Tanssiva Kaupunki Societas Scientiarum Fennica
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
TANSSIVA KAUPUNKI SOCIETAS SCIENTIARUM FENNICA Finska Vetenskaps-Societeten, grundad 1838, är Finlands äldsta vetenskapsakademi, som publicerar forskning, utdelar stipendier och pris, tar initiativ och håller möten med föredrag. Societeten inledde 1996 ett publiceringssamarbete med syskonakademin Suomalainen Tiedeakatemia. Vuonna 1838 perustettu Suomen Tiedeseura on Suomen vanhin tiedeakatemia, joka julkaisee tutkimuksia, myöntää tutkimusavustuksia ja palkintoja, tekee aloitteita ja järjestää kokouksia. Seura aloitti 1996 julkaisuyhteistyön sisarjärjestönsä Suomalaisen Tiedeakatemian kanssa. The Finnish Society of Sciences and Letters, founded in 1838, is the oldest scholarly academy of Finland. It publishes research, awards research grants and prizes, takes initiatives and organizes meetings. In 1996 the Society established cooperation with its sister organizarion the Finnish Academy of Sciences and Letters. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk Serien, som grundades år 1857, publicerar undersökningar om Finlands natur, befolkning och samhällsförhållanden. Utkommer med oregelbundna intervaller. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk utges inom ramen för publiceringssamarbetet med Suomalainen Tiedeakatemia. Vuonna 1857 perustettu sarja julkaisee Suomen luontoa, väestöä ja yhteiskuntaoloja käsitteleviä tutkielmia. Ilmestyy epäsäännöllisin välein. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk julkaistaan osana Suomen Tiedeseuran ja Suomalaisen Tiedeakatemian välistä julkaisuyhteistyötä. The series, founded in 1857, publishes monographs dealing with the nature, population and social conditions of Finland. Appears at irregular intervals. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk is part of the publishing cooperation between the Finnish Society of Sciences and Letters and the Finnish Academy of Sciences and Letters. Redaktör – Toimittaja – Editor Stig-Olof Londen Institutionen för matematik och systemanalys Aalto universitetet PB 11000, FI-00076 Aalto [email protected] Försäljning – Myynti – Dealer Tiedekirja/Vetenskapsbokhandeln Kansikuva Snellmaninkatu/Snellmansgatan 13 Alexander Lauréus, FI-00170 Helsinki/Helsingfors Tanssiseura (1814). [email protected], www.tsv.fi Foto: Jean-Baptiste Béranger. Inv nr SUBS173, J.A. Bergs Graafinen suunnittelu: Minna Etsalo samling/Stockholms universitet Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 217 Topi A r t u k k a TANSSIVA KAUPUNKI Turun seurapiiri sosiaalisena näyttämönä 1810-luvulla Helsinki 2021 Artukka, Topi 2021. Tanssiva kaupunki. Turun seurapiiri sosiaalisena näyttämönä 1810-luvulla. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 217, 344 pp. ISBN 978-951-653-459-9 (print) ISBN 978-951-653-460-5 (open access) ISSN 0067-8481 (print) ISSN 2736-9366 (open access) © Suomen Tiedeseura – Societas Scientiarum Fennica, Topi Artukka Turun yliopisto Humanistinen tiedekunta Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Suomen historia Tohtoriohjelma Juno Työn ohjaajat Kirsi Vainio-Korhonen Turun yliopisto Johanna Ilmakunnas Åbo Akademi Charlotta Wolff Turun yliopisto Tarkastajat Henrika Tandefelt Helsingin yliopisto Johanna Wassholm Åbo Akademi Vastaväittäjä Johanna Wassholm Åbo Akademi Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck -järjestelmällä. 6 Tanssiva kaupunki TURUN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Suomen historia ARTUKKA, TOPI: Tanssiva kaupunki. Turun seurapiiri sosiaalisena näyttämönä 1810-luvulla Väitöskirja, 344 s. Tohtoriohjelma Juno Toukokuu 2021 Tiivistelmä Väitöskirja käsittelee Turun seurapiiriä ja sen ympärille muodostunutta uudenlaista seurallisuuden kulttuuria 1810-luvulla. Turun seurapiiri ylläpiti aktiivista seuraelämää, jonka avulla se loi, huolsi ja kehitti sosiaalisia suhteitaan, hierarkioita ja valta-asetelmia sekä uudenlaisia seurallisuuden tapoja. Seurapiirin käsitteen ja tutkimuskohteen avulla tutkimuksessa analysoidaan julkisen seuraelämän kehittymistä Suomessa ja sosiaalisten suhteiden merkitystä 1800-luvun alun säätyläisille. Lisäksi valaistaan seuraelämän toimijoita, tiloja ja ilmenemismuotoja. Tutkimus kohdistuu 1810-lukuun. Tällöin Turkuun kokoontui kaupungin hallinnollisesta asemasta ja historiasta johtuen poikkeuksellinen otos suomalaista eliittiä, joka muodosti uuden seurapiirin ytimen yhdessä kaupungissa vanhastaan asuneiden professoreiden, lainoppineiden ja kauppiaiden kanssa. Tutkimuksessa syvennytään lyhyeen ajanjaksoon, vuosikymmeneen, mikä mahdollistaa yksityiskohtaisemman toiminnan ja seurallisuuden kulttuurin tarkastelun. Tiukan rajauksen mahdollistaman analyysin ja kontekstoinnin tuloksena luodaan kuva myös laajemmasta, 1810-luvun molemmin puolin ylittäneestä eliitin seurallisuuden kulttuurista. Näkökulma tutkimukseen on lähde-empiristinen. Tutkimuksessa on hyödynnetty laajasti arkis- tolähteitä, joista keskeisin on Turun hovioikeuden virkamiehen Johan Winterin turkulaista arkea ja seuraelämää havainnoiva päiväkirja. Sen lisäksi on analysoitu eliitin kirjallista jäämistöä, muistikirjoja, sanomalehtiä, julkisten toimijoiden asiakirjoja sekä virallisia, viranomaisten tuottamia aineistoja. Aineistojen hyödyntämisessä on noudatettu lähdeinkluusion ajatusta, jonka mukaisesti mikä tahansa muistijälki ja paperilappu saattaa olla hyödyksi tutkijalle osana isompaa kontekstia. Menetelmällisesti tutkimus kytkeytyy kansainväliseen seurallisuuden historian ja eliitin kulttuurihistorian tutkimuspe- rinteeseen, jossa seuraelämä nähdään eliittien elämään keskeisesti kuuluvana ilmiönä. Tutkimus osoittaa, että seuraelämällä ja seurapiirillä oli merkittävä rooli 1810-luvun eliitin yhteisöllisyyden ja itsetietoisuuden rakentamisessa. Turun seurapiiri oli luonteeltaan eksklusiivinen, mutta samalla se madalsi eliitin sisäisiä raja-aitoja ja säätyrajoja. Eliitin laajentuminen, seurallisuuden kulttuuri ja seurapiirin tilat edistivät kaikki uudenlaisen, porvarillisen seurallisuuden kulttuurin syn- nyttämistä Suomeen. Sama kulttuuri toi yhteen suomalaiset ja Suomessa valtaa pitäneet venäläiset ja mahdollisti eliitille tavan tutustua, seurustella ja luoda suhteita. Seurapiiri oli siten myös poliittinen näyttämö. Väitöskirja antaa uusia näkökulmia 1800-luvun alun Suomen historiaan. Se osoittaa, miten seurapiirin ja seurallisuuden käsitteitä voi hyödyntää historiantutkimuksessa. Tarkastelemalla sosi- aalisia suhteita, seuraelämää ja niiden merkityspintoja eliitin arjessa voidaan avata uusia näkökulmia varsin tutkittuihin aiheisiin ja syventää ymmärrystä 1800-luvun alun suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen poliittisesta toimijoista. Asiasanat: kulttuurihistoria, kaupunki, Turku, 1800-luku, sosiaaliset suhteet, seurallisuus, seurapiiri, eliitti, julkisuus. Tiivistelmä 7 UNIVERSITY OF TURKU Faculty of Humanities School of History, Culture and Arts Studies Finnish History ARTUKKA, TOPI: The dancing town. The high society of Turku as a social scene in the 1810's Doctoral Dissertation, 344 pages Doctoral Programme Juno May 2021 Abstract This dissertation examines the high society in Turku and the new kind of sociability that formed around it. The high society had an active social life through which it established, maintained and ad-vanced social relations, hierarchies, power structures and new forms of sociability. In this study, the development of public sociability in Finland and the meaning of social relations in elite culture of the early 19th century is analysed using the concept of high society. Furthermore, the study illuminates the actors, spaces and structures of that society. This study focuses on the 1810's. Turku had an exceptional administrative status as the capital of the Grand Duchy of Finland and due to the history of the city, it was also the capital of Finland's new elite. This new elite formed the core of high society alongside the old elite of professors, lawyers and merchants. The relatively short time period examined here, one decade, enables a more detailed observation of the activities and sociability of the elite. At the same time, careful definitions make de-tailed analysis and contextualization possible and make a wider phenomenon clearly visible: the sociability of the elite that exceeded the boundaries of the decade. The approach used in this research is based on the ideas of source empiricism. Thus, the study has utilised several historical source materials, of which the most important one is Johan Winter’s diary. Winter was an official in the Court of Appeal and described his life as a part of high soci- ety in Turku in detail. In addition, this dissertation analyses written material and memory books from the elite as well as newspapers and official documents. This study follows the idea of source inclusion, which means that any kind of memory trace or piece of paper can be useful in the right research context. Methodologically, this study is influenced by the international research traditions used in researching sociability and cultural history of the elite, which perceive the social life and its dimensions as an integral part of the lives of the elite. This study reveals that sociability and polite society had a significant role in the way in which the elite built their community and asserted themselves in the 1810's. The character of the high society in Turku was exclusive, but at the same time it lowered the internal boundaries and hierar- chies within the elite itself. Expanding high society, social life and spaces promoted the birth of a novel, bourgeoisie sociability