KYLKIRAUTA kylkirauta.fi 2/2018 Puolustusvoimat 100 vuotta pääkirjoitus Sata vuotta isänmaan turvana ja yhteisöllisyyden edistäjänä uolustusvoimien satavuotista tarvetta vastaavasti. Maanpuolustuksella taivalta on juhlittu ja muisteltu on kattava kansan tuki, ja Puolustusvoi- PSuomen itsenäisyyden satavuo- miin luotetaan. Varusmiespalvelus on tisjuhlien tapaan useissa tapahtumissa. valmentavaa, yksilöiden kokonaisval- Tapahtumien monipuolisuus ja alueelli- taista kehittämistä tukevaa koulutusta, nen kattavuus on suunniteltu huolella, ja joka tuottaa silti tärkeimmän elementin vastaanotto on ollut erittäin myönteinen. eli toimivat sodan ajan joukot. Tässä Kylkiraudan Puolustusvoimien Puolustusvoimat on yleisen ase- satavuotisteemanumerossa käsitellään velvollisuuden toimeenpanijana myös useita näkökulmia, joita täysi vuosisata tärkeä yhteiskunnallinen vaikuttaja ja yh- on kirvoittanut. Puolustusvoimien tänä teisöllisyyden edistäjä. Mutta kattaako se päivänä nauttima luottamus ja kiinnostus riittävästi koko yhteiskunnan? osoittavat, että juhlaan on aihetta. Yhteisöllisyyden lisäksi asevelvol- Itsenäisen Suomen Puolustusvoi- lisuuden yhdenvertaisuuskysymykset ja mat rakennettiin nopeasti vapaussodan kehittäminen ovat nousseet aika ajoin jul- jälkeen. Ensimmäiset suunnitelmat kiseen keskusteluun. Niitä tuotiin esille laadittiin ja tarvittavat esikunnat ja toukokuun lopussa julkaistussa selvityk- joukko-osastot perustettiin saksalaisten sessä kansalaispalveluksesta. ohjauksessa. Puolustusministeriö aloitti Selvitys esittää kutsuntoja koko toimintansa. Puolustushaarat ja aselajit ikäluokalle, jotta kaikki nuoret voisivat saivat koulutuskeskuksensa, joissa aloi- kykyjensä mukaan osallistua maan- tettiin asevelvollisten koulutus. Sekava maailmanpoliittinen puolustukseen ja kokonaisturvallisuuden edistämiseen. tilanne edellytti myös valmiutta ja rajojen turvaamista, mikä Turvallisuustietoisuutta ja varautumisosaamista kohentava vaikutti joukko-osastojen sijaintiin. Painopiste oli Karjalassa. kansalaispalvelus täydentäisi toimivaa asevelvollisuusjär- Puolustusta suunniteltiin suomalaisen oikeusvaltioperi- jestelmää. Nykyrakenteisiin järkevästi kytkettynä tämä, vä- aatteen mukaisesti parlamentaarisesti jo 1920-luvun alussa, himmillään lyhyt kansalaisen maanpuolustuskurssi, lisäisi kun ensimmäinen puolustusrevisioni aloitti työnsä. Revisio- yhteisöllisyyttä ja parantaisi yhteiskunnan turvaverkkoa, jonka nin salainen mietintö päätyi siihen, että Puolustusvoimien läpi syrjäytyy luvattoman paljon nuoria. päätarkoituksena oli ennaltaehkäistä sodan syttyminen. Puo- Kansalaispalvelusta käsittelevän selvityksen julkaisusemi- lustusvoimien tuli pelkällä olemassaolollaan saada hyökkääjä naarissa esitettiin mielenkiintoisia näkökulmia yhdenvertai- epäröimään sodan aloittamisen kannattavuutta. Uskottava suudesta, yksilön valinnanvapaudesta sekä taloudellisista ja puolustuskyky oli saavutettavissa vain, jos Puolustusvoimien oikeudellisista vaikutuksista. Voiko asevelvollisuus perustua kehittäminen perustuisi mahdollisen sodan asettamiin vaati- valinnanvapauteen? Miksi vain miehet joutuvat kutsuntoi- muksiin. Nämä periaatteet pätevät edelleen. hin? Miten varautumiskoulutus ja kutsunnat organisoidaan Ankaran ensimmäisen itsenäisyyskevään jälkeen nuoren ja rahoitetaan? valtion voimavarat keskitettiin demokraattisen yhteiskunnan Näistä ja monista muista kysymyksistä selvitystyö ja kes- rakentamiseen. Puolustusvoimien rooli tässä työssä oli mer- kustelut jatkuvat. Aiheesta voi odottaa vaaliteemaa tulevissa kittävä. Ennen talvisotaa yli puoli miljoonaa asevelvollista oli eduskuntavaaleissa. Seminaarissa kuitenkin tunnistettiin se, suorittanut varusmiespalveluksen. 1920-luvulla palvelukseen että velvoittava järjestelmä on välttämätön maanpuolustuksen kelpuutettiin noin 60 prosenttia asevelvollisista ja seuraa- näkökulmasta. valla vuosikymmenellä päästiin noin 75 prosenttiin. Luvut Reino Hirviseppä kiteytti oivasti osallistumisen idean kertovat myös kansallisesta vaurastumisesta ja hyvinvoinnin Maanpuolustajat-laulun sanoituksessa. Yksi sen hienoimmista lisääntymisestä. säkeistä kuuluu: ”Täys onni on sen, joka maataan saa, ees pal- Puolustusvoimien onnistuminen koulutusorganisaationa vella hivenen verran.” Tähän meillä kaikilla on mahdollisuus, mitattiin ankarimmalla mahdollisella tavalla, kun talvisota arjen teoilla ja töillä yhteiseksi hyväksi. syttyi. Puolustusvoimat toteutti tehtävänsä, ja Suomi säilyi Toivotan kaikille lukijoille mukavia lukuhetkiä ja hyvää itsenäisenä ja vapaana maana. Sodan hirvittävät kärsimykset ja keskikesän juhlaa. menetykset myös yhdistivät kansaa. Sota toi maanpuolustuk- sen jokaiseen kotiin. Merkittävä seikka oli se, että pitkittynyt Päätoimittaja jatkosota ja sen jälkeinen Lapin sota eivät sotaväsymyksestä Eversti Vesa Valtonen huolimatta murentaneet suomalaisten maanpuolustustahtoa vesa.valtonen(at)kylkirauta.fi ja tukea Puolustusvoimille. Tämän päivän Puolustusvoimat elää ajassa ja kehittää toimintaansa – kuten jo puolustusrevisioni asian oli ilmaissut – 1 Sata vuotta isänmaan turvana Sisältö Vesa Valtonen 3 Satavuotiaan identiteetti Kim Mattsson 4 Puolustusvoimat 100 vuotta Jarmo Lindberg 8 Sata vuotta aktiivista puolustuspolitiikkaa Jussi Niinistö Vyötti miekan vyötärölle 12 Yhteinen satavuotias kupeellensa Kylkiraudan. Paula Lehtomäki 16 Sata vuotta uhkalähtöistä puolustussuunnittelua Vesa Tynkkynen 22 Puolustusvoimien ensimmäinen vuosisata Mikko Karjalainen 26 Ilmavoimat 100 vuotta Veikko Heinonen 30 Tuntematon suomalainen kansalaissotilasarmeija Juha Mälkki 34 Ajan kaikuja Pekka Hämäläinen Teiss’ on taiston tulta, peistä, 36 Isänmaan nuoret puolustajat kylmyyttä myös Kylkirauan. Hannu Luotola – Eino Leino 40 Maanpuolustustahto Risto Sinkko Kadettikunta ry on itsenäi- 44 Sata vuotta Vapaudenristejä sen Suomen kadettikouluissa Antti Matikkala upseerin tutkinnon suorittanei- 50 Arvomerkkien keräily sotilasperinnetyönä den upseerien ja Maanpuolus- Seppo Simola tuskorkeakoulussa opiskelevien kadettien maanpuolustusaat- 54 Kadettikoulun meripuolustusosasto Laatokalla teellinen veljesjärjestö. R.t.-kadetti numero 93 ISTÖM 56 Perinnetietoutta ÄR ER P K M K Y I 57 Pääsihteerin palsta Tapahtumia, kurssien kuulumisia ja muuta ajankohtaista 58 M IL KT 441J Ö M Ä 763R PainotuotePainotuoteAlateksti 79 Kolumni 12344041 56780089 80 In memoriam KYLKIRAUTA LEHDEN TOIMITUS Seuraava numero Seuraavaan numeroon tarkoitetun Kadettikunta ry:n jäsenlehti Päätoimittaja Eversti, ST Vesa Valtonen tekstimateriaalin on oltava toimituksella vuodesta 1935, N:o 279, 2/2018 ilmestyy (toimitus(at)kylkirauta.fi) ja kuvamate riaalin neljä kertaa vuodessa vesa.valtonen(at)kylkirauta.fi Puh. 0295140700 kuvatoimittajalla 27.8.2018 mennessä. painos 6 700 kappaletta Kuvat tulee toimittaa joko digitaalisessa Tilaukset, osoitteenmuutokset ja laskutus Artikkeli- ja kirjallisuustoimittaja muodossa tai paperikuvina. Digikuvien tulee Sabina Krogars, puh. 09 490 759 Eversti evp Hannu Liimatta olla jpeg-muodossa vähintään 300 dpi:n sabina.krogars(at)kadettikunta.fi puh. 040 832 0684 resoluutiolla. Kadettikunnan toimisto hannu.liimatta(at)kylkirauta.fi Ei internetkuvia, kaavioita, taulukoita Eino Leinon katu 12 E 64, 00250 Helsinki eikä Powerpoint-kuvia. Toimitus muokkaa ja Kuvatoimittaja lyhentää artikkeleita tarvittaessa. Tilaushinnat Majuri Pasi Väätäinen Toimitus päättää sisältösuunnittelun yhtey- Vuosikerta 30,00 e, irtonro 10,00 e pasi.vaatainen(at)kylkirauta.fi dessä, mikä osa materiaalista julkaistaan Puh. 0299 800 Painopaikka paperilehdessä ja mikä osa verkkolehdessä. Painotalo Plus Digital Oy Ulkoasu Ilmoitusmyynti ja aineistot Lahti 2018 Toimitussihteeri Sabina Krogars Infolead Oy ISSN 0454-7357 sabina.krogars(at)kylkirauta.fi miikka.heikkinen(at)infolead.fi Kansi Verkkotoimittaja Puh. +358 40 743 9789 Kuvat Jarno Riipinen ja Everstiluutnantti evp Kari Sainio www.infolead.fi SA-kuva kari.sainio(at)kylkirauta.fi Kadettikunnan verkkosivut Kansi Pasi Väätäinen Kylkiraudan verkkolehti www.kadettikunta.fi www.kylkirauta.fi www.facebook.com/kadettikunta Twitter(at)kadettikunta näkymiä Satavuotiaan identiteetti uhlimme äskettäin erään Sotien jälkeen alkoi rauhan kadettiupseerikollegamme ajan Puolustusvoimien identitee- J50-vuotissyntymäpäiviä. tin rakentaminen. Vaikka tilanne Perinteiseen tapaan päivänsan- oli monella tavalla herkkä, sekin karilta kyseltiin: ”Miltä tuntuu tehtiin itsenäisesti ja luottaen mennyt taival? Mitä aiot tehdä omiin ratkaisuihin. Sodan ajan isona?” identiteetti sulautettiin rauhan Omaa identiteettiä pysähdy- toimiin. tään tarkastelemaan yleensä juuri Mihin suuntaan Puolustusvoi- tasavuosikymmenien täyttyessä. mat on nyt menossa? Juhlavuo- Mietimme käsitystä itsestämme, den pääpaino aina tammikuussa pyrimme kehittämään persoo- pidetyistä avajaisista alkaen on naamme ja jalostamaan ominai- juuri tässä kysymyksessä. Kaikis- suuksiamme vuorovaikutuksessa sa yli sadassa tapahtumassa Puo- muiden kanssa. lustusvoimat näyttäytyy kansalaisilleen eteenpäin katsoen. Myöskään instituutioiden identiteetti ei aina ole yksi- Tulevista tapahtumista mainittakoon ”Intti tutuksi” – selitteisen selkeä eikä ääneen lausuttu. Kun pintaa vähän avoimet ovet -tapahtumat, kesäkiertue kuudellatoista paik- raaputtaa, identiteetti löytyy. Myös satavuotiaalla Puolus- kakunnalla, itsenäisyyspäivän valtakunnallinen paraati tusvoimilla on oma identiteettinsä. Mikkelissä sekä poikkeuksellisen kansainvälinen Hamina Suurta kiitosta saaneessa Kylkiraudan numerossa 4/2016 Tattoo 2018. Heinäkuun lopussa identiteettiämme avataan tarkasteltiin satavuotiaan Suomen identiteettiä