DOCSLIB.ORG

Vantaan Kulttuuri- Ympäristölinjaukset

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Vantaan Kulttuuri- Ympäristölinjaukset KUTSU KYLLI KYLÄÄN! Kylli kertoo kulttuuriympäristöstä ja jär- jestää mielellään yhteistyötä vantaalaisten yritysten, yhdistys- ten, oppilaitosten ja asukkaiden kanssa. Kyllin voi kutsua kylään tai mukaan tapahtumiin ilmaiseksi. Tule mukaan hoitamaan ja kehittämään lähiympäristöäsi esimerkiksi näin: • Adoptoi monumentti tai tee kulttuuriympäristösitoumus • Järjestä oma tapahtuma, ideoi toimintaa tai osallistu talkoisiin • Liity yritysverkostoon • Vastaa verkkokyselyihin • Tule mukaan keskustelutilaisuuksiin tai kutsu Kylli kylään! BJUD KYLLI PÅ BESÖK! Kylli berättar om kulturmiljön och ord- nar gärna samarbete mellan företag, föreningar, skolor och invå- nare i Vanda. Man kan gratis bjuda in Kylli på besök eller till olika evenemang. Kom med och sköt eller planera din näromgivning till KYLLI exempel så här: VANTAAN KULTTUURI- • Adoptera ett monument eller gör ett kulturmiljöåtagande YMPÄRISTÖLINJAUKSET • Ordna ett evenemang, hitta på verksamhet eller delta i talkon • Gå med i företagsnätverk • Svara på web-enkäter VANDAS KULTUR- • Kom med på diskussionstillfällen eller bjud in Kylli på besök! MILJÖPROGRAM TULE MUKAAN! KOM MED! Maij u Nurminen Projektikoordinaattori / projektkoordinator Vantaan kaupunginmuseo / Vanda stadsmuseum 050 302 6720, maij u.nurminen@vantaa.fi Vantaan www.vantaankylli.fi kaupunginmuseo @vantaankylli VANTAAN KAUPUNGINMUSEO VANTAAN / YRJÖNEN ANTTI KUVA VALLINOJA RIIPILÄ VIERUER - LEPPÄKORPILEL PI MÄKIKII LUHTAANMÄKIKI JOKI-- SEUTULA KORSO METSOLA VARSIS VESTRA MIKKOLAKO NIKIN- KULTTUURIYMPÄRISTÖ tarkoittaa ihmisen muo- KULTURMILJÖ avser den av människor påver- MÄKI KIILA MATARI VANTAAN KAUPUNGINMUSEO VANTAAN / YRJÖNEN ANTTI KUVA vaamaa ympäristöä, jonka ominaispiirteet ilmen- kade miljön, vars egenskaper påvisar kulturella ASOLA KIVISTÖ ILOLA REKOLAA PÄIVÄ- tävät kulttuurin vaiheita sekä ihmisen ja luonnon skeden samt växelverkan mellan människa och KEIMOLA LAPINKYLÄLA KOIVUKYLÄÄ KUMPUU RUSKEA-RRU SIMON- HAVUKOSKIK vuorovaikutusta. Siihen kuuluvat kulttuurimaise- natur. Hit hör kulturlandskap, byggd kulturmil- SSANTASA KYLÄ PIISPAN- HIEKKH A-A KUNINKAAN-N ma, rakennettu kulttuuriympäristö, muinaisjään- jö, fornlämningar och vårdbiotoper. Kulturmiljön KYLÄ HARJUH U VIINIKKALA VEROMV IES MÄKI VIERTOLAVIE OLALLA JOKI- NIEMII nökset ja perinnebiotoopit. Kulttuuriympäristö berättar om forna generationers liv, arbete och PETIKKO MYLLYKYLÄLÄÄ KOIVUHAKAKA TIKKURILATI UR HAKKILA ITÄ-HAKKILAL SOTUNKI kertoo menneiden sukupolvien elämästä, työstä byggande. Alla generationer tolkar och förstår VANTAV AN- YLÄSTÖ PAKKALA LAAKSOLA HHEL.HEE PITÄTÄJÄ KK MARTIN- KUNINKAALA HAKUNILA ja rakentamisesta. Jokainen sukupolvi tulkitsee ja kulturmiljöns budskap från det forna och lämnar ASKISTO LAAKSO TAMMISISTO VARISTO ymmärtää kulttuurimaiseman sisältämiä viestejä också sina egna spår i den. Även om landskapets KAIVOKKSEKSSELA OJANKO HÄMEEN-EN MYYRMÄKIÄK KYLÄ VAARALA KAUPUNGINMUSEO VANTAAN / YRJÖNEN ANTTI KUVA menneestä ja jättää siihen omat jälkensä. Vaikka förändring är oundvikligt, är det varje genera- VAPAALA LINNAINENNA LÄNSI- SALMI maiseman muutos on välttämätöntä, on jokaisen tions skyldighet att bevara tidigare lager, så att HÄME- RAJA- VAARAVAAR KYLÄÄ LÄNSI- sukupolven velvollisuutena myös säilyttää aikai- också följande generationer kan uppleva dem. MÄKI sempia kerrostumia, jotta ne ovat myös tulevien sukupolvien koettavissa. VANDAS KULTURMILJÖPROGRAM KYLLI bil- dar en uppfattning om Vandas olika landskaps VANTAAN KULTTUURIYMPÄRISTÖLINJAUKSIS- historia, nutid och framtid. I programmet ställer SA ELI KYLLISSÄ muodostetaan käsitys vantaa- beslutsfattare, planerare och stadsbor tillsam- KAUPUNGINMUSEO VANTAAN / YRJÖNEN ANTTI KUVA laisten ympäristöjen historiasta, nykyhetkestä ja mans upp mål och visioner för kulturmiljön. Pro- tulevaisuudesta. Niissä asetetaan kulttuuriympä- grammet fastställer också åtgärdsförslag för de ristölle visio ja tavoitetila, jotka luodaan yhdessä olika verksamhetsområdena i Vanda samt publi- VANTAA ON MONENLAISTEN päättäjien, suunnittelij oiden ja kaupunkilaisten cerar verksamhetsmodeller och läromedel för kul- kanssa. Linjauksissa luodaan myös kulttuuriym- turmiljöarbete. Programmet görs samtidigt med päristön toimialakohtaiset toimenpide-ehdotuk- Vanda generalplan 2020. KULTTUURI- set sekä julkaistaan valmiita toimintamalleja ja opetusmateriaaleja kulttuuriympäristötyölle. YMPÄRISTÖJEN KAUPUNGINMUSEO VANTAAN / YRJÖNEN ANTTI KUVA Ohjelmatyö tehdään samanaikaisesti Vantaan Kulturmiljöprogrammet är det första i sitt slag yleiskaava 2020-hankkeen kanssa. i Vanda. Programmets målsättning är att öka KOKONAISUUS medvetenheten runt kulturmiljön och uppmunt- ra till kulturmiljöarbete och en ökad växelverkan Kulttuuriympäristölinjaukset luodaan Vantaal- samt att garantera en trivsam miljö för alla van- VANDA ÄR EN HELHET AV MÅNGA le ensimmäistä kertaa. Linjaustyön tavoitteena dabor. KULTURMILJÖER on kulttuuriympäristötiedon lisääminen ja siihen KUVA MAIJ U NURMINEN / kannustaminen, vuorovaikutuksen lisääminen VANTAAN KAUPUNGINMUSEO sekä monikerroksisen ja viihtyisän ympäristön KUVA PERTTI RAAMI / KUVA PERTTI RAAMI / KUVA ANTTI YRJÖNEN / KUVA ANDREAS KOIVISTO / KUVA ANTTI YRJÖNEN / KUVA ANTTI YRJÖNEN / KAUPUNKI VANTAAN / TURTIAINEN PEKKA KUVA VANTAAN KAUPUNKI VANTAAN KAUPUNKI VANTAAN KAUPUNGINMUSEO VANTAAN KAUPUNGINMUSEO VANTAAN KAUPUNGINMUSEO VANTAAN KAUPUNGINMUSEO takaaminen kaikille vantaalaisille. .
Load more

Recommended publications
  • Äänestyspaikat-2017.Pdf
    VANTAAN KAUPUNGIN 65 ÄÄNESTYSALUETTA VUONNA 2017 Nro Äänestysalueen nimi Äänestyspaikka Osoite 101 Hämevaara Pähkinärinteen koulu Mantelikuja 4 01710 Vantaa 102 Hämeenkylä Tuomelan koulu Ainontie 44 01630 Vantaa 103 Pähkinärinne Pähkinärinteen koulu Mantelikuja 4 01710 Vantaa 104 Varisto Variston opetuspiste Varistontie 1 01660 Vantaa 105 Vapaala Rajatorpan koulu Vapaalanpolku 13 01650 Vantaa 106 Uomatie Uomarinteen koulu Uomarinne 2 01600 Vantaa 107 Myyrmäki Uomarinteen koulun paviljonki Virtatie 4 01600 Vantaa 108 Kilteri Kilterin koulu Iskostie 8 01600 Vantaa 109 Louhela Uomarinteen koulu Uomarinne 2 01600 Vantaa 110 Jönsas Kilterin koulu Iskostie 8 01600 Vantaa 111 Kaivoksela Kaivokselan koulu Kaivosvoudintie 10 01610 Vantaa 112 Vaskipelto Kaivokselan koulu Kaivosvoudintie 10 01610 Vantaa 201 Askisto Askiston koulu Uudentuvantie 5 01680 Vantaa 202 Keimola Aurinkokiven koulu Aurinkokivenkuja 1 01700 Vantaa 203 Seutula Seutulan koulu Katriinantie 60 01760 Vantaa 204 Piispankylä Vantaankosken opetuspiste Isontammentie 17 01730 Vantaa 205 Kivimäki Kivimäen koulu Lintukallionkuja 6 01620 Vantaa 206 Laajavuori Mårtensdal skola Laajavuorenkuja 4 01620 Vantaa 207 Martinlaakso Martinlaakson koulu Martinlaaksonpolku 4 01620 Vantaa 208 Vihertie Martinlaakson koulu Martinlaaksonpolku 4 01620 Vantaa 209 Vantaanlaakso Vantaanlaakson päiväkoti Vantaanlaaksonraitti 9 01670 Vantaa 210 Ylästö Ylästön koulu Ollaksentie 29 01690 Vantaa 301 Veromies Helsinge skola Ylästöntie 3 01510 Vantaa 302 Pakkala Veromäen koulu Veromiehentie 2 01510 Vantaa 303 Kartanonkoski
    [Show full text]
  • Esityslista Sivu 1/33 4.11.2019 9/4.11.2019
    Esityslista Sivu 1/33 4.11.2019 VD/4419/10.02.02.00/2017 9/4.11.2019 Yleiskaavatoimikunnan kokous/Esityslista Aika: 4.11.2019 klo 10.00-12.00 Paikka: kaupunginhallituksen huone, Asematie 7 Osallistujat: Jäsenet Varajäsenet Lauri Kaira, puheenjohtaja Piia Kurki Säde Tahvanainen, varapuheenjoh- Tarja Eklund taja Anniina Kostilainen Vaula Norrena Tomi Salin Jarmo Ikkala Pertti Oksman Chau Nguyen Solveig Halonen Stefan Åstrand Minna Kuusela Max Mannola Pekka Silventoinen Jouko Jääskeläinen Pentti Puoskari Jyrki Riikonen Vesa Pajula Otso Kivimäki Ulla Kaukola Teija Toivonen Puhe- ja läsnäolo-oikeus Juha Hirvonen Hannu Palmu Maarit Raja-Aho Paula Lehmuskallio Antti Lindtman Sari Multala Timo Juurikkala, asiantuntijajäsen Viranhaltijat: Ritva Viljanen, kaupunginjohtaja Hannu Penttilä, apulaiskaupunginjohtaja Matti Ruusula, talousjohtaja va. Tarja Laine, kaupunkisuunnittelujohtaja Antti Kari, kiinteistöjohtaja Mari Siivola, yleiskaavapäällikkö Markus Holm, suunnittelupäällikkö Tomi Henriksson, asumisasioiden päällikkö Katariina Nummi, hallintoasiantuntija, sihteeri Vantaan kaupunki, Vanda stad Puhelin (vaihde), Telefon 09 83911 Kirjaamo, Registratur kirjaamo[at]vantaa.fi Asematie 7, Stationsvägen 7 www.vantaa.fi 01300 Vantaa, Vanda ID 1290228 Esityslista Sivu 2/33 4.11.2019 VD/4419/10.02.02.00/2017 Muut osallistujat: Virpi Mamia, yleiskaava-arkkitehti Anna-Riitta Kujala, aluearkkitehti Laura Muukka, johtava maisema-arkkitehti Timo Kallaluoto, aluearkkitehti Jonna Kurittu, yleiskaavasuunnittelija Anne Olkkola, asemakaava-arkkitehti Eeva Niemi, yleiskaavasuunnittelija Antonina Myllymäki, suunnittelija Paula Kankkunen, suunnittelija Anna-Mari Kangas, suunnittelija Joonas Stenroth, liikenneinsinööri Vantaan kaupunki, Vanda stad Puhelin (vaihde), Telefon 09 83911 Kirjaamo, Registratur kirjaamo[at]vantaa.fi Asematie 7, Stationsvägen 7 www.vantaa.fi 01300 Vantaa, Vanda ID 1290228 Esityslista Sivu 3/33 4.11.2019 VD/4419/10.02.02.00/2017 1.
    [Show full text]
  • European Transplant Sport Week 2016 Vantaa, Finland 10
    European Transplant Sport Week 2016 Vantaa, Finland 10. - 17.7. Publisher: Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry Finnish Sports Association of Persons with Disabilities Pictures: Anna Tervahartiala, Lauri Jaakkola, Anssi Walta, Hannes Penttilä, Teemu Lakkasuo Advertising Sales: Printmix Oy, tel. +358 20 710 9510 www.printmix.fi Layout and print: 2 Printmix Oy Table of Contents 1. Welcome words from Ilkka Vass ........................................................................ 4 2. Welcome words from Kari Nenonen ................................................................. 5 3. Vantaa 2016 in a nutshell .................................................................................... 6 4. Organizing Committee ......................................................................................... 7 5. Website and Social Media .................................................................................... 9 6. Accommodation ......................................................................................................10 7. Meals ..........................................................................................................................11 8. Transportation ..........................................................................................................13 9. Accreditation Card .................................................................................................13 10. Vantaa Info and Travel Card .................................................................................14
    [Show full text]
  • Linjaluettelo Linjeförteckning Vantaan Ja Keravan Suunnan Bussilinjat / Vanda Och Kervo Busslinjer
    Linjaluettelo Linjeförteckning Vantaan ja Keravan suunnan bussilinjat / Vanda och Kervo busslinjer 1 Kesäkylä - Katriinan sairaala - Tapola - Riipilä Sommarbo - Katrinesjukhuset - Tapola - Ripuby info 2 Martinlaakso - Petas- Kirkka Mårtensdal - Petas - Kirkka 3 Nybygget / Länsisalmi - Hakunila Nybygget / Västersundom - Håkansböle 5 Sorsakorpi - Keravan asema - Kaleva - Mattilanpuisto 8 Kaskela - Vankila - Kytömaa - Keravan asema 15 Martinlaakso - Viinikanmetsä Mårtensdal - Vinikskogen P16 Myyrmäen palvelulinja (Linnainen / Varisto - Myyrmäki) Myrbacka servicelinje (Linnais / Varistorna - Myrbacka) P17 Martinlaakson palvelulinja (Martinlaakso - Myyrmäki - Kaivoksela) Mårtensdals servicelinje (Mårtensdal - Myrbacka - Gruvsta) 22 Hämevaara - Leppävaara Tavastberga - Alberga 30 Kaivoksela - Myyrmäki - Linnainen Gruvsta - Myrbacka - Linnais 35 Kaivoksela - Martinlaakso - Askisto Gruvsta - Mårtensdal - Askis 37 Pakkala - Ylästö - Petas Backas - Övitsböle - Petas 38 Martinlaakso - Petas Mårtensdal - Petas 39 / Kamppi - Munkkiniemi - Konala / Malminkartano - Myyrmäki 39B Kampen - Munksnäs - Kånala / Malmgård - Myrbacka 43 Myyrmäki - Kivistö - Vestra Myrbacka - Kivistö - Västra 44 Myyrmäki - Kivistö - Katriinan sairaala Myrbacka - Kivistö - Katrinesjukhuset 45 Myyrmäki - Katriinan sairaala - Reuna Myrbacka - Katrinesjukhuset - Reuna 46 Tikkurila - Katriinan sairaala Dickursby - Katrinesjukhuset 48 Martinlaakso - Petas - Koivupää / Tapola Mårtensdal - Petas - Koivupää / Tapola 50 Tikkurila - Pähkinärinne - Myyrmäki Dickursby - Hasselbacken - Myrbacka
    [Show full text]
  • VANTAAN KAUPUNKI Taiteen Perusopetusta Antavan Yhteisön
    VANTAAN KAUPUNKI LIITE taiteen perusopetusta antavan yhteisön avustushakemukseen 1 Omistajayhteisön nimi Perustiedot Osoite Puhelin Oppilaitoksen nimi Osoite Puhelin 2 Osa- Koko- Oppilaitoksen päiväi- päiväi- henkilökunta Nimike nen nen Toimenhaltija Puhelin A / HALLINTO- HENKILÖKUNTA a) Hallinto- henkilökunta päättyneen tili- kauden aikana/ yhteystiedot Osa- Koko- päiväi- päiväi- Nimike väinen nen b) Kuluvan tili- kauden talous- arvioon sisälty- vät uudet hal- linnolliset nimikkeet B / OPETTAJISTO Opettajista Laajan oppi- Muu taiteen Väliaikaisen määrän mukai- perusopetuksen opettajan Opettajien nen kelpoisuus kelpoisuus kelpoisuus Pedagogiikan lukumäärä (19§) (20§) (21§) suor. c) Vakinaiset Oppilaitoksen opettajat opettajien luku- määrä ja Päätoimiset opettajien tuntiopettajat kelpoisuus Sivutoimiset opetusainees- tuntiopettajat saan päätty- neen tilikauden aikana YHTEENSÄ Vakinaisten opettajien lukumäärä Päätoimisten tuntiopettajien lkm Sivutoimisten tuntiopettajien lkm Oppilaitoksen opettajien konais- määrä d) Opettajien luku- määrä talous- arvion mukaan kuluvan tili- kauden aikana 533055 1 (4) 1/10 3 Oppilaitoksen talous päättyneen Menot Palkkakustannukset, opetus Oppilaitoksen tilikauden aikana talous Palkkakustannukset, hallinto Huoneistomenot Muut kustannukset Tulot Avustukset, eriteltynä Oppilasmaksut Muut tulot Oppilaitoksen talous kuluvan Menot Palkkakustannukset, opetus tilikauden aikana talousarvion mukaisesti Palkkakustannukset, hallinto Huoneistomenot Muut kustannukset Tulot Avustukset, eriteltynä Oppilasmaksut Muut tulot
    [Show full text]
  • 1 Regional Co-Operation in Helsinki Region – New Products And
    Regional co-operation in Helsinki Region – new products and services Information Manager Leila Lankinen Researcher Tea Tikkanen City of Helsinki Urban Facts 26th SCORUS BIENNAL CONFERENCE 14-16 October 2008, Shanghai, China Content: • Helsinki regional key figures – a driving force of Finnish economy – internationally competitive metropolis • Regional database (HRD) – short overview to the past development • How does the region look like when analysed using HRD statistics • New features and plans 1 Helsinki among the Metropolises in Europe Helsinki Region Helsinki Metropolitan Area 1 007 611 inh. The rest of the Helsinki Region 295 968 inh. Hyvinkää Mäntsälä Järvenpää Nurmijärvi Vihti Pornainen Tuusula Kerava Vantaa Sipoo Espoo Kauniainen Helsinki Kirkkonummi 2 Helsinki Region – some key figures • Population 2008 – 1.3 million – 25 per cent of the whole country • Jobs and enterprises 2005 – 670 000 jobs – 29 per cent of the whole country – employment rate 75 per cent • Gross domestic product 2006 – GVA per capita 42 500 euros in Helsinki region, 30 000 in Finland • Investments in research and development 2006 – R&D 4.3% of GVA in Helsinki region, 3.4% in Finland – 41% of the whole country • Students and schools – 10 polytechnics and 4 universities – about 100 000 students • People with foreign background – 6 per cent GVA growth in selected metropolises forcast 2006-2011 Warsaw Prague Helsinki region is one of the fastest Dresden Dublin Helsinki growing metropolises in Europe. Budapest Stockholm The growth rate of GVA was in the Oslo Athens first five years in 2000 about three Utrecht Madrid percent and the newest estimations Edinburgh Cardiff show that the same direction will Vienna Munich Amsterdam continue in near future.
    [Show full text]
  • Report on Interventions
    Ref. Ares(2019)5260852 - 15/08/2019 Report on interventions ––––––––– –––– D5.3 05/2019 This project has received funding from the European Union’s Horizon 2020 research and innovation programme under grant agreement No 689954. D5.3 Report on interventions Project Acronym and iSCAPE - Improving the Smart Control of Air Pollution in Europe Name Grant Agreement 689954 Number Document Type Report Document version & V. xxxxxx WP5 WP No. Document Title Report on interventions Main authors Thor-Bjørn Ottosen, Abhijith Kooloth Valappil, Arvind Tiwari, Prashant Kumar, Sullivan Briée, Francesco Pilla, Salem Gharbia, Silvana Di Sabatino, Beatrice Pulvirenti, Sara Baldazzi, Erika Brattich, Felix Othmer, Jörg Peter Schmitt, Antonella Passani, Giuseppe Forino, Väinö Nurmi, Riina Haavisto, Athanasios Votsis, Achim Drebs, Antti Mäkelä Partner in charge University of Surrey Contributing partners All partners in charge of target cities Release date xxxxxx The publication reflects the author’s views. The European Commission is not liable for any use that may be made of the information contained therein. Document Control Page Short Description Air pollution is an important environmental health problem in many cities in Europe. In recent years interest has gathered on passive control systems, as well as behavioural and engagement interventions as ways to reduce air pollution exposure further along with bringing a range of co- benefits. This report details the exposure impact assessment and the socio-economic impact assessment of the iSCAPE interventions
    [Show full text]
  • Helsinki-Vantaan Lentoasema Ympäristölupahakemus 2007
    Helsinki-Vantaan lentoasema Ympäristölupahakemus 2007 Versio 2.0 6.5.2008 Helsinki-Vantaan lentoasema Ympäristölupahakemus 2007 Versio 2.0 6.5.2008 SISÄLTÖ 1 TIIVISTELMÄ ................................................. 3 4.6 Toimintaa koskevat aiemmat luvat, päätökset 5.4.5 Lentokoneiden huoltokoekäytöt .....................................76 ja sopimukset ....................................................... 27 5.5 Ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet ........ 76 2 YLEISTIEDOT ................................................. 5 4.7 Lentoliikenne ja sen järjestäminen ............................. 27 5.5.1 Toiminnan riskien arviointi ............................................77 2.1 Luvan hakija Ilmailulaitos Finavia .................................. 5 4.7.1 Lennonvarmistus .........................................................27 5.5.2 Toimenpiteet riskien pienentämiseksi ..............................77 2.1.1 Yleiskuvaus ..................................................................5 4.7.2 Kiitoteiden käyttö ja sen turvallisuusvaatimukset ...............29 2.1.2 Yhteystiedot ................................................................5 4.7.3 Ilmatilan käyttö ja sen turvallisuusvaatimukset .................34 6 TARKKAILU ................................................ 78 2.1.3 Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ...............................5 4.7.4 Liikennemäärät ..........................................................35 6.1 Käyttötarkkailu ....................................................... 78 4.7.5
    [Show full text]
  • Development of the Urban Form in Helsinki and Stockholm Metropolitan Regions
    PLANNORD Stockholm, The 7th Nordic Planning Research Symposium, August 20th – 22nd 2015 Mika Ristimäki & Panu Söderström Finnish Environment Institute (SYKE) Development of the Urban Form in Helsinki and Stockholm metropolitan regions Backround In recent decades, the Helsinki and Stockholm city regions have been among the most rapidly growing areas in Europe. In addition to the peri-urban area surrounding a dense core area, the areas of impact of both cities include several smaller towns, various development corridors and extensive rural areas. How has the urban form of metropolitan areas been structured from the core to the fringes? How should their development be guided? Answering these questions requires international reference data so that solutions that have been successful elsewhere can be utilised in planning and decision-making, and detrimental effects can be prevented. In order to succeed, the comparison of city regions requires comparable data, applicable methods and identifying the similarities and differences of the administrative and planning systems of the studied regions. In many ways, the Stockholm metropolitan area is an important point of comparison for Helsinki. In terms of its many dimensions, urbanisation in the Stockholm region has been found to be more advanced than in Helsinki, which is why the solutions implemented in Stockholm with regard to urban form should be evaluated in relation to the development of the Helsinki region. A comparative study of the urban form in Helsinki and Stockholm was originally published in the form of a collection of articles in Finnish (ed. Söderström, Schulman & Ristimäki 2014). The publication explored the development of the city regions through GIS and statistical analyses, literature reviews and expert interviews conducted in the regions.
    [Show full text]
  • KTI Market Review Autumn 2018
    KTI Market Review Autumn 2018 Property transaction activity remains high Commercial property yields bottoming out? Office rents continue increasing in the Helsinki CBD Residential rents continue increasing despite the rapid growth in supply KTI Market Review Autumn 2018 The Finnish property investment market continues to develop strongly, although some weak signs of an expected turn are starting to arise. Uncertainty is increasing due to slowing economic growth as well as developments in the financial markets, where the turbulence in the stock markets and an expected increase in interest rates impact the attractiveness of real estate in the investment markets. Yields of commercial properties finally seem to be reaching their bottom level. Transaction volumes are, however, expected to remain high in the near future. Transaction volumes have increased mainly because of several large transactions, and 2018 will become one of the most active years ever in the transaction market. International investors’ interest in the Finnish property market remains high, and the majority of the largest transactions have been carried out by non-domestic players. Several new investors have entered the Finnish market, and foreign investors have increased their weight in the market. The strong economic development supports the rental markets, and in the Helsinki CBD office markets in particular, new records in rents have been reached. Occupancy rates of offices have now improved for two years in the Helsinki metropolitan area, although the amount of vacant space remains high. Also in other major cities outside the Helsinki metropolitan area, office rents and occupancy rates have mostly increased. Despite the active new development of offices, expectations for the development of rents and occupancy rates remain positive.
    [Show full text]
  • Insinööri Hellman Ja Seutulan ”Konnien” Antama Diplomi Vuodelta 1952
    Teksti ja taitto: kokoelma-amanuenssi Tapio Juutinen Arkistokuvat: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto Vas. Hellmanin työsiirtolan työntekijöiltä saama kunniakirja. Allekirjoittajien nimet poistettu henkilön- suojasyistä. Oik. Salaojan tekoa Seutulassa lentokenttätyömaalla kesällä 1950. Bertel Hellmanin kokoelma. Kokoelmat kertovat 3/2015: Insinööri Hellman ja Seutulan ”konnien” antama diplomi vuodelta 1952 Helsingin uuden lentokentän rakentaminen jo tiin raivaus- ja rakennustöissä alusta lähtien hyväk- vanhaksi ja kasvavalle lentoliikenteelle riittämät- si alle vuoden tuomion saanutta vankityövoimaa. tömäksi käyneen Malmin tilalle aloitettiin keväällä Lapiota ja kuokkaa apuvälineinään käyttäneet 1950 Helsingin maalaiskunnan Ruskeasantaan, ”Seutulan rattijuopot” ovat yhä nykyäänkin osa Seutulaan vievän kylätien varrelle. Tämän johdosta kansakunnan muistia, käviväthän työsiirtolassa uutta lentoasemaa alettiin yleisesti kutsua “Seutu- suorittamassa rangaistustaan lukuisat aikakauden lan lentokentäksi”. kuuluisuudet Irwinistä lähtien. Lähestyvien olympiakisojen takia rakennustahti Lentokentän rakennustyömaan rakennuspääl- oli ripeä ja lopulta ensimmäinen lentokone pääsi likkönä toimi vuosina 1950-1951 rakennusinsinööri laskeutumaan puolivalmiille kentälle jo 26.6.1952, Bertel Hellman (1911-2003), joka viime kädessä vas- pari viikkoa ennen kisojen alkua. Työmaalla käytet- tasi myös työsiirtolavankien työn ohjauksesta. Copyright © 2015 Suomen Ilmailumuseo. Kaikki oikeudet pidätetään. Kuukauden kokoelmaesineenä esittelemme Hell- manin vangeilta
    [Show full text]
  • GREENHOUSE GAS EMISSIONS in FINLAND 1990-2005 National
    1 GREENHOUSE GAS EMISSIONS IN FINLAND 1990-2005 National Inventory Report to the UNFCCC April 15th 2007 2 PREFACE Finland’s National Inventory Report (NIR) under the UNFCCC (United Nations Framework Convention on Climate Change) and the Kyoto Protocol (voluntary reporting in accordance with decision 15/CMP.1) contains the following parts: Part 1 Finland’s national greenhouse gas emission inventory report (NIR) under the UNFCCC prepared using the reporting guidelines (UNFCCC 2006). IPCC and other methods applied in the calculation of the emissions are described, as well as changes to the previous submission. Several summarising tables and graphs of the emission data and emission trends for the years 1990–2005 are included. Part 2 CRF (Common Reporting Format) data tables of Finland’s greenhouse gas emissions for the years 1990–2005. The CFR tables are compiled with the latest UNFCCC CRF Reporter software (version 3.1). Since the submission of Finland’s initial report under the Kyoto Protocol to the UNFCCC secretariat on 22 December 2006, no changes in the national system or registries have occurred. Information on emissions and removals related to Article 3, paragraphs 3 and 4, as well as on Article 3, paragraph 14 will be included in the inventory submissions from the year 2010 onwards. Main methodological improvements and changes since the inventory submission in 2006 are listed in Chapter 10. Statistics Finland (Pia Forsell, Kari Grönfors, Aila Heinilä, Tuija Lapveteläinen, Teemu Oinonen, Riitta Pipatti, Leena Raittinen, Kai Skoglund, Jani Torniainen), MTT Agrifood Research Finland (Paula Perälä, Kristiina Regina), Finnish Forest Research Institute (Erkki Tomppo, Tarja Tuomainen, Timo Kareinen), Finnish Environment Institute (Päivi Lindh, Johanna Mikkola-Pusa, Jouko Petäjä, Kristina Saarinen, Tuulia Toikka), VTT Technical Research Centre of Finland (Kari Mäkelä) and Finavia (Niina Rusko) have made the inventory calculations, as well as the description of the methodologies and other information included in the national inventory report.
    [Show full text]