ohella erityistä huomiota sai tuolloin lasten ja nuorten näkemys Runebergista. Huomiota riitti kuitenkin myös pitkin vuotta esite- tyille näytelmille ja konserteille sekä uusille julkaisuille. Paikallislehdet ja -radiot uutisoivat ahkerasti koko vuoden ajan erilaisista Runeberg-tapahtumista. Kaikki Suomessa julkaistut Runebergiin liittyvät sanomalehti- ja aikakauslehtiartikkelit on talletettu Svenska litteratursällskapetin arkistoon. Tilastojen mukaan Runeberg näkyi tai kuului eri medioissa (sanoma-, aikakaus- ja verkkolehdet, uutistoimistot, radio ja televisio) noin 2 200 kertaa vuoden aikana. Hel- mikuu muodosti todellisen huipentuman, tuolloin julkisuusraportin mukaan koko mediakentän osumien (eli Runeberg-maininta esim. lehtijutussa) lukumäärä oli 1026 ja osumien levikki painetun median osalta noin 45 miljoonaa. Vertailun vuoksi vuon- na 2003 helmikuun vastaavat luvut olivat 147 osumaa, joiden levikki oli n. 5 miljoonaa. Vuonna 2003 julkaistiin keskimäärin 39,4 Runebergiin liittyvää artikkelia tai juttua kuukaudessa. Vuonna 2004 lukumäärä kasvoi 178 artikkeliin. Runebergin juhlavuotta koskevat julkisuusraportit on talletettu SLS:n arkistoon. Kts. liite Kirjoja ja julkaisuja – Böcker och publikationer

Sanoin & kuvin & sävelin | 27 Sari Hilska

Juhlavuoden tuotteita

Runebergin juhlavuoteen liittyen ovat monet yritykset ja yksityiset henkilöt suunnitelleet ja toteuttaneet erilaisia myyntituotteita. Niitä on ollut myynnissä muun muassa Runebergiin liittyvissä museoissa, kuten J. L. Runebergin kodissa Porvoossa. Vuoden aikana on ilmestynyt esimerkiksi postikortteja, kirjanmerkkejä, paperinuk- keja, kahvikuppeja, drinkkilaseja, magneetteja, paperipainoja ja kirjatukia. Monia näistä tuotteista on saatavilla myös juhlavuoden jälkeen.

Valtakunnallisia tuotteita Juhlavuoden postimerkki. Suomen Posti julkaisi 14.1. neljän postimerkin pienoisar- kin Runebergin juhlavuoden kunniaksi. Merkkien lähtökohtana ovat Albert Edelfel- tin kuvitukset Vänrikki Stoolin tarinoihin sekä lähikuva Walter Runebergin pronssi- sesta Runebergin muistopatsaasta. Merkin on suunnitellut Päivi Vainionpää.

Rahapajan Runeberg- juhlaraha. Rahapaja löi valtiovarainministeriön asetuksella Runebergin 200-vuotisjuhlavuoden kunniaksi 10 euron hopeisen juhlarahan ”J. L. Runeberg ja runous”. Juhlaraha laskettiin liikkeelle 5. helmikuuta. Rahan suunnitteli- ja on Heli Kauhanen. Rahan enimmäislyöntimäärä on 30 000 kappaletta ja sen hal- kaisija on 38,6 mm.

Suomen Mitalitaiteen Killan vuosimitali. Suomen Mitalitaiteen Killan Runeberg- aiheisen vuosimitalikilpailun voitti kuvanveistäjä Vilho Härkönen ehdotuksella ”MENS FENNORUM”. Toiseksi sijoittui kuvanveistäjä Toivo Jaatinen ehdotuksellaan ”Rauhan ja sodan runoilija” ja kolmanneksi kuvanveistäjä Tapio Kettunen ehdotuk- sellaan ”Lähteet”. Kilpailuun saapui kaikkiaan 22 ehdotusta.

Kalevala Korun ”Lähde”. Korumuotoilija Kirsti Doukas suunnitteli Kalevala Korulle Lähde-korusarjan, jonka lähtökohtana on Runebergin Lähteellä-runo. Hopeasta val- mistettuihin koruihin on käytetty suomalaista jalokiveä berylliä. Korun esittelyn mukaan: ”Jalokivi välkehtii ja loistaa kuin kirkas lähde, josta valonsäteet heijastuvat. Hopeakehys kiven ympärillä muistuttaa tyyntä veden pintaa.” Korusarjaan kuuluvat riipus, solki, kahdet käädyt ja kahdet korvakorut.

Äänitteitä Balladi Suomen sodasta. Säv. Perttu Hietanen. Direct.Art 2005.

Joutsen Lähteellä. Säv. Kari Halme, sov. Taisto Wesslin. Mountain Melody, 2003.

Sanoin & kuvin & sävelin | 28 KaikkiAllt. Eviva (naiskuoro). Musiikkia Eino Leinon ja J. L. Runebergin runoihin. Säv. Anna-Mari Kähärä, Mia Makaroff ja Säde Rissanen. Eviva, 2004.

Romanser, Runeberg och kärleken i dikt och ton. Musik Jack Mattsson, Fr. Pacius, F. A. Ehrström. Solister och musiker: Annika Hultman, Mikael Fagerholm, kvartett ur Akademiska sångföreningen. Svenska litteratursällskapet i Finland, Rundradion Ab / YLE Radio Vega, 2004.

Runeberg i ny tappning (Runebergs psalmer). Christer Nerfont och Ami Aspelund. Runebergin tekstien Ventomusik, 2004. pohjalta ilmestyi useita uusia sävelteok- Vanha kunnon vänskä. Räppiä Juuso Tiirakari. Amanita Oy, 2004. sia, kuten esim. Perttu Hietasen Balladi Suomen sodasta.

Sanoin & kuvin & sävelin | 29 Sari Hilska

Runebergin juhlintaa kautta maan

J. L. Runebergin asema suomalaisten merkkimiesten joukossa on monella tapaa poik- keuksellinen. Pelkästään Runebergin juhlinta on osa maamme kulttuurihistoriaa. Hänet muistetaan näyttävästi joka vuosi 5. helmikuuta. Jo Runebergin elinaikana 1850-luvulla alkanut perinne on luonut vankan pohjan myös 200-vuotisjuhlavuoden vietolle, mutta toisaalta se on aiheuttanut omat haasteensa. Miten säilyttää traditio ja samalla uudistaa sitä vastaamaan nykyihmisten toiveita ja tarpeita? Kansallisen juhlatoimikunnan, samoin kuin paikallisten toimikuntien työn perus- tana oli käsitys, että Runeberg on juhlansa ansainnut. Avoin mieli ja ennakkoluulot- tomuus loivat parhaat puitteet Runebergin juhlinnalle koko maassa. Kansallinen juhlatoimikunta halusi tarjota Runeberg-tapahtumia erityisesti lapsil- le ja nuorille. Heidät tavoitettiin ennen kaikkea aktiivisten opettajien kautta. Ilahdut- tavasti kuitenkin myös erilaiset yhdistykset ja muut toimijat, kuten museot ja kirjas- tot, suuntasivat tapahtumia nuorelle väelle.

Tapahtumakalenteri dokumenttina Juhlavuoden päättyessä voidaan todeta, että tapahtumia järjestettiin kautta maan useita satoja ja ne tavoittivat kymmeniätuhansia ihmisiä. Vuoden aikana ilmestyi kymmeniä uusia julkaisuja ja sävelteoksia sekä satoja lehtijuttuja ja artikkeleita. In- ternet-sivuilla vieraili n. 87.000 kävijää. Sivuilla julkaistu valtakunnallinen tapahtu- makalenteri jää dokumentiksi tapahtumien runsaudesta ja monipuolisuudesta. Ka- lenterin laajuudesta huolimatta on muistettava, että se ei ole täydellinen. Esimerkiksi yksityistilaisuuksia ja satoja päiväkotien, koulujen ja muiden oppilaitosten yksityi- siä juhlia ei kalenterissa mainita. Juhlavuoden onnistumista ei mitata kuitenkaan pelkillä yleisömäärillä tai palsta- millimetreinä. Onnistuminen on ensisijaisesti tapahtumien sisällön ja yksittäisten ihmisten kokemuksen laatua. Runebergin teosten lukeminen kotisohvan nurkassa on ollut juhlavuoden viettoa parhaimmillaan. Juhlavuoden laatua punnittaessa pienen koululaisen roolisuoritus koulunäytelmässä ja ammattilaulajan upeasti tulkitsema ”Norden” ovat samanarvoisia.

Juhlavuoden tapahtumakalenteri osoitteessa: www.runeberg.net (>Runeberg tänään>Juhlavuosi)

Sanoin & kuvin & sävelin | 30 Runebergin jäljillä – Juhlatoimikunnan jäsenten osaraportteja Runebergin jäljillä

Kansalliseen juhlatoimikuntaan kuuluneet niin kutsutut Runeberg-paikka- kunnat sijoittuvat pitkin länsi- ja etelärannikkoa Oulusta Porvooseen sekä toisaalta sisämaahan. Kulttuurierot, paikalliset perinteet ja kielisuhteiden erot ovat näkyneet myös juhlavuoden vietossa ja tarjonnassa. Runeberg jätti aikanaan jälkensä noin kymmeneen eri kuntaan, mutta jäljet eivät luonnollisesti ole olleet kaikkialla yhtä merkittävät ja pysyvät. Runebergin juhlavuosi leimasi erityisesti Paraisten, Pietarsaaren, Porvoon, Saarijärven, Ruoveden ja Vaasan kulttuurielämää vuoden 2004 aikana. Runebergin pitkäaikaista asuinpaikkaa Helsinkiä edustavat osaraporteissa Suoma- laisen Kirjallisuuden Seura ja Runebergin muistoksi perustettu Svenska litteratursäll- skapet i Finland. Kansallisen juhlatoimikunnan kaksikielisyys on toteutunut siten, että kukin toimi- kunnan jäsen on voinut käyttää kokouksissa ja yhteydenpidossa äidinkieltään. Viral- liset asiakirjat on laadittu sekä suomeksi että ruotsiksi. Samoin juhlavuoden raportis- sa juhlatoimikunnan toimintaan liittyvät artikkelit ovat molemmilla kielillä, mutta jäsenyhteisöjen osaraportit alkuperäisellä kirjoituskielellä.

Sari Hilska

Runebergin jäljillä | 32 Firandet av J. L. Runebergs 200-års jubileumsår i Jakobstad

Utställningar Mars Om J. L. Runeberg och Fänrik Ståls Sägner – Runeberg ja hänen tari- nansa, utställning i stadsbiblioteket producerad av Stadsbiblioteket i Jakobstad, Sofia Strandén. Para ihop person och dikt i Fänrik Ståls Sägner, tävling för allmänhe- ten. Febr.– april Installationen Bokstavsrymd – Aakkostaivas av Simon Gripenberg. Ett textmedelande till nationalskalden på 200 bokstäver hängdes upp i björkarna i Runebergsparken. Till installationen hörde en födelse- dagshälsning till Runeberg, två dikter skrivna av Catharina Gripen- berg. April – maj SLS:s vandringsutställning Sången flyger över land och hav J. L. Rune- berg 200 år – Laulu liitää yli meren maan J. L. Runeberg 200 vuotta ut- ställd i stadsbiblioteket. Hela året Runebergscollage av Terese Bast på stadsbibliotekets barnavdelning. Dikter av J. L. Runeberg utställda runt om i stadsbiblioteket. Hela året Jakobstads museums utställning Runebergs Jakobstad – Runebergin Pietarsaari, framställdes i tre exemplar. En ställdes ut permanent i Westmansmors stuga, de två andra fungerade som turnéutställning- ar. Hela året Turnéutställning administrerad av Jakobstads musem, Ulrica Löf- holms originalillustrationer till barnboken Johan Ludvig – Jakob- stadspojken som blev nationalskald – Johan Ludvig – Pietarsaarelais- poika josta tuli kansallisrunoilija.

Evenemang 1–8 febr. Jakobstads IV Runebergsvecka. Staden Jakobstads årliga kulturvecka med temat I Runebergs fotspår – Runebergin jalanjäljillä. Evene- mang, författarbesök, konserter m.m. runt om i staden. April–maj I Jannes fotspår – Jannen jalanjäljillä, barnevenemang i stadsmuseet för daghem och skolor med temat J. L. Runeberg och hans dikt om bonden Paavo. Evenemanget planerat av Jakobstads museum i sam- råd med K.H Renlunds museum i Karleby Kokkolan kaupunginteat- teri. 20 juni Runebergsfest vid Villa Sveden. Tvåspråkigt program, bl.a. Siv Ågren, sång och gitarr, med egna tonsättningar av Runebergs texter som vals, tango, folkrock och ballader. Eila och Elin Pöllänen på kantele och

Runebergin jäljillä | 33 fiol till Runebergs diktning i Kalevala- tappning. Skådespelare Marjo- rita Huldén som Fredrika. 18 juli Runebergsfest med Runeberg själv, utomhusfest vid Runebergs stuga på Nissasörn. J. L. Runeberg mottar sin fars nyrenoverade fiskarkoja av stadens representanter vid ett festtillfälle ute vid stugan. Medver- kande skådespelare Johan Fagerudd, Wivan Nygård-Fagerudd m.fl. Programmet ingick i Jakobs Dagars vecka som arrangerades av fören- ingen Finn Jakobstad. 20 juli Rollspelet Runebergin tuvan pihapiirissä skrivet av Sisko Thors fram- fördes också ute vid Runebergs stuga och ingick i Jakobs Dagars pro- gram. 25 aug. Runeberg ilmoittautuu kouluun var ett annat rollspel skrivet av Sisko Thors och framfördes i samband med Spotlight – kulturens natt.

Okt. Runebergin juhla finskspråkig fest med lokala förmågor arrangerad av Pietarsaaren Järviseutulaiset. Festtal pens. museichef Pekka Toiva- nen.

Konserter 5 febr. Festkonsert – J. L. Runeberg 200 år. Patrik Vidjeskogs komposition Di- vertimento Runebergiana, musik av Runebergs brorson Rudolf Sjö- gren samt Runebergs kända sånger i nyarrangemang av Patrick Wingren. Medverkande Jakobstads Orkester, Musikhusets lärare och elever, Jubileumskören. Johan Fagerudd som J. L. Runeberg. 7 – 8 febr. Allsång kring J. L. Runeberg arrangerad av Jakobstads svenska försam- ling i stadskyrkan direktsändes i FST liksom församlingens Gudtjänst med Runebergspsalmer. Maj Runebergskonserter på stadens åldringshem. Egna tonsättningar till Runebergs texter på svenska och finska framförda av Siv Ågren, sång & gitarr. 20 juli Jakobstads Orkester och Jubileumskören framförde sitt Rune- bergsprogram i repris vid en utomhuskonsert i Skolparken under Jakobs Dagar. Hela året Musikinstitutet i Jakobstad, Svenska Yrkesinstitutet och Yrkeshög- skolan, musikutbilningen. Ett flertal konserter med Runebergsmate- rial bl.a. Runebergsafton med sångstuderanden, Erik Nygård spelar på Ru- nebergs egen fiol. Egna tonsättningar och tolkningar/arrangemang av Runebergs texter gjorda och framförda av elever på pop- och jazzlinjen.

Runebergin jäljillä | 34 Övrigt Febr. En föreläsningsserie i fyra delar Runeberg-tutuksi med både lokala och utomstående föreläsare ordnades av Pietarsaaren suomenkieli- nen työväenopisto. Jakobstads svenska arbetarinstitut ordnade mot- svarande föreläsningsserie på svenska i tre delar. 12 febr. Chefläkare Michael Eklunds föredrag för afasi- och strokeföreningen Rehabilitering av strokepatienter idag och på Runebergs tid. De staden Jakobstad tillhörande och av Jakobstads museum för- valtade Runebergsminnena Runebergs stuga och Westmansmors stuga uppsnyggades inför jubileumsåret. Orientering bland Runebergsminnen i Jakobstad, en guide för rund- vandring på egen hand utgavs av Jakobstads museum. Nytryck av klippdockorna Johan Ludvig och Fredrika, ritade av Pia- Stina Furu. Utgivare Jakobstads museum.

Marika Backlund-Bro Kultursekreterare

Runebergin jäljillä | 35 Kommentarer över firandet av Runebergs jubileumsår i Pargas

Korta kommentarer över hur Runebergsåret har förlöpt i Pargas. (såhär långt eftersom en del evenemang ännu återstår). Som en allmän kommentar kan man säga att Pargasborna har tagit väl emot året och det har engagerat många människor via aktiviteter i föreningar och skolor. Kulturnämnden tillsatte redan 2003 en arbetsgrupp med uppgift att koordinera jubileumsårets firande. I arbetsgruppen var föreningar och kulturinstitutioner repre- senterade. Gruppen kläckte idéer och förde dem vidare till lämpliga samarbetspart- ner som antingen antog utmaningen att var med eller som avstod från projektet. De flesta valde dock att komma med i firandet och mycket för att man kunde lova ett ett litet understöd till de föreningar och grupper som hakade på. Totalt delades ut 12 projektunderstöd för uttryckligen evenemang i anslutning till jubileet, den totala summan var 9 930 . Därutöver har föreningar och kulturnämnden arrangerat till- ställningar som har uppmärksammat Runebergs jubileumsår. Året började rätt traditionellt, med mycket tal, föreläsningar och liknande tillställ- ningar. Det som var nytt och som samlade mycket människor var en s.k. Runebergs- bal som hölls den 6 februari. Balen arrangerades i samarbete med en resturant på orten, så det ingick mat (försök till tidsenlig) och dans, förstås. Skolorna har alltid uppmärksammat Runeberg men gjorde antagligen en lite större satsning detta år. Kulturnämnden hade engagerat skådespelare Henrik Grön- roos som besökte som gestalten Runeberg alla skolor och klasser. Från skolhåll har det längs året kommit mycket beröm för de nationella hemsidorna och för det mate- rial man hittat där. Efter att man genomfört det mer traditionella programmet så vågade olika perso- ner och instanser kanske experimentera lite mer. I samband med det tvärkonstnärliga ungdomsprogrammet ”21600” gjorde en grupp ungdomar en film som handlade om Runeberg. Filmen byggde på ”sagan om ringen”-konceptet men denna gång var det nationalskaldens penna som var försvunnen och som man var övertygad om att var orsaken till att Johan Ludvigs attraktionskraft på kvinnor. Man sökte sedan pennan på ställen där man vet att Runeberg rörde sig under sin period i Pargas. De ungdomar som skrev synopsis och gjorde filmen hade gjort ett bra grundarbete och nog ”läst sin Runeberg”. Filmen visades under en s.k. Show som gav 18 föreställningar och sågs av ca. 2 000 personer, då främst ungdomar. Pargas Orgeldagar hade beställt ett uruppförande av Kaj-Erik Gustavsson, en kan- tat som byggde på de texter Runeberg skrev under sin Pargas-tid, och som framfördes av Jubilate-kören under Orgelveckan. Konserten radierades och kommer att sändas senare i år. Tolv manssångare (= Munvig) sydde ihop ett humoristiskt program som utgick från Runebergs texter och som var en mycket välbesökt konsert.

Runebergin jäljillä | 36 Tre unga musiker, ca 20 år tog också emot utmaningen att göra ngt av Runeberg. De tonsatte texter och musiken var jazz- och etniskt betonad. Plötsligt lät ju texten nästan modern, sade många. Fredrikastugan, som funktionerar som café, har varit en naturlig träffpunkt då det har gällt evenemang med anknytning till Runeberg. Under fruntimmersveckan, arrangerade program mer eller mindre dagligen med kvinnliga trubadurer, som själva skriver text och musik. Program som byggde på kvinnliga författare, bla Tove Jansson och Erna Tauro. Konstklubben har ordnat konstens kväll i Runebergs anda, då man klätt sig tidsen- ligt, målat, läst texter och ätit rätter tillagade enligt Fredrikas kokbok. Tillställningen var mycket välbesökt. Detta var några av höjdpunkterna under året. Vi som har jobbat med Runeberg hela året känner definitivt en viss mättnad, speciellt då det gäller körmusik och före- läsningar. Men då man ser den skaparglädje som temat väcker så tycker man igen att det är roligt. Som slutkläm måste erkännas att året varit rätt motiverande och gett många nya impulser och det har definitivt inte varit tråkigt och högtravande. Vilket också var vår lokala kommittés ambition.

Pargas 8.9.2004 Ann-Sofie Isaksson Kulturchef

Runebergin jäljillä | 37 J. L. Runebergin juhlavuosi Porvoossa

Johan Ludvig Runebergin merkitys Porvoon kaupungille on aina ymmärretty. Niinpä Runebergin 200-vuotisjuhlavuosi oli yksi Porvoon kaikkien aikojen laajim- mista ja sisällöltään mittavimmista kulttuurihankkeista. Kaupungin kulttuuritoimen resurssit eivät olisi siihen yksin riittäneet, joten kaupunginhallitus nimesi erillisen J. L. Runebergin syntymän 200-vuotisjuhlatoimikunnan vuonna 2001 valmistele- maan juhlavuotta sekä osoitti hankkeelle erillisrahoituksen. Porvoo oli myös aloitteentekijänä perustettaessa Kansallista J. L. Runebergin juhla- toimikuntaa. Sen puheenjohtajana toimi Porvoon kaupunginjohtaja Per-Håkan Slotte. Yhteistyö ns. Runeberg-paikkakuntien ja muiden Kansalliseen juhlatoimikun- taan kuuluvien yhteisöjen kanssa oli ensiarvoisen tärkeää juhlavuoden onnistumisen kannalta. Porvoon juhlatoimikunnan tavoitteena oli kannustaa ja tukea paikallisten yhdis- tysten, seurojen, koulujen ja päiväkotien toimintaa juhlavuoden hyväksi niiden omista lähtökohdista käsin. Juhlatoimikunnan omissa projekteissa painotettiin puolestaan hankkeita, jotka palvelevat kuntalaisia pitkään myös juhlavuoden jälkeen. Sellaisia olivat ennen kaikkea kaupungin kaksi mittavinta Runeberg-hanketta: J. L. Ru- nebergin kodin ja sen puutarhan kunnostus ja Fredrikan puiston perustaminen kau- pungin keskustaan. Myös Runebergin päivä huomioitiin tavanomaista näyttäväm- min.

Runebergin päivän juhlat Runebergin päivän tapahtumat huipentuivat Porvoon tuomiokirkossa vietettyyn valtakunnalliseen pääjuhlaan. (Kts. Kansallisen juhlatoimikunnan hankkeet s. 18)

VPK:n soihtukulkue on yli 100 vuoden ajan marssinut J. L. Rune- bergin kodin edustalle tervehtimään kansallisrunoilijaa 5. helmikuuta. Kuva Antero Lindell.

Runebergin jäljillä | 38 Runebergin päivää 5. helmikuuta vietetään joka vuosi Porvoossa monia muita kaupunkeja näyttävämmin. Ohjelmaan kuuluvat aamupäivällä kirjailijoiden vierai- lut kaupungin kymmenessä suurimmassa koulussa ja seppeleen lasku niin Runeber- gin haudalle kuin muistopatsaan juurelle. Runeberg-kirjallisuuspalkinnon jakotilai- suus, kaupunginhallituksen juhlavastaanotto sekä iltavastaanotto J. L. Runebergin kodissa kuuluvat myös perinteisiin. Yli sadan vuoden ajan on Porvoon Vapaapalokunnan soihtukulkue marssinut hä- märtyvässä illassa läpi kaupungin VPK:n talolta Runebergin haudalle ja sieltä Rune- berginpuistoon muistopatsaan äärelle. Puistosta matka on jatkunut Runebergin ko- din edustalle. Ohjelmaan on liittynyt Runebergskörenin kuorolaulu sekä patsaan luona että Runebergin kodin edessä. Laulutervehdykset kuuluivat jo Runebergin eläessä syntymäpäivän viettoon.

Ulkoilmajuhla kaupunkilaisille Aikaisempina vuosina tapana on ollut järjestää Runebergin päivänä kaupunkilaisille arvokas iltajuhla puheineen ja musiikkiesityksineen. Koska valtakunnallinen juhla vietettiin jo aikaisemmin samana päivänä, niin haluttiin tarjota uudenlainen, kaiken- ikäisille sopiva ja myös lapsiperheitä houkutteleva tilaisuus laajentamalla puiston il- tatapahtumaa. Ohjelmassa oli muun muassa tulitaiteilijoiden esitys, runojen lausun- taa, hevosajelua lapsille sekä taikuri- ja tanssiesityksiä. Juhla huipentui näyttävään ilotulitukseen. Ulkoilmajuhla houkutteli paikalle arviolta 2000 henkeä ja lisäksi ilo- tulitusta ihailtiin eri puolilta kaupunkia.

J. L. Runebergin kodin peruskorjaus Runeberg muutti kaupunkiin vaimonsa Fredrikan ja kahden poikansa kanssa touko- kuussa 1837. Niin Runebergin kirjallinen tuotanto kuin hänen perheensäkin kasvoi- vat Porvoon vuosina. Runebergin maineen kasvu johti lopulta siihen, että runoilijan kuoltua hänen perheensä viimeiseksi jääneestä kodista empirekaupunginosassa pe- rustettiin vuonna 1882 Suomen vanhin kotimuseo, J. L. Runebergin koti. Museorakennuksen kunnossapito ja avoinnapito yleisölle on ollut alusta asti Porvoon kaupungin vastuulla. Kodin irtaimiston, kuten kirjat, taideteokset ja huo- nekalut omistaa Suomen valtio. Vuodesta 2002 lähtien Porvoon museo on huoleh- tinut museon museaalisesta hoidosta kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen mu- kaan. J. L. Runebergin koti on ollut Porvoon suurimpia yleisömagneetteja Porvoon tuo- miokirkon ja Vanhan kaupungin ohella. Kodissa vierailee vuosittain yli 20 000 kävi- jää, joiden joukossa on huomattava määrä ulkomaalaisia. Noin 120 vuoden museokäytön jälkeen J. L. Runebergin kodin peruskorjaus todet- tiin ajankohtaiseksi. Tavoitteena oli saada korjaus- ja konservointityöt tehtyä juhla- vuoteen mennessä. J. L. Runebergin kodin kunnostus ja avaaminen peruskorjauksen

Runebergin jäljillä | 39 jälkeen yleisölle nousikin kokonaisuudessaan mittavimmaksi paikalliseksi juhlavuo- den hankkeeksi. Porvoon kaupungin talo-osasto vastasi Museoviraston valvonnassa tehdystä noin kaksi vuotta kestäneestä peruskorjauksesta. Rakennuksen ulko- ja sisä- pintojen kunnostuksen ja konservoinnin lisäksi uusittiin lämmitys- ja sähköjärjestel- mät. Kaikki huonekalut ja taideteokset sekä osa muusta esineistöstä konservoitiin. Myös kiinteistöön kuuluva puutarha kunnostettiin. Peruskorjauksen kulut olivat kaikkiaan noin 680 000 euroa, josta Porvoon kau- pungin osuus oli 3/4 osaa ja Museoviraston 1/4 osaa. Museo oli suljettu yleisöltä noin puolentoista vuoden ajan. Se avattiin uudelleen 2. helmikuuta 2004. Runebergin juhlavuoden kunniaksi museo oli ensimmäisen viikon ajan poikkeuksellisesti avoinna joka päivä eikä vierailta peritty pääsymaksua. Uudis- tetussa museossa vierailikin tämän viikon aikana yli 4 000 kävijää. Kaikkiaan helmi- kuusta lähtien Runebergin kodissa vieraili 36 696 museovierasta joulukuun loppuun mennessä.

Fredrikan puisto perustettiin J. L. Runebergin kodin neuvottelukunta ja J. L. Runebergin syntymän 200-vuotisjuh- latoimikunta tekivät vuonna 2001 aloitteen Fredrikan puiston perustamiseksi. Puisto sijaitsee Porvoon keskustassa Rihkamakadun ja Kirkkokadun kulmassa Runebergien pitkäaikaisen Rihkamakadun asunnon läheisyydessä. Puiston suunnittelusta ja ra- kentamisesta vastasi Porvoon kaupungin puistoyksikkö. Aikaisemmin J. L. Runebergin kodin pihalla ollut Gunnar Elfgrenin tekemä Fredri- ka Runebergin muistomerkki siirrettiin puistoon näkyvämmälle paikalle. Puistoon istutettiin Fredrika Runebergin suosimia kukkia ja hedelmäpuita, kuten luumupuita, ruusuja ja jasmikkeita. Puiston avajaisjuhlia vietettiin kirkkaassa kevätsäässä Kukan päivänä 13. toukokuuta.

Media tuki juhlavuotta Porvoolaiset tiedotusvälineet välittivät aktiivisesti tietoa Runeberg-tapahtumista. Tiedotusvälineiden myönteinen asenne kohdistui koko tapahtumien kirjoon koko vuoden ajan. Pääjuhlan lisäksi erityisesti näytelmät, konsertit, näyttelyt ja muut suu- ren yleisön tapahtumat kiinnostivat. Koululaisten ja nuorten Runeberg-projektit saivat innostuneen vastaanoton. Esityskielestä riippumatta tapahtumat saivat tilaa sekä suomen- että ruotsinkielisessä mediassa. Kaikkiaan lehtileikkeitä kertyi noin 180 kappaletta. Lisäksi paikallisilla radiokanavilla ja TV-uutisissa juhlavuoden tapahtu- mat olivat esillä kymmeniä kertoja. Medianäkyvyys sekä ennen kaikkea median kannustava ja myönteinen asenne tuki niin juhlavuoden organisaatiota kuin tapahtumien järjestäjiä. Porvoon kokoisessa kaupungissa paikallisilla tiedotusvälineillä oli merkittävä rooli juhlavuoden onnistu- misen ja myönteisen asenteen muodostumisen kannalta.

Runebergin jäljillä | 40 Porvoon kaupunki sai Runeberg-juhlavuoden kautta myös tavanomaista enem- män valtakunnallista huomiota. Runebergin kunniaksi järjestetty valtakunnallinen juhla ja muun muassa Porvoon kulttuurikoulun Runeberg-projekti sekä nuorten musiikkiteatteriesitys RBG näkyivät niin lehdissä, radiokanavilla kuin televisiossa. J. L. Runebergin koti oli kiinnostuksen kohteena sekä kodin remontin aikana että sen jälkeen. Juhlavuoden mentyä paikallisesta näkökulmasta on tärkeää, että Runebergin Porvoo-yhteys on pysyvästi esillä muun muassa Internet-sivuilla www.runeberg.net.

Runebergia joka kolmas päivä Juhlavuoden valtakunnallinen teema juhlia kansallisrunoilijaa sanoin, kuvin ja säve- lin antoi mahdollisuuden monen tyyppisille tilaisuuksille. Eri taiteenlajien suomat vaihtoehdot tulkita Runebergin tuotantoa, elämää ja vaikutusta tekivät juhlavuoden tarjonnasta rikkaan. Kokonaisen aikakauden kulttuurihistoria ja sen merkitys aina nykypäivään asti nousi kantavaksi teemaksi. Erityisen ylpeitä voidaan olla siitä, että juhlavuoden vietto ei päättynyt kuukauden kuluttua sen alkamisesta eli 5. helmikuu- ta, vaan jatkui monipuolisena koko vuoden ajan. Tarkan luvun antaminen Runeberg-tapahtumista tai niiden yleisömääristä on mahdotonta. Pelkästään Porvoon painetussa tapahtumakalenterissa oli tiedot noin 60 eri tilaisuudesta. Niiden lisäksi kaupungissa järjestettiin lukuisia yksityisiä juhlia ja tapahtumia, kuten koulujen ja yhdistysten juhlia tai kutsuvieratilaisuuksia, joista ei yleisesti tiedotettu. Esitelmätilaisuudet jakautuivat usealle eri päivälle erillisiksi ta- pahtumiksi, samoin kuin teatteriesitykset. Kaikkiaan voidaan arvioida, että kaupun- gissa juhlittiin tai muistettiin J. L. Runebergia yli 100 tilaisuudessa - keskimäärin joka kolmas päivä vuoden ajan.

Kuka teki juhlavuoden? Porvoon juhlatoimikunnan ohella J. L. Runebergin juhlavuoden toteuttivat kaupun- gissa toimivat kulttuuri- ja matkailualojen yhdistykset ja seurat, joiden saavutukset perustuivat pitkälti talkootyöhön ja pieniin avustussummiin. Porvoon juhlatoimi- kunnan mahdollisuus avustaa taloudellisesti hankkeita oli varsin vaatimaton, mutta ei kuitenkaan vailla merkitystä. Avustusta myönnettiin 35 000 euroa 42 hakijalle. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kaikki suunnitellut projektit toteutuivat. Sitä voi pitää hyvänä lopputuloksena tilanteessa, jossa vuoden kestävän juhlavuoden vietto oli uusi kokemus niin avustusten hakijoille kuin niiden myöntäjällekin.

Sari Hilska Kirjoittaja on toiminut sekä Porvoon että Kansallisen J. L. Runebergin 200-vuotisjuhlavuoden sihteerinä

Runebergin jäljillä | 41 Runebergin juhlavuosi Ruovedellä

Kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin syntymän 200-vuotisjuh- liin vuonna 2004 oli Ruovedellä varauduttu jo hyvissä ajoin. Onhan Ruovesi yksi tunnetuimmista Runeberg-muistoja vaalivista kunnista.

Syntymäpäivän tapahtumat Runebergin juhlavuosi käynnistyi kirjanäyttelyn avajaisilla Runebergin päivänä 5. helmikuuta kirjastossa. Avajaisissa lukion ilmaisutaidon ryhmä esitti katkelmia Risto Ahdin uudesta suomennoksesta ”Idyllejä ja epigrammeja”. Kirjastossa oli nähtävillä myös edustava määrä Runebergin teoksia kirjaston kokoelmista ja yksityiskokoel- masta. Varsinaista Runebergin syntymäpäiväjuhlaa vietettiin 8. helmikuuta Ruoveden seurakuntatalossa. Juhlapuhujaksi oli kutsuttu runoilija Risto Ahti. Nuoret esittivät tilaisuudessa Runebergin runoihin pohjautuvia lauluja pianon ja klarinetin säestyk- sellä. Tilaisuuden avasi valtakunnallisen juhlatoimikunnan jäsen, kunnanhallituksen puheenjohtaja Eila Virkajärvi.

Litteratursällskapetin vierailu Svenska litteratursällskapetin henkilökunta vieraili Ruovedellä 3. kesäkuuta. Vieraat saapuivat Tampereelta Ruovedelle ”Runoilijan reitin” Tarjanne-laivalla. Laivarannas- ta matka jatkui Runebergin muistopatsaalle. Patsas on pystytetty vuonna 1954, ja Svenska litteratursällskapet oli tuolloin tukemassa patsashanketta isolla rahasum- malla. Patsaalta siirryttiin Ruoveden kirkkoon. Sitten oli vuorossa vierailu Ritonie- men kartanoon, jossa Kirsti-Maria ja Antti Niemi selostivat Ritoniemen kartanon historiaa ja Runebergin vaikutteita Ruovedeltä. Seuraava tutustumiskohde oli Rune- bergin lähde. Täältä ryhmä jatkoi matkaansa Saarijärvelle.

Juhlavuoden päätapahtuma Runebergiläisen kulttuurin kesäpäivät 5. – 6.7.2004 Patsaalla Kesäpäivät alkoivat Runebergin patsaalla seppeleen laskulla ja kirkkoherra Lauri Rii- hijärven puheella. Tilaisuudessa laulettiin myös Runebergin isänmaan virsi ”Sun kä- tes Herra voimakkaan...” Patsaalta siirryttiin koulukeskuksen saliin juhlaseminaa- riin. Ruovedellä oli jo ehditty juhlia neljä päivää paikallista taiteilijaa Heikki Asuntaa 1.–4. heinäkuuta. Heikki Asunta -tapahtumat saavuttivat suuren yleisömenestyksen. Järjestäjät olivatkin jo pelänneet ”juhlaväsymystä”. Kun juhlaseminaari alkoi, järjestä-

Runebergin jäljillä | 42 jien hämmästys oli suuri, sillä sali oli aivan täynnä juhlavieraita ja huomattavaa oli, että vieraita oli tullut ympäri Suomea.

Juhlaseminaari Juhlaseminaarin avasi kunnallisneuvos Eila Virkajärvi toivottaen tervetulleeksi kut- suvieraat sekä yleisön. Valtiopäiväneuvos Elsi Hetemäki toimi seminaarin aktiivisena puheenjohtajana. Varsinaisen seminaarin aloitti professori Antti Niemi kertomalla Ruoveden, Ritoniemen kartanon ja Runebergin yhtymäkohdista. Professori Antti Niemi oli juhlaseminaarin idean isä. Hänen hyvien kontaktiensa kautta saimme Suomen tunnetuimmat Runeberg-tutkijat Ruovedelle. Lisäksi Niemi toimi aktiivisesti kesäpäivien onnistumiseksi ja oli myös seminaarin väsymätön ideoija.

Esitelmät Esitelmäkierroksen aloitti professori Matti Klinge aiheenaan ”Runebergin isänmaa”. Professori Johan Wrede jatkoi esitelmällä ”Runeberg ja köyhyys”. Projektisihteeri Ag- neta Rahikainen Svenska litteratursällskapetista esitelmöi diakuvien avulla aiheesta ”Miltä kansallisrunoilija näyttää? – Johan Ludvig Runeberg kuvien takana”. Tämän jälkeen professori Pekka Lilja esitelmöi aiheesta ”Ryssä-sana Vänrikkien suomennok- sissa”. Ensimmäisen seminaaripäivän viimeinen luennoitsija oli professori Juhani Niemi otsikolla ”Vänrikit ja tuntemattomat sotilaat”. Esitelmien välillä yleisö sai teh- dä kysymyksiä ja keskustelu olikin hyvin vilkasta.

Näyttely Ritoniemessä Seminaarista siirryttiin Runeberg-muistoja vaalivaan Ritoniemen kartanoon ”Rune- bergin runot kuvittajien silmin ja Runebergin teokset” -näyttelyn avajaisiin. Näytte- lyn avasi Ritoniemen omistajasukuun kuuluva Kirsti-Maria Niemi. Tunnelma Rito- niemen tuvassa oli todella tiivis, sillä paikalle ahtautui noin kaksisataa vierasta. Näyttely muodostui Runebergin eri teosten kuvituksista mm. Vänrikki Stoolin tari- nat, Hirvenhiihtäjät ja Torpan tyttö. Runebergin teoksia oli kerätty näytteille edustava määrä kahdesta yksityiskokoelmasta. Näyttely oli avoinna 25. heinäkuuta asti. Lisäksi näyttely avattiin elokuussa koululaisryhmille, jotka kävivätkin aktiivisesti tutustu- massa näyttelyyn.

Tuokio Runebergin lähteellä Ritoniemen kartanosta siirryttiin Runebergin lähteelle. Kosteasta säästä huolimatta monet saapuivat paikalle laivarannasta lähteelle kulkevan Runebergin polun kautta. Ruovedellä on jo kymmeniä vuosia ollut tapana kokoontua Runebergin lähteelle viides heinäkuuta ”Ken mua seuraa retkelle nyt Näsijärven rannalle”. Lähteellä soi ensin reipas torvimusiikki ”Hurtti-Ukko”, jonka jälkeen professori Teivas Oksala pu- hui lähteiden merkityksestä runoudessa, aloittaen antiikin Kreikasta. Ruoveden mieskuoro päätti tilaisuuden laulamalla Runebergin ”Lähteellä”.

Runebergin jäljillä | 43 Pilven varjot jäivät vaeltamaan lähteeseen, kun paikalle tilattu pikkubussi vei kut- suvieraat historialliseen Pekkalan kartanoon illanviettoon.

Esitelmät jatkuivat ja paneelikeskustelu Seminaari jatkui tiistaina 6. heinäkuuta professori Panu Rajalan esitelmällä ”Rune- berg näyttämöllä ja elokuvassa”. Toisena esitelmöitsijänä oli professori Teivas Oksala: ”Vänrikit ja Helkavirret kielimuurin murtajina”. Professori Teivas Oksala oli aktiivi- sesti mukana jo seminaarin suunnitteluvaiheessa ja hänen työpanoksensa Runeber- giläisen kulttuurin kesäpäivien onnistumiseksi oli erittäin merkittävä. Juhlaseminaarin päätteeksi käytiin paneelikeskustelu aiheesta ”Kansallisrunoilijan haaste nykypolvelle”. Esitelmöitsijät alustivat tilaisuuden. Yleisö osallistui erittäin aktiivisesti keskusteluun ja teki esitelmöitsijöille mielenkiintoisia kysymyksiä. Juhlaseminaarin päätti puheenjohtaja Elsi Hetemäki, ja kutsuvieraat siirtyivät Ri- toniemen kartanoon lounaalle. Valtakunnallinen juhlatoimikunta kokoontui Ruove- den kauniissa kunnantalossa puheenjohtaja Per-Håkan Slotten johdolla. Halukkailla juhlavierailla oli vielä mahdollisuus vierailla Akseli Gallén-Kallelan erämaa-ateljeessa Kalelassa. Kalelaan kerääntyikin paljon juhlavieraita tutustumaan taloon ja kuuntelemaan Pontus Sirénin mielenkiintoista Kalelan esittelyä.

Virsi-ilta Runebergiläisen kulttuurin kesäpäivät päättyivät Ruoveden vanhassa puukirkossa Runebergin virsi-iltaan, jonka järjesti Ruoveden seurakunta. Virsi-illan alusti profes- sori Teivas Oksala.

Kiertonäyttely Runeberg-juhlavuoden Ruovedellä päättää Runeberg-kiertonäyttely ”Laulu liitää yli meren maan”, jonka avajaisia vietettiin 2. joulukuuta. Näyttely on avoinna vuoden 2004 loppuun asti.

Lopuksi Juhlavuoden onnistumisen takasi valtakunnallisen juhlatoimikunnan myöntämä avus- tus. Yhteistyö juhlavuoden sihteerin Sari Hilskan kanssa sujui hyvin, ja valtakunnalli- sen juhlatoimikunnan lähettämä materiaali jaettiin kaikki eteenpäin. Erityisesti jakelun kohteena olivat Ruoveden koululaiset, joille haluttiin antaa lisätietoa Runebergista. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että juhlavuoden tapahtumat onnistuivat erin- omaisesti. Yleisöä kävi tilaisuuksissa enemmän kuin uskalsimme edes odottaa, ja palaute on ollut kaikilta osin erittäin myönteistä. Ruoveden kunnalle Runeberg-juhlavuosi on ollut erittäin merkityksellinen. Olemme saaneet myönteistä julkisuutta. Uskomme, että yhä useammat ovat kans- samme sitä mieltä, että Ruovesi on kulttuuripitäjä.

Runebergin jäljillä | 44 Haluamme kiittää kaikkia niitä tahoja, niin yksityisiä kuin yhteisöjä, jotka ovat osaltaan olleet myötävaikuttamassa juhlavuotemme onnistumiseen. Nyt päättyvän Runebergin juhlavuoden tapahtumat jäävät varmasti historian kirjoihin, ja kaikki me mukana olleet voimme myöhemmin sanoa: ”Jotakin ehkä tietäisin - olinhan siellä minäkin.”

Ruovedellä 8.12.2004 Eila Virkajärvi Kunnanhallituksen puheenjohtaja

Veikko Önkki Hallintosihteeri

Runebergin jäljillä | 45 Pölyjä rintakuvista ja muistomerkeistä Saarijärvellä metri- ja tuntitolkulla Runebergia ja Paavoa

Edelleen laajentuvassa eu:ssa on yhä tärkeämpää tarkastella kunkin maan kan- sallisia piirteitä – meidän suomalaisten sitä, mikä meille on ominaista ja omaleimais- ta. Mitkä arvot liittyvät suomalaisuuteen ja miten Suomesta kehittyi tai kehitettiin oma kansakunta. Kysymyksiä on erinomaisen hedelmällistä pohtia kansallisrunoili- jamme Runebergin kautta. Toki nuoren valtion perinteeseenkin on erottamattomas- ti kuulunut suurmiesten näyttävä juhlinta ja muistaminen – olivat he sitten kirjaili- joita tai urheilijoita! Kansakunnan historian tunteminen on olennainen osa kulttuuriperintöämme. Samoin Runeberg on merkittävä osa Saarijärveä, meidän saarijärveläisten tämän päivän identiteettiä ja myös osa mahtijärvisyyttä. Hän on pitkälti määritellyt suoma- laisuuden piirteiden lisäksi myös saarijärveläisten olemuksen. Jo taustalle jäänyt Ru- nebergin vaikutus paikkakunnan eri ilmiöihin paljastuu usein vasta tarkemman tut- kimuksen jälkeen. Miksi esimerkiksi juuri Saarijärvelle hakeutui niin monta suoma- laisuudesta ja kansan sivistämisestä kiinnostunutta valistushenkistä virkamiestä ja opettajaa? Miksi säätyläisten, valistuneiden talonpoikien ja uusien virkamiesten yh- teistyönä juuri Saarijärvelle syntyi lähiseudusta poikkeava polttava sivistämisen into kesätapahtumineen, kirjastoineen ja nuorisoseuroineen ja monine harrastuspiirei- neen? Miksi Pullistuksen alaisuudessa toimi erillinen kirjallisuuskerho? Kansallisen juhlatoimikunnan ohella useimmilla Runeberg-kunnilla, kuten myös Saarijärvellä, oli myös oma juhlavuoden toimikuntansa. Saarijärvi ja Paavo olivat juh- lavuoden aikana esillä lukuisissa artikkeleissa, radio- ja televisio-ohjelmissa. Esimer-

Juhlavuonna Sääty- läiskotimuseoraken- nusta kunnostettiin restauroija Kirsi Nou- siaisen suunnitelman mukaan. Mm. väritys palautettiin 1800- luvun alun asuun. Rakennus on paikka- kunnan merkittävim- piä rakennuksia kirkon ohella. Kuvassa ava- jaisyleisöä tutustumas- sa entistettyyn saliin. Kuva Olavi Lahtela, Saarijärven museon kuva-arkisto.

Runebergin jäljillä | 46 kiksi pelkkiä lehtileikkeitä kertynee juhlavuodelta useita hyllymetrejä. Runebergin tuotantoa koskevissa arvioissa korostetaan yhä selkeämmin nimenomaan Saarijärven kokemusten merkitystä hänen tuotannossaan.

Saarijärvellä elämyksiä ja tietoa lähes 7000 hengelle Saarijärven näkökulmaksi valittiin nuori Runeberg ja hänen Sisä-Suomessa vietetty- jen vuosien merkitys. Tänne salomaille ei kaapin päälle nostetun ja iäkkään kansallis- runoilijan juhlinta luontunut. Kansallisrunoilijan vaikutteista esille haluttiin nostaa erityisesti suomenkielinen kansa ja sisämaan luonto. Nämä elementit mahdollistivat suuren runoilijan nousun myös kansallisrunoilijan asemaan. Monipuolisen ohjelman mahdollisti monien järjestöjen, organisaatioiden ja yksit- täisten saarijärveläisten osallistuminen ohjelman järjestelyihin. Mukana järjestelyissä olivat mm. Pohjola-Norden, Saarijärvi-seura, Saarijärven seurakunta, Saarijärven naisvoimistelijat, Saarijärven teattereiden tukijaosta, Runeberg-kuoro, Taiteilijaseura Siena, kansalaisopisto, kirjasto, koulut, kulttuuritoimi ja museo. Juhlavuoden hank- keisiin saatiin kansallisen toimikunnan, Saarijärven kaupungin, taidesäätiöiden sekä monien muiden tahojen rahoitusta. Tärkeänä kohderyhmänä oli Saarijärvellä nuoret sekä koulut. Nuorten tavoittamiseksi ohjelmistossa oli paljon nykypäivään sovitettua ohjelmistoa – aina nykykielelle sovitetuista käännöksistä räppiin, videoesityksiin ja multimedioihin.

Juhlavuotta rytmitti kaksi seminaaria Juhlavuoden seminaareista ensimmäinen kuumensi niin luennoitsijoiden kuin ylei- sönkin tunteet. Professori Matti Klinge korosti esityksessään Runebergin merkitystä kansallistunteen ja kansan yhtenäistäjänä. Hänen mukaansa Ruotsista eroamisen jälkeen ei ymmärretty ja löydetty sisältöä siihen, mitä on olla suomalainen. Runeberg olikin keskeinen suomalaisen identiteetin hahmottaja. Ohjaaja Jari Halonen liitti Runebergin vahvasti kieliriitaan ja suomalaisten heikompaan asemaan 1800-luvulla. Halosen mukaan Runeberg oli ruotsalaisen eliitin edustaja, joka vahvisti sääty-yh- teiskuntaa. Esitykset saivat aikaan vilkkaan vuoropuhelun niin seminaarisalissa kuin lehtien palsoillakin. Elokuun seminaarissa tarkastelun kohteena oli Paavo-runo. Panu Rajalan mukaan runon Paavo-hahmoon perustuva kuva kansanmiehestä vaikutti ainakin vuosisadan ajan. Rajala pohti myös uskonnon merkityksen vähenemistä yhteiskunnassa. Niinpä Paavon Jumalan lienee korvannut usko valtion ja EU:n tukeen. Runoilija Risto Ahti korosti runon hengen olevan lähimmäisen huomioimisessa ja auttamisessa. Ahti pohti esityksessään Runebergin runoihin sisältyvää vahvaa ja puhdasta tunnetta. Hän ky- syikin, vieläkö ihmiset ymmärtävät tunteiden kieltä ja uskaltavat tunnustaa tuntei- den voiman. Hänen mielestään Runebergin selkeää ja yksinkertainen runokieli on hukattu varhaisemmissa käännöksissä.

Runebergin jäljillä | 47 Vuoden musiikkiannin aloitti Lyyran tähtikuvio & Vega uusilla, tuoreilla sävellyk- sillä Runebergin rakkausrunoista ja isänmaallisista runoista.Yhtye esiintyi yleisötilai- suuden lisäksi koululla. Elokuun seminaarissa sekä koululla esiintyi myös kansantai- teilijaksi tunnustautunut Juuso Tiirakari. Hänen ohjelmistossa oli neljä konemusii- kiksi ja räpiksi tehtyä Runebergin runoa. Runebergin virsituotantoon tutustuttiin seurakunnan järjestämässä tilaisuudessa professori Reijo Pajamon johdolla. Ohjelmallisessa Floran päivän tilaisuudessa rehtori Aino Sallinen pohti musiikin merkitystä identiteetin rakentajana ja Director Musices Pentti Tynkkynen kansallis- laulujen ja Maamme-laulun historiaa. Esitykset liittyivät yleiseen keskusteluun Maamme-laulun ja Finlandia hymnin paremmuudesta viralliseksi kansallislauluksi. Ohjelmaa täydensi Matti Raivolan runovideo Kesäyö-runosta. Musiikki ja tietysti lausutut runot olivat keskeisessä osassa monissa muissakin tilaisuuksissa. Säätyläis- kotimuseossa järjestettiin myös elokuussa erillinen runoilta. Uutena Runeberg-lau- sujana esiintyi Juhani Salo.

Koulutilaisuuksia, näyttelyitä ja näytelmä Näyttelyiden sarjan aloitti Taiteilijaseura Sienan ryhmänäyttely teemasta Runebergin Suomi-kuva. Oppilaiden helmikuun lopulle työstämä Runeberg-teemainen taide- kasvatusnäyttely jäi toteuttamatta Konginkankaan traagisen onnettomuuden takia. Museon vuoden päänäyttelynä oli juhlavuoden laajin taidenäyttely ”Paavo parka, kovan onnen lapsi”. Näyttelyssä oli esillä Runebergin innoittamia taideteoksia aina 1800-luvun puolivälistä lähtien kaikkiaan lähes 60. Mukana oli mm. Godenhjelmin, Ekmanin, Holmbergin, Sparren, Edelfeltin, Rissasen ja Gallen-Kallelan teoksia. Säätyläiskotimuseon yläkerran laajennettuun näyttelytilaan toteutettiin monipuo- linen ”Ei vettä rantaa rakkaampaa” -näyttely. Näyttelyssä esitellään runoilijan elä- mänvaiheet, tuotanto sekä erityisesti hänen Saarijärven kautensa. Näyttelyä täyden- tävät runoäänitteet sekä multimediaesitys. Juhlavuoden näyttelyissä oli kaikkiaan yli 4000 kävijää ja ne huomioitiin laajasti myös lehdistössä. Paikkakunnan koulut osallistuivat useisiin tilaisuuksiin ja vierailivat ahkerasti näyttelyissä. Helmikuussa järjestettiin koulujen oma sisäinen tilaisuus nimellä ”Väl- kommen tillbaka magistern Runeberg”. Erinomaista palautetta saaneessa tilaisuudes- sa lukion ilmaisutaidon ryhmä esitti ”Torpan tytön” perinteisen sekä nykyaikaistetun version, jossa aihetta käsiteltiin asevelvollisuuden totaalikieltäytyjän sekä naisasevel- vollisuuden näkökulmasta. Vänrikkien Torpan tyttö -runo liittyy puolestaan sotilas- karkuruuteen ja puolustustahtoon. Koululaisten mielipiteissä korostui Runebergin kielen, ilmaisujen ja käännösten vieraus nykynuorille. Tilaisuuden lopuksi pohdittiinkin Maamme-laulun sanoituk- sen uudistamista nykykielelle. Tämä koulun tilaisuus oli esillä myös television valta- kunnallisessa juhlavuoden ohjelmistossa. Saarijärven naisvoimistelijoiden Mellon ryhmä valmisti Riikka Kiminkisen ohjauksessa tanssiesityksen Torpan tyttö -runoi- hin. Tanssiesitys esitettiin uusitun Säätyläiskotimuseon avajaisissa.

Runebergin jäljillä | 48 Juhlavuosi huipentui Panu Rajalan kirjoittaman näytelmän ”Maisteri naisten pau- loissa” esityksiin Lumperossa ja Jyväskylässä. Sysäys näytelmään tuli kotiseutuneuvos Kauko Sorjoselta. Näytelmän tuotti Saarijärven teattereiden tukijaosto. Ohjauksesta vastasi Veli-Pekka Halmila. Nuoren Runebergin vaativasta ja keskeisestä roolista pit- kine, mutta ei pitkästyttävine, monologeineen vastasi Lasse Poser. Näytelmän roolis- sa oli oivat tulkit kautta linjan. Ohjaaja oli löytänyt juuri oikean tavan työstää teksti mukavaksi kesänäytelmäksi. Sattuvasti Saarijärvi-Seura valitsi näytelmän ohjaukses- ta vastanneen Veli-Pekka Halmilan myös vuoden Saarijärven Paavoksi.

Jotain myös tuleville vuosille – runoja cha-cha-chan tahdissa? Juhlavuoden koulujen sisäisiin tilaisuuksiin osallistui kaikkiaan noin 1300 oppilasta. Kaikkiaan paikalliseen tarjontaan tutustui lähes 7 000 henkeä. Juhlavuoden tilaisuuk- sia järjestettiin myös Jyväskylässä. Suuren yleisön tavoittamisen lisäksi paikallisena tavoitteena oli luoda myös pysy- viä tuloksia. Merkittävimpänä juhlavuodenkin jälkeen jäävänä tuloksena voidaan pitää Säätyläiskotimuseon entistämistyötä ja rakennukseen pysyvästi sijoitettua uut- ta kansallisrunoilijasta kertovaa perusnäyttelyä. Vuonna 1975 ilmestynyt Saarijärven Paavo -levy saatettiin nykypäivän cd-formaattiin ja markkinointiin. Uusi Paavo on astunut vuosittain valittujen Paavojen riviin. Museon julkaisusarjassa julkaistiin esitys Runebergin merkityksestä kansankuvauk- sen innoittajana. Tavoitteena oli korostaa Runebergin merkitystä tavalliseen kansaan liittyvien aiheiden esille tuloon kuvataiteessa. Juuri Runeberg sai taiteilijat tutustu- maan tavalliseen kansaan ja lähtemään vaivalloisille maalausretkille sisämaahan. Upeista Sisä-Suomeen liittyvistä kultakauden teoksista saammekin kiittää paljolti juuri Runebergia. Julkaisu on noteerattu lähteenä jo mm. Ateneumin ja Sara Hildé- nin tuoreissa julkaisuissa. Joulumarkkinoille on tulossa myös museon tuottamana laajasti kansallisrunoilijaa ja häneen liittyvää paikkakuntamateriaalia esittelevä cd-rom. Cd on erinomainen lisä koulujen oppimateriaaliin. Runebergin Saarijärven kauteen liittyviä kohteita ja luon- toreittejä on kunnostettu edelleen. Toivottavasti myös Runeberg-näytelmän esitykset jatkuvat tulevana kesänä! Kaikkiaan juhlavuosi on monipuolisuudellaan varmasti syventänyt ja monipuolis- tanut niin tavallisen suomalaisen kuin saarijärveläistenkin näkemystä meille kaikille tärkeään Runebergiin ja hänen monipuoliseen ja yllättävään moneen taipuvaan tuo- tantoon. Ensi vuoden Runebergin päivänä taidammekin tutustua kansallisrunoili- jaan humpan ja cha-cha-chan tahdissa...

Kari Kotilainen Saarijärven Runeberg-toimikunnan puheenjohtaja

Runebergin jäljillä | 49 Tapahtumia Saarijärvellä 2004

Runebergin Suomi-kuva, 27.1.–20.2. Taiteilijaseura Sienan vuosittainen talvinäyttely Saarijärven kaupungintalossa. Graa- fikko Pekka Juntusen jyryttymä näyttely. Avoinna ma-pe klo 9–15.30. Vapaa pääsy.

Runebergin rakkaudet, 5.2.–6.2. Konsertissa esiintyi Lyyran tähtikuvio & Vega. Ohjelmassa kuultiin uusia sävellyksiä Runebergin rakkausrunoista ja isänmaallisista runoista. Konsertti korvasi perintei- sen Runebergin juhlan. Saarijärvi-sali, kaupungintalo klo 19. Liput 5 , lapset ja elä- keläiset 4 . Koulukonsertit klo 8 ja 9. Saarijärvi-sali.

Välkommen tillbaka magistern Runeberg, 5.2. Koulun sisäinen Runeberg-juhla, johon sisältyi myös ”Torpan tyttö” perinteisenä ja modernina versiona. Esitykset lukiossa ja yläasteella.

Vanha Runeberg-seminaari, 8.2. Teemana Runebergin ja Kiven kilpailu kansallisrunoilijan asemasta, elokuvaohjaaja Jari Halonen. ”Runeberg suomalaisuuskuvan luojana” emeritusprofessori Matti Klinge. Musiikkia esitti Runeberg-kuoro, joht. Vesa-Matti Laaksonen mm. Pentti Tynkkysen kansanooppera Runebergista. Juontajana lehtori Marjaana Taipale. Tilaisuus oli Saa- rijärven kaupungintalossa ja alkoi kaupungin tarjoamalla kahvituksella klo 12. Semi- naari alkoi klo 13 ja siihen oli vapaa pääsy.

Runebergin virret, 14.3. Asiantuntijana professori Reijo Pajamo, joka kertoi ja opetti esilaulu–yhteislaulu

Professori Matti Klingen ja ohjaaja Jari Halosen täysin toisistaan poik- keavat käsitykset Rune- bergin merkityksestä kuumensivat niin esi- telmöitsijöiden kuin seminaariyleisönkin tunteet helmikuun seminaarissa. Sanailu jatkui lehtienkin pals- toilla ja sai monet perehtymään tarkem- min asiaan. Taustalla Sienan Runeberg- teemaisen kuvataide- näyttelyn teoksia. Kuva Olavi Lahtela.

Runebergin jäljillä | 50 periaatteella. Saarijärven seurakunnan järjestämä tilaisuus Saarijärven kirkossa klo 18. Lisäksi julkistettiin CD ”Saarijärven Paavo” -kantaateista. Vapaa pääsy.

Flooran päivä, 3.5. Ohjelmallinen kahvitilaisuus. Pohdittiin Maamme-laulun ja Finlandia hymnin eroa. Juhlapuhujana Jyväskylän yliopiston rehtori Aino Sallinen ja Maamme-laulun musii- kin lisäksi asiantuntijana oli director cantus Pentti Tynkkynen, Matti Raivolan valmis- tama runovideo ”Kesäyö”. Kaupungintalo klo 19. Järj. Saarijärven Pohjola-Norden ja juhlatoimikunta.

Saarijärven Paavon julkistaminen, 26.6. Saarijärvi-Seura ry. julkisti vuoden 2004 Saarijärven Paavon kirkkopihassa Heikki Varjan tekemän Saarijärven Paavo patsaan luona. Paavoksi valittiin ohjaaja Veli-Pekka Halmila.

”Paavo parka, kovan onnen lapsi”, 19.5.–12.9. J. L. Runeberg kuvataiteen kansankuvauksen innoittajana. Saarijärven museon Rune- bergin 200-vuotisjuhlanäyttely esitteli suomalaisen kuvataiteen keskeiset Runebergin innoittamat kansankuvaukset ja pohti idealistisen, runebergiläisen kansankuvauksen aatteellista taustaa. Suomalaisen maalaustaiteen kansankuvauksen juuret löytyvät Sisä-Suomen Saari- järveltä, jossa J. L. Runeberg toimi vuosina 1823–1825 kotiopettajana. Sisämaan koke- mustensa perusteella nuori Runeberg muun muassa loi suomalaisen rahvaan perus- tyyppinä pidetyn Saarijärven Paavon. Runebergin innoittamana monet kuvataiteili- jat antoivat kuvallisen muodon Runebergin kansankuvausten henkilöille ja tapahtu- mille. 1800-luvun puolivälissä runebergiläisessä hengessä romanttisia kansankuvauk- sia loivat mm. B. A. Godenhjelm ja R. W. Ekman. Kultakauden mestareista Runeberg innoitti paitsi Albert Edelfeltiä ja Akseli Gallen-Kallelaa myös Juho Rissasta. Saarijärven museo, päärakennus. Näyttely oli avoinna joka päivä klo 12–19. Pääsy- maksut: aikuiset 3 , aikuisryhmät yli 10 hlöä 2,50 , lapset (4–12 v.) 1,50  alle 4 v. ilmaiseksi, koululaisryhmät 2 .

Säätyläiskotimuseo & J. L. Runeberg -näyttely, 18.6.–5.9. Säätyläiskotimuseo on Kolkanlahden tilan entinen päärakennus. Se on Saarijärven vanhimpia ja kulttuurihistoriallisesti merkittävimpiä rakennuksia muun muassa sen vuoksi, että kansallisrunoilija J. L. Runeberg asui siellä nuorena ylioppilaana toimies- saan kotiopettajana 1823–1825. Rakennuksen alakerta on sisustettu kustavilais- ja biedermeierkalusteineen kuvaamaan Runebergin isäntäperheen aikaista asumista. Museon yläkerrassa on Runebergin Saarijärven ajasta kertova näyttely ja huone, jossa hän asui kotiopettaja-aikana.

Runebergin jäljillä | 51 ”Ei vettä rantaa rakkaampaa” J. L. Runeberg Saarijärvellä Saarijärvellä vietetyn kahden talven, kahden kevään, kahden kesän ja Ruovedellä vie- tetyn syksyn aikana Runeberg syntyi suomalaiseksi runoilijaksi, Suomen luonnon ja kansan kuvaajaksi. Muun muassa ”Maamme”-laulu, Hanna-runoelma, Hirvenhiih- täjät ja runo ”Saarijärven Paavosta” kertaavat ne ajatukset ja elämykset, joita Rune- berg nuorena ylioppilaana koki Sisä-Suomessa. Juhlavuonna avatussa uudessa ja laajassa näyttelyssä kerrottiin runoilijan elämänvaiheista ja tuotannosta, mutta en- nen kaikkea hänen Saarijärven ajastaan. Näyttelyä täydensi multimediaesitys, ja ää- nitteiden avulla voi tutustua Runebergin runoihin ja kuulla runoilijan omin sanoin kerrottavan hänen Saarijärven kokemuksistaan. Näyttelystä löysi nuoren Runeber- gin, sai tietää Maamme-laulun taustan ja Saarijärven Paavon alkuperän. Avoinna ti–su klo 12–18. Muulloin ryhmäkäynnit tilauksesta, myös syys–lokakuus- sa. Pääsymaksut: aikuiset 3 , aikuisryhmät yli 10 hlöä 2,50 , lapset (4–12 v.) 1,50 , alle 4 v. ilmaiseksi, koululaisryhmät 2 . Yhteislippu Saarijärven museoon ja Sääty- läiskotimuseoon: aikuiset 5 e, aikuisryhmä yli 10 hlöä 4 , koululaisryhmä/ulko- paikkakuntalaiset 3 .

”Maisteri naisten pauloissa” eli Runeberg Saarijärvellä, 7.8.–29.8. Panu Rajalan kirjoittaman näytelmän kantaesitys Runebergin Saarijärven vuosista. Ohjaus Veli-Pekka Halmila. Saarijärven teattereiden tukijaoston toteuttama näytel- mä Kauko Sorjosen säätiön tilauksesta. Esityspäivät Saarijärvellä 7.8. kantaesitys, 8., 15., 20., 21., 22.8. Esitykset Jyväskylässä Kuokkalan kartanossa 27., 28. ja 29.8. Liput 10 .

”Tämän päivän Runeberg” -seminaari, 28.8. ”Paavon Henki EU-Suomessa ja Saarijärvellä”, runoilija Risto Ahti; ”Mitä ja miten Runeberg kirjoittaisi nyt?”, professori Panu Rajala. Musiikkia esitti Juuso Tiirakari. Tilaisuus oli Saarijärven kaupungintalossa. Kahvitarjoilu klo 12 ja seminaari klo 13. Seminaarin oli vapaa pääsy.

Oheistuotteet ja ohjelmat CD Saarijärven Paavo Vuonna 1975 ilmestyneen levyn taltiointi CD:ksi. Julkaisija Saarijärvi-Seura ry. Toi- mikunnan musiikkityöryhmä toteutti hankkeen.

Tanssiesitys Saarijärven Naisvoimistelijat ry: Mellon-ryhmä toteutti Riikka Kiminkisen ohjaaman tanssin, joka esitettiin 18.6. Säätyläiskotimuseolla. Ryhmä sai avustusta Saarijärven toimikunnalta.

CD-Rom Saarijärven museon tuottama cd-rom J.L. Runeberg Saarijärvellä. Cd ilmestyi jou-

Runebergin jäljillä | 52 lukuussa. Cd:n julkistamiseen saatiin kansallisen Runeberg -toimikunnan avus- tusta.

Paita Runeberg-juhlatoimikunnan tuottama paita, jossa oli Olavi Lahtelan ottama valoku- va Julmista lammista sekä tekstilainaus Runebergin Saarijärven kuvauksesta. Paitaa toimitettiin myyntiin kauppoihin ja museon toimipisteisiin.

Runebergin jäljillä | 53 Turussa juhlittiin Runebergia sanoin, sävelin ja räpätenkin

J. L. Runebergin syntymän 200-vuotisjuhlaa vietettiin vuoden 2004 aikana Turus- sa muun muassa sävelin ja sanoin. Juhlavuoden ohjelmatarjonta painottui alkuvuo- teen Runebergin merkkipäivän ympärille. Johan Ludvig Runeberg matkusti syyskuussa 1822 Turkuun suorittamaan ylioppi- lastutkintonsa ja kirjoittautui sen jälkeen Turun akatemiaan. Hänet vihittiin maiste- riksi vuonna 1827. Runebergin hahmon näkee Turussa edelleen, sillä Turun akatemi- aan samana vuonna ilmoittautuneiden kolmen suurmiehen muistoa haluttiin elä- vöittää järjestämällä vuonna 1962 veistoskilpailu. Kuusi vuotta myöhemmin paljas- tettiin Turun yliopiston päärakennuksen edessä uusintakilpailun voittaneen Harry Kivijärven teos Runeberg, Lönnrot, Snellman.

Juhlavuoden näkyvyys Turku lukeutuu ns. Runeberg-kuntiin ja se on ollut mukana kesällä 2002 perustetus- sa J. L. Runebergin kansallisessa juhlatoimikunnassa. Turun kaupungin edustajana juhlatoimikunnassa on ollut kulttuuritoimenjohtaja Keijo Perälä. Toimikunnan jul- kaisemilla Internet-sivuilla www.runeberg.net Turku oli esillä sekä valtakunnallisessa tapahtumakalenterissa että Runeberg-kohteiden esittelyssä. Turun kulttuuritoimi markkinoi Runeberg-sivustoa muun muassa medialle, opettajille ja tapahtumajärjes- täjille. Sivuston osoite ja juhlavuosi olivat esillä myös Turun kulttuuritoimen julkai- seman suositun kausiesitteen Kulttuurilinjan kahdessa numerossa. Juhlavuoden toimikunnan teettämät Runeberg-logo, juliste ja esite näkyivät juhla- vuoden aikana turkulaisissa kulttuurilaitoksissa. Runeberg-esite jaettiin myös turku- laiskouluihin, Turun kaupunginkirjaston pääkirjastoon, aluekirjastoihin ja kirjaston maakuntaosaston kautta 55 kuntaan sekä Turun yliopiston ja Åbo Akademin kirjas- toihin. Kaksikielinen Runeberg-lehti mielenkiintoisine artikkeleineen sai paljon kii- tosta. Lehti jaettiin muun muassa Turun kirjastoihin, kaupunginteatteriin, maakun- tamuseoon, Wäinö Aaltosen museoon, Kulttuurikeskukseen, Turun konserttitaloon ja Turku-pisteeseen kaupunkilaisten saataville sekä yläasteen ja lukioiden äidinkielen opettajille.

Runeberg sävelin Runeberg-juhlavuosi käynnistyi Turussa musiikin voimin. Helmikuun alussa Wäinö Aaltosen museossa soi mezzosopraano Raija Regnellin ja pianisti Kaj Ekmanin Lied- konsertti Runebergin teksteihin sävelletyistä lauluista. Musiikin maailmaan uppou- duttiin myös varsinaisena Runebergin päivänä 5. helmikuuta, jolloin Turun konsert- titalossa Runebergin 200-vuotissyntymäpäivää juhlittiin Jean Sibeliuksen ja Wilhelm

Runebergin jäljillä | 54 Stenhammarin kansallisrunoilijamme teksteihin säveltämillä lauluilla. Turun filhar- monisen orkesterin konsertti ”Lauluja Runebergin runoihin” kuultiin myös 6. helmi- kuuta. Juhlavuoden erityisenä kohderyhmänä olivat lapset ja nuoret. Juhlatoimikunta pyrki kannustamaan erityisesti lasten ja nuorten omia hankkeita mm. jakamalla avustuksia, joita myönnettiin myös muutamalle Turussa esitetylle tapahtumalle. Avustuksen sai esimerkiksi Turun kaupunginkirjasto, joka tilasi tapahtuman ”Haku- sana Runeberg”. Tapahtuma tarjosi 5. helmikuuta Turun kaupunginkirjaston mu- siikkikirjastossa räppiä ja Runebergin torttuja. Lasten ja nuorten Runeberg-tapahtu- ma yhdisti vanhaa ja uutta: Topeliuksen yläasteen ja St.Olofsskolanin oppilaat räppä- sivät kansallisrunoilijaa ja leipoivat Runebergin torttuja! Esitys työstettiin koulujen ilmaisutaidon kerhoissa. Nuoret valitsivat itse makeita kohtauksia Runebergin elä- mästä ja riimittelivät räppiä kahdella kielellä, suomeksi ja ruotsiksi. Tapahtuma kerä- si myös median huomion.

Runeberg kuvin ja sanoin Turun linnan Pohjoisessa näyttelyhallissa avautui Runebergin päivänä pienoisnäytte- ly, joka kertoi Runebergin Turun ajan kansallisesta kulttuurista. Nähtävänä oli myös esineitä, jotka ovat kuuluneet Vänrikki Stoolin tarinoiden henkilöhahmojen esikuvi- na olleille henkilöille. Litografioiden, öljymaalausten ja Runebergin kipsiveistoksen lisäksi esillä oli muun muassa Runebergin vuonna 1827 kirjoittama kirje äidilleen Pietarsaareen. Runebergsällskapet i Åbo järjesti perinteisen ruotsinkielisen Runeberg-juhlan 5. helmikuuta Vanhalla Raatihuoneella. Maaliskuun lopulla Turussa vietettiin ruotsin- kielistä seminaaria ”Bonden Pavo - dikten ur diket”. Järjestäjinä olivat Svenska littera- tursällskapet / Nämnden för historieforskning, Finska Hushållningssällskapet och Åbo Akademi / forskningsprojektet Jernet och jorden.

14.12.2004 Katja Laiho Markkinointipäällikkö Turun kulttuuritoimi

Runebergin jäljillä | 55 Koululainen Runeberg Vaasassa

Kaksikielisen J. L. Runebergin 200-vuotisjuhlan ”punaisena lankana” oli Vaasan kaikissa tapahtumissa yhteistyö koulun ja yliopistojen kanssa. Vaasa kuuluu Rune- bergin koulukaupunkeihin. Runeberg kävi nykyisessä Vanhassa Vaasassa, silloisessa Vaasassa sijaitsevaa triviaalikoulua.

Runeberg näkyi Juhlavuodella oli Vaasassa hyvä näkyvyys. Julisteet ja muu materiaali olivat näkyvillä eri puolilla Vaasaa koko vuoden ajan. Runeberg-lehti ja muu jaettava materiaali oli ylei- sön suosiossa. Paikallinen lehdistö huomioi juhlavuoden näyttävillä, monisivuisilla erikoisartikkeleilla. Ohjelma oli nähtävissä myös muun muassa kirjastojen kotisivuilla.

Runebergia lapsille ja tiedemiehille Juhlan ohjelmisto suunnattiin erityisesti lapsille ja nuorille sekä tutkijayhteisöille, mutta myös tavallisille kansalaisille. Tapahtumapaikkoina olivat mm. koulut, kirjas- tot, opistot, triviaalikoulu ja kaupungintalo.

Runebergia kaikille monipuolisesti Ohjelmat sisälsivät konsertteja, laulu- ja lausuntaesityksiä sekä luentosarjoja. Rune- bergin juhlavuosi sisällytettiin myös kaksikieliseen, kirjalliseen Vasa LittFest Vaasa litteraturfestival-tapahtumaan. Vaasa-opiston Vaasa 400-opintopiiri järjesti näytte- lyn ”Runeberg Vaasassa”. Pohjanmaan museolla oli yli viikon ajan ”Runeberg is back”-elämystapahtumia ala- ja yläasteiden oppilaille triviaalikoulun ympäristössä. Kouluissa oli tapahtumien, teat- teriesitysten, kirjoitusaiheiden ja historian taustana Runebergin ajan henki. Runebergin tuotantoa tarkasteltiin kirjallisuuden, musiikinhistorian ja huumorin kautta. Runeber- gin kouluaikaa ja koulutusta Vaasassa käsiteltiin paitsi näyttelyissä myös seminaareissa. Juhlavuosi alkoi juhlallisesti 5.2.2004 kaksikielisellä Runeberg-juhlalla Vaasan kau- pungintalon juhlasalissa. Juhlapuheen piti professori Tarmo Kunnas teemanaan Ru- nebergin humanismi ja Vänrikki Stoolin tarinat. Juhlavuosi päättyi yhtä juhlallisesti 25.11.2004 juhlaseminaariin Runebergin koulu- ajasta Vaasassa sekä Maamme-laulun käännöksistä, jonka kirjallisista ja musiikinhis- toriallisista näkökannoista kertoivat FL Rainer Knapas ja professori Lars Huldén.

Birgitta Auren Kirjastotoimenjohtaja Vaasan kaupunginkirjasto - maakuntakirjasto

Runebergin jäljillä | 56 Vuoden 2004 ohjelma ”Runeberg 200 vuotta” -juhlavuoden tapahtumia Vaasassa

Laulu liitää yli meren maan – juhlavuoden näyttely Avajaiset 5.2.2004 Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto. Järjestäjinä Svenska litteratursällskapet i Finland ja Helsingin yliopiston kirjasto.

Runeberg 200 v. juhlavuoden kaksikielinen pääjuhla Torstaina 5.2.2004 klo 19 kaupungintalolla Juontaja Per-Elof Boström. Musiikkia Onkilahden koulun oppilaat György Kadarin johdolla. Tervehdyspuhe kaupunginvaltuuston pj. Håkan Nordman. Musiikkia Vaa- san Kamarimuusikot. Juhlapuhe professori Tarmo Kunnas, ”Runebergin humanismi Vänrikki Stoolin tarinoissa” Musiikkia Wivan Nygård-Fagerudd, Christine Bengtsson- Lumio. Lausuntaa Runonkulkijat. Recitation Oskar Silén. Pianomusiikkia Christine Bengtsson-Lumio. Maamme-laulu.

Runeberg Vaasassa-näyttely Vaasa-opisto, järjestäjänä Vaasa 400-opintopiiri

Ikäihmisten yliopisto luentosarja ”Runous kohtaa rikoksen” ”Vänrikki Stoolin tarinat – humoristinen teos”, professori Antero Niemikorpi, VY. 3.2.2004 klo 15–16.30 Vaasan tiedekirjasto Tritonian Nissi-auditorio. ”Tuomari ja sota”, kirjan toimittaja, Hovioikeuden presidentti Erkki Rintala. Sota- tuomari Paavo Alkion päiväkirja jatkosodasta, sen ihmisistä sekä Itä-Karjalan heimo- maiden kauneudesta ja kurjuudesta. 17.2.2004 klo 15–16.30 Vaasan tiedekirjasto Trito- nian Nissi-auditorio ”Esikoiskirjailijan matka historiaan ja fantasiaan”, kirjailija FM Marko Hautala 2.3.2004 klo 15–16.30 Vaasan tiedekirjasto Tritonian Nissi-auditorio. ”Kirja näyttämöllä ja kirjailija teatterissa”, teatterinjohtaja Markus Packalén 16.3.2004 klo 15–16.30 Vaasan tiedekirjasto Tritonian Nissi-auditorio.

Skola och utbildning i Vasa på Runebergs tid 22.3.2004 kl. 18 Föreläsning I Vasa Arbis. Professor Håkan Andersson.

Runeberg is back! Runeberg on palannut Vaasaan! Runeberg har återvänt till Vasa! 10.5.–19.5.2004 Vanha Vaasa, Louko talo, Triviaalikoulu Pohjanmaan museo järjestämä elämystapahtuma ala- ja yläasteille Wasastjernan ta- lon pihapiirissä.

Runebergin jäljillä | 57 Vasa littfest Vaasa litteraturfestival 19.11.2004 En Runeberg-helhet kring temat Berättelse som identitetskapande faktor professor Lars Huldén

Kaksikielinen juhlaseminaari Runebergin kouluajasta Vaasassa sekä Maamme- laulun käännöksistä, sen kirjallisista ja musiikinhistoriallisista näkökannoista 25.11.2004, järjestäjinä Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi. Esitelmöitsijöinä FL Rainer Knapas ja professori Rune Ingo.

Runebergin jäljillä | 58 Ruotusotamies Bång ja Sven Dufva J. L. Runebergin juhlavuosi Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa

Runebergin 200-vuotisjuhlavuoden lähestyessä SKS:aa pyydettiin keväällä 2002 nimeämään edustajansa valtakunnalliseen juhlavuoden toimikuntaan. Seuran edustajana toimikunnan työhön osallistui dosentti Tellervo Krogerus. Juhlavuoden toimikunta antoi erinomaisen näköalapaikan ja koordinointiaseman suunniteltaessa Seuran omaa osuutta Runeberg-juhlavuonna. SKS:n piirissä pidettiin selvänä, että J. L. Runebergin elämäntyön tuli näkyä Seu- ran toiminnassa vuonna 2004, ja tavalla, joka ei kilpailisi SLS:n, Runeberg-paikka- kuntien tai muiden juhlavuoden keskeisten toimijoiden valmistaman juhlavuoden ohjelmasisällön kanssa. SKS:ssa muodostettiin työryhmä, jossa oli edustus Seuran kultakin osastolta. Työ- ryhmä hahmotti alun perin juhlavuoden toiminta-aloiksi SKS:ssa Runebergiin liitty- vien teosten julkaisemisen ja Runeberg-suomennoksiin liittyvän tiedon sekä elämä- kerrallisten Runeberg-aineistojen tuomisen näkyvästi esiin. Tärkeimmäksi kahden viimeksi mainitun alueen toteuttamisen kanavaksi nähtiin Seuran verkkosivut.

Runeberg-tietopaketti SKS:n Runeberg-aiheinen tietopaketti koottiin Seuran kotisivulle lähtien siitä, että sen tuli täydentää valtakunnallista Runeberg-sivustoa. Seuran Runeberg-sivuilla esi- tellään Runebergin tuotantoon kohdistuneen käännöstyön vaiheita. Sivut sisältävät suomennosten bibliografian sekä havainnollisen kokonaisuuden, jossa esitellään SKS:n kirjallisuusarkiston Runeberg-suomennosten käsikirjoituksia. Sivuilla voi jo- kainen itse tutustua myös alkuperäisten käsikirjoitusnäytteiden kautta käännöstyön vaiheisiin ja vaikeuksiin. Sivut sisältävät myös luettelon, johon on koottu Runebergia käsittelevää kirjallisuutta. Runeberg-sivustossa on myös joukko SKS:n julkaisemaan Suomen kansallisbiog- rafiaan sisältyviä elämäkertoja: Matti Klingen laatima runoilijamestarin elämäkerta mutta myös sellaisten sankareiden ja pettureiden elämäkertoja, joita Runeberg käytti esikuvinaan Vänrikki Stoolin tarinoita kirjoittaessaan. Sivuilla esittäytyvät niin suuret sotapäälliköt Sandels ja von Döbeln kuin myös viinaanmenevä ruotusotamies Bång, joka kerskaili olevansa alkuperäinen Sven Dufva. Seuran Runeberg-sivut tulevat säilymään Seuran kotisivulla yhtenä sinne kootuis- ta tietopaketeista. Runeberg-sivuilla on linkki valtakunnalliseen juhlavuoden tieto- pakettiin.

Juhlavuoden Runeberg-julkaisut SKS:n kustantamana ilmestyvät juhlavuonna seuraavassa esiteltävät neljä Runeberg-

Runebergin jäljillä | 59 julkaisua: tutkimus Runebergin suhteesta antiikkiin, laajalle lukijakunnalle suunnat- tu kansallisrunoilijan yleisesittely, edustava Runeberg-puolisoiden kuvaelämäkerta sekä lisäksi SKS:n klassikko-sarjassa Runebergin Hanna Paavo Cajanderin suomen- noksena.

Teivas Oksala, J. L. Runebergin Kreikka ja Rooma. Tutkielmia Runebergin suhteesta antiikkiin ja klassiseen perintöön. Johan Ludvig Runeberg (1804–1877) kohosi jo elinaikanaan Suomen kansallisru- noilijaksi ja eurooppalaiseksi klassikoksi. Runebergin eurooppalaisuuden pohja on Kreikan ja Rooman kulttuurissa, jonka perintöä hän antiikintutkimuksen ammattilai- sena käytti runoudessaan nerokkaasti. Tutkielmat osoittavat, että Homeros, Sofokles, Caesar, Vergilius ja Horatius olivat yksi Runebergin elämäntyön sivuuttamattomista lähtökohdista.

Raija Majamaa – Marjut Paulaharju, J. L. Runeberg, Suomen runoilija. Monikäyttöinen teos valottaa tuoreesti ja yleistajuisesti Runebergin henkilöhistoriaa ja tuotantoa sekä myös hänen aikakauttaan ja kulttuuriympäristöään. Kirja on suun- nattu sekä suomenkielisen peruskoulun 9. luokkalaisille että aikuisille. SKS julkaisi juhlavuo- den kunniaksi uusia suomenkielisiä J. L. Runeberg, Hanna. Runeberg-tutkimuksia J. L. Runebergin 1836 ilmestynyt runoelma Paavo Cajanderin suomennoksena vuo- unohtamatta myöskään nuoria delta 1880. Esipuheen on kirjoittanut H. K. Riikonen, ja niteeseen sisältyy myös vali- lukijoita. Kuvat SKS. koima aikalaisarvosteluja. Suomalaisen kirjallisuuden klassikoita.

Runebergin jäljillä | 60 Agneta Rahikainen, Johan Ludvig ja Fredrika Runeberg. Kuvaelämäkerta. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla v. 2004 palkittu teos julkaisiin suomennok- sena. Ruotsinkielisen alkuteoksen julkaisi Svenska litteratursällskapet i Finlad v. 2003.

Runeberg-jäsenilta Seuran jäsenillassa Snellmanin-päivänä 2004 dosentti Teivas Oksala esitelmöi Rune- bergin ja J.V. Snellmanin kiistasta, joka koski Kuningas Fjalarin sanomaa. Mielenkiin- toiseen iltaan osallistui noin 50 Seuran jäsentä.

Tiedotteet Runeberg-vuoden julkaisuista ja tietopaketista tiedotettiin paitsi Seuran jäsenkirjeis- sä ja Hiidenkivi-lehdessä myös erillisellä tiedotteella, joka Opetushallituksen avulla lähetettiin rehtoripostituksen liitteenä Suomen kouluihin. Seuran ilmoitustaululla tiedotettiin monista Runeberg-juhlavuoden tapahtumista.

Kesäretki Porvooseen Toukokuun 9. päivänä toteutettu SKS:n henkilökunnan kesäretki suuntautui Por- vooseen. Menomatka purjehdittiin Runeberg-laivalla ja perillä tutustuttiin paljon muun ohella ennen muuta Porvoon runoilijakotiin. Matkalle oli kutsuttu Runeberg- asiantuntijana dosentti Teivas Oksala. Hyisellä laivamatkalla kuultiin avartava esitys Runeberg-käännöksistä.

Tellervo Krogerus Erikoistutkija Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Runebergin jäljillä | 61 Svenska litteratursällskapets Runebergsprojekt 2004

Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS) är ett vetenskapligt samfund som grundades 1885 till Runebergs minne. Därför ville sällskapet satsa stort på Rune- bergsfirandet utgående från det nationella huvudtemat: Runeberg i ord, ton och bild. SLS målgrupp har närmast varit den intresserade svenskkunniga allmänheten och kanske i mindre bemärkelse barn och ungdom. Men vissa satsningar har gjorts även på den målgruppen genom samarbete med Svenska modersmålslärarföreningen och Utbildningsstyrelsen. För planeringen av jubileumsåret tillsattes fil.mag. Agneta Rahikainen som pro- jektsekreterare fr.o.m. 1.10.2000 och ansvarade t.o.m. 2004 för den praktiska plane- ringen av jubileet. Inom SLS tillsattes det s.k. Runebergsutskottet (RU) som ett råd- givande organ för verksamheten inför Runebergsjubileet 2004. I utskottet ingick Håkan Andersson, ordf., Lena von Bonsdorff, Michel Ekman, Nina Edgren-Henrich- son, Pia Forssell, Rainer Knapas, Mikael Korhonen, Magnus Pettersson och Agneta Rahikainen. Flera av de projekt SLS genomförde under och inför jubileumsåret var i linje med den riksomfattande festkommitténs planer. Flera av projekten fick också understöd av medfinansiärer som t.ex. undervisningsministeriet och Yle. SLS ordförande Håkan Andersson, kanslichef Magnus Pettersson och Agneta Ra- hikainen var medlemmar i den riksomfattande Festkommittén för J.L. Runebergs 200-års jubileum. Agneta Rahikainen var dessutom fr.o.m. hösten 2001 medlem av Borgå stads arbetsgrupp för firandet av J. L. Runeberg 2004 samt medlem i arbetsut- skottet för den riksomfattande Festkommittén för J.L. Runebergs 200-års jubileum. Agneta Rahikainen samarbetade s.g.s. dagligen med rikskommitténs projektsekrete- rare Sari Hilska i Borgå. SLS startade Runebergsfirandet den 20 november 2003 då en presskonferens hölls i SLS hus på Riddaregatan 5 i Helsingfors. Firandet kulminerade givetvis den 5 fe- bruari 2004 med stora festligheter i Solennitetssalen i Helsingfors universitet.

Publikationer Samlade skrifter av J.L. Runeberg. Den textkritiska utgåvan av Runebergs samlade skrifter med kommentarer inleddes redan 1933 och slutförs under 2005 under redak- tionen Lars Huldén och Barbro Ståhle-Sjönell. Utgåvan är ett samarbetsprojekt med Svenska Vitterhetssamfundet i Sverige.

Johan Ludvig och Fredrika Runeberg– en bildbiografi utkom den 20. 11. 2003 och dist- ribueras av Atlantis i Sverige och i översättning till finska av SKS. Agneta Rahikainen, text och bildurval. Peter Sandberg, grafisk planering och ombrytning. Boken tilldelades

Runebergin jäljillä | 62 statens pris för informationsspridning samt ett hedersomnämnande i tävlingen om vackraste boken.

Idyll och hjältemod – J .L. Runeberg i bokkonsten (2004) är en bok om Runeberg och bokkonsten i Finland med korta presentationer av olika illustrerade Runebergsutgå- vor genom tiderna. I Sverige distribueras den av bokförlaget Atlantis. Grafi sk plane- ring och ombrytning Peter Sandberg.

Historiska och litteraturhistoriska studier. SLS medlemsbok 2004 med artiklar om Runebergs författarskap och betydelse. Redaktion Pia Forssell och John Strömberg.

Konkordans över Fänrik Ståls sägner (2004), utgivare Lars Huldén och Beatrice Silén. En ordlista över betydelseord i Fänrik Ståls sägner.

Världen enligt Runeberg. En biografi sk-idéhistorisk studie i Johan Ludvig Runeberg. Jo- han Wrede är författare till boken som planeras utkomma vintern 2005. Distribution Bästförsäljare under av Atlantis i Sverige och i översättning till fi nska av SKS. Runebergsåret. Agneta Rahikainens ”Johan Ludvig och Fredrika Källan. Ett specialnummer av medlemstidningen Källan med korta artiklar med an- Runeberg. En bild- knytning till J.L. Runeberg utkom 2004. Numret producerades i större mängd för den biografi ” och ”JLR. Johan Ludvig nationella Runebergsutställningen i Helsingfors universitetsbibliotek (se nedan). Runeberg i urval”. Red: Nina Edgren-Henrichson, Mikael Korhonen och Magnus Pettersson.

Runebergin jäljillä | 63 Fredrika Runebergs receptbok utkom i oktober 2003 med inledande artiklar av Agneta Rahikainen och intendent Marketta Tamminen vid Borgå museum. Boken utgavs på finska av Borgå museum och den finska versionen, översatt av Marketta Tamminen, tilldelades av Museiförbundet ett hedersomnämnande som bästa museipublikation.

J.L.R. Johan Ludvig Runeberg i urval. En samlingsutgåva med Runebergs texter utkom i januari 2004. Utgåvan distribuerades i form av klassuppsättningar till de svenska högstadierna och gymnasierna i Finland. Boken distribueras i Sverige av bokförlaget Atlantis och var under flera månader under våren 2004 den mest sålda boken på svenska i Akademiska Bokhandeln i Helsingfors. Redaktionsråd: Bo Pettersson, Michel Ekman, Ann-Marie Ivars, Rainer Knapas och Hedvig Rask.

Föredrag, artiklar och intervjuer Agneta Rahikainen har bidragit med föredrag och artiklar om Johan Ludvig och Fredrika Runeberg både i SLS regi och nationellt. Hon har inför och under jubileums- året 2004 hållit 78 föredrag och diskussioner om J.L. och/eller Fredrika Runeberg, beviljat 33 intervjuer på bokmässor och för tidningar, radio och TV, och dessutom medverkat i 11 större radio- och TV-program samt skrivit 29 artiklar i böcker, tidningar, tidskrifter och webbsidor. Föredragen har hållits på svenska, finska eller engelska på olika orter i Finland och i Sverige samt i Reykjavik, Köpenhamn och i Zürich.

Övrigt SLS producerade också en väggkalender för 2004 med Runebergsmotiv och lät till- verka ett bokstöd i metall.

Projekt

Runebergsbiblioteket. I samband med SLS bibliotek finns det s.k. Runebergsbibliote- ket sedan ca 1900. Biblioteket har sedan 1950 inte systematiskt kompletterats men inför jubileumsåret sköts biblioteket av professionell personal och biblioteket kom- pletteras fortgåenden med litteratur av och om Johan Ludvig och Fredrika Runeberg. En databas över biblioteket finns underwww.sls.fi . I biblioteket ingår också en omfat- tande klippsamling samt en musikaliesamling som också fått en egen databas. I den ingår uppgifter om största delen av de tonsättningar som gjorts till Runebergs texter. Hos SLS finns också en databas över familjen Runebergs eget privata bibliotek som finns i Runebergs hem i Borgå.

Internet. En webbsida om Runeberg producerades som en undersida till SLS egen hemsida www.sls.fi. Webbsidan innehöll biografisk information om J. L. och Fredrika

Runebergin jäljillä | 64 Runeberg, uppgifter om deras produktion, en evenemangskalender över SLS jubi- leumsprogram, projekt och utgåvor, en digitaliserad version av Runebergs samlade skrifter, en länk till databasen över Runebergsbiblioteket och Runebergs musikalier. Sidan länkades till det nationella jubileets hemsida www.runeberg.net och fungerade som ett komplement till den.

Film. En biografisk TV-film ”Anteckningar om Runeberg” har producerats av FST, redaktör Mikaela Weurlander. Filmen är ett samarbetsprojekt med SLS och Agneta Rahikainen har deltagit som bildredaktör och konsult. Filmen visades i FST den 5 feb- ruari 2004 och i repris under sommaren.Filmen har också visats i Sverige och Norge.

De vetenskapliga nämnderna vid SLS. Historiska nämnden arrangerade två tvärveten- skapliga seminarier ”Runeberg och patriotismen i Finland” 13.5. 2004 i SLS hus och ”Bonden Paavo – Dikten ur diket” i Åbo 27.3. Litteraturvetenskapliga nämnden ar- rangerade ett textfokuserat seminarium ”Att läsa Runeberg” 7–8. 5 2004 i SLS hus. Nämnden för samhällsforskning planerade frågor anknutna till Runebergreceptio- nen i projektet ”Den finlandssvenska samhällsbarometern”. Traditionsvetenskapliga nämnden arrangerade ett seminarium ”Finlandsbilden och hjältarna” den 11. 11. 2004 i SLS hus samt startade undersökning av Runebergs betydelse bland krigsveteraner- na. Seminarierna lockade mellan 30 och 60 deltagare per gång.

Folkkultursarkivets frågelista”Runeberg och andra nationella hjältar”. Två frågelistor om vuxna och barns syn på dagens hjältar skickades ut till SLS medlemmar och pu- blicerades i medier. En rapport med resultaten av undersökningarna skriven av Anne Bergman och Carola Ekrem publicerades i Källan nr 1 2004.

Föreläsningsserie våren och hösten 2004, J. L. Runeberg 200 år. En föreläsningsserie för allmänheten om författaren Runeberg i ord bild och musik arrangerades under vå- ren. Medverkande var Merete Mazzarella, Lars Huldén, Clas Zilliacus, Barbara Lönn- qvist, Gustav Djupsjöbacka, Fabian Dahlstöm, Pia Forssell, Bo Pettersson, Agneta Rahikainen och Rainer Knapas. Under hösten arrangerades en serie under temat Runeberg och folket med Anne Bergman, Carola Ekrem, Sven-Erik Klinkmann, Matti Klinge, Henrik Meinander, Catharina Gripenberg, Anders Larsson, Margareta Thun, Johan Wrede och Michel Ekman. Föreläsningarna arrangerades i SLS hus, i Sibeliusakademin och på Svenska teatern, och lockade mellan 30 och 70 besökare per gång.

Musikafton och CD-skiva kring Runeberg. ”Två Marior, två Fredrikor och en Emilie”- Ru- neberg och kärleken. Ett musikprogram med Runeberg och hans kvinnorelationer som tema producerades av Ann-Mari Häggman, med text av Lars Huldén och nykompo- nerad musik av Jack Mattson. Programmet uppfördes i samband med bokmässorna i Helsingfors och Göteborg. I samarbete med Yle producerades en CD-skiva på basis

Runebergin jäljillä | 65 av programmet. Skivan heter Romanser och sångerna sjungs av Mikael Fagerholm och Annika Hultman förstärkta av en kvartett ur Akademiska sångföreningen.

Utställningen ”Sången flyger över land och hav. J.L. Runeberg 200 år. Historiska och lit- teraturhistoriska arkivet och SLS:s bibliotek sammanställde en tvåspråkig utställning med Runebergs böcker och handskrifter m.m. i samarbete med Helsingfors universi- tets- bibliotek. Utställningskommissarie var Inkeri Pitkäranta HUB, och Petra Hakala, Anna Perälä och Agneta Rahikainen ansvarade för innehållet. I samband med detta framställdes två tvåspråkiga och en enspråkigt svensk ambulerande utställningar. Ut- ställningen finansierades av rikskommittén (undervisningsministeriet), HUB och SLS. Huvudutställningen med vitriner och väggplanscher fanns i HUBs galleri från 4.5.-31.8.2004. Utställningen besöktes av ca. 6000 personer. De ambulerande utställ- ningarna bokades till 31 olika orter i Finland, Sverige, Belgien och Holland under 2004 och 2005.

Svenska litteratursällskapet arrangerade den 23 november en skuggspelsföreställning ur Fänrik Ståls sägner. Skuggspelet baserade sig på figurer av skulptrisen Evelina Sär- kelä, ur ett ett gammalt spel som utgivits för barn av Edlunds förlag 1882. Utdrag ur sex dikter framfördes till musik av Gunnar Enqvist och Arno Kantola på cello och flygel. Arbetsgruppen bestod av Frida och Gunnar Packalén samt Anna Perälä, Petra Hakala och Hedvig Rask bakom silhuetterna. Texterna lästes av Pia Forssell och Rai- ner Knapas. Föreställningen var fullbokad med ca 70 personer och hörde till de mest uppskattade evenemangen under året.

Ceremoniellt Svenska litteratursällskapets årsfest firades den 5 februari 2004 kl.18.00 i Solennitets-

Svenska litteratursäll- skapets årshögtid firades under särskilt festliga former i Helsingfors universitets solennitets- sal. Salen var fylld till sista plats. För att bere- da alla intresserade plats disponerade säll- skapet också universi- tetets lilla festsal där man kunde följa med programmet på en bild- skärm. Över 900 gäster deltog i jubileumshög- tiden. På bilden upp- träder Akademiska Damkören Lyran. Foto Matias Uusikylä.

Runebergin jäljillä | 66 salen vid Helsingfors universitet. I festen deltog ca 900 personer. Festtalet hölls av Svenska Akademiens ständige sekreterare Horace Engdahl ”Att gråta fädernas tårar”. Festkantaten ”Höga lågor, stilla vatten”, som SLS beställt för festen, uruppfördes. Tex- ten skrevs av Lars Huldén och musiken var tonsatt av Sebastian Fagerlund. Orkestern Tapiola Sinfonietta dirigerades av Susanna Mälkki och som solister medverkade Lilli Paasikivi, Angelika Klas och Petteri Salomaa. Festprogrammet hade sammanställts av SLS årsfestkommitté under ledning av Lena von Bonsdorff. Festen följdes av en ban- kett på restaurang Pörssi där 589 personer deltog.

Övrigt. Jubileumsfrimärke. SLS tog initiativ för ett jubileumsfrimärke hos Posten i Finland. Frimärket utkom 14.1. 2004.

SLS arrangemang kring jubileumsåret har lyckats över förväntan bra. Vissa av SLS publikationer har varit storsäljare, ss. Fredrika Runebergs Receptbok, JLR., och bild- biografin. Dessutom har ett par av böckerna tilldelats pris och utmärkelser. Några publika evenemang har varit mer än fullsatta och överlag har responsen varit mycket positiv. Också medierna har förtjänstfullt bevakat det mesta men en viss mättnad märktes mot slutet av året. Ett annat positivt resultat i samband med jubileumsåret är att SLS tagit initiativ till nya verksamhetsformer och framför allt varit delaktig av nya samarbetsformer. SLS har genom jubileumsåret fått många nya kontakter och samarbetet med regionala instanser har löpt mycket väl. Det faktum att den nationella festkommitténs organi- sation har varit regionalt förankrad är mycket positivt och samarbetet har löpt väl. Ett annat positivt resultat är att samarbetet förlöpt berömvärt smidigt på två språk. Det har dessutom varit möjligt att ganska långt få veta i förväg vad andra gör och på det sättet har synergieffekter kunnat skapas. Alla har också haft en personlig nytta av att lära känna personer som runtom i Finland sysslat med jubileumsåret i sin region. SLS verksamhet inom Runebergs-projektet har varit en satsning som fått nationell betydelse, t.ex. genom våra publikationer och genom utställningen som funnits och finns till påseende på olika orter. Långvariga resultat har också varit ett av målen. Å andra sidan upplever jag personligen att satsningen på Runeberg gjorts på bekostnad av framför allt andra författare. Frågan är om någon vill höra talas om Runeberg på en tid efter jubileumsåret.

14.10.2004 Agneta Rahikainen projektsekreterare Svenska litteratursällskapet i Finland

Runebergin jäljillä | 67 Liitteet 1. Organisaatio/ Organisation

Kansallinen J. L. Runebergin 200-vuotisjuhlatoimikunta Nationella festkommittén för J. L. Runebergs 200-års jubileum

Puheenjohtaja, ordförande Per-Håkan Slotte, kaupunginjohtaja, stadsdirektör (Porvoo, Borgå)

Varapuheenjohtaja, viceordförande Teivas Oksala, professori, professor

Sihteeri, sekreterare Eva Ahl, FM, 1.1.2003–5.3.2003; Sari Hilska, FM, 17.3.2003–31.12.2004

Jäsenet, medlemmar Håkan Andersson, hallituksen puheenjohtaja, styrelseordförande (Svenska litteratur- sällskapet i Finland) Birgitta Aurén, kirjastotoimenjohtaja, biblioteksdirektör (Vaasa, Vasa) Maija Berndtson, kirjastotoimenjohtaja, biblioteksdirektör (Helsinki, Helsingfors) Guy Björklund, museonjohtaja, museichef (Pietarsaari, Jakobstad) Heikki Blom, ylitarkastaja, överinspektör (Opetushallitus, Utbildningsstyrelsen) Kari Kotilainen, museonjohtaja, museichef (v.s., vik. Seija Hahl –16.6.2003)(Saarijärvi) Heikki Halttunen, hallintojohtaja, förvaltningsdirektör (Museovirasto, Museiverket) Susann Hartman, kulttuuritoimenjohtaja, kulturdirektör (Porvoo, Borgå) Ann-Sofie Isaksson, kulttuurisihteeri, kultursekreterare (Parainen, Pargas) Terttu Karttunen, kunnanjohtaja, kommundirektör (Punkaharju) Tellervo Krogerus, dosentti, docent (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura) Hilding Mattsson, rehtori, rektor (Porvoon juhlavuositoimikunnan puheenjohtaja, ordförande för festkommittén i Borgå) Jukka Parkkinen, kirjailija, författare (Valtion kirjallisuustoimikunta, Statens littera- turkommission) Keijo Perälä, kulttuuritoimenjohtaja, kulturdirektör (Turku, Åbo) Magnus Pettersson, kansliapäällikkö, kanslichef (Svenska litteratursällskapet i Finland) Agneta Rahikainen, projektisihteeri, projektsekreterare (Svenska itteratursällskapet i Finland) Päivi Salonen, ylitarkastaja, överinspektör (opetusministeriö, undervisningsministe- riet) Päivi Setälä, professori, professor (Helsingin yliopisto, Helsingfors universitet) Eila Virkajärvi, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kommunfullmäktiges ordförande (Ruovesi) Markku Välimäki, toimialajohtaja, sektordirektör (Porvoo, Borgå)

Liitteet | 69 Kansallisen juhlatoimikunnan työvaliokunta Arbetsutskottet för festkommittén

Puheenjohtaja, ordförande Teivas Oksala, professori, professor (Päivi Setälä –5.3.2003)

Sihteeri, sekreterare Eva Ahl 1.1.2003–5.3.2003; Sari Hilska 17.3.2003–31.12.2004

Jäsenet, medlemmar Marika Backlund-Bro, kulttuurisihteeri, kultursekreterare (Pietarsaari, Jakobstad) Gustav Djupsjöbacka, rehtori, rektor (Sibelius-Akatemia, Sibelius-Akademin, 12.5.2003–) Susann Hartman, kulttuuritoimenjohtaja, kulturdirektör (Porvoo, Borgå) Agneta Rahikainen, projektisihteeri, projektsekreterare (SLS) Liisa Suvikumpu, tutkija, forskare (Helsingin yliopisto, Helsingfors universitet, 12.5.2003–) Pia Högström, matkailupäällikkö, turistchef (Porvoo, Borgå, –8.11.2002)

Pysyvä asiantuntija, permanent sakkunnig Päivi Salonen (opetusministeriö, undervisningsministeriet)

Kokoukset – Sammanträden

Kansallinen J. L. Runebergin 200-vuotisjuhlatoimikunta Nationella festkommittén för J. L. Runebergs 200-års jubileum 2002: 12.6. (järjestäytymiskokous, konstitueringssammanträde) ja/och 28.11. 2003: 16.6. ja/och 20.3. 2004: 6.7. ja/och 26.1. 2005: 17.2. (päätöskokous, avslutningsmöte)

Kansallisen juhlatoimikunnan työvaliokunta Arbetsutskottet för festkommittén 2002: 26.8., 20.9., 21.10. ja/och 8.11. 2003: 7.1., 28.2., 5.3., 6.3., 20.3., 12.5., 23.5., 12.6., 18.9., 20.10. ja/och 1.12. 2004: 19.1., 17.3., 17.5., 21.9., 7.10. ja/och 22.11. 2005: 17.2.

Liitteet | 70 2. Avustukset Runeberg-tapahtumille

Kansallinen juhlatoimikunta myönsi Runeberg-tapahtumien järjestäjille avustuksina kaikkiaan 66 859 euroa vuosien 2003 ja 2004 aikana. Avustukset myönnettiin opetus- ministeriön ja Svenska kulturfondenin Kansalliselle juhlatoimikunnalle tarkoitusta varten myöntämistä varoista. Opetusministeriön osuus summasta oli 50 000 euroa ja Svenska kulturfondenin osuus 16 859 euroa.

Kirjallisuus

Pargas Runebergs-kommitté ”Johan Ludvig och Fredrika” -kirjallisuustapahtuma 3. kesäkuuta 2004. 500

Teivas Oksala ”Kuningas Fjalar” - suomennoksen julkaisuun. 2 000

Tea Itkonen ja Tuula Palva ”Oskari ja Liisa Runebergien Porvoossa” lasten kuvakirjan painatuskuluihin. 2 500

Vaasan Runeberg 200-vuotisjuhlatoimikunta ”Vasa LittFest Vaasa 2004” -kirjallisuusfestivaali marraskuussa. 1 000

Musiikki

Pietarsaaren Orkesteri, Jakobstads Orkester 7 000 Juhlakonsertti 5. helmikuuta. Patrik Vidjeskogin sävellys ”Divertimento Runebergiana”, Runebergin veljenpojan Rudolf Sjögrenin musiikkia ja Patrick Wingrenin sovituksia tunnetuista Runeberg-lauluista. Pietarsaaren Orkesteri, Musiikkitalon opettajat ja opiskelijat, juhlakuoro.

Laulaja Raija Regnell ja Kaj Ekman Lied-konsertti eri säveltäjien Runeberg-lauluista. Esitykset Turussa, Paraisilla ja Porvoossa. 3 000

Matti Asikainen, pianisti Konserttimatka Gdanskiin (Puola) lokakuussa 2004. Runeberg- aiheinen konsertti solistina Virpi Kilpelä. 859

Liitteet | 71 Runebergskören BSB r.f., Porvoo Valtakunnallinen sävellyskilpailu mieskuoroille Runebergin teksteistä. 1 000

Savonlinnan Oopperajuhlien kannatusyhdistys Runeberg-konsertti Savonlinnan Oopperajuhlilla Savonlinnasalissa heinäkuussa 2004. 5 000

Seminaarit, esitelmät ja muut tapahtumat

Anna Paulina Eklöf, VTM Tom Krause -dokumenttifilmi ”Dikten, sångaren och kärleken”. 2 000

Jyrki Nummi, professori Kiertävä kirjallisuuden tutkijoiden pitämä Runeberg-esitelmäsarja Turun, Jyväskylän ja Helsingin yliopistoissa syksyllä 2004. 2000

Osmo Pekonen, dosentti Esitelmämatka huhtikuussa 2004 kirjallisuuden tutkijoiden kokoukseen Lyoniin (Ranska), Runeberg-aiheinen esitelmä, joka julkaistaan ranskankielisessä kirjallisuuslehdessä. 500

Pietarsaaren kaupunginmuseo 2 000 ”I Jannes fotspår - Jannen jalanjäljillä” päiväkodeille ja kouluille suunnat- tu lastentapahtuma kaupunginmuseossa. Teemana J.L. Runeberg ja runo ”Saarijärven Paavo”.Yhteistyö K.H. Renlundin museon ja Kokkolan kaupunginteatterin kanssa.

Porvoon matkailuoppaat ry Teemaopastukset ja Runeberg-suunnistus perheille, lapsille ja nuorille. 500

Runo & Rumpu -työryhmä, Porvoo Runo & Rumpu -kaupunkifestivaali 14.8. Avoin kirjallisuustapahtuma: runopiknik, lasten sanataidetta, runoklubi ym. 1500

Ruoveden kunta Asiantuntijaseminaari 5.- 6.7. ja Ritoniemen kartanon Runeberg- kuvitusten näyttely. 5 000

Liitteet | 72 Saarijärven Runeberg-juhlatoimikunta ”Vanha Runeberg” -seminaari 8.2 ja ”Tämän päivän Runeberg” -seminaari 22.8. Saarijärven museon kulttuurihistoriallinen näyttely ”Ei vettä rantaa rakkaampaa” sekä taidenäyttely ”Paavo parka, kovan onnen lapsi”. 8 000

Saarijärven museo Runeberg-oppimateriaalin (CD-rom) tuottaminen koulujen käyttöön. 1 000

Svenska Teatern i Helsingfors Runeberg-aiheinen esitelmä- ja ohjelmasarja syksyllä 2004. 5 000

Taidepaja Mustekala, Porvoo Perhetapahtuma Runeberg-teemalla kesäkuussa ja elokuussa 2004: sanataidetta, sarjakuvia, kuvataidetta, nukketeatteria ja musiikkia. 500

Vaasan Runeberg 200-vuotisjuhlatoimikunta Juhlaseminaari teemalla Runeberg ja Vaasa. Järjestäjinä Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi. 1 000

Vaasan Runeberg 200-vuotisjuhlatoimikunta ”Runeberg Pohjanmaalla” -näyttely Pohjanmaan museossa. 2 000

Teatteri ja esittävä taide

KULT, musiikkiteatteriryhmä, Porvoo Runeberg-aiheinen musiikkiteatteriesitys nuorille tammi-helmikuussa 2004. 3 000

Pargas Runebergs-kommitté Show 2004 – Runeberg: nuorison musiikki- ja teatterihanke yhteistyössä Teaterföreningen Teaterboulagen, Paraisten kaupungin ja Runeberg- toimikunnan kanssa. 3 000

Pargas Runebergs-kommitté ”Runeberg besöker klassen” 15 esitystä ala-asteen oppilaille, näyttelijä Henrik Grönroos. 2 000

Teatteriryhmä Itu, Porvoo Näytelmä ala-asteikäisille. Esitykset Porvoossa, Vaasassa, Helsingissä ja Pietarsaaressa. 3 000

Liitteet | 73 Turun kaupunginkirjasto Topeliuksen yläasteen ja St. Olofs-skolanin rap-esitys Runebergin teksteistä. Koululaisesityksiä ja avoin iltaesitys. 2 000

Liitteet | 74 3. Laulu liitää yli meren maan – J. L. Runeberg 200 vuotta Sången flyger över land och hav – J. L. Runeberg 200 år

Päänäyttely Huvudutställningen

4.2. – 31.8. 2004 Helsingin yliopiston kirjasto, Helsingfors universitetsbibliotek

Kiertonäyttely 1 (kaksikielinen) Ambulerande utställning 1 (tvåspråkig) helmikuu / februari Vaasan kaupunginkirjasto, Vasa stadsbibliotek maaliskuu / mars Lapua, Lappo huhtikuu / april Töysän kunnankirjasto, Töysä kommunbibliotek toukokuu / maj Generalshagens skola, Loviisa, Lovisa kesäkuu – elokuu / juni – augusti Lusto, Punkaharju syyskuu / september Porvoon kaupunginkirjasto, Borgå stadsbibliotek lokakuu / oktober Tampereen kaupunginkirjasto, Tammerfors stadsbibliotek marraskuu – tammikuu 2005 / November – januari 2005 Suomen Kulttuurikeskus Benelux-maita varten, Bryssel ja Antwerpen (Hollanti) Finlands Kulturinstitut för Benelux, Bryssel och Antwerpen (Holland)

Liitteet | 75 Kiertonäyttely 2 (kaksikielinen) Ambulerande utställning 2 (tvåspråkig) helmikuu – maaliskuu / februari – mars Pohjois-Pohjanmaan museo, Oulu, Uleåborg huhtikuu – toukokuu / april – maj Pietarsaaren kaupunginkirjasto, Jakobstad stadsbiblioteket kesäkuu / juni Lohjan kaupunginkirjasto, Lojo stadsbibliotek heinäkuu / juli Vammalan vanhan kirjallisuuden päivät elokuu / augusti Tuusulan pääkirjasto, huvudbiblioteket i Tusby syyskuu / september Forssan kaupunginkirjasto, Forssa stadsbibliotek lokakuu / oktober Kihniön kunnankirjasto, Kihniö kommunbibliotek marraskuu / november Parkanon kaupunginkirjasto, Parkano kommunbibliotek joulukuu / december Ruoveden kunnankirjasto, Ruovesi kommunbibliotek tammikuu / januari 2005 Juupajoen kunnankirjasto, Juupajoki kommunbibliotek helmikuu / februari Virtain kaupunginkirjasto, Virrat stadsbibliotek maaliskuu / mars Hervannan kirjasto, Tampere, Tammerfors huhtikuu / april Lahden yhteiskoulu, Lahti, Lahtis

Liitteet | 76 toukokuu / maj Helsingin ranskalaissuomalainen koulu, Helsinki, Helsingfors

Sången flyger över land och hav. J. L. Runeberg 200 år, utställning 3

Kalender över Svenska litteratursällskapets Runebergsutställning 2004. Enspråkigt svensk. juni Frank Mangs center, Närpes juli – 26 augusti Abramsgården, Vörå

27.8– 6.9 Blåvita veckan, Göteborg (Sverige)

23.9– 26.9 Bok och biblioteksmässan i Göteborg (Sverige)

1.10– 20.10 Finlands kulturinstitut i Sverige (Stockholm)

28– 31.10 Bokmässan i Helsingfors mars Nordens institut i Finlandi, Helsingfors december Almedahlsbiblioteket, Visby, Gotland (Sverige)

Liitteet | 77 4. Kirjoja ja julkaisuja / Böcker och publikationer

Den politiske Runeberg, Matti Klinge. Söderström & Co och Bokförlaget Atlantis AB i Sverige, 2004. Elgskyttarne - Hirvenhiihtäjät, J. L. Runeberg. Suom. Teivas Oksala. Kaksikielinen, sis. suomentajan laajan kommentaarin. Artipictura Oy, 2001. Fredrika Runebergs receptbok. Med inledande artiklar av Agneta Rahikainen och intendent Marketta Tamminen vid Borgå museum. Boken utgavs på finska av Borgå museum och den finska versionen, översatt av Marketta Tamminen, tillde- lades av Museiförbundet ett hedersomnämnande som bästa museipublikation. Svenska litteratursällskapet i Finland, 2003. Fredrika Runebergin reseptikirja, Toim. ja suom. Marketta Tamminen. Porvoon museo, 2003. Hanna, J. L. Runeberg. Suom. Paavo Cajander. Esipuhe H. K. Riikonen. Niteeseen sisältyy myös valikoima aikalaisarvosteluja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. Hanna, J. L. Runeberg. Suom. Teivas Oksala. Kaksikielinen, sis. suomentajan laajan kommentaarin. Artipictura Oy, 2001. Historiska och litteraturhistoriska studier, redaktion Pia Forssell och John Ström- berg. SLS medlemsbok 2004 med artiklar om Runebergs författarskap och bety- delse. Svenska litteratursällskapet i Finland, 2004. Idyll och hjältemod –J. L. Runeberg i bokkonsten, Rainer Knapas. En bok om Rune- berg och bokkonsten i Finland med korta presentationer av olika illustrerade Ru- nebergsutgåvor genom tiderna. I Sverige distribueras den av bokförlaget Atlantis. Grafisk planering och ombrytning Peter Sandberg. Svenska litteratursällskapet i Finland, 2004. Idyllejä ja epigrammeja, J. L. Runeberg. Suom. Risto Ahti, kuvitus Björn Landström. WSOY, 2004. J.L.R. Johan Ludvig Runeberg i urval. En samlingsutgåva med Runebergs texter. Utgåvan distribuerades i form av klassuppsättningar till de svenska högstadierna och gymnasierna i Finland. Boken distribueras i Sverige av bokförlaget Atlantis och var under flera månader under våren 2004 den mest sålda boken på svenska i Akademiska Bokhandeln i Helsingfors. Redaktionsråd: Bo Pettersson, Michel Ek- man, Ann-Marie Ivars, Rainer Knapas och Hedvig Rask. Svenska litteratursällska- pet i Finland, 2004. J.L. Runeberg i Borgå Gymnasium, Folke Nyberg. Borgå Gymnasium, 2003. J. L. Runebergin Kreikka ja Rooma, Teivas Oksala. Tutkielmia runoilijan suhteesta antiikkiin ja klassiseen perintöön. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. J. L. Runeberg. Suomen runoilija, Raija Majamaa - Marjut Paulaharju. Nuorille ja aikuisille suunnattu teos, jossa käsitellään Runebergin ohella hänen aikakauttaan. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004.

Liitteet | 78 J. L. Runeberg. Vanha kunnon vänrikki, alkuteos Vänrikki Stoolin tarinat, suom. Paavo Cajander. Kuvitus Staaf, Malmström ja Edelfelt. Esipuhe fil.tri. Leena Tiira- kari. Tammi, 2004. Johan Ludvig och Fredrika Runeberg – en bildbiografi, Agneta Rahikainen, text och bildurval. Peter Sandberg, grafisk planering och ombrytning. Boken tilldelades statens pris för informationsspridning samt ett hedersomnämnande i tävlingen om vackraste boken. Distribueras av Atlantis i Sverige och i översättning till finska av SKS. Svenska litteratursällskapet i Finland, 2003. Johan Ludvig ja Fredrika Runeberg. Kuvaelämäkerta, Agneta Rahikainen. Suom. Oili Suominen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. Johan Ludvig. Pietarsaarelaispoika josta tuli kansallisrunoilija /Johan Ludvig Ja- kobstadspojken som blev nationalskald. Wava Stürmer ja Ulrica Löfholm. Pie- tarsaaren kaupunki, 2002. Kansalliskirjasto. J. L. Runeberg. Helsingin yliopiston kirjaston tiedotuslehti, 1/2004. Kaos, ordning, kaos – Människan i naturen och naturen i människan hos J. L. Rune- berg, Michel Ekman. Schildts förlags AB, 2004. Konkordans över Fänrik Ståls sägner, utgivare Lars Huldén och Beatrice Silén. En ordlista över betydelseord i Fänrik Ståls sägner. Svenska litteratursällskapet i Fin- land, 2004. Kung Fjalar - Kuningas Fjalar, J. L. Runeberg. Suom. Teivas Oksala. Ilmestyy tam- mikuussa 2005, Artipictura Oy. Källan. Ett specialnummer av medlemstidningen Källan med korta artiklar med anknytning till J. L. Runeberg. Numret producerades i större mängd för den natio- nella Runebergsutställningen i Helsingfors universitetsbibliotek. Red: Nina Ed- gren-Henrichson, Mikael Korhonen och Magnus Pettersson. Svenska litteratur- sällskapet i Finland, 2004. Liisa ja Matti Runebergien vieraana. Tea Itkonen ja Tuula Palva. Lasten kuvakirja. Ilmestyy 2005. Om J. L. Runeberg och andra, Lars Nyström. Borgå, 2002. On meillä aarre verraton. Aineistoa Runebergin virsistä. Kirkkohallitus, 2004. Poliittinen Runeberg, Matti Klinge. WSOY, 2004. Runeberg kuvataiteen kansankuvauksen innoittajana. Saarijärven museo, 2004. Runeberg i psalmboken, red. Birgitta Sarelin. Åbo Akademis förlag, 2004. Runeberg-sarjakuvalehti, Porvoon kulttuurikoulun julkaisema lasten ja nuorten te- kemä sarjakuvalehti. Porvoon lasten ja nuorten taidekoulu, 2004. Runebergin jäljillä. I Runebergs fotspår. Pohjanmaan taidetoimikunnan tiedotus- lehti. Österbottens konstkommissions informationsblad. Vaasa, 2004. Samlade skrifter av J. L. Runeberg. Den textkritiska utgåvan av Runebergs samlade skrifter med kommentarer inleddes redan 1933 och slutförs under 2005 under redak- tionen Lars Huldén och Barbro Ståhle-Sjönell. Utgåvan är ett samarbetsprojekt med Svenska Vitterhetssamfundet i Sverige. Svenska litteratursällskapet i Finland. Teckningar och Drömmar, Fredrika Runeberg. Schildts förlags AB, 2004.

Liitteet | 79 Toinen Runeberg, Heikki Reivilä. Romaani. Teos, 2004. Vänrikki Stoolin tarinat, J. L. Runeberg. Suom. Paavo Cajander, kuvitus Ernst Bill- gren. WSOY, 2003. Vänrikki Stoolin tarinat, J. L. Runeberg. Tarkistettu painos kaksikielisestä versiosta, suom. Paavo Cajander, kuvitus Albert Edelfelt. WSOY, 2004. Vänrikki Stoolin tarinat I. Kokoelma lauluja. J. L. Runeberg. Teoksen ensipainoksesta v. 1848. 16 balladisävel- mää V-P. Bäckmanilta. Fänrik Ståls sägner I. En samling sånger. 16 balladtoner av V-P. Bäckman. Edition Marras Workshop, Vammala, 2003. Världen enligt Runeberg. En biografisk-idéhistorisk studie i Johan Ludvig Rune- berg, Johan Wrede. Distribution av Atlantis i Sverige och i översättning till finska av SKS. Svenska litteratursällskapet i Finland, 2005.

15.12.2004

Liitteet | 80