Suomen Palloliitto 1964 ( Finlands Bollförbund
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Suomen Palloliitto 1964 ( Finlands Bollförbund HELS I N KI HELSINGF O RS 1965 SUOMEN PALLOLIITTO 1964 Yleistä Tämä toimintakertomus käsittää kalenterivuoden 1. 1. - 31. 12. 1964. Päättyneen vuoden toimintaa voidaan tarkastella tyydytystä tuntien. Kansainvälisessä kilpailutoiminnassa saavutetut me nestykset osoittavat, että tehokkaan valmennustoiminnan avulla pystymme kouluttamaan maamme edustusjoukkueet kilpailu kykyisiksi ainakin muiden pohjoismaiden kanssa. Liiton kai kissa portaissa suoritettu työ niin kilpailu-, koulutus-, valmen nus- kuin järjestötoiminnankin alalla on jatkunut entistä tii viimpänä. Tämä seuraportaasta alkaen ensiarvoisen tärkeäksi katsottava työ puolestaan takaa sen, että liittojohtoiselle vaI mennustoiminnalle maan edustusta ajatellen riittää jatkuvasti pelaajamateriaalia. Toiminnasta saatua myönteistä kokonaiskuvaa himmentää kuitenkin jonkin verran katsojamäärien väheneminen kansal lisissa otteluissamm~. Tämä ilmiö, vaikkakin se lienee helpom min korjattavissa kuin esimerkiksi palloilumme tason nosta minen kansainvälisesti kilpailukykyiseksi, on kuitenkin syytä pitää mielessä.· Sarjaotteluiden yleisöhän on se tekijä, joka luo edellytykset liiton, piirien ja seurojen talouden menestyk selliselle hoitamiselle. 3 L Jalkapalloilun kansallinen kilpailutoiminta järjestettiin jo maisessa sarjataulukossa toiseksi samalla pistemäärällä Tans aikaisemmin vakiintuneita muotoja noudattaen ja vietiin kan kanssa. lävitse laadittujen suunnitelmien mukaan. Kilpailutoiminnan Myönteisenä ilmiönä tulevien edustuspelaajien löytämistä laajuudesta saa käsityksen kun todetaan kaikissa liiton ja pii ajatellen on todettava poikien maajoukkueen lisääntynyt rien järjestämissä virallisissa kilpailuissa pelatun yhteensä ottelumäärä. Tavanmukaisten kahden maaottelun asemesta n. 9.000 jalkapallo-ottelua. Jos laskemme sarjakauden kestä• sai joukkue nyt mitellä voimiaan neljässä kansainvälisessä vän toukokuun alusta lokakuun loppuun, merkitsee emo ottelu ottelussa. Ottelumäärän lisäys johtui tällä kerralla Tanskan määrä sitä, että jokaisena päivänä pelataan keskimäärin n. 50 Jalkapalloliiton järjestämästä juhlaturnauksesta. Ensi kesästä ottelua eri puolilla Suomea. OttelllIlläärät ovat lisääntyneet alkaen pelataan pohjoismaiset poikien maaottelut ainakin tois pääasiallisesti alemmissa sarjoissa ja tämä lienee myöskin syynä taiseksi turnauksen muodossa, joten otteluita ja sitä tietä myös• jo alussa mainittuun yleisömäärien vähenemiseen. kin ottelukokemusta saadaan entistä enemmän. Tässä yhteydessä mainittakoon ottelussa HJK-Haka saavu Jääpalloilun kansainvälinen kilpailutoiminta supistui Ruot tettu uusi mestaruussarjan yleisöennätys 12.311 maksanutta sia ja Norjaa vastaan pelattuihin maaotteluihin. Ruotsia vas katsojaa. taan pelattiin kolmella rintamalla kaksiosaiset ottelut, Norjaa Jääpalloilun kansalliset kilpailut saatiin suoritetuiksi sää• vastaan vain A-oUelu yksiosaisena. Otteluissa Ruotsia vastaan tekijöiden haittaamatta. Ne suoritettiin myöskin aikaisemmin kärsimme tappion kaikilla rintamilla. A-joukkue menestyi omaksuttua käytäntöä noudattaen. Kun käytetään mittapuuna parhaiten häviten vain yhdellä maalilla, B- ja nuorten otte mestaruussarjan yleisömääriä voidaan todeta yleisön kanna luissa olivat tappiot selvemmät. Norjaa vastaan pelattu A tuksen heikentyneen myöskin jääpalloilun kohdalla. ottelu voitettiin. Olisi sangen toivottavaa, että Norjaan pit Viime vuoden liittokokous muutti jääpallovaltuuston esityk kähkön tauon jälkeen saavutettu maaottelukosketus muodos sestä mestaruussarjan 2-lohkoiseksi. Millä tavoin tämä vaikut tuisi jatkuvaksi. taa sarjan katsojamääriin, ei tätä kirjoitettaessa vielä ole tark Koulutus- ja nuorisotoiminnan alalla on aikaisempia toi kaan tiedossa. Tuntuu kuitenkin siltä, että laskusmmta jatkuu. mintamuotoja kehitetty edelleen. Koulutuksen painopiste on Jalkapalloilun kansainvälinen kilpailutoiminta oli päätty• neen kauden aikana entistä tiiviimpää. Poikien maaottelut ollut seuravalmentajien työsaralla, koska heidän panoksensa huomioon ottaen olivat edustuspelaajamme tulessa kaikkiaan katsotaan varsin ratkaisevaksi pyrittäessä nostamaan palloi 17 kertaa. A-joukkueemme pelasi pohjoismaisten maaottelui lumme tasoa. Valmentajien koulutusta on pyritti tehosta den lisäksi maaottelut Islantia ja Länsi-Saksan ammattilais maan koulutusohjelmia kehittämällä ja muuttamalla mm. joukkuetta vastaan sekä MM-kilpailun karsintaottelut Skot pikakurssi talvikurssiksi uusine koulutusohjelmineen. Pääval• lantia ja Italiaa vastaan. Joukkue pelasi siis kaikkiaan 7 maa mentaja on maajoukkue-ehdokkaiden testaus- ja tarkkailumat ottelua, joista voitti 3 ja hävisi 4. Erittäin merkittäväksi saavu kojen yhteydessä luennoinut eri paikkakunnilla myös seura tukseksi on katsottava pohjoismaiden jalkapallomestaruus, valmentajille ja muillekin asioista kiinnostuneille seuratoimit joka nyt voitettiin ensimmäisen kerran maamme jalkapalloilun sijoille. Koulutusohjaaja suoritti syksyllä samanlaisen luento historiassa. Saavutusta ei lisäksi voida pitää aivan sattuman kierroksen jääpalloilun merkeissä. Kaikki nämä tilaisuudet varaisena, sillä sijoiJttuihan Suomi edellisenä vuonna pohjois- ovalt keränneet ilahduttavan runsaasti osanottajia, joka seikka 4 5 on tyydytyksellä todettava. Se osoittaa, että harrastus palo toimitusjohtaja Reino Lemmetty (6 kok.) loilua kohtaan elää edelleenkin voimakkaana. satamajärjestäjä Toivo Penttilä (6 kok.) teknikko Elis Spring (5 kok.) Liittokokous toimitusjohtaja Tauno Takala (5 kok.) kauppias Väinö Tiainen (5 kok.) Liiton varsinainen liittokokous pidettiin Helsingissä maalis· asentaja Reino Valkama (6 kok.) kuun 22. päivänä. Läsnä olivat seuraavat 55 edustajaa: Helsingin piiristä: E. Nuutinen, J. Hiltunen, E. Puntti, Liittohallitus on kokoontunut 6 kertaa. S. Svanström ja T. Sarnola; Turun piiristä: E. Laine, V. Niemi, O. Kuikka, E. Ojala ja E. Rantanen; Kymenlaakson piiristä: Työvaliokunta S. Malinen, E. Kiviharju, V. Jungell ja O. Tervo; Keski· Työvaliokunnan kokoonpano on ollut seuraava: Suomen piiristä: M. Säisä, U. Rantanen ja S. Heinonkoski; Niilo Koskinen (13 kok.) Hämeen piiristä: U. Kari·Koskinen ja S. Erkko; Joensuun Puheenjohtaja: Reino Valkama (12 kok.) piiristä: U. Långström; Länsi-Uudenmaan piiristä: P. Holm ja Varapuheenjohtaja: Jäsenet: Esko Lanamäki (13 kok.) ti). Wikman; Saimaan piiristä: O. Raevaara, J. Muukkonen, Toivo Penttilä (12 kok.) K. Innanen. ja R. Mälkiä; Satakunnan piiristä: M. Lehtonen, Tauno Takala (12 kok.) M. Laippala, M. Sorsakivi ja G. Peräntie; Tampereen piiristä: R. Järvinen, P. Laine, J. Rautalin, A. Nyman ja T. Klinkman; Työvaliokunta on kokoontunut 13 kertaa. Savon piiristä: V. Heikkinen, P. Pylkkönen, R. Pohjolainen ja K. Kröger; Vaasan piiristä: E. Palin, A. Jokinen, T. Palo· Muut valiokunnat mäki, F. Nyberg ja V. Kuivasniemi; Lapin piiristä: M. A. Erotuomarivaliokunta: E. Pekonen, J. Alho, A. Eriksson, Kauppi, V. Saarela ja K. Salmi; Oulun piiristä: A. Rauko· E. Koivisto, O. Ojama. vaara, J. Kettumäki ja Hj. Tammelin; Lahden piiristä: A. Lie. Julkaisu· ja propagandavaliokunta: J. Ruotsalainen, J. Ka· vonen; Keski.Pohjanmaan piiristä: H. Still ja H. Pasanen; hila, S. Kokkola, O. Lyytikäinen. Ahvenanmaan piiristä: G. Lindqvist ja A. Lindblad. Koulutusvaliokunta: T. Takala, A. Lintamo, U. Viitaniemi, A. Lehtonen. Liittohallitus Nuorisovaliokunta: J. Kahila, n. Petäjistö, Y. Sotiola, Liittohallituksen kokoonpano on kuluneen vuoden aikana O. Kristo, T. Samola. ollut seuraava: Sarjavaliokunta: Y. Reijonen, K. Linko, K. Tirri, E. Palin. Puheenjohtaja: toimitusjohtaja Osmo P. Karttunen (5 kok.) Sääntövaliokunta: M. 'Holopainen, P. Henriksson, E. Linko· 1 varapuheenjoht.: kan anedustaja Antero Väyrynen (6 kok.) mo, M. Mehto. II » toimitusjohtaja Niilo Koskinen (4 kok.) Valitsemisvaliokunta: A. Lehtonen, O. Kristo, R. Wiik, 111 » konttoripäällikkö Turkka Laine (4 kok.) T. Sarnola. Jäsenet: oikeusneuvosmies Nils Andersson (6 kok.) Ulkoasiainvaliokunta: T. A. Ekholm, K. Altti, L. Bäekström, johtaja Esko Lanamäki (6kok.) D. Lindell, A. Ljungqvist. 6 7 Jääpallojaosto: A. Ljungqvist, A. Väyrynen, V. Laurikainen, \cden Jänne, Kuopion Työväen Kiekkoilijat, Lapinlahden K. Herve, R. Lemmetty, K. Sand, V. Allinen, A. Haikala. to, Miettilän Palloseura ja Savon Jalkapallovalmentajat; Jääpallon koulutusvaliokunta: K. Herve, V. Allinen, A. Hai atakunnan piiri: Harjavallan Pallo, Kaaron Kiisto ja Koi kala, R. Moherg. i ton Isku; Saimaan piiri: Lappeenrannan Työväen Urhei Jääpallon valitsemisvaliokunta: V. Laru'ikainen, R. Arvola, lijat; Lapin piiri: Karillaaran Työväen Palloilijat, Karjalah V. Vuohelainen. den Ihme, Kemijärven Kaiku ja Pohjan Haukat; Hämeen piiri: Hämeenlinnan hmat; Liinsi-Uudenmaan piiri: Lohjan Tilintarkastajat Louhi ja Virkby Start; Joensuun piiri: Kontiolahden Karhut ja urmek en Sepot; Lahden piiri: Nastolan Terä. Liiton tilintarka tajina ovat toimineet Toivo Ylimaa ja Liiton ru'ojen yhteinen jäsenmäärä vuoden lopu a on Reino Järvinen, varalla L. E. Hartman, L. Lehtinen ja A. Häivä. 178.409. Numerotarka tajana on ollut ekonomi Pentti Tuormaa Luetteloitujen pelaajien lukumäärä jalkapalloilu sa on (HTM). 25.910, joista 14.153 nuoria ja jääpalloilussa 3.199. Piirit ja seurat Ansiomerkit Toimintavuoden päättyessä kuului liittoon 17 piiriä ja 606 Suomen Urheilun ltnsiomerkit seuraa. Uusia jäsenseuroja on vuoden aikana hyväksytty 30 jakautuen piireittäin seuraavasti: Helsingin piiri: Helsingin Liiton esitykse tä on Opetusministeriö myöntänyt allamai Jääkiekko eura, Jalkapalloseura Kierre, Keravan Kisa-Veikot, nitut an iomerkit: