Tiistaikerhon vuosiraportti 2018 Vuoden 2018 Tiistaikerhon työt rytmittyivät Tiistaikerhon hankkeista sovittiin ja ne toteu- totutun kaavan mukaan. Kerholaiset kokoon- tettiin yhteistyössä Suomen Ilmailumuseon tuivat Suomen Ilmailumuseon entisöintivers- kanssa. Museon henkilökuntaa osallistui tiis- taassa tiistaisin ja torstaisin. Tiistaina töiden taikerholaisten ohessa hankkeiden toteutta- kohteena olivat kaikki Tiistaikerhon projektit miseen samoin kuin Suomen Ilmailumuseon ja torstaina vain VL Myrsky. Tiistaisin kerho- vapaaehtoisryhmä Keskiviikkokerho, joka laisia oli paikalla keskimäärin 30-35 ja torstai- keskittyi museolentokoneiden moottoreihin. sin 6-10. Tiistaikerhon jäsenmäärä oli vuoden Muina yhteistyökumppaneina olivat mm. lopussa 49. Vuoden aikana Tiistaikerhoon Suomen Ilmavoimamuseo, Päijät-Hämeen liittyi kaksi uutta jäsentä ja kerhosta luopui Ilmailumuseo, Ammattiopisto Tavastia, Patria kaksi jäsentä. Kerhon keski-ikä on 69 vuotta. Oy sekä Vantaan ammattiopisto Varia. Tiistaikerhon työnjohtaja on Paavo Antila ja Museolentokoneiden entisöintiin ja yhteis- projektipäällikkönä sekä raportoijana Lassi työhön liittyviä kysymyksiä käsiteltiin sään- Karivalo. Vuoden 2018 aikana tehtyjen työ- nöllisesti pidetyissä kokouksissa, jossa Suo- tuntien määrä oli 8300, johon sisältyy Myrs- men Ilmailumuseota edustivat museon in- ky-projektiin käytetyt 3350 tuntia. tendentti Matias Laitinen, museomekaanikko Antti Laukkanen ja museomestari Kimmo Snellman. Tiistaikerhosta työryhmässä olivat Paavo Antila ja Lassi Karivalo. Ryhmä kokoon- tui vuoden 2018 aikana kahdeksan kertaa. Tiistaikerhon toiminnasta on kerrottu Ilmai- lumuseoyhdistys ry:n kotisivujen (www.imy.fi) Tiistaikerhon sivulla sekä Tiis- taikerhon blogissa. Blogeja julkaistiin vuoden aikana 27 kappaletta. Tiistaikerhon blogit julkaistiin www.ilmailumuseot.fi -sivuilla myös englanninkielisinä. Ilmailumuseoyhdis- tys ry:n Feeniks-lehdessä jatkettiin ”Tiis- Vuoden aikana oli käynnissä kolme suurem- taikerhon siivellä” palstaa. Tiistaikerhon pro- paa museaalisesti arvokkaan koneen kunnos- jektien etenemisestä kerrottiin viikoittain tus- ja entisöintihanketta. Ne olivat VL Myrs- Ilmailumuseoyhdistyksen Facebook -sivulla. ky II:n (MY-14) entisöinti, I.V.L. K.1. Kurki - Myrsky -projektilla on lisäksi omat koneen kunnostus sekä Valmet Vihuri II:n www.vlmyrsky.fi/ kotisivut ja facebook - (VH-25) ohjaamokokonaisuuden entisöinti. sivunsa. Vuonna 2016 aloitettu Valmet Tuuli III:n (OH- TLX) entisöinti oli Tiistaikerhon osalta tauolla, Tiistaikerhon toimintaa esiteltiin Suomen sillä osiksi purettu kone on edelleen pintakä- Ilmailumuseon kävijöille useiden Suomen siteltävänä Ammattiopisto Tavastiassa Hä- Ilmailumuseon tapahtumien yhteydessä. Täl- meenlinnassa. Toimintavuoden aikana toteu- löin museon entisöintitilaa ja museon Välihal- tettiin Tiistaikehossa myös useita pienempiä lissa olevaa väliaikaista entisöintitilaa pidet- hankkeita, jotka palvelivat niin Ilmailumuseo- tiin yleisölle auki. yhdistys ry:n kuin Suomen Ilmailumuseon toimintaa.

1

airilta vapautuneeseen rahtiterminaaliin Hel- sinki-Vantaan lentoasematerminaalin tuntu- massa. Muuttoaikeiden seurauksena uusien entisöintihankkeiden käynnistäminen ei ollut mahdollista, jonka seurauksena työtehtäviä oli varsinkin loppuvuodesta niukalti tarjolla. Muuttoa ennakoiden tiistaikerholaiset luokit- telivat ja pakkasivat muuttoa varten Valmet Tuuli III:sta puretut osat. Vuoden lopussa kävi kuitenkin ilmi, että museon muutto Finnairin entiseen rahtiterminaaliin ei toteutune. Tiistaikerhon projektit 2018 Vuonna 2018 VL Myrsky II (MY-14) koneen VL Myrsky II -koneen entisöintiprojektia ja entisöinti oli edelleen Tiistaikerhon mittavin siinä ohessa Tiistaikerhon toiminta oli esillä hanke. Tiistaikerhon pitkäkestoisin projekti vuoden aikana useissa tapahtumissa sekä VL Vihuri II (VH-25) ohjaamokokonaisuuden myös osana Ilmailumuseoyhdistyksen Hawk - entisöinti saatiin päätöksen. Niin ikään pää- elämyskeskuksen toimintaa. tökseen saatiin vuodesta 2016 käynnissä ollut Oman vaikutuksensa Tiistaikerhon toiminnal- I.V.L. K.1 Kurki -koneen kunnostaminen. le vuonna 2018 toi Suomen Ilmailumuseon Valmet Tuuli III:n (OH-TLX) entisöinti oli edel- muuttoaikeet nykyisistä toimitiloistaan Finn- leen tauolla.

VL Myrsky II:n (MY-14) entisöintihanke

Vuonna 2018 Tiistaikerhon Myrsky- hankkeeseen kohdistama työpanos oli 3350 tuntia. Siitä suurin yksittäinen osuus 1540 työtuntia käytettiin oikean ja vasemman sii- pipuoliskon rakentamiseen. Tiistaikerhon Myrsky-projektia on johtanut Matti Patteri. Myrsky-projektissa työskenteli vuoden aikana keskimäärin 15 tiistaikerholaista. Projektin yhteistyökumppanit ovat Ilmailumuseoyhdis- tys ry, Suomen Ilmailumuseo, Suomen Ilma- voimamuseo ja Patria OY. Patria Oy:n kanssa projektin päätukijana on myös Sinituote Oy. Talven kuluessa siipikaaret, kaarien väliset Vuoden alkaessa oli käynnissä siipikaarien tukilistat sekä kaarien läpi pitkin salkoa kul- asentaminen kokoamistelineeseen kiinnitet- kevat lisäpolttoainetankin putket oli saatu tyjen vasemman siiven siipisalkojen väliin. paikoilleen ja siiven yläpinnan verhoilu käyn- nistynyt siipisalkojen väliseltä alueelta.

2

koamistelineestä ja siirrettiin jigin viereiselle työtasolle siiven alapinta ylöspäin siiven si- sään tulevien laitteistojen asentamiseksi en- nen alapinnan verhoilua.

Ennen siiven yläpinnan verhoilua, siiven las- kutelinealueen siipisalkoihin ja kaariin asen- nettiin laskutelinekiinnityksen metalliosia. Tämän jälkeen vasemman siiven yläpinta verhoiltiin siipisalkojen väliseltä alueelta nel- Kun siiven kokoamisteline elo jigi oli vapau- jällä peräkkäisellä vanerivuodalla. Siiven ty- tunut, voitiin Myrskyn oikean siiven etu- ja veen tuleva vuota oli 4 mm vahvuista vane- takasalko kiinnittää jigiin ja aloittaa vuoros- ria, kaksi seuraavaa 3 mm vaneria ja siiven taan oikean siiven kokoaminen. Näin kum- kärkeen tuleva 2 mm vaneria. paakin siipipuoliskoa voitiin rakentaa vierek- käin. Ihan vastaavalla tavalla kuin toimittiin vasemman siiven kohdalla, oikean siiven kes- kikaaret kiinnitettiin etu- ja takasalon väliin ja lopulta siiven yläpinta verhoiltiin vanerilla. Sekä vasen että oikea siipi saatiin näin sa- maan rakennusvaiheeseen.

Tämä mahdollisti sen, että voitiin ensi kertaa testata siipipuoliskojen teräslevyliitosta. pe- rin Myrskyssä oli yhtenäinen siipi, mutta en- tisöitävän Myrskyn (MY-14) siipi rakennetaan käytännön syistä kahdesta tosiinsa teräslevy- liitoksella lukittavasta siipipuoliskosta. Liitok-

sen testaamiseksi siivet käännettiin kyljelleen Kun vasemman siiven yläpinnan siipisalkojen siiven tyvet toisiaan vasten, jolloin siipisalkoi- välinen alue oli verhoiltu, siipi irrotettiin ko- hin kiinnitettävät teräslevyt voitiin asentaa

3 paikoilleen. Jonkun verran työstämistä edel- lytti, ennen kuin siipipuoliskojen tyvet oli saa- tu millintarkasti toisiaan vasten ja lukituiksi teräslevyillä.

Vuoden loppupuolella aloitettiin siiven johto- reunan kaarien asentaminen kumpaankin siipipuoliskoon. Näin siipipuoliskot alkoivat saada jo enemmän siiven rangon hahmoa. Kummankin siiven tyviosassa rakennettiin Ennen johtoreunan kaarien asentamista sii- laskutelinealuetta laskutelineen koeasenta- ven kärjen purjehdusvalon sähköjohtojen miseksi siipeen. Aika lailla paljon teetti työtä, suojusputket kiinnitettiin siipisalon pintaan. ennen kuin laskutelineen edellyttämä siiven Siiven kärjen purjehdusvalon pleksinen kupu rakenne oli saatu sellaiseksi, että laskuteline ja kuvun alumiininen raami valmistuivat lop- tukivarsineen ja joustintukineen saatiin ase- puvuodesta. tettua halutusti siiven sisään. Laskutelineessä on jonkun verran alkuperäisiä metalliosia, mutta suurelta osin telineet on jouduttu val- mistamaan sekä omana että Patria Oy:n toi- mesta tehtynä työnä.

4

Aloitettiin kumpaankin siipeen tulevan lisä- pyöräaukon luukkuja aletaan rakentaa vasta, polttoainetankin/pommin ripustimen asen- kun koesiiven luukun toiminta on testattu. nus. Ripustimia varten on käytössämme riit- Koesiiven rakentamiseen käytettiin viime tävästi alkueräisiä ripustimen osia. Osat puh- vuonna toiseksi eniten Tiistaikerhon Myrsky- distettiin ja kunnostettiin ja niistä koottiin projektin eli 450 tuntia. ripustimet sekä koesiipeen että kumpaankin Myrskyn siipipuoliskoon. Ripustimet on alus- tavasti jo siipeen kiinnitetty.

Vaikka ulkoisesti näyttääkin Suomen Ilmailu- museon entisöintitilassa, että Tiistaikerhon Myrsky -projekti on pääasiassa puurakenta- Rinnan Myrskyn siipipuoliskojen rakentamis- mista, paljon on käytetty työaikaa myös me- ta on jatkettu ns. koesiiven rakentamista. tallitöihin. Ne jakautuvat tosin moneen yksit- Noin 3 metrisellä (2,5 m +1,0 m) koesiivellä täiseen osatehtävään eikä kaikkia ole voitu on koko ajan testattu siiven rakentamisme- tehdä Suomen Ilmailumuseon entisöintitilas- nettelyä, näin varsinkin siiven laskutelinealu- sa. een rakentamisen osalta. Koesiiven rakenta- Metallitöistä mainittakoon mm. NACA- minen onkin sen vuoksi aina ”askeleen edel- renkaan kehän alumiinilevysegmenttien ve- lä” varsinaisen siiven rakentamisesta. Vuonna täminen ja segmenttien kokoaminen ren- 2018 koesiivellä testattiin mm. siiven liitosta, kaaksi, siiven tarkistus- ja käyttöluukkujen lisäpolttoaineripustimen toimintaa sekä en- osien valmistaminen, laskutelineen osien nen kaikkea laskutelineen asentamista pai- tekeminen, laskutelineen varren suojuslevyt, kolleen pyöräaukon luukkuineen. pyöräaukon luukut sekä siivekkeen ja lasku- siivekkeen käyttölaitteistot. On myös tehty metalliosien valmistamisen edellyttämiä työ- kaluja ja muotteja.

Koesiipeen tuleva pyöräaukon luukku saatiin valmiiksi ja sen asentaminen paikoilleen toi- mivaksi on meneillään. Varsinaisen siiven 5

Rinnan Suomen Ilmailumuseon entisöintiti- lassa etenevien Tiistaikerhon Myrsky-töiden on Suomen Ilmavoimamuseossa Tikkakoskel- la työskennelty Myrskyn rungon entisöimi- seksi. Tosin työajankäyttö Tikkakoskella MY- 14:n entisöimiseksi on ollut vaatimattomam- paa museon muiden projektien vuoksi. Siitä huolimatta rungon alakate pohjaluukkuineen on saatu paikoilleen vanerointia lukuun ot- tamatta, ohjaamo on edistynyt muun muassa panssari-istuimen, tähtäimen ja tuulilasien asennuksen myötä, samoin moottorin apu- laitteet. Moottori saatiin asennettua runkoon ennen Jyväskylän lentonäytöstä ja asennusta edelsi Rauno Pylväläisen hitsaamien pako- putkien siirto moottoriyksilöstä toiseen.

Työkalujen ja metalliosien valmistamisen suunnittelu- ja ohjelmointityöstä on vastan- nut Tiistaikerhon Myrsky-projektin vetäjä Matti Patteri. Hän on myös tehnyt omassa työpajassaan Myrskyyn liittyviä metallitöitä ja tarvittavia osia. Myös Jorma Sulin on toimi- nut kotiverstaassaan samoin. Metallitöitä on ostettu jonkin verran ulkopuolisena työnä. Prolaser Oy:ssä leikattiin laserilla siiven tar- kistus- ja käyttöluukkujen osat luukkujen ko- koamiseksi ja NACA-renkaan segmenttien yhteen hitsaus teetettiin GA Sales Oy:ssä. Tiistaikerhon yhteistyö Vantaan ammattiopis- to Varian kanssa myös jatkui. Kaikkiaan edellä mainittuihin metallitöihin käytettiin Tiis- taikerhon Myrsky-projektissa vuonna 2018 yhteensä 853 työtuntia.

6

VL Vihuri II (VH-25) ohjaamokokonaisuus

Vihurin etu- ja takaohjaamon muodostama kokonaisuus oli saatu jo edellisenä vuonna rakenteellisesti valmiiksi, joten alkuvuosi 2018 meni ohjaamokokonaisuuden valmiste- luun näytteille pantavaksi Suomen Ilmailu- museon I halliin. Niinpä päätyönä oli ohjaamokokonaisuuden esittelyä edistävät tehtävät. Niistä keskeisin oli ohjaamojen valaistus. Ohjaamoon asen- nettiin ohjaamovalaisimet, joista kolme oli alkuperäistä ja yksi tekemämme. Mittaritau- lujen taakse asennettiin alkuperäisen mukai- set valaisimet ja tähtäimen valoristikoon valo. Viimeisenä työnä ennen Vihurin ohjaamon

siirtämistä näyttelyyn ohjaamokokonaisuu- den kyljet verhoiltiin. Ne verhoiltiin siten, että kylkien alaosa verhoiltiin duralumiinile- vyllä, mutta yläosa läpinäkyvällä pleksillä. Näin museokävijät näkevät Vihuri II:n etu- ja takaohjaamon laitteet ja mittarit.

Tämän lisäksi etu- ja takaohjaamoon asen- nettiin huomaamattomasti yleisvalaistusta antavat led-valolistat. Näiden valojen ohjaa- miseksi rakennettiin valojen ohjauskeskus, josta kaikkia valaisimia voidaan säätää. Ohjaamokokonaisuuden valaistus on tärkeää, jotta näyttelyssä kävijät pääsevät hyvin nä- kemään, mitä kaikkea Vihurin ohjaamo sisäl- tää.

7

Vihurin ohjaamoon katsomista helpottamaan rakennettiin vielä kävijöitä varten koroke ohjaamon sivulle. Toukokuussa kaikki oli val- mista ja Vihurin ohjaamokokonaisuus siirret- tiin näytteille Suomen Ilmailumuseon I Hal- liin.

I.V.L. K.1 Kurki -koneen kunnostushanke

Huhtikuusta 2016 Tiistaikerhon työnä ollut I.V.L. K.1 Kurki -koneen kunnostus saatiin päätökseen ja kone on kevätkauden 2019 ajan näytteillä Suomen Ilmailumuseossa. Kurki valmistui Ilmavoimien lentokoneteh- taasta Suomenlinnassa vuonna 1927. Vuoden 2018 aikana suurin osa Kurjen kun- nostukseen käytetystä työajasta meni Kurjen vasemman siiven korjaamiseen. Oikea siiven kunnostus oli saatu uusien verhoilupintojen maalausta vaille valmiiksi vuoden lopussa 2017. Kuten Kurjen oikea siipi, vasenkin siipi oli monin kohdin vaurioitunut. Sekä siiven että siivekkeiden vaneriverhoilussa oli useita rei- kiä ja siiven ylä- ja alapinnalla oli suuri lahon- nut alue.

Vasen siipi tuotiin Tiistaikerhoon tammikuus- sa 2018 Päijät-Hämeen Ilmailumuseosta Ve- sivehmaalta.

Siiven korjaus käynnistettiin irrottamalla sii- veke ja aloittamalla sitten siiven lahojen va- neripintojen purku. 8

set vaneripinnat käsiteltiin Sinolin ja veden sekoituksella. Kun siiven lahot rakenteet oli saatu korjattua, aloitettiin purettujen alueiden vaneriverhoi- lu. Verhoilussa käytettiin alkuperäisen verhoi- lun mukaista 1,2 mm vahvuista lento- konevaneria.

Puretun vaneriverhoilun alta paljastui ho- meessa oleva siiven sisäosaa ja siiven lahon- nutta sisärakennetta kaarineen.

Vanerista leikattiin verhoiltavien alueiden suuruisia kappaleita ja ne asemoitiin paikoil- leen. Vanerin alapintaan kiinnitettiin tukilistat ja sisäpinnat lakattiin kosteutta suojaavalla Le

Tonkinois -lakalla. Päätyönä olikin ennen purettujen alueiden uudelleen verhoilua korjata siiven lahonneet sisärakenteet, kuten kaaret.

Osittain ne voitiin korjata, mutta jotkut kaa- ret jouduttiin rakentamaan kokonaan uusiksi. Varsinkin johtoreunan kaaret olivat pahoin lahonneet. Siiven sisältä paljastuneet homei-

9

Verhoiluvanerit kiinnitettiin sitten kukin vuo- Vasemman siiven korjauksen valmistuttua rollaan paikoilleen. Liimana käytettiin Casco alkoi kummankin siiven uusien vaneripintojen Outdoor liimaa. Vanerien liimaus vahvistet- samanaikainen maalaus. Siipien maalaus teh- tiin niin ikään alkuperäisen rakennustavan tiin Suomen Ilmailumuseon Välihallissa, jonne mukaisesti 10 mm pituisilla nauloilla ja mes- eristettiin vasta vasten maalaustila. Maalaus- sinkiruuveilla. ta haittaavan pölyn eliminoimiseksi siivet peitettiin suojamuovilla maalattavia alueita lukuun ottamalla. Maalattavat alueet rajattiin teippauksilla.

Siiven korjauksen rinnalla korjattiin siiveke. Siitä jouduttiin poistamaan lahonnutta vane- riverhoilua kokonaan toiselta ja osittain toi- selta puolelta. Kun siivekkeen lahonneet sisä- Maalina käytettiin Le Tonkinois -lakkaa. Se on rakenteet oli korjattu, voitiin puretut alueet vernissan ja japaninpuuöljyn sekoitus vasta- verhoilla 1,2 mm vahvuisella vanerilla. ten hyvin Kurjen alkuperäistä vernissapoh-

10 jaista maalaustapaa. Uusiin vaneripintoihin vedettiin ohuella ja kapealla telalla ensin usea kirkas lakkakerros välihionnoin. Näin saatiin sileä pohjalakkauspinta. Tämän jäl- keen Le Tonkinois -lakkaan sekoitettiin ho- peapronssipigmentti ja pinnat maalattiin jäl- leen useaan kertaan välihionnoin. Tällä menettelyllä saatiin siiven uusiin vaneri- alueisiin sileä maalipinta. Koska uusista maa- lipinnoista tuli näin menetellen hyvin kiiltäviä eli ne ”peilasivat” paljon, pinnat hiottiin ke- vyesti karhunkielellä. Tuloksena oli kaunis puolikiiltävä siiven pinta. Samalla menetelmällä maalattiin jo aiemmin

valmistuneet Kurjen neljä uutta vaneriver- hoiltua sipitukea sekä kahden alkuperäisen siipituen korjatut pinnat.

Siipitukiin liittyi myös mittava metallityö. Koska yhtään siipitukien kiinnityspulttia, jolla tuet lukitaan koneen runkoon ja siipiin, ei ole säilynyt, puuttuvat kahdeksan pulttia tehtiin sorvaamalla ja sitten työstämällä lopulliseen muotoonsa. Ihan vastaavasti teimme puuttu- vat siiven ja rungon liitoskohdan neljä kiinni- tyspulttia sekä laskutelineestä puuttuneet alkuperäisten pulttien muotoiset neljä kiinni- tyspulttia.

11

Kurjesta puuttui myös oikean siiven etutues- Puhdistettiin vielä uudestaan Kurjen rungon sa sijainnut koneen nopeudenilmaisin eli ven- vaneri- ja kangasverhoillut pinnat. Puhdistus turiputki. Sellaisen, tosin ilman kiinnitysvart- tehtiin huolellisesti ihmesienikäsittelyllä. ta, saimme Suomen Ilmailumuseosta Kurkeen Hämmästyttävän hyvin säilyneet alkuperäiset asennettavaksi. Teimme venturiputkeen uu- maalipinnat saatiinkin näin hyvin puhtaiksi. den varren ja asensimme putken paikoilleen. Joulukuussa Kurjen monivuotinen kunnostus saatiin niin valmiiksi, että voitiin aloittaa ko- neen kokoaminen. Kurjen runko, siivet ja peräsimet yhdistettiin toisiinsa kokonaiseksi lentokoneeksi Suomen Ilmailumuseon Välihallissa.

Tehtiin Kurjen matkustamoon tulevan istuin- vyön solki. Itse vyö teetettiin suutarilla. Oh- jaamon ja matkustamon aukon reunan nah- kaiset pehmusteet sekä matkustamon nah- kaverhoillut seinät käsiteltiin nahkan hoitoai- neella. Nyt oltiin valmiit jo poistamaan suo- Oikea ja vasen siipi nostettiin vuoronperään jakalvot edellisenä vuonna tehtyjen tuulilasi- pinoojalla asennuskorkeuteensa ja kiinnitet- en plekseistä. tiin rungon yläreunaan siiven tyvessä olevista korvakkeistaan.

12

Tämän jälkeen asennettiin siipeä kannatta- Kurki on näytteillä Suomen Ilmailumuseon maan kolme siipitukea. Alapäästään ne kiinni- Välihallissa alkuvuoden 2019 ja näyttelyssä tettiin rungon ja yläpäästään siivessä oleviin ollessaan siihen tehdään vielä pieniä viimeis- korvakkeisiin. telyitä.

Samanaikaisesti koottiin Kurjen pyrstö vakaa- Välihallissa on samanaikaisesti Kurkea ja jineen ja peräsimineen. Suomenlinnassa toiminutta Ilmavoimien Len- tokonetehdasta koskeva näyttely. Loppuke- väästä 2019 Kurki palautetaan Päijät-Hämeen Ilmailumuseoon Vesivehmaalle. Kurki oli kunnostettavana Tiistaikerhossa huhtikuusta 2016 joulukuuhun 2018. Tänä aikana koneen kunnostukseen käytettiin Tiis- taikerhossa noin 4 500 työtuntia.

13

Tiistaikerhon muut hankkeet

Myrsky MY-52 polkulentokone

Myrsky -polkulentokone saatiin valmiiksi Suomen Ilmailumuseon lapsikävijöiden iloksi. Polkulentokoneen rakentaminen pohjautui USA:sta ostettuun Texan/Haward - polkulentokoneen piirustuksiin, Niiden poh- jalta piirustuksia muokattiin vastaamaan Myrsky -hävittäjän muotoa. Polkulentokone maalattiin Myrsky -hävittäjän mus- ta/vihreä/vaaleansininen kaavioon. Koska oikeita Myrskyjä rakennettiin 51 kappaletta, niin valmistunut Myrsky- polkulentokone sai konekohtaiseksi tunnuksekseen MY-52.

Pienoismallien kunnostusta

Suomen Ilmailumuseon varastosta löytyi nerinen ja sisältä pehmustettu kulje- puusta tehtyjä noin puolen metrin pituisia tus/säilytyslaatikko. Ilmavoimissa käytettyjen suihkuhävittäjien pienoismalleja. Löytyneet mallit olivat BAE Systems Hawk Mk 51, Saab Draken, MiG 21 BIS sekä Folland Gnat. Pienoismallit olivat erittäin hyvin tehtyjä ja vastasivat mittasuh- teiltaan alkuperäisiä esikuviaan. Mallit oli maalattu 1980-luvulla Ilmavoimissa käytet- tyyn vanhaan musta/vihreä/harmaa maala- uskaavioon. Mallit olivat menneet huonoon kuntoon. Kun Suomen Ilmailumuseo päätti lahjoittaa mallit Ilmailumuseoyhdistykselle käytettäväksi mm. Hawk - Elämyskeskukses- sa, pienoismallien vauriot korjattiin tiistaiker- hossa. Kullekin mallille tehtiin myös oma va-

Fokker F 27 Friendship – simulaattori Laitettiin kuntoon Suomen Ilmailumuseon II- hallissa olevan vanhan Fokker F 27 Friendship -simulaattorin sähköjärjestelmä, niin että simulaattorin ohjaamon valot saatiin toimi- maan. Samalla simulaattorin tuleva sähköjär- jestelmä muutettiin maadoitetuksi.

14

Fouga Magister -simulaattori

Suomen Ilmailumuseon I-hallissa on yleisölle esillä Fouga Magisterin moottorin vieressä Fougan ohjaamosimulaattori. Ongelmana on, että museokävijät ”näpelöivät” avoinna ole- van oven laitteistoja. Rakennettiin pleksile- vyistä oven kattava kotelomainen suojus es- tämään laitteistojen koskettelu.

Suomen Ilmailumuseon sotilaskoneiden ohjaamojen puhdistus

”Ohjaamot - Suomen sotilaslentokoneet” kirjan ohjaamokuvauksia varten Tiistaikerho- laiset puhdistivat Suomen Ilmailumuseon näyttelyssä olevien ilmavoimissa käytettyjen sotilaskoneiden ohjaamoita seuraavasti: I-16 UTI (Rata), Saab Safir, VL Pyry, VL Viima, VL Tuisku, De Havilland Vampire Trainer, Fiese- ler Storch, SM-1 ja Bell 47D-1.

Myrsky-projektin rahankeräyslaatikoiden tekeminen

Rakennettiin viisi uutta osin pleksiseinäistä rahankeruulaatikkoa/lipasta VL Myrsky II - entisöintiprojektin varainkeruuta varten.

15

Valmet Tuuli III:n osien luettelointi ja pakkaus Luokiteltiin exel-taulukkoon ja pakattiin ole- tettua Suomen Ilmailumuseon muuttoa var- ten museon entisöintitilassa olevat Valmet Tuuli III:n osat. Muutto ei kuitenkaan toteu- tunut aiotusti.

Tilan raivaaminen Kurjelle Päijät-Hämeen Ilmailumuseossa

Syyskuussa tiistaikerholaiset kävivät Päijät- Hämeen Ilmailumuseossa Vesivehmaalla jär- jestelemässä museohallin luoteiskulmaan tilan Tiistaikerhon entisöimää I.V. L. K.1 Kurki -koneen Vesivehmaalle palauttamista varten. Kurki palaa Päijät-Hämeen ilmailumuseoon näytteille toukokuussa 2019.

Muuta Tehtiin Suomen Ilmailumuseon toimeksian- nosta erilaisia museon toimintaan liittyviä töitä, kuten mm. toimittiin tapahtumapäivinä pysäköinnin ohjaajina ja esiteltiin kävijöille Tiistaikerhon toimintaa museon entisöintiti- lassa.

16