Settentrione 29.Pdf (5.347Mb)

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Settentrione 29.Pdf (5.347Mb) SETTENTRIONE NUOVA SERIE Rivista di studi italo-finlandesi n. 29 anno 2017 SETTENTRIONE NUOVA SERIE Rivista di studi italo-finlandesi n. 29 anno 2017 SETTENTRIONE NUOVA SERIE. Rivista di studi italo-finlandesi ISSN 1237 - 9964 Pubblicata a cura della Società finlandese di lingua e cultura italiana con contributo finanziario dell’Istituto Italiano di Cultura di Helsinki. Fondatori • Lauri Lindgren – Luigi G. de Anna Direzione culturale • Antonio D. Sciacovelli Redazione • Cecilia Cimmino Settentrione, Lingua e cultura italiana, Università di Turku, FI-20014 Turku, Finlandia [email protected], [email protected] ISSN 1237 - 9964 Painosalama Oy, Turku Italian kielen ja kulttuurin seura ry Turku 2017 LECTORI SALUTEM SIGNIFICATO DI UN CENTENARIO Antonio Donato Sciacovelli Università di Turku [email protected] Il mare è tutto azzurro. Il mare è tutto calmo. Nel cuore è quasi un urlo di gioia. E tutto è calmo. Sandro Penna Questo numero di Settentrione è composto soprattutto dagli atti del convegno organizzato dal nostro dipartimento in occasione del Centenario dell`Indipendenza della Finlandia: due giornate che docenti e discenti dell`Italianistica di Turku hanno condiviso con tanti amici dell`Italia e della Finlandia. La breve lirica di Sandro Penna che introduce queste righe, seppure non dedicata alla Finlandia, può incarnare e dare voce alla sensazione di molti di noi davanti a un elemento naturale che accomuna i nostri due Paesi, le nostre due culture. Prima di venire a Turku, ho passato quasi un quarto di secolo in Ungheria, Paese che da cento anni non ha sbocchi sul mare: gli Ungheresi si consolano chiamando il lago Balaton “mare magiaro” e persino nella vicina Austria la lingua tedesca ci fa illudere che See non significhi solo lago, ma anche mare. Altra cosa è però il mare nostrum, che bagni le coste joniche nei pressi della Metaponto di Pitagora, quelle tirreniche della Partenope che ancora “tengono” Virgilio o le ventose spiagge adriatiche percorse da Svevo e Saba. Il mare è liquido amniotico di innumerevoli culture, non ultima quella finnica, ma anche instabile e attraente realtà geografica che promuove la scoperta e l`incontro di popoli; il mare è placido incanto azzurro nei versi di Penna, ma anche terribile mostro cruento nel racconto verghiano della tempesta che annulla le speranze dei Malavoglia. Il mare – scriveva sempre Verga - non ha paese nemmeno lui, ed è di tutti quelli che lo stanno ad ascoltare, di qua e di là dove nasce e muore il sole. L`hanno ascoltato i popoli delle nostre isole, penisole e arcipelaghi, lo ascoltiamo oggi in questa città che sul mare è sorta e ha prosperato. Dante stesso si affida al linguaggio marinaresco per descrivere il passaggio dalla prima alla seconda Cantica della Commedia: Per correr miglior acque alza le vele / omai la navicella del mio ingegno, e nella raccolta di liriche popolari finniche Kanteletar, curata da Elias Lönnrot, troviamo un mirabile parallelo con la poesia del Nostro: Puhu tuuli purteheni, Ahava alukseheni, Anna airoille apua, Huoparille huovitusta! Aivan on airot pikkaraiset, Soutajat vähäväkiset, Pienoiset peränpitäjät, Lapset laivan hallitsijat. Tuuvittele tuuli purtta, Soutele vesi venettä; Anna juosta puisen purren, 3 Mennä mäntyisen venehen, Juosta purren puittomia, Kiiteä kivittömiä!1 Grazie alla partecipazione di esperti che con serietà e passione lavorano nel settore della ricerca sulle relazioni tra Italia e Finlandia, la nostra navicella ha compiuto un viaggio di conoscenza (del quale qui si legge il “giornale di bordo”) per apprezzare come queste relazioni abbiano influenzato la storia e la cultura dei due popoli, quali siano le prospettive da cui partire per apprezzare adeguatamente l`intersezione, l`abbraccio di due culture. Due culture europee che hanno sempre guardato anche al di là dell`Europa, di buon o malgrado, e che oggi rappresentano i due poli assai differenti, anche se non incompatibili, dell`asse Nord-Sud della nostra Europa. Un continente al centro di un mondo dagli assetti politici solo apparentemente stabili, cento anni fa come oggi. Vogliamo in questo modo ricordare la Finlandia indipendente politicamente e culturalmente, ma ben legata, se non intrecciata, a molte altre nazioni e culture tra cui l`Italia non è sicuramente la meno importante. Vogliamo celebrare questo anniversario con l`istituzione di uno strumento di ricerca, di un archivio dedicato alle relazioni tra Italia e Finlandia, che da un lato avrà la funzione di conservare, dall`altro quella di rendere accessibile un sapere che già nelle aule del nostro ateneo, grazie al lavoro di docenti e discenti, ha creato prodotti scientifici di grande importanza, con la speranza di generarne di nuovi, utilizzando (e facendo utilizzare) le vecchie e nuove tecnologie a vantaggio dei ricercatori presenti e futuri. La nostra base di dati, SUOMITA, sarà attivata da subito con i primi importanti contributi di alcuni dei partecipanti a questo convegno. A questo proposito il convegno ha ospitato un seminario incentrato sulla ricerca scientifica, animato dai nostri giovani ricercatori, che con le loro dissertazioni arricchiranno questo importante patrimonio di conoscenza reciproca. Il presente numero di Settentrione include le descrizioni di alcuni dei progetti di ricerca in corso. Vogliamo qui menzionare le autorità intervenute, ospiti graditissimi del convegno: l`Ambasciatore d`Italia a Helsinki, Sua Eccellenza Gabriele Altana, il direttore dell`Istituto Italiano di Cultura di Helsinki, Professoressa Patrizia Gambarotta, il Preside della Facoltà di Lettere e Filosofia dell`Università di Turku, Professor Jaakko Suominen, il Prorettore vicario dell`Università di Udine, Professor Roberto Pinton, che ringraziamo per il loro sostegno e la loro presenza. Un ringraziamento sentito va a tutti i relatori, nonché ai colleghi e agli studenti che hanno collaborato al successo del simposio. 1 Gonfia, vento, la mia vela, / aiuta, aura, la mia barca, / alleggerisci la remata, / concedi tregua ai vogatori! / Proprio piccoli sono i remi, / scarsi sono i rematori, / sono infanti i timonieri, / bambini badano alla rotta. / Favorisci, vento, la vela, / sii propizia, acqua alla barca; / fa`che questi legni scorrano, / questa barca di legno di pino, / che non trovi nella sua corsa, / scogli o tronchi galleggianti. (Libro I, lirica 104, traduzione di Renzo Porceddu, in: Elias Lönnrot, Kanteletar. Racoclta di liriche popolari finniche, Casagrande, Turku 1992, p. 66) 4 JAAKKO SUOMISEN PUHE SUOMI‒ITALIA-SEMINAARISSA 26.10.2017 Arvoisa suurlähettiläs, arvoisa johtaja, hyvät kollegat ja seminaariyleisö Vietämme Suomessa tänä vuonna itsenäisyytemme satavuotisjuhlaa. Siitä syystä olen pukeutunut Suomen lipun sinivalkoisiin väreihin. Tämä seminaari käsittelee Suomen ja Italian ystävyyssuhteita ja vuorovaikutusta Suomen itsenäisyyden vuosina. Siitä syystä olen pukeutunut italialaiseen pukuun ja italialaiseen solmioon. Sinisen tietty sävy on toki Suomessakin totuttu yhdistämään myös Italiaan etenkin jalkapallomaajoukkueen pelipaidan värinä. Suomalaisille ja monelle muulle Italiasta tulee jalkapallon lisäksi ensimmäisten asioiden joukossa mieleen nimenomaan muoti. Sen lisäksi moni ajattelee Italian historiaa, Italiaa matkailumaana ja italialaista ruokaa. Ja tietenkin autoja ja autourheilua, kuten formula ykköstä ja Ferraria, jonka ratissa on myös suomalainen Kimi Räikkönen. Näiden lisäksi haluan omasta taustastani johtuen nostaa esiin yhden seikan, joka yhdistää Suomea ja Italiaa. Se on kiinnostus uuteen teknologiaan. Tätä asiaa olen havainnoinut muun muassa siksi, että olen digitaalisen kulttuurin professori. Digitaalisen kulttuurin historiassa oma merkittävä roolinsa on ollut muun muassa italialaisella Olivettilla. Olivettin kirjoituskoneiden lisäksi Olivettin tietokoneet löysivät tiensä myös Suomeen 1980-luvulla. Otaksuisin, että Olivettin PC-tietokone oli yksi suosituimmista PC-tietokoneista Suomessa 1980-luvun lopulla. Uusi teknologia muuttuu ennen pitkää vanhaksi. Nykyhetkestä tulee historiaa, ja myös teknologiasta voi tulla kulttuuriperintöä. Tammikuussa 2017 Tampereelle avattiin Suomen pelimuseo, joka keskittyy erityisesti digitaalisten pelien suomalaiseen historiaan. Roomassa kaikkien muiden museokohteiden joukossa on sielläkin pelimuseo. VIGAMUS-videopelimuseo on perustettu vuonna 2013, joten videopelejä koskevan kulttuuriperinnön tallentamisessa ja säilyttämisessä Italia on hieman Suomea edellä. VIGAMUS-museo toteaa verkkosivuillaan tärkeän seikan: pelikulttuurien merkityksen nousun taustalla ei ole niinkään teknologia vaan kulttuurinen innovaatio. Näiden kulttuuristen innovaatioiden esittely on tulossa osaksi kummankin maan kulttuuriperintötyötä, ja molempien maiden pelimuseot tekevät jo nyt yhteistyötä kansainvälisessä verkostossa. Myös pelikulttuurien tutkijat tekevät yhteistyötä. Ensi kesänä (2018) järjestetään Torinossa pelitutkimuksen alan tärkein kansainvälinen konferenssi. Toivon pääseväni sinne mukaan solmimaan lisää kontakteja sekä italialaisiin että muihin tutkijoihin. Toivon myös pääseväni vierailemaan Roomassa ja VIGAMUS-pelimuseossa, sillä en ole koskaan käynyt siellä. Ja tietenkin toivon pääseväni nauttimaan myös niistä muista italialaisen kulttuurin huippuasioista, joista alussa mainitsin. Näillä sanoilla toivotan teidät Turun yliopiston puolesta tervetulleiksi tähän seminaariin ja toivotan myös hyvää jatkoa suomalais-italialaiselle vuorovaikutukselle ja ystävyyssuhteille tästä eteenpäin! 5 Discorso introduttivo tenuto dal Professor Jaakko Suominen Preside della Facoltà di Lettere
Recommended publications
  • Fascist Lapua Movement in the 1930S SAMI
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by UCL Discovery 1 Christ vs. Communism: Communism as a Religious Social Problem in Finland’s Proto- Fascist Lapua Movement in the 1930s SAMI KOSKELAINEN AND TITUS HJELM1 Abstract This article traces the emergence of religious anti-communist discourse in Finland’s proto-fascist Lapua Movement in the 1930s. Applying constructionist social problems theory, it discusses the constructions of communism as a religious social problem, Christian piety as a solution to the problem of godless communism, and the religious legitimation of violence. The article argues that by identifying Christianity with the Finnish nation the construction of communism as a religious problem—itself an outcome of the influence of revivalist Lutheran ministers in the leadership of the movement—resonated with the broader audience, but that this indigenous religious nationalism lost support with the increasing belligerence of the movement. At the end of the 1920s Finland was a divided country. The Civil War of 1918, fought between the socialist “Reds” and the bourgeois and agrarian “Whites” in the aftermath of independence from (now Bolshevik) Russia, was a cultural trauma on par with the Spanish Civil War.1 The proportional death toll in the repression of the defeated Reds exceeded that of all other European civil conflicts in the inter-war era.2 Yet, despite the victory and the official banning of the Communist Party, some factions on the White side saw the re-emergence and 1 Sami Koskelainen has a Bachelor of Arts from University College London, School of Slavonic and East European Studies.
    [Show full text]
  • Helsinki Literary Agency Foreign Rights List Spring 2020
    Helsinki Literary Agency Foreign Rights List Spring 2020 Contents Novels by prize-winning authors 5 Kari HotaKainen Story 7 Selja aHava The Woman Who Loved Insects 9 Marisha raSi-Koskinen REC 11 Mikko riMMinen If It Looks Like It 13 riikka Pelo All that Is Alive 15 Piia leino Overtime 17 Pirkko SaiSio Prevarications New acclaimed voices 19 anu Kaaja Katie-Kate 21 juHani Karila Fishing for the Little Pike 23 antti rönKä Off the Ground 25 niina Miettinen Wild Rosemary 27 Sisko SavonlaHti Maybe This Summer Everything Will Change 29 ellen StröMberg The Itch 31 annaStiina StorM Mirror, Mirror 33 Katriina Huttunen The Placenta of Grief 35 Harry SalMennieMi Victim Syndrome 37 j. P. laitinen Fictional 39 niillaS HolMberg Underfoot Crime 41 tuoMaS vimma The Left Bank 43 eva Frantz Out of the Game 45 j. P. PulKKinen White Crow 47 j. M. ilveS Bordertown – The Man-Beast Nonfiction 49 vappu Kaarenoja & aurora räMö The Women Who Run Finland 51 lea & Santeri PaKKanen It Happened to Us 53 MarcuS roSenlund Towards the Stars 55 Hannele jyrKKä The Hunter 57 teeMu KeskiSarja The Angel of Death 59 MiKKo PyHälä Venezuela from Riches to Rags 61 Harri KirveSnieMi & axa Sorjanen & Kimmo Syväri The Good Ski School 63 MarKo leppänen & adela Pajunen Woodland Authors See pages 65–71 Literary fiction © Laura Malmivaara Kari Hotakainen (b. 1957) brought his distinctive, personal voice to the Finnish literary scene in 1982. Since then he has published over 20 works comprising novels, poems, and books for children and young people. He has received the Nordic Council’s Literature Prize, the Finlandia Prize, the Prix du Courrier International and the Prix Coup du Coeur, amongst others.
    [Show full text]
  • Bibliografi Över Finlands Tidningspress Bibliography
    SUOMEN SANOMALEHDISTÖN BIBLIOGRAFIA 1771-1963 BIBLIOGRAFI ÖVER FINLANDS TIDNINGSPRESS 1771-1963 BIBLIOGRAPHY OF THE FINNISH NEWSPAPERS 1771-1963 TOIMITTANEET - REDIGERAD AV - EDITED BY VAINÖ KAARNA (t) & KAARINA WINTER HELSINKI 1965 7 Lyhenteita Förkortningar k.k. = ... kertaa kuukaudessa k.k. = . gånger i månaden k.v. = ... kertaa viikossa ks. = se p-p. = ... päiväinen painos k.v. = gånger i veckan äk = äänenkannattaja p.p. = . dagars upp1. v:sta, v:lta = från år Ed Kansallinen edistyspuolue äk (äänenkannattaja) = organ Ik1 = Isänmaallinen kansanliike Kans.sos. = Kansallissosialistinen puolue Ed = Nationella framstegspartiet Kok = Kansallinen kokoomus Ik1 = Fosterländska folkrörelsen Komm = Kommunistinen puolue Kans.sos. = Nationalsocialistiska partiet Kp = Kansanpuolue 1917-18, 1933-36, Kok = Nationella samlingspartiet Suomen kansanpuolue 1951— Komm = Kommunistpartiet L1 = Lapuan liike Kp Folkpartiet 1917-18, 1933-36, M1 = Maalaisliitto Finska folkpartiet 1951— Ns = Nuorsuomalainen puolue L1 == Lappo-rörelsen P = Puolueeton М1 = Agrarförbundet Pv = Suomen pienviljehjåin puolue Ns = Ungfinska partiet Rkp = Ruotsalainen kansanpuolue P = Partilös Sd = Suomen sosialidemokraattinen puo- Pv = Finlands småbrukarparti lue Rkp = Svenska folkpartiet Skdl = Suomen kansan demokraattinen liitto Sd = Finlands socialdemokratiska parti Skp = Suomen kommunistinen puolue Skd1 = Demokratiska förbundet för Fin- Sktl = Suomen kristillisen työväen liitto lands folk Sm = Suomalainen puolue (vanha) Skp = Finlands kommunistiska parti Spp = Suomen pientalonpoikain
    [Show full text]
  • Vihtori Kosolan Puheiden Muutokset 1929–1932
    Aarni Virtanen ”Toimikaa. Älkää odottako.” Vihtori Kosolan puheiden muutokset 1929–1932 Suomen historian pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Historian ja etnologian laitos Syksy 2010 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO .............................................................................................................................................. 3 1.1 TULKINNAT LAPUANLIIKKEESTÄ .......................................................................................................... 3 1.2 TUTKIMUSKYSYMYS , LÄHTEET JA LÄHDEKRITIIKKI .............................................................................. 7 1.3 AATTEET , MYYTIT JA KONTEKSTIT ......................................................................................................13 2 KOSOLAN MAAILMANKUVA ............................................................................................................22 2.1 KOSOLA ENNEN LAPUANLIIKETTÄ .......................................................................................................22 2.2 KOSOLA JA LAPUANLIIKE .....................................................................................................................25 2.3 LAPUANLIIKKEEN TAUSTA JA PUNAISTEN PAITOJEN RIISUMINEN .........................................................31 3 RETORIIKKA ..........................................................................................................................................37 3.1 KOSOLAN RETORIIKAN VALTAKUNTA ..................................................................................................37
    [Show full text]
  • Eyvind Johnson Och England
    Ivo Holmqvist Återhållsamhet, fundersamhet, eftertänksamhet – Eyvind Johnson och England det följande ska Eyvind Johnsons syn på England kommen- teras, det vill säga hans åsikter om det engelska och om vissa I engelsmän, framför allt en handfull författare och en politiker eller kanske rättare: en statsman. En sky av andra vittnen ska också dras in. Något ska dessutom sägas om den andra sidan av saken: om den engelska uppfattningen av Eyvind Johnson och ett par av hans romaner. Det är ett ämne som sträcker sig över drygt femtio år, med start 1922. Fyrtio år senare föreläste han vid en jubileumskongress i Göteborg för Modersmålslärarnas Förening över ämnet ’En författare i sin tid’, om en tjugotvåårings storstilade planer på en internationell publicistisk karriär.1 I början av tjugotalet planerade han och den ännu yngre Victor Vinde att ge ut en tidskrift, Le Salon Littéraire som skulle hålla – som han skrev i ett brev hem – “publiken à jour med den modernaste världsitteraturen, musiken och konsten och de nyaste tankeriktningarna.” Man tänkte sig en enkät bland samtidens skarpaste europeiska hjärnor, och en impo- nerande rad av kända författare kontaktades. Några av dem 1 Tryckt i Modersmålslärarnas Förenings Årsskrift 1962, omtryckt i Personligt politiskt estetiskt (1992). © TijdSchrift voor Skandinavistiek vol. 25 (2004), nr. 1 [ISSN: 0168-2148] 20 TijdSchrift voor Skandinavistiek svarade, och dåtidens störste dramatiker skrev ett roligt brev. Tid- skriften blev aldrig av, men Eyvind Johnson bevarade svaren från de berömdheter som han
    [Show full text]
  • 978-87-7349-818-7 Papers Published in Relation to the NORLIT
    ISBN: 978-87-7349-818-7 Papers published in relation to the NORLIT 2011 conference are made available under the CC license [by- nc-nd]. Find the terms of use at http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/2.5/dk/legalcode. Papers, som er offentliggjort i forbindelse med NORLIT 2011 konferencen stilles til rådighed under CC- licens[by-nc-nd]. Læs mere på http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/3.0/, hvis du vil vide, hvordan du må gøre brug af de registrerede papers. Accessible online: http://ruconf.ruc.dk/index.php/norlit/norlit2011/schedConf/presentations Receptionen af samfundsengageret nordisk litteratur oversat til fransk Af Margrethe Lykke Eriksen En nordisk flodbølge er skyllet ind over det internationale bogmarked, ikke mindst det fransktalende. I foråret var 40 nordiske forfattere æresgæster på bogmessen i Paris, Le salon du livre, som gav et par hundrede tusinde besøgende lejlighed til at stifte bekendtskab med nordisk litteratur. Begivenheden afspejler en vilje til at markedsføre og brande nordisk litteratur. Også i Belgien er der fokus på Norden, hvad der har givet anledning til en efterspørgsel efter videreuddannelseskurser for bibliotekarer. Vi har derfor på afdelingen for skandinaviske sprog på Mons universitet iværksat en række kurser, som i anden omgang har været udgangspunktet for en nærmere undersøgelse af receptionen af nordisk litteratur i Frankrig og fransktalende Belgien1. Henning Mankell får ofte tildelt rollen som pioneren, der banede vejen, og Stieg Larsson er så den forfatter, der anlagde motorvejen. Et stort antal af de bibliotekarer, vi har været i kontakt med, fremhæver da også Millenium-trilogien som banebrydende for læserinteressen.
    [Show full text]
  • Paimio Sanatorium
    MARIANNA HE IKINHEIMO ALVAR AALTO’S PAIMIO SANATORIUM PAIMIO AALTO’S ALVAR ARCHITECTURE AND TECHNOLOGY ARCHITECTURE AND TECHNOLOGY: : PAIMIO SANATORIUM ARCHITECTURE AND TECHNOLOGY: Alvar Aalto’s Paimio Sanatorium TIIVISTELMÄ rkkitehti, kuvataiteen maisteri Marianna Heikinheimon arkkitehtuurin histo- rian alaan kuuluva väitöskirja Architecture and Technology: Alvar Aalto’s Paimio A Sanatorium tarkastelee arkkitehtuurin ja teknologian suhdetta suomalaisen mestariarkkitehdin Alvar Aallon suunnittelemassa Paimion parantolassa (1928–1933). Teosta pidetään Aallon uran käännekohtana ja yhtenä maailmansotien välisen moder- nismin kansainvälisesti keskeisimpänä teoksena. Eurooppalainen arkkitehtuuri koki tuolloin valtavan ideologisen muutoksen pyrkiessään vastaamaan yhä nopeammin teollis- tuvan ja kaupungistuvan yhteiskunnan haasteisiin. Aalto tuli kosketuksiin avantgardisti- arkkitehtien kanssa Congrès internationaux d’architecture moderne -järjestön piirissä vuodesta 1929 alkaen. Hän pyrki Paimion parantolassa, siihenastisen uransa haastavim- massa työssä, soveltamaan uutta näkemystään arkkitehtuurista. Työn teoreettisena näkökulmana on ranskalaisen sosiologin Bruno Latourin (1947–) aktiivisesti kehittämä toimijaverkkoteoria, joka korostaa paitsi sosiaalisten, myös materi- aalisten tekijöiden osuutta teknologisten järjestelmien muotoutumisessa. Teorian mukaan sosiaalisten ja materiaalisten toimijoiden välinen suhde ei ole yksisuuntainen, mikä huo- mio avaa kiinnostavia näkökulmia arkkitehtuuritutkimuksen kannalta. Olen ymmärtänyt arkkitehtuurin
    [Show full text]
  • Suomalaiset Ensimmäisessä Maailmansodassa
    SUOMALAISET ENSIMMÄISESSÄ MAAILMANSODASSA Venäjän, Saksan, Ison-Britannian, Ranskan, Australian, Uuden Seelannin, Etelä-Afrikan, Yhdysvaltain, Kanadan ja Neuvosto-Venäjän armeijoissa vuosina 1914-22 menehtyneet suomalaiset sekä sotaoloissa surmansa saaneet merimiehet VALTIONEUVOSTON KANSLIAN JULKAISUSARJA 6/2004 Lars Westerlund (toim.) SUOMALAISET ENSIMMÄISESSÄ MAAILMANSODASSA Venäjän, Saksan, Ison-Britannian, Ranskan, Australian, Uuden Seelannin, Etelä-Afrikan, Yhdysvaltain, Kanadan ja Neuvosto-Venäjän armeijoissa vuosina 1914–22 menehtyneet suomalaiset sekä sotaoloissa surmansa saaneet merimiehet Lars Westerlund (toim.) Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja | 6/2004 ISBN 952-5354-48-2 ISSN 0782-6028 Julkaisija: Valtioneuvoston kanslia Painotyö: Edita Prima Oy, Helsinki 2004 Julkaisun tilaukset: [email protected] p. 1602 2060 2 Julkaisija KUVAILULEHTI VALTIONEUVOSTON KANSLIA 1.4.2004 Tekijät (toimielimessä: toimielimen nimi, puheenjohtaja): Julkaisun laji: Lars Westerlund (toim.) Toimeksiantaja: Valtioneuvoston kanslia Toimielimen asettamispäivä: 1.4.1998 Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen): Suomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa Julkaisun osat: Tiivistelmä Suomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa. Venäjän, Saksan, Iso-Britannian, Yhdysvaltain, Kanadan, Ranskan, Australian, Uuden Seelannin, Etelä-Afrikan ja Neuvosto-Venäjän armeijoissa menehtyneet suomalaiset sekä sotaoloissa surmansa saaneet merimiehet. Toim. Lars Wester- lund Ensimmäinen maailmansota vaikutti ulkomailla olevien ja merillä kulkevien suomalaisten olo- suhteisiin.
    [Show full text]
  • Reykjavík Unesco City of Literature
    Reykjavík unesco City of Literature Reykjavík unesco City of Literature Reykjavík unesco City of Literature Reykjavík City of Steering Committee Fridbjörg Ingimarsdóttir Submission writers: Literature submission Svanhildur Konrádsdóttir Director Audur Rán Thorgeirsdóttir, (Committee Chair) Hagthenkir – Kristín Vidarsdóttir Audur Rán Thorgeirsdóttir Director Association of Writers (point person) Reykjavík City of Non-Fiction and Literature Trail: Project Manager Department of Culture Educational Material Reykjavík City Library; Reykjavík City and Tourism Kristín Vidarsdóttir and Department of Culture Esther Ýr Thorvaldsdóttir Úlfhildur Dagsdóttir and Tourism Signý Pálsdóttir Executive Director Tel: (354) 590 1524 Head of Cultural Office Nýhil Publishing Project Coordinator: [email protected] Reykjavík City Svanhildur Konradsdóttir audur.ran.thorgeirsdottir Department of Culture Gudrún Dís Jónatansdóttir @reykjavík.is and Tourism Director Translator: Gerduberg Culture Centre Helga Soffía Einarsdóttir Kristín Vidarsdóttir Anna Torfadóttir (point person) City Librarian Gudrún Nordal Date of submission: Project Manager/Editor Reykjavík City Library Director January 2011 Reykjavík City The Árni Magnússon Institute Department of Culture and Audur Árný Stefánsdóttir for Icelandic Studies Photography: Tourism/Reykjavík City Library Head of Primary and Lower Cover and chapter dividers Tel: (354) 411 6123/ (354) 590 1524 Secondary Schools Halldór Gudmundsson Raphael Pinho [email protected] Reykjavík City Director [email protected]
    [Show full text]
  • Literary Fiction KOLBRUN THORA EIRIKSDOTTIR [email protected]
    Please note that a fund for the promotion of Icelandic literature operates under the auspices of the Icelandic Ministry Forlagid of Education and Culture and subsidizes translations of literature. Rights For further information please write to: Icelandic Literature Center Hverfisgata 54 | 101 Reykjavik Agency Iceland Phone +354 552 8500 [email protected] | www.islit.is BACKLIST literary fiction KOLBRUN THORA EIRIKSDOTTIR [email protected] VALGERDUR BENEDIKTSDOTTIR [email protected] literary fiction rights-agency Andri Snaer Magnason Kristin Helga Gunnarsdottir Alfrun Gunnlaugsdottir Kristin Marja Baldursdottir Ari Johannesson Kristin Steinsdottir Armann Jakobsson Ofeigur Sigurdsson Arni Thorarinsson Olafur Gunnarsson Audur Jonsdottir Oskar Magnusson Bjorg Magnusdottir Dagur Hjartarson Petur Gunnarsson Einar Karason Ragna Sigurdardottir Einar Mar Gudmundsson Sigurbjorg Thrastardottir Eirikur Orn Norddahl Sigurdur Palsson Elisabet Jokulsdottir Sjón Frida A. Sigurdardottir Solveig Jonsdottir Gerdur Kristny Steinunn G. Helgadottir Gudbergur Bergsson Steinunn Johannesdottir Gudmundur Oskarsson Gudmundur Andri Thorsson Svava Jakobsdottir Gudrun fra Lundi Sverrir Norland Halldor Laxness Solvi Bjorn Sigurdsson Haukur Ingvarsson Thorbergur Thordarson Hjörtur Marteinsson Thor Vilhjalmsson Indridi G. Thorsteinsson Thorarinn Eldjarn Jakobina Sigurdardottir Thorarinn Leifsson Jon Atli Jonasson Thorunn Valdimarsdottir Jon Gnarr Jonina Leosdottir Tryggvi Emilsson Kari Tulinius Valur Gunnarsson Kristin Eiriksdottir Vilborg Davidsdottir └ Index LITERARY FICTION ANDRI SNAER MAGNASON (b.1973) has won the Icelandic Literary Prize for both fiction, children’s book and non-fiction. His work has been published or performed in over thirty countries and has received numerous international awards, amongst them the Janusz Korczak Honorary Award, the French Grand Prix de l’Imaginire and the Kairos prize awarded by the Alfred To- epfer Foundation to outstanding individuals. Magnason has been active in the fight against the destruction of the Icelan- dic Highlands.
    [Show full text]
  • Finnish Architectural Review 2/2011, 76-78 Erik Bryggman Ja Kiitolliset Asukkaat; Arvio Kirjasta Helena Soiri-Snellman: Asunto Oy Atrium
    SIMO KARI PAAVILAINEN CURRICULUM VITAE Syntynyt 1944 Vaasassa Opintoja Turun yliopistossa 1965-66, yleinen valtio-oppi ja kansantaloustiede Valmistunut arkkitehdiksi Helsingin teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1975 Perustanut oman toimiston yhdessä vaimonsa, arkkitehti Käpy Paavilaisen kanssa v. 1977 OPETUSTOIMINTA Arkkitehtuurin laitoksen johtaja, Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta, Helsingin Teknillinen korkeakoulu 2008 - 2009 Arkkitehtiosaston osastonjohtaja, Helsingin Teknillinen korkeakoulu 2004 - 2007 Professori Helsingin Teknillisessä korkeakoulussa vuodesta 1997 - 2009, Arkkitehtuurin perusteet ja teoria Vieraileva luennoitsija Helsingin Teknillisessä korkeakoulussa vuodesta 1982. Luentoja omista töistä sekä 1920-luvun klassisismista Suomessa ja Pohjoismaissa. Erikoisopettaja Arkkitehtuurin historian laitoksella; luennot Egyptistä empireen vv. 1979-81 Tuntiopettaja Arkkitehtuurin historian laitoksella vv. 1976-78 Tuntiassistentti Helsingin teknillisessä korkeakoulussa Arkkitehtuuri historian laitoksella v. 1975 ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT Lausunnon antaminen professorinimityksessä; Taideteollinen korkeakoulu, tilasuunnittelun professori, 2009 Lausunnon antaminen apulaisprofessorinimityksessä; Chalmers tekniska högskolan, arkkitehtuurin apulaisprofessori, 2009 Esitarkastaja Sari Dhiman väitöskirjatyössä Tila tilassa – Liturgian ja tilan dialogi alttarin äärellä, Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta, 2008 Lausunnon antaminen professorinimityksessä; Tampereen teknillinen yliopisto, arkkitehtuurin professori, 2007 Lausunnon
    [Show full text]
  • Familien I Norden
    NORGE LESER NORDISK Familien i Norden 2010 Foto: Inger Elise Nipedal Arendal bibliotek Foreningen Norden Agder distrikt Nordisk informasjonskontor Sør-Norge Norge leser nordisk 2010 Innholdsfortegnelse: Innledning s. 3 Å samtale om skjønnlitterære tekster s. 4 Familien i Norden s. 6 Litteraturliste s. 26 Forfattere og bokanmeldelser Norge: Einar M Risa s. 27 Inger Bråtveit s. 31 Tordis Ørjasæter s. 36 Aina Basso s. 40 Stig Holmås s. 43 Danmark: Katrine Marie Guldager s. 47 Hans Otto Jørgensen s. 50 Jens Smærup Sørensen s. 55 Sanne Munk Jensen s. 59 Sverige: Sara Paborn s. 63 Gerda Antti s. 67 Mustafa Can s. 71 Michael Engström s. 74 Island: Audur Ava Olafsdóttir s. 79 Kristin Steinsdóttir s. 82 Færøyene: Jóanes Nielsen s. 85 Finland: Arto Paasilinna s. 89 Kari Hotakainen s. 91 Jukka Behm s. 95 Robert Åsbacka s.99 Baltikum: Sofi Oksanen s.103 Det samiske språkområdet: Synnøve Persen s.107 2 VELKOMMEN TIL ”NORGE LESER NORDISK” Familien i Norden 2010 ”Norge leser nordisk” er en videreføring og videreutvikling av prosjektet ”Agder leser nordisk” som startet på midten av 1990-tallet. Kort fortalt gikk prosjektet ut på å utvikle et studiehefte til bruk i lesesirkler med nordisk litteratur. Heftet inneholdt forslag til leseliste av litteratur fra et spesifikt nordisk land eller språkområde. Et år leste man dansk litteratur, det neste islandsk, det tredje finsk osv. Heftene innholdt også litt om landets generelle historie, litteraturhistorie og omtaler av de aktuelle forfattere og bøker. Heftet ble brukt av lesesirkler i Aust- og Vest-Agder og er i de senere årene utviklet av Aust-Agder bibliotek- og kulturformidling og Nordisk informasjonskontor Sør-Norge, med god støtte fra Foreningen Norden Agder distrikt.
    [Show full text]