Rj Vantaa Sibbo
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
LIITE 1 ykp:n asia nro 1 / kslk 19.8.2010 Helsingin kaupunki sipoo rJ Vantaa Sibbo ÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sisällysluettelo Johdanto Suunnittelualue 4 Suunnittelun tavoitteita 5 Yleiskaavan sisältö ja tarkkuus 5 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet 6 Maakuntakaavatilanne 6 Yleiskaavatilanne 7 Asemakaavatilanne 7 Muita suunnitelmia ja päätöksiä 7 Maanomistus 8 Tehdyt selvitykset 9 Valmisteilla olevat ja tehtävät selvitykset 9 3 Vaikutusten arviointi 10 4 Kaavoitusprosessi 11 Valmisteluvaiheen osallistuminen 12 Ehdotusvaiheen osallistuminen 12 Tiedottaminen 12 Viranomaisyhteistyö 13 Osalliset 13 Yhteystiedot 2 Johdanto Pääkaupunkiseudun alue- ja yhdyskuntarakenteen laajeneminen itään edellyttää tiivistä seudullista yhteistyötä maankäytön ja liikenteen ratkaisujen yhteensovittamiseksi. Östersundomin alueen ja sen lähiympäristön toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluu alueita Helsingistä, Sipoosta ja Vantaal- ta, jolloin merkittävät ratkaisut on suunniteltava yhdessä. Helsinki, Sipoo ja Vantaa sekä maakun- nan liitot ovat yhdessä laatineet vuoden 2009 aikana kehyssuunnitelman, jossa tarkastellaan Hel- singin ja Porvoon välisen alueen maankäyttöä ja liikennejärjestelmää. Yhteiset ratkaisut edellyttävät yhteisiä päätöksiä. Östersundomin alueelle ja sen lähiympäristöön on tarkoituksenmukaista laatia maankäyttö- ja rakennuslain 6. luvun mukainen kuntien yhteinen yleis- kaava. Sen laatii ja hyväksyy erikseen sovittava kuntien yhteinen toimielin ja kaava saatetaan ym- päristöministeriön vahvistettavaksi. Yhteinen yleiskaava voidaan perustellusta syystä laatia voimas- sa olevista maakuntakaavoista poikkeavana. Nykyiset maakuntakaavat on laadittu ennen päätöksiä pääkaupunkiseudun kaupunkirakenteen laajentamisesta itään , joten ne eivät ole ajantasaisia. Maa- kuntakaavoja uudistetaan parhaillaan. Helsinki ja Vantaa ovat vuoden 2010 kaavoituskatsauksissa kirjanneet tavoitteen yhteisen yleiskaa- van laatimisesta alueelle. Myös Sipoossa on todettu tarkoituksenmukaiseksi liittää Granön saari se- kä Majvik osaksi Östersundomin suunnittelukokonaisuutta. Käsillä oleva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmisteltu kuntien yhteistyönä. Siinä esite- tään yhteisen suunnittelun tavoitteet ja menettelytavat. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tar- kistetaan ja päivitetään tarvittaessa. Yhteisen yleiskaavan laatiminen edellyttää kaikkien kuntien valtuustoilta päätöstä kaavan laatimi- sesta ja yhteisen toimielimen perustamisesta laatimista ja päätöksentekoa varten. 3 Yleiskaavan sisältä mersbyn kylistä) sekä Vantaan alueella Län- sisalmen kaupunginosa sekä osia Länsimäen, Suunnittelualue Vaaralan ja Ojangon kaupunginosista. Tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa Suunnittelualueen pinta-ala on noin 45 km2, tarkasteltavaan suunnittelualueeseen kuuluu josta kuuluu Helsinkiin 30 km2, Vantaaseen 6 Helsingin alueella Ultunan, Östersundomin, km2 ja Sipooseen 9 km2 (Granö 5 km2 ja Karhusaaren, Talosaaren ja Salmenkallion Majvik 4 km2). Pinta-alasta noin 5 km2 on kaupunginosat; Sipoon alueella Granön saari vesialuetta. ja Majvikin alue (osia Östersundomin ja Im- Kuva 1. Suunnittelualue 4 Suunnittelun tavoitteita ten toimenpiteiden tavoitteena on turvata ja jopa parantaa alueen luontoarvoja. Östersundomin alueelle suunnitellaan kau- punkikuvallisesti ja toiminnallisesti monipuoli- Tärkeitä suunnittelukysymyksiä ovat Sipoon- nen, pääosin pientalovaltainen kaupunginosa. korven kansallispuiston rajaus ja laajuus. Ne Suunnittelualueelle tulee tämän hetken arvion määritellään yhteistyössä valtion ja kuntien mukaan 50 000 - 80 000 asukasta. Luvussa kesken. Samalla suunnitellaan virkistyskäytön ovat mukana alueen nykyiset asukkaat. painopisteet. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat myös yksityiset maanomistajat. Sipoon- Kaupunginosista tulee luonteeltaan erilaisia. korpea suunnitellaan alueen keskeisenä Suunnittelun lähtökohtana ovat paikalliset Nuuksion kaltaisena seudullisena retkeilykoh- ominaispiirteet. Metroasemien tai pikarai- teena. tiotiepysäkkien lähiympäristössä rakentami- nen tulee olemaan tehokkaampaa kuin kau- Suunnittelualueella on rantaviivaa noin empana olevilla alueilla. Tavoitteena on, että 24 km, josta on noin puolet Natura 2000 alueesta tulee ekotehokas. -alueilla tai muilla suojelualueilla. Tämän vuoksi tavoitteena on, että muita ranta- Alueelle suunnitellaan ainakin yksi kaupalli- alueita on huomattavasti nykyistä enemmän sesti vetovoimainen ja palveluiltaan monipuo- yleisessä käytössä esimerkiksi venesatamina, linen keskusta. uimarantoina ja rantapuistoina. Alueen joukkoliikenteen perusratkaisuna tulee Granöllä tulee olemaan roolinsa merellisen olemaan Mellunmäestä jatkuva metro ja sii- virkistyksen järjestämisessä . Granö voi tarjota hen liittyvä bussiliityntälinjasto. Alueen pika- mahdollisuuksia myös merelliseen asumiseen. raitiotievarausten tarve selvitetään. Suunnit- telussa huomioidaan myös Kehä III:n ja Por- Yleiskaavan sisältö ja tarkkuus voon suunnan joukkoliikenteen runkoyhteyk- sien kehittäminen. Tavoitteena on palveluta- Yleiskaavassa keskitytään kaupunkirakenteen soltaan hyvä joukkoliikennejärjestelmä. Ja- kannalta keskeisiin asioihin, kuten asumisen, lankululle ja pyöräilylle luodaan toimivia, tur- työpaikkojen ja palvelujen sijoittumiseen sekä vallisia ja laadukkaita liikkumisympäristöjä. liikenteeseen ja virkistykseen. Yleiskaavan Katu- ja tieverkon suunnittelussa hyödynne- tarkkuus ja luonne hahmottuvat suunnittelun tään mahdollisimman paljon olemassa olevia aikana. Kuntien yhteinen yleiskaava laaditaan väyliä ja selvitetään uusien liittymien tarve oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jonka vah- etenkin Porvoonväylälle ja Kehä III:lle. vistaa ympäristöministeriö. Suunnittelualueella on 370 ha Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa aluetta, jotka sisältyvät Mustavuorenlehto ja Östersundomin lintuve- det -kohteeseen (FI0100065). Natura 2000 -alueet ovat keskeinen suunnittelun lähtökoh- ta. Natura 2000 -alueet huomioidaan kau- punkirakenteeseen kiinteästi liittyvinä luonto- ja virkistysalueina. Natura 2000 -alueille laa- dittavan hoito- ja käyttösuunnitelman mukais- 2 Suunnittelun lähtökohi Valtakunnallisissa alueiden käyttötavoitteissa Helsingin seutua koskevia erityiskysymyksiä: Valtakunnalliset alueiden käyttötavoit- teet Alueiden käytön suunnittelu, yhdyskunta rakenne: riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi on Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa varmistettava tonttimaan riittävyys Östersundomin suunnittelulle keskeisiä asioita merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukko- liikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualu- ovat Helsingin seutua koskevat erityistavoit- eelle teet kuten yhdyskuntarakenteen eheyttämi- mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen nen, väestön kasvuun varautuminen, raidelii- toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdolli- kenteeseen perustuvan toimivan joukkolii- suuksia. kennejärjestelmän kehittäminen, toimivan tuetaan olemassa olevaa kyläverkostoa ohjaa- malla rakentamista kylien yhteyteen virkistysalueverkoston säilyttäminen, melu- rakentaminen tulee ajoittaa siten, että mahdolli- haittojen torjunta sekä valtakunnallisesti suudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen var- merkittävien kulttuuri- ja luonnonperintöarvo- mistetaan jen turvaaminen. tulee ehkäistä olemassa olevasta yhdyskuntara- kenteesta irrallista hajarakentamista Maakuntakaavatilanne Joukkoliikenne- ja liikennesuunnittelu: Suunnittelualueella on voimassa useita maa- tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedelly- kuntakaavoja. Voimassa olevat maakunta- tyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia kaavat eivät ole ajantasaisia. Niiden lähtökoh- Helsingin seudun liikennejärjestelmää tulee ke- hittää koko seudun kattavan liikennejärjestel- tana ei ole ollut pääkaupunkiseudun tiiviin mäsuunnitelman avulla siten, että se hillitsee il- kaupunkirakenteen laajentaminen suunnitte- mastonmuutosta sekä tukee yhdyskuntaraken- lualueelle. teen eheyttämistä ja riittävän asuntotuotannon järjestämistä Maakuntakaavoja uudistetaan parhaillaan. on turvattava edellytykset metroverkoston laa- Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto yh- jentumiselle itään distyvät 1.1.2011 ja maakuntaliitot ovat laati- tulee varautua raideliikenteen laajenemiseen neet yhdessä maakuntakaavan uudistustyön yhdyskuntarakentamisen ja asuntotuotannon pohjaksi rakennemalleja vuoden 2010 aikana. niin edellyttäessä Tavoitteena on, että maakunta kaava luonnos on turvattava Helsinki-Vantaan lentoaseman kytkeminen osaksi raideliikenneverkostoa on valmis vuonna 2011 ja maakuntavaltuusto raideliikenneverkostoa laajennettaessa on otet- päättää kaavan hyväksymisestä 2012. tava huomioon ympäröivä alueidenkäyttö ja lä- hiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet sekä maiseman erityispiir- teet. Virkistys: on turvattava väestön tarpeiden edellyttämät ylikunnalliseen virkistyskäyttöön soveltuvat riit- tävän laajat ja vetovoimaiset alueet ja niitä yh- distävän viheralueverkoston jatkuvuus 6 Yleiskaavatilanne Muita suunnitelmia ja päätöksiä Suunnittelualueella on voimassa useita osa- Suunnittelualuetta koskevat seuraavat suun- yleiskaavoja, jotka Östersundomin yhteinen nitelmat: yleiskaava tulee korvaamaan. Vantaaseen kuuluvilla alueilla on voimassa Vantaan yleis- Helsingin seudun liikennejärjestelmä- kaava 2007 (tullut voimaan 13.1.2010). Hel- suunnitelma (HU 2011) ja siihen liittyvä sinkiin liitetyn Västerkullan kiilan osalta on MARA-selvitys. Suunnitelma valmistuu voimassa Vantaan kaupunginvaltuuston vuonna 2011. 17.6.2002 hyväksymä Kaakkois-Vantaan Kehyssuunnitelma Helsinki-Porvoo -välille. osayleiskaava.