VOIMA KÄYTTÖ KRAFT& DRIFT 11-12 / 2014 SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITON JULKAISU

Hyvää Joulua ja onnellista uutta vuotta God jul och gott nytt år SISÄLLYS 11-12/2014

• Pääkirjoitus/chefredaktör…………………………………………… 3 STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Rohkea Suomi irtisanoo ja Ammatti ja tiedotuslehti 108. vuosikerta • hävittää työpaikkoja………………………………………………… 4 STTK:n puheenjohtaja Antti Palola pitää VATT:n • eläkelaskelmia harhaisina…………………………………………… 4 Lastenkodinkuja 1 00180 Helsinki Sähkön käyttö nousi lokakuussa ja kulutus oli 1,5 prosenttia • edellisvuotta suurempi……………………………………………… 5 puhelin (09) 5860 4815 faksi (09) 694 8798 Energian tuotanto ja käyttö uudistettava Suomessa lähes • kokonaan vähähiilistä yhteiskuntaa varten………………………… 6 e-mail: [email protected] Alstomin Tampereen tehtaalle 15 M€ tilaukset HVDC • -projekteihin Intiaan, Kanadaan ja Etelä-Koreaan………………… 8 Fortum investoi energiatehokkaaseen Päätoimittaja • savukaasulauhduttimeen Joensuussa ……………………………… 8 Leif Wikström puhelin (09) 5860 4810, GSM 050 3310 180 • Wärtsilä to supply a 139 MW Flexicycle power plant in Mexico … 9 • Jäsenkorttisi on mitä parhain etukortti……………………………… 9 Tilaukset, peruutukset • Radiaaliturbiinien lyhyt historiikki…………………………………10 ja osoitteenmuutokset • Hikiä - Forssa -voimajohtohanke etenee……………………………11 Gunne Andersson ABB:lle yli 10 miljoonan sähköasemakauppa puhelin (09) 5860 4815, • Pohjanmaan verkon kehittämiseen …………………………………12 faksi (09) 694 8798 Työeläkemaksun alentaminen tekisi mittavan e-mail: gunne.andersson@ • loven työeläkevaroihin………………………………………………12 konepaallystoliitto.fi KPA Unicon Oy toimittaa lämpölaitoksen Kauhavalle……………13 • Ilmoitusmarkkinointi • Biohiili kohentaa kompostoinnin uudelle asteelle…………………14 OS-Media Oy • Tällaistakin saattoi tapahtua!………………………………………14 puhelin (09) 870 1968, • Energy security power plant supplied by Wärtsilä to be faksi (09) 870 1968 inaugurated today in Estonia………………………………………15 GSM 040 736 4670 Wärtsilä wins biggest ever single owner order for Ballast e-mail: [email protected] • Water Management Systems ………………………………………16 • Maskinbefäl uppmärksammar underbemanning……………………17 Aikakausilehtien Liiton jäsen • Pariisin matka………………………………………………………17 ISSN-0355-7081 Suomen ABB:lle mittava kauppa Latinalaisen Amerikan • suurimpaan aurinkovoimaprojektiin…………………………………18 Taitto / suunnittelu Jyri Leskinen • Mein Schiff 4:n juhlava vesillelasku Meyer Turku-telakalla…………20 • Mein Schiff 4 sjösatt – en historisk dag för Meyer Turku Oy………22 Painopaikka • Rikkidirektiiviin on uskominen. ……………………………………24 MIKTOR/Vammalan Kirjapaino Oy • Biotalouden resurssit kasvavat maaseudulla …………………………25 Mekaanikonkatu 19, 00880 HELSINKI Turvallisesti somessa ………………………………………………26 • Ilmestymis ja aineistopäivät 2015 • AMMATTIHAKEMISTO………………………………………28 • Jäsenpalsta……………………………………………………………32 Nro Teemat Ilm. pvm • Jäsenyhdistykset / Medlemsföreningar………………………………34 1 Energia ja kunnossapito 10.2.2015 • Jäsenpalsta……………………………………………………………37 Kansien2 kuvat:Laivatekniikka Leif Wikström 17.3.2015 Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassa aloittaa 3 Turbiini ja kattilalaitos 21.4.2015 • toimintansa vuoden alussa…………………………………………38 4 Sähkö ja automaatio 19.5.2015 Offentliga- och privata sektorns arbetslöshetskassa påbörjar • sin verkasamhet i början av året……………………………………39 5-6 Laiva-automaatio 16.6.2015 7-8 Opiskelutoiminta 8.9.2015

9 Energian tuotanto 13.10.2015

10 Vesi- ja ympäristötekniikka 17.11.2015

11-12 Laivojen koneistot 15.12.2015

2 VOIMA & KÄYTTÖ JOULUKUU 2014 PÄÄKIRJOITUS/CHEFREDAKTÖR

Mennyt vuosi

Kun uusi vuosi 2015 lähestyy, niin on hyvä vähän katsoa Ehkä ensi vuosi voi tuoda jotain kevennystä tilantee- taaksepäin ja avata ovi tulevaan. Maailman- ja maam- seen, mutta kovin lupaavalta se ei näytä. me talous ei ole toipunut siitä heikosta tilanteesta mis- Suuret muutokset ovat tulossa tulevina vuosina, kun sä olemme jo useamman vuoden olleet. Eri puolilla jat- sekä Merimieseläkelaki ja yleinen työeläkelaki etenee ketaan työvoiman vähennystä ja lopetetaan tehtaita ja eduskuntaan ja ne tulevat muuttamaan järjestelmiä pit- toimintoja. Teollisuus on vuosien saatossa menettänyt källe tulevaisuuteen. Toisaalta nämä kaksi isoa työtä ovat kymmeniä tuhansia työpaikkoja, ja loppua tälle ei vielä taas tuoneet esille sen tosiasian, että kaski tai kolmikanta näy. Kerrannaisvaikutukset tuntuvat joka puolella, kun on hyvä tapa hoitaa yhteisiä asioita, koska silloin sisältöä talous sakkaa, niin vaikutukset ovat laajat. on mietitty ja virheet pystytään minimoimaan. Jos val- Nyt ovat rikkidirektiivin seuraukset tulleet selvästi tiovalta yksin tekisi työn, niin korjattavaa olisi paljon ja ilmi, koska heikon talouden ja kohonneiden kustannus- osaamista vähemmän. ten takia, niin varustamot ovat kilpasilla tuomassa se- Tuleva vuosi on haasteellinen, mutta eteenpäin pitää kamiehitys esityksiä aluksiinsa. Toiset ovat paremmassa kulkea ja ottaa haasteet vastaan. kunnossa kuin toiset, mutta apua pyytävien kuoro vain kasvaa. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2015.

Det gångna året

Det nya året 2015 närmar sig och då kan men vad är nu svårt att förutspå. Stora för- det vara bra att blicka litet tillbaka och ändringar är på kommande under de när- sen begrunda det kommande. Ekonomin maste åren, när både Sjömanspensionsla- hemma som ute i värden ser ännu relativt gen, som den allmänna arbetspensions- svag ut, och stora förändringar verkar inte lagen är under förändring, som inverkar ske. På olika håll minskar man arbetskraf- småningom på de flesta. Förändringarna ten och slår igen fabriker och annan verk- behövs, och de siktar på tider långt fram. samhet. Inom industrin har det försvunnit Dessa stora steg har framkommit via två tiotusental med arbetstillfällen och ännu och trepartsarbete, som nu visar hur det fortsätter minskningen. I samhället ser vi kan fungera om viljan finns och resulta- allt tydligare verkan av dessa kringeffekter, tet är möjligast rättvist och genomtänkt, där det blivit en ond cirkel som far som när de bästa krafter tillsamman gör ett ringar på vattenytan och skär i all verksam- gott jobb. Som alternativ skulle det vara, het runt i omgivningen. att statsmakten skulle göra arbetet, ut- Svaveldirektivet har börjat få effekt, an att behärska den mångfald i kun- och via en rad förhandlingar om att ändra skap, som arbetsmarknadsparterna fartygsbesättningarna blandbesättningar, besitta, i samarbete med tjänste- där man tar in billigare icke EU-medbor- männen. gare och minskar på kostnaderna. Detta Det kommande året kommer går som en löpeld över rederierna, om det med stora utmaningar, men det är sen finns orsak eller inte. Alla som sjunger barta att tacka och ta emot. i kören är inte i samma ställning, men det är säkert fint att komma med. God Jul och ett Gott Nytt Kanske nästa år hämtar något positivt, År 2015

JOULUKUU 2014 KRAFT & DRIFT 3 STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Rohkea Suomi irtisanoo ja hävittää työpaikkoja

TTK:n puheenjohtajan Antti Palolan henkilöstön eikä asiakkaiden arjen turvaa. mielestä Suomessa finanssialalla mi- Jälleen kerran paljon puhuttu yhteiskunta- kään ei näytä riittävän, jos kyse on vastuu on täysin alistettu ahneudelle, Palola Somistajien edusta ja voittojen maksimoimi- sanoo. sesta. Parhaillaan työmarkkinajärjestöt neu- – If on yksi niistä finanssialan yhtiöistä, vottelevat suomalaisen sopimusjärjes- joka tekee kovaa tulosta ja menestyy. Hyvin telmän uudistamisesta ja vuoden sisällä menee, mutta vielä paremmin pitäisi. Me- edessä ovat myös neuvottelut työllisyys- ja nestys otetaan taas kerran henkilöstöä vä- kasvusopimuksen jatkosta. STTK:n pu- hentämällä, palvelua heikentämällä ja mak- heenjohtaja arvioi, että ahneuslinja ei savien vakuutusasiakkaiden itsepalvelua li- voi olla heijastumatta palkansaajapuo- säämällä. len tavoitteisiin kummassakin pöydässä. Pohjoismainen johtava vahinkovakuut- – Elinkeinoelämä viestii teemalla Rohkea taja If on ilmoittanut aloittavansa Suomessa Suomi. Rohkeudessa on toistaiseksi kilpailtu yt-neuvottelut, jotka koskevat 340 työnteki- lähinnä irtisanomisilla ja työpaikkoja hävit- jää Oulun, Kuopion ja Tampereen toimipis- tämällä. Valtiolta ruikutetaan lisää veroke- teissä. vennyksiä ja yritystukea, mutta palkansaajille Yhtiön vastuulupauksessa sano- tarjoillaan nollalinjaa. Suomalaisella elinkei- taan, että If haluaa olla mukana luomas- noelämällä olisi ryhtiliikkeen paikka, saada Lisätietoja STTK:ssa: sa entistä turvallisempaa yhteiskuntaa. puheet ja teot kohtaamaan ja puolustaa isän- puheenjohtaja Antti Palola, – Menestyvän yrityksen näin raju henki- maata. Suomi tarvitsee lisää työtä, työpaik- puhelin 040 509 6030. löstösaneeraus ei voi millään tavoin lisätä koja ja pidempiä työuria.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola pitää VATT:n eläkelaskelmia harhaisina

TTK:n puheenjohtaja Antti Palola vaikutusarvioihin, joita eläkeratkaisusta on - Eläke syntyy palkasta. Nyt Suomea uhkaa hämmästelee Valtion taloudellisen tehty. massatyöttömyys ja erityisen huolestuneita tutkimuskeskuksen (VATT) arviota, - Arvioissa todetaan esimerkiksi, että STTK:ssa ollaan työttömyyden ääripäistä: Sjonka mukaan keskeisten työmarkkinajär- työurat pitenevät, uusien karttumasäädös- nuorisotyöttömyydestä ja ikääntyvien työt- jestöjen neuvottelema eläkeratkaisu ei rii- ten myötä eläketasot nousevat sitä enemmän tömyydestä, joka uhkaa kääntyä rakenne- ja tä vaan vanhuuseläkkeen alaikärajaa pitäi- mitä nuoremmista ikäluokista on kyse ja elä- pitkäaikaistyöttömyydeksi. On Valtion talo- si nostaa peräti viidellä vuodella seuraavan kemaksun korotuspaineet hellittävät. ETK:n udelliselta tutkimuslaitokselta irvokasta sa- kymmenen vuoden aikana. laskelmista ei VATT:n esityksille tukea löydy. manaikaisesti esittää uudistustakin pidem- - VATT on liittynyt mielensäpahoittaji- Palola toteaa, että myöskään väitteet piä työuria, kun nytkään kaikki eivät eri syis- en kuoroon, jossa joidenkin mielestä eläke- Suomen korkeasta eläkemaksujen tasosta tä voi jatkaa työssä edes nykyiseen vanhuus- ratkaisu on yksinkertaisesti väärin sovittu. eivät saa tukea kansainvälisestä vertailusta. eläkkeen alaikärajaan asti. Kuitenkin eläkeratkaisu täyttää kaikki sille - Eläkeratkaisun tavoitteena oli hillitä mak- asetetut ehdot. Se pidentää työuria, parantaa suihin liittyvää korotuspainetta ja siinä on- eläketasoja, täyttää julkisen talouden kestä- nistuttiin. Eläkemaksut eivät tämän ratkai- vyysvajeen umpeen kuromiselle asetetut ta- sun myötä nouse. Lisätietoja STTK:ssa: voitteet ja on nuorille oikeudenmukainen. STTK:n puheenjohtaja huomauttaa, puheenjohtaja Antti Palola, Palola toivoo VATT:n tutkijoiden pereh- että suomalainen työeläkejärjestelmä pe- puhelin 040 509 6030. tyvän tarkasti Eläketurvakeskuksen (ETK) rustuu siihen, että suomalaisilla on työtä.

4 VOIMA & KÄYTTÖ JOULUKUU 2014 Sähkön käyttö nousi lokakuussa ja kulutus oli 1,5 prosenttia edellisvuotta suurempi Teollisuuden sähkönkulutus oli lokakuussa edellisiä kuukausia pienempi.

Sähkön kuukausitilaston mukaan teollisuuden sähkönkulutus on ollut Suomi on käyttänyt sähköä viimeisten 12 lievässä laskussa aikaisemmasta, ja varsinkin kesän jälkeen lasku on jat- kuukauden aikana 2,2 prosenttia vähem- kunut jo muutaman kuukauden. Koko Suomen sähkönkulutus nousi ja män kuin edellisellä vastaavalla 12 kuukau- oli 1,5 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna lokakuussa. Muu ku- den jaksolla. Sähkönkulutus on kääntynyt laskuun ja on siltä osin muuttanut aikaisem- lutus nousi hieman ja oli 3,4 % suurempi kuin viime vuonna lokakuussa. paa suuntaa, mikä johtunee lähinnä lämpö- Lokakuussa sääkorjaus oli lievä, ja lämpötila oli normaalia viileämpi. tiloista. Teollisuuden sähkönkulutus on läh- Olemme tilanteessa jossa sähkönkulutus on muun kulutuksen osalta tenyt sakkaamaan. lievässä nousussa ja teollisuuden osalta alkaa tilanne vakiintua, mutta pientä laskua on ollut. Muu kulutus on voimakkaasti riippuvainen ulko- lämpötilasta. Tuotanto vaihtelee paljon ja nyt ovat suurimmat nousijat tuulivoima, vesivoima ja tuonti, kun laskija on ollut erillistuotanto ja yhteistuotanto.

Suomen sähköntuotanto ja - miljoonaa osuus sähkön muutos edellisen kulutus lokakuussa 2014 kilowattituntia kokonaiskulutuksesta vuoden vastaavaan (GWh, milj. kWh) prosenttia jaksoon prosenttia Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) 1 902 26,5 -6,8 Ydinvoima 2 044 28,4 2,8 Vesivoima 929 12,9 33,9 Hiili- ja muu lauhdutusvoima ym. 818 11,4 -13,4 Tuulivoima 130 1,8 57,4 Nettotuonti 1 369 19,0 2,4 Sähkön kokonaiskulutus 7 192 100,0 1,5 Lämpötila- ja kalenterikorjattu muutos 7 157 0,3

Suomen sähköntuotanto ja -kulutus miljoonaa osuus sähkön muutos edellisen viimeisten 12 kuukauden aikana, kilowattituntia kokonaiskulutuksesta vuoden vastaavaan marraskuu 2013 – lokakuu 2014 (GWh, milj. kWh) prosenttia jaksoon prosenttia Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) 21 872 26,3 -7,2 Ydinvoima 22 585 27,2 -0,6 Vesivoima 12 933 15,6 -5,0 Hiili- ja muu lauhdutusvoima ym. 7 115 8,6 -18,0 Tuulivoima 1 076 1,3 66,6 Nettotuonti 17 563 21,1 11,1 Sähkön kokonaiskulutus 83 143 100,0 -2,2 Lämpötila- ja kalenterikorjattu muutos 84 892 -0,6

JOULUKUU 2014 KRAFT & DRIFT 5 Energian tuotanto ja käyttö uudistettava Suomessa lähes kokonaan vähähiilistä yhteiskuntaa varten

Suomi pystyy siirtymään vähähiiliseen yhteiskuntaan. Tähän johtopäätökseen on tultu VTT:n, VATTin, Metlan ja GTK:n Low Carbon Finland 2050 Platform -selvityksessä. Muutos edellyttää kuitenkin lähivuosi- na merkittäviä investointipäätöksiä ja uusien teknologioiden käyttöönottoa. Erilaisia toteutusvaihtoehtoja on useita, mutta parasta polkua ja voittajateknologiaa ei voi vielä osoittaa. Kyselytutkimuksen mukaan 79 % suomalaisista pitää tavoitetta tärkeänä ja yli puolet ilmoitti vähentäneensä määrätietoisesti kasvihuonepääs- tökuormitustaan.

uoteen 2050 mennessä energiantuo- on mahdollista ainoastaan, jos hiilidioksidi edellyttää, että paitsi Suomessa myös globaa- tannon tulisi olla hiilivapaata, joten voidaan erottaa laitoksessa ja kuljettaa va- listi pystytään sitoutumaan ilmastosopimuk- energiantuotannon päästöjen vä- rastoitavaksi Suomen rajojen ulkopuolelle. seen, jolla rajoitetaan ilmakehän lämpötilan Vhentäminen on tärkeää jo nykyisiä investoin- Nopeimmin muutospaineet kohdistuvat kohoaminen kahteen asteeseen. Low Carbon tipäätöksiä tehtäessä. Puhtaiden teknologioi- liikenteeseen, jotta EU:n esittämät ilmasto- ja Finland 2050 Platform -hankkeessa muodos- den on oltava kaupallisesti saatavilla riittävän energiatavoitteet vuodelle 2030 saavutetaan. tettiin neljä teknologiavalinnoiltaan ja yhteis- ajoissa. Siksi jo lähitulevaisuudessa Suomessa Nykyisessä autokannassamme voidaan käyt- kuntarakenteiltaan erilaista vähähiiliskenaa- on panostettava uuden teknologian kehittä- tää toisen sukupolven liikenteen biopolttoai- riota: Jatkuva kasvu, Pysähdys, Säästö ja miseen ja kaupallistamiseen. Teknologioihin neita, mutta esimerkiksi sähköiseen tai kaa- Muutos. Yhteistä niiden tuloksista tehtäville on panostettava monipuolisesti, koska par- sua hyödyntävään liikenteeseen siirtyminen johtopäätöksille on uusiutuvan energian käy- haat niistä eivät ole vielä tiedossa. edellyttää autokannan uusimista. tön, kuten biopolttonesteiden liikennekäytön Suomen vahvuuksia ovat sen merkittä- Asumiseen ja jätteenkäsittelyyn liitty- sekä tuuli- ja aurinkoenergian merkittävä vät luonnonvarat: erityisesti metsäbiomassa, vät tehdyt päätökset ovat jo hyvin pitkälti kasvaminen. Lisäksi energiankulutuksen on jota voidaan hyödyntää puupohjaisten tuot- oikeansuuntaisia, mutta niidenkin suhteen käännyttävä kaikissa vaihtoehdoissa laskuun teiden lisäksi sähkön, lämmön ja liikenteen tarvitaan lisätoimia erityisesti vuoden 2020 vuoteen 2050 mennessä. biopolttoaineiden tuotannossa. Vaikka vähä- jälkeen. Jatkuva kasvu-skenaariossa elämme me- hiiliskenaarioissa puun käyttö kasvaa merkit- nestyvässä ja kansainvälistyvässä äly-yhteis- tävästi, metsien puuston määrä kasvaa jopa Vähähiilisyys on suomalaisille kunnassa, jossa teknologian kehitys on no- puolitoistakertaiseksi nykytasoon verrattuna. tärkeä tavoite peaa. Teollisuudessa tapahtuu rakennemuu- Kriittisten metallien saatavuus on var- tos kohti uusia, korkeamman jalostusasteen mistettava pitkällä aikavälillä kehitettäessä Low Carbon Finland 2050 Platform -hank- tuotteita ja Cleantech-vientimme on vahvaa. uusia energiateknologioita, jotteivät ne koi- keessa toteutettiin kuluttajakysely, jossa sel- Pysähdys-skenaario, joka perustuu ny- du esteeksi puhtaiden teknologioiden laa- vitettiin kuluttajien asenteita, valmiuksia, ja kyisiin teollisiin ja yhdyskuntarakenteisiin, jalle käyttöönotolle. Näitä metalleja löytyy esteitä siirryttäessä vähähiiliseen tulevaisuu- päätyy ilmastokriisin myötä hitaan tekno- Suomen kallioperästä. Perusmetalleihin ja teen. Vastaajista 79 % piti tavoitetta tärkeänä. logian kehitykseen, ja ilmakehän lämpötila rautaan pohjautuvalla kaivostoiminnalla on Kaikista vastanneista 2 % oli täysin eri miel- nousee yli neljän celsiusasteen. kuitenkin huomattavasti suurempi merki- tä. Naiset pitivät tavoitetta tärkeämpänä kuin Säästö-polussa oletuksena on, että EU tys kaivostoiminnan kokonaiskehittymiseen miehet. ja Suomi toteuttavat vähähiilitavoitteensa kuin kriittisillä metalleilla ja mineraaleilla. Vastanneista 59 % ilmoitti jo vähentä- etupainotteisesti, jolloin uudet teknologiat neensä määrätietoisesti päästökuormitus- eivät ehdi kehittyä riittävän ajoissa markki- Energiantuotanto, liikenne taan. Kyselyn perusteella esteitä oman pääs- noille, ja päädytään konservatiivisiin tekno- ja rakentaminen tökuormituksen vähentämiselle olivat ta- logiaratkaisuihin. Päästövähennyskeinoissa vanomaista ratkaisua korkeampi hinta, käyt- painotus on energiankulutuksen vähentämi- 80 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on töönoton vaikeus ja tiedon puute. Tämä luo sessä, resurssitehokkuudessa ja energiaoma- peräisin energiankulutuksesta: Suurin muu- haasteita uuden teknologian kehittäjille: hei- varaisuudessa. Cleantech-viennin oletetaan tostarve vuoteen 2050 mennessä kohdistuu dän on osoitettava vähähiilisen vaihtoehdon kasvavan, mutta vientituotteet perustuisivat liikenteeseen, rakennuksiin ja teollisuuteen. toimivuus ja kustannustehokkuus. lähinnä energiatehokkuuteen ja siihen liit- Haasteena on Suomen hitaasti uusiutuva inf- tyvään palveluliiketoimintaan. Skenaarion rastruktuuri teollisine laitoksineen ja raken- Neljä skenaariota: Jatkuva vahvuus on korkea energiaomavaraisuus ja nuksineen ja autokantoineen. kasvu, Pysähdys, Säästö heikkoutena muita skenaarioita korkeammat Uusiutuviin energialähteisiin tarvitaan ja Muutos päästöjen vähentämisen kustannukset vuosi- merkittäviä investointeja. Myös ydinvoimaa na 2030–2040. tarvitaan. Fossiilisten polttoaineiden käyttö Vähähiilisen yhteiskunnan toteutuminen Muutos-skenaario on vaihtoehdoista ra-

6 VOIMA & KÄYTTÖ JOULUKUU 2014 dikaalein. Se edellyttää suuria muutoksia ih- päätöksentekijöiden, elinkeinoelämän ja kan- Loppuraportit verkossa misten arvoissa ja valinnoissa sekä teknolo- salaisten yhteistä tahtotilaa. VTT Technology 165. Low Carbon Finland 2050 -platform. Energiajärjestelmien kehitys- gisia hyppäyksellisiä muutoksia, joista osa on polut kohti vähähiilistä yhteiskuntaa, http:// vielä tuntemattomia. Low Carbon Finland 2050 www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2014/T165.pdf Platform -hanke (2012–2014) Vaikutukset kansantalouteen VTT Technology 166. Low Carbon Finland Low Carbon Finland 2050 Platform -hank- 2050 –platform. Yhteistoimintamallin kuva- us, http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2014/ 80 %:n päästöjen vähentäminen ei vaaranna keen tavoitteena oli luoda vankkoja tiekart- T166.pdf hyvinvoinnin ja talouden kasvua jos päästöjä toja vähähiiliselle ja kilpailukykyiselle yhteis- vähennetään globaalisti ja kustannustehok- kunnalle sekä tarkastella vihreään teknologi- VTT Technology 167. Low Carbon Finland kaasti, ja jos päästöjen vähentämisen mah- aan liittyvän kasvun edellytyksiä. Hankkeen 2050 -platform: vähähiilipolkujen kiintopisteet dollistavat uudet teknologiat kaupallistuvat osapuolina toimivat VTT, Valtion taloudelli- ja virstanpylväät. Yhteenveto hankkeen tulok- sista ja johtopäätöksistä, http://www.vtt.fi/inf/ riittävän ajoissa. Maailmantalouden pirsta- nen tutkimuskeskus (VATT), Metsäntutki- pdf/technology/2014/T167.pdf loituminen ja uusien teknologioiden viiväs- muslaitos (Metla) ja Geologian tutkimuskes- tyminen sen sijaan tekisivät päästöjen ra- kus (GTK). VTT:n koordinoima hanke kuu- joittamisesta taloudellisesti huomattavasti luu Tekesin Green Growth – Tie kestävään Lisätietoja: vaikeampaa. Uusia vähäpäästöisiä teknolo- talouteen - ohjelmaan. Selvityksen tuloksia VTT, tiimipäällikkö Tiina Koljonen, gioita on kehitettävä ja ne on saatava nope- on hyödynnetty parlamentaarisen energia- ja Low Carbon Finland 2050 Platform - asti markkinoille. Suomessa tämä merkitsee ilmastokomitean tiekarttatyössä, jonka työ- hankkeen koordinaattori radikaalia muutosta ja edellyttää poliittisten ja elinkeinoministeriö julkisti 16.10.2014. puh. 050 3599549, [email protected]

Turbiinikoulutuksia vetää ylikonemestari Mauri Kumpulainen. Hanki viimeisintä tietoa seminaareista: Hän on työskennellyt 120:llä eri turbiinilla. Voimalaitosten vesienkäsittely, vesikemia, valmistus Turbiinikoulutukset 2015 Helsingissä • 4.–5.2.2015, Helsinki • 1. jakso 27.–28.1.2015 • 2. jakso 17.–18.3.2015 • 3. jakso 21.–22.4.2015 Bioenergia ja jätteenpoltto • 28.–29.1.2015, Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa Valmistaudu vuoden 2016 alussa kiristyviin päästövaatimuksiin. Korroosio, sen esto ja hallinta prosessiteollisuudessa Päästöjä voi pienentää ja parantaa samalla energiatehokkuutta. • 4.–5.3.2015, Helsinki Päästöt ja energiatehokkuus, voimalaitoksen käyttäjien jatkokoulutus, 24.–25.3.2015, Helsinki Tunne voimalaitosten tärkeimpien laitteiden kunnossapito- ja huoltomenetelmät. Aloita alikonemestarin tai koneenhoitajan teoriakoulutus Voimalaitoskunnossapito Voimalaitoksen käyttäjän ammattitutkinto • 4.–6.2.2015, Helsinki • Helsingissä 12.1.2015, 4.5.2015, 7.9.2015 • Kouvolassa 21.9.2015 • Tampereella 17.2.2015 Lisätietoja Jukka Kauppinen, puh. 044 7224 751, [email protected] KAARNATIE 4, 00410 HELSINKI PUHELIN 09 530 71 www.ael.fi/energia Alstomin Tampereen tehtaalle 15 M€ tilaukset HVDC-projekteihin Intiaan, Kanadaan ja Etelä-Koreaan

lstom Gridin Kompensointilaitteet masydämisiä kuristimia ja kondensaattori- tää 30% enemmän sähköä kuin perinteisillä –yksikkö Tampereella on saanut paristoja toimitettiin onnistuneesti mm. Je- vaihtovirtateknologioilla. yhteensä 15 miljoonan euron tila- jun vuonna 2014 päättyneeseen HVDC-pro- Näiden kolmen merkittävän HVDC- Aukset ilmasydämisistä kuristimista ja kon- jektiin Etelä-Koreaan, vastaavia laitteita val- projektin avulla rakennetaan ’energian val- densaattoriparistoista. Laitetoimitukset ovat mistetaan parhaillaan Tampereella Champa tateitä’ siirtämään suuria sähkömääriä Inti- alihankintasopimuksia Alstomin elokuun lo- I HVDC-projektiin Intiaan. assa, tuomaan sähköä suoraan eteläkorealai- pussa julkistamiin kolmeen isoon HVDC- ”Nämä tilaukset vahvistavat asemaam- sen kaupungin keskustaan ja integroimaan projektin, joiden yhteisarvo konsernille on me asiantuntevana ja kokeneena laitetoi- uusiutuvia energialähteitä Kanadan Atlantic 800 M€. mittajana hyvin haasteellisiin ilmasto-olo- -alueella. Tampereen tehtaan laitetilaukset sisältä- suhteisiin, jotka vaihtelevat Intian troop- vät yhteensä 200 ilmasydämisen kuristimen pisesta (Champa I ja II) Kanadan arktisiin ja kondensaattoripariston suunnittelun, val- (Labradorin saaren sähkönsiirtoyhteys) ”, mistuksen ja toimituksen vaihtovirtasuoda- sanoo Timo Ala-Heikkilä, Alstom Gridin tinratkaisuille. Laitetoimitukset ajoittuvat Kompensointilaitteet-yksikön johtaja. syksyn 2015 ja kesän 2016 väliselle ajalle. Vaihtovirtasuodattimia tarvitaan Laitteistot toimitetaan HVDC-projekteihin HVDC-projektien konvertteriasemilla vä- Lisätietoja: Intiaan (Champa II), Kanadaan (Labradorin hentämään vaihtovirran ja jännitteen yliaal- Sari Luhanka, Viestintäjohtaja, saaren sähkönsiirtoyhteys) ja Etelä-Koreaan lot hyväksyttävän alhaisille tasoille. HVDC, Alstom Suomi & Baltia (Dangjin). toisaalta, mahdollistaa suurten sähkömääri- Puhelin +358 50 3860 353 Tampereen tehdas on aiemminkin toi- en siirron tehokkaasti pitkillä välimatkoilla [email protected] mittanut laitteita vastaaviin projekteihin. Il- tasasähköä käyttäen, sen avulla voidaan siir-

Fortum investoi energiatehokkaaseen savukaasulauhduttimeen Joensuussa

ortum investoi Joensuun sähkön ja lämmön yhteistuotanto- laitoksen kehittämiseen asentamalla laitokselle energiatehok- kaan savukaasulauhduttimen. Uusi savukaasulauhdutin kas- Fvattaa Joensuun voimalaitoksen lämpökapasiteettia noin 30 megawa- tilla (MW). Lisäksi voimalaitoksen rikki- ja hiukkaspäästöt alenevat, ja nykyiselläänkin hyvin matalat hiilidioksidipäästöt pienenevät. Savukaasujen lauhdutus on teknologia, jolla kiinteän polttoai- neen kokonaishyötysuhdetta ja energiatehokkuutta voidaan nostaa entisestään. Lämpökattilan tuottamat savukaasut jäähdytetään läm- pötilaan, jossa savukaasun sisältämä vesihöyry lauhtuu vedeksi, ja lauhtumislämpö voidaan hyödyntää kaukolämpönä. Joensuun säh- kön ja lämmön yhteistuotantolaitos käyttää polttoaineenaan puu- haketta ja turvetta. Savukaasulauhduttimen asennustyöt alkavat vuoden 2015 kevät- talvella, ja se otetaan käyttöön marraskuussa. Joensuun Kontiosuol- la sijaitseva sähkön ja lämmön tuotantolaitos tuottaa kaukolämpöä Lisätietoja: noin 42 000 joensuulaiselle sekä sähköä valtakunnan verkkoon. Lai- , voimalaitospäällikkö, toksen kaukolämmön tuotantokapasiteetti on 130 MW ja sähkön Timo Partanen Fortumin Joensuun voimalaitos, tuotantokapasiteetti 50 MW. Lisäksi laitoksen kupeeseen integroitiin puh. 050 454 7200 vuonna 2013 bioöljyn tuotantolaitos.

8 VOIMA & KÄYTTÖ JOULUKUU 2014 Wärtsilä to supply a 139 MW Flexicycle power plant in Mexico

ärtsilä has been awarded a cont- sential for us to meet the Power Purchase Ag- ract to supply a FlexicycleTM power reement (PPA) obligations in Guatemala,” states plant, consisting of seven 50SG gas Juan Buitron, Energia del Caribe’s General Ma- Wengines and a combined cycle, to produce 139 nager. The reliability of the Flexicycle solution MW of power for Energia del Caribe, S.A. in is based on the modular design of seven inde- Mexico. The full turnkey contract was signed pendent generating units that offer a high level September 2014 and the plant is scheduled to of redundancy, where any unit can compensate be operational in 2016. each other to avoid interruptions. In addition, The power plant will be located near Mon- the Flexicycle technology provides maximum ef- terrey in the state of Nuevo Leon, Mexico. It will ficiency in demanding ambient conditions, in- be fuelled by natural gas originating from the cluding extreme heat. United States and the electricity will be trans- “Wärtsilä’s full EPC (Engineering, Procure- mitted through Mexico to consumption in Gua- ment and Construction) supply capability was temala. The fact that natural gas provides chea- needed for this project to ensure a seamless pro- per and cleaner energy than other fossil fuels cess towards tight deadlines and challenging re- For further information was a key factor that triggered the cross-bor- quirements. Our state of the art Smart Power please contact: der project between the three countries and led Generation solution provides great benefits for , Ph.D. Business to awarding Energia del Caribe, S.A. the Power our customers in Mexico as in elsewhere in the Raul Carral Development Manager, Purchase Agreement (PPA) in Guatemala. Pre- world,” says Raul Carral, Wärtsilä’s Business De- Mexico, Central America and the sently, natural gas is not available for power ge- velopment Manager. Spanish-Speaking Caribbean neration in Guatemala. The project will double Wärtsilä’s capacity in Wärtsilä Power Plants “Wärtsilä’s capability to produce efficient, Mexico to 280 MW. Total Wärtsilä’s capacity in Tel: +1 832 205 5114, flexible and reliable energy as well as to ensu- North America, Central America and the Carib- [email protected] re firm capacity without interruptions was es- bean is over 7000 MW.

Jäsenkorttisi on mitä parhain etukortti Säästä heti jopa 17 % vakuutusmaksuista

akuutusyhtiö Turvassa et tarvitse nousevat automaattisesti vakuutuskauden mainitun 7 %:n omistaja-asiakasalennuksen muita kortteja kuin ammattiliitto- vaihtuessa vuodenvaihteen jälkeen. eli säästät vapaaehtoisista vakuutuksista jo- si jäsenkortin, sillä jäsenkorttisi oi- pa 17 %. Uudet omistaja-asiakkaan edut ovat Vkeuttaa sinut automaattisesti moniin alen- Turva palkitsee uskollisia ulottuvillasi 1.1.2015 alkaen. nuksiin ja etuihin. Vuoden vaihteessa Turva asiakkaita Vanhoja liittoasiakkaita ei ole unohdet- uudistaa liittojen jäsenille tarjotut edut en- tu. Mikäli sinulla on kaikki taloutesi vakuu- tistä avoimemmiksi ja runsaammiksi. Tur- Turvassa halutaan palkita uskollisia asiak- tukset Turvassa, olet myös oikeutettu 7 %:n va palkitsee aiempaa entistä avokätisemmin kaita, ja siksi omistaja-asiakasalennusta saa omistaja-asiakasalennukseen. Ja jäsenalen- ammattiliittojen jäseniä, jotka ovat keskittä- asiakassuhteen keston perusteella. Yhden nuksesi nousee automaattisesti kymmeneen neet vakuutuksensa Turvaan. vuoden asiakassuhteen jälkeen omistaja- vakuutuskauden vaihtuessa. asiakasalennus on 5 %. Omistaja-asiakkuu- Liittoalennus nousee 10 %:iin den jatkuttua viisi vuotta omistaja-asiaka- Turvan asiakaspalvelu palvelee arkipäivisin salennus nousee 7 %:iin ja kymmenen vuo- klo 8–18 numerossa 01019 5110. Lähimmän Liittojen jäsenille tarjottu alennus nousee den asiakkuuden jälkeen alennus on jo 10 %. toimipaikan löydät kätevimmin osoitteesta 1.1.2015 alkaen 10 %:iin. Alennuksen saa Nyt kannattaa keskittää. Kun keskität va- turva.fi. vapaaehtoisista koti-, auto- ja henkilövakuu- kuutuksesi Turvaan, saat uutena asiakkaana tuksista. Vanhojen asiakkaiden alennukset heti kättelyssä liittoalennuksen lisäksi edellä

JOULUKUU 2014 KRAFT & DRIFT 9 Radiaaliturbiinien lyhyt historiikki

nsimmäinen pidempi koeajo 1 000 nestyksekkäästi STALin radiaaliturbiineja, vot ovat: tuorehöyry 25 bar, lämpötila 380 °C kW:n radiaaliturbiinilla tehtiin vuon- joista kolme on tanskalaisiin laivoihin asen- ja vastapaine 2,5 bar, lämpötila 180 °C. Tur- na 1911 Svenska Turbinfabriks Aktie- nettuja Ljungström-turbiineja eli kaksoisro- biini on Tervakoskella betonijalkojen päällä. Ebolaget Ljungtrömillä Finspångissa, Ruotsis- taatioturbiineja. Ontot jalat toimivat samalla generaattorien sa. jäähdytysilmakanavina. Molemmat turbiinit Vuonna 1913 toimitettiin ensimmäinen STALin työntekijöinä oli toimivat moitteettomasti ja ovat jatkuvassa 1 000 kW:n radiaaliturbiini, jolla tuotettiin suomalaisia siirtolaisia käytössä. sähköä raitiovaunujen käyttövoimaksi. Ti- Viimeinen uusi radiaaliturbiini Finspån- laaja oli North Metropolitan Electric Power Finspångassa asui 1970-luvun alussa noin gista toimitettiin vuonna 1990 Myszkowiin Supply Companyn voimalaitos Lontoossa. 3 000 ruotsinsuomalaista, joista sadat työs- Puolaan, josta se siirrettiin myöhemmin kentelivät Stalin turbiinitehtaalla. STALilla Kruszjowicaan sokeritehtaalle. STAL on ylivoimainen oli tuolloin Joensuussa, Pohjois-Karjalassa, Maailmassa on käytössä tai varalla 150 radiaaliturbiinien työvoiman värväystoimisto palkkaamassa radiaaliturbiinia. Näistä on Suomessa jatku- valmistajana suomalaisia työntekijöitä. STALin henki- vassa käytössä 13. Ruotsissa on käytössä 44 löstöpäällikkö jopa opetteli vähän suomea, turbiinia ja varalla 17. STAL (Svenska Turbinfabriks Aktiebolaget jotta sai paremmin värvättyä työntekijöitä Ljungtröm) valmisti kaikkiaan noin 2 000 Finspångiin. Paljon on työllisyystilanne nois- Radiaaliturbiini on radiaaliturbiinia, joiden tehot olivat 0,5– ta ajoista huonontunut! käyttövarma ja kompakti 80 MW. Noin puolet radiaaliturbiineista on tehty vastapainekytkennöillä ja puolet Vanhin käytössä oleva Radiaaliturbiinit ovat hyvin käyttövarmoja. lauhdekytkennöillä. Tavallisin sähköteho radiaaliturbiini on 85-vuotias Suuret, nopeat kuormanmuutokset säätyvät oli 16,2 MW. Tehokkain radiaaliturbiini on vaivattomasti. Turbiinin käynnistäminen Oskarshamnin atomivoimalassa 170 MW:a Belgiassa on vanhin käytössä oleva radiaali- on erittäin nopeaa, vain 5–10 minuuttia sähköä tuottava lauhdeturbiini. turbiini vuodelta 1929. Suomessa Tervakos- kylmästä koneesta täyteen sähköntuotan- Toiset radiaaliturbiinien valmistajat kella on 4 MW:n radiaaliturbiini vuodelta toon. Useassa voimalaitoksessa tulistettu ovat kaukana STALin tuotantoluvuista. 1937. Se ostettiin käytettynä, tehdasrevisi- höyry on ohjattu ensin aksiaaliturbiiniin, Englantilainen Brush on valmistanut noin oitiin Finspångissa vuonna 1971 ja siirrettiin joka ajaa vakiokuormaa, ja sen jälkeen on 300 radiaaliturbiinia, japanilainen Mitsubi- Tervakoskelle. Sen jälkeen turbiini on ollut vuorossa radiaaliturbiini, joka säätyy höy- shi noin 200 ja Siemens lisenssillä noin 50 jatkuvassa käytössä keskimäärin 8 000 tuntia ryvirran mukaan. radiaaliturbiinia. vuodessa. Turbiini on vastapainekäytössä ja Radiaaliturbiini on hyvin kompakti 16 laivaan on asennettu ja käytetty me- siihen on lisätty myös väliotto. Sen käyttöar- kooltaan ja painoltaan. Aksiaaliturbiiniin

10 VOIMA & KÄYTTÖ JOULUKUU 2014 verrattuna siinä kulkee turbiinisiivistön lä- Artikkelin kirjoittamisessa on käytetty läh- pi nelinkertainen energiamäärä. Turbiinin teinä Anders Johnsonin kirjaa Turbiner från perustukset ovat kevyet. Lauhdutin ja gene- Finspång sekä huoltoinsinööri Jan Sund- raattori on kytketty suoraan turbiiniin, eikä stedtin, työpäällikkö Mauri Frimanin ja yli- niille tarvita erillisiä perustuksia. konemestari Simo Flinckin haastatteluja.

Ylläpito, huolto ja varaosat Seuraava turbiinikoulutus 27.–28.1.2015 Helsingissä Siemens Industrial Turbomachinery AB yl- läpitää, huoltaa ja toimittaa varaosia maail- AEL:n koulutuksessa saat kaiken tarvittavan manlaajuisesti. yhteyshenkilö Finspångissa tiedon nykyaikaisista aksiaaliturbiineista. on Jan Sundstedt. Suomessa huolloista vas- Kouluttajana toimii 120 turbiinilla työsken- taa työpäällikkö Mauri Friman. nellyt ylikonemestari Mauri Kumpulainen.

Jukka Kauppinen, koulutusasiantuntija, AEL 044 722 4751, [email protected]

Hikiä - Forssa -voimajohtohanke etenee, historiallinen Rautarouva korvataan uusilla teräspylväillä

antaverkkoyhtiö Fingridin Hausjär- keessa käytettävät uudet pylväät ovat 400 Asemalaajennuksessa 400 kV yhden katkai- ven Hikiän ja Forssan välinen voi- ja 110 kV yhteisrakenteisia. Riihimäen poh- sijan kytkinlaitos laajennetaan viisikenttäi- majohto korvataan uusilla teräs- joispuolella noin 9 kilometrin matkalla johto seksi kytkinlaitokseksi, 400 kV kytkinlaitok- Kpylväillä. Voimajohto on osa 1920-luvulla sijoittuu kokonaan uudelle reitille ja vanha sen apusähkö- ja toisiojärjestelmiä varten rakennettua historiallista Rautarouva-joh- johto puretaan. rakennetaan uusi relerakennus, 110 kV kyt- toa. Linjalle pystytetään muun muassa pel- Vaikka linjalla on muutamia vaikeam- kinlaitoksella tehdään pieniä parannuksia ja topylväitä, jotka mahdollistavat viljelyn ja pia rakennuspaikkoja, kuten soiden, moot- 20 kV kytkinlaitokselle lisätään toinen kom- työkoneiden turvallisemman käytön aivan toritien ja pääradan ylityksiä, ovat Fingridin pensointireaktori. pylvään juurella. projektipäällikön Hannu Kuikan mukaan Tammikuussa 2014 käynnistyneet voi- voimajohdon uusimistyöt sujuneet hyvin, ja majohtotyöt sijoittuvat Hausjärven, Riihi- johdinten vetoa lukuun ottamatta lähes kaik- mäen, Janakkalan, Lopin, Tammelan ja Fors- ki työt ovat jo käynnissä. san alueille. Tällä hetkellä vanhan voimajoh- Vanhojen rakenteiden purkaminen ja don purkutyöt ja uuden johdon pylväspysty- uuden voimajohdon rakennustyöt etenevät Lisätietoja: tykset ovat käynnissä Forssan sähköaseman vaiheittain siten, että voimajohtohanke on ja Portaan erotinaseman välillä. Suurin osa valmis maaliskuun 2016 loppuun mennes- Fingrid Oyj , uusittavasta 78 kilometrin voimajohdosta sä. Hikiä - Forssa voimajohto liittyy kanta- Hannu Kuikka projektipäällikkö, rakennetaan purettavan Rautarouvan pai- verkkoon Forssan sähköasemalla, jossa on Hikiä - Forssa -voimajohto kalle, ja maankäytön tehostamiseksi hank- käynnissä aseman laajennus- ja uusimistyöt. puh. 030 395 5216

JOULUKUU 2014 KRAFT & DRIFT 11 ABB:lle yli 10 miljoonan sähköasemakauppa Pohjanmaan verkon kehittämiseen

BB on allekirjoittanut Fingridin nologia ja ratkaisut ovat mukana näin mer- ABB (www.abb.fi) on johtava sähkövoi- kanssa yli 10 miljoonan euron sopi- kittävässä ja vaativassa verkon kehittämis- ma- ja automaatioteknologiayhtymä, jonka muksen 400/110/20 kilovoltin säh- hankkeessa, joka on myös mahdollistamassa tuotteet, järjestelmät ja palvelut parantavat Aköaseman toimittamisesta Kokkolan Hir- Suomen energia- ja ilmastotavoitteiden to- teollisuus- ja energiayhtiöasiakkaiden sekä visuolle. Toimitus on osa Fingridin Länsi- teutumista”, divisioonajohtaja Riku Konstari liikenne- ja infrastruktuurialojen asiakkai- Suomen kantaverkon kehittämishanketta, ABB:ltä sanoo. den kilpailukykyä ympäristömyönteisesti. jolla ikääntynyt pääosin 1970-luvulla Sähköasematoimitus suunnitellaan ja ABB työllistää 100 maassa noin 145 000 hen- rakennettu ja kapasiteetiltaan riittämätön johdetaan ABB:ltä Vaasasta avaimet käteen kilöä, joista Suomessa noin 5 400. 220 kilovoltin sähköverkko korvataan -periaatteella. Toimitus sisältää muun mu- Sähköasema on sähköverkon avainkom- uudella 400 kilovoltin verkolla. assa 400, 110 ja 20 kilovoltin kentät proses- ponentti. Se sisältää laitteita, jotka suojaavat Fingridin jättihanke parantaa kanta­ silaitteineen. ja valvovat verkkoa edistäen näin sähkön te- verkon käyttövarmuutta, varmistaa sähkön Hirvisuon sähköasema on jatkoa ABB:n hokasta siirtoa ja jakelua. ABB on maailman saatavuutta sekä luo edellytyksiä tuulivoiman aiemmin Fingridille toteuttamille Suomen johtava ilma- ja kaasueristeisten sähköase- liittämiselle verkkoon. kaikkien aikojen suurimmille sähköasema- mien toimittaja 1 100 kilovolttiin saakka. ”Hirvisuon sähköasemasta tulee merkit- uudistuksille Ulvilassa ja Hikiällä. tävä kantaverkon solmukohta Pohjanmaalla. Uuden Hirvisuon sähköaseman raken- Samalla se varmistaa alueellista sähkönsiirtoa nustyöt käynnistyvät keväällä 2015. Asema Kokkolan seudulla.”, Fingridin varatoimitus- valmistuu syksyllä 2016. Kokonaisuudessaan Lisätietoja: johtaja Kari Kuusela kommentoi hanketta. Fingridin Pohjanmaan verkon kehittämis- Riku Konstari, p. 050 33 42175 ”Olemme ylpeitä siitä, että ABB:n tek- hanke on valmis vuonna 2017.

Työeläkemaksun alentaminen tekisi mittavan loven työeläkevaroihin Raimo Sailas on esittänyt työeläkemaksun alentamista 3-5 prosentilla Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi, kuten 70-luvulla tehtiin. Tämä tekisi monen miljardin loven työeläkevaroihin jo vuodessa.

jat olivat toiset 70-luvulla, kun suu- rahoituksessa. Viime vuodesta alkaen yksi- työeläkemaksuja jossakin kohtaa vastaavasti ret ikäluokat olivat työelämässä ja tyisellä puolella varoja on otettu eläkkeiden 3-5 prosenttiyksikköä nykytason yläpuolelle? taloudellinen tilanne nähtiin hyvä- rahoitukseen enemmän kuin on säästet- Tälläkään ei päästäisi nykytilanteeseen, sil- Anä. Nykyajan rahoitusongelmat johtuvatkin ty työssä olevien eläkkeitä varten. Julkisten lä sijoitustuottoja olisi välillä menetetty pie- osin 70-luvun liian alhaisista työeläkemak- alojen eläkkeissä sama tilanne on edessä pa- nemmän pääoman vuoksi. suista. 80-luvun työttömyyttä puolestaan rin vuoden päästä. Eläkemenojen ja -tulo- Alennuksen tavoitteena olisivat luonnol- hoidettiin järjestelyillä, joilla työelämästä jen erotus rahoitetaan sijoituksilla. Työelä- lisesti ”dynaamiset vaikutukset” eikä vain se, jäätiin pois jo 53-vuotiaana. kemaksun alentaminen vähentäisi sijoitus- että yrityksillä ja kansalaisilla olisi hetken ai- Nyt olemme tilanteessa, jossa eläkeme- tuottojen lähteenä olevia varoja. kaa odotettua enemmän rahaa tileillään tai not kasvavat vauhdikkaasti väestön ikära- ”Työeläkemaksun alentaminen vähen- taskuissaan. Jos vaikutukset toteutuvat ja kenteen muutoksen takia samalla, kun työ- täisi sijoitustuottojen lähteenä olevia varoja.” työllisyys kasvaa, työeläkkeiden rahoituk- ikäisiä on vähemmän rahoittamassa eläkkei- Rahastoinnin ansiosta työeläkemaksu- seen tulee enemmän maksutuloa. Pitkän ai- tä. prosentteja, saati eläkkeitä, ei ole ollut tar- kavälin tasapaino ei kuitenkaan parane, vaan Työeläkemaksun alentaminen 3 – 5 pro- peen säädellä suhdanteiden mukaan esimer- heikkenee. Myös tulevaisuudessa maksuun senttiyksiköllä tekisi miljardien vajeen työ- kiksi vuonna 2009, jolloin työllisyys väheni lankeavat eläkevastuut kasvavat työtulojen eläkevaroihin jo vuodessa. Eläkemaksujen finanssikriisin seurauksena. Työmarkkina- myötä, mutta kerättävä maksu on vastuisiin pitää yhdessä rahastoitujen eläkevarojen osapuolet ovat sopineet tuoreessa eläkerat- nähden liian matala. Vastuu siirtyy eteen- tuottojen kanssa kattaa tulevaisuuden eläk- kaisussa niistä säännöistä, joiden mukaan päin tuleville sukupolville. keet. Työeläkevarojen rahastointi ei siis ole työeläkevaroihin sisältyvää tasausvastuu- Eläkejärjestelmän tulevaisuutta on kat- yhdentekevää eläketurvan kannalta. puskuria käsitellään jatkossa suhdannevaih- sottava pitkällä aikajänteellä, jotta eläkevaro- teluissa. jen riittävyydestä pystytään huolehtimaan ja Sijoitustuottojen rooli kasvaa kattamaan tulevien sukupolvienkin eläkkeet. eläkkeiden rahoituksessa Millä vaje korjattaisiin?

Työeläkevarojen sijoitustuotoilla on jatkossa Entä miten työeläkemaksun alentamisesta yhä tärkeämpi rooli suomalaisten eläkkeiden seurannut vaje korjattaisiin? Nostettaisiinko

12 VOIMA & KÄYTTÖ MARRASKUU 2014 KPA UNICON OY TOIMITTAA LÄMPÖLAITOKSEN KAUHAVALLE

Kauhavan Kaukolämpö Oy on tehnyt sopimuksen KPA Unicon Oy:n kanssa biolämpölaitoksen toimitta- misesta Kauhavalle. Uuden laitoksen myötä Kauhavalla bioenergialla tuotetun energian osuus nousee lähes 100%:iin. Lämpökeskusta käytetään ympäri vuoden peruskuormalaitoksena.

PA Uniconin avaimet käteen -toi- laitoksen vaatimat huoltotoimenpiteet ja pi- ta tehokkaalla tavalla. Yritys työllistää noin mitus sisältää prosessilaitteet, ra- tämään huoli laitoksen korkeasta käytettä- 140 henkilöä ja sen päätoimipaikat sijaitse- kennukset, asennustyöt, laitoksen vyydestä. Huoltosopimus kattaa tukipalve- vat Pieksämäellä ja Kiuruvedellä. Kkäyttöönoton ja käyttökoulutuksen, poislu- lut lämmityskauden aikana ja tarkastukset kien perustustyöt. Valmistuttuaan lämpö- seisakkien aikana. teholtaan 10 MWth Unicon Biograte -laitos Laitos varustetaan lisäksi Plantsys-val- tuottaa kuumaa vettä Kauhavan kaukoläm- vomoympäristöllä, jonka avulla kerätään Lisätietoja: pöverkkoon. Rakennettavassa laitoksessa laitoksen tulo- ja lähtötietoja pilvipalveluna Kauhavan Kaukolämpö Oy, polttoaineena käytetään lähiseudulta han- laitostoimittajan serverille. Tämän johdosta toimitusjohtaja Ari-Matti Mattila kittavaa puupohjaista polttoainetta kuten laitostoimittaja voi optimoida laitosparamet- p. 050 374 6802 metsähaketta. Toimitus sisältää savukaasu- rejä myös etänä. Pilvipalveluiden käyttö on [email protected], jen lämmöntalteenottojärjestelmän. Laitos vielä nykyisinkin harvinaista suomalaisessa www.kauhavankaukolampo.fi luovutetaan asiakkaalle tammikuussa 2016. kaukolämpöympäristössä. Kauhavan hanke ”Kauhavan Kaukolämpö Oy myy kauko- näyttää tietä tältäkin osin muille energiayh- lämpöä lähes koko uuden Kauhavan alueella. tiöille. Yhtiö hankkii seuraavan viiden vuoden ai- kana kaiken polttoaineen lähialueelta. Valit- Kauhavan Kaukolämpö Oy simme uuden lämpölaitoksemme laitostoi- mittajaksi KPA Uniconin, koska heidän toi- Kauhavan Kaukolämpö Oy on kaupungin mittamansa ratkaisu säätyy poikkeuksellisen 100%:sti omistama osakeyhtiö, joka tuottaa vaativaan kausittaiseen kuormitusvaihteluun ja jakaa kaukolämpöä kaikissa kaupungin- hyödyntäen samalla märkää, tuoretta osissa. Kauhavan Kaukolämpö Oy:n myynti metsäenergiaa”, sanoo Kauhavan Kaukoläm- on vahvassa nousussa, kasvu vuoteen 2013 mön toimitusjohtaja Ari-Matti Mattila. verrattuna on n 50%. Yhtiö käyttää lämmön- ”Kattilatekniikka on suunniteltu siten, et- tuottamiseen päänsääntöisesti lähialueilta tä sen käyttöskaala on mahdollisimman suu- hankittuja puuperäisiä polttoaineita. Yritys ri. Perinteisissä ratkaisuissa minimitehol- työllistää 6 henkilöä. la kattilan hyötysuhde laskee, jäännöshappi nousee, palaminen huonontuu ja lämmöntal- KPA Unicon Oy teenotto romahtaa. Tässä ratkaisussa mini- mitehollakin (n. 1 MW) jäännöshapen mää- KPA Unicon Oy on suomalainen energiatek- rä on pieni ja palaminen optimaalista, jolloin nologiaa toimittava yritys, joka on erikoistu- talteenottoa syntyy eli hyötysuhde pysyy hy- nut räätälöityjen ja moduulirakenteisten vänä”, sanoo Pertti Sipola, KPA Unicon Oy:n kattilalaitosprojektien toimittami- myyntipäällikkö. seen. KPA Uniconin ratkaisut Osapuolet ovat sopineet myös huolto- hyödyntävät niin biopolt- sopimuksesta, jonka avulla pystytään pa- toaineita kuin fossiili- remmin ja ennustettavammin suorittamaan siakin polttoainei-

JOULUKUU 2014 KRAFT & DRIFT 13 Biohiili kohentaa kompostoinnin uudelle asteelle

Biohiiltä kannattaa lisätä kompostiin. MTT:n testaukset osoittavat, että kompostiin sekoitettu biohiili vähentää hajuhaittoja sekä kasvihuonekaasupäästöjä. Hiilineutraali toiminta myös kasvattaa kompostituotteiden arvoa.

aa- ja elintarviketalouden tut- Envor Biotech Oy:n koekompostointi osoitti, hyödyntämistä moneen kertaan: kom- kimuskeskus MTT:n tekemät että typpioksiduuli vähenee. Jyväskylän yli- postoinnissa, ympäristöhaittojen mini- testaukset ja kansainväliset tut- opistossa tehtyjen analyysien mukaan bio- moinnissa ja maan viljavuuden hoidos- Mkimukset puoltavat biohiilen käyttöä laitos- hiililisätyn alueen kompostikasa tuotti 1700 sa. Tämä näkyy myös parempana kasvi- mittakaavan kompostoinnissa ja maanparan- hajuyksikköä ilmakuutiota kohden, kun ver- en kasvuna. nuksessa. Biohiiltä valmistetaan pyrolyysillä ranteen ilmakuution tuotos oli 2200 hajuyk- – Lannoitteiden hintojen noustessa eli kuumentamalla erilaisia biomassoja ilman sikköä. myös ravinteita ja hiiltä sisältävien kom- happea. – Hajun laatu oli kasoissa merkittä- postituotteiden kysyntä kasvaa, ennus- Eurooppalaisen biohiilitutkijoiden västi erilainen. Testihenkilöt kuvailivat taa Tiilikkala. verkostoon kuuluva MTT:n professori biohiililisätyn kompostin hajua imeläksi Kari Tiilikkala kertoo, että juuri kom- ja kompostimaiseksi. Verrannekompos- postointi on yksi nopeimmin laajenevis- tin hajua kuvailtiin happamaksi, mul- ta biohiilen käyttökohteista Euroopassa. taiseksi, öljyiseksi, pahaksi ja pistäväksi, – Biohiili lisää kompostin ilmavuut- Tiilikkala kuvailee. Lisätietoja: ta, vedenpidätyskykyä sekä nopeuttaa professori Kari Tiilikkala, MTT, mikrobien toimintaa. Kompostiaika ly- Suitsii kasvihuonekaasuja puh. 029 531 7818, [email protected] henee ja prosessin laatu paranee, Tiilik- kala kertoo. Hiilineutraali toiminta perustuu siihen, että Biohiilen mahdollisuuksista ja tut- jokainen kilo puuperäistä biohiiltä sitoo las- kimustuloksista kerrotaan lisää Biolai- kennallisesti hiiltä noin kolme kiloa hiilidiok- tostoiminta osana kiertotaloutta -semi- sidiekvivalenttia. Biohiilen raaka-aine vaikut- naarissa. Biolaitosyhdistyksen järjestä- taakin merkittävästi hiilisidonnan tehokkuu- mä kaksipäiväinen ajankohtaisseminaari teen. Maahan siirrettynä kompostissa oleva järjestetään Lahdessa 29.–30.10. (Hiihto- hiili on osa pitkäkestoista hiilinielua, mikä museon auditorio, Salpausselänkatu 8). vähentää kasvihuonekaasujen syntymistä. Tiilikkalan mukaan näyttöä on myös Nenäystävällinen tuote siitä, että biohiili parantaa maan veden- pidätyskykyä ja juuriston kykyä ottaa ra- Kompostiin sekoitettu biohiili sitoo hajua ai- vinteita. Hän laskee, että kustannuste- Kuvassa puusta tehtyä biohiiltä. heuttavia yhdisteitä sekä kasvihuonekaasuja. hokkuus edellyttää kuitenkin biohiilen Kuva Kari Tiilikkala

Tällaistakin saattoi tapahtua!

li vuoden 1948 alkupäivät, kun sain kahvitarpeita miehistön messiin. Sieltä kuu- maan väkivallan teon. En tiedä miten tyttö jopin trimmarina ss Aune H:lla joka lui kovaa naisen kirkumista, miehistön mes- oli laivaan tullut, koska en ymmärtänyt rans- oli 2040 bruttovetoinen kuivalasti- si oli keulassa, keskellä ja hytit kummallakin kaa. Mutta sen verran ymmärsin, että hän oli Oalus. Laiva lähti 12.1.1948 kohti Hullia, johon puolen. Keskellä messiä oli pitkä pöytä ja pit- hyvin kiitollinen minulle lähtiessään laivas- veimme puutavaraa. Siihen aikaan kahvi oli kät penkit kummallakin puolella. Vasemman ta, hän itkua tihuttaessa pyysi minua mukaan suomessa vielä hyvin kallista, joten pojat os- puoleisella penkillä makasi hyvin nuori tyttö, hänen kotiinsa käymään. Se tietysti oli täysin tivat purkkikahvia niin paljon kun varat sal- ja hänen kummallakin puolellaan oli keski- mahdotonta, koska laiva oli vain lyhyen ajan livat. Hullista lähdimme ajamaan Ranskan ikäiset, minusta ilkeän näköiset miehet, jotka satamassa. Calaisiin jonne veimme osan lastista. Matka yrittivät väkisin repiä vaatteita tytöltä pois. Tällaista saattoi tapahtua sillä aikakau- jatkui täältä Ibizalle ja sieltä Färsaarille, mut- Tyttö yritti kovasta panna vastaan ja huu- della niissä vanhoissa laivoissa. ta siitä olen kertonut toisessa tarinassa. Ca- si kuin syötävä. En tuntenut miehiä, ja ru- laissa oli melko kaunis talvipäivä, kun toin pesin sättimään heitä ja sain heidät lopetta- Jorma Kataja

14 VOIMA & KÄYTTÖ JOULUKUU 2014 Energy security power plant supplied by Wärtsilä to be inaugurated today in Estonia

he inauguration of the new 250 MW Elering›s emergency reserve power plant can sted to fulfil the new reliability requirements emergency reserve power plant ta- be started and ramped to its full load of 250 by the European Network of Transmission kes place today with a ceremony MW in less than 10 minutes. System Operators (ENTSO-E),” says Vesa Tat the plant site near Kiisa in the outskirts The power station consists of 27 Wärt- Riihimäki, Quality Vice President of Wärtsi- of Tallinn, Estonia. The event is hosted by silä 34DF engines, which operate mainly on lä. The ENTSO-E requirements include cri- the owner of the plant, Elering, the Estonian natural gas but can switch to light fuel oil as teria for maintaining frequency stability in transmission system operator. Wärtsilä has a back-up fuel. The fuel efficiency of 45 -per case of short circuits and other disturbances. been responsible for the EPC-delivery (engi- cent is exceptionally high for an emergency ”We were also able to reach very low noi- neering, procurement and construction) of plant. Higher efficiency produces more ener- se levels. You cannot hear the hum of the en- the plant and for the project management. gy from the same amount of fuel and less car- gines outside the plant gates,” Vesa Riihimäki The new Smart Power Generation power bon emissions. adds. The power plant is fully automated and plant will provide emergency power in case Built for emergency use, the plant will requires no on-site personnel. Wärtsilä’s total of sudden drops in the electricity supply. The typically operate for only about 200 hours installed power generation capacity in Euro- plant is activated when there is a failure in the per year. In stand-by mode, the energy con- pe and Russia is over 9000 MW. grid or in other power plants serving the grid. sumption of the plant is minuscule at only The capacity is sufficient to cover one-sixth 300 kilowatts. This is achieved by using heat of Estonia’s peak electricity consumption in pump technology to keep the engines warm. For further information the winter, thus providing a significant im- Allegedly, this is the first plant in the world please contact: provement to the country’s energy security. with such a solution. Vesa Riihimäki To avoid blackouts, an emergency reser- ”This is an important EPC-project for Vice President, Wärtsilä Quality ve power plant needs to be able to start up Wärtsilä in the European context. We are also Tel: +358 40 504 5929 as rapidly as possible. Thanks to the agile in- proud of the fact that this is the first dynamic vesa.riihimä[email protected] ternal combustion engine (ICE) technology, grid stability plant to have been primary te-

JOULUKUU 2014 KRAFT & DRIFT 15 Wärtsilä wins biggest ever single owner order for Ballast Water Management Systems

total of 22 bulk carriers, being built tems will be delivered before the end of first vessel we exported, which used a Wärt- by Yangzhou Guoyu Shipbuilding 2015, with the first delivery scheduled for silä main engine. Wärtsilä’s merger with Ha- Co. Ltd in China for Singapore December 2014. mworthy gave access to their Ballast Water Abased Pioneer Marine, will feature Wärt- The Wärtsilä Aquarius UV is one of Treatment solutions, and we are confident silä Ballast Water Management Systems only four systems tested and approved for that after technical investigation this equip- (BWMS). The Wärtsilä systems will enable fresh water operation under the United Sta- ment will comply with the most stringent the vessels to comply fully with the IMO’s tes Coast Guard’s AMS (Alternative Mana- regulations. Even though it is a new product ballast water convention. The contracts were gement System) criteria. This approval was promoted by Wärtsilä, considering our long finalised in August. cited as being an important factor in Pioneer and good relationship with them, we know Each of the 38,000 DWT vessels will be Marine’s decision process when selecting a the company to be a reliable and trustful fitted with two Wärtsilä AQUARIUS UV BWMS supplier. supplier, and that they will give strong sup- BWMS, and the scope of supply includes Whilst the IMO’s Ballast Water Mana- port to the yard. We are sure Wärtsilä and also the commissioning and sea trials of the gement Convention, which will require the Guoyu Group will have a good and smooth equipment. The contracts thus invol- owners of up to 40,000 vessels worldwide to co-operation for this new product and ex- ve a total of 44 Wärtsilä BWMS install a ballast water management system tend the co-operation to a comprehensive units, which represents the (BWMS), is still to be ratified, the US Coast platform,” says Annie Dai, Marketing Mana- biggest ever single ow- Guard (USCG) has already implemented its ger, Guoyu Shipyard. ner order to date for own legislation. This states that all ships will “This is an important order and is indi- any BWMS manufac- have to be in compliance with the regula- cative of the growing need for ballast water turer. It is expected tions when sailing in US coastal waters. The discharging to be properly managed. These that all 44 sys- intention of the legislation is to address the vessels will operate in and around US wa- issue of invasive aquatic species being car- ters, and it was imperative that the selected ried in the ballast water of ships and then di- BWMS have the appropriate approvals. scharged to the sea where they can harm lo- Wärtsilä has a strong track record in this cal species. Wärtsilä’s AQUARIUS UV sys- field, and the components used have been tems have been type approved for the IMO used and thoroughly tested in the marine regulations. environment for many years,” says Dr Joe “When looking for a ballast water tre- Thomas, Director, Wärtsilä Ballast Water atment manufacturer, we wanted to part- Management Systems. ner with a company having a global The bulk carriers are based on the Green presence and a recognized brand to Dolphin design, a concept that meets cur- support their products. It was critical rent and anticipated air and water emission that whomever we chose had a pro- regulations. ven history in supporting their products. This is particular- ly relevant when looking at this piece of equipment as no one yet has USCG type approval, and we felt that with the weight of Wärt- silä behind it this will ensure our equipment complies within the ti- me frame allotted”, says Stuart Crawford, Senior Media contacts: Vice President, Head of Technical, Pioneer Marine Advisers Pte Ltd. Dr Joe Thomas Director, Ballast Water Management “We experienced a very proactive appro- Systems ach from the project manager during discus- Wärtsilä Ship Power sions, which eventually led to our choice of Tel: +44 1202 662607 manufacturer”, he continues. [email protected] “Our shipyard has built a long-term rela- tionship with Wärtsilä that dates back to the

16 VOIMA & KÄYTTÖ JOULUKUU 2014 Maskinbefäl uppmärksammar underbemanning Alltför små besättningar hotar liv, säkerhet och marin miljö. Det fastslog Nordiska Maskinbefälsfederationen (NMF) vid sitt sekretariatsmöte i Stockholm i september.

ög arbetsbelastning och uttrött- Bland andra frågor som behandlades var kunderna i Nordeuropa och Mexikanska ning är ett utbrett problem i sjöfart att Sverige och Danmark inte lever upp till golfen från hamnarna i Gävle och Uddevalla. och fiske, som morsakar olyckor STCW-konventionen i krav på fiskebåtar. Dit fraktas de enbart med järnväg, spåren går Hsamt hotar liv, säkerhet och värnandet om Odd Rune Malterud från norska DNMF ända fram till fabriken. Företaget ägs sedan den marina miljön. Så skrev NMF i ett press- påpekade att fiskare är ett av världens far- tre år av spanska Vicinay Marine. meddelande, som fortsatte: ligaste jobb. Globalt omkommer cirka 20 000 Bemanningen sätts ofta orealistiskt låg fiskare varje år, varav 15–20 enbart i Norge. Bruten kätting kostar 400 av nationella myndigheter för att få en kon- miljoner – dollar kurrensfördel i att locka rederier till sina re- Företag med rötter i gister. IMO har tagit tag i problemet med Vasatiden Det är inga små värden man handhar. Mats underbemanning i resolution A.1047 (27) Sohlström, som ledde studiebesöket, be- ”Principles of Minimum Safe Manning”, Mötet avslutades traditionsenligt med ett rättade om en kund som drabbats av ett kät- som trädde i kraft 1 januari i år. Ett tillägg intressant studiebesök. Det gjordes på ett av tingbrott: har gjorts i Solas kapitel 5 (V/14). Där fasts- Sveriges äldsta företag i den i högsta grad – Kostnaden, när man även räknade lås att för varje enskilt fartyg ska en rimlig levande bruksorten Ramnäs i Västmanland. med produktionsbortfall, var cirka 400 mil- minsta säkerhetsbemanning bestämmas ef- Ramnäs Bruk AB har sina rötter i 1500-ta- joner dollar! ter en grundlig genomgång med hänsyn till let (!) med änkedrottning Katarina Stenbock Det kanske bör påpekas att Ramnäs Bruk IMO:s resolution. som driftig och engagerad grundare. 1876 inte var skyldigt till att brottet inträffade. NMF kräver att kunskapen om det nya började man tillverka kätting, och i dag är regelverket ska förmedlas till alla berörda företaget en av sex godkända tillverkare av text benkt lundgren parter för att höja säkerheten och värna om kätting till offshorebranschen. De tunga och arbetsmiljön ombord. skrymmande produkterna skeppas ut till

Pariisin matka

lin jäänyt pois ms White Roses- loin jonkinlainen rähinä päällä, koska aseis- kiire junalle ja Calaisiin, koska tiesimme että ta 23.5.1958 kun sain II-mestarin tettuja pelokkaita sotilaita oli joka korttelis- iltapäivällä alkaa rautateillä lakko. Se olikin jopin ss Penelopeen 18.6.1958. sa. Ei me vaimon kanssa osattu pelätä koska viimeinen juna ennen lakkoa, mutta matka OSe oli 2830 bruttovetoinen kuivalasti, hy- emme tienneet mistä oli kysymys, ihmet- päättyi hyvin ja olimme tyytyväisiä matkan vin hoidettu höyrylaiva. Siellä oli konehuo- telimme vain sotilaiden juoksentelua port- antimista. ne kuin jokin konttori, eli erittäin puhdas. tikäytävästä toiseen. Belfastista lähdimme Skotit oli valkoisiksi maalatut ja puhtaat. Se sitten ajamaan Ranskan Calaisiin. Sinne tu- Jorma Kataja oli öljylämmitteinen joten pannuhuonekin limme loppu viikosta ja oli tiedossa että laiva oli erittäin siisti, varsinkin kun vertasin sitä on Calaisiss viikonvaihteen yli. Sain järjesty- senaikaisiin kolilämmitteisiin aluksiin joissa mään viikonvaihteen vapaaksi ja lähdimme olin seilannut. Vaimollani oli alkanut kesä- ajamaan junalla Parisiin, jossa majoitumme loma, joten soitin Ahvenanmaalle laivan va- pieneen hotelliin aivan rautatieaseman välit- rustamoon, josko saisin ottaa vaimoni mu- tömään läheisyyteen. Se oli meidän kannalta kaan yhdelle matkalle, ja sain luvan. Sitten hyvä valinta, sillä hotellin emäntä neuvoi mi- lähdimme ja ensimmäinen satama oli Hull ten parhaiten pitäisi aloittaa Pariisiin tutus- Englannissa. Siellä oli viihtyisä ”Valkoisen tumisen. Ensimmäinen kohde oli Eiffel-tor- enkelin merimieskirkko”, mitä tietysti piti ni, siellä ylätasanteella on erittäin hyvä näkö- käydä katsomassa. Olisihan siellä kaupungil- ala joka puolelle kaupunkia. Joka sektorista lakin ollut yhtä jos toista katsottavaa, mutta on siellä kokokuva mistä erottaa kaikki tär- ei siellä kovassa vesisateessa, joka oli aivan keämmät kohteet. Sen mukaan suunnistami- tavallista niillä alueilla, joten ei siellä viitsi- nen oli melko helppoa. Se oli lauantaipäivä nyt rämpiä. Sieltä lähdimme sitten ajamaan ja olimme yötä hotellissa. Sunnuntaina kier- Eiffel-tornin tasanteella vuonna 1958 Pohjois-Irlantiin, ja Belfastiin. Siellä oli sil- telimme aamupäivän. Puolilta päivin oli jo Jorma ja vaimo Suomen ABB:lle mittava kauppa Latinalaisen Amerikan suurimpaan aurinkovoimaprojektiin

ABB on allekirjoittanut hondurasilaisen energiayhtiön Larach Groupin kanssa lähes 20 miljoonan dollarin sopimuksen aurinkosähkötekniikan toimittamisesta Latinalaisen Amerikan suurimpaan aurinkovoimapro- jektiin. Hondurasiin rakenteilla olevan kahden voimalan nimellisteho tulee olemaan yhteensä 146 megawat- tia (MWp).

oimitus sisältää 52 ABB:n invertte- rointijärjestelmä sekä paikallinen huoltopal- tämä on erittäin tärkeää, koska maan verkko ri- ja keskijänniteasemaa. Invertte- velu. on kooltaan kohtuullisen pieni ja maahan on riasemat sisältävät kukinkaksi Suo- ”Kauppa on hyvä osoitus Suomen ABB:n suunnitelmissa asentaa useita satoja mega- Tmessa kehitettyä 1000 kW tehoista PVS800- teknologisesta osaamisesta puhtaan uusiu- watteja aurinkosähköä”, markkinointijohtaja aurinkosähköinvertteriä oheislaitteineen. tuvan energiantuotannon edistämisessä. Jyrki Leppänen ABB:ltä sanoo. ABB:n Vaasan tehtailla suunnitellut ja val- Verkkoyhtiöt edellyttävät inverttereiltä mo- YK:n ilmastopaneeli raportoi marras- mistetut keskijänniteasemat sisältävät puo- nipuolisia ohjaus-, seuranta- ja kommuni- kuun alussa tavoitteesta päästä kokonaan lestaan muuntajat sekä keskijännitekojeistot. kaatio-ominaisuuksia. Erityisesti invertte- eroon fossiilisista polttoaineista vuoteen Kauppaan kuuluu lisäksi ABB:n kehittämä reiden monipuoliset verkontukitoiminnot 2100 mennessä. Suomen tavoite on hiili- aurinkosähkölaitosten ohjaus- ja monito- ovat yhä tärkeämpi vaatimus. Hondurasissa neutraali yhteiskunta vuoteen 2050 men-

ABB on toimittanut ”raskaan sarjan” aurinkosähköin- vertterit myös megawattiluokan aurinkosähkövoima- laan Mauritiukselle.

18 VOIMA & KÄYTTÖ JOULUKUU 2014 nessä. Aurinkosähköä tuotettiin vuonna pasiteetin ollessa noin 40 gigawattia”, Lep- tulee sijaitsemaan Tyynen valtameren ran- 2013 Euroopan Unioinin alueella noin 80,2 pänen sanoo. nikolla lähellä Nacaomen kaupunkia. Se si- terawattituntia. Vertailun vuoksi Suomessa ABB tutkii ja kehittää raskaan sarjan sältää kaksi identtistä sisarlaitosta. Laitokset sähkön kokonaiskulutus oli viime vuonna aurinkosähköinverttereitä Suomessa. ABB ovat osa Hondurasin aurinkosähköohjelmaa, 83,9 terawattituntia. hyödyntää aurinkosähköä myös itse. Vuonna jonka tavoitteena on kytkeä 600 megawat- ”Auringossa on valtava potentiaali. Se sä- 2010 yhtiö rakensi taajuusmuuttajatehtaan tia aurinkosähköä verkkoon vuoden 2015 teilee kolmessa päivässä maapallon ilmake- katolle teholtaan Suomen suurimman verk- elokuuhun mennessä. ABB:n toimitukset hään yhtä paljon energiaa kuin kaikki tun- koonkytketyn aurinkosähkövoimalan. Sen käynnistyvät marraskuussa. Laitos kytketään netut fossiilisten polttoaineiden esiintymät tuottama sähkö käytetään tehtaalla trukkien verkkoon jo maaliskuussa 2015. sisältävät yhteensä. Aurinkopaneelien hin- lataamiseen ja kulutushuippujen leikkaami- nan alenemisen myötä aurinkoenergia on- seen. Samalla voimala palvelee aurinkosäh- kin nopeimmin kasvava energiantuotannon köinverttereiden tutkimuksen ja tuotekehi- muoto. Tätä tukee aurinkosähkön nopea ra- tyksen tarpeita. ABB:n erikoismuuntajia ja kennettavuus. Viime vuoden loppuun men- keskijännitelaitteistoja valmistetaan Vaasas- Lisätietoja: nessä asennetun kapasiteetin määrä ylitti jo sa. Jyrki Leppänen, ABB, p. 050 33 23022 170 gigawattia vuotuisen uuden asennuska- Hondurasin uusi aurinkosähkövoimala

Uudet johtajat, uudet laivat, ja nimi Meyer Turku Oy Mein Schiff 4:n juhlava vesillelasku Meyer Turku-telakalla aksalais-amerikkalaisen TUI-varusta- Samassa yhteydessä kun telakka sai uu- nen poikansa) on johtanut yritystä vuodesta mon risteilylaiva Mein Schiff 4:n ve- den omistajan selvisi myös, että varustamo 1982. Häntä ennen ruorista vahvaa johtaja- sillelaskutilaisuus tapahtui juhlallisin tilaa kaksi laivaa lisää samassa sarjassa, Mein otetta piti isä, Joseph Franz-Meyer. Mey- Smenoin 10. lokakuuta Turun-telakalla. Mu- Schiff 5 ja Mein Schiff 6. Lisäksi optiossa on er Werftillä on myös pienempi laivatelakka kana oli mm. telakan uusi käskyttäjä, toim. sitten kaksi laivaa jotka, jos suunnitelmat to- Rostockissa. Meyer on yksi Pohjois-Saksan joht. Jan Meyer ja TUI Cruisesin uusi toim. teutuvat merkitsee toimitukset vuosille 2018 suurimmista työnantajista , työntekijöitä on joht. Wybcke Meier. Kyseessä oli histori- ja 2019. Näin Meyer Turku telakkayhtiöllä 3500 henkilöä. Papenburgissa on valmistu- allinen päivä, olihan telakka vasta eskettäin olisi täystyöllisyys viideksi vuodeksi eteen- nut yhteensä 36 suurta loistoristeilijää! vaihtanut nimekseen Meyer Turku Oy, uu- päin. Meyer-perheen mukaantulo merkit- Viking Linella ”Papenburgin sisaruk- den omistajansa saksalaisen perheyhtiön see että vihdoinkin palautettiin Turkuun set””. 1960-luvun loppupuolella lauttalii- Meyer Werftin mukaan. Näinollen Mein sille oikeutettu telakkastatus maailmankar- kenne Suomen-Ahvenamaan-Ruotsin välillä Schiff 4:stä tuli ensimmäinen laiva joka las- talla. Suurin ilo ja tyytyväisyys on siihen et- vilkastui merkittävästi. Se matkustaja- auto- kettiin vesille Meyer Turku Oy:n ohjaukses- tä kyseessä on nimenomaan Meyer Werftin lauttojen sarja jonka ruotsalainen Reder Ab sa, Pernon alueella Turussa. Jan Meyer oli panostus ja luottamus omistajuuteen(70% , Slite ja Sally-varustamo Maarianhaminassa tyytyväinen: ” Kaikki tapahtuu aikataulun- Suomen valtio 30%). Onhan kyseessä maa- tilasivat Viking Linen liikennöintiä varten mukaisesti ja esimerkillisesti. Laivanrakenta- ilman johtava risteilylaivojen telakkayhtiö. osoittautui menestykseksi. Aloitteentekijä jat täällä ovat osoittaneet vahvaa lojaliteettia Ja laivaperinteet Papenburgissa ovat peräti näille laivoille oli gotlantilainen laivanvarus- ja heihin voimme luottaa. Nyt jatkamme tä- vuodelta 1795. Pikkukaupunki sijaitsee ka- taja Carl-Bertil Myrstèn (1920-2000), joka hän tahtiin, ja pääsemme aloittamaan tämän peahkon Ems-joen varrella, Pohjanmerelle alun perin oli suunnitellut rakentavansa uu- risteilylaivan sisustustyöt”. Luovutustoimi- matkaa kertyy 35 km telakalta. Suuren lai- dentyyppisen lautan Suomessa. Hän kääntyi tus TUI Cruisesille tapahtuu toukokuussa, van uittaminen avomerelle ei siis ole riski- Wärtsilän puoleen mutta telakka ei halunnut ensi keväänä. tön. 56-vuotias Bernard Meyer (Jan on hä- tehdä tarjousta Myrstènin toivomusten mu-

20 VOIMA & KÄYTTÖ JOULUKUU 2014 kaan. Etsiessään uutta vaihtoehtoa suunni- ti kasvoi Meyer Werft oli telakka paikallaan. pitää lisätä panostusta. Meillä tulee olemaan telmilleen hän lopulta löysi yhteyden Joseph 90-luvulla Meyer Werftistä tuli nopeasti yhdistetty myyntiorganisaatio, jossa on eril- L. Meyer Werft telakkaan Papenburgissa, johtava risteilylaivojen osaaja. Tänään suosi- liset tiimit. Tässä alue jossa ehdottomasti Saksassa. Meyerilla oli juuri silloin työn al- tuslistalla löytyvät suuret ja merkittävät varus- tulemme tekemään toiminnan suoranaisen la heille ensimmäinen matkustaja- autolaut- tamot: Royal Carribean International, Nor- yhdistämisen. – Kirjoittajan huom.. Täysin ta ”Vistafjord”. Tämä osoittautuikin oivaksi wegian Cruise Line, Holland America Line, varmistetuksi on tullut että ilman Meyerin malliksi Myrstènin haluamalle suuremmal- AIDA Cruises, Disney Cruise Line, Star Crui- ja valtion väliintuloa tänä syksynä STX- le lautalle. Kaupat syntyivät ja tilaus allekir- ses ja P&O Cruise. Mein Schiff 4:n vesillelas- telakkayhtiön hautajaiset olisi jo vietetty joitettiin 1968. Uudisrakennus sai kasteessa kutilaisuudessa Jan Meyer totesi risteilijöista Turussa. (Turun telakan juuret juontavat nimen ”Apollo”, luovutustilaisuudessa tou- näin: - Tähän saakka olemme aina löytäneet 1730-luvulle!) kokuussa 1970. Optio toiselle samanlaisel- ratkaisut rakentaa suurempia laivoja ja olem- le siirtyi laivanvarustaja Algot Johansso- me varmoja että kokoa voisimme vielä lisätä. Vielen dank, Herr Meyer. nin (1898-1986) Sally-varustamolle. Tämä Kuitenkin Quantum of the Seas on 168.000 ”Viking 1” aloittikin sitten reitillä Naantali- brt, Oasis of the Seas 220.000 brt, Mein Schiff Kirjoittaja haluaa toivottaa lukijoilleen, niin Maarianhamina-Kapellskär jo elokuussa sa- 4 100.000 brt ja tilauksessa on risteilijälaivoja maissa kuin merilläkin, mielyttävää ja rau- mana vuonna. Yhteensä kuusi samanlaista joiden koko tulee olemaan 50.000 brt. Tässä haisaa Joulun aikaa! ”sisarta” nämä kaksi varustamoa tilasivat on siis leveä spektri, näinollen ei ole ollenkaan sitten Meyeriltä. Lisäksi telakka myi vielä 3 varma että tulevaisuudessa rakennettaisiin -Matkustaja-autolautat toim. Meyer kpl samanlaisia lauttoja Meksikoon. On hy- vain erittäin suuria risteilylaivoja. Yhdessä Werft, Viking Linen liikenteessä: Apol- vä muistaa että ko. uudet matkustaja- auto- meidän on tehtävä sitä missä olemme todella lo (1970-1976), Viking 1 (1970-1982), Vi- lautat olivat vankkarakenteiset, luotettavat hyviä; fokusoida risteilylaivoihin, lauttoihin ja king 3(1972-1976), Diana(1972-1979), ja niiden tilaratkaisut pidettiin hyvin mat- erikoisaluksiin. Viking 4(1973-1980), Viking 5 (1974- kustajaystävällisinä. Myös upea ”Silja Euro- Turun telakka kuntoon ja pärjää hy- 1981), Diana II (1979-1992), Viking Sally pa” toim. 1993, jonka alunperin oli tilannut vin. Meyer Turku Oy:n toim.johtaja mainitsi (1980-1990). 23. tammikuuta -93 ”Euro- Myrstènin Slite-varustamo nimellä ”Euro- myös että lisää tilauksia on koko ajan haku- pasta” tuli Silja Europa/ Silja Line. pa”, valmistui Meyerin Papenburgissa. Kun sessa. Meillä on hyvä tilauskirja nyt mutta sitten risteilymerenkulku 80-luvulla nopeas- myös tuottavuuden lisäämiseen voimme ja Teksti: Bengt Karlsson

JOULUKUU 2014 KRAFT & DRIFT 21

Quantum of the seas, maailman kolmanneksi suurin risteilylaiva (Kuva: Meyer Werft, 2014) Quabtum of the seas, världens nu tredje största kryssningsfartyg (Foto: Meyer Werft, 2014)

Åbovarvet med ny varvschef, nya beställningar och nytt namn Mein Schiff 4 sjösatt – en historisk dag för Meyer Turku Oy et tysk-amerikanska rederiet TUI i lås kommer leveranserna att ske 2018 och till Viking Line, beställde 1968 från Meyer Cruises kryssningsfartyg Mein 2019. Då har Meyer Turku full sysselsättning Werft den välplanerade passagerar- bilfärjan Schiff 4 sjösattes den 10 oktober fem år framåt. Med familjen Meyer har Åbo “Apollo som levererades 1970. Det var skepp- Dvid Åbovarvet under högtidliga ceremonier äntligen återfått sin varvstatus på världskar- sredaren Carl-Bertil Myrstèn (1920-2000) i närvaro av vd. Jan Meyer och TUI Cruises tan. Mest glädjande är det att varvet hanteras från Gotland som var visionären för det nya nya vd. Wybcke Meier. Det var en histo- och fått förtroende av just Meyer Werft som i färjetrafiken under 60-talet. Han hade pla- risk dag vid varvet som nyligen bytt namn ägare (70 % plus finska staten 30 %): - Före- nerat en ny passagerar- bilfärjetyp som han till Meyer Turku efter sin nya ägare, det tys- taget är det ledande varvet i hela världen vad diskuterade med Wärtsilä skeppsvarvet. ka familjeföretaget Meyer Werft. Ms Mein gäller kryssningsfartyg, och skeppsbyggnad- Men vårt finska varv visade inte nämnvärt Schiff 4 blev därmed det första fartyget som sanor ända från 1795 i Papenburg. Småsta- intresse för en prisoffert. Myrstèn hade allt- sjösatts i regi av varvsbolaget Meyer Turku den vid Emsfloden som mynnar ut i Nord- så att finna alternativ för sitt fartygsbygge Oy. Jan Meyer var belåten, “tidtabellen håller sjön 35 km från varvet. Nu 57-åriga Bernard och fann ett gott mottagande i Papenburg. streck, allt sköts exemplariskt. Skeppsbyg- Meier (Jan är hans son) har lett företaget Skeppsvarvet hade just då under byggnad garna här har visat stark lojalitet och dem från 1982. Före honom höll fadern Joseph “Vistafjord”, varvets första nybygge av en kan vi lita på. Nu är det bara att fortsätta i Franz-Meyer stadigt rodret. Varvsbolaget, passagerar- bilfärja. Fartygstypen var en ut- samma takt och starta inredningen av kryss- med ett mindre skeppsvarv även i Rostock, märkt modell på vad Myrstèn tänkt sig. Men ningsfartyget.”. Överlåtelsen med leverans till är ett av Nordtysklands största arbetsgivare färjan skulle vara större! Meyer accepterade, TUI sker i vår, i majmånad. med 3100 anställda. Från Papenburg har det det blev affär 1968 och Slite-rederiets ms I samband med att varvet fick ny ägare levererats inalles 36 stora lyxkryssare. Apollo levererades 1970. Myrstén överens- blev det klart att TUI Cruises beställer ytter- Viking Line med “Papenburgare”. Mot kom sedan med Sally-rederiet i Mariehamn, ligare två fartyg i samma serie, Mein Schiff 5 slutet av 1960-talet växte färjetrafiken Fin- som tog över hans option; skeppsredaren och Mein Schiff 6. Man har dessutom en op- land-Åland-Sverige kraftigt. Det svenska Sli- Algot Johansson (1898-1986) emottog tion på ytterligare två, vilka om planerna går te-rederiet, ett av den tidens tre ägarrederier “systern” som döptes till “Viking 1” och kom

22 VOIMA & KÄYTTÖ JOULUKUU 2014 i Viking Lines trafik redan samma år. Sam- fartyg och vi är säkra på att vi fortfarande det numera är helt klarlagt att utan Meyers manlagt 6 st sådana färjor beställdes av Slite- kan bygga något större fartyg. Quantum of och statens engagemang hade STX-Finland och Sallyrederiet för Nådendal-Mariehamn- the Seas är på brutto 168 000 (lev. 2014), Oa- nu varit begravd och Åbo-varvet ett minne Kapellskär trafiken. Dessutom sålde Meyer sis of the Seas på 220 000, Mein Schiff 4 på blott. Skeppsvarvet med anor från 1730-ta- Werft 3 st likadana fartyg ännu, till Mexi- 100 000 och det finns kryssningsfartyg i or- let! ko. Även välbekanta “Silja Europa” fr. 1993 der som är på 50 000 brt. Det är ett brett -ursprungligen beställd av Rederi Ab Slite spektrum och det är mao inte alls säkert att Vielen dank, Herr Meyer. som “Europa”- är ju ett Meyer-bygge. När det enbart kommer att byggas mycket sto- sedan kryssningssjöfarten på 80-talet snabbt ra kryssningsfartyg i framtiden. Han påpe- Skribenten vill önska sina läsare, såväl till växte fanns Meyer Werft på plats. kar att det nu gäller att få Åbovarvet i prima lands som till sjöss, en trevlig och fridsam På 90-talet blev Meyer Werft definitivt skick. “Tillsammans måste vi göra det vi är Julhelg ett av de ledande varven inom kryssnings- riktigt bra på; fokusera på kryssningsfartyg, segmentet. Och idag finns på referenslistan färjor och specialfartyg”. Passagerar- bilfärjor i Viking Lines tra- de riktigt stora: Royal Carribean Internatio- Åbovarvet klarar sig nog. Jan Meyer fik lev. från Meyer Werft: Apollo (1970- nal, Norwegian Cruise Line, Holland Ame- har även nämnt att Meyer Turku siktar till 1976), Viking 1 (1970-1892), Viking 3 rica Line, AIDA Cruises, Disney Cruise Line, fler nya beställningar. “Vi hare en tillräck- (1972-1976), Diana (1972-1979), Viking 4 Star Cruises och P&O Cruise. Papenburg- lig orderbok just nu men vi skulle gärna ha (1973-1980), Viking 5 (1981-1981), Diana varvets läge har sina begränsningar. Att ta ut fler beställningar. Nu har vi chansen att öka II (1979-1992), Viking Sally (1980-1990). de riktigt stora fartygen har sina risker, det produktiviteten. Vi har gjort flera saker rätt Den 23 januari 1993 blev “Europa” Sil- är smalt och inte djupt heller till öppet hav. i Papenburg. Konkurrensen är hård för det ja Lines Silja Europa, på varvet i Papen- Som exempel har angetts att när kryssnings- finns få potentiella kunder. Speciellt de stora burg. fartyget “Disney Dream” (leverans 2010) kryssningsrederierna kan räknas på en hand. gick Emsfloden hade hon ställvis endast en Vi kommer att ha en gemensam säljorganisa- Text: Bengt Karlsson halv meter under bottenskrovet! - Såhär Jan tion med ett blandat team. Detta är ett områ- Meyer vid sjösättningen nu i oktober: Hit- de där vi verkligen gör en direkt integrering tills har vi alltid hittat sätt att bygga större i verksamheten”. Skribenten påminner att

JOULUKUU 2014 KRAFT & DRIFT 23 Rikkidirektiiviin on uskominen. Miten viranomaisvalvonta onnistuu? yvää uutta vuotta toivotetaan toi- vät virkamiehet ja teollisuuden etujärjestö- tään mm. hallinnollisen sakon käyttöönottoa sillemme aivan kohta. Kun uuden jen lobbarit. Heillä oli valtaa, vaikka Suomi niille jotka eivät toimi direktiivin mukaisesti. vuoden ensimmäinen päivä koittaa toimikin IMO:ssa osana EU:ta. Todiste Suo- Sakotetaan virheellisyydestä heti, ilman oi- Hastuu laivojen uusi päästödirektiivi voimaan. men vallasta on se, että IMO:ssa rikkipäätös keuspäätöstä. Varustamo voi sitten itse päät- Puhumme EU:n päätöksestä, siitä että lai- pohjautuu Suomen, Norjan ja Saksan komp- tää valittaako vai vaatiiko rahansa takaisin vojen rikkipitoisuuden sallittu päästöarvo romissiehdotukseen. toimijalta joka myi varustamolle kiellettyä putoaa entisestä 1,0:stä 0,1 prosenttiin. Tä- Suomen varustamojen edunvalvo- polttoainetta. mä ei enää ole esim. varustamoille tai ko- jat lähtivät viime toukokuussa voimakkaa- Tarkoituksena on että alusta alkaen py- nepäällystölle uutinen, vaan nyt konkreet- seen kyselyoffensiiviin, miten viranomais- ritään selvittämään mitkä ovat ne Itämerel- tinen fakta nk. SECA-alueella; Itämerällä ten rikkipäästöseuranta laivoilla tulisi arjes- le tulevat laivat jotka voidaan katsoa piittaa- ja Pohjanmerellä(myös Englannin kanaa- sa tapahtumaan? Onko siihen konkreettista mattomiksi yleisestikin. Näitä ja myös muita li). Vaihtoehdot korjausliikkeelle tunnetaan vastausta jotta oikeudenmukaisuus merillä laivoja valvottaisiin” haistelulaitteilla”. (=Snif- ja rahaa palaa todella paljon: Rikkipesurit, toimisi nyt vuonna 2015 ja tulevaisuudes- fers), jotka sijoitettaisiin reimareihin ja siltoi- meridieseli polttoaineena vai LNG? Mutta sa? Suomen Varustamoyhdistyksen toim. hin. Ko. laitteet mittaavat polttoaineen rik- uusien lakien ja sääntöjen laadinta oli oma johtaja Olof Widèn on julkisuudessa avoi- kipitoisuutta. Suoritetaan lentovalvontaa ja asiansa ja niiden hyväksyntä arkeen ja käyt- mesti todennut näkökannat: Aloimme poh- yllätystarkastuksia. Siitä huolimatta että val- töönotto eri asia. Sitä se elämä on. tia miten tarkistukset tulisi hoitaa maassam- vontasuunnitelmat etenevätkin, on varsin Heikkoa valmistelua, uneliasta lob- me. Todettiin mm. että meillä on 35.000 lai- paljon tekemättä - ja mistä budjetista rahat? bausta. Oliko tämä EU:n syytä? Ensi kat- vasaapumista/vuosi. Tarkistuskäyntejä on Viranomaiset olivat täysin joustamattomia somalla ei. Rikkidirektiivillä EU vain sovelsi kuitenkin suoritettu vain n. kolmessasadassa suhteessaan rikkipäästödirektiivin voimaan- vuonna 2008 IMO:n(International Mariti- laivassa. Näilläkään viranomaiskäynneillä ei tuloon ja sen ajankohtaan, toteaa Widèn. Nyt me Organisation) 170 jäsenmaan päätöstä. polttoaineen koostumus ole kuin kahdessa- on siis tosi kiire välittömään valvonnan vas- EU kuitenkin ajoi sopimusta voimakkaasti ja kymmenessä laivassa sisältynyt tarkistuksiin. tuunottoon. Euroopan komissio uhkasi tehdä oman eril- Laivavarustamot Suomessa päätyivät varoi- -” Laivojen rikkipesurien kaltaisten lisen, tiukan rikkisäädöksen. Suomen neu- tukseen: Koska kiinnijäämisen riski on pie- vempaimien ja uuden konepajateknologi- vottelijat ja lobbarit pitivät IMO-päätöstä ni, ”hällä väliä”-varustamo vuodenvaihteen an kehittämisessä suomalaiset insinöörit pienempänä pahana. Europarlamentaarik- jälkeen voisi yhden matkan aikana ansaita ovat parhaimmillaan eli maailman huippu- ko Satu Hassia on syyllistetty päätöksestä. 150.000 euroa ajamalla polttoaineella jossa tasoa. Tosin lähtönopeus uusien asioiden Hän kyllä oli rikkidirektiivin ensimmäinen rikkipitoisuus on korkea. On täysin mahdol- omaksumiseen ei aina ole vahvuutemme”. allekirjoittaja, mutta käytännössä siis vain lista että ko. varustajatyyppi viittaa kintaalla (Kauppalehti/E. Lukkari 30.5.12) toteutti IMO:n päätöstä. Sanottu on myös uusille säännöille? Widèn sanoo myös että että poliitikkoja on turha syyttää. Jäljelle jää- asiaan on nyt puututtu! Suomessa selvite- Teksti: Bengt Karlsson

M/s Laura kykenee ajamaan tulevaisuudessakin korkearikkipitoisel- la polttoaineella. Tämän mahdollistaa Lang Shipin TEKESin tuella kehittämä ja patentoitu suljetun kierron rikkipesuri eli ”skrubberi”

24 VOIMA & KÄYTTÖ MARRASKUU 2014 Biotalouden resurssit kasvavat Myndighetsövervakningen av maaseudulla svavelutsläpp – ett frågeteckan?

Uudet biotalouden työpaikat syntyvät maa- kuntiin pieniin yrityksiin. Edellytyksenä tälle Den 1 januari inkommande nya samt ett internationellt samarbe- kuitenkin on, että alati muuttuvalla politiikal- året 2015 träder nya utsläppsreg- te med sniffers och flygövervak- la ei horjuteta yrittäjien kasvuponnisteluja, ler i kraft på SECA-havsområde- ning. Tanken är alltså att man sanoi MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila na Östersjön och Nordsjön(även redan från början skall ha koll på metsävaltuuskunnan kokouksessa. Engelska kanalen). Den högsta vilka fartyg som seglar in i Öster- tillåtna halten svavel i marint sjön som kan tänkas bryta mot bränsle sjunker från 1,0 till 0,1%. reglerna. Dessa, och även andra Tidningen Ålands Sjöfart nr 3/ fartyg övervakas sedan med sk. uomi on uusiutuvien luonnonvarojen suurvalta. Hal- oktober tog upp frågan med Re- sniffers på sjömärken och broar, lituksen linjaama biotalousstrategia luo kovat tavoit- derierna i Finlands vd Olof Wi- som mäter svavelhalten i bräns- teet biotalouden kasvulle. Biotalouden tuotos kasva- dèn om hur myndighetskont- let från avgaserna, med överflyg- Stetaan 100 miljardiin euroon vuodessa nykyiseltä 60 miljar- roller kommer att hanteras så ningar och stickprov”. din tasolta. Uusia työpaikkoja luodaan peräti 100 000 vuo- att svaveldirektivet regelmässigt “När någon åker fast skall teen 2025 mennessä. efterföljs: man kunna dela ut böter di- Hallituksen tavoite on huikea, mutta äärimmäisen kan- -”Vi började på allvar rekt, utan rättegång. Sedan är natettava. Sillä käännetään Suomi kestävän talouskasvun fundera på den här saken 2013. det upp till rederiet att besvära tielle. Iso ongelma hankkeessa toki on: Teot ja konkreettiset Vi har i Finland 35.000 anlöp/år, sig eller att kräva tillbaka pen- suunnitelmat joko puuttuvat tai vievät kehitystä aivan vää- men det visar sig att man enbart garna av den som levererat det rään suuntaan. Onneksi metsäbiotaloudessa on jo tartuttu inspekterar ca 300 fartyg. Och otillåtna bränslet. Det är klart härkää sarvista ja sinne on tulossa lisää vauhtia toteutumas- på majoriteten av dessa inspek- att några slinker igenom mas- sa olevien investointien myötä. teras heller inte bränslet, utan korna. Men de allra flesta kom- - Muuten erinomaisessa biotalousstrategiassa on mie- man gjorde bara 20 provtagnin- mer att följa direktivet. Men det- lestäni yksi karmaiseva epäkohta. Se ei ota millään tavalla gar på ett helt år. Rederierna i ta är inte i första hand tack vare huomioon, että uusiutuvat luonnonvarat ovat pääosin yksi- Finland gick då ut och varnade övervakningen utan de villkor tyisten kansalaisten omistuksessa. Aikooko hallitus sosiali- för att eftersom risken att upp- som finns i de kontrakt som re- soida maanomistuksen ja pienyrittäjyyden, ihmetteli Mart- täckas är så liten och eftersom derierna och deras kunder teck- tila. Biotalousstrategia voidaan toteuttaa vain, jos luonnon- ett rederi efter årsskiftet under nar”. Olof Widèn understryker resurssien omistajien ja niistä leipänsä saavien yrittäjien hy- en enda resa kan tjäna 150.000 att mycket arbete ännu återstår vinvoinnista huolehditaan. euro på att köra med ett bränsle för myndigheterna: Biotaloutta tehdään maaseudun resursseja hyödyntä- med för hög svavelhalt finns det “Det måste till budgetme- mällä. Tähän tarvitaan työtä ja pääomia. Valtiolta odote- risk att många skrupelfria redare del. Sniffers och överflygningar taan viimeistään nyt konkreettisia toimia, joilla maaseudun struntar i de nya reglerna. Nu har kostar pengar. Myndigheterna yritysten kannattavuutta ja kilpailukykyä parannetaan.. man då faktiskt tagit tag i detta var totalt oflexibla när det gäll- på ett helt annat sätt. Bl.a. utre- de tidpunkten för när direktivet der man i Finland möjligheten skulle träda i kraft, så nu måste att införa administrativa böter de ta sitt ansvar att se till att det Lisätietoja: för de som bryter mot direktivet. övervakas”. Puheenjohtaja Juha Marttila puh. 0204 132 3 Parallellt pågår en diskussion där man håller på att ta fram en risk- BK klassificering av högriskfarkoster,

JOULUKUU 2014 KRAFT & DRIFT 25 Turvallisesti somessa

hä useampi suomalainen käyttää so- Somessa pätee samat vuorovaikutuksen ja vapaa-ajan palveluissa käytettävät tunnuk- siaalista mediaa päivittäin. Henkilö- perussäännöt kuin elämässä yleensä. Yhtei- set ja salasanat toisistaan. kohtaisten kuvien ja viestien jakami- söt arvostavat asiallista kommunikointia. Ynen on arkipäivää monelle – toisten tekemi- Kirjoita siis asiallisesti, muiden mielipiteitä Yksityisyysasetukset kuntoon en päivitysten tai kirjoitusten lukeminen vie- kunnioittavasti ja esitä eriävät mielipiteet ra- läkin useammalle. Sosiaalinen media mah- kentavasti. Eriävän mielipiteen erottaa louk- Ulkomaanmatkastaan ei välttämättä kan- dollistaa paljon ja helpottaa monia asioita: kaavasta sillä, että se on positiivinen, kun nata huudella sosiaalisessa mediassa, sillä kavereiden kanssa viestittely, mielipiteensä taas loukkaavat mielipiteet ovat negatiivisia. tiedon kantauduttua varkaiden korviin, on ilmaiseminen laajalle joukolle – tai vaikka Myös Suomen lait pätevät somessa – sa- tyhjillään oleva koti helppo saalis pitkäkyn- treffien sopiminen tuntemattomien ihmis- nanvapaus ja yksityisyyden suoja pätevät yh- tisille. Jos matkasta haluaa kuitenkin etu- ten kanssa – on helpompaa kuin koskaan. tälailla verkossa toimiessa. Myös tekijänoike- käteen iloita somessa, on hyvä ensin laittaa Somessa piilee myös vaaransa. Sosiaa- uksia tulee kunnioittaa ja noudattaa: Toisen käyttäjäprofiilin yksityisyyden suojaa koske- linen media on julkinen areena, jossa sisäl- kuvaa ei saa luvatta käyttää ja jos viittaa jon- vat asetukset kuntoon. löt voivat levitä laajasti, nopeasti ja peruut- kun muun kirjoittamaan tekstiin tai sano- Yksi tärkeä sosiaalisen median taito on- tamattomasti. On jo nähty varoittavia esi- maan ajatukseen, tulee siihen tarjota linkki kin juuri verkkoidentiteetin ja yksityisyyden merkkejä siitä, mitä somessa harkitsemat- tai lähdeviite. hallinta. Useissa sosiaalisen median palve- tomasti lähetetty viesti tai kuva voi saada Linkkien ja tiedon jakaminen kuuluu luissa voi rajata sen, ketkä voivat katsella tai aikaan. Vaarassa voi olla työpaikka, maine, olennaisesti someen, mutta linkkien klik- käyttää päivityksiäsi ja kuviasi. Aina ennen kodin omaisuus tai jopa pörssikurssit. Pie- kailussa kannattaa olla tarkkana. Erityisesti uuden some-kanavan käyttöönottamista nelle lukijakunnalle tarkoitettu tilapäivitys Facebookissa kiertää erilaisia linkkihuijauk- kannattaa määrittää yksityisyysasetukset ha- saattaa olla uutisaihe valtamediassa jo sa- sia, joissa kehotus linkin avaamiseen näyt- luamikseen, sillä usein asetusten oletusarvo- mana päivänä. tää tulevan kaverilistalla olevalta henkilöl- na on tietojen näyttäminen julkisesti kaikille tä. Klikkaamalla linkkiä ei kuitenkaan pääse palvelun käyttäjille. Fiksusti käyttäytyvä pärjää esitetylle sivulle, vaan se voi johtaa linkin Kaikkia ihmisiä sosiaalinen media tai ne- myös somessa leviämiseen eteenpäin omalle kaverilistal- tissä omien tietojen tai tekemisten esittely le tai joskus jopa omien henkilökohtaisten ei kiinnosta. On kohteliasta kunnioittaa per- Terveellä järjellä pärjää sosiaalisessa tietojen päätymiseen huijareille. Joskus lin- heesi ja ystäviesi suhtautumista sosiaalisiin mediassa pitkälle. Hölmöily puolestaan kit saattavat sisältävät myös haittaohjelmia medioihin: jos he eivät halua sinun laittavan saattaa hajottaa ihmissuhteita, lopettaa tai viruksia. kuvia tai tietoa heistä sosiaaliseen mediaan, työsuhteita tai tyhjentää pankkitilin. So- Erilaiset tietomurrot ovat yleistyneet ja noudata heidän toiveitaan. siaalista mediaa ja muita verkkopalveluita vähän väliä verkossa leviää eri palveluista kannattaa käyttää viisaasti myös siksi, että hakkeroituja käyttäjätunnuksia ja salasano- Harkitse ennen postausta internetillä on pitkä muisti, ja tiedon lopul- ja. Vaikka salasanojen muistaminen käykin linen poistaminen sen syövereistä on lähes työstä, kannattaa silti käyttää eri salasanaa Ei kannata luottaa liikaa siihen, että yksityis- mahdotonta. eri palveluissa tai vähintäänkin erottaa työ- asetukset suojaavat sataprosenttisesti tietosi.

Vinkit turvalliseen sosiaalisen median käyttöön:

· Harkitse tarkkaan henkilökohtaisen tai yksityiskohtaisen tiedon julkaisemista verkossa. · Tarkista ja rajaa yksityisyyden suojaa koskevat asetukset. · Hyväksy vain tunnistamasi henkilöt verkostoosi. · Älä klikkaile vieraita tai hämäräperäisiä linkkejä. · Älä keskustele työasioista sosiaalisessa mediassa. · Käytä erilaista salasanaa eri palveluissa. · Huolehdi tietokoneesi tietoturvasta. · Kirjoita vain sellaista, minkä voisit sanoa kasvokkain toiselle. · Kanna vastuu kommenteistasi. · Ota huomioon, että kirjoituksesi voi päätyä työnantajasi käsiin.

26 VOIMA & KÄYTTÖ JOULUKUU 2014 Sosiaalinen media ja sen sovellukset kehit- me-kanavissa, mutta sähköpostiosoitteen, mediassa työnantajasi. Esimerkiksi kilpaili- tyvät jatkuvasti. Säännöllinen käyttöehtojen kotisoitteen, puhelinnumeron, syntymäajan joiden mustamaalaaminen tai asiakkaiden tarkistaminen kannattaakin ottaa tavaksi, tai yksityisten valokuvien kanssa kannattaa haukkuminen antaa aina negatiivista kuvaa sillä käyttöehdot saattavat muuttua yhtäk- olla huomattavasti tarkempi, eikä niiden jul- sekä sinusta itsestäsi että edustamastasi yri- kiä niin, että palveluntarjoaja voi hyödyntää kaisua kaikille verkonkäyttäjille suositella. tyksestä. profiiliisi kirjaamiasi tietoja sinulta mitään Mikäli ei tiedä, kannattaako jotakin julkaista Työnantajaasi tai sen toimialaan liittyvis- kysymättä. Käyttöehtojen muuttumisen li- somessa, voi miettiä, onko asia sellainen, että sä keskusteluissa on soveliasta kertoa nimi ja säksi palveluihin voi tulla teknisiä vikoja tai sen laittaisi myös työpaikan ilmoitustaululle? tarvittaessa ammattinimike. Usein on myös tietoturvavuotoja. hyvä ilmoittaa, että kyseessä on oma mielipi- Vaikka käyttäjänä tekisit kaiken oikein, Somessa edustat paitsi itseäsi teesi eikä työnantajan virallinen kanta. laittaisit kuntoon yksityisyyden suojaa kos- myös työnantajaasi Kannattaa perehtyä työpaikan salassa- kevat asetukset ja noudattaisit varovaisuutta pitomääräyksiin ja sosiaalisen median oh- palveluita käyttäessäsi, mikään ei takaa sitä, Työnantajalla on oikeus määrätä työajan ja jeistuksiin ennen somessa toimimista. Työ- ettei joku toinen sosiaalisen median verkos- työvälineiden käytöstä, joten työnantajal- paikan liikesalaisuudet ovat liikesalaisuuksia tossasi oleva henkilö voisi saattaa tietosi laa- la on myös oikeus estää sosiaalisen median myös somessa, vaikka työntekijä ja työnanta- jempaan käyttöön joko tahattomasti tai ta- käyttö työaikana. Koska sosiaalinen media ja eivät olisikaan tehneet erillistä salassapito- hallisesti. Erityisesti valokuvien lisääminen välineenä on osittain korvannut perinteisiä sopimusta. Etenkin pörssiyhtiöissä on erityi- someen ja niiden ”taggaus” saattavat muo- viestintäkanavia, ja yrityksen profiili sosiaa- sen tiukat salassapitomääräykset koskien si- dostaa sinusta jo melko kattavan profiilin. lisessa mediassa rakentuu kaikkien yrityksen säpiiritietoa. Työasioista ei kannata lainkaan Myös valokuvien taustoilla näkyvät yksityis- työntekijöiden yhteisestä panoksesta, yhä keskustella julkisissa sosiaalisen median ka- kohdat, kuten autojen rekisteritunnukset yh- useammassa yrityksessä on sallittu pääsy navissa, sillä palvelun ylläpitäjät pääsevät distettynä paikkatietoon, paljastavat sinusta sosiaalisen median kanaviin. teknisesti käsiksi kaikkeen palveluun talle- ja liikkeistäsi paljon tietoa. Vapauden mukana tulee myös vastuu. tettuun – myös vain keskustelun osapuolten Tietynlainen materiaali leviää verkossa Työsopimuslaki ohjaa työntekijän toimintaa väliseksi rajoitettuun – materiaaliin. paremmin kuin toinen. Esimerkiksi henkilö- niin työajalla kuin vapaa-aikanakin, eli myös ja pankkitiedot, joilla voi saada aikaan rahal- somessa. Lain mukaan työntekijän tulee olla Lähde: Valtionhallinnon tietoturvallisuuden lista rikoshyötyä kuten ottaa pikavippejä tai lojaali työnantajaansa kohtaan, ja työnanta- johtoryhmän (VAHTI) julkaisu: Sosiaalisen ostaa tavaraa netistä, ovat rikollisten havit- jan tulee voida luottaa työntekijään. Törttöily median tietoturvaohje 4/2010 telemia asioita. Jos laittaa sosiaaliseen me- sosiaalisessa mediassa saattaa johtaa työso- diaan sellaista materiaalia, joka kiinnostaa pimuksen irtisanomiseen tai pahimmillaan teksti: Janica Lamberg/Turva laajaa yleisöä kuten paljasta pintaa sisältäviä jopa rikosseuraamukseen. kuvia tai hölmöilyvideoita, ne todennäköi- Kun toimit sosiaalisessa mediassa yksi- sesti leviävät internetissä. tyishenkilönä se, mitä kirjoitat, voidaan yh- Yleinen käytäntö on, että nimen, käyttä- distää myös työnantajaasi. Näin käy etenkin jätunnuksen ja kasvokuvan voi julkaista so- silloin, kun ilmoitat julkisesti sosiaalisessa

Some ja lait:

Koska sosiaalinen media on varsin uusi ilmiö ja pal- mista. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna velut kehittyvät hurjaa vauhtia, lait ja niiden tulkin- 2015 ja sen jälkeen identiteettivarkaudesta tuomit- taohjeet seuraavat väistämättä jälkijunassa. Kehitystä taisiin se, joka erehdyttääkseen kolmatta osapuolta kuitenkin tapahtuu. Esimerkiksi tämän vuoden alussa oikeudettomasti käyttää toisen henkilötietoja. Tällä tulivat voimaan sosiaaliseen mediaankin liittyvät kri- hetkellä väärän ja yksityiselämää loukkaavan tiedon minalisoinnit vainoamisesta ja viestintärauhan rik- levittäminen somessa voi johtaa kunnianloukkaus- komisesta. syytteeseen, mutta pelkästään toisena ihmisenä esiin- tyminen ei ole rikos. Keväällä 2013 oikeusministeriön työryhmä antoi mietinnön tietoverkkorikoksiin liittyen ja siinä eh- dotetaan myös identiteettivarkauksien kriminalisoi-

JOULUKUU 2014 KRAFT & DRIFT 27 AMMATTIHAKEMISTO Generaattorit ja sähkömoottorit Laivasähkötyö s. 35 Lämpötekniset laitteet Viitos-metalli s. 35 Höyrytykset ja kattilannuohoukset H&T-Höyrytys ja Paineenalaiset tiivistykset FSC-Service s. 34 Tehdaspesu s. 32 Paineen- ja Höyrynmyynti Varsinais-Suomen lämpötilanmittauslaitteita WIKA Finland s. 34 Höyrymyynti Oy s. 33 Palovartiointia Easy Wash s. 35 Koneet ja laitteet Alfa Laval s. 35 Sukelluspalvelut Diving Group s. 34 Kopar s. 32 Rannikon Korkeapainepesut ja imupalvelut Pesupalvelu Hans Langh s. 33 Sukelluspalvelu Oy s. 35 Kunnossapitopalvelut Konemestaripalvelu Sähköasennukset Laivasähkötyö s. 35 Korhonen Oy s. 34 Tiivisteet Tiivistetekniikka s. 34 Käyttövarmuutta teollisuudelle Caverion Industria Oy s. 33 Tartek Oy s. 34 Caverion Industria Oy s. 35 Roneco / Nordparts Oy s. 34 Laivadieseleiden huolto ja korjaus Marine Diesel Finland Oy s. 32 Tulenkestäviä muurauksia Erikoismuuraus s. 32 Laivaelektroniikka ja huolto AT-Marine s. 34 Turva- ja Valvontajärjestelmät Autrosafe s. 32 Laivakorjauksia ABB s. 35 Voimalaitos- ja prosessipolttimet JS Oy Pietarsaari s. 34 JAP-Metalli s. 34 Oilon Energy Oy s. 34 Laivakone s. 35 Voimansiirtolaitteet Trans-Auto Marin Oy s. 35 Laivatarvikkeita Tecmarin Ship Supply s. 35 Öljy- ja kaasupolttimia Laivapoltin s. 34

• Airchime / Kahlenberg (USA) paineilmatyfonit • Autronica Fire & Security, Marine (Norja) laivojen palohälytys- , sammutusjärjestelmät ja testilaitteet • Color Light (Ruotsi) valonheittimet PL 117, 04301 TUUSULA, • Kongsberg Maritime As (Norja) lämpö- ja paineanturit (aik. Autronica), Lasse Niemelä puh. 040-548 7328, 050-376 7407 konehälytysjärjestelmät, navigointijärjestelmät • Martechnic Gmbh (Saksa) poltto- ja voiteluaineiden testilaitteet • Pfannenberg ja E2S (Saksa, Englanti) elektroniset ääni- ja valohälyttimet • Wikrolux Oy (Suomi) turvavalaistus • oma tuotanto: Plansafe turvavalokeskukset, perinteiset sekä osoitteelliset järjestelmät • valopylvästaulut

Uranuksenkuja 10, 01480 VANTAA P. (09) 2709 0120, F. (09) 2709 0129 [email protected] www.autrosafe.fi

Ristikiventie 4, 04300 TUUSULA 0400-506 152, fax 09-273 3351 e-mail: [email protected]

Laivadieseleiden huolto ja korjaus

Täydelliset konehaalaukset CAT Authorized Marine Dealer KEMEL akselitiivisteet ja -laakerit in energy and power Vaihteiden ja potkurilaitteiden työt Koneiden linjaukset ja muovivalut Mekaaniset ja pneumaattiset tuhkankäsittelyjärjestelmät Raakaveden suodatuslaitteet ISO 9001 -sertifioitu Takolenkkiset kuljetinketjut www.marinediesel.fi Kopar Oy - Sepänkatu 2 - 39700 Parkano Eteläkaari 10, 21420 Lieto Elmomet Oy - Pyöräisentie 2 - 63500 Lehtimäki Site Teollisuus Oy - Keskustie 2 - 63500 Lehtimäki Puh 020 711 8220 Puh. 03 440 180 info@kopar.fi www.kopar.fi

28 VOIMA & KÄYTTÖ JOULUKUU 2014 AMMATTIHAKEMISTO

Dirty job well done

Puhdistamme • Pilssit

• Konehuoneet VARSINAIS-SUOMEN • Tuotanto- ja prosessilinjat HÖYRYMYYNTI • Säiliöiden sisä- ja ulkopuolet VARSINAIS-SUOMEN HÖYRYMYYNTI OY • Lämmönvaihtimet

VARSINAIS-SUOMEN Pesupalvelu Hans Langh Oy Alaskartano, 21500 Piikkiö | Puh. (02) 477 9400 | www.langh.fi HÖYRYMYYNTI

JOULUKUU 2014 KRAFT & DRIFT 29 Konemestaripalvelu Korhonen Oy Konekunnossapidon ammattilainenAmmattihakemisto • suunnittelu • valvonta • varaosahallinta Generaattoritwww.konemestaripalvelu.com ja sähkömoottorit Laivasähkötyö s. 31 lämpötilanmittauslaitteita WIKA Finland s. 30 040 5833 090 Höyrytykset ja kattilannuohoukset H&T-Höyrytys ja Palovartiointia Easy Wash s. 31 Tehdaspesu s. 28 Satama- ja merihinaukset Alfons Håkans s. 31 Koneet ja laitteet Alfa Laval s. 30 Sukelluspalvelut Diving Group s. 30 Kopar s. 28 Rannikon Tarjantie 5, 01400 Vantaa AT-Marine Oy Puh. 050 558 2100 Korkeapainepesut ja imupalvelut Pesupalvelu Hans Langh s. 29 Sukelluspalvelu Oy s. 31 [email protected] Kunnossapitopalvelut KiL-Voitelutekniikka s. 31 Sähköasennukset Laivasähkötyö s. 31 www.laivapoltin.fi Täyden palvelun talo Käyttövarmuutta teollisuudelle YIT s. 29 Tiivisteet Tiivistetekniikka s. 30 Laivadieseleidenmerenkulkijoille huolto ja korjaus jaMarine Diesel Finland Oy s. 31 Tartek Oy s. 30 Laivaelektroniikkatelakoille ja huolto AT-Marine s. 30 Roneco / Nordparts Oy s. 30 PUMPPUJEN TIIVISTEET Laivakorjauksia ABB s. 31 Tulenkestäviä muurauksia Erikoismuuraus s. 28 Navigointilaitteet JAP-Metalli s. 30 Turva- ja Valvontajärjestelmät Autrosafe s. 28 Konehuonelaitteet Laivakone s. 31 Veden käsittely Suomen KL-Lämpö s. 31 LaivatarvikkeitaRadioasemat Tecmarin Ship Supply s. 31 Voimalaitos- ja prosessipolttimet JS Oy Pietarsaari s. 30 LämpöteknisetSäiliömittauslaitteet laitteet Viitos-metalli s. 31 Oilon Energy Oy s. 28 Paineenalaisetteollisuudelle tiivistykset FSC-Service s. 30 Voimansiirtolaitteet Trans-Auto Marin Oy s. 31 Paineen- ja Öljy- ja kaasupolttimia Laivapoltin s. 30 www.atmarine.fi VANTAA p. (09) 5494 2600 TIIVISTEIDEN KORJAUS TURKU p. 0208 353400 • Kaikkien pumppujen tiivisteet VARAOSATIIVISTEET • Kaikkiin pumppuihin • Nopea toimitusaika TARTEK OY www.tartek.fi Jyrsijäntie 3, 26820 RAUMA • Airchime / Kahlenberg (USA) paineilmatyfonit • Autronica Fire & Security, Marine (Norja) p. 02-8223 406 f. 02-8227 222 laivojen palohälytys- , sammutusjärjestelmät ja testilaitteet • Color Light (Ruotsi) valonheittimet Pyörrekuja 5 B, 04300 Tuusula, puh. (09) 568 22901, 050-376 7407 laivoihin ja satamiin • Kongsberg Maritime As (Norja) lämpö- ja paineanturit (aik. Autronica), konehälytysjärjestelmät, navigointijärjestelmät • Martechnic Gmbh (Saksa) poltto- ja voiteluaineiden testilaitteet • Hawke Transit Systems (Espanja) kaapeleiden Prosessia pysäyttämättä läpivientilaipat Paineenalaiset • Pfannenberg ja E2S (Saksa, Englanti) FSC-tiivistykset Sälinkääntie 12, 04600 Mäntsälä elektroniset ääni- ja valohälyttimet Vuodesta 1977 • Wikrolux Oy (Suomi) PUHELIN turvavalaistus Varoventtilien säätö ja Uranuksenkuja 4 b, 01480 VANTAA käynninaikainen 0400-870 947 P. (09) 27090120, F. (09) 27090129 Koestus DENSITEST-menetelmällä 040-848 6510 [email protected] www.autrosafe.fi

Vuodesta 1985 Ristikiventie 4, 04300 TUUSULA [email protected] 152, fax 09-273 3351 Pl 31, 33901 TAMPERE e-mail: [email protected] Puh. (03) 254 0750, Fax. (03) 254 0751 www.fsc-service.fi [email protected]

Voimalaitos- ja prosessipolttimet Kopar • Laitetoimitukset • Vuosihuollot in energy and power • Käyttöönotto • Varaosat • Koulutus • Modernisoinnit Tuhkan käsittelyjärjestelmät (Elmomet) Raakaveden suodatuslaitteet OILON ENERGY OY Takolenkkiset kuljetinketjut Metsä-Pietilänkatu 1 PL 5, 15801 Lahti Kopar Oy - Sepänkatu 2 - 39700 Parkano - Puh. (03) 440 180 - Fax (03) 440 1811 Puh. (03) 85 761 Elmomet Oy - Pyöräisentie 2 - 63500 Lehtimäki - Puh. 0207 599 930 - Fax (06) 527 1743 Fax (03) 857 6277 Site Teollisuus Oy - Keskustie 44 B3 - 63100 Kuortane - Puh. (03) 440 180 - Fax (06) 487 2621 [email protected] [email protected] www.kopar.fi

30 VOIMA & KÄYTTÖ JOULUKUU 2014 28 JOULUKUU 2010 VOIMA & KÄYTTÖ ABB Turboahtimet

Rannikon Sukelluspalvelu Oy Myynti: Tel. 010 221 1 Coastal Diving Service Ltd Fax 010 222 6379 Pikku-Hietanen, Kotka Huolto: Tel. 010 222 6477 Puh. +358 20 155 8250 0400 751 399 faksi +358 20 155 8259 0400 803 926 [email protected] [email protected] www.sukelluspalvelu.fi ABB Oy, Turboahtimet Lyhtytie 20 PL 20 00751 HELSINKI

• koneiden ja moottoreiden huolto- ja asennustyöt • männän haalaukset • putki- ja hitsaustyöt • pumppujen huollot www.lst.fi • www.lst.fi/webshop

0207 631 570 0400-501 763 Faksi: 0207 631 571 • Sähkö- ja automaatiosuunnittelu Uranuksenkuja 1 C, 01480 Vantaa • Laivasähköasennukset e-mail: [email protected] • Teollisuuden sähköasennukset www.laivakone.fi www.shiptekno.fi • Sähkömoottoreiden myynti ja huolto • Konehuone- ja ulkokansivalaisimet • Kaapeliradat ja tarvikkeet • Webshop (www.lst.fi/webshop) LAIVASÄHKÖTYÖ OY Rautatehtaankatu 22, 20200 Turku p. (02) 510 0300, f.02 5100 340 Twin Disc Merivaihteet ja irrotuskytkimet Hamilton Jet Vesijetit Transfluid Nestekytkimet Reich Joustavat kytkimet  09 - 684 258 60 www.transauto.fi PALOVARTIOINTI - BRANDBEVAKNING • Laaja sammutuskalusto, asiantunteva hen- kilökunta, paloautot ja palopumput • Omfattande brandutrustning, yrkeskunnig personal, brandbilar och brandpumpar

PUHDISTUSTYÖT - RENGÖRINGSARBETEN • Korkeapainepesut, ADR ja märkäimut. Teol- lisuus, laivat, säiliöt... Palosaneeraukset & JVT. • Högtryckstvättning, ADR och våtsugning. Industri, fartyg, cisterner... Brandsaneringar och RVR

LIETTEENKUIVAUS - SLAMTORKNING • Lietteen linkousta koko Suomessa • Slamcentrifugering i hela Finland

ALANDIA EASY WASH AB Långkärrvägen 14, 65760 ISKMO 06-3218200, 0500-166263, fax 06-3218201 www.easywash.fi [email protected]

JOULUKUU 2014 KRAFT & DRIFT 31 v Työeläkevaroja sijoitettu lähes 50 miljardia kotimaahan

Työeläkevaroja on sijoitettu kotimaisiin kohteisiin 47 miljardia euroa. Se on 28 prosenttia sijoitusvaroista. Kotimaiset sijoitukset ovat euromääräisesti kasvaneet viimeisen lähes kymmenen vuoden aikana 17 miljardilla eurolla. - Suomen kansantalouden ja rahoitusmarkkinoiden pienehkö koko muodostavat kuitenkin haasteen näin suurien sijoitusvarojen sijoittamiselle, analyytikkomme Maria Rissanen toteaa.

otimaisia noteerattuja osakkeita on tavissa olevat tuotot, tuottojen vaihtelu ja vain kiinteistösijoitusrahastojen kautta. Nä- työeläkevakuuttajilla noin 12 miljar- kohteiden väliset riippuvuudet punnitaan. mä tekijät rajoittavat osaltaan Suomi-painoa. din euron edestä. Tämä vastaa noin Myös sijoitusten rahaksi muutettavuuteen Myöskään TyEL –takaisinlainausta ei ole jul- K8 prosenttia Helsingin pörssin markkina-ar- kiinnitetään huomiota. Lisäksi yksityisalo- kisalojen puolella. vosta. Suomalaisten osakesijoituskohteiden jen työeläkevakuuttajien sijoitustoiminnan maltillisia tuottoja selittänee osaltaan viime riskinottoa rajoitetaan vakavaraisuussään- Haasteellinen korkoympäristö vuosien heikko kasvu ja kasvunäkymät. nöksillä. - Korkosijoittajalle maamme kohteet - Riittävällä hajauttamisella vältetään Suomen laki edellyttää työeläkevarojen hal- tarjoavat alhaisia tuottoja johtuen sijoitus- riskikeskittymät, jotka voivat vaarantaa ko- linnassa sijoitusosaamista – niin sijoitusor- kohteiden keskimääräisestä varsin hyvästä ko sijoitussalkun tuottokehityksen, Maria ganisaation kuin hallituksenkin osalta. Vai- luottolaadusta. Itse Suomen valtiokin kuu- Rissanen sanoo. keissa markkinaolosuhteissa korostuvat en- luu korkeimpiin luottoluokitusluokkiin, Ma- Työeläkesijoitusten keskimääräinen nakointi ja kokonaisuuden laaja-alainen hah- ria Rissanen sanoo. vuotuinen reaalituotto on kymmenen viime mottaminen. Kotimaisista kohteista kiinteistösijoituk- vuoden aikana ollut 3,6 prosenttia ja viiden - Yksittäisellä suurella tappiovuodella set muodostavat työeläkevakuuttajille mer- viime vuoden aikana puolestaan 6,2 prosent- on merkittäviä vaikutuksia tuottoon pitkäk- kittävän sijoituskohteen: Noin 32 prosenttia tia. si aikaa. Tämän estäminen voi maksaa lyhy- kotimaisista sijoituksista on kiinteistösijoi- - Työeläkevakuuttajat ovat hankkineet ellä aikavälillä sen, että ei päästä parhaisiin tuksia. Koko työeläkealan osalta kiinteistösi- eläkevaroille varsin hyvät tuotot ottaen huo- mahdollisiin tuottoihin. Lopputulos on sil- joitusten tuotot ovat viimeisen viiden vuo- mioon viime vuosien vaikeat sijoitusolosuh- ti parempi kuin se, että ei yritetäkään estää den aikana (2009 -2013) jääneet niin korko- teet ja Eläketurvakeskuksen peruslaskelman suuria tappioita, vaan edetään samalla riskil- kuin osakesijoitusten tuotoista. reaalituotto-olettaman, joka on 3,5 prosent- lä markkinaolosuhteista toiseen, Maria Ris- Työeläkesijoittajat ovat olleet isänmaal- tia, Maria Rissanen kertoo. sanen huomauttaa. lisia myös vaikeina aikoina. Isänmaallisuus Viimeisten vuosien alhainen korkoym- on kuitenkin maksanut. Julkis- ja yksityisalojen päristö on muodostanut haasteen sijoittajil- - Kun tulevaisuudessa saadaan viitteitä kotimaan sijoituksissa eroja le. On etsitty paremmin tuottavia kohteita. taloustilanteen parantumisesta, pitäisi tuot- Samanaikaisesti on haettu salkulle parem- tojenkin parantua. Jos nousu on nopeaa, niin Julkisalojen ja yksityisalojen välillä on huo- paa hajautusta ja alhaisempaa riippuvuutta voidaan nähdä huomattavan hyviä tuottoja mattava ero koskien kotimaahan sijoitta- noteerattujen osakkeiden kehityksestä. Mo- kotimaata painottavilla työeläkevakuuttajil- mista. Viimeisten, noin kymmenen vuoden net sijoittajat ovatkin lisänneet sijoittamista la, Maria Rissanen sanoo. aikana on yksityisalojen työeläkevaroista si- vaihtoehtoisiin kohteisiin. joitettu 30 - 40 prosenttia kotimaisiin kohtei- - Työeläkevakuuttajilla tämä on näky- Sijoitustuotoilla hillitään siin. Julkisalojen puolella kotimaisten osuus nyt erityisesti hedge –rahastosijoitusten ja eläkemaksun nousua on pysytellyt lähellä 20 prosenttia. muiden osakesijoitusten kuin noteerattujen Julkisalojen eläkevakuuttajien tuotot osakkeiden kasvuna, Rissanen toteaa. Suomen työeläkevarojen määrä on ennätys- ovat olleet viimeisten 15 vuoden aikana Uusi eläkeratkaisu sisälsi työeläkeyh- korkeat 169 miljardia euroa. Eläkevarat jat- korkeammat kuin yksityisalojen eläkeva- tiöille mahdollisuuden lisätä sijoittamista kavat kasvuaan rahastoinnin ja sijoitustoi- kuuttajien tuotot. Tuottoero on leventynyt osakkeisiin: Osaketuottosidonnainen lisä- minnan tuottojen myötä. Eläkkeiden rahas- varsinkin vuosien 2009 - 2013 aikana, jolloin vakuutusvastuu eli OLV ehdotetaan nos- toitu osa toimii puskurina, jonka sijoitustuo- Suomen BKT supistui keskimäärin 1,0 pro- tettavan 20 prosenttiin. Muutoksen myötä toilla hillitään eläkemaksujen nousua. senttia vuodessa ja jäi OECD-maiden hei- yhtiöiden noteerattujen osakkeiden osuu- - Työeläkevarojen sijoittamisen rooli koimmin kehittyvien joukkoon. den voi olettaa nousevan noin 5-10 prosent- korostuu seuraavina vuosikymmeninä kun Julkisalat alkoivat rahastoida varoja ai- tiyksikköä. Näitä uusia sijoituksia voi olet- suuret ikäluokat eläköityvät ja maksuunpan- kana, jolloin hajauttaminen ulkomaille alkoi. taa tehtävän niillä osakemarkkinoilla, joilla tavien eläkkeiden määrä nousee. Suurta kotimaan painoa ei ehtinyt muodos- tuoton ja riskin suhde on parhaimmillaan. Työeläkevarat tulee sijoittaa tuottavas- tua. Kahdesta suurimmasta julkisalojen elä- Maria Rissanen muistuttaa, että jokainen ti ja turvaavasti. Varat hajautetaan moni- kevakuuttajasta toisen suuri koko asettaa työeläkevakuuttaja toimi sijoittamisessaan puolisesti mm. eri sijoituslajeihin ja maan- haasteita kotimaahan sijoittamiselle ja toi- itsenäisesti, niin myös tämänkin asian kans- tieteellisille alueille. Eri kohteiden odotet- sella on mahdollisuus sijoittaa kiinteistöihin sa.

32 VOIMA & KÄYTTÖ MARRASKUU 2014 v

TURUN KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYS – ÅBO MASKINBELFÄLSFÖRENING R.Y. HELSINGIN KONEMESTARIYHDISTYS tekee keväisen matkan Kroatian Dubrovnikiin Toivottaa kaikille jäsenilleen, 11-15.4.2015, puolihoidolla. tukijoilleen sekä Lähtö Helsingistä 11.4.2015 klo 08.00 lauantaina. yhteistyökumppaneilleen Paluu Helsinkiin 15.4.2015 klo 23.40 keskiviikkona. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Majoitus Hotelli Lero+++ jaetussa 2hh ja 1hh lisä on 130 €. Vuotta Ohjelmassa: Dubrovnikin kaupunkikierros, Bosnia-Herzego- vinan retki, Montenegron retki ja Srdj-vuorelle retki. Matkalla JOHTOKUNTA yksi vapaapäivä, mutta sinä iltana on perinneillallinen kansan- tanssin kera.

Matkan hinta on 550 € ja avec 1100 €, maksetaan yhdistyksen HELSINGISTÄ 1975 K-160-LINJALTA tilille FI1610143000211447. VALMISTUNEET KONEMESTARIT!! Huom. Ennakkomaksu 200 € hlö 31.12.2014 mennessä. Lop- TOUKOKUUN 11-12 pv OLISI 40-VUOTISJUHLAT. TALLIN- pumaksu 20.2.2015 mennessä. NAN RISTEILYN merkeissä BALTIC QUEENILLA. Mukaan voit ottaa oman avecin tai koulukaverin hytti-kaveriksesi. Mukaan mahtuu 40 hlö maksujärjestyksessä. Viestikenttään viesti: Ennakko/Kroatia/ osallistujan nimet. 2h A-hytti 85,50 € / hlö sisältää iltabuffeen + ruokajuomat, sekä aamiaisen. Osallistujilla on oltava koko matkan ajan voimassa oleva henki- 2h B-hytti 73.50 € / hlö sisältää iltabuffeen + ruokajuomat, lökohtainen matkavakuutus ja voimassa oleva passi. Matkatoi- sekä aamiaisen. misto laittaa matkaliput ja ohjelman lähtijöille ennen matkaa.

Lähtö länsiterminaalista 11. pv klo 18.30 ja paluu 12. pv. klo Lisätietoja antaa Kalevi Korhonen puh. 050-3511940 16.30. Mahdollisuus maissa käyntiin aamulla klo 08.00 -12.10. tai sähköpostilla [email protected] Laiva lähtee Tallinnasta klo 12.30. Kokoontuminen: Länsiter- minaalin ylätasolla 11.05.2015 klo 17.50

YHTEYSTIEDOT: s-posti: [email protected] tai puh. 050-3511940

Maksut tilille FI26 1020 3500 0340 28 NORDEA. Huomautussarakkeeseen osallistujien nimet ja syntymä aika.

JULHÄLSNING Svenska Maskinbefälsföreningen i Helsingfors rf tillönskar alla sina medlemmar och förbundets medlemsföreningar en GOD JUL och ett GOTT NYTT ÅR 2015! Johannesmessu täyttää 15 vuotta!

I stället för Julkort har vi i ihågkommit Finska Tervetuloa Merelliseen juhlamessuun Sjömansmissionen. 25.1.2015 klo 17 Pallivahan kirkkoon Paltankatu 2, Turku

Saarna: piispa Kaarlo Kalliala, liturgi: pastori Mikko Laurén Merimieskirkon pääsihteerin puhe: Hannu Suihkonen esirukousjohtaja: johtaja Veijo Hiukka SVENSKA MASKINBEFÄLSFÖRENINGEN I HELSING- ehtoollisavustajat: yksikön päällikkö Esa Saari ja Jukka Itäkylä VT:n teksti: satamakapteeni Kari Riutta, FORS RF UT:n teksti: Reima Angerman, evankeliumi: merikapteeni Pekka Partanen Årsmöte onsdag 4 februari 2015 kl. 18.00 i föreningens lokal juonto: Merimies-Unionin L-S-os:n pj. Mika Ojala Stora Robertsgatan 36-40 D 51. laivakellon soitto: Timo Laitinen Ingång från Fredrikstorgets sida där det finns porttelefon. vastaanottajat ovella: konepäällikkö Lauri Harju, merikapteenit Jan Engblom, Aarni Rantala ja Jorma Huupponen. Stadgeenliga ärenden behandlas. Musiikki: Esa-Pekka Kanniainen ja Katulähetyksen lauluryhmä, jossa laulavat Leena Lehto ja Taina Laurén. STYRELSEN Kahvitilaisuus seurakuntasalissa messun jälkeen Järj. Maarian seurakunta ja Merimieskirkko

Merimieskirkon tuotepöytä

JOULUKUU 2014 KRAFT & DRIFT 33 Varapuh.joht. Lauri Päivänen Kokoukset kuukauden toisena Mäntytie 7, 12540 Launonen keskiviikkona klo 19.00 ravintola JÄSENYHDISTYKSET / puh. k. 019-762 139 Sohvissa. Siht. Seppo Helminen MEDLEMSFÖRENINGAR Aleksinkatu 8, 11130 Riihimäki NRO 10 KOTKAN puh. k. 0400-527 006 KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYS Rah.hoit. Risto Mukkala (Perust. - Grund. 1923) SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITON Hämeenkatu 13 B 20, www.kotkaengineers.fi JÄSENYHDISTYKSET / 05800 Hyvinkää Puh.joht. Mikko Järvinen GSM 050-5300418 Rauduskatu 21, 48770 Kotka FINLANDS MASKINBEFÄLSFÖRBUNDS puh. k. 05-289 938, 040-564 6352 NRO 07 KEMIN Varapuh.joht. Antti Luostarinen MEDLEMSFÖRENINGAR KONEMESTARIYHDISTYS Käpylänkatu 2 A 12 (Perust. - Grund. 1941) 48600 Kotka Puh.joht. Tapio Huuska puh. 050 355 2083 NRO 01 ETELÄ-SAIMAAN Sekret. Henrik Eklund Heikinkuja 10, 94100 Kemi Siht./Rah.hoit. Jouko Pettinen KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYS Söderbyvägen 50, 10600 Ekenäs GSM 050-598 9015 Rotinpää 39, 48300 Kotka (Perust. - Grund. 1921) tel. 050 4525688 Varapuh.joht. Kalle Kostamo puh. k. 05-228 5133, Puh.joht. Tapani Hirvonen [email protected] Perttusenkatu 25, 94600 Kemi 0400-432 824 Iltaruskonkuja 5 Kassör Leif Wikström puh. 040-4504 7199 [email protected] 55120 Imatra, GSM 040-5401 385 Brovägen 2 bst. 1, 02400 Kyrkslätt Siht. Timo Kesti Kokoukset talvikuukausien ensim- Varapuh.joht. / Rah.hoit. tel. h. 09-296 2287, Seponkatu 30, 94830 Kemi mäisen arkitorstaina klo 18.30, Seppo Pääkkönen tj. 09-5860 4810, 050-3310 180 GSM 044-099 3900 kokouspaikka Kotkan Klubi. Kornetinkatu 1 as. 10, Föreningens lokal Stora Roberts- Rah.hoit. Marja-Leena Huuska 53810 Lappeenranta gatan 36-40 D 51. OBS. Ingång via Heikinkuja 10, 94100 Kemi NRO 11 KONEMESTARIT JA GSM 0400-208 745 Fredrikgstorget där summertelefon puh. GSM 041-507 8442 ENERGIATEKNISET KME RY Siht. Pekka Sievänen finns. Månadsmöten den första hegl- Yhdistys kokoontuu erikseen (Perust. - Grund. 1958) Kalervonkatu 53, 53100 LPR fria onsdagen i månaden kl. 18.00, ilmoitettuna aikana. www.kme.fi puh. k. 05-451 3106, 050-437 5649 styrelsemöte kl 17.30. Juni, juli och Puh.joht. Pertti Roti [email protected] augusti inga möten. NRO 08 KESKI-POHJANMAAN Oppipojantie 13 A, 00640 Helsinki Kokoukset syys-toukokuun aikana, KONEMESTARIYHDISTYS- Puh. t. 09 617 3041, kuukauden kolmantena arkikeskiviik- NRO 04 HELSINGIN MELLERSTA ÖSTERBOTTENS GSM 050 559 1637 kona klo 18.00 Lappeenrannan KONEMESTARIYHDISTYS MASKINMÄSTAREFÖRENING Varapuh.joht. Pekka Teittinen Upseerikerho, Upseeritie 2, LPR (Perust. - Grund. 1869) (Perust. - Grund. 1939) Puronvarsi 8 A, 02300 Espoo Puh. joht. Kimmo Kojamo Puh.joht. Lauri Mattila GSM 050 387 5622 NRO 02 HAMINAN Myötätuulenkuja 4 B 24, Kihutie 15, 68630 Pietarsaari Siht. Juha Uimonen KONEMESTARIYHDISTYS 02330 Espoo puh. k. 06-723 4538, Pallastunturinkuja 7 E 15, 01280 (Perust. - Grund. 1947) puh. k. 040-747 9865, t. 040-849 9750 Vantaa Puh.joht. Juha Suomalainen [email protected] Varapuh.joht. Teuvo Pietilä Puh. t. 09 471 88287, Humaljoenkatu 14, 49400 Hamina Varapuh.joht./ sihteeri Jari Luostarinen Ruusasmäki 4, 68660 Pietarsaari GSM 040 059 6015 GSM 040-171 9161 Tyynelänkuja 5 E 65, 00780 Helsinki puh. k. 06-723 5561, Varasiht. Taneli Varjus [email protected] puh. k. 050-310 3347, t. 09-617 3770 t. 0204 169 284, 040-585 2284 Finnoontie 54 P 41, 02280 Espoo Varapuh.joht. Niilo Siro [email protected] Siht. Esa Sakari Jylhä GSM 040 709 5798 Niinistöntie 16, 49660 Pyhältö Rah.hoit. Raimo Harju Kermatie 4, 67900 Kokkola Rah. hoit. Lasse Laaksonen puh. k. 040-502 8131 Tulisuonkuja 1 B 9, 00930 Helsinki puh. k. 040-556 1667, Ojaniityntie 1, 33340 Tampere Siht./Rah.hoit. Juhani Jussilainen puh. 050-356 2716 t. 040-779 8508 Puh. t. 040 739 3363 Torpparinpolku 1, 49410 Poitsila [email protected] Rah.hoit. Pertti Nevala GSM 045 678 9856 040-554 5239 Kokoukset pidetään syys–toukokuun Kedontie 20 H 28, 68630 Pietar- Yhdistyksen sähköpostiosoitteet on Yhdistyksen kokouksista ilmoitetaan välisenä aikana, (vaalikokous saari puh. k. 06-723 1859, [email protected]. Yhdistyks- kirjeitse. joulukuussa ja vuosikokous t. 0204 169 757, 040-585 2757 en postiosoite on Ristolantie 10 A, maaliskuussa) kuukauden 00320 HELSINKI. Yhdistyksen yleisistä NRO 03 SVENSKA ensimmäisenä arkikeskiviikkona klo NRO 09 KESKI-SUOMEN kokouksista ilmoitetaan ensisijais- MASKINBEFÄLSFÖRENINGEN 19.00, osoitteessa Tunturikatu 5 A 3, KONEMESTARIYHDISTYS esti Voima ja Käyttö –lehdessä ja I HFORS 00100 Helsinki. Mikäli em. ajankohta on (Perust. - Grund. 1947) www.kme.fi. Mutta ellei se jostain (Perust. - Grund. 1909) pyhä- tai aattopäivä, pidetään kokous Puh.joht. Pasi Peräsaari syystä ole mahdollista, kuukauden Ordf. Bertil Bertula seuraavan viikon keskiviikkona. Hiskinkuja 4, 41160 Tikkakoski ensimmäisen maanantain Helsingin Bränningsberget 11 B 13, Tervetuloa. Varapuh.joht. Hannu Orslahti Sanomissa. 02320 Esbo Kuikantie 322, 41140 Kuikka GSM privat 045-171 9171 NRO 05 HÄMEENLINNAN puh. 0400-540 493 NRO 12 KUOPION [email protected] KONEMESTARIYHDISTYS Siht. Tapio Roiha KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYS Viceordf. Bo Wickholm (Perust. - Grund. 1945) Keskustie 24 a 11, 40100 Jyväskylä (Perust. - Grund. 1899) Lisebergsvägen 33, Puh.joht. Markku Säynäjäkangas t. 040-845 6791 www.kkpy.fi 01180 Kalkstrand Länsitie 25, 12240 Hikiä Rah.hoit. Pekka Raatikainen Puh. joht. Ilkka Relander GSM 0400-670 745 puh. t. 0107 551 267, Sääksmäentie 10, 40520 Jyväskylä Humpintie 172, 73100 Lapinlahti GSM 050-400 5965 puh. 0400-861 208 GSM 040-709 7323

34 VOIMA & KÄYTTÖ JOULUKUU 2014 Varapuh.joht. Sami Koponen NRO 15 OULUN NRO 16 PARGAS Siht. Mervi Fagerström Luhtalahdentie 71 KONEMESTARIYHDISTYS MASKINBEFÄLSFÖRENING Syväraumankatu 2 C 13, 71330 Räsälä (Perust. - Grund. 1903) (Perust. - Grund. 1925) 26100 Rauma Siht. Veijo Tolonen Puht. joht. Jouko Saarela www.pargasmaskinsbefal.fi puh. 044 533 8371 Lehtoniementie 114 C 82, Kurkelantie 1 C 8, 90230 Olulu Ordf. Tage Johansson [email protected] 70840 Kuopio GSM 040-533 6194 Skogsuddevägen 8, 21600 Pargas Kuukausikokoukset pidetään talvi- GSM 040-709 7336 [email protected] tel.hem. 044-458 0425, kuukausina erikseen ilmoitettavana Rah.hoit. Merja Korhonen Siht. Ari Heinonen GSM 040-845 8042 ajankohtana Häntäahontie 33, 70800 Kuopio Hekkalahdentie 24, 90820 Kello Viceordf./kassör Jan-Erik Söderholm GSM 040-709 7198 GSM 040 354 6047 Skepparvägen 35, 21600 Pargas NRO 19 SAVONLINNAN Kuukausikokoukset talvikuukausina [email protected] tel. 040 753 0554 KONEMESTARIYHDISTYS erikseen ilmoitettuna aikana. Rah.hoit. Kai Väisänen janerik/[email protected] (Perust. Grund. 1933) Villentie 5, 90850 Martinniemi Sekr. Berndt Karlsson Puh.joht. Esa Pekkinen NRO 13 LAHDEN GSM 0500-184 220 Tervsundsvägen 150, 21600 Pargas Aino Actén puistotie 2 A 1, KONEMESTARIYHDISTYS [email protected] tel. 02-4580 017, 040-7352182 57130 Savonlinna (Perust. - Grund. 1945) Teollisuusjaoston yhdysmies [email protected] puh. 0400 752 967 www.lahdenkonemestariyhdistys.fi Hannu Pesonen Varapuh.joht. Veijo Anttonen Puh.joht. Matti Harjula Toppilansaarentie 3 C 49 NRO 17 PORIN Kangesvuokontie 21 C 27, Kuokkamaantie 24 90500 Oulu KONEMESTARIYHDISTYS 57220 Savonlinna 15210 Lahti GSM 0400 372 882 (Perust. - Grund. 1894) puh. 015-278 339 puheenjohtaja@lahdenkone..* [email protected] Puh.joht. Pasi Kaija Siht./rah.hoit. Juha Puurtinen Varapuh.joht. Mikko Anttila Kuukausikokoukset Oulu laivalla, Top- Setäläntie 16, Tottinkatu 2 B 16, Polvikatu 4A8, 15170 Lahti pilan satama, 20.1.; 10.2.; 14.4.; 12.5.; 29200 Harjavalta 57130 Savonlinna puh. 045-671 7801 8.9.; 13.10. ja 8.12. Klo 18:00 puh. 050-389 1694 puh 050-599 6541. [email protected] Maaliskuun vuosikokouksesta ja mar- [email protected] Kokoukset pidetään erikseen Siht./ Rah.hoit. Juha Sinivaara raskuun vaalikokouksesta erillinen Varapuh.joht. Jorma Elo ilmoitettavana ajankohtana. Viherlaaksontie 9, 15200 Lahti ilmoitus Kivenhakkaajankatu 33, 28130 Pori puh. k. 050-5541177 Raahen kerho puh. 050-586 3528, k. 02-6356792 NRO 20 TAMPEREEN sihteeri@lahdenkone..* Puh.joht. Hannu Pesonen Siht. Mikko Jaakola KONEMESTARIT JA Kuukausikokoukset tammi-toukokuun ja Toppilansaarentie 3 C 49, Sahalaistenkatu 3 A, 28130 Pori INSINÖÖRIT R.Y. syys-joulukuun ensimmäisenä arkitors- 90500 Oulu [email protected] (Perust. - Grund. 1937) taina klo 19.00 Hotelli Cumuluksessa. Puh. 0400-372 882 Rah.hoit. Timo Kuosmanen Puh.joht. Pentti Aarnimetsä Sähköpostiosoitteiden loppuosa on [email protected] Aittaluodonkatu 4 E 43, 28100 Pori Paavo Kolinkatu 10 A 9, 33720 Tampere *@lahdenkonemestariyhdistys.fi Siht./rah. hoit. Pentti Ala-Lehtimäki puh. 0400-439 995 puh. 040-758 9869 Seminaarinkatu 9 A 23, 92100 Raahe [email protected] [email protected] NRO 14 MIKKELIN puh. 040 504 5119 Laiva-asiamies Pertti Venttinen Varapuh.joht. Martti Nupponen KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYS [email protected] Hiekkapellontie 18, 28610 Pori Porrassalmenkuja 4 A 11, (Perust. - Grund. 1948) Kajaanin kerho puh 0400556345 33410 Tampere Puh.joht. Seppo Piira Puh.joht. Taisto Karvonen [email protected] puh. 050-522 0730 Suentassu 4, 50150 Mikkeli Koivikoskenkatu 17 A 8, 87100 Kokoukset tammi-toukokuun ja syys- Sihteeri Eero Kilpinen puh. k. 015-177 523, t. 015-195 3808, Kajaani, puh 0400-278 695 joulukuun aikana joka kuukauden Ahvenisjärventie 22 C 42, GSM 044-735 3726 Varapuh.joht. Pentti Mäkeläinen toisena keskiviikkona klo 18.30 Porin 33720 Tampere [email protected] Virkotie 5, 87200 Kajaani Klubilla, Etelärantakatu 10. Toukokuun puh. 050-545 5765 Varapuh.joht. Osmo Blom Puh. 050-358 2146 kuukausikokous pidetään perinteisesti [email protected] Kölikaari 29 D 44, 50170 Mikkeli Sihteeri Timo Myllyniemi BSF:n purjehduspaviljongilla. Vuosikok- Rah.hoit. Joachim Alatalo, GSM 040-564 4829, [email protected] ous huhtikuussa ja vaalikokous puh. 050-345 1052 Siht. Tapio Haverinen Rovaniemen kerho joulukuussa. Kuukausikokoukset pidetään erikseen Aurakatu 5 H 59, 50190 Mikkeli Puh.joht. Reijo Rajala ilmoitettavana ajankohtana. puh. t. 015-195 3808 Kolpeneentie 41 C 4, 96440 NRO 18 RAUMAN GSM 044-735 3739 Rovaniemi KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYS NO 21 TURUN [email protected] Puh. 040-591 3318 (Perus. - Grund. 1926) KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYS Rah.hoit. Mika Manninen Siht. Harri Juntunen Puh.joht. Anitta Heikura (Perust.-Grund. 1874) Mukulapolku 3, 50100 Mikkeli Karjatie 16, 96900 Saarenkylä Mäkitie 6 A 2, 26840 Kortela www.tkpy.fi puh. t. 195 3898 Rah.hoit. Tapio Kakkinen puh. 044-455 8040 Puh.joht. Jukka Lehtinen GSM 044-735 3898 Kellokastie 3 D 2, 96440 Rovaniemi [email protected] Somersojantie 13, 21220 Raisio [email protected] Puh. 050-583 8701 Varapuh.joht. Kari Sinikallas puh. 050-557 3238 Kuukausikokoukset tammi-, maalis-, Laiva-asiamies Kai Väisänen Kourulantie 541, 26560 Kollaa [email protected] touko- syys- ja marraskuussa kuukauden Villentie 5, 9085 Martinniemi puh. 044 377 5031 Varapuh.joht. Harri Piispanen ensimmäisene arkitiistaina klo 20.00. puh. 0500-184 220 [email protected] Kattarakatu 3, 21260 Raisio Ravintola Pruuvi, Mikkeli [email protected] rah.hoit. Petteri Uutela puh. 050-445 9932 Hakapolku 4, 27100 Eurajoki [email protected] puh. 050-517 2271 Siht./jäsenkirjuri Heimo Kumlander [email protected]

JOULUKUU 2014 KRAFT & DRIFT 35 Betaniankatu 2 as. 16, 20810 Turku meddelas. Mötesplats Hotelli Tekla [email protected] NRO 27 POHJOIS-KARJALAN puh. 040-593 4021 restaurang Brando, Brändövägen 58, Viceord. Ole Ginman KONEMESTARIYHDISTYS R.Y. [email protected] klo 18;00.. Musterivägen 2, 22410 Godby (Perust. - Grund. 1987) Rah.hoit. Ismo Sahlberg tel. 0500-566 503 Puh.joht. Erkki Laitinen puh. 050-454 2437 NRO 23 JULKISEN ALAN Sekr. Magnus Eriksson Kärritie 27, 80400 Ylämylly [email protected] MERENKULKU-, ERIKOIS-, JA Högbackagatan 12, 22100 puh. k. 0400-529 7510 Huoneistoasiat Rauno Palonen ENERGIATEKNISET JAME R.Y. Mariehamn Varapuh. joht. Jukka Ahtonen Varsojankatu 33, 20460 Turku (Perust. - Grund. 1950) tel. 018-23 032 Rauhan­katu 37 as 1, 80100 Joensuu puh. 040-552 5989 www.jame.fi Kassör Thomas Strömberg puh. 050-597 1920 [email protected] Puh.joht. Heino Kovanen Granvägen 54, 22100 Mariehamn Siht. Seppo Luostarinen Huvitoimikunta Jarmo Mäkinen Vihertie 53 B, 01620 Vantaa tel. 018-15 572 Pajatie 14, 80710 Lehmo Tikkumäenkuja 2 A 10, 20300 Turku GSM 040-541 1469 Om ej Strömberg är anträffbar, Rah.hoit. Jorma Taivainen Puh. 050-512 3222 [email protected] kontakta Hans Palin. Månadsmöte den Opotantie 5, 80230 Joensuu [email protected] Varapuh.joht. Tommi Nilsson andra tisdagen i månaden kl. 19.30 i puh. 0400-661 680 Yhdistyksen kokoukset pidetään joka Suomenlinna, C 52 A 1, Hotell Arkipelag. Inga möten juni, juli, kuukauden ensimmäisenä arkitorstaina oo19o Helsinki augusti. NRO 28 LUOTSIKUTTERIN- (syys-toukokuu) klo 19.00 yhdistyksen GSM 040-507 6454 KULJETTAJAT R.Y. huoneistossa Puutarhakatu 7 a as. 2, Siht. Pekka Savikko NRO 26 KOKKOLANSEUDUN - LOTSKUTTERFÖRARNA R.F. 20100 Turku. Helmikuun kuukausiko- Varkkavuorenkatu 19 B 46, KONEMESTARIT R.Y. (Perust. - Grund. 1989) kous on yhdistyksen vuosikokous ja 20320 Turku (Perust. - Grund. 1974) Puh.joht./ordf. Teemu Kouri joulukuun kokous on vaalikokous. puh. 040-533 3822 Puh.joht. Tapio Järvinen Talonmäenkatu 14, 20810 Turku Ikäveljet kokoontuvat joka tiistai Rah. hoit. Hannele Haaranen, Raksontie 18, puh. t. 044-569 0065 (syys-toukokuussa) klo 10.00 - 12.00. Kalliopohjantie 5 E 50, 04300 Tuusula 67700 Kokkola Varapuh. joht./viceordf. Yhdistyksen sähköposti on tkpy@tkpy. puh. 0500-631 155 puh. GSM 050-334 3810 Hannu Poskiparta fi ja kotisivut www.tkpy.fi. Turun kerho: Varapuh. joht. Kaj Siltanen Niittykatu 3, 26650 Rauma Yhdistyksen tilinumero on Liedon Puh.joht. Mauno Hasunen Kettufarmintie R5, 67700 Kokkola puh. 044 522 8130 säästöpankki FI7543092120000134 Siltavoudinkatu 1 as 19, 21200 puh. GSM 050-454 9413, siht./Rah.hoit. Ari Pöyhtäri (vuokrat, lahjoitukset yms., Raisio k. 040-592 1335 Lassentie 7, 68100 Himanka ei osallistumismaksuja). puh. 050 511 0077 Siht. Seppo Tuikka Huvitoimikunnan tilinumero, Vaasankerho: Leppäkertunkatu 1 C 15, NRO 30 johon maksetaan kaikki osallistumis- Puh.joht. Åke Norrgård 67800 Kokkola ENERGIAINSINÖÖRIT R.Y. maksut, on Liedon säästöpankki Eriksgrånd 3, 64610 Övermark puh. GSM 050-454 9443 (Perust. - Grund. 1992) FI5443090010143618 puh. k. 06-225 3695 Rah.hoit. Ari Frilund Puh.joht./siht. Anssi Laaksonen Siht. Pertti Toropainen Lappilantie 8, 67400 Kokkola Talpiakuja 6 F 33, NRO 22 VAASAN Rinnetie 5, 69400 Vaasa puh. GSM 050-454 9412 20610 Turku KONEMESTARIYHDISTYS puh. 06-325 9399 puh. 050-313 8748 - VASA MASKINMÄSTARE- Yhdistyksen kokouksista ilmoitetaan [email protected]. FÖRENING Voima ja Käyttö -lehdessä. Rah.hoit. Ruth Lähdeaho (Perust. - Grund. 1911) Haagan urheilutie 15 A 1, www.vaasankonemestarit.fi NRO 24 LOVIISAN 00400 Helsinki Puh.joht./ordf. Timo Leppäkorpi VOIMALAITOSMESTARIT R.Y. puh. 050-530 3330 (Perust. Grund. 1974) Varapuh.joht./Viceordf. Puh.joht. Pekka Vainio Heimo Norrgård Pohjolantie 46, 04230 Kerava puh. 0400-482 221 puh. k. 040-483 8470 Siht./sekr. rah. hoit./kassör Varapuh.joht. Timo Järvimäki Veli-Pekka Uitto Reitsaarentie 41 puh. 050-540 5431 48910 Kotka Laiva-asiamies Timo Leppäkorpi p. 041-4366017 Kuukausikokoukset/månadsmöten. [email protected] Yhdistys kokoontuu talvikuukausina Siht. Markku Sopanen kuukausikokouksiin neljä(4) kertaa: Kuovintie 2, 49220 Siltakylä -syyskuussa, -joulukuussa, kuukausi/ puh. 05-220 1776 vaalikokous, - helmikuussa, kuukausi/ Rah. hoit. Pekka Tahvanainen vuosikokous sekä toukokuussa, em. Runar Schildtintie 18, 07920 Loviisa kokouskuukausien ensimmäisenä puh. k. 019-509 035, t. 019-550 4112 arkitorstaina, ellei toisin ilmoiteta. Kokouspaikka; Hotelli Teklan ravintola NRO 25 ÅLANDS ENERGI Brando, Palosaarentie 58, klo 18;00. OCH SJÖFARTSTEKNISKA Månadsmöten. FÖRENING R.F. Föreningen har månadsmöten fyra (4) (Perust. - Grund. 1942) gånger under vinterhalvåret: - sep- www.maskinisterna.ax tember, -december/valmöte, -februari/ Ordf. Hans Palin årsmöte, samt maj. Månadsmöten hålles Ljungvägen 4, 22100 Mariehamn första helgfria torsdagen, om inte annat tel. 018-21 134, 040-723 7220

36 VOIMA & KÄYTTÖ JOULUKUU 2014 JÄSENPALSTA

Suomen Konepäällystöliitto - Toimisto tiedottaa Finlands Maskinbefälsförbund Byrån meddelar Meripäällystövälitys Sjöbefälsförmedlingen Helsinki: Helsingfors: puh. 029 504 0832 tel. 010 607 0227 Haapaniemenkatu 4 B Aspnäsgatan 4 B 00530 Helsinki 00530 Helsingfors Lastenkodinkuja 1/Barnhemsgränd 1 Turku: Åbo: 00180 Helsinki/00180 Helsingfors puh. 010 604 3146 tel. 010 604 3146 faksi/fax (09) 694 8798 Linnakatu 52, 20100 Turku Slottsgatan 52, 20100 Åbo Maarianhamina: Mariehamn: www.konepaallystoliitto.fi (018) 25 000 (018) 25 000 Talous - ekonomi Ålandsvägen 31 Ålandsvägen 31 PB 60, 22101 Mariehamn PB 60, 22101 Mariehamn Jäsenasiat - Medlemsärenden Gunne Andersson (09) 5860 4815 Merikatselmusmies: Mönstringsförrättare: puh. (09) 730 535 tel. (09) 730 535 Toiminnanjohtaja - Verksamhetsledare Luotsikatu 3 Lotsgatan 3 Leif Wikström 00160 Helsinki 00160 Helsingfors puhelin (09) 5860 4810, GSM 050 3310 180 Merimiespalvelutoimisto: Sjömansservicebyrån: puh. (09) 668 900 tel. (09) 668 900 Asiamiehet - Ombudsmän - Merimiesklubi ja -hotelli - Sjömansklubb och -hotell Sami Uolamo (09) 5860 4813, GSM 043-824 3099 puh. (09) 668 900 25 tel. (09) 668 900 25 Linnankatu 3 Slottsgatan 3 Joachim Alatalo (09) 5860 4812, GSM 050-345 1052 00160 Helsinki 00160 Helsingfors Päivi Saarinen (09) 5860 4811, GSM 040-525 7805 Merimieseläkekassa: Sjömanspensionkassan: e-mail: [email protected] puh. 010 633 990 tel. 010 633 990 [email protected] Uudenmaankatu 16 A Nylandsgatan 16 A 00120 Helsinki 00120 Helsingfors www.merimieselakekassa.fi www.sjomanspensionskassan.fi Kansaneläkelaitoksen Folkpensionanstaltens Helsingin toimisto byrå i Helsingfors Merimiesasiat Sjömansärenden puh. (09) 777 01 tel. (09) 777 01 Et. Hesperiankatu 2 S. Hesperiagatan 2 00100 Helsinki 00100 Helsingfors Työttömyyskassa - Arbetslöshetskassan Laiva-asiamiehet - Fartygsombudsmän Maa- meri- ja metsäalojen työttömyyskassa – Land- sjö- och skogssektorernas arbetslöshetskassa Kotka Kemi PL 115, Lastenkodinkatu 5 B Timo Laihonen Kari Kinnunen 00181 HELSINKI Muurainpolku 26, 48710 Karhula Jääsalo Puhelin (09) 6866 340 puh. k. (05) 260 4253, t. 0400-648 122 t. 040-5025757 Telefax (09) 6866 3441 Sähköposti: [email protected] Turku Oulu Internet: www.mmtk.fi Harri Piispanen Kai Väisänen Kattarakatu 3, 21260 Raisio Villentie 5, 90850 Martinniemi Kassanjohtaja puh. 050 458 0796 puh. 0500 184 220 Anja Tikka (09) 6866 3442 [email protected] [email protected] Puhelinpäivystys ma-pe 9.00 – 11.00 Vaasa Mariehamn Etuuskäsittelijät: Timo Leppäkorpi Hans Palin, Aija Olin (09) 6866 3443 puh. 050-530 3330 Ljungvägen 4, 22100 Mariehamn, Soile Lindgren (09) 6866 3444 puh. (018) 21 134, 0400-330 455 Hanna Salmela (09) 6866 3446 Pori Toimistosihteeri Pertti Venttinen Jenni Laakso (09) 6866 340 Hiekkapellontie 18, 28610 Pori puh. 0400-556 345, [email protected]

JOULUKUU 2014 KRAFT & DRIFT 37 Työttömyyskassan nimi ja yhteystiedot muuttuvat Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassa aloittaa toimintansa vuoden alussa

aa- meri- ja metsäalojen työttö- Vuodenvaihteen päivärahojen Päivärahan hakeminen myyskassa (MMTK), sulautuu maksatukseen muutoksia 1.1.2015 alkaen Julkis- ja yksityisalojen toimi- Mhenkilöiden työttömyyskassaan 1.1.2015 al- Työttömyyskassan fuusio aiheuttaa muutok- Päivärahaa haetaan entiseen tapaan kalen- kaen. Uuden työttömyyskassan nimeksi tu- sia vuodenvaihteen päivärahojen maksatuk- terikuukausittain tai neljän kalenteriviikon lee Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassa seen. jaksoissa. - JYTK. Kassan jäsenmäärä tulee olemaan Kuluvan vuoden viimeinen maksa- Sähköiset hakemukset (sekä ansiopäivä- lähes 60 000 ja kokoluokaltaan se on Suomen tusajo on perjantaina 19.12.2014, joten rahan ensihakemukset että jatkohakemuk- 11. suurin kassa. sähköisiä jatkohakemuksia voi toimittaa set) tehdään uuden nettisivun www.jytk.fi MMTK:n työttömyyskassan fuusion nykyiseen osoitteeseen 19.12. klo 12.00 kautta. taustalla on huoli työttömyyskassan tulevai- asti. Tämän jälkeen järjestelmä sulkeutuu. Nettisivuilta löytyy kirjautumisohjeet suudesta pitkällä aikavälillä. MMTK:n viimeinen maksupäivä tulee järjestelmään. - Fuusioitumalla Julkis- ja yksityis- olemaan tiistai 23.12.2014, jonka jälkeen Postin kautta lähetettävät hakemukset alojen toimihenkilöiden työttömyyskas- MMTK:n rekisteritiedot yhdistetään Julkis- toimitetaan osoitteeseen: san kanssa varmistetaan kassan maksuval- ja yksityisalojen työttömyyskassan rekiste- Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassa – mius sekä nopea palvelu kassan jäsenille reihin. JYTK myös tulevaisuudessa, Anja Tikka kertoo. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Fuusio ei vaikuta kassan maksamiin etuuk- ajalla 20.12. – 31.12.2014 kassaan ei voi lä- siin mitenkään. Ne säilyvät ennallaan. Ai- hettää sähköisiä jatkohakemuksia eikä kassa noastaan kassan nimi ja yhteystiedot muut- pysty käsittelemään myöskään postitse tul- tuvat. Käytännönjärjestelyistä johtuen vuo- leita päivärahahakemuksia. denvaihteen päivärahojen maksatukseen tu- HUOM! MMTK on suljettu 23.12. – lee muutosta. 31.12.2014 muuton vuoksi.

UUDEN TYÖTTÖMYYSKASSAN YHTEYSTIEDOT: Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassa - JYTK

Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki puhelin 020 789 3871 faksi 020 789 3872 päivystys 020 690 069 (ma – pe klo 9.00 - 15.00) sähköposti [email protected] nettisivut www.jytk.fi

Aija Olin 020 690 069 Hanna Salmela 020 690 069 Anja Tikka 020 789 3875 Jeanette Pitkänen 020 789 3887

38 VOIMA & KÄYTTÖ JOULUKUU 2014 Arbetslöshetskassans namn och kontaktuppgifter förändras Offentliga- och privata sektorns arbets- löshetskassa påbörjar sin verkasamhet i början av året

and- sjö- och skogssektorernas arbetslöshetskassa (MMTK), I praktiken betyder det här att under tiden 20.12.2014- 31.12.2014 kommer att fusioneras i Offentliga- och privata sektorns kan man inte skicka in elektroniska fortsättningsansökan samt kan funktionärsförbunds arbetslöshetskassa fr.o.m. 1.1.2015. Den kassan inte heller hantera ansökan som kommit in via post. Lnya arbetslöshetskassan kommer att heta Offentliga- och privata Obs! MMTK är stängd 23.12. – 31.12.2014 på grund av flytt. sektorns arbetslöshetskassa- JYTK. Kassans medlemsantal kommer att vara nästan 60 000 och i mängdkategorin är den Finlands 11:e Ansökan av dagpenning fr.o.m. 1.1.2015 största kassa. Bakgrunden i MMTK:s arbetslöshetskassas fusion är orolighe- Dagpenning ansöks som vanligt i fyra veckors eller kalendermånads ten om arbetslöshetskassans framtid i längre sikt. perioder. – Att fusionera med Offentliga- och privata sektorns funktio- Elektroniska ansökan (samt första ansökan om inkomstrelate- närsförbunds arbetslöshetskassa försäkras kassans betalningsbe- rad dagpenning och fortsätt ansökan) görs från den nya web-sidan redskap samt en snabb service till alla kassans medlemmar även i www.jytk.fi framtiden, berättar Anja Tikka. Fusionen kommer inte att påverka betalningen av kassans för- Anvisningar för logga in hittas på hemsidan. måner på något sätt. Dem håller sig som vanligt. Enbart kassans namn och kontaktuppgifter förändras. Angående de praktiska ar- Ansökan via post skickas till adressen: rangemangen kommer det att bli förändringar i årskiftens utbetal- Offentliga- och privata sektorns arbetslöshetskassa- JYTK ning av dagpenning. Stationskarlsgatan 4, 00520 Helsingfors

Förändringar i årskiftens utbetalningar

Arbetslöshetskassans fusion orsakar förändringar i utbetalningar av dagpenning. Nuvarande årets sista betalningskörning kommer att vara fredagen den 19.12.2014, så elektroniska fortsättningsansö- kan kan levereras till nuvarande adress ända tills 19.12.2014 kl. 12.00. Efter det här stängs systemet. MMTK:s sista betalningsdag kommer att vara tisdagen den 23.12.2014 och efter det kommer MMTK:s registeruppgifter att fö- renas med Offentliga- och privata sektorns arbetslöshetskassas re- gister.

NYA ARBETSLÖSHETSKASSANS UPPGIFTER: Offentliga- och privata sektorns arbetslöshetskassa- JYTK

Stationskarlsgatan 4, 00520 Helsingfors telefon 020 789 3871 fax 020 789 3872 telefon service 020 690 069 (mån- fre. 9.00 – 15.00) e-post fö[email protected] hemsida www.jytk.fi

Aija Olin 020 690 069 Hanna Salmela 020 690 069 Anja Tikka 020 789 3875 Jeanette Pitkänen 020 789 3887

JOULUKUU 2014 KRAFT & DRIFT 39