DOCSLIB.ORG

Lauri Kristian Relanderin Presidenttikausi (1925–1931) Puoluelehdistön Kuvaamana

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Lauri Kristian Relanderin Presidenttikausi (1925–1931) Puoluelehdistön Kuvaamana Mustasta hevosesta mustamaalatuksi? Lauri Kristian Relanderin presidenttikausi (1925–1931) puoluelehdistön kuvaamana Peltola Ville Petteri (149621) Suomen historian Pro gradu- tutkielma Joensuun yliopiston historian laitos Maaliskuu 2006 TUTKIMUSTIEDOTE 2.3.2006 Ville Petteri Peltola Joensuun yliopiston historian laitos Suomen historian Pro Gradu- tutkielma: Mustasta hevosesta mustamaalatuksi? Lauri Kristian Relanderin presidenttikausi (1925-1931) puoluelehdistön kuvaamana Laajuus 121 sivua Pro Gradu- tutkielma käsittelee presidentti Relanderin presidenttikauden sisäpoliittisia tapah- tumia puoluelehdistön näkökulmasta ja presidentin suhdetta näihin tapahtumiin. Sisäpoliitti- sista tapahtumista on tarkasteluun nostettu yllätykselliset presidentinvaalit vuodelta 1925. Tarkastelussa on myös Väinö Tannerin muodostama hallitus, joka oli Suomen ensimmäinen sosialidemokraattinen hallitus sitten Suomen itsenäistymisen. Lisäksi tutkitaan virkamiesten palkkauskysymykseen liittynyttä sisäpoliittista keskustelua ja sen päättymistä eduskunnan hajotukseen presidentin toimesta. Presidenttikauden loppua leimasivat Lapuan liikkeen alku- vaiheet sekä vuoden 1931 presidentinvaalit, joissa Relander istuvana presidenttinä jätettiin puolueensa ehdokasasettelussa syrjään. Tapahtumia tutkitaan poliittisen lehdistön avulla. Tutkittavat lehdet ovat Helsingin Sanomat edistyspuolueen lehtenä, Maakansa maalaisliiton edustajana, Suomen sosialidemokraatti so- sialidemokraattisen puolueen äänitorvena sekä Uusi Suomi, joka edustaa kokoomuksen mieli- piteitä tutkimuksessa. Lehdistön avulla sisäpoliittisista tapahtumista ja Relanderin suhteesta niihin on luotu kuvaa laadullisen analyysin kautta. Aineistoa on myös tarkasteltu määrällisesti sekä luotu tilastollisten menetelmien avulla asenneanalyysit, jotka kuvastavat lehtien suhdetta Relanderiin kunkin sisäpoliittisen tapahtuman yhteydessä. Sisäpoliittisista tapahtumista kirjoitettiin tutkittuna aikana runsaasti, mutta presidenttiä käsit- televiä kirjoituksia ei ollut tutkitusta aineistosta kuin noin 10 %. Helsingin Sanomien ja erityi- sesti Suomen sosialidemokraatin taholta Relander sai suurta arvostelua osakseen. Arvostelu korostui presidenttikauden loppua kohden. Uusi Suomi puolestaan tuki presidenttiä pääsään- töisesti ja karjalaisena lehtenä Maakansa tuki Relanderia hyvin avoimesti jopa ylistäen hänen toimiaan. 1 Sisällysluettelo: Sivu: 1. Lauri Kristian Relanderin poliittinen ura 1 2. Tutkimustehtävä, metodit ja lähteet 6 2.1. Tutkimusongelma ja aikaisempi tutkimus 6 2.2. Lehdistö tutkimuskohteena 9 2.3. Tutkitut lehdet 11 3. Paljon kirjoituksia – vähän kannanottoja 13 4. Uusi presidentti 27 4.1. ”Musta hevonen” voittaa 27 4.2. Vaalituloksen kommentointi 33 4.3. Vahdin vaihtuessa 37 4.4. Hallituskysymys hankaloittaa alkua 40 5. Hallitusvastuu sosialidemokraateille 45 5.1. Uusi hallitussuuntaus 45 5.2. Presidentti pedissä, Tanner torilla 50 5.3. Eduskuntavaalit – ei kansakunnan eheytymisen merkkejä 53 5.4. Presidentin paluu – ristiriitoja budjetista 57 5.5. Hallituksen vaihdos 59 6. Virkamiesten palkat ja eduskunnan hajottaminen 63 6.1. Palkkauskysymys esille 63 6.2. Relander hajottaa eduskunnan 66 6.3. Vaalit palkka-asian ympärillä 71 6.4. Uusi eduskunta ja virkamiesten palkat 74 7. Lapuan liike ja Relander 78 7.1. Lapuan liikkeen alkuvaiheet 78 7.2. Lapualaisuus järjestäytyy ja jyrkistyy 84 7.3. Kuuma kesä 88 7.4. Vaalit kommunistilakien ympärillä 93 8. Vuoden 1931 presidentinvaalit 100 8.1. Ehdokkaiden nimeäminen – Relander syrjään 100 8.2. Relander ehdokkaaksi? 105 8.3. Presidenttikauden päätös 108 9. Yhteenveto 112 Lähteet 116 Liite 1 1. Lauri Kristian Relanderin poliittinen ura Toukokuussa 1882 Sortavalan ja Käkisalmen puolivälissä sijainneessa Kurkijoen karjalaispi- täjässä maanviljelyskoulun opettaja Evald Kristian Relander avioitui paikallisen rovastin tyt- tären Gertrud Maria Olsonin kanssa. Lähes täsmälleen vuoden kuluttua, 31.5.1883, heidän perheeseen syntyi esikoispoika. Kasteessa tuleva tasavallan presidentti sai nimekseen Lars Kristian Relander. Perheeseen syntyneistä muista lapsista aikuisikään ehtivät ainoastaan vuonna 1890 syntynyt Ilmari sekä isän toisen avioliiton seurauksena vuonna 1900 syntynyt sisarpuoli Katri. Relanderin perheeseen vuosina 1884 ja 1887 syntyneet pojat kuolivat jo kuu- kauden ikäisinä.1 Lars nimi muuttui Lauriksi viimeistään opiskeluvuosien suomalaisuusharrastusten myötä. Koulutiensä Lauri Kristian aloitti Kurkijoen kirkonkylällä sijainneesta kansakoulusta. Kurki- joelta opintie vei Savonlinnan suomalaisen reaalilyseon oppilaaksi, mutta jo vuoden opiskelu- jen jälkeen hän siirtyi opiskelemaan Viipurin suomalaiseen reaalilyseoon, josta Relander kir- joitti ylioppilaaksi vuonna 1900. Keskinkertaisesta opintomenestyksestään huolimatta Relan- der jatkoi opiskelujaan Keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa. Kokeiltuaan vuoden verran kemian ja fysiikan opintoja hän siirtyi tiedekuntansa sisällä harjoittamaan maanviljelykseen liittyviä opintoja. Näissä opinnoissa Relander pärjäsi hyvin. Vuonna 1905 hän suoritti kan- dinaatin tutkielman ja opinnot jatkuivat aina vuoteen 1914, jolloin hänestä tuli filosofian toh- tori.2 Ylioppilaana Relander asui alivuokralaisena Helsingin keskustassa. Samassa pihapiirissä asui myös lihakauppias Johan Österman seitsemän tyttärensä kanssa. Relanderin huomion herätti perheen neljäs tytär Signe Österman. Lauri ja Signe vihittiin vuonna 1906 ja heidän perhee- seensä syntyi kaksi lasta tytär Maja-Lisa vuonna 1907 ja poika Ragnar vuonna 1910. Perheen perustamisen ja tutkimustyön ohella Relander toimi maatalousaineiden opettajana Impilahdel- la vuosina 1906–1907. Tämän jälkeen hän työskenteli maatalouteen liittyvissä assistentin vi- roissa, kunnes hänet nimitettiin maataloushallituksen kasvintuotanto-osaston päälliköksi vuonna 1918. Ansioituneena maatalouden tuntijana Relanderille myönnettiin maanviljelys- neuvoksen arvonimi hänen työnsä johdosta.3 1 Relander 1976, 70–71. 2 Ollila 1998, 17; Pietiäinen 1993, 110–118. 3 Ollila 1998, 17–18; Suomi-Vihonen 1973, 1. 2 Poliittista toimintaa Relander oli saanut seurata jo hänen isänsä kautta. Evald Relanderilla oli useita luottamustehtäviä. Merkittävimmät niistä olivat kuntakokouksen ja kansakoulun johto- kunnan jäsenyydet. Myös Lauri Kristian kiinnostui yliopiston alkaessa poliittisesta toiminnas- ta, jolloin hän liittyi jäseneksi Viipurilaiseen osakuntaan. Siellä hän ei kuitenkaan osallistunut varsinaiseen politikointiin, vaikka kokouksia kävikin seuraamassa. Omien muistiinpanojensa perusteella Relanderin poliittinen ajatusmaailma kytkeytyi nuorsuomalaisiin aatteisiin ennen maalaisliiton perustamista. Maalaisliiton synty vaiheet on ajoitettu vuosille 1907–1908, jol- loin vuonna 1906 perustetut Etelä-Pohjanmaan nuorsuomalainen Maalaisliitto ja Suomen Maalaisväen liitto yhdistyivät. Relanderin osallistumisesta näihin perustamiskokouksiin ei ole näyttöä. Relander tuli kuitenkin toimintaan mukaan aikaisessa vaiheessa, sillä jo vuonna 1907 hän liittyi maalaisliittolaisen Talonpojan Lehden hallintoon. Uuden puolueen aatteet sopivat hyvin maaseudulla kasvaneelle ja maatalouteen työnsä ja tutkimustensa puolesta perehtyneel- le Relanderille. 4 Relanderin aktiiviura maalaisliitossa alkoi lokakuussa 1909, jolloin hänet valittiin puolueen valtuuskunnan jäseneksi. Herravihaisessa puolueessa akateemisesti koulutettu Relander oli tuolloin melkoinen poikkeus muiden jäsenten keskuudessa. Eduskuntavaalien lähestyessä Viipurin itäisessä vaalipiirissä suhtauduttiinkin aluksi vieroksuen ajatukseen, että puolueen ehdokkaiden joukossa olisi myös korkeamman opillisen sivistyksen omaavia henkilöitä. Tätä kuvasi myös eräs junakeskustelu Relanderiin liittyen: ”mitäs te tuosta Relanderista olette sak- kiinne ottaneet, eikö se kouluja käyneenä ole liika viisas teidän tomppelien joukkoon?” Ky- symykseen antoi vastauksen maalaisliittolainen K.K. Pykälä joka tokaisi, että: ”Pitäähän se meidänkin sakissa olla yksi kirjoitustaitoinen mies.”5 Ennakkoluulot eivät kuitenkaan lopulta vaikeuttaneet Relanderin poliittisen uran alkua, sillä hänet hyväksyttiin eduskuntavaaliehdok- kaaksi selvällä enemmistöllä. Vuoden 1910 eduskuntavaalien myötä 26-vuotias Relander va- littiin eduskuntaan, jolloin hänestä tuli ensimmäinen akateeminen maalaisliiton kansanedusta- ja. Eduskunnan hajotusten vuoksi vaaleja oli tiheään 1910- luvun alussa. Vuonna 1911 Relan- der valittiin uudelleen eduskuntaan, mutta vuoden 1913 vaaleissa hän kieltäytyi monen muun ehdokkaan tavoin ehdokkuudesta, koska sortotoimien seurauksena eduskuntatyö koettiin tur- hauttavaksi. Lisäksi kansanedustajantehtävät veivät paljon aikaa akateemista uraa suunnitel- leen Relanderin tutkimustyöltä. Kansanedustajauransa alkuvaiheessa Relander oli varsin nä- kymätön kansanedustaja. Neljän edustusvuotensa aikana hän käytti vain yhdeksän lyhyttä 4 Pietiäinen 1993, 110; 120–121; Suomi-Vihonen 1973, 1-2. 5 MK 10.2.1925. 3 puheenvuoroa ja teki muutaman maanviljelykseen liittyneen aloitteen. Yritettyään uudelleen eduskuntaan vuonna 1916 hän jäi niukasti ilman edustajanpaikkaa.6 Vuonna 1917 Relander alkoi tehdä paluuta politiikkaan. Venäjän maaliskuun vallankumouk- sen jälkeen Suomeen kasattiin uutta hallitusta. Tällöin Relanderin nimi oli alusta lähtien kes- kusteluissa vahvasti mukana, mutta lopulta häntä ei kuitenkaan ministeriksi valittu. Relande- rista tuli kuitenkin maalaisliiton johtohahmoja kun hänet valittiin puolueen keskushallinnon varapuheenjohtajaksi. Relanderin lisäksi maalaisliiton johtajiin kuuluivat tuolloin Santeri Al- kio ja Kyösti Kallio. Saman vuoden lokakuussa Relander
Load more

Recommended publications
  • Latvian–Finnish Economic Relations 1918–19401
    71 https://doi.org/10.22364/hssl.28.1.05 LATVIAN–FINNISH ECONOMIC RELATIONS 1918–19401 Viesturs Pauls Karnups Dr. oec. Abstract This article provides an overview of Latvian-Finnish economic relations in the interwar period. In the interwar period, economic relations between Latvia and Finland were mainly confined to foreign trade, although there were some investments in Latvia from Finland as well. Latvia declared its independence in 1918, however normal trade with Finland did not commence until 1920 after the end of the Latvian War of Independence. It ended with the outbreak of the Winter War in 1939. Latvia’s foreign trade in relation to Finland was more or less regulated by the 1924 Commercial and Navigation treaty, as well as the 1936 Commercial Agreement. Latvia’s main imports from Finland in the interwar period were textiles and textile products, metals and metal products, cellulose, paper and paper products, agricultural machinery, and knives and knife products, whilst Latvia’s main exports to Finland were rubber products, gypsum, bone meal, paint and paint products, seeds, radios and linoleum. In general, trade and thus economic relations were of marginal significance to both countries in the interwar period due mainly to the similarities of their economic structures. On the other hand, Latvia had fairly intensive relations with Finland in the political, social and cultural spheres. This was mainly due to the fact of geographic propinquity, and Finland’s special relationship to Estonia, which was Latvia’s neighbour and closest ally. Keywords: Latvia, Finland, economic relations, interwar period Introduction Although Latvians had had sporadic contact with the Finns in previous centuries, especially after Finland was annexed to the Tsarist Empire, it was in the aftermath of the 1905 revolution and during WWI that a large number of Latvian intelligentsia (writers, public figures, etc.) found refuge in Finland.2 After WWI and into the 1920s, Finland was regarded as a Baltic State along with Estonia, Latvia, Lithuania and to a lesser extent Poland.
    [Show full text]
  • Fascist Lapua Movement in the 1930S SAMI
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by UCL Discovery 1 Christ vs. Communism: Communism as a Religious Social Problem in Finland’s Proto- Fascist Lapua Movement in the 1930s SAMI KOSKELAINEN AND TITUS HJELM1 Abstract This article traces the emergence of religious anti-communist discourse in Finland’s proto-fascist Lapua Movement in the 1930s. Applying constructionist social problems theory, it discusses the constructions of communism as a religious social problem, Christian piety as a solution to the problem of godless communism, and the religious legitimation of violence. The article argues that by identifying Christianity with the Finnish nation the construction of communism as a religious problem—itself an outcome of the influence of revivalist Lutheran ministers in the leadership of the movement—resonated with the broader audience, but that this indigenous religious nationalism lost support with the increasing belligerence of the movement. At the end of the 1920s Finland was a divided country. The Civil War of 1918, fought between the socialist “Reds” and the bourgeois and agrarian “Whites” in the aftermath of independence from (now Bolshevik) Russia, was a cultural trauma on par with the Spanish Civil War.1 The proportional death toll in the repression of the defeated Reds exceeded that of all other European civil conflicts in the inter-war era.2 Yet, despite the victory and the official banning of the Communist Party, some factions on the White side saw the re-emergence and 1 Sami Koskelainen has a Bachelor of Arts from University College London, School of Slavonic and East European Studies.
    [Show full text]
  • JU Suomi Ja Puola Opt.Pdf (11.47Mt)
    Tämän teoksen sähköisen version on julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) Creative Commons -lisenssillä: CC BY-NC-ND 4.0 International. Lisenssiin voi tutustua englanniksi osoitteessa: https://creativecommons.org/licenses/by-nc- nd/4.0/legalcode Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on saanut sähköisen julkaisuluvan teoksen oikeudenhaltijoilta. Mikäli olette oikeudenhaltija, jota SKS ei ole tavoittanut, pyydämme teitä ystävällisesti ottamaan yhteyttä SKS:aan. Suomen Historiallinen Seura Raimo Pullat Suomi ja Puola Suhteita yli Itämeren 1917-1941 Helsinki 1997 IIII IIIIIIIIII III 10111101111 I IIIIIIIIIIIIIIIII 103 025 8262 Käännös: Miikka Kallio Kansi: Rauno Endén ISBN 951-710-057-4 Hakapaino Oy, Helsinki 1997 Omistan tämän teoksen vaimoni isälle, joka oli puolalainen vapaustaistelija ja sedälleni sekä kahdelle enolleni, jotka kaikki saivat dramaattisesti surmansa toisen maailmansodan aikana. Puolan suurlähettilään tervehdys teoksen lukijoille Lähes 80 vuotta sitten, kun Puola ilmestyi uudelleen Euroopan kartalle riippumattomana valtiona ja Suomi itsenäistyi, johti eräänlainen etujen yhteisyyden tunne kansamme harkitsemaan sopimusta, jota on kirjal- lisuudessa usein nimitetty "Itämeren ententeksi". Liittoa ei koskaan syntynyt. Jos niin olisi käynyt, ehkäpä alueen historiakin olisi kulkenut toisia raiteita. Tarkoitukseni ei ole kuitenkaan uppoutua historiallisiin kuvitelmiin. Käsillä olevan tutkielman tekijä on pyytänyt minulta al- kusanoja teokseensa, ja sen johdosta haluan todeta, että suomalaiset ovat varmasti saaneet luettavakseen
    [Show full text]
  • Det Självständiga Finland Den Ödesmättade Stämningen
    Det Innehåll självständiga Förryskning och frihetslängtan 3 Finland Jägarna 5 Revolutionen och Hur Finland de röda gardena 7 uppnådde och Skyddskårerna och bristen på allmän ordning 9 bevarade sin Mordet på Alfred Kordelin 10 Finland blir självständigt 12 självständighet. Konfrontationen trappas upp 13 En finländsk Orsakerna till konflikten 14 Mot öppet krig 15 överlevnads- Krigets förlopp 18 Kampen om Tammerfors 19 historia De olika benämningarna på kriget 22 Krigets efterspel 24 Viktiga data i frihetskampen 26 Överbefälhavaren Utgivare Mannerheim 28 Frihetskrigets Monarki eller republik? 32 Traditionsförbund rf Ukko-Pekka Svinhufvud 33 Koulukatu 16 A Operationerna bortom 33200 Tammerfors östgränsen och i Estland 34 Freden i Dorpat 36 Original finsk text Kupp i norr – Mikko Uola ”fläskrevolutionen” 37 Skyddskårerna Översättning och försvarsandan 38 Lars Gustaf Forsman Lotta Svärd 39 Samhällsfreden i fara 40 Svensk redigering Lapporörelsen 41 Carl-Johan Hindsberg ”Ett andra frihetskrig” 43 Inför fortsättningskriget 45 Grafisk planering Från fortsättningskrig Tmi Graafisto till vsb-pakt 48 Inför nya hotbilder Bilder Litteraturkällor i urval 50 Krigsmuseet, Museiverkets bildarkiv, privata arkiv Tryckeri Priimus Paino Oy, Loimaa 2007 ISBN 978-951-97885-3-1 Förryskning och och åsidosatte därmed lan- finländare och till slut en- frihetslängtan dets egna lagstiftande or- bart ryssar utnämndes till gan. medlemmar i senaten som Under många hundra år hörde de Finländarna gjorde regeringen då kallades. År finska landskapen till Sverige som motstånd
    [Show full text]
  • The Managerial Cube
    ARTIKKELIT• RAIMO NURMI 269 The managerial cube Raimo Nurmi tinuum (see e.g. Nurmi, 1994, for another con­ ABSTRACT ceptualization of the relation between the two concepts). Many management textbooks argue that top The article introduces a manageria! cube thai management is in charge of the strategy and it consists of three continua: The first is management delegates the operations to the middle manage­ vs. leadership, the second strategic vs. op�rative, the third responsibility vs. power. The Pres1dents of ment and operative personnel. ln fact, top man­ Finland are reviewed and classified by means of the agement tends to be loaded with much opera­ cube. Admittedly, the interpretations remain tive routine (Mintzberg, 1973), and, strategies debatable. Nonetheless, it is argued thai the cube often emerge from middle management or even has potential for further conceptual refi�ement, empirical measurement and use as an mstrument for from the operative personnel (Viitanen, 1993). AII management development. manageria! tasks have, accordingly, strategic and operative qualities. Strategic qualities purport making the organization fit with its environment, and they include managing and leading chang­ Key words: Management, leadership, strategy, operations, responsibility, power. es, transitions and transformations. Operative qualities mean to implement the given strategy - or, in fact, sometimes even working without a strategy. ln this article, the two concepts are seen to make up a continuum. 1. INTRODUCTION Responsibility vs. power is regarded in this article as the third manageria! continuum. Re­ Management and leadership are established sponsibility refers to manageria! behaviour to concepts in literature. Management as a "coun­ maintain or improve the position of the organiza­ terpoint" of leadership refers to manageria! work tion even at the cost of the manager - the cost process: e.g., the functions of management (like may be stress, unpleasant decisions, bad pub­ planning, coordinating, controlling, etc.) have licity and other persona! problems.
    [Show full text]
  • Vihtori Kosolan Puheiden Muutokset 1929–1932
    Aarni Virtanen ”Toimikaa. Älkää odottako.” Vihtori Kosolan puheiden muutokset 1929–1932 Suomen historian pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Historian ja etnologian laitos Syksy 2010 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO .............................................................................................................................................. 3 1.1 TULKINNAT LAPUANLIIKKEESTÄ .......................................................................................................... 3 1.2 TUTKIMUSKYSYMYS , LÄHTEET JA LÄHDEKRITIIKKI .............................................................................. 7 1.3 AATTEET , MYYTIT JA KONTEKSTIT ......................................................................................................13 2 KOSOLAN MAAILMANKUVA ............................................................................................................22 2.1 KOSOLA ENNEN LAPUANLIIKETTÄ .......................................................................................................22 2.2 KOSOLA JA LAPUANLIIKE .....................................................................................................................25 2.3 LAPUANLIIKKEEN TAUSTA JA PUNAISTEN PAITOJEN RIISUMINEN .........................................................31 3 RETORIIKKA ..........................................................................................................................................37 3.1 KOSOLAN RETORIIKAN VALTAKUNTA ..................................................................................................37
    [Show full text]
  • Soldiering and the Making of Finnish Manhood
    Soldiering and the Making of Finnish Manhood Conscription and Masculinity in Interwar Finland, 1918–1939 ANDERS AHLBÄCK Doctoral Thesis in General History ÅBO AKADEMI UNIVERSITY 2010 © Anders Ahlbäck Author’s address: History Dept. of Åbo Akademi University Fabriksgatan 2 FIN-20500 Åbo Finland e-mail: [email protected] ISBN 978-952-12-2508-6 (paperback) ISBN 978-952-12-2509-3 (pdf) Printed by Uniprint, Turku Table of Contents Acknowledgements v 1 Introduction 1 1.1 Images and experiences of conscripted soldiering 1 1.2 Topics in earlier research: The militarisation of modern masculinity 8 1.3 Theory and method: Conscription as a contested arena of masculinity 26 1.4 Demarcation: Soldiering and citizenship as homosocial enactments 39 2 The politics of conscription 48 2.1 Military debate on the verge of a revolution 52 2.2 The Civil War and the creation of the “White Army” 62 2.3 The militiaman challenging the cadre army soldier 72 2.4 From public indignation to closing ranks around the army 87 2.5 Conclusion: Reluctant militarisation 96 3 War heroes as war teachers 100 3.1 The narrative construction of the Jägers as war heroes 102 3.2 Absent women and distant domesticity 116 3.3 Heroic officers and their counter-images 118 3.4 Forgetfulness in the hero myth 124 3.5 The Jäger officers as military educators 127 3.6 Conclusion: The uses of war heroes 139 4 Educating the citizen-soldier 146 4.1 Civic education and the Suomen Sotilas magazine 147 4.2 The man-soldier-citizen amalgamation 154 4.3 History, forefathers and the spirit of sacrifice
    [Show full text]
  • Presidential Elections 2018
    Elections 2018 Presidential elections 2018 First election, preliminary information Sauli Niinistö was elected President in the first election in 2018 In the first election for the President, Sauli Niinistö received the majority of the votes cast and was elected the President of the Republic of Finland. The candidate of a constituency association, the incumbent president Niinistö received slightly over 1,874,000 votes in the election, that is, 62.7 per cent of all votes cast. Pekka Haavisto, the candidate of the Green League, received the second most votes (nearly 371,000). Haavisto’s share of votes cast was 12.4 per cent. The difference between the two candidates with most votes cast was thus around 1,500,000 votes and 50.3 percentage points. Helsinki 30.1.2018 Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source. Support for the presidential candidates in the Presidential election 2018, first election, and support for the corresponding party in the Presidential election 2012 and the Municipal elections 2017, % Sauli Niinistö/constituency association B (corresponding party KOK), Paavo Väyrynen/constituency association A (corresponding party KESK) Niinistö’s share of votes cast was 25.7 percentage points higher than in the first round of the Presidential election in 2012. The support for Niinistö was 42 percentage points greater than the support for the Coalition Party used as his corresponding party in the Municipal elections 2017. In turn, Haavisto's share of votes cast was 6.4 percentage points lower than in the 2012 Presidential election. However, Haavisto's share of votes was almost the same (only 0.1 percentage points lower) as the share of votes cast for the Green League in the Municipal elections 2017.
    [Show full text]
  • Suomen Ritarikunnat 100 Vuotta
    SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA SUOMEN RITARIKUNNAT SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA FINLANDS ORDNAR 100 ÅR FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS FINNISH ORDERS OF MERIT: ORDNAR 100 ÅR FINLANDS NÄYTTELY KANSALLISARKISTOSSA 4.12.2018–20.12.2019 UTSTÄLLNING I RIKSARKIVET EXHIBITION AT THE NATIONAL ARCHIVES SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA FINLANDS ORDNAR 100 ÅR FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA FINLANDS ORDNAR 100 ÅR FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA NÄYTTELY KANSALLISARKISTOSSA 4.12.2018–20.12.2019 FINLANDS ORDNAR 100 ÅR UTSTÄLLNING I RIKSARKIVET 4.12.2018–20.12.2019 FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS EXHIBITION AT THE NATIONAL ARCHIVES 4 DECEMBER 2018–20 DECEMBER 2019 HELSINKI - HELSINGFORS Kuraattori / Kurator / Curator: PhD Antti Matikkala Ohjausryhmä / Styrgrupp / Steering Group: Pääjohtaja / Generaldirektör /Director General Jussi Nuorteva, puheenjohtaja / ordförande / Chair Kenraaliluutnantti / Generallöjtnant / Lieutenant General Olavi Jäppilä Kontra-amiraali / Konteramiral / Rear Admiral Antero Karumaa Tutkimusjohtaja / Forskningsdirektör / Research Director Päivi Happonen, sihteeri /sekreterare / Secretary Näyttelytyöryhmä / Arbetsgrupp för utställningen / Working Group for the Exhibition: Tutkimusjohtaja Päivi Happonen, puheenjohtaja / ordförande / Chair PhD Antti Matikkala Sisällöntuottaja / Innehållsproducent / Content Producer Wilhelm Brummer Kultaseppämestari / Guldsmedmästare / Master Goldsmith Tuomas Hyrsky Kehittämispäällikkö / Utvecklingschef
    [Show full text]
  • Ylioppilaslehti and the University's
    Kasvatus & Aika 3 (4) 2009, 7-23 Ylioppilaslehti and the University’s Language Struggle in the 1920s and 1930s Jukka Kortti A new Universities Act was a current topic in 1922, just as it is today. The most essential part in the reform concerned the language of education, Swedish and/or Finnish. It was the starting point for the language struggle which lasted until the Second World War. Nationalistic university students played an important role in this ethnolinguistic conflict. This article covers the issue through the student’s magazine Ylioppilaslehti , which has not only been an important forum for university students, but occasionally also significant for the wider Finnish public sphere. The topic which troubled the University of Helsinki the most in the 1920s and 1930s was the language struggle – the issue of finnicizing the university. The ethnolinguistic conflict was on the whole a significant national issue during the restless childhood years of Finnish democracy. The conflict had a great political importance, as it was directly linked to the struggles among political parties, the position of Swedish speakers and the rise of nationalism and right-wing radicalism. It penetrated Finnish society extensively during the interwar decades: the Swedishness of economic life was regarded as a far-reaching drawback; finnicizing the army officers developed into an important point of controversy and all levels of education had to take position in this issue. This paper focuses first and foremost on the university. Even though the conflict had longer historical roots, an important starting point for the university’s ethnolinguistic issue was the Universities Act of 1923, which defined the position of Finnish and Swedish languages at the university.
    [Show full text]
  • Paths in Austrian and Finnish History
    Smallcons Project A Framework for Socio-Economic Development in Europe? The Consensual Political Cultures of the Small West European States in Comparative and Historical Perspective (No. HPSE-CT-2002-00134) Work Package 10 Paths in Austrian and Finnish History Helmut Konrad, Martin Pletersek, Andrea Strutz (eds.) Department of History/Contemporary History, University of Graz September 2004 Contributors: Helmut Konrad, Martin Pletersek, Johanna Rainio-Niemi, Henrik Stenius, Andrea Strutz 2 Contents Helmut Konrad, Martin Pletersek, Andrea Strutz Paths in Austrian and Finnish history – a tentative comparison Helmut Konrad Periods in the History of Austrian Consensualism Henrik Stenius Periodising Finnish Consensus Martin Pletersek, Andrea Strutz A Monarchy and Two Republics – the Austrian Path (including comparative context of neighbouring new EU-members) Johanna Rainio-Niemi Paths in the Austrian and Finnish history: FINLAND (including comparative context of neighbouring new EU-members) 3 Paths in Austrian and Finnish history – a tentative comparison Helmut Konrad, Martin Pletersek, Andrea Strutz The smallcons-project "A Framework for Socio-economic Development in Europe? The Consensual Political Cultures of the Small West European States in Comparative and Historical Perspective" reserves a particular place for Austria and Finland because "[…] these cases suggest that the communication capacity conditional for consensualism can emerge within only a few decades." (Annex to the contract: 3). As opposed to the other project countries, the project proposal assumes that the two are the discontinuity cases whose historical paths didn't seem to point towards consensualism. In the words of Peter Katzenstein, "[…] the Austrian train was at every branch switched in a direction opposite from the other small European states." (1985: 188).
    [Show full text]
  • Presidencialismo Al Interior De Los Poderes Legislativo Y Ejecutivo Y Entre Ambos
    CENTRO DE INVESTIGACIÓN Y DOCENCIA ECONÓMICAS, A.C. LA FORMACIÓN DE ACUERDOS EN EL SEMI- PRESIDENCIALISMO AL INTERIOR DE LOS PODERES LEGISLATIVO Y EJECUTIVO Y ENTRE AMBOS. T E S I S QUE PARA OBTENER EL TÍTULO DE LICENCIADO EN CIENCIA POLÍTICA Y RELACIONES INTERNACIONALES PRESENTA MAURICIO EMANUEL ONTIVEROS BRIONES DIRECTOR DE TESIS: DR. JOSÉ ANTONIO CRESPO MENDOZA MÉXICO, D.F. MAYO 2013. P á g i n a | 2 Dedicatorias Dedicado a mi(s): familia, amigos, profesores y a todos aquéllos a quienes les interese estos temas siempre y cuando se tomen el tiempo de leer este documento completamente; pero especialmente a: mis bisabuelas, mis padres, mi mejor amiga (Ivonne Gabriela Flores Moncada), mi director de tesis (José Antonio Crespo Mendoza), mi profesor y amigo Carlos Bazdresch Parada y no por último menos importante Dios mismo. P á g i n a | 3 Agradecimientos En primera instancia quiero agradecerle a Dios el haberme permitido llegar hasta aquí y haber podido completar el presente documento. Él me dio fuerza para continuar el camino que me trajo aquí aun cuando física, anímica, emocional y espiritualmente no tuve más voluntad para continuar andando. A través de muchas formas, que a cualquier persona le resultan desconocidas e incomprensibles —en su mayoría—, me hizo andar y no rendirme ni renunciar a la encomienda que tenía enfrente. Me ayudó y proveyó de lo necesario para continuar incluso cuando parecía que todo estaba en mi contra. Por más desánimos que recibí, insultos, ofensas, burlas, limitaciones que se me impusieron en cualquier ámbito y obstáculos que se presentaron, con su ayuda pude salir avante de toda situación que se me presentó.
    [Show full text]