Mustasta hevosesta mustamaalatuksi? Lauri Kristian Relanderin presidenttikausi (1925–1931) puoluelehdistön kuvaamana Peltola Ville Petteri (149621) Suomen historian Pro gradu- tutkielma Joensuun yliopiston historian laitos Maaliskuu 2006 TUTKIMUSTIEDOTE 2.3.2006 Ville Petteri Peltola Joensuun yliopiston historian laitos Suomen historian Pro Gradu- tutkielma: Mustasta hevosesta mustamaalatuksi? Lauri Kristian Relanderin presidenttikausi (1925-1931) puoluelehdistön kuvaamana Laajuus 121 sivua Pro Gradu- tutkielma käsittelee presidentti Relanderin presidenttikauden sisäpoliittisia tapah- tumia puoluelehdistön näkökulmasta ja presidentin suhdetta näihin tapahtumiin. Sisäpoliitti- sista tapahtumista on tarkasteluun nostettu yllätykselliset presidentinvaalit vuodelta 1925. Tarkastelussa on myös Väinö Tannerin muodostama hallitus, joka oli Suomen ensimmäinen sosialidemokraattinen hallitus sitten Suomen itsenäistymisen. Lisäksi tutkitaan virkamiesten palkkauskysymykseen liittynyttä sisäpoliittista keskustelua ja sen päättymistä eduskunnan hajotukseen presidentin toimesta. Presidenttikauden loppua leimasivat Lapuan liikkeen alku- vaiheet sekä vuoden 1931 presidentinvaalit, joissa Relander istuvana presidenttinä jätettiin puolueensa ehdokasasettelussa syrjään. Tapahtumia tutkitaan poliittisen lehdistön avulla. Tutkittavat lehdet ovat Helsingin Sanomat edistyspuolueen lehtenä, Maakansa maalaisliiton edustajana, Suomen sosialidemokraatti so- sialidemokraattisen puolueen äänitorvena sekä Uusi Suomi, joka edustaa kokoomuksen mieli- piteitä tutkimuksessa. Lehdistön avulla sisäpoliittisista tapahtumista ja Relanderin suhteesta niihin on luotu kuvaa laadullisen analyysin kautta. Aineistoa on myös tarkasteltu määrällisesti sekä luotu tilastollisten menetelmien avulla asenneanalyysit, jotka kuvastavat lehtien suhdetta Relanderiin kunkin sisäpoliittisen tapahtuman yhteydessä. Sisäpoliittisista tapahtumista kirjoitettiin tutkittuna aikana runsaasti, mutta presidenttiä käsit- televiä kirjoituksia ei ollut tutkitusta aineistosta kuin noin 10 %. Helsingin Sanomien ja erityi- sesti Suomen sosialidemokraatin taholta Relander sai suurta arvostelua osakseen. Arvostelu korostui presidenttikauden loppua kohden. Uusi Suomi puolestaan tuki presidenttiä pääsään- töisesti ja karjalaisena lehtenä Maakansa tuki Relanderia hyvin avoimesti jopa ylistäen hänen toimiaan. 1 Sisällysluettelo: Sivu: 1. Lauri Kristian Relanderin poliittinen ura 1 2. Tutkimustehtävä, metodit ja lähteet 6 2.1. Tutkimusongelma ja aikaisempi tutkimus 6 2.2. Lehdistö tutkimuskohteena 9 2.3. Tutkitut lehdet 11 3. Paljon kirjoituksia – vähän kannanottoja 13 4. Uusi presidentti 27 4.1. ”Musta hevonen” voittaa 27 4.2. Vaalituloksen kommentointi 33 4.3. Vahdin vaihtuessa 37 4.4. Hallituskysymys hankaloittaa alkua 40 5. Hallitusvastuu sosialidemokraateille 45 5.1. Uusi hallitussuuntaus 45 5.2. Presidentti pedissä, Tanner torilla 50 5.3. Eduskuntavaalit – ei kansakunnan eheytymisen merkkejä 53 5.4. Presidentin paluu – ristiriitoja budjetista 57 5.5. Hallituksen vaihdos 59 6. Virkamiesten palkat ja eduskunnan hajottaminen 63 6.1. Palkkauskysymys esille 63 6.2. Relander hajottaa eduskunnan 66 6.3. Vaalit palkka-asian ympärillä 71 6.4. Uusi eduskunta ja virkamiesten palkat 74 7. Lapuan liike ja Relander 78 7.1. Lapuan liikkeen alkuvaiheet 78 7.2. Lapualaisuus järjestäytyy ja jyrkistyy 84 7.3. Kuuma kesä 88 7.4. Vaalit kommunistilakien ympärillä 93 8. Vuoden 1931 presidentinvaalit 100 8.1. Ehdokkaiden nimeäminen – Relander syrjään 100 8.2. Relander ehdokkaaksi? 105 8.3. Presidenttikauden päätös 108 9. Yhteenveto 112 Lähteet 116 Liite 1 1. Lauri Kristian Relanderin poliittinen ura Toukokuussa 1882 Sortavalan ja Käkisalmen puolivälissä sijainneessa Kurkijoen karjalaispi- täjässä maanviljelyskoulun opettaja Evald Kristian Relander avioitui paikallisen rovastin tyt- tären Gertrud Maria Olsonin kanssa. Lähes täsmälleen vuoden kuluttua, 31.5.1883, heidän perheeseen syntyi esikoispoika. Kasteessa tuleva tasavallan presidentti sai nimekseen Lars Kristian Relander. Perheeseen syntyneistä muista lapsista aikuisikään ehtivät ainoastaan vuonna 1890 syntynyt Ilmari sekä isän toisen avioliiton seurauksena vuonna 1900 syntynyt sisarpuoli Katri. Relanderin perheeseen vuosina 1884 ja 1887 syntyneet pojat kuolivat jo kuu- kauden ikäisinä.1 Lars nimi muuttui Lauriksi viimeistään opiskeluvuosien suomalaisuusharrastusten myötä. Koulutiensä Lauri Kristian aloitti Kurkijoen kirkonkylällä sijainneesta kansakoulusta. Kurki- joelta opintie vei Savonlinnan suomalaisen reaalilyseon oppilaaksi, mutta jo vuoden opiskelu- jen jälkeen hän siirtyi opiskelemaan Viipurin suomalaiseen reaalilyseoon, josta Relander kir- joitti ylioppilaaksi vuonna 1900. Keskinkertaisesta opintomenestyksestään huolimatta Relan- der jatkoi opiskelujaan Keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa. Kokeiltuaan vuoden verran kemian ja fysiikan opintoja hän siirtyi tiedekuntansa sisällä harjoittamaan maanviljelykseen liittyviä opintoja. Näissä opinnoissa Relander pärjäsi hyvin. Vuonna 1905 hän suoritti kan- dinaatin tutkielman ja opinnot jatkuivat aina vuoteen 1914, jolloin hänestä tuli filosofian toh- tori.2 Ylioppilaana Relander asui alivuokralaisena Helsingin keskustassa. Samassa pihapiirissä asui myös lihakauppias Johan Österman seitsemän tyttärensä kanssa. Relanderin huomion herätti perheen neljäs tytär Signe Österman. Lauri ja Signe vihittiin vuonna 1906 ja heidän perhee- seensä syntyi kaksi lasta tytär Maja-Lisa vuonna 1907 ja poika Ragnar vuonna 1910. Perheen perustamisen ja tutkimustyön ohella Relander toimi maatalousaineiden opettajana Impilahdel- la vuosina 1906–1907. Tämän jälkeen hän työskenteli maatalouteen liittyvissä assistentin vi- roissa, kunnes hänet nimitettiin maataloushallituksen kasvintuotanto-osaston päälliköksi vuonna 1918. Ansioituneena maatalouden tuntijana Relanderille myönnettiin maanviljelys- neuvoksen arvonimi hänen työnsä johdosta.3 1 Relander 1976, 70–71. 2 Ollila 1998, 17; Pietiäinen 1993, 110–118. 3 Ollila 1998, 17–18; Suomi-Vihonen 1973, 1. 2 Poliittista toimintaa Relander oli saanut seurata jo hänen isänsä kautta. Evald Relanderilla oli useita luottamustehtäviä. Merkittävimmät niistä olivat kuntakokouksen ja kansakoulun johto- kunnan jäsenyydet. Myös Lauri Kristian kiinnostui yliopiston alkaessa poliittisesta toiminnas- ta, jolloin hän liittyi jäseneksi Viipurilaiseen osakuntaan. Siellä hän ei kuitenkaan osallistunut varsinaiseen politikointiin, vaikka kokouksia kävikin seuraamassa. Omien muistiinpanojensa perusteella Relanderin poliittinen ajatusmaailma kytkeytyi nuorsuomalaisiin aatteisiin ennen maalaisliiton perustamista. Maalaisliiton synty vaiheet on ajoitettu vuosille 1907–1908, jol- loin vuonna 1906 perustetut Etelä-Pohjanmaan nuorsuomalainen Maalaisliitto ja Suomen Maalaisväen liitto yhdistyivät. Relanderin osallistumisesta näihin perustamiskokouksiin ei ole näyttöä. Relander tuli kuitenkin toimintaan mukaan aikaisessa vaiheessa, sillä jo vuonna 1907 hän liittyi maalaisliittolaisen Talonpojan Lehden hallintoon. Uuden puolueen aatteet sopivat hyvin maaseudulla kasvaneelle ja maatalouteen työnsä ja tutkimustensa puolesta perehtyneel- le Relanderille. 4 Relanderin aktiiviura maalaisliitossa alkoi lokakuussa 1909, jolloin hänet valittiin puolueen valtuuskunnan jäseneksi. Herravihaisessa puolueessa akateemisesti koulutettu Relander oli tuolloin melkoinen poikkeus muiden jäsenten keskuudessa. Eduskuntavaalien lähestyessä Viipurin itäisessä vaalipiirissä suhtauduttiinkin aluksi vieroksuen ajatukseen, että puolueen ehdokkaiden joukossa olisi myös korkeamman opillisen sivistyksen omaavia henkilöitä. Tätä kuvasi myös eräs junakeskustelu Relanderiin liittyen: ”mitäs te tuosta Relanderista olette sak- kiinne ottaneet, eikö se kouluja käyneenä ole liika viisas teidän tomppelien joukkoon?” Ky- symykseen antoi vastauksen maalaisliittolainen K.K. Pykälä joka tokaisi, että: ”Pitäähän se meidänkin sakissa olla yksi kirjoitustaitoinen mies.”5 Ennakkoluulot eivät kuitenkaan lopulta vaikeuttaneet Relanderin poliittisen uran alkua, sillä hänet hyväksyttiin eduskuntavaaliehdok- kaaksi selvällä enemmistöllä. Vuoden 1910 eduskuntavaalien myötä 26-vuotias Relander va- littiin eduskuntaan, jolloin hänestä tuli ensimmäinen akateeminen maalaisliiton kansanedusta- ja. Eduskunnan hajotusten vuoksi vaaleja oli tiheään 1910- luvun alussa. Vuonna 1911 Relan- der valittiin uudelleen eduskuntaan, mutta vuoden 1913 vaaleissa hän kieltäytyi monen muun ehdokkaan tavoin ehdokkuudesta, koska sortotoimien seurauksena eduskuntatyö koettiin tur- hauttavaksi. Lisäksi kansanedustajantehtävät veivät paljon aikaa akateemista uraa suunnitel- leen Relanderin tutkimustyöltä. Kansanedustajauransa alkuvaiheessa Relander oli varsin nä- kymätön kansanedustaja. Neljän edustusvuotensa aikana hän käytti vain yhdeksän lyhyttä 4 Pietiäinen 1993, 110; 120–121; Suomi-Vihonen 1973, 1-2. 5 MK 10.2.1925. 3 puheenvuoroa ja teki muutaman maanviljelykseen liittyneen aloitteen. Yritettyään uudelleen eduskuntaan vuonna 1916 hän jäi niukasti ilman edustajanpaikkaa.6 Vuonna 1917 Relander alkoi tehdä paluuta politiikkaan. Venäjän maaliskuun vallankumouk- sen jälkeen Suomeen kasattiin uutta hallitusta. Tällöin Relanderin nimi oli alusta lähtien kes- kusteluissa vahvasti mukana, mutta lopulta häntä ei kuitenkaan ministeriksi valittu. Relande- rista tuli kuitenkin maalaisliiton johtohahmoja kun hänet valittiin puolueen keskushallinnon varapuheenjohtajaksi. Relanderin lisäksi maalaisliiton johtajiin kuuluivat tuolloin Santeri Al- kio ja Kyösti Kallio. Saman vuoden lokakuussa Relander