KULTTUURIMAISEMASELVITYS Laura Muukka Anne Mäkynen 22.3.2005 Kaupunkisuunnittelu C7:2005; Kaupsu 4/2005 ISBN 952-443-117-3 ISSN 1236-2182 YK0004
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
KULTTUURIMAISEMASELVITYS Laura Muukka Anne Mäkynen 22.3.2005 Kaupunkisuunnittelu C7:2005; Kaupsu 4/2005 ISBN 952-443-117-3 ISSN 1236-2182 YK0004 Taitto ja kuvien käsittely: Sinikka Lähteenmäki Kansikuva: Laura Muukka Lisätietoja: Kirjoittajien nimilyhenteet: Valokuvaajien nimilyhenteet: Anne Mäkynen Laura Muukka AJ Anja Juhola AM Anne Mäkynen Vantaan kaupunki Vantaan kaupunki AM Anne Mäkynen JV Juha Vainio Kaupunkisuunnittelu Kaupunkisuunnittelu LM Laura Muukka LM Laura Muukka Kielotie 28 Kielotie 28 MI Markku Immonen 01300 Vantaa 01300 Vantaa MP Matti Pallasvuo RK Reijo Korhonen (09) 8392 2988 (09) 8392 2680 SN Seppo Niva [email protected] [email protected] SV Sari Viertiö http://www.vantaa.fi/kaupunkisuunnittelu Sisällys Esipuhe KULTTUURIMAISEMAN JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN VAALIMISEN Johdanto 5 LÄHTÖKOHDAT 70 Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö 70 YLEISTÄ 6 Museoviraston lausuntopyyntö valtakunnallisesti merkittävistä Käsitteet 6 rakennetuista kulttuuriympäristöistä 72 Kulttuuriympäristön säilymisen ongelmia ja kulttuuriympäristön Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue 72 suojelun keinoja ja tapoja 7 Uudenmaan maakuntakaava 73 Kulttuuriympäristön arvot ja arvostukset 8 Yleiskaavojen kulttuurihistoriallisesti merkittävät ympäristökokonaisuudet 74 Kulttuuriympäristön arvottamistapoja ja käytetyjä kriteerejä 10 Viitteet 75 Unescon maailmanperintökriteerit 10 Norjalainen arvottamismalli 10 KULTTUURIMAISEMAT JA SUOJELTAVAT KOHTEET YLEISKAAVAN Vantaan yleiskaava 1992 10 TARKISTUKSESSA 76 Rakennettu kulttuuriympäristö 11 Maisemallisesti ja kyläkuvallisesti arvokkaat alueet yleiskaavassa 77 Maisema-aluetyöryhmä 11 Vantaanjokilaakso 78 Kulttuurihistorialliset ympäristötyypit 14 Hämeenkylä 84 Kulttuurimaiseman suojelua ohjaavat lait, ohjelmat ja päätökset 14 Helsingin pitäjän kirkonkylä 84 Maankäyttö- ja rakennuslaki 14 Hanaböle 85 Luonnonsuojelulaki 15 Kuninkaalan kylä 86 Maa-aineslaki 15 Sotungin kylä ja Håkansbölen kartano 87 Maa- ja metsätalousministeriön asetukset 15 Länsisalmi 88 Rakennussuojelulaki 16 Kaupunkikuvallisesti arvokkaat alueet yleiskaavassa 89 Muinaismuistolaki 16 Keravanjoen varsi Tikkurilassa 90 Laki ympäristövaikutusten arvioinnista 16 Rintamamiesalueet 93 Maisemaa koskeva eurooppalainen yleissopimus Asola 93 (Landscape Convention) 16 Hämevaara 93 Maatalouselinkeino Vantaalla 17 Loma-asuntoalueet 1950-1960 -luvuilla 94 Viitteet 18 Viherkumpu 94 Kerrostalolähiöt 1960-1970 -luvuilla 94 VANTAALAINEN KULTTUURIYMPÄRISTÖ 19 Kaivoksela 94 Maisemarakenne 19 Simonmetsä 96 Muinaismaisema 20 Havukoski 97 Esihistoriallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset 20 Rivitalot ja pienkerrostalot 1950-1970 -luvuilla 98 Maaseudun kulttuurimaisema 22 Aerola 98 Viljelymaiseman kehitys Vantaalla 22 Hakunilan ja Vaaralan rivitalot 98 Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäänteet 24 Variston pienkerrostalot 99 Maaseudun vanha rakennuskulttuuri 27 Viitteet 99 Maaseudun moderni rakennuskulttuuri 28 Luonnon monimuotoisuus kulttuurimaisemassa 28 VUOROVAIKUTUS SELVITYSTÄ LAADITTAESSA 100 Viljelymaiseman nykyisen maisemakuvan arviointi 31 Viitteet 100 Kaupunkimaisema 62 Pientaloesikaupungit 1900-39 62 Lähteet ja kirjallisuus 101 Rintamamiesalueet 1940-58 64 Liitteet 102 Loma-asuntoalueet 1950-60 -luvuilla 65 Kerrostalolähiöt 1960-70 -luvuilla 65 Rivitaloalueet sekä omakoti- ja paritaloalueet 1950-70 -luvuilla 66 Teollisuusympäristöt 68 Viitteet 69 Esipuhe Kulttuurimaisemamme koostuu eri aikoina syntyneistä kerrostumista, jotka yhteisenä kulttuuriperintönämme kerto- vat menneiden sukupolvien elämästä, työstä ja rakentamisesta. Jokainen sukupolvi tulkitsee ja ymmärtää kulttuuri- maiseman sisältämiä viestejä menneestä ja jättää siihen omat jälkensä. Jokaisen sukupolven velvollisuutena on myös säilyttää aikaisempia kerrostumia, jotta ne ovat myös seuraavien sukupolvien koettavissa. Vantaan yleiskaavan 1992 laatimisesta kuluneen 15 vuoden aikana on laadittu sekä valtakunnallisia että Vantaan omia inventointeja ja selvityksiä kulttuurimaisemasta. Yleiskaavan tarkistustyön pohjaksi on ollut tarpeen koota ajankoh- tainen tietopohja kulttuurimaisemasta, sen arvoista ja suojelusta. Selvityksen ensimmäisessä osassa käsitellään kulttuuriympäristön arvoja ja arviointia, lainsäädäntöä ja aiempia pää- töksiä sekä kulttuuriympäristön suojelun keinoja yleisesti. Toisessa osassa käsitellään vantaalaisia kulttuuriympäris- tötyyppejä – muinaismaisemaa, maaseudun kulttuurimaisemaa ja kaupunkimaisemaa ja kuvataan niiden kehitystä ja niihin liittyviä arvoja. Kolmannessa osassa käsitellään kulttuurimaiseman vaalimisen valtakunnallisia ja seudullisia lähtökohtia. Neljännessä pääosiossa määritellään ja kuvataan maisemallisesti, kyläkuvallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaat alueet yleiskaavaa varten. Selvityksen ovat laatineet kaupunkisuunnittelun maisema-arkkitehdit Laura Muukka ja Anne Mäkynen ja asiantun- tijana työhön on osallistunut rakennustutkija Sari Viertiö. Maataloutta käsittelevän kappaleen on kirjoittanut maata- loussihteeri Anja Juhola. Vantaalla 22.3.2005 Matti Pallasvuo yleiskaavapäällikkö 5 Johdanto Vantaalainen maisema on maaseudun kulttuurimai- toriallinen keskus, Helsingin pitäjän kirkonkylä, ja esiin kokonaan uusia suojeltavia alueita, mutta aluera- seman ja kaupunkimaiseman vuoropuhelua, joka Vantaankosken vanha teollisuusmiljöö jääneet pa- jaukset tarkentuivat. juontaa toisaalta kaupungin historiallisesta kehityk- hasti teiden puristukseen. sestä ja toisaalta kaupunkisuunnittelusta. Vantaan Yleiskaavatyön tarpeisiin on myös tällä kertaa nykyinen alue säilyi maaseutuna 1900-luvun alkuun Vantaalla kaupunkirakentaminen on tapahtunut maa- osoittautunut tarpeelliseksi tehdä tämä Kulttuuri- asti, jolloin pääradan varteen alkoivat muodostua seudun kulttuurimaiseman viereen ja koska muutos on maisemaselvitys. Valtakunnalliset inventoinnit ar- ensimmäiset pientaloesikaupungit. Korso rakentui tapahtunut vasta myöhään ja ollut kerralla voimakas, ei vokkaista rakennetuista ympäristöistä ja maisemista metsäselänteille, Rekola osittain pellolle. Tikkurila vanhoista kyläkeskuksista ole ollut uuden kaupunkira- ovat valmistuneet 1990-luvulla ja valtakunnallisten rakentui lähes kokonaan pellolle ja sen alta väis- kenteen lähtökohdiksi ja niinpä ne ovat säilyneet hyvin. alueidenkäytön tavoitteiden velvoittamana nyt tyi vähitellen laaja Viertolan kylän peltoaukea. Vantaalla on siksi poikkeuksellisen hyvät edellytykset myös laaja Vantaanjoen maisemakokonaisuus on Keskustaajama alkoi kasvaa Malmille, joka liitettiin jatkossakin pitää koko historiansa näkyvänä. tarpeen osoittaa yleiskaavassa. Vuonna 2002 valmis- 1946 Helsinkiin ja samalla maalaiskunnasta katosi tui Vantaan modernin rakennuskannan inventointi sen kaupungistunein osa. Niinpä nykyisen Vantaan Vantaalla on yleiskaavoituksessa kulttuurimaiseman ja nyt edellytykset modernin rakennuskulttuurin alueella ei ole varhaisia kaupunkitaajamia. Seuraava vaaliminen ollut yhtenä keskeisenä tavoitteena jo 1970- huomioon ottamiseksi yleiskaavassa ovat olemassa. merkittävä kasvuvaihe tapahtui 1950-luvulla rinta- luvulta lähtien. Yleiskaavan 1983 valmistelun yhteydessä Kulttuurimaiseman tutkimisen ja analysoinnin sekä mamiesalueiden palstoittamisen myötä. Nämä alueet tehtiin laaja Rakennuskulttuuri Vantaalla –inventointi, arvottamisen menetelmät ovat kehittyneet viime sijoittuivat pääosin metsäselänteille, joten maaseu- joka edelleen on käytössä perusinventointina Vantaan aikoina ja myös luonnon monimuotoisuuden nä- dun kulttuurimaisema jatkoi edelleen elämäänsä vanhasta rakennuskulttuurista. Yleiskaavassa 1983 kökulma on noussut esiin. Tässä kulttuurimaisema- lähes koskemattomana. osoitettiinkin kulttuurihistoriallisesti merkittäviä ym- selvityksessä on koottu kaikki aiemmat inventoinnit päristöjä: Helsingin pitäjän kirkonkylä, Hämeenkylän, paikkatietoaineistoiksi ja myös luotu kokonaan uu- Vantaa on merkittävästi kasvanut ja kaupungistunut Seutulan, Keimolan, Voutilan, Martinkylän, Tolkinkylän, sia tietokantoja, mikä on antanut mahdollisuuden vasta 1960-70 -luvuilla. Lähiörakentaminenkin on Kuninkaalan, Hanabölen ja Sotungin kylät sekä monipuolisiin analyyseihin. Selvityksessä on pyritty Vantaalla sijoittunut lähes poikkeuksetta metsäse- Backaksen, Håkansbölen ja Westerkullan kartan- luomaan menetelmää, jossa yhtenäisten kriteerien ja länteille. Maaseudun kulttuurimaisema ja nuori omaisemat. Vanhoista teollisuusympäristöistä näihin (vantaalaisten) ympäristötyyppien määrittelyn avul- kaupunkimaisema kohtaavat Vantaalla usein hyvin alueisiin sisältyivät Vantaankoski ja Tikkurilankoski. la kulttuurimaisemaa voidaan arvioida ja arvottaa jyrkkärajaisesti, mutta kaupungistumisen alta ei Yleiskaavan 1992 taustaksi tehtiin täydentävä selvitys, ja säilytettäviä kulttuurimaisemia rajata. Laajojen tänäkään päivänä ole kadonnut laajoja, merkittä- Vantaan kulttuurimaiseman ja rakennetun ympäristön maisema-alueiden ja toisaalta kaupunkimaisemien viä maaseudun kulttuurimaisemia muualta kuin suojeltavat ympäristökokonaisuudet, jossa keskityttiin huomioon ottaminen aiemman, vain maaseudun Tikkurilasta ja Viertolasta. Suurimmat vahingot maaseudun kulttuurimaiseman historian selvittämiseen kulttuurimaiseman ydinalueita käsittelevän näkö- aiemmille kulttuurikerrostumille ovat Vantaalla ja maisemakuvan inventointiin. Näin pyrittiin rajaa- kulman sijasta on johtanut myös suojelumerkintöjen syntyneet valtakunnallisten valtaväylien rakenta- maan jo 1983 yleiskaavassa olevat kulttuurihistorialli- monipuolistumiseen. misessa. Erityisesti Helsingin ohikulkutien (Kehä sesti arvokkaimmat alueet uudelleen mahdollisimman