SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 3112 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 3112 Mauno Lehijarvi Heinolan kartta-alueen kalliopera Summary: Pre-Quaternary rocks of the Heinola map-sheet area GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND ESPOO 1979 SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA - GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 Kallioperakarttojen selitykset, Lehti 3112 Explanation to the maps of pre-Quaternary rocks, Sheet 3112 Mauno Lehijarvi HEINOLAN KARTTA-ALUEEN KALLIOPERA Summary : Pre-Quaternary rocks of the Heinola map-sheet area Geologinen tutkimuslaitos - Geological Survey of Finland Espoo 1979 Lehijarvi, M. 1979 . Heinolan kartta-alucen kalliopera . Summary: Pre-Quater- nary rocks of the Heinola map-sheet area . Suomen geologinen kartta 1 : 100 000, Kallioperakartan selitykset, 3112 Heinola . 25 pages, 10 figures and 3 tables . The area contained in the map sheet is located in southern Finland, and its Precambrian rocks belong to the Svecokarelidic mountain range zone . Roughly one-third of the area consists of supracrustal rocks . Many of the mica gneisses contain garnet, cordierite and/or sillimanite . The basic schists are mostly hornblende gneisses, uralite- and plagioclase porphyrites and agglomerates . The pyroxenc gneisses probably have a marly origin . The proportion of plutonic rocks amounts to two-thirds . Microcline granite makes up the majority . Small bodies of gabbro and periodotite are associated with the quartz diorites and granodiorites . Diabase and quartz porphyry occur in the northeastern section of the area as rows of dikes trending NW--SE . The metamorphism took place under conditions of amphibolite facies . The text is in Finnish, with figure and table captions and a summary in English . Alanno Lehijarvi, Geological Survey of Finland, .SF''-02150 Espoo 15, Finland . ISBN 951-690-099-2 Helsinki 1979 . Valtion pa]natuskeskus SISALLYS - CONTENTS T utkimusvaiheet 5 Kartta-alueen morfologia ja kallioperan yleispiirteet 5 Pintakivilajit 6 Kvartsiitit ja arkoosigneissit 6 Kalkkikivet ja karret 9 Pyrokseenigneissit 9 Kiillegneissit 10 Vulkaaniset kivilajit 12 Syvakivilajit 12 Emaksiset syvakivilajit 14 Kvartsidioriitit ja granodioriitit 15 Graniitit 16 Juonikivilajit 17 Kallioperan ikasuhteet, rakennepiirteet ja metamorfoosi 19 Taloudellisia aiheita 20 Retkeilykohteet 20 Summary: Pre-Quaternary rocks of the Heinola map-sheet area 21 Introduction 21 Supracrustal rocks 21 Plutonic rocks 22 Dike rocks 23 Stratigraphy, structure and metamorphism 23 Kirjallisuutta - References 25 TUTKIMUSVAIHEET Heinolan (3112) karttalehtialueeseen 1 : 100 000 kuuluu Ieinolan kaupunki, suuri osa Heinolan maalaiskunnasta seka Asikkalan ja Hollolan kunnista, vahaisia osia Jaalan, litin ja Nastolan kunnista seka Lahden kaupungista . Noin 10 km levea kaistale karttalehden etelareunasta kuuluu Suomen geologisen tutkimuksen alkuaikoina jul- kaistuihin 1 : 200 000 -kaavaisiin karttalehtiin n :o 8 Lahti (Moberg 1888) ja n :o 13 Hameenlinna (Tigerstedt 1890) . Muu osa karttalehtialueesta sisaltyy 1 : 400 000 -kaavaiseen Suomen geologisen yleiskartan vuorilajikarttaan lehti C 2 Mikkeli (Frosterus 1900) . Savolahden (1956) Ahveniston alueen tutkimukseen liittyvan kartan lansiosa ulottuu Heinolan karttalehtialueen lehdelle n :o 12 . Kenttatyot alueella aloitettiin vuonna 1962 . Joitakin havaintoja kartta-alueen etelareunalta on tehty jo aikaisemmin Lahden karttalehtialueen kenttatoiden yhtey- dessa. Kirjoittajan lisaksi ovat naihin toihin osallituneet Pirkko-Riitta Kettunen vuosina 1962 ja 1965-66 seka Leif Myrskog vuonna 1962 . Vuonna 1970 ilmestyneen kallioperakartan on piirtanyt puhtaaksi rouva Elsa Jarvimaki . Kivilajien mineraalikoostumuksien maaritykset on tehnyt maisteri Bengt Sjoblom . Mikrovalokuvat on ottanut tutkimusassistentti Erkki Halme . Edella maini- tuille seka kaikille muille karttalehtityossa avustaneille kirjoittaja esittaa parhaat kiitoksensa . KARTTA-ALUEEN MORFOLOGIA JA KALLIOPERAN YLEISPIIRTEET Heinolan kartta-alueen kaakkoiskulmassa Kymijoen pinnan (74,1 m mpy) tasosta lahtien vaihtelevat alueella absoluuttiset korkeudet Pyhantakana olevan Vahteriston- maen (177,7 m mpy) korkeuteen . Morfologisesti erottuvia muodostumia ovat Vaaksysta Vuolenkoskelle ulottuva osa toista Salpausselkaa ja siita koilliseen suun- tautuvat pitkittaisharjut kuten Pulkkilanharju seka Vierumaelta Heinolan kautta Lusiin suuntautuva harjujakso . Kallioperan murrosvyohykkeet tulevat taalla selvasti esiin topografiaa hallitsevana piirteena . Sita ilmentavat pitkat ja kapeat jarvet ja niiden lahdet, naiden suuntaiset laaksot seka edella mainitut harjujaksot . 6 Kalliopaljastumia on kartta-alueella yleensa runsaasti . Poikkeuksen tekevat toisella Salpausselalla olevat Vesivehmaankangas, I-lyrtialankangas ja Vierumien urheiluopis- ton seutu seka kartta-alueen lounaiskulmassa oleva Vesijarven ympariston savialue . Heinolan kartta-alue kuuluu siihen Turun seudulta itakoilliseen suuntautuvaan vyohykkeeseen, jossa vallitsevana kivilajina on mikrokliinigraniitti . Kartta-alueen koillisosassa runsaasti esiintyvaan granodioriittiin liittyy mittasuhteiltaan vahaisina pahkumaisina linsseina emaksisia syvakivia . Tally alueella esiintyy myos kvartsi- porfyyria juonijonoina, jotka alkavat viereisen Vuohijarven kartta-alueen puolelta . 1-leinolan maalaiskunnan kirkonkylan lahella on luode-kaakkoissuuntainen diabaasi- juoni, jonka leveys on noin 250 m ja tunnettu pituus noin 1,5 km . Tasty luoteeseen esiintyy diabaasia keskimaarin 10 m leveina juonijonoina, jotka jatkuvat edelleen Sysman kartta-alueen puolelle . Pintasyntyisia kivilajeja on kartta-alueen pinta-alasta noin kolmasosa . Runsaimmin on kiillegneissia, joka on osittain granaatti-, kordieriitti- ja/tai sillimaniittipitoista . Pyhantakana (3112 04) on kvartsiittia, joka on osittain samanlaista ortokvartsiittia kuin Tiirismaalla (3111 03) . Siihen liittyy kuitenkin myos arkosiitteja, jotka toisinaan sisaltavat runsaasti sillimaniittia ja myos kordieriittia. Emaksiset liuskeet ovat enimmakseen sarvivalkegneisseja ja amfiboliitteja . Vain muutamissa paikoissa on uraliitti- ja plagioklaasiporfyriittia seka agglomeraattia, mika viittaa vulkaaniseen alkuperain . Pyrokseenigneissit lienevat alkuperaltaan mer- kelisyntyisia . Heinolan maalaiskunnan Hujansalossa on muutamia pienia louhoksia, jotka sisaltavat epapuhdasta kalkkikivea. PINTAKIVILAJIT Kallioperakartalle on keltaisella varilla merkitty kvartsiittia. Siihen liittyvat myos arkoosigneissit . Sinisella varilla merkityt kiillegneissit ovat biotiittiplagioklaasigneis- seja ja suonigneisseja . Kartta-alueen etelaosassa ne ovat usein kordieriitti- ja silli- maniittipitoisia, kun tags pohjoisosassa granaattipitoisuus on yleista . Vihrealla varilla merkityt alueet sisaltavat amfiboliittien lisaksi uraliitti- ja plagioklaasiporfyriitteja, agglomeraatteja seka sarvivalke- ja pyrokseenigneisseja . Eri puolilla kartta-aluetta olevien yhtenaisten esiintymien lisaksi on vihrealla merkittyja liuskeita valikerroksina kiillegneissien yhteydessa, ja samoin on kiillegneisseja valikerroksina vulkaanisten kivilajien ja pyrokseenigneissien yhteydessa. Kvartsiitit ja arkoosigneissit Nastolan Pyhantakana on noin 3 km pitka ja 300-400 m levea vyohyke kvart- siittia ja arkoosigneissia . Kvartsiitin mineraalikoostumus on esitetty taulukossa 1, n:o 1 . Se on samanlaista melkein valkoista tai punertavaa ortokvartsiittia kuin noin 7 Taulukko 1 . Heinolan kartta-alueen pintakivilajien mineraalikoostumuksia . Maaritykset on tehty pistclaskijaa kayttaen. Table 1 . Mineralogical compositions of the supracrustal rocks in the Heinola map-sheet area . Determined by the point counting method. 2 . 3 . 6 . 7 . Kvartsi -Quartz . 97,4 73,2 4,0 30,2 24,8 13,7 27,4 6,8 2,7 3,4 Kalimaasalpa - Potash feldspar 20,0 Plagioklaasi - Plagioclase 10,0 28,1 31,2 36,6 46,0 52,6 38,7 (An) (45) - (25) (40) (45) (40) (55) Muskoviitti - Muscovite 1,8 6,1 2,0 6,2 3,1 Biotiitti - Biotite . 3,5 10,9 27,2 24,3 24,1 0,4 1,9 Sillimaniitti - Sillimanite 1,9 44,7 Kordieriitti - Cordierite - 19,6 25,0 Pv_rokseeni - Pyroxene - 45,0 32,2 Sarvivalke - Hornblende 21,5 37,0 50,2 Epidootti Epidote . - 16,4 Granaatti - Garnet . - 19,6 10,3 Aksessorit Accessories 0,7 1,5 5,0 3,4 0,9 1,4 1,6 1,1 2,7 100,0 1100,0 1100,0 100,0 1100,0 1100,0 1100,0 1100,0 1100,0 1100,0 1 . Kvartsiitti - uarts,ite . 3112 04 D, x = 6 775 .6, y -- 438 .8 (395161 Ml,) . 2. Arkosiitti -Arkosite . 3112 04 C, x 6 773 .8, y =- 437 .5 (381j2/61 ML) . 3. Karsi - Skarn. 3112 06 A, x = 6 790 .4, y =- 434 .3 (265/65 Nil,) . 4. Diopsidigneissi - Diopside gneiss. 3112 11 B, x = 6 786 .8, y = 452 .8 (570/67/1 ML). 5. Kordiertiitti-sillimaniittigneissi - Cordierite-sillimanite gneiss . 3112 04 D, x = 6 775 .3, y = 438 .0 (419/61 ML) . 6. Kordieriittigneissi - Cordierite gneiss . 3112 02 D, x -= 6 785 .8, y = 429 .0 (863/64 ML) . 7 . Biotiitti-granaattigncissi - Biotite-garnet gneiss . 3112 09 B, x - 6 799 .2, y 443 .7 (598/67 ML) . 8. Plagioklaasiportyriitti Plagioclase porphyrite . 3112 05 D, x = 6 789 .2, y =- 438 .7 (350/66 ML) . 9. Amfiboliitti -Amphibolite . 3112 05 B, x - 6 787 .1, v = 431 .4 (313/65 ML) . 10. Amfiboliitti -Ampbibolite . 3112 08 B, x == 6 788 .3 y = 448 .8 (505/66 ML). 15-20 km :n paassa olevalla Tiirismaalla Lahden karttalehden (3111 03) alueella . Metamorfoosi on hasittanyt kvartsiitin alkuperaisen klastisen rakenteen . Sillimaniittia esiintyy fibroliittina yhtenaisina kimppuina kvartsirakeiden valissa seka pienina neu- lasina kvartsirakeiden