DOCSLIB.ORG

Heinolan Kartta-Alueen Kalliopera

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Heinolan Kartta-Alueen Kalliopera SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 3112 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 3112 Mauno Lehijarvi Heinolan kartta-alueen kalliopera Summary: Pre-Quaternary rocks of the Heinola map-sheet area GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND ESPOO 1979 SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA - GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 Kallioperakarttojen selitykset, Lehti 3112 Explanation to the maps of pre-Quaternary rocks, Sheet 3112 Mauno Lehijarvi HEINOLAN KARTTA-ALUEEN KALLIOPERA Summary : Pre-Quaternary rocks of the Heinola map-sheet area Geologinen tutkimuslaitos - Geological Survey of Finland Espoo 1979 Lehijarvi, M. 1979 . Heinolan kartta-alucen kalliopera . Summary: Pre-Quater- nary rocks of the Heinola map-sheet area . Suomen geologinen kartta 1 : 100 000, Kallioperakartan selitykset, 3112 Heinola . 25 pages, 10 figures and 3 tables . The area contained in the map sheet is located in southern Finland, and its Precambrian rocks belong to the Svecokarelidic mountain range zone . Roughly one-third of the area consists of supracrustal rocks . Many of the mica gneisses contain garnet, cordierite and/or sillimanite . The basic schists are mostly hornblende gneisses, uralite- and plagioclase porphyrites and agglomerates . The pyroxenc gneisses probably have a marly origin . The proportion of plutonic rocks amounts to two-thirds . Microcline granite makes up the majority . Small bodies of gabbro and periodotite are associated with the quartz diorites and granodiorites . Diabase and quartz porphyry occur in the northeastern section of the area as rows of dikes trending NW--SE . The metamorphism took place under conditions of amphibolite facies . The text is in Finnish, with figure and table captions and a summary in English . Alanno Lehijarvi, Geological Survey of Finland, .SF''-02150 Espoo 15, Finland . ISBN 951-690-099-2 Helsinki 1979 . Valtion pa]natuskeskus SISALLYS - CONTENTS T utkimusvaiheet 5 Kartta-alueen morfologia ja kallioperan yleispiirteet 5 Pintakivilajit 6 Kvartsiitit ja arkoosigneissit 6 Kalkkikivet ja karret 9 Pyrokseenigneissit 9 Kiillegneissit 10 Vulkaaniset kivilajit 12 Syvakivilajit 12 Emaksiset syvakivilajit 14 Kvartsidioriitit ja granodioriitit 15 Graniitit 16 Juonikivilajit 17 Kallioperan ikasuhteet, rakennepiirteet ja metamorfoosi 19 Taloudellisia aiheita 20 Retkeilykohteet 20 Summary: Pre-Quaternary rocks of the Heinola map-sheet area 21 Introduction 21 Supracrustal rocks 21 Plutonic rocks 22 Dike rocks 23 Stratigraphy, structure and metamorphism 23 Kirjallisuutta - References 25 TUTKIMUSVAIHEET Heinolan (3112) karttalehtialueeseen 1 : 100 000 kuuluu Ieinolan kaupunki, suuri osa Heinolan maalaiskunnasta seka Asikkalan ja Hollolan kunnista, vahaisia osia Jaalan, litin ja Nastolan kunnista seka Lahden kaupungista . Noin 10 km levea kaistale karttalehden etelareunasta kuuluu Suomen geologisen tutkimuksen alkuaikoina jul- kaistuihin 1 : 200 000 -kaavaisiin karttalehtiin n :o 8 Lahti (Moberg 1888) ja n :o 13 Hameenlinna (Tigerstedt 1890) . Muu osa karttalehtialueesta sisaltyy 1 : 400 000 -kaavaiseen Suomen geologisen yleiskartan vuorilajikarttaan lehti C 2 Mikkeli (Frosterus 1900) . Savolahden (1956) Ahveniston alueen tutkimukseen liittyvan kartan lansiosa ulottuu Heinolan karttalehtialueen lehdelle n :o 12 . Kenttatyot alueella aloitettiin vuonna 1962 . Joitakin havaintoja kartta-alueen etelareunalta on tehty jo aikaisemmin Lahden karttalehtialueen kenttatoiden yhtey- dessa. Kirjoittajan lisaksi ovat naihin toihin osallituneet Pirkko-Riitta Kettunen vuosina 1962 ja 1965-66 seka Leif Myrskog vuonna 1962 . Vuonna 1970 ilmestyneen kallioperakartan on piirtanyt puhtaaksi rouva Elsa Jarvimaki . Kivilajien mineraalikoostumuksien maaritykset on tehnyt maisteri Bengt Sjoblom . Mikrovalokuvat on ottanut tutkimusassistentti Erkki Halme . Edella maini- tuille seka kaikille muille karttalehtityossa avustaneille kirjoittaja esittaa parhaat kiitoksensa . KARTTA-ALUEEN MORFOLOGIA JA KALLIOPERAN YLEISPIIRTEET Heinolan kartta-alueen kaakkoiskulmassa Kymijoen pinnan (74,1 m mpy) tasosta lahtien vaihtelevat alueella absoluuttiset korkeudet Pyhantakana olevan Vahteriston- maen (177,7 m mpy) korkeuteen . Morfologisesti erottuvia muodostumia ovat Vaaksysta Vuolenkoskelle ulottuva osa toista Salpausselkaa ja siita koilliseen suun- tautuvat pitkittaisharjut kuten Pulkkilanharju seka Vierumaelta Heinolan kautta Lusiin suuntautuva harjujakso . Kallioperan murrosvyohykkeet tulevat taalla selvasti esiin topografiaa hallitsevana piirteena . Sita ilmentavat pitkat ja kapeat jarvet ja niiden lahdet, naiden suuntaiset laaksot seka edella mainitut harjujaksot . 6 Kalliopaljastumia on kartta-alueella yleensa runsaasti . Poikkeuksen tekevat toisella Salpausselalla olevat Vesivehmaankangas, I-lyrtialankangas ja Vierumien urheiluopis- ton seutu seka kartta-alueen lounaiskulmassa oleva Vesijarven ympariston savialue . Heinolan kartta-alue kuuluu siihen Turun seudulta itakoilliseen suuntautuvaan vyohykkeeseen, jossa vallitsevana kivilajina on mikrokliinigraniitti . Kartta-alueen koillisosassa runsaasti esiintyvaan granodioriittiin liittyy mittasuhteiltaan vahaisina pahkumaisina linsseina emaksisia syvakivia . Tally alueella esiintyy myos kvartsi- porfyyria juonijonoina, jotka alkavat viereisen Vuohijarven kartta-alueen puolelta . 1-leinolan maalaiskunnan kirkonkylan lahella on luode-kaakkoissuuntainen diabaasi- juoni, jonka leveys on noin 250 m ja tunnettu pituus noin 1,5 km . Tasty luoteeseen esiintyy diabaasia keskimaarin 10 m leveina juonijonoina, jotka jatkuvat edelleen Sysman kartta-alueen puolelle . Pintasyntyisia kivilajeja on kartta-alueen pinta-alasta noin kolmasosa . Runsaimmin on kiillegneissia, joka on osittain granaatti-, kordieriitti- ja/tai sillimaniittipitoista . Pyhantakana (3112 04) on kvartsiittia, joka on osittain samanlaista ortokvartsiittia kuin Tiirismaalla (3111 03) . Siihen liittyy kuitenkin myos arkosiitteja, jotka toisinaan sisaltavat runsaasti sillimaniittia ja myos kordieriittia. Emaksiset liuskeet ovat enimmakseen sarvivalkegneisseja ja amfiboliitteja . Vain muutamissa paikoissa on uraliitti- ja plagioklaasiporfyriittia seka agglomeraattia, mika viittaa vulkaaniseen alkuperain . Pyrokseenigneissit lienevat alkuperaltaan mer- kelisyntyisia . Heinolan maalaiskunnan Hujansalossa on muutamia pienia louhoksia, jotka sisaltavat epapuhdasta kalkkikivea. PINTAKIVILAJIT Kallioperakartalle on keltaisella varilla merkitty kvartsiittia. Siihen liittyvat myos arkoosigneissit . Sinisella varilla merkityt kiillegneissit ovat biotiittiplagioklaasigneis- seja ja suonigneisseja . Kartta-alueen etelaosassa ne ovat usein kordieriitti- ja silli- maniittipitoisia, kun tags pohjoisosassa granaattipitoisuus on yleista . Vihrealla varilla merkityt alueet sisaltavat amfiboliittien lisaksi uraliitti- ja plagioklaasiporfyriitteja, agglomeraatteja seka sarvivalke- ja pyrokseenigneisseja . Eri puolilla kartta-aluetta olevien yhtenaisten esiintymien lisaksi on vihrealla merkittyja liuskeita valikerroksina kiillegneissien yhteydessa, ja samoin on kiillegneisseja valikerroksina vulkaanisten kivilajien ja pyrokseenigneissien yhteydessa. Kvartsiitit ja arkoosigneissit Nastolan Pyhantakana on noin 3 km pitka ja 300-400 m levea vyohyke kvart- siittia ja arkoosigneissia . Kvartsiitin mineraalikoostumus on esitetty taulukossa 1, n:o 1 . Se on samanlaista melkein valkoista tai punertavaa ortokvartsiittia kuin noin 7 Taulukko 1 . Heinolan kartta-alueen pintakivilajien mineraalikoostumuksia . Maaritykset on tehty pistclaskijaa kayttaen. Table 1 . Mineralogical compositions of the supracrustal rocks in the Heinola map-sheet area . Determined by the point counting method. 2 . 3 . 6 . 7 . Kvartsi -Quartz . 97,4 73,2 4,0 30,2 24,8 13,7 27,4 6,8 2,7 3,4 Kalimaasalpa - Potash feldspar 20,0 Plagioklaasi - Plagioclase 10,0 28,1 31,2 36,6 46,0 52,6 38,7 (An) (45) - (25) (40) (45) (40) (55) Muskoviitti - Muscovite 1,8 6,1 2,0 6,2 3,1 Biotiitti - Biotite . 3,5 10,9 27,2 24,3 24,1 0,4 1,9 Sillimaniitti - Sillimanite 1,9 44,7 Kordieriitti - Cordierite - 19,6 25,0 Pv_rokseeni - Pyroxene - 45,0 32,2 Sarvivalke - Hornblende 21,5 37,0 50,2 Epidootti Epidote . - 16,4 Granaatti - Garnet . - 19,6 10,3 Aksessorit Accessories 0,7 1,5 5,0 3,4 0,9 1,4 1,6 1,1 2,7 100,0 1100,0 1100,0 100,0 1100,0 1100,0 1100,0 1100,0 1100,0 1100,0 1 . Kvartsiitti - uarts,ite . 3112 04 D, x = 6 775 .6, y -- 438 .8 (395161 Ml,) . 2. Arkosiitti -Arkosite . 3112 04 C, x 6 773 .8, y =- 437 .5 (381j2/61 ML) . 3. Karsi - Skarn. 3112 06 A, x = 6 790 .4, y =- 434 .3 (265/65 Nil,) . 4. Diopsidigneissi - Diopside gneiss. 3112 11 B, x = 6 786 .8, y = 452 .8 (570/67/1 ML). 5. Kordiertiitti-sillimaniittigneissi - Cordierite-sillimanite gneiss . 3112 04 D, x = 6 775 .3, y = 438 .0 (419/61 ML) . 6. Kordieriittigneissi - Cordierite gneiss . 3112 02 D, x -= 6 785 .8, y = 429 .0 (863/64 ML) . 7 . Biotiitti-granaattigncissi - Biotite-garnet gneiss . 3112 09 B, x - 6 799 .2, y 443 .7 (598/67 ML) . 8. Plagioklaasiportyriitti Plagioclase porphyrite . 3112 05 D, x = 6 789 .2, y =- 438 .7 (350/66 ML) . 9. Amfiboliitti -Amphibolite . 3112 05 B, x - 6 787 .1, v = 431 .4 (313/65 ML) . 10. Amfiboliitti -Ampbibolite . 3112 08 B, x == 6 788 .3 y = 448 .8 (505/66 ML). 15-20 km :n paassa olevalla Tiirismaalla Lahden karttalehden (3111 03) alueella . Metamorfoosi on hasittanyt kvartsiitin alkuperaisen klastisen rakenteen . Sillimaniittia esiintyy fibroliittina yhtenaisina kimppuina kvartsirakeiden valissa seka pienina neu- lasina kvartsirakeiden
Load more

Recommended publications
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Feasibility of the Jyväskylä - Lahti Railway Connection
    Feasibility of the Jyväskylä - Lahti Railway connection Industrial sector Jesse Keränen Bachelor’s thesis May 2020 Technology, communication and transport Degree programme in Logistics engineering Description Author(s) Type of publication Date Keränen Jesse Bachelor’s thesis May 2020 Language of publication: English Number of pages Permission for web publi- 53 cation: x Title of publication Feasibility of Jyväskylä - Lahti railway connection industrial sector Degree programme Bachelors degree in Logistics Engineering Supervisor(s) Somerla Mikko, Franssila Tommi Assigned by - Abstract There has been a long discussion on the topic of constructing a new rail network from Cen- tral Finland to the capital area. Studies on the topic have been conducted by the govern- mental and local institutions, but most of the information is growing old and obsolete. Therefore, a more modern study on the topic is required. The objective of the present study was to assess the feasibility of the railway connection with as up-to-date information as possible. The aim was to determine the basis and groundwork for a further study on the topic as well as discuss the requirements and appli- cations required in the design and development of a possible future railway connection. The study relied on more recent and industry-based information on the implementation of such a project. This included a thorough search and analysis of publications and other sources in Finnish and European as well as selectively other governmental databases in or- der to compare and assess what was relevant and noteworthy for the study. While search- ing for the information, also the possible future applications had to be taken into consider- ation.
    [Show full text]
  • Waste Sorting Instructions &P Paino Oy, 2000 Kpl, 2/2016 Paino Oy, M &P
    WASTE IS BEAUTIFUL tions struc g in rtin te so Household wa 2016 • Asikkala • Myrskylä • Heinola • Orimattila • Hollola • Padasjoki • Kärkölä • Pukkila • Lahti • Sysmä Table of contents Energy waste (combustible waste) 4 Mixed waste 4 Biowaste 5 Paper 5 Carton, packaging waste 6 Glass, packaging waste 6 Metal, packaging waste 7 Plastic, packaging waste 7 Electrical equipment 8 Garden waste 8 Hazardous waste 9 Medicines 9 Furniture and other bulky items 10 Construction and renovation waste 10 Collection points 11 Wate management is everyone’s business The Päijät-Häme region has uniform waste management regulations in force, pertaining to the management of waste generated by households in Asikkala, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Orimattila, Padasjoki, Pukkila and Sysmä. All residential properties must sort waste at least into energy and mixed waste and they are encouraged to compost biowaste on their own volition. 2 Household wate bins required for residential properties of various sizes Detached houses, semi-detached houses, holiday homes • energy waste bin • mixed waste bin • composter when possible Multi-dwelling units with 3–9 flats • energy waste bin • mixed waste bin • paper bin (in built-up areas) • composter when possible Blocks of flats and terraced houses Waste paper collected free of charge from properties with at least 10 flats in areas with blocks of flats and terraced houses. Properties are responsible for acquiring a paper bin in areas with a local detailed plan in Asikkala, either by themselves or together with
    [Show full text]
  • Lahti-Kovola-Rataosuuden Kulttuurihistoriallisten Kohteiden
    Väyläviraston julkaisuja 3/2021 LAHTI–KOUVOLA-RATAOSUUDEN KULTTUURIHISTORIALLISTEN KOHTEIDEN INVENTOINTI Roosa Ruotsalainen Lahti–Kouvola-rataosuuden kulttuurihistoriallisten kohteiden inventointi Väyläviraston julkaisuja 3/2021 Väylävirasto Helsinki 2021 Kannen kuva: Lepomaan hautausmaan kiviaitaa. Kuva: Roosa Ruotsalainen Verkkojulkaisu pdf (www.vayla.fi) ISSN 2490-0745 ISBN 978-952-317-838-0 Väylävirasto PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 0295 34 3000 Väyläviraston julkaisuja 3/2021 3 Roosa Ruotsalainen: Lahti–Kouvola-rataosan kulttuurihistoriallinen inventointi. Väy- lävirasto. Helsinki 2021. Väyläviraston julkaisuja 3/2021. 67 sivua ja 3 liitettä. ISSN 2490- 0745, ISBN 978-952-317-838-0. Asiasanat: rautatiet, inventointi, kulttuuriperintö Tiivistelmä Tässä selvityksessä kartoitettiin Lahden ja Kouvolan välisen radan kulttuurihisto- riallista merkitystä ja selvitettiin radan rakenteiden ja siihen liittyvien rakennusten ja erilaisten kohteiden historiaa. Tavoitteena työssä oli tämän lisäksi kerätä koke- muksia tulevia ratainventointeja varten. Selvitys on jatkoa suoritetuille sisävesi- inventoinneille. Selvitys suoritettiin arkistotutkimuksen ja maastokäyntien avulla. Maastokäynneillä kartoitettiin 70 erilaista kohdetta, kuten asema-alueet, tasoristeyspaikat, taito- rakenteet, vanhat ratapohjat ja sivuradat sekä ratavartijan tupien tontit. Tarkiste- tuista kohteista valittiin 31 kohdetta, joista tehtiin kohdekortit. Selvityksessä valituille kohteille tehtiin arvoluokitus kohdekortteihin. Kohteet arvo- tettiin Väyläviraston arvokohteiden
    [Show full text]
  • Sisulisätilastot 2018
    Lahden Seudun Yleisurheilu r.y. Sisulisätilastot 2018 Huom! Juoksulajien käsiajat ilmoitettu lisämainintana vain, jos ne ovat 40 - 200 m matkoilla yli 0,24 s ja 300 m tai sitä pidemmillä matkoilla yli 0,14 s ”parempia” kuin kunkin automaattisella ajanotolla saavutetut tulokset. Tuulilukemat on ilmoitettava pikajuoksuista ja pituussuuntaisista hypyistä 14 v. sarjasta alkaen ylöspäin, muuten kirjattu ”ei tuulilukemaa” -otsikon alle. Sisäratatulokset mainittu, jos ne ovat a.o. urheilijan ulkoratatuloksia paremmat. Tilaston laatinut: Aulis Tiensuu Pahkakatu 4 as 4 15950 LAHTI p. 040 - 5511 030 mailto: [email protected] Tilaston sekä piiriennätystulosten mahdolliset korjaukset ja täydennykset suoraan tekijälle, kiitos 1 POJAT 40 m P 10 6,53 Verneri Marttila 2008 Lahden Ahkera Lahti/R 21.08. Hip 6,66 Alex Kurkela 2008 Lahti Lahti/R 21.08. Hip 6,69 Jesse Korhonen 2008 Lahden Ahkera Lahti/R 21.08. Hip P 9 PE 6,3 Ville Suorajärvi 1994Nastolan Naseva Nastola 12.08.2003 6,57 Joska Tommola 1999 Asikkalan Raikas Kuhmoinen16.08.2008 6,55 i Karim Echahid 2001 Lahden Ahkera Espoo/O 06.12.2010 6,55 Oskari Syväranta 2009 Lahden Ahkera Lahti/R 10.08.2018 6,55 Oskari Syväranta 2009 Lahden Ahkera Lahti/R 10.08. so 6,64 -0,5 Lahti/R 08.07. kv 6,63 -0,5 Rasmus Rautavirta 2009 Lahden Ahkera Lahti/R 08.07. kv 6,94 i Ilkka Kallioniemi 2009 Lahden Ahkera Lahti/P 02.04. pm 7,04 Lahti/N 17.05. pk 6,98 Niilo Kemppainen 2009 Nastolan Naseva Iitti/K 17.07. pm 7,07 +1,6 Kouvola 28.07.
    [Show full text]
  • Lahden Seudun Liikennetutkimus 2010
    Lahden seudun liikennetutkimus 2010 Lahden seudulla tehtiin keväällä 2010 laaja liikennetutkimus, jossa selvi- Liikennetutkimuksen ovat toteuttaneet tettiin henkilöhaastatteluilla, ajoneuvoliikenteen tutkimuksilla ja liikenne- Uudenmaan ELY-keskus, Lahden kaupunki, laskennoilla seudun asukkaiden liikkumistottumuksia sekä ajoneuvolii- Asikkalan kunta, Hollolan kunta, Nastolan kenteen, jalankulun ja pyöräilyn määrää. Liikennetutkimusalueeseen kunta ja Orimattilan kaupunki sekä Päijät- kuuluivat Asikkala, Hollola, Lahti, Nastola ja Orimattila. Vastaava liikenne- Hämeen liitto maakunnan kehittämis- tutkimus on viimeksi toteutettu Lahden seudulla vuosina 1996 ja 1982. rahoituksella. Lisätietoja liikennetutkimuk- sesta on saatavilla internetissä osoitteessa Seudun asukkaat tekevät yli 500 000 matkaa http://www.paijat-hame.fi/liikennetutkimus päivittäin 1 100 ajon./vrk 63 % matkoista suuntautui Lahden seudulle ja 37 % kulki Kaiken kaikkiaan seudun yli 5-vuotiaat asukkaat seudun läpi tekevät arkisin noin 520 000 matkaa, joista suurin 6 700 ajon./vrk osa on oman kunnan sisäisiä matkoja. Matkalla 49 % matkoista suuntautui Lahden tarkoitetaan siirtymistä paikasta toiseen kävellen seudulle ja 61 % kulki 2 600 ajon./vrk seudun läpi tai jollain kulkuneuvolla, esimerkiksi kotoa kaup- 73 % matkoista suuntautui Lahden paan, kotoa työpaikalle tai kaupasta kotiin. Näi- seudulle ja 27 % kulki seudun läpi 2 500 ajon./vrk den matkojen lisäksi seudun ulkopuolella asuvat 64 % matkoista suuntautui Lahden tekevät matkoja Lahden seudulle ja myös Lahden seudulle
    [Show full text]
  • Lahti Region Environmental Review 2017 ISSN-L 1798-310X ISSN 1798-310X Series 14/2017
    LAHTI REGION ENVIRONMENTAL REVIEW Hollola Lahti 2017 CONTENTS Foreword 3 The environmental policy guides 4 1. Climate change, energy and emissions 5 2. Health, safety and quality of life in residential environments 10 3. Nature’s diversity and cultural heritage 14 4. Quality and availability of groundwater 16 5. Water quality, recreation and nature-related values 19 6. Environmental counselling and opportunities for participation 20 7. Municipalities and group companies promote environmental responsibility throughout the region 22 8. Environmental balance sheet 27 2 FOREWORD All municipalities seek ways to be more attractive the change and prepare ourselves for it. and inviting. Nature is among our municipalities’ Climate objectives both in the EU and in Finland and cities’ best assets, but it is also much more – na- encourage or, depending on viewpoint, force us to ture affects our quality of life and health, invites us keep a closer eye on our emissions. These limita- to exercise more, and helps take the weight of eve- tions should be turned into a strength. The circular ryday life off our minds. We must also make efforts economy creates a great platform for innovation, in internal marketing; people living within the re- which in turn creates jobs, but above all the circular gion have an excellent opportunity to promote their economy is a way of creating sustainable and far- health and wellbeing in their surrounding areas. We reaching wellbeing with a look to the future. Being should further improve the signposting for our na- a pioneer creates pressure and encourages improve- ture paths so that as many people as possible can ment.
    [Show full text]
  • J-/S80C02S «^TU£V9—£2 STV K
    J-/S80C02S «^TU£v9—£2 STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annua! Report STUK A55 Airo R.mMvii.ir;). T'mt! Nytjrr-r K.t.ulo r-jytJr»• r•; ,iin! T,ip,ifi' f-K v ••••<-!• STV K - A - - 6 2. STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annual Report STUK-A55 Aino Rantavaara, Tuire Nygr6n*, Kaarlo Nygren* and Tapani Hyvönen * Finnish Game and Fisheries Research Institute Ahvenjärvi Game Research Station SF - 82950 Kuikkalampi Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety P.O.Box 268, SF-00101 HELSINKI FINLAND ISBN 951-47-0493-2 ISSN 0781-1705 VAPK Kampin VALTIMO Helsinki 1988 3 ABSTRACT Radioactive substances in game meat were studied in summer and early autumn 1986 by the Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety in cooperation with the Finnish Game and Fisheries Research Institute. The concentrations of radioactive cesium and other gamma-emitting nuclides were determined on meat of moose8 and other cervids and also on small game in various parts of the country before or in the beginning of the hunting season. The most important radionuclides found in the samples were 134Cs and 137Cs. In addition to these, 131I was detected in the first moose meat samples in the spring, and 110"Ag in a part of the waterfowl samples. None of them was significant as far as the dietary intake of radionuclides is concerned. The transfer of fallout radiocesium to game meat was most efficient in the case of the arctic hare and inland waterfowl; terrestrial game birds and the brown hare belonged to the same category as moose.
    [Show full text]
  • Päijät-Hämeen Maakunnallisesti Arvokkaat Harjualueet 2013
    Jussi Mäkinen Päijät-Hämeen maakunnallisesti arvokkaat harjualueet Maakuntakaavan rajaustarkistukset Päijät-Hämeen liitto A208 * 2013 1 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO A208 * 2013 ISBN 978-951-637-213-9 ISSN 1237-6507 Valokuvat: Mika Selin, Jussi Mäkinen, Tuomo Hurme Kansikuva: Asikkalan Laattaaharju. Kuva: Mika Selin Kartat ja laserkeilausaineisto: Maanmittauslaitos 2013 2 Sisällys 1. Taustaa ...................................................................................................................................................... 4 2. Menetelmät ............................................................................................................................................... 5 3. Arvioidut harjualueet ................................................................................................................................. 9 3.1. Rantaharju – Laattaanharju, Asikkala ............................................................................................ 9 3.2. Vesivehmaankangas, Asikkala ..................................................................................................... 10 3.3. Kukonharju-Sipilänharju, Hämeenkoski - Hollola ........................................................................ 12 3.4. Ilolanharjut, Hämeenkoski ........................................................................................................... 12 3.5. Ahvenaistenharju, Hämeenkoski ................................................................................................. 13 3.6. Palomaan harjualue,
    [Show full text]
  • Päijänne Ottamatta (Ks
    Päijänteen kansallispuisto • 14 km2 • Perustettu: 1993 • Sijainti: Padasjoki, Asikkala, Sysmä Metsähallitus, alueen hoitaja • asiakaspalvelu ma–pe klo 9–15: puh. 0206 39 5270, [email protected] • luontoon.fi/paijanne • luontoon.fi/paijanne/palvelut/ yhteistyotahot • facebook.com/paijanteenkansallis- puisto Kansallispuisto Retkeilyä luontoa suojellen • Liikkuminen on sallittua jalkaisin, hiihtäen, soutaen ja meloen mahdollisia rajoitusosia lukuun Päijänne ottamatta (ks. kartta). Osassa puiston saaria on maihinnousu- ja liikkumiskielto 15.4.–31.7. lintujen pesimisrauhan turvaamiseksi. • Pyöräily on sallittua kansallis- puiston poluilla ja teillä. • Tulenteko on sallittua vain siihen osoitetuilla paikoilla. Metsä- ja Hiekkarannat laguuneineen ja ruohikkopalovaroituksen aikana yllättäen kohoavat kalliorannat tulenteko on ehdottomasti odottavat veneilijää, melojaa www.luontoon.fi/paijanne/palve- avautuu hieno näköala Päijänteen kielletty. ja päiväretkeilijää Päijänteellä. lut/yhteistyotahot. Veneilijöitä suurimmalle selälle, Tehinselälle. • Leiriytyminen on sallittua Pulkkilanharjun luontopolulla palvelevat vierassatamat, mm. Kansallispuiston lähivedet telttailupaikoilla ja laavuilla. pääset Järvi-Suomen tunnel- Padasjoen Laivaranta, Sysmässä soveltuvat hyvin kanoottiretkei- • Retkeile roskattomasti. Palavat maan myös ilman vesille Kirkonkylän satama ja New Port lyyn. Suurimpia selkiä kannattaa roskat voit polttaa tulisijoissa ja lähtöä. Päijänteen juotavan -satama (Suopelto) sekä Asikka- kuitenkin välttää ajoittaisen biojätteet laittaa kompostoriin
    [Show full text]
  • Yhdyskuntajätehuollon Lähtötiedot Päijät-Hämeessä 96 Juha-Heikki Tanskanen Yhdyskunta]Ätehuollon Läht®Tiedot Päij Ät-Hämeessä
    96 Juha-Heikki Tanskanen Yhdyskuntajätehuollon lähtötiedot Päijät-Hämeessä 96 Juha-Heikki Tanskanen Yhdyskunta]ätehuollon läht®tiedot Päij ät-Hämeessä Helsinki 1997 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS ISBN 952-I 1-0182-2 ISSN I455-0792 Painopaikka: Oy EditaAb Helsinki 1997 3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO .............................................. 5 2 PERUSTIEDOT JÄTTEEN MÄÄRÄSTÄ JA LAADUSTA ........ 6 2.1 Jätteen määrä j a koostumus .................................. 6 2.2 Jätejakeiden haitta-ainepitoisuudetja lämpöarvot ................ 11 2.3 Lajittelutehokkuuden arvot .................................. 12 3 YKSIKKÖKUSTANNUKSET .............................. 15 3.1 Jäteastiat keittiössä ........................................ 15 3.2 Jätteen tuottajien omat kuljetukset ............................ 15 3.3 Astia-, keräys- ja kuljetusjärjestelmä .......................... 17 3.4 Siirtokuormaus ja jatkokuljetus .............................. 29 3.5 Kotikompostointi ......................................... 29 3.6 Keskitetty kompostointi .................................... 30 3.7 Jätteen optinen lajittelu ..................................... 31 3.8 Jätepolttoaineen tuotto ..................................... 31 3.9 Jätteen loppusijoitus ....................................... 31 3.10 Tuotot .................................................. 32 4 YKSIKKOPAASTOT .....................................32 4.1 Jätteen tuottajien suorittama jätteenkuljetus ..................... 34 4.2 Keräys, kuljetus ja jatkokuljetus .............................. 34 4.3 Siirtokuormaus
    [Show full text]