VIRSITUTKIMUSTA Bibliografia suomalaisen virsitutkimuksen tueksi Toinen, laajennettu laitos Virsitutkimushanke / Kirkon tutkimuskeskus Helsinki 12.11.2012 Sisällys I JOHDANTO 3 1. Virsien ja hengellisten laulujen tutkimushanke Suomessa 3 2. Bibliografian aineisto ja jäsennys 7 II VIRSITUTKIMUKSEN BIBLIOGRAFIA 10 1. Virsien ja laulujen käyttö, seurakuntien ja muiden yhteisöjen musiikkitoiminta 10 2. Seurakuntien musiikkikasvatus, musiikki koulun uskontokasvatuksessa 24 3. Jumalanpalvelusmusiikki 43 4. Kirkollisten toimitusten musiikki 59 5. Musiikki elämänkaaressa 62 6. Afroamerikkalaiseen traditioon pohjautuva hengellinen musiikki 63 7. Virret ja yhteiskunta 68 8. Virret ja hengelliset laulut mediassa 72 9. Virsien ja laulujen teologia, musiikin teologia, laulujen aatteellinen sisältö 74 10. Virsien ja hengellisten laulujen tekstit ja kieli 79 11. Virret ja laulut musiikillisesti 87 12. Suomen virsi- ja lauluhistoria 90 13. Henkilöhistoria 97 14. Vuoden 1986 suomalaiset virsikirjat ja niiden laadinta 102 15. Muut suomalaiset virsi- ja koraalikirjat 108 16. Herätysliikkeiden laulut ja laulukirjat, hengelliset kansansävelmät 118 17. Muut suomalaiset hengelliset laulukokoelmat 129 18. Ortodoksinen kirkkolaulu 132 19. Kirkkomuusikot 138 20. Muut Pohjoismaat ja Viro 142 21. Muu Eurooppa, Pohjois-Amerikka 158 22. Afrikan, Aasian ja Etelä-Amerikan kirkkojen musiikki, musiikki lähetystyössä 171 23. Hymnologiaa koskeva tutkimus 174 24. Käsikirjoja 175 25. Kausijulkaisuja 176 Lyhenteet 180 I Johdanto 1. Virsien ja hengellisten laulujen tutkimushanke Suomessa Suomessa on vuonna 2010 aloitettu hanke virsien ja hengellisten laulujen tutkimiseksi. Määrittelynsä mukaisesti ”tutkimushankkeen tehtävänä on akateemisin tutkimusmene- telmin ja monitieteisessä tutkimuskontekstissa tarkastella virren olemusta, asemaa ja merkitystä 2000-luvun alun suomalaisessa kulttuurissa ja uskonnollisessa elämässä.” Hankkeen esikuvina voi pitää kahta aiempaa yhteistyöprojektia. Ensimmäisessä tutkittiin vuosien 2003–06 aikana Helsingin Kallion kaupunginosan nuorten aikuisten uskonnollisuutta. Jälkimmäinen oli vuosina 2004–09 toteutunut suomalaisen rippikoulun ajankohtaisen tilanteen laaja kartoitus. Molemmissa tutkimusprojekteissa oli mukana useita tutkimusta tuottavia yhteisöjä. Yksi molempiin osallistunut taho oli Kirkon tutki- muskeskus, joka julkaisi keskeisiä tutkimustuloksia kummastakin: Teija Mikkola, Kati Niemelä & Juha Petterson (toim.), Urbaani usko. Nuoret aikuiset, usko ja kirkko. Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 96. Tampere 2006. sekä Tapani Innanen & Kati Niemelä (toim.), Rippikoulun todellisuus. Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 107. Tampere 2009. Myös virsitutkimushanke on pyritty rakentamaan usean tutkimustahon yhteistyö- verkostoksi. Ehdotus virsiin ja hengellisiin lauluihin kohdistuvasta tutkimushankkeesta tuli vuonna 2008 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Kirkkohallituksesta sen Jumalan- palveluselämä ja musiikkitoiminta -yksiköltä. Hanke hyväksyttiin seuraavana vuonna Kirkon tutkimuskeskuksen projektiksi, jolloin myös hankkeelle osoitettiin jonkin verran taloudellisia resursseja. Myös kirkon tekijäinoikeusrahaston varoja on osoitettu hankkeen käyttöön. Hankkeen johtajaksi tuli jo rippikoulututkimuksen verkostossa mukana ollut do- sentti Tapani Innanen, uskonnonpedagogiikan yliopistonlehtori Helsingin yliopiston teo- logisen tiedekunnan käytännöllisen teologian osastolta. Hänen lisäkseen hankkeen suun- nittelua koordinoineessa johtoryhmässä olivat mukana työalasihteeri Ulla Tuovinen Ju- malanpalveluselämä ja musiikkitoiminta -yksiköstä sekä tutkija, TT Hanna Salomäki Kirkon tutkimuskeskuksesta. 3 Helmikuussa 2010 ensimmäisen kerran kokoontuneeseen hankkeen ohjausryh- mään kutsuttiin edustajia kolmesta eri yliopistosta. Helsingin yliopistosta ohjausryhmään on osallistunut Innasen lisäksi kirkkososiologian professori Eila Helander, jonka tilalle ohjausryhmän jäseneksi tuli kesäkuussa 2012 uusi käytännöllisen teologian professori Jyrki Knuutila. Itä-Suomen yliopistosta mukana ovat olleet käytännöllisen teologian pro- fessori Paavo Kettunen teologian osastolta Joensuun kampukselta sekä uskonnon didak- tiikan lehtori Ismo Pellikka soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastolta Savonlinnan kampukselta. Lehtori Jorma Hannikainen on edustanut Sibelius-Akatemiaa ja kirkkomusiikin tutkimusta. Diakonia-ammattikorkeakoulun edustajana ohjausryhmässä on toiminut lehtori Minna Valtonen. Ohjausryhmään on kuulunut myös filosofian tohtori Anna Maria Böckerman, jolla on monipuoliset hymnologian tutkimuksen yhteydet niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Hän on aktiivisesti toiminut mm. pohjoismaisessa Nordhymn-verkostossa. Ohjausryhmän kokoonpano antaa kuvan hankkeen pyrkimyksestä monitieteisyy- teen. Hanketta voi luonnollisesti kutsua laajassa mielessä hymnologiseksi tutkimuspro- jektiksi. Monipuolisemman kuvan kuitenkin saa, kun toteaa mukana olevan monia käy- tännöllisen teologian näkökulmia, kuten sielunhoito, kirkkososiologia ja uskonnonpeda- gogiikka, kirkkomusiikin eri osa-alueita, opettajankoulutuksen ja koulun pedagogiikan tutkimusta, herätysliikkeiden tutkimusta sekä työelämälähtöistä kirkollisen nuorisotyön ja diakonian tutkimusta. Verkosto on avoin myös muille tutkimusotteille, jotka hankkeen kehittyessä luontevasti siihen mahdollisesti liittyvät. Hanke pyrkii määrittelynsä mukaan tarkastelemaan ”virren olemusta, asemaa ja merkitystä”. Yksi todennäköisesti keskeisiä aiheita on kysymys virren olemuksesta. Peri- aatteessa hankkeessa lähdetään hyvin laajasta määrittelystä: virsi on laulu, joilla on jokin liittymäkohta uskonnolliseen kysymyksenasetteluun. Hankkeessa on varmaankin syytä toisaalta etsiä sellaista määritystä, joka osoittaa jonkin laulun olevan varmuudella jossa- kin kontekstissa virsi, mutta yhtä hyvin toisaalta on tarpeen kartoittaa virren rajapintoja moniin eri suuntiin. Hankkeen alkuvaiheessa olennaisen tärkeänä on pidetty yliopistojen ja korkea- koulujen tutkielmaopiskelijoiden prosessien liittymistä verkoston aiheisiin ja tutkimusot- teisiin. Mukana olevissa yliopistoissa on vuosina 2010–13 rohkaistu kolmen eri lukuvuo- 4 den tutkielmaseminaareissa maisteriopintojen pro gradu -tutkielmien tekemiseen virsitut- kimuksen aihepiireistä. Tämä maisteriopintojen tuki on vahvimmin toteutunut hankkeen kolmessa tutkijasymposiumissa, jotka on pidetty syksyllä 2010 Savonlinnan kristillisellä opistolla, keväällä 2011 Diakoniakorkeakoulun Järvenpään yksikössä sekä keväällä 2012 Vaivion kurssikeskuksessa lähellä Joensuuta. Kussakin symposiumissa noin 10–15 mais- teriopintojaan tekevää on saanut monitieteistä tutkimusohjausta tutkielmaprosessiinsa. Hanke on pyrkinyt tukemaan myös varttuneempien tutkijoiden, kuten väitöskir- jaansa tekevien tai post doctoral -tutkijoiden mahdollisuuksia virsitutkimukseen. Tähän hanke voi osoittaa jo käytössään olevia resursseja, mutta tärkeänä pidetään myös muun rahoituksen saamista aihepiiriä koskevaan tutkimukseen. Hankkeeseen integroituneita väitöskirjaansa tekeviä tutkijoita ovat olleet TM Aino-Elina Kilpeläinen, MuM Riitta Linna, TM Seija Lähteenmäki, TM Sari Murtonen, FM, TM Teija Pitkänen sekä MuM, KM Jenni Urponen. Hankkeen tutkijat ovat verkostojensa kautta myös pitäneet yhteyttä toisiin tutkimushankkeisiin ja -yhteisöihin sekä esiintyneet kyseeseen tulevien tutkimus- alojen kotimaisissa ja kansainvälisissä konferensseissa. Hankkeen aikana – kestoksi on suunniteltu vuosia 2010–14 eli viittä vuotta – tar- koituksena on luonnollisesti julkaista tutkimustuloksia. Foorumeina ovat toivottavasti monet vakiintuneet tieteelliset tavat: opinnäytteet, muut monografiat tai artikkelikokoel- mat sekä artikkelit painettuina tai sähköisesti julkaistuina, ja myös esitykset konferens- seissa, seminaareissa ja symposiumeissa. Lähes kymmenen pro gradu -tutkielmaa tai vas- taavaa opinnäytettä on julkaistu syksyyn 2012 mennessä; nämä ovat luonnollisesti osal- taan laajentaneet tämän bibliografian luetteloja. Hankkeen osana päätettiin vuonna 2011 koota tietoja virsien käytöstä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jumalanpalveluksissa. Kartoituksen teki käytännössä TM, FM, pastori Teija Pitkänen toimiessaan hankkeen tutkimusavustajana 1.9.–30.11.2011. Hän keräsi tiedot jumalanpalveluksissa lauletuista virsistä koko kirkkovuoden 2009–2010 ajalta 105 seurakunnasta, yhteensä 117 eri kirkkotilasta tai niiden yhdistelmästä. Kartoi- tuksen avulla saatiin koko kirkkovuoden ajalta laaja ja tilastollisesti erilaisia seurakuntia hyvin edustava otos, jossa on noin 41 000 yksittäistä virrenkäyttötietoa yhden kirkkovuo- den kaikkina pyhäpäivinä (62 pyhää sekä kiirastorstai ja jouluyö). Kaikista otokseen tul- leista seurakunnista on myös koottu monipuolisia taustatietoja. Tämä laaja tilastoaineisto 5 on Kirkon tutkimuskeskuksen kautta myönnettävän luvan perusteella saatavissa ilmaisek- si tutkimuskäyttöön. Kotimaisena toimineen tutkimushankkeen tavoitteena on myös kansainvälistymi- nen. Sen piirissä toimineet eri tutkijat ovat vuodesta 2011 esitelleet tutkimustuloksia kan- sainvälisissä tutkijakokoontumisissa. Hanke valmistelee yhdessä toisten kotimaisten toi- mijoiden ja pohjoismaisen Nordhymn-verkoston kanssa kansainvälistä konferenssia. Se on suunniteltu pidettäväksi Suomen pääkaupunkiseudulla lokakuussa 2014 teemanaan ”Virsi – laulu – yhteiskunta”. Hanke pyrkii toimimaan akateemisen tutkimuksen periaatteiden mukaisesti: tuot- tamaan aihepiiristään korkeatasoista, avoimesti ja kriittisesti tehtyä tiedettä. Hankkeella itsellään ei ole mitään esimerkiksi kirkollista tai koulutuksellista toivetta tutkimustulos- tensa