Rj Vantaa Sibbo

LIITE 1 ykp:n asia nro 1 / kslk 19.8.2010

Helsingin kaupunki sipoo rJ Vantaa Sibbo

ÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sisällysluettelo

Johdanto

Suunnittelualue 4 Suunnittelun tavoitteita 5 Yleiskaavan sisältö ja tarkkuus 5

Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet 6 Maakuntakaavatilanne 6 Yleiskaavatilanne 7 Asemakaavatilanne 7 Muita suunnitelmia ja päätöksiä 7 Maanomistus 8 Tehdyt selvitykset 9 Valmisteilla olevat ja tehtävät selvitykset 9

3 Vaikutusten arviointi 10

4 Kaavoitusprosessi 11

Valmisteluvaiheen osallistuminen 12 Ehdotusvaiheen osallistuminen 12 Tiedottaminen 12 Viranomaisyhteistyö 13 Osalliset 13

Yhteystiedot

2 Johdanto

Pääkaupunkiseudun alue- ja yhdyskuntarakenteen laajeneminen itään edellyttää tiivistä seudullista yhteistyötä maankäytön ja liikenteen ratkaisujen yhteensovittamiseksi. Östersundomin alueen ja sen lähiympäristön toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluu alueita Helsingistä, Sipoosta ja Vantaal- ta, jolloin merkittävät ratkaisut on suunniteltava yhdessä. Helsinki, Sipoo ja Vantaa sekä maakun- nan liitot ovat yhdessä laatineet vuoden 2009 aikana kehyssuunnitelman, jossa tarkastellaan Hel- singin ja Porvoon välisen alueen maankäyttöä ja liikennejärjestelmää.

Yhteiset ratkaisut edellyttävät yhteisiä päätöksiä. Östersundomin alueelle ja sen lähiympäristöön on tarkoituksenmukaista laatia maankäyttö- ja rakennuslain 6. luvun mukainen kuntien yhteinen yleiskaava. Sen laatii ja hyväksyy erikseen sovittava kuntien yhteinen toimielin ja kaava saatetaan ym- päristöministeriön vahvistettavaksi. Yhteinen yleiskaava voidaan perustellusta syystä laatia voimassa olevista maakuntakaavoista poikkeavana. Nykyiset maakuntakaavat on laadittu ennen päätöksiä pääkaupunkiseudun kaupunkirakenteen laajentamisesta itään , joten ne eivät ole ajantasaisia. Maa- kuntakaavoja uudistetaan parhaillaan.

Helsinki ja Vantaa ovat vuoden 2010 kaavoituskatsauksissa kirjanneet tavoitteen yhteisen yleiskaavan laatimisesta alueelle. Myös Sipoossa on todettu tarkoituksenmukaiseksi liittää Granön saari se- kä Majvik osaksi Östersundomin suunnittelukokonaisuutta.

Käsillä oleva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmisteltu kuntien yhteistyönä. Siinä esite- tään yhteisen suunnittelun tavoitteet ja menettelytavat. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tar- kistetaan ja päivitetään tarvittaessa.

Yhteisen yleiskaavan laatiminen edellyttää kaikkien kuntien valtuustoilta päätöstä kaavan laatimisesta ja yhteisen toimielimen perustamisesta laatimista ja päätöksentekoa varten.

3 Yleiskaavan sisältä mersbyn kylistä) sekä Vantaan alueella Län- sisalmen kaupunginosa sekä osia Länsimäen, Suunnittelualue Vaaralan ja Ojangon kaupunginosista.

Tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa Suunnittelualueen pinta-ala on noin 45 km2, tarkasteltavaan suunnittelualueeseen kuuluu josta kuuluu Helsinkiin 30 km2, Vantaaseen 6 Helsingin alueella Ultunan, Östersundomin, km2 ja Sipooseen 9 km2 (Granö 5 km2 ja Karhusaaren, Talosaaren ja Salmenkallion Majvik 4 km2). Pinta-alasta noin 5 km2 on kaupunginosat; Sipoon alueella Granön saari vesialuetta. ja Majvikin alue (osia Östersundomin ja Im-

Kuva 1. Suunnittelualue

4 Suunnittelun tavoitteita ten toimenpiteiden tavoitteena on turvata ja jopa parantaa alueen luontoarvoja. Östersundomin alueelle suunnitellaan kau- punkikuvallisesti ja toiminnallisesti monipuoli- Tärkeitä suunnittelukysymyksiä ovat Sipoon- nen, pääosin pientalovaltainen kaupunginosa. korven kansallispuiston rajaus ja laajuus. Ne Suunnittelualueelle tulee tämän hetken arvion määritellään yhteistyössä valtion ja kuntien mukaan 50 000 - 80 000 asukasta. Luvussa kesken. Samalla suunnitellaan virkistyskäytön ovat mukana alueen nykyiset asukkaat. painopisteet. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat myös yksityiset maanomistajat. Sipoon- Kaupunginosista tulee luonteeltaan erilaisia. korpea suunnitellaan alueen keskeisenä Suunnittelun lähtökohtana ovat paikalliset Nuuksion kaltaisena seudullisena retkeilykoh- ominaispiirteet. Metroasemien tai pikarai- teena. tiotiepysäkkien lähiympäristössä rakentaminen tulee olemaan tehokkaampaa kuin kau- Suunnittelualueella on rantaviivaa noin empana olevilla alueilla. Tavoitteena on, että 24 km, josta on noin puolet Natura 2000 alueesta tulee ekotehokas. -alueilla tai muilla suojelualueilla. Tämän vuoksi tavoitteena on, että muita ranta- Alueelle suunnitellaan ainakin yksi kaupalli- alueita on huomattavasti nykyistä enemmän sesti vetovoimainen ja palveluiltaan monipuo- yleisessä käytössä esimerkiksi venesatamina, linen keskusta. uimarantoina ja rantapuistoina.

Alueen joukkoliikenteen perusratkaisuna tulee Granöllä tulee olemaan roolinsa merellisen olemaan Mellunmäestä jatkuva metro ja sii- virkistyksen järjestämisessä . Granö voi tarjota hen liittyvä bussiliityntälinjasto. Alueen pika- mahdollisuuksia myös merelliseen asumiseen. raitiotievarausten tarve selvitetään. Suunnit- telussa huomioidaan myös Kehä III:n ja Por- Yleiskaavan sisältö ja tarkkuus voon suunnan joukkoliikenteen runkoyhteyk- sien kehittäminen. Tavoitteena on palveluta- Yleiskaavassa keskitytään kaupunkirakenteen soltaan hyvä joukkoliikennejärjestelmä. Ja- kannalta keskeisiin asioihin, kuten asumisen, lankululle ja pyöräilylle luodaan toimivia, tur- työpaikkojen ja palvelujen sijoittumiseen sekä vallisia ja laadukkaita liikkumisympäristöjä. liikenteeseen ja virkistykseen. Yleiskaavan Katu- ja tieverkon suunnittelussa hyödynne- tarkkuus ja luonne hahmottuvat suunnittelun tään mahdollisimman paljon olemassa olevia aikana. Kuntien yhteinen yleiskaava laaditaan väyliä ja selvitetään uusien liittymien tarve oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jonka vah- etenkin Porvoonväylälle ja Kehä III:lle. vistaa ympäristöministeriö.

Suunnittelualueella on 370 ha Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa aluetta, jotka sisältyvät Mustavuorenlehto ja Östersundomin lintuve- det -kohteeseen (FI0100065). Natura 2000 -alueet ovat keskeinen suunnittelun lähtökoh- ta. Natura 2000 -alueet huomioidaan kau- punkirakenteeseen kiinteästi liittyvinä luonto- ja virkistysalueina. Natura 2000 -alueille laa- dittavan hoito- ja käyttösuunnitelman mukais- 2 Suunnittelun lähtökohi Valtakunnallisissa alueiden käyttötavoitteissa Helsingin seutua koskevia erityiskysymyksiä: Valtakunnalliset alueiden käyttötavoit- teet Alueiden käytön suunnittelu, yhdyskunta rakenne: riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi on Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa varmistettava tonttimaan riittävyys Östersundomin suunnittelulle keskeisiä asioita merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualu- ovat Helsingin seutua koskevat erityistavoit- eelle teet kuten yhdyskuntarakenteen eheyttämi- mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen nen, väestön kasvuun varautuminen, raidelii- toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdolli- kenteeseen perustuvan toimivan joukkolii- suuksia. kennejärjestelmän kehittäminen, toimivan tuetaan olemassa olevaa kyläverkostoa ohjaa- malla rakentamista kylien yhteyteen virkistysalueverkoston säilyttäminen, melu- rakentaminen tulee ajoittaa siten, että mahdolli- haittojen torjunta sekä valtakunnallisesti suudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen var- merkittävien kulttuuri- ja luonnonperintöarvo- mistetaan jen turvaaminen. tulee ehkäistä olemassa olevasta yhdyskuntara- kenteesta irrallista hajarakentamista Maakuntakaavatilanne Joukkoliikenne- ja liikennesuunnittelu: Suunnittelualueella on voimassa useita maa- tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedelly- kuntakaavoja. Voimassa olevat maakunta- tyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia kaavat eivät ole ajantasaisia. Niiden lähtökoh- Helsingin seudun liikennejärjestelmää tulee ke- hittää koko seudun kattavan liikennejärjestel- tana ei ole ollut pääkaupunkiseudun tiiviin mäsuunnitelman avulla siten, että se hillitsee il- kaupunkirakenteen laajentaminen suunnitte- mastonmuutosta sekä tukee yhdyskuntaraken- lualueelle. teen eheyttämistä ja riittävän asuntotuotannon järjestämistä Maakuntakaavoja uudistetaan parhaillaan. on turvattava edellytykset metroverkoston laa- Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto yh- jentumiselle itään distyvät 1.1.2011 ja maakuntaliitot ovat laati- tulee varautua raideliikenteen laajenemiseen neet yhdessä maakuntakaavan uudistustyön yhdyskuntarakentamisen ja asuntotuotannon pohjaksi rakennemalleja vuoden 2010 aikana. niin edellyttäessä Tavoitteena on, että maakunta kaava luonnos on turvattava Helsinki-Vantaan lentoaseman kytkeminen osaksi raideliikenneverkostoa on valmis vuonna 2011 ja maakuntavaltuusto raideliikenneverkostoa laajennettaessa on otet- päättää kaavan hyväksymisestä 2012. tava huomioon ympäröivä alueidenkäyttö ja lä- hiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet sekä maiseman erityispiir- teet.

Virkistys: on turvattava väestön tarpeiden edellyttämät ylikunnalliseen virkistyskäyttöön soveltuvat riit- tävän laajat ja vetovoimaiset alueet ja niitä yh- distävän viheralueverkoston jatkuvuus

6 Yleiskaavatilanne Muita suunnitelmia ja päätöksiä

Suunnittelualueella on voimassa useita osa- Suunnittelualuetta koskevat seuraavat suun- yleiskaavoja, jotka Östersundomin yhteinen nitelmat: yleiskaava tulee korvaamaan. Vantaaseen kuuluvilla alueilla on voimassa Vantaan yleis- Helsingin seudun liikennejärjestelmä- kaava 2007 (tullut voimaan 13.1.2010). Hel- suunnitelma (HU 2011) ja siihen liittyvä sinkiin liitetyn Västerkullan kiilan osalta on MARA-selvitys. Suunnitelma valmistuu voimassa Vantaan kaupunginvaltuuston vuonna 2011. 17.6.2002 hyväksymä Kaakkois-Vantaan Kehyssuunnitelma Helsinki-Porvoo -välille. osayleiskaava. Kehyssuunnitelma on laadittu yhteistyös- sä Helsingin, Vantaan, Sipoon, Porvoon Suunnittelualueeseen rajautuvat Helsingin sekä Uudenmaan liiton ja Itä-Uudenmaan yleiskaava 2002 (tullut voimaan 19.1.2007), liiton kanssa. (Helsinki Ksik 3.12.2009, Si- Sipoon yleiskaava 2025 (hyväksytty kunnan- poo Khs kaavoitusjaosto 16.12.2009). valtuustossa 15.12.2008, päätöksestä on vali- tettu ja käsittely jatkuu korkeimmassa hallin- to-oikeudessa). Suunnittelualuetta koskevat seuraavat pää- tökset: Kaupunkirakenteen laajentuessa itään yleiskaavat eivät ole enää ajantasaisia liitosalueen Valtioneuvoston päätös liittää Östersun- ja siihen toiminnallisesti liittyvien alueiden domin alue ja ns. Västerkullan kiilan alue suunnittelussa. Helsinkiin (28.6.2007). Alue liitettiin Hel- sinkiin 1.1.2009. Sipoon Saariston ja rannikon osayleiskaava- Östersundomin alue on lähes kokonaan ehdotus oli nähtävillä kesällä 2010. rakennuskiellossa yleiskaavan laatimista varten (Helsingin Khs 23.6.2008). Raken- Asemakaavatilanne nuskielto ja toimenpiderajoitus ovat voimassa 23.6.2013 asti. Suurin osa suunnittelualueesta on asemakaa- Östersundomin alustavat suunnitteluperi- voittamatonta. Helsinkiin kuuluvilla alueilla on aatteet (Helsingin Kslk 11.12.2008). voimassa oleva asemakaava Landbon, Karhu- Karhusaaren suunnitteluperiaatteet (Hel- saaren sekä Östersundomin kartanon ja Knu- singin Kslk 18.2.2010). tersintien välisellä alueella, Sakarinmäen kou- Granön saaren suunnitteluperiaatteet, lun, Sakarintien ja Kraputien alueilla sekä lopputyö "Omavaraisuus maankäytön- Korsnäsissä. suunnittelun lähtökohtana - Esimerkkinä Granön saari Sipoossa" (Sipoon Khs Vantaalla on voimassa asemakaava Länsimä- 16.2.2010). en länsiosassa, suuressa osassa Ojankoa ja Kasvustrategian toteuttamiseksi käynnis- pienessä osassa Länsisalmea. tettävät osayleiskaavahankkeet (Sipoon Khs 16.2.2010). Sipooseen kuuluvalla Storörenin (Sipoonran- Vantaan Energia Oy:lle myönnetty lupa nan) alueella on voimassa oleva asemakaava. Långmossebergenin jätevoimalan toimin- taa varten (Uudenmaan ympäristökeskus 30.12.2009).

7 Maanomistus

Kuntien yhteine yleiskaava-alue, maanomistustilanne 22.6.2010 Valtio Helsinki Vantaa Sipoo Muut Helsinki 218 ha 996 ha 51 ha 80 ha 1313 ha Vantaa 58 ha 72 ha 125 ha - 347 ha Sipoo 6 ha 151 ha - 7 ha 492 ha

Kuva 2. Maanomistuskartta

VANTAA + SIPOO MAANOMISTUS TILANNE 29.6.2010

1 VALTIO SIPOO MUU HELSINKI VANTAA SIPOO MERI

VANTAA ULTUNn

OSTERSUNDOM

4 -

HELSINKI

8 Tehdyt selvitykset Valmisteilla olevat ja tehtävät selvitykset Suunnittelua varten on tehty erilaisia selvityk- siä seuraavista aiheista: Suunnittelua varten on tekeillä selvityksiä ja yksityiskohtaisempia suunnitelmia seuraavista Osayleiskaavatasoinen maisemaselvitys aiheista: Östersundomin alueelta Kaupunkipientaloja koskeva selvitys Liitosalueen eteläosan kasvillisuusselvitys Östersundomin aurinkosähköselvitys Sipoosta ja Vantaalta Helsinkiin liitettävän Östersundomin liikennefilosofinen ohjelma alueen suunnittelun lähtökohtia Liikennejärjestelmäselvitys Liitosalueen rakennettu kulttuuriympäristö Energiaselvitys Lounais-Sipoosta Helsinkiä - Maaseudusta kaupunkia, sosiokulttuurinen selvitys lii- Suunnittelun aikana tehdään tarkasteluja ja tosalueesta suunnitelmia muun muassa seuraavista ai- Lounais-Sipoon luontoselvitykset heista: Kaupunkiekologia liikenne (raideliikenne, päätie- ja ka- Ekologiset käytävät Helsingin liitosalueella tuverkko) Itämetron esiselvitys talotyypit (kohtuuhintaisen kaupunki- Östersundomin pikaraitiotien esiselvitys pientalon rakentamisen edellytykset ja Helsinki-Porvoo -kehyssuunnitelman lii- variaatiot) kennejärjestelmäselvitys luonnonympäristö (kasvillisuus, eläi- Östersundomin puroselvitys mistö, maisema, Natura-alueet, Si- Östersundomin lämmitysratkaisut poonkorven alueellinen ulottuvuus) Östersundomin osayleiskaava-alueen ve- energiahuolto, aurinkoenergia sihuollon yleisjärjestelysuunnitelma yhdyskuntatekninen suunnittelu, tasa- Kallioperän ja maaperän arvokkaat luon- us- ja tulvasuunnittelu, massatasapai- tokohteet not, pohjarakennus, rakennettavuus, Östersundomin rakennemallit esirakentamistarve, hydrologia Omavaraisuus maankäytön suunnittelun hulevesien käsittely tavoitteena, esimerkkialueena Granön hiilijalanjälki saari Sipoossa melu ja päästöt kaavatalous Suunnittelualuetta koskevat myös osa Van- vaiheittain rakentamisen vaikutukset taan yleiskaava 2007:n sekä Sipoon Saariston palvelut (julkiset ja kaupalliset palve- ja rannikon osayleiskaavan laadinnan yhtey- lut) ja työpaikat (mm. työnteon tila- dessä tehdyistä selvityksistä. tarpeet)

Lisäksi aluetta koskien on tehty myös muita Tehdyt ja suunnittelun aikana tehtävät selvi- selvityksiä. Kaikki suunnittelualuetta koskevat tykset toimivat vaikutusten arvioinnin pohja- selvitykset ja niitä koskevat tiedot löytyvät na ja aineistona. päivitettynä nettisivuilta osoitteesta www.hel.fi/ksv -Projektit - Östersundom.

9 Selvitetään rakennettavuutta ja tehdään tul- variskitarkasteluja. Yleiskaavatyön yhteydessä arvioidaan vaikutuksia ainakin seuraaviin aihealueisiin: Maisemaan, kaupunkikuvaan , kulttuuripe- rintöön ja rakennettuun ympäristöön Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Arvioidaan vaikutukset valtakunnallisesti ja Arvioidaan asutuksen ja työpaikkojen alueel- paikallisesti merkittäviin maisema-alueisiin ja linen sijoittuminen , asuntojen , työpaikkojen rakennettuihin ympäristöihin, muun muassa palvelujen sekä virkistysalueiden määrä ja nykyisin rakentamattoman alueen muuttumi- sijoittuminen , yhdyskuntarakenteen toimivuus sesta rakennettavaksi alueeksi. ja eheys sekä olemassa olevan rakenteen hy- väksikäyttömahdollisuus. Maa- ja kallioperään Sevitetään rakentamisen vaikutukset maa- ja Liikenteeseen kallioperään sekä niiden antamat mahdolli- Selvitetään ja arvioidaan vaikutukset suudet rakentamiselle. liikenteen järjestämiseen ja kustannuksiin, eri liikennemuotoihin , liikennemääriin , liikenteen Terveyteen toimivuuteen , ympäröivän kaupunkirakenteen Liikenteen melu ja päästöt sekä mahdollinen tie-, katu - ja kevyen liikenteen verkkoon sekä maaperän kunnostustarve. joukkoliikennejärjestelmään. Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Yhdyskunta- ja energiatalouteen Arvioidaan asuinympäristöjen viihtyisyyttä ja Selvitetään rakentamisen kustannuksiin, toimivuutta, ratkaisujen synnyttämää asunto- energia-, vesi - ja jätehuollon järjestämiseen tarjontaa sekä eri väestöryhmien toiminta- ja kustannuksiin sekä maan hintaan vaikutta- mahdollisuuksia. Vaikutukset nykyisiin asuin- vat tekijät ja kustannukset kunnille. alueisiin ja asukkaiden olosuhteisiin.

Teknisen huollon järjestämiseen Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin Laaditaan yleistasauksen ja teknisen huollon verkostojen alustavat yleissuunnitelmat. Suunnittelijat arvioivat vaikutuksia osana kaavoitustyötä . Tarvittaessa vaikutuksia tee- Luontoon, luonnonvarojen hyödyntämi- tetään muilla asiantuntijoilla. seen ja luonnon monimuotoisuuteen Arvioidaan rakentamisen ja lisääntyvän virkis- Vaikutusten arviointi on mukana kaikissa tyskäytön vaikutukset luonnonympäristöön, suunnitteluvaiheissa . Vaikutuksia koskevaa luonnonsuojelualueisiin ja Natura 2000 - tietoa tuotetaan ja hyödynnetään läpi koko verkostoon kuuluville alueille. Natura 2000 - kaava prosessin . Tieto vaikutuksista syventyy alueille tehdään luonnonsuojelulain 65 §:n ja täydentyy suunnittelun edetessä. mukainen luontotyyppi - ja lajikohtainen arviointi, jotta suunnittelun valmistelussa ja pää- Vaikutuksen arvioinnin tuloksia esitellään töksenteossa varmistetaan , ettei niitä luon- suunnittelun kuluessa. Arvioinneista laaditaan nonarvoja , joiden vuoksi alue on sisällytetty yhteenveto kaavaselostukseen. Natura 2000 -verkostoon, merkittävästi hei- kennetä.

10 VALMISTELU VAIHE 2010 - 2011

OAS nähtävillä Kaavan vireille tulosta ilmoittaminen Mielipiteet Osallistumis - ja arviointisuunnitelma (OAS) 1. viranomaisneuvottelu

Kaavaluonnos nähtävillä Yleiskaavaluonnos Mielipiteet ja lausunnot Vuorovaikutustilaisuuksia

EHDOTUSVAIHE 2011 - 2012

Yleiskaavaehdotus Nähtävillä 30 vrk Vaikutusten arviointi Muistutukset ja lausunnot 2. viranomaisneuvottelu (tarvittaessa) Vuorovaikutustilaisuuksia Kaavaehdotuksen hyväksyminen

Östersundomin suunnittelijatyöryhmä valmistelee Kuva 3. Kaavoituksen eteneminen pääpiirteissään. asiat käsittelyyn päättävää elintä eli Östersun- Osallistumis - ja arviointisuunnitelma on näh- dom-toimikuntaa varten sekä kuntakäsittelyihin. tävillä syksyllä 2010. Yleiskaavaluonnos laadi- Ennen toimi kuntakäsittelyjä suunnitelmat käsitel- taan vuoden 2010 aikana ja se on nähtävillä lään työtä ohjaavassa kaupunginjohtajaryhmäs- alkuvuodesta 2011. Yleiskaavaluonnoksesta sä. saatujen mielipiteiden ja lausunnon jälkeen laaditaan yleiskaavaehdotus , joka on arvion Ennen kaavaehdotuksen laatimista tulee yleis- mukaan nähtävillä vuonna 2012. kaavan luonnos hyväksyä jatkosuunnittelun pohjaksi kaikissa kunnissa vähintään kaupungin- tai Yhteisen yleiskaavan suunnittelutyö tehdään kunnanhallitustasolla. Östersundomin suunnitteli atyöryhmässä, jossa on Helsingin , Vantaan ja Sipoon kaupunki- Samoin ennen kaavaehdotuksen varsinaista hy- suunnittelijoita ja muita asiantuntijoita. Hel- väksymiskäsittelyä Östersundom -toimikunnassa singin kaupunkisuunnitteluviraston Östersun- se tulee käsitellä samansisältöisenä kaikkien kun- dom-projekti vastaa koko yleiskaavan tekni- tien valtuustoissa . Kaavaehdotusta ei esitellä Ös- sestä laatimisesta . Kunkin kunnan suunnitteli- tersundom -toimikunnalle , ellei kunkin kunnan jat vastaavat omalta osaltaan oman alueensa valtuusto ole puoltanut sitä oman alueensa osal- kaavoitusta koskevasta vuorovaikutuksesta. ta.

11 Östersundomin yhteinen yleiskaava laaditaan oi- Kaavaluonnos laitetaan nähtäville samoihin keusvaikutteisena, joten hyväksymisen jälkeen se paikkoihin kuin osallistumis- ja arviointisuun- saatetaan ympäristöministeriön vahvistettavaksi. nitelma. Tänä aikana järjestetään vuorovaikutustilaisuuksia ja osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä ja antaa lausuntonsa.

Ehdotusvaiheen osallistuminen Valmisteluvaiheen osallistuminen Kaavaehdotus on MRA 27 § mukaisesti näh- Osallistumis - ja arviointisuunnitelma on tävillä 30 vuorokautta . Nähtävilläoloaikoina nähtävillä välisenä aikana seu- kaavaehdotuksesta voi jättää muistutuksia ja raavissa paikoissa: siitä pyydetään lausunnot . Tänä aikana jär- Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, jestetään vuorovaikutustilaisuuksia. Kansakoulukatu 3, 1 krs Vantaa Tikkurila, maankäyttötoimen asia- Kaavaehdotus asetetaan nähtäville ainakin kaspalvelu, Kielotie 28 (katutaso) seuraaviin paikkoihin: Sipoon Kuntala, Iso Kylätie 18, 1 krs Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston ala- Länsimäen, Nikkilän, Söderkullan ja Itä- aula, Kansakoulukatu 3, 1 krs keskuksen kirjastot Tikkurila, maankäyttötoimen asiakaspal- www.hel.fi/ksv kohdassa Nähtävänä nyt velu, Kielotie 28 (katutaso) www.vantaa.fi Sipoon Kuntala, Iso Kylätie 18, 1 krs http://www.sipoo.fi/fi/asuminenja_raken verkkosivuilla osoitteissa: www.hel.fi/ksv , taminen/kaavoitus www.vantaa.fi, www.sipoo.fi. Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitel- Tiedottaminen masta pyydetään esittämään viimeistään

Nähtävilläoloista ja osa llistumismahdollisuuk- sista tiedotetaan lehti-ilmoituksella: Kirjalliset mielipiteet lähetetään kirjaamoon Helsingissä: Helsingin Sanomat, Hufvuds- osoitteisiin: tadsbladet, Metro -lehti, Helsingin Uutiset Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, kir- Sipoossa: Sipoon Sanomat ja Borgåbladet jaamo, PL 2100, 00099 Helsingin kaupun- Vantaalla: Vantaan Sanomat. ki, (käyntiosoite: Kansakoulukatu 3), säh- köposti: [email protected] Lisäksi tiedotetaan: Sipoon kunta, Kehitys- ja kaavoituskes- www.hel.fi/ksv (kohdissa Nähtävänä nyt, kus, PL 7, 04131 Sipoo (käyntiosoite: Iso Projektit ja Suunnitelmat kartalla) Kylätie 18), sähköposti: www.sipoo.fi/fi/asuminen,ja_rakentamine [email protected] n/kaavoitus (kohdasta yleiskaavat) Vantaan kaupunki, maankäyttö ja ympä- www.vantaa.fi. ristö, Kielotie 28, 01300 Vantaa, sähkö- posti: Tietoa kaavoituksesta saa myös kerran vuo- kirjaamo. [email protected] dessa ilmestyvistä kuntien kaavoituskatsauk- sista sekä kaupunkisuunnittelulehdestä, joka Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täyden- julkaistaan ainakin kerran kaavoituksen aika- netään ja päivitetään tarvittaessa. na.

12 Viranomaisyhteisyö ti), Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kun- tayhtymä Suunnittelun aikana viranomaisille järjeste- tään erillisiä neuvotteluja. Viranomaisilta pyy- - hal- detään lausunnot kaavaluonnoksesta ja kaa- lintokeskus, Helsingin Energia, Helsingin vaehdotuksesta. Kaavatyön aikana tehdään kaupunginmuseo, Helsingin kaupungin yhteistyötä maakuntakaavoitukseen liittyen tietokeskus, Helsingin Satama, Helsingin Uudenmaan ja Itä Uudenmaan liittojen kans- ympäristökeskus, kaupunginkirjasto, kiin- sa (yhdistyvät 1.1.2011). teistövirasto, liikuntavirasto, nuorisoasi- ainkeskus, opetusvirasto, pelastuslaitos, Kaavaprosessin aikana järjestetään vähintään poliisi, rakennusvalvontavirasto, raken- yksi lakisääteinen viranomaisneuvottelu Uu- nusvirasto, sosiaali- ja terveysvirasto, ta- denmaan ELY -keskuksen, ympäristöministe- lous- ja suunnittelukeskus riön, kuntien sekä muiden tarvittavien sekto- riviranomaisten kesken. Ensimmäinen viran- - sosiaali- ja omaisneuvottelu järjestetään kaavaa valmis- terveysosasto, sivistysosasto, talous- ja teltaessa, ennen kuin osallisille on varattu hallintokeskus , tekniikka- ja ympäristö- mahdollisuus mielipiteen esittämiseen. Toinen osasto, kehitys- ja kaavoituskeskus viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa sen jälkeen, kun kaavaehdotus on ollut Vantaan kaupungin hallintokunnat: julkisesti nähtävillä ja sitä koskevat muistu- Keskushallinnon toimiala, Maankäytön ja tukset ja lausunnot on saatu. Lisäksi järjeste- ympäristön toimiala , Sivistystoimen toimi- tään muita neuvotteluja tarpeen mukaan. ala, Sosiaali - ja terveydenhuollon toimiala, Vapaa- ajan ja asukaspalveluiden toimiala Osalliset Valtion viranomaiset: Liikenne- ja viestin- Osallisia ovat kaava-alueen maanomistajat ja täministeriö, Liikennevirasto, Museoviras- -haltijat, alueen ja lähialueen asukkaat ja to, Metsähallitus, metsäkeskus (Metsä- asuinosake - ja kiinteistöyhtiöt, alueella toimi- keskus Rannikko, Metsäkeskus Häme- vat yritykset ja elinkeinon harjoittajat ja työs- Uusimaa), puolustusvoimien Helsingin säkäyvät eli kaikki ne, joiden asumiseen, aluetoimisto, Porvoon museo, Suomen työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa ympäristökeskus (SYKE), Uudenmaan huomattavasti vaikuttaa. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), Uudenmaan kalastuspiiri, Ympäris- Osallisia ovat yhdistykset, järjestöt ja yhtei- töministeriö söt, jotka toimivat alueella tai joiden toimialaa kaavassa käsitellään. Muut viranomaiset Etelä- Suomen energia Oy, Fingrid Oy, Helsingin Osallisia ovat viranomaiset, joiden toimialaa seurakuntayhtymä, Itä-Uudenmaan pelas- kaavoituksessa käsitellään. Näitä ovat: tuslaitos, Sipoon seurakuntayhtymä, Tu- Kuntayhtymät: Helsingin seudun liikenne kes, Vantaan seurakuntayhtymä , Keski- -kuntayhtymä (HSL), Helsingin seudun Uudenmaan pelastuslaitos , Vantaan ener- ympäristöpalvelut (HSY), Uudenmaan liit- gia to, Itä-Uudenmaan liitto (31.12.2010 as-

13 Östersundom -projekti Kaupunkisuunnittelu PL 2100 (Kansakoulukatu 1) Kielotie 28, 01300 Vantaa 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.vantaa.fi www.hel.fi/ksv Sähköpostit ovat muotoa Sähköpostit ovat muotoa etunimi. [email protected] etunimi.sukunimi @hel.fi Maankäytön suunnittelu Projektipäällikkö Matti Pallasvuo, p. 8392 2745 Matti Visanti, p. 310 37291 Vesa Karisalo, p. 8392 2684 Markku Immonen, p. 8392 2742 Projektisihteeri Kristiina Koistinen, p. 310 37454 Liikennesuunnittelu Leena Viilo, p. 8392 4262 Yleiskaavatoimisto Olavi Veltheim, p. 310 37408

Maankäytön suunnittelu PL 7 (Kuntala, Iso Kylätie 18) Teemu Holopainen, p. 310 37154, 04131 Sipoo Salmenkallio www.sipoo.fi Maria Isotupa, p. 310 37303, Ultuna Teija Patrikka, p. 310 37374, Karhusaari Sähköpostit ovat muotoa Sakari Pulkkinen, p. 310 37276, Östersundom [email protected] Kaisa Yli-Jama, p. 310 37056, Talosaari, mai- semasuunnittelu Maankäytön suunnittelu Marja Leino, p. 310 37290, suunnitteluteknik- Mikko Aho, p. 2353 6700 ko Sirkku Huisko, p. 2353 6702

Liikennesuunnittelu Sari Piela, p. 310 37447 Heikki Hälvä, p. 310 37142, ratasuunnittelu Maanhankintatoimisto PL 2200, (Katariinankatu 1) Tekniikka , talous ja ympäristötekniikka Peter Haaparinne, p. 310 31864 Pekka Leivo, p. 310 37388 [email protected] Eija Kivilaakso, p. 310 37247

Vuorovaikutus Aluerakentamisyksikkö Maija Mattila, p. 310 37435 PL 2200, (Aleksanterinkatu 24) Ari Karjalainen, p. 210 2505 [email protected]