PERTTI KORHONEN Lentokalustohankintojen suorien vastakauppojen toteutus ja kaluston ylläpito lentokaluston keskuskorjaamoilla AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Esitetään Tampereen yliopiston informaatiotieteiden yksikön johtokunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Tampereen yliopiston Pinni A -rakennuksen Paavo Koli -salissa, Kanslerinrinne 1, Tampere, 15. päivänä huhtikuuta 2011 klo 12. English summary TAMPEREEN YLIOPISTO AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden yksikkö Myynti Puh. 040 190 9800 Tiedekirjakauppa TAJU Fax (03) 3551 7685 PL 617 [email protected] 33014 Tampereen yliopisto www.uta.fi/taju http://granum.uta.fi Kannen suunnittelu Mikko Reinikka Acta Universitatis Tamperensis 1601 Acta Electronica Universitatis Tamperensis 1059 ISBN 978-951-44-8395-0 (nid.) ISBN 978-951-44-8396-7 (pdf) ISSN-L 1455-1616 ISSN 1456-954X ISSN 1455-1616 http://acta.uta.fi Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print Tampere 2011 i TIIVISTELMÄ Tutkimuksen tavoitteista ja tutkimusongelmista Sotilaallisen lentokaluston ostajat vaativat nykyisin, että ostetun kaluston loppu- kokoonpanot ja testaukset tehdään kotimaassa (edellyttäen, että ostettavan kalus- ton määrä on riittävä ja kaluston ylläpito on suunniteltu tehtäväksi kotimaassa). Ostajan tavoitteena on saada kotimaahan työtä ja samalla hankkia kaluston elin- jakson aikaisessa ylläpidossa tarvittavaa välineistöä ja osaamista. Usein ostaja haluaa myös, että joitakin kalustoon tulevia osia valmistetaan kotimaassa valmis- tusosaamisen hankkimiseksi. Tavallisesti tällaiset kaupat tehdään lentokonehan- kintojen suorina vastakauppoina, joiden kotimainen toteuttaja toimii myyjän ali- hankkijana (sopimustoimittajana). Vastakauppojen neuvotteluissa ja toteutuksissa on tärkeää, että sekä ostaja että toteuttaja tuntevat kokonaisuuden ja osa-alueet hyvin sekä teoreettisesti että käy- tännössä ja heillä on käytössään sopivia työmetodeja. Suuria sotilasilmailukaluston materiaalihankintoja tehdään niin harvoin, että henkilöt ehtivät työuransa aikana osallistua parhaimmillaan vain muutamaan han- kintaan. Myyjät, kauppatavat ja neuvottelutilanteet vaihtelevat, mutta vastakaup- pojen neuvotteluissa ja valmisteluissa käsitellään samoja asioita, joten kokonai- suuden ymmärtämisestä ja aikaisempien tapausten kokemuksista on suuri hyöty. Koska kyse on sotilasmateriaalista, ei tietoja tapahtumista julkaista kovin tar- kasti. Tarkimmat tiedot tapahtumien perusteista ja yksityiskohdista jäävät toteut- tavalle henkilöstölle. Toiminnoista arkistoidaan vain päätapahtumat ja päätökset. Monet arkistot ovat yritysten liikesalaisuuksia, joita ei haluta avata. Tämän tutkimuksen päätavoitteena on kuvata Suomessa toteutettujen lentoka- lustohankintojen suorien vastakauppojen valmistelun, toteutuksen ja saavutettavi- en hyötyjen kokonaisuus (miten asiat olivat). Tutkimuksen pääkysymys on: Miten uuden lentokaluston loppukokoonpanot ja testaukset on valmisteltu ja toteutettu suomalaisilla keskuskorjaamoilla ja sen jatkona miten ne vaikuttavat kaluston ylläpitoon. Lisäkysymyksenä on: Millaisia uusia innovaatioita voisi kehittää asioiden hoitamiseksi nykyistä paremmin. Tutkimusraportti on kirjoitettu käyttäen tutkimuskohteissa käytettyjä ilmaisuja. 3 Tutkimusmetodit Tutkimuskohteeseen sisältyy monien eri alojen toimintoja, joten tutkimus on teh- ty poikkitieteellisesti. Tutkimusotteena on kuvaileva tapaustutkimus, jossa tutki- muksen pääkohteena on Ilmavoimien 1990-luvulla tehty Hornet-hankinta ja sitä täydentävänä tutkimuskohteena 1980-luvulla tehty Hawk-hankinta. Tutkimuksen pääosan muodostavat deskriptiiviset kuvaukset suoriksi vasta- kaupoiksi valittujen lentokoneen ja sen laitteiden loppukokoonpanojen valmiste- lusta, toteutuksesta ja kaluston käytön aikaisen ylläpidon aloitusvaiheesta keskus- korjaamoilla (miten asiat olivat tai miten ne toteutettiin). Tutkimuksessa tarkastellaan ja kuvataan tutkimuskokonaisuuteen liittyvinä te- kijöinä erikseen toimintaympäristöä, osaamisen kehittymistä, työn oppimista ja työmenetelmiä, toimintojen ja tietoaineiston sovittamista uusiin olosuhteisiin ja vastakaupan periaatteita sekä koko prosessin toimintaa kokonaisuutena todellisis- sa tapauksissa. Päätavoitteen (kuvaukset) lisäksi on tarkasteltu osa-alueilla kohteita, joissa ny- kyistä käytäntöä voitaisiin parantaa (miten asiat voitaisiin toteuttaa nykyistä käy- täntöä paremmin). Näitä preskriptiivisiä metodeja (miten asiat pitäisi hoitaa), jot- ka toimivat paremmin kuin käytetty metodi (miten asiat hoidettiin) on tarkasteltu innovaation toteutuksena. Koska tutkimuksessa tarkastellaan eri alojen toimintoja, on uusien metodien kuvaukset sijoitettu raportissa asian kuvauksen yhteyteen, jotta lukijan olisi helpompi verrata käytettyä ja ehdotettua uutta työtapaa. Tietojen lähteinä ovat olleet pääasiassa kaluston ostajan (PE, PlM ja Ilmavoi- mat), myyjien ja eri tarjouskilpailuissa mukana olleiden (MDA, BAe, GE, Rolls- Royce, Turbomeca ym.), suorien vastakauppojen pääasiallisen toteuttajan (Patria) esitteet, arkistot, dokumentit, tutustumiset ja neuvottelut sekä tutkimuskohteesta julkaistu kirjallisuus ja muu aineisto. Tutkimuksen perustana ovat tekijän omat kokemukset, joita on varmennettu projekteihin osallistuneiden henkilöiden haas- tatteluin. Tulokset ja johtopäätökset Tutkimuksen päätuloksena ovat lentokaluston hankintojen suorien vastakauppa- projektien (lentokaluston loppukokoonpanot ja testaukset sekä osavalmistus) to- teutuksen sekä kaluston keskuskorjaamotasoisen ylläpidon toteutuksen kuvaukset. 4 Kuvausten perusteella on kehitetty preskriptiiviset metodit osaamisen siirtämi- seksi, ohjeiden sovittamiseksi uuteen ympäristöön, alihankintatyön arvioimiseksi ja vastakauppojen valinnan helpottamiseksi. Tarkasteltujen esimerkkien mukaan oikein valittujen vastakauppatöiden hyöty kasvaa pelkästä loppukokoonpanosta ja testauksesta lentokaluston koko käyttöiän kattavaksi ylläpitohyödyksi. Loppukokoonpanotöissä ja niiden valmistelussa teh- dään samalla paljon tulevan ylläpidon valmistelua, joten kannattavuuden tarkaste- luissa on huomioitava ylläpito. Varsinkin osaamisen kehittymisen kannalta on edullista, jos kokoonpanija jatkaa kaluston ylläpitäjänä. Ylläpidon ja sen ohjeiden sovittaminen lentokaluston käytön uusia (kulloinkin todellisia) olosuhteita vastaavaksi on paljon laajempi ja tärkeämpi prosessi, kuin yleisesti ”ohjeiden kääntämisellä kieleltä toiselle” ymmärretään. Sovittamisella varmistetaan kaluston käytettävyys, turvallisuus ja parannetaan samalla kaluston käytön taloudellisuutta. Ylläpidon ja käytön sovittamisen paras tietoaineisto sisältyy kaluston alkupe- räisiin suunnittelutietoihin, joten ostajan on varmistettava jo lentokaluston han- kintavaiheessa suunnittelutietojen ja tarvittavien käyttöoikeuksien saaminen. Pääosaa luoduista metodeista ei ole testattu. Oppimiskäyräteoriaan perustuvaa metodia työkäyrän arvioimiseksi on käytetty tämän tutkimuksen aineiston ana- lysointiin. Metodi näyttää olevan käyttökelpoinen ainakin projektien jälkiarvioin- tiin. Tutkimuksessa esiteltyjä kohteita ovat useiden alojen tutkijat analysoineet erillisinä, tässä ne on käsitelty yhdessä lentokaluston loppukokoonpanon ja yllä- pidon kannalta. Mahdolliset sovellutukset Lentokalustoprojektien lisäksi tässä kuvattuja ja esitettyjä metodeja voidaan käyt- tää myös muissa vastakauppojen toteutuksissa, osaamisen ja teknologian siirrois- sa, piensarjatöiden arvioinneissa sekä suurta käyttöturvallisuutta ja jatkuvaa yllä- pitoa vaativan kaluston hankinnassa ja ylläpidossa. Ohjeiden sovitusmetodia voidaan yleisemminkin käyttää tietämyksen siirrossa uusiin olosuhteisiin. Teollisuudessa se sopii uusiin olosuhteisiin sijoitettaviin vaa- tiviin projekteihin. Tällaisia voisivat olla suuret voimalaitokset, tietokonekeskuk- set, sairaaloiden laitteistot, liikennejärjestelmät ja vastaavat. 5 Tulevissa hankinnoissa kannattaa hyödyntää aikaisemmat kokemukset ja pai- nottaa alkuperäisen tietoaineiston ja tarvittavien oikeuksien saamista kaupan yh- teydessä. 6 ii SUMMARY Research objectives and research problems Buyers of military aviation equipment currently required that the equipment pur- chased should be assembled and tested domestically (assuming that the quantity of equipment purchased is big enough and that its maintenance has been planned to be carried out domestically). The aim of the purchaser is to create jobs in the home country and also in the lifelong maintenance of the equipment to acquire the necessary devices and expertise. Frequently, too, the purchaser wants certain parts to be manufactured in the home country in order to acquire expertise there- in. Generally such transactions are conducted as offset airplane acquisitions with the domestic manufacturer in the role of vendor’s subcontractor (contract supply). In the negotiations and implementation of the offset transaction, it is important that both vendor and purchaser should be familiar with the whole deal and its components both theoretically and in practice, and that they should have appro- priate working methods at their disposal. Major military materiel acquisitions are so rare that personnel in the course of their careers may be involved at most in only a few offset transaction negotia- tions. Vendors, ways of doing business and negotiation situations vary, but in offset deal negotiations and preparations the same matters are addressed, thus an understanding of the entity and experience of earlier cases is beneficial. Since this is a matter of military materiel, information released on the subject is not very specific. The most essential information on the reasons