Italialaiset Wagner-muusikot Teksti: Robert Storm “Keskinkertainen vaikutelma. Musiikki tettiin Wagnerin musiikin italialaistamises- kaunista silloin, kun se on selkeää ja siinä ta. Lisäksi Borgatti lauloi aina Wagner-roo- on ajatusta. Toiminta ja teksti hitaita. Täs- lit italiaksi. tä seurauksena tylsistyminen. Kauniita soiti- Wagnerin teokset esitettiin pitkään Ita- nefektejä. Liikaa pidätyksiä, mikä tekee mu- liassa ja monissa muissakin maissa italian siikista raskasta. Keskinkertainen esitys. Pal- kielellä. Erityisesti Lohengrin tuntui sopi- jon intoa, mutta ei runollisuutta tai hienos- van italialaisille laulajille. Sen nimiosaa ovat tuneisuutta. Vaikeat kohdat aina surkeita.” esittäneet mm. Enrico Caruso ja Beniami- Esittäjien kannalta on todettava, että ky- no Gigli. Italiankielisiä Wagner-esityksiä on seinen esitys onnistui poikkeuksellisen huo- julkaistu levylläkin useita: Hermann Scher- nosti. Esiintyjät olivat kuulleet Verdin olevan chenin johtama Rienzi (pääosissa Giuseppe yleisön joukossa ja olivat tämän takia her- di Stefano ja Raina Kabaivanska), Frances- mostuneita. Toisen näytöksen jälkeen kuu- co Molinari-Pradellin Lentävä hollantilainen lui yleisöstä huuto: “Viva il Maestro Verdi!” (Aldo Protti ja Dorothy Dow), Karl Böhmin Verdille taputettiin vartin ajan, mutta hän Tannhäuser (Renata Tebaldi, Boris Chris- ei halunnut nousta esiin. toff ja saksaksi laulava Hans Beirer), Gab- Lohengrinin ansiosta Wagnerista tehtiin riele Santinin Lohengrin (Gino Penno, Re- Bolognan kunniakansalainen. Teatro Co- nata Tebaldi ja Giangiacomo Guelfi), Lov- munale di Bologna kunnostautui myöhem- ro von Matacicin Mestarilaulajat (Giusep- minkin Wagner-teatterina, jossa useat Wag- pe Taddei, Boris Christoff ja Luigi Infan- nerin teokset saivat Italian ensi-iltansa: 1872 tino) ja Vittorio Guin Parsifal (Africo Bal- Tannhäuser, 1876 Rienzi, 1877 Lentävä hollan- delli, Maria Callas, Boris Christoff ja Ro- tilainen ja 1888 Tristan ja Isolde. Rienzin esityk- lando Panerai). sen Wagner oli itse katsomassa. Myös Nibe- Vähitellen, 1940–60-luvuilla, Italiassa- lungin sormuksen esittämisestä oli suunnitel- kin alettiin siirtyä Wagnerin teosten esittä- mia Wagnerin elinaikana. Giovannina Luc- miseen alkukielellä. Kielen vaihtuminen ai- ca kirjoitti vuonna 1880: heutti ikävä kyllä sen, että italialainen Wag- “En tähän mennessä ole julkaissut Ringiä, ner-laulu loppui lähes kokonaan tähän. Lau- koska olen yrittänyt saada Wagnerin suostu- lajia alettiin tuoda ulkomailta. Muutamat ita- maan sen lyhentämiseen niin, että se voitai- lialaisetkin laulajat ovat silti laulaneet Wag- siin esittää yhdessä illassa, ilman että sen suu- neria saksaksi. Italialainen basso Duccio dal reellinen luonne kuitenkaan katoaisi. Tällä Monte tekee tällä hetkellä varsin näyttävää hetkellä hän ei näytä innostuvan tästä aja- uraa Wagner-laulajana, ja on niitä harvoja tuksesta. Kun keskustelin siitä hänen kans- laulajia, jotka ovat esiintyneet samassa Rin- saan, hän sanoi, että ei osaa tehdä lyhennyk- gissä sekä Wotanina ja Hagenina. Tunne- siä ja että minun pitäisi tehdä ne itse, jos us- tuimpiin italialaisiin bassoihin kuulunut kon sen onnistuvan. Minun täytyy siis miet- Cesare Siepi (s. 1923) lauloi Gurnemanzin tiä tätä asiaa ja ehkä tehdä lyhennykset itse. roolia New Yorkin Metropolitanissa 1970- Kun vierailen jälleen Bayreuthissa, saan pa- luvun alussa. Häntäkin suurempi tähti, te- remman käsityksen siitä, miten draamaa pys- nori Mario del Monaco (1915–1982) lau- Vuonna 1903 Arturo Toscanini johti Milanon tyttäisiin lyhentämään.” loi Siegmundin ja Lohengrinin rooleja Sak- La Scalassa Parsifalin alkusoiton ja kolmannen Ringin lyhennettyä versiota ei lopulta kui- san maaperälläkin. Wieland Wagner pyysi näytöksen. Nimiosan lauloi Giuseppe Borgatti. tenkaan tehty. Ring sai Italian ensi-iltansa häntä Bayreuthiinkin Lohengriniksi, mutta Giuseppe Palantin juliste kyseisestä esityksestä. kiertävän seurueen esittämänä Venetsiassa tämä esiintyminen ei toteutunut. huhtikuussa 1883 – kahta kuukautta sen jäl- keen, kun Wagner oli kuollut siellä. Varhaiset Wagner- Arturo Toscanini esitykset Italiassa Bayreuthissa Wagnerin teosten esittämistä Italiassa suunni- Italialaiset Bayreuthissa ei tähän päivään mennessä ole teltiin ensimmäisen kerran vuonna 1861. Kus- Wagner-laulajat esiintynyt juurikaan italialaisia laulajia. Sii- tantaja Giovannina Lucca arveli, että Wagne- Ehkä huomattavin italialainen Wagner-te- nä mielessä onkin ehkä yllättävää, että ita- rin teoksista Rienzi sopisi parhaiten italialai- nori oli Giuseppe Borgatti (1871–1950), lialaisia kapellimestareita siellä on esiinty- seen makuun. Siksi hän kävi Wagnerin luona joka lauloi Siegfriedin, Logen, Walther von nyt peräti viisi. Heistä ilman muuta tunne- keskustelemassa sen julkaisemisesta ja esittämi- Stolzingin ja Parsifalin rooleja. Hän esiintyi tuin – ja ehkä kaikkien aikojen merkittävin sestä Italiassa. Ensimmäinen Luccan kustanta- myös Giordanon Andrea Chénierin nimiosassa italialainen Wagner-muusikko – on Arturo ma ja Italiassa esitetty Wagnerin teos oli lopul- teoksen kantaesityksessä vuonna 1896. Kol- Toscanini (1867–1957). Kapellimestari Fritz ta kuitenkin Lohengrin, joka sai ensi-iltansa Bo- mea vuotta myöhemmin hänestä tuli ensim- Busch ehdotti Toscaninia Siegfried Wag- lognassa vuonna 1871. Kapellimestarina oli An- mäinen italialainen Siegfried Arturo Tosca- nerille vuonna 1925. Tämä ei kuitenkaan gelo Mariani, jonka Giuseppe Verdi olisi ha- ninin Teatro Comunale di Bolognassa joh- pitänyt mahdollisena sitä, että ulkomaalai- lunnut Aidansa ensiesityksen kapellimestariksi. tamassa esityksessä. Tietyt lähteet kertovat, nen johtaisi Bayreuthissa. Kuultuaan Tosca- Verdi aikoi mennä katsomaan esityksen salaa. että hän olisi myös esiintynyt Bayreuthissa ninin johtamia esityksiä Siegfried Wagner Se ei kuitenkaan onnistunut, koska hän törmä- vuonna 1904. Tämä kuitenkin näyttää epä- alkoi kuitenkin ihailla häntä. Monet, mu- si Bolognan rautatieasemalla Marianiin. Verdi todennäköiseltä. Cosima Wagneria se tus- kaanlukien Siegfriedin siskot Daniela Tho- teki esityksen aikana muistiinpanoja: kin olisi miellyttänyt, koska Borgattia syy- de ja Eva Chamberlain sekä kapellimestari 34 Wagneriaani http://www.suomenwagnerseura.org/wagneriaani/ nifrediin ja katuvansa sitä, ettei aloittanut tama lyhennetty Tannhäuser-levytys perustuu tämän kanssa suhdetta. hänen harjoittamiinsa esityksiin. Toscaninil- Toscaninin, Furtwänglerin ja Karl El- ta on levyllä julkaistu useita Wagner-katkel- mendorffin oli tarkoitus vuonna 1931 joh- mia sekä Salzburgin festivaaleilla äänitetty taa Siegfried ja Cosima Wagnerin muisto- Nürnbergin mestarilaulajat. konsertti, mutta Toscanini ei lopulta suos- tunut esiintymään siellä. Eri lähteet kertovat tähän erilaisia syitä. Joidenkin mukaan syy- Bayreuthin muut nä oli Toscaninin kateus, koska hänelle oli italialaiskapellimestarit annettu johdettavaksi vain Wagnerin Faust- Vuonna 1939 toinen maailmansota oli juuri alkusoitto, kun taas Furtwängler sai johtaa syttymässä. Saksan ja Italian välisen liittolai- konsertin päänumeron, Beethovenin Eroi- suuden vuoksi Hitler ehdotti, että Bayreut- ca-sinfonian. Harvey Sachsin Toscanini-elä- hiin kutsuttaisiin hänen ihailemansa italia- mäkerta antaa tapauksesta sekä Toscaninin laiskapellimestari, Victor de Sabata (1892– ja Furtwänglerin suhteesta aivan erilaisen 1967). On epävarmaa, tiesikö Hitler de Sa- kuvan: Toscanini oli olkapäävaivojensa ta- batan olevan osaksi juutalaissukua. Victor kia pyytänyt, että konsertin harjoituksiin ei de Sabata kuului Arturo Toscaninin ja Tul- päästetä katsojia. Kun hän saapui Festspiel- lio Serafinin rinnalle aikansa maineikkaim- hausiin, hänelle selvisi, että talo oli myyty pien italialaiskapellimestareiden joukkoon. täyteen. Hän aloitti harjoituksen johtami- Nykyään hänet tunnetaan parhaiten Tosca-le- sen, mutta lopetti muutaman minuutin ku- vytyksestään, jonka pääosissa esiintyvät Ma- luttua ja käveli ulos. Furtwängler lähti hä- ria Callas, Giuseppe di Stefano ja Tito Gob- nen peräänsä. Toscanini sanoi hänelle, että bi. Häneltä on myös levyllä Milanon La Sca- ei aio esiintyä konsertissa. Sen sijaan hän lassa esitetty Tristan ja Isolde, jonka Tristanina Siegfried Wagner ja Arturo Toscanini vei konsertin aikana kukkia Siegfried Wag- on roolia hänen johdollaan Bayreuthissakin Bayreuthissa vuonna 1930. nerin haudalle. laulanut Max Lorenz. Romanialainen kapel- Vuoden 1931 festivaaleilla Toscanini johti limestari Sergiu Celibidache kertoi piileskel- Karl Muck, vastustivat kuitenkin italialai- Parsifalin, joka on jäänyt historiaan Bayreut- leensä kesällä 1939 Bayreuthin Festspielhau- sen kapellimestarin tuomista Bayreuthiin. hin festivalien hitaimpana. Teos kesti neljä sin WC:ssä päästäkseen seuraamaan de Sa- Muckilla tähän oli syynä myös se, että Tos- tuntia 48 minuuttia. Vertailun vuoksi kan- batan johtamia Tristan-harjoituksia. canini oli tuohon aikaan maailman kuului- nattaa mainita, että Bayreuthin historian Wieland Wagner ihaili italialaisia kapel- sin kapellimestari ja Muck itse halusi pysyä nopein Parsifal oli Pierre Boulezin johta- limestareita ja yritti saada Bayreuthiin Car- Bayreuthin suurimpana tähtikapellimestari- ma esitys vuodelta 1970 – kolme tuntia 39 lo Maria Giulinin (1914–2005). Tämä ei na. Monet kiihkokansallismieliset halusivat minuuttia. kuitenkaan suostunut, ja seuraava Bayreut- pitää Bayreuthin täysin saksalaisena. Toisille Toscaninin Parsifal sai monilta ylistäviä ar- hissa esiintynyt italialainen oli vasta Alber- taas Pohjois-Italiassa syntynyt Toscanini oli vosteluja. Hän kuitenkin ilmoitti, ettei enää