DOCSLIB.ORG

Italialaiset Wagner-Muusikot Teksti: Robert Storm

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Italialaiset Wagner-Muusikot Teksti: Robert Storm Italialaiset Wagner-muusikot Teksti: Robert Storm “Keskinkertainen vaikutelma. Musiikki tettiin Wagnerin musiikin italialaistamises- kaunista silloin, kun se on selkeää ja siinä ta. Lisäksi Borgatti lauloi aina Wagner-roo- on ajatusta. Toiminta ja teksti hitaita. Täs- lit italiaksi. tä seurauksena tylsistyminen. Kauniita soiti- Wagnerin teokset esitettiin pitkään Ita- nefektejä. Liikaa pidätyksiä, mikä tekee mu- liassa ja monissa muissakin maissa italian siikista raskasta. Keskinkertainen esitys. Pal- kielellä. Erityisesti Lohengrin tuntui sopi- jon intoa, mutta ei runollisuutta tai hienos- van italialaisille laulajille. Sen nimiosaa ovat tuneisuutta. Vaikeat kohdat aina surkeita.” esittäneet mm. Enrico Caruso ja Beniami- Esittäjien kannalta on todettava, että ky- no Gigli. Italiankielisiä Wagner-esityksiä on seinen esitys onnistui poikkeuksellisen huo- julkaistu levylläkin useita: Hermann Scher- nosti. Esiintyjät olivat kuulleet Verdin olevan chenin johtama Rienzi (pääosissa Giuseppe yleisön joukossa ja olivat tämän takia her- di Stefano ja Raina Kabaivanska), Frances- mostuneita. Toisen näytöksen jälkeen kuu- co Molinari-Pradellin Lentävä hollantilainen lui yleisöstä huuto: “Viva il Maestro Verdi!” (Aldo Protti ja Dorothy Dow), Karl Böhmin Verdille taputettiin vartin ajan, mutta hän Tannhäuser (Renata Tebaldi, Boris Chris- ei halunnut nousta esiin. toff ja saksaksi laulava Hans Beirer), Gab- Lohengrinin ansiosta Wagnerista tehtiin riele Santinin Lohengrin (Gino Penno, Re- Bolognan kunniakansalainen. Teatro Co- nata Tebaldi ja Giangiacomo Guelfi), Lov- munale di Bologna kunnostautui myöhem- ro von Matacicin Mestarilaulajat (Giusep- minkin Wagner-teatterina, jossa useat Wag- pe Taddei, Boris Christoff ja Luigi Infan- nerin teokset saivat Italian ensi-iltansa: 1872 tino) ja Vittorio Guin Parsifal (Africo Bal- Tannhäuser, 1876 Rienzi, 1877 Lentävä hollan- delli, Maria Callas, Boris Christoff ja Ro- tilainen ja 1888 Tristan ja Isolde. Rienzin esityk- lando Panerai). sen Wagner oli itse katsomassa. Myös Nibe- Vähitellen, 1940–60-luvuilla, Italiassa- lungin sormuksen esittämisestä oli suunnitel- kin alettiin siirtyä Wagnerin teosten esittä- mia Wagnerin elinaikana. Giovannina Luc- miseen alkukielellä. Kielen vaihtuminen ai- ca kirjoitti vuonna 1880: heutti ikävä kyllä sen, että italialainen Wag- “En tähän mennessä ole julkaissut Ringiä, ner-laulu loppui lähes kokonaan tähän. Lau- koska olen yrittänyt saada Wagnerin suostu- lajia alettiin tuoda ulkomailta. Muutamat ita- maan sen lyhentämiseen niin, että se voitai- lialaisetkin laulajat ovat silti laulaneet Wag- siin esittää yhdessä illassa, ilman että sen suu- neria saksaksi. Italialainen basso Duccio dal reellinen luonne kuitenkaan katoaisi. Tällä Monte tekee tällä hetkellä varsin näyttävää hetkellä hän ei näytä innostuvan tästä aja- uraa Wagner-laulajana, ja on niitä harvoja tuksesta. Kun keskustelin siitä hänen kans- laulajia, jotka ovat esiintyneet samassa Rin- saan, hän sanoi, että ei osaa tehdä lyhennyk- gissä sekä Wotanina ja Hagenina. Tunne- siä ja että minun pitäisi tehdä ne itse, jos us- tuimpiin italialaisiin bassoihin kuulunut kon sen onnistuvan. Minun täytyy siis miet- Cesare Siepi (s. 1923) lauloi Gurnemanzin tiä tätä asiaa ja ehkä tehdä lyhennykset itse. roolia New Yorkin Metropolitanissa 1970- Kun vierailen jälleen Bayreuthissa, saan pa- luvun alussa. Häntäkin suurempi tähti, te- remman käsityksen siitä, miten draamaa pys- nori Mario del Monaco (1915–1982) lau- Vuonna 1903 Arturo Toscanini johti Milanon tyttäisiin lyhentämään.” loi Siegmundin ja Lohengrinin rooleja Sak- La Scalassa Parsifalin alkusoiton ja kolmannen Ringin lyhennettyä versiota ei lopulta kui- san maaperälläkin. Wieland Wagner pyysi näytöksen. Nimiosan lauloi Giuseppe Borgatti. tenkaan tehty. Ring sai Italian ensi-iltansa häntä Bayreuthiinkin Lohengriniksi, mutta Giuseppe Palantin juliste kyseisestä esityksestä. kiertävän seurueen esittämänä Venetsiassa tämä esiintyminen ei toteutunut. huhtikuussa 1883 – kahta kuukautta sen jäl- keen, kun Wagner oli kuollut siellä. Varhaiset Wagner- Arturo Toscanini esitykset Italiassa Bayreuthissa Wagnerin teosten esittämistä Italiassa suunni- Italialaiset Bayreuthissa ei tähän päivään mennessä ole teltiin ensimmäisen kerran vuonna 1861. Kus- Wagner-laulajat esiintynyt juurikaan italialaisia laulajia. Sii- tantaja Giovannina Lucca arveli, että Wagne- Ehkä huomattavin italialainen Wagner-te- nä mielessä onkin ehkä yllättävää, että ita- rin teoksista Rienzi sopisi parhaiten italialai- nori oli Giuseppe Borgatti (1871–1950), lialaisia kapellimestareita siellä on esiinty- seen makuun. Siksi hän kävi Wagnerin luona joka lauloi Siegfriedin, Logen, Walther von nyt peräti viisi. Heistä ilman muuta tunne- keskustelemassa sen julkaisemisesta ja esittämi- Stolzingin ja Parsifalin rooleja. Hän esiintyi tuin – ja ehkä kaikkien aikojen merkittävin sestä Italiassa. Ensimmäinen Luccan kustanta- myös Giordanon Andrea Chénierin nimiosassa italialainen Wagner-muusikko – on Arturo ma ja Italiassa esitetty Wagnerin teos oli lopul- teoksen kantaesityksessä vuonna 1896. Kol- Toscanini (1867–1957). Kapellimestari Fritz ta kuitenkin Lohengrin, joka sai ensi-iltansa Bo- mea vuotta myöhemmin hänestä tuli ensim- Busch ehdotti Toscaninia Siegfried Wag- lognassa vuonna 1871. Kapellimestarina oli An- mäinen italialainen Siegfried Arturo Tosca- nerille vuonna 1925. Tämä ei kuitenkaan gelo Mariani, jonka Giuseppe Verdi olisi ha- ninin Teatro Comunale di Bolognassa joh- pitänyt mahdollisena sitä, että ulkomaalai- lunnut Aidansa ensiesityksen kapellimestariksi. tamassa esityksessä. Tietyt lähteet kertovat, nen johtaisi Bayreuthissa. Kuultuaan Tosca- Verdi aikoi mennä katsomaan esityksen salaa. että hän olisi myös esiintynyt Bayreuthissa ninin johtamia esityksiä Siegfried Wagner Se ei kuitenkaan onnistunut, koska hän törmä- vuonna 1904. Tämä kuitenkin näyttää epä- alkoi kuitenkin ihailla häntä. Monet, mu- si Bolognan rautatieasemalla Marianiin. Verdi todennäköiseltä. Cosima Wagneria se tus- kaanlukien Siegfriedin siskot Daniela Tho- teki esityksen aikana muistiinpanoja: kin olisi miellyttänyt, koska Borgattia syy- de ja Eva Chamberlain sekä kapellimestari 34 Wagneriaani http://www.suomenwagnerseura.org/wagneriaani/ nifrediin ja katuvansa sitä, ettei aloittanut tama lyhennetty Tannhäuser-levytys perustuu tämän kanssa suhdetta. hänen harjoittamiinsa esityksiin. Toscaninil- Toscaninin, Furtwänglerin ja Karl El- ta on levyllä julkaistu useita Wagner-katkel- mendorffin oli tarkoitus vuonna 1931 joh- mia sekä Salzburgin festivaaleilla äänitetty taa Siegfried ja Cosima Wagnerin muisto- Nürnbergin mestarilaulajat. konsertti, mutta Toscanini ei lopulta suos- tunut esiintymään siellä. Eri lähteet kertovat tähän erilaisia syitä. Joidenkin mukaan syy- Bayreuthin muut nä oli Toscaninin kateus, koska hänelle oli italialaiskapellimestarit annettu johdettavaksi vain Wagnerin Faust- Vuonna 1939 toinen maailmansota oli juuri alkusoitto, kun taas Furtwängler sai johtaa syttymässä. Saksan ja Italian välisen liittolai- konsertin päänumeron, Beethovenin Eroi- suuden vuoksi Hitler ehdotti, että Bayreut- ca-sinfonian. Harvey Sachsin Toscanini-elä- hiin kutsuttaisiin hänen ihailemansa italia- mäkerta antaa tapauksesta sekä Toscaninin laiskapellimestari, Victor de Sabata (1892– ja Furtwänglerin suhteesta aivan erilaisen 1967). On epävarmaa, tiesikö Hitler de Sa- kuvan: Toscanini oli olkapäävaivojensa ta- batan olevan osaksi juutalaissukua. Victor kia pyytänyt, että konsertin harjoituksiin ei de Sabata kuului Arturo Toscaninin ja Tul- päästetä katsojia. Kun hän saapui Festspiel- lio Serafinin rinnalle aikansa maineikkaim- hausiin, hänelle selvisi, että talo oli myyty pien italialaiskapellimestareiden joukkoon. täyteen. Hän aloitti harjoituksen johtami- Nykyään hänet tunnetaan parhaiten Tosca-le- sen, mutta lopetti muutaman minuutin ku- vytyksestään, jonka pääosissa esiintyvät Ma- luttua ja käveli ulos. Furtwängler lähti hä- ria Callas, Giuseppe di Stefano ja Tito Gob- nen peräänsä. Toscanini sanoi hänelle, että bi. Häneltä on myös levyllä Milanon La Sca- ei aio esiintyä konsertissa. Sen sijaan hän lassa esitetty Tristan ja Isolde, jonka Tristanina Siegfried Wagner ja Arturo Toscanini vei konsertin aikana kukkia Siegfried Wag- on roolia hänen johdollaan Bayreuthissakin Bayreuthissa vuonna 1930. nerin haudalle. laulanut Max Lorenz. Romanialainen kapel- Vuoden 1931 festivaaleilla Toscanini johti limestari Sergiu Celibidache kertoi piileskel- Karl Muck, vastustivat kuitenkin italialai- Parsifalin, joka on jäänyt historiaan Bayreut- leensä kesällä 1939 Bayreuthin Festspielhau- sen kapellimestarin tuomista Bayreuthiin. hin festivalien hitaimpana. Teos kesti neljä sin WC:ssä päästäkseen seuraamaan de Sa- Muckilla tähän oli syynä myös se, että Tos- tuntia 48 minuuttia. Vertailun vuoksi kan- batan johtamia Tristan-harjoituksia. canini oli tuohon aikaan maailman kuului- nattaa mainita, että Bayreuthin historian Wieland Wagner ihaili italialaisia kapel- sin kapellimestari ja Muck itse halusi pysyä nopein Parsifal oli Pierre Boulezin johta- limestareita ja yritti saada Bayreuthiin Car- Bayreuthin suurimpana tähtikapellimestari- ma esitys vuodelta 1970 – kolme tuntia 39 lo Maria Giulinin (1914–2005). Tämä ei na. Monet kiihkokansallismieliset halusivat minuuttia. kuitenkaan suostunut, ja seuraava Bayreut- pitää Bayreuthin täysin saksalaisena. Toisille Toscaninin Parsifal sai monilta ylistäviä ar- hissa esiintynyt italialainen oli vasta Alber- taas Pohjois-Italiassa syntynyt Toscanini oli vosteluja. Hän kuitenkin ilmoitti, ettei enää
Load more

Recommended publications
  • “Riccione Il Mio Ritrovo Estivo Preferito”. Il Divino Tenore Giuseppe Borgatti
    Bicentenario della nascita di Verdi e Wagner FOSCO ROCCHETTA “RICCIONE IL MIO RITROVO ESTIVO PREFERITO” IL DIVINO TENORE GIUSEPPE BORGATTI NELLA RICCIONE DELLA BELLE ÉPOQUE la Piazza Editrice 2013 In copertina: rielaborazione di Marco Pasini di una foto che ritrae Giuseppe Borgatti sulla spiaggia di Riccione nell’estate 1899, tratta dalla rivista “Cronaca dei teatri” Bologna 1899. Copertina in stile Liberty di Davide Polverelli. In 3a di copertina curriculum dell’autore, in 4a, collage di cartoline di Riccione degli inizi del Novecento delle raccolte di Anna Marabini e Gherardo Bagli. Ringraziamenti Antonella Imolesi Pozzi - Responsabile del Fondo Piancastelli della Biblioteca “A. Saffi” di Forlì, Ambra Raggi, Graziella Galeotti, Maura Parrinello del medesimo Istituto; Gessica Boni del Servizio fotografico della Biblioteca Malatestiana di Cesena; Gloria Gruppioni della Cassa di Risparmio di Cento (FE); Kristina Unger della Biblioteca del Wagner Museum, Bayreuth (Germania); Paola Delbianco, Maria Cecilia Antoni, Cesare Banducci, Gilberto Filanti, Augusto Giannotti ed Anna Morri della Biblioteca Gambalunga di Rimini; Anna Marabini e Gherardo Bagli di Riccione per l’autorizzazione alla scansione di cartoline di loro proprietà; Astro Bologna, Maria Magari, Andrea Corazza, Fulvio Bugli, Daniele Magnani di Riccione; Christina Gruber di Miramare di Rimini; Roberto De Grandis per il disegno di Giuseppe Borgatti in accappatoio. Per la cortese ospitalità. Si ringraziano anche: Cura grafica: Luigi Vendramin. A mia moglie IRINA collaboratrice preziosa e paziente di questo e di altri miei libri “Incominciai ad imparare a fare il fabbro, per comporre una spada del baldanzoso eroe [Sigfrido] e ricordo che lavorai due mesi con l'incudine e il martello e col mantice.
    [Show full text]
  • National Performing Tradition As a Basis of Opera Creative Work of G. Verdi
    UDC 781+784.3 Wang Tie NATIONAL PERFORMING TRADITION AS A BASIS OF OPERA CREATIVE WORK OF G. VERDI The article under consideration deals with the national and performing sources, with the emphasis on issues of history and theory of vocal performance and vocal pedagogy as the basis of operatic poetry by G. Verdi. Verdis musical drama appears as a result of the development of the opera of Italy in the nineteenth century, which justifies and forms a new performing school requiring additional professional qualities from the singers. Keywords: opera, Verdi's musical drama, performing school, vocal pedagogy, performing style. Appeal to the national-performing sources of opera poetic manner of G. Verdi makes it necessary to go beyond the limits of historical musicological works, turn to studies devoted to the problems of history, theory and methodology of vocal performance and vocal pedagogy [1; 4; 5; 6; 10]. The generalization of a number of provisions of these studies makes it possible to suggest the following series of statements, which is the key to the relevance and demand for the research line is under consideration in the article. The formation of the national Italian vocal school, which is more closely connected with the bel canto's historical style, was preceded by a long developmental path that culminated in the occurence of a new genre – an opera that absorbed all the best that has accumulated over the centuries in folk, church and secular musical art. The flexibility of the melody, the dynamic and rhythmic variety of folk songs (lament, tarantella, siciliana, lyric) anticipated the vocal basis of Italian academic singing.
    [Show full text]
  • Archivio Giuseppe De Luca 1892 - 1980
    Archivio Giuseppe De Luca 1892 - 1980 Progetto Musicisti italiani nel mondo Tipologia d'intervento riordino Estremi cronologici 2018 Descrizione Gruppo degli archivi di musiciti che hanno avuto importanti esperienze internazionali Soggetto conservatore Istituto Nazionale Tostiano - Ortona Condizione giuridica privato Macrotipologia ente di cultura, ricreativo, sportivo, turistico Cenni storico istituzionali L'Istituto Nazionale Tostiano costituito ad Ortona (CH) nel 1983 con Deliberazione del Consiglio Comunale di Ortona n. 161 del 21/03/1983; n. 198 del 27/04/83; n.225 25/07/83 e n. 159 del 14/11/1996, tutte esecutive, è una istituzione di impegno musicologico unica nella regione Abruzzo occupandosi statutariamente della vita e delle opere del compositore Francesco Paolo Tosti, degli altri musicisti abruzzesi e più in generale della musica vocale da camera ed altri settori della cultura musicale. Tale lavoro viene svolto attraverso il collegamento con istituzioni di cultura, editoria ed organizzazione musicale di rilevanza internazionale con un’intensa attività editoriale e discografica, l’attivazione di corsi di perfezionamento internazionali e l’organizzazione di mostre, seminari e convegni in Italia e all’estero. L'Istituto collabora per lo svolgimento delle proprie attività statutarie con diversi enti nazionali ed internazionali in particolare allo sviluppo di progetti di messa in rete di basi di dati e di banche dati. L'Isituto Nazionale Tostiano ha ottenuto il riconoscimento di Istituto culturale di rilevanza nazionale ai sensi
    [Show full text]
  • Enrico Caruso: La Biografia Di Un Divo Alle Origini Dell'industria Culturale
    Corso di Laurea specialistica (ordinamento ex D.M. 509/1999) in Musicologia e Beni Musicali Tesi di Laurea Enrico Caruso: la biografia di un divo alle origini dell’industria culturale. Relatore Ch. Prof. Paolo Pinamonti Laureanda Alessandra Bergagnini Matricola 805082 Correlatori Ch. Prof.ssa Adriana Guarnieri Ch. Prof. Carmelo Alberti Anno Accademico 2012 / 2013 0 INDICE INTRODUZIONE……………………………………………………………2 1. L’infanzia e l’inizio degli studi….……………………………..……..5 2. Prime esibizioni del giovane Caruso……………………………...10 3. Incontro con Nicola Daspuro e debutto…………………..………13 4. A Livorno incontro con Ada e Giacomo Puccini……...……........19 5. Caruso a Milano………………………………………………….....26 6. Delusione al San Carlo………...……………………........…….….39 7. Breve storia della registrazione e prima incisione di Caruso…..46 8. Caruso emigrante negli Stati Uniti…………………………..…….60 9. Anno 1906, gli avvenimenti infelici………………………..………73 10. Il tradimento di Ada………………………………..…………….….82 11. La popolarità della canzone napoletana oltreoceano…………..89 12. Susseguirsi di stagioni al Metropolitan…………………………...95 13. La guerra oltreoceano…………………………………………….101 14. Caruso e il cinema muto…………………………………….……111 15. L’incontro con Dorothy………………………………………..…..118 16. Malattia e fine del suo canto……………………………………..128 DISCOGRAFIA…………………………………………………….…….141 LISTA DELLE RAPPRESENTAZIONI OPERISTICHE DAL 1895 AL 1921…………………………………………….………...167 CONCLUSIONI……………………………………….………………….192 BIBLIOGRAFIA……………………………………….………………….196 1 INTRODUZIONE Enrico Caruso è il tema della presente tesi, la quale
    [Show full text]
  • Tosca Alla Scala
    Mundoclasico.com martes, 18 de febrero de 2020 ITALIA Un clásico de la lírica: Tosca alla Scala FERNANDO PEREGRÍN GUTIÉRREZ Una de las óperas con mayor importancia en la historia del Hernandez como Teatro alla Scala es sin duda Tosca. Desde su estreno en Tosca este teatro, el 17 de marzo de 1900 hasta junio de 2015, © 2020 by Brescia se ha programado en 30 temporadas, con un total de 234 e Amisano funciones. Los más grandes intérpretes -excepción hecha Milán, jueves, 2 de enero de de Maria Callas- de Tosca, Cavaradosi y Scarpia han 2020. Teatro alla subido al escenario de la Sala Piermarini. Al frente de la Scala. Tosca de Giacomo orquesta, han estado los mejores maestros especialistas Puccini. Davide Livermore, director de puccinianos. También la escena ha corrido a cargo de los escena. Gio Forma, escenógrafo. Gianluca más reconocidos registas y escenógrafos. Como ejemplos Falaschi, vestuario. Saioa Hernández (Tosca), Francesco Meli (Cavaradossi), más señalados podemos citar a las sopranos Hariclea Luca Salsi (Barón Scarpia), Alfonso Darclée -la que primera Tosca de la historia-, Claudia Antoniozzi (Sacristán), Carlo Cigni (Cesare Angelotti), Carlo Bosi (Spoletta), Giulio Muzio -la Callas avant la lettre-, Maria Caniglia, Zinka Mastrototaro (Sciarrone), Ernesto Milanova, Renata Tebaldi -la que más veces ha cantado Panariello (Carcelero) y Gianluigi Sartori ese papel en La Scala-, Raina Kabaivanska, Eva Marton y (pastor). Coro di Voci Bianche dell’Accademia Teatro alla Scala. Coro y Grace Bumbry como Tosca; Giuseppe Borgatti, Aureliano Orquesta del Teatro alla Scala. Riccardo Pertile, Beniamino Gigli, Ferrucio Tagliavini, Giuseppe Di Chailly, director Stefano, Plácido Domingo y Luciano Pavarotti, como Cavaradosi; Pascuale Amato, Mariano Stabile, Carlo Galeffi, Giuseppe Taddei, Tito Gobbi, Ettore Bastianini, Piero Cappuccilli, Ruggero Raimondi, Bryn Terfel y Carlo Guelfi como Barone Scarpia.
    [Show full text]
  • El Verismo En El Teatro Lírico
    ‘Forme fantastiche / assumono le cose’: el verismo en el teatro lírico Enikő Haraszti “Hanno ammazzato compare Turiddu!”: el grito de la Después del llamativo éxito de la ópera verista de Mascagni muchedumbre que denuncia el delito de honor cometido de 1890, casi todos los jóvenes maestros que se arriesgaron en la ópera Cavalleria rusticana conduciría a la ópera italiana en ese género musical lo harían componiendo óperas breves, por un camino bastante distinto del que venía transitando la habitualmente en un solo acto, y ambientadas casi siempre producción precedente; un camino, además, desconocido entre las clases subalternas del Mezzogiorno italiano; son por su carácter innovador. Considerando el contraste entre la óperas conocidas de ese movimiento por ejemplo Pagliacci literatura que se le dedica a la ópera posterior a ese momento, de Leoncavallo, ambientada en Calabria; Mala vita con libreto y los muy numerosos estudios que tratan sobre la época del de Daspuro y música de Giordano, y ambientada en Nápoles; bel canto o de la producción verdiana, esa tendencia de la Il tabarro de Adami y Puccini, en París. Pero hubo muchas más, ópera italiana del fin-de-siècle sigue siendo todavía hoy algo hoy casi olvidadas, como Tilda de Cilea, en Ciociara; Festa a recóndito. Se la suele denominar “verismo”, y se desarrolló Marina de Coronaro, en Calabria; Malia de Capuana y Frontini, en en dos ramas: primero “el filón rusticano” también calificado Catania; Vendetta sarda de Cortella y Cellini, en Cerdeña; A basso como “ópera de los bajos fondos” u “ópera plebeya”, y luego porto de Checchi y Spinelli y A San Francisco de Di Giacomo y “el filón historicista”, en el que puede inscribirseAndrea Sebastiani, las dos en Nápoles.
    [Show full text]
  • Maria Grisi Unavoceritrovata
    MARCO ANGELOTTI Maria Grisi Unavoceritrovata con la collaborazione di Maria Rita Serra Indice sommario Abbreviazioni............................................................................... VI Ringraziamenti ............................................................................. VII Prefazione................................................................................... 1 La famiglia Grisi .......................................................................... 5 La nascita............................................................................... 5 La terra natale ......................................................................... 5 Igenitori............................................................................... 8 Gli studi .................................................................................... 13 La carriera artistica ....................................................................... 19 1894-1896: l’esordio e i primi successi ............................................. 19 Il matrimonio e il trasferimento a Cesena.......................................... 28 Angelo Maria Ghiselli ................................................................ 30 Il periodo 1901-1905 ................................................................. 36 Maria Grisi, Giuseppe Borgatti e Arturo Toscanini .............................. 61 Due parole sul ‘‘Wagner all’italiana’’ ............................................... 75 Il periodo 1906-1907 ................................................................
    [Show full text]
  • VOCAL 78 Rpm Discs Minimum Bid As Indicated Per Item
    VOCAL 78 rpm Discs Minimum bid as indicated per item. Listings “Just about 1-2” should be considered as mint and “Cons. 2” with just slight marks. For collectors searching top copies, you’ve come to the right place! The further we get from the era of production (in many cases now 100 years or more), the more difficult it is to find such excellent extant pressings. Some are actually from mint dealer stocks and others the result of having improved copies via dozens of collections purchased over the past fifty years. * * * For those looking for the best sound via modern reproduction, those items marked “late” are usually of high quality shellac, pressed in the 1950-55 period. A number of items in this particular catalogue are excellent pressings from that era. Also featured are many “Z” shellac Victors, their best quality surface material (later 1930s) and PW (Pre-War) Victor, almost as good surface material as “Z”. Likewise laminated Columbia pressings (1923- 1940) offer particularly fine sound. * * * Please keep in mind that the minimum bids are in U.S. Dollars, a benefit to most collectors. * * * “Text label on verso.” For a brief period (1912-‘14), Victor pressed silver-on-black labels on the reverse sides of some of their single-faced recordings, usually featuring translations of the text or similarly related comments. VERTICALLY CUT RECORDS. There were basically two systems, the “needle-cut” method employed by Edison, which was also used by Aeolian-Vocalion and Lyric and the “sapphire ball” system of Pathé, also used by Rex. and vertical Okeh.
    [Show full text]
  • 9-2019 Printed, Cds, Lps. Pp. 149-170
    BOOKS SC = Soft Cover HC = Hard Cover DJ = Includes Dust Jacket . Grading refers to book pages (content): As new; 1-2 (excellent used copy); 2 (minor marks), 3 (problems, described). Dust Jacket problems (if any) are separately mentioned. BOOKS – SINGER A UTOBIOGRAPHIES and BIOGRAPHIES 1000. EMMA ALBANI – Victorian Diva [Cheryl MacDonald]. Dundern Press, Toronto & London, 1984. 205 pp. Illustrated. SC. As new . $7.00. 1001. FRANCES ALDA – Men, Women and Tenors [Frances Alda]. AMS Press, NY, 1971. Reprint from 1937 first ed. 307 pp. Illustrated. HC. As new . $8.00. 1002. MARIAN ANDERSON – A Singer’s Journey [Allan Keiler]. Scribner, 2000. 447 pp. Illustrated. Discography. HC. DJ. As new . $12.00. 1003. BLANCHE ARRAL – The Extraordinary Operatic Adventures of … [trans. Ira Glackens, ed. Wm. Moran]. Amadeus, 2002. 352 pp. Illustrated. Discography (Moran). HC. DJ. As new . $12.00. 1004. GIANNINA ARANGI-LOMBARDI – Voce Maestra [Tulliano Carpino]. Citta’ di Mari- gliano.,1998. 60 pp. Illustrated. Discography. SC. As new . $8.00. 1005. FLORENCE AUSTRAL – When Austral Sang [Michael Elphinstone and Wayne Hancock]. Nat. Lib. Of Australia, 2005. 655 pp. Illustrated. Discography. HC. DJ. As new . $12.00. 1006. FLORENCE AUSTRAL – One of the Wonder Voices of the World [James Moffat]. Currency Press, Sydney, Australia, 1995. 278 pp. Illustrated. Discography. HC. DJ. As new. $8.00. 1007. ISOBEL BAILLIE – Never Sing Louder Than Lovely [Isobel Baillie]. Hutchinson, 1982. 208 pp. Illustrated. Discography. HC. DJ. As new . $10.00. 1008. JANET BAKER – Full Circle-An Auto- biographical Journal [Janet Baker]. MacRae, London, 1982. 260 pp. Illustrated. HC. DJ. DJ 2. Book as new .
    [Show full text]
  • 19.1 Historic Masters, Pp 220-228
    HISTORIC MASTERS VINYL PRESSINGS MADE FROM THE ORIGINAL METALS Continuing in the tradition of IRCC and HRS, Historic Masters has made available to collectors limited editions of a host of historic recordings pressed on vinyl from stampers taken from the original EMI masters . Many of the records HM has issued are first and only editions, while others are extremely scarce in original form. Details as how to contact Historic Masters to purchase their latest issues will be found near the beginning of this catalogue in the Collectors’ Mart section . Offered below are issues from 1 to 214 (final single issue thusfar). The minimum bid is a uniform (remarkably low, I’d say) $6.00 each. All are as new, so I’ve not otherwise included grading or minimum bid information. Those described as unpublished are first and only 78 rpm editions. ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 6001. 10” HMA 1. CONCHITA SUPERVIA [ms]. LULLABY (Scott)/WHEN I BRING YOU COLOUR’D TOYS (Carpenter). 1932 London matrices. Both side unpublished . 6002. 10” HMA 2. FERNANDO DE LUCIA [t]. SERENAMENTE (Barthèlemy)/A SURRIENTA (de Curtis). From 1909 Gramophone matrices. 6003. 10” HMA 3. HINA SPANI [s]. CANCIÓN DEL CARRETERO (Buchardo)/DIA DEL FESTE (Ugarte). 1930 Italian Gramophone matrices. 6004. 10” HMA 4. FRANCESCO TAMAGNO [t]. TROVATORE: Di quella pira/OTELLO: Ora e per sempre addio (both Verdi). 1903 G&T matrices (3012ft/3025ft). Both unpublished takes . 6005. 12” HMB 5. MATTIA BATTISTINI [b] and ELVIRA BARBIERI [s]. TROVATORE: Mira d’acerbe/TROVATORE: Vivrà! Contende (Verdi). From 1913 Gram. matrices. 6006. 12” HMB 6. SELMA KURZ [s]. ERNANI: Involami/TROVATORE: D’amor sull’ ali rosee (both Verdi).
    [Show full text]
  • Andrea Chénier
    Andrea Chénier La Fenice prima dell’Opera 2002-2003 6 FONDAZIONE TEATRO LA FENICE DI VENEZIA Andrea Chénier dramma di ambiente storico in quattro quadri libretto di Luigi Illica musica di Umberto Giordano PalaFenice sabato 19 aprile 2003 ore 20.00 turni A-L martedì 22 aprile 2003 ore 20.00 turni D-O giovedì 24 aprile 2003 ore 20.00 turni E-F-P-T domenica 27 aprile 2003 ore 15.30 turni B-M martedì 29 aprile 2003 ore 17.00 turni C-G-N-S-U Gaetano Esposito (1858-1911). Ritratto di Umberto Giordano. Olio su tela, 1896 (Napoli, Conservatorio di San Pietro a Majella). Sommario 7 La locandina 9 «Allons, enfants de la Patrie!» di Michele Girardi 11 Andrea Chénier, libretto e guida all’opera a cura di Giorgio Pagannone 73 Andrea Chénier in breve a cura di Gianni Ruffin 75 Argomento – Argument – Synopsis – Handlung 81 Marco Emanuele «Son donna e son curiosa» e non so nemmeno cantare: maschile e femminile in Andrea Chénier 103 Giovanni Guanti Andrea Chénier, o la carriera di un girondino 123 Cecilia Palandri Bibliografia 129 Online: Revisionismo all’opera a cura di Roberto Campanella 137 Umberto Giordano a cura di Mirko Schipilliti 143 Andrea Chénier a Venezia (1961-2003) Locandina della prima rappresentazione di Andrea Chénier. Andrea Chénier dramma di ambiente storico in quattro quadri libretto di Luigi Illica musica di Umberto Giordano Casa Musicale Sonzogno di Piero Ostali, Milano personaggi ed interpreti Andrea Chénier Fabio Armiliato Carlo Gérard Alberto Gazale Maddalena di Coigny Daniela Dessì La mulatta Bersi Rossana Rinaldi Madelon Olga Alexandrova
    [Show full text]
  • Tosca | Grove Music Grove Music Online
    11/6/2018 Tosca | Grove Music Grove Music Online Tosca Julian Budden https://doi-org.ezproxy.gc.cuny.edu/10.1093/gmo/9781561592630.article.O0 05948 Published in print: 01 December 1992 Published online: 2002 Melodramma in three acts by Giacomo Puccini to a libretto by Giuseppe Giacosa and Luigi Illica after Victorien Sardou’s play La Tosca; Rome, Teatro Costanzi, 14 January 1900. Floria Tosca a celebrated singer soprano Mario Cavaradossi a painter tenor Baron Scarpia Chief of Police baritone Cesare Angelotti former Consul of the Roman republic bass A Sacristan bass Spoletta a police agent tenor Sciarrone a gendarme bass A Gaoler bass A Shepherd-boy alto Roberti the executioner silent role Soldiers, police agents, noblemen and women, townsfolk, artisans Silent: cardinal, judge, scribe, oicer, sergeant Setting Rome, June 1800 In May 1889, less than a month after the première of Edgar, Puccini wrote to the publisher Ricordi begging him to obtain Sardou’s permission to set his play, ‘since in this Tosca I see the opera that I need: one without excessive proportions or a decorative spectacle; nor http://www.oxfordmusiconline.com.ezproxy.gc.cuny.edu/grovemusic/view/10.1093/gmo/9781561592630.001.0001/omo-9781561592630-e-5000005948 1/6 11/6/2018 Tosca | Grove Music is it the kind that calls for a superabundance of music’ – by which he meant that it did not conform to the genre of ‘grand opera’ which had been in vogue in Italy since the 1870s. For the time being matters went no further and Puccini turned his attention to other subjects.
    [Show full text]