DOCSLIB.ORG

Virsitutkimusta

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text

Load more

VIRSITUTKIMUSTA Bibliografia suomalaisen virsitutkimuksen tueksi Toinen, laajennettu laitos Virsitutkimushanke / Kirkon tutkimuskeskus Helsinki 12.11.2012 Sisällys I JOHDANTO 3 1. Virsien ja hengellisten laulujen tutkimushanke Suomessa 3 2. Bibliografian aineisto ja jäsennys 7 II VIRSITUTKIMUKSEN BIBLIOGRAFIA 10 1. Virsien ja laulujen käyttö, seurakuntien ja muiden yhteisöjen musiikkitoiminta 10 2. Seurakuntien musiikkikasvatus, musiikki koulun uskontokasvatuksessa 24 3. Jumalanpalvelusmusiikki 43 4. Kirkollisten toimitusten musiikki 59 5. Musiikki elämänkaaressa 62 6. Afroamerikkalaiseen traditioon pohjautuva hengellinen musiikki 63 7. Virret ja yhteiskunta 68 8. Virret ja hengelliset laulut mediassa 72 9. Virsien ja laulujen teologia, musiikin teologia, laulujen aatteellinen sisältö 74 10. Virsien ja hengellisten laulujen tekstit ja kieli 79 11. Virret ja laulut musiikillisesti 87 12. Suomen virsi- ja lauluhistoria 90 13. Henkilöhistoria 97 14. Vuoden 1986 suomalaiset virsikirjat ja niiden laadinta 102 15. Muut suomalaiset virsi- ja koraalikirjat 108 16. Herätysliikkeiden laulut ja laulukirjat, hengelliset kansansävelmät 118 17. Muut suomalaiset hengelliset laulukokoelmat 129 18. Ortodoksinen kirkkolaulu 132 19. Kirkkomuusikot 138 20. Muut Pohjoismaat ja Viro 142 21. Muu Eurooppa, Pohjois-Amerikka 158 22. Afrikan, Aasian ja Etelä-Amerikan kirkkojen musiikki, musiikki lähetystyössä 171 23. Hymnologiaa koskeva tutkimus 174 24. Käsikirjoja 175 25. Kausijulkaisuja 176 Lyhenteet 180 I Johdanto 1. Virsien ja hengellisten laulujen tutkimushanke Suomessa Suomessa on vuonna 2010 aloitettu hanke virsien ja hengellisten laulujen tutkimiseksi. Määrittelynsä mukaisesti ”tutkimushankkeen tehtävänä on akateemisin tutkimusmene- telmin ja monitieteisessä tutkimuskontekstissa tarkastella virren olemusta, asemaa ja merkitystä 2000-luvun alun suomalaisessa kulttuurissa ja uskonnollisessa elämässä.” Hankkeen esikuvina voi pitää kahta aiempaa yhteistyöprojektia. Ensimmäisessä tutkittiin vuosien 2003–06 aikana Helsingin Kallion kaupunginosan nuorten aikuisten uskonnollisuutta. Jälkimmäinen oli vuosina 2004–09 toteutunut suomalaisen rippikoulun ajankohtaisen tilanteen laaja kartoitus. Molemmissa tutkimusprojekteissa oli mukana useita tutkimusta tuottavia yhteisöjä. Yksi molempiin osallistunut taho oli Kirkon tutki- muskeskus, joka julkaisi keskeisiä tutkimustuloksia kummastakin: Teija Mikkola, Kati Niemelä & Juha Petterson (toim.), Urbaani usko. Nuoret aikuiset, usko ja kirkko. Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 96. Tampere 2006. sekä Tapani Innanen & Kati Niemelä (toim.), Rippikoulun todellisuus. Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 107. Tampere 2009. Myös virsitutkimushanke on pyritty rakentamaan usean tutkimustahon yhteistyö- verkostoksi. Ehdotus virsiin ja hengellisiin lauluihin kohdistuvasta tutkimushankkeesta tuli vuonna 2008 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Kirkkohallituksesta sen Jumalan- palveluselämä ja musiikkitoiminta -yksiköltä. Hanke hyväksyttiin seuraavana vuonna Kirkon tutkimuskeskuksen projektiksi, jolloin myös hankkeelle osoitettiin jonkin verran taloudellisia resursseja. Myös kirkon tekijäinoikeusrahaston varoja on osoitettu hankkeen käyttöön. Hankkeen johtajaksi tuli jo rippikoulututkimuksen verkostossa mukana ollut do- sentti Tapani Innanen, uskonnonpedagogiikan yliopistonlehtori Helsingin yliopiston teo- logisen tiedekunnan käytännöllisen teologian osastolta. Hänen lisäkseen hankkeen suun- nittelua koordinoineessa johtoryhmässä olivat mukana työalasihteeri Ulla Tuovinen Ju- malanpalveluselämä ja musiikkitoiminta -yksiköstä sekä tutkija, TT Hanna Salomäki Kirkon tutkimuskeskuksesta. 3 Helmikuussa 2010 ensimmäisen kerran kokoontuneeseen hankkeen ohjausryh- mään kutsuttiin edustajia kolmesta eri yliopistosta. Helsingin yliopistosta ohjausryhmään on osallistunut Innasen lisäksi kirkkososiologian professori Eila Helander, jonka tilalle ohjausryhmän jäseneksi tuli kesäkuussa 2012 uusi käytännöllisen teologian professori Jyrki Knuutila. Itä-Suomen yliopistosta mukana ovat olleet käytännöllisen teologian pro- fessori Paavo Kettunen teologian osastolta Joensuun kampukselta sekä uskonnon didak- tiikan lehtori Ismo Pellikka soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastolta Savonlinnan kampukselta. Lehtori Jorma Hannikainen on edustanut Sibelius-Akatemiaa ja kirkkomusiikin tutkimusta. Diakonia-ammattikorkeakoulun edustajana ohjausryhmässä on toiminut lehtori Minna Valtonen. Ohjausryhmään on kuulunut myös filosofian tohtori Anna Maria Böckerman, jolla on monipuoliset hymnologian tutkimuksen yhteydet niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Hän on aktiivisesti toiminut mm. pohjoismaisessa Nordhymn-verkostossa. Ohjausryhmän kokoonpano antaa kuvan hankkeen pyrkimyksestä monitieteisyy- teen. Hanketta voi luonnollisesti kutsua laajassa mielessä hymnologiseksi tutkimuspro- jektiksi. Monipuolisemman kuvan kuitenkin saa, kun toteaa mukana olevan monia käy- tännöllisen teologian näkökulmia, kuten sielunhoito, kirkkososiologia ja uskonnonpeda- gogiikka, kirkkomusiikin eri osa-alueita, opettajankoulutuksen ja koulun pedagogiikan tutkimusta, herätysliikkeiden tutkimusta sekä työelämälähtöistä kirkollisen nuorisotyön ja diakonian tutkimusta. Verkosto on avoin myös muille tutkimusotteille, jotka hankkeen kehittyessä luontevasti siihen mahdollisesti liittyvät. Hanke pyrkii määrittelynsä mukaan tarkastelemaan ”virren olemusta, asemaa ja merkitystä”. Yksi todennäköisesti keskeisiä aiheita on kysymys virren olemuksesta. Peri- aatteessa hankkeessa lähdetään hyvin laajasta määrittelystä: virsi on laulu, joilla on jokin liittymäkohta uskonnolliseen kysymyksenasetteluun. Hankkeessa on varmaankin syytä toisaalta etsiä sellaista määritystä, joka osoittaa jonkin laulun olevan varmuudella jossa- kin kontekstissa virsi, mutta yhtä hyvin toisaalta on tarpeen kartoittaa virren rajapintoja moniin eri suuntiin. Hankkeen alkuvaiheessa olennaisen tärkeänä on pidetty yliopistojen ja korkea- koulujen tutkielmaopiskelijoiden prosessien liittymistä verkoston aiheisiin ja tutkimusot- teisiin. Mukana olevissa yliopistoissa on vuosina 2010–13 rohkaistu kolmen eri lukuvuo- 4 den tutkielmaseminaareissa maisteriopintojen pro gradu -tutkielmien tekemiseen virsitut- kimuksen aihepiireistä. Tämä maisteriopintojen tuki on vahvimmin toteutunut hankkeen kolmessa tutkijasymposiumissa, jotka on pidetty syksyllä 2010 Savonlinnan kristillisellä opistolla, keväällä 2011 Diakoniakorkeakoulun Järvenpään yksikössä sekä keväällä 2012 Vaivion kurssikeskuksessa lähellä Joensuuta. Kussakin symposiumissa noin 10–15 mais- teriopintojaan tekevää on saanut monitieteistä tutkimusohjausta tutkielmaprosessiinsa. Hanke on pyrkinyt tukemaan myös varttuneempien tutkijoiden, kuten väitöskir- jaansa tekevien tai post doctoral -tutkijoiden mahdollisuuksia virsitutkimukseen. Tähän hanke voi osoittaa jo käytössään olevia resursseja, mutta tärkeänä pidetään myös muun rahoituksen saamista aihepiiriä koskevaan tutkimukseen. Hankkeeseen integroituneita väitöskirjaansa tekeviä tutkijoita ovat olleet TM Aino-Elina Kilpeläinen, MuM Riitta Linna, TM Seija Lähteenmäki, TM Sari Murtonen, FM, TM Teija Pitkänen sekä MuM, KM Jenni Urponen. Hankkeen tutkijat ovat verkostojensa kautta myös pitäneet yhteyttä toisiin tutkimushankkeisiin ja -yhteisöihin sekä esiintyneet kyseeseen tulevien tutkimus- alojen kotimaisissa ja kansainvälisissä konferensseissa. Hankkeen aikana – kestoksi on suunniteltu vuosia 2010–14 eli viittä vuotta – tar- koituksena on luonnollisesti julkaista tutkimustuloksia. Foorumeina ovat toivottavasti monet vakiintuneet tieteelliset tavat: opinnäytteet, muut monografiat tai artikkelikokoel- mat sekä artikkelit painettuina tai sähköisesti julkaistuina, ja myös esitykset konferens- seissa, seminaareissa ja symposiumeissa. Lähes kymmenen pro gradu -tutkielmaa tai vas- taavaa opinnäytettä on julkaistu syksyyn 2012 mennessä; nämä ovat luonnollisesti osal- taan laajentaneet tämän bibliografian luetteloja. Hankkeen osana päätettiin vuonna 2011 koota tietoja virsien käytöstä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jumalanpalveluksissa. Kartoituksen teki käytännössä TM, FM, pastori Teija Pitkänen toimiessaan hankkeen tutkimusavustajana 1.9.–30.11.2011. Hän keräsi tiedot jumalanpalveluksissa lauletuista virsistä koko kirkkovuoden 2009–2010 ajalta 105 seurakunnasta, yhteensä 117 eri kirkkotilasta tai niiden yhdistelmästä. Kartoi- tuksen avulla saatiin koko kirkkovuoden ajalta laaja ja tilastollisesti erilaisia seurakuntia hyvin edustava otos, jossa on noin 41 000 yksittäistä virrenkäyttötietoa yhden kirkkovuo- den kaikkina pyhäpäivinä (62 pyhää sekä kiirastorstai ja jouluyö). Kaikista otokseen tul- leista seurakunnista on myös koottu monipuolisia taustatietoja. Tämä laaja tilastoaineisto 5 on Kirkon tutkimuskeskuksen kautta myönnettävän luvan perusteella saatavissa ilmaisek- si tutkimuskäyttöön. Kotimaisena toimineen tutkimushankkeen tavoitteena on myös kansainvälistymi- nen. Sen piirissä toimineet eri tutkijat ovat vuodesta 2011 esitelleet tutkimustuloksia kan- sainvälisissä tutkijakokoontumisissa. Hanke valmistelee yhdessä toisten kotimaisten toi- mijoiden ja pohjoismaisen Nordhymn-verkoston kanssa kansainvälistä konferenssia. Se on suunniteltu pidettäväksi Suomen pääkaupunkiseudulla lokakuussa 2014 teemanaan ”Virsi – laulu – yhteiskunta”. Hanke pyrkii toimimaan akateemisen tutkimuksen periaatteiden mukaisesti: tuot- tamaan aihepiiristään korkeatasoista, avoimesti ja kriittisesti tehtyä tiedettä. Hankkeella itsellään ei ole mitään esimerkiksi kirkollista tai koulutuksellista toivetta tutkimustulos- tensa
Recommended publications
  • 1984-2005 Hakemisto

    1984-2005 Hakemisto

    TEOLOGINEN AIKAKAUSKIRJA TEOLOGISK TIDSKRIFT Hakemisto Register 1984–2005 Vuosikerrat Årgångarna 89–110 Laatinut – Redigerat av Minna Ahokas Alkusana Teologisella Aikakauskirjalla on ilo lähettää tilaajilleen uusi, vuosikerrat 89–110 ja vuodet 984– 005 käsittävä hakemisto. Näiden kahdenkymmenenkahden vuoden aikana lehti on julkaissut yhteensä 487 kirjoitusta, joista 990 Kirjoituksia/Uppsatser-osastossa, 458 Katsauksia ja keskus- telua / Överblick och diskussion (aik. Ajan varrelta / Ur samtiden) -osastossa ja 79 Kirjallisuutta/ Litteratur-osastossa. Sivuja näihin vuosikertoihin mahtuu 874. Teologisen Aikakauskirjan edellinen hakemisto julkaistiin vuonna 985. Tämä Raili Pentin laa- tima hakemisto käsitti lähes kolmenkymmenen vuoden aineiston eli vuosikerrat 6–88 vuosilta 956–98. Tuona ajanjaksona ajanjaksona lehti julkaisi 986 artikkelia, 65 kirja-arvostelua ja 0 muuta kirjoitusta. Uuden hakemiston laatiminen tuli ajankohtaiseksi jo bibliografisten tarpei- den vuoksi, mutta erityisesti siksi, että suomalainen yliopistoteologia on kasvattanut volyymiaan huomattavasti ja sen painopisteet ovat muuttuneet. Hakemiston käyttäjä huomannee pian, mi- ten lehden Teologinen Aikakauskirja on heijastanut akateemisen maailman mullistuksia. Uusi hakemisto on kolmiosainen. Ensimmäisessä osassa on luetteloitu kaikki lehdessä ilmesty- neet kirjoitukset osastoittain siten, että Kirjoituksia/Uppsatser-osaston ja Katsauksia ja keskuste- lua / Överblick och diskussion (aik. Ajan varrelta / Ur samtiden) -osaston kirjoitukset on numeroitu kirjoittajan nimen
  • Kristilliset Arkki-Kirjat Tuoteluettelo

    Kristilliset Arkki-Kirjat Tuoteluettelo

    KRISTILLISET Arkki-kirjat Aurinko KUSTANNUS www.aurinkokustannus.fi Hyvä lukija Kun otit tämän luettelon käteesi, saatoit ihmetellä: mikä Aurinko Kustannus? Mitkä Arkki-kirjat? Aurinko Kustannus Oy perustettiin vuonna 2009, ja sen ensimmäinen toimenpide oli Kustannus Oy Arkin ostaminen sen aikaisemmalta omistajalta. Aurinko Kustannuksen ja siten Kustannus Oy Arkin omistavat kokonaan allekirjoittaneet. Toimimme Aurinko Kustannuksen nimen alla, mutta jot- ta kustannustoimintamme pitkät juuret pysyvät muistissa, kustannamme perinteikkäät kristilliset kirjamme Arkki-kirjat-logon alla. Pitkästä kustannushistoriasta, joka ulottuu 1800-luvulle, muistut- tamisen lisäksi haluamme helpottaa lukijoittemme kirjojen valintaa Arkki-kirjat-logoa käyttämällä. Arkki-kirjat-logo kertoo, että juuri nämä kirjat Auringon kustantamista kirjoista ovat niitä laaduk- kaita kristillisiä kirjoja. Haluamme tarjota kristillisissä kirjoissamme lukijoillemme vahvaa sanomaa, uskon vahvistusta ja iloa. Tuotannostamme löytyy klassikoita, muun muassa Lutherin ja Augustinuksen teoksia, mutta myös nykypäivän menestysteoksia, kuten Jorma Laulajan Turvallisesti Sinun, Juha Vähäsarjan Joka päivä Jumalan kämmenellä ja Hanna Ekolan Sano suruasi rakkaudeksi. Lisäksi olemme saaneet pal- jon kiitosta laajasta lastenraamattuvalikoimastamme. Tässä luettelossa näet nyt saatavilla olevat kris- tilliset kirjamme ja muut tuotteemme. Meiltä voit tilata kätevästi myös Fg-Naxoksen cd-levyjä. Teemme myös asiakkaiden tarpeisiin räätälöityjä kirjoja, kuten historiikkeja, juhla- ja onnittelukirjo-
  • Laura Malmivaara ➤  PÄÄKUVA: LEENA VANHANEN LEENA PÄÄKUVA: 2 Nro 6 — 28.6.2017 AJANKOHTAISTA Kirkko Mukana Suomiareenassa Kirkko on Porissa 10.–14.7

    Laura Malmivaara ➤  PÄÄKUVA: LEENA VANHANEN LEENA PÄÄKUVA: 2 Nro 6 — 28.6.2017 AJANKOHTAISTA Kirkko Mukana Suomiareenassa Kirkko on Porissa 10.–14.7

    Kuopion ja Siilinjärven .. evankelisluterilaisten seurakuntien lehti Pop up -diakonia- Koko perheen satu Kesäliitteessä auto ja -kahvila Veden suvusta menovinkit ➤ ja ➤ lähelläsi kirkkojakoti.fi ”Etsin körttijuuriani” Laura Malmivaara ➤ PÄÄKUVA: LEENA VANHANEN LEENA PÄÄKUVA: 2 Nro 6 — 28.6.2017 AJANKOHTAISTA Kirkko mukana SuomiAreenassa Kirkko on Porissa 10.–14.7. järjestettävän SuomiAreenan pääyhteistyökumppani valtioneuvoston kanslian Suomi100 -hankkeen kanssa. Viisisataavuotiasta reformaatiota ja satavuo- kaikkiaan kahdeksan piispaa. tiasta Suomea muistetaan SuomiAreenassa Muutosterassin lisäksi kirkko järjestää kak- ratkaisukeskeisesti ja tulevaisuuteen katsoen: si paneelia, joissa keskustellaan uskontojen yh- AREENA SUOMI Poriin pystytetään Muutosterassi, jossa kir- teistyöstä ja nykyajan luterilaisuudesta. Maa- SuomiAreena on suosittu kesätapahtuma, joka tänä vuonna etsii muutostoiveita. kon työntekijä on tavattavissa ympäri vuoro- nantaina 10.7. kirkko järjestää uskontoaiheisen kauden koko SuomiAreenan ajan. paneelin Rauha, rasismi, radikalisoituminen – päivän Suomessa ja millaista reformaatiota luontevaa, koska uskonto on monella tapaa Muutosterassilla jokainen voi istut- uskontojen rooli yhteiskunnassa? Globalisoi- tarvitaan juuri nyt. osa ihmisten todellisuutta – ei omalla aida- taa muutostoiveensa ja antaa ideansa, jol- tuvassa maailmassa aikaisemmin etäiseltäkin Luvassa on myös muun muassa piispojen tulla alueellaan, vaan ihmisten keskellä. Se la Suomea kehitetään entistäkin paremmak- tuntuneet tapahtumat heijastuvat
  • Jos Väsyn Ja Näännyn, Luo Ystävän Käännyn” Ystävyys Siionin Virsissä

    Jos Väsyn Ja Näännyn, Luo Ystävän Käännyn” Ystävyys Siionin Virsissä

    ”Jos väsyn ja näännyn, luo ystävän käännyn” Ystävyys Siionin virsissä Jaana Rantala Käytännöllisen teologian pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2019 HELSINGIN YLIOPISTO − HELSINGFORS UNIVERSITET Tiedekunta/Osasto − Fakultet/Sektion Laitos − Institution Teologinen tiedekunta Tekijä − Författare Jaana Ilona Rantala Työn nimi − Arbetets titel Jos väsyn ja näännyn, luo ystävän käännyn – ystävyys uudistetuissa Siionin virsissä Oppiaine − Läroämne Käytännöllinen teologia Työn laji − Arbetets art Aika − Datum Sivumäärä − Sidoantal pro gradu -tutkielma 29.4.2019 94 Tiivistelmä − Referat Herännäisyys on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisällä vaikuttava herätysliike, jonka laulukirja on Siionin virret. Siionin virsistä toimitettiin uusi laitos, joka otettiin käyttöön ke- sällä 2017 Nilsiän herättäjäjuhlilla. Herännäisyydelle on tunnusomaista ikävöivä usko ja al- haalla liikkuva armo. Ihminen on pieni, Jumala on suuri ja luotujaan rakastava ja armah- tava. Kristuksen ja ihmisen väliin ei saa asettaa mitään estettä, vaan Jumala armahtaa Kris- tuksen tähden syntisen ihmisen. Tutkimukseni käsittelee ystävyyttä Siionin virsissä. Herännäisyyden sydänäänet ja kristin- uskon tulkinta on luettavissa Siionin virsistä. Virsissä ja puheissa puhutaan usein ystävyy- destä. Heränneet kutsuvat toisiaan ystäviksi. Myös suhde Jeesukseen Kristukseen kuvataan usein ystävä-käsitteen avulla. Tämä tekee Jeesuksesta helposti lähestyttävän. Jeesus-ystävä paljastaa salatun Jumalan armolliset kasvot. Ystävyyttä voidaan pitää herännäisyyttä avaa- vana avainkäsitteenä. Tutkimus
  • The Two Folk Churches in Finland

    The Two Folk Churches in Finland

    The Two Folk Churches in Finland The 12th Finnish Lutheran-Orthodox Theological Discussions 2014 Publications of the Evangelical Lutheran Church of Finland 29 The Church and Action The Two Folk Churches in Finland The 12th Finnish Lutheran-Orthodox Theological Discussions 2014 Publications of the Evangelical Lutheran Church of Finland 29 The Church and Action National Church Council Department for International Relations Helsinki 2015 The Two Folk Churches in Finland The 12th Finnish Lutheran-Orthodox Theological Discussions 2014 © National Church Council Department for International Relations Publications of the Evangelical Lutheran Church of Finland 29 The Church and Action Documents exchanged between the churches (consultations and reports) Tasknumber: 2015-00362 Editor: Tomi Karttunen Translator: Rupert Moreton Book design: Unigrafia/ Hanna Sario Layout: Emma Martikainen Photos: Kirkon kuvapankki/Arto Takala, Heikki Jääskeläinen, Emma Martikainen ISBN 978-951-789-506-4 (paperback) ISBN 978-951-789-507-1 (PDF) ISSN 2341-9393 (Print) ISSN 2341-9407 (Online) Unigrafia Helsinki 2015 CONTENTS Foreword ..................................................................................................... 5 THE TWELFTH THEOLOGICAL DISCUSSIONS BETWEEN THE EVANGELICAL LUTHERAN CHURCH OF FINLAND AND THE ORTHODOX CHURCH OF FINLAND, 2014 Communiqué. ............................................................................................. 9 A Theological and Practical Overview of the Folk Church, opening speech Bishop Arseni ............................................................................................
  • Paavalin Seurakunta

    Paavalin Seurakunta

    Renessanssimusiikkijuhlat Paavalinkirkossa ..–.. Yhteistyössä Paavalin seurakunta SISÄLLYS 4 aurore on tullut jäädäkseen 6 aurore är här igen 8 amor y muerte – lauluja rakkaudesta ja kuolemasta 24 musiikki karkottaa Paholaisen – luterilaisen kirkkomusiikin juurilla 50 in her majesty’s service – hovi musiikkia elisabet i:n ajalta 68 lacrime – ilon ja surun kyyneleet 82 svenska texter Amor y Muerte – Sånger om kärleken och döden – 82 Musiken fördriver den onde – Vid den lutherska kyrkomusikens källor – 83 In Her Majesty’s Service – Hovmusik från Elisabet I:s tid – 89 Lacrime – Sorgens och glädjens tårar – 91 Konsertteja Paavalinkirkossa keväällä 2017 – 96 2 AUROREN the ciPriano Project Hanna Järveläinen • Paul Bentley-Angell Mats Lillhannus • Jussi Lehtipuu ensemble Petraloysio Titta Lampela – sopraano (torstai) David Hackston • Teppo Lampela – kontratenori Paul Bentley-Angell • Mats Lillhannus Jussi Salonen • Kari Turunen • Jukka Vaari – tenori Valter Maasalo • Janne Piipponen – baritoni Antti Vahtola – basso Kari Turunen – musiikinjohto lumen valo Titta Lampela • Anna Villberg – sopraano Hanna Graeffe • Riikka Noreila– altto Aaro Haapaniemi • Kari Turunen – tenori Valter Maasalo – baritoni Juha Suomalainen – basso trio audi alteram Petri Arvo – nokkahuilut • dulcian María Martínez-Ayerza – nokkahuilut Petros Paukkunen – kosketinsoittimet 3 ESIINTYJÄT laulusolisti Tuuli Lindeberg – sopraano instrumentalistit Petri Arvo – nokkahuilu • dulzian Matias Häkkinen – virginaali Mikko Ikäheimo – teorbi • luuttu & muut näppäilysoittimet María Martínez-Ayerza
  • HL:N Vapaasti Tykitettävät Laulut V. 2011

    HL:N Vapaasti Tykitettävät Laulut V. 2011

    HL:n vapaasti tykitettävät laulut v. 2011 (olettaen, että tuntemattomat ovat oikeasti tuntemattomia… Jos joku tietää paremmin, ilmoittakoot: hsm(at)hsmry.fi) 1 Pyhä, pyhä, pyhä san. Reginald Heber (k. 1826) suom. Mikael Nyberg (k. 1940) 4 Jumala ompi linnamme san. Martti Luther (k. 1546) suom. Jacobus Petri Finno (Jaakko Suomalainen) (k. 1588) 5 Herralle kiitos ainiaan san. Thomas Ken (k. 1711) suom. tuntematon 7 Armo Jumalan san, Jens Nicolai Ludvig Schjörring (k. 1900) suom. tuntematon 9 Laula Herran rakkaudesta san. Samuel Trevor Francis (k. 19259 suom. tuntematon 10 Laula minulle uudestaan san. Philip Paul Bliss (k. 1876) suom. tuntematon 11 Uskomme Jumalaan san. Saksalainen suom. Julius Leopold Fredrik Krohn (k. 1888) 12 Min lupaapi Herra san. S. C. Kirk (k. 1900-luvulla) suom. tuntematon 13 Suuri Jumala, sinussa san. Josepha Gulseth (k. ?) suom. tuntematon 14 Oi Herra suuri san. Carl Gustaf Boberg (k. 1940) suom. tuntematon 15 Oi Jeesus, sanas ääreen san. Anna Helena Ölander (k. 1939) suom. Tekla Renfors, os. Mömmö (k. 1912) 17 Minä tyydyn Jumalaan san. Benjamin Schmolock (k. 1700-luvulla) suom. tuntematon 18 On Herra suuri san. Anton Valtavuo (k. 1931) 22 Suuri Luoja, kiittäen san. Ignaz Franz (k. 1790) suom. Aina G. Johansson (k. 1932) 24 Tää sana varma san. Joël Blomqvist (k. 1930) suom. tuntematon 26 En etsi valtaa loistoa san. Sakari Topelius (k. 1898) suom. tuntematon 28 Joulu, joulu tullut on san. Olli Vuorinen (k. 1917) 29 Enkeli taivaan san. Martti Luther suom. Hemminki Maskulainen, uud. Julius Krohn (k. 1888) 31 Kun joulu valkeneepi san. Abel Burckhart (k. 1800-luvulla) suom. tuntematon 32 Juhla on rauhainen san.
  • Wittenberg Influences on the Reformation in Scandinavia by Simo Heininen, Otfried Czaika

    Wittenberg Influences on the Reformation in Scandinavia by Simo Heininen, Otfried Czaika

    Wittenberg Influences on the Reformation in Scandinavia by Simo Heininen, Otfried Czaika Wittenberg was the most important source of inspiration for the Reformation in both of the Scandinavian kingdoms, the Danish kingdom and the Swedish kingdom. In both kingdoms, the authorities played a defining role in the Reformation, though it proceeded very differently in these two Early Modern states. The Reformation became securely established most quickly – both politically and in terms of church law – in the Danish core territory. Sweden, on the other hand, was de facto already a Lutheran country before 1550, though it did not become Lutheran de jure also until the last decade of the 16th century. Particularly in the peripheral parts of Scandinavia (especially Norway and Iceland), the Reformation went hand in hand with closer political integration in Scandinavia and it was therefore adopted rather reluctantly by the population. TABLE OF CONTENTS 1. Political Background 2. Denmark 3. Norway and Iceland 4. Sweden 5. Finland 6. Conclusion 7. Appendix 1. Sources 2. Bibliography 3. Notes Indices Citation Political Background From 1397, the kingdoms of Denmark, Norway and Sweden were united in a personal union (the so-called Kalmar Union) under Danish control (ᇄ Media Link #ab). In the early-16th century, the union was approaching its end. There were increasing tensions between Denmark and Sweden, the latter being governed by regents from the House of Sture. In November 1520, Christian II of Denmark (1481–1559) (ᇄ Media Link #ac), the last union king, was crowned for a second time in Stockholm. After the coronation festivities had been concluded, a heresy trial was staged with the help of the Archbishop of Uppsala and the accused were the supporters of the Sture party.
  • Viisijakoisuus Suomalaisuussymbolina Suomalaisessa Virsikirjassa 1800-Luvulla

    Viisijakoisuus Suomalaisuussymbolina Suomalaisessa Virsikirjassa 1800-Luvulla

    119 Viisijakoisuus suomalaisuussymbolina suomalaisessa virsikirjassa 1800-luvulla Marianne Ahmaoja Suomalaisen virsikirjan uusiminen, kansallisen identiteetin suurhanke Suomen siirtyminen osaksi Venäjää loi pohjan kansallisen Suomen kehittämi- selle. Suomessakin huomattiin, että tulevaisuus kannatti rakentaa oman kie- len, kulttuurin ja sivistyksen varaan. Yhteinen oma kieli lähensi sivistyneistöä ja rahvasta ja herätti sivistyneistössä halun työskennellä rahvaan, oman maan ja kansan hyväksi. Venäjän keisari puolestaan pyrki pitämään kirkon ja papiston lähellään, sillä Suomessa papit olivat virkamiehiä, jotka hoitivat kuntien hal- lintoa ja johdattivat rahvasta. Venäjä pyrki osoittamaan niin suomalaisille kuin ruotsalaisillekin, että Suomen asiat olivat vähintään yhtä hyvin kuin Ruotsin val- lan aikana eikä valtauskonnosta ortodoksisuudesta poikkeaminen ollut laajassa Venäjän keisarikunnassa uutta. Kun luterilaisen valtiokirkon ja uuden hallitsijan tavoitteet niveltyivät yhteen, Suomi sai pitää luterilaisen uskontonsa, juhlia us- konpuhdistuksen riemujuhlavuotta 1817, laatia kirkkolain ja aloittaa kirkollis- ten kirjojen uudistamisen 1817. Tarvittiin kuitenkin kolme komiteaa ennen kuin uudistetun virsikirjan tekstit oli saatu sivistyneistön hengellisiä, kulttuurisia ja kielellisiä tarpeita vastaavaan muotoon. (Niemi 1954, 30, 170; Haapalainen, Lempiäinen, Pajamo ja Suokunnas 1988, 70–73; Heininen ja Heikkilä 1997, 161–165; Klinge 1997, 47; Vainio ja Savolainen 2006, 69–70.) Lähes koko vuosisadan kesken olleen virsikirjauudistuksen loppuun
  • To Be a Christian in Finland

    To Be a Christian in Finland

    TO BE A CHRISTIAN IN FINLAND A Guidebook to Confirmation for Immigrants and Finnish Expatriates - 1 - To be a Christian in Finland Translation into English: Tuula Pitkänen Editor: Douglas Nielson Cover: Matti Kurkinen / MIR Pictures and symbols: Antti Tiainen Layout: Maarit Ala-Mononen Church Council / Education and youth work ISBN 951-789-208-X Printing press - cover: S-paino Oy - contents: Kirkkohallituksen monistamo Helsinki 2006 - 2 - To be a Christian in Finland TO THE READER Welcome to Confirmation Class! This book is intended for you: - who take confirmation class after immigrating to Finland - who live abroad, but take confirmation class in Finland or within a Finnish congregation outside Finland. Our Church is open to all, and we wish you welcome! Our Church may seem different from what you had imagined. Active dialogue between Christians who come from different parts of the world, and those who live here, is important to us. The sharing of experiences through active discussion enriches our Church and the life and activities of its congregations. We hope that you, after Confirmation Class and Confirmation, will become an active part of your own Congregation, both on traditional church holy days and everyday, together in your own community of Christians. This book has three chapters. The first chapter will familiarize you with the faith of the Church and Catechism studies in your own language. The second chapter describes the Evangelical Lutheran Church and its many activities, which we are inviting you to join in. The third chapter deals with the roots of the Church and its attempts to find unity.
  • Den Allrakäraste Fienden Svenska Stereotyper I Finländsk Press 1918-1939 Elmgren, Ainur

    Den Allrakäraste Fienden Svenska Stereotyper I Finländsk Press 1918-1939 Elmgren, Ainur

    Den allrakäraste fienden Svenska stereotyper i finländsk press 1918-1939 Elmgren, Ainur 2008 Document Version: Förlagets slutgiltiga version Link to publication Citation for published version (APA): Elmgren, A. (2008). Den allrakäraste fienden: Svenska stereotyper i finländsk press 1918-1939. Sekel Bokförlag. Total number of authors: 1 General rights Unless other specific re-use rights are stated the following general rights apply: Copyright and moral rights for the publications made accessible in the public portal are retained by the authors and/or other copyright owners and it is a condition of accessing publications that users recognise and abide by the legal requirements associated with these rights. • Users may download and print one copy of any publication from the public portal for the purpose of private study or research. • You may not further distribute the material or use it for any profit-making activity or commercial gain • You may freely distribute the URL identifying the publication in the public portal Read more about Creative commons licenses: https://creativecommons.org/licenses/ Take down policy If you believe that this document breaches copyright please contact us providing details, and we will remove access to the work immediately and investigate your claim. LUND UNIVERSITY PO Box 117 221 00 Lund +46 46-222 00 00 Den allrakäraste fienden Den allrakäraste fienden Svenska stereotyper i finländsk press 1918–1939 ainur elmgren SEKEL Denna bok publiceras med stöd av Crafoordska stiftelsen, Letterstedska föreningen och Nationella forskarskolan i historia. © Sekel Bokförlag och författaren, Lund 2008 Tryck: Printing House Pozkal, Polen Omslag: Marianna Prieto Omslagsbild: Signe Hammarsten-Jansson, ”Per Albin leker – eller Sverges andra Poltava”, Garm 1925/11.
  • Europa Reformata

    Europa Reformata

    Europa Reformata Europa Reformata Herausgegeben von Michael Welker, Michael Beintker und Albert de Lange Bischof Prof. Dr. Friedrich Weber (1949–2015) in Dankbarkeit Bibliographische Information der Deutschen Nationalbibliothek Die Deutsche Nationalbibliothek verzeichnet diese Publikation in der Deutschen Nationalbibliographie; detaillierte bibliographische Daten sind im Internet über <http://dnb.dnb.de> abrufbar. © 2015 by Evangelische Verlagsanstalt GmbH · Leipzig Printed in EU · H XXXX Das Werk einschließlich aller seiner Teile ist urheberrechtlich geschützt. Jede Verwertung außerhalb der Grenzen des Urheberrechtsgesetzes ist ohne Zustimmung des Verlags unzulässig und strafbar. Das Buch wurde auf alterungsbeständigem Papier gedruckt. Gesamtgestaltung: Coverabbildung: ISBN 978-3-374-XXXXX-X www.eva-leipzig.de Inhalt Vorwort 9 Einleitung Michael Welker 13 Antwerpen 25 Guido Marnef – Jakob Propst, Wilhelm von Oranien und Philips van Marnix, Herr van St. Aldegonde Augsburg Andreas Link 35 – Wolfgang Musculus Basel Christine Christ-von Wedel 45 – Erasmus von Rotterdam und Johannes Oekolampad Béarn Philippe Chareyre 55 – Marguerite d’Angoulème und Jeanne d’Albret Bern Martin Sallmann 65 – Berchtold Haller und Niklaus Manuel Breslau/Wrocław Irene Dingel 75 – Johann Heß und Zacharias Ursinus Bretten Günter Frank 85 – Philipp Melanchthon Cambridge Charlotte Methuen 95 – Thomas Cranmer Debrecen Béla Levente Baráth 105 – Márton Kálmáncsehi Sánta und Péter Mélius Juhász 5 Inhalt Edinburgh Charlotte Methuen 115 – George Wishart und John Knox Emden