Yhteinen Östersundom

www.yhteinenostersundom.fi julkinen tiedote 2 yhteinen östersundom julkinen tiedote

Katse tulevaisuuden Asumaan Östersundomiin Östersundomiin?

ääkaupunkiseudun kaupunkirakenne on vuosikym- Haastateltaville esiteltiin lyhyesti Östersundomin yleiskaa- menien ajan tiivistynyt ja kasvanut länteen ja pohjoi- vaa ja suunnittelun tavoitteita. Heiltä kysyttiin, asuisivatko seen. Helsingin, Vantaan ja Sipoon laatima Östersun- he tulevaisuuden Östersundomissa ja miksi sekä mikä tekee hyvän asuinympäristön. P domin yhteinen yleiskaava avaa kasvusuunnan itään. Avaus on merkittävä koko seudun elinvoimaisuuden ja tasapai- noisen kehityksen kannalta. Elina Koskinen, Helsinki (Forum) Pääkaupunkiseutu on Suomen kehityksen moottori. Jos väki- En asuisi tulevaisuuden Östersundomissa. Sijainti on vähän hassu. Olen asunut aina keskustassa, ja viihdyn luvun kasvu jatkuu viime vuosien tasolla, seudulla voi vuonna täällä hyvin. Hyvän asuinympäristön tekee se, että on 2050 olla lähes 600 000 asukasta enemmän kuin nykyään. paljon ihmisiä ympärillä. Kaupat, palvelut ja harrastus- Yleiskaavaehdotuksen mukaan Östersundomissa voi vii- mahdollisuudet lähellä. den vuosikymmenen kuluttua olla 70 000 uutta asukasta ja 15–30 000 työpaikkaa. Alueen koko ja asukasmäärä vastaavat Riia-Leena Wallin, Lohja (Ressun lukio) keskisuuren suomalaisen kaupungin rakentamista. Voisin asua tulevaisuuden Östersundomissa. Luonto on lähellä, hyvät joukkoliikenneyhteydet ja mahdolli- Pääkaupunkiseudun kehityksen kannalta on tärkeää, että suus autottomuuteen. Tuo Itä-Helsinkiin uutta ilmettä. asunnoille on kaavoitettu riittävästi alueita ja että uudet asun- Hyvän asuinympäristön tekee luonnonläheisyys ja hyvät not rakennetaan tehokkaan joukkoliikenteen piiriin. Östersun- kulkuyhteydet. Palvelut olisi myös hyvä olla lähellä. domissa joukkoliikenteen rungon muodostaa metro, jota jatke- taan Mellunmäestä Majvikiin. Joona Lukkari, Itäkeskus (Helsingin kielilukio) Yleiskaava luo edellytykset monipuoliselle asumiselle tiiviistä Tulevaisuuden Östersundom on mukavan oloinen paikka, metro plussaa. Voisin asua. Asuinympäristössä metrokeskuksista merellisiin huvilakaupunginosiin. Tavoit- sijainti on tärkein, jotta pääsee kulkemaan helposti eri teena on 2000-luvun eurooppalainen kaupunki, jossa yhdisty- paikkoihin. Viihtyisä ympäristö ja kaupunkiluonto ovat vät kaupunkimainen ympäristö, pientalovaltainen asuminen, myös tärkeitä juttuja. hyvä joukkoliikenne ja lähellä olevat palvelut. Kaava avaa uusia mahdollisuuksia myös elinkeinotoimintaan, erityisesti Clean­ Ida Liukkonen, Östersundom (Sakarinmäen koulu) tech-alan yrityksille. Voisin asua tulevaisuuden Östersundomissa. Luonto säilyy, ja kulkuyhteydet ovat hyvät metrolla. Ei tarvitse Tässä lehdessä kerromme yleiskaavaehdotuksesta ja siihen mennä autolla kaikkialle. Asuinympäristössä luonto­ liittyvistä teemoista. Tervetuloa mukaan keskusteluun! yhteys on tärkeä. Kaikki tarpeelliset palvelut tulisi olla lähellä.

Med blicken mot Framtidens Östersundom TEKSTI JA KUVAT AKI ANTINKAAPO Den gemensamma generalplanen för Östersundom ger huvudstadsregionen möjligheten att växa österut. Områdets storlek och antalet invånare motsva- rar byggandet av en medelstor finsk stad. Byggandet tar flera årtionden. Målet är en europeisk stad där en stadsliknande miljö, småhusboende, Metro Mellunmäestä Majvikiin fungerande kollektivtrafik och närhet till service kan kombineras. I

den här tidningen berättar vi om innehållet i förslaget till general- RATOJEN PITUUDET VERTAILUSSA plan. Välkommen med i diskussionen! NYKYINEN METRORATA 21 km LÄNSIMETRO MATINKYLÄÄN 14 km METRO MELLUNMÄESTÄ MAJVIKIIN 10 km

MIKKO AHO ÖSTERSUNDOM-TOIMIKUNNAN PUHEENJOHTAJA VIISI UUTTA METROASEMAA

Länsisalmi Salmenkallio Östersundom Sakarinmäki Majvik Västersundom Sundberg Zachrisbacken

JULKINEN TIEDOTE YHTEINEN ÖSTERSUNDOM -JULKAISU ESITTELEE HELSINGIN, SIPOON JA VANTAAN YHTEISTÄ YLEISKAAVAEHDOTUSTA. GRAA- FINEN SUUNNITTELU: SUUNNITTELUTOIMISTO PRAKT, TOIMITUS: HELSINGIN KAUPUNKI­SUUNNITTELUVIRASTON VIESTINTÄ, [email protected],

KANNEN KUVA: KIINTEISTÖVIRASTON KAUPUNKIMITTAUSOSASTO, KAAVAN Matka minuutteina Sakarin­ miljoonaa euroa VALMISTELIJAT: YHTEINENOSTERSUNDOM.FI/YHTEYSTIEDOT, PAINO: mäestä Helsingin keskustaan on metroradan LÖNNBERG PRINT & PROMO 40 kävely- ja odotusaikoineen. 640 kustannusarvio

!

YLEISKAAVA Helsinki, Vantaa ja Sipoo päättIvät Alustava kaava-­ Östersundom-­toimikunta päätti, että ehdo- AIKAJANALLA yhteisen yleiskaavan laatimisesta luonnos nähtävillä tusta valmistellaan vaihtoehdon B pohjalta VIREILLETULO KAAVALUONNOKSEN VALMISTELU KAAVAEHDOTUKSEN VALMISTELU

2010 2011 2012 2013 2014 Osallistumis- ja arviointi­ Palautteen pohjalta valmisteltiin 1. Natura-arviointi valmistui. suunnitelma nähtävillä kaavaluonnosvaihtoehdot A – E Suunnittelua jatkettiin todettujen haittojen lieventämiseksi julkinen tiedote yhteinen östersundom 3

Kaupunkielämää pientalossa

TEKSTI MARJA LINTULA • KUVAT MAIJA ASTIKAINEN

Eurooppalaisen pientalo­kaupungin ­piirteitä:

Raideliikenteeseen perus- tuva tiivis kaupunkirakenne ­ ja ruutu­kaava.

Asumisen, työpaikkojen ja palveluiden sekoittuminen.

Paikkojen hyvä saavutetta- vuus jalan, polkupyörällä ja julkisella liikenteellä.

Pieni mittakaava, jalankulki- jan näkökulma.

Viimeistellyt julkiset tilat ja paikan tunne. Rakennusten reunustamat kadut, aukiot ja puistot.

Yhteisöllinen kaupunkielämä ja paikallisuus.

Pysäköinti tonteilla ja kadun- varsilla. Laajoja pysäköinti- kenttiä vältetään.

Koti omassa pientalossa elävän kaupungin kes- -^ Pientalokau- pientaloja on rakennettu enemmän kivestä ja niitä löy- urbaania ympäristöä, jossa on palveluita, työpaikkoja kellä metroaseman läheisyydessä. Vuoden 2040 Öster- punkia Helsingin tyy myös kaupunkien keskustoista. Malmin Ormuspel- ja elämää. Haluttavuuteen vaikuttavat myös hinta ja sundomissa tällainen harvinainen yhdistelmä voi olla Suursuolla. lon ja Alppikylän pientalokohteet ovat viimeaikaisim- mahdollisuus vaikuttaa oman asunnon suunnitteluun asumisen arkea. pia esimerkkejä suomalaisesta pientalorakentamisesta. Östersundomissa samassa korttelissa voi olla niin Kaupunkipientalot tuovat perinteisen kerrostalo- ja Niihin nojaavat pitkälti myös Östersundomin ideat asuntoja kuin työpaikkojakin. Asuntojen ensimmäinen omakotitaloasumisen rinnalle uuden tavan asua kau- kerros voidaan rakentaa työ- tai liiketilaksi. Viihtyisät pungissa. Kaavaehdotuksessa asumisen kerrosalasta Kaupunkipientaloilla eli townhouseilla tarkoi- hidasliikenteiset kadut, aukiot ja puistot toimivat yh- noin 43 prosenttia on kaupunkipientaloissa. Tämä tar- tetaan kaksi- tai kolmikerroksista pientaloa, joka on teisinä olohuoneina. Monipuolinen kaupunkitila tuot- koittaa lähes 19 000 uutta asuntoa. kiinni viereisissä taloissa. Asunnoilla on oma pieneh- taa tutkimusten mukaan innovaatioita, hyvinvointia ja — Helsingissä kohtuuhintaisia pientalotontteja ja per- kö etu- tai takapihansa ja sisäänkäynti suoraan kadulta. elinkeinotoimintaa. heasuntoja on niukasti tarjolla. Tämä on johtanut siihen, — Olennaista on tietynlainen itsemääräämisoikeus että ihmiset hankkivat kotinsa kaukaakin ympäryskun- tiiviissä urbaanissa ympäristössä. Townhouseista syn- ! nista ja kulkevat autolla töihin keskustaan, kuvaa pien- tyy helposti mielikuva arvopaikoille rakennettavista kal- talokaupungin ideaa kehittänyt arkkitehti Sakari Pulk- liista erikoisuuksista. Östersundomissa tavoitteena on kinen Östersundom-projektista. ennemminkin rintamiestaloon verrattava ”kansantalo”. Tutustu aineistoihin Pientaloasuminen on totuttu liittämään väljästi ra- Kaavaan liittyviin aineistoihin voi kennettuihin alueisiin, joissa auto on välttämättömyys. Kaupunkipientalo on kohtuullisen helppo raken- tutustua verkossa: Elävä kaupunki palveluineen ja joukkoliikenneyhteyk- nuttaa itse tai toteuttaa ryhmärakentamisen periaat- yhteinenostersundom.fi/yleiskaava/aineistot sineen vaatii kuitenkin riittävää asukastiheyttä. Tiivii- teella, jolloin asuntojen hintakin on lähempänä raken- seen kaupunkiin voidaan päästä myös pientaloraken- tamiskustannuksia. Usein kysytyt kysymykset tamisella. — Toistaiseksi tämäntyyppisestä rakentamisesta on Vastauksia kaavaan liittyviin kysymyksiin — Historiallisesti ajatus pientalokaupungista ei ole vain vähän käytännön kokemusta ja prosessit voivat löydät osoitteesta: lainkaan uusi. Vanhat kaupungit Suomessa, esimerkiksi olla työläitä. Kaupunkipientalojen haluttavuus perus- yhteinenostersundom.fi/yleiskaava/ Raumalla, ovat pientalokaupunkeja. Euroopan ­maissa­ tuu pitkälti siihen, että ne ovat oikeasti osa viihtyisää usein-kysyttya

Kaavaehdotus nähtävillä. Lausunnot kaava-­ Kuntien puollettua esitystä Östersundom- Ympäristöministeriö vahvistaa kaavan. Muistutukset viim. 4.3. ehdo­tuksesta viim. 31. 3. toimikunta hyväksyy kaavaehdotuksen Kaava saa lainvoiman, mikäli siitä ei valiteta.

KAAVAEHDOTUKSEN TARKISTAMINEN KAAVAN VAHVISTAMINEN

2014 2015 2016 2017 2. Natura-arviointi valmistui. Merkittä- Lausunnot Natura- Ehdotusta tarkistetaan lausuntojen ja muistutusten pohjalta. vän haitan kynnys ylittyy llinnuston osalta arvioinnista viim. 12.6. Mahdolliset lisäselvitykset voivat vaikuttaa aikatauluun pyyn, kehrääjän ja ruisrääkän kohdalla. 4 yhteinen östersundom

Kuva on yksinkertaistettu tulkinta yleiskaava­ Kaavaehdotus ehdotuksen kartasta. Viralliseen kaavakarttaan merkintöi- Porvoonväylän pohjoispuolella on neen voit tutustua verkossa: yhteinenostersundom.fi/ pientalovaltaisia kaupunginosia, Landbo ja Puroniitty. kiteytettynä yleiskaava/kaavaehdotus Norr om Borgåleden finns små- husdominerade bostadsområden, Bilden är en förenklad tolkning av kartan över Landbo och Bäckängen. Planförslaget förslaget till generalplan. Du kan bekanta dig med den officiella plankartan med beteckningar på webben: i korthet yhteinenostersundom.fi/yleiskaava/kaavaehdotus

Keskustatoimintojen alueilla metro- asemien äärellä on paljon kaupallisia Sipoonkorpi palveluita ja työpaikkoja. I närheten av metrostationerna finns omfattande kommersiell service och Viheralue toimii ekologisena många arbetsplatser. yhteytenä Sipoonkorven ja ­Mustavuoren välillä. Ekologisk förbindelse från Sibbo Liikennejärjestelmä perustuu joukko- storskog till Svarta backen. liikenteeseen: metroon ja sen liityntä- busseihin. Kaavassa on myös varaus pikaraitioteille. Trafiksystemet bygger på kollektiv­ trafiken: metron och dess anslutnings- Sijainti Porvoonväylän ja Kehä III:n bussar. Det finns också reservering ­ varrella Vuosaaren sataman ja Avia- för snabbspårsvägar i planen. poliksen välissä on yritystoiminnan Norrberget kannalta hyvä. Mahdollinen maanalainen Med tanke på affärsverksamhet är jätevedenpuhdistamo läget bredvid Borgåleden och Ring III mellan Nordsjö hamn och Aviapolis utmärkt.

Kehä III:n suuntainen pikaraitiotie täydentää tulevaisuuden joukko­ PORVOON VÄYLÄ liikenneverkkoa. Snabbspårvägen i riktning mot Ring III kompletterar framtidens kollektivtrafiknät.

Östersundom Suurten liikenneväylien varrella on elinkeinotoiminnan ja yhdyskunta­

teknisen huollon alueita. KEHÄ III Längs de stora trafiklederna finns Länsimäki Länsisalmi TUMMA PUNAINEN = Keskustatoimintojen alue. Tonttitehokkuus suurempi kuin 0,8. områden för näringsliv och samhäll- stekniskt underhåll. TUMMA RUSKEA = Kerrostalovaltainen alue. Tonttitehokkuus suurempi kuin 0,8. Westerkullan kartano VAALEA RUSKEA = Kaupunkipientalovaltainen alue. Tonttitehokkuus 0,4-0,8. Talot enintään kolmikerroksi- sia. +++++++++++++++++++++++++++++++ Salmenkallio +++++++++++++++++++++++++++++++ +++++++++++++++++++++++++++++++ VAALEIN RUSKEA = Pientalovaltainen alue. Tonttitehokkuus 0,4 tai vähemmän. Talot enintään kolmiker- roksisia. +++++++++++++++++++++++++++++++Tehokkaammin rakennettavat kerros­ +++++++++++++++++++++++++++++++talovaltaiset ja kaupunkipientalovaltaiset VANTAA RAIDOITETTU VAALEA RUSKEA = Taajama-alue, jonka ominaispiirteet säilytetään. Rakennuksia voidaan +++++++++++++++++++++++++++++++alueet keskittyvät metron varrelle. muuttaa ja vähäinen täydennysrakentaminen sallitaan. +++++++++++++++++++++++++++++++De effektivt byggda höghusdominerade +++++++++++++++++++++++++++++++och stadssmåhusdominerade områdena +++++++++++++++++++++++++++++++koncentreras längs metron. PINKKI = Paljon tilaa vaativien toimintojen alue, esimerkiksi elinkeinotoimintaa, urheilu- ja virkistyspalve- luita tai venesatamia. +++++++++++++++++++++++++++++++ Mustavuori +++++++++++++++++++++++++++++++ VIOLETTI = Yhdyskuntateknisen huollon alue +++++++++++++++++++++++++++++++ Luonnonsuojelu- +++++++++++++++++++++++++++++++ alueen Itäväylän suuntainen pikaraitiotie laajennus TUMMA VIHREÄ = Virkistysalue +++++++++++++++++++++++++++++++Kaavaan on merkitty kolme vaihtoehtoista liittää alueen Itäkeskukseen +++++++++++++++++++++++++++++++ ja Jokeri I:een. maa-ainesten käsittely- ja loppusijoitus­ VAALEA VIHREÄ = Ulkoilualue +++++++++++++++++++++++++++++++aluetta. Sijainti ratkaistaan tarkempien suun- Snabbspårvägen i riktning med Kantärnäs +++++++++++++++++++++++++++++++nitelmien ja ympäristövaikutusten arvioinnin Österleden ansluter området till perusteella. JOKU MUU VIHREÄ = Luonnonsuojelualue. Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet -Natura-al- +++++++++++++++++++++++++++++++ Östra centrum och Joker I. Länsisalmi on liikenteen solmukohta +++++++++++++++++++++++++++++++Planen inkluderar tre alternativa hanterings- ja tärkeä joukkoliikenteen vaihto- ueet sekä uusi luonnonsuojelualue. +++++++++++++++++++++++++++++++områden för jordmassor. Placeringen löses uti- paikka, jossa on tehokasta työpaikka- från exaktare planer och en bedömning av mil- ja asuntorakentamista. BEESSI = Virkistys, matkailu- ja vapaa-ajan alue +++++++++++++++++++++++++++++++jökonsekvenserna. +++++++++++++++++++++++++++++++ Västersundom är en viktig omstig- ningsplats för kollektivtrafik med VAALEA KELTAINEN = Maatalousalue ++++++++++++++++++++ effektivt byggande av arbetsplatser och bostäder. Luonnonsuojelualuetta laajennetaan noin 70 hehtaaria. PUNAINEN PALLO = Paikalliskeskus Naturskyddsområdet utvidgas med cirka 70 hektar. yhteinen östersundom 5

Sipoonkorven portille suunnitellaan ulkoilu- ja ratsastuskeskusta. Vid porten till Sibbo storskog planeras ett frilufts- och ridcenter.

Porvoonväylän pohjoisreunaan YLEISKAAVA MÄÄRITTÄÄ rakentamisalueet, ­voidaan rakentaa aurinkovoimala. ­liikenteen perusratkaisut sekä laajat yhte- Vid Borgåledens norra kant kan näiset viheralueet. Noin kolmasosa kaava-­ man bygga ett solkraftverk. alueesta on virkistykseen tai ulkoiluun tar- koitettua viheraluetta. Lisäksi tulevat luonnonsuojelualueet. Vuonna 2060 Öster- sundomissa voi olla 70 000 uutta asukasta, 30 000 työpaikkaa ja 5 metroasemaa.

I GENERALPLANEN FASTSTÄLLS bostadsområ- Östersundomin kartanon, Björ- den, grundläggande kollektivtrafiklösningar kuddenin ja Östersundomin kappe- samt omfattande enhetliga grönområden. Puroniitty lin arvokkaat ympäristöt säilyvät Cirka en tredjedel av planens markområde osana kasvavaa kaupunkia. är grönområden avsedda för rekreation och De värdefulla miljöerna Östersun- friluftsliv. Dessutom kommer det att finnas dom gård, Björkudden och Öster- naturskyddsområden. År 2060 kan det finnas sundom kapell kvarstår. 70 000 nya invånare i Östersundom, 30 000 arbetsplatser och 5 metrostationer. © KAUPUNKIMITTAUSOSASTO, HELSINKI 2014

Landbo

SIPOO

HELSINKI Majvik

Sakarinmäki 1 MERKKIEN SELITYKSET FÖRKLARING AV BETECKNINGAR HELSINKI Keskustatoimintojen alue. Tonttitehokkuus Sipoonranta suurempi kuin 0,8. 2 Område för tätortsfunktioner. Tomteffektivite- Östersundomin ten högre än 0,8. kartano Korsnäs Kerrostalovaltainen alue. Tonttitehokkuus ­suurempi kuin 0,8. Majvikin Höghusdominerat område. Tomteffektiviteten maatila högre än 0,8. Björkudden Kaupunkipientalovaltainen alue. Tonttitehok- kuus 0,4-0,8. Talot enintään kolmikerroksisia. Karhusaari Stadssmåhusdominerat område. Tomteffektivi- tet 0,4-0,8. Hus med högst tre våningar. Östersundom Pientalovaltainen alue. Tonttitehokkuus 0,4 ­ tai vähemmän. Talot enintään kolmikerroksisia Östersundomin Småhusdominerat område. Tomteffektivitet 0,4 kappeli eller lägre. Hus med högst tre våningar. TUMMA PUNAINEN = Keskustatoimintojen alue. Tonttitehokkuus suurempi kuin 0,8. Taajama-alue, jonka ominaispiirteet säilytetään. Rakennuksia voidaan muuttaa ja vähäinen täy- TUMMA RUSKEAdennysrakentaminen = Kerrostalovaltainen sallitaan. alue. Tonttitehokkuus suurempi kuin 0,8. Tätortsområde vars särdrag bevaras. Byggna- Sakarinmäestä kehittyy Östersun- derna kan ändras och kompletterande byggande domin tärkein kaupallinen keskus. VAALEA RUSKEAi liten= Kaupunkipientalovaltainen skala tillåts. alue. Tonttitehokkuus 0,4-0,8. Talot enintään kolmikerroksi- Sakarinmäki on myös tärkeä metron sia. Paljon tilaa vaativien toimintojen alue, +++++++++++++++++++++++++++++++ Talosaari liityntäliikenteen paikka. ­esimerkiksi elinkeinotoimintaa, urheilu- +++++++++++++++++++++++++++++++ Korsnäs ja Majvik kasvavat Zachrisbacken blir det viktigaste VAALEIN RUSKEA ja =virkistyspalveluita Pientalovaltainen tai venesatamia. alue. Tonttitehokkuus 0,4 tai vähemmän. Talot enintään kolmiker- +++++++++++++++++++++++++++++++ Talosaaren kommersiella centret och en viktig Område för funktioner som kräver mycket merenrantakaupungiksi. roksisia. utrymme, till exempel näringslivsverksamhet, +++++++++++++++++++++++++++++++ kartano plats för metrons anslutningstrafik. Korsnäs och Majvik växer till idrotts- och rekreationstjänster eller +++++++++++++++++++++++++++++++ kuststäder. båthamnar.­ +++++++++++++++++++++++++++++++ RAIDOITETTU VAALEA RUSKEA = Taajama-alue, jonka ominaispiirteet säilytetään. Rakennuksia voidaan Saariin ja niemenkärkiin rakenne- Yhdyskuntateknisen huollon alue muuttaa ja vähäinenOmråde täydennysrakentaminen för samhällstekniskt underhåll. sallitaan. +++++++++++++++++++++++++++++++ taan merellisiä huvilakaupunginosia: +++++++++++++++++++++++++++++++ Karhusaari,­ Ribbingö ja Kantarnäs. PINKKI = Paljon Virkistys-tilaa vaativien tai ulkoilualue toimintojen alue, esimerkiksi elinkeinotoimintaa, urheilu- ja virkistyspalve- +++++++++++++++++++++++++++++++ Rekreations- eller friluftsområde Ribbingö På öarna och uddarna byggs marina luita tai venesatamia. +++++++++++++++++++++++++++++++ villastadsdelar: Björnsö, Ribbingö och Luonnonsuojelualue. Mustavuoren lehto ja +++++++++++++++++++++++++++++++ Kantarnäs. Östersundomin lintuvedet -Natura-alueet VIOLETTI = Yhdyskuntateknisensekä uusi luonnonsuojelualue. huollon alue +++++++++++++++++++++++++++++++ Naturskyddsområde. Natura-områdena Lunden på Svarta backen och fågelområdena i Östersun- +++++++++++++++++++++++++++++++ Granöseen suunnitellaan TUMMA VIHREÄdom = Virkistysalue samt ett nytt naturskyddsområde. +++++++++++++++++++++++++++++++ ­virkistysaluetta sekä matkailu-­ +++++++++++++++++++++++++++++++ ja vapaa-ajan toimintaa. Virkistys, matkailu- ja vapaa-ajan alue VAALEA VIHREÄOmråde = Ulkoilualue för rekreation, turism och fritid +++++++++++++++++++++++++++++++ Kantärnäs Till Granö planeras ett rekrea- tionsområde samt turist- och Maatalousalue +++++++++++++++++++++++++++++++ Lantbruksområde +++++++++++++++++++++++++++++++ ­fritidsverksamhet. JOKU MUU VIHREÄ = Luonnonsuojelualue. Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet -Natura-al- SIPOO ueet sekä uusi luonnonsuojelualue.Vesialue +++++++++++++++++++++++++++++++ Vesialue +++++++++++++++++++++++++++++++ +++++++++++++++++++++++++++++++ Granö JUTTUKOHTEET BEESSI = Virkistys, matkailu- ja vapaa-ajan alue +++++++++++++++++++++++++++++++ ARTIKLAR VAALEA KELTAINENMetrolinja = Maatalousalue Paikalliskeskus ++++++++++++++++++++ Majvik Metrolinjen Lokalt centrum 1 -> Lue juttu sivulta 6 Pikaraitiotie Keskusta­ PUNAINEN PALLO = Paikalliskeskus -> Läs artikeln på sidan 6 Snabbspårsväg toimintojen alue Område för Virkistysyhteystarve Östersundomin kartano tätortsfunktioner Förbindelsebehov 2 -> Lue juttu sivulta 7 för rekreation Metroasema -> Läs artikeln på sidan 7 Metrostation 6 yhteinen östersundom julkinen tiedote

reitit ovat oikeasti lähellä. Myös Husö tarjoaa hienot ul- Luonto tekee koilumahdollisuudet, kuvaa Östersundom-projektin maisema-arkkitehti Anni Järvitalo. Virkistysalueet ja ulkoilureitit toteutetaan samanai- Östersundomin kaisesti ympärille rakennettavien kortteleiden kanssa. Näin ulkoilua voidaan ohjata pois luonnonsuojelulli- TEKSTI MARJA LINTULA • KUVAT SIMO KARISALO sesti arvokkaimmilta alueilta. Kaavassa esitetään myös uuden 68 hehtaarin luonnonsuojelualueen perustamis- Östersundomin luonne muuttuu, kun maaseu- ta Salmenkallioon. dusta rakentuu kaupunkia. Rakentaminen halutaan Granöstä halutaan kehittää merellisen virkistyksen tehdä ekologisesti fiksulla tavalla luonnon erityspiir- keskus, jossa on huvivenesatama, matkailun ja vapaa-ajan teet huomioiden. palveluita sekä loma-asutusta. Saari voidaan avata virkis- Kaupunkiluonto syntyy nykyisistä lähtökohdista. tyskäyttöön aluksi lauttayhteydellä ja myöhemmin sillalla. Myös nykyistä luontoa säilyy paljon: kolmasosa kaavan Sipoonkorven rajalle Ultunaan on varattu tilaa vir- maa-alasta on varattu viheralueeksi ja sen lisäksi luon- kistyspalveluiden keskukselle. Sinne voi syntyä esimer- nonsuojeluun osoitetaan laajoja alueita. kiksi hevostila tai luontokeskus. Yleiskaava määrittää laajojen yhtenäisten viheraluei- — Keskus sijaitsee ratikan päätepysäkillä ja toimii den sijainnin. Tärkeimpiä viheryhteyksiä ovat Vuosaa- porttina Sipoonkorpeen. Jos pikaratikka toteutuu, kau- resta Mustavuoren ja Kasabergertin kautta Sipoonkor- punkilainen voi ottaa sukset kainaloon ja lähteä ratikal- peen kulkeva ekologinen käytävä sekä Östersundomin la Sipoonkorpeen sivakoimaan. ja Majvikin purolaaksot. Kaava-alueella on useita erityiskohteita, esimerkik- Virkistysalueiksi merkityt osat voivat olla rakenne- si Östersundomin ja Westerkullan kartanot, Majvikin tumpia ja sisältää esimerkiksi liikuntapaikkoja, uima- maatila ja Husön hevostila, jotka säilyvät ja kehittyvät. rantoja tai ryhmäpuutarhoja. Ulkoilualueet puolestaan Yleiskaavan rakentamisalueet pitävät sisällään pie- tukevat ekologista verkostoa ja ylläpitävät luonnon mo- nempiä viheralueita, jotka määrittyvät tarkemmassa nimuotoisuutta. Asukkaille ne tarjoavat lähiluontoa ja suunnittelussa. Puistojen luonne voi vaihdella raken- metsäiset yhteydet laajemmille viheralueille. netummasta luonnonmukaisempaan. Myös pihoilla — Kaupungissa asuvalla voi mennä aikaa päästä met- on suuri vaikutus siihen, millaiseksi ekologinen raken- sään. Östersundomissa Sipoonkorven kattavat ulkoilu­ ne muodostuu.

Östersundom rymmer många ↙ Enligt planen av Studio Puisto kan särpräglade stadsdelar. Majvik pla- Landsbygdsurbanism­ 1 det lantliga livet börja vid hemtrappan neras att bli en havsnära strandstad om man bor i en fägårdsbostad. som i framtiden lockar med en grund KOHDE sandstrand och båthamn samt en i Majvik KAAVAKARTALLA -v Majvik Riviera enligt planen av arki- bondgård mitt i centrum. En av met­ S. 4–5. tektbyrå Jada. rostationerna i Östersundom ligger TEKSTI KAISA YLI-JAMA • KUVAT UUSI KAUPUNKI i Majvik. Byggandet av området har redan inletts i Sibbostrand. I Bölsfjärdens strandzon byggs fler höghuskvarter om planen förverkligas. I framtiden är det möjligt att det i stadsdelen Majvik bor omkring 10 000 invånare. Majvik gård, som idkar biodyna- miskt jordbruk, bevaras i den södra delen av området. Största delen av byggnationen ligger mellan gården och Nya Borgåvägen. Söder om går- dens åkrar bevaras Katrimossens kär- rområde och de anslutande klippiga skogarna. De bildar en grönkorridor från havsstranden i riktning mot norr. Sibbo har utarbetat en planstom- Visioner om Majviks möjligheter me för Majvik, enligt vilken områ- togs fram i planeringsworkshopen det byggs ut i faser. Det finns ännu Uusi kaupunki i augusti 2014. Bond- mycket att fundera över i arbetet: att gården blev stadsdelens mittpunkt lyckas bygga så tätt i området att in- och det föreslogs att man på gårds- vånarkravet för en metrostation upp- området skulle bo i fägårdsbostäder fylls, att beakta landskapet vid havs- eller trivsamma växthusbostäder. stranden och bevara naturvärdena, Vid havsviken mellan Bölsfjärden, att skapa en ekologisk förbindelse Sibbostrand och Majvik uppstod och friluftseleder i bäckdalen som Majviks Riviera med en grund, prakt- domineras av småhus, att få strän- full sandstrand. Området ska locka derna i användning för allmänhet- till sig tjänster. en och anslutningstrafik till metron.

! AIKATAULUARVIO ALUSTAVA SUUNNITTELU 2010 2020 2030 2040 2050 YLEISKAAVA OSAYLEISKAAVOITUS ASEMAKAAVOITUS

METRO SUUNNITTELU RAKENTAMINEN julkinen tiedote yhteinen östersundom 7

Östersundomin kartano uhkuu Puhdasta & älykästä toimintaa TEKSTI KATJA ALAJA • KUVAT MAIJA ASTIKAINEN ” Östersundomista suunnitellaan uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyvien ratkaisujen pilottialue ja hou- kutteleva sijaintipaikka cleantech-alojen­ yrityksille.” Näin to- detaan kaupungin strategiaohjelmassa. Mutta mitä ne sellaiset pilotit oikein ovat? Ja millä ihmeellä cleantechiä voi houkutella? Cleantech-sanalla on tapana viitata kaikkiin sellaisiin tekno- logioihin, jotka vähentävät liiketoiminnan negatiivisia ympäris- tövaikutuksia. Cleantechiä voidaan soveltaa monessa ja siihen investoimalla tavoitellaan niin sanottua vihreää talouskasvua. Östersundomin rakentamisessa Cleantech tulee olemaan avainsana. 2000-luvun kaupunkia rakennetaan energia­ tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti.

Cleantech on avainsana Östersundomin rakentamisessa.

Päätavoitteena on ilmastomuutoksen hillitseminen, mutta samalla mahdollistetaan uusien teknologioiden ja liiketoimin- tamallien kehittyminen sekä ympäristöliiketoiminnan osaa- misen karttuminen. Vantaan Energian Långmossebergenin jätevoimalaitos ja Vuosaaren voimalaitoskokonaisuus luovat pohjaa tulevalle toiminnalle. Östersundomin sijainti Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Vuosaaren satamakeskuksen välissä Kehä III:n varrella luo var- sin houkuttelevat edellytykset toiminnalle logistiikan ja mark- Maidontuotannosta pienyrittäjyyteen -^ Maanviljelysneuvos Marcus kinoiden kannalta. Östersundomin kartanon tarinalle ei näy loppua. Sei- 2 H. Borgström kertoo Öster- Kaavaehdotuksessa puhtaan teknologian toiminnoille on varat- somme Östersundomin kartanon pihalla, 1700-luvulla sundomin kartanon tarinaa. tu riittävät alueet. Porvoonväylän pohjoispuolelle on mahdollista rakennettu viljamakasiini komeilee peltoaukean toisel- KOHDE rakentaa 40 hehtaarin aurinkosähkövoimala. Kaavassa on myös la puolella. Tulevaisuudessa sen viereen nousee taloja, KAAVAKARTALLA aluevaraus pääkaupunkiseudun itäiselle jätevedenpuhdistamolle. kun aluetta aletaan rakentaa. S. 4–5. Norrbergetin elinkeinotoimintojen alueelle voi sijoittua esi- Kartanon vetäjä, maanviljelysneuvos Marcus H. merkiksi pilottihankkeena yritysten kanssa kehitetty teollisuus- Borgs­tröm suhtautuu muutokseen myönteisesti. Hä- laitosten keskittymä, joka toimii resursseja säästäen ja tuottaa nen sukunsa on hallinnut kartanoa 1870-luvulta läh- muun muassa elintarvikkeita ja biopolttoaineita. tien. Sitä pidetään valtakunnallisesti merkittävänä kult- Borgström kertoo, että hänen veljentyttärensä Char- Pilottien myötä Östersundomista voi kehittyä puhtaan ja tuuriympäristönä. lotta Malmstén johtaa puolestaan Karlsvikin ratsastus- älykkään teknologian käytön kansainvälistä huippua oleva — Me alueen asukkaat olemme tehneet yhteistyötä koulua. Tarjolla on pienryhmätunteja nuorille ja aikui- edelläkävijä. alusta lähtien ja myyneet maata kaupungille. Pidämme sille. Talli toimii myös yksityistallina. siitä, että uudesta kaupunginosasta kaavaillaan elävää ARI KARJALAINEN keskusta, Borgström kertoo. Muutoksia toisensa jälkeen ÖSTERSUNDOMIN ALUERAKENTAMISPROJEKTIN JOHTAJA 1600-luvulla perustetulla Östersundomin kartanol- Östersundomin kartanon toiminta on muuttunut mel- SANTTU VON BRUUN la on roolinsa muutoksessa. Jo nyt tiluksilta löytyy mo- koisesti siitä, kun Borgströmin isoisän isä Georg osti HELSINGIN KAUPUNGIN KILPAILUKYVYN KEHITYS -YKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ nia pienyrittäjiä, joiden palveluja uudetkin asukkaat sen. Maanviljelyksestä on enää jäljellä kauran ja hei- voivat käyttää. nän myynti alueen talleille. Tätä liiketoimintaa hoitaa Borgström viittoo kohti entistä tallia. Kalkkitiilises- nyt viides sukupolvi. sä rakennuksessa toimii Satulapaja-niminen yritys. Sa- — Georgin aikana keskityttiin maidontuotantoon, tääl- tulapajan osaajat korjaavat, muokkaavat ja myyvät sa- lä oli lehmiä, kanoja ja sikoja. Kun tilat alkoivat erikoistua, Energiaa auringosta – Ekologisuuden avaimet tuloita sekä ratsastustarvikkeita. isäni Nils ryhtyi kasvattamaan Aberdeen Angus -liha- Kaupunkirakenteesta tehdään tiivis. Tarve liikkua pitkiä — Tämä on hyvin innostava ympäristö hevosihmi- karjaa. Minä jatkoin sikatilallisena, Borgström kuvailee. ­matkoja vähenee, kun päiväkodit, koulut, kaupat ja työpaikat selle, yrittäjä Katja Rikassaari kertoo. Hänen dramaattisin muistonsa liittyy vuoteen 1980, sijaitsevat lähellä. Hän avaa oven entiseen pilttuuseen: tähän satula- jolloin sikalan yläkerta paloi. Samalla vellikello muut- Kestäviä liikkumismuotoja priorisoidaan. Tärkeysjärjestys ­ pajaan voi tuoda hevosen sisään satulan mittojen otta- tui mykäksi. on jalankulku, pyöräily, joukkoliikenne ja autoilu. mista ja sovitusta varten. Sikalaa vastapäätä komeilee kartanon valkoinen pys- tyhirsirakenteinen päärakennus, joka kuvataan tyylil- Lämpöä tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä: aurinko- Lehtitelineitä raudasta tään englantilaiseksi. Muu rakennuskanta on vaihtele- ja maalämmöllä sekä biopolttoaineilla. Satuloiden nahka ja villa vaihtuvat rautaan ja kytevään vaa, onhan kartano rakentunut 1700- ja 1800-luvujen Alueella testataan aurinkosähköä ja energiavarastointia. hiillokseen yrittäjä Kasperi Pellonpään Taontapaja Tai- aikana. Koivuniemen rakennuksessa legendaarinen kassa. Kasperi on takonut erilaisia esineitä pian 15 vuo- sadunkertoja Zachris Topelius asui elämänsä viimei- Rakennustavat ovat energiatehokkaita ja ympärist­ö­ den ajan täällä. set 20 vuotta. Tarina kertoo, että hän ja Georg viettivät ystävällisiä, materiaalit vähähiilisiä. — Tämän työn on oppinut tekemällä erilaisia taok- jouluja yhdessä. Rakentamisesta syntyvät maamassat käsitellään ja sia, Pellonpää kertoo. — On hienoa, että kartanon toiminta jatkuu. Uusia ­hyödynnetään alueella. Yläkerran myymälästä löytyy jos jonkinmoisia rauta­ asioita on suunnitteilla, Borgström sanoo, muttei ker- esineitä lehtitelineistä kahvipussin sulkijaan. ro vielä enempää. Hulevedet käsitellään mahdollisimman luonnonmukaisesti.

RAKENTAMINEN 2010 2020 2030 2040 2050 MERKKIEN SELITYKSET LÄNSIMÄKI Vähittäistä LÄNSISALMI täydennysrakentamista

SALMENKALLIO Aluerakentamista ÖSTERSUNDOM SAKARINMÄKI MAJVIK KARHUSAARI LANDBO PURONIITTY 8 yhteinen östersundom julkinen tiedote

Tervetuloa keskustelemaan Östersundomin suunnitelmista!

Välkommen att diskutera planerna för Östersundom!

Östersundomin yleiskaavaehdotus on nähtävillä 26. 1.–4. 3. 2015. Förslaget till generalplan för Östersundom finns till påseende Suunnitteluaineistoihin voi tutustua kaavanäyttelyissä Helsingissä, 26. 1.–4. 3. 2015. Du kan bekanta dig med generalplansmaterialet i info- Sipoossa ja Vantaalla sekä Yhteinen Östersundom -verkkosivuilla. och utställningslokalen Plattformen, på generalplansutställningarna i Sibbo och Vanda samt på webbplatsen Yhteinen Östersundom. Till- Sakarinmäen koulun tilaisuuksissa (4. 2., 10. 2. ja 12. 2.) on kello 17 fällen att diskutera planerna. yhteinen info ja kello 17.30–20 keskustelua kaavanäyttelyssä suunni- telmien äärellä. Eri päivinä paneudutaan tarkemmin tiettyihin kau- I Zachrisbackens skola (4. 2., 10. 2. och 12. 2.) ordnas klockan 17 ett punginosiin, mutta kaikista alueista voi tulla keskustelemaan itselle gemensamt infotillfälle och klockan 17.30–20 ett diskussionstillfälle vid sopivana päivänä. Tilaisuuksissa on paikalla Helsingin kaavoittajia, planutställningen. Under de olika dagarna tar man en noggrannare titt ­liikennesuunnittelijoita sekä maanhankinnasta vastaavia henkilöitä på vissa stadsdelar, men man kan komma och diskutera alla områden sekä 4. 2. Vantaan ja 12. 2. Sipoon suunnittelijoita. Kaavapäivystyksiin den dag som passar bäst. Vid tillfällena deltar Helsingfors stads pla- 25. 2. ja 26. 2. voi varata henkilökohtaisen keskusteluajan, nerare, trafikplanerare samt personer med ansvar för markanskaff- [email protected]. ning samt 4. 2. Vanda stads och 12. 2. Sibbo kommuns planerare. Du kan boka en personlig diskussionstid hos planjourerna 25. 2. och 26. 2., Söderkullan kirjaston tilaisuuksissa (3. 2. ja 4. 2.) on mahdollisuus [email protected]. keskustella Sipoon kaavoittajien ja liikennesuunnittelijoiden kanssa Östersundomin yhteisen yleiskaavan lisäksi Sibbesborgin ja Eriks­ I Söderkulla bibliotek (3. 2. och 4. 2.) anordnas möjlighet att disku- näsin osayleiskaavoista. tera med Sibbo kommuns planerare och trafikplanerare om Östersun- doms gemensamma generalplan samt om delgeneralplanerna för Sib- Tutustu aineistoon: Yleiskaavaehdotukseen ja muuhun suunnitte- besborg och Eriksnäs. luaineistoon voi tutustua verkkosivuilla www.yhteinenostersundom.fi ­ sekä 26. 1.–4. 3. 2015 Helsingissä kaupungintalon Virka infossa (Poh- Bekanta dig med materialet: Du hittar förslaget till generalplan ­ joisesplanadi 11–13), kaupunkisuunnitteluvirastossa (Kansakoulukatu samt annat planeringsmaterial på webbplatsen www.yhteinenos- 3, 1. krs), info- ja näyttelykeskus Laiturilla (vanha linja-autoasema, tersundom.fi samt 26.1.–4. 3. 2015 i Helsingfors stadshus, Virka info ­Na­rinkka 2), Itäkeskuksen kirjastossa (Turunlinnantie 1), Winbergin (Norra Esplanaden 11–13), i stadsplaneringskontoret (Folkskolegatan 3, sataman kahvilassa (Karhusaarentie 34) sekä Sakarinmäen koululla 1 vån.), info- och utställningscentret Plattformen (gamla busstationen, (Knutersintie 924). Narinken 2), i biblioteket i Östra centrum (Åbohusvägen 1), i kaféet i Winbergs hamn (Björnsövägen 34) samt i Zachrisbackens skola (Knu- Sipoossa aineistoon voi tutustua Kuntalan ensimmäisen kerroksen tersvägen 924). asiakaspalvelupisteessä (Iso Kylätie 18) tai Söderkullan kirjastossa (Amiraalintie 2) sekä Vantaalla maankäytön asiakaspalvelupisteessä I Sibbo kan man bekanta sig med materialet invid kundbetjäningsdis- katutasolla (Kielotie 28). ken på Sockengårdens första våning (Stora Byvägen 18) eller i Söder- kulla bibliotek (Amiralsvägen 2) samt i Vanda i kundtjänstpunkten för Muistutukset kirjaamoon: Muistutukset pyydetään toimittamaan Planläggning och markanvändning på gatunivå (Konvaljvägen 28). kirjallisina Östersundom-toimikunnalle viimeistään 4. 3. 2015 sähkö- postilla osoitteeseen [email protected] tai postitse osoittee- Anmärkningar till registratorskontoret: Anmärkningarna ska inläm- seen Helsingin kaupungin kirjaamo (Pohjoisesplanadi 11–13), Östersun- nas skriftligt till Östersundomkommittén senast 4. 3. 2015 via e-post dom-toimikunta, PL 10, 00099 Helsingin kaupunki. till [email protected] eller per post till Helsingfors stads regis- tratorskontor (Norra esplanaden 11–13), Östersundomkommittén, Östersundomin kuulumisia voit seurata myös tilaamalla PB 10, 00099 Helsingfors stad. uutiskirjeen sähköpostiisi! www.yhteinenostersundom.fi Du kan även följa med vad som händer i Östersundom genom att pre- numerera på nyhetsbrevet via e-post! www.yhteinenostersundom.fi

KESKUSTELUTILAISUUDET DISKUSSIONSTILLFÄLLEN

VIIKKO II VECKAN II MA 2.2. 18–20 Info- ja näyttelytila Laituri MÅ 2.2. 18–20 IInfo- och utställningslokalen Plattformen TI 3.2. 10–17 Söderkullan kirjasto (Majvik, Granö) TIS 3.2. 10–17 Söderkulla bibliotek (Majvik, Granö) KE 4.2. 17–20 Sakarinmäen koulu (Länsimäki, Salmenkallio, ONS 4.2. 17–20 Zachrisbackens skola (Västerkulla, Sundberg, Talosaari, Karhusaari) Husö, Björnsö) KE 4.2. 12.30–20 Söderkullan kirjasto (Majvik, Granö) ONS 4.2. 12.30–20 Söderkulla bibliotek (Majvik, Granö)

VIIKKO III VECKAN III TI 10.2. 17–20 Sakarinmäen koulu (Östersundom, Landbo) TIS 10.2. 17–20 Zachrisbackens skola (Östersundom, Landbo) TO 12.2. 17–20 Sakarinmäen koulu (Puroniitty, Majvik, Granö) TOR 12.2. 17–20 Zachrisbackens skola (Bäckängen, Majvik, Granö) KE 25.2. 17–19 Sakarinmäen koulu (kaavapäivystys) ONS 25.2. 17–19 Zachrisbackens skola (planjour) TO 26.2. 17–19 Sakarinmäen koulu (kaavapäivystys) TOR 26.2. 17–19 Zachrisbackens skola (planjour)