Puolustusvoimat 100 Vuotta

KYLKIRAUTA kylkirauta.fi 2/2018 Puolustusvoimat 100 vuotta

pääkirjoitus

Sata vuotta isänmaan turvana ja yhteisöllisyyden edistäjänä

uolustusvoimien satavuotista tarvetta vastaavasti. Maanpuolustuksella taivalta on juhlittu ja muisteltu on kattava kansan tuki, ja Puolustusvoi- PSuomen itsenäisyyden satavuo- miin luotetaan. Varusmiespalvelus on tisjuhlien tapaan useissa tapahtumissa. valmentavaa, yksilöiden kokonaisval- Tapahtumien monipuolisuus ja alueelli- taista kehittämistä tukevaa koulutusta, nen kattavuus on suunniteltu huolella, ja joka tuottaa silti tärkeimmän elementin vastaanotto on ollut erittäin myönteinen. eli toimivat sodan ajan joukot. Tässä Kylkiraudan Puolustusvoimien Puolustusvoimat on yleisen ase- satavuotisteemanumerossa käsitellään velvollisuuden toimeenpanijana myös useita näkökulmia, joita täysi vuosisata tärkeä yhteiskunnallinen vaikuttaja ja yh- on kirvoittanut. Puolustusvoimien tänä teisöllisyyden edistäjä. Mutta kattaako se päivänä nauttima luottamus ja kiinnostus riittävästi koko yhteiskunnan? osoittavat, että juhlaan on aihetta. Yhteisöllisyyden lisäksi asevelvol- Itsenäisen Suomen Puolustusvoi- lisuuden yhdenvertaisuuskysymykset ja mat rakennettiin nopeasti vapaussodan kehittäminen ovat nousseet aika ajoin jul- jälkeen. Ensimmäiset suunnitelmat kiseen keskusteluun. Niitä tuotiin esille laadittiin ja tarvittavat esikunnat ja toukokuun lopussa julkaistussa selvityk- joukko-osastot perustettiin saksalaisten sessä kansalaispalveluksesta. ohjauksessa. Puolustusministeriö aloitti Selvitys esittää kutsuntoja koko toimintansa. Puolustushaarat ja aselajit ikäluokalle, jotta kaikki nuoret voisivat saivat koulutuskeskuksensa, joissa aloi- kykyjensä mukaan osallistua maan- tettiin asevelvollisten koulutus. Sekava maailmanpoliittinen puolustukseen ja kokonaisturvallisuuden edistämiseen. tilanne edellytti myös valmiutta ja rajojen turvaamista, mikä Turvallisuustietoisuutta ja varautumisosaamista kohentava vaikutti joukko-osastojen sijaintiin. Painopiste oli Karjalassa. kansalaispalvelus täydentäisi toimivaa asevelvollisuusjär- Puolustusta suunniteltiin suomalaisen oikeusvaltioperi- jestelmää. Nykyrakenteisiin järkevästi kytkettynä tämä, vä- aatteen mukaisesti parlamentaarisesti jo 1920-luvun alussa, himmillään lyhyt kansalaisen maanpuolustuskurssi, lisäisi kun ensimmäinen puolustusrevisioni aloitti työnsä. Revisio- yhteisöllisyyttä ja parantaisi yhteiskunnan turvaverkkoa, jonka nin salainen mietintö päätyi siihen, että Puolustusvoimien läpi syrjäytyy luvattoman paljon nuoria. päätarkoituksena oli ennaltaehkäistä sodan syttyminen. Puo- Kansalaispalvelusta käsittelevän selvityksen julkaisusemi- lustusvoimien tuli pelkällä olemassaolollaan saada hyökkääjä naarissa esitettiin mielenkiintoisia näkökulmia yhdenvertai- epäröimään sodan aloittamisen kannattavuutta. Uskottava suudesta, yksilön valinnanvapaudesta sekä taloudellisista ja puolustuskyky oli saavutettavissa vain, jos Puolustusvoimien oikeudellisista vaikutuksista. Voiko asevelvollisuus perustua kehittäminen perustuisi mahdollisen sodan asettamiin vaati- valinnanvapauteen? Miksi vain miehet joutuvat kutsuntoi- muksiin. Nämä periaatteet pätevät edelleen. hin? Miten varautumiskoulutus ja kutsunnat organisoidaan Ankaran ensimmäisen itsenäisyyskevään jälkeen nuoren ja rahoitetaan? valtion voimavarat keskitettiin demokraattisen yhteiskunnan Näistä ja monista muista kysymyksistä selvitystyö ja kes- rakentamiseen. Puolustusvoimien rooli tässä työssä oli mer- kustelut jatkuvat. Aiheesta voi odottaa vaaliteemaa tulevissa kittävä. Ennen talvisotaa yli puoli miljoonaa asevelvollista oli eduskuntavaaleissa. Seminaarissa kuitenkin tunnistettiin se, suorittanut varusmiespalveluksen. 1920-luvulla palvelukseen että velvoittava järjestelmä on välttämätön maanpuolustuksen kelpuutettiin noin 60 prosenttia asevelvollisista ja seuraa- näkökulmasta. valla vuosikymmenellä päästiin noin 75 prosenttiin. Luvut Reino Hirviseppä kiteytti oivasti osallistumisen idean kertovat myös kansallisesta vaurastumisesta ja hyvinvoinnin Maanpuolustajat-laulun sanoituksessa. Yksi sen hienoimmista lisääntymisestä. säkeistä kuuluu: ”Täys onni on sen, joka maataan saa, ees pal- Puolustusvoimien onnistuminen koulutusorganisaationa vella hivenen verran.” Tähän meillä kaikilla on mahdollisuus, mitattiin ankarimmalla mahdollisella tavalla, kun talvisota arjen teoilla ja töillä yhteiseksi hyväksi. syttyi. Puolustusvoimat toteutti tehtävänsä, ja Suomi säilyi Toivotan kaikille lukijoille mukavia lukuhetkiä ja hyvää itsenäisenä ja vapaana maana. Sodan hirvittävät kärsimykset ja keskikesän juhlaa. menetykset myös yhdistivät kansaa. Sota toi maanpuolustuksen jokaiseen kotiin. Merkittävä seikka oli se, että pitkittynyt Päätoimittaja jatkosota ja sen jälkeinen Lapin sota eivät sotaväsymyksestä Eversti Vesa Valtonen huolimatta murentaneet suomalaisten maanpuolustustahtoa vesa.valtonen(at)kylkirauta.fi ja tukea Puolustusvoimille. Tämän päivän Puolustusvoimat elää ajassa ja kehittää toimintaansa – kuten jo puolustusrevisioni asian oli ilmaissut – 1 Sata vuotta isänmaan turvana Sisältö Vesa Valtonen 3 Satavuotiaan identiteetti Kim Mattsson 4 Puolustusvoimat 100 vuotta Jarmo Lindberg 8 Sata vuotta aktiivista puolustuspolitiikkaa Jussi Niinistö Vyötti miekan vyötärölle 12 Yhteinen satavuotias kupeellensa Kylkiraudan. Paula Lehtomäki 16 Sata vuotta uhkalähtöistä puolustussuunnittelua Vesa Tynkkynen 22 Puolustusvoimien ensimmäinen vuosisata Mikko Karjalainen 26 Ilmavoimat 100 vuotta Veikko Heinonen 30 Tuntematon suomalainen kansalaissotilasarmeija Juha Mälkki 34 Ajan kaikuja Pekka Hämäläinen Teiss’ on taiston tulta, peistä, 36 Isänmaan nuoret puolustajat kylmyyttä myös Kylkirauan. Hannu Luotola – Eino Leino 40 Maanpuolustustahto Risto Sinkko Kadettikunta ry on itsenäi- 44 Sata vuotta Vapaudenristejä sen Suomen kadettikouluissa Antti Matikkala upseerin tutkinnon suorittanei- 50 Arvomerkkien keräily sotilasperinnetyönä den upseerien ja Maanpuolus- Seppo Simola tuskorkeakoulussa opiskelevien kadettien maanpuolustusaat- 54 Kadettikoulun meripuolustusosasto Laatokalla teellinen veljesjärjestö. R.t.-kadetti numero 93

Ö RIST ME 56 Perinnetietoutta Ä R P K M K Y I 57 Pääsihteerin palsta 58 Tapahtumia, kurssien kuulumisia ja muuta ajankohtaista M IL KT 441J Ö M Ä 763R PainotuotePainotuoteAlateksti 79 Kolumni 12344041 56780089 80 In memoriam KYLKIRAUTA LEHDEN TOIMITUS Seuraava numero Seuraavaan numeroon tarkoitetun Kadettikunta ry:n jäsenlehti Päätoimittaja Eversti, ST Vesa Valtonen tekstimateriaalin on oltava toimituksella vuodesta 1935, N:o 279, 2/2018 ilmestyy (toimitus(at)kylkirauta.fi) ja kuvamateriaalin neljä kertaa vuodessa vesa.valtonen(at)kylkirauta.fi Puh. 0295140700 kuvatoimittajalla 27.8.2018 mennessä. painos 6 700 kappaletta Kuvat tulee toimittaa joko digitaalisessa Tilaukset, osoitteenmuutokset ja laskutus Artikkeli- ja kirjallisuustoimittaja muodossa tai paperikuvina. Digikuvien tulee Sabina Krogars, puh. 09 490 759 Eversti evp Hannu Liimatta olla jpeg-muodossa vähintään 300 dpi:n sabina.krogars(at)kadettikunta.fi puh. 040 832 0684 resoluutiolla. Kadettikunnan toimisto hannu.liimatta(at)kylkirauta.fi Ei internetkuvia, kaavioita, taulukoita Eino Leinon katu 12 E 64, 00250 Helsinki eikä Powerpoint-kuvia. Toimitus muokkaa ja Kuvatoimittaja lyhentää artikkeleita tarvittaessa. Tilaushinnat Majuri Pasi Väätäinen Toimitus päättää sisältösuunnittelun yhtey Vuosikerta 30,00 e, irtonro 10,00 e pasi.vaatainen(at)kylkirauta.fi dessä, mikä osa materiaalista julkaistaan Puh. 0299 800 Painopaikka paperilehdessä ja mikä osa verkkolehdessä. Painotalo Plus Digital Oy Ulkoasu Ilmoitusmyynti ja aineistot Lahti 2018 Toimitussihteeri Sabina Krogars Infolead Oy ISSN 0454-7357 sabina.krogars(at)kylkirauta.fi miikka.heikkinen(at)infolead.fi Kansi Verkkotoimittaja Puh. +358 40 743 9789 Kuvat Jarno Riipinen ja Everstiluutnantti evp Kari Sainio www.infolead.fi SA-kuva kari.sainio(at)kylkirauta.fi Kadettikunnan verkkosivut Kansi Pasi Väätäinen Kylkiraudan verkkolehti www.kadettikunta.fi www.kylkirauta.fi www.facebook.com/kadettikunta Twitter(at)kadettikunta näkymiä

Satavuotiaan identiteetti

uhlimme äskettäin erään Sotien jälkeen alkoi rauhan kadettiupseerikollegamme ajan Puolustusvoimien identitee- J50-vuotissyntymäpäiviä. tin rakentaminen. Vaikka tilanne Perinteiseen tapaan päivänsan- oli monella tavalla herkkä, sekin karilta kyseltiin: ”Miltä tuntuu tehtiin itsenäisesti ja luottaen mennyt taival? Mitä aiot tehdä omiin ratkaisuihin. Sodan ajan isona?” identiteetti sulautettiin rauhan Omaa identiteettiä pysähdy- toimiin. tään tarkastelemaan yleensä juuri Mihin suuntaan Puolustusvoi- tasavuosikymmenien täyttyessä. mat on nyt menossa? Juhlavuo- Mietimme käsitystä itsestämme, den pääpaino aina tammikuussa pyrimme kehittämään persoo- pidetyistä avajaisista alkaen on naamme ja jalostamaan ominai- juuri tässä kysymyksessä. Kaikis- suuksiamme vuorovaikutuksessa sa yli sadassa tapahtumassa Puo- muiden kanssa. lustusvoimat näyttäytyy kansalaisilleen eteenpäin katsoen. Myöskään instituutioiden identiteetti ei aina ole yksi- Tulevista tapahtumista mainittakoon ”Intti tutuksi” – selitteisen selkeä eikä ääneen lausuttu. Kun pintaa vähän avoimet ovet -tapahtumat, kesäkiertue kuudellatoista paik- raaputtaa, identiteetti löytyy. Myös satavuotiaalla Puolus- kakunnalla, itsenäisyyspäivän valtakunnallinen paraati tusvoimilla on oma identiteettinsä. Mikkelissä sekä poikkeuksellisen kansainvälinen Hamina Suurta kiitosta saaneessa Kylkiraudan numerossa 4/2016 Tattoo 2018. Heinäkuun lopussa identiteettiämme avataan tarkasteltiin satavuotiaan Suomen identiteettiä kansallises- rohkeasti Suomi Areenalla Porissa. ta kulttuurista maanpuolustustahtoon. Nyt juhlimme koko Suomalainen malli antaa vahvan pohjan Puolustusvoi vuoden Puolustusvoimien satavuotista taivalta. Juhlavuoden mien kehittämiselle seuraavinakin vuosikymmeninä. teema, ”Maanpuolustus kuuluu kaikille”, ilmentää osuvasti Sotatekniikan ja sotataidon muutostrendit luovat mahdolli- Puolustusvoimien identiteettiä. suuksia. Toimintaympäristön kehitys määrittää tason, johon Identiteetin keskiössä on suomalainen asevelvollisuus, puolustuksemme on kyettävä. kansallisesti arvostettu ja kansainvälisesti kadehdittu jär- Puolustusvoimien uusin historiateoskin päättyy tulevai- jestelmä. Se yhdistää ja vahvistaa yhteiskuntaa ja toimii suustarkasteluun. Kadettiupseerien tärkeimpien kulmakivi- hienosti. Pintavirtauksista huolimatta emme onneksi ole siitä en arvioidaan säilyvän. Puolustuskykymme perustana ovat luopuneet, vaan asevelvollisuutta on kyetty mukauttamaan yhteiset valintamme: yleinen asevelvollisuus, uskottava ja ketterästi jo sadan vuoden ajan. koko maan kattava puolustus sekä sotilasliittoihin kuulumat- Miltä tuntuu ja näyttää Puolustusvoimien mennyt taival? tomuus. Suomi ylläpitää sotilaallisen liittoutumisen mahdol- Helppo se ei ole ollut, mutta vastoinkäymisistä on aina selvit- lisuutta ja vahvaa kansainvälistä yhteistyötä. Kaiken taustalla ty. Kiitos siitä kuuluu edeltäjillemme – erityisesti sotiemme on suomalaisten luja maanpuolustustahto. veteraaneille. Mitä näet, kun katsot peiliin? Mitä sanoja käytät, kun Toukokuun 30. päivänä näki päivänvalon historiateos kuvailet upseerin uraa? Mitä kerrot ulkomaiselle vieraalle Suomen Puolustusvoimat 100 vuotta. Satavuotisjuhlaviikon Puolustusvoimista? avauksessa Senaatintorilla julkaistu teos ei ole aivan perin- Vastatessasi kuvailet todennäköisesti juuri Puolustus- teinen juhlakirja. Siinä tarkastellaan puolustusjärjestelmän voimien identiteettiä. Se on kaikkien meidän, niin jokaisen kehitystä identiteetin muutoskohtien kautta. Teoksessa kerro- palveluksessa olevan, entisen työntekijän kuin asevelvol- taan myös niistä asioista, jotka eivät ole sujuneet täysin suun- lisenkin, yhteinen identiteetti. Itse kullekin se saattaa näyttäy- nitellulla tavalla. Artikkelien kirjoittajat, kolmekymmentä tyä hieman erilaisena. Yhteistä kuitenkin on vahva luottamus historian kärkiosaajaa, kuvailevat instituution muutosta myös ja työskentely saman päämäärän eteen. herkkien asioiden kautta. Puolustusvoimat on aikaansaannoksistaan ylpeä mutta Puolustusvoimien värikkäistä syntyvaiheista edetään samalla myös rohkea, moderni, avoin ja eteenpäin katsova siihen, miten sota muovasi Puolustusvoimien identiteettiä. instituutio. Ansaitkaamme päivittäisellä palveluksellamme Se tapahtui sisältäpäin mutta paljolti myös tiedotusvälineiden se, mitä sadan vuoden aikana on saavutettu – luottamus. kautta. Puolustusvoimien ja Suomen identiteetit yhtyivät: Hyvää juhlavuotta! ”Ylpeä, urhea ja pieni kansa, joka taistelee mahdottoman suurta vihollista vastaan.” Sotien aikaa muisteltiin osana Puheenjohtaja juhlavuotta myös kansallisen veteraanipäivän pääjuhlassa Prikaatikenraali Kim Mattsson Helsingissä. Ensi vuonna pääjuhlaa vietetään Kuopiossa. Kuvat Puolustusvoimat, kuvanmuokkaus Pasi Väätäinen Pasi kuvanmuokkaus Puolustusvoimat, Kuvat

Rannikkojääkärit nousevat maihin. Suomen puolustaminen poikkeusoloissa perustuu asevelvollisuuden kautta tuotettuun reserviin. Pikkukuvassa suomalaisia ohjusveneitä ja miinalaiva sekä ruotsalainen rannikkokorvetti. Puolustusvoimat 100 vuotta – historiaa kunnioittaen, ajassa eläen Teksti: Jarmo Lindberg

Juhlimme tänä vuonna Puolustusvoimien satavuotistaivalta suurella ylpeydellä. Aikojen saatossa Puolustusvoimat on kokenut lukuisan määrän toimintaan, organisaatioon, henkilöstöön ja materiaaliin kohdistuneita muutoksia. Kuitenkin Puolustusvoimien perustehtävä on pysynyt muuttumattomana.

lemme koko itsenäisyytemme Ilmavoimilla on monipuolisilla tais- ajan varautuneet ja kehittäneet telujärjestelmillä varustetut Hornet-hävit- Otoimintaamme rauhan säilyt- täjät. Niiden suorituskykyä on viimeksi tämiseksi, mutta tarpeen edellyttäessä päivitetty juuri käyttöön otetuilla, satojen myös maamme puolustamiseksi aseel- kilometrien päähän kantavilla JASSM- lisesti. Myös tänään. risteilyohjuksilla. Maavoimien isku- ja tulivoimaa on tehostettu uusilla Leopard Suomen puolustus 2A6 -taistelupanssareilla, K9 Moukari hyvässä iskussa -panssarihaupitseilla sekä täsmävaikut- Jarmo Lindberg teisilla ja kauaskantavilla GLMRS-rake- Puolustuskyky on yksi Suomen koko- teilla. Merivoimilla on laaja ja moderni naisturvallisuuden elintärkeistä toimin- merimiinakalusto, ja entistä pidemmälle Neljä viidesosaa kansasta kannattaa ny- noista. Puolustuksemme pohjautuu kantavat ja tehokkaammat meritorjunta- kyistä, miesten yleiseen asevelvollisuu- olosuhteisiimme ja tarpeisiimme kehi- ohjukset sekä uudet torpedot ovat han- teen perustuvaa puolustusjärjestelmää, tettyyn ja ylläpidettyyn Suomen malliin. kinnassa. jota vapaaehtoisen asepalveluksen suo- Sen keskeisinä osina ovat asevelvolli- Kärkikykyjen lisäksi tarvitaan riittävä rittaneet naiset täydentävät. suus, uskottava, koko maan kattava määrä sotilaita koko Suomen puolusta- puolustus ja sotilasliittoihin kuulumat- miseksi. Asevelvollisuuden merkitystä Toiminnan tomuus. Puolustuskykymme takeena on Suomen sotilaalliselle maanpuolustuk- kehittäminen jatkuvaa kansamme luja maanpuolustustahto. selle ei voi liiaksi korostaa. Suomen puolustuskyky muodostuu Ammattisotilaat muodostavat sodan On luonnollista, että seuraamme jat- toimintaympäristöön suhteutetuista maa-, ajan joukkojemme ytimen, mutta koko kuvasti aikaamme ja kehitämme toi- meri- ja ilmapuolustuskyvyistä sekä niitä Suomen puolustaminen poikkeusoloissa mintaamme ajan tarpeiden mukaisesti. tukevista yhteisistä suorituskyvyistä, tie- perustuu asevelvollisuuden kautta tuo- Viimeaikaiset turvallisuusympäristön dustelusta ja valvonnasta, johtamisesta, tettuun reserviin. Asevelvollisten osuus muutokset ja uudet uhkat ovat vaatineet vaikuttamisesta ja logistiikasta. Kan- sodan ajan 280 000 sotilaan vahvuisis- Puolustusvoimilta toimintavalmiuden sainvälinen puolustusyhteistyö tukee ta joukoistamme on yli 90 prosenttia. kehittämistä. kotimaan puolustuksemme kehittämistä. Sodan ajan joukkovahvuutemme ylittää Ilma- ja Merivoimien valmiutta on Tehtäviemme täyttämiseksi tarvit- väestömäärältään noin 15 kertaa suurem- edelleen parannettu. Uutena ja eniten semme sekä korkean teknologian kär- man Saksan asevoimien koon, ja se on muutoksia edellyttäneenä kehittämis- kikykyjä että laajaa reserviä. Kaikilla suurempi kuin muiden Pohjoismaiden kohteena on kuitenkin ollut Maavoimien puolustushaaroilla on maailmanluokan vahvuudet yhteensä. muuttaminen koulutusorganisaatiosta suorituskykyjä, jotka saadaan käyttöön Yleisellä asevelvollisuudella on suo- myös valmiusorganisaatioksi. Parantu- tarvittaessa hyvin nopeasti. malaisten keskuudessa vankka asema. nut valmiutemme ilmenee muun muassa

5 Kylkirauta 2/2018 Kuvat Puolutusvoimat, kuvanmuokkaus Pasi Väätäinen. Pasi kuvanmuokkaus Puolutusvoimat, Kuvat

Puolustusvoimiin on perustettu valmiusyksiköitä kesästä 2017 alkaen. Kaukovaikuttamiskyvyn kärkeä edustavat Hornetien ilmasta maahan -JASSM-risteilyohjukset. Raskaan raketinheittimen ohjatut GMLRS- ammukset tekevät tulesta tarkkaa myös äärikantamille. uusissa, viime vuonna toimintakykyisiksi uuden tehtävän: osallistumisen kansain- puolustushaarojen ja yhteisten suoritus- saatetuissa valmiusyksiköissä. välisen avun antamiseen. Lainsäädäntöön kykyjen kesken. Puolustusselonteon Yhtälailla on tärkeää pitää asevel- lisättiin myös säännökset kansainvälisen mukaisesti puolustuksen kehittämisen vollisuusjärjestelmämme ajantasaise- avun pyytämisestä ja vastaanottamisesta. painopisteinä ovat valmius, käytöstä na. Puolustusvoimissa on käynnistetty Puolustusvoimille annettu uusi teh- poistuvien suorituskykyjen korvaami- laaja Koulutus 2020 -ohjelma. Entistä tävä luo perustan sotilaallisten kykyjen nen sekä tiedustelu, kyberpuolustus ja enemmän asevelvollisten koulutuksessa käyttämiseksi tarvittaessa ja erikseen kaukovaikuttaminen. hyödynnetään digitalisaation mahdolli- päätettäessä myös toisen valtion avuksi. Tällä vuosikymmenellä kehittämises- suuksia, sujuvoitetaan varusmiesten Samaan aikaan muutettiin aluevalvonta- sä keskitytään Maavoimiin. Sen tärkeim- arkea ja kehitetään myös koulutusjär- lakia siten, että Puolustusvoimien on nyt pinä suorituskykyhankkeina ovat uusien jestelyitä. Ohjelmalla pyritään varmis- mahdollista toimia myös tunnuksettomia sodan ajan joukkojen varustaminen sekä tamaan, että antamamme koulutus vastaa sotilaallisia ryhmiä vastaan. Maavoimien nopean toimeenpanokyvyn, sodankäynnin muutosten ja turvallisuus Tärkein Puolustusvoimien toiminta- liikkuvuuden, tulivoiman ja iskukyvyn ympäristön asettamiin vaatimuksiin edellytyksiin vaikuttavista keskeneräisis- kehittäminen. myös ensi vuosikymmenellä. tä lakihankkeista on sotilastiedustelulaki. Meri- ja Ilmavoimien pääjärjes- Lakiesitys on parhaillaan eduskunnan telmät poistuvat käytöstä peräkkäin Lainsäädäntö kuntoon käsittelyssä osana laajaa tiedustelulain- 2020-luvulla. Niitä korvaavat alus- ja säädännön uudistamista. hävittäjähankinnat ovat puolustuksemme Lainsäädännössä on niin ikään tapah- Sotilastiedustelulain tavoitteena on ensivuosikymmenen elintärkeitä strate- tunut monia tärkeitä toimintaamme tu- parantaa Puolustusvoimien tiedonhan- gisia hankkeita. Hankkeiden valmistelut kevia muutoksia. Asevelvollisuuslain kintaa tehtäviimme liittyvistä vakavista ovat käynnissä hallitusohjelman ja puo- tulkinta mahdollistaa nykyisin riittävän kansainvälisistä uhkista. Lain pikainen lustuselonteon mukaisesti. koulutuksen saaneiden varusmiesten voimaansaattaminen on Puolustusvoi- Merivoimien Laivue 2020:n moni- käytön valmiuden kohottamisen ja mille erittäin tärkeää, sillä Suomelta toimikorveteilla korvataan seitsemän sodan ajan tehtävissä. Asevelvolli- puuttuu tällä hetkellä sotilastiedustelua elinkaarensa päässä olevaa taistelualus- suuslakiin tehtyjen muutosten myötä ja sen toimivaltuuksia koskeva erityis- ta. Hanke on edellytys meripuolustuk- reserviläisiä voidaan kutsua kertaushar- lainsäädäntö. sen tehtävien toteuttamiseksi myös ensi joitukseen ilman ennakkoilmoitusaikaa, vuosikymmenen puolenvälin jälkeen. jos Suomen turvallisuusympäristöstä Suorituskykyjä kehitetään Alusten rakentaminen on tarkoitus ilmenevä välttämätön tarve sitä edel- kokonaisuutena aloittaa ensi vuonna, ja koko laivueen lyttää. on suunniteltu olevan täydessä iskussaan Kesällä 2017 lakia Puolustusvoimis- Suomen puolustuskyky on kokonaisuus, 2020-luvun lopussa. ta muutettiin siten, että se sisältää täysin ja sitä kehitetään tasapainoisesti kaikkien

Kylkirauta 2/2018 6 Kuva Puolutusvoimat. Kuva

Naton kriisinhallinnan joukkopooliin ilmoitettu Ilmavoimien kansainvälinen valmiusyksikkö harjoituksessa.

Hornet-hävittäjät korvaavilla uu- Tämän päivän upseeristo luutnan- rinnastetaan osaamisen kehittämisessä silla monitoimihävittäjillä turvataan teista kenraaleihin on osa katkeamatonta, ulkomaanpalvelukseen. Ilmavoimien taistelukyky niin normaa- lähes 240 vuoden päähän ulottuvaa, suo- li- kuin poikkeusolojenkin tarpeisiin malaisten upseerien ketjua. Sen jokaista Selvä suunta 2060-luvulle saakka. Hankinnan val- lenkkiä sitovat yhteen – aikojen vaih- tulevaisuuteen mistelut tähtäävät siihen, että valinta ja tumisesta huolimatta – samat hyveet ja sopimus tulevasta monitoimihävittäjäs- velvoittavat periaatteet: isänmaallisuus, Puolustusvoimat tuntee historiansa ja tä voidaan tehdä vuoden 2021 aikana. uskollisuus, kunnia ja oikeudenmukai- ottaa sekä nykyisessä toiminnassaan että Uusien hävittäjien täysi toimintakyky suus. On varmaa, että tämä arvoperusta kehittämisessään huomioon niin mennei- ja -valmius saavutetaan suunnitelman kantaa upseereja sekä nykyisissä töissä syydestä saatavat opit, toimintaympäris- mukaan vuonna 2030. että tulevaisuuden päätöksissä. tön vaatimukset kuin teknologian luomat Kadettiupseerit, joita nykyisin on mahdollisuudetkin. Upseeriston suuri merkitys noin 25 prosenttia koko henkilöstöstäm- Puolustusvoimat ylläpitää toimin- me, ovat tulevaisuudessakin Puolustus- taympäristön kehitykseen suhteutettua Kansalaisten luottamus Puolustusvoimiin voimien keskeinen henkilöstövoimavara. puolustuskykyä ja valmiutta jatkuvas- on vahva. Vuonna 2017 julkaistun tutki- Tehtävissä onnistuminen edellyttää jo- ti. Kehittämistoimillamme varmis- muksen mukaan yhdeksän suomalaista kaiselta upseerilta korkean arvopohjan tamme sen, että kykenemme myös kymmenestä luottaa vähintään melko lisäksi rautaista ammattitaitoa ja toimin- tulevaisuudessa vastaamaan Suomeen paljon Puolustusvoimiin. Arvonanto takykyä. Johtajina upseerien erityisenä kohdistettuun sotilaalliseen uhkaan tur- kertoo siitä, että Puolustusvoimat on velvoitteena on lisäksi kantaa vastuu vallisuusympäristön ja sodankäynnin onnistunut tehtäviensä hoidossa, liittyi- joukkonsa – niin sotilaiden kuin sivii- muutosten edellyttämällä tavalla. Toi- vätpä ne Suomen turvallisuuden ylläpitä- lienkin – jaksamisesta ja huolenpidosta. mintamme lähtökohtana on ensisijaisesti miseen tai asevelvolliselle antamaamme Tässä ajassa korostuu myös kyky estää uhkien muuttuminen sotilaallisiksi koulutukseen. Kiitos tästä kuuluu koko kansainväliseen yhteistyöhön. Kansain- kriiseiksi. henkilöstöllemme. väliset tehtävät ovat osa ammattitaidon Puolustusvoimat aikoo myös tule- Menestyksen tekevät ihmiset. Tärkeä kehittämistä ja tehtäväkiertoa kaikissa vaisuudessa olla tinkimättömästi tehtä- osa Puolustusvoimien menestyksestä henkilöstöryhmissä, mutta erityisesti vänsä täyttävä ja tehtäviinsä kykenevä, perustuu upseeristoon, joka on toiminut upseereilla. suorituskykyinen ja uudistushaluinen keskeisimpänä suunnittelu- ja johto- Kansainvälisessä palveluksessa han- organisaatio, jonka toiminnalla on kansan henkilöstönä läpi aikojen. Historiamme kittu kokemus rinnastetaan kotimaan vas- vankka tuki. osoittaa, että upseeristomme on aina täyt- taaviin tehtäviin. Vastaavasti kotimaan tänyt sille annetut tehtävät tinkimättö- tehtävä, jossa työskentely tapahtuu mo- Jarmo Lindberg on puolustusvoimain mästi niin rauhan vuosina kuin ankarina nikansallisessa toimintaympäristössä, komentaja. sodan aikoinakin.

7 Kylkirauta 2/2018 Kuvat Juhani Kandell / Puolustusvoimat, Sa-Kuva/Puolustusovoimat, kuvanmuokkaus Pasi Väätäinen. Pasi kuvanmuokkaus Sa-Kuva/Puolustusovoimat, Puolustusvoimat, / Kandell Juhani Kuvat Sata vuotta aktiivista puolustuspolitiikkaa

Teksti: Jussi Niinistö

Puolustusministeriö viettää vuosipäiväänsä 14. kesäkuuta juhlistaen samalla satavuotista historiaansa. Ministeriön perustehtävä – toimintaedellytysten luominen Puolustusvoimille ja sotilaalliselle maanpuolustukselle – on säilynyt läpi kiitävän vuosisadan.

uolustuspolitiikan sisältö ja pai- joukot riittävällä, Suomen erityisolosuhtei- notukset ovat vuosien saatossa siin soveltuvalla sotavarustuksella. Tässä Pvaihdelleet merkittävästi. tehtävässä ei täysin onnistuttu. 1920- ja Ennen talvisotaa ministeriön toiminta 1930-luvuilla laadittiin lukuisia materi- painottui sotilaallisen maanpuolustuk- aaliohjelmia, jotka kaikki jäivät jossain sen luomiseen. Vapaussodan jälkeen määrin toteutumatta. oli luotava puolustusjärjestelmä, joka Määrärahat myöntävää eduskuntaa ei mahdollisti valtakunnan puolustamisen. aina onnistuttu vakuuttamaan ohjelmien Olihan itänaapuriin syntynyt aatteelli- tarkoituksenmukaisuudesta. Osin salaa- sesti aggressiivinen suurvalta – Neu- missyistä asioita esiteltiin eduskunnalle Jussi Niinistö vostoliitto. 1920-luvun alussa Suomen pieninä kokonaisuuksina, jolloin koko- sotilaspoliittista asemaa pohtineen puo- naiskuvan hahmottaminen oli vaikeaa. lustusrevisionin mukaan se muodosti Valtiontalouden heikon tilanteen joh- mahdollisti torjuntavoiton – talvisodan ainoan konkreettisen uhkan puolueetonta dosta 1930-luvulla esiteltiin ohjelmia, joita ihmeen. Hinta oli kova, mutta itsenäisyys Suomea vastaan. oli jo sisäisin toimin supistettu, jotta niihin säilyi. oli mahdollista saada rahoitus. Niin ikään Moskovan rauhaa seurasi ajanjakso, Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus Etsikkoajasta jolloin yhtäältä Suomen sotilaspoliittinen kasvoi 1930-luvun alussa lähes 100 000 tulikokeeseen asema muuttui ratkaisevasti ja toisaalta miehellä. Tämä tarkoitti sodan ajan mää- Puolustusvoimien toimintakykyä paran- rävahvuuksien uusimista ja yhä kasvavaa Laajan mutta vähäväkisen maan puolus- nettiin merkittävästi. Suomen sotilas materiaalitarvetta. tusratkaisun perustaksi valittiin yleinen poliittisen aseman muutosta on tulkittu Kun samanaikaisesti sotatekniikka – asevelvollisuus. Tämä ratkaisu on osoit- monella tavalla ja useasta lähtökohdasta. erityisesti ilma-ase – kehittyi ja 1930-luvun tautunut aikaa kestäväksi. Turvallinen tulkinta lienee se, että Suomen taloudellinen lama heikensi valtiontalou- Vaikka merkittävä osa miespuolisesta vaihtoehdot olivat vähissä. den kantokykyä, oli maatalousvaltaisella väestöstä jäi pääosin säästösyistä koulut- Saksan sotilaallinen asema Euroopassa Suomella ratkaistavanaan suuri ongelma. tamatta ennen talvisotaa, sodan kynnyk- oli luja, ja toisaalta Suomen pyrkimykset Jälkiviisauden lasienkin läpi tarkasteltuna sellä valtiojohdolla oli käytössään yli sotilaspoliittisen asemansa vahvistamiseen yhtälöä oli vaikea ratkaista. Malli Cajander 300 000 koulutettua miestä. Puolet heistä – muun muassa puolustusliitto Ruotsin syntyi pitkän aikavälin kuluessa, ja se oli oli myös kertausharjoitettu. Tämän voiman kanssa – kaatuivat Neuvostoliiton vastus- monen tekijän summa. perustamisen mahdollisti alueellinen liike- tukseen. Lopputuloksena Suomi aloitti jat- Talvisotaan jouduttiin siis lähtemään kannallepanojärjestelmä, joka oli astunut kosodan Saksan rinnalla kesäkuussa 1941. puutteellisesti varustetuilla puolustus- voimaan vuonna 1934. Jatkosodan puolustusministeriön tehtä- voimilla. Kahden ensi vuosikymmenen Sodan ajan puolustusvoimien toimin- vät painottuivat sotatalouden johtamiseen. aikana oli kuitenkin luotu järjestelmä, joka takyvyn kannalta oli keskeistä varustaa Sotilaalliset päätökset tehtiin ylipäällikkö

9 Kylkirauta 2/2018 Mannerheimin päämajassa. Sotatalouden johtaminen oli mittava tehtävä, sillä so- tatarviketeollisuudessa työskenteli 90 000–140 000 miestä ja naista. Puolustusmenot nousivat suurim- millaan lähes 65 prosenttiin valtion me- noista, kun ne nykyään ovat vähän yli 5 prosenttia. Kotirintaman ja sotatalouden ponnistelut mahdollistivat materiaalisen perustan kesän 1944 torjuntataisteluille. Niiden seurauksena Suomen sotilaspoliittinen asema muuttui jälleen ratkaisevasti – lähes viideksi vuosikymmeneksi.

Idän ja lännen välissä Välirauhansopimus, vuonna 1947 solmittu Pariisin rauhansopimus ja ennen kaikkea seuraavana vuonna Neuvosto- liiton kanssa solmittu Ystävyys-, yhteistoiminta- ja avunantosopimus (YYA) muodostivat sopimuskokonaisuuden, jotka ankkuroivat Suomen idän ja lännen väliin. Puolustuspoliittinen liikkumavara jäi varsin rajoitetuksi. Puolustuspolitiikka ja maanpuolustus olivat täysin alisteista ulkopolitiikalle, jota tasavallan presidentti johti perustuslain suomin valtaoikeuksin. Maanpuo- lustus tulikin olemaan osa 1960-luvun alussa määriteltyä turvallisuuspolitiikkaa, jota toteutettiin ulkopolitiikka edellä. Sotilaallisen maanpuolustuksen toimintaedellytysten luominen osoittautui

vaikeaksi. Neuvostoliiton kanssa sol- Väätäinen. Pasi kuvanmuokkaus Ruotuväki, / Rinta-Jaskari Ali Puolustusvoimat, / Rautio Jaakko Kuvat mittu YYA-sopimus edellytti Suomen liohjelmat kaatuivat tuolloin poliittisiin Kylmästä sodasta puolustavan aluettaan kaikin käytössä tai taloudellisiin ongelmiin. Puolustuksen olevin voimin ”siinä tapauksessa, että uusiin uhkiin jatkuvuus ja uskottavuus olivat vaikeuk- Suomi tai Neuvostoliitto Suomen alueen sissa, vaikka asevelvollisuus tuotti koko Suomen puolustuspoliittinen asema kautta joutuvat aseellisen hyökkäyksen ajan lisää miehiä reserviin. muuttui jälleen kylmän sodan päätty- kohteeksi Saksan tai muun sen kanssa Jatkuvuus ja poliittinen sitoutuminen essä. 1990-luvun alku oli murroskautta, liitossa olevan valtion taholta”. Toisaalta olivatkin keskeisiä syitä vuosina 1971– jolloin epävarmuustekijöitä oli paljon. Britannian vaatimuksesta Pariisin rau- 1981 toimineiden kolmen parlamentaa- Niitä olivat muun muassa Jeltsinin joh- hansopimukseen kirjatut rajoitukset vai- risen puolustuskomitean perustamiseen. taman Venäjän tulevaisuus ja Jugoslavi- keuttivat Puolustusvoimien kehittämistä. Komiteat määrittivät Suomen puolustus- an hajoamissodat. Suomalaisen puolustuspolitiikan ta- poliittista asemaa – luonnollisesti YYA- Vuonna 1995 laaditussa valtio voitteeksi asetettiin riittävän uskottavan sopimuksen reunaehtojen piirissä – ja neuvoston ulko- ja turvallisuuspo- valvonta- ja torjuntakyvyn luominen, antoivat suosituksia Puolustusvoimien liittisessa selonteossa kylmän sodan jotta Suomi voisi säilyä suurvaltojen vä- resurssien kehittämiselle. päättymisen arvioitiin kuitenkin koko- lisen sotilaallisen konfliktin ulkopuolella. Ensimmäinen ja toinen komitea pai- naisuutena kohentaneen Suomen turval- Niin ikään riittävällä puolustuskyvyllä nottivat alueellisen koskemattomuuden lisuusasemaa. Tähän osasyynä oli myös haluttiin varmistaa se, ettei Neuvostolii- valvontaa ja turvaamista edistäviä ma- se, että Suomi oli liittynyt Euroopan ton apua tarvittaisi mahdollisessa kriisi- teriaalihankkeita. Kolmannen komitean unionin jäseneksi saman vuoden alussa. tilanteessa. mietintö käynnisti Maavoimien vuosi- Vuosikymmenen alku linjasi pit- Ulkoisia rajoitteitakin enemmän puo- kymmenen, jolloin kehityksen keskiössä källe myös puolustuksen tulevaisuutta. lustuksen kehittämisen tiellä olivat sekä oli Maavoimien uudistaminen, erityisesti Huolimatta taloudellista lamasta Suomi taloudellinen että poliittinen turbulenssi, suojajoukkojen kehittäminen taistelun hankki Hornet-torjuntahävittäjät Yhdys- jotka jatkuivat 1970-luvulle saakka. Käy- kuvaa vastaaviksi. valloista. Lisäksi Maavoimien kesken tännössä kaikki pitkäkestoiset materiaa- jääneitä hankkeita täydennettiin Itä-

Kylkirauta 2/2018 10 Yhteistyö tukee kansallista puolustusta Vuonna 2017 julkaistiin ensimmäinen valtioneuvoston puolustusselonteko. Sen lähtökohtana oli turvallisuusym- päristön muutos ja sen edellyttämät toimenpiteet. Krimin miehitys, sotatoimet Itä- Ukrainassa ja tiivistynyt harjoitustoi- minta ulottivat sotilaalliset jännitteet myös Itämeren alueelle. Tämän johdosta Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus kasvatettiin 280 000 sotilaaseen. Val- miuden ylläpitoon ja kehittämiseen kohdennettiin lisävaroja. Niin ikään materiaalihankintavaroja kasvatetaan asteittain vuonna 2014 mietintönsä jät- täneen parlamentaarisen selvitysryhmän mietinnön mukaisesti. Selonteko painottaa myös kansain välistä puolustusyhteistyötä, joka kylmän sodan päättymisen jälkeen on kehittynyt ensin hitaammin mutta nyt yhä ripeämmin kansallista puolustusta tukevaksi elementiksi. Viimeisimpänä esimerkkinä yhteis- työstä olkoon Suomen, Yhdysvaltojen ja Ruotsin toukokuussa allekirjoittama aiesopimus. Harjoittelu ja sotilaallinen yhteensopivuus mahdollistavat viime vuonna Puolustusvoimille määritetyn uuden tehtävän – sotilaallisen avun an- tamisen ja vastaanottamisen – toteut- tamisen. Saksan edesmenneiden asevoimien va- ten painotusten siirtyminen terrorismin Puolustuksen kehittäminen, jos rikoista kaikkiaan seitsemän sopimusta vastaiseen sotaan vuoden 2001 terrori- mikä, on pitkäjänteistä työtä. Puolus- sisältävällä hankintakokonaisuudella. iskujen jälkeen. tuspolitiikan tärkein tehtävä on edelleen Turvallisuusympäristön vakiintumi- Niin ikään kokonaisturvallisuuden luoda edellytyksiä Puolustusvoimille ja nen ja erityisesti Venäjän sotilaallisen painoarvo kasvoi sotilaallisen uhkan nä- sotilaalliselle maanpuolustukselle. voiman heikentyminen olivat syynä ennäisesti vähentyessä. Vuoden 2004 On rohjettava tehdä päätöksiä, jotka siihen, että vuonna 1997 laaditussa selonteossa linjattiin Puolustusvoimien kantavat pitkälle tulevaisuuteen, sillä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selon- sodan ajan vahvuuden vähentäminen Puolustusvoimien iskukykyä ei rakenne- teossa linjattiin Puolustusvoimien sodan 350 000 sotilaaseen sekä päätettiin ta yhdessä eikä kahdessa vaalikaudessa. ajan vahvuuden vähentäminen 100 000 luopua jalkaväkimiinoista vuoteen 2016 Tästä esimerkkinä ovat käynnissä olevat miehellä. mennessä. strategiset hankkeet, joilla korvataan Keskeiseksi uhkamalliksi oli nous- Vuonna 2008 käydyllä Georgian Merivoimien aluskalustoa ja Hornet- sut strateginen isku, joka saattoi laa- sodalla ei ollut vaikutusta Suomen hävittäjät tulevan vuosikymmenen jentua laajamittaiseksi hyökkäykseksi. puolustuspolitiikkaan. Vuoden 2012 aikana. Selonteko aloitti myös rauhan ajan va- turvallisuus- ja puolustuspoliittisen se- Vastuullisen ja pitkäjänteisyyttä ruskuntaverkon supistamisen, joka on lonteon keskiössä olivat säästöt ja Puo- edellyttävän puolustuspolitiikan tavoit- jatkunut kuluvaan vaalikauteen saakka. lustusvoimien supistaminen. teena ei voi olla poliittisten irtopisteiden Selontekomenettely vakiintui siten, Maanpuolustuksen menoja leikattiin, keräily vaan Suomen ja sen kansalaisten että hallitus jätti eduskunnalle turvalli- Puolustusvoimien sodan ajan kokoon- turvallisuus. suus- ja puolustuspoliittisen selonteon panoa supistettiin 350 000 sotilaasta noin neljän vuoden välein. Niissä näkyi 230 000 sotilaaseen ja Puolustusvoimi- Jussi Niinistö on puolustusministeri. yhtäältä optimismi Venäjän tilanteen keen henkilökunnasta supistettiin 2 000 hittymisestä ja toisaalta kansainvälis- henkilöä.

11 Kylkirauta 2/2018 Kuvat Kai Skyttä, SA-kuva / Puolustusvoimat, kuvanmuokkaus Pasi Väätäinen. Pasi kuvanmuokkaus Puolustusvoimat, / SA-kuva Skyttä, Kai Kuvat Yhteinen satavuotias

Teksti: Paula Lehtomäki

Suomen itsenäisyyden juhlavuosi vahvisti suomalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta. Juhlavuodessa aktiivisesti mukana olleet nuoret suomalaiset kokevat ilmapiirin maassamme parantuneen. Tälle vahvalle pohjalle voi myös juhliva Puolustusvoimat tulevaisuutta rakentaa – aktiivisena yhteiskunnan toimijana.

eisoin uuden vuoden aattona linen ilmiö, jonka oppeja ja vahvuuksia 31. joulukuuta 2016 satatuhat- meidän tulee yhdessä kantaa eteenpäin. Späisen yleisömeren keskellä Helsingin kansalaistorilla. Koin suurta Yhteenkuuluvuuden ylpeyttä ammattilaisten osaamisesta ja tunne vahvistui siitä, että niin monet olivat kokoontu- neet yhteen käynnistämään itsenäisyy- Itsenäisyyden juhlavuoden tavoitteena den satavuotisjuhlavuotta. oli vahvistaa suomalaisten yhteenkuu- Aluksi laulettiin Kalliolle kukkulal- luvuuden tunnetta ja nostaa Suomen Paula Lehtomäki le ja kohta paukkuivat raketit Da ruden kansainvälistä profiilia. Voidaan todeta, soittaessa Sandstormia. Suomen sata- että tavoitteet toteutuivat poikkeuksel- vuotisjuhlat oli avattu – teemansa mu- lisen hyvin. Itsenäisyyden juhlavuodessa py- kaisesti yhdessä. Tilastokeskuksen kyselytutki- rimme tarkoituksellisesti ja johdon- Yhdessä juhlavuotta myös jatkettiin muksen mukaan yli 80 prosenttia mukaisesti korostamaan niitä arvoja koko viime vuoden ajan. Nyt tiedäm- suomalaisista on sitä mieltä, että yh- ja periaatteita, joiden varassa tätä me, että Suomi 100 oli kaikkien aikojen teenkuuluvuuden tunne vahvistui. Se maata on rakennettu ja joista sen edel- monipuolisin ja osallistavin valtiollinen on merkittävä signaali myös Puolus- leen tunnistaa. Tällaisiksi kivijaloiksi juhlavuosi. tusvoimien kannalta. tunnistimme esimerkiksi demokratian, Ohjelmaan sisältyi lopulta noin Yksilöllisyys korostuu ajassamme, oikeusvaltion, tasa-arvon, koulutuksen viisituhatta hanketta, jotka Suomen ja elämänpiirit pikemminkin eriytyvät ja kestävän luontosuhteen. lisäksi toteutuivat noin sadassa eri kuin yhtenäistyvät. On poikkeuksel- Suomalaisen yhteiskunnan kivi maassa. Kyselytutkimuksen mukaan lista, että onnistuimme tavoittamaan jalat ovat paitsi arjessa tarkasti vaalit- noin 800 000 suomalaista osallistui juhlavuoden teemalla ja viestillä lähes- tavia perusasioita myös kansakunnan itse juhlatapahtumien järjestämiseen tulkoon kaikki suomalaiset. kestokyvyn eli resilienssin keskeisiä – kukin haluamallaan tavalla. Kyselyssä nousee esiin se, että elementtejä. Parhaimmillaan se, että Juhlahumun jälkiarviointiin sisäl- kaikkein aktiivisimpia ja tyytyväi- juhlavuosi kokosi yhteen niin laa- tyy monia tärkeitä ja painavia viestejä. simpiä juhlavuoden viettäjiä olivat jasti suomalaisia ja Suomen ystäviä, Niissä on pohtimista myös tänä vuonna 15–24-vuotiaat nuoret. He ovat myös vahvistaa meitä sisäisesti ja tekee omaa satavuotisuuttaan juhlivalle Puo- Puolustusvoimien kannalta erityisen vaikeammaksi ulkopuoliset vaikutta- lustusvoimille. merkityksellinen ikäryhmä. Yhdessä mispyrkimykset. Suomi 100 ei ollut pelkästään sarja tekeminen innosti ja puhutteli heitä. iloisia kekkereitä. Se oli yhteiskunnal-

13 Kylkirauta 2/2018 Muistovuosi ja Puolustusvoimat 100 Yhteisen, iloisen itsenäisyysjuhlinnan jälkeen oli melkoinen askel siirtyä viettämään sisällissodan muistovuotta. Valtioneuvoston piirissä siirtymää alet- tiin pohtia jo aikaa sitten. Halusimme, että myös muistovuotta kipeine koke- muksineen voitaisiin viettää yhdessä – kaikkien kärsimystä ja jokaista uhria kunnioittaen. Sata vuotta sisällissodan jälkeen voimme olla ylpeitä siitä, että kansa kunta selvisi itsenäisyytensä ajan pahimmasta tragediasta. Selvisimme ja yhdistimme voimamme – se on Suomen tarinan erityinen vahvuus. Puolustusvoimille ja sen satavuotis juhlinnalle kaikki tämä muodostaa erityisen kehyksen. Puolustusvoimien synty liittyi maata repineeseen sisäl- lissotaan, mutta onneksi se ei jäänyt vain voittajien voimaksi. Maa onnistui nopeasti rakentamaan itselleen yhteiset puolustusvoimat. Nykyään melkein jokaisella suoma- laisella on jokin käsitys Puolustusvoi- mista. Luottamustutkimusten mukaan käsitys on kaiken lisäksi hyvin myön- teinen: Puolustusvoimat edustaa yhtä Suomen luotettavimmista organisaa- tioista. Se on arvokas saavutus, eikä koskaan itsestäänselvyys.

Puolustusvoimat yhteinen osa yhteiskuntaa Kysyttäessä varsinkin miespuolisilta tuttavilta, mitä tulee mieleen sanasta

puolustusvoimat, pulahtavat pintaan Väätäinen. Pasi kuvanmuokkaus Sauna, Startup Oy, Finland Bright / Larman Ralph Kuvat inttikokemukset. Kokemus siitä, että Itsenäisyyden juhlavuoden avajaiset 31. joulukuuta 2016. Pikkukuvassa nuoret luovuttavat itsenäisyysjulistuksen eduskunnassa 4. joulukuuta 2017. henkilökohtaisen vapauden menetys oli ehkä vähän epäreilua – mutta samalla ylpeys siitä, että tulipahan intti käytyä. vahvuus: se ei ole jäänyt kasarmien turvallisuusstrategia määrittää seitse- Vaikka Suomessa on yleinen ase- aitojen taakse omiin oloihinsa. Nor- män ydintoimintoa, joiden jatkuvuus velvollisuus ja vahva maanpuolustus- maalioloissakin se on näkyvä ja vuoro- on pyrittävä turvaamaan kaikissa olo- tahto, Puolustusvoimat voi olla meille vaikutteinen yhteistyöorganisaatio niin suhteissa. Sotilaallinen puolustuskyky siviileille myös etäinen organisaatio. valtionhallinnolle, alueille kuin kansa- on niistä yksi. Uskon, että siviiliväestön läheinen ja laisten suuntaan. Puolustusvoimat on Suomi on hyvin toimiva, järjestäy- arvostava suhtautuminen Puolustusvoi- jollain lailla tuttu niillekin, jotka eivät tynyt ja vakaa yhteiskunta. Siitä huo- miin kumpuaa ainakin kahdesta asiasta: ole koskaan kutsuntoihin osallistuneet. limatta mekin kohtaamme jatkuvasti perustehtävän hoitamisesta ja yhteis- Kansalaisten turvallisuudesta huo- erilaisia häiriöitä tai uhkia. Suurin osa kunnallisesta vuorovaikutuksesta. lehtiminen on osa valtion ydintehtävää. arkipäivän kokonaisturvallisuuden asi- Täsmällinen ja hyvä perustehtä- Suomessa turvallisuutta tarkastellaan oista on onneksi muita kuin sotilaal- vän hoitaminen on Puolustusvoimien poikkeuksellisen laaja-alaisesti koko- lisen maanpuolustuksen kysymyksiä. luottamuksen ydintä. Sen lisäksi Puo- naisturvallisuusajattelun kehyksessä. Siksi on olennaisen tärkeää, että Puo- lustusvoimien toiminnassa on tärkeä Viime vuonna hyväksytty Yhteiskunnan lustusvoimat on muuhun yhteiskuntaan

Kylkirauta 2/2018 14 Sen jälkeen kontaktit Puolustus- voimien ja upseeriston kanssa ovat aktivoituneet ja arkipäiväistyneet – jännitystäkin on ainakin tällä puolella vähemmän. Valtioneuvoston kanslian valtio- sihteerille Puolustusvoimat ja puolus- tusministeriö ovat lähes päivittäisiä yhteistyökumppaneita. Rooli on tärkeä esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja kokonaisturvallisuuden kysy- myksissä, valtionjohdon tilannekuvan muodostamisessa ja huoltovarmuus asioissa. Olen työssäni oppinut arvostamaan korkealle Puolustusvoimien toimeen- panokykyä sekä laaja-alaisesti ajattele- van upseeriston ammattitaitoa. Toivon, että myös tulevaisuuden upseeristo näkee oman roolinsa laajasti ja osana yhteiskunnan kokonaisuutta. Onnittelen lämpimästi Puolustus- voimia ja kaikkia sen piirissä työs- kenteleviä. Jatkamme yhdessä työtä Suomen menestyksen, yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden ja suomalaisten hyvinvoinnin vahvistamiseksi.

Paula Lehtomäki on valtiosihteeri ja Suomi 100 -hallituksen puheenjohtaja.

Itsenäisyyden juhlavuoden avajaiset 31. joulukuuta 2016. Pikkukuvassa nuoret luovuttavat itsenäisyysjulistuksen eduskunnassa 4. joulukuuta 2017.

suuntautunut yhteistyökumppani, joka ten elämässä ymmärretään jatkossakin antaa arvokasta tukea erilaisten ongel- painavasti ja oikein. mien ratkaisuun – ja toivottavasti oppii koko ajan asioita myös siviiliorgani- Onnea saatioilta. Puolustusvoimilla on poikkeuk satavuotiaalle! sellinen rooli koota erityisesti mies- Sain lapsuudessani ensikosketuksen puolinen ikäluokka yhteen. Maanpuo- Puolustusvoimiin korkea-arvoisen lustusvalmiuden rakentamisen lisäksi upseerin vieraillessa kotikylässäni. tämä synnyttää laajan, hyvin henkilö- Pikkutytön piti kahvitilaisuudessa olla kohtaisen kokemusmaailman suoma- todella tarkkana, ettei vain kahvia läiky laisten ja Puolustusvoimien välille. On valkoiselle liinalle: on sentään kenraali tärkeää, että tämä rooli nuorten aikuis- kylässä!

15 Kylkirauta 2/2018 Kuvat Salokangas / Puolustusvoimat, Jarno Riipinen / Puolustusvoimat, kuvanmuokkaus Pasi Väätäinen. Pasi kuvanmuokkaus Puolustusvoimat, / Riipinen Jarno Puolustusvoimat, / Salokangas Kuvat Sata vuotta uhkalähtöistä puolustussuunnittelua

Teksti: Vesa Tynkkynen

Suomea ovat läpi sen itsenäisyyden ympäröineet naapurimaiden suorituskykyiset asevoimat omine tehtävineen. Artikkelissa tarkastellaan ulkoisen uhkan vaikutusta Suomen puolustusjärjestelmän kehittämiseen osana Puolustusvoimien sadan vuoden kehitystä.

hkasta puhuttaessa on otetta- semaan yhdeksi Euroopan johtavaksi va huomioon, että sotilaallisen sotilasmahdiksi. Sodan syttyessä Suomi Uvoiman muuttuminen uhkak- olisi siihen verrattuna aina alivoimai- si edellyttää aina poliittisia päätöksiä. nen. Yleisesikunnan tiedusteluraport- Tarkasteltaessa tämän päivän maailman tien sävy synkkeni vuosi vuodelta tapahtumia näyttää vanha ajatus sodas- edettäessä 1920-luvulta seuraavalle ta poliittisen työkalupakin raskaimpana vuosikymmenelle. Vesa Tynkkynen lekana edelleenkin pitävän paikkansa. Ajankuvaa voidaan tarkastella esimerkiksi vuoden 1934 Yleisesikunnan Hyökkäys paras puolustus operatiivisen osaston salaisen tiedus- mitettävän teltta ja marssikompassi – ja telukatsauksen kautta. Siinä arvioi- kehitettiin sopivia toimintatapoja. Vuoden 1918 sodan jälkeen Suomen tin puna-armeijan olevan ”tekniikan Suomessa oltiin tietoisia siitä, että sotilasjohdon uhka-arvioille saatiin sel- läpitunkema miljoona-armeija” ja eu- kansainvälisistä sopimuksista huoli- keät lähtökohdat vuoden 1920 Tarton rooppalaisen sotilaallisen kehityksen matta neuvostoliittolaisen käsityksen rauhansopimuksesta ja seuraavana kärjessä. Voidaankin kysyä, miten mukaan sodat alkaisivat ilman sodan vuonna laaditusta Ahvenanmaan so- talvisotaa edeltävänä aikana pyrittiin julistusta. Tämä korosti entisestään yl- pimuksesta. Ne toivat ratkaisun suu- uskottavasti ratkaisemaan alivoimai- lätysuhkaa. 1930-luvun puolustussuun- rimpiin kiistakysymyksiin naapureiden suuden ongelma puna-armeijan mu- nitelmien lähtökohtana oli kuitenkin se, kanssa. sertavaa sotilaallista voimaa vastaan? että suojajoukot ehdittäisiin ryhmittää Marraskuussa 1923 asetetun puo- Ratkaisun katsottiin löytyvän sa- ja kenttäarmeijan perustaminen käyn- lustusrevisionikomitean mietinnössä nonnasta ”hyökkäys on paras puolus- nistää ennen sotatoimien alkamista. tammikuussa 1926 Puolustusvoimien tus”. Alivoimaisen katsottiin voivan Toisena ja pahimpana vaihtoehtona toiminnan keskeiseksi tavoitteeksi kat- tasoittaa voimasuhteita liikkuvalla pidettiin sitä, että puna-armeijan nopeat sottiin sodan syttymisen ennaltaehkäi sodankäynnillä, johon yhdistyi yllätys panssarijoukot hyökkäävät Leningradin seminen. Se oli saavutettavissa vain ja taidollinen ylivoima. Taktisen älyn alueelta yllättäen ilman sodanjulistusta riittävällä sotilaallisella valmiudella. ja liikkeen uskottiin tuovan voiton ma- suoraan Viipuriin ja Vuoksen ylimeno- Neuvostoliittoa pidettiin ainoana todel- teriaalista. paikoille. lisena uhkana Suomen itsenäisyydelle. Maaston peitteisyyden ja vaikea- Sotilas- ja poliittisen johdon en- Jos hyökkäystä ei kyettäisi torjumaan, kulkuisuuden nähtiin tuovan kaikkina nakoivilla päätöksillä saavutettiin oli Puolustusvoimien joka tapauksessa vuodenaikoina etua alueensa hyvin tun- Moskovan neuvottelujen aikana loka- kyettävä pidättelemään vihollista kan- tevalle suomalaiselle joukolle. Kokei- kuussa 1939 kuitenkin asetelma, jossa sainvälisen avun saamiseen asti. lujen kautta saatiin 1920–1930-luvuilla suojajoukot ehdittiin ryhmittää ja kent- Suomessa tiedostettiin jo 1920-lu- käyttöön suomalaiseen maastoon hyvin täarmeija keskittää rintamalle ennen vulla, että Neuvostoliitto tulee nou- soveltuvia välineitä – kenttäkeitin, läm- sotatoimien alkua.

17 Kylkirauta 2/2018 Talvisodan alettua Suomi esitti Ruotsille pyynnön yhteisten sopimus- ten mukaisesta sotilaallisesta avusta. Oli vain realismia, että Ruotsin poliittinen johto vastasi kieltävästi eikä siirtänyt kenttäarmeijansa pääosaa Suomen tueksi. Uhka-arvioissaan sen oli Neuvostoliiton ohella otettava huomioon lähelle Etelä-Ruotsia laajen- tunut Saksa. Kansallinen etu ratkaisi päätökset, mutta ruotsalaisen aseavun ja vapaaehtoisten merkitys Suomen talvisodassa oli kiistaton.

Suomi lännen astinlautana? Talvisodan jälkeen käyty jatkosota päättyi aselepoon 4. syyskuuta 1944, minkä jälkeen vetäydyttiin aselepo- sopimuksen mukaiselle uudelle ra- jalle. Sodan jälkeisestä uhkakuvasta ja puolustussuunnittelusta muodostui vaikeaselkoinen ja monitasoinen kokonaisuus, jota leimasi äärimmäinen salaaminen. Jo heinäkuussa 1945 Pääesikun- nan operatiivisella osastolla laadittiin muistio, jonka sisältö tuli vaikuttamaan seuraavien vuosikymmenien puolustus- suunnitelmiin. Muistion mukaan Suomi muodosti astinlaudan lännen Neuvosto- liittoon kohdistamalle hyökkäykselle. Sotilaspoliittisten realiteettien ja vaaran vuosien vallitessa sotilasjohdolla oli syvä epävarmuus Neuvostoliiton so- tilaallisista ja poliittisista tavoitteista. Tunnustettiin tosiasia, jonka mukaan Suomi oli haluamattaan osa Neuvostoliiton turvallisuusjärjestelyjä. Toisaalta luottamus entiseen viholli- seen oli olematon. Puolustussuunnittelun kannalta Väätäinen. Pasi kuvanmuokkaus Puolutusvoimat, Kuvat tilanne oli hankala. Sitä vaikeuttivat niin vuoden 1947 Pariisin rauhansopi- jen käytöstä. Uhkamallit olivat käytös- puolustusta uhkasivat vielä hyökkäyk- mus kuin vuotta myöhemmin solmit- sä aina vuoteen 1966 saakka. set Ruotsin alueelta Torniojokilaakson tu YYA-sopimuskin. Rauhansopimus Vaihtoehdossa A Suomeen koh- kautta ja Pohjanlahden yli Suomeen. rajoitti sotilaallisen voiman minimiin, distui Pohjois-Norjan alueelta hyök- Uhkamallit olivat poliittisesti kun taas YYA-sopimus edellytti oman käysuhka, jonka tavoitteena oli estää tarkoituksenmukaisia, joten herää alueen puolustamista kaikin käytettä- Neuvostoliitoa käyttämästä hyväksi kysymys, esiteltiinkö puolustussuun- vissä olevin voimin. Suomen aluetta. Vaihtoehdossa B nitelmia YYA-kumppanille? Toden- Kun puolustussuunnittelua saatiin länsivallat suorittivat edellä mainitun näköisesti näin ei tehty. Kumppani ei jatkaa vuonna 1948, ensimmäinen lisäksi Tanskan salmien kautta me- tätä liene myöskään vaatinut, vaikka suunnitelma tehtiin YYA-sopimuk- rioperaatiot Pohjois-Itämerelle. Tämä vuoden 1961 noottikriisin aikana sii- sen hengessä mahdollisen lännen aiheutti maihinnousu-uhkan Ahvenan- henkin valmistauduttiin. hyökkäykse n torjumiseksi. Sen poh- maalle ja Lounais-Suomeen. Vaikein Parlamentaarinen ohjaus maan- jana olivat uhkamallit A, B ja C sekä oli vaihtoehto C, jossa edellä mainitulla puolustuskysymyksissä oli 1940–1950- niihin liittyvät ajatukset omien joukko- tavalla kahteen suuntaan rikkirevittyä luvuilla kovin ohutta. Vasta puolus-

Kylkirauta 2/2018 18 Asiakirjoista ei löydy yksiselitteis- tä vastausta siihen, kuinka realistisina edellä kuvattuja uhkamalleja pidettiin. Pääesikunnan operatiivisen osaston majurina 1950-luvulla palvellut Taisto Olavi Lehti pelkisti asian vuonna 2005 antamassaan haastattelussa toteamuk- seen: ”Se oli teoriaa.” Teorialla oli kuitenkin poliittinen merkitys. Neuvostoliitolle olisi tarvittaessa kyetty osoittamaan puolustus- valmiutta ja vakuuttamaan se Suomen halusta puolustaa aluettaan. Miksi muutoin Pohjanmaalle olisi suunniteltu kahden prikaatin länteen suunnattu puolustusryhmitys vielä 1950-luvun lopulla?

Kahdenlaisia suunnitelmia Porkkalan palauttaminen vuonna 1956 käynnisti uuden suunnittelun. Sotilaal- lisen maanpuolustuksen perustaksi määritettiin ”valtakunnan keskeinen alue maanpuolustuksen kannalta”. Alueeseen sisältyi pääosa väestöstä, perustettavista joukoista, peltoalasta ja teollisuudesta. Sen hallussa pysymi- sen katsottiin takaavan niin sotatoimien jatkuvuuden kuin kansan elinmahdollisuuksien säilyttämisenkin. Koko maan puolustamisen katsottiin olevan mahdollista vain siinä tapauksessa, että Etelä- ja Keski-Suomi sekä Lapin eteläisin osa olisivat omien joukkojen hallussa. Samalla turvattiin maayhteys Ruotsin kautta länteen. 1960-luvun alussa Pääesikunnan tiedusteluraporteissa arvioitiin, että yl- lättävästi eskaloituvassa kriisissä vain Neuvostoliitolla oli nopeasti käytettä- vissä joukkoja Suomea vastaan. Natolla tällaisia valmiuksia ei katsottu olevan. – Oliko YYA-ajan Suomella sitten ole- tusneuvoston perustaminen vuonna Pääesikunnassakin koko suunni- massa minkäänlaisia puolustussuunni- 1957 alkoi nivoa poliittista ohjausta telma oli vain operatiivisen osaston telmia inhan idän uhkan varalta? tiiviimmin Puolustusvoimiin. Tällöin- valmistelijoiden ja keskeisten kenraa- Haastattelumateriaalien perusteella kin pääosa uhkakuvien sisällöstä jäi lien tiedossa. Aikakautta leimasi lähes on entuudestaan tiedossa, että ensim- vielä Puolustusvoimien omaksi asiaksi. pakkomielteinen salaaminen. Kan- mäinen hahmotelma puolustuksesta Vuonna 1952 valmistuneen en- sankunnan turvallisuuteen tähtäävän itään oli laadittu jo 1950-luvun alussa. simmäisen puolustussuunnitelman tiedon katsottiin olevan asia, joka oli Puolustus nojasi Kymijokeen, ja taiste- peitenimi oli ”Polttoainehankinta”. syytä pitää harmaiden verhojen syvässä lut oli tarkoitus aloittaa Salpa-asemassa. Puolustuksen runkona oli 29 prikaa- hämärässä. Suomen puolustusvoimat 100 vuotta tin ja 500 000 hengen – joukossa Saatuaan tehtävän Punkaharjun -teosta laadittaessa koetettiin löytää 46 000 naista – sodan ajan armeija. Yli kapeikon pitämisestä kaikissa olosuh- idän uhkan torjumiseksi laadittuja satasivuista puolustuskäskyä laadittiin teissa Savonlinnan sotilaspiirin päälli- puolustussuunnitelmia. Sen enempää vain viisitoista kappaletta leimattuna köllä oli Pääesikunnalle yksi kysymys: Kansallisarkiston hyllykilometrit kuin ylimpään turvaluokkaan. onko torjuntasuunta itään vai länteen? Pääesikunnan holvitkaan eivät antaneet vastauksia.

19 Kylkirauta 2/2018 Tästä voi päätellä, ettei YYA- Suomessa puolustussuunnitelmia idän suuntaan juurikaan paperille kirjoitettu. Voidaan vain arvailla, miten suunnitelmia on ylläpidetty ja kehitetty suullisin käskyin äärimmäisen pienessä piirissä. Joitakin vuosia sitten paikannet- tiin kuitenkin kassakaappi, josta löytyi pölyttynyt vanha mappi – strateginen yleissuunnitelma ”Kalervo”. Suunni- telmasta oli laadittu neljä kappaletta, joista kolme oli tuhottu vanhentuneena jo vuonna 1972. ”Kalervon” perusajatuksena oli idän yllätyshyökkäyksen torjuminen kolmel- la peräkkäisellä puolustusvyöhykkeellä siten, että yhteys länteen pysyisi avoin- na mahdollisimman pitkään. Lisäksi oli määritetty kaikissa olosuhteissa pidettä- vät alueet. Vähiten joustoa oli eteläisellä rantamaalla. Lähtökohtana oli se, että koko maata puolustetaan ilman ulko- puolista apua. Lisäksi oli olemassa toinen samaan aikaan laadittu rinnakkainen puolustussuunnitelma, jonka peitenimi oli ”15”. Siinä torjuntasuunta oli länteen. Asetel- man voi pelkistää presidentti Paasikiveä lainaten: ”uhkana länsi, faktana itä”.

Alposta Kynnykseen Kahden erilaisen suunnitelman tarve poistui alueelliseen puolustusjärjes- telmään siirtymisen myötä. Sen läh- tökohdat oli määritetty jo 1950-luvun Väätäinen. Pasi kuvanmuokkaus Puolutusvoimat, Kuvat alussa sodissa saatujen kokemusten perusteella. Varsinaiset suuntaviivat Alueellisella puolustusjärjestelmällä 1968 Tšekkoslovakian miehityksen kypsyivät seuraavan vuosikymmenen oli 1970-luvun alussa vain niin sanottu aikana julkinen sana käytti tapahtumista alkupuolella. ”paperivalmius”. Kantahenkilökunta samaa nimitystä. Vuonna 1966 maa jaettiin seitse- ja asevelvolliset olivat kouluttamatta, Seurauksena oli se, että Pääesikun- mään sotilaslääniin, joiden komentajilla uudet joukot kertausharjoittamatta, valta sai poliittista ohjausta. Oli arvelut- oli vastuu puolustuksen järjestämisestä tava määrä materiaalisiirtoja tekemättä tavaa, että puolustussuunnitelmissa omalla alueellaan valtakunnan rajan ja koko viranomaisyhteistyöhön liittyvä esiintyi sama käsite, jota julkisuudessa suuntaan. Vuonna 1971 valmistui puo- yhteistoiminta rakentamatta. oli käytetty Neuvostoliiton johtamasta lustussuunnitelma ”Alpo”, jossa paikal- Vasta vuonna 1978 saatettiin todeta, operaatiosta. Sana yliviivattiin salaisista lispuolustusjärjestelmä liitettiin osaksi että uusi järjestelmä oli myös käytän- papereista ja sen päälle kirjoitettiin ulko- alueellista puolustusjärjestelmää. nössä saavuttanut sodan ajan valmiuden. poliittisesti vähemmän osoitteleva sana Uusi alueellinen puolustusjärjestel- Ensimmäisistä päätöksistä oli tällöin ku- ”yllätyshyökkäys”. mä esiteltiin presidentti Urho Kekkosel- lunut lähes viisitoista vuotta – kysees- Viimeinen kylmän sodan aikainen le ennen sen hyväksymistä. Presidentin sä ei siis ollut mikään ”hätähousujen puolustussuunnitelma ”Kynnys” tuli kerrotaan kysyneen puolustusvoimain homma”. voimaan vuonna 1986. Uhkamallina komentajalta, tarkoittiko järjestelmä Rauhan ajan ennakkoarviot osuvat oli edelleen yllätyshyökkäys ja torjun- sitä, että esimerkiksi Savo-Karjalan joskus kohdalleen. Vuoden 1956 Un- nan uhanalaisimpina suuntina Lappi sotilasläänin komentaja valmisteli puo- karin kansannousun kukistamisen jäl- ja Etelä-Suomi. Niin Varsovan liitolle lustuksensa itään? Komentajan vastattua keen Suomessa puolustussuunnitelmien kuin Natollekin haluttiin osoittaa, että myöntävästi presidentti totesi: ”Erin- uhkakuvaksi 1960-luvulla oli vakiintu- Suomi kykenee ennakoivalla puolustus- omaista.” nut käsite ”kaappaushyökkäys”. Vuoden valmiuden kohottamisella ehkäisemään

Kylkirauta 2/2018 20 Mitä Suomen puolustukselle tapahtui eurooppalaisen kehityskulun pyörteissä? Niin sotilas- kuin poliittisellekin johdolle on annettava tunnustus siitä, että Puolustusvoimien keskeiset lähtö- kohdat kestivät läpi muutoksen vuosikymmenten. Yleinen asevelvollisuus ja materiaalinen valmius säilyivät. Käytiin ostoksilla eurooppalaisten valtioiden käytettyjen aseiden alennusmyynneissä, joissa alennusprosentit olivat kohdallaan – penneillä saatiin helmiä. Toki vähentynyt uhka toi muutoksia puolustusjärjestelmään. Kylmän sodan aikana sen kehittäminen oli perustunut mahdollisimman korkeaan valmiuteen. Nopea liikekannallepanojärjestelmä oli ollut itseisarvo – nykykielellä center of gravity. Uhkan työntyessä ulommas jär- jestelmän terävin kärki tylsyi. Puolustuksen rahoitus niukkeni, ja taloudellisesta tehokkuudesta tuli kaikkea toimintaa ohjaava tekijä. Mate riaalin keskitetyn varastoinnin lasket- tiin tulevan hajautettua edullisemmaksi. Varusmiesten palveluaikajärjestelmän muutosten myötä ympärivuotinen valmius perinteisessä mielessä katosi. Mikä rahassa voitettiin, se valmiudessa hä- vittiin. Muutokset olivat oman aikansa perusteltuja ratkaisuja. Ne saavat seli- tyksensä yleisestä eurooppalaisesta ke- hityksestä, arvioidusta uhkatasosta ja taloudellisista reunaehdoista. Poliittista realismia on se, että syvässä rauhantilas- sa sodasta puhumisella ei vaalivoittoja äkillisen yllätyshyökkäyksen ja maan enää pidetty todennäköisenä. Karhu saavuteta. rajoitetun haltuunoton. oli kontallaan ja joidenkin mielestä jo Viime vuodet ovat jälleen nostaneet Yllätyshyökkäyksen torjunnassa maahan kaatunut marginaali. YYA- esiin kasvavia ja monikasvoisia uhkia. keskeistä oli saada riittävän ajoissa en- sopimus purettiin ja katseet kääntyivät Maanpuolustuksen rakenteet ja toimin- nakkovaroitus valmiuden kohottamista länteen. tatapamallit näyttävät jälleen saavan varten. Lyhyimmillään varoitusajan kat- Kylmän sodan jälkeinen aikakau- takaisin valmiudellisia elementtejä, sottiin 1970-luvulla olevan Helsingissä si hakee yhtäläisyyksiä ensimmäisen jotka aiemminkin olivat sen johtavia muutamia tunteja ja itärajalla muutamia maailmasodan jälkeisistä vuosista. periaatteita. Niiden tarkempi erittely vuorokausia. 1980-luvulla suojajoukko- Rauhankyyhkyt lensivät Euroopan tai- on kuitenkin parempi jättää tulevien jen ryhmittämisen ja liikekannallepanon vaalla, asevoimia ajettiin kilvan alas, tutkijapolvien tehtäväksi. aloittamisen katsottiin edellyttävän noin eikä yleinen asevelvollisuus saanut viikon ennakkovaroitusaikaa. enää kannatusta. Uhkan väheneminen Artikkeli on toimituksen lyhen- on aina helpompi hyväksyä kuin sen nelmä sotahistorian professorin, Ikuisesta rauhasta kasvaminen. kenraalimajuri evp Vesa Tynkkysen uusiin uhkiin Suomessakin arvioitiin, että uhkan 16. tammikuuta 2018 Finlandia-talossa nousevat pilvet voidaan nähdä kuukau- pitämästä Puolustusvoimat 100 vuotta Kylmä sota päättyi Varsovan liiton ja sia tai jopa vuosi ennen kuin ne puhkea- -avajaisten juhlaesitelmästä. Neuvostoliiton hajoamiseen. Baltian vat. Maailma siirtyi kriisinhallinnan ja maiden itsenäistymisen ja Venäjän ase- rauhaan pakottamisen maailmaan, jossa voimien suorituskyvyn romahtamisen rauhan ja sodan välinen raja muuttui jälkeen välitöntä sotilaallista uhkaa ei epämääräiseksi harmaaksi alueeksi. –

21 Kylkirauta 2/2018 Kuvat SA-kuva/Puolustusvoimat, kuvanmuokkaus Pasi Väätäinen. Pasi kuvanmuokkaus SA-kuva/Puolustusvoimat, Kuvat Puolustusvoimien ensimmäinen vuosisata Teksti: Mikko Karjalainen

Puolustusvoimat juhlii satavuotista taivaltaan. Ajallinen viive Suomi 100 -juhlavuoteen on looginen. Pyrkimykset järjestysvallan luomiseksi itsenäiseen Suomeen tiivistyivät toden teolla vasta vuoden 1918 alkupäivistä lähtien.

uolustusvoimien syntyhistorian Puolustusvoimien satavuotisen his- voi määritellä alkaneen konk- torian kunniaksi julkaistiin toukokuussa Preettisesti tammi–helmikuussa viisisataaviisikymmensivuinen juhlakir- 1918. Sen sijaan pohdiskelu siitä, alkoi- ja Suomen puolustusvoimat 100 vuotta. ko järjestysvalta syntyä jonain tiettynä Se perustuu laajaan alkuperäisaineis- päivänä tai hetkenä, on hedelmätöntä. toon. Seuraavassa pohdin Suomen puo- Määrittämisessä on otettava huomioon lustusvoimien ensimmäistä vuosisataa myös tammikuuta 1918 edeltänyt ke- teoksen asiantuntija-artikkeleista esiin hitys. nostettujen analyysien kautta. Heti organisoitumisensa ensi kuu- kausina kenraali Mannerheimin joh- Suunnittelun taustalla äly tamat ”hallituksen joukot” joutuivat todelliseen tulikokeeseen. Alkaneen Puolustusvoimien ensisijainen tehtävä sodan nimestä on taitettu peistä. Sadan on koko itsenäisyyden ajan ollut oman vuoden jälkeen vallitsee orastava yksi maan sotilaallinen puolustaminen. Suu- Mikko Karjalainen mielisyys siitä, että erilaiset nimet rimmaksi uhkaksi on koettu mahdolli- heijastelevat oikeutetusti sodan eri nen yllätyshyökkäys maan tai sen osien torjumaan mahdollisen hyökkäyksen näkökulmia. valtaamiseksi. länsivaltojen taholta. Samanaikaisesti Kiista sodan nimestä ei enää hä- Uhkan torjumiseksi puolustus- tehtiin salaisia valmisteluja myös mah- märrä sitä tosiasiaa, että vuoden 1918 suunnitelmissa on korostettu omien dollisen Neuvostoliiton hyökkäyksen sota oli syntymäkamppailuaan käyvälle joukkojen nopeaa liikekannallepanoa. torjumiseksi. Suomelle valtava inhimillinen tragedia. Suunnittelun ehdoton lähtökohta on Operatiivinen suunnittelu on nojan- Näkökulmasta riippuen sodasta voidaan ollut koko maan puolustaminen. Pro- nut läpi itsenäisyyden vuosikymmen- käyttää eri perustein monta nimeä: va- fessori Vesa Tynkkysen tekstiä lainaten ten alkujaan ulkomaisten vaikutteiden paussota, kansalaissota, sisällissota, ”rajojemme ympärillä suurin sotilaalli- pohjalta muotoutuneeseen suomalaiseen luokkasota, veljessota tai punakapina. nen voima on koko itsenäisyyden ajan sotataitoon. Sen lähtökohtana on ollut se Sota päättyi toukokuun puolivälis- ollut idässä, mikä on leimannut uhka- tosiasia, että mahdollisella vihollisella sä vuonna 1918. Itsenäisen Suomen arvioidemme sisältöä poliittisten sitou- on aina sekä miesmääräinen että mate- puolustusvoimat oli selviytynyt en- muksien taustalla”. riaalinen ylivoima. simmäisestä tulikokeestaan. Työ maan Tynkkynen ja dosentti Petteri Jouko Ratkaisuna on pidetty ennen kaik- puolustamisesta vastaavan rauhan ja ovat laatineet teokseen Suomen puolus- kea miesmäärältään ja varustukseltaan mahdollisen tulevan sodan ajan armei- tusvoimien operatiivisesta suunnittelus- alivoimaista mutta Suomen oloihin so- jan luomiseksi oli kuitenkin vasta lähtö- ta välitilinpäätöksen eritoten kylmän pivaa suomalaista sodankäyntitaitoa. kuopissaan. Kehitystyö, jonka tulokset sodan ajan vuosikymmeniltä: YYA- Vihollisen on ajateltu toimivan omalla mitattiin sotavuosina 1939–1945, alkoi ajan Suomessa Puolustusvoimat val- tavallaan, kun taas Suomen puolustus- vuonna 1918 hyvin alhaiselta tasolta. mistautui virallisissa suunnitelmissaan voimien on suunniteltu hyödyntävän

23 Kylkirauta 2/2018 paikallisia erityisolosuhteita kaikilla sodankäynnin tasoilla. Dosentti Marko Palokangas tiivistää artikkelissaan suomalaisen sotataidon pohjautuvan ajatukseen oman maan puolustuksen tärkeydestä: ”…pohjana on ollut ajatus siitä, että maan puolustaminen on jokaisen ihmisen erottamaton oikeus ja velvollisuus. Valtaosalle suomalaisista antautuminen tai maan osien luovuttaminen viholliselle ovat olleet vieras ajatus.”

Koulutuksella maanpuolustajaksi Älykkäät ja omiin sotataidollisiin vah- vuuksiin perustuvat suunnitelmat eivät kuitenkaan riitä, elleivät omat toiminta- tavat ja taisteluvälineet pohjaudu mää- rätietoiseen tutkimukseen ja käytännön kokeilutoimintaan. Professori Tynkkynen kiteyttää, että Puolustusvoimien kenttäkokei- den ja tutkimuksen tavoitteena on ollut ”suorituskykyinen, koulutetuista joukoista muodostettu sodan ajan armeija, joka hallitsee toimintamenetelmät ja osaa käyttää kehitettyä, käytössä olevaa sotamateriaalia”. Edellä esitetty tavoite ei toteudu, ellei sodan ajan joukkoja ole koulutet- tu tehtäviinsä. Yleinen sotataidollinen periaate on, että viime kädessä taistelun voittaa se osapuoli, jonka joukot ovat paremmin koulutetut. Suomen puolus-

tusvoimien historiassa tämä kävi toteen Kuvat Puolutusvoimat, kuvanmuokkaus Pasi Väätäinen. Pasi kuvanmuokkaus Puolutusvoimat, Kuvat esimerkiksi vuoden 1918 sodassa. Suomalaisten varusmiesten palve- Materiaalinen valmius on mahdotonta enää korottaa vahingon lusajat, samoin kuin koulutuskausien punnitaan kriisin hetkellä sattuessa”. Suomi joutui lunastamaan pituudet ja sisällöt, ovat muuttuneet tämän vakuutuksen sekä vuonna 1918 vuosikymmenten saatossa useaan ot- Tutkimus- ja kokeilutoimintaan poh- että vuosina 1939–1945. teeseen. Koulutuksen ensisijaisuus on jautuvien toimintatapojen ja koulutetun Dosentti Pentti Airio puolestaan kuitenkin ymmärretty Suomen puolus- henkilöstön lisäksi sodan ajan joukoilla tiivistää artikkelissaan sodankäynnin tusvoimissa koko itsenäisyyden ajan. on oltava käytettävissään laadullisesti ja ytimen (clausewitzmäisesti): ”Sota on Pysyvänä periaatteena on ollut se, määrällisesti kelvollinen sotamateriaali. politiikan jatkamista väkivallan keinoin. että jokainen asevelvollinen aloittaa Itsenäisyyden alkuvuosina tämä lähtö- Se on siis osa politiikkaa, ei itsetarkoi- palveluksensa samasta lähtökohdasta. kohta ei ollut mikään itsestäänselvyys. tus… Tuhotut taitorakenteet on voitu Eversti evp Hannu Liimatta toteaa Puutteet havaittiin karulla tavalla talvi rakentaa uudelleen, mutta sodan hen- artikkelissaan, että jokainen kenraalikin sodan raskaissa torjuntataisteluissa. kiset vammat ovat jatkuneet rintamalla on kerran ollut alokas, jolla ”on omien Dosentti Petteri Joukon analyysi olleissa ja heidän lähipiirissään koko kykyjensä ja halukkuuksiensa mukaises- materiaalisen varautumisen tarpeel- elinajan. Niiden heijasteet ovat ulottu- ti mahdollisuus kouluttautua nousujoh- lisuudesta on yhtäältä yksinkertainen neet yli sukupolvien. Maailmansodat teisesti reservin miehistö-, erikois- tai mutta toisaalta erittäin monikerroksinen aiheuttivat hirvittäviä tappioita. Niiltä johtajatehtäviin taikka hakeutua soti- ja ajatuksia herättävä. Joukon mukaan osin kansakunnilla on pitkä muisti.” lasuralle aliupseeriksi tai upseeriksi”. ”materiaalinen varautuminen – kuten Suomalaisten sodissa kärsimissä koko kansakunnan puolustus – on kuin tappioissa huomionarvoista on se, että vakuutus, jonka kattavuutta kukaan ei siviiliväestön ihmismenetykset jäivät halua testata, mutta jonka kattavuutta hämmästyttävän vähäisiksi. Tämä epä-

Kylkirauta 2/2018 24 Eversti evp Kalle Liesinen kiteyttää artikkelissaan suomalaisen rauhantur- vaamisen ensiaskeleita vuodelta 1956 seuraavasti: ”Ensimmäiset rauhantur- vaajat edustivat yli yhdeksääkymmentä ammattia, vaikka joukon keski-ikä oli alle 25 vuotta. Osaamiseltaan heidän yk- sikkönsä oli niin hyvä kuin Suomesta kyettiin kokoamaan.”

Toinen vuosisata Vuonna 2018 Suomen puolustusvoimat näyttäytyy hyvin erilaisena verrattuna sadan vuoden takaiseen armeijaan. Edel- leenkin sen tärkein tehtävä on itsenäisen Suomen sotilaallinen puolustaminen. Välineet, joilla tehtävä toteutetaan, ovat vuosikymmenten saatossa muuttuneet. Silti tänäkin päivänä maanpuolustus perustuu jokaisen suomalaisen miehen ja naisen tahtoon puolustaa isänmaataan. Suomalaisten luja maanpuolustustahto mahdollistaa puolustuskyvyn pohjaamisen niin sanottuun Suomen malliin, jonka perustan muodostavat yleinen asevelvollisuus ja koko maan kattava puolustus. Lähitulevaisuudessa- kaan näille valinnoille ei ole nähtävissä järkevää vaihtoehtoista ratkaisua puolustuskykymme ylläpitämiseksi. Viime kädessä Suomen ja sen lähi- alueiden toimintaympäristö ja sen kehitys määrittelevät sen minimitason, johon puolustuksemme on kyettävä. Suomen puolustusvoimat kykenee hoitamaan sille asetetut tehtävät myös tulevina vuosikymmeninä, kunhan maanpuo- suhta korostuu, kun niitä verrataan esi- nasta irrallinen toimija, ei Suomessa lustuksella on käytettävissään riittävät merkiksi muiden Euroopan itärintaman ole realistinen. taloudelliset resurssit, motivoitunut hen- maiden väestötappioihin. Puolustusvoimien toiminnassa yh- kilökunta ja kansalaisten vankkumaton Dosentti Ville Kivimäen tutkimuk- distyykin parhaimmillaan yksittäisen tuki. sista selviää, että lähes 98 prosenttia vuo- kansalaisen ajatus maanpuolustuksen Vuoden 2017 valtioneuvoston sien 1941–1945 sodissa menehtyneistä tärkeydestä, mikä samalla luo vahvan puolustusselonteko asettaa Puolustus- suomalaisista oli Puolustusvoimissa pal- henkisen pohjan maanpuolustustahdolle. voimille mittavat tavoitteet nyt ja tu- velleita henkilöitä. Kivimäen analyysi Tästä muodostuu suomalainen käsitys levaisuudessa: ”Suomen on kyettävä on selvä: ”Armeija pystyi täyttämään kokonaismaanpuolustuksesta ja sen kes- vastaamaan sotilaallisen painostuk- tärkeimmän tehtävänsä, kotiseudun ja tävyydestä – myös kriisitilanteissa. seen, nopeasti kehittyvään sotilaalliseen siviiliväestön turvaamisen.” Puolustusvoimien luontevaa asemaa uhkaan ja laajamittaiseen sotilaallisen suomalaisessa yhteiskunnassa kuvaa hyökkäykseen.” Osana yhteiskuntaa hyvin se, että suomalaisen kokonais- maanpuolustuksen malli herättää laajaa Dosentti Mikko Karjalainen on Suomi on toiminut koko itsenäisyytensä kiinnostusta myös Suomen rajojen ulko Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon ensimmäisen vuosisadan maailmassa, puolella. Suomalaiset rauhanturva- ja laitoksen erikoistutkija. Hän on Suomen jossa oman elintilan puolustamisen eh- kriisinhallintatehtävissä palvelevat naiset puolustusvoimat 100 vuotta -juhlateok- dottomana edellytyksenä on ollut kaik- ja miehet ovat saaneet laajaa arvostusta sen päätoimittaja. kien kansanosien mahdollisimman laaja osakseen ennen kaikkea syvän ja moni- tuki. Ajatus siitä, että Puolustusvoimat puolisen osaamisensa mutta myös kehi- olisi jollain tavoin muusta yhteiskun- tyshakuisen asenteensa myötä.

25 Kylkirauta 2/2018 Kuvat SA-kuva/Puolustusvoimat, kuvanmuokkaus Pasi Väätäinen. Pasi kuvanmuokkaus SA-kuva/Puolustusvoimat, Kuvat Laadussa on voimamme – Ilmavoimat 100 vuotta

Teksti: Veikko Heinonen

Ilmavoimat on kehittynyt sadan vuoden aikana uskomattoman paljon ja kyennyt pysymään poliittisten vaihteluiden aallokossakin kansainvälisen kilpailun kyydissä. Maailman toiseksi vanhimmilla itsenäisillä ilmavoimilla – heti Royal Air Forcen jälkeen – oli kaikessa vaatimattomuudessaan sangen erikoinen alkutaival.

uhlavuonna on hyvä tarkastella Alkuun sata vuotta sitten Ilmavoimien (vuoteen 1928 asti Ilmailuvoimat) alkuvaiheita ken- Usein kuvataan, että Suomen ilma- J voimien perustaminen tapahtui kuin ties jotain uutta oivaltaen. Historian mukaan Ilmavoimat pe- varkain. Näin voidaan sanoa, sillä rustettiin sisällissodan tiimellykses- ensimmäiset koneet ja lentäjät tulivat sä. Sodan lopputulokseen silloisella Ruotsista vapaaehtoisten työn tulokse- lentotoiminnalla ei ollut suurtakaan na ja ilman valtiovallan toimenpiteitä. merkitystä. Kokeneet sotilaat, kuten Yhtä usein alkuvaiheiden historiaa Mannerheim, näkivät kuitenkin ilma- kuitenkin kerrotaan harhaanjohtavasti esittämällä, että ajatus Ilmavoimista aseen potentiaalin. Veikko Heinonen Aluksi ylipäällikkö piti lentojouk- syntyi valkoisille vasta tuon tapahtu- koja ensi sijassa armeijan silminä ja man jälkeen. vasta 1930-luvun alussa varsinaisena Todellisuudessa lentokoneiden ja Mårtenson sai heiltä 15. helmikuuta tulevaisuuden aseena. Hänen näkemyk- lentäjien hankkiminen oli käynnissä jo tehtäväkseen suorittaa konehankintoja. sillään oli suuri merkitys Ilmavoimien ennen ensimmäisten koneiden maahan Olisiko tuo tehtävänanto ollut sopiva kehittymiselle itsenäiseksi aselajiksi. saapumista. Senaatti oli itsenäisyys- Ilmavoimien perustamishetki? Seremoniallinen perustamispäivä julistuksen jälkeen ottanut yhteyttä Toisaalta Ilmavoimien ensimmäi- on kunkin organisaation julistuksen Saksaan ja Ruotsiin saadakseen soti- senä koneena voitaneen pitää Venäjän mukainen – ja siten oikea. Tarkaste- laallista apua, mukaan luettuna len- armeijassa palvelleen Väinö Mikko- len kuitenkin seuraavassa perusta- tokoneita ja lentäjiä. Vain Saksa oli lan kaappaamaa konetta, jolla hän mispäivän mahdollisia vaihtoehtoja. omien intressiensä takia valmis neu- yritti kuljettaa helmikuun 5. päivänä Valotan, milloin Ilmavoimista oikeasti vottelemaan asiasta. senaattori P. E. Svinhufvudin Hel- tuli itsenäinen – siis määrättyä Puolus- Helmikuun alkupuolella vuonna singistä Vaasaan. Konehäiriön takia tusvoimien strategista vastuualuetta 1918 olivat ministeri Edvard Hjelt Mikkola joutui tekemään pakkolaskun itsenäisesti, Maa- ja Merivoimista eril- ja Suomen sotilasasiamies Alexis Helsingin edustalle. Svinhufvud jatkoi lisenä organisaationa toteuttava aselaji Gripenberg Saksassa neuvottelemassa matkaansa 3. huhtikuuta jäänmurtaja – oma puolustushaaransa. asiasta. Saksassa sotilaslentäjäkoulu- Sammolla, mutta Mikkola vangittiin tuksen saanut jääkäriluutnantti Bertil tapauksen johdosta.

27 Kylkirauta 2/2018 Ruotsalaiset sieltä käsin lentotoiminnan Suomen johtotehtävissä. Ilmavoimissa palveli alullepanijoina rannikolla. yhteensä 25 jääkäriupseeria. Hjellma- Saksalaisten tulo perustui Saksan ja nin jälkeen komentajana vuoteen 1926 Yksityiset ruotsalaiset ryhtyivät puu- Neuvosto-Venäjän välillä maaliskuun asti toiminut Ilmavoimien kyvykäs haamaan kansalaiskeräystä voidakseen 3. päivänä allekirjoitettuun Brest- kehittäjä Arne Somervuori oli kolme lahjoittaa Suomen valkoiselle armeijal- Litovskin rauhansopimukseen. Rau- vuotta Saksan ratsujoukoissa taistellut le lentokoneita. Toimittaja Valdemar hansopimus vaikutti oleellisesti myös husaari. Langletin kokoamilla varoilla Suomen Suomen kokonaistilanteeseen, sillä se ystävät ostivat saksalaisen Albatross- käynnisti venäläisten joukkojen vetäy- Kiistanalainen asema koneen, jossa oli 110-hevosvoimainen tymisen Suomesta. moottori. Aluksi Ilmavoimien itsenäisyys ei ollut Luutnantit Allan Hygert ja Per Suomalaiseksi itsestään selvä asia, sillä Mannerheim Svanbäck lensivät koneen helmikuun varasi mahdollisuuden alistaa lento- 25. päivänä Uumajasta Kokkolaan, organisaatioksi joukot armeijan ryhmille. Huhtikuun jonne he tekivät välilaskun matkalla Vuoden 1918 lentojoukot eivät olleet 23. päivänä hän alistikin lento-osasto Vaasaan. Jouduttuaan pysähtymään kovinkaan suomalainen organisaatio, I:n länsiarmeijalle ja lento-osasto II:n lumimyräkän takia Pietarsaaressa he sillä ne muodostuivat pääosin ulko- itäarmeijalle. onnistuivat pääsemään perille vielä maalaisista. Kevään aikana Suomen Ilmavoimiemme ensimmäisenä saman päivän aikana. Siten he olivat lentojoukoissa palveli yhteensä organisoijana toiminut Seber ei hän- koneineen jo Vaasassa ennen kuin 29 ruotsalaista, joista 16 oli ohjaajia. kään alun pitäen suunnitellut Ilmavoi- toinen ruotsalaiskone laskeutui Vaasan Heistä kuusi oli saanut sotilaslentäjä- mia itsenäiseksi aselajiksi. Saksalaisen edustalle maalikuun 6. päivänä 1918. koulutuksen. Kaksi heistä palasi hetim- suurarmeijamallin mukaisesti hän Tuo kone oli kreivi Eric von miten Ruotsiin. suunnitteli sen armeijalle alistetuiksi Rosenin Morane Saulnier Parasol Huhtikuun alussa pätevimpiä len- rintamalento-osastoiksi. Jalkaväki -kone, joka laskeutui Nils Kindbergin täjiä olivat kuusi valkoisten puolelle divisioonilla ja laivastolla oli kullakin ohjaamana Vaasan Vaskiluotoon. Tämä loikannutta venäläistä. Suomalaisia omat lento-osastonsa. kone sai suuren huomion ja paikan lentäjiä oli neljä. Ilmavoimien asema itsenäisenä ase- Ilmavoimien historiassa. Kyydissä Venäjällä koulutuksensa saanut lajina tuli jatkossakin olemaan kiistan- tullut von Rosen jatkoi laskun jälkeen Valfrid Nykänen sai surmansa hakies- alainen aina 1920-luvun lopulle saakka, Mannerheimin silloiseen päämajaan, saan Helsingistä venäläisten jättämää eikä asia ollut senkään jälkeen aivan Seinäjoen rautatieasemalla olevaan lentokonetta. Arvi Pajunen tuli Suo- yksiselitteinen. junavaunuun, luovuttamaan koneen meen maaliskuussa ja toimi tähystäjä- Arne Somersalo pyrki kehittämään hänelle henkilökohtaisesti. nä. Bertil Mårtenson saapui Suomeen Ilmailuvoimista itsenäistä offensiivista Lahjoitus ja sen ilmoittaminen päi- 4. huhtikuuta ja toimi lentäjänä Kar- aselajia. Vuonna 1923 Yleisesikunta oli väkäskyssä lentotasona n:o 1 olivat jalan rintamalla. Väinö Mikkola astui kuitenkin tullut siihen johtopäätökseen, omiaan nostamaan valkoisten taiste- Ilmavoimien palvelukseen vasta van- että Ilmailuvoimien tärkein tehtävä on lumieltä, mikä Mannerheimin tarkoi- keutensa jälkeen 4. toukokuuta. varmistaa liikekannallepano ja joukko- tuksena varmasti olikin. Lahjoitus sai Kapteeni Carl Seberin tultua ni- jen keskittäminen. Tätä silmällä pitäen niin paljon huomiota, että Ilmavoimat mitetyksi komentajaksi 28. huhtikuu- Somersalon tuli suunnitella puolustus- teki vuonna 1926 päätöksen viettää ta alkoi Ilmavoimien saksalaiskausi. laitoksen kokonaissuunnitelmaa val- vuosipäiväänsä 6. maaliskuuta. Seber lähetti jo huhtikuun lopulla suo- mistelevalle komitealle ilmavoimien Muitakin vaihtoehtoja olisi ollut. malaisia Saksaan lentäjäkoulutukseen. käyttöperiaatteet Maavoimien organi- Yhtä hyvin vuosipäiväksi olisi sopi- Suurempi ryhmä lähti matkaan elokuun saatioita palvelevalla tavalla. nut ensimmäisen koneen tuloajankohta, alussa. Yleisesikunta ei hyväksynyt helmikuun 25. Ehkä vielä paremmin Venäläiset lentäjät poistuivat saksa- Somersalon esitystä itsenäisistä Ilmavoimien perustamispäiväksi olisi laisten vaatimuksesta maasta lokakuun Ilmailuvoimista, vaan kutsui maahan sopinut 10. maaliskuuta 1918. Silloin alussa. Saksalaiset itse joutuivat lähte- englantilaisista upseereista koostu- Mannerheim käynnisti lentojoukkojen mään Suomesta marraskuun jälkeen. van asiantuntijakomission. Se tu- toiminnan antamalla päiväkäskyssään Joulukuun alussa Suomeen saapui- keutui luonnollisesti Somersalon määräyksen lentojoukkojen järjestämi- vat Saksassa koulutetut lentäjämme ja mielipiteisiin, joten englantilaisten sestä sekä määräsi niiden päälliköksi Ilmavoimat saivat suomalaisen komen- lausunto myötäili hänen näkemyksiään. luutnantti Allan Hygertin. tajan, ensin everstiluutnantti Torsten Komission mukaan köyhä Suomi ei Toisaalta on lähes täysin unohdet- Aminoffin ja hänen jälkeensä Sixtus kykenisi rakentamaan suurvaltojen tatu, että valkoisten lentotoiminta alkoi Hjellmanin. Vasta tuolloin Ilmavoimien paisia Ilmavoimia. Sen tulisi keskittyä samana maaliskuun kuudentena päi- johto ja kaikki lentäjät olivat suoma- rakentamaan niin vahvat defensiiviset vänä saksalaisten aseveljien toimesta. laisia. yksiköt, että vihollinen katsoisi hyök- Tuolloin he valtasivat Granbodan ve- Sittemmin 1920-luvulla jääkä- käyksen kannattamattomaksi. Tämän näläisen merilentoaseman ja aloittivat rit olivat enemmistönä Ilmavoimien vuoksi tuli panostaa pommituskonei-

Kylkirauta 2/2018 28 Kuvat SA-kuva/Puolustusvoimat, Veikko Heinonen. Veikko SA-kuva/Puolustusvoimat, Kuvat

Kuvassa ylhäällä oikealla Seberin ilmailuvoimamalli 1918. siin. Koneiksi kannattaisi valita pää- Talvisodassa Karjalan kannaksen kah- Jatkosodan opetuksista evers- asiassa vesikoneita, sillä maakenttiä delle armeijakunnalle ja Merivoimille ti Gustav Magnusson toteaa eräässä Suomeen olisi vaikea rakentaa. alistettiin kullekin yhteistoimintalai- lehtikirjoituksessaan seuraavaa: ”Käsi- Puolustusrevisioni hyväksyi muis- vueet. Armeijakuntien lentojoukkojen tettiin, että ilma-alueen luominen vies- tion, ja näin Ilmavoimille tunnustettiin operatiivista toimintaa johtivat niiden tiverkkoineen, komentopaikkoineen ja varsin itsenäinen luonne strategisena ilmakomentajat ja sittemmin Kan- maaorganisaatioineen oli menestyksel- aselajina. Kiistat Ilmavoimien tehtävis- naksen armeijan esikunnalle alistet- lisen ilmatoiminnan välttämätön ehto tä sekä mielipiteet maa- ja vesikoneiden tu Lentoryhmän esikunta. Lopulta varsinkin silloin, kun kysymyksessä sekä hävittäjä- ja pommittajakoneiden operatiivinen johtaminen siirrettiin olivat pienet lentojoukot, joita on käy- paremmuudesta aaltoilivat kuitenkin Lentorykmenttien esikunnille ja armei- tettävä nyrkkinä.” aina talvisodan kynnykselle asti. jakuntiin komennettiin yhteysupseerit. Kaksi Lentorykmenttiä olivat ylipäälli- Veikko Heinonen on yhteiskunta Itsenäiseksi aselajiksi kön käytössä painopisteen luomiseksi. tieteiden tohtori, lentoupseeri ja majuri Ilmavoimien keskitetyn voiman- evp. Artikkeli perustuu hänen touko- Nuoret lentoupseerit, kuten Richard käytön kannalta tilanne oli ongelmal- kuussa julkaisemaansa teokseen KIK Lorentz, Kaarlo Sihvo ja Viljo Rekola, linen. Osa lentojoukoista oli alistettu – 100 vuotta ilmailu-upseeriemme kirjoittivat jo 1930-luvun alkupuolel- Maavoimien yhtymille, osa Päämajalle kerhoelämää. la maakoneiden ja hävittäjätorjunnan ja osa ilmavoimien komentajalle. Vii- puolesta. Mannerheimin johdolla 1931 mein ylipäällikkö antoi 3. tammikuuta aloittanut puolustusneuvosto alkoi 1941 käskyn Ilmavoimien uudelleen- kiinnittää huomiota hävittäjätorjun- järjestelyistä. Samalla annettiin perus- nan suureen merkitykseen ja koneiden teet lentorykmenttijaolle ja määrättiin kasvaneet suorituskyvyt huomioivaan niille yksityiskohtaiset vastuualueet. tukikohtien ryhmittelyyn. Myös pom- Alistukset Maa- ja Merivoimille lope- mikoneita pidettiin edelleen tärkeinä. tettiin ja Ilmavoimien päätehtäväksi Vaikka Ilmavoimat koettiin rauhan määrättiin hävittäjätorjunta. Viimeis- aikana itsenäiseksi aselajiksi, sodan tään tässä vaiheessa Ilmavoimista tuli ajan suunnitelmissa tilanne oli toinen. itsenäinen aselaji.

29 Kylkirauta 2/2018 Tuntematon suomalainen kansalaissotilasarmeija

Teksti: Juha Mälkki

Tuntemattoman sotilaan asevelvollisuusteema liittää tämän päivän sotilaat toiseen maailmansotaan ja Puolustusvoimien sadan vuoden historiaan. Elokuva on edelleen tärkeä kuvaus asevelvollisen armeijan suorituskyvystä todellisen sodan raskaissa olosuhteissa. oimin elokuvassa sotilasasian- – eli muuttumattomiin sodan olosuh- tuntijana. Tehtävänäni oli tukea teisiin. Tohjaajaa ja näyttelijöitä tiedolla Asevelvollisuus on itsenäisen sotilasorganisaation johtamisesta, tais- Suomen asevoimien suuri menestys telustressistä sekä sotakokemuksen mer- tarina. Kovinkaan monessa muussa kityksestä joukkojen suorituskykyyn. kansakunnassa se ei toiminut yhtä Sotataidon klassikoiksi nime- hyvin kuin se meillä toimi ja toimii tyt teokset jäävät elämään, vaikka edelleen. Tuntematon sotilas muistut- kuvattavan aikakauden teknologis- taa meitä 2000-lukulaisia siitä, miltä yhteiskunnallinen kehys alkaakin olla sotilaspukuisten kansalaisten armeija uusille sukupolville ajallisesti etäinen voisi näyttää ja mistä se ammentaa ja vieras. Klassikoksi kehkeytyy teos, taistelutahtonsa, -moraalinsa ja etenkin joka onnistuu kuvaamaan sodankäyn- kiinteytensä. Juha Mälkki nin muuttumatonta luonnetta eli lähinnä sodankäynnin inhimillisyyteen liittyviä Kolme erilaista elokuvaa piirteitä. Sodankäynti on edelleen inhimillisen väkivallan äärimmäisyyden Tuntemattoman sotilaan kolme eloku- filmatisoinneissa. Myös kotirintamaa ja ilmentymä, haluttiinpa sitä sitten pitää vaa ovat varsin erilaisia, mikä johtuu sen väistämätöntä näkyvyyttä rintaman luonnollisena tai epäluonnollisena. lähinnä kunkin aikakauden tarpeista arjessa haluttiin korostaa. Väinö Linnan teos Tuntematon nostaa sodankäynnistä esille juuri tiet- Nykypolville toisen maailmasodan sotilas ei ole sotataidon klassikko, mutta tyjä puolia. aikainen esimiesten ja alaisten vuoro- se on muista syistä säilyttänyt kiinnos- Siinä missä ensimmäisen filmati vaikutusdynamiikka tuntuu vieraalta. tavuutensa yli puolen vuosisadan ajan. soinnin huomio oli sotilasfarssi- Siinä on kuitenkin tiettyjä tuttuusteki- Teos on edelleenkin ajankohtainen, sillä maisuudessa ja henkilösuhteiden jöitä, mikä tekee elokuvan seuraami- se kuvaa sotilasyhteisön sosiaalisiin suh- stereotyyppisissä kuvauksissa, viimei- sen, samoin kuin romaanin lukemisen, teisiin liittyviä ilmiöitä tavalla, jotka sessä versiossa on keskitytty sotaan sel- mutkattomaksi. esiintyvät myös omassa ajassamme. laisena, miltä se voi näyttää ja miltä se Herran ja jätkän välinen valta- Teos ei kuvaa nykyaikaisen taiste- voi yksilöstä tuntua. Tätä ei ensimmäi- kamppailu näyttäytyy edelleen missä lukentän teknologioita eikä taktiikkaa. sen elokuvan kohdeyleisö olisi halunnut tahansa organisaatiossa, joskin sen ilme- Sen sijaan se kuvaa sotaa juuri niin edes nähdä, eli kokea uudestaan. nemismuodot ovat ajassa huomattavasti väkivaltaisena, vuorovaikutteisena ja Käsikirjoittajat Aku Louhimies ja laimentuneet. Tästä kamppailusta kum- poliittisena ilmiönä kuin sota on ollut Jari Rantala halusivat kehystää Linnan puaa paljon hyvää nyky-yhteiskuntaan, kautta aikojen. Tuntematon sotilas suun- romaanin tapahtumat aikakauden sota- etenkin kun sitä käydään rakentavasti taa huomion ihmiseen taistelukentällä, näyttämölle. Samalla he halusivat tuoda ja molempia osapuolia kunnioittavalla hänen kokemaansa kitkaan, kaaokseen, henkilöhahmoista esille sellaisia piir- tavalla. muutostekijöihin, vaaraan sekä stressiin teitä, joita ei esiintynyt aikaisemmissa

Kylkirauta 2/2018 30 Kuvat Tommi Hynynen, Juuli Aschan, yle.fi, tuntematonsotilas2017.fi, kuvanm. Pasi Väätäinen. Pasi kuvanm. tuntematonsotilas2017.fi, yle.fi, Aschan, Juuli Hynynen, Tommi Kuvat Aku Louhimiehen yllättäenkin maisuus oli komppanian taistelukyvyn kenraali Raappana johti edestä Ilomant- saama negatiivinen huomio ei vähennä kannalta kuitenkin aivan keskeinen sin taisteluja kesällä 1944, tosin paljon elokuvan taiteellista arvoa. Se ei myös- tekijä. Toisaalta usein jää huomioon paremmalla onnella. kään vähennä Tuntemattoman sotilaan ottamatta, että esimiesasemassa olleet merkitystä suomalaisen sotilaselämän upseerit eivät veljeilleet (eivätkä edel- Vertaiskurin merkitys kuvaajana toisen maailmansodan olo- leenkään veljeile) alaistensa kanssa. suhteissa. Louhimiehen elokuva kohon- Kuuluisassa korsukohtauksessa pa- Omassa ajassamme on ylikorostettu sitä, nee oman aikamme mestariteokseksi. Se taljoonan komentajan, majuri Sarastien että upseerit käyttivät asetta jakaessaan on jo nyt ansainnut paikkansa suoma- tuli ensisijaisesti kuunnella Lammiota kenttätuomiota. Todellisuudessa rinta- laisen elokuvan klassikoiden joukossa. eikä hänen niskuroivaa alaisen alaistaan, maoloissa vertaiset pitivät karkuruuden alikersantti Rokkaa. Kansanmiehiksi aisoissa. Siellä missä vertaispaine ei toi- Tuntemattomat upseerit ylistetyt esimiehet eivät olleet lepsuja minut, saattoivat kokonaiset komppaniat kurin suhteen. He vaativat tarkoituk- juosta pakokauhuisina karkuun. Jokainen uusimman elokuvan nähnyt senmukaista kuria ja säilyttivät siten Aikakauden sodankäynti perustui on varmasti tehnyt oman tulkintansa sen kenttäarmeijan johdettavissa olevana kuitenkin rintamalinjojen pitämiseen, merkityksestä juuri hänelle itselleen, niin sotakoneena. Poikamaisia he saattoivat joten olisi ollut kohtalokasta, jos näillä positiivisessa kuin mahdollisesti myös olla, mutta lapsellisia he eivät olleet. rintamalinjoilla ei olisi taisteltu. Taiste- negatiivisessa mielessä. Suomalaisen Yleisin Linnan romaanin virhetul- luosaston komentaja, everstiluutnantti sotilasorganisaation realistisen kuvauk kinta koskee kapteeni Kaarnan kuole- Karjula käytti äärimmäisiä keinoja pa- sen kannalta muutaman kohtauksen maa. Veteraanina hän tiesi, että juuri kokauhun lopettamiseksi. Hän asetti korjaaminen oli ensiarvoisen tärkeää. tietty hyökkäystä johtava joukkueenjoh- myös itsensä hengenvaaraan aseen käy- Väinö Linna ymmärsi hyvin vertaistensa taja tulee todennäköisesti ”jäätymään” töllään, koska tällaisissa tilanteissa omat kansalaissotilaiden elämää, mutta hän ei hyökkäyksen aikana. olisivat voineet ampua hänet ”miesten ymmärtänyt ammattisotilaita ja heidän Monet todelliset sodan ajan komen- tappajana”. Joidenkin joukko-osastojen toimintansa motiiveja. tajat tiesivät, missä heidän edestä joh- moraalikoodi jopa salli tämäntapaisen Kapteeni Lammio toi konekivääri- tamistaan tultaisiin eniten tarvitsemaan vastavuoroisuuden. Kansalaissotilaat komppaniaan virallisen organisaation ja missä hyökkäyksen pysähtyminen oli kuitenkin luottivat päällystöönsä. Juuri tuulahduksen, mikä ei luonnollisesti todennäköisintä. Kaarnalla oli huonoa tämän luottamuksen voimalla joukot miellyttänyt kansalaissotilaiden valta- tuuria, mutta ”vanha mies” ei tapatta- myös suorittivat sen, mitä heiltä vaa- virtaa. Juuri tämä Lammion ammatti- nut itseään. Vastaavalla tavalla todellinen dittiin.

31 Kylkirauta 2/2018 Neljäs elokuvaversio? Väinö Linna ei kirjoittanut ensisijaisesti taistelukertomusta vaan sotilasyhteisön sosiaalisia suhteita kuvaavan romaanin. Ensimmäinen elokuvaversio pysyi varsin uskollisena tälle tarkastelutavalle. Sen sijaan Louhimies pyrki tavoittamaan itse taistelun ja sen tuot- taman merkityksen sotilaille ja näiden vuorovaikutukselle. Tämän vuoksi käydyt dialogit poikkeavat edellisistä elokuvaversioista. Näyttelijät eivät vain näytelleet roolejaan, vaan myös elivät roolihahmonsa kanssa kenttäolosuh- teissa – sateessa ja paisteessa, tuules- sa ja tuiverruksessa sekä kuumassa ja kylmässä. Taistelukenttä kyynistää ja raaistaa sotilaat. Johtamiselta vaaditaan paljon, jotta sotilaat pystyvät noudattamaan sodan oikeussääntöjä. Toisaalta johta- jilla on myös suuri taakka siinä, että kokemattomat sotilaat yritetään pitää hengissä. Turha riskinotto maksaa hengen. Sotamies Asumaniemi teki sankaritekoja, mutta ei osannut varoa. Alokas Hauhia ei ehtinyt edes sankari tekoihin, vaan kuoli. Hän ei ymmärtänyt, että kasarmikurin kiitettävä osaaminen ei antaisi hänelle suojaa taistelukentällä. Tuntematonta sotilasta on käsitelty tähän mennessä kolmesta erilaisesta lähtökohdasta. Toinen versio asemoi- tuu omalaatuisuudellaan ensimmäisen ja kolmannen väliin. Tulevaisuudessakin saattaa nousta tarve etsiä Tuntematto- masta sotilaasta sellainen näkökulma, joka antaisi aihetta vielä uuden filmati- soinnin toteuttamiselle.

Kuvat Juuli Aschan, Tommi Karki, tuntematonsotilas2017.fi, kuvanmuokkaus Pasi Väätäinen. Pasi kuvanmuokkaus tuntematonsotilas2017.fi, Karki, Tommi Aschan, Juuli Kuvat Epätodennäköistä se kuitenkin on. Voisi olla hyvä, että seuraavaksi valko- kankaalle saataisiin 2000-lukua ja sen Sotilasorganisaation kuri näyt- kurin sijaan. Itsekurin ohella vertaispai- sodankäynnin erityispiirteitä kuvaava täytyy elokuvassa juuri niin järkähtä- ne oli keskeinen liima, joka piti joukot sotaelokuva. Enää ei taisteltaisi rinta- mättömänä kuin se aikakaudella ehkä taistelemassa, vaikka taistelupaine ja malinjoilla eikä edes pelkästään valta- ilmeni ja kuinka se koettiin. Kurin ää- stressi saattoivat ylittää ihmiskehon kunnan rajoilla. rimmäisyys ja ehdottomuus synnytti jo kesto- ja sietokyvyn. Tulevaisuuden sodankäynti yllät- 1920–1930-luvuilla omintakeisen kan- Vertaispaine on vaikea teema. Kave- tää joka tapauksessa, vaikka yksilöi- salaissotilaiden selviytymisstrategian. ria ei jätetty, koska kukaan ei halunnut den kannalta sodankäynnin olosuhteet Virallisen organisaation kurioletusten olla se, joka jätetään. Yhden kiinnosta- eivät muutu nyt, huomenna eivätkä edes vastapainoksi muodostui epävirallinen van Tuntemattoman sotilaan parivalja- tulevaisuudessa. kurijärjestelmä, joka vastasi enemmän kon muodostavat alikersantti Lehto ja kansalaissotilaiden siviilielämän norme- sotamies Riitaoja. Suhde oli ristiriitai- Everstiluutnantti, valtiotieteiden ja ja tottumuksia. Sotasavotalla kivääri nen, mutta toisaalta Riitaoja ei olisi sel- tohtori Juha Mälkki palvelee tutkimus- oli vain yksi lisätyöväline kirveen ja viytynyt ensimmäisestä hyökkäykse stä alajohtajana Puolustusvoimien tutki- lapion rinnalla. eteenpäin ilman Lehdon tukea. Ehkä muslaitoksen doktriiniosastolla. Jo 1920-luvun sotilaspedagogiikassa Lehto myös tarvitsi Riitaojaa – omalla korostettiin itsekurin merkitystä sotilas- tavallaan. organisaation menestystekijänä ulkoisen

Kylkirauta 2/2018 32

kolumni Ajan kaikuja

ulevaisuuden ennakointia pidetään opetetaan ottamaan vastuu myös lähim- vaikeana ja usein ylivoimaisena- mäisistään, joiden ei aina tarvitse asua Tkin tehtävänä. Se vaatii rohkeutta, aivan naapurissa. pohdintaa ja luovuutta erityisesti silloin, Tätä päämäärää ei saavuteta ilman kun tukena ei ole asiantuntijaryhmää eikä koulutusta. Kaikilla on oltava samat uudenaikaisia tulevaisuudentutkimuksen mahdollisuudet koulutukseen. Jokaisen menetelmiä. on saatava kykyjään vastaava paikka yh- Kylkiraudan numerossa 2/1968 – teiskunnassa. Koulutus muuttaa osaksi tarkalleen viisikymmentä vuotta sitten entistä arvojärjestystä ja vapauttaa ennak- – silloinen 53. kurssin kadetti Pekka koluuloista. Hämäläinen ennakoi aikaa, jota nyt Olen sitä mieltä, että tulevaisuuden elämme. Nykyinen eversti evp Hämäläi- muuttuvassa maailmassa patriotismi kui- nen asuu pääosan vuodesta Ranskassa. tenkin säilyy. Ihminen ei koskaan voi olla Hän antoi luvan kirjoituksen uudelleen- niin vapaa, ettei hän tuntisi isänmaalli- julkaisuun ja suostui reflektoimaan käsi- suutta. Kasvikin kuolee ilman juuria. tyksiään nykyisestä elämäpiiristään. Tämän isänmaallisuuden ei tarvitse olla patriotismia, joka synnyttää aggressiivista Mitä odotan tulevalta ulkopoliittista asennoitumista. 50-vuotiskaudelta? Tekniikan kehitys tulee kutistamaan Itse en usko juuri mihinkään näistä maapallon. Yhteydet tulevat päivä päi- Maan kiinteän kuoren ikä on yli 1 500 teorioista. Uskon, että kehitys riippuu vältä paremmiksi ja tuovat syrjäkylätkin miljoonaa vuotta. Viisikymmentä vuotta juuri meistä itsestämme. Huomispäivä maailman tapahtumien piiriin. Jokainen on vain kiitävä hetki maailmankaikke- on meidän käsissämme. voi tuntea itsensä vapaaksi ilmaisemaan udessa. Kuitenkin viisikymmentäkin Yhteiskunta ja kulttuuri ovat dynaa- maailmalle mielipiteensä. Tämä vapaus vuotta kiinnostavat ihmisiä. Jos ne ovat misia. Sitä ei voi kieltää. Mutta meistä asettaa kuitenkin omat velvoitteensa. menneitä vuosia, ne kiinnostavat histo- riippuu se, onko tapahtuva muutos edis- Emme saa olla niin kiinnostuneita tois- rioitsijoita. Jos ne ovat tulevia, ne kiin- tystä vai taantumista. Jakaisin muutoksen ten asioista, että unohdamme omamme. nostavat nuorisoa. Tuovatko ne tullessaan kolmeen osaan, nimittäin taloudelliseen, Tekniikan kehitys ei ole rajoittunut hyvää vai huonoa? Onko elämä huomen- sosiaaliseen ja teknilliseen muutokseen. ainoastaan liikenneyhteyksien paranemi- na helpompaa kuin tänään? Jokainen näistä kolmesta kulkee kuiten- seen. On päästy merkittäviin saavutuksiin Tulevaisuus on arvailujen varassa, kin käsi kädessä toistensa kanssa. fysiikan, kemian ja lääketieteen aloilla. ja niiden lähtökohtana on menneisyys. Autoritäärisissä valtioissa on ta- Vielä mullistavampia keksintöjä tullaan Henkilökohtaisia kokemuksiamme emme louselämä poliittisten vallassaolijoiden varmasti vielä tekemään. pysty arvaamaan. Puitteet voimme kui- käsissä. Kehitys tapahtuu pitkäaikaisten Meitä sotilaita kiinnostaa, mikä on tenkin luoda mielessämme. suunnitelmien mukaan. Demokraattisissa sotilaan rooli tulevassa yhteiskunnassa. Yhteiskunnan kehityksen ennusta- maissa kysyntä ja tarjonta pitävät huolen Voiko huomispäivän ihminen olla nos- miseksi on aikojen kuluessa syntynyt taloudellisesta kehityksestä. Molemmat tamatta kättään lähimmäistään vastaan? useita teorioita. On olemassa biologinen, pyrkivät mahdollisimman korkeaan Onko tulevaisuuden yhteiskunta pasifis- materiaalinen, poliittinen, energeettinen elintasoon. Vain keinot tämän korkean tien toiveyhteiskunta? ja institutionaalinen käsitys sekä tiedon elintason saavuttamiseksi ovat erilaiset. Tuskin näin tulee tapahtumaan, ei lisääntymisen teoria. Viimeisimpiä näistä Kun päämäärä on saavutettu, ei ole ainakaan ehkä seuraavan 50 vuoden teorioista on amerikanvenäläisen Soroki- enää taistelua autoritäärisen ja demokraat- sisällä. Koska kaksi ihmistä ei voi olla nin teoria, jonka mukaan kehitys heilahte- tisen järjestelmän kesken. Silloin ei ole riitelemättä keskenään, kuinka voi sitten lee jatkuvasti toisesta äärimmäisyydestä väliä, kumpaa tietä on käytetty. Tilanne olla kaksi kansaa? En väitä, että sodat – ideaalisuudesta – toiseen äärimmäisyy- on hieman sama kuin aikoinaan uskon- ovat välttämättömiä, mutta armeijat ovat teen – aistillisuuteen. sodissa. välttämättömiä, jotta sotia ei syttyisi. Ar- Mikäli työllisyys säilyy, tulee jo yli meija ei sinänsä synnytä sotaa. Se on vain 50 vuotta jatkunut kasvutrendi jatku- eräs politiikan väline, joten poliitikoista maan ja tuottavuus paranemaan auto- riippuu, kohtaammeko vanhuutemme on- matisoinnin seurauksena. Kuitenkin nellisemmassa yhteiskunnassa. Jumala ideat ilmenevät vapaampina aineellisessa sen tietää. ympäristössä kuin esineet. Uudet aatteet nostavat päätään ja vanhoja kuolee. Pekka Hämäläinen Uudet lait muuttavat yhteiskuntaa Kadetti pala palalta. Minä-tunto pyritään ke- hittämään täysikasvuiseksi ja yksilöä

Kylkirauta 2/2018 34 kolumni Viisikymmentä vuotta myöhemmin irjoitukseni ajatukset olivat kadetin ajatuksia. Nykyisellä Kkokemuksellani en lähtisi ar- vioimaan odotuksia tulevalle viisikym- menvuotiskaudelle. Ostin 16-vuotiaana moottoripyörän ja lähdin sillä kiertelemään Afrikkaa. Ensimmäinen pysähdyspaikka oli Rans- kan Provencessa. Pidin sitä paratiisina. Kaksikymmentäkuusi vuotta sitten ostin kahdeksansataa vuotta vanhan talon, jota olen siitä asti korjaillut. Nyt hoidan viinitarhaa. Minulla on sopimus siitä, että villisiat voivat käydä puutarhassani syömässä ja syksyllä me syömme ne. Nuoruudessani maailman väestö olisi mahtunut Laatokan jäälle pilkille. Nyt meitä on kolminkertaisesti. Maa- hanmuuttajat ovat aiheuttaneet uusia ongelmia koko Euroopassa. Eurooppa- lainen nainen saa 1,5 lasta ja maahan- muuttaja 5,5 lasta. Pitkällä aikavälillä tämä muuttaa väestörakennetta. Ranskan lisäksi Saksalla, Espanjalla ja Italialla on poliittisia ongelmia, jotka vaikeuttavat Euroopan yhteisön toimintaa. Demokratia ei toimi. Pienellä maalla ei ole varaa tehdä suuria virheitä. On muistettava, että kai- kella on alkunsa ja loppunsa. Tyhmäs- tä päästä kärsii koko ruumis, ja näyttää siltä, että naapurikin saattaa kärsiä.

Pekka Hämäläinen Eversti evp

35 Kylkirauta 2/2018 Kuvat SA-kuva/Puolustusvoimat, kuvanmuokkaus Pasi Väätäinen. Pasi kuvanmuokkaus SA-kuva/Puolustusvoimat, Kuvat Isänmaan nuoret puolustajat – sotilaspojat ja lottatytöt

Teksti: Hannu Luotola

Itsenäisyytemme ensimmäisen vuosikymmenen aikana syntyivät suojeluskunnat, joista tuli vapaaehtoisten miesten ja nuorukaisten maanpuolustusjärjestö. Lotta Svärd -järjestön pariin hakeutuivat äitiensä mukana vapaaehtoiset pikkulotat ja lottatytöt.

oika- ja tyttötyön myötä kym- Jo vuoden 1918 lopulla oli huo- menet tuhannet nuoret valmen- mattu, että nuorten poikien sijoittami- Ptautuivat henkisesti ja fyysisesti nen samoihin yksiköihin vanhempien siirtymään suojeluskuntien ja Lotta miesten kanssa ei ollut toimiva ratkai- Svärdin jäseniksi. Tämän toiminnan su. Niinpä pojista muodostettiin omia merkitys selvisi talvisodan ja jatko- yksiköitä, joista käytettiin nimitystä sodan koettelemuksissa sekä maamme oravakomppaniat. jälleenrakentamisen aikana. Oravakomppaniavaiheen jälkeen Sotilaspoikia voitiin käyttää mo- suojeluskuntatoiminnan poikatyö oh- nissa kotialueen tehtävissä iästä riip- jattiin monen vaiheen jälkeen uralleen. puen aseistamattomina tai aseistettuina. Se tarkoitti vuoden 1928 lopulla perus- Monet varttuneet pojat taistelivat va- tettuja suojeluskuntien poikaosastoja paaehtoisina rintamalla. Suojelus- 12–16-vuotiaille pojille. Hannu Luotola kuntapojista koottuja taisteluosastoja Poikaosastojen määrä kasvoi vuo- jouduttiin käyttämään vihollisen mur- teen 1938 mennessä 582:een, mikä tar- lisuuden raaka-aineiden kierrätykseen tojen rajoittamiseen. koitti 86:ta prosenttia suojeluskuntien sekä polttopuun hankintaan. Sotilas- Pääosa sotilaspojista ehti miesten määrästä. Vuonna 1942 osastoja oli pojat toimivat pelastustehtävissä ja mukana rintamalle, siten he kuuluvat 631. Sotilaspoikajohtajistolle järjes- sotilaallisen toiminnan aputehtävissä veteraanien joukkoon. He ovat oikeu- tettiin erikoiskursseja. lähetteinä ja viestimiehinä. Vanhim- tettuja kantamaan tammenlehvätun- Vuonna 1928 suojeluskuntien yh- mat sotilaspojat osallistuivat aseelli- nusta. Lottatytöt siirtyivät vartuttuaan teydessä aloitettu poikatoiminta jatkui siin tehtäviin ilmatorjuntamiehistönä, lottien riveihin ja palvelivat kotirinta- talvi- ja jatkosotaan saakka Suojelus- desanttien etsintäpartioissa sekä var- malla ja rintamalla. kuntain poikaosastona. Sotilaspoika- tiotehtävissä. nimi virallistettiin Suojeluskuntain Toiminnan päättyessä vuonna 1944 komentajan päiväkäskyssä 17. syys- Sotilaspoikatoiminnan sotilaspoikia oli rekisteröity 72 300. kuuta 1941. Siinä viitattiin Vänrikki aloittamisesta 90 vuotta Heidän keski-ikänsä on tätä nykyä yli Stoolin henkilöihin: ”Siellä astuu 85 vuotta. Elokuun 2. päivänä 1918 annettu en- vastaamme Sotilaspoika. Se olkoon simmäinen asetus suojeluskunnista poikiemme nimi. Sen on Runeberg mahdollisti alle 17-vuotiaan toiminnan antanut, se on isien perinnön vapaa- Pikkulotat ja lottatytöt suojeluskunnassa vanhempien suostu- ehtoisen maanpuolustajan tunnuskilpi.” Lotta Svärd -järjestöllä ei ollut muksella ja suojeluskunnan esikunnan Sotilaspoikien kunniamarssi on J. L. 1920-luvulla virallisesti tyttöosastoja. harkinnan perusteella. Poikien toiminta Runebergin sanoittama Sotilaspoika. Äidit toivat kuitenkin tyttäriään mukaan oli voimistelua, urheilua ja kansalais- Urheilun ja kasvatuksellisen työn lottatoimintaan. Suojeluskuntien poika- kunnon kasvattamista. ohessa sotilaspojat osallistuivat teol-

37 Kylkirauta 2/2018 osastojen perustamisen myötä vuodesta 1928 alkaen virisi keskustelu tyttöosas- tojen perustamisesta. Niinpä lottien puheenjohtaja Fanni Luukkonen teki vuonna 1931 aloitteen tyttöosastojen perustamisesta paikallis- osastoihin. Tyttöosaston jäseneksi pääsi jokainen kahdeksan vuotta täyttänyt tyttö. Osastot jaettiin kahteen ikäryh- mään: 8–13-vuotiaat ja 14–16-vuotiaat. Seitsemäntoista vuotta täyttänyt pikkulotta saattoi siirtyä jäseneksi Lotta Svärd -yhdistykseen. Talvisodan ja jatkosodan aikana pikkulotat olivat apuna lääkintäteh- tävissä, auttoivat muonitustoimissa, korjasivat vanhoja ja tekivät uusia varusteita sekä osallistuivat keräys- toimintaan. Tehtäviä oli muun muassa ilmasuojelukeskuksissa, ensiapuase- milla, puhelinkeskuksissa, varus- korjaamoissa, ilmavalvonnassa ja sotasairaaloissa. Pikkulotat lähettivät paketteja ja kirjeitä. Verkkomuseo. Svärd Lotta Kuvat Pikkulotat olivat suojeluskunta- poikien ohella 1930- ja 1940-luvuilla suosituimpia nuorisojärjestöjä maas- ovat siirtymässä osaksi kansakun- joista osa sai sittemmin tammenlehvän samme. Vuonna 1932 pikkulottia oli tamme kulttuuriperintöä. Perustuslain rintapieleensä. He ovat osa suomalaista 2 048. Vuonna 1934 ylittyi 10 000 tytön 20 §:ssä todetaan, että vastuu luonnos- veteraaniperhettä. raja, ja vuonna 1944 heitä oli jo lähes ta ja sen monimuotoisuudesta, ympä- Sotilaspoika- ja lottatyttötoimin- 50 000. ristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu ta oli kattavaa kansalaiskasvatusta. Vuoden 1943 vuosikokouksessa kaikille. Sotilaspojat ja lottatytöt ovat Yhteisöllisyys ja yhdessä tekemisen pikkulotta-nimitys muutettiin lotta ottamassa ”rintamavastuun” sotiemme taito sekä velvollisuuden tunto isän- tytöksi. Nimenmuutosta olivat toivo- veteraaneilta heidän perintönsä välit- maan rakkauden ohella olivat avuja, neet varttuneemmat pikkulotat, joiden tämisessä. jotka kannustivat sotilaspoikia ja tehtävät olivat samoja kuin aikuisten- Kotirintama ratkaisi kansakuntam- lottatyttöjä toimissaan sekä sodan että kin lottien työt. me kestämisen tekemällä kaikkensa si- jälleenrakentamisen aikoina. Ne ovat Tyttöjen ja poikien yhteistoiminta viiliväestön ja rintamalla taistelevien sotilaspoikien ja lottatyttöjen perintö voimistui jatkosodan loppupuolella. hyväksi. Sotilaspoikien ja lottatyttö- nykynuorille. Lottatyttöjen toiminta päättyi 23. mar- jen panos vapautti kymmeniätuhansia raskuuta 1944 Lotta Svärd -järjestön miehiä rintamatehtäviin. Sotilaspoikien Perinneliitto lakkauttamisen myötä. Koko Suomi oli taisteluissa mukana. Palveluksessa oli syystal- Sotilaspoikatyön perinteitä vaaliva, Perustuslaki velvoittaa veen 1944 saakka yli puoli miljoonaa koko maata käsittävä järjestötoiminta henkilöä, naiset mukaan luettuna. Mis- alkoi Sotilaspoikien Perinnekillan pe- Lapin sodan vielä jatkuessa pohjoisessa sään muussa sotaa käyneessä maassa rustamisella 29. toukokuuta 1991. Nimi Suomessa Suomen marsalkka Manner- ei yhtä suuri osa väestöstä osallistunut muutettiin myöhemmin Sotilaspoikien heim velvoitti aseveljiään päiväkäs- aktiivipalvelukseen. Tuota joukkoa Perinneliitto ry:ksi (Soldatgossarnas kyssään 31. joulukuuta 1944: ”Teidän täydensivät sotilaspojat ja lottatytöt, Traditionsförbund rf), johon kuuluvia asianne on kaikkialla maassamme yl- läpitää sitä keskinäisen luottamuksen ja toveruuden henkeä, minkä sodan yhteiset koettelemukset ovat luoneet, sekä ympäristöönne kasvattaa uskoa ja luottamusta tulevaisuuteen.” Sotiemme veteraanit ovat yli- päälliköltään saamaansa velvoitetta toteuttaneet järjestötoiminnassaan. Veteraanisukupolven saavutukset

Kylkirauta 2/2018 38 alueellisia perinnekiltoja perustettiin sittemmin yli kolmekymmentä. Perin- nekillat vaalivat myös pikkulottien ja lottatyttöjen perinteitä. Liiton tavoitteena on sotilaspoikatoiminnan perinteiden vaaliminen, kokemusten ja arvojen siirtäminen jälkipolville, toiminnan tunnetuksi tekeminen ja maanpuolustustahdon lujittaminen sekä sotiemme veteraanien työn arvostaminen ja veteraanien tukeminen. Sotilaspoikatoiminnasta ja sotilaspoikien perinteestä kertova lehti Soti- laspoika ilmestyi elokuussa 1992. Se jatkaa syyskuussa 1941 ensimmäisen kerran julkaistun ja sittemmin marraskuussa 1944 lakkautetun samannimisen lehden julkaisemista. Sotilaspoikien Perinneliitto myönsi Sotilaspoikien toiminnasta vuosina 1928–1944 ja perinnetyöstä 5. syyskuuta1997 Päijät-Hämeen So- vuosina 1991–2000 on tehty kattava historiakirja Poikasotilaista tilaspoikakillan toteuttamalle Lahden sotilaspoikiin. Sotilaspoikien perinnekillat, joita liittoon kuuluu kol- Sotilaspoikapatsaalle valtakunnallisen misenkymmentä, ovat tehneet omia historioitaan. Sotilaspoikien aseman. Kuvanveistäjä Kauko Korte- Perinneliiton 30-vuotishistoria 1991–2021 on valmisteilla. laisen veistämä muistomerkki sijaitsee kansalaisopiston edustalla. Sotilaspojat Myrskyfilmi Oy on toteuttanut Sotilaspoikien Perinneliiton toimek- kokoontuvat sen edustalle vuosittaiseen siannosta elokuvan Isänmaan nuoret puolustajat – Sotilaspojat ja kunnianosoitukseensa liiton perusta- lottatytöt. Sen ensi-ilta oli liiton perinnepäivänä 29. toukokuuta 2018. mispäivänä 29. toukokuuta.

Prikaatikenraali evp Hannu Luoto- la on Sotilaspoikien Perinneliitto ry:n puheenjohtaja.

39 Kylkirauta 2/2018 Kuvat Helmi Saarela / Puolustusvoimat ja Salokangas / Puolustusvoimat, kuvanmuokkaus Pasi Väätäinen. Pasi kuvanmuokkaus Puolustusvoimat, / Salokangas ja Puolustusvoimat / Saarela Helmi Kuvat Maanpuolustustahto – vanha käsite voimissaan

Teksti: Risto Sinkko

Valtiota kiinnostaa aina, onko tarpeellinen määrä sen kansalaisia kouluttavissa sotilaiksi mahdollisen aseellisen kriisin torjumista varten. Yhtä tärkeää on, löytyykö kansalaisten joukosta riittävää tukea taistelijoille ja yleensäkin aseellisen voiman käytölle.

aanpuolustustahdon kä- Oy:n avulla. Hänen työtään pidetään sitteen käytölle on monia ensimmäisenä Puolustusvoimissa to- Mlähtökohtia. Niistä keskei- teutettuna maanpuolustustahdon sur- simpiä ovat kokemukset viime sodista vey-tutkimuksena. ja sotien jälkeisestä ajasta. Kokemukset Molempien sittemmin kenraaleiksi Karjalan kannaksen torjuntataisteluista edenneiden kapteenien työt on julkaistu vuonna 1944 saivat tutkivat upseerit 2000-luvulla myös Maanpuolustuskor- kiinnittämään huomiota taistelutahdon keakoulun uusissa julkaisusarjoissa. ja -kunnon psykologisiin piirteisiin. Junttilan työ nosti esiin myös Sodan jälkeinen aika koettiin trau- tarpeen sosiaalipsykologiselle tutki- maattiseksi. Se sai kapteeni Jaakko Val- mukselle. Sodan jälkeen perustettu So- tasen valitsemaan Sotakorkeakoulun tilaspsykologinen seura teki aloitteen diplomityönsä tutkimuksen kohteeksi Henkisen maanpuolustuksen komitean Risto Sinkko miesväestön maanpuolustustahdon. perustamisesta. Valtanen kutsuttiin ko- Hän ei ollut ensimmäinen asiaa käsi- mitean sihteeriksi. Henkisen maanpuo- tellyt tutkija, mutta voidaan katsoa, että lustuksen suunnittelukunta perustettiin kriittisiin oloihin, koska se oli kriitik- hänen työnsä vuodelta 1954 vakiinnutti vuonna 1962. kojen mielestä pyrkinyt samankaltais- käsitteen käytön. Suunnittelukunta omaksui tavoittamaan ajattelun yhteen ideologiaan. teekseen kansakunnan kouluttamisen ja Etenkin SKDL:n ja SDP:n kannan- Kahden kenraalin töitä kasvattamisen yhtenäisen totaalimaan- otoissa käsiteltiin varsin varaukselli- puolustuksen näkemyksen kannatta- sesti henkistä maanpuolustusta.” Kapteeni Paavo Junttila laati vuonna jaksi. Tämä osoittautui myöhemmin 1952 diplomityönsä Taistelutehon las- poliittiseksi kompastuskiveksi. Hen- Siviilikansalaisten kemiseen vaikuttaneet tekijät sodan kisen maanpuolustuksen suunnittelu- 1941–44 aikana ja siitä tehtävät joh- kunta lakkautettiin ja sen toiminnan maanpuolustustahto topäätökset. Junttilan tutkimus perustui jatkajaksi muodostettiin vuonna 1975 Sotien aikana kehitettiin omat järjes- sodan aikaisten joukkojen arkistoihin Maanpuolustustiedotuksen suunnitte- telmät siviilikansalaisten mielialojen sekä johtajille tehtyihin haastatteluihin lukunta. mittaamiseksi. Ne täyttivät tehtävänsä, ja kirjallisiin lausuntoihin. Suunnittelukunnan puheenjohtaja mutta varsinaisia tutkimuksia ne eivät Valtanen sen sijaan teki opinnäy- Asko Vilkuna kirjoitti asiasta Kylki- nykyaikaisessa mielessä olleet. Niin tetyönsä tiedonhankinnan henkilökoh- rauta-lehden numerossa 2/1979: ”Hen- sanotun VIA-organisaation (Vapaus, taisina haastatteluina Suomen Gallup kinen maanpuolustus ei sopinut uusiin isänmaa, aseveljeys) käytettävissä oli

41 Kylkirauta 2/2018 tiedonantajia ympäri maata erilaisissa sosiaalisissa ympäristöissä. Sodan ajasta johtuen kerätyt mielialatiedot pidettiin salaisina. Organisaatiota johtanut Martti Ruutu hautasi sodan päätyttyä päivä- kirjansa maahan vuosikymmeniksi. Hänen motiivinaan lienee ennemmin- kin ollut kätkeä muistiinpanot ja tiedot maan johdon toiminnasta sekä käydyis- tä neuvotteluista ja keskusteluista, ei niinkään salata tietoja väestöryhmien erilaisista näkemyksistä. Ilmeistä kuitenkin on se, että muun muassa Päämajan Tiedoitusosaston arkistomateriaaleja tuhottiin, tai ainakaan ne eivät ole säilyneet tutkitta- viksi. Sota-arkistoon dokumentteja on toimitettu vasta vuonna 1969, jolloin Pääesikunnan tiedotusosaston päällik- kö Jaakko Valtanen allekirjoitti asiaa koskevat lähetteet. Sodan päätyttyä siviilikansalaisten mielialojen seuranta lopetettiin. Tutki- musten kehittämisessä otettiin mallia Ruotsista. Siellä esitettiin 1950-luvulla tiettävästi ensimmäisen kerran puolus- tustahtoa mittaava haastattelukysymys:

”Antag att Sverige anfalles. Anser Ni Väätäinen. Pasi kuvanmuokkaus Puolutusvoimat, Kuvat att vi bör göra vapnat motstånd även om utgången för oss ter sig oviss?”. Siitä muodostui sittemmin ”klassinen lustusmahdollisuutemme heikoiksi. Venäjän Krimillä ja Ukrainassa mittari” sekä Ruotsissa että Suomessa. Toisaalta tulokset saattoivat olla myös vuonna 2014 toteuttamien toimien joh- Suomalaisissa tutkimuksissa osoitus nyrkin puristamisesta taskussa dosta on joissakin muissa maanpuolus- vastaavaa kysymystä on käytetty – mielipidetutkimuksessakaan asiasta tukseen liittyvissä mittauksissa havaittu 1960-luvulta alkaen. Vakiintunut ei haluttu puhua. selviä muutoksia. Kansalaisten käsitys käännös on ”Jos Suomeen hyökätään, 1980-luvulla kansalaisten maan- Venäjän uhkasta muuttui suuresti, ja niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustustahto selvästi koheni, ja tuki Puolustusvoimien määrärahojen puolustauduttava aseellisesti kaikis- se vakiintui sittemmin 1990-luvulla korottamiselle kasvoi voimakkaasti sa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi Neuvostoliiton kaaduttua. Kuvion ja pysyvästi. Maanpuolustustahto on epävarmalta?” Henkisen maanpuo- perusteella maanpuolustustahtoisten kuitenkin pysynyt vakaalla tasollaan. lustuksen suunnittelukunta teetti en- ”normaalitasona” voidaan pitää 70–75 Sama ilmiö on havaittu myös Ruotsin simmäisen tutkimuksensa vuonna prosenttia tai jopa sitä ylittävää tasoa. vastaavissa tutkimustuloksissa. 1964. Näin saatiin täytettyä aukko Kaikkiaan 80 prosentin taso saavutet- kansalaisten maanpuolustusajattelua tiin ensimmäisen kerran vuonna 1995, Tutkimukset kehittyvät koskevissa tiedoissa. jolloin Suomen jäsenyys Euroopan Maanpuolustustiedotuksen suunnit- unionissa oli jo astunut voimaan. Sodan jälkeen Puolustusvoimien hen- telukunta käyttää kysymystä edelleen Julkisessa keskustelussa on aika kilöstön mielialojen seuranta virkatietä vuosittain kansalaisille suunnatuissa ajoin kannettu huolta maanpuolustus- lähetettyjen mielialaraporttien kautta mielipidekyselyissään ja ylläpitää seu- tahdon heikkenemisestä muutaman tuli ennen pitkää tiensä päähän. rantaa tuloksista. prosenttiyksikön alenemisen perus- Kenraali Yrjö Keinosen toimiessa Kuten oheisesta trendikuvasta il- teella. Kuvasta kuitenkin ilmenee, että puolustusvoimain komentajana vahvis- menee, alhaisimmillaan kansalaisten erityistä huolta ei näytä olevan. Pienet tui näkemys siitä, että mielialaraportit maanpuolustustahto on ollut vuosina ja mahdollisesti satunnaiset muutok- olivat epäluotettavia. Niiden korvaa- 1970 ja 1971. Elettiin kylmän sodan, set kuuluvat tämäntyyppisten survey- miseksi tarvittiin muita menetelmiä, Neuvostoliiton ja YYA-sopimuksen tutkimusten luonteeseen. kuten henkilökuntaan ja asevelvollisiin aikoja, ja kansalaiset arvioivat puo- kohdistettuja asennetutkimuksia.

Kylkirauta 2/2018 42 mittavissa helpommin kuin koskaan aikaisemmin. Reserviläisiä varten kehitetään uu- sinta tekniikkaa käyttävää järjestelmää ja varusmiesten palautekyselyjä uudis- tetaan. Asevelvollisten koulutus kehit- tyy, ja heidän maanpuolustustahtonsa on 2010-luvulla ollut kasvusuunnassa. Myös akateeminen tutkimus on ottanut maanpuolustustahdon käsitte- lyynsä. Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan lai- toksessa sotilassosiologian professori Teemu Tallbergin johdolla työskente- levä Tahto-tutkimusprojekti on saanut ensimmäisen vaiheensa valmiiksi. Toinen vaihe jatkuu vuoteen 2020. Tutkimusprojektissa tarkastellaan kansalaisten suhdetta maanpuolustukseen ja yhteiskuntaan. Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksella käynnistyi vuoden 2018 alussa maanpuolustustahdon historiaa ja poliittisuutta käsit- televä tutkimushanke. Siinä pohditaan, miten maanpuolustustahto on päätynyt nykyiseen keskeiseen rooliinsa osana Suomen turvallisuus- ja puolustus poliittista keskustelua. Hanketta johtaa filosofian tohtori Teemu Häkkinen.

Pentti Airion mukaan on myös tutkimusmenetelmää käytettäväksi ker- Risto Sinkko on sotatieteiden toh- mahdollista, että mielialailmoituk- tausharjoituksissa. 2000-luvun alussa tori. sissa ilmoitettiin sellaisiakin yleisiä aloitettiin varusmiesten kotiuttamis valituksia ja huomautuksia, joita Puo- kyselyt maanpuolustustahdon ja kou- lustusvoimien ylin johto ei pitänyt lutuksen laadun arvioimiseksi. asianmukaisina. Sen sijaan mielipide- Maanpuolustustahdonkin tutki- mittauksissa vastattiin vain esitettyihin muksessa on aina pitänyt ottaa huo- kysymyksiin. mioon maamme geopolitiikka. Sodan Vuonna 1967 Puolustusvoimien jälkeen maanpuolustustahtoa pidettiin henkilöstötutkimus annettiin tohtori Henkisen maanpuolustuksen suunnit- Osmo A. Wiion tehtäväksi. Tavoitteena telukunnan mietinnössä kannanottona oli selvittää henkilökunnan ja varus- ”Suomen puolesta, ei ketään vastaan”. miesten asenteita sekä paljastaa mah- Jari Rantapelkonen on kysynyt, dolliset tyytymättömyyttä aiheuttavat voiko vihollista tutkia, kun sitä ei ole. tekijät. Otannalla vastaajiksi valittiin Hän ei tarkastele sodankäynnin hen- 5 000 henkilöä eri henkilöstöryhmistä. kisiä komponentteja, mutta niidenkin Tämän jälkeen henkilöstötutki- kohdalla kysymys on oikeutettu. Toi- muksia tehtiin epäsäännöllisin välein. senlaisilla kysymyksenasetteluilla olisi Systemaattiset tutkimukset käynnis- erityisesti 1970- ja 1980-luvuilla saatu tettiin uudelleen työilmapiirikyselyn myös toisenlaisia vastauksia. nimellä vuonna 1997 Puolustusvoi Tämän päivän informaatioympäris- mien koulutuksen kehittämis- tössä maan ja Puolustusvoimien johto keskuksen käyttäytymistieteiden tarvitsevat reaaliaikaisen tilannekuvan osaston johdolla. 1990-luvun alussa kansan, asevelvollisten ja sotilaiden ryhdyttiin kehittämään kenttäkelpoista mielialasta. Nykyajan tekniikalla se on

43 Kylkirauta 2/2018 Kuva Juhani Kandell, SA-kuva / Puolustusvoimat, kuvanmuokkaus Pasi Väätäinen. Pasi kuvanmuokkaus Puolustusvoimat, / SA-kuva Kandell, Juhani Kuva

Kuudella Vapaudenristillä palkittu reservin majuri Erik (Erkki) Luntamo. artikkelit

Sata vuotta Vapaudenristejä

Teksti: Antti Matikkala

Vapaudenristin ritarikuntaa on hyvällä syyllä kutsuttu Euroopan monimutkaisimmaksi ritarikunnaksi. Vuosisadan aikana sen kunniamerkkiluokat, niiden ulkoasu ja antamisperusteet ovat vaihdelleet sekä säännöstömuutosten että poikkeustapausten kautta.

uomen senaatti perusti Vapau- ollessaan ”välittömästi edellisten jatko- denristit (VR) ja Vapaudenmi- na”. Esitys pantiinkin pöydälle, mutta Stalit (VM) 4. maaliskuuta 1918 hyväksyttiin kuitenkin jo seuraavana ylipäällikkö Mannerheimin aloitteesta. päivänä. Mannerheimin sanoin Vapaudenristi Vapaudenristeistä ja Vapaudenmita- perustettiin ”ilmaisemaan ja palkitse- leista tuli koko kansan kunniamerkkejä maan sotilaan urotekoja taisteluken- sotien 1939–1945 aikana, jolloin niillä tillä sekä sitä uhrautuvaa työtä”, jota palkittiin isänmaan puolesta niin rinta- oli suoritettu ”pohjan laskemiseksi malla kuin kotirintamallakin toimineita maamme vapaudelle”. henkilöitä. Yksi Vapaudenristin tehtävistä Talvisodan hallituksen sosiaali- oli Mannerheimin mukaan niiden eri demokraatit eivät ottaneet vastaan Antti Matikkala yhteiskuntaluokkiin kuuluvien läm- Vapaudenristejä ennen kuin Väinö V. minsydämisten miesten ja naisten Salovaara sai lokakuussa 1941 talvi- Sääntöjen mahdollistamalla taval- palkitseminen, jotka olivat tehneet sodan aikaisista ansioistaan 1. luokan la miehistöäkin on palkittu 3. luokan uhrautuvaa työtä ”verenjanoisten vi- Vapaudenristin. Vapaudenristin saajien Vapaudenristillä. Vaasalainen aktivisti, hollisten ahdistamien kannattajiemme joukossa oli myös entisiä punakaarti- insinööri ja tykkimies Fredrik Wikman pelastamiseksi”. laisia: Arvid Janhunen nimitettiin Man- sai toukokuussa 1918 VR 3:n erittäin Valtionhoitajana Mannerheim nerheim-ristin ritariksi kaatumisensa ”suuriarvoisesta ja pelkäämättömäs- totesi Vapaudenristin täyttäneen teh- jälkeen. Suomen Metallityöväenliiton tä toiminnasta vapaudentaistelumme tävänsä ja päätti lopettaa sen jakelun varapuheenjohtaja Emil Skog sai VR alussa kuin myöskin urhoollisuudesta 28. tammikuuta 1919. Samalla hän 4:n kansalaisansioista. ja neuvokkuudesta”. ilmoitti Suomen Valkoisen Ruusun Vuonna 1939 palkitsemistasoja täs- ritarikunnan perustamisesta. Kapteeniluutnantille VR 1 mennettiin siten, että 2. luokan Vapau- ja sotamiehelle VR 3 denristi voitiin antaa kapteeneille ja sitä Koko kansan korkeammille upseereille. Vaihteluväli Vapaudenristi Vuoden 1918 säännöissä määriteltiin tämän kunniamerkin saaneiden soti- varsin väljästi, että 4. ja 3. luokan Va- lasarvoissa oli suuri kenraalikunnasta Talvisodan sytyttyä 1939 Mannerheim paudenristi voitiin antaa miehistölle, reservin luutnanttiin. esitti Vapaudenristin käyttöönottoa alipäällystölle ja upseereille. 1. luokan Vuonna 1940 2. luokan Vapauden- uudelleen. Valtioneuvostossa sosiaali- Vapaudenristi tuli kyseeseen everstin ristin saaneiden joukossa olivat sekä demokraattien K.-A. Fagerholm halusi arvosta ylöspäin. Vuonna 1918 tästä kontra-amiraali Gustav von Schoultz asian laittavaksi pöydälle. Hän epäili, poikettiin niinkin paljon, että saksa- että kenraalimajuri Juho Heiskanen. että ”ne voisivat herättää pahaa verta” lainen kapteeniluutnantti Leisler Kiep Hävittäjälentueen päällikkö, reservin sai VR 1:n. luutnantti Kyösti Karhila palkittiin

45 Kylkirauta 2/2018 artikkelit

VR 2:lla joulukuussa 1944. Peruste- lun mukaan Karhila oli ”osoittanut jatkuvaa taisteluvalmiutta sekä henki- lökohtaista rohkeutta, mistä todistuk- sena 14 alasammuttua viholliskonetta” sen jälkeen, kun hän oli saanut VR 3:n tammenlehvineen 16. lokakuuta 1943.

Vaihtelevia perusteluja Perustelut Vapaudenristien antamiselle vaihtelevat suuresti. Tapa antaa Vapau- denristejä haavoittumisista, jopa vakavista sairastumisista, aiheutti ongelmia jatkosodan pitkittyessä. Rykmentin huoltopäällikkönä toiminut majuri Arvo Emil Ahola sai vuonna 1942 VR 2:n perustelulla ”Sairastunut vaikeaan keuhkotautiin”. Eräille reser- viupseereille, kuten majureille Randall Nybom ja Erik (Erkki) Luntamo, Vapau- denristejä kertyi osittain haavoittumisten perusteella lopulta jopa kuusi kappaletta: viisi sotien ajalta ja lisäksi VR 2 rauhanajan ansioista. Tavallisin miehistölle ja aliupsee- reille haavoittumisesta annettu kunniamerkki oli 2. luokan Vapaudenmitali. Poikkeustapauksissa sotamieskin saattoi saada Vapaudenristin. Miinan räjähdyk- sessä Röhössä 1942 molemmat silmänsä menettänyt sotamies Toivo Karioja sai tällä perusteella VR 3:n. Toisaalta perustelut saman kunniamerkin antamiselle saattoivat olla hyvinkin pitkiä ja yksityiskohtaisia, kuten Mannerheim-ristin ritari, luutnantti Olli Remeksen tapauksessa. Remeksen VR 3:n perusteluna oli tarmokas ja menes- tyksellinen toiminta 1. Sissiprikaatin tuhoamistaistelussa vuonna 1942. Re- meksen kranaatinheitin- ja konekivää- Väätäinen. Pasi kuvanmuokkaus Puolustusvoimat, / kandell Juhani Kuva rijoukkueella vahvistettu komppania Vapaudenristin ritarikunnan kansleri, kenraali Gustav Hägglund kiinnitti VR 3:n miekkoineen keltaisessa ruusukenauhassa majuri Timo Lienen (1971–2018) oli eräässä taistelussa yhtä mittaa tais- rintaan 1. kesäkuuta 2011. Pikkukuvassa VR 1:n miekkoineen ja rintatähtineen vuonna 1942 saanut pääministeri J. W. Ragnell kapteenin sotilaspuvussa. telukosketuksessa kaksitoista tuntia. Se VR 1:n ja VR 4:n sekä vuonna 1940 pyysi Mannerheimia vastaanottamaan torjui neljä lujaa vastaiskua ja tuotti vi- VR:n suurristin jalokivineen ja VM 1:n Vapaudenristin 2. luokan ansiomitalin, holliselle noin 90 miehen tappiot. ruusukenauhassa. niin sanotun sotateollisuusmitalin, mihin Mannerheimista tuli Vapaudenris- tämä antoikin suostumuksensa. Presi- Palkituimmat tin ritarikunnan elinikäinen suurmestari denttikaudellaan Mannerheim kantoi Kahdesti Mannerheim-ristin ritariksi joulukuussa 1940. Sen jälkeen yksin ansiomitalin nauhalaattaa. Itse mitalia nimitetyille lentomestari Ilmari Juuti- hänellä oli oikeus antaa ritarikunnan hän ei eläessään saanut, vaan se toimitet- laiselle ja eversti M. J. Aholle suotiin kunniamerkkejä. Tämän takia presi- tiin Mannerheim-museoon vasta vuonna kummallekin seitsemän Vapaudenris- dentti Risto Ryti pyysi häntä vuonna 1954. tiä. Juutilaisella oli lisäksi VM 2 eli 1941 Mannerheim-ristin ritarien puo- Eniten Vapaudenristin ritarikunnan kaikkiaan kahdeksan Vapaudenristin lesta kantamaan sekä 1. että 2. luokan kunniamerkkejä on siis annettu Juuti- ritarikunnan kunniamerkkiä. Samaan ko- Mannerheim-ristiä. laiselle, mutta myös Mannerheim kantoi konaismäärään ylsi myös Mannerheim, Vuonna 1942 ritarikunnan kansle- ritarikunnan yhtä monen kunniamerkin joka sai vuonna 1918 VR:n suurristin, ri, jalkaväenkenraali Rudolf Walden tunnuksia.

Kylkirauta 2/2018 46 artikkelit

Rangell sai vuonna 1942 VR 1:n miekkoineen ja rintatähtineen. Linkomies sai 1944 saman kunniamerkin kansalaisansioista, mutta Antti Hackzellille se annettiin miekkoineen. Kenraaleille ilman miekkoja annetut Vapaudenristit ovat olleet poikkeuksellisia. Vain muutamat ulkomaalaiset, jotka kaikki ovat olleet Suomen sotiin osallistuneita vapaaehtoisia, ovat saaneet Vapaudenristejä rauhanajan ansioista. 3. ja 2. luokan Vapaudenristin miekkoineen 1918 saanut ruotsalainen kenraalimajuri Henry Peyron sai 1955 VR 1:n rintatähtineen kansalaisansioista. Perusteluna oli Peyronin toiminta Finlandskrigare 1918 -yhdistyksen pu- heenjohtajana ja keräyksen johtaminen vapaussodan invalidien hyväksi. Kun vuonna 1960 keskeytynyt Va- paudenristien antaminen rauhanajan ansioista jatkui vuonna 1989, oli ensin periaatteena, että kaikki aktiiviupseeri- taustaiset palkittavat saivat kunniamerk- kinsä miekkoineen. Näin ollen 1966 aktiivipalveluksesta eronnut Suomen Reserviupseeriliiton pääsihteeri, majuri evp Juhani Autti sai VR 4:n miekkoineen vuonna 1990. Jo vuonna 1945 luutnanttina aktiivipalveluksesta eronneen majuri evp, ministeri Mika Tiivolan vuonna 1991 saaman kunniamerkin korkea luokka – VR 1 rintatähtineen – perustui hänen siviiliasemaansa ja miekat kadettiupseeritaustaansa. Miekkakäytäntöä kuitenkin muutettiin siten, että evp-upseereista VR:n voivat saada miekkoineen vain täysin- palvelleina eronneet. Vuonna 1942 kap- teenina ja hävittäjälentueen päällikkönä VR 2:n miekkoineen saanut Per Erik Vapaudenristin ritarikunnan kansleri, kenraali Gustav Hägglund kiinnitti VR 3:n miekkoineen keltaisessa ruusukenauhassa majuri Timo Lienen (1971–2018) (Pelle) Sovelius erosi vakinaisesta pal- rintaan 1. kesäkuuta 2011. Pikkukuvassa VR 1:n miekkoineen ja rintatähtineen vuonna 1942 saanut pääministeri J. W. Ragnell kapteenin sotilaspuvussa. veluksesta vuonna 1945, ja hänet ylen- nettiin everstiluutnantiksi vuonna 1968. Miekoin vai ilman? Talvi- ja jatkosodan pääministerit Sovelius sai VR 1:n kansalaisansioista palkittiin ansioistaan poikkeusoloissa vuonna 1994. Vastaavasti komentajakap- Tietyistä yleisperiaatteista huolimat- Edwin Linkomiestä lukuun ottamatta ta Vapaudenristien miekallisuus tai teeni evp Antti J. Näsi, joka oli eronnut miekallisilla Vapaudenristeillä. Ryti sai palveluksesta vuonna 1965 yli kahden miekattomuus, eli antaminen kansa- Vapaudenristin suurristin miekkoineen laisansioista, on toisinaan perustunut vuosikymmenen palveluksen jälkeen, sai vuonna 1940. VR 3:n kansalaisansioista vuonna 1999. tapauskohtaiseen harkintaan. Suomen Tuore pääministeri J. W. Rangell pal- Lontoon-lähettiläs G. A. Gripenberg oli kittiin helmikuussa 1941 VR 1:llä kan- päiväkäskyperustelun mukaan toiminut salaisansioista eli ”suurista ansioistaan Keltaisessa ansiokkaasti ”puolustuksemme hyväksi Suomen Pankin johtajana” talvisodan ruusukenauhassa sotamateriaalihankintojen järjestelyssä”. aikana. Tärkeitä valuutta- ja clearing- Jatkosodan aikaisista ansioista Vapau- Hän sai joulukuussa 1940 poikkeuksel- asioita hoitaessaan hän ”tuntuvasti denristejä annettiin keltaisessa ruusu- lisesti VR 1:n miekkoineen ”kansalais- helpotti sotamateriaalihankintoja”. Sen kenauhassa muun muassa kotirintaman ansioista sodassa”. sijaan, että tähän olisi lisätty rintatähti, upseereille, lotille, kauppalaivojen pääl-

47 Kylkirauta 2/2018 artikkelit liköille sekä Helsinkiin akkreditoiduille ruusukenauha. Ensimmäiset tällaiset naisen ristin merkein. Seuraavan kerran sotilasasiamiehille. Nauhan kotirinta- VR:t annettiin Afganistanissa ansioitu- Vapaudenristi annettiin miekkoineen ja mastatuksen takia jotkut pyysivät sen neille 4. kesäkuuta 2006. punaisen ristin merkein 4. kesäkuuta vaihtamista punaiseksi. Jossain tapauk- Ritarikunnan nykyisen vuonna 1944 2017, jolloin lääkintämajuri Isto Uusi- sissa tällaisiin pyyntöihin suostuttiinkin. vahvistetun ohjesäännön mukaan VR 3 Erkkilä sai VR 3:n näiden tunnusten kera Uuden merkityksen keltainen ruu- ja VR 4 ilman miekkoja voidaan antaa keltaisessa ruusukenauhassa. sukenauha sai vuonna 2006. Tuolloin lääkintähenkilökunnalle punaisen ristin Filosofian tohtori Antti Matik- vahvistetun toimintaohjeen mukaisesti merkein. Talvisodan jälkeen Manner- kala on kirjoittanut Vapaudenristin kriisinhallintatehtävissä taistelussa kun- heim oli antanut yksityissihteerilleen ritarikunnan historiasta useissa tut- nostautumisesta annettavissa Vapau- kouluneuvos Erik Mandelinille poik- kimuksissaan. Artikkeli ja lisää kuvia denristeissä on keltainen punaraitainen keuksellisesti VR 2:n miekkoineen ja pu- osoitteessa www.kylkirauta.fi. Vapaudenristin ritarikunnan satavuotisjuhla apaudenristin ritarikunnan myöntämisiä. Kansleri toi esille myös myöhemmin rakentuvaa ja laajentuvaa satavuotisjuhlaa vietettiin sen, että voimassa oleva asetus vuodel- valtiollista palkitsemisjärjestelmää. VSäätytalossa maanantaina ta 1944 on edelleenkin toimiva yhdessä Nuorteva puhui myös sisällissodan jäl- 5. maaliskuuta 2018. Tilaisuutta kun- 2000-luvulla laaditun toimintaohjeen keisen yhtenäisyyden muodostumisesta nioitti läsnäolollaan Vapaudenristin kanssa. Hän totesi, että Vapaudenristin talvisodassa ja sen vaikutuksesta suoma- ritarikunnan suurmestari, tasavallan ritarikunta on kyennyt mukautumaan laiseen palkitsemisjärjestelmään. presidentti Sauli Niinistö. Hän onnitteli ajan vaatimuksiin hyvin ja että se on Mannerheim-ristin ritari numero puheessaan sata vuotta täyttävää ritari- ennen muuta sotilaallinen ritarikunta. 95 Tuomas Gerdt oli lähettänyt juhlaan kuntaa. Kanslerin avauspuheen jälkeen oli tervehdyksen, jonka luki Vapaudenristin Kaikkiaan juhlaan osallistui noin vuorossa majuri Marko Maaluodon ritarikunnan sihteeri kenraaliluutnantti sata kutsuvierasta. Heidän joukossaan kuvakooste Vapaudenristin ritarikun- Sakari Honkamaa. Gerdt onnitteli rita- oli Puolustusvoimien ylintä johtoa, nan satavuotisesta historiasta. Esityk- rikuntaa sen merkkipäivänä ja kertoi ar- veteraani- ja maanpuolustusjärjestöjen sessä oli mukana jonkin verran ennen vostavansa omaa palkitsemistaan hyvin edustajia, korkeimmilla Vapaudenristin julkaisemattomia tai vähemmän esillä korkealle. Hän onnitteli lisäksi kaikkia kunniamerkeillä palkittuja sekä ritari- olleita kuvia. Esityksen aikana Kaartin rauhan aikana Vapaudenristin kunnia- kunnan yhteistyökumppaneita. Kaartin soittokunta soitti kuvien esittämän ajan merkeillä palkittuja. soittokunta vastasi juhlan musiikista. henkeen liittyvää musiikkia. Juhlan avasi Vapaudenristin ri- Juhlapuheen piti Kansallisarkiston Majuri Marko Maaluoto tarikunnan kansleri, kenraali Gustav pääjohtaja Jussi Nuorteva. Hän käsitteli Vapaudenristin ritarikunnan Hägglund. Hän käsitteli puheessaan puheessaan muun muassa Vapaudenris- hallituksen yhteysupseeri ritarikunnan syntyvaiheita, palkitse- tin ritarikunnan asemoitumista sodanai- misperusteita sekä kunniamerkkien kaisten ansioiden palkitsemisessa osana

Kylkirauta 2/2018 48

Kuvat Puolustusvoimat, kuvanmuokkaus Pasi Väätäinen. Pasi kuvanmuokkaus Puolustusvoimat, Kuvat artikkelit

Arvomerkkien keräily sotilasperinnetyönä

Teksti: Seppo Simola

Puolustusvoimien juhlavuonna sopii luoda katsaus siihen, miten arvomerkkien keräily ja kokoelmaksi järjestäminen palvelevat sotilasperinteen tallentamista. Perinnetyöstä kertyy runsaasti tietoa sekä jatkotutkimuksen aiheita. Usein kohtaa myös ongelmia.

rvomerkit ovat oleellinen osa ty kauluslaattoja. Merisotakoulun hen- sotilasperinnettä. Niiden ke- kilökunta kapteeniin asti sekä kadetit Arääminen, dokumentoiminen ja ja upseerioppilaat käyttivät ilmeisesti tallentaminen ovat sotilasperinnetyötä. 1960-luvun alkuun saakka kauluslaat- Työhön liittyy oleellisesti eri aikakausi- toja takeissa m/36. Laatoissa oli tumman- en arvomerkkinormien ja arvomerkkien sininen pohja ja vaaleansiniset reunat. käyttötapojen selvittäminen erilaisine Merisotakoulun laattoja olen tunnistanut poikkeuksineen. sota-ajan SA-kuvista sekä Puolustusvoi- Keräily on taistelua hukkaan joutu- mat ennen ja nyt -kirjasarjasta. Arvo- mista vastaan. Kauluslaatat ovat sotilaille merkkikuvastoista en ole niitä löytänyt, niin arkinen asia, että vanhoja ei välttä- ja nähnytkin olen niitä vain muutamia Seppo Simola mättä säilytetä. Ylimääräisiksi jääneitä pareja. merkkejä häviää eritoten muutoissa, Keräilyn logiikkana ei suinkaan ole reserviin siirtyessä sekä ylennysten tai periaate ”mitä suurempi herra, sitä kiin- maastopuvun tarrapohjaisia arvomerk- siirtojen yhteydessä. nostavammat arvomerkit”. Kuten ke- kilistoja. Pukujakin olen kokoelmaani Tapaan verkostojeni kautta jatku- räilyssä yleensä, kiinnostavimpia ovat saanut. Niistä en irrota merkkejä, vaan vasti nykyisiä ja entisiä sotilaita. Välillä harvinaisuudet. Yleisissä kauluslaatoissa säilytän asut koskemattomina. olen saanut isonkin pussillisen merkkejä huomionarvoisia ovat pienet mutta kiin- Merivoimiin laajensin kokoelmaa- henkilön koko sotilasuran ajalta. Joskus nostavat yksityiskohtaerot. ni vasta muutama vuosi sitten, kun sain vastauksena on ollut vilpitön harmittelu: Joitakin aselajiväri- ja arvomerkkiyh- kommodori evp Kai Varsiolta kaluunoita ”Voi kun olisit kysynyt kuukausi sitten. distelmiä on ollut käytössä vain kouralli- luutnantista komentajaan asti. Sen jäl- Kaappeja siivotessani heitin vanhat sella sotilaita. Harvinaisempia merkkejä keen kokoelmani on karttunut merivoi- merkit pois.” kokoelmassani edustavat käytössä olleet mien insinööriupseerin eri arvoasteiden rannikkotykistön insinöörieverstin, yleis- kaluunoilla. Viimeisin täydennys oli tuhti Harvinaisuudet esikuntainsinöörieverstin sekä farmasia- nippu arvomerkkejä lääkintäluutnantista lääkintäkomentajakapteeniin. kokoelman helminä kapteenin kauluslaatat. Ehdoton helmeni on kenraali Väinö Pääasiallinen keräilykohteeni on kaulus- Valveen käyttämä m/36 mustapohjainen Merkit kertovat laatat. Ne otettiin käyttöön sotilaspuvussa yhden leijonan kenraalilaatta. Tuorein muutoksista m/36. Varhaiset m/36:n laatat ovat har- harvinaisuus on prikaatikenraali Ahti vinaisia, koska ne olivat käytössä vain Vartiaiselta saadut ensimmäiset pri- Arvomerkkien ohella olen tallettanut kolmisen vuotta. Laatat olivat rakenteel- kaatinkenraalin (ilmauksessa oli aluksi myös joukko-osastotunnuksia, lakki- taan monimutkaisia ja ilmeisen kalliita genetiivin -n) kauluslaatat, joissa yleis- merkkejä sekä varusmiesten koulutus- valmistaa. Sen sijaan kauluslaatat m/39 esikuntaeverstin laatassa on hopeoitu haaramerkkejä. Joukko-osastotunnuksia olivat lähes nykyisen kaltaisia ja vain leijona. on lähes täysi kokoelma vuoden 1967 tarkempi tutkiskelu paljastaa niiden eroja. Kauluslaattojen lisäksi kokoelmissa- uudistuksen jälkeiseltä ajalta. Erityisesti Merivoimissakin on joskus käytet- ni on olkapäätuppia, hihakaluunoita sekä kokoelmastani puuttuu vanhoja kanta-

51 Kylkirauta 2/2018

artikkelit Kauluslaattakuvat Seppo Simola, kuvanmuokkaus Pasi Väätäinen. Pasi kuvanmuokkaus Simola, Seppo Kauluslaattakuvat Monen aikakauden kauluslaattoja. Vasemmalla ylinnä Väinö Valveen kenraalimajurin laatta m/36, keskellä Jussi Hautamäen kenraalimajurin laatta 1990-luvun alusta ja alinna Pekka Toverin prikaatikenraalin laatta vuodelta 2014. Valve kantoi rannikkotykistön, Hautamäki ja Toveri panssariaselajin värejä. Malli m/36 oli käytössä vain kolmisen vuotta, ja laatat ovat jo lähes tyystin hävinneet. aliupseerien lakkimerkkejä sekä vanhoja läkin harvinaisempi on Erillisen pans- Olen tunnistanut parikymmentä eri- koulutushaaramerkkejä. sarieskadroonan keltainen laatta mustin laista laatan kääntöpuolen pohjamateriaa- Varusmiehet saivat koulutushaara- reunuksin. Kummankin laatan käyttö lia. On olemassa säkkikangas-, pahvi- ja merkit vuonna 1949. Niitä yksinker- loppui jatkosodan aikana. kuitukangaspohjia sekä mustia verkko- taistettiin ja kuvasymboleja karsittiin Vaikka aselajivärien määrä on vähen- pohjia, harvinaisimmista tapauksista vuonna 1962. Myös aselajivärien käyttö tynyt, muutamia uusiakin kauluslaattoja puhumattakaan. koulutushaaramerkeissä pääosin lakkasi. on otettu käyttöön. Maavoimien helikop- Myös ruusukkeissa on eroja. Kiilto, Uusiakin merkkejä on otettu käyttöön. terijoukot saivat siniset, vihreäreunaiset stanssauksen terävyys sekä kiinnityspiikit Tuoreimpia ovat elektronisen sodan- laatat ja Kaartin jääkärirykmentti vihreät ja niiden sijainti vaihtelevat ajankohdan käynnin ja kaupunkijääkärin merkit. laatat hopeanvärisin reunuksin. ja valmistajan mukaan. Samanlaisia 1960-luvulla poistunut valokuvausmie- Kaksi uutta aselajiväriä on varsin vaihteluja on tietysti myös aliupseerien hen merkki otettiin vastikään uudelleen laiha lohtu, sillä vuoden 2010 poistobuu- arvomerkkien yksityiskohdissa. käyttöön. missa niitä hävisi paljon. Eläinlääkintä ja Reunusompeleissa ja niiden väri Siinä missä kauluslaattojen ulko- farmasia menettivät omat värinsä. Samaa sävyissä on eroja. Aluksi käytettiin silk- muoto on säilynyt käytännössä ennallaan kyytiä menivät panssarintorjunnan, topo- kilankaa, mutta myöhemmin siirryttiin aina talvisodan ajoilta asti, on aselajivä- grafikunnan, sähköteknillisen alan sekä halvempaan puuvillalankaan ja keino- rejä vuosikymmenten mittaan mennyt Urheilukoulun laatat. Suojelukoulu me- kuitusekoitteisiin. Esiupseerin laatan ja tullut. netti oranssit laattansa jo vuonna 2003. kaksoisreunuksen välin pitäisi ohjesään- Harva taitaa enää tietää, että esi- Ratsuväen keltainen laatta hävisi nön mukaan olla yksi millimetri. Joskus merkiksi Kengitysseppäkoululla ja vastikään, vaikka Uudenmaan rakuunoi- ompeleet ovat kuitenkin niin kiinni toi- Asekoululla on ollut omat kauluslaat- den kelta-sininen laatta sinnitteli pitkään. sissaan, että verka tuskin edes pilkistää tansa. Vuonna 1939 lakkautettu Karjalan Kaikkia edellä mainittuja värejä näkee niiden välistä. kaartin rykmentti käytti yleisesikuntaa onneksi edelleen evp-henkilökunnan ja Kauluslaattojen veroissa on sävye- muistuttavia kauluslaattoja. Rykmentin varttuneempien reserviläisten puvuissa. roja. Esimerkiksi pioneerien violettien tultua lakkautetuksi kauluslaatat annet- kauluslaattojen värisävyissä saattaa olla tiin Oulun varuskuntasoittokunnalle. Lakkautettuja arvoja, silminnähtäviä vaihteluja huolimatta Sotilasmusiikki sai omat värinsä vasta unohdettuja tunnuksia siitä, että sävy on tarkoin määrätty. Han- vuonna 1952. kalimmillaan sävyliukuma on sinisessä Ratsuväki on oma lukunsa myös Keräilijöitä kiinnostavat yksityiskohdat. värissä. Joskus on hyvin vaikea erottaa, kauluslaatta-asiassa. Viestieskadroonan Esimerkiksi yleisesikuntaväri on hyvin onko kyseessä huollon sininen vai vanha laatta on erittäin harvinainen. Siinä on yleinen, mutta laatat voivat silti olla mo- Kaartin sininen, kun molemmissa laatois- keltainen pohja ja violetti reunus. Vie- nella tapaa erilaisia.

Kylkirauta 2/2018 52 artikkelit sa on harmaa reuna. Kaartin sinisen pitäi- si olla huoltoa huomattavasti tummempi. Sotilasarvojärjestelmästämme ovat poistuneet esimerkiksi sotatuomarien, sotilasalivirkamiesten sekä erikoisvär- vättyjen eli värvättyjen upseerien arvomerkit. Sopimussotilaita varten tehtiin ensin lyhytaikaiseksi jäänyt palvelusar- vojärjestely. Heidän tunnuksenaan oli sotilasvirkamiehen tähti arvomerkkien edessä. Lyhytaikaiset arvomerkkisovellukset pyrkivät katoamaan nopeasti, joten niitä voi dokumentoida lähinnä valokuvista. Matrikkelit, lehdet ja kirjojen valokuvat ovatkin oiva apu jäljitettäessä harvinaisia laattoja. Tutkimuksen kiintoisana sivu- polkuna ovat ohjesäännön vastaiset tai tilapäismuodosteet, joiden tunnistamisek- si pitää tuntea ajankohdan arvomerkki normit. Vähän tunnettu asia on peruskoulu- tusta osoittava väri, jota käyttivät pysy- västi toiseen puolustushaaraan siirretyt upseerit. Maavoimissa peruskoulutetun mutta Merivoimiin tai Ilmavoimiin py- syvästi komennetun upseerin tunnuksena oli vihreä verka arvomerkkinauhojen vä- lissä. Merivoimista siirretty upseeri käytti tummansinistä ja Ilmavoimista siirretty kirkkaansinistä verkapohjaa. Vastikään onnistuin saamaan kokoelmaani maa- voimataustaisen kapteeniluutnantin hihakaluunat. Materiaalin ohella katoaa joskus myös tietoa. Vartiolentolaivueella oli käytössä oma kauluslaattansa ilmeisesti 1980–1990-luvuilla. Siinä oli sininen pohja ja oranssi reunus. Kokoelmassa- ni on käyttämättömiä mallikappaleita, Simola. Seppo Kuva mutta lukuisista tiedusteluista huolimat- Ylhäällä harvinaisia kauluslaattoja ja alempana käytöstä jo ta en ole onnistunut vielä selvittämään, poistuneita aselajivärejä. milloin kyseinen laatta oli käytössä. En ole myöskään löytänyt yhtään käytössä teita mallikappaleiksi. Oleellista on osata että tietoa harvinaisista arvomerkeis- ollutta laattaparia. yhdistää saman aikakauden laatat ja ar- tä ja niiden käyttäjistä. Myös vanhat vomerkit. Vastaan tulee joskus tekeleitä, merkkien käyttöä koskevat normit sekä Käytetyt arvossaan jotka voi heti todeta mahdottomiksi. Mie- opetustaulut ovat erittäin tervetulleita. likuvitusta jäävät kuitenkin kutkuttamaan Sähköpostia voi lähettää osoitteeseen Sotilasperinteen tallentamisen kannalta teoriassa mahdolliset, mutta käytössä simola.sotilasperinne(at)hotmail.fi. arvokkaimpia ovat käytössä olleet arvo- harvinaiset laatat – ollako totta vai ei? Mikään kauluslaatta ei ole ”liian merkit. Ihannetapauksessa merkit tulevat Kauluslaattaväärennöksiä ei tarvitse tavallinen”. Yleisimmistäkin laatoista kokoelmaan suoraan käyttäjältä, jolloin pelätä, sillä laatoilla ei ole väärentäjiä löytyy lähes loputtomasti erilaisia vari- niiden alkuperä voidaan varmuudella do- houkuttelevaa kaupallista arvoa. Am- aatioita. kumentoida. Anonyymit käytetyt laatat mattitaitoa tosin vaaditaan erottamaan ovat nekin mielenkiintoisia dokumentteja esimerkiksi teatteri- tai elokuvapuvus- Kapteeni (res.) Seppo Simola on sotilasperinteestä, mutta niiden tarina jää tuksiin valmistetut laatat virallisista Puo- sotilasperinteen harrastajatutkija. Hän vajaaksi. lustusvoimien laatoista. kirjoittaa historiallisista aiheista aktii- Käyttämättömistä laattapohjista ja Otan mielihyvin vastaan sekä ma- visesti sotilasalan lehtiin. arvomerkeistä voi koota jälkimuodos- teriaalia kokoelmani täydennykseksi

53 Kylkirauta 2/2018 historiakatsaus

Kadettikoulun meripuolustusosasto Laatokalla

irkistävänä ja vaihtelevana Rannikkotykistökadettikurssi 1 toimeenpantiin vuosina muistona tulee mukana ol- 1927–1928. Kurssin aikana kadetit kävivät tutustumassa Vleitten mielissä säilymään retkeily, jonka Kadettikoulun Meripuo- myös Laatokan rannikonpuolustusjärjestelyihin. Yksi lustusosasto elokuussa -28 kesken kii- kurssin kadeteista, tuleva kenraalimajuri Väinö Ilmari reistä laivakoulutusta teki Laatokalle. Silloinhan pääsimme kolealta ja tuu- Karvinen, laati matkasta oheisen Kadettikunnan liselta mereltä hetkiseksi nauttimaan arkistoista löytyneen kertomuksen. sisämaan yhden tärkeimmän puolus- tuskaistamme, salaperäisen ja laajan Laatokan ihmeellisyyksiä. Seuraavana aamuna lähdettiin edel- Harras tunnelma täytti mielen. Mieliala korkealla ja hurtti huumori leen miinalaiva ”Aunuksella”, joka Olihan heidän uskonnossaan niin jo kasvoista loistaen nousi joukkom- on suurin Tarton rauhansopimuksen paljon tunteisiin ja aisteihin vaikutta- me Helsingissä tavallista vakavampaan edellyttämä alus Laatokalla, nimittäin vaa, jos kohta monien kullalla ja jalo- kulkuneuvoon – junaan –, ja vaikka Suomen puolella. Tuuli oli kiihtynyt, kivillä peitettyjen pyhimysten ja kuvien matka oli pitkä, eivät vitsitehtailijam- joten Laatokka heti näytti meille pahat kumartaminen ja suuteleminen vaikutti me kesken väsyneet, vaan iloisina pää- tapansa. naivilta. Kuitenkin, kaikitenkin oli mie- dyttiin viimein Sortavalan asemalle. Suuntana oli Pitkäranta, ja niin jou- lissämme vakava, harras tuntu paikan Tuskin olimme selviytyneet ju- duttiin voimakkaan eteläisen puhalta- pyhyydestä, kun vihdoin monien tut- nasta, kun meille jo esitettiin Suomen essa pahasti syrjätuuleen. Urhoollisesti kimusretkeilyjen jälkeen pääsimme rautatietykistö, joka ylväänä ja veren- jatkoi ”Aunus” kulkuaan, vaikkakin untolan pehmoisille pientarille. himoisena ojensi mahtavia tulituikku- vettä tuli usein molemmilta laidoilta Mutta jo aamusta varhaisesta jaan kohti inhaa itää voiden aina avata yhtä aikaa, ja tämä ”kiikkustuoli” tahti lähtien oltiin jälleen liikekannalla. tulensa nopeasti ja yllättävästi juuri kai aiheutti sen, että joillekin Suomen- Käytiin läpi koko linnoitusvyöhyke, uhatuimmasta paikasta. lahden ja monen muun meren myrs- meille selitettiin rinnan strategiaa ja Vielä samana päivänä oli Laatokan kyjen voittajalle tuli elämänsä heikko taktiikkaa, tutkittiin niitten sovellusta puolustuksen johtaja, R.T.3:n komen- hetki ja että he uhrasivat kaikkensa käytäntöön. Ja välipalaksi ihailtiin aina taja ev.luutn. [Eino Iisakki] Järvinen Ahdin kasvateille. pitkäputkisia, uhkaavia tykkejämme, järjestänyt kahvikutsut, joilla hän antoi Pitkärannassa tarkastettiin sikäläi- jotka hyvin sopeutuivat maastoon, niin suuripiirteisen kuvan Laatokan tärkey nen selluloosatehdas, jonka sisäinen ja ettei tottunutkaan silmä niitä hevin kek- destä ja sen puolustussuunnitelmista. myös lähimmässä ympäristössä vallit- sinyt kalliokoloissaan, kiitos mainion Siellähän on jouduttu aloittamaan seva ilmastollinen ainekokoomus elä- naamioinnin. kaikki aivan alusta, mutta sitkeästi oli västi muistutti mieliin kaasunaamarin Siihen meni päivä, kunnes illalla työskennelty, joten jo nyt voi nähdä välttämättömyyttä nykyajan taisteluis- huomasimme joutuneemme Konevit- osan ponnistelujen tuloksista. sa. Kauan emme siellä viihtyneetkään, sassa varuskunnan upseerinrouvien Illalla oli vielä hauskat tulijaistans- mielemme ja varsinkin nenämme halusi kahvipöytään. Seurustelu oli jälleen siaiset R.T.3:n upseerikasinolla, jonne ulos Laatokalle, joka parissa tunnissa mitä sydämmellisin, emäntämme ja kaupungin kaunokaiset oli kutsuttu oli tyystin tyyntynyt. isäntämme oikein kilpailivat ystäväl- aina valmiiden kadettien tanssitetta- Mikä nautinto olikaan nyt viillettää lisyydessä. Ja upseerikasinon viihtyisät vaksi. Rattoisasti ja reippaan tanssitun- pitkin peilityyntä pintaa jylhien, ylpeit- suojat ja tuon entisen luostariraken- nelman vallitessa kului ilta nopeasti, ten kallioitten lomitse aavalle, jossa nuksen kulmikkaat seinät kertoivat mutta ikävä kyllä ne samalla olivat ilmakin oli niin satumaisen siintoista. menneistä ajoista, jos kohta meille myös lähtijäistanssiaisemme. Niin Ihmeellinen oli matkamme, Laatokan suomalaisille ei kovinkaan mieluisista. nousi jälleen mieliin kysymys, kuinka suuremmoinen luonto sai taas pari- Illan kuluessa käytiin kuuntele- moneen osaan tällaisen 25-prosenttisen kymmentä uutta ihailijaa. Käytyämme massa luostarin iltamessua, joka kai merimiehenkin tulisi sydänparkansa parilla patterilla valitsemassa tulevia jokaiseen jätti vaikutuksensa, tuollai- jakaa, jos aikoisi pikkuruisen palan asuinpaikkojamme suunnattiin kurssi sen rauhaisan, viihdyttävän tunteen. antaa jokaiselle kohtaamalleen neito- Valamoon, matkailijoittemme pyhiin- Ja kaipa munkitkin pitivät vierai- selle? vaelluspaikoille. lustamme, koska tarjosivat meille –

Kylkirauta 2/2018 54 historiakatsaus suomalaisille kadeteille – saunansa käytettäväksi. Suurella touhulla sinne tietysti mentiin, vihdottiin syntistä ruu- mista mainiossa löylyssä, jonka jälkeen reipas kävelymatka viileän kesäyön kuutamossa pitkin varjoista kangas- polkua kasarmille, jossa uni maistui puhtoisissa miehistötuvissa. Seuraavana päivänä – säteilevän aurinkoisena sunnuntaina – kääntyi- kin matkamme pian kohti Käkisalmea, josta loistavalla tavalla tuli matkamme pääte- ja myös huippupiste. Vuoroin olimme siellä Lottien, Sk:laivueen ja II/S.P:n kadettiupseerien vieraina. Lotat pitivät huolta ruumiillisesta hy- vinvoinnistamme enemmän kuin kii- tettävästi. Ystävälliset oppaamme näyttivät meille Käkisalmen linnan idylliset rauniot, joita nyt korjattiin entiseen kuntoonsa. Me taas vuorostamme an- noimme heille konsertin linnan puistos- sa, joka kilpaili rehevyydessä ”Suomen kauneimman kasarmialueen” kanssa, jossa siinäkin oli ihailemista ja ihmet- telemistä. Niin kului kesän ainoa todellinen kesäpäivä mitä ihanimman luonnon keskellä. Päästiinpä sitten iltaan, joka vei meidät varjoista koivukujannetta pitkin Kylpylän Kasinolle, jossa tanssin säveleet jo kutsuivat, kiehtoivat. Huomenna odotti meitä jälleen vel- vollisuutemme, mutta vielä oli hetkinen aikaa. Sydän oli täynnä juhlamieltä, koko olemus ylipursuavaa nuoruutta, joka vaatii osansa. Jälleen paljastui ka- dettiemme Akilleen kantapää, paljastui sydänparkamme, kun tuli kysymykseen kauniit neitoset ja Wienervalssi. Mutta ihanimmatkin hetket kuluvat ja jäljelle jää vai muistot […]. Maanantai-aamuna puuskuttaa juna jo poispäin. Juhlasunnuntai on mennyt ja arki on edessä. Mutta sen varalle on saatu uutta innostusta ja työniloa tulevia ponnistuksia varten. Vaikkakin Matkakertomuksen kuvitusta. päällimmäisenä olivat muistot kauniin Karjalan leppoisesta kesästä ja sen ila- koivista tyttäristä, oli kuitenkin sen alla sielumme sisimmässä juurtunut selvä kuva Laatokan uljaista puolustajista ja heidän tunnollisesta vartiotyöstään. R.t.-kadetti numero 93

55 Kylkirauta 2/2018 historiakatsaus Perinnetietoutta – tiesitkö tätä? Sotien aikaiset lomakäytännöt

odassa kunnostautuneita sotilai- pääsivät työlomalle tekemään esimer- ta palkittiin monin tavoin. Yksi kiksi syyspuinteja ja muita töitä, joista Skeino palkita ansioituneita sotu- kotirintaman naiset eivät yksinään olisi reita olivat rintamalomat. Sotien aikana selvinneet. olikin olemassa sanonta, jonka mukaan Lomat tuli anoa vapaamuotoisella ”sotilaan allakassa on vain kahdenlaista ja joukko-osaston komentajalle osoite- aikaa: aika ennen lomaa ja aika loman tulla loma-anomuksella, jossa perustel- jälkeen”. tiin loman tarve sekä pituus. Käsittelyn Lomat sotapalveluksesta ja ennen jälkeen loma-anomukseen tuli joko kaikkea rintamatehtävistä olivat mo- kielteinen tai myönteinen päätös. nille sotilaille arvokkaampia palkin- Myönteisen päätöksen osoituksena toja kuin kunniamerkit tai ylennykset. annettiin lomalaiselle esipainettu loma- Lomaperusteita olivat käytännössä todistus. Se alkoi huomautuksella: ”Älä omat häät, oman lapsen ristiäiset, lä- puhu rintamatiedoistasi junassa, äläkä hisukulaisen hautajaiset, työloma tai kotona. Vihollisen korva on kaikkialla. erityisistä ansioista myönnetty kun- Sankaruutesi ei suurene leventelemällä. toisuusloma. Näytä päättäväisyyttä ja lujuutta myös Talvisodan aikana lomia myönnet- rintaman takana! Siis vaikene!” tiin hyvin tiukoin perustein ja luku Yksikön toimistossa lomakkee- määräisesti varsin vähän. Jatkosodan seen kirjattiin lomalaisen henkilötie- hyökkäysvaihetta seuranneen asema- dot. Valmiiksi painettuna lomakkeessa sodan aikana lomakäytäntöjä muu- Lomia ja niiden käyttöä valvot- oli ohjeet lomalaisen velvollisuudesta tettiin kevättalvella 1942. Jokainen tiin tarkasti. Häälomalta palattaessa ilmoittautua lomapaikkakuntansa so- rintamamies sotamiehistä upseereihin yksikköön piti tuoda vihkitodistus, tilas- tai poliisiviranomaiselle, mikäli sai vuorollaan noin kahden viikon mit- ristiäisistä kastetodistus ja hautajai- loma kesti yli kolme päivää. taisen ”vuoroloman” kolmen tai neljän sista asianmukainen hautaustodistus. kuukauden välein. Talolliset ja tilalliset maanviljelijät Marko Palokangas

Kylkirauta 2/2018 56 pääsihteerin palsta Keskustelua kansalaispalveluksesta

uolustusvoimain komentaja Entisen puolustusministerin Elisa- Jarmo Lindberg toteaa Puo- beth Rehnin johtaman ajatushautomon Plustusvoimat 100 vuotta -juh- toteuttaman selvityksen Kansalaispalve- lavuoden tervehdyksessään, että lus kokonaisturvallisuuden tueksi tarkoi- Puolustusvoimilla on ollut tärkeä tuksena on ollut tuottaa päätöksentekoa tehtävä Suomen itsenäisyyden ja kan- tukevaa tietoa siitä, mitä kansalaispalve- salaisten elinmahdollisuuksien turvaa- lus voisi tarkoittaa, mistä oikeudellisista misessa läpi historian sekä rauhan että ja taloudellisista kysymyksistä käsin sitä sotien aikana. Lindberg korostaa, että tulisi tarkastella ja miten se voitaisiin to- maanpuolustus kuuluu kaikille. teuttaa. Komentajan mukaan Suomen puo- Selvityksen keskeiset tavoitteet: lustuksen perusta on olosuhteisiimme ja – selvittää, voisiko kansalaispalvelus tarpeisiimme rakennettu Suomen malli. vastata nykyjärjestelmää laajemmin Sen kulmakivinä ovat asevelvollisuus, kokonaisturvallisuuden tarpeisiin ja uskottava, koko maan kattava puolus- kattaa siten myös muut yhteiskunnan tus ja sotilasliittoihin kuulumattomuus. elintärkeät toiminnot Taustalla on kansalaisten luja maanpuo- – selvittää, miten koko ikäluokka voi- lustustahto. Puolustuskyky koostuu Maa- taisiin osallistaa maanpuolustuksen ja voimien, Merivoimien ja Ilmavoimien yhteisen turvallisuuden edistämiseen. suorituskyvyistä sekä yhteisistä suori- resursseja yhteiskunnan kokonaisturval- tuskyvyistä. Puolustuskykyä ylläpidetään Yhteiskehittelyn avulla toteutetun lisuudesta vastaaville tahoille. ja osoitetaan vuoden jokaisena päivänä selvityksen tuloksena esitetään kansalais- Keskustelu maanpuolustuksesta ja ja hetkenä. palvelusmallia, jossa asevelvollisuuslaki asevelvollisuudesta sekä sen tulevai- Puolustusministeri Jussi Niinistö muutettaisiin laiksi kansalaispalvelusvel- suudesta on siirtynyt ammattiarmeijas- tarkasteli Elisabeth Rehn Bank of Ideas vollisuudesta. Uusi laki koskisi jokaista ta ja asevelvollisuuden kustannuksista -ajatushautomon seminaarissa 23. tou- 18–30-vuotiasta Suomen kansalaista ja miesten ja naisten tasa-arvokysymyk- kokuuta puheenvuorossaan yleisen ase- sisältäisi kansalaispalveluksen. Kansa- siin. Tämä osoittaa, että maanpuolustus velvollisuuden perimmäistä tarkoitusta. laispalvelus käsittäisi asepalveluksen ja on osa yhteiskuntaa ja siinä käytävää Niinistö totesi, että kyse on Suomen so- nykyisen siviilipalveluksen korvaavan keskustelua, johon maanpuolustuksen tilaallisesta puolustamisesta. Kyse ei ole varautumispalveluksen, joka toteutettai- ammattilaisten ja asiantuntijoiden, kadet- mies-/naiskysymyksestä. siin virtuaalisena ja kurssimuotoisena. tiupseerien, odotetaan myös nykypäivänä Ministeri Niinistön mukaan Suomen Toteuttajina olisivat siviilivalmiutta osallistuvan. puolustusratkaisu perustuu kahteen kes- ja -varautumista tukevat viranomaiset ja Tutustu Kansalaispalvelus koko- keiseen pilariin: koko maan puolustami- järjestöt. Koko ikäluokka velvoitettaisiin naisturvallisuuden tueksi -selvitykseen seen sekä sen mahdollistavaan yleiseen yleisiin kutsuntoihin. Puolustusvoimille internetissä osoitteessa https://www.ban- asevelvollisuuteen. Niinistö totesikin, taattaisiin oikeus valita sopivimmaksi kofideas.fi/raportit/. että vuonna 2017 Maanpuolustuksen katsomansa henkilömäärä asepalveluk- suunnittelukunnan mielipidekyselyssä seen riittävän puolustuskyvyn takaami- Onnittelut peräti 81 prosenttia vastaajista ilmoitti seksi. kannattavansa nykyisenkaltaista asevel- Kannustimena kansalaispalveluksen Toivotan onnea ja menestystä elokuus- vollisuusjärjestelmää. suorittajille myönnettäisiin heidän tulois- sa valmistuville 102. Kadettikurssin ja Ministerin mukaan yleinen asevel- taan verovähennys, joka olisi voimassa 85. Merikadettikurssin kadettiveljille ja vollisuus ei siis ole vanhentunut järjes- tiettyyn ikään saakka. Ne, jotka kiel- -sisarille. Valmistumisen myötä siirrytte telmä ja asevelvollisuuden merkitys on täytyisivät tai eivät kykenisi palvelusta Kadettitoverikunnasta alueellisiin kadet- suomalaisille huomattavasti suurempi suorittamaan, joutuisivat siis maksamaan tipiireihin, jotka ottavat teidät juhlallisesti kuin monelle muulle eurooppalaiselle tuloistaan enemmän veroa kuin palveluk- vastaan. kansalle. Varusmiespalvelus yhdistää sen suorittavat. edelleen sukupolvia toisiinsa koulu- Selvityksen mukaan kansalaispal- Constantem decorat honor – tukseen, sosiaaliseen asemaan, varalli- velus tehostaisi Suomen turvallisuutta, Kunnia kestävän palkka suuteen tai asuinpaikkaan katsomatta. osallistaisi kansalaisia ja yhdenvertais- Asevelvollisuusjärjestelmän on kyettä- taisi kansalaisten oikeusasemaa. Se akti- Juha Tammikivi, kadetti 6584 vä tuottamaan puolustuskyvyn ylläpitä- voisi koko ikäluokan kutsuntoihin, lisäisi juha.tammikivi(at)kadettikunta.fi misen edellyttämä riittävän kokoinen, nuorten valinnan mahdollisuuksia ja en- Twitter (at)kadettikunta osaava ja toimintakykyinen reservi. naltaehkäisisi syrjäytymistä. Kansalais- facebook.com/kadettikunta palvelus tuottaisi kustannustehokkaasti instagram.com/kadettikunta1921

57 Kylkirauta 2/2018 toiminta Etelä-Lapin kadettipiiri isännöi kevätkokouksen adettikunnan sääntömääräinen Valintapäätöksen perusteluissa mai- kevätkokous pidettiin Ro- nittiin muun muassa, että Hakanen on Kvaniemellä Jääkäriprikaatin toiminut useana vuonna Pohjois-Kymen Rovaniemen ilmatorjuntapatteriston kadettipiirin ja Kouvolan kaupungin pe- Rykmenttisalissa lauantaina 21. huhti- rusopetuksen juhlatoimikunnan puheen- kuuta 2018. Kokouksessa oli läsnä 41 johtajana järjestettäessä koululaisten Kadettikunnan jäsentä. Edellisen kerran itsenäisyyspäivän juhlatilaisuutta Kou- Kadettikunta kokoontui Rovaniemen volassa. Viime vuonna juhla järjestettiin maalaiskunnassa vuonna 1997. Kouvolan jäähallissa, ja siihen osallistui Kokousta edelsi perjantai-iltana Kunnianosoitus Rovaniemen noin 3 700 koululaista opettajineen. järjestetty veljespäivällinen ravintola kirkolla. Hakasesta todettiin lisäksi, että hän Poropirtissä Saarenkylässä. Veljespäi- on laajalti verkottunut ja yhteistoimin- välliselle osallistui Etelä-Lapin ka- Lapin lennoston esikuntapäällikkönä takykyinen upseeri, joka on tuttu näky dettipiirin jäseniä ja kokousedustajia hän toi myös Lapin lennoston tervei- erilaisissa urheilutapahtumissa. tutustuen lappilaiseen perinnepäivälli- set. Kadettikunnan tervehdyksen esitti Hakaselle luovutettiin Maanpuo- seen ja nauttien sen Napapiirillä. puheenjohtaja, prikaatikenraali Kim lustusrahaston 1 000 euron stipendi ja Kevätkokouspäivä aloitettiin kun- Mattsson kertoen Kadettikunnan toi- hänen nimensä kirjataan Kadettikunnan nianosoituksella Talvi- ja jatkosodan minnasta Puolustusvoimien 100-vuo- Kultaiseen Kirjaan. muistomerkillä Rovaniemen kirkolla. tisjuhlavuonna. Seppeleen laskivat prikaatikenraali Kim Rovaniemen kaupungin tervehdyk- Ansiomitalit luovutettiin Mattssonin johdolla Etelä-Lapin kadet- sen toi Enontekiöstä kotoisin oleva kau- tipiirin puheenjohtaja, everstiluutnant- punginvaltuuston puheenjohtaja Heikki Vuoden kadettiupseerin julkistamisen ti Juri Kurttila ja kadettipiirin sihteeri, Autto. Hän totesi puheessaan muun jälkeen luovutettiin puolustusministeri kapteeni Sampo Keränen. muassa, että Lapin väestö vastaa noin Jussi Niinistön 27. tammikuuta 2018 Kunnianosoituksen jälkeen koko- kolmea prosenttia maamme väestöstä, myöntämät Kadettikunnan ansiomita- usedustajat siirtyivät Someroharjulle joten Kadettikunnan käynti kolmannen lit. Kadettikunnan ansiomitalin miekko- Rovaniemen ilmatorjuntapatteriston kerran pohjoisessa lähes satavuotisen jen kera saivat everstiluutnantit Juhani Rykmenttisaliin, jossa pidettiin päivä- historiansa aikana vastaa hyvinkin mai- Hannuksela (Lohja) ja Sami Mattila juhla. Juhlaan osallistui noin 50 hen- nittua prosenttilukua. (Espoo). kilöä. Jääkäriprikaatin terveiset esitti pri- Kadettikunnan ansiomitalin saivat Tilaisuuden avasi Etelä-Lapin kadet- kaatin komentaja, eversti Jyrki Kaisan- eversti Anders Gardberg (Espoo), tipiirin puheenjohtaja, everstiluutnantti lahti. Hän korosti yhteistyön sujuvan eversti Kari Janhunen (Kauhava), Juri Kurttila toivottaen kutsuvieraat ja hyvin Lapin lennoston, Lapin rajavar- eversti Kai Vainio (Kouvola), evers- jäsenet tervetulleiksi Rovaniemelle. tioston ja muiden viranomaisten sekä tiluutnantti Esko Hirviniemi (Haapa- Rovaniemen kaupungin kanssa. järvi), everstiluutnantti Ilpo Karvinen Päiväjuhlan esitelmän piti puolus- tusministeriön ohjelmajohtaja, kenraalimajuri evp Lauri Puranen. Esitelmä käsitteli Merivoimien Laivue 2020- ja Ilmavoimien HX-hanketta.

Kimmo Hakasesta Vuoden kadettiupseeri Päiväjuhlassa julkistettiin Kadetti- kunnan hallituksen nimeämä Vuoden kadettiupseeri, joka on vuonna 1955 syntynyt everstiluutnantti evp Kimmo Hakanen Pohjois-Kymen kadettipiiristä Kouvolasta. Hakanen on valmistunut 64. Ka- dettikurssilta vuonna 1980. Hän toimii Pohjois-Kymen kadettipiirin varapu- Veljespäivälliselle ravintola Poro heenjohtajana ja tiedottajana. Hänelle on pirtissä osallistui kadettipiirin myönnetty Kadettikunnan ansiomitali edustajia lähes jokaisesta kadet- vuonna 2011 ja Kadettikunnan ansio Lauri Puranen esitelmöi Laivue tipiiristä. mitali miekkojen kera vuonna 2016. 2020- ja HX-hankkeesta.

Kylkirauta 2/2018 58 toiminta

(Helsinki), everstiluutnantti Janne Mä- kitalo (Lappeenranta), everstiluutnantti Mikko Mäntynen (Rovaniemi), everstiluutnantti Juha Salminen (Rovaniemi), everstiluutnantti Pasi Virta (Oulu), komentaja Eero Auvinen (Raisio), komentaja Visa Auvinen (Naantali), komentaja Juha-Antero Puistola (Helsinki), majuri Ville Haapala (Mikkeli), majuri Timo Hesso (Tampere), majuri Sami Liukko- nen (Lahti), majuri Hannu Rintaluoma (Hämeenlinna), majuri Tomi Sihvonen (Vaasa), komentajakapteeni Eero Kallio (Kauniainen), komentajakapteeni Kari Laakko (Helsinki), kapteeni Joona Ha- kulinen (Riihimäki), kapteeni Maria Hokkanen (Vantaa), kapteeni Pekka Jokinen (Hämeenlinna), Rovaniemen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, hallintotieteiden maisteri Heikki Autto (Rovaniemi), Kylkirauta-lehden kielen- huoltaja, filosofian maisteri Sara Hänni- käinen (Helsinki) ja Sotavahinkosäätiön puheenjohtaja, vakuutusneuvos Harri Kainulainen (Helsinki). Kadettikunnan puheenjohtaja luovutti ansiomitalit saajilleen.

Kiitokset Kevätkokouksessa käsiteltiin ja Savon prikaatin komentaja, evers- yhteistoiminnasta vahvistettiin yksimielisesti hallituksen ti Yrjö Maunu Sprengtporten aloitti valmistelemat vuosikertomus ja tilin- upseerien kouluttamisen 240 vuotta Tilaisuuden päätteeksi Kadettikunnan päätös sekä myönnettiin tilivelvollisille sitten omassa virkatalossaan Brahelin- puheenjohtaja kiitti Rovaniemen kau- vastuuvapaus tilivuodelta 2017. nassa. Karoliinista tyylisuuntaa edus- punkia hyvästä yhteistoiminnasta ko- Kokouksessa todettiin vuoden tava everstin virkatalo on luokiteltu konaisturvallisuuden toimintakentässä 2017 olleen täyspainoinen Kadettikun- valtakunnallisesti arvokkaaksi raken- ja luovutti Rovaniemen kaupungille nan strategia 2027 -suunnitteluvuosi ja nushistorialliseksi kohteeksi, ja sitä Kadettikunnan standaarin, jonka otti Suomi 100 vuotta -juhlavuosi. kunnostetaan parhaillaan ristiinalaisten vastaan kaupunginvaltuuston puheen- Tärkeimpinä veljestapahtumina monitoimitilaksi. johtaja Heikki Autto. olivat Helsingissä järjestetty Manner- Arvokeskusteluun osallistuttiin Puheenjohtaja kiitti Jääkäriprikaatia heim 150 vuotta -juhlakonsertti, johon järjestämällä seminaari ”Saako pahan ja sen Rovaniemen ilmatorjuntapatte- osallistui yli kolmesataa kadettikurssi- tappaa – Kuka pahan tappaa?”. Tur- ristoa, Lapin lennostoa ja Lapin raja- en yhteysupseeria kumppaneineen ja vallisuuspoliittiseen keskusteluun vartiostoa pitkäaikaisesta ja hyvästä perinteiset Kaaderitanssiaiset Santaha- osallistuttiin muiden muassa järjestä- yhteistoiminnasta Kadettikunnan ja minassa, johon osallistui yli kaksisataa mällä turvallisuuspolitiikan seminaari Etelä-Lapin kadettipiirin kanssa. Pu- henkilöä. Liikuntaneuvos, majuri Risto ”Suomen turvallisuuspolitiikka muutos- heenjohtaja luovutti Kadettikunnan H. Luukkanen järjesti XIX Kaaderigolf- ten pyörteissä”. Seminaarit järjestettiin standaarit Lapin lennostolle, Lapin ra- veljestapahtuman Tuusulassa. yhteistoiminnassa Suomen Sotatieteel- javartiostolle ja Jääkäriprikaatin ilma- Todettiin, että puolustusministeri lisen seuran kanssa. torjuntapatteristolle. Puheenjohtaja kiitti Jussi Niinistö ja Pääesikunnan pääl- Koulujen historian ja yhteiskunta- puolustusministeriön ohjelmajohtajaa likkö, kenraaliluutnantti Timo Kivinen opin opetuksen ja turvallisuuspolitiikan mielenkiintoisesta ja seikkaperäisestä ovat vierailleet Kadettikunnassa ja tu- tietouden jakamisen tueksi avattiin uusi esitelmästä ja luovutti kenraalimajuri tustuneet Kadettikunnan toimintaan. Suomi kylmässä sodassa -tietopankki Lauri Puraselle Upseerimatrikkelin. osoitteessa www.kylmasota.fi. Päiväjuhlan jälkeen pidettiin kevät- kokous, jonka puheenjohtajiksi valittiin Ristiinassa juhlaseminaari Kim Mattsson ja Juri Kurttila. Puheen- Perinnetoiminnan merkittävin tapah- Kouvolassa koululaisten johtaja kutsui sihteeriksi Kadettikunnan tuma oli Etelä-Savon kadettipiirin ja juhlatapahtuma pääsihteerin. Järjestäytymisen jälkeen Suur-Savon reserviupseeripiirin jär- Kadettipiirien maanpuolustusaatteellinen vietettiin hiljainen hetki 82:n vuoden jestämä suomalaista upseerikoulutusta toiminta on ollut edelleen aktiivista, ja 2017 aikana kuolleen kadettiupseerin käsittelevä juhlaseminaari Ristiinan piirien tai yksittäisten kadettiupseerien muiston kunnioittamiseksi. koulukeskuksessa.

59 Kylkirauta 2/2018 toiminta

Kadettikunnan standaarit luovutettiin yhteistyökumppaneille. piirien tai yksittäisten kadettiupseerien tuin tietopankki oli Veteraanien perintö, Kadettikunnan varapuheenjoh- järjestämiin tilaisuuksiin osallistui viime johon kohdistui lähes kolmemiljoonaa taja, kommodori Henrik Nystén vuonna 49 271 opettajaa, koululaista tai tietohakua. Kadettikunnan kotisivulle luovutti puolustusministerin muuta kansalaista. Kadettipiirien maan- kohdistui yli neljä- ja puolimiljoonaa myöntämän Kadettikunnan ansio- puolustusaatteellisiin tilaisuuksiin on tietohakua ja Kylkiraudan verkkolehden mitalin Sotavahinkosäätiön pu- osallistunut 1970-luvulta alkaen jo 2,8 sivustolle lähes kaksi- ja puolimiljoonaa heenjohtajalle, vakuutusneuvos miljoonaa henkilöä, joista yli miljoona tietohakua. Harri Kainulaiselle 4. kesäkuuta on koululaisia. Kadettikunnan jäsenmäärän todet- upseerijärjestöjen juhlapäivälli- Juhlavuoden mittavin maanpuo- tiin pysyneen vakaana. Kadettikunnassa sen yhteydessä. lustusaatteellinen tilaisuus järjestettiin oli viime vuoden lopussa 5 445 jäsentä, Kouvolassa, jossa Pohjois-Kymen ka- joista 2 300 oli evp-upseereja. Naisia Ka- dettipiiri, Kouvolan kaupungin perus- dettikunnan jäsenkunnassa oli 96. opetus ja Kouvolan varuskunnan joukot Voinemme yhtyä lämpimiin kiitoksiin järjestivät koululaisten itsenäisyyspäivän vieraanvaraisuudesta Jääkäriprikaatille ja juhlatilaisuuden. Tilaisuus järjestettiin sen Rovaniemen ilmatorjuntapatteristolle Kouvolan jäähallissa, ja juhlaan osallis- sekä Etelä-Lapin kadettipiirille hyvin val- tui noin 3 700 koululaista opettajineen. mistellusta ja toteutetusta kevätkokous- Kadettikunnan verkkosivuille ja tie- viikonlopusta Rovaniemellä. topankkeihin kohdistui viime vuonna yli kolmetoistamiljoonaa tietohakua. Suosi- Pääsihteeri Toimistonhoitajalle kunniamerkki adettikunnan toimistonhoitajalle Sabina Krogarsille Kannettiin 4. kesäkuuta 2018 Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitali kultaristein.

Kuvassa toimistonhoitaja Hieta- niemen hautausmaalla Kadettikunnan puheenjohtajan, prikaatikenraali Kim Mattssonin kanssa.

Kylkirauta 2/2018 60 ajankohtaista

Kadettikunnan ja Suomen Sotatieteellisen Seuran turvallisuuspoliittinen seminaari

Torstaina 20. syyskuuta 2018 kello 17.00–20.00 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki Viimeaikaiset aseelliset konfliktit ja niistä saadut opit

17.00–17.30 Ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu 17.30 Seminaarin avaus – puheenjohtaja sotilasprofessori, eversti evp Mika Hyytiäinen Länsimaiset kokemukset sotilasprofessori, everstiluutnantti Jyri Raitasalo Venäjän asevoimat, sotataito ja suorituskyky sotilasprofessori, everstiluutnantti Petteri Lalu Tauko Mitä Suomessa tulisi ottaa opiksi? Puolustusvoimat 19.30–20.00 Yhteenveto ja loppukeskustelu – puheenjohtaja Tilaisuus on avoin kansalaisseminaari, tilarajoituksista johtuen seminaariin osallistuminen edellyt- tää ilmoittautumista 15. syyskuuta 2018 mennessä. Ilmoittautumiset Kadettikunnan toimistoon kadettikunta(at)kadettikunta.fi. Paikat varataan ilmoittautumisjärjestyksessä. Seminaaria koskeviin tiedusteluihin vastaa Kadettikunnan maanpuolustusjaoston puheenjohtaja eversti evp Kai Vainio, kpvainio(at)gmail.com tai 040 709 3486. Tervetuloa!

Kadettikunta ry Suomen Sotatieteellinen Seura ry www.kadettikunta.fi www.sotatieteet.fi

61 Kylkirauta 2/2018 toiminta Kimmo Hakanen vuoden 2018 kadettiupseeriksi adettikunnan hallitus — Pohjois-Kymen kadetti- nimesi Vuoden kadet- piirin hallitukseen tulin varsin Ktiupseeriksi everstiluut- räväkällä tavalla 2000-luvun nantti evp Kimmo Hakasen. alussa. Eräänä iltapäivänä Hakanen sai tuntumaa soti- Kymen sotilasläänin komenta- laselämään jo nuorena poikana ja, kenraalimajuri Juhani Kää- asuessaan Kouvolan vanhalla riäinen totesi minulle: ”Olen kasarmialueella. Tuolloin hänen Kimmo ajatellut, että sinusta isänsä – Pentti Hakanen – toimi tulisi seuraava kadettipiirin aliupseerina eri tehtävissä Kou- puheenjohtaja.” Näin siirryin volan sotilaspiirin esikunnassa ja vanhemman kadettiveljen esi- 3. Erillisessä autokomppaniassa. tyksestä tavallisesta rivijäsenestä Hakanen valmistui upseerik- suoraan puheenjohtajaksi, nau- si 64. Kadettikurssilta vuonna reskelee Hakanen. 1980. Nuorelle luutnantille oli — Nyt kadettipiirimme hal- selvää, että ensimmäiseksi pal- litus toimii aktiivisesti ja innok- veluspaikaksi valikoitui Karjalan kaasti. Siitä pitävät huolen neljä prikaati, josta hän oli hakeutunut nuorta upseeria puheenjohtajan, Kadettikouluun yhdessä kadet- kapteeni Tommi Myyryläisen tiveljensä Heikki Bergqvistin johdolla, toteaa Hakanen. kanssa. Hakanen toimii aktiivisesti Suunnistus ja sotilassuunnis- myös muissa maanpuolustusyh- tuksen kilpailut värittivät Haka- distyksissä ja liikuntaseuroissa. sen virkauraa. Hakanen palveli Hän on muun muassa Rauhan- huollon tehtävissä toimien muun turvaamisen ja Veteraanityön muassa Karjalan prikaatin ja Perinnekeskus ry:n ja Kymen- Kymen sotilasläänin esikunnan laakson Urheilutoimittajat ry:n huoltopäällikkönä. hallituksissa sekä Kouvolan Reserviin jäätyään Hakanen Surffarit ry:n puheenjohtaja. jatkoi palvelustaan neljä kertaa Kylkirauta onnittelee kriisinhallintatehtävissä: kaksi Vuoden kadettiupseeria! kertaa Kosovossa sekä kerran Tšadissa ja Bosnia-Herzegovi- nassa. Lisäksi hän toimi vuoden ajan sotilastarkkailijana Kash- mirissa. Kylkiraudan haastattelussa Hakanen kertoo olevansa kii- tollinen Kadettikunnan halli- tukselle nimityksestään Vuoden kadettiupseeriksi. Hän arvelee yhtenä nimityksen vaikuttime- na olleen 4. joulukuuta 2017 Kouvolan koululaisille jär- jestetty satavuotiaan Suomen — Saimme kutsun osallistua Poh- itsenäisyyspäiväjuhla. Tapahtuman jois-Kymen kadettipiirin vuosipäivän koordinointi on ollut usean vuoden juhlaan Kouvolan upseerikerholla. ajan Hakasen vastuulla. Tapahtuma Ainoana ehtona oli, että meidän piti onnistui täydellisesti, ja Kouvolan esiintyä juhlassa perinneasuissa. Pu- jäähallissa juhli yli 3 700 oppilasta ja keuduin Arkadian–Munkkiniemen ka- sata opettajaa. detin asuun. Minut sekä kihlattuni Kirsi — Kadettikunnan arvoista nos- noudettiin ”anoppilasta” upseeriker- taisin tärkeimmäksi kadettiveljeyden, holle Kaakkois-Suomen sotilasläänin joka alkoi kohdallani jo kadettiaikoina, komentajan mustalla virka-autolla. Is- Hakanen toteaa. tuimme kenraalimajuri Juhani Ruudun pöydässä, muistelee Hakanen.

Kylkirauta 2/2018 62 toiminta

Kutsu XX juhla-Kaaderigolfiin Tuusulassa ti–ke 31.7.–1.8.2018

XX Kaaderigolf järjestetään Tuusulassa Tuusulan Golfklubin kentällä 31.7.–1.8.2018. Kilpailu on kaksipäiväinen (18 + 18) Sarjat Yleinen pb Veteraanit 65+ pb Yliveteraanit 70+ pb Superveteraanit 75+ pb Naiset/puolisot pb Lähdöt tiistaina 31.7. klo 10.30, keskiviikkona 1.8. klo 8.30. Kadettikunta tukee 20-vuotisjuhlagolfia, joten osanottomaksu on vain 70,00 euroa, joka maksetaan paikan päällä ja sisältää molempien päivien greenfeen sekä tulokahvin torstaina. Muuta huomattavaa tiistaina 31.7. illalla on illanvietto/illallinen Taistelukoulun Upseerikerholla. Hinta on noin 35,00 euroa. Illanviettoon toivotaan myös muita kadettiveljiä ja -sisaria kuin golfin harrastajia. Majoitusmahdollisuus Tuusulassa Taistelukoulun kampuksella. Tiedustelut majuri, liikuntaneuvos Risto H. Luukkanen puh. 0400 458 565, s-posti: [email protected]. Lähtöajat 30.7. alkaen Tuusulan Golfklubilta 020 7349 050. Ilmoittautumiset pyydetään tekemään ensisijaisesti oheisella lomakkeella 26.7.2018 mennessä.

Ilmoittaudun XX juhla-Kaaderigolf-kisaan Tuusulassa 31.7.–1.8.2018

Nimi ______sähköposti/puhelin ______Arvo ______Kadettipiiri ______Kadettikurssi______

Sarja (rasti) Yleinen ___ Veteraanit 65+____ HCP____ Yliveteraanit 70+____ Superveteraanit 75+_____ Kotiseura ______Naiset ____ Osallistun illanviettoon Kyllä ____ Ei _____ Illallisvaihtoehto Liha ___ Kala____ Varaan majoituksen 31.7.–1.8. väliseksi yöksi ______hengelle

Muita toiveita ______Palauta 26.7.2018 mennessä majuri, liikuntaneuvos Risto H. Luukkanen, Laiduntie 9, 04300 Tuusula sähköposti: [email protected]

63 Kylkirauta 2/2018 toiminta Kaaderitanssiaiset aaderitanssiaiset järjestetään ilmoittautumislomakkeeella 12.10.2018 Lisätietoja antaa tarvittaessa Kadetti Maanpuolustuskorkeakoulun mennessä tai puhelimitse toimiston- kunnan perinnejaoston puheenjohtaja, Kperinteisessä Juhlasaliraken- hoitaja Sabina Krogarsille numeroon eversti Jukka Jokinen puh. 0299 800 tai nuksessa Santahaminassa perjantaina 09 490 759. jukka.jokinen(at)mil.fi. 26. lokakuuta 2018. Tilaisuus on avoin Illalliskortit pyydetään maksamaan Asuna on pieni juhlapuku, tumma kaikille Kadettikunnan jäsenille puoli- 18.10.2018 mennessä Kadettikunnan puku tai smokki. soineen. Tavoitteena on jatkaa kadetti tilille Nordea FI24 1014 3000 2067 44. Kokoa kadettiveljistä ja -sisaris- upseerien vuosittaista tapahtumaa, jossa Maksun viestiin pyydetään merkitse- ta puolisoineen mukava pöytäkunta ja voidaan viettää mukava hetki yhdessä ja mään osallistujien nimet ja kadettikurssin rentoudu hetkeksi! hyvässä seurassa sekä maittavan illallisen numero. Pöytäkunnat pyritään muodos- Lämpimästi tervetuloa! ja tanssin kera. tetaan kadettikursseittain. Tilaisuus alkaa buffetillallisella kello 19.00. Tanssit alkavat noin kello 21.30, ja ne jatkuvat puoleen yöhön. Tilojen rajallisuudesta johtuen mukaan voidaan ottaa noin kaksisataa henkilöä ilmoittau- tumisjärjestyksessä. Illalliskortin hinta on 60 euroa/henkilö, ja se sisältää alku- juoman, buffetillallisen, ruokajuomat, oheisohjelman sekä tietysti hyvän seuran ja tanssit. Kadeteille, luutnanteille ja yliluut- nanteille sekä heidän kumppaneillee- nillalliskortti tarjotaan 50 prosentin alennuksella tänäkin vuonna, eli hinta on 30 euroa/henkilö. Ilmoittautumiset pyydetään te- kemään ensisijaisesti Kadettikunnan verkkosivulla olevalla sähköisellä

Kadettikunta ry:n syyskokous Kadettikunta ry:n syyskokous järjestetään Helsingissä Maanpuolustuskurssien Maneesissa (Maneesikatu 6, Helsinki) lauantaina 27. lokakuuta 2018 kello 12.00 alkaen. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 10 §:ssä mainitut asiat ja jäsenten Kadettikunnan hallituk- selle kirjallisesti neljä viikkoa ennen kokousta lähettämät kokousaloitteet. Äänioikeutettuja kokouksessa ovat kaikki Kadettikunnan jäsenet. Äänestäminen nimetylle jäsenelle annetulla valtakirjalla on sallittu. Syyskokouspäivän ohjelma 9.30–10.00 Saapuminen tilaisuuteen 10.00– Ajankohtainen esitelmä Sotavahinkosäätiön maanpuolustuspalkintojen luovuttaminen 11.15–12.00 Kahvitarjoilu 12.00– Sääntömääräinen syyskokous Kadettikunnan hallitus

Kylkirauta 2/2018 64 ajankohtaista Marskin rahasto juhli 80-vuotispäiviään

uomen Marsalkka Mannerhei- Juhlaillallinen oli tarkka kopio kunnan jäsen kenraali Ari Puheloinen min Sotatieteellinen Rahasto Marsalkka Mannerheimin vuonna 1938 toivotti kiitospuheessaan rahastolle Sjakoi juhlapäivänsä kunniaksi kotonaan tarjoamasta illallisesta Jää- menestystä myös tulevaisuudessa. 20. huhtikuuta 2018 järjestetyillä il- käreiden kotiinpaluun 20-vuotisjuhlan Marsalkka Mannerheim perusti ra- lallisilla apurahoja tärkeimmille yh- kunniaksi. haston 70-vuotispäivänään saamillaan teistyökumppaneilleen. Hoitokunnan Yhteistyötahojen lisäksi illalliselle lahjoituksilla. Aluksi rahaston tarkoitus puheenjohtaja kontra-amiraali Antero osallistui rahaston aiempia toimihen- oli tukea upseerien opiskelua ja tutki- Karumaa jakoi Kadettikunnalle 60 000 kilöitä. Keväällä Rahaston hoitokun- mustyötä, mutta nykyään myös muilla euron apurahan järjestön satavuotisjuh- nan puheenjohtajan tehtävät jättänyt sotilas- ja siviilihenkilöillä on mahdol- lateosta varten ja Suomen Sotatieteel- prikaatikenraali Juha Mäkipää kertasi lisuus hakea apurahoja. Tarkempia tie- liselle seuralle 30 000 euron apurahan puheessaan rahaston historiaa. Ken- toja Suomen Marsalkka Mannerheimin seminaarisarjan järjestämiseen. Lisäksi raalimajuri Vesa Tynkkynen kertoi Sotatieteellisestä Rahastosta ja apura- Rahasto palkitsi kenraalimajuri, pro- juhlaesitelmässään rahaston tukeman hoista on rahaston verkkosivuilla www. fessori Vesa Tynkkysen 20 000 euron aselajien kehittymisestä kertovan kir- smmsr.fi. elämäntyöpalkinnolla. jasarjan edistymisestä. Entinen hoito-

Kirjoittajapalkintoja kadettiupseereille

enraali Hannes Ignatiuksen Kadettisäätiön kirjallisuuspal- Kkinnot jaettiin 4. toukokuuta 2018. Tänä vuonna palkittiin 27 erilaista julkaisua. Palkintojen yhteisarvo oli 58 200 euroa. Perinteiseen tapaan palkittiin nuoria upseereja heidän kirjoituksistaan Soti- lasaikakauslehdessä ja Kylkiraudassa. Pyrkimyksenä on kannustaa nuoria upseereja kirjoittamaan ja esittämään perusteltuja käsityksiään ja mielipiteitään. Kylkiraudan päätoimittajan esi- tyksestä palkittiin kapteeni Mika Jääskeläinen Kylkiraudassa 3/2017 julkaistusta artikkelistaan ”Suorittakaa varuskuntahälytys! – sisäinen järjestys Helsingissä viime sotien jälkeen”.

65 Kylkirauta 2/2018 ajankohtaista 57. Kadettikurssi ja 45. Merikadettikurssi 45 vuotta uli 45 vuotta täyteen. 57. Kentala esitteli kiinnostavasti uravalin- vistettu kvartetti esitti heille Kadetin Kadettikurssi, Ilmavoimien taansa jääkiekon ja upseerikoulutuk- serenadin. Juhlaillallisella hienon Tkadettikurssi 57 ja 42. Merika- sen välillä. Hän kertoi kokemuksistaan puheen piti paikalla olleista kadettiar- dettikurssi viettivät valmistumisensa nuorena kadettina ja kadettiveljeyden vossa vanhin, Matti Sorsa. juhlaa 10.–12. huhtikuuta 2018. merkityksestä nykyisessä elämässään. Kiitämme kaikkia kokoontumis- Meitä aloitti kursseilla aikanaan 70 Olutkellarin ja lounaan jälkeen tamme tukeneita tahoja. kadettia, joista 66 valmistui vuonna suuntasimme Tallinnaan. Nähdään ensi vuonna Suomenlin- 1973. Viiden poisnukkuneen jälkeen Kurssikokouksen aluksi sotilasasia- nassa. rivivahvuutemme on tänään 61. Läsnä miehemme Baltiassa, everstiluutnantti kokoontumisessamme oli 33 kadetti- Antti Hauvala kertoi vastuualueensa Harri Niipola veljeä ja 21 ladyä. tilanteesta. Päätimme kokouksessa jär- Kadetti 5690 Santahaminassa laskimme ryhmä- jestää 50-vuotiskokouksemme poik- kuvan jälkeen kukkalaitteen Sankariau- keuksellisesti Suomessa. Kaikki lassa. Kadettiveljemme Matti Orlamon tähänastisten kymmen- ja viisvuotis- Mikko Mäkinen johtama vahvistettu kadettikvartetti tapaamistemme pääjuhlat olemme viet- Kadetti 5689 tuki tilaisuutta. täneet laivoilla tai Tallinnassa. Kadettikoulun apulaisjohtaja, Cocktailtilaisuudessa Rippe Miller majuri Jouni Kaunismäki esitteli nyky- lauloi perinteisesti ladyille, minkä li- päivän upseerikoulutusta. Kadetti Joni säksi Lasse Ovaskan johtama vah-

Sotilaspukua ja kunniamerkkejä koskevat normit www.kadettikunta.fi / jäsensivut.

Kadettikunnan toimisto on kesätauolla 25.6.–13.8.2018.

Kylkirauta 2/2018 66 ajankohtaista ”Näin ei voi jatkua”, jyrisi kenraali Kadettikoululla

adettikurssin 62 ja Merikadet- ovat vielä 62:n iässä. Kurssin numee- Maukkaan päivällisen aikana kuoro- tikurssin 46 valmistumisesta rinen keski-ikä on kivunnut 63,9 vuo- kadetti Markku Heinonen esitti yleisölle Ktuli kuluneeksi neljäkymmen- teen – henkinen keski-ikä on tietenkin hyvin sopivan Juha Tapion laulun Kaksi tä vuotta 22. maaliskuuta 2018. Huh- huomattavasti tätä alhaisempi. vanhaa puuta. tikuun 21. päivänä kokoontui runsaan Juhlatapahtuma eteni perinteisin Viimeinen palveluksessa oleva ka- 70 hengen joukko juhlistamaan asiaa menoin: tulokahvit, seppeleenlasku dettiveli, rajakadetti Jaakko Kaukanen, tuttuun paikkaan, Santahaminaan. Juh- Sankariaulassa, hiljainen hetki edes- piti asianmukaisen vakavan mutta sa- lajoukossa oli 45 kadettiveljeä daamei- menneiden kadettiveljien muistolle, malla humoristisen puheen. Jos paikalla neen. yhteiskuvaus. Maisteriosaston johtaja, olisi ollut niin sanotun ”klikkiotsikon” Syksyllä 1975 kaikkiaan 130 simp- eversti Jukka Aihtia kertoi nykypäivän tekijä, hän olisi varmasti otsikoinut teks- pua, joiden keski-ikä oli 21,3 vuotta, kadettikoulutuksesta. Daamit saivat ti- tinsä ”Näin ei voi jatkua! Rajapäällikkö astui ensi kerran Kadettikouluun. Run- lannekatsauksen naisista Puolustusvoi- takoi nyrkkiä pöytään” – ja olisi muuten saan 2,5 vuoden kuluttua 116 kaaderia, missa ja Maanpuolustuskorkeakoulun ollut ihan oikeassa. joiden keski-ikä oli 23,8 vuotta, olivat opiskelijoina. Sen tarjoilivat kapteeni Kaukanen kiitti läsnäolijoiden puo- valmiita palvelemaan Puolustusvoimia Riku Rosti ja kadetti Anna Korhonen. lesta myös Pertti Salmista, joka oli ja Rajavartiolaitosta nuorina luutnanttei- Kiitokset heille esityksistä! pääosin vastannut 40-vuotisjuhlatapah- na. Kurssilaisista 19 oli syntynyt ennen Kurssikokouksessa päätettiin seuraa- tuman onnistuneista valmisteluista. Helsingin olympialaisia, yksi kisojen vasta avec-kokoontumisesta heinä–elo- Päivällisen jälkeen joukko siirtyi aikana ja loput 96 olympiahuuman kuussa 2019 Raaseporin Tammisaaressa. olutkellarin tiloihin jatkamaan porise- päätyttyä. Tehtiin myös päätös 45-vuotistapaami- mista ja nauttimaan juomatarjoilusta. Pu- Yksi kadettiveli menehtyi kurssin sesta (avec) Hämeenlinnan Hauholla heensorinasta päätellen paljon oli asiaa aikana palvelustehtävässä tapahtunees- vuonna 2023. Kaikkien kurssilaisten kerrottavana ennen paluukuljetusta. sa traagisessa lento-onnettomuudessa. tavoittamiseksi päätettiin ylläpitää yhte- Kurssin jälkeen on kuollut yhdeksän ystietoluetteloa ajan tasalla. Yhteystiedot Ilpo Määttänen kadettiveljeä. Vanhin kaaderi on jo ehät- voi lähettää ylläpitäjän osoitteeseen ilpo. Kadetti 6205 tänyt yli 70 ikävuoden rajan, nuorimmat maattanen(at)seutuposti.fi.

67 Kylkirauta 2/2018 ajankohtaista Kadettikurssi 72 ja 55. Merikadettikurssi 30 vuotta

urssijuhlaa (avec) vietetään lau- Hotellissa Scandic Simonkenttä on ilmenee kunkin henkilökohtaiseen säh- antaina 1. syyskuuta 2018 klo ryhmävaraus hotellihuoneista. Ne tulee köpostiin lähetetystä kutsusta. K17.30 alkaen Santahaminassa, varata mahdollisimman pian ja viimeis- Mikäli et ole saanut kutsua, voit jossa kokoonnumme Maanpuolustuskor- tään 17. elokuuta mennessä osoitteessa ilmoittautua sähköpostiosoitteeseen keakoulun Santahamina-talolle. simonkentta(at)scandic.com tai puhe- 72kadk55mek(at)gmail.com, johon voi Illalliskortin hinta on 100 euroa/hen- limitse numerosta 09 68380 varaustun- esittää myös kysymyksiä. Sähköpos- kilö, ja se sisältää kuljetukset keskustasta nuksella 72K310818. tin automaattivastaus palauttaa sinulle Santahaminaan ja takaisin sekä buffet- Kahden hengen huoneen hinta on linkin ilmoittautumiseen. ruokailun juomineen. Ilmoittautumiset alkaen 143 euroa/vuorokausi, ja varaus Juhlatoimikunnan puolesta ja illalliskortin lunastus tulee tehdä vii- on mahdollista tehdä alkamaan perjan- meistään 31. heinäkuuta kuluessa. taipäivästä. Yksityiskohtainen ohjelma Mikko Soikkeli

Maanpuolustuksen kannatussäätiö julistaa haettavaksi apurahoja Puolustusvoimissa tapahtuvaan koulutukseen ja liikuntakasvatukseen, maanpuolustusta edistävään valistus- ja tutkimustyöhön sekä yleistä kansalaiskuntoa kehittävään toimintaan. Haku tapahtuu sähköisen järjestelmän kautta säätiön verkkosivuilta www.mpks.fi Hakuaika päättyy vuosittain 15.4. ja 15.10. Lisätietoja: Säätiön asiamies Kristiina Olsson, puh. 0295 140 220, s-posti kristiina.olsson(at)defmin.fi

Kylkirauta 2/2018 68 kirja-arvio Jyrkänteeltä

Anvi Gardberg, Anders Hän oli alkuaan pasifisti, joka Gardberg, Aapo Roselius vähin erin radikalisoitui. Över branten. Bröder i Wallenius kuului Turun val- lankumouskomiteaan ja vastasi krig 1017–1918 Turun postista punaisten hallin- PQR-kultur 2018 non aikana. Walleniuksen myö- Sivuja 279 hempi kohtalo oli tavanomainen: ISBN: 978-952-5705-77-5 pako Ruotsiin ja siirtyminen sieltä Neuvosto-Venäjälle. Kirja- vien vaiheiden jälkeen Wallenius ardbergien ja Roseliuk- päätti päivänsä Stalinin puhdis- sen teos kuvaa nimensä tuksissa vuonna 1942. mukaisesti kansallisen G Teoksessa kerrotaan myös vihanpidon jyrkänteelle nousua Gardbergin perheen arjesta pu- vuonna 1917, ja erityisesti suis- naisessa Turussa. Takavarikot, tumista jyrkänteen yli talven ja omaisuuden suoranainen ros- kevään 1918 aikana. Näkökulma voaminen sekä väkivallanteot on turkulaisen veljeskolmikon, olivat sielläkin se käyteaine, joka Carl-Rudolf, John ja Gustav synnytti myöhemmän terrorin ja Gardbergin. Veljesten sotatie vastaterrorin kierteen. kulki Uudenkaupungin kautta inhimillisenä, mutta hehän ovat asetta- Gardbergien ja Roseliuk- Ahvenanmaalle, sieltä Ikaalisiin ja neet itsensä lain ulkopuolelle.” Litviiki sen teos on laadukkaasti koostettu ja Tampereen valtaukseen sekä edelleen oli lyhyt kevään 1918 Suomessa. ilmavasti taitettu. Kuvamateriaali on Hangon kautta takaisin Turkuun. Teos kuvaa hyvin sodan amatöö- allekirjoittaneelle osin ennen näkemä- Teoksessa kuvailllaan aikajärjes- rimäisyyttä: pystymetsästä otettuja töntä, ja kuvat tukevat hyvin kirjoitet- tyksessä, miten Turussa vuoden 1917 joukkoja niin valkoisten kuin punais- tuja osuuksia. itsenäisyysilo muuttui vähitellen tenkin puolella, punaisten sotapääl- Teoksen päättää filosofian toh- mielenosoituksiksi ja yleiseksi levot- liköiden martiaalista narrimaisuutta, tori Aapo Roseliuksen tiivistelmä tomuudeksi. Kehitys kohti avointa vä- ylilyöntejä ja sekavuutta valkoisten ”Sisällissodan pitkä varjo”, jossa kä- lienselvittelyä kävi yhä ilmeisemmäksi: sodanjohdossa. sitellään vapaussodan/sisällissodan ”Hur Åbo blev oroshärd.” Toimittajasta tai apteekkarista su- kansallista muistoa. Roselius toteaa, Kyseessä on elähdyttävä kuvaus keutunut valkoinen sotapäällikkö ei lii- että politisoidut ja tulehtuneet vastak- nuorista miehistä – vielä lähes pojista koja rasittanut mieltään sodankäynnin kainasettelut ovat marginalisoituneet. – jotka velvollisuudentuntonsa ajamina opinkappaleilla, ja se näkyi. Ylipääl- Merkittävää on kuitenkin se, miten lähtivät sotaretkelle. Seikkailijoiksi tai likkö Mannerheim – tästä tietämät- helposti sadan vuoden takaiset teot sotahulluiksi heitä ei voi luonnehtia. tömänä tai piittaamattomana – halusi nousevat esille, tahdottiinpa sitä tai ei. Esimerkiksi Carl-Rudolf haaveili tu- kuitenkin kaksipuolisen saarrostuksen levaisuudesta kirjallisuus- ja kirjasto- avulla vallata Tampereen viimeistään Pekka Holopainen alalla. 8. maaliskuuta. Pontimena oli myös Lähdemateriaalina ovat pääosin saavuttaa merkittävä voitto ennen veljesten päiväkirjamerkinnät ja kirjeet, saksalaisten joukkojen maihinnousua mistä johtuen teoksen näkökulma on Suomeen. Tämä siitä huolimatta, että virkistävän yksityinen. Sota-aiheisten Satakunnan ryhmän komentaja, evers- kirjojen tavallinen helmasynti, yksi- ti Ernst Linder varoitti ylipäällikköä tyiskohtaiset taisteluja operaatio- joukkojensa heikosta operointikyvystä. kuvaukset, on vältetty onnistuneesti. Turun pataljoonan hän mainitsi olevan Samalla korostuu vapaussodan hyytävä jatkuvan ulkomajoituksen, pitkien jal- ulottuvuus: sotarikoksiksi tänään luo- kamarssien ja puutteellisen muonituk- kiteltavat asiat ohitetaan varsin arkisin sen uuvuttama. Carl-Rudolfin osalta maininnoin. Linderin mainitsemat puutteet kulmi- Esimerkiksi kelpaa vaikkapa noituivat saappaiden homehtumiseen Carl-Rudolf Gardbergin merkintä Ah- – sisäpuolelta. venenmaan Godbyn taistelun jälkipe- Rinnan veljesten sotatien kuvauk- listä: ”Isänmaan petos sai palkkansa. sen kanssa teoksessa valotetaan punais- Haavoittuneet (punaiset) teloitettiin ten puolta Turun kaupunginkirjaston maanpettureina. Tätä voi pitää epä virkailijan Allan Walleniuksen kautta.

69 Kylkirauta 2/2018 kirja-arvio Kunniamerkki – julkisen arvonannon osoitus

Antti Matikkala Suomen Valkoisen Ruusun II Suomen Valkoisen Ruusun luokan ritarimerkin saattoi saada ja Suomen Leijonan ritari- suorittamalla Sotakorkeakoulun kiitettävästi. Toisaalta aseteknik- kunnat ko Aimo Lahti sai oman merk- Edita 2017 kinsä perusteluilla ”konstruoinut Sivuja 563 kotimaisen pikakiväärimallin”. ISBN 978-951-37-7005-1 Vakaan selkänojan tutkijalle on antanut ritarikuntien oma ar- kistokokoelma, jota aikaisempi altiolliset kunniamerkit tutkimus ei ole hyödyntänyt. nousevat huomion koh- Kysymys kuuluukin, millaista teeksi kaksi kertaa vuo- V jatkotutkimusta Matikkalan pe- dessa. Palkitsemisesta osalliseksi rinpohjainen teos saa aikaan? päässeiden nimilistat keräävät Suomen Valkoisen Ruusun ja ihastuneita ja ihmetteleviä kat- Suomen Leijonan ritarikunnan seita puolustusvoimain lippujuh- historian perusta, jota jatkossa lan päivänä neljäs kesäkuuta ja koetellaan, tarkennetaan ja muu- itsenäisyyspäivänä kuudes joulu- tetaan, on Matikkalan teoksen kuuta. Muutoin Vapaudenristin, myötä paalutettu. Suomen Valkoisen Ruusun tai Teoksen ulkoasu on hyvin Suomen Leijonan ritarikuntien värikäs ja moniulotteinen. Leipä kunniamerkit eivät välttämättä tekstin oheen on sijoitettu lukui- synnytä suuren yleisön keskuu- sia tietolaatikoita, ja teoksessa dessa juuri minkäänlaisia mie- on laaja kuvitus. Teoksen taitto likuvia. lukijan itsensä esiin poimittavaksi. ja ulkoasu on huolella kokoonpantu. Mahdollisuus kunniamerkkitie- Kirjan sivuilta välittyykin tekijän aito Taiten otetut kuvat eri kunniamerkeis- touden syventämiseen on olemassa, ja yksityiskohtainen kiinnostus kun- tä saavat paatuneimmankin lukijan sillä vuonna 2017 ilmestynyt filoso- niamerkkien mystiseen maailmaan. nyökyttelemään hyväksyvästi teosta fian tohtori Antti Matikkalan laatima Pieninkään kunniamerkkeihin liittyvä selatessa. tutkimus Suomen Valkoisen Ruusun ja yksityiskohta ei ole ollut liian pieni Maininnan arvoista on myös Suomen Leijonan ritarikunnat syvä- ansaitakseen tilaa viisisataasivuisen alkuperäisten asiakirjojen käyttö luotaa teoksen otsikon mukaisesti ri- kirjan sivuilla. kuvituksena. Se on tapa, jonka soisi tarikuntien vaiheita itsenäisen Suomen Kriittisimmät äänenpainot kun- historiantutkimuksissa yleistyvän laa- vuosikymmeninä. niamerkkien myöntämisestä koskevat jemmallekin. Autenttinen dokumentti Matikkalan teoksen vahvuus ki- yleensä kunniamerkkien saajien tausto- avaa usein aikalaisnäkemystä parem- teytyy kokoonpantuun valtavaan ja. Palkitsemisjärjestelmää kritisoidaan min kuin tuhat sanaa. tietomäärään. Yhtäältä valtiollisen pal- ”eliitin” suosimisesta, vaikka alempi- ”Kunniamerkin antaminen on julki- kitsemisjärjestelmän suurten linjojen en, käytännössä koko kansan kirjolle sen arvonannon osoitus.” Teoksen luki- kuvaaminen ja toisaalta ne lukemat- myönnettävien kunniamerkkienkin jalle -osuudessa todettu lähtökohta käy tomat tarinat – tai pikemminkin tuo- määrä on merkittävä. Kirjan sivuilla kirjan sivuilta todeksi käsin kosketelta- kiokuvat yksittäisistä kunniamerkeistä, tähän harhaan otetaan kantaa sisällön valla tavalla. Matikkalan teoksen kautta niiden antamisesta tai käytöstä – luovat lisäksi osuvien otsikoiden kautta tyyliin lukijalla on mahdollisuus syventyä hyvin monitahoisen tutkimuskokonai- ”Terävänpään herroista miehistöpirtis- siihen, mitä tuo julkisen arvonannon suuden. Teoksen kahdeksansivuinen sä asuviin”. osoitus todella sisältää. sisällysluettelo osoittaa karulla tavalla Matikkalan käyttämä monipuoli- sen, että tutkimuksen tiukempi rajaus nen lähdeaineisto luo tutkimukselle va- Mikko Karjalainen ja näkökulman terävöittäminen olisi kuuttavan selkänojan. Eritoten huomio mahdollistanut jäntevämmän käsitte- kiinnittyy laajaan, monista arkistoista lyn. koottuun alkuperäisaineistoon. Lähtei- Suomalaisen kunniamerkkijärjes- den kautta teoksessa kuvataan muun telmän kehityksen Matikkala kuvaa muassa eri aikakausina vaihdelleet hyvin uskottavasti. Tekijä kuitenkin kunniamerkkien myöntöperusteet. lähestyy teemaansa säännönmukaisesti Kirjan sivuilta aukeaa muun muassa lukuisten yksityiskohtien kautta. Suuret elämänmakuinen kuva 1920-luvun kehityslinjat jäävät tässä rumputulessa kunniamerkkien myöntöperusteista.

Kylkirauta 2/2018 70 kirja-arvio Telaketjua ja konjakkia

Jonna Pulkkinen, sa kuului myös sääntömääräinen Mika Wist annosalkoholi. Kävipä niinkin, että alkuvuodesta 1942 koko- Viinalla terästetty sota nainen junanvaunullinen ken- Alkoholi sotavuosina raalieversti Eduard Dietlille 1939–1944 tarkoitettua parasta konjakkia Atena 2017 päätyi ”vahingossa” kenraali Siilasvuon varastoihin. Valpas Sivuja 264 vuoristojääkäri Dietl pääsi kyllä ISBN 978-952-300-343-9 nopeasti tämän ”besorgauksen” jäljille. iime vuosina ovat sekä Vakaviakin tapauksia sattui. veteraanien siloittele- Maaliskuussa 1942 Kajaanin Vmattomat muistot että kasarmeihin majoitetun reservi- sodan sosiaalis-moraalihistorial- pataljoonan turhautuneet miehet liset näkökulmat saaneet lisään- ryöstivät viinakaupan, mitä seu- tyvää tilaa kirjallisuudessamme. rasi yleinen kaaos. Lokakuussa Esimerkkinä edellisistä mainitta- 1944 Tornion maihinnousun koon Petri Pietiläisen teos Yksi yhteydessä lupaavasti alkanut rykmentti, sata tarinaa (2017) ja sotatoimi tyrehtyi alkuunsa ai- jälkimmäisistä Sari Näreen teos nakin vuorokaudeksi, kun mai- Sota ja seksi (2016). Jonna Pulk- hinnousseen jalkaväkirykmentin kisen ja Mika Wistin tutkimus kärkijoukot löysivät saksalaisten Viinalla terästetty sota yhdistää jälkeensä jättämän viinavaraston. ehyesti näitä näkökulmia. Hölmöilyn seurauksena ainakin Alkoholilla on maailman varastokirjanpitoa näyttää pidetyn yk- pataljoonan verran miehiä oli sivu ryyditetty armeijoiden sotatoi- sittäisen pullon tarkkuudella. pian poissa pelistä. mia joko säännönmukaisina annoksina, Oli kuitenkin myös epävirallisem- Rykmentin komentajakin joutui hyvien suorituksien palkitsemisena tai pi ja virkatiet ohittava anniskelujär- Tornion taikayössä suitsimaan juo- taistelustressin laukaisijana. Poikkeus- jestelmä. Jermujen kekseliäisyydellä pottelevia, räyhääviä ja ammuskelevia olot luovat poikkeuksellisia tarpeita, ei ollut rajoja, kun kurkunkostuketta miehiään. Yötä seuranneen aamun an- jolloin niiden tyydyttämiseen käytettä- tehtiin ”tilapäisvälineistä”. Autojen ja keudessa pahimmassa kunnossa olleet viä hyödykkeitä on rajallisesti saatavil- konekiväärien jäähdytysnesteet sekä sotilaat – muutamat kaikki varusteen- la. On myös muistettava, että kieltolain polttoaineeksi tarkoitettu bensiinialko- sakin hukanneina – kerättiin suureen loppumisesta oli sotavuosina kulunut holi – josta omatoimisesti tislaamalla saunaan. Sankarien päälle valeltiin vasta kymmenkunta vuotta. Suomalais- saatiin jotenkin juotavaksi kelpaavaa kylmää vettä, kunnes yksi toisensa ten suhde alkoholiin oli jo valmiiksi niin kutsuttua telaketjua – pyrkivät jälkeen ilmoitti olevansa taas valmis traumatisoitunut. katoamaan janoisiin suihin. Onnetto- lähtemään etulinjaan. Talvisodan aikana Rajamäen teh- muuksiltakaan ei aina vältytty. Asema- Teoksessa on käytetty seikkape- tailta tilattiin lähinnä polttopulloja. sodan ankeudessa harrastettiin myös räisiä lähteitä. Laaja arkistomateriaali Muutamia kuukausia kestäneen sodan pontikan keittoa ja kiljun tekoa. ja veteraanien muistelmat luovat tasa- aikana ei taistelevissa joukoissa keritty Ei voi kuitenkaan sanoa, että koko painoisen kokonaisuuden, jossa viral- muutenkaan viinan perään paljoa mu- kenttäarmeija olisi viinan kanssa lisen järjestelmän alkoholille asettamat rehtia. Jatkosodan muututtua asemaso- lätrännyt. Pikemmin tälläkin alalla tiukat normeeraukset ja toisaalta yksit- daksi oltiin kuitenkin tilanteessa, jossa näyttävät kunnostautuneen yksittäi- täisten sotilaiden omatoiminen puuhas- oli järjestettävä juomahuolto myös set korsukunnat, joilla oli omat oppi- telu korvikeaineiden kanssa asettuvat rintamajoukoille ja takaisinvallatuille mestarinsa. Valovuosien ero oli myös samaan viitekehykseen. alueille. siinä, miten esimerkiksi ylipäällikkö oli Runsaasti kuvitettuun teokseen on Juomahuolto toteutettiin suunnitel- Venäjän armeijassa tottunut alkoholia kuitenkin jäänyt muutamia virheitä mallisesti Päämajan huollon ja Alko- käyttämään rajansa tietäen verrattuna esimerkiksi saksankielisten sanojen holiliikkeen yhteistyönä. Taisteleville rintaman pahimpiin rymyjuhliin lie- kirjoitusasuun sekä talvisodan sytty- joukoille oli määritetty tarkat kiinti- veilmiöineen. misen ja Mannerheimin syntymäpäivän öt, joiden puitteissa täydennyksiä sai Toisaalta Pohjois-Suomessa olleet päivämääriin. tehdä. Järjestelmä toimi sodan loppuun suomalaisjoukot kuuluivat saksalaisten saakka. Ainakin dokumenttien mukaan huoltovastuulle. Heidän muonitukseen- Jussi Ylimartimo

71 Kylkirauta 2/2018 kirja-arvio Kirjalöytöjä hyllystäni

Olavi J. Lehti kantaa suomalaisen panssarin- Panssarintorjunta ja sen torjunnan puutteisiin. Tosiasia tulevaisuus tietenkin oli se, että panssarivau- nun ja torjunta-aseiden ikuisessa Toimittaneet Mikko Kar- kilpajuoksussa suomalaisten käy- jalainen ja Hannu Ahtinen tössä olleet sodan aikaiset aseet Maanpuolustuskorkeakoulu olivat 1950-luvulle tultaessa jo 2017, sivuja 187 pahasti vanhentuneita. Tutkimuk- sen rivien välistä onkin luettavis- ISBN 978-951-25-2970-4 sa pienen maan puolustuskyvyn kehittämisen ikuinen dilemma: uten tiedetään, suo- taktiikassa tiedettiin, miten asiat malaisten Akilleen tulisi tehdä, mutta varoja sen Kkantapääksi talvi- ja toteuttamisessa tarvittavien vä- jatkosodan torjuntataisteluissa lineiden hankkimiseksi ei ollut oli muodostua panssarintorjunta. olemassa. Talvisodassa torjunnan lukoksi Toiveikkaasti Lehti kuitenkin saatiin viime hetkellä hankittua kirjoitti: ”Jos me [taktiikan] li- 37 millimetrin panssarintorjun- säksi kykenisimme kehittämään tatykit. Jatkosodassa suomalaiset ja hankimaan edellä esitetyt aseet lähitorjuntamiehet pysäyttivät sekä kaikissa tilanteissa muistai- punapanssarien vyöryn ”saksa- simme maaston tarjoamat edut, laisilla peltitorvilla” eli panssa- niin voitaisiin olla varmoja siitä, rinyrkeillä ja panssarinkauhuilla, että vihollisen panssariase kyet- joiden jakaminen joukoille jäi täisiin pitämään kurissa taistelu- monista kevään 1944 hölmöi- Lehden tutkimusta ei parhaalla tah- kentällä.” Tilanne alkoi helpottua lyistä johtuen viimetippaan. dollakaan voi luonnehtia viihdeluke- vasta 1950-luvun lopulla, jolloin saatiin Ei siis ollut ihme, että panssarin- mistoksi. Hengästyttävällä tahdilla hän käyttöön pitkän kehitystyön tulokse- torjunnan kuntoon saaminen oli yksi vyöryttää esiin ulkomaisista sotilasalan na valmistuneet kotimaiset kevyet ja keskeisimmistä jalkaväen kehittämis- julkaisuista kaivamiaan tietoja panssa- raskaat singot. Kaukotorjuntakykyä kysymyksistä myös sotien jälkeen. Pää- riaseen tulevaisuuden näkymistä. joukoille alkoi kuitenkin muodostua esikunta asetti jo lokakuussa 1945 asiaa Ulkomaiden armeijoissa panssari- vasta 1980-luvun panssarintorjuntaoh- pohtimaan erityisen toimikunnan, jota vaunuista oli tulossa entistä ketterämpi jushankintojen myötä. johtivat kenraalimajuri Ruben Lagus ja tulivoimaisempi ase – sanalla sanoen Sotataidon klassikot -kirjasarjassa ja sittemmin eversti Yrjö Aleksis Jär- entistä vaarallisempi vastustaja jalka- julkaistujen teosten kuorrutuksena ovat vinen. väkisotilaalle. ”Panssarijoukko eri aina olleet laadukkaat tausta-artikkelit. Sodasta toipuvassa maassa jalka- aselajien tukemana pyrkinee saamaan Tällä kertaa dosentti Mikko Karjalai- väen hankkeiden oli kuitenkin vaikea toimintaansa sellaisen vauhdin, että nen valottaa Olavi J. Lehden henkilö- päästä ensimmäisenä kehitettävien suo- puolustajan vastatoiminnan on vaikea kuvaa ja professori Vesa Tynkkynen rituskykyjen listalle. Vuonna 1948 val- mukautua siihen…”, ennusti Lehti. panssarintorjunta-ajattelun kehitystä mistuneessa mietinnössään toimikunta Tutkimuksensa toisessa osassa 1920-luvulta sotien jälkeiseen aikaan. joutuikin toteamaan uudenaikaisten Lehti käsittelee panssarintorjunta- Eversti Petteri Jouko puolestaan ku- panssarintorjunta-aseiden hankkimi- taktiikkaa. Mainittakoon, että hänen vailee, miten käsitykset panssarihyök sen olevan ”…meillä [Suomessa] vain ajatuksensa panssarintorjunnan jär- käyksestä muuttuivat jatkosodan aikana etäinen haave”. jestelyistä olivat mitä ilmeisimmin ja sen jälkeen. Laajemman selvityksen panssa- oikeansuuntaisia, sillä Lehti valittiin Kuudenteen osaansa päässeen rintorjunnan kehittämisestä laati So- myös myöhemmin ilmestyneen Pans- julkaisusarjan toimittajat ovat jälleen takorkeakoulun taktiikan opettajana ja sarintorjuntaohjesäännön kolmannen kerran onnistuneet nostamaan arkis- panssarintorjuntakomitean sihteerinä osan kirjoittajaksi. Perusteellisuuten- tojen kätköistä esiin hienon aikalais- toiminut majuri Olavi J. Lehti. Hänen sa puolesta mainittua ohjesääntöä voi dokumentin. Teossarjan seuraava osa vuonna 1950 valmistunut tutkimuksen- aiheellisesti pitää panssarintorjunnan ilmestynee kuluvan vuoden syksyllä. sa Panssarintorjunta ja sen tulevaisuus kenttäohjesääntönä, vaikkakaan viral- on nyt nähnyt uuden päivänvalon, sillä lisesti kenttäohjesääntöstatusta sillä ei Hannu Liimatta se julkaistiin lokakuussa 2017 Maan- ollut. puolustuskorkeakoulun julkaisusarjas- Tutkimuksessaan Lehti pysytte- sa Suomalaisen sotataidon klassikot. lee tiukasti asiapohjalla, eikä hän ota

Kylkirauta 2/2018 72 ajankohtaista Sata vuotta ilmailu-upseeriemme kerhoelämää

eikko Heinosen teoksessa KIK KIK oli myös merkittävä hyvän- – 100 vuotta ilmailu-upsee- tekeväisyysorganisaatio. Kauhavan Vriemme kerhoelämää avataan kerhojen vuosittain järjestämä Lentä- nyt katoamassa olevien ilmailu-upsee- jien juhannusjuhla antoi hyväntekeväi- rikerhojen toistaiseksi salattua elämää syystoiminnalle taloudellisen perustan. itsenäisyytemme alkuajoista lähtien. Kerhoelämän kuvauksissa seurataan Kirja pureutuu Kauhavan Ilmailu- samalla juhannusjuhlien kehittymistä upseerikerhon (KIK) ja sen edeltäjän yhdeksi KIK:n ja lakeuden tärkeim- Santahaminan Ilmailu-upseerikerhon mistä tapahtumista. syvimpään olemukseen. Ennen julkistamattomat lähteet ja Salaperäisen ja elitistisenkin mai- aikalaiskirjoitukset avaavat uudenlai- neen saaneilla upseerikerhoilla oli sen näkökulman myös Ilmavoimien ilmailu-upseereille käytännöllisiä ja historian kehitysvaiheisiin. Kirjassa arkisia merkityksiä, mutta erityisen haastetaan perustellusti muutamia pe- tärkeitä yhteisölle olivat juhlat. Usein rinteisiä käsityksiä Ilmavoimien alku- ne olivat värikkäitä ja hauskoja. Toi- vaiheista. sinaan ne olivat surutyön sävyttämiä Kirjaa voidaan hyvällä syyllä pitää lentäjäveljen siirryttyä taivaalliseen myös Ilmavoimien historiankirjoituksia laivueeseen viimeisiä tiimojaan len- täydentävänä teoksena, jossa Ilmavoi- täessään. mien kehitystä kuvataan henkilöstön Ilmailu-upseerit kokivat olevansa ja Ilmasotakoulu, olivat aikansa edis- kokemana. Kirjan voi tilata osoitteesta erityisiä. Eikä syyttä: aselaji on aina tyksellisimpiä koulutuskeskuksia, ja ne iuy(at)elisanet.fi. ollut teknisen kehityksen kärjessä, ja saivat arvovieraita läheltä ja kaukaa. lentäjän ammattia pidetään edelleen KIK toimi isäntänä muun muassa no- eräänä vaativimmista ja vaarallisim- belisti Frans Emil Sillanpäälle ja pre- mista. Lentäjien kehdot, Ilmailukoulu sidentti Urho Kekkoselle.

73 Kylkirauta 2/2018 ajankohtaista Maanpuolustuskorkeakoulun uusia tutkimuksia

uolustusvoimien juhlavuoden väittäjänä oli eversti, dosentti Petteri Opiskelijat kokoontuvat noin kym- toukokuu oli Maanpuolustuskor- Jouko puolustusministeriöstä. menen kertaa vuodessa iltapäivän Pkeakoulun sotataidon laitoksen Eversti evp Max Sjöblomin puo- kestävään tohtoriseminaariin, jossa tutkimus- ja julkaisutoiminnassa todel- lestaan väitteli 23. toukokuuta aiheesta tarkastellaan töiden edistymistä ja linen ”superkuukausi”. Vuorovaikutusta Pohjanlahden yli. Hän tieteellisiä perusteita ja jossa pyritään Toukokuussa tarkastettiin kahden tarkasteli väitöksessään ruotsalaisvai- ratkomaan esiin nousseita ongelmia. viikon aikana kolme väitöskirjaa. kutuksen välittymistä suomalaiseen so- — Väitöskirjatyö ideasta valmii- Väitöstutkimusten lisäksi Sotatieteen tataitoon talvisotaa edeltävänä aikana. seen tutkimukseen on pitkä ja vaativa päivien yhteydessä 24.–25. toukokuuta Vastaväittäjänä oli everstiluutnantti, prosessi, eikä yksin puurtaminen kos- julkaistiin kolme uutta teosta Maan- dosentti Marko Palokangas. kaan tuota parasta lopputulosta. Semi- puolustuskorkeakoulun sotahistorian Väitöskirjat ovat ladattavissa naarien hyvähenkisissä keskusteluissa julkaisusarjoissa. Sokerina pohjalla 30. Doria-julkaisuarkistosta osoitteessa opiskelijat saavat oppia ja tukea paitsi toukokuuta julkaistiin Puolustusvoimi- www.doria.fi. ohjaajiltaan ennen kaikkea toisiltaan, en satavuotista historiaa luotaava juh- Sotahistorian professorin Vesa toteaa Tynkkynen. lakirja Suomen puolustusvoimat 100 Tynkkysen mukaan lukuisten sotahisto- vuotta, jonka päätoimittaja on dosentti riaa selvittävien tutkimusten ajoittumi- Hannu Liimatta Mikko Karjalainen. nen Puolustusvoimat 100 -juhlavuoteen Majuri Vladimir Panschin puolus- ei ole sattumaa: ti 9. toukokuuta väitöstutkimustaan — Toimimalla aloitteellisesti, sys- Diletantteja vai taitajia? Hän tarkas- temaattisesti ja pitkäjänteisesti jouk- teli työssään Päämajan valvontaosas- koomme on saatu rekrytoitua jatkuvasti ton johtama valvontaa ja vastavakoilua uusia jatko-opiskelijoita. Olemme saa- talvi- ja jatkosodassa. Vastaväittäjänä neet järjestettyä tutkimuksille kohtuul- tilaisuudessa oli professori Kimmo lisesti rahoitusta, josta esitän lämpimät Rentola Helsingin yliopistosta. kiitokset kaikille tukijoillemme. Majuri Juha Ratinen väitteli Professori Tynkkysen mukaan so- 18. toukokuuta aiheesta Kaaderiperus- tahistorian opiskelijaryhmään kuuluu tamisesta aluejärjestelmään. Väitös- tällä hetkellä parikymmentä tohtori- kirjassaan hän tarkasteli suomalaisen kandidaattia. Seuraavat väitöskirjat liikekannallepanojärjestelmän kehit- valmistuvat kuluvan vuoden syksyllä tymistä vuosina 1918–1945, ja vasta- ja ensi vuoden keväällä.

Kylkirauta 2/2018 74 ajankohtaista Constantem Decorat Honor

Kenraaliluutnantiksi majuriksi Petri Jussi Mikael HULKKO 68.k 4.6.2018 Asko Juhani AINOA 87.k 21.3.2018 Sami Antero HENTTONEN 87.k 21.3.2018 kenraalimajuriksi Jan-Petri Kalevi KOVANEN 92.k 21.3.2018 Jari Teppo Juhani KALLIO 68.k 4.6.2018 Antti Juhani KÄHKÖNEN 87.k 21.3.2018 Riku Kalevi PALONIITTY 86.k 21.3.2018 prikaatikenraaliksi Tuomo Antero KUIVANEN 88.k 4.6.2018 Rami Kalervo SAARI 74.k 4.6.2018 Jaakko Pekka RAUTANEN 91.k 4.6.2018 Petra Juliaana RIEHUNKANGAS 86.k 4.6.2018 everstiksi Mikael Henrik SEVON 86.k 4.6.2018 Vesa Petteri VALTONEN 77.k 4.6.2018 Aki Mika Martti VESTERBACK 92.k 4.6.2018 Antti Juhani TUNKKARI 77.k 4.6.2018 Harri Henrik HUTTUNEN 86.k 4.6.2018 Riku Juhani SUIKKANEN 76.k 4.6.2018 Tatu Juho Antero KALLI 86.k 4.6.2018 Mika Johannes MULTANEN 74.k 4.6.2018 Hannu Sakari VALVE 86.k 4.6.2018 Pasi Pertti HIRVONEN 75.k 4.6.2018 Mikko Juhani HENRIKSSON 86.k 4.6.2018 Jari Heikki OSMONEN 74.k 4.6.2018 Jari Oskari TIILIKKA 86.k 4.6.2018 Jarmo Tapio VÄHÄTIITTO 76.k 4.6.2018 Antti Juhani PIPINEN 86.k 4.6.2018 Aki Juhani HEIKKINEN 80.k 4.6.2018 Mikko-Petteri KEINÄNEN 86.k 4.6.2018 Aki Juhani PUUSTINEN 80.k 4.6.2018 Antti Timo ULJAS 86.k 4.6.2018 Matti Juhani ASPLUND 86.k 4.6.2018 kommodoriksi Hanna Kaisa LIITOLA 86.k 4.6.2018 Juha Tapani KILPI 76.k 4.6.2018 Pavel Hannes LINNAINMAA 86.k 4.6.2018 Jani Matti KAUHAJÄRVI 86.k 4.6.2018 everstiluutnantiksi Olli Rikhard Juhani HÖLSÖ 86.k 4.6.2018 Sami Juhani MATTILA 74.k 21.3.2018 Jani Veikko Mikael RISTIMÄKI 86.k 4.6.2018 Jukka Kalervo LUKKARI 85.k 21.3.2018 Juha Pekka LINJAMÄKI 86.k 4.6.2018 Jesse Jaakko SEPPÄLÄ 84.k 21.3.2018 Martin Henrik UNGERN 86.k 4.6.2018 Kimmo Kalevi TIAINEN 71.k 21.3.2018 Timo Tapani KUITUNEN 84.k 4.6.2018 Timo Juhani KYTÖLEHTO 74.k 4.6.2018 Janne Petteri VOUTILAINEN 88.k 4.6.2018 Jarkko Juhani PATRIKAINEN 83.k 4.6.2018 Mikko Johannes LEMPINEN 88.k 4.6.2018 Jani Petteri RUISNIEMI 83.k 4.6.2018 Tuomas Terho Tapio PARTANEN 88.k 4.6.2018 Marko Sakari TUOMINEN 75.k 4.6.2018 Atro Johannes SAUKKO 88.k 4.6.2018 Mikko Kristian WESTERSUND 83.k 4.6.2018 Mika Kaarlo MALM 88.k 4.6.2018 Timo Samuel HYTTINEN 83.k 4.6.2018 Jarno Johannes ANTTALAINEN 81.k 4.6.2018 Rauno Olavi LEPPIVIITA 83.k 4.6.2018 Jan Mikael BROMAN 82.k 4.6.2018 Inka Johanna NISKANEN 85.k 4.6.2018 Janne Sakari HERRANEN 78.k 4.6.2018 Teemu Juhana SARESSALO 83.k 4.6.2018 Jarkko Tuomas KARHU 79.k 4.6.2018 Jyrki Kalevi UUSMIES 75.k 4.6.2018 Kalle Johannes KULMALA 82.k 4.6.2018 Jari Juhani AHO 73.k 4.6.2018 Matti Petteri LAHTINEN 81.k 4.6.2018 Petri Ilari HAATAJA 83.k 4.6.2018 Jarno Ilmari LIMNÉLL 83.k 4.6.2018 Jussi Matti Sakari AAPRO 75.k 4.6.2018 Jouko Kalervo MANNINEN 70.k 4.6.2018 Janne Petteri TÄHTINEN 83.k 4.6.2018 Manu Antero SALMI 82.k 4.6.2018 Matti Ilmari RAUTIO 83.k 4.6.2018 Toni Kristian TIILIKAINEN 82.k 4.6.2018 Teemu Olavi PÖYSTI 85.k 4.6.2018 Timo Tapani ANTIKAINEN 89.k 4.6.2018 komentajakapteeniksi Ari Seppo TASKINEN 70.k 4.6.2018 Petteri Johannes SALLI 70.mek 21.3.2018 Mika Henrik SUUTARINEN 75.mek 21.3.2018 komentajaksi Kalle Antti Johannes PELLI 69.mek 4.6.2018 Jani Tapani JÄRÄINEN 67.mek 21.3.2018 Rieti Petteri SUURONEN 74.mek 4.6.2018 Kalle Paavo OSOLA 67.mek 21.3.2018 Mika Sakari SALMINEN 69.mek 4.6.2018 Mikko Juhani SIMOLA 67.mek 21.3.2018 Sami Petteri SOININEN 66.mek 4.6.2018 Jarmo Veli Henrik SÄKKINEN 83.k 4.6.2018 Henri Juhani LAVI 83.k 4.6.2018 kapteeniksi Mikko Juhani LEHTO 66.mek 4.6.2018 Jukka Tapio JOKILA 80.k 4.6.2018 Jarmo Tapio HEIKKILÄ 56.mek 4.6.2018 Juha Jaakko KUULUSA 80.k 4.6.2018 Teemu Aleksanteri LUOTO 82.k 4.6.2018

75 Kylkirauta 2/2018 ajankohtaista

Lassi Mikael MÄÄTTÄ 82.k 4.6.2018 Reserviin Mikko Johannes PÖTSÖNEN 82.k 4.6.2018 Kom Harri-Petteri Leppänen 55.mek 1.1.2018 Ev Antti Juhani Hartikainen 72.k 1.3.2018 yliluutnantiksi Kom Jarmo Ensio Partanen 72.k 1.3.2018 Matti Erland HEISKALA 81.mek 21.3.2018 Ltn Tom Henrik Kristian Laurell 80.mek 16.3.2018 Timo Sakari HÄKKINEN 92.k 21.3.2018 Ev Marko Juhani Ekström 70.k 1.4.2018 Jussi Ilmari HÄRMÄLÄ 81.mek 21.3.2018 Ylil Max Wilhelm Moberg 80.mek 8.4.2018 Ville Miio Matias JUVONEN 98.k 21.3.2018 Ev Heikki Juhani Pohja 71.k 1.5.2018 Lind E KOKKONEN-KANGAS 92.k 21.3.2018 Kom Pasi Kristian Staff 71.k 1.5.2018 Janne Juuso Tapio KYLLÖNEN 98.k 21.3.2018 Kom Pasi Mikael Lintuaho 73.k 1.5.2018 Toni Sebastian LAITINEN 81.mek 21.3.2018 Evl Kari Johannes Toivonen 72.k 1.6.2018 Sami Mikael MARTIKAINEN 98.k 21.3.2018 Komdri Auvo Eero Viita-aho 71.k 1.7.2018 Ville-Juhani Ensio MÄKELÄ 92.k 21.3.2018 Evl Juha Petteri Soini 72.k 1.7.2018 Tero Eelis Olavi PAJUNEN 75.mek 21.3.2018 Maj Rolf Johan Helenius 74.k 1.7.2018 Olli Juhani PARTANEN 97.k 21.3.2018 Ev Mikko Lauri Tuomas Kauppala 75.k 1.7.2018 Jussi Aukusti PEKKALA 98.k 21.3.2018 Kom Pekka Valtteri Poutanen 55.mek 1.7.2018 Samuli Jouko Juhani RASTAS 81.mek 21.3.2018 Ev Jyrki Sakari Nurminen 71.k 1.8.2018 Lauri Matias RINTA-HARRI 81.mek 21.3.2018 Maj Jari Tapani Haavisto 72.k 1.9.2018 Jukka Pentti Kristian SARANIEMI 92.k 21.3.2018 Maj Antti Oskari Suurpalo 72.k 1.9.2018 Atte Kasper SIEVÄLÄ 98.k 21.3.2018 Maj Kari Tapio Pajunen 79.k 1.9.2018 Mikko Juhani SORASALMI 98.k 21.3.2018 Maj Kari Antti Iivonen 73.k 1.12.2018 Petter Jaakko J STAUFFER 80.mek 21.3.2018 Evl Jari Antero Lassila 73.k 1.12.2018 Henri Antero TAKKINEN 92.k 21.3.2018 Evl Mika Heikki Piiroinen 73.k 1.12.2018 Janne Olavi TIAINEN 92.k 21.3.2018 Maj Seppo Reino Kalevi Säisä 76.k 1.12.2018 Joona Eerikki TIMPERI 92.k 21.3.2018 Maj Paul Peter Holm 86.k 1.1.2019 Mikko Olavi SAHI 92.k 4.6.2018 Evl Jarmo Kalevi Kämäräinen 73.k 1.1.2019 Jussi Sakari PAKOLA 92.k 4.6.2018 Evl Juha-Petri Luntinen 72.k 1.1.2019 Lauri Markus VÄÄTÄINEN 92.k 4.6.2018 Maj Timo Mikael Rauhala 80.k 1.1.2019 Tuomas Vihtori AHTONEN 89.k 4.6.2018 Maj Juhani Yrjö Antero Sihvonen 73.k 1.1.2019 Klaus Henrik BERGHEM 89.k 4.6.2018 Maj Jarmo Juhani Simi 73.k 1.1.2019 Aleksi Ensio HANKIVAARA 73.mek 4.6.2018 Evl Reima Paavo Tapio Vanhanen 73.k 1.1.2019 Ilkka Sakari KEMPPAINEN 90.k 4.6.2018 Maj Vesa Johannes Huopana 88.k 1.2.2019 Juhani Antero MATILA 90.k 4.6.2018 Amos Frans Erik ROSELIUS 90.k 4.6.2018 Perttu Kristian SARKKINEN 89.k 4.6.2018

Kadettikunta ja Kylkirauta onnittelevat ylennettyjä ja toivottavat reserviin siirtyneille menestystä!

Kylkirauta 2/2018 76 ajankohtaista In Memoriam Timo Liene – kadettiupseeriuden lipunkantaja

adettikunnan pitkäaikai- maanpuolustusjaoston jäsenen nen ja merkittävän uran vuosina 2009–2010 ja Kadetti- Ktehnyt jäsen, majuri kunnan perinnejaoston jäsenen Timo Liene sai kutsun viimei- vuosina 2011–2014. seen iltahuutoon 3. huhtikuuta Timo palkittiin Kadettikun- 2018 vakavan sairauden murta- nan arvokkaimmalla, Vuoden mana. kadettiupseerin, tunnustuksel- Timo Lienen elämänarvot ja la vuonna 2005. Lisäksi hänet arvomaailma perustuivat uskoon huomioitiin Kadettikunnan ja uskollisuuteen, isänmaahan, ansiomitalilla vuonna 2011, kuriin, rohkeuteen, oikeudenmu- kunniakilvellä vuonna 2013 kaisuuteen ja kunniaan. Upseerin ja Kadettikunnan ansiomer- poikana ja rakkaan äitinsä kas- killä vuonna 2016. Toiminta vattamana nämä arvot ilmentyi- Kadettikunnan hallituksessa vät Timon aitona uskona ihmisiin sekä sotilaan perushyveiden sekä rakkautena Suomeen ja suo- ja upseeriarvojen edistäminen malaisuuteen – isänmaahan. olivat Timolle hyvin tärkeitä Oikeudenmukaisuuden asioita. miekka ja Kadettikoulun lippu Timon persoonallisuus ja eri- viitoittivat Timon tietä upseerin tyislaatuisuus näkyivät kaikessa korkeimpiin hyveisiin – uskolli- toiminnassa läpi hänen rikkaan suuteen ja miehuuteen, kunniaan elämänsä. Timon kyvyt, osaa- ja toveruuteen. Timon ytimek- minen ja monilahjakkuus näyt- käät ja analyyttisen terävät, usein täytyivät voimakkaasti hänen myös humoristisen lämpimät to- ammatissaan sekä harrastuksis- kaisut jäävät osaksi meitä kaikkia saan. Timolla oli silmää esteet- hänet tunteneita. Ne kuvastavat erinomaisesti Timon ajat- tiselle kauneudelle, ja hän rakasti historiaa ja taidetta. Hän telua, periaatteita ja arvoja, jotka yhä vaikuttavat teoissam- luki ja kirjoitti paljon. me ja toiminnassamme. Tällaista vaikutusta läheisiinsä voi Timo kirjoitti kymmeniä artikkeleita niin sotahistoriasta, vahvistaa vain henkilö, joka on eläessään tullut tunnetuksi sotilasperinteistä, upseerikasvatuksesta kuin kääpiöautois- suurena persoonana ja lämminhenkisenä ihmisenä. takin erilaisiin lehtiin ja aikakauskirjoihin. Lisäksi hän ehti Timon elämässä monipuolisuuden eetos kirkastui ver- kirjoittaa ja saattaa julkaistuksi kirjan Käsi kalvan kahvas- taansa vailla olevaksi uraksi, nuoresta kadettiupseerista sa, kaksi muiden kanssa yhdessä kirjoitettua teosta sekä kosmopoliitiksi, opettajasta kirjailijaksi ja teologista arvos- yhden vielä toistaiseksi julkaisemattoman elämäkerrallisen tetuksi sotilastiedustelijaksi. Näissä toimissaan Timo Liene kirjan. Hän oli luonteeltaan tutkija, jonka uteliaisuudennäl- oppi tuntemaan kaikilla tasoilla suomalaista yhteiskuntaa, kää ruokkivat vain toinen toistaan vaikeammat haasteet ja kokemaan maailman moninaiset rikkaudet sekä näkemään tutkimattomat aiheet. ihmisen pienuuden. Teologianopinnot, loppututkinto kahdesta yliopistosta ja Kenties hän havaitsi, etteivät ihmisten vuorovaikutuksen historiantutkimuksen kokemus olivat vakuuttava referenssi lainalaisuudet kovinkaan paljon poikkea, oltiinpa sotilas- sotilastiedustelun analyyttiseen maailmaan ja tehtäviin. Timo paraatissa ratsun selässä jalka jalustimella, Afganistanissa oli aina vaatimaton saavutuksistaan, eikä hän koskaan niillä ase kädessä rauhaa turvaamassa tai Brysselin päättävissä pröystäillyt. Timon moraalinen, sivistyksellinen ja älyllinen edustustoissa puku päällä. Timon toiminta sotilaana korostui, horisontti tuntui rajattomalta. Nämä piirteet tekivät Timosta ei vain palvelustehtävissä, vaan myös aatteellisessa työssä. ihmisen, joka ei halunnut olla tavanomainen vaan juuri sel- Uransa alussa tehtävät asevelvollisten kouluttajana ja sit- lainen kuin hän itse päätti. temmin kadettien historianopettajana toivat nopeasti ennen Kadettikunta ja palvelustoverit muistavat Timoa syvää kuulumatonta kiitosta Timon tavasta kasvattaa itävistä sie- kunnioitusta ja kiitollisuutta tuntien sekä hänen läheistensä menistä kelpo sotilaita. suruun osaa ottaen. Timo Liene toimi lähes kaksi vuosikymmentä Kadetti- kunnan luottamustehtävissä. Hän oli Helsingin kadettipiirin Marko Palokangas hallituksen jäsenen vuosina 2001–2005, Kadettikunnan jär- Kirjoittaja on Timo Lienen läheinen ystävä ja jestöjaoston jäsenen vuosina 2001 ja 2004–2008, Kadettikun- kadettiveli nan hallituksen jäsenen vuosina 2009–2012, Kadettikunnan arvotyöryhmä jäsen vuosina 2006–2014, Kadettikunnan

77 Kylkirauta 2/2018 ajankohtaista Hautakivitunnus kadettiupseerin haudalle

uomen Marsalkka Mannerhei- myyjäyrityksessä Helsingissä 15 euroa. min Kadettisäätiö on valmis- Merkin kiinnityksessä voi olla yritys- Stuttanut hautakivitunnuksen ja paikkakuntakohtaisia eroja. kiinnitettäväksi kadettiupseerin hau- Hautakivitunnuksen voi tilata takiveen. Reliefinomaisesti toteutettu Hautaustoimisto Autio Oy:stä, osoite merkki on 60 mm korkea, 45 mm leveä Runeberginkatu 42, 00260 Helsinki, ja sen kokonaisvahvuus on noin 7 mm. puhelin 09 448 346, fax 09 449 841 Tunnus kiinnitetään hautakiveen piilo- ja sähköposti info(at)hautaustoimis- kiinnityksenä kahden mukana olevan toautio.fi. Tunnuksia myydään vain tapin avulla. kadettiupseerin hautakiveen kiinnitet- Hautakivitunnuksen hinta on täväksi. Hautaustoimisto tarkistaa osto- 52 euroa + postimaksu 6 euroa. Kiin- oikeuden tarvittaessa Kadettikunnasta. nitys hautakiveen maksaa merkin

Kadettikunnan merkki kuolinilmoituksiin Helsingin Sanomat on Kadettikunnan esityksestä ottanut Kadetti- kunnan jäsenmerkin (upseerin tutkinnon merkki) niiden merkkien joukkoon, joita on mahdollisuus liittää kuolinilmoitukseen. Merkin käyttö edellyttää upseerin tutkinnon suorittamista. Merkin saa Helsingin Sanomien toimituksesta. Merkki on saatavis- sa muiden lehtien käyttöön Kadettikunnan toimistosta.

antaa Kadettikunta ry:n jäsenille ilmaista

oikeudellista neuvontaa perhe- ja perintöoikeuden alalta sekä avustaa perintöoikeuteen liittyvässä verosuunnittelussa.

Puhelin 02 251 1004 (Kaisa Mähkä) www.asianajotoimistolindell.fi sähköposti: [email protected]

Neuvontapalvelu perustuu Kadettikunnan perustaman Suomen Marsalkka Mannerheimin Kadettisäätiön ja asianajotoimiston väliseen sopimukseen.

Testamenttilahjoitus Kadettikunnan veljes- ja maanpuolustusaatteellista työtä tai Suomen Marsalkka Mannerhei- min Kadettisäätiön sosiaalista tukitoimintaa voi tukea testamenttilahjoituksilla. Yleishyödyllisen yhteisön, kuten Kadettikunnan, ei tarvitse maksaa testamenttilahjoituk- sesta perintöveroa. Asianajotoimisto Lindell Oy avustaa testamenttilahjoituksen laatimisessa.

Kylkirauta 2/2018 78 kolumni Kadetti Mustafan unelma adetti Mustafa istui vuoteen on tehtävä kasvattaa valistuneita kan- reunalla yhdessä ottomaanien salaisia, jotka palveluksensa päätyttyä Kseitsemästä sotilasakatemiasta palaavat kyliinsä esikuvina ja viisaan ja mietti Aleksanteri Suuren isää, Filip- harkinnan oppaina. pos toista. Tämä oli tokaissut, että ”ei ole Turkin tasavalta perustettiin loka- olemassa niin korkeaa muuria, ettei kul- kuussa 1923. Kadetti Mustafasta, jo ken- lalla kuormattu aasi kiipeäisi sen ylitse”. raalikuntaan nousseesta Paşa Kemalista, Mustafa päätyi sotilasuralle 2 200 tuli sen ensimmäinen presidentti. Piis- vuotta Filippoksen jälkeen ja sai mate- katessaan Turkkia kohti nykyaikaa hän maattisen lahjakkuutensa vuoksi lisä- käytti Valkoliljojen maata kuvaamaan nimen Kemal (Täydellisyys). Hänen sitä, miten kehitysmaan opetus- ja kult- käymänsä kadettikoulun rakennus tuuriolot kehittyivät – ja miten se voisi seisoo yhä kuningas Filippoksen perus- tapahtua Turkissakin. Kemal määräsi taman Herakleija Lynkestis -kaupungin kirjan pakolliseksi oppiaineistoksi so- raunioiden vieressä, nykyisen Make- takouluissa, ja sitä on markkinoitu sekä donian valtion Bitolan kaupungissa. Turkissa että Bulgariassa oppikirjana, Muinaiskaupungin mosaiikkien lisäksi johon jokaisen kansalaisen on syytä Mustafan entisöity, askeettinen huone perehtyä. kuuluu Bitolan nähtävyyksiin. Presidenttinä Kemal lakkautti uskonnolliset koulut ja mää- Mustafa valmistui vuonna 1904, jolloin ottomaanien im- räsi yleisen oppivelvollisuuden. Šaria-lain tilalle tuli Sveitsin periumia jo pilkattiin ”Euroopan sairaaksi mieheksi”. Luut- lakia noudatteleva perhelainsäädäntö. Rikoslaki lainattiin Ita- nantti sijoitettiin ensin Damaskokseen ja sitten Libyaan, jota liasta, mutta taloussäädökset sentään Saksasta. Kemal kannatti Italia yritti vallata turkkilaisilta. Seuraavat kaksikymmentä naisten vapauttamista, ja naisille annettiin äänioikeus vuonna vuotta maailman menosta kiinnostunut upseeri oli sidoksissa 1934. Islamilaiset huivit kiellettiin ja naisia kannustettiin työ- sotatoimiin, joissa ottomaanien valtakunta mureni. elämään. Taidetta edistettiin ja alkoholin kieltolaki kumottiin, Samaan aikaan Suomen suuriruhtinaskunnassa matkaili mikä helpotti myös Raki-juomaan mieltyneen presidentin venäläinen pappi Grigori Petrov. Hän kertoi kokemuksis- arkea. taan: ”Vuosina 1909–1910 minulla oli kaksi kertaa tilaisuus Tasavalta oli periaatteessa demokraattinen, mutta Kemal vierailla Suomessa. Tämä maa tekee ihmiseen epätavalli- hallitsi sitä lempeän yksinvaltiaan ottein. Itsekin sukunimeä sen voimakkaan vaikutuksen. Sen ihmiset eivät ole muiden vailla hän sääti Turkkiin nimilain, ja siinä yhteydessä parla- ihmisten kaltaisia. Heillä ei ole samanlaisia ajatuksia eikä mentti antoi hänelle sukunimeksi Atatürk, turkkilaisten isä. samanlaista käyttäytymistä kuin meillä; ei samanlaista elä- Kadetti Mustafan elämä turkkilaisten isänä päättyi vuonna mänfilosofiaa ja yhteiselämää kuin meillä. On kuin he eivät 1938. Kemal Atatürk ehti tehdä uskomattoman määrän yhteis- olisi ollenkaan tästä maailmasta. He muistuttavat valkoisia kunnallisia muutoksia ja saada nykyaikaisen Turkin jaloilleen. liljoja, joista Raamattu puhuu.” Aina viime vuosiin asti Turkin armeija takasi sekularistisen Pappi Petrov oli Duuman jäsen. Hänen puolueensa kiu- valtion säilymisen ja sen eetoksessa oli häivähdys Valkolil- sasi tsaaria perustuslaillis-demokraattisilla vaatimuksilla, ja jojen maata: ajatusta demokratian kestämisestä vain syvään epäsuosioon joutunut Petrov oli menettänyt oikeutensa asua juurtuneen sivistyksen varassa. Pietarissa tai Moskovassa. Suomesta Grigori Petrov löysi Suomi ei ole koskaan ollut niin valkoisten liljojen maa, hengenheimolaisia, sillä jo edesmenneiden Johan Vilhelm josta turkkilaiset upseerit ovat lukeneet. Kansallisen heräämi- Snellmanin ja Uno Cygnaeuksen ajatukset elivät monen suo- sen, kansansivistyksen ja ihanteellisten arvojen maa olemme malaisen, kuten Leo Mechelinin ja ruotsiksi kirjojaan julkais- kyllä olleet. Vähitellen 1800-luvun ajatukset ovat kuitenkin seen rauhanmiehen, eversti Georg Fraserin, töissä. Petrovin himmenneet, samoin kuin niitä kannatelleiden suurmiesten valkoisia liljoja olivat nuo kansansivistyksen, laillisuuden ja – ja naisten – muistokin. oikeusvaltion airuet. Kansallisfilosofi J. V. Snellman on kuitenkin vaikuttanut Innostunut Petrov kirjoitti muodissa olleen utopian. Se siihen, että Puolustusvoimista on sata vuotta palattu viisaampi- julkaistiin Serbiassa ja Bulgariassa ja käännettiin vuonna na kuin sinne mennessä on oltu. Aina joku meistä muistaa, että 1925 turkiksi nimellä Ak zambaklar ülkesinde – Finlandiya. sivistystyö on jatkuvaa eikä siitä pidä säästää. Demokratiakin Suomeksi kirja ilmestyi vasta vuonna 1978 nimellä Valko- toimii, jos sivistysvaltion idea elää: jos kansaa edustava ei ole liljojen maa. Nyt se on antikvariaattien keräilyharvinaisuus. huutajan ääni eduskunnassa vaan tiedon ääni huutajien edessä. Kirjan turkin-, bulgarian-, arabian- ja kurdinkieliset painokset Silti meidänkin kannattaa yhä pohtia samaa kuin kadetti elävät yhä. Mustafa kapealla sängyllään – ja ehkä myös haudassaan: miten Petrov rakentaa ihanneyhteiskuntaa ihmisten halusta selvitä vääristyvästä todellisuudesta ja vääristä profeetoista, kehittyä. Kaikki alkaa kansasta, kouluista ja sivistyneistä kun tänä edistyksen aikanakaan ei näytä olevan niin korkeaa tavoista, terveyden ja puhtauden ymmärtämisestä sekä pap- muuria, ettei sen yli kiipeäisi kullalla kuormattu aasi? piloiden ja kartanoiden roolista taloudenpidon, puutarhojen ja maatalouden esikuvina. Oppilaitosten lisäksi myös sotaväellä Kalle Liesinen

79 Kylkirauta 2/2018 IN MEMORIAM

Ojala Keskinen Miekk-oja Torsti Pellervo Esko Juhani Erkki Väinö Valdemar Yliluutnantti Majuri Komentajakapteeni s. 28.2.1947 s. 28.7.1939 s. 14.6.1922 k. 7.2.2018 k. 3.4.2018 k. 6.5.2018 Kad.nro5629 Kad.nro 4318 Kad.nro 403me 56. Kurssi 48. Kurssi 16. Merikadettikurssi

Juntunen Puukka Pitkänen Seppo Heikki Johannes Ilkka Yrjö Petri Kaleva Everstiluutnantti Eversti Majuri s. 16.10.1942 s. 11.4.1938 s. 20.9.1964 k. 16.3.2018 k. 3.4.2018 k. 5.5.2018 Kad.nro 4704 Kad.nro 4222 Kad.nro 7542 50. Kurssi 47. Kurssi 73. Kurssi

Hyvärinen Leino Siivonen Risto Ilmari Antero Jorma Juhani Panu Toivo Antero Everstiluutnantti Majuri Komentajakapteeni s. 23.4.1926 s. 19.1.1941 s. 4.6.1944 k. 8.3.2018 k. 19.4.2018 k. 22.5.2018 Kad.nro 516me Kad.nro 4531 Kad.nro 761me 20. Merikadettikurssi 49. Kurssi 38. Merikadettikurssi

Karmala Uitti Niemelä Veikko Tapani Erkki Jaakko Pentti Olavi Everstiluutnantti Lippueamiraali Komentaja s. 24.4.1932 s. 30.3.1956 s. 2.3.1928 k. 14.3.2018 k. 28.4.2018 k. 25.5.2018 Kad.nro 3517 Kad.nro 879me Kad.nro 538me 40. Kurssi 47. Merikadettikurssi 23. Merikadettikurssi Mäkipää Brask Simo Kullervo Niilo Kaarlo Juhani Eversti Everstiluutnantti s. 12.1.1938 s. 9.10.1919 k. 29.3.2018 k. 27.3.2018 Kad.nro 3924 Kad.nro 2709 45. Kurssi 27. Kurssi

Lindstedt Wahl Hannu Kalevi Seth Jarl Hermas Majuri Everstiluutnantti s. 24.12.1944 s. 8.1.1928 k. 27.3.2018 k. 10.5.2018 Kad.nro 5531 Kad.nro 3282 55. Kurssi 36. Kurssi

Liene Jokinen Timo Aimo Lauri Majuri Majuri s. 10.2.1971 s. 8.8.1936 k. 3.4.2018 k. 11.5.2018 Kad.nro 8294 Kad.nro 4145 78. Kurssi 47. Kurssi

Kadettikunta r.y. Eino Leinon katu 12 E 64 00250 HELSINKI