Keskinen C345.Pdf (7.245Mb)
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
Oma ja yhteinen etu Kauppiaiden keskinäinen kilpailu ja yhteistyö Porin paikallisyhteisössä 1765–1845 TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA ANNALES UNIVERSITATIS TURKUENSIS SARJA - SER. C OSA - TOM. 345 SCRIPTA LINGUA FENNICA EDITA Oma ja yhteinen etu Kauppiaiden keskinäinen kilpailu ja yhteistyö Porin paikallisyhteisössä 1765–1845 Jarkko Keskinen TURUN YLIOPISTO UNIVERSITY OF TURKU 2012 Kannen kuva: Pori ennen vuotta 1852, raatihuone ja tori. Maalannut Johan Sillström. Kuvannut Jalo Porkkala 1984. Kuva nro 6351, Satakunnan Museon kuvakokoelma. Taitto Maria Vasenkari ISBN 978-951-29-5149-9 (Painettu/Print) ISBN 978-951-29-5150-5 (PDF/Sähköinen) ISSN 0082-6995 Painosalama Oy – Turku 2012 KIITOKSET Entisajan kauppiaan tavoin väitöskirjantekijän työ perustuu monella eri taval- la yhteisön jäseneksi kasvamiseen. Tie tiedeyhteisön jäseneksi on usein pitkä ja monitahoinen. Sen aikana tutkijan on sisäistettävä paitsi omaan työhönsä liitty- vä tutkimusaineisto myös monta erilaista roolia yhteisön sisä- ja ulkopuolella ja pyrittävä yhdistämään nämä siten, että ne tukevat toisiaan. Oma kasvuni tiede- yhteisön jäseneksi alkoi seuratessani Suomen Akatemian rahoittaman Eliitit ja yhteiskunnan muutos – sukustrategiat ja vallan verkostot 1500–2000 -tutkimus- projektin toimintaa. Tutkimusryhmän vetäjän professori Markku Kuisman ja sen jäsenten palo omiin tutkimusaiheisiinsa sytytti minussa kipinän, jonka sammut- tamiseen minulta on kulunut lähes kymmenen vuotta. Nyt työ on valmis ja saan kiittää kaikkia niitä tahoja, jotka osaltaan ovat edesauttaneet kasvuani yhteisön jäseneksi. Suuri kiitos kuuluu luonnollisesti ohjaajilleni professori Kirsi Vainio- Korhoselle ja dosentti Kari Teräkselle. Heidän tukensa työn eri vaiheissa on ollut minulle ensiarvoisen tärkeää. Ilman heidän asiantuntemustaan ja kannustustaan tämä työ ei luultavasti koskaan olisi tullut valmiiksi. Minulla on ollut myös ilo ja kunnia työskennellä heidän alaisenaan ja kolleganaan kolmessa eri Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimusprojektissa, jotka ovat antaneet minulle mah- dollisuuden keskittyä työhöni. Akatemian lisäksi tätä työtä ovat taloudellisesti tukeneet Suomen Kulttuurirahasto, Satakunnan maakuntarahasto, Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö, Turun yliopistosäätiö ja Suomen metsätieteellinen seura. Li- säksi Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto ja Emil Öhmanin säätiö ovat ra- hoittaneet ulkomaille suuntautuneita arkistovierailujani. Väitöskirjani esitarkastajina ovat toimineet dosentti Kai Häggman ja fil. tri Jouko Nurmiainen. Kiitän heitä lämpimästi saamastani palautteesta ja raken- tavista kommenteista. Lisäksi haluan kiittää dosentti Marjatta Rahikaista siitä työstä, jonka hän teki työn parantamiseksi, sekä dosentti Andrew Newbyä työn tiivistelmän tarkastamisesta. Iso kiitos kuuluu Turun yliopiston Suomen historian oppiaineen työyhteisöl- le, jossa olen alusta saakka tuntenut olevani kuin kotona. Kahvipöydässä ja sen ulkopuolella jaetuista iloista ja suruista kiitos erityisesti Ullalle, Veikolle ja Jaril- le. Kiitos myös Alille, Samille ja Seijalle, jotka vuosien ajan jakoivat Jusleniassa työhuoneen kanssani. Lyyliä ja Suviannaa tahdon kiittää lukemattomista asialli- sista ja asiattomista juttutuokioista. Lisäksi Mika, Anu, Suvi, Terhi, Taina, Riitta ja lukuisat muut työtoverini omassa ja naapurioppiaineissa ansaitsevat kiitoksen tutkijantyön arjen kohtaamisesta kanssani aurinkoisten hetkien lisäksi myös sa- teisina päivinä. 5 Tutkimuksen etenemistä ovat edesauttaneet myös ne koti- ja ulkomaiset kol- legat, jotka eri vaiheissa ovat kommentoineet työtäni seminaareissa, konferens- seissa ja niiden ulkopuolella. Kotimaisista kontakteista työni kannalta avainase- massa ovat olleet muun muassa Jari Ojala, Sofia Kotilainen ja Kari-Matti Piilahti ja Johanna Ilmakunnas. Pohjoismaissa puolestaan Klas Nybergin vetämä talous- historian tutkijoiden verkosto ja Deborah Simontonin johtama Gender In Euro- pean Town tutkijaverkosto ovat tarjonneet minulle uusia ideoita ja virikkeitä ja ohjanneet työtäni kokonaan uusille urille. Kiitos Turun maakunta-arkiston henkilökunnalle, joka väsymättä on etsinyt minun kanssani Porin maistraatin arkistojen kätköistä haluamiani asiakirjoja. Lisäksi haluan kiittää Lyypekin kaupunginkirjaston johtaja Robert Schweitzeria ja Satakunnan Museon kuva-arkiston hoitaja Mervi Ahoa kaikesta heiltä saa- mastani avusta. Työn tietokanta ei olisi valmistunut ilman Kimmo Tarkkasen, Mikko Jaakolan ja Tero Tammisen apua. Kiitos myös Maria Vasen karille työn ulkoasusta. Tiedeyhteisön ohella kiitos kuuluu ystäväpiirilleni. Erityisesti haluan kiittää Aria, jonka pätyskät pitävät miehen tiellä, sekä Jannea, jolle koneen kaatumi- nen on mer en ominaisuus än någon vika. Kiitos myös teille Ellu, Timo, Sanna, Markus, Mariat, Hansu, Minna, Ponne, Eki, Aksu, Miikka, naapurin Mikot sekä Petra ja Krisse ynnä kaikki nimeltä mainitsemattomat ystäväni, jotka ovat muis- tuttaneet minua elämästä väitöskirjatyön ulkopuolella. Olen tämän työn puitteissa kasvanut myös oman henkilökohtaisen yhteisöni eli suvun ja perheen jäsenenä. Lämmin kiitos tästä kuuluu omalle äidilleni, jonka tuki ja turva on ollut korvaamatonta ponnistellessani urallani eteenpäin. Myös appivanhemmiltani Maritalta ja Ollelta saamani tuki on ollut kullan arvoista. Väitöskirjan kannalta kaikkein tärkeimmät henkilöt ovat kuitenkin rakas puo- lisoni Mia sekä suloiset tyttäremme Jenni ja Jaana, joille tämä työ on omistettu. Turun Löytänänkadulla 2012 Jarkko Keskinen 6 SISÄLLYS JOHDANTO. 11 Tutkimusongelma, metodi ja lähteet . 15 Yhteisöllisen verkostoanalyysin tausta . 20 Aiempi tutkimuskirjallisuus . 29 Tutkimuksen rakenne . 32 YHTEISÖLLISTÄVÄT RAKENTEET . 35 Ruotsin kruunun talouspolitiikka . 41 Fiskaaliset tarpeet (1600–1640) . 41 Taloudellinen protektionismi (1640–1720) . 43 Merkantilistinen talouspolitiikka (1720–1772) . 43 Liberalismin läpimurto (1765–1800) . 46 Etuoikeutettu porvaristo . 47 Porin porvariston ryhmäjako . 50 Kauppiasoikeuden muodolliset vaatimukset . 53 Kauppiasharjoittelijan integrointi yhteisöön . 60 Kauppiasperheen liiketoiminnan hallinta . 64 YHTEISLÖLLISTYMISEN TAITO . 69 Perhe ja kotitalous osana yhteisöä . 73 Sopivan aviokumppanin valinta . 79 Porin kauppiasyhteisön avioliittoverkosto . 88 Miespuolisten jälkeläisten puolisonvalinta . 89 Naispuolisten jälkeläisten puolisonvalinta . 96 Sukulaisavioliitot . 99 Suorat aviokontaktit . 100 Sateenvarjoklikit . 105 Jonoklikit . 106 Välittäjäklikit . 110 Välilliset aviokontaktit . 112 7 Sosiaalinen sukulaisuus . 120 Porin kauppiasyhteisön kummivalinnat . 127 Naispuolisten kummien valintaperusteet . 131 Miespuolisten kummien valintaperusteet . 137 Kummivalinta – tietoinen verkostostrategia . 143 PORVARISRYHMIEN VALTATAISTELU . 155 Porin porvariston valtasuhteet . 160 Privilegioiden oikeuttamat ja velvoittamat . 168 ”Omilla ja kotimaisilla aluksilla” . 179 Pienet resurssit, ositetut alukset . 187 Porin kauppiaiden laivanrakennusyhteistyö . 196 Raskaat oppirahat . 201 Porin palo ja kaupungin jälleenrakennus . 206 Toisen kauppiaspolven aika . 212 Liiketoiminnan suorat perijät . 218 Carl Fredrik Björnberg . 219 Vävyt, lesket ja muut välilliset perijät . 224 August Wilhelm Björkman . 226 Suhdeverkostosta valitut seuraajat . 230 Carl Fredrik Rosenlew . 230 Uusi sukupolvi, uudet tavoitteet? . 238 KAUPPIAIDEN KESKINÄINEN KILPAILU . 245 Kaksoiskotkan alla . 249 Ulkomaankaupan hidas kasvu 1813–1820 . 256 Entrepreneur – uudenlainen kauppias . 264 Ulkomaankaupan ja laivavarustuksen murros 1820–1840 . 271 Porin laivanvarustusverkostot . 276 Puutavaranviennin kasvu . 286 Puunhankintaongelmat . 287 Keskinäisen kilpailun kiristyminen . 300 Kiista taksoituspäätöksistä . 302 Kauppiaiden lukumäärän rajoituspyrkimykset . 307 Kauppiasyhteisön sahapioneerit . 310 8 Kilpailu metsistä ja koskista . 316 Veneskosken sahariita . 317 Vahokosken sahariita . 319 Susikosken sahariita . 322 LOPUKSI . 335 LÄHTEET . 347 LIITTEET . 375 1. Tietokanta-aineistot . 377 2. Porin pormestarit ja raatimiehet 1750–1840 . 382 3. Porin kaupungin vanhimmat 1772–1796 . 384 4. Kokemäenjoen ruoppauksen päivätyölista . 385 5. Porissa vuosina 1765–1850 esiintyneet alukset ja niiden omistajat . 386 SUMMARY . 410 HENKILÖHAKEMISTO . 418 9 JOHDANTO li kesäkuun 10. päivän aamu vuonna 1801. Pori heräsi hiljalleen unestaan ja sen asukkaat aloittivat päivittäiset askareensa. Kaupun- gin rantakatu täyttyi ihmisistä ja laitureihin kiinnitettyjä lastivenei- Otä purettiin jokirantaa reunustaviin satamamakasiineihin. Kadun toisella puolella kauppiaat ja käsityöläiset avasivat Raastuvan- ja Linnanmäen rinteisiin tiheinä ryppäinä rakennettujen kauppapuotiensa ja.