DOCSLIB.ORG

Uudenmaan 2. Vaihemaakuntakaava, Östersundomin Alue Ehdotus

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Uudenmaan 2. Vaihemaakuntakaava, Östersundomin Alue Ehdotus 1 UUDENMAAN LIITTO 12.1.2015 UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA, ÖSTERSUNDOMIN ALUE EHDOTUS ARVIOINTI KAAVAEHDOTUKSEN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000-OHJELMAN ALUEISIIN MUSTAVUOREN LEHTO JA ÖSTERSUNDOMIN LINTUVEDET (FI0100065), SIPOONKORPI (FI0100066) JA SIPOONJOKI (FI0100086). 2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 3 JOHDANTO 4 NATURA 2000-VERKOSTO 5 Natura 2000-verkoston tavoite ja alueet 5 Natura-alueet ja Uudenmaan voimassa olevat maakuntakaavat 6 Vaikutusten arviointi ja maakuntakaavoitus 7 Arvioinnin lähtökohta 9 Merkittävyyden arviointi 10 Korkeimman hallinto-oikeuden ja EY:n tuomioistuimen ennakkotapauksia 11 Arvioinnin sisältö 13 ARVIOITAVA MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 14 Natura-arviointi ja maakuntakaavaehdotuksen valmistelu 14 Vaikutusten tunnistaminen 18 Vaikutusten arvioinnin periaatteet 23 MUSTAVUOREN LEHDOT JA ÖSTERSUNDOMIN LINTUVEDET – NATURA 2000-ALUE (FI0100065) 26 Alueen kuvaus 26 Suojeluperusteet 27 Luontotyypit 27 Vaikutukset luontotyyppeihin 32 Vaikutukset lintudirektiivin I lajeihin ja alueella esiintyviin muuttolintuihin 37 Haitallisten vaikutusten ehkäisy ja lieventäminen 51 Yhteisvaikutukset 54 Johtopäätös 59 SIPOONKORVEN NATURA-ALUE (FI0100066) 60 Alueen kuvaus 60 Suojeluperusteet 61 Vaikutukset luontotyyppeihin 62 Vaikutukset lintudirektiivin I lajeihin 65 Yhteisvaikutukset 65 Johtopäätös 66 SIPOONJOEN NATURA-ALUE (FI0100086) 68 Alueen kuvaus 68 Suojeluperusteet 68 Vaikutukset 69 Yhteisvaikutukset 71 Johtopäätös 71 Lähteet 72 3 TIIVISTELMÄ Maakuntakaava on luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittama suunnitelma, jolloin maakuntakaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on pidettävä silmällä, ettei kaava toteuttaminen merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai tarkoitus sisällyttää Natura 2000-verkostoon. Nyt arvioitava maakuntakaavaehdotus on jatkoa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavalle, jonka ympäristöministeriö vahvisti 30.10.2014. Työssä on arvioitu Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan-Östersundomin alueen maakuntakaavaehdotuksen (8.12.2014) vaikutuksia Natura 2000-ohjelman alueisiin Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet (FI0100065), Sipoonkorpi (FI0100066) ja Sipoonjoki (FI0100086). 2. vaihemaakuntakaavan laadintaan liittyen tehtiin vuonna 2013 Östersundomin maakuntakaava-aluetta koskeva Natura-arviointi, joka koski Mustavuoren lehtoja ja Östersundomin lintuvesiä. (FCG suunnittelu ja tekniikka Oy, 29.1.2013). Lisäksi liitto teki omana työnään kaikkia Uudenmaan liiton alueen Natura-alueita koskevan ns. kynnysarvioinnin, jonka tehtävänä oli löytää Natura-alueet, joilla oli tunnistettavissa luonnonsuojelulaissa tarkoitetun merkittävän haitan syntyminen. Sipoonkorven ja Sipoonjoen Natura-alueet olivat mukana mainitussa arvioinnissa. Johtopäätös oli, ettei kummankaan alueen osalta merkittävän haitan kynnys ylittynyt. Tämän arvioinnin lähtökohtana ovat edellä mainitut aikaisemmat kaavaprosessin aikana tehdyt selvitykset ja erityisesti vuonna 2014 valmistunut arvio Östersundomin yleiskaavan suunnitellun maankäytön vaikutuksista Natura-alueisiin. Maakuntakaavaehdotuksella on tunnistettu olevan heikentäviä vaikutuksia kaikkiin kolmeen tarkasteltuun Natura-alueeseen. Kuitenkaan kaavan vaikutukset luonnontieteellisin perustein arvioituna eivät ole merkittäviä eli kun käytettävissä olevat lieventämistoimet toteutetaan ja otetaan kuntakaavoituksessa ja lupamenettelyssä sekä muussa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa asianmukaisesti huomioon, ei maakuntakaava- ehdotus yksistään tai yhdessä muiden tiedossa olevien hankkeiden kanssa merkittävästi heikennä luonnonsuojelulain 66 §:n tarkoittamalla tavalla Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet, Sipoonkorven tai Sipoonjoen Natura-alueiden luontoarvoja. Arviointiselvityksestä pyydetään luonnonsuojelulain mukainen lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta sekä metsähallitukselta. 4 JOHDANTO Maakuntahallitus hyväksyi Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen 4.3.2013. Hallitus esitti kuitenkin ylimääräisessä kokouksessaan 20.3.2013 valtuustolle, että se jättäisi tässä vaiheessa hyväksymättä Helsingin Östersundomista Sipoon Söderkullaan ulottuvan alueen ja palauttaisi alueen jatkovalmisteluun. Östersundomin alueelle ovat Helsingin ja Vantaan kaupungit sekä Sipoon kunta laatimassa yhteistä yleiskaavaa. Tavoitteena on ollut sovittaa vaihemaakuntakaavan ja yleiskaavan prosessit yhteen siten, että maakuntakaavassa idän suunnan merkittävä kasvuvyöhyke kytketään maakunnan aluerakenteeseen ja yleiskaavassa ratkaistaan alueen yksityiskohtaisempi maankäyttö. Koska yleiskaavan aikataulu oli pitkittynyt, maakuntavaltuusto päätti jättää vaihemaakuntakaavan siltä osin hyväksymättä. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan 30.10.2014. Maakuntavaltuuston päätöksen edellyttämä 2. vaihemaakuntakaavan jatkovalmistelu on valmistunut. Kaava-alueesta käytetään nimeä Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, Östersundomin alue. Koska tarkistettu ja muutettu ehdotus on osa 2. vaihemaa- kuntakaavaa, pohjaa se siten sen suunnitteluperiaatteisiin. Edelliseen nähtävillä olleeseen ehdotukseen on tehty useita olennaisiksi katsottavia muutoksia. Siksi kaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville MRA 32§:n mukaisesti. Muutoksia on tehty mm. taajamatoimintojen alueiden ja virkistysalueiden rajauksiin sekä aluekeskuksen sijaintiin. Ehdotukseen on lisätty uusina merkintöinä luo-alueita, saaristovyöhyke, teknisen huollon kohdemerkintöjä, työpaikka-alueita sekä maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä. Tässä työssä on arvioitu Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan-Östersundomin alueen maakuntakaavaehdotuksen (8.12.2014) vaikutuksia Natura 2000-ohjelman alueisiin Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet (FI0100065), Sipoonkorpi (FI0100066) ja Sipoonjoki (FI0100086). Vuonna 2013 tehtiin 2. vaihemaakuntaakaavan laadintaan Natura-arviointi, joka koski Mustavuoren lehtoja ja Östersundomin lintuvesiä. (FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy, 29.1.2013). Lisäksi liitto teki omana työnään kaikkia Uudenmaan liiton alueen Natura- alueita koskevan ns. kynnysarvioinnin, jonka tehtävänä oli löytää Natura-alueet, joilla oli tunnistettavissa luonnonsuojelulaissa tarkoitetun merkittävän haitan syntyminen. Sipoonkorven ja Sipoonjoen Natura-alueet olivat mukana mainitussa arvioinnissa. Johtopäätös edellä mainituista selvityksistä oli, että merkittävän haitan kynnys ei ylittynyt Mustavuoren lehdon, Östersundomin lintuvesien, Sipoonkorven eikä Sipoonjoen Natura- alueiden osalta. Tämän arvioinnin lähtökohtana ovat mainitut aikaisemmat kaavaprosessin aikana tehdyt selvitykset ja erityisesti vuonna 2014 valmistunut arvio Östersundomin yhteisen yleiskaavan suunnitellun maankäytön vaikutuksista Natura-alueisiin (Östersundom- toimikunta, Sito, Enviro. Arvio Östersundoin yleiskaavan suunnitellun maankäytön vaikutuksista Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet -Natura alueeseen FI0100065 sekä Sipoonkorven Natura-alueeseen FI0100066. 10.10.2014). Selvitys antaa aikaisempaa enemmän tietoa Natura-alueiden ulkopuolisista. mutta vaikutuksen merkittävyyden arviointiin liittyvää tärkeää tietoa luontotyypeistä ja direktiivilajeista. 5 Tämä arviointiselvitys on laadittu Uudenmaan liitossa. Arvioitavasta kaavaehdotuksesta käytetään lyhyyden vuoksi ilmaisuja Östersundomin alueen maakuntakaavaehdotus tai maakuntakaavaehdotus. Aikaisemmat ja uusimmat käytettävissä olevat selvitystiedot ja arviointitulokset on tulkittu ja muokattu vastaamaan arvioitavaa suunnitelmaa eli maakuntakaavaehdotusta. Arvioinnissa on otettu huomioon maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä suunnitelmana ja siihen, että maakuntakaavan toteuttamiseen liittyy yksityiskohtaisemman suunnittelun kautta erilaisia vaihtoehtoja. Lisäksi korostetaan suunnittelumääräysten merkitystä toteutuksen ohjauksessa. Esitetyt johtopäätökset perustuvat sekä selvityksissä tuotuihin luonnontieteellisiin tietoihin että edellä mainittuihin maakuntakaavan yleisiin tehtäviin ja ominaisuuksiin sekä arvioitavan maakuntakaavaehdotuksen sisältöön. NATURA 2000-VERKOSTO Natura 2000-verkoston tavoite ja alueet Suomen Natura 2000-verkosto on osa koko Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Sen tavoitteena on suojella harvinaistuvia luontotyyppejä ja lajien elinympäristöjä sekä linnuston kannalta arvokkaita alueita. Verkosto perustuu Euroopan yhteisöjen vuonna 1992 antamalle luontodirektiiviin eli direktiiviin luontotyyppien ja luonnonvaraisten eläimistön ja kasviston suojelusta (neuvoston direktiivi 92/43/ETY). Verkosto koostuu alueista, joilla on luontodirektiivin liitteiden mukaisia luontotyyppejä ja lajien elinympäristöjä. Ne ovat yhteisön tärkeinä pitämiä alueita eli SCI (Sites of Community Importance). Luontodirektiivissä säädetään myös, että verkostoon kuuluvat myös jäsenmaiden lintudirektiivin (direktiivi luonnonvaraisten lintujen suojelusta, neuvoston direktiivi 79/409/ETY)mukaisesti komissiolle ilmoittavat erityiset suojelualueet (SPA Special Protection Areas). Natura ohjelman valmistelu käynnistyi Suomessa vuonna 1994. Valtioneuvosto teki päätökset Suomen Natura 2000-verkostoehdotuksesta 20.8.1998 ja 25.3.1999. Verkostoehdotusta on täydennetty valtioneuvoston päätöksillä 8.5.2002 ja 1.3.2012. Vuonna 2006 valtioneuvoston Vantaanjoen Natura-aluetta koskeva päätös palautui korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä uudelleen valmisteluun. Vantaanjoki sisältyi uudelleen vuoden 2012 päätökseen. Viimeisimmän valtioneuvoston päätöksen jälkeen kuuluu Suomen ehdotukseen yhteensä 1 865 aluetta, joista 1778 aluetta on Manner-Suomessa tai Suomen talousvyöhykkeellä ja 87 aluetta Ahvenanmaan maakunnassa. Alueiden yhteispinta-ala
Load more

Recommended publications
  • Rj Vantaa Sibbo
    LIITE 1 ykp:n asia nro 1 / kslk 19.8.2010 Helsingin kaupunki sipoo rJ Vantaa Sibbo ÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sisällysluettelo Johdanto Suunnittelualue 4 Suunnittelun tavoitteita 5 Yleiskaavan sisältö ja tarkkuus 5 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet 6 Maakuntakaavatilanne 6 Yleiskaavatilanne 7 Asemakaavatilanne 7 Muita suunnitelmia ja päätöksiä 7 Maanomistus 8 Tehdyt selvitykset 9 Valmisteilla olevat ja tehtävät selvitykset 9 3 Vaikutusten arviointi 10 4 Kaavoitusprosessi 11 Valmisteluvaiheen osallistuminen 12 Ehdotusvaiheen osallistuminen 12 Tiedottaminen 12 Viranomaisyhteistyö 13 Osalliset 13 Yhteystiedot 2 Johdanto Pääkaupunkiseudun alue- ja yhdyskuntarakenteen laajeneminen itään edellyttää tiivistä seudullista yhteistyötä maankäytön ja liikenteen ratkaisujen yhteensovittamiseksi. Östersundomin alueen ja sen lähiympäristön toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluu alueita Helsingistä, Sipoosta ja Vantaal- ta, jolloin merkittävät ratkaisut on suunniteltava yhdessä. Helsinki, Sipoo ja Vantaa sekä maakun- nan liitot ovat yhdessä laatineet vuoden 2009 aikana kehyssuunnitelman, jossa tarkastellaan Hel- singin ja Porvoon välisen alueen maankäyttöä ja liikennejärjestelmää. Yhteiset ratkaisut edellyttävät yhteisiä päätöksiä. Östersundomin alueelle ja sen lähiympäristöön on tarkoituksenmukaista laatia maankäyttö- ja rakennuslain 6. luvun mukainen kuntien yhteinen yleis- kaava. Sen laatii ja hyväksyy erikseen sovittava kuntien yhteinen toimielin ja kaava saatetaan ym- päristöministeriön vahvistettavaksi.
    [Show full text]
  • FP7-285556 Safecity Project Deliverable D2.5 Helsinki Public Safety Scenario
    FP7‐285556 SafeCity Project Deliverable D2.5 Helsinki Public Safety Scenario Deliverable Type: CO Nature of the Deliverable: R Date: 30.09.2011 Distribution: WP2 Editors: VTT Contributors: VTT, ISDEFE *Deliverable Type: PU= Public, RE= Restricted to a group specified by the Consortium, PP= Restricted to other program participants (including the Commission services), CO= Confidential, only for members of the Consortium (including the Commission services) ** Nature of the Deliverable: P= Prototype, R= Report, S= Specification, T= Tool, O= Other Abstract: This document is an analysis of Helsinki’s public safety characters. It describes the critical infrastructure of Helsinki, discuss its current limitations, and give ideas for the future. D2.5 – HELSINKI PUBLIC SAFETY SCENARIO PROJECT Nº FP7‐ 285556 DISCLAIMER The work associated with this report has been carried out in accordance with the highest technical standards and SafeCity partners have endeavored to achieve the degree of accuracy and reliability appropriate to the work in question. However since the partners have no control over the use to which the information contained within the report is to be put by any other party, any other such party shall be deemed to have satisfied itself as to the suitability and reliability of the information in relation to any particular use, purpose or application. Under no circumstances will any of the partners, their servants, employees or agents accept any liability whatsoever arising out of any error or inaccuracy contained in this report (or any further consolidation, summary, publication or dissemination of the information contained within this report) and/or the connected work and disclaim all liability for any loss, damage, expenses, claims or infringement of third party rights.
    [Show full text]
  • Kaavaehdotus Kiteytettynä Planförslaget I Korthet
    4 yhteinen östersundom yhteinen östersundom 5 Sipoonkorven portille suunnitellaan ulkoilu- ja ratsastuskeskusta. Vid porten till Sibbo storskog planeras ett frilufts- och ridcenter. Porvoonväylän pohjoisreunaan YLEISKAAVA MÄÄRITTÄÄ rakentamisalueet, Kuva on yKsinKertaistettu tulkinta yleiskaava­ voidaan rakentaa aurinkovoimala. liikenteen perusratkaisut sekä laajat yhte- Porvoonväylän pohjoispuolella on Kaavaehdotus ehdotuksen kartasta. Viralliseen kaavakarttaan merkintöi­ näiset viheralueet. Noin kolmasosa kaava- pientalovaltaisia kaupunginosia, Vid Borgåledens norra kant kan neen voit tutustua verkossa: yhteinenostersundom.fi/ alueesta on virkistykseen tai ulkoiluun tar- Landbo ja Puroniitty. man bygga ett solkraftverk. kiteytettynä yleiskaava/kaavaehdotus koitettua viheraluetta. Lisäksi tulevat Norr om Borgåleden finns små- luonnonsuojelualueet. Vuonna 2060 Öster- husdominerade bostadsområden, Bilden är en förenKlad tolkning av kartan över sundomissa voi olla 70 000 uutta asukasta, Landbo och Bäckängen. 30 000 työpaikkaa ja 5 metroasemaa. Planförslaget förslaget till generalplan. Du kan bekanta dig med den officiella plankartan med beteckningar på webben: I GENERALPLANEN FASTSTÄLLS bostadsområ- Östersundomin kartanon, Björ- yhteinenostersundom.fi/yleiskaava/kaavaehdotus den, grundläggande kollektivtrafiklösningar i korthet kuddenin ja Östersundomin kappe- samt omfattande enhetliga grönområden. Puroniitty lin arvokkaat ympäristöt säilyvät Cirka en tredjedel av planens markområde Keskustatoimintojen alueilla metro- osana kasvavaa kaupunkia.
    [Show full text]
  • Helsinki Alueittain 2015 Helsingfors Områdesvis Helsinki by District
    Helsingfors stads faktacentral City of Helsinki Urban Facts HELSINKI ALUEITTAIN Helsingfors områdesvis 2015 Helsinki by District Helsingin kaupungin tietokeskus PL 5500, 00099 Helsingin kaupunki, p. 09 310 1612 Helsingfors stads faktacentral PB 5500, 00099 Helsingfors stad, tel. 09 310 1612 City of Helsinki Urban Facts P.O.Box 5500, FI-00099 City of Helsinki, tel. +358 9 310 1612 www.hel.fi/tietokeskus Tilaukset / jakelu p. 09 310 36293 Käteismyynti Tietokeskuksen kirjasto, Siltasaarenk. 18-20 A Beställningar / distribution tel. 09 310 36293 Direktförsäljning Faktacentralens bibliotek, Broholmsgatan 18-20 A Orders / distribution tel. +358 9 310 36293 Direct sales Library, Siltasaarenkatu 18-20 A S-posti / e-mail [email protected] HELSINKI ALUEITTAIN Helsingfors områdesvis 2015 Helsinki by District Helsingin kaupungin tietokeskus Helsingfors stads faktacentral Helsinki City of Helsinki Urban Facts Helsingfors 2016 Julkaisun toimitus Tea Tikkanen Redigering Editors Käännökset Magnus Gräsbeck Översättningar Translations Taitto Petri Berglund Ombrytning General layout Kansi Tarja Sundström-Alku Pärm Cover Tekninen toteutus Otto Burman Tekniskt utförande Tea Tikkanen Technical Editing Pekka Vuori Valokuvat Kansi - Pärm - Cover: Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston Foton materiaalipankki / Lauri Rotko, Visit Helsinki / Jussi Hellsten Photos Helsingin kaupungin tietokeskus / Raimo Riski Kartat Pohja-aineistot: Kartor © Helsingin kaupunkimittausosasto, alueen kunnat ja HSY, 2014 Maps © Liikennevirasto / Digiroad 2014
    [Show full text]
  • Death, Destruction and Commemoration : Tracing Ritual Activities in Finnish Late Iron Age Cemeteries
    Suomen Muinaismuistoyhdistys ry – Finska Fornminnesföreningen rf The Finnish Antiquarian Society ISKOS 18 HELSINKI 2010 DEATH , DESTRUCTION AN D COMMEMORATION Tracing ritual activities in Finnish Late Iron Age cemeteries (AD 550–1150) ANNA WESSMAN Academic dissertation to be publicly discussed, by due permission of the Faculty of Arts at the University of Helsinki in auditorium XV, on the 4th of September, 2010 at 10 o´clock. CONTENTS Publisher: The Finnish Antiquarian Society, Helsinki PREFACE 7 Cover design: Mikael E.T. Manninen, Ramona Lindberg Layout: Ramona Lindberg LIST OF PAPERS 11 Printed in Tammisaaren Kirjapaino Oy, Tammisaari 2010 ABSTRACT 12 1 INTRODUCTION 13 1.1 BURIA L ARCHAEO L OGY IN F IN L AN D 13 Theory and methods 13 Excavation techniques 14 1.2 RESEARCH QUESTIONS AN D AIMS O F THIS STU D Y 17 1.3 A B RIE F D ESCRI P TION O F THE MATERIA L 19 The cremation cemeteries under level ground 19 Inhumation burials 25 Water burials 27 1.4 LATE IRON AGE B URIA L ARCHAEO L OGY IN F IN L AN D 29 The definition(s) of a grave 29 The character and distribution of Late Iron Age burial types in Finland 31 1.5 A B RIE F ACCOUNT O F THE RESEARCH HISTORY AN D CHRONO L OGY 34 1.6 THE F IN D MATERIA L 43 2 SEPARATING THE LIVING FROM THE DEAD 45 2.1 THE RITUA L ACTI V ITIES IN MORTUARY P RACTICE 45 2.2 CREMATIONS : DESTROYING B O D IES B Y F IRE 48 The pyres 48 Fire as transformation and fragmentation 50 2.3 CO ll ECTI V E B URIA L S 57 Scattered bones as expressions of fertility 59 2.4 IN D I V I D UA L B URIA L S : WEA P ON B URIA L S AN D INHUMATIONS 62 Individual or dividual graves? 62 The weapon burials 62 Cremations in boats 66 7 PRE F ACE Death is something that both fascinates and commemoration.
    [Show full text]
  • Vuosikertomus 2020
    UMO Helsinki Jazz Orchestra VUOSIKERTOMUS 2020 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet umohelsinki.fi • 1 https://sign.visma.net/fi/document-check/bfbe1003-212f-455d-a557-deacdf30848b www.vismasign.com UMO Helsinki Jazz Orchestra / UMO-säätiö sr Tallberginkatu 1 / 139, FI-00180 Helsinki umohelsinki.fi Kannessa: China Moses säihkyi UMO Helsingin solistina 5.11.2020. Kuva: Heikki Kynsijärvi Visuaalinen ilme ja taitto: Luova toimisto Pilke Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/bfbe1003-212f-455d-a557-deacdf30848b www.vismasign.com umohelsinki.fi Sisällys Toiminnanjohtajan katsaus: Mahdollisuuksien vuosi 4 UMO otti digiloikan 6 Tapahtumien ja kävijöiden määrä 8 Saavutettavuus tärkeää 10 Kansainvälinen muutos 13 Asiakas keskiössä 14 Uutta musiikkia 16 Kantaesitykset 19 Yleisötyötä livenä & verkossa 21 Katsaus tulevaan 24 Rahoittajat ja tukijat 26 Konserttikalenteri 2020 27 Hallitus ja hallinto 32 Muusikot 34 Talous 36 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet umohelsinki.fi • 3 https://sign.visma.net/fi/document-check/bfbe1003-212f-455d-a557-deacdf30848b www.vismasign.com TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS: MAHDOLLISUUKSIEN VUOSI Koronan leviämisen estäminen on piinannut erityi- kuussa. Uskolliset asiakkaamme lähtivät varovaisesti sesti kulttuurialaa. Kun
    [Show full text]
  • Ecologically and Socially Sustainable Urban Structure
    Östersundom district was joined to Helsinki in 2008 Östersundom planning area today • Rural area with agrarian activities • Sparsely populated (ca. 6000 inhabitans) • Local service level low • Public transportation based on buses Landscape and nature • Mosaic of farmland, forests and seminatural biotopes • Sipoonkorpi forest area and national park in northern part of planning area is connected to coastal biotopes by ecological corridors (streams or forest sides) • Natura 2000 area in coastal area is 350 ha (bird directive) • Conservation areas 193 ha • Flooding is common in coastal areas Östersundom district belongs to metropolitan green belt that can be seen in satellite images. Planning area 45 km2 Helsinki 30 km2 Vantaa 6 km2 Sipoo 9 km2 Ultuna Ojanko Majvik Vaarala Östersundom Länsi Karhusaari salmi Länsi mäki Salmen- Talosaari kallio Granö Main goal of the official joint master plan: from rurality to urbanity. 65-70 000 inhabitants 15 000 new jobs Compact urban structure Ecologically sustainable Connected to metro network Official joint master plan of Helsinki, Vantaa and Sipoo Natura 2000 network Why making alternative master plan? • To offer concrete alternative land-use plan to the area • To increase ecological understanding of general public and decision-makers • To increase awareness of citizens about ongoing master plan • To influence to official master plan at very beginning • To offer holistic land-use solution (not just resisting) Background of the project • Co-work of Helsinki, Vantaa, Sipoo and Uusimaa nature conservation
    [Show full text]
  • Yhteinen Östersundom
    Yhteinen Östersundom www.yhteinenostersundom.fi julkinen tiedote 2 yhteinen östersundom julkinen tiedote Katse tulevaisuuden Asumaan Östersundomiin Östersundomiin? ääkaupunkiseudun kaupunkirakenne on vuosikym- Haastateltaville esiteltiin lyhyesti Östersundomin yleiskaa- menien ajan tiivistynyt ja kasvanut länteen ja pohjoi- vaa ja suunnittelun tavoitteita. Heiltä kysyttiin, asuisivatko seen. Helsingin, Vantaan ja Sipoon laatima Östersun- he tulevaisuuden Östersundomissa ja miksi sekä mikä tekee hyvän asuinympäristön. P domin yhteinen yleiskaava avaa kasvusuunnan itään. Avaus on merkittävä koko seudun elinvoimaisuuden ja tasapai- noisen kehityksen kannalta. Elina Koskinen, Helsinki (Forum) Pääkaupunkiseutu on Suomen kehityksen moottori. Jos väki- En asuisi tulevaisuuden Östersundomissa. Sijainti on vähän hassu. Olen asunut aina keskustassa, ja viihdyn luvun kasvu jatkuu viime vuosien tasolla, seudulla voi vuonna täällä hyvin. Hyvän asuinympäristön tekee se, että on 2050 olla lähes 600 000 asukasta enemmän kuin nykyään. paljon ihmisiä ympärillä. Kaupat, palvelut ja harrastus- Yleiskaavaehdotuksen mukaan Östersundomissa voi vii- mahdollisuudet lähellä. den vuosikymmenen kuluttua olla 70 000 uutta asukasta ja 15–30 000 työpaikkaa. Alueen koko ja asukasmäärä vastaavat Riia-Leena Wallin, Lohja (Ressun lukio) keskisuuren suomalaisen kaupungin rakentamista. Voisin asua tulevaisuuden Östersundomissa. Luonto on lähellä, hyvät joukkoliikenneyhteydet ja mahdolli- Pääkaupunkiseudun kehityksen kannalta on tärkeää, että suus autottomuuteen. Tuo Itä-Helsinkiin
    [Show full text]
  • NEW-BUILD GENTRIFICATION in HELSINKI Anna Kajosaari
    Master's Thesis Regional Studies Urban Geography NEW-BUILD GENTRIFICATION IN HELSINKI Anna Kajosaari 2015 Supervisor: Michael Gentile UNIVERSITY OF HELSINKI FACULTY OF SCIENCE DEPARTMENT OF GEOSCIENCES AND GEOGRAPHY GEOGRAPHY PL 64 (Gustaf Hällströmin katu 2) 00014 Helsingin yliopisto Faculty Department Faculty of Science Department of Geosciences and Geography Author Anna Kajosaari Title New-build gentrification in Helsinki Subject Regional Studies Level Month and year Number of pages (including appendices) Master's thesis December 2015 126 pages Abstract This master's thesis discusses the applicability of the concept of new-build gentrification in the context of Helsinki. The aim is to offer new ways to structure the framework of socio-economic change in Helsinki through this theoretical perspective and to explore the suitability of the concept of new-build gentrification in a context where the construction of new housing is under strict municipal regulations. The conceptual understanding of gentrification has expanded since the term's coinage, and has been enlarged to encompass a variety of new actors, causalities and both physical and social outcomes. New-build gentrification on its behalf is one of the manifestations of the current, third-wave gentrification. Over the upcoming years Helsinki is expected to face growth varying from moderate to rapid increase of the population. The last decade has been characterized by the planning of extensive residential areas in the immediate vicinity of the Helsinki CBD and the seaside due to the relocation of inner city cargo shipping. Accompanied with characteristics of local housing policy and existing housing stock, these developments form the framework where the prerequisites for the existence of new-build gentrification are discussed.
    [Show full text]
  • Master's Thesis Geography Geoinformatics
    TypeUnitOrDepartmentHere TypeYourNameHere Master’s Thesis Geography Geoinformatics CLUSTERING OF IMMIGRATION POPULATION IN HELSINKI METROPOLITAN AREA, FINLAND: A COMPARATIVE STUDY OF EXPLORATORY SPATIAL DATA ANALYSIS METHODS Vladimir Kekez 2015 Supervisor: Senior lecturer Mika Siljander UNIVERSITY OF HELSINKI DEPARTMENT OF GEOSCIENCES AND GEOGRAPHY DIVISION OF GEOGRAPHY PL 64 (Gustaf Hällströmin katu 2) 00014 Helsingin yliopisto HELSINGIN YLIOPISTO – HELSINGFORS UNIVERSITET – UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty/Section Laitos – Institution – Department Tekijä – Författare – Author Työn nimi – Arbetets titel – Title Oppiaine – Läroämne – Subject Työn laji – Arbetets art – Level Aika – Datum – Month and year Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages Tiivistelmä – Referat – Abstract Avainsanat – Nyckelord – Keywords Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional information TABLE OF CONTENTS LIST OF ABBREVIATIONS ......................................................................................................... iv SYMBOLS ....................................................................................................................................... v LIST OF FIGURES ...................................................................................................................... vii LIST OF TABLES .......................................................................................................................... x 1. INTRODUCTION ....................................................................................................................
    [Show full text]
  • Väärti 4/2013
    Tunturikerho Kavtsin jäsenlehti 4/2013 Kavtsi – Tunturiladun kahdeksas kerho Retkeilyä vuodesta 1972 Tunturikerho Kavtsi Kannen kuva: Suppilovahveroita,Tero Jäsenmäärä 580 jäsentä Kajaus Jäsenmaksut vuonna 2013 ovat: Yksilöjäsen 38,00 euroa Jäsenlehti Väärti Lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Rinnakkaisjäsen 31,50 euroa Painos 460 kpl. Perhejäsenmaksu 61,00 euroa Taitto: Antti Risikko Nuorisojäsen 21,00 euroa Piirrokset:Jaakko Vasko, Kalle Wickstrand Tunturiladun ainaisjäsen 8,00 euroa Paino: Multiprint Oy Rinnakkaisjäseneksi Tunturilatuun voi Väärti 1/2014 ilmestyy viikolla 5/2014 liittyä henkilö, joka on jo aiemmin Aineisto toimitukseen 10.1. mennessä pääjäsenenä jossain muussa Suomen Antti Risikko Ladun jäsenyhdistyksessä.(Lisätietoa [email protected] asiasta www.suomenlatu.fi/jäsenpalvelut). Perhejäsenmaksun piiriin kuuluvat Kerh otoimikunta 2013 samassa osoitteessa asuvat jäsenet. Puheenjohtaja Markku Arola Nuorisojäseniä ovat alle 19-vuotiaat. 0500-777 554 [email protected] Maksut sisältävät Kavtsin, Tunturiladun ja Suomen Ladun jäsenyyden. Uudet Liikuttaja Merja Pehkonen jäsenet saavat maksulomakkeen muun 040 532 9686, [email protected] materiaalin mukana ja sen jälkeen vuosittain tammikuussa. Kerhoemäntä Marita Maula Koulutusvastaava Nimi- ja osoitetietojen muutokset 040 509 4412, [email protected] Kavtsi, Tunturilatu ja Suomen Latu käyttävät Itellan henkilötietopalvelua eikä Pehtori,varapuheenjohtaja Iitu Gerlin sinun tarvitse ilmoittaa nimi- tai 040 707 4598, [email protected] osoitemuutoksista, mikäli
    [Show full text]
  • Östersundomin Varjokaava Luonnos 1 Kaavan Toteutus: Designtoimisto Dadadotank Työn Tilaus: Helsingin Luonnonsuojeluyhdistys Ry
    Östersundomin varjokaava luonnos 1 Kaavan toteutus: Designtoimisto dadadotank Työn tilaus: Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry. (Helsy), Vantaan ympäristöyhdistys ry. (Vantaa), Sipoon luonnonsuojelijat (Sipoo) ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri (SLL/ Uusimaa) Projektin koordinaattori: Kati Vierikko Ohjausryhmä: Kati Vierikko, Sirkku Manninen, ja Riku Eskelinen Kaavaselosteen kirjoittajat: Kati Vierikko, Anna-Riitta Kujala, Keijo Savola, Tapio Solonen ja Sirkku Manninen Graafinen suunnittelu ja taitto: Stephanie Lindström Valokuvat: Antti Below, Kati Vierikko, Shutterstock Kaavatyöhön osallistuneet: Anna-Riitta Kujala (dadadotank), Joseph Mulcahy (dadadotank), Sirkku Manninen (Helsy), Toni Amnell (Helsy), Christina Lindén (Helsy), Kati Vierikko (Helsy), Mikko Niskasaari (Helsy), Riku Eskelinen (Helsy), Kimmo Jääskeläinen (Vantaa), Sini-Pilvi Saarnio (Sipoo), Keijo Savola (SLL/ Uusimaa), Tapani Veistola (SLL/ Uusimaa), Jyri Mikkola (SLL/Uusimaa), Martina Reinikainen (Natur och Miljö, NoM), Aili Jukarainen (Tringa), Tapio Solonen, Hannu Ormio, Antti Below ja Ismo Tuormaa . ÖSTERSUNDOMIN VARJOKAAVA LUONNOS Esipuhe ......................................................................................................................................... 5 Tiivistelmä .................................................................................................................................... 6 1. Johdanto .................................................................................................................................
    [Show full text]