Lehteä näyttämällä ILMAISEKSI Ilmailumuseoon loppuvuoden ajan

1 —

KAIVOPUISTON LENTONÄYTÖS 2 0 1 7

60°08'52.7"N 24°55'39.3"E 60°10'02.0"N 24°58'49.9"E Teknillisen Korkeakoulun polyteekkarit ovat kun- nostautuneet lentokonesuunnittelussa. Kai Mellenin ja Ilkka Lounamaan 50-luvulla suunnittelema PIK-11 eli Tumppu Helsingin yläpuolella vuonna 1953. Kuva: Suomen Ilmailuliitto / Suomen Ilmailumuseo. KAIVOPUISTON LENTO- NÄYTÖKSEN KATSOJILLE

tervetuloa suomi 100 -juhlavuoden suur­ tapahtumaan, kaivopuiston lentonäytökseen!­

Tästä ohjelmalehdestä löydät tietoa näytöksen esiinty- jistä, suomalaisten lentonäytösten historiasta ja tapah- tuman järjestäjästä, Suomen Ilmailumuseosta. Erityisesti haluamme tuoda esiin Kaivopuiston ja sen lähiympäristön historian myös suomalaisen ilmailun värikkäänä näyttä- mönä. Suomi 100 -juhlavuoden lentonäytöstä ei sattu- malta ole järjestetty juuri Kaivarin edustalle!

Olet mukana hyvin ainutlaatuisessa tapahtumassa. Vastaavaa kansanjuhlaa suomalaisen museon jär- Ilmavoimien I.V.L. A22 Hansa jestämänä ei ole nähty koskaan aikaisemmin. Kiitos laskee savuverhon sataman päälle lentonäytöksessä 1920-luvulla. lukuisten tukijoidemme, onnistuimme kokoamaan HELSINKI ON ILMAILUKAUPUNKI Kuva: Suomen ilmavoimat / Suomen näytökseemme juhlavuodelle arvoisensa ohjelman, 2 Ilmailumuseo. josta me järjestäjänä voimme olla todella ylpeitä. 3 — Erityisen upeaa on tarjota tämä kaikki ilmaistapahtu- — mana pääkaupungin hienoimmilla rannoilla. Tällainen suomenlahdella lännen ja idän kainalossa Teksti: Tapio Juutinen tilaisuus toistuu todella harvoin ja on hienoa, että te sijaitseva helsinki on nähnyt ilmailun kehi- katsojina olette mukanamme tekemässä uusia lukuja tyksen ja lentokoneen käytön niin edistyksen, suomalaiseen ilmailuhistoriaan. hyvinvoinnin kuin tuhonkin tuottamisen Kaivopuiston lentonäytös tukee osaltaan suoma- välineenä 1900-luvun vaihteesta lähtien. laisen ilmailuhistorian säilyttämistä. Suuren yleisön kiinnostuksella on ratkaiseva rooli tavoitteessamme Tältä sijainnilta lennettiin matkustajalentoja jo lähes LENTONÄYTÖKSEN rakennuttaa Suomeen vihdoinkin ajanmukaiset tilat sata vuotta sitten: Aero Oy (nykyinen Finnair Oyj) SELOSTUKSEN KUULET ilmailumuseolle. Siksi tämä ohjelmalehti toimii myös avasi reittiyhteydet Katajanokan edustalta Tallinnaan METRO HELSINGIN pääsylippunasi Suomen Ilmailumuseoon Vantaalle. Aero Oy:n Junkers G 24 ja matkustajia ja Tukholmaan vuonna 1924. Vuosina 1936–1952 yhtiö Katajanokalla 1926. Kuva. Finnair/ Suomen TAAJUUDELLA 95.2 TAI Ilmailumuseo. liikennöi nykyiseltä Malmin lentokentältä (1936/1938) SUPLASTA Tervetuloa tutustumaan ilmailun kiehtovaan maa- yhä laajemmalle Eurooppaan. ilmaan – nauttikaa näkemästänne, mutta suojatkaa kuulonne! Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyys jatkaa yhä Helsingin perinteistä roolia ”idän ja lännen porttina” ja Markku Kyyrönen yhdistää kaupungin osaksi kansainvälistä reittiverkostoa. Museonjohtaja Suomen Ilmailumuseo Jo lähes vuosisadan ovat Helsingin ranta-alueilla ja Malmin lentokentällä lukuisat ilmailukerhot tarjonneet kaupunkilaisille mahdollista harrastaa ilmailua niin lennokkien, purje- ja moottorikoneiden kuin lasku- varjohyppäämisenkin parissa. Lentokenttä jatkaa yhä vuonna 2017 toimintaansa lentokoulutuksen ja ilmailu- KL2017 harrastuksen keskipisteenä Suomessa. Malmi tarjoaa Päätoimittaja — Pia Illikainen, Suomen Ilmailumuseo Paino — Lönnberg Print & Promo aihepiiristä kiinnostuneille näyteikkunan lajiharrastuk- Julkaisija — Suomen Ilmailumuseo ISBN 978-951-98492-3-2 (nid.) kaivariairshow.fi seen ja ammattia ilmailusta hakeville tilaisuuden aloittaa Lentokoulutusta Caudron C.60:n edessä Taitto ­— Petri Hurme | Vinkeä Design Oy ISBN 978-951-98492-4-9 (PDF) #kaivari2017 Santahaminassa 24.3.1927. Kuva: Ilmavoimat. lentokoulutus pääkaupungissa. 1950-luvun lentonäytösten vakiovieras Bücker Bü 131 Jungmann OH-SIL ja Mr·z RAF:n Hunterit kävivät Helsingissä olivat Pilvien Huimapäät ja siivellärat- M1C Sokol OH-BKJ kilpailevat Helsingin 1957. Goodwinin soolokone Helsingin sastaja Anneli ”Luumu” Linna. Kuva: lentonäytöksessä 1950-luvun alussa. Tuomiokirkon yllä kuvattuna Helsingin Kai Mellen / Suomen Ilmailumuseo. pääpaloaseman tornista. Kuva: Yrjö Sarilahti / Suomen Ilmailumuseo.

4 5 — —

Sotilasilmailulla on ollut kaupungissa vahva kädenjälki Lue lisää Helsingin ilmailuhistoriasta: 1920- ja 1930-luvuilla kevättalvisin Kruunuvuorenselällä Hietaniemessä. Vuosina 1950–1955 Suomen Ilmailu- ensimmäisestä maailmansodasta lähtien. 1920-luvulla ilmailumuseo.fi/helsingin-ilmailuhistoriaa ja Katajanokalla järjestetyt lentonäytökset ja –kilpailut liitto järjesti kantakaupungin tuntumassa näytöksiä vakiintunut lentokoulutus Suomen Ilmavoimissa käyn- esittelivät ilmailun ihmettä ja lentokoneen silloista joissa lensivät lähes kaikki maassa käytössä olleet nistyi Santahaminassa, siirtyen kuitenkin ennen toista roolia maanpuolustuksessa. konetyypit. Pelottomien ilmasirkustaiteilijoiden lisäksi maailmansotaa Kauhavalle. Samaan aikaan Suomenlin- Jo lähes sata vuotta lentonäytöksiä kymmeniä tuhansia katsojia vetäneiden tapahtumien nan ja Santahaminan saarilla käynnistettiin kotimainen Helsingin ytimessä Ensimmäinen Kaivopuistossa ja sen ympäristössä jär- vetonauloja olivat ilmavoimien Messerschmitt- ja lentokoneiden valmistus Ilmavoimien tarpeisiin. jestetty merkittävä ilmailun yleisötapahtuma oli kesällä Vampire-hävittäjälentokoneet. Jo sadan vuoden ajan ovat pääkaupunkilaiset saaneet 1920 Ilmailuklubin ja Ilmailuvoimien järjestämä ”Lento­ Helsingissä on koulutettu myös alan suunnittelun seurata oman aikakautensa ilmailun kehitystä oman viikko” jossa nähtiin mm. ensimmäinen Suomessa Myöhemmin keskustassa ja Kaivopuiston kallioilla on osaajia. 2010-luvulla Aalto-yliopiston insinööritieteiden kotikaupunkinsa taivaalta, olivathan lentonäytökset toteutettu laskuvarjohyppy. Ruotsalainen luutnantti tähyilty useita kotimaisia ja ulkomaisia suihkutaito- korkeakoulussa jatkunut lentotekniikan opetus alkoi sota-aikaa lukuun ottamatta toistuva tapahtuma Raoul Thörnblad hyppäsi 500 metrin korkeudesta ja lentoryhmiä. Vuonna 1957 Helsingissä kävivät Kunin- Suomen Teknillisessä Korkeakoulussa Hietalahdessa 1920–1960-lukujen Helsingin kantakaupungissa. laskeutui veteen Harakan saaren lähistölle. kaallisten Ilmavoimien Hawker Hunterit. Keskellä kireää syksyllä 1940. kylmää sotaa Helsingissä nähtiin amerikkalaiset ryhmät Ilmailuun kaupunkilaiset saivat kosketuksen jo keisari Vuosikymmenellä suosituista ilmavoimien lentäjien SkyBlazers (1961) ja Blue Angels (1965). Kuninkaallisten Rauhan ajan kehityksen lisäksi on Helsinki saanut todis- Aleksanteri III:n aikana. Tiettävästi ensimmäinen pituuslaskukilpailuista Kruunuvuorenselällä tapahtu- Ilmavoimien Red Arrows (1970) on viimeisin Kaivopuis- taa myös ilmailun tuhovoiman toisen maailmansodan miehitetty kuumailmapallolento Helsingissä tapahtui mat laajenivat lopulta ohjelmallisiksi massatapahtu- tossa täyden ohjelman tehnyt ulkomainen ryhmä. aikana. Neuvostoliittolaiset kaukopommituslaivueet nykyisen Narinkkatorin alueelta vuonna 1886 puolalai- miksi. Yksittäisten taitureiden lisäksi oli 1930-luvulle kylvivät tuhoa kaupunkiin sekä talvi- että jatkosodassa, sen Karl Saksin toimesta. Lento päättyi Saksin hukku- tultaessa useilla koneilla suoritettava ryhmätaitolento Vuonna 2017 perinnettä jatkaa Suomen Ilmailumuseon onnistuneen ilmatorjunnan pelastettua kaupungin miseen Harmajan edustalle. vakiinnuttanut ”ilmailupäivien” näytöksissä asemansa. järjestämä Kaivopuiston lentonäytös. täydelliseltä tuhoutumiselta. Huolimatta sotilasilmailun yleistymisestä Helsingissä Ennen toista maailmansotaa Ilmapuolustusliitto järjesti Lue lisää lentonäytöksistä Helsingissä: Helsinki, jos mikä, on ilmailukaupunki! oli tavallisen kansan suhde lentäviin koneisiin heikko. näytöksiä Katajanokan ja Kaivopuiston lisäksi myös ilmailumuseo.fi/hgin-lentonaytosten-historiaa Red Arrowsien lentoa Kreikassa vuonna 2015. Kuva: Red Arrows Photographic Team. TÄLTÄ TULEVAISUUS NÄYTTÄÄ – F-35 LIGHTNING II.

PUNAVASAMAT HARAKAN RANNASSA: RED ARROWS KAIVOPUISTOSSA 1970

kaivopuiston lentonäytöksen pääesiintyjä on Vuoden 1970 näytös ei kuitenkaan ollut britannian kuninkaallisten ilmavoimien taito- viimeinen kerta, kun Red Arrows nähtiin lentoryhmä red arrows. ryhmä palaa kaivo- pääkaupunkiseudulla. Ryhmä vieraili Helsin- puiston taivaalle lähes 50 vuoden jälkeen. ki-Vantaan lentoasemalla järjestetyssä suuressa lento- 6 näytöksessä myös vuosina 1977 ja 1984. Jälkimmäisellä 7 — vierailulla Gnat-koneet oli korvattu uusilla BAE Hawk — Teksti: Tapio Juutinen Oli alkuiltapäivä lauantaina 26. syyskuuta 1970. Yli kym- -harjoitushävittäjillä, joilla ryhmä lentää tänäkin päivänä. menen tuhatta Kaivopuiston rannoille kokoontunutta katsojaa odotteli jännityksellä kuulaassa syyssäässä. Sittemmin Red Arrows on esiintynyt Lappeenrannassa Äkkiä taivaalle syöksähti yhdeksän kirkkaanpunaista vuonna 1999 ja Kauhavan Lentäjien Juhannuksessa 2006. suihkuhävittäjää, tiiviissä vinoneliömuodostelmassa – LOCKHEED MARTIN RAKENTAA Squadron Leader Dennis Hazellin johtama Red Arrows, Red Arrowsin lentäjät ovat RAF:n etulinjan hävittäjälentä- PAREMPAA HUOMISTA. eli suomalaisittain ”Punavasamat”. jiä. Ryhmän tämänhetkinen komentaja on Martin Higgins, ja muodostelman johtajana (Red 1) David Montenegro. Maailman parhaiden joukkoon luetun taitolentoryh- män esitys tarjosi tarkkaa muodostelmalentoa, sekä Ian Dickin ja Richard Duckettin huikeita sooloesityksiä lähes Harakan puiden latvoja hipoen. Ilmailu-lehden Soolopilotit Ian Dick ja Richard Duckett lensivät hiuksenhienoja ohituksia näyttävän sanoin Helsingin Ilmailuyhdistyksen järjestämä vierailu matalalla. Taustalla Koirasaaren öljysatama. oli valtava propagandatilaisuus ilmailulle. Kuva: Suomen Ilmailumuseo.

Englannin Kuninkaallisten Ilmavoimien vuonna 1965 ensilentonsa lentäneen taitolentoryhmän vierailu sujui kuitenkin niin kuin pitikin. Red Arrowsin Hawker-Sid- deley Gnat -harjoitushävittäjät saapuivat valtavan Her- cules-huoltokoneen saattamana Gaydonista Aalborgin kautta Helsingin lentoasemalle perjantai-iltana 25.9. NÄE F-35: Vierailun aikataulu oli tiukka – heti Kaivopuiston näytöksen jälkeen ryhmä lensi Turkuun, jossa järjestet- tiin toinen esitys vielä samana iltana. Sunnuntaina oli vuorossa vielä kolmas esitys Tampereella, jonka jälkeen vieraat palasivat Tanskan kautta kotimaahansa. © 2017 LOCKHEED MARTIN CORPORATION

Live: n /a Trim: H: 280mm W: 215mm Job Number: FG16-16381TT Bleed: H: 286mm W: 221mm Designer: Daniel Buck Publication: Kaivopuisto Air Show Magazine Gutter: None Communicator: Carla Krivanek Visual: 3 F-35As Resolution: 300 DPI Due Date: 5/10/17 Country: Finland Density: 300 Color Space: CMYK Ilmavoimien Fouga-lentäjiä vuonna 1963. Vas. ylil. Kalle Susi, ylil. Folke Nordman, maj. Erkki Penttilä, ylil. Erkki Parviainen, ylil. Martti Pakarinen sekä ltn. Mauri Peltomaa. Kuva: A-lehdet Oy / Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto.

8 9 — —

Teksti: Valeri Saltikoff

SUOMEN ILMAVOIMAT – KREIVI VON ROSENIN JALANJÄLJILLÄ

ilma-aseen kehitys muutti sodankäynnin luon- Yksi maailman vanhimmista netta ratkaisevasti 1900-luvun konflikteissa. ilmapuolustushaaroista

Ilmavoimaa käytettiin ensimmäisen kerran laajamittaisesti Suomen puolustusvoimien alaisuuteen perustettiin ensimmäisessä maailmansodassa. Vaikka ensimmäisen lentojoukot jo vuonna 1918 – yksi maailman vanhim- maailmansodan lentotoiminta oli myöhemmillä mitta- mista ilmapuolustushaaroista viettää ensi vuonna puilla rajoittunutta, suurin osa myöhemmän ilmasodan satavuotis­juhlaansa. Nimeksi vakiintui vuodesta 1919 muodoista syntyi sodan aikana – sodan alkuvaiheen ilmailuvoimat, ja vuodesta 1928 alkaen puolustushaa- yksinkertaisista tiedustelukoneista kehittyi maakohteita raa on kutsuttu Suomen ilmavoimiksi. vastaan hyökkääviä pommi- ja rynnäkkökoneita, sekä ilmataisteluihin suunniteltuja hävittäjäkoneita. Ilmavoimien historia juontaa juurensa Suomen sisäl- lissotaan. Ruotsalainen kreivi Eric von Rosen lahjoitti Ensimmäisen maailmansodan jälkeen ilmavoimien valkoiselle armeijalle Thulin D -tyyppisen lentokoneen. merkitys on jatkuvasti kasvanut. Sodankäynnin edelly- Luovutuspäivää, 6.3.1918, pidetään ilmavoimien perusta- tykset ovat myös johtaneet lentokonetekniikan nopeaan mispäivänä. Ilmavoimien vuosipäivää vietetäänkin 6.3. kehitykseen.

VESIPUISTO & KYLPYLÄ Midnight Hawks. Kuva: Rich Cooper, COAP.

Varhaiset vuodet Ilmavoimien organisaatio on muuttunut historian VL VIIMA II varrella useaan otteeseen. Nykyisen organisaation Ilmavoimat oli Suomen itsenäistyessä uusi ilmiö, joten juuret ovat vuoden 1952 Puolustusvoimien uudelleen­ Valtion Lentokonetehtaan Viima II -kaksitasoa käytet- puolustushaaran toiminta jouduttiin käynnistämään järjestelyssä, jossa sodanaikaiset lentorykmentit muu- tiin Ilmavoimien koulukoneena 1940- ja 1950-luvuilla. tyhjästä. 1920- ja 1930-luvuilla puolustushaaran tettiin lennostoiksi. Nykyään hävittäjälentolaivueet on Käytöstä poistamisen jälkeen useita Viimoja myytiin suuntaa haettiin eri kehitysohjelmilla, usein ulkomaisia keskitetty Karjalan lennostoon Kuopioon sekä Lapin siviiliostajille. asiantuntijoitakin konsultoiden. Vesilentokoneista lennostoon Rovaniemelle, ja kuljetus- ja yhteyskoneet siirryttiin maakoneisiin, ja keskusteltiin painotuksesta sekä koelentotoiminta Satakunnan lennostoon Pirkka- Kaivopuiston lentonäytöksen Viima (OH-VIG, entinen hyökkäävien pommikoneiden ja puolustavien hävittäjä- laan. Ilmavoimien esikunta ja Ilmasotakoulu sijaitsevat VI-3) on Phil Lawtonin omistama, ja toinen Suomen 10 koneiden välillä. Etenkin alkuvuosina määrärahat olivat Jyväskylän Tikkakoskella. kahdesta lentokuntoisesta Viimasta. Kone ostettiin 11 — tiukassa, mikä rajoitti kehitysohjelmien toteutusta. Suomeen ulkomailta 2015. —

Nykyään Ilmavoimat vastaa Suomen ilmapuolustuksesta ja Valokuva: Tom Edvardsson. Alkuvuosikymmenten kehitystyö joutui äkilliseen alueellisesta koskemattomuudesta, sekä osallistuu tarvit- koetukseen talvisodan syttyessä marraskuussa 1939. taessa kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin. Ilmavoimissa SAAB SAFIR Alivoimatilanteessa ilmavoimat keskittyi erityisesti työskentelee yli 2 000 sotilas- ja siviilihenkilöä, ja puolus- hävittäjäpuolustukseen ja tiedusteluun. Hävittäjätor- tushaara kouluttaa vuosittain noin 1 300 varusmiestä. Ruotsalainen Saab 91 D Safir oli Ilmavoimien alkeis- junnassa taitavat suomalaislentäjät ja uudenaikaiset koulukoneena 1950-luvun lopulta 1980-luvulle. taktiikat osoittautuivatkin menestyksekkäiksi, ja onnistuivat tuottamaan vastustajalle mittavia tappioita Suomalaisen ilmailun Kaivopuiston lentonäytöksessä esiintyvät Safirit ovat estäen vastustajaa saavuttamasta ilmatilan hallintaa suunnannäyttäjä siviili-ilma-alusrekisterissä, yksityisomistuksessa. sotien loppuun saakka. Ilmavoimilla on ollut keskeinen vaikutus suomalaisen ilmailun kehittymiseen myös laajemmassa mittakaa- FOUGA CM 170 MAGISTER (SILVER JETS) – Sotien jälkeen vassa. Itsenäisyyden alkuvuosina ilmailuvoimat oli ainoa SUOMI LOPULLISESTI SUIHKUKONEAIKAAN ammattimaisesti ilmailua harjoittanut organisaatio Pariisin rauhansopimus 1947 asetti merkittäviä Suomessa, ensimmäinen Suomen ilmailua valvonut Ranskalaisen Fouga CM 170 Magister -suihkukone Kuva: Jyrki Laukkanen. rajoitteita Suomen ilmavoimille. Ilmavoimien vahvuus viranomainen ja pitkään ainoa lentäjäkoulutusta järjes- oli Ilmavoimien harjoituskoneena 1950-luvun lopulta rajattiin 60 taistelukoneeseen ja 3 000 henkilöön, ja tänyt taho. Suomen Ilmailuliiton edeltäjällä, Suomen 1980-luvulle – Suomen ensimmäinen suihkuharjoitus- pommikoneet sekä ohjukset kiellettiin. Rajoitukset, Ilmapuolustusliitolla, oli tiiviit suhteet ilmavoimiin. kone toi ilmavoimat lopullisesti suihkukoneaikaan. resurssipula ja Suomen asema puolueettomana maana Samoin Aero Oy:n (nykyisen Finnairin) liikennelentäjillä kylmän sodan jännitteiden kiristyessä vaikeuttivat oli 1950-luvulle saakka järjestään sotilaslentäjätausta. Kaivopuiston lentonäytöksessä esiintyvät Fougat muun muassa kalustohankintoja. Ensimmäiset suihku­ lentävät vuonna 2014 perustetussa Silver Jets -taito- hävittäjät hankittiin jo 1950-luvun alussa, mutta Myös suomalaisen lentokoneteollisuuden historia lentoryhmässä. vasta 1960- ja 1970-luvuilla Ilmavoimien kalusto pääsi liittyy tiiviisti ilmavoimiin. Ilmailuvoimien lentokone- kansainvälisen kehityksen tasolle Neuvostoliitosta han- tehdas perustettiin vuonna 1920 Helsingin Suomen­ kittujen MiG-21-hävittäjien ja ruotsalaisten Saab Drake- linnaan. Tästä kehittyi Valtion Lentokonetehdas, nien myötä. Nykyinen, amerikkalaisista F/A-18 Hornet josta sittemmin tuli osa Valtion Metallitehtaita (Val- -hävittäjistä koostuva kalusto hankittiin 1990-luvulla, ja met Oy). Nykyään tehtaan perintöä jatkaa 1990-luvulla Kuva: Börje Hielm / Suomen se on määrä korvata vuoteen 2030 mennessä. perustettu Patria Oyj. Ilmailumuseo. DC-yhdistyksen jäsenlennolle osallistuvat matkustajat käve- lemässä Douglas DC-3 OH-LCH -koneelle. Kuva: Sonja Leppänen / Suomen Ilmailumuseo.

SAAB DRAKEN – HORNETIEN EDELTÄJÄ

Ruotsalaiset Saab 35 Draken -torjuntahävittäjät lensi- vät Ilmavoimissa 1970-luvulta 1990-luvulle, neuvosto- valmisteisten MiG-21-hävittäjien rinnalle – näin puolet Ilmavoimien kalustosta tuli Idästä ja puolet Lännestä. Saab Draken. Kuva: Jyrki Lauk- kanen / Suomen Ilmailumuseo. Kaivopuiston lentonäytöksessä esiintyy Swedish Air Force Historical Flightin kaksipaikkainen Saab Draken -hävittäjä.

MIDNIGHT HAWKS – ILMAVOIMIEN OSASTOTAITOLENTOA 20 VUODEN AJAN

Ilmavoimien taitolentoryhmä, Midnight Hawks, viettää 20-vuotisjuhlaansa. 1997 perustetun ryhmän juuret ovat Kauhavan entisessä Lentosotakoulussa. Midnight Hawks lentää neljällä BAE Hawk -koneella,

Midnight Hawks. Ilmavoimien nykyisellä harjoitushävittäjällä. Lentäjät 12 Kuva: Rich Cooper, COAP. palvelevat Ilmasotakoulussa lennonopettajina. 13 — — Teksti: Juha Klemettinen

F/A-18 HORNET – ILMAVOIMIEN PÄÄHÄVITTÄJÄ

Suomen ilmavoimien nykyinen päähävittäjä on ame- rikkalainen McDonnell-Douglas (nykyään Boeing) F/A-18 C/D Hornet. FINNAIRIN TARINA Suomen valtio valitsi Hornetin vuonna 1992 korvaa- – KATAJANOKAN LAITURISTA AASIAN KAUKOLIIKENTEESEEN maan käytöstä poistuvia MiG-21- ja Saab Draken -hävit- täjiä. Päivityskierrosten myötä Hornetien käyttöiän matkustajalentoliikenne käynnistyi nykyisen Katajanokan terminaalin alueelta. Suomalai- on laskettu kestävän 2020-luvulle saakka. Hornetien euroopassa nopeasti ensimmäisen nen lentoliikenne ponnisti ilmaan Helsingin edustan F/A-18 Hornet. Kuva: Michael suorituskyvyn korvaamiseksi Puolustusministeriö saarilta ja kantakaupungin rannalta. de Boer, Aviation Photo Crew. maailmansodan jälkeen. käynnisti vuonna 2015 HX-hävittäjähankkeen. Vuonna 1924 lentoyhtiöitä toimi jo 17 Euroopan Ensimmäisellä lennollaan Aeron Junkers F.13, johon maassa eikä Suomi jäänyt tästä kehityksestä jälkeen. mahtui neljä matkustajaa, kuljetti postia Helsingistä NHINDUSTRIES NH90 (MAAVOIMAT) – 1920-luvun alussa maassamme toimi kaksi lähinnä Tallinnaan. Myös matkustajaliikenne alkoi samana MAAVOIMIEN KULJETUSKOPTERI yleisö­lennätyksiin keskittynyttä yhtiötä. Pikku-Kuusi- vuonna. Myöhemmin reittiliikenne laajeni Helsingistä saaressa ja Luodonsaaressa toimineet Flyg Aktiebo- Tukholmaan yhteistyössä ruotsalaisen lentoyhtiön AB Puolustusvoimien helikopterikalusto siirtyi vuonna laget – Lento Osakeyhtiö sekä Suomen Ilmailuliikenne Aerotransportin (ABA) kanssa. Ensimmäisen vuoden 1997 Ilmavoimien alaisuudesta Maavoimille – 20-vuo- Oy lopettivat kumpikin toimintansa parin vuoden aikana Aero kuljetti yhteensä 269 matkustajaa. tias Helikopteripataljoona kuuluu Utin Jääkärirykment- jälkeen ja yhtiöiden koneet siirtyivät Ilmailuvoimille. tiin. Nykyiset eurooppalaiset NH90-kuljetuskopterit Aero O/Y vakiinnutti toimintansa 1920-luvun aikana. ovat olleet käytössä vuodesta 2008. Helsinkiläinen liikemies Bruno Lucander perusti Yhtiön ensimmäinen kolmimoottorinen lentokone oli syksyllä 1923 Aero Osakeyhtiön, joka ryhtyi seuraavana vuonna 1926 hankittu Junkers G.24 ”Suomi”. Vuosi- keväänä liikennöimään Helsingistä Tallinnaan. Lennot kymmenen vaihteessa yhtiöllä oli käytössään jo viisi lähtivät Helsingistä Katajanokan vesilentosatamasta, lentokonetta. Vesilentokoneiden aika Katajanokan NH90. Kuva: Geert Van De Put Yhtiön ensimmäinen konetyyppi: Aero Oy:n Junkers F.13 -matkustajakoneita suksi­ mien alaiseksi siviililentolaivueeksi ja sillä oli tärkeä kuluneen 70 vuoden ajan ollut aina siviilirekisterissä varustuksessa 1920-luvulla. Kuva: Finnair / rooli Suomen ulkomaanyhteyksien ylläpitämisessä. yksi tai useampi DC-3. Se olikin konetyyppi, jolla Aero Suomen Ilmailumuseo. Kuluttavien sotavuosien jälkeen lentoyhtiön tilanne oli turvasi tulevaisuutensa ja nousi 1950-luvun alkuun vaikea. Yhtiön lentokoneet olivat loppuun lennettyjä ja mennessä toimivaksi eurooppalaiseksi lentoyhtiöksi. tulevaisuus oli hämärän peitossa. Suomen valtio turvasi DC-Kolmosten korvaajiksi hankittiin 1950-luvun alussa yhtiön taloudellisen tulevaisuuden ostamalla valtaosan amerikkalaisia Convair 340 -koneita ja myöhemmin osakekannasta – Aerosta tuli näin valtionlentoyhtiö. vuosikymmenen puolivälissä uudempaa Convair 440 Metropolitan -versiota. Sotien jälkeen Aeron Oy:n lentokalusto amerikkalaistui. Vanhojen, saksalaisten Junkersien tilalle hankittiin Vuonna 1968 Aero O/Y muutti virallisesti nimensä Yhdysvaltojen armeijalta sotien aikana miehistönkulje- Finnairiksi. Vanha nimi näkyy edelleen yhtiön lento- tuskoneina käytettyjä Douglas DC-3-koneita. Ensim- yhtiötunnuksessa AY. Lentoyhtiön ja Douglas-lento- mäiset DC-3:t rekisteröitiin Suomeen huhtikuussa konevalmistajan (myöhemmin McDonnell-Douglasin, 1947. Lentonäytöksessä esiintyvä Airveteran Oy:n joka on nykyisin osa Boeingia) yhteistyö syveni omistama ja DC-yhdistys Ry:n operoima Douglas DC-3 etenkin 1960- ja 1970 -luvuilla Gunnar Korhosen OH-LCH saapui maahan vuonna 1948. Suomessa on pääjohtajakaudella. Yhtiö tilasi DC-8- ja DC-10­-koneita

14 15 — —

Nordic Regional Airlinesin ATR 72-500 (lento AY122 RIX-HEL) laskeutumassa Helsinki-Van- taan lentoaseman kiitotielle 04R 16.4.2017. Kuva: Valentin Hintikka CC BY 2.0

Aero Oy:n matkustajia menossa Aero Oy:n DC-3 -vuorokoneeseen Malmilla 1950-luvun vaihteessa. Kuva: Ilmailu / SIM

lentosatamassa päättyi vuonna 1936, kun toiminta liikenne alkoi vuonna 1937 Aeron hankittua kaksi 8-paik- siirtyi lopullisesti maalentokentille. Aeron kotikentäksi kaista brittiläistä de Havilland D.H.89 Dragon Rapide tuli samana vuonna valmistunut Malmin lentoasema. -lentokonetta. Koneet saivat nimet ”Salama” ja ”Lappi”.

Alkuvuosien lentoliikenne keskittyi Tallinnan ja Tuk- Toisen maailmansodan alkuun mennessä Aero oli holman matkustajareiteille sekä lentopostin kuljetta- onnistunut luomaan kattavan reittiverkoston Euroop- miseen. Tukholman reitillä tehtiin välilasku Turkuun paan. Sodan syttyminen katkaisi kuitenkin mantereen Juuri yhtiölle saapunut Aero Oy:n Artukaisten lentokentälle, mutta varsinainen kotimaan lentoliikenteen suurelta osin. Aero alistettiin Ilmavoi- Super-Caravelle Helsingissä kesällä 1964. Kuva: Suomen Ilmailumuseo. Finnarin ensimmäinen Airbus A350XWB OH-LWA on saapunut Helsinki-Vantaalle loka- kuussa 2015. Kuva: Jyrki Komulainen/Finavia.

16 —

pitkille matkoille, sekä DC-9-koneita lyhemmille Vuonna 1986 Finnair vuokrasi kaksi Airbus A300B4 reiteille. Konetyypeillä ja niiden seuraajilla lennettiin -konetta. Ne luovutettiin Finnairin tytäryhtiöksi 1960- 2000-luvulle saakka. luvun alussa liitetyn Kar-Airin tilauslentoliikenteen käyttöön. Nämä koneet olivat Suomen ensimmäiset Eurooppalaiset lentokonevalmistajat eivät olleet Airbusit. Lopullisesti Finnair alkoi siirtyä eurooppa- Aerollekaan täysin vieraita. Yhtiö siirtyi 1960-luvun laiseen kalustoon 1990-luvun puolivälissä tilattuaan GRIPEN alussa suihkukoneaikaan ranskalaisen Sud Aviationin ensimmäiset 12 Airbus A320 -sarjan matkustajako- (myöhemmin osa Aérospatialea) Caravelle-suihkumat- netta. Airbus-laivasto kasvoi 2000-luvulla Finnairin kustajakoneiden siivillä Sittemmin yhtiön kalustoon otettua vastaan ensimmäisen Airbus A340 -koneensa – ÄLYKÄS HÄVITTÄJÄ kuului muun muassa Fokker F-27 -koneita Aérospati- kaukoreiteille vuonna 2006. Kaukoliikenteen laivas- alen ATR-koneita. ATR nähdään Kaivopuiston näytök- touudistus alkoi vuonna 2007 yhtiön tilattua useita sessä osaa Finnairin kotimaan ja Euroopan liikenteestä uusia A330- ja A340-koneita korvaamaan vanhemmat operoivan Norran (Nordic Regional Airlines) väreissä. MD-11-koneensa. Ihmisten ja yhteiskunnan turvallisuutta varjeltaessa on avainasemassa kehittynyt ilmapuolustus. Gripen on maailman suorituskykyisimpiä monitoimihävittäjiä. Lentoliikenteen kasvaessa 1960-luvulla lentokonevalmis- Finnair teki tilauksen yhdeksästä Airbus A350 Se on suunniteltu suorittamaan minkä tahansa tehtävän ja torjumaan kaikkia tajat alkoivat suunnitella ns. laajarunkokoneita. Euroop- XWB-koneesta vuonna 2005. Yhtiö sai tyypin käyt- mahdollisia uhkia, kaikissa tilanteissa. Tehokkuus, monipuolisuus, voima palaiset valmistajat ryhtyivät yhteistyöhön vastatakseen töönsä ensimmäisenä Euroopassa vuonna 2016. – Gripen kokoaa kaikki nämä ominaisuudet yhteen täydellisessä tasapainossa ja amerikkalaisten kilpailuun. Hankkeen myötä ranskalainen Tämän Finnairin uuden lippulaivan esiintyminen Kaivo- on aina valmiina seuraavaan tehtävään. Aérospatiale ja länsisaksalainen Deutsche Aerospace puiston lentonäytöksessä on harvinainen tapahtuma Saabin innovatiivinen ajattelutapa on läsnä läpi koko kehittämiskaaren, mikä tekee perustivat vuonna 1970 Airbus-yhteenliittymän, johon ja tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden nähdä A350 Gripenistä enemmän kuin hävittäjän: Se on kansallinen voimavara, joka suojelee sittemmin liittyivät myös englantilainen Hawker Siddeley, XWB lähietäisyydeltä. itsenäisyyttänne ja toimii turvallisen tulevaisuuden takaajana. Siksi se tunnetaan- hollantilainen Fokker ja espanjalainen CASA. Ensimmäi- kin nimellä: The Smart Fighter – älykäs hävittäjä. nen Airbusin suunnittelema konetyyppi Airbus A300 lensi ensilentonsa vuonna 1972. Se oli maailman ensim- mäinen kaksimoottorinen laajarunkokone. www.saab.fi www.gripen.com

Saab_0056_Gripen_TheSmartFighter_AD_215x280_FI.indd 1 2017-05-08 09:52 KESKUSTA

KATAJANOKKA KAIVOPUISTON LENTONÄYTÖS / 09.06.2017 Lehteä näyttämällä KATSELUALUE / VIEWING AREA ETELÄSATAMA ILMAISEKSI TAPAHTUMAKESKUS / EVENT CENTRE RUOKAREKAT / FOOD TRUCKS Ilmailumuseoon loppuvuode n SUOMEN ILMAILUMUSEO, INFO PYÖRÄTUOLIKATSOMO / ajan i FINNISH AVIATION MUSEUM, INFORMATION WHEELCHAIR STAND NÄYTÖSLINJA / DISPLAY LINE WC WC-TILAT / TOILETS VALKOSAARI MERISATAMANRANTA, EHRENSTRÖMINTIE JA ITÄINEN HUOM! TULE PAIKALLE TAPAHTUMA- 1600 varjoliitoesitys PUISTOKATU SULJETTU AJONEUVOLIIKENTEELTÄ 9.6. JULKISILLA, KÄVELLEN KESKUS MERISATAMANRANTA, EHRENSTRÖMINTIE AND TAI POLKUPYÖRÄLLÄ LUOTO 1620 yleisilmailu esittäytyy (PYSÄKÖINTIPAIKKOJA ON KLIPPAN VENEET ITÄINEN PUISTOKATU CLOSED FOR TRAFFIC (9.6.) ISO PUISTOTIE HYVIN VÄHÄN). WC / BOATS 1650 jakolev jak -11

NEITSYTPOLKU

TELAKKAKATU 1700 vl viima 1710 arctic eagles PUISTOKATU KAIVOPUISTO 1730 super puma ja dornier 228

WC EHRENSTRÖMINTIE 1750 nh90 MERIKATU i WC 1800 dc-3 MERISATAMANRANTA WC 1810 a350 finnair 18 DISPLAY LINE 19 NO BOATING AND NO TRESPASSING — HERNESAARI POHJOINEN 1830 atr norra — UUNISAARI 1840 super hornet formation SIRPALESAARI ETELÄINEN UUNISAARI 1855 red arrows KAIVOPUISTONKAIVOPUISTONLIUSKASAARI LENTONÄYTÖS LENTONÄYTÖS1925 typhoon HARAKKA LENTONÄYTÖKSEN SÄRKKÄ 1940 fouga team VIRALLISET JATKOT 2000 draken VENEET / BOATS TURVA-ALUE 9.6.20179.6.2017VENEILYLLE RAJOITUKSIA 2010 gripen formation + solo SAFETY AREA 2030 finnish af hornet OFFICIAL RESTRICTIONS FOR BOATING AFTER PARTY NÄYTÖSLINJA 60°08'52.7"N 24°55'39.3"E60°08'52.7"N 24°55'39.3"E VENEILY JA OLESKELU KIELLETTY 60°10'02.0"N2040 midnight 24°58'49.9"E hawks60°10'02.0"N 24°58'49.9"E

JÄRJESTÄJÄ VARAA OIKEUDEN OHJELMAN MUUTOKSIIN / KAIVARIAIRSHOW.FI THE ORGANIZER RESERVE THE RIGHT MAKE CHANGES TO THE EVENT PROGRAM

LENTONÄYTÖKSEN SELOSTUKSEN KUULET METRO HELSINGIN TAAJUUDELLA 95.2 TAI SUPLASTA.

Pääyhteistyökumppanit Pääyhteistyökumppanit Lennossa mukana Lennossa mukana Suomen Ilmailuliiton moottorilentokoulutusta Malmin lentoasemalla vuonna 1955. Vas. lennon- etuja – uudella aselajilla oli tarve tehdä toimintaansa Myös liiton talous oli sotien jälkeen tiukalla. Lentokiel- opettaja Sarhila, Perkinen, Leppäluoto. tunnetuksi. Joulukuussa 1925 perustettiin Suomen lon päätyttyä 1945 Ilmailuliitto ryhtyikin edistämään Kuva: Savolainen / Ilmailun kokoelma / Suomen Ilmapuolustusliitto, jonka tarkoitukseksi määriteltiin suomalaista ilmailua – ja omaa talouttaan – suurilla Ilmailumuseon kuva-arkisto. ”Suomen ilmailun ja erittäinkin sen ilmapuolustuksen lentonäytöksillä ja muilla yleisötempauksilla. Näin edistäminen”. Liiton jäseniksi tuli ilmapuolustusyhdis- suomalainen ilmailu saatiin jälleen uuteen nousuun. tyksiä eri puolelta Suomea. Nykyään Suomen Ilmailuliitto on urheilu- ja har- Ilmapuolustusliitto teki ilmailua tunnetuksi lentonäy- rasteilmailun valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka töksillä ja yleisötapahtumilla. Se edisti myös lentäjä­ toimintalajeja ovat moottorilento, purjelento, expe- koulutusta ja ilmailuharrastusta – muun muassa rimental-lentotoiminta, ultralento, riippuliito, varjo- purjelentämisestä tuli 1930-luvulla suosittua, samoin liito, kuumailmapallolentäminen, laskuvarjourheilu nuorille suunnatuista lennokkikerhoista. Liitto teki ja lennokkitoiminta. Ilmailuliitto on FAI:n ja Suomen yhteistyötä Ilmavoimien kanssa – lentokurssien opetta- Olympiakomitean jäsen, omistaa valtaosan Suomen jinakin toimi Ilmavoimien henkilökuntaa. Urheiluilmailuopistosta – järjestäen koulutusta opiston kautta – sekä julkaisee Ilmailu-lehteä. Yhteydet Ilmavoimiin koituivat lopulta Suomen Ilma- puolustusliiton kohtaloksi. Sotien jälkeen allekirjoitettu rauhansopimus määräsi Suomea hajottamaan kaikki Arctic Eagles – Pilvien ”hitleriläismieliset (fascisminluontoiset) poliittiset, Huimapäiden jalanjäljillä sotilaalliset ja sotilaallisluontoiset järjestöt”. Suomen Ilmapuolustusliitto lakkautti toimintansa vuonna 1945. Raimo Nikkasen, Tapio Pitkäsen ja Miikka Rautakouran Se siirsi kuitenkin toimintansa Ilmailuklubin nimiin, joka muodostama Arctic Eagles seuraa suomalaisen oli eronnut Ilmapuolustusliitosta ja jota kansainvälisen siviilitaitolennon­ uranuurtajan, Seppo Saarion jalanjäljillä. FAI:n jäsenenä pidettiin poliittisesta toiminnasta irtisa- noutuneena. Näin vuonna 1919 perustetusta Ilmailuklu- Saario tuli tunnetuksi taitolentäjänä 1950-luvulla, 20 bista syntyi vuonna 1945 nykyinen Suomen Ilmaluliitto. Pilvien Huimapäiden suosituissa näytöksissä. 1970- 21 — ja 1980-luvuilla Saario esiintyi useissa suomalaisissa — Teksti: Valeri Saltikoff Ilmailuliiton alkutaival oli kivinen. Suomeen oli sodan lentonäytöksissä yksin ja Red Birds -taitolentoryhmän päättyessä asetettu yleinen lentokielto. Luottamus johtajana. Vuonna 2013 muodostettu Arctic Eagles len- Ilmailuliiton puolueettomuuteen ei ollut aukotonta tääkin Kaivopuiston lentonäytöksessä Seppo Saarion – liitto joutuikin pian Valtiollisen poliisin tarkkailuun. rakentamilla kaksitasoisilla koneilla.

SUOMEN ILMAILULIITTO – SUOMALAISEN YLEISILMAILUN HISTORIA

wrightin veljesten ensimmäinen moottori- nen ilmailuyhdistys, Aeroklubi, perustettiin jo 1909. Sen lento joulukuussa 1903 herätti valtaisan toiminta loppui jo seuraavan vuoden alussa – toden- innostuksen ilmailuun. eri puolille maailmaa näköisesti poliittisista syistä. Ajatus siviili-ilmailuyhdis- perustettiin ilmailuklubeja ja -yhdistyksiä – tyksestä heräsi kuitenkin uudelleen itsenäistymisen jälkeen, ja johti Ilmailuklubin perustamiseen Helsingissä esimerkiksi kansainvälinen ilmailuliitto fai marraskuussa 1919. (fédération aéronautique internationale) perustettiin jo 1905. Ilmailuklubi järjesti kilpailuja ja muuta ilmailutoimin- taa, mutta lähinnä Helsingin alueella. 1920-luvulla Kiinnostus rantautui myös Suomeen, joka tuolloin oli kaavailtiin valtakunnallista kattojärjestöä, joka palve- Venäjän alainen suuriruhtinaskunta. Suomen ensimmäi- lisi myös vuonna 1918 perustettujen Ilmailuvoimien Taitolentäjä Seppo Saario ja rakentamansa Pitts S-1 Special OH-XPA -taitolentokone Arctic Eagles. vuonna 1976. Kuva: Matti Haapavaara / Kuva: Tuomo Salonen Suomen Ilmailumuseo. DORNIER DO-228

Vartiolentolaivueen nykyinen lentokonekalusto koos- tuu kahdesta saksalaisesta, vuonna 1995 hankitusta Dornier DO-228 -lentokoneesta. Lentokoneita käyte- tään partiolentotoimintaan ja ympäristövalvontaan merialueilla. Koneiden miehistöön kuuluu 3–4 jäsentä, ja ne voivat kuljettaa enimmillään neljää matkustajaa. Kuva: Katsuhiko Tokunaga / DACT INC

AS332 / H215 SUPER PUMA

Rajavartiolaitos hankki kolme ranskalaista keskiras- kasta AS332 Super Puma -helikopteria 1980-luvun lopulla, MI-8 -koptereiden tilalle. Vuonna 2016 hankittiin kaksi päivitettyä H215 -versiota lisää - kaikkiaan Vartiolentolaivueella on tällä hetkellä viisi Super Pumaa. Super Pumat pelastivat muun muassa kymmeniä veden varaan joutuneita autolautta Estonian upo- tessa vuonna 1994. Miehistöön kuuluu viisi jäsentä, ja kopterit voivat kuljettaa enintään 20 matkustajaa. Kuva: Jonathan Young / COAP

22 23 — — Teksti: Valeri Saltikoff

Merivartiolaitoksen Junkers PIRTUSALAKULJETTAJAJAHDISTA F.13 -kone (LK 3) rantautuneena Lapissa kesällä 1938. Kuva: Osmo Malisen kokoelma / MERIPELASTUSTOIMINTAAN Suomen Ilmailumuseo.

rajavartiolaitoksen lentotoiminnan his- sen ambulanssilennon vuonna 1932 – kieltolain päätty- myös kolmannen Mil Mi-1 -helikopterin, joka oli luovu- osa Rajavartiolaitoksen lentotoimintaa – nykyään toria ulottuu vuoteen 1930, jolloin tulli minen muutti lentotoiminnan painopistettä muutenkin tettu Suomen Punaiselle Ristille ambulanssihelikop­ pelastustehtäviä suoritetaan päivittäin. luovutti merivartiolaitokselle kaksipaik- valvontalennoista pelastustehtäviin. teriksi. Helikopteri oli Neuvostoliiton johtajan, Nikita kaisen, suomalaisvalmisteisen vl sääski ii Hrustshovin 60-vuotislahja presidentti Urho Kekkoselle. 1990-luvulla Rajavartiolaitoksen lentotoiminta organi- Sotien aikana Merivartiolaitoksen lentokoneita käytet- Rajavartiolaitos sai operoitavakseen myös SPR:n toisen, soitiin uudelleen. Vartiostojen lentoryhmät lakkautet- -vesilentokoneen. konetta käytettiin muun tiin muun muassa meritiedusteluun, sairaankuljetuksiin vuonna 1965 hankkiman helikopterin, joka rahoitettiin tiin, ja siirryttiin omaan, itsenäiseen hallintoyksikköön muassa pirtusala­kuljettajien etsimiseen sekä esimerkiksi kaukopartioiden kuljetuksiin. Joulu- muun muassa kansalaiskeräyksen voimin. – Vartiolentolaivueeseen. Vartiolentolaivueella on tuki- kieltolain aikana – vaaralliset tehtävät kuussa 1944, jatkosodan päättymisen jälkeen Merivar- kohtia Pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Rovaniemellä. saattoivat johtaa tulitaisteluun lentäjän ja tiolaitos yhdistettiin Rajavartiolaitoksen kanssa. Vuonna 1980 Valtioneuvoston ministerityöryhmä salakuljettajien välille. hyväksyi esityksen meripelastushelikopterien Nykyään Vartiolentolaivueen päätehtäviä ovat rajojen Vuonna 1960 Rajavartiolaitos sai lentokoneiden rinnalle hankinnasta ja käytöstä. Esityksen mukaisesti Raja- valvonta maalla ja merellä, sekä meripelastus. Pelastus- Vuosina 1932–1934 Merivartiolaitos laajensi lentolai- ensimmäiset helikopterinsa. Suomen valtio hankki vartiolaitokselle hankittiin vuonna 1981 kolme meri­ tehtävissä käytetään monimoottorisia helikoptereita, vastoaan kolmella Junkers F.13 -lentokoneella, jotka Puolasta kaksi SM-1 s-600 -tyyppistä helikopteria pelastusvälineistöllä varustettua Mi-8T-helikopteria, partiolennoilla pääosin lentokoneita. Vartiolentolaivueen laitos osti Aero Oy:ltä - lentoyhtiö oli samoihin aikoihin (puolalainen versio neuvostoliittolaisesta Mil MI-1 -heli- jotka rekisteröitiin aluksi Ilmavoimien rekisteritunnuk- vahvuuteen kuuluu 14 helikopteria ja kaksi lentokonetta. siirtymässä uudempiin ja tilavampiin konetyyppeihin. kopterista), ja luovutti ne Rajavartiolaitoksen käyttöön. sin. Pelastustoiminnasta on sittemmin tullut keskeinen Junkerseilla Merivartiolaitos lensi Suomen ensimmäi- Rajavartiolaitos sai samana vuonna operoitavakseen Boeing on esitelly kehitysversion, joka tunnetaan nimellä F/A18E/F Advanced Super Hornet. Sen tutkaheijastusta on pyritty pienentämään, siipien yläpuolella rungon vieressä on koneen muotoa mukailevat lisäsäiliöt ja rungon alla stealth- muotoiltu asekotelo. Kuva: Boeing.

HX-HANKE: 25 —

VIISI KONETTA TARJOLLA Teksti: Tero Tuominen SUOMEN UUDEKSI HÄVITTÄJÄKSI

suomen ilmavoimien f/a-18 hornet -hävittäjät mm. kypärätähtäimen, jonka avulla ohjaaja voi katseen ovat suorituskykynsä huipulla mlu2-päivi- suunnalla lukita Sidewinder AIM-9X -ilmataisteluohjuk- tyksen jälkeen. silti koneiden elinkaari alkaa sen maaliin oman koneen sivulla. kaartua ehtoopuolelle ja uusia tarvitaan MLU2 toi ilmasta-maahan -kyvyn sekä modernit 2020-luvun puolivälissä. uutta tyyppiä etsi- täsmä­aseet. Niihin kuuluu JASSM-rynnäkköohjus, tään hx-hankkeessa, joka näkyy myös suomi jonka kantomatka on jopa 300 km. 100 -lentonäytöksessä. Horneteja on tuhoutunut onnettomuuksissa kaksi ja TURVALLISUUSPALVELUJEN Suomen hallitus päätti 1992 tilata 64 McDonnell Doug- jäljellä on 62. Ensimmäisten 30 vuoden käyttöikä päät- las F/A-18 -hävittäjää MiG-21BIS- ja Draken-hävittäjien tyy vuoden 2025 tienoilla. Loputkin poistuvat vuoteen TULEVAISUUS ON TÄÄLLÄ. korvaajaksi. Valinnassa tuolloin olivat mukana ranska- 2030 mennessä. lainen Dassault Mirage 2000, ruotsalainen Saab JAS 39 A/B Gripen ja amerikkalainen General Dynamics F-16 Uuden hävittäjän hankintaa valmistellut työryhmä jätti C/D Fighting Falcon. raporttinsa puolustusministeri Jussi Niinistölle 2015. Sen mukaan Hornet korvataan miehitetyllä monitoimi- Valinta osui Yhdysvaltain merivoimien käyttämään hävittäjällä. kaksimoottoriseen McDonnell Douglas F/A-18 C/D Hornet -monitoimihävittäjään, joka otettiin mukaan jo Vaihtoehtoina listattiin ruotsalainen Saab JAS 39 käynnistyneeseen valintaprosessiin. E/F Gripen, yhdysvaltalaiset Lockheed Martin F-35 Lightning II ja Boeing F/A-18E/F Super Hornet, rans- Ilmavoimien Hornet on nyt eri kone kuin 90-luvulla. kalainen Dassault Rafale sekä yhteiseurooppalainen WWW.PREVENT360.FI MLU1-päivityksessä (Mid-Life Update) hävittäjä sai Eurofighter Typhoon. Ranskan merivoimien Dassault Rafale M tekee Royal Air Forcen Eurofighter läpilaskun US Navyn lentotukialuksella. Koneessa Typhoon nousee jälkipolttoa on siipien alla suuret polttoainetankit ja keskirun- käyttäen. Koneessa on pienet gossa säiliö, joka mahdollistaa toisten koneiden canard-etusiivet sekä takana ilmatankkauksen. Kuva: US Navy / DVIDS. deltasiipi. Kuva: Eurofighter.

Miljardihanke kiinnostaa kautta tuleva tieto ulkopuolisilta sensoreilta. Myös erilaiset kamera­järjestelmät tuottavat tietoa. 26 Hävittäjähankinnan kustannuksiksi on arvioitu 7–10 27 — miljardia euroa. Tällainen summa herättää poliittisia Liikehtimiskykyä moderneille monitoimihävittäjille on — intohimoja, koska kaikkialla pitäisi säästää. haettu tekemällä ne tarkoituksella epävakaiksi ja pitämällä kone hallinnassa Fly-by-Wire-tietokoneohjauksella. Voisiko Horneteilla lentää pidempään? Se olisi ehkä mahdollista, mutta suorituskyvyn kustannuksella. Jos nykyhävittäjä joutuu Top Gun -elokuvasta tuttuun Koneiden tuotetuki kallistuu tai loppuu kokonaan, kun kaartotaisteluun, jotain on jo mennyt pieleen. Tavoitteena muut käyttäjät luopuvat tyypistä. on tilannetietoisuuden avulla yllättää vastustaja jo ennen kuin koneet ovat näköetäisyydellä toisistaan. Tässä autta- Nyt Hornet on MLU2-päivityksen valmistuttua täysin vat stealth, sensorifuusio ja pitkän kantaman ohjukset. ajanmukainen monitoimihävittäjä, mutta se ei ole sitä enää 2020-luvun lopussa, puhumattakaan 30 vuotta Hävittäjät ovat kalliita, mutta myös käyttö maksaa Hävittäjälle haetaan jatkoikää tarjoamalla Advanced siitä eteenpäin. Ulko- ja puolustuspolitiikkaa vuosikymmenten aikana miljardeja. Siksi elinkaarikus- Super Hornet -versiota. Sen häiveominaisuuksia on tannukset ovat tärkeitä. Toivottavaa on, että uusi kone parannettu mm. asesäiliöllä, joka mahdollistaa pom- Hävittäjähankinta on myös politiikkaa. Takana on lähes olisi tuotannossa pitkään tulevaisuuteen. Käyttäjien mien kuljetuksen sisäisesti. Eri tason häiveominaisuuksia neljännesvuosisata yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa. suuri määrä auttaa kustannusten jakamisessa, kun Toisaalta Ruotsi on ollut viime aikoina voimakkaasti hävittäjää joka tapauksessa pitää päivittää. Nykyaikaisista hävittäjistä puhuttaessa korostuvat esillä puolustusasioissa. Rafale ja Eurofighter puoles- EUROFIGHTER TYPHOON häive- eli stealth-ominaisuudet, eli kuinka heikosti taan ovat EU-maiden koneita. kone näkyy tutkassa. Häiveominaisuuksia haetaan BOEING F/A-18 E/F SUPER HORNET Eurofighter on monikansallinen eurooppalainen muotoilulla. Terävät kulmat ja sahalaitaiset luukut Valmet (nyk. Patria) kokosi 57 Hornetia Suomessa. hanke. Mukana ovat Englanti, Saksa, Espanja ja ovat tyypillisiä piirteitä. Tutkaheijastusta vaimentavat Näin saavutettiin myös koneiden käyttöä ajatellen Ulkoisesti Super Hornetin voi sekoittaa Suomen Italia. Maissa on myös tuotantolinjat. Ensilentonsa pinnoitteet ovat osa kokonaisuutta. keskeinen huoltokyky. Hornetiin. Silti kyseessä on uusi ja suurempi ilma- kone teki 1994. alus. Paras Super Hornetin tuntomerkki on teräväkul- Toinen nykyhävittäjien keskeinen ominaisuus on sen- HX-hankkeessa tämä ei ole itsestään selvää. Esimer- mainen ilmanottoaukko. Eurofightereissä on komposiitteja noin 70 prosenttia. sorifuusio. Ohjaajan kuormitusta minimoidaan yhdis- kiksi F-35-koneita rakennetaan Euroopassa vain Ita- Koneessa on canard / deltasiipi -rakenne. tämällä eri laitteista tuleva informaatio älykkäästi liassa. Monikansallisia Eurofightereitä kootaan useassa Ensilentonsa tyyppi teki 1995. Konetta käyttää US yhteen näyttöön. Lähteinä ovat mm. koneen tutka, maassa. Rafale puolestaan on korostetun ranskalainen. Navyn ohella Australia. Uusia asiakkaita saattaa löytyä Kaksimoottorisesta Eurofighteristä tuli suoritus- ja liikehti­ elektronisen sodankäynnin järjestelmät ja datalinkin Kilpailutilanteessa valmistajat ovat kuitenkin valmiita tulevaisuudessa. miskykyinen kone. Se on harjoituksissa antanut vastusta kompromisseihin. jopa kukkulan kuninkaana pidetylle F-22 Raptorille. Kolme Yhdysvaltain ilmavoimien Lockheed Martin F-35A Lightning Viime aikoina Eurofighterille on alkanut löytyä ulko- DASSAULT RAFALE II -hävittäjää rullaa Luke Air maisia asiakkaita. Force Basessa Arizonassa. Kuva: Lentoposti.fi / Miikka Hult. Rafale edustaa delta/canard -rakennetta. Kaksimoot- torinen kone on suurelta osin ranskalaista valmistetta SAAB JAS 39 GRIPEN aina aseita myöten.

Saab Gripen jatkaa ruotsalaisten menestyk- Ensilentonsa Rafale teki 1986. Se suunniteltiin Ranskan sekkäiden hävittäjien sarjaa. Ensilentonsa 1988 irtauduttua Eurofighter-hankkeesta. tehneessä koneessa on canard / deltasiipi -yhdistelmä. Rafale on ketterä ja suorituskykyinen kone, jolla on Kone on palvellut hyvin ja sille on kertynyt myös pieni tutkaheijastus. 4. sukupolven koneista. Koneen vientimenestystä.­ Parhaillaan on rakenteilla täysin uusi vienti sujui aluksi hitaasti, mutta viime aikoina asiak- JAS 39 E -versio. Siinä laskutelineiden uudelleensijoit- kaita on alkanut löytyä. telulla siipiin on nostettu polttoaineen ja aseripusti- mien määrää.

Uudessa versiossa on pyritty parantamaan myös häive­ominaisuuksia.

Uuden Saab JAS 39 E Gripen -version demokone. Laskutelineiden uudelleensijoituksella on rungon alle saatu lisättyä kaksi aseripustinta, joissa kaksi laserohjautuvaa Paveway-pommia. Kuva: Saab

28 29 — — Päivitetty tiivistelmä Reserviläinen 2/2016 artikkelista. Reservilainen.fi artikkelista. 2/2016 Reserviläinen tiivistelmä Päivitetty

LOCKHEED MARTIN F-35 LIGHTNING II US Navyn F-35C-versio pystyy toimimaan lentotuki- aluksilta. Koneessa on suurempi siipi ja vahvistetut F-35 Lightning II syntyi kun tavoiteena oli stealth-kone, laskutelineet. joka soveltuu niin USA:n ilma- ja merivoimien kuin merijalkaväen käyttöön. Tutkaheijastuksen minimoimiseksi F-35 kuljettaa aseita rungon sisällä. Jos häiveominaisuuksia ei tarvita, Kehitystyötä varjostivat ongelmat sekä kohoavat kus- siipien alle voidaan ripustaa lisää aseita. tannukset. Ensilento oli 2006. Sarjavalmistuksen edut alkavat näkyä ja hinta on saatu laskemaan. F-35 ei ole parhaimmillaan kaartotaistelussa. Tätä korva- taan ohjaajan tilannetietoisuudella, joka luodaan senso- F-35A on ilmavoimien peruskone. Merijalkaväen F-35B rifuusiolla ja heijastusnäytöllä varustetulla kypärällä. -kone kykenee lyhyeen nousuun ja pystysuoraan laskuun (STOVL). Sen eturungossa on pystysuora F-35-hävittäjiä on tilattu yli 3 000 kappaletta. Yhdysval- puhallin ja suihkusuutin kääntyy alas. tojen lisäksi asiakkaita on kymmenkunta.

F/A-18E/F Super Hornet Rafale Eurofighter F-35 Lightning II JAS 39 Gripen Pituus 18,38 m Pituus 15,27 m Pituus 15,96 m Pituus 15,67 m Pituus 15,2 m Kärkiväli 13,68 m Kärkiväli 10,90 m Kärkiväli 10,95 m Kärkiväli 10,67 m Kärkiväli 8,6 m Tyhjäpaino 14 552 kg Tyhjäpaino 9 850 kg Tyhjäpaino 11 150 kg Tyhjäpaino 13 290 kg Tyhjäpaino 8000 kg Nopeus Mach 1.8 Nopeus Mach 1.8 Nopeus Mach 2 Nopeus Mach 1.6 Nopeus Mach 2 B:8.75” T:8.25” S:7.5”

SUOMEN ILMAILUMUSEO

31 B:11.25” T:10.75”

S:10” suomen ilmailumuseon matka vuoden 2017 museon sijaintipaikaksi Helsinki-Vantaan lentoaseman — kaivopuiston lentonäytöksen järjestäjäksi aluetta. Uusi museorakennus kohosikin nykyisen Teksti: Juha Klemettinen alkoi lähes 50 vuotta sitten. joulukuussa Karhumäentien varteen lähelle lentoasemaa, museon 1969 perustettiin ilmailumuseoyhdistys ry avajaisia vietettiin vuonna 1981. joka otti tehtäväkseen valtakunnallisen Suomen Ilmailumuseon toiminta ja kehittäminen siirtyi ilmailumuseon perustamisen. perustavan vuonna 1996 perustetulle Suomen Ilmailumuseosää- Evolve. Advance. Prevail. kokouksen yli 200 osallistujaa olivat vah- tiölle. Säätiön yhteisöosakkaina ovat Ilmailumuseoyh- vasti sitä mieltä, että suomeen tarvitaan oma distys ry, Finnair Oyj, Finavia Oyj, Suomen Ilmailuliitto ilmailumuseo. ry, Patria Oyj sekä Vantaan kaupunki. Myös Ilmavoimat osallistuu säätiön hallintoon, vaikka ei olekaan sääde- The F/A-18 Super Hornet was designed with built-in growth potential necessary to outpace evolving Ilmailun perinteen säilyttämisen tärkeys oli ymmär- kirjan allekirjoittajayhteisö. Suomen Ilmailumuseo on retty jo 1920- ja 1930-luvuilla. Tällöin tehdystä työstä ollut vuodesta 1997 valtakunnallinen ilmailun erikois- threats. The Advanced Super Hornet is the latest proof, offering conformal fuel tanks, Infrared Search kertoo mm. monet säilyneet sotilasilmailun ensim- museo, museon tallennusalue kattaa käytännössä and Track, air-to-air weapons capacity and other customizable options to extend range, reduce signature mäisten vuosikymmenien konetyypit. Toisen maail- kaikki kotimaisen ilmailun osa-alueet. mansodan jälkeisinä vuosina ei tehty järjestelmällistä and allow for long-range targeting against future threats. It’s part of a larger commitment to ensure the työtä vanhojen lentokoneiden tai ilmailuperinteen Keskellä kehittyvää Aviapoliksen aluetta sijaitsevan säilyttämiseksi yksittäisiä lentokoneiden entisöintejä ja Suomen Ilmailumuseon lisäksi Suomessa toimii myös Super Hornet remains affordably dominant, always at the forefront of innovation and capability. museoiden näyttelyitä lukuun ottamatta. toinen ilmailun ammattimuseo. Suomen Ilmavoimamu- seo on Tikkakoskella Jyväskylän lentokentän välittö- 1960-luvun lopulla virinneen ilmailumuseokeskustelun mässä läheisyydessä. Muita suomalaisia ilmailumuseoita seurauksena Ilmailumuseoyhdistys ryhtyi tekemään ovat Hallinportin Ilmailumuseo Hallissa, Päijät-Hämeen työtä vain ilmailuun keskittyvän museon perustamiseksi. Ilmailumuseo Vesivehmaan lentokentällä Asikkalassa, Suomen Ilmailumuseon ensimmäinen näyttely avattiin Karjalan Ilmailumuseo Lappeenrannan lentokenttä- F/A-18E / F SUPER HORNET kesäkuussa 1972 Helsinki-Vantaan lentoasemalle. alueella sekä Kymin lentokentällä toimiva Lentomuseo.

Vuonna 1975 valtakunnallisen ilmailumuseon perusta- mista tutkinut vilmu-työryhmä päätyi ehdottamaan RAYTHEON NORTHROP GRUMMAN GENERAL ELECTRIC BOEING

Job Number: 10559299sADVANCED_SH_8x10 Client/Brand: Boeing/BDS Date: 4-13-2016 12:38 PM APPROVALS File Name: 10559299sADVANCED_SH_8x10_r1.indd QC: Justin O’Brien Bleed: 8.75” x 11.25” Gutter: None Publications: Janes, Spirit of St Louis Air Show PA: Steve Hutchings PR: Hallie Belt Trim: 8.25” x 10.75” Folds: NoneNone Notes: None RET: Bob Faetz PP: Kim Nosalik Safety: 7.5” x 10” Media/Color Sp: PRINT/4/c AB: Kathleen Candelaria TM: Deanna Loperena/Alyssa Gabriele Scale: 1=1 Country: None Vendor: None Actual Size: 8.25x10.75 Language: English Output%: None GCD: Eugene Varnado Colors: Cyan, Magenta, Yellow, Black AD: Sarah Frazer Fonts: Univers (57 Condensed, 55 Roman, 57 Condensed Oblique; Type 1), Russell Square (Medium; Type 1) CW: Chloe Lebamoff AE: Danielle Wilburn/Alex Furth/Katie ALL CONTENT WITHIN THIS FILE IS FOR OUTPUT ONLY BY END PRINTER/VENDOR. CHANGES, SHARING AND/OR DISTRIBUTING CONTENT IN WHOLE OR IN PART ARE STRICTLY PROHIBITED. LICENSING RIGHTS AND APPROVALS MUST BE REQUESTED AND APPROVED TO/BY FCB CHICAGO. Images: 10559299C01_R0_FA18EF_SuperHornet.tif (572 ppi; CMYK), superhornet_logo.eps Uuden museorakennuksen havainne- kuva: Helsinki Zürich Office Oy

TULE KÄYMÄÄN ILMAILUMUSEOSSA!

Suomen Ilmailumuseo on kiinnostava kesäkohde. Vantaan Aviapoliksessa sijaitsevaan museoon pääset kätevästi esimerkiksi junalla. Museo on auki arkisin klo 10–20 ja viikonloppuisin klo 10–17.

Ilmailumuseolla on paljon nähtävää ja koettavaa kaikenikäisille. Perusnäyttelyn kymmenien ilma-alusten ihastelun ohella museolla voi hypätä mm. lentosimu- laattorin puikkoihin! Lapsivieraat viihtyvät kauniina kesäpäivinä ulkosalla, Lasten Maailmassa.

Kesäkuussa Ilmailumuseolla avautuu myös ruotsalai- sen puolustus- ja turvallisuusyhtiö Saabin historiasta 32 kertova näyttely – vuonna 1937 alkujaan lentokone- 33 — tehtaana (Svenska Aeroplan AB) perustettu yhtiö — Teksti: Markku Kyyrönen Markku Teksti: täytti huhtikuussa 80 vuotta. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Saab AB:n kanssa. Näyttely on avoinna 21.6.–30.9.

Muistathan, että tätä lentonäytöslehteä näyttämällä SUOMEN ILMAILUMUSEON pääset ilmaiseksi Ilmailumuseoon loppuvuoden ajan. UUDISRAKENNUSHANKE www.ilmailumuseo.fi

vuonna 1972 perustettu museo siirtyi len- ton ahtaus. Tiukkojen rakennusbudjettien seurauksena maankäyttösopimusta ollut mitenkään mahdollista. Uudella museorakennuksella, sen innostavilla näytte- toaseman kellarista nykyiselle paikalleen myös tilojen tekniset vaatimukset ovat olleet varsin Siksi vuonna 2012 Suomen Ilmailumuseosäätiön hallitus lyillä ja elämyksiä tarjoavilla kokemuksilla haluamme vantaan aviapolikseen vuonna 1981. matalat. Tämän seurauksena museon päänäyttelyhallit päätti käynnistää uudisrakennushankkeen uusien ajan- tarjota myös suurelle yleisölle lentämisen hurmaa ovat lämmittämättömät, mikä tekee olosuhteista epä- mukaisten tilojen saamiseksi Suomen Ilmailumuseolle. sen kaikissa muodoissaan; ympäri vuoden ja kelillä Tuolloin kukaan ei tosin puhunut Aviapoliksesta, suotuisat niin museoesineille kuin näyttelyvieraillekin. kuin kelillä. Haluamme myös tuoda esiin arvokasta puhumattakaan, että joku olisi osannut visioida silloin Alunperinkin edullisesti ja osin talkootyönä rakennet- Tätä kirjoitettaessa Suomen Ilmailumuseon sim2020 suomalaista, yli satavuotiasta ilmailuhistoriaa sen syrjäisen ja metsän keskellä sijainneen metsikön joskus tujen tilojen ikääntyminen aiheuttaa jatkuvasti lisää -uudistushanke on hankesuunnitteluvaiheessa. Tutkit- ansaitsemalla tavalla ja arvoisessaan ympäristössä. olevan Vantaan kehityksen napa. Näin on kuitenkin ongelmia museon toiminnalle. tavana on jatkuvasti erilaisia yhteistyö- ja rahoitusmal- Siksi tulemme tekemään kaikkemme niin julkisen kuin päässyt käymään ja niinpä ilmailumuseo on viime vuo- leja, joissa olemme yhtä avoimia ja ennakkoluulottomia yksityisenkin rahoituksen kokoamiseksi tämän unel- sina joutunut kirjaimellisesti kehityksen pyörteisiin. Vantaan Aviapoliksen asemanseudun suunnittelun ja kuin mitä Kaivopuiston lentonäytöksen järjestelyissä- mamme eteen. Yksi kääntöpiste tällä legillä on Kaivo- kaavoituksen edistyessä alueen maanomistajat, Van- kin! Toiveissa on edelleen uuden museorakennuksen puiston lentonäytöksen järjestäminen. Jos haluat olla Sitten 1980-luvun museon tiloja on laajennettu useaan taan kaupunki ja Finavia Oyj, esittivät omat toiveensa tai jopa museokeskuksen synnyttäminen kehäradan mukana tällä lennolla, pysy jaksolla! otteeseen. Tärkeintä on ollut saada haalituksi säältä museon tilojen kohentamiselle. Tällöin oli myös jo näkö- aseman kainaloon ja näyttäväksi maamerkiksi lento- ja hävittämiseltä suojaan niin monta ilma-alusta kuin piirissä museon määräalan vuokrasopimuksen päätty- aseman naapuriin Aviapolikseen. Ilmailumuseo kuuluu mahdollista. Tässä onkin onnistuttu niin hyvin, että minen. Vaikka säätiö omistaakin itse rakennuksensa ei toimivalle lentoasemalle siinä kuin merimuseo sata- lopputuloksena on vielä nytkin näkyvissä oleva armo- uudisrakennuksen toteuttaminen ilman pitkäaikaista maan tai rautatiemuseo radan varteen! Suomen Ilmailumuseon Suomi 100 –juhlavuoden kuumailmapallo OH-FIN lentää ympäri Suomen.

Varaa oma lentosi! Säästä aikaa, rahaa ja henkilöresursseja Tiedustelut: yhden kumppanin Henri Äijälä, p. 044 754 7754, kanssa. [email protected]

KUN TAPAHTUMAAN

34 OSALLISTUU 85 000 IHMISTÄ, — Helikopterilennätystä 09.06.2017 Helikopterikeskus Oy järjestää yleisölennätystä helikoptereilla, Suomen Ilmailumuseon järjestämän suurtapahtuman; Kaivopuiston lentonäytöksen yhteydessä. MITÄ TAHANSA Varmista paikkasi ostamalla liput ennakkoon sivustomme www.helikopterikeskus.com / yhteydenottokaavakkeen kautta, tai soittamalla numeroon: 09 686 0630.

Lennätyspaikka: Hernesaaren helikopterikenttä. Lennätyksen hinta 70€/matkustaja. Säävaraus. VOI TAPAHTUA. www.HELIKOPTERIKESKUS.com L&T järjestää tapahtumaan muun muassa • Bajamaja-saniteettipalvelut • sisä- ja ulkotilojen puhtaanapidon • jätehuoltosuunnitelman, lajittelu- ja roska-astiat

L&T:n tapahtumapalveluilla on kokemusta niin massatapahtumien kuin yksityistilaisuuksien järjestämisestä. Jokaiselle tapahtumalle nimetään oma vastuuhenkilö, joka vastaa tapahtuman suunnittelusta. Yhden kumppanin kanssa toimiminen helpottaa projektinhallintaa sekä säästää aikaa ja rahaa.

www.lassila-tikanoja.fi JÄTEHUOLTO JA KIERRÄTYS KIINTEISTÖHUOLTO KIINTEISTÖTEKNIIKKA SIIVOUS JA TUKIPALVELUT VIEMÄRIHUOLTO KORJAUSRAKENTAMINEN PROSESSIPUHDISTUS YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN