SKEPTIKKO 12/13, Syksy 1991
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
SKEPTIKKO Mars ja EY Hengen ja tiedon messut Psykoterapialaki? Pörssiennuste Numero 12/13 Syksy 1991 2 SKEPTIKKO 12/13, syksy 1991 Skepsiksen hallitus: Nils Mustelin (puheenjohtaja), Pekka Roponen (Skeptikon päätoimittaja, varapuheenjohtaja), Lauri Gröhn (sihteeri), Markku Javanainen (rahastonhoitaja), Ilkka Tuomi. Tieteellinen neuvottelukunta: dosentti S. Albert Kivi- nen (puheenjohtaja), professori Nils Edelman, apulaispro- fessori Kari Enqvist, amanuenssi Harry Halén, profes- sori Pertti Hemánus, dosentti Raimo Keskinen, professori Kirsti Lagerspetz, professori Raimo Lehti, professori Anto Leikola, LKT Matti A. Miettinen, professori Ilkka Niini- luoto, dosentti Heikki Oja, professori Heikki Räisänen, pro- fessori Anssi Saura, ohjelmajohtaja, FL Tytti Sutela, profes- sori Raimo Tuomela, professori Yrjö Vasari, professori Jo- han von Wright ja dosentti Risto Vuorinen. Jäsenasioista, lehtitilauksista ja muista yhdistyksen toimintaan liittyvistä kysymyksistä pyydetään neuvottelemaan sihteerin kanssa, puh. 90-538677 tai postitse: Lauri Gröhn Ojahaanpolku 8 B 17 01600 Vantaa SKEPTIKKO-lehden toimitus: päätoimittaja Pekka Ropo- nen, muut toimitusneuvoston jäsenet: Matti Virtanen ja Nils Mustelin. Päätoimittaja, puh. 918-8192609 (työ), postiosoite: Pekka Roponen Tahtikatu 3 15810 Lahti ISSN 0786-2571 SKEPTIKKO 12/13, syksy 1991 3 Sisällys 4 Usko ja tieteisusko, Pekka Roponen 5 Palvelukseen halutaan 6 Mars ja EY epäilyksen alaisina, Matti Virtanen 19 Hengen ja tiedon messut, Markku Javanainen 29 Kuka saa harjoittaa psykoterapiaa, Pekka Roponen 33 Lehdistökatsaus loppuvuodelta 1991 Tommi Savolainen, Matti Virtanen 42 Skeptikot järjestäytyvät Virossa, Matti Virtanen 43 Okkultistisia atomeja, Matti Virtanen 47 Kirja-arvostelu: Tähtien lähettiläs Hannu Karttunen 53 Keskustelua Syytettyjen penkillä, Matti Virtanen Uri Gellerin avoin kirje James Randin avoin kirje Kirje Skeptikkoon, Matti A. Miettinen 62 Skeptisiä pilkkeitä Rajatiedon pörssiennuste 1992, Markku Javanainen Biocloaca-terapia, Hannu Suomela Nuoruuden molekyyli?, Timo Kaitaro 71 Vuoden 1991 huuhaa-palkinto 74 Jäsenkysely 76 Jäsenasiaa 78 English summary Kansi: Harri Hietala Kaikki tässä lehdessä julkaistut kirjoitukset ovat kir- joittajien omia mielipiteitä, eivätkä edusta toimituksen, Skepsiksen tai CSICOPin virallista kantaa. 4 SKEPTIKKO 12/13, syksy 1991 Usko ja tieteisusko Skepsiksessä on käyty jonkin verran keskustelua siitä, pitäisikö kritiikkiä suunnata myös tieteeseen itseensä, tai ehkä parem- minkin sen väärinkäyttöön, jota voitaisiin nimittää tieteis- uskoksi. "Tieteellinen tosiasia" on iskusana, jota helposti käytetään toisen henkilön mielipiteen nujertamiseen. Käsitteellisesti "to- tuus" tieteellisessä tutkimuksessa on ongelmallinen. Fysiikassa ja matematiikassa luonnonlait ovat suhteellisen yksiselitteisiä, olivatpa sitten tilastollisia tai ei. Sen sijaan asiat tulevat vaikeammiksi heti tutkittaessa mo- nimutkaisempia ilmiöitä (kuten ihmisruumista) ja myös siir- ryttäessä sovellutusten alueelle. Esimerkin tarjoaa lääketiede, jos sitä nyt voidaan tieteeksi kutsua. Monissa asioissa ko- keellinen tutkimus antaa ristiriitaisia tuloksia. Toisaalta pitäisi käyttää hoitomenetelmiä, jotka perustuvat tutkittuun tietoon, toisaalta on tavallaan valittava mitä uskoo ja mitä näkökohtia painottaa. Tiede edellyttää nöyryyttä. Havainto on havainto, mutta sitä on tulkittava hyvin varovaisesti. Usein on mielipidekysymys, mitä mahdollisista tulkinnoista pitää oikeana. On siis hy- poteeseja, joita ei voida tässä vaiheessa todistaa oikeiksi tai vääriksi. Uskontojen merkityksen vähennyttyä on tiede pyritty korot- tamaan uskonnon paikalle. Se on vaarallista. Koska tiede on aina epävarmaa, on tieteen väärinkäyttöä pyrkiä siihen, että tiede antaisi ihmisen elämälle mielekkyyden ja tarkoituksen. Tiede kertoo meille paljon siitä, millaisia ilmiöitä itse olem- me. Ainoa tieteen tarjoama mielekkyys elämällemme on DNA:n siirto tuleville sukupolville. Kun olemme sen tehneet, ei meillä juurikaan enää ole mahdollisuuksia yhtä ainutlaatuisiin tekoihin. SKEPTIKKO 12/13, syksy 1991 5 Yhteiskunta tarvitsee tiedettä kartoittaakseen erilaisten pää- tösten seurauksia. Päätökset itse ovat eettisten, moraalisten ja poliittisten näkökohtien sanelemia. Nämä asiat taas perustuvat ennen muuta ihmisten välisiin sopimuksiin. Epämääräisten "tieteellisten tutkimustulosten" käyttäminen ihmisten elämänfilosofian pohjana (kuten esim. new age -liik- keessä tehdään) on hyvin arveluttavaa. Tällöin riistetään taval- laan yksiön oikeus omiin arviointeihin, omaan vastuuseen, omiin mielipiteisiin, oli hän sitten tiedemies tai ei. Esimerkin voi hakea jälleen lääketeiteen piiristä. Lukija voi itse kuvitella, millainen olisi se maailma, jossa elämänfilosofia perustuisi lääketieteen tavoitteisiin; sairauksien välttämiseen ja iän pidentämiseen. Lääkärin näkökulmasta se olisi sangen kauhea. Lahdessa 10.10.91 Pekka Roponen, LL Palvelukseen halutaan Skeptikko-lehti tarvitsee apua. Nykyisin toimittajavoimin leh- teä ei saada valmiiksi niin usein kuin olisi tarvis. Siksi haemme 'toimituksen' avuksi toimittajaa tai toimitus- sihteeriä, joka voisi uhrata muutaman tunnin viikossa lehden suunnittelulle, kirjoittamiselle, juttujen käsittelylle ja taitolle. Aiempi kokemus lehdenteosta on suotavaa. Mitään palkkaa emme maksa, eikä edes kiitoksia ole lu- vassa. Toimen hyvistä puolista on mainittava se, että Skep- tikon toimittajana voi saada ahdasmielisen ja tosikkomaisen ih- misen maineen. Jäsenkyselyn perusteella näyttää siltä, että yhdistyksessä on runsaasti käyttämättömiä voimavaroja. Lehdenteosta kiinnos- tuneita pyydetäänkin ilmoittautumaan päätoimittaja Roposelle tai puheenjohtaja Mustelinille. 6 SKEPTIKKO 12/13, syksy 1991 Mars ja EY epäilyksen alaisina Euroopan kolmas skeptikkokokous pidettiin Amsterdamissa Matti Virtanen Mars ja Euroopan yhteisö olivat pääosissa Euroopan skeptikko- yhdistysten kokouksessa Amsterdamissa lokakuussa. Mars vai- nosi kokousta sen vuoksi, että Hollannin Skepsis-yhdistys oli valinnut yhdeksi teemaksi Michel ja Francoise Gauquelinin kuuluisan "Mars-efektin". Sitä puitiin viidessä alustuksessa. EY jäi skeptikon mieleen siksi, että Belgian skeptikkoja edustanut professori Wim Betz kertoi mielenkiintoisen tari- nan siitä, miten homeopaattinen lääketeollisuus on onnistunut lobbaamaan melkein koko yhteisön poliitikot ja byrokraatit mieleisensä direktiivin taakse. Mutta ensin Marsiin. Hollannin Skepsiksen puheenjohtaja, Utrechtin yliopiston astrofysiikan ja avaruustutkimuksen eme- ritusprofessori Cornelis de Jager puhui Mars-efektin ja syn- tyvyyslukujen jaksottaisuuden välisistä yhteyksistä. Hän totesi, että Gauquelin ja Suitbert Ertel ovat löytäneet merkitsevän korrelaation huomattavien urheilijoiden syntyvyysfrekvenssin ja Marsin aseman välillä, syntymäpaikasta katsoen. Esitel- mässään de Jager todisteli, että mikä tahansa maallinen tapah- tuma, jonka ilmenemisessä on vuotuinen tai vuorokautinen vaihtelu, näyttää tilastollisesti merkitsevästi mutta fysikaalis- esti erheellisesti olevan riippuvainen Marsin asemasta. Edel- lytys näennäisen riippuvuuden syntymiselle on, että tutkittava aineisto on kerätty rajatulta aikajaksolta. Gauquelinin ja Ertelin "efektillä" ei de Jagerin mukaan ole välttämättä mitään tekemistä Marsin kanssa, vaan se saattaa SKEPTIKKO 12/13, syksy 1991 7 johtua siitä, että merkittävien urheilijoiden syntyvyys näyttää vaihtelevan vuoden- ja vuorokaudenaikojen mukaan. Samaa hypoteesia kannattivat muutkin esitelmöitsijät. Toh- tori Piet H. Jongbloet, Maria Roepaan -kehitysvammalai- toksen lääketieteellinen johtaja kertoi, että vammaisten las- ten syntyvyys noudattaa poikkeuksellista vuosirytmiä, joka voidaan selittää etupäässä valoisuuden vaihtelulla. Ilmiö on tun- nettu koko eläinkunnassa: optimaalinen hedelmöitys tapahtuu yleensä vain tiettyinä vuodenaikoina. Ihmisväestölläkin tämä ilmiö tunnetaan, mutta se on niin vähäinen, ettei sitä yleisesti tiedosteta. Hypoteesin nimeä en yritä suomentaa — englan- niksi se kuului "Seasonal Preovulatory Overripeness Ovopa- thy" eli Sproo-hypoteesi. Hypoteesi ennustaa, että epäsuotuisia hedelmöittymisiä tapahtuu keskimääräistä enemmän silloin kun 'ovulaatiosesonki' on ohi. Sproo-hypoteesille komplementaarinen on ns. Sopor- eli Sea- sonal Optimum Ovulation Rate -hypoteesi. Se ennustaa, että optimaalisia hedelmöittymisiä tapahtuu keskimääräistä useam- min juuri tiettyinä aikoina, 'ovulaatiosesongin' huipulla. Opti- maalinen hedelmöittymishetki luo parhaat mahdolliset edelly- tykset terveen ja voimakkaan lapsen (siis urheilijatyypin) syn- tymälle. Jongbloetin mukaan nämä kaksi ovulaatiohypoteesia on ha- vaittu empiirisesti kestäviksi. Ne eivät kuitenkaan riitä selit- tämään kokonaan Gauquelinin Mars -efektiä, vaan sen ymmär- tämiseksi pitää Jongbloetin mukaan ottaa huomioon myös syn- tyvyyden vuorokautinen vaihtelu: suotuisin aika syntyä on yön pikkutunneilla, ja silloin onkin syntyvyystilastossa selvä huippu. Samalla kannalla oli tiedetoimittaja Carl Koppeschaar Haarlemista Hollannista. Hänkin oli löytänyt Gauquelinin aineistosta vuotuista ja vuorokautista syntyvyyden vaihtelua, joka johtuu valoisuuden rytmistä. Yhteys Marsin asemaan oli hänen mielestään vain näennäinen. Koppeschaar oli simu- loinut tietokoneella planeettojen liikkeitä ja syntyvyyslukuja, ja löytänyt uusia 'Mars-efektejä'. Ensimmäisen vastauspuheenvuoron käytti edellisten puhu- jien usein mainitsema professori Ertel Göttingenin yliopistosta. Hän on tutkinut Gauquelinien alkuperäisaineistoa pitkään, ja vahvisti omasta puoletaan "Mars -korrelaation" olemassaolon. 8 SKEPTIKKO 12/13,