Painimatolta Pallokentille

ESKO S. LAHTINEN

Painimatolta pallokentille

Töölön Vesa 1906–2006

Helsinki 2006

ISBN 952-91-9302-5 Kansi: Matti Virtanen Painopaikka: Silverprint Oy Töölön Vesa kiittää

Arbitre Oy Baker Tilly Finland Oy Ltd Oy Grönblom Ab Helsingin Kaukalopallo ry Inspecta Oy J-P Mainos Oy Pertti Kalliala Kallion Luistinratayhdistys Karhu Sporting Goods Oy KHF Finland Oy KL-Sport Oy KPF, Koukkupolvifutaajat – FC KPF ry Ksena Ltd Makita Oy MEK-Trans Oy Ab Metallityöväen Liitto ry Nordea Pankki Oyj, Hki-Hakaniemen konttori Opetusministeriö Paperipalvelu Ay, Jorma Lybeck Royal Ravintolat Oy Oy Silverprint Ab Pentti ja Reijo Simola TMF-Trade Oy Viestintäalan ammattiliitto ry 3

Lukijalle

Kun kolme vuotta sitten sain tehtäväkseni kirjoittaa Töölön Vesan satavuotisesta taipaleesta, otin vaativan työn vastaan suurena haasteena. Sadassa vuodessa suomalainen yhteiskunta on kokenut suuria mullistuksia; itsenäistymisen, työväenliikkeen nousun, katkeran kansalais sodan pitkälle meidän aikoihimme märkivine haavoineen, kaksi sotaa ja kehityksen nykyiseksi hyvin- vointivaltioksi.

Mielestäni Töölön Vesa ei ole voinut kulkea läpi yhteiskunnassa tapahtuneiden muutosten niistä irrallaan, vain ”puhdasta” urheilua harjoittaen. Sen vuoksi tarjoan lukijoille kertomuksen, joka saattaa monista urheiluseurojen historiikkeja lukeneista tuntua vähintään omituiselta. Joku voi jopa kysyä, mitä ajatuksillani on tekemistä ”puhtaan urheilun” kanssa. Pidän lähesty- mistapaani tärkeänä myös siksi, että kunkin ajan tapahtumia tulee tarkastella juuri sen ajan olosuhteiden näkökulmasta, ei tämän päivän ajattelun perusteella päivitellen.

Urheiluseuran elämässä on aina sankareita. Suurimmat sankarit löydetään tavallisesti itse urhei- lijoista, joita mitataan heidän saavuttamiensa mitalien perusteella. Töölön Vesan juhlakirjaa kirjoittaessani tulin yhä vakuuttuneemmaksi siitä, että sankareita on myös toisaalla. Heitä ovat Töölön Vesankin kohdalla ne sadat henkilöt, jotka ovat uhranneet aikaansa, henkisiä ja jopa taloudellisia voimavarojaan edellytyksien kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi Vesan urheilijoille sadan vuoden aikana. Heille Töölön Vesa on muodostanut yhteisön, joka on ollut merkittävä ja mukaansa tempaava osa heidän jokapäiväistä elämäänsä. Ei mikään uhraus.

Töölön Vesan asiakirjojen, johtokunnan pöytäkirjojen, vuosikertomuksien, tilitietojen arkis- toinnista kiitän jo poismenneitä seuran johtohenkilöitä. Aina 1980-luvulle asti olen pystynyt piirtämään Vesan tarinaa melko terävällä siveltimellä. Läheisemmät tapahtumat olen joutunut vetämään paljon leveämmällä pensselillä asiakirjojen puutteen takia. Kiitän Urheiluarkiston henkilökuntaa ystävällisestä avusta työssäni. Myös Töölön Vesan johtohenkilöt ja urheilijat – sekä entiset että nykyiset – ansaitsevat kiitokset osallistumisestaan tämän kirjan synnyttä- miseen.

Nimeltä tahdon mainita Timo Jokisen ja Anja Talon, jotka ovat lukeneet käsikirjoituksen ja teh- neet siihen paitsi korjauksia, myös useita varteenotettavia muutosehdotuksia. Kun tunnemme Fjalar Åstenin puuhakkaana jokapaikanhöylänä, hän on antanut arvokasta tietoa Töölön Vesan viime vuosikymmeniltä.

Kirjan kannen ulkoasusta on kiittäminen Matti Virtasta, Töölön Vesan jalkapallon edustus- joukkueen pelaajaa.

Helsingissä, 14.1.2006 9

Läntistä Viertotietä nykyisen Mannerheimintie 29–43:n kohdalla vuonna 1925. Etualalla Sallinkatu, taustalla 1915 perustettu Pallokenttä (Helsingin Kaupunginmuseo).

Toivo, Kaavi, Salli ja Laakso. Tänään vain asunnossa, 3,4 asukasta huonetta kohden. kadunnimet muistuttavat meitä näistä vil- Pääkaupunkiin muuttaneen väestön suuria loista. sopeutumisongelmia olivat alkoholi, hygiee- Maan teollistuminen ja kaupan kasvu imi- niset puutteet niistä johtuvine sairauksineen, vät maaseudun väestöä pääkaupunkiin, ja köyhyys, irtolaisuus, prostituutio, nuorten asuntojen tarve nousi huutavaksi. Syntyivät rikollisuus ja yleinen moraalinen rappio ter- työväen kaupunginosat, Kallio ja Sörnäinen veiden virikkeiden puuttuessa. Pitkänsillan pohjoispuolella ja Töölö Länti- Nousevan työväenliikkeen ajamista asiois- sen Viertotien varrelle. Töölön asemakaava ta kipeimpiä oli taistelu juoppoutta vastaan. vahvistettiin 1906, mutta vasta 1910-luvulla Koskihan se katkerasti nimenomaan köy- Töölön huvilat alkoivat vähitellen väistyä hiä työläisperheitä. Jo 1899 työläiset olivat kivitalojen tieltä. ”Varsinainen kaupunki julistaneet alkoholilakon, ja suurlakon loppui siihen, mistä Arkadiankatu lähtee”, vuonna 1905 vaadittiin voimakkaasti kiel- sanottiin Helsingissä 1800-luvulla. tolakia. Woimistelu ja Urheiluseura Wesan 1900-luvun alussa seitsemän kymmenestä perustamisvuonna Helsingin kaupunki otti kaupungin työläisestä asui yhden hengen haltuunsa viinanmyynnin perustamalla Hel- 5

Läntistä Viertotietä Humalisto 2, 3, 4, 5:n kohdalta vuonna 1908. Taustalla oleva kahvikoju sijaitsee Humalisto 3:n kohdalla, jossa Woimistelu ja Urheiluseura Töölön Wesa perustettiin 1906 (Helsingin Kaupunginmuseo, Signe Brander).

Lauantaina, lokakuun kuudentena 1906, nut urheiluseuralle säännöt. Kun kokouksen oltiin valmiita perustamaan urheiluseura- puheenjohtaja, nuohoojamestari Risto Mus- kin. Humalisto 3:ssa kesäkuun alusta tilat tonen, iski nuijalla kokouksen päättyneeksi, vuokrannut Töölön työväenyhdistys avasi oli perustettu Woimistelu- ja Urheiluseura illansuussa ovensa töölöläisille miehille, Töölön Wesa. Uuteen seuraan liittyi paikan jotka kokoontuivat perustamaan omaa ur- päällä kolmisenkymmentä jäsentä. heiluseuraa. Koska asiakirjat kokouksesta Seuraavana päivänä Töölön työväenyhdis- ovat kadonneet, joudumme turvautumaan tyksen yleinen kokous luki Wesan säännöt ja perimätietoon. Humalisto kolmen saliin hyväksyi ne pienillä muutoksilla. oli ahtautunut useita kymmeniä henkilöitä. Työväenyhdistyksen kannalta urheiluseu- Työväenyhdistykseen vuotta aikaisemmin ran sääntöjen hyväksyminen ei ollut pyhä- liittynyt nuori viilari Mikko Ampuja, yhdis- päivän tärkein asia. Perjantain Työmies-leh- tyksen sihteeri ja kirjastonhoitaja, oli laati- dessä töölöläisiä kehotettiin saapumaan 6

Nuohoojamestari Risto Mustonen, Töölön Wesan perustaja ja ensimmäinen puheenjohtaja. (Suomen Urheilumuseo, Kuva-arkisto).

sunnuntaina työväenyhdistyksen huoneis- asumaan Carelia-apteekin talona tunnet- tolle. Toveri Eloranta tulee pitämään esitel- tuun rakennukseen, hän pingotti vai jerin män sosialidemokraattisen puolueen vaali- Turuntien toisella puolella sijaitsevaan työ- ohjelmasta ja vaalitavasta tullaan antamaan paikkaansa, Suomen Soke ritehtaan taloon käytännöllisiä ohjeita. Sen jälkeen pidetään ja kulki aamuisin töihinsä vaijeria pitkin yleinen kuukausikokous, jossa keskustellaan Turuntien yli. agitatsioniverotuksesta ja muista tärkeistä Kuulantyöntöön ja keihäänheittoon Mus- asioista. Lauantain lehdessä toistettiin ilmoi- to nen tutustui ensimmäisen kerran Kotkan tus esitelmästä ja kuukausikokouksesta sekä palokunnan juhlissa 1895. Siellä hän ihastui kerrottiin työväenyhdistyksen iltamista. myös painonnostoon. Kun hän tuli Helsin- kiin 1896 jatkamaan nuohoojan oppia, hän Mustonen pani toimeksi rakensi ensi töikseen verstaalle renkaat, trapetsin ja rautalangan, jolla hän jaksoi On kerrottava Risto Mustosesta, jonka roo- harjoitella töiden jälkeen. Työkaverit ihmet- lia Wesan perustamisessa ei voi yliarvioida. telivät, että hän jaksoi harjoitella vielä töiden Pielisjärvellä 24. huhtikuuta 1875 syntynyt jälkeen ”eikä edes juonut eikä tupakoinut”. Mustonen kertoo lapsuudestaan: Kaiken huipuksi Mustonen rakensi työhuo- ”Isäni oli aikoinaan hyvä hiihtäjä, luistelija neelle vielä painimatonkin. ja uimari. Kotoa jouduin pois 12-vuotiaana, Oli luonnollista, että Risto Mustosen tie sillä minusta tehtiin paimenpoika ja tässä vei urheiluseuraan. Vuonna 1898 hän liittyi hommassa olin parin vuoden ajan. Sitten Helsingin Reippaaseen, ja Helsingin Jyryyn kului renkinä viisi vuotta. Näinä aikoina hän kuului 1902–1909. Jyryn paininohjaa- hiihtelin talvisin ja uin kesäisin, milloin jana hän toimi 1903 jälkeen monta vuotta, aikaa siihen riitti. Toisinaan oltiin sylipaini- edustipa Jyryä Ponnistuksen paineissakin silla kylän poikien kanssa.” 1907. Reippaan lisäksi Mustonen liittyi Voimisteluun Risto Mustonen innostui 1898 Helsingin Atleettiklubiin, jossa hän 18-vuotiaana, kun hänen enonsa Paavo Sa- sai voimailulajien koulutusta tunnetun Carl volainen antoi kotikylässä Kolissa taitovoi- Allenin johdolla. mistelunäytöksen. Siihen kuului tasapaino- Risto Mustosesta voi maalata värikkään liikkeitä, heiluva rekki, renkaat ja lopuksi kuvan. ”Varreltansa vähäinen kuin Sakkeus, rautalangalla kävelyä. mutta sitä sitkeämpi”, kuvaa Eino M-o-n-i ”Siitä oli seurauksena, että suureen maa- Soinio Mustosen ominaisuuksia kirjassaan ilmaan jouduttuani aloin harjoitella näitä suomalaisista mestaripainijoista. ”Hän hiih- jonglööritemppuja”, Mustonen kertoo. telee, nostelee painoja, tanssii nuoralla, Temput eivät rajoittuneet ”rautalangalla painiskelee ja tekee jos jotakin, eikä hänen kävelyyn”. Risto Mustonen hämmästytti kat- innostuksensa lakkaa koskaan”, Soinio kir- sojiaan riisumalla takkinsa ja paitansa ja joittaa. pukemalla ne jälleen päälleen vaijerilla seis- Jotakin Mustosesta kertoo sekin, että hän ten. Hän oli suosittu esiintyjä, ei ainoastaan osallistui ensimmäisiin virallisiin kilpailui- Töölön Wesan iltamissa vaan myös muiden hinsa vasta 27-vuotiaana, 1902. Risto Mus- seurojen ja yhdistysten illanvietoissa. Risto tonen kertoo ”huvin vuoksi” juosseensa Mustonen ei myöskään kaihtanut esiinty- 100 metriä alle 13 sekunnin, heittäneensä mistä suuremmille joukoille. Muutettuaan keihästä lähes 35 metriä, hypänneensä kor-

8

keutta yli 140 senttiä. ”Hiihdossa rikkoutui jäksi. Kun heinäkuun kuukausikokouksessa 38 minuutin raja ja painoa on noussut toi- 1907 keskusteltiin siveellisyyskysymyksestä, sella kädellä 60 kiloa ja molemmin käsin 86 Mustonen toimi sihteerinä. Seuraavana kiloa”, hän kertoo. Liikunnan ilosta kertoo vuonna häntä ei enää valittu johtokuntaan, se, että hän sanoo aina tunteneensa suurta mutta muuten hän toimi edelleen aktiivisesti hauskuutta harjoituksista ja kilpailuista, eikä yhdistyksen riennoissa. Kun Humalisto 3:n vanhanakaan malttanut pysyä niistä erossa. sali osoittautui liian pieneksi voimistelun ja ”Näitä urheiluharrastuksiani ja ehdotonta painin harjoitteluun, hän esitti salin suuren- raittiuttani saanenkin kiittää siitä, että olen tamista. Ikävänä tehtävänä Mustosella oli säilyttänyt ruumiini terveenä ja voimak- neuvotella Töölön Wesan maksamattomien kaana”, Mustonen sanoo. vuokrien pantiksi otettujen välineiden käy- töstä urheiluseuran ja työväenyhdistyksen Terve, Risto! ajauduttua törmäyskurssille 1911. Töölön Wesan puheenjohtajana Risto Risto Mustonen otti innokkaasti osaa yh- Mustonen toimi 1906–1907 ja ohjasi seuran teiskunnan rientoihin ja ”teki jos jotakin” painijoita ja vaikutti muutenkin seuran toi- myös omassa ympäristössään. Erkki Wiksten mintaan vuosikymmenien ajan. kirjoittaa Suomen Sosialidemokraatissa 13. Yhteiskunnallisten ristiriitojen kärjistyessä marraskuuta 1981 laajan jutun Risto Musto- kansalaissodaksi Risto Mustonen kehotti seu- sesta. Otsikko kertoo jo paljon: ”Nuohooja ran jäseniä maltillisuuteen. Hän ei halunnut Risto Mustosen resepti: Räyhääjät molskille tarttua aseisiin vaan pysytteli kiistojen ulko- mies miestä vastaan!” puolella. Rohkeutta häneltä ei puuttunut. Wiksten kirjoittaa: ”Helsinkiin muutet- Hänen Juho-veljensä oli punakaartissa ja tuaan hän asettui asumaan Vuorimiehen- odotti kuolemantuomiota Punanotkon esi- kadulle Kapteeninkadun kulmataloon, kunnassa. Risto Mustonen meni ja haki mut ta otettuaan suurlakon aikana osaa Juho Mustosen pois luvaten taata veljensä. järjestyskaartiin ja nuohoojien ammattiosas- Helsingin Jyryn voimistelija Sallista Musto- ton toimintaan, hän joutui boikottiin. Mies nen rohkeni jopa piilotella asunnossaan. muutti Töölön Humalisto 3:ssa olleeseen puutaloon, joka oli nykyisen Mannerhei- Värikäs ympäristö mintien varressa vähän Linnankoskenkadun kulmauksesta länteen. Hänestä tuli 13. ja 14. Nuohoojamestari Risto Mustosen asetut- kaupunginosien nuohooja ja hänen piiriinsä tua Humalisto kolmeen kevättalvella 1907 kuuluivat alueet Kårböleen, nykyiseen Kaa- Töölön kaupunginosa oli vielä varsinai- relaan saakka. Pienikokoisesta, vikkeläliik- sen kivikaupungin ulkopuolella. Alkujaan keisestä nuohoojamestarista tuli kaikkien pu huttiin Töölön kylästä, jonka Ruotsin tuttu ja myöhemmin aikojen kiristyttyä häntä kuningatar Kristiina oli luovuttanut Helsin- tervehtivät niin valkoiset kuin punaisetkin: gille lisämaaksi. 1800-luvulla kaupunki alkoi – ”Terve, Risto!” jakaa villapalstoja eli viljelys- ja asuntotilo ja Töölön Wesan tultua perustetuksi loka- asemakaavoitetun alueen ulkopuolelta. Nii tä kuussa 1906 kesti vain vuoden, kun Risto Mus- oli yhteensä kaksikymmentäviisi, muiden tonen valittiin Töölön työväenyhdistyksen muassa Arkadia, Tykistöpiha, Hesperia, Män- johtokuntaan ja yhdistyksen järjestyksenpitä- tymäki, Taipale, Kivelä, Ruusula, Humalisto, 9

Läntistä Viertotietä nykyisen Mannerheimintie 29–43:n kohdalla vuonna 1925. Etualalla Sallinkatu, taustalla 1915 perustettu Pallokenttä (Helsingin Kaupunginmuseo).

Toivo, Kaavi, Salli ja Laakso. Tänään vain asunnossa, 3,4 asukasta huonetta kohden. kadunnimet muistuttavat meitä näistä vil- Pääkaupunkiin muuttaneen väestön suuria loista. sopeutumisongelmia olivat alkoholi, hygiee- Maan teollistuminen ja kaupan kasvu imi- niset puutteet niistä johtuvine sairauksineen, vät maaseudun väestöä pääkaupunkiin, ja köyhyys, irtolaisuus, prostituutio, nuorten asuntojen tarve nousi huutavaksi. Syntyivät rikollisuus ja yleinen moraalinen rappio ter- työväen kaupunginosat, Kallio ja Sörnäinen veiden virikkeiden puuttuessa. Pitkänsillan pohjoispuolella ja Töölö Länti- Nousevan työväenliikkeen ajamista asiois- sen Viertotien varrelle. Töölön asemakaava ta kipeimpiä oli taistelu juoppoutta vastaan. vahvistettiin 1906, mutta vasta 1910-luvulla Koskihan se katkerasti nimenomaan köy- Töölön huvilat alkoivat vähitellen väistyä hiä työläisperheitä. Jo 1899 työläiset olivat kivitalojen tieltä. ”Varsinainen kaupunki julistaneet alkoholilakon, ja suurlakon loppui siihen, mistä Arkadiankatu lähtee”, vuonna 1905 vaadittiin voimakkaasti kiel- sanottiin Helsingissä 1800-luvulla. tolakia. Woimistelu ja Urheiluseura Wesan 1900-luvun alussa seitsemän kymmenestä perustamisvuonna Helsingin kaupunki otti kaupungin työläisestä asui yhden hengen haltuunsa viinanmyynnin perustamalla Hel- 10

Väkijuomia kaadetaan maahan Raittiusyhdistys Koiton pihalla 1905 (Helsingin Kaupunginmuseo, E. Rundman, reproduktio G. Gardberg 1967).

singin Anniskeluyhtiön. Wesan perustamis- Kieltolaki synnytti viinan salakuljetuksen, kokouksen päivänä Wilhelm Sippola, Aarne jonka tärkeinä reitteinä olivat Taivallahden Rusi ja Ape Laitio jättivät Uudenmaan läänin ja Humallahden suojaisat rannat. Pirtun kuvernöörille yleisen Helsingin raittiusväen salakuljetuksen kruunaamaton kuningas, kokouksen valtuuttamina anomuksen, että Tukholman olympiakisoissa 1912 Suomen kaikki väkijuomien vähittäiskauppa kiellet- jalkapallomaajoukkueessa pelannut Algoth täisiin kello viiden jälkeen arkipäivinä. Kun Niska asui jonkin aikaa Läntisen Viertotien valtiopäivät sitten 1907 oli viinanmyynnin ja Runeberginkadun kulman ruskeassa puu- täyskiellon kannalla, syntyivät salakapakat ja talossa. viinaa myytiin laittomasti. Vaikka suurin osa Kivelän sairaalan korttelin kulmassa oli salakapakoista sijaitsikin kaupungin keskus- pojanvekaroiden suosima leikkipaikka tassa, niitä riitti harmiksi asti myös Töölöön. Monttu, osa entistä Strömstenin plantaasia, Sitä paitsi väkevää olutta voi ostaa ruokakau- jossa rönötti rykelmä keltaisia talonrötte- poista aina vuoteen 1903 asti. löitä, joissa käytiin vilkasta viinan salakaup- 11

paa. Humaliston huvila-alueen reunalla, muistelee lapsuuttaan ja nuoruusvuosiaan Mechelininkadun, Topeliuksenkadun ja Taivallahdessa: ”Kanistereita, joissa salakul- Humalistonkadun rajaaman korttelin läpi jetettiin viinaa, lojui kaikkialla. Ei ollut vai- kulki rantojen miesten käyttämä kuja. Tai- keata saada itselleen kalakonttia… Pojille vallahden rantaan yön turvin rantautuvien kalliot tarjosivat oivan temmellyskentän, pirtuveneiden arvokasta lastia myytiin Gula mutta myös kaljakallet ja korttijehut olivat Kåkenin nimellä tunnetussa puutalossa Hes- keksineet ne lymypaikakseen. Oli myös periankadulla. lumppumikkoja, roskisdyykkareita ynnä muita erakkotyyppejä, jotka pitivät kalli oi- Taudit ja ilotytöt ta vakinaisina asuinpaikkoinaan viihtyen kesät talvet laatikoista ja laudoista kyhätyissä Töölön villojen terveydellisissä oloissa ei koppeleissaan. Kasakat tunnettuina nais- ollut kehumista. Asumisen ahtauden lisäksi sankareina esiintyivät näillä alueilla tiiviisti viemäreitä ja vesijohtoja jouduttiin odot- – eivätkä koskaan yksin.” tamaan pitkään 1900-luvulle. Taipaleen Töölön puistojen ja katujen turvattomuut- alueelta jouduttiin 1914 sulkemaan useita ta lisäsi ilmiö, joka esiintyi pahimmillaan Pit- saastuneita kaivoja. Tuberkuloosi katkaisi känsillan pohjoispuolella, Sörnäisissä ja Kal- monen nuoren elämän jo varhain. Tautia liossa, mutta ulottui myös Töölöön. Kaduilla ehkäisemään ja hoitamaan rakennettiin tila- vetelehtivät nuorukaiset omaksuivat, ilmei- päinen tuberkuloosisairaala Humalisto 4:ään sesti ulkomaisia esikuvia seuraten, sakilai- nykyisen Mannerheimintie 92:n kohdalle. suudeksi kutsutun elämäntavan. Itsetuntoa Köyhyydestä sikisi irtolaisuus ja prosti- kohotettiin ja vieraantuneisuutta poistettiin tuutio. Ikävät ilmiöt näkyivät selvimmin häiritsemällä väkivaltaisesti viattomia kadulla kantakaupungissa, mutta myös Töölössä. kulkijoita. Sakilaiset tunkeutuivat mielellään Väkijuomien kiellon ohella prostituution myös yhdistysten ja seurojen järjestämiin ilta- kieltäminen oli vuosisadan alussa työväes- miin ja tansseihin ja aiheuttivat tuhoa ja häi- tön päävaatimuksia. Se kiellettiin lailla riötä. Töölöläisten poikasakkien kerrotaan 1908, mutta ilmiö sen kuin paheni, myös järjestäneen tappeluja muita poikasakkeja Töölössä. Ilotalot oli kielletty jo 1894, mutta vastaan Töölönlahden pohjukassa. Helsingin bordellit, yhteensä kuusitoista, suljettiin vasta 1907–1908. Myös Töölössä Myrskyä ja lapsen riemua oli tyttöpaikkoja, ja prostituution ja köy- hyyden seurauksia hoitavia laitoksia sijaitsi Töölö ei jäänyt syrjään yhteiskunnan myrs- myös Töölössä. Emma Åhmanin turvakoti kyiltäkään. Töölön Wesan perustamispäivän langenneille naisille oli perustettu jo 1880, alla Työmies-lehti kirjoitti suurlakon 1905 ja Federaatioyhdistyksen turvakoti toimi Väi- aikana tapahtuneiden mellakoiden tutkin- nölän huvilassa Töölössä. nasta. Kovimmat kahakat käytiin Hakanie- Kesäisin Töölön avarat puistot ja rakenta- messä, mutta suojakaartilaisia ilmestyi myös mattomat alueet tarjosivat oivan paikan Töölön raitiotiehalleille vaatimaan, että rai- sekalaisille porukoille, jotka kokoontuivat tiovaunut on saatava kulkemaan. kallioiden suojaan lyömään korttia, juomaan Töölön todellisuus ei tunkeudu Risto viinaa ja viettämään huonoa elämää. Töölön Mustosen pojan Aarnen mieleen hänen Wesassa jalkapalloa pelannut Leo Karjagin muistellessaan lapsuuttaan Töölössä 1988 12

ilmestyneessä kirjassa Stadin kundit koulu- rakennettiin kielloista huolimatta erilaisia tiellä: ”Silloiset Humaliston ja Töölön vuo- koijia. Linnankoskenkadun, Töölönkadun, teni olivat todella lapsuuteni kulta-aikaa. Humalistonkadun ja Topeliuksenkadun ra- Päivät pääskytysten – kouluaikoja lukuun jaamassa korttelissa lapset juoksivat kilpaa ottamatta – leikimme lasten tavanmukaisia tai ajoivat pyörillä korttelin ympäri. Nykyi- leikkejä: olimme piilosilla, hippasilla, hyp- nen Kansaneläkelaitoksen tontti oli osittain pelimme tyttöjen kanssa nuoraa, pelasimme rakentamatonta kalliota, jonne lähdettiin nappikuoppaa jne. Metallinapit – Töölössä- eväsretkelle ja talvella kelkkamäkeen. Pikku- hän asui paljon pika-ajureita, raitiovaunujen pojat leikkivät innolla ritareina tai intiaa- ”kondareita” ja kasakoitakin – ensin asian- neina sen mukaan, mitä elokuvaa he olivat mukaisesti latistettiin raitiovaunun pyörien viimeksi käyneet katsomassa Axassa. alla… Ja kun elintilaa oli vaikka millä mital- la, niin sopi harrastaa erilaisia pallopelejä, Raitiovaunut rikkaille polttopalloa, kuningaspalloa ja milloin tytöt olivat mukana, myös ”neljää maalia”. Ensim- Vuosisadan alussa kivikaupunki ei vielä ulot- mäiset suksemme tai omatekoiset ”tunttarit” tunut Töölön huvila-alueelle. Puusta raken- katkaisimme Savilan hieman jyrkissä hyppyri- netut yksikerroksiset talot ja kahden ker- mäissä.” roksen vuokrakasarmit seisoivat sikin sokin ”Kaikkein jännittävintä oli kuitenkin soti- kumpuilevassa maastossa. Töölön valtaväylä minen. Ratkaisevat tai sanoisinko paremmin oli Läntinen Viertotie, jota pitkin maalaiset ratkaisemattomat taistelut käytiin siten ”ei toivat hevoskärryillä aamuisin elintarvikkeita kenenkään maalla” Himanderin niityillä.” myytäväksi torilla. 1800-luvun puolivälissä tie Kuusivuotiaana Humalistoon muuttanut päällystettiin sepelillä, koska se oli ajoittain Aarne lisää värikkään siveltimen vedon niin huonossa kunnossa, että töölöläiset isänsä muotokuvaan: ”Humalistoon muutta- kulkivat keskikaupungille mieluummin ve- essamme meidänkin perheessämme oli neljä neellä. lasta, mutta Töölössä 25 vuotta asuessamme Paikasta toiseen kuljettiin yleensä jalkai- heitä karttui lisää vielä kymmenkunta.” sin. Pääkaupungin kulkulaitosta hallitsivat Töölön avarat kallio- ja metsämaastot hevosajurit, joita asui runsaasti Töölössä. tarjosivat ahtaissa oloissa asuville lapsille He olivat joutuneet jättämään kotinsa kau- mahdollisuuden touhuta vapaina erilai- pungin keskustassa kivitalojen syrjäyttäessä sissa puuhissa. Syksyisin lähdettiin nykyisen hevostallit ja laidunmaat. Jo 1887 perus- Mechelininkadun lähistöllä sijaitsevien Mira- tettiin hevosvetoinen raitiotie Töölön ja marin ja Kinnekullan huviloiden puutarhoi- Kaivopuiston välille. Viiden pennin tullista hin omena- ja porkkanavarkaisiin. Lumen entisen Tullinpuomin kohdalta lähtenyt rai- tultua laskettiin Hummelsbergin hyppyristä tiotie sähköistettiin 1901. Pauligin huvilan ja Miramarin välissä. Nykyi- Sähköraitiotie ei ollut Töölön köyhiä sestä Sibeliuksen puistosta lapset keräsivät varten. Matkalippu maksoi paljon, ja mää- valkovuokkoja sekä mansikoita ja mustikoita räykset matkustajista olivat yhtä tiukat kuin heinänkorteen. Elokuvateatteri Axan mäes- ravintolaan pääsyä koskevat säännökset: sä hurjasteltiin kelkalla ja nykyisen Sibelius- ”Raitiovaunuun ei päästetä juopuneita, monumentin kohdalla harrastettiin vuorikii- jotka nähtävästi ovat juopuneet tahi ovat peilyä. Axan kentällä oleviin halkopinoihin siivottomasti puettu, levittävät ilkeää hajua 13

Raitioliikennettä Läntisellä Viertiellä huvila Toivon kohdalla (nykyinen Mannerheimintie 17) vuonna 1925 (Helsingin Kaupunginmuseo).

tahi jostakin senkaltaisesta syystä ovat haitak- Ensimmäiset autot si tahi vastukseksi matkustajille.” Raitiotie ei ollut myöskään koululaisia Hufvudstadsbladetissa oli 17. elokuuta 1899 varten. Risto Mustosen Aarne-poika, joka pikku uutinen: kävi koulua Ressussa Kalevankadulla, käveli ”Moottorivaunun on viime päivinä nähty muiden koululaisten kanssa kaupungin kes- liikkuvan kaupungin kaduilla ja aiheuttavan kustaan. Kahden tunnin ruokatauon aikana yleisön keskuudessa uteliasta mielenkiintoa.” ehti kotiin, ja päivittäin jalkaisin kuljettu Gustaf Wilhelm Orraeus keksi ensimmäisenä matka saattoi usein nousta kahteentoista käyttää henkilöautoa vuokra-autona Helsin- kilometriin. gissä ja aiheuttaa synkkiä tulevaisuuden 14

aavistuksia sadoille vuokra-ajureille. Oli Osakeyhtiö, joka tarvitsi tilaa hevosbussilii- vuosi 1906, ja seuraavana vuonna yritettiin kenteen hevosille ja vaunuille. Yhtiö aloitti perustaa linja-autoyhteys Töölön ja Haagan liikenteen kuudellakymmenellä hevosella, ja tienristeyksen välille. Linja-auto ei kestänyt toiminnan päättyessä hevosia oli hieman yli liikenteessä ja se myytiin toiminimi G.F. sata. Läntinen Viertotie sai raiteet ja alkoi Stockmannille kuorma-autoksi. raitiovaunujen aika. Puiset hallit purettiin Uutta kulkuneuvoa sekä oudoksuttiin että uusien tieltä vuosisadan vaihteessa. pelättiin. Uudenmaan kuvernööri vahvisti Helsingin kaupungin voimavaunuliikenteel- Ajatus urheiluseurasta le järjestyssäännöt 1912. Autojen määrä oli kasvanut jo useaan sataan ajoneuvoon. Mikä sai nuohoojamestari Risto Mustosen ”Voimavaunua, jota käytetään henkilölii- perustamaan Woimistelu ja Urheiluseura kennettä varten sekä tavaravoimavaunuja, joi- Töölön Wesan? Oliko hän omaksunut ajan den kantovoima ei nouse yli 500 kilon, ei saa vaatimukset liikuntaharrastusten järjestämi- ajaa suuremmalla nopeudella kuin päivän sestä kaduilla ja toreilla vetelehtiville pojille? aikana 20 kilometrin ja pimeän tahi sumun Oliko hän tutustunut Viktor Dammin vallitessa 10 kilometrin nopeudella tunnissa. ajatuksiin urheiluseurojen merkityksestä Sellaisilla liikepaikoilla, joilla määräysten nousevalle työväenliikkeelle? Töölön Wesan mukaan on kielletty ajamasta nopeammin 30-vuotisjuhlajulkaisussa näitä kysymyksiä kuin käyden, älköön voimavaunulla ajettako pohditaan: nopeammin kuin 8 kilometriä tunnissa.” ”Tuntien Risto Mustosen yleisen luonteen- Tiukoista määräyksistä huolimatta ensim- laadun ja täysiverisen urheilumielisyyden, ei mäinen autoliikenneonnettomuus sattuu liene yliarvioitua, vaikka otaksuu, että hänen Rautatientorilla 1907. mielessään on täytynyt näinä aikoina kangas- tella myöskin kasvatuksellisia pyrkimyksiä, Sokeritehdas ja raitiotiet sillä noiden kalliosakkien elämän- ja esiinty- mistavat olivat lukuisten kuvausten mukaan Töölön alueella oli vuosisadan vaihteessa voimakkaan siistimisen tarpeessa.” pienteollisuutta sekä muutama julkinen Frans Lehto, eräs Töölön Wesan alkuvuo- laitos kuten venäläinen sotilassairaala ja sien keskeisiä toimijoita, muistelee: kaupungin koleraparakit. Tiiliruukki oli pe- ”Kesäiltoina, metsän soittaessa vienoa kan- rustettu jo 1643, ja Töölönlahden rannalle neltaan, tuli siinä väännettyä niskaa, hypittyä rakennettiin sokeritehdas 1823. Hesperian ja heitettyä. Mutta vaikka siinä tuli harjoitel- puistossa sijaitsi saippua-, suopa- ja kynttilä- tua ja juteltua, oli se kumminkin hajanaista tehdas, pelikorttitehdas ja säilyketehdas. ja alkeellista toimintaa, mikä johdatti mieliin Hietaniemessä oli Sandnäsin tapettitehdas ja kiinteän, yhtenäisen toiminnan luomisen. Taivallahden pohjukassa teurastamo. Karjaa Tämä oli taas saavutettavissa perustamalla teurastamolle kuljetettiin aamuisin rautatie- V.- ja U.-seura. Ajatus olikin usein askarrel- asemalta Hesperiankatua pitkin. Karamelli-, lut mielissä, samoin kuin sekin, että olisi Suklaa- ja Marmeladitehdas Westerlund & saatava oma suoja, missä oman kurkihirren Co sijaitsi Taipaleen villojen keskellä. Jo alla tuntuisi lämpimältä, viihdyttävältä sekä 1880-luvun lopulla Ruusulaan perustettiin olisi tilaisuus harjoitteluun ja itsensä kehit- uusi yritys, Helsingin Raitiotie ja Omnibus tämiseen hauskassa toveripiirissä… Kaiken 15

tämän innostuksen ja puuhan herättäjänä Paini suosituin laji ja luojana oli väsymätön urheilija- ja painija- veteraani Risto Mustonen.” Oli luonnollista, että Wesa valitsi urheilu- Voidaan otaksua, että Risto Mustonen, lajeikseen painin, hiihdon ja voimistelun. seuratessaan töölöläisten nuorten touhuja Nämähän olivat Risto Mustosen lempilajeja – ei aina laillisiakaan – Töölön kallioilla ja ja paini ajan ylivoimaisesti suosituin urheilu- metsissä, halusi antaa heille mahdollisuuden laji. Ikiaikaiseen suomalaiseen kansanperin- terveen liikunnan harrastamiseen urheilu- töön kuuluivat sylipainiottelut samoin kuin seurassa. Olihan hän ollut perustamassa hiihto talvella. Painin suosiota lisäsivät kier- Helsingin Jyryä 1902 ja puuhasi itse edel- tävien sirkusten painiottelut, joita lähdettiin leen Helsingin Atleettiklubissa. Mustonen seuraamaan suurin joukoin. Varsinkin puo- itse muistelee: lalaisen mestaripainija Ladislav Pytlasinskin ”Seudulla oli paljon nuoria miehiä, mutta otteet herättivät ansaittua ihastusta, eikä heillä ei näyttänyt olevan mitään muuta har- hän löytänyt voittajaansa useista yrittäjistä rastuksia kuin joutilas vetelehtiminen katu- huolimatta. Töölön Wesan perustamisen päi- jen kulmissa. Ajattelin silloin, että siinä olisi vänä Helsingin Sanomat mainosti Nouveau ainesta voimailijoiksi! Tuumani johti myös Cirquen painiohjelmaa: ”Huom. Pytlasinski toimeen. Liityin nuorten miesten mukaan ja painii tänä iltana sirkuksen kolminkertai- siellä kallioilla – kalliosakeiksi heitä muuten sessa painikilpailussa.” Uskon, että Wesan nimitettiinkin! – alettiin puhella yleensä perustamisen jälkeen useat kokouksen osan- voimistelusta ja urheilusta, ja sitten oman ottajista riensivät kello kahdeksalta alkavaan seuran perustamisestakin.” sirkusnäytökseen. Kun Läntisen Viertotien Oma ehkä merkittävä osansa urheiluseu- varrelle rakennettiin 1910 Hippodromi ny- ran perustamisella oli Töölön levottomiin kyisen Kisahallin kohdalle, sirkuspainien oloihin. Töölön poliisimestari ainakin an- lisäksi siellä järjestettiin miltei kaikki suu- toi tunnustuksen Töölön Wesan vilkkaalle rimmat painikilpailut. Töölön nuorille oli toiminnalle: ”Ennen ne kalliosakkien pojat tarjolla huippupainia aivan kotikulmilla. kyttäilivät puukko hihassa katujen kulmissa, Pytlasinski vaikutti myös koko suomalaisen mutta nyt ne vääntävät toisiaan harteilleen painin kehitykseen. Helsingin Atleettiklubin painimatolla”, hänen kerrotaan sanoneen. paininohjaaja Carl Allen, Risto Mustosenkin Wesan juhlajulkaisuissa kerrotaan myös opettaja, kutsui puolalaisen näyttämään taito- seuran ensimmäisestä puurojuhlasta 1908: jaan HAK:n harjoituksiin Kaartin Maneesiin. ”Mustonen meni välillä vilvoittelemaan Kaikki eivät kuitenkaan katselleet suopeasti ja näki Töölön silloisen poliisikomisarius sitä, että ammattilaispainijaa käytettiin opet- Palenin kävelevän ohitse ja kutsui tämänkin tajana harjoituksissa, joihin otti osaa Yliopis- puurolle. Pystyyn lensivät komisariuksen ton voimistelulaitoksenkin oppilaita. silmät nähdessään parin hyvin tuntemansa Paini kiinnosti myös tavallista töölöläistä. ”asiakkaan” istumassa rauhassa joulupuurolla Töölön työväenyhdistyksen iltamissa kerät- ja hän puhkesi hämmästyneenä lausumaan: tiin yleisöltä rahaa arpajaisten avulla. Arpoja Kuulkaa Mustonen! Että nuokin tuossa (ja myytiin ohjelman lomassa, mutta kun näyttä- komisarius loi lievemmin sanoen arvostelevan mön matolla esitettiin painia, arpojen myyn- silmäyksen mainittuihin henkilöihin) istuvat ti tyssäsi tykkänään. Tilanne korjaantui, kun kuin saman isän lapsina ja syövät puuroa!” painiesitys korvattiin voimistelulla. 16

Paini oli suosittua myös muissa kaupun- Tätä taustaa vasten ei ole ihme, että Urho ginosissa. Vuosisadan alussa Helsingissä oli Lampila, Töölön Wesan puheenjohtaja ainakin kaksitoista painisalia, suurimpana 1919–1923, toteaa ”suurseurojen harrasta- Helsingin Atleettiklubin jo edellisen vuosi- neen siihenkin aikaan kalastusta”. sadan puolella perustettu painihuone Kaar- Otaksun, että Risto Mustosen kasvatustyön tin Maneesissa. HAK joutui muuttamaan yhtenä tavoitteena oli kehittää kasvateistaan monta kertaa painisalinsa paikkaa, toimipa huippupainijoita. Ilman hyviä ja säännöllisiä se 1908 Arkadianteatterissakin. HAK:n li- harjoitusolosuhteita se ei olisi mahdollista. säksi polyteekkareilla oli oma painisalinsa Töölön Wesalla ei kuitenkaan ollut mahdolli- Teknillisessä Korkeakoulussa, vakinaisella suuksia tarjota painijoilleen hyviä olosuhteita palokunnalla omansa, samoin kuin Yli- kehittymiseen. Harrastajia oli paljon, harjoi- opiston voimistelulaitoksella. Toisella ajan tusten jälkeen painijoilla ei ollut peseytymis- suurista painiseuroista, Helsingin Jyryllä, oli mahdollisuuksia. Painimattokin oli kannet- painihuoneensa, jossa Risto Mustonenkin tava joka harjoitukseen varastosta ja vietävä kävi ohjaamassa painijoita. Lisäksi kau- sinne takaisin harjoitustuntien päätyttyä. pungista löytyivät Helsingin Työväentalon, Kun Töölön työväenyhdistys myönsi Töölön Koiton Visan, Helsingin rautatieläisten ur- Wesalle viikossa vain yhden harjoitusillan, oli heiluseuran, Helsingin Ponnistuksen, Tou- selvää, että Risto Mustosen asettamia huip- kolan Unionin ja Helsingin Kisa-Veikkojen putavoitteita ei pystyttäisi saavuttamaan. Kun painisalit. Wesa vielä riitaannuttuaan työväenyhdistyk- sen kanssa joutui tuuliajolle harjoituspaikko- Kasvattajaseura jen vaihtuessa tiheään, en pidä ihmeellisenä, että Risto Mustonen ohjasi lahjakkaimmat Edil Rosenqvistin tarina kuvaa hyvin Risto kasvattinsa Wesan 6 x 6 metrin molskilta Mustosen tarkkaa silmää lahjakkuudelle. HAK:n 9 x 9 metrin matolle, jolla harjoitel- Hän näki miehen Kivelän sairaalan raken- tiin vähintään kahdesti viikossa. nustyömaalla ja houkutteli tämän mukaansa Wesan painisalille. Työväenyhdistykseen? Töölön Wesan painisalilla kasvoi useita suomalaisen painin huipulle nousseita Töölön työväenyhdistyksen tarjoamat tilat painijoita. Kirkkaimpana tähtenä loistaa Humalisto kolmosessa olivat puutteelliset Nestori Tuominen, joka Risto Mustosen ”löy- painin harjoittelun kannalta. Ahkerasti tämänä” tuli Wesan molskille 1907. Kolme harrastettu painiminen oli välillä tuhoisaa vuotta myöhemmin Tuominen voitti maail- myös salin kalustolle. Se ei kuitenkaan ollut manmestaruuden, silloin jo HAK:n jäsenenä. tärkein syy siihen, että yhdistyksen ja Wesan Samanlainen tarina on Arvo Kankaan, joka välit tulehtuivat ja lopulta katkesivat kat- Wesassa vuodesta 1907 kasvaneena siirtyi kerasti. Wesan juhlajulkaisuissa puhutaan HAK:n jäseneksi 1911 ja edusti Suomea ”rettelöistä” työväenyhdistyksen kanssa ja Tukholman olympiapaineissa 1912 samoin katsotaan häädön johtuneen kateudesta, kuin opettajansa Risto Mustonen. Myös Edil kun alaosastot varttuivat emoyhdistystä voi- Rosenqvist ja Emil Teriö olivat Mustosen makkaammiksi. Urho Lampilan mielestä löytöjä, jotka harjoittelivat aikansa Töölön alaosastot maksoivat vireällä toiminnallaan Wesassa siirtyäkseen myöhemmin HAK:iin. yhdistyksenkin huonevuokran. 17

Risto Mustosen Töölön Wesan painisalille tuomista painijoista pisimmälle eteni Nestori Tuominen, maailmanmestari vuodelta 1910, silloin jo Helsingin Atleettiklubin jäsenenä (Suomen Urheilumuseo, Kuva-arkisto). 18

Töölön työväenyhdistyksen johtokunnan maksamaan veronsa ja päätettiin, ettei pöytäkirjat kertovat kuitenkin hieman eri- anneta Wesalle lupaa painia yhdistyksen laista tarinaa. Yhdistyksen vuosikokouksessa huoneistossa. Vuoden 1910 alussa Wesa anoi 1907 ”voimisteluseuran suhteen hyväksyttiin, yhdistykseltä lupaa vuokrata seuralle sopiva että seuran jäsenet kuuluvat yhdistykseen”. huone Töölöstä tai ainakin avustusta samaan Ei ole varmaa, että Wesan jäsenet yhtyivät tarkoitukseen. Johtokunta oli ajatukselle tähän päätökseen, vaan katsoivat, että jäsen- suopea ja päätti äänestyksen jälkeen puol- maksu vain Wesalle riittää. Työväenyhdis- taa Wesan pyyntöä yhdistyksen kuukausiko- tyksen kannalta päätös oli luonnollinen, koukselle. Lopulta anomusta ei kuitenkaan perustettiinhan urheiluseura alaosastoksi hyväksytty yhdistyksen huonon taloudellisen muiden vastaavien tapaan. Vaikka yhdistys tilanteen vuoksi. Kuukausikokous pohti yh- oli lokakuun 7. päivän 1906 kuukausiko- distyksen ja Wesan suhteita ja päätti asettaa kouksessaan hyväksynyt Töölön Wesan sään- selvitysryhmän tutkimaan asiaa. Yhdistyk- nöt pienin korjauksin, johtokunta jostakin sen puolelta ryhmään nimettiin Nestori syystä kehotti seuraavan vuoden alussa Wesaa Leinonen ja Mikko Ampuja, Wesasta Kalle hankkimaan itselleen säännöt ja toimitta- Stenholm ja W. Kanerva. Ryhmä päätti, että maan ne yhdistyksen kuukausikokouksen 40 markan vuokralla Wesa saisi tilat yhteen hyväksyttäviksi. Vaatimuksen tarkoitukse na viikkokokoukseen ja kahteen iltamaan. Wesa oli tehdä Wesasta toisten alaosastojen kal- hyväksyi päätöksen, mutta vaati itselleen tainen yhdistyksen jäsen. Samana vuonna määräysvaltaa huoneita koskevissa asioissa. Risto Mustonen valittiin työväenyhdistyksen Lisäksi vaadittiin vahtimestarin paikan täyt- johtokunnan jäseneksi. tämistä, mutta Nestori Leinonen katsoi asian kuuluvan yhdistyksen määräysvaltaan. Vuokrat rästissä Vieraita voimia Työväenyhdistyksen vuosikokouksessa 1909 luettiin Woimistelu ja Urheiluseuran vuo- Selvitysryhmä pyrki valtaan huoneiden käyt- sikertomukset ja järjestettiin huoneen töä koskevissa asioissa, mutta huhtikuun käyttövuorot. Wesalle annettiin maanan- kuukausikokous 1910 tyrmäsi ajatuksen. tai. Seuran ”veroituskysymys” eli vuokrat ”Vieraat voimat päättävät asioista, jotka ovat jätettiin pöydälle. Kuukautta myöhemmin yhdistyksen sisäisiä”, sanottiin. johtokunta päätti, että Wesa saa käyttää Neljänkympin kuukausivuokra (vuoden ainoastaan maanantai-illan vakinaisesti ja 2004 rahassa 135 euroa, tarkoittaa sitä, keskiviikkoillan erityistä korvausta vastaan. että 40 markalla sai yhtä paljon tavaraa ja Huhtikuussa Wesan vuokra päätettiin pitää palveluksia kuin 125 eurolla vuonna 2004) ennallaan, kunnes saadaan yhdistykselle osoittautui Wesalle ylivoimaiseksi. Touko- uusi huoneisto. Koska Wesan painijat olivat kuussa kyllä todettiin Wesan maksaneen harjoituksissa särkeneet ikkunan, seuralle kaikki rästissä olleet maksut, mutta jo loka- esitettiin lasku. ”Jos Wesa ei kuitenkaan pys- kuussa yhdistyksen johtokunta valtuutettiin ty maksamaan koko summaa, alennetaan karhuamaan vuokra Wesalta. Marraskuussa summaa kuuteen markkaan.” kuukausikokous lausui jyrkän paheksumi- Joulukuussa 1909 työväenyhdistyksen sensa Wesalle, joka ei ollut maksanut mitta alkoi olla täysi. Wesaa kehotettiin lainkaan vuokriaan, vaikka oli käyttänyt 19

yhdistyksen huonetta enemmän kuin muut laista sosialistista nuorisoseuraa. Kesäkuussa alaosastot. Jotkut johtokunnan jäsenet olivat 1911 yhdistyksen johtokunta päätti antaa sitä mieltä, että Wesa olisi erotettava, koska ei suullisen ja viimeisen varoituksen Wesalle ja tiedetä, onko Wesa yhdistyksen alaosasto vai Ruotsalaiselle sosialistiselle nuorisoseuralle. ei. Kaiken huipuksi kerrottiin Wesan jäsen- Rästien maksun määräpäiväksi asetettiin ten esiintyneen yleisissä iltamissa juovuksissa, 1. heinäkuuta. Ellei Wesa siihen mennessä mistä johtuen iltama-aikaa oli jouduttu lyhen- maksa vuokriaan, yhdistys pidättää Wesan tämään tunnilla. voimistelu- ja painivälineet siihen asti, kun- Joulukuussa Wesan asiaan jouduttiin jäl- nes seura on maksanut rästissä olevat kuu- leen palaamaan. Wesan jäsenten kerrottiin den kuukauden vuokrat. olleen hyvin pahoillaan saamistaan moit- Töölön Wesa ei pystynyt maksamaan räs- teista. Risto Mustonen sanoi tämän olevan tejään, ja elokuussa julkaistiin Virallisessa enemmän kuin hävitöntä ja muistuttavan jo Lehdessä kolme kertaa ja Työmies-lehdessä korpilakia. Kuukausikokous oli sitä mieltä, kerran ilmoitus, jossa todettiin, että ellei että olisi valittava erityinen järjestysmies, Wesa tule perimään välineitään elokuun joka ei Wesan harjoitusiltoina päästäisi aikana, yhdistys menettelee niiden kanssa ketään muita sisään kuin Wesan jäseniä. kuin omiensa kanssa.

Välineet pantiksi Wesan tilalle Veikot Totuuden hetki koitti alkuvuodesta 1911. Hel- Työväenyhdistys tarvitsi kyllä urheiluseu- mikuussa yhdistyksen johtokunta ilmoitti We- ran. Jo lokakuussa 1911 toveri J. Oksanen salle kirjeellä, että sen olisi maksettava edel- esitti, että perustettaisiin uusi Woimistelu lisen vuoden vuokrat tai esitet tävä takuu ja Urheilu seura työväenyhdistyksen alaosas- vuokran maksamisesta. Jos Wesa ei vaatimuk- toksi. Uuden seuran jäsenet olisivat yhdis- seen suostu, yhdistys evää seuralta oikeuden tyksen omia jäseniä. Päätettiinkin perustaa harjoitella yhdistyksen huoneistolla. Vaikka seura, johon ei kuuluisi muita kuin työ- Wesa maksaisikin rästinsä helmikuun 15. päi- väenyhdistyksen jäseniä. Erimielisyyttä syn- vään mennessä, seura menettää oikeutensa tyi siitä, että uuteen seuraan halusi liittyä käyttää yhdistyksen huoneistoa kahdeksan yksi poliisikin. Lopulta hänet hyväksyttiin, viikon ajaksi, koska yhdistys tarvitsee huonet- mutta toveri Kurvinen ilmoitti vastalauseen- ta varojensa kartuttamiseksi. Wesa ei tietysti- sa pöytä kirjaan. Uuden seuran nimeksi pää- kään ollut tyytyväinen; loppuivathan seuran tettiin Woimistelu ja Urheiluseura Weikot. painiharjoitukset kahden kuukauden ajaksi. Mitä tehtäisiin Töölön Wesan urheilu- Yhdistyksen kannalta kysymyksessä oli selvä välineille? Marraskuun kuukausikokous painostus, jonka tavoitteena oli ehkä päästä valtuutti johtokunnan kutsumaan Wesan eroon Töölön Wesasta. edustajan pohtimaan ongelmaa. Wesaa Maaliskuun kuukausikokouksessa henki edustivat kokouk sessa Risto Mustonen ja selvästi Wesan vastainen ilmapiiri. Yhdistys Kalle Stenholm. Työväenyhdistyksen johto- ei Wesan pyynnöistä huolimatta luopunut kunta päätti, että verot, jotka ovat Wesalta kahdeksan viikon käyttökiellosta. Kiista rästissä, kuuluvat työväenyhdistykselle ja maksamattomista vuokrista koski Wesan ne otetaan seuralle 80 markan (260 euroa) lisäksi Suomalaista nuorisoseuraa ja Ruotsa- arvosta. 20

”Näin ollen on Wesan nimi kuollut ja Runeberginkadun vuokraisännät joutuivat tilalle tullut W. ja U. seura Weikot”, kokouk- häätämään Wesan painijat maksamattomien sen pöytäkirjassa todetaan. vuokrien takia. Läntiseltä Viertotieltä löytyi vihdoin seu- Taipui, ei taittunut ralle oma toimisto. Painisalikin saatiin, tosin toiselta puolelta kaupunkia, kun 1924 paini- Woimistelu ja Urheiluseura ei kuollut, vaik- matto siirrettiin Sörnäisiin. Uusi koti sijaitsi ka työväenyhdistys oli sen ”kuolettanut”. Jo Vuorelassa, Sörnäisten työväenyhdistyksen huhtikuussa 1912 Wesan eräät jäsenet anoi- talossa Itäisen Viertotien varrella. vat yhdistykseltä huoneistoa Wesan palkinto- Wesalaiset eivät surkutelleet alkuaiko- jen jakamistilaisuutta varten. Työväenyhdis- jensa vaikeuksia. Jo kolmisen kuukautta tys ei voinut tunnustaa Wesan olemassaoloa seuran perustamisen jälkeen, joulukuussa ja hylkäsi anomuksen. 1906, Wesa järjesti ensimmäiset iltamansa. Töölön Weikkojen tarina loppui lyhyeen. Hesperian koululla seuran voimistelijat ja Vuoden 1912 lopulla seuran johtokunta painijat esittelivät taitojaan, puheenjohtaja päätti lopettaa Weikkojen toiminnan ”sii- Risto Mustonen taiteili rautalangalla, johti täkin syystä, että yhdistys muutettuaan en- voimistelijoiden sauva- ja vapaaliikkeitä ja tisestä huoneistosta ei olisi seuralle enää ohjasi pyramidin muodostamista. Mustonen jäänyt sitäkään toimintamahdollisuutta yh- myös opetti iltamiin tulleita olemaan ihmi- distyksen nykyisessä huoneistossa.” siksi. Nyt ei oltu mitään kalliosakkia, vaan Wesan puheenjohtaja Urho Lampilan urheiluseuran jäseniä. mukaan ”häädöstä myrtyneenä Wesa erosi Iltamat oli tyypillinen keino hankkia rahaa työväenyhdistyksestä ja liittyi 1912 Suomen yhdistyksille ja seuroille. Oletan, että Wesan- Voimistelu- ja Urheiluliittoon.” Töölön työväen- kin iltamissa myytiin alusta alkaen arpoja yhdistyksen asiakirjoissa viimeinen muisto We- toiminnan rahoittamiseksi. Iltamaperinne sasta on vuoden 1913 helmikuulta. Weikoille pysyi hengissä läpi vuosikymmenten, ja ohjel- siirtynyt Wesan painimatto ja sen päällinen makin pysyi kauan suunnilleen ennallaan; päätettiin myydä; pohjahinnaksi määrättiin avauspuhe, runonlausuntaa, kuplettilaulua, 114,95 markkaa (365 euroa), ”mutta saa jonglööritemppuja ja lopuksi tunti tanssia. myydä 100 markallakin (316 euroa)”. Fors- Vuokrarahoja kerättiin myös ”tekemällä san työväenyhdistyksen urheiluseura kysyi hyökkäysretkiä maaseudulle”, mm. Nurmi- maton materiaalia, ja Wirtaselle annettiin järvelle ja Kiskoon. Paininäytöksissä ja valtuudet painimaton rahtaukseen. pyramidi- ja voimisteluesitysten päätähtinä Wesa taipui, vaan ei taittunut. Suurim- olivat muiden muassa Sulo Tamlander, Risto maksi ongelmaksi muodostui sopivan harjoi- Mustonen, Frans Lehto, Kalle Jokinen, Karl tustilan puute. Se satutti voimistelua, mutta Bergheim ja Kalle Autio. eniten seuran suosituinta lajia, painia. Seu- Iltamatulot tuskin riittivät Wesan tarpei- ran ensimmäisen vuosikymmenen aikana den tyydyttämiseen. Humalisto kolmeen harjoitushuoneistoja oli Humalisto 3:n jäänyt painimatto oli korvattava uudella, jälkeen voimistelijoille Hesperian koululla, ja sen hinta vuosisadan alussa lähenteli painijoille Kaavi 51:ssä, Topeliuksenkatu tuhatta markkaa (yli 3.000 euroa). Kun 9:ssä, Runeberginkatu 61:ssä ja Nygårdissa. Wesan ensimmäisen toimintavuoden voitto Seuran varat olivat edelleen vähissä, ja mm. oli 28,48 markkaa (100 euroa), painimaton 21

hankkimiseen oli löydyttävä muitakin varoja kuusikymmentä, ja kisat kestivät lauantaista kuin jäsenmaksut ja iltamatulot. Ensimmäi- maanantaihin. Wesalaisia painijoita oli sen molskin tavoin toinenkin painimatto mukana useitakin, mutta he eivät yltäneet hankittiin jäseniltä kerätyillä markoilla. palkintosijoille. Uhkarohkeata ei ole olettaa, että Risto Mus- Helsingin Kisa-Veikkojen kansainvälisissä tonen lahjoitti tarkoitukseen merkittävän paineissa Nestori Tuominen voitti kevyen summan. sarjan, ja Helsingin Jyryn kansainvälisissä paineissa huhtikuussa Arvo Kangas pokkasi Kilpailut alkavat kevyen sarjan ensimmäisen palkinnon. Maaliskuussa 1911 Helsingissä pidetyissä Töölön Wesan ensimmäiset kilpailut järjes- MM-kisoissa Nestori Tuominen kruunattiin tettiin hiihdossa helmikuussa 1907, ja Risto maailmanmestariksi, silloin jo Helsingin Mustonen osoittautui wesalaisista aivan yli- Atleettiklubin jäsenenä. Arvo Kangas oli voimaiseksi. alle 60 kg:n sarjan neljäs, Risto Mustonen Ensimmäiset painikilpailunsa Töölön We- yhdeksäs. Arvo Kangas ja Risto Mustonen sa järjesti Humalisto kolmessa syksyllä 1907. osallistuivat HAK:n jäseninä Tukholman Heti perään joulukuussa pidettiin toiset kisat olympiakisojen 1912 painiturnaukseen, mut- Huopalahden työväenyhdistyksen talossa pi- ta eivät menestyneet mainittavasti. dettyjen iltamien yhteydessä. Töölön Wesan painitallin kirkkaimpien Syksyn paineissa viisi wesalaista kamppaili tähtien siirryttyä HAK:iin Sulo Tamlander ilmeisesti samassa painoluokassa Risto Mus- nousi Wesan tunnetuimmaksi niskanvään- tosen toimiessa kilpailun johtajana. Kalle täjäksi 1910-luvulla. HAK:n kansainvälisissä Stenholm voitti, seuraavina M. Mustonen, paineissa 1916 hän sijoittui neljänneksi ras- Arvo Kangas ja Kalle Halenius. Huopa- kaassa keskisarjassa. HAK:n juhlapaineissa lahdessa Risto Mustonenkin paini ja voitti samana syksynä hän paini kolmannelle ennen Stenholmia, M. Mustosta, Kangasta ja sijalle. Eetu Kivivuori ylti samoissa paineissa Tuomista, etunimeltään epäilemättä Nestori, kolmanneksi kevyessä sarjassa. Aikakirjat vaikka aikakirjat eivät sitä kerrokaan. kertovat suuresta joukosta Töölön Wesan ”Kauppa-apulaisena Juveliuksen liikkeessä painijoita: Konsta Laurikainen, Kalle Hale- toiminut Tuominen oli vahva ja oppi kaikki nius, Kalle Stenholm, Kaarlo Lampila, Urho paininiksit nopeasti”, Risto Mustonen ker- Lampila, Lauri Hagman, Janne Halonen, too. Arvo Kankaan ja Edil Rosenqvistin li- Einar Pahlsten, Väinö Pahlsten, Otto Räsä- säksi Wesan alkuvuosien painijoista on vielä nen, Emil Teriö, Ilmari Lönnfors, Thure mainittava Sulo Tamlander. Hänestä Risto Wikstedt, Hugo Ahlberg, Kalle Bergheim, Mustonen toivoi ”oikeata painin suurmiestä, Nils Bergström, Arvo Laaksonen, Sulo Almi, sillä Sulolla oli ruumista ja älyä”. Emil Rosbäck, Kalle Autio, Lauri Lehtinen, Töölön Wesan painin ensimmäiseen suu- Martti Lehtinen, J.L. Haanpää, Alfred Pihl, reen saavutukseen ylsi Nestor Tuominen, Antti Lähde, August Antman, Väinö Antman, joka Oulussa 1909 järjestetyissä SM-paineissa Hannes Öhman, Karl Fagerholm, Nestor Su- voitti mestaruuden kevyessä sarjassa. lander, Juho Sundqvist ja Oskar Koponen. Töölön Wesa järjesti suuret kansalliset Kun Töölön Wesan perustavassa kokouk- painikilpailut juuri valmistuneen Heimo- sessa kerrotaan kymmenien liittyneen uuden lan juhlasalissa 1910. Osanottajia oli yli seuran jäseniksi, vuosikymmenen lopussa 22

seurassa oli 24 jäsentä. Vuosisadan toisella Ylioppilastalolla Helsingissä 24. marraskuuta kymmenellä jäsenten määrä kasvoi tasaisesti 1918. Kokouksen tärkeimpänä asiana pidet- ja ylti 53 jäseneen vuonna 1917. tiin ”liiton suhdetta kapinaan sekaantunei- siin sen alaisiin seuroihin ja niiden jäseniin”. Veli veljeä vastaan SVUL:n toimitusvaliokunta esitti, että liitosta erotetaan seurat, jotka erityisinä osastoina 1910-luvun loppua kohden yhteiskunnalliset tai komppanioina ovat ottaneet osaa kapi- olot kärjistyivät äärimmilleen. Marraskuussa naan sekä seurojen aktiiviset jäsenet, jotka 1907 järjestetyissä ensimmäisissä eduskunta- kapinaan osanotosta on tuomittu kansalais- vaaleissa 1899 perustettu sosialidemokraatti- luottamuksensa menettäneiksi. nen puolue nousi eduskunnan suurimmaksi Vaikka kokouksessa esitettiin sovittelevia- puolueeksi 80 kansanedustajallaan. Edus- kin puheenvuoroja, sen yleisilme uhkui kos- kunta oli kuitenkin toimintakyvytön Venä- toa. K.A. Levälahti kertoi aikoneensa jo vuosi jän tsaarin hajottaessa sen useaan otteeseen. sitten tulla keskushallituksen kokoukseen Vaikka eduskuntavaalit sortokauden oloissa vaatimaan liitosta erotettaviksi niitä erinäi- näyttivät tarkoituksettomilta, vuoden 1916 siin työväen seuroihin kuuluvia henkilöitä, vaaleihin sosialidemokraatit jaksoivat val- jotka alituisilla rettelöimisillään häiritsivät mistautua aktiivisesti. He saivatkin selvän niin seurojen, piirien ja liiton työtä. ”Maan eduskuntaenemmistön 103–97. vapauden puolesta kaatuneitten satojen Kun eduskunta jälleen hajotettiin, sosiali- ur heilutovereiden muisto jo yksistään vel- demokraatit menettivät enemmistöasemansa voittaa pitämään rajat selvinä – parempi on lokakuun alussa järjestetyissä eduskuntavaa- pitää liitossa vaikka vain 2 000 kelpo urheili- leissa. Äänet äärimmäisten keinojen käyttä- jaa kuin 2 000 huonoa, joista ei kukaan tiedä, misestä vallan saavuttamiseksi vahvistuivat. mistä puuhista heidät vielä tapaa.” Vuoden 1918 tammikuussa leimahti liekkei- Sovittelevissa puheenvuoroissa ennakoi- hin se väkivallan kipinä, joka oli syttynyt jo tiin, että mahdollisesti erotettavat seurat 1905 suurlakossa ja Viaporin kapinassa. perustaisivat oman urheiluliiton. Ennustuk- Töölön Wesankin jäsenistökin jakaantui seen ei suhtauduttu vakavasti. Äänestyksessä kahtia; jotkut lähtivät mukaan punakaartiin, toimitusvaliokunnan esitys hyväksyttiin selvin harvemmat jos ketkään taistelivat valkoisten numeroin. Lisäksi hyväksyttiin Arvo Vartian puolella. Joka tapauksessa aikaa ei jäänyt esitys, jossa kokousta pyydettiin muistamaan, urheilulle. ”Kävelyretkiä lukuun ottamatta ”että liitossa on ollut suuret joukot sellaisia toiminta täysin lamassa”, todetaan Wesan urheilijoita, jotka ovat ensimmäisinä rientä- 50-vuotisjuhlajulkaisussa. Työväen Urheilu- neet Mannerheimin armeijaan” ja että hei- lehti muisteli 1922 wesalaisten kohtaloa dän muistokseen olisi julkaistava erityinen kansalaissodassa: julkaisu. Esitystä kuunneltiin seisaaltaan ja ”Kuten tunnettua, joutui tässä taistelussa se hyväksyttiin yksimielisesti. työväki häviölle ja sen jälkeen valkoisten kos- tonhimon uhreina saivat monet wesalaisetkin Oman liiton perustajana vankileirien kidutuslaitoksissa toiset lyhyem- män ajan, toiset vuosikausiakin kärsiä”. Joulukuussa 1918 helsinkiläisseurojen Jyryn, Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto piti Kiistan, Ponnistuksen, Toiveen ja Töölön yhdistetyn vuosi- ja syyskokouksensa Vanhalla Wesan edustajat kutsuttiin Koiton Visan puu- 23

Punakaartilaisia Hakasalmen huvilan terassilla 1918 (Helsingin Kaupunginmuseo, vahtimestari Salmi).

rojuhlaan, jossa pohdittiin oman työväen mistelu ja urheiluseura Töölön Wesan 60 urheiluliiton perustamista. Wesaa edustivat jäsentä edusti kokouksessa seuran puheen- juhlassa veljekset Urho ja Kaarlo Lampila. johtaja Hemming Luotonen, joka valittiin Kun SVUL oli päättänyt erottaa liitosta myös liittotoimikunnan varajäseneksi. ”kapinaan” osallistuneet seurat sekä seurojen yksityiset jäsenet, jotka olivat menettäneet Painin kärkiseuroja kansalaisluottamuksensa, työväen urheilu- seurat päättivät kutsua koolle oman liiton Kansalaissodan jälkeenkin Töölön Wesan perustavan kokouksen. Raittiusyhdistys päälajina säilyi paini. Seuran juhliessa 15- Koiton salissa tammikuun 26. päivänä 1919 vuotista taivaltaan 1921 juhlassa otetussa edustettuina oli 58 seuraa, joissa oli vuoden valokuvassa painitrikoissa komeilee parikym- 1917 lopussa yhteensä 10 294 jäsentä. Woi- mentä niskanvääntäjää. Työväen Urheiluleh- 24

den juhlivasta seurasta kertovan kirjoituksen nesti jouduttiin kutsusta kieltäytymään varo- mukaan ”Wesa onkin nyt voimakkaampi kuin jen puutteen takia. koskaan ennen”. ”Nouskoon siis edelleenkin Painisaliongelmakaan ei ottanut ratketak- Wesa”, lehti lopettaa juttunsa. seen. Läntisen Viertotien varrella 1920-lu- Vaikka painijoita Wesalla oli tungokseen vun alussa sijainneen painihuoneen isäntä asti, eri puolilla Suomea järjestettyihin kilpai- korotti korottamistaan vuokraa, kunnes luihin seuralla ei ollut juurikaan varaa lähet- se ylitti Wesan kipupisteen. Painimattokin tää heitä. Hakasalmen puistossa elokuussa oli päässyt rapautumaan niin, että Wesa 1920 järjestetyissä kansallisissa paineissa joutui kysymään Koiton Visalta, voisivatko Sulo Tamlander voitti raskaan keskisarjan wesalaiset painijat käydä harjoittelemassa ja Emil Teriö sijoittui kolmanneksi alle 60 heidän salillaan. Lopulta, lokakuussa 1924 kg:n sarjassa. Seuraavan vuoden elokuussa Helsingin Työväenyhdistys osoitti Wesan pidetyissä Wesan kansainvälisissä paineissa Sörnäisten Työväenyhdistyksen puheille. Albert Siponen paini neljänneksi alle 55 kg:n Sörkasta, osoitteesta Itäinen Viertotie 38, sarjassa. Eetu Kivivuori oli samalla sijalla alle löytyi seuralle painihuone. Vuorelana tunne- 67,5-kiloisissa. Vuoden 1922 elokuussa Sipo- tusta talosta saatiin vuokrattua huone 250 nen, Teriö ja Tamlander voittivat sarjansa markan kuukausivuokralla (67 euroa), mikä Wesan omissa painikisoissa. Viimeiset yleiset sisälsi lämmön ja valon. painikilpailunsa Töölön Wesa järjesti kesä- Töölön Wesan paini heräsi jälleen henkiin. kuussa 1923. Seuran ykköspainijaksi kehitty- Yleinen kokous päätti perustaa osakeyhtiön, nyt Albert Siponen voitti alle 55 kg:n sarjan jolle seuran jäsenet voisivat lainata rahaa il- ja Jussi Halonen selviytyi neljänneksi alle 75- man korkoa uuden painimaton hankkimista kiloisissa. Siponen oli Työväen Urheiluliiton varten. parhaita painijoita omassa sarjassaan. TUL:n Vuorelaan siirtymisen aikoihin Töölön mestaruuskisoissa 1922 hän sijoittui hopeal- Wesassa oli 150 jäsentä, mutta paini kulki le. TUL:n mestaruuden hän voitti 1922 ja vääjäämättä kohti loppuaan. Liekö syynä 1924. Frankfurt am Mainin työläisolympia- ollut joutuminen kauas juurilta; Töölöstä laisissa 1925 Siponen ylsi hopealle. toiseen työläiskaupunginosaan Sörnäisiin? Heinäkuussa 1923 Wesa järjesti ns. alokas- Vuoden 1925 syyskuussa Vuorelassa oleva painit, joihin saivat osallistua painijat, jotka painimatto havaittiin mädäksi, ja seuraavan eivät olleet sijoittuneet kolmen parhaan vuoden lokakuussa kalusto päätettiin siirtää joukkoon kansallisissa tai piirikunnallisissa pois Vuorelasta. Tammikuussa 1927 tavarat kilpailuissa. Wesa osoitti paininsa laajan olivat kuitenkin edelleen Vuorelassa, ja vas- pohjan. Nestor Sulander, Einar Pahlsten ja ta syyskuussa Sulo Tamlanderille annettiin Jussi Halonen voittivat sarjansa, S. Salmi ja tehtäväksi tarkastaa seuran tavarat myyntiä A. Antman tulivat toiseksi omassa painoluo- varten. Lokakuun lopulla ne myytiin 300 kassaan. markalla (76 euroa) Einar Pahlstenin omis- Kun Wesan jäsentenvälisiin paineihin mar- tamalle Söörnäisten uudelle romukaupalle. raskuussa 1921 osallistui kaksikymmentä pai- Poiskuljettajille tarjottiin kahvit, joiden nijaa, maaseudulla pidettyihin kilpailuihin hinta, 16 markkaa (4 euroa), vähennettiin seura lähetti yleensä edellä mainitun Albert myyntituloista. Siposen, hänen Yrjö-veljensä, Emil Teriön, Töölön Wesan pitkälle ja ansiokkaalle Sulo Tamlanderin ja Eetu Kivivuoren. Mo- painitarinalle piirrettiin piste. 25

Sörnäisten Työväenyhdistyksen talo, huvila Vuorela Itäisellä Viertotiellä, nykyisen Hämeentie 38:n kohdalla näki Töölön Wesan painin lopun (Helsingin Kaupunginmuseo, E.A. Hellmanin kokoelmat).

Lyhyt pyöräilykausi räilyseurat perustettiin Turkuun ja Helsinkiin 1886 ja 1887. Pääkaupungissa oli vuosisadan Johan Ludvig Runebergin poika Lorenzo lie- vaihteessa jo yli 8 000 polkupyöräilijää, ja nee ensimmäinen henkilö, joka nähtiin pol- Eläintarhaan oli 1897 rakennettu laudoista kupyörän satulassa Suomessa. Ivar Wilskma- 333,3 metrin mittainen kilpailurata. Lisäksi nin mukaan tämä tapahtui Vaasassa eräänä kilpailtiin mm. Oulunkylän raviradalla, jossa syyskuun iltana 1869. Pyöräilyn suosio kasvoi järjestettiin ensimmäiset SM-kisat 1897. nopeasti, ja ensimmäiset pyöräilykisat pidet- Töölön Wesan pyöräilyn lyhyt tarina tiin Helsingin Kaisaniemeen rakennetulla ajoittuu 1920-luvun alkuvuosille. Jo 1919 1 463 jalan radalla 1884. Ensimmäiset pyö- Karl Lindström ajoi TUL:n ennätykset 1 ja 26

Eläintarhan puurimoista rakennettu pyöräilyrata oli niin huonossa kunnossa, että Töölön Wesa harkitsi vakavasti oman velodromin rakentamista (Suomen Urheilumuseo, Kuva-arkisto).

Eläintarhan urheilukenttä oli myös Töölön Wesan kenttäurheilijoiden ahkerasti käyttämä harjoitus- ja kilpailuareena (Suomen Urheilumuseo, Kuva-arkisto).

30 km:n matkoilla, ja 1920 hänen nimiinsä oli määrännyt samat miehet kilpailukieltoon kirjattiin liiton ennätys myös 10 kilometrillä. osallistumisesta propagandahiihtoihin. TUL:n mestaruuskisoissa Turussa syyskuussa Töölön Wesan pyöräilyn taru ei kuiten- 1920 Wesan Oskari Lampinen voitti 1 ja 30 kaan vielä päättynyt. Koiton Visasta Wesaan km:n matkat ja oli hopealla 10 ja 60 kilomet- siirtynyt Manne Korpela, joka oli voittanut rillä. Elokuussa 1921 hän voitti kaikki piirin pyöräilyn piirin mestaruuden jo 1914 ja pyöräilymestaruudet Oulunkylässä ajetuissa TUL:n mestaruuden kaksi kertaa, oli yli- kisoissa. Wesa osoittautui pääkaupungin voimainen heinäkuussa 1923 järjestetyssä johtavaksi työväen pyöräilyseuraksi näissä Helsinki–Porvoo–Helsinki-ajossa. Syyskuussa kisoissa, sillä hopea- ja pronssimitalit kaikilla hän voitti piirin mestaruudet kaikilla kilpail- kolmella matkalla ripustettiin Emil Karlsso- tavissa olleilla matkoilla. Myös Emil Karlsson nin ja Emil Teriön kaulaan. Samat miehet piti yllä Wesan pyöräilyn mainetta. Hän polki esiintyivät edukseen myös Töölön Wesan TUL:n ennätyksen 40 kilometrillä 1922, ja kansainvälisten painien yhteydessä elokuussa se säilyi tilastoissa useita vuosia. 1921 järjestetyssä Helsinki–Porvoo–Helsinki Pyöräily ei kuitenkaan Wesassa saavuttanut -ajossa. Lampinen oli toinen, Karlsson kol- niin laajaa harrastusta, että se olisi säilynyt mas, Teriö viides ja Lindström kuudes. Seu- hengissä ilman muutamia huippuajajia. raavana vuonna Wesa sai järjestettäväkseen ”Vaikka pyöräilyä on Wesassa hiljalleen har- TUL:n mestaruuskilpailut, ja Lampinen rastettu, ei toistaiseksi kuitenkaan voida pu- voitti 60 kilometrin matkan ja sijoittui ho- hua kilpailukykyisestä pyöräilystä”, seuran pealle 1 km:llä ja pronssille 10 km:llä. Syys- 30-vuotisjuhlajulkaisussa todetaan. lokakuun vaihteessa 1922 Turun Veikkojen ja Maarian Pyrkivän kisoissa Lampinen ajoi Nilssonin niityltä Eläintarhaan TUL:n ennätykset sekä 1 että 20 km:n mat- koilla ja voitti lisäksi 2 ja 5 km:n ajot. Nilssonin niityksi kutsutun kivikkoisen Töölön Wesan johdossakin panostettiin alueen kerrotaan sijainneen nykyisen Tope- pyöräilyyn. Kun pääkaupungin pyöräilyrato- liuksenkadun ja Lastenlinnan tienoilla. jen todettiin olevan niin kehnossa kunnossa, Vuokra-ajureiden Töölössä niittyjä käytet- että mitään hyviä kisoja niillä ei voi järjestää, tiin hevosten laidunmaina. Ne olivat oiva Töölön Wesassa syntyi ajatus seuran oman leikki- ja kisapaikka myös Töölön nuoru- pyöräilyradan rakentamisesta. Taivaita ta- kaisille. Niinpä kerrotaan, että wesalaiset voitteleva haave jäi kuitenkin toteutumatta. olivat rakentaneet Nilssonin niityille oman Vaikka sekä Karl Lindström että Oskari alkeellisen urheilukentän. Siinä oli yksi 238 Lampinen toimivat jonkin aikaa myös metrin juoksurata; 100 metriä pystyttiin Töölön Wesan johtokunnassa, kovin tuli- pyrähtämään yhdellä suoralla. Hyppy- ja sesti heidän sydämensä tuskin sykki seu- heittopaikat olivat alkeelliset. Kentän ennä- ralle. Lampinen siirtyi Wesaan aikanaan tyksiksi mainitaan 11,5 sadalla metrillä. 54,5 Helsingin Kisa-Veikoista, Lindström oli 400 metrillä ja 170 cm korkeushypyssä. puolestaan Turun Veikkojen pyöräilykoulun On luonnollista, että painin hallitsemasta kasvatteja. Kun molemmat osallistuivat 1923 seurasta yleisurheiluun löytyy etupäässä SVUL:n alaisuudessa järjestettyyn Hämeen- voimalajien harrastajia. Töölön Wesan yleis- linna-ajoon, heidät erotettiin Wesan jäsenyy- urheilun suuria nimiä olivatkin Sulo Tamlan- destä. Jo aikaisemmin Helsingin piirikunta der ja hänen nuorempi veljensä Ilmari. Hel-

28

singin Jyryn yleisurheilukilpailuissa keväällä Eläintarhan urheilukentän valmistuttua 1920 Ilmari sijoittui kuulantyönnössä toiseksi 1910 Nilssonin niittyä ei enää tarvittu. Töö- tuloksella 11,64. Prahan työläisolympiakiso- lön Wesan yleinen kokous heinäkuussa 1923 jen valintakisoissa hän oli tuloksella 12,70 päätti rakentaa Wesalle pukusuojan Eläin- kolmas. Samoissa karsinnoissa Sulo Tamlan- tarhaan. Pöytäkirjaan on merkitty sulkuihin der heitti kiekkoa 33,17 ja sijoittui viidennek- (paperipäätös), mikä tarkoittaa sitä, että hyvä si. Elokuussa Ilmari Tamlander voitti piirin tarkoitus ei toteutunut kaupungin päätettyä mestaruuden kuulassa ja kiekossa ja sijoittui rakentaa pukusuojat, joita se vuokrasi urhei- moukarissa kolmanneksi. Koko vuoden luseuroille. kuulatilastossa hän oli TUL:n neljänneksi paras kuulamörssäri. Hänen nouseva ur- Uinnista nyrkkeilyyn heilu-uransa katkesi jo 21-vuotiaana hänen menehtyessä aivokuumeeseen kesällä 1922. Kun Humallahden uimalaitos makasi aivan Töölön Wesan yleisurheilu ei Tamlande- Humaliston kainalossa, oli luonnollista, että reihin rajoittunut. Tarvitaan suuri joukko uinti tuli näyttelemään osaa myös Töölön urheilijoita, jotta voidaan selittää Wesan Wesan toiminnassa. Aivan jäsentenvälisten neljäs sija 10 x 100 metrin viestissä Jyryn kisojen tasolle laji ei jäänyt, sillä seuran kisoissa 1921, kolmas sija samalla matkalla riveissä vaikutti muutama uimari, jotka Kullervon kilpailuissa samana vuonna ja olivat jopa Työväen Urheiluliiton huipun pronssisija perinteisessä Helsingin ympä- tuntumassa. Kaksikymppisenä 1919 Töölön rijuoksussa 1922. Puhumattakaan TUL:n Wesaan liittynyt muurari Väinö Varelius 1922 urheilupäivän 800+400+2x200 metrin voitti TUL:n mestaruusuinneissa 1920 sekä viestistä, jossa Wesalla oli kaksi joukkuetta. 200 että 400 metrin rintauinnin, molemmat Lupaavasta tulevaisuudesta kertoo alle 16- liiton ennätysajalla. Seuraavana vuonna hän vuotiaiden 10x100 metrin viestijoukkueen uusi molemmat mestaruutensa, nyt 1920 kolmas sija Visan ja Wesan järjestämissä perustetun erikoisseuran Helsingin Työväen kisoissa heinäkuussa 1922. Uimareiden tuoreena puheenjohtajana. Jo Vielä on kerrottava 18-vuotiaasta Arthur vuotta aikaisemmin hänet oli valittu TUL:n Nyströmistä, joka Kullervon suurkisoissa uintijaoston puheenjohtajaksi, ja 1920-luvul- syyskuussa 1921 sijoittui ”alokkaiden” 100 la hän toimi useita vuosia liittotoimikun- metrillä kolmanneksi ”50 cm voittajan nan jäsenenä. Ajalle ominaista oli, että jäljessä”. Kuusi vuotta myöhemmin Wesan HTU:n puheenjohtajanakin Väinö Varelius johtokunta myönsi Nyströmille luottoa istui edelleen Töölän Wesan johtokunnassa ”piikkikenkien ostoa varten”. Nyström oli ja oli sen ehdokkaana niin piirin kuin liiton- jo Wesan jalkapallojoukkueen kantavia voi- kin johtoelimiin. mia, Työväen Urheiluliiton mestari vuodelta Lampilan veljessarjan nuorin, Yrjö, liittyi 1926. TUL:n jalkapallojoukkueen matka- Wesaan 18-vuotiaana ja kehittyi uimahyppää- tessa Neuvostoliittoon 1927 Arthur Nyströ- jänä erääksi TUL:n parhaista 1920-luvulla, min matkalaukussa oli jalkapallokenkien tosin hänkin Helsingin Työväen Uimareiden lisäksi nuo piikkikengät. Jalkapallo-ottelun jäsenenä. ohessa järjestetyissä yleisurheilukilpailuissa Jäsentenvälisiä uintikilpailuja Töölön Wesa Nyström voitti ”Uralin mestaruuden” 100 järjesti vuosittain, vaikka 1921 ne jouduttiin metrin juoksussa. peruuttamaan osanottajien vähyyden vuoksi. 29

Hiihto oli painin ohella Wesan urheilu- lajeja heti seuran perustamisesta lähtien. Olihan Risto Mustonen itse armoitettu Vesan marssi hiihtäjä. Kansallisissa tai piirikunnallisissa kilpailuissa wesalaisia ei juuri nähty, mutta Kirjoittanut Frans Lehto jäsenten kesken kilvoiteltiin joka talvi aina vuonna 1915 sotien jälkeisiin vuosiin saakka. Johtokunnan pöytäkirjoista 1920-luvulla voidaan myös lukea, että Töölön Wesa päät- Nouskoon aatteet toimi ja kunto, ti kokeilla pitkäpallon pelaamista. Heinä- nouskoon kirkkahin päivä ja sää, kuussa 1921 Wesa voitti Visan pitkäpallossa tositoveruus, veljeystunto, 17–14. Lokakuussa lupauduttiin mukaan silloin joukkomme vankka on tää. Kullervon järjestämään pitkäpallokisaan. Vuosikymmenen lopulla Wesan pesäpalloi- Veri hehkuen suonissa lyö, lijat osallistuivat lajin mestaruuskisaankin, mutta heikolla menestyksellä. Johtokunnan on eessämme taisto ja työ. jäsenillekin laji oli tuttu. Keskusteltaessa viestit maailmahan ennättäy, Töölön Wesan osallistumisesta Helsingin vesalaiset kun kilpahan käy. ympärijuoksuun, päätettiin ”mennä lyö- mään palloa ja miettimään”. Teräsjänteet ja vartalo norja, Wesalta ei puuttunut rohkeutta ryhtyä mieli reipas ja sortumaton, harjoittelemaan myös nyrkkeilyä. Yleinen kokous marraskuussa 1921 päätti Väinö lepohetkinä nuoriso norja, Vareliuksen esityksestä ottaa nyrkkeilyn seu- kisakentillä vapaana on. ran ohjelmaan. Huoneiston puutteen takia päätöstä ei pystytty heti toteuttamaan. Kun Veri hehkuen suonissa lyö, saatiin tilat Läntisen Viertotien varrelta, pää- on eessämme taisto ja työ, tettiin sinne rakentaa 4 x 4 metrin nyrkkei- pois siirtyä siinnon taa, lylava ja ostaa kaksi paria nyrkkeilyhanskoja. Virallisiin kilpailuihin asti Wesan nyrkkeilijöi- mäet, laaksot tiellämme saa. tä ei riittänyt, mutta salilla käytiin ahkerasti. Riehuttiin jopa niin, että huhtikuussa 1923 Kisakentillä kasva ja vartu, johtokunta joutui käsittelemään valituksia missä taistot tarmonsa luo, nyrkkeilijöiden sopimattomasta käytöksestä nuoruusvoimalla toimeen tartu, ja seuran kaluston turmelemisesta. Kurin- kortes’ kekoomme yhtehen tuo. pitoa varten seuralla oli järjestelyvaliokunta, joka määrättiin panemaan riehujat kuriin. Sulo Tamlander ilmoitettiin nyrkkeily- Veri hehkuen suonissa lyö, ohjaajan kursseille, mutta valitettavasti hän on mielissä into ja työ, ei työesteiden takia voinut osallistua. Töölön terve sielu ja ruumiskin, Wesan nyrkkeilyharrastus tyrehtyi tutusta siinä määrämme kallehin. syystä – seura menetti huoneistonsa Länti- sellä Viertotiellä. 30

Voimisteluakaan ei sovi unohtaa. Alkuvuo- maalari Kalle Autio, painija Janne Halonen, sina Wesan voimistelijat harjoittelivat Hes- ajuri Alexander Henriksson, työmies Vihto- perian koululla – entisen Punaisen Ristin ri Huhtimo, rautatieläinen Oskar Hytönen, sairaalan paikalla – pyramidien tekoa ja metallityömies Frans Korpi, vahtimestari liikkeitä, joita he esittivät seuran iltamissa ja Hemming Luotonen ja kirjanpainaja Uuno muissa tilaisuuksissa. Myöhemmin voimiste- Lönn. Muurari Väinö Varelius liittyi seuraan lutunnit keskittyivät enemmänkin muokkaus- 1919 ja valittiin heti johtokunnan jäseneksi voimisteluun muiden lajien harrastajille. ja uintijaoston puheenjohtajaksi. Tiedot Töölön Wesan puheenjohtajista Johtokunta puurtaa ja muista johtokunnan jäsenistä runsaalta kymmeneltä vuodelta seuran perustamisen Tämän päivän silmillä on vaikea kuvitella, jälkeen ovat valitettavan vajavaiset. Niinpä minkälaisen työn seuran johtokunnan ja tiedossa ei ole, kuka tai ketkä toimivat jaostojen jäsenet tekivät vuosisadan alkuvuo- seuran puheenjohtajana vuoden 1907 sina ja seuraavina vuosikymmeninä. Töölön jälkeen Risto Mustosen luovuttaessa nui- Wesan arkistossa säilyneet johtokunnan jan seuraajalleen. Tiedetään, että Töölön pöytäkirjat lähtevät vuoden 1921 alusta ja Wesan marssin 1915 sanoittanut ja sävel- kertovat paljon seuran jokapäiväisestä puur- tänyt Frans Lehto tarttui puheenjohtajan tamisesta. tehtävään 1914 toimiakseen siinä kolmen Valitettavasti meillä on vain vähän tietoa vuoden ajan. Wesan varapuheenjohtajien, Töölön Wesan perustavan kokouksen osan- sihteerien ja rahastonhoitajien nimet ovat ottajista. Seuran juhlajulkaisujen mukaan samoin hämärän peitossa. paikalla olivat puheenjohtaja Risto Mustosen Mikään ei kuitenkaan todista sitä vastaan, ja sihteeri Mikko Ampujan lisäksi mm. Kalle etteikö alkuvuosien johtokunta olisi hoitanut Stenholm, Herman Suo ja P. Lehtinen. Seu- tehtäviään samalla tavalla kuin 1920-luvulla. raan liittyi kokouksessa kolmisenkymmentä Kun kerron Wesan johtokunnan ”puurta- jäsentä, ja talvella wesalaisia kerrotaan olleen neen”, tarkoitan sitä, että kokoonnuttiin sän- jo yli kuusikymmentä. Jäsentilasto Wesan tillisesti joka viikon perjantai-iltana. Vuoden 30-vuotisjuhlajulkaisussa kertoo paljon alhai- aikana johtokunnan kokouksia kertyi siis yli semmasta jäsenmäärästä. Sen mukaan wesa- viisikymmentä, ja pöytäkirjoihin merkittiin laisia oli vuosisadan ensimmäisen kymmen- vuosittain yli neljäsataa pykälää. Saamme luvun lopulla vain 24, ja vasta 1919 ylitettiin hyvän kuvan siitä, mitä tapahtui Wesan ur- sadan jäsenen raja. heilurintamalla, mitkä olivat suurimmat Vanhimmat säilyneet jäsenluettelot ovat ongelmat sekä urheilussa että ympäröivässä ajalta ennen kansalaissotaa. Jäsenluettelosta yhteiskunnassa. 1909 löydämme V. Dahlmanin, U. Elomaan, Käväiskäämme Töölön Wesan vuosiko- työmies Kalle Haleniuksen, Väinö Kanervan, kouksessa 1920-luvun ensimmäisenä vuon- Arvo Kankaan, Hjalmar Katajaisen, nuohooja na, jolloin 121 jäsentä käsittävä seura juhli Edvard ”Eetu” Kivivuoren, peltisepät Kaarlo 15-vuotista taivaltaan. ja Urho Lampilan ja sähkötyömies Hjalmar Seuran huoneistolle Nygård 60:ssä ko- Stenholmin. koontui 9. tammikuuta kolmekymmentäkol- Kansalaissodan molemmin puolin Töö- me Wesan jäsentä pitämään seuran vuosi- lön Wesan jäsenluetteloon kirjattiin mm. kokousta. Rahaa seuran kassassa oli 175,48 31

Töölön Wesan urheilijat ”perhekuvassa” seuran 15-vuotisjuhlien aikaan 1921. Paini oli edelleen seuran johtava urheilulaji (Työväen Arkisto).

markkaa (47 euroa), arvopapereihin oli pyöräilijä Oskari Lampinen, 30, ja sihtee- sijoitettu 115 markkaa (31 euroa) ja muuksi riksi painija Kalle Autio. omaisuudeksi merkittiin 4 240 markkaa Stenholm, Kaarlo ja Urho Lampila olivat (1.140 euroa). Wesan jäsenmaksuksi pää- seuran pioneereja, jo 1900-luvun ensimmäi- tettiin 20 markkaa (5 euroa) vuodessa, eikä sellä vuosikymmenellä mukaan tulleita. Kan- johtokunnalle luvattu maksaa penniäkään salaissodan jälkeisenä vuonna Töölön Wesaan työstään. liittyivät Teriö, Varelius, Lönn, Lampinen ja Urho Lampila, 30, valittiin edelleen pu- Autio Pirttijärven tullessa mukaan 1920. heenjohtajaksi. Varapuheenjohtajaksi tu li Seuran tärkeimpiä toimikuntia oli huvi- hänen veljensä Kaarlo, 32, sekä johtokun- toimikunta, jonka tehtävänä oli kerätä taan painija-pyöräilijä Emil Teriö, 27, uimari rahaa seuran toiminnan pyörittämiseksi eri- Väinö Varelius, 33, pyöräilijä Anton Pirtti- laisia tilaisuuksia järjestämällä. Huvimiesten järvi, 33 ja Uuno Lönn, 26. Varalle johto- kärkeen valittiin Hemming Luotonen, 32, kuntaan valittiin painija Kalle Stenholm, 32, seuran entinen puheenjohtaja (1917–1918), 32

jäseniksi painija-yleisurheilija Sulo Tamlan- der, 27, painija Thure Vikstedt, 33, Jalmar Töölön Vesan nimi Lindström, 25, painija Yrjö Siponen, 22, Anton Pirttijärvi, 33, Niilo Siren, 18, Wesan vuosien saatossa jalkapallon isäksi kutsuttu Kalle Hjort, 35, ja jalkapalloilijana myöhemmin kunnostautu- nut Emil Lindholm, 27. Woimistelu ja Urheiluseura Töölön Wesan toiminnan laajuudesta Töölön Wesa 1906 kertovat valinnat eri lajien vetäjiksi: voi- misteluun Niilo Siren, yleisurheiluun Yrjö Lampila, 21, uintiin Väinö Varelius, painiin Töölön Woimistelu ja Sulo Tamlander, Kaarlo Lampila, Emil Urheiluseura ”Wesa” 1919 Teriö ja Edvard Kivivuori, 32, pyöräilyyn Karl Lindström, 33, ja Oskari Lampinen, hiihtoon Urho Lampila ja Oskar Lampinen Töölön Woimistelu- ja sekä pallokapteeniksi Emil Teriö. Urheiluseura ”Wesa” 1920 Johtokunta järjestäytyi kolme päivää myö- hemmin kahvila Töölössä. Rahastonhoita- jaksi valittiin Emil Teriö, kaluston ja arkis- Töölön Voimistelu ja ton hoitajaksi Uuno Lönn ja jäsenkirjuriksi Urheiluseura ”Vesa” 1920 Emil Teriö. ”Sanomalehtireferentiksi”, jota tänään kutsuttaisiin tiedottajaksi, valittiin Kaarlo Lampila. Töölön Voimistelu ja Töölön Wesan organisaation 1920-luvun urheiluseura Vesa 1931 alussa voi sanoa täyttävän hyvin kaikki urhei- luseuralle tarpeelliset toiminnot, ainakin paperilla. Töölön voimistelu- ja Johtokunta piti käsissään seuran pienim- urheiluseura Vesa 1936 piäkin asioita; mistään ei voitu päättää johto- kunnan ulkopuolella. Päällimmäisiä huolia 1920-luvulla olivat seuran oman huoneiston Töölön voimistelu- ja puute sekä jäsenten käyttäytyminen omissa urheiluseura Vesa ry 1964 iltamissa ja juhlissa. Ajateltiin, että urheiluseura ei ole seura, ellei sillä ole omaa, jäsenistön kokoontumi- Töölön Vesa ry 1966 seen sopivaa huoneistoa. Vuokraisäntien pahana tapana oli säännöllisesti korottaa vuokria, ja usein ne osoittautuivat Töölön Wesallekin ylivoimaisiksi. Töölön Wesan johtokunta puuttui anka- rasti seuran jäsenten käyttäytymiseen julki- sissa tilaisuuksissa, varsinkin Wesan omissa iltamissa. Tammikuussa 1921 seuran huo- 33

neiston taululle ilmestyi julistus, jonka mu- Urheilulehden jokaisessa numerossa joku kaan seuran merkki näkyvissä ei saa esiintyä seura ilmoitti erottaneensa nimeltä mai- humalassa eli muuten sopimattomasti ylei- nitun jäsenensä sopimattoman käytöksen sillä paikoilla. Tansseja ei voitu ajatellakaan takia. ”Wesa on erottanut Yrjö Pursiaisen juo- järjestettäviksi, ellei saatu riittävästi järjestys- pumuksen ja seuraa häpäisevän käytöksen miehiä tilaisuutta valvomaan. Niinpä Huopa- vuoksi”, kerrotaan Työväen Urheilulehdessä lahden iltamat huhtikuussa 1921 jouduttiin keväällä 1923. Tapaus tuli Wesan johtokun- peruuttamaan, kun halukkaita järjestyksen nan tietoon vuoden alussa. Pursiaisen kerrot- valvojia ei löytynyt. tiin käyttäytyneen huonosti Toiveen iltamissa Rangaistukset sopimattomasta käytökses- ja hänet kutsuttiin johtokunnan kuultavaksi. tä olivat ankaria. Toukokuussa 1921 seuran Huhtikuuhun mennessä johtokunta oli entinen puheenjohtaja Hemming Luotonen tutkinut asian ja totesi, että Pursiainen ei kertoi, että Köklaxissa pidetyissä iltamissa ollut syypää Toiveen iltamissa ja antoi asian ”erittäinkin Kalle Hjort esiintyi seuran mai- raueta. Toukokuussa Pursiainen törttöili netta pahentavalla tavalla, räyhäten, tapellen jälleen: ”Esiintynyt humalassa ja johtanut sekä uhkaillen hengenvaarallisilla aseilla”. harhaan johtokuntaa”, todettiin pöytäkirjas- Luotonen esitti Hjortin erottamista huvitoi- sa. Seuran omissa iltamissa Pursiainen heitti mikunnasta ja kertoi myös Thure Vikstedtin jäsenkirjansa lattialle tallottavaksi. ”Pursiai- esiintyneen ”huonosti”. Johtokunta erottikin nen erotetaan määräämättömäksi ajaksi ja Hjortin ja Vikstedtin toimikunnasta ja antoi päätöksestä ilmoitetaan Työväen Urheilu- osalle johtokunnasta ankaran varoituksen. lehdessä”, johtokunta päätti. Eivät juopumustapaukset yksin Töölön We- Wesan henkeen ei kuulunut pitkävihai- san ongelma ollut. Alkoholi oli suomalaista suus. Pursiainen valittiin seuran johtokun- yhteiskuntaa ylipäätään kalvava ongelma. taan vielä samana vuonna, hän anoi uudel- Urheilijoille alkoholia pidettiin kuitenkin leen Työväen Urheiluliiton jäsenyyttä, mikä niin tuomittavana, että seurat esittivät syyl- hänelle myönnettiinkin. lisiä julkisen tuomion kohteeksi. Työväen 34

Hakasalmen kallioilta kiekkokaukaloihin

Kuningaspeli pelastajana kundit, Punavuoressa Rööperin sällit ja Betanian porukka, Ruoholahdessa Gresan Töölön Wesan painimaton mätäneminen jengi. Kampin alueella touhusivat Kampin Sörnäisten Vuorelassa merkitsee yhden kundit, jotka iskivät yhteen Slaktiksen sakin aikakauden päättymistä seuran historiassa. ja Tallqvistin villojen kundien kanssa. Myös Kaksikymmenluvun lopulla entisen paini- Pitkänsillan pohjoispuolella oli omat jouk- seuran kerrotaan olevan suurissa taloudel- konsa, Pohjois-Hermannin Reipas pelasi lisissa vaikeuksissa, ja pelättiin jopa koko 1908 ”jalkapallofinaalin” Länsi-Huopalah- toiminnan loppumista. Wesan onneksi löytyi den amatöörejä vastaan. laji, joka nosti Töölön Wesan aivan uudelle, Työläisurheilijoiden innostus perinteisiin ennen näkemättömälle tasolle. voimalajeihin, eritoten painiin, jarrutti jal- Töölön Wesan perustamisen päivänä, loka- kapallon tuloa työläisnuorten suosituksi kuun kuudentena 1906 Helsingin Sano mien harrastukseksi. Suomalaisen jalkapalloilun etusivulla komeili kahden palstan ilmoitus: alkuvuosia hallitsivat koululaisista ja opis- Potkupallokilpailut Unitas-seuran kiertopal- kelijoista kootut joukkueet. Ensimmäisen kinnosta: 7.6. klo 12. PUS-Uusi ruotsalainen Suomen jalkapallomestaruuden voitti oppilaitos; 14.00 Unitas-Herkules. 2 mk 1908 koulupojista koottu Unitas, joka löi (ist.); 1 mk 20 p. loppuottelussa Teknillisen Korkeakoulun HUOM! HUOM! Suurmaitten huomatta- opiskelijoiden joukkueen Polyteknikkojen vin ja innostunein urheiluhaara. Urheiluseuran, PUS:n 4–1. Ilmiö saattaa olla Lehden sisäsivulla otteluja ja jalkapalloa tärkeimpiä syitä, miksi jalkapallo ei vieläkään mainostettiin: ”Englannissa esim. on kilpai- ole juurtunut suomalaiseen yhteiskuntaan luissa aina kymmeniä tuhansia katselijoita, muiden maiden tavoin. jotka hyvin innostuneina seuraavat pallon Työläisurheilussa jalkapallo tunkeutui kulkua puolelta toiselle, eikä ihmekään, sillä etualalle harrastuksen itsepintaisen laajene- tämä peli vie mukanaan jokaisen, joka sattuu misen kautta. On selvää, että töölöläiset- sitä näkemään. Mutta huomenna saatte itse kin pojat innostuivat jalkapalloon, tai päättää, eikö sillä ole vetovoimaa.” potkupalloon, joksi lajia pitkään kutsuttiin. Jalkapallon pelättiin syrjäyttävän perintei- Into kasvoi, kun päästiin katsomaan 1915 set urheilulajit, koska innostus uuteen peliin perustetulla Pallokentällä pelattuja otteluja, oli suuri. ”Kaisaniemessä loistaa aina vähin- useimmiten ohjelmien myyjinä tai ”lankku- tään yksi potkupallo taivaalla innokkaiden pilettien” haltijoina. Kun pojilla ei ollut asiaa säärten sinkauttamana”, Helsingin Sanomat ruohokentille, jalkapalloa pelattiin kentän hehkuttaa. vierellä olevassa hevoshaassa. Kentän rajoina Kaisaniemen kentän innokkaimpia pelaa- olivat ”Töölönlahteen laskeva oja ja nokkos- jia olivat ehkä ne shoppareiksi tai pitsareiksi pensaat”, eräs mukana ollut kertoo. ”Yhdes- kutsutut vekarat, jotka seisoivat maalien ta- sä ajurien lounaalla olevien hevosten kanssa kana valmiina palauttamaan kentälle sieltä siellä heiluttiin, mutta laitumen omistaja oli ulos menneet pallot. He olivat yleensä eri usein eri mieltä siitä, kuka, hevosetko vai me, kaupunginosien poikasakkien jäseniä, jotka kentällä oikeastaan saivat oleilla”. pelasivat palloa iltahämäriin kaikilla mah- Jalkapallo, oikea nahkainen, oli kultaakin dollisilla paikoilla. Katajanokalla oli ainakin kalliimpi. ”Pikkupalkoistamme skramlattiin neljä sakkia, Kruunuhaassa olivat Krunikan kokoon niin paljon rautaa, että saatiin pallo, 35

Pääkaupungin jalkapallo keskittyi vuosisadan alussa Kaisaniemen puistoon. Käynnissä ensimmäinen kansainvälinen Suomessa pelattu ottelu Unitaksen ja Pietarin joukkueen välillä (Suomen Urheilumuseo, Kuva-arkisto).

ja kun se kerran löytyi, hoidettiin niin hyvin, Hän esiintyi aina prässätyissä housuissa ja että ihmisenä se olisi elänyt ainakin sata vahatuin viiksin sekä hyvin hoidetuin kam- vuotta”. pauksin.” Wesan jalkapalloilun ensimmäistä Pallokentän viereisen hevoshaan lisäksi ”manageria” ja huoltajaa ei turhaan kutsuttu pojat pelasivat Hesperian ja Hakasalmen Töölön Wesan jalkapalloilun isäksi. puistoissa. Hesperian pelien jälkeen tapana Kerrotaan, että toukokuun 8. päivänä oli jatkaa pallon potkimista kotimatkalla 1921 nuoret jalkapalloilijat pitivät ensim- Läntisellä Viertotiellä, ja sokeritehtaan port- mäisen kokouksensa Hakasalmen puiston tia pidettiin maalina. Pojannassikat pelasivat kallioilla nykyisen Finlandia-talon kohdalla. myös Humaliston kaduilla ja avarilla pihoilla. Epäilemättä ensin pelattiin ja sen jälkeen Vuosisadan alussa liikenne ei juuri häirinnyt pohdittiin liittymistä Töölön Wesaan. Pää- poikia, vain harvoin joku auto eksyi Töölön töksen jälkeen, illan jo hämärtäessä, pojat tienoille. palasivat koteihinsa syötellen palloa pitkin Suurimmat pallotaiturit syntyvät piha- ja Läntistä Viertotietä. katupeleissä. Se on vanha totuus, joka pätee Koska käytettävissä ei ole kirjallisia lähteitä, kaikissa suuremmissakin jalkapallomaissa. voidaan vain olettaa, että jalkapallosta puhut- Laitumella, kaduilla ja pihoilla pelaavista tiin Wesan johtokunnassa jo 1920. Seuraavan Töölön pojista kasvoi pian joukkue, joka vain vuoden vuosikokouksen päätös Emil Teriön odotti pääsemistään mukaan todellisiin otte- nimittämisestä ”pallokapteeniksi” kertoo luihin. Poikajoukkoon kuulunut ”veteraani” uuden lajin tulosta seuraan. Huhtikuussa kertoo Töölön Wesan 30-vuotisjuhlajulkai- 1921, kun seurassa oli 132 jäsentä, päätet- sussa: ”Kalle Hjort katsoi parhaaksi kiinnittää tiin perustaa poikaosasto, jota vetämään koko lauman edustamaansa seuraan Wesaan. määrättiin 30-vuotias rautatieläinen Oskar 36

Ensimmäisen Työväen Urheiluliiton jalkapallomestaruutensa Töölön Wesa voitti 1926. Joukkueessa pelasivat Pasi Koski, Ernst Grönlund, Tauno Speeti, Arthur Nyström, Väinö Forsten, Urho Silander, Toivo Nyström, Reini Hurme, Ragnar Granath, Heikki Vilenius ja Einar Lindholm (Seppo Parkkinen).

Hytönen. Kuukautta myöhemmin poikia oli kous totesi ”toiminnan jalkapallossa olevan mukana parikymmentä. Kun Töölössä asui kovin laimeata syystä, että joukkueen jäsenet paljon lapsiperheitä, olisi poikien määrän eivät saavu säännöllisesti harjoituksiin. Ellei odottanut Töölön Wesassa kasvavan nope- asiaa saada korjattua, on parasta unohtaa asti. Kuitenkaan heitä ei ollut kuin 35 kahta koko jalkapallo”. Joukkueen pelaajat Holger vuotta myöhemmin 1924. Aivan ilmeisesti Kallas ja Pasi Koski pantiin antamaan vauhtia Töölön Wesa oli törmännyt vuosien mittaan harjoittelulle. Näin vajaalukuinen kokous ei yhä uudelleen ja vieläkin esiintyvään ongel- käsitellyt lainkaan kysymystä, minkälaisella maan; pulaan poikien toimintaa johtavista asulla joukkue pelaisi. ohjaajista. Kesäkuussa oltiin kypsiä päättämään pe- Helmikuussa 1921 päätettiin myös ostaa lipaidoista. Valkoinen paita, jossa seuran jalkapallojoukkueelle uusi pallo. Jalkapal- merkki ja vihreät housut. Samalla johto- lokenkien ostoon seura ei suostunut myön- kunta päätti ostaa maalivahdille hanskat ja tämään pelaajille takuita, vaan kehotti heitä joukkueelle pallopumpun. perustamaan säästökassan kymmenen mar- Kaikkien aikojen ensimmäisen virallisen kan viikkomaksulla. ottelunsa Töölön Wesa pelasi Helsingin pii- Mutta minkälaisella joukkueella Töölön rinsarjan toisessa luokassa Fredriksbergin Wesa pelaisi? Johtokunta halusi kysyä neu- Tovereita vastaan. Laiskasti harjoitellut jouk- voa seuran yleiseltä kokoukselta. Mukaan kue yllätti 2–2 tasapelillä ennakkosuosikkia toivottiin myös pelaajia. Yleinen kokous oli vastaan. Ensimmäisessä matkaottelussaan pannukakku, ties mistä syystä. Toukokuun 2. Porvooseen Wesa löi Weikot selvästi 4–1. päivänä 1921 paikalle saapui vain kahdek- Töölön Wesan ensimmäisessä virallisessa ot- santoista seuran jäsentä. Turhautunut ko- telussa pelasivat Väinö Forsten, Tauno Speeti 37

(18), Urho Silander (18), Arthur Nyström nuorukaisia. Kaksikymppisestä Ernst ”Erk- (19), Paavo Koski, Toivo Eklund (22), Ernst kuli” Grönlundista tuli ensimmäinen wesa- Grönlund (18), Holger Kallas, Harald Org lainen, joka valittiin Työväen Urheiluliiton (20), Hjalmar Jokinen ja Kalle Hjort (34). liittojoukkueeseen, joka osallistui Frankfurt Työväen Urheiluliitto järjesti ensimmäi- am Mainin työläisolympialaisiin 1925. sen mestaruuskisansa 1920. Näyttämöä Arvailujen varaan jää, miten Töölön Wesa hallitsi Helsingin Kullervo, joka vei tittelin olisi menestynyt Työväen Urheiluliiton mes- kuutena ensimmäisenä vuotena. Kun TUL:n taruuskisassa samana vuonna, koska seuran liittojoukkue ensimmäisenä suomalaisena johtokunnan ilmoitus osallistumisesta myö- urheilujoukkueena matkusti vasta perustet- hästyi kaksi viikkoa. tuun Neuvostoliittoon syys–lokakuussa 1922, Vuosi 1926 oli Töölön Wesan jalkapal- joukkueeseen valittiin seitsemän pelaajaa loilulle läpimurron vuosi. Joukkue voitti Kullervosta, kaksi Helsingin Jyrystä sekä yksi ensimmäisen Työväen Urheiluliiton mes- Helsingin Ponnistuksesta ja Koiton Visasta. taruutensa. Eläintarhan kentällä pelatussa Suomalaisessa yhteiskunnassa puhalsivat jo loppuottelussa kuusisataa katsojaa näki taantumuksen tuulet; yhdeksän joukkueen ”henkselipaitaisten” lyövän Turun Weikot pelaajista sai matkan jälkeen potkut työpai- 1–-0. Fredriksbergin Tovereita vastaan viisi kastaan. vuotta aikaisemmin tasapelin pelanneesta Töölön Wesan nuorukaiset voittivat piirin joukkueesta olivat mukana vielä Pasi Koski, toisen luokan mestaruuden 1923 ja nousivat Ernst Grönlund, Tauno Speeti, Arthur Ny- ”suurten” seuraan. Luovuttiin valkoisista peli- ström, Väinö Forsten ja Urho Silander. Uusi- paidoista; nyt ilmoitettiin liitolle Töölön na pelaajina mestareiksi kruunattiin Toivo Wesan pelaavan vihreissä paidoissa, joissa Nyström, Reini Hurme, Ragnar Granath, oli kaksi valkoista pystyraitaa. Heikki Vilenius ja Einar Lindholm. Johtokunta noudatti tiukkaa taloutta; seu- ra lunasti paidat kutojalta, pelaajat maksoivat Epävakaita aikoja neljäsosan paidan hinnasta ja loput kolmen kuukauden sisällä. Paidat olivat ikään kuin Kaksikymmenluvun alkuvuodet olivat epä- ”vuokralla” siihen asti kunnes ne oli koko- vakaata aikaa Töölön Wesan arjessa. Seuran naan maksettu. Tammikuussa 1924 huomat- viidennentoista toimintavuoden 1921 kerro- tiin, että osa pelaajista oli maksanut paitansa, taan olleen edellistä huomattavasti vilkkaam- osa ei. Kukkaron nyörejä sentään löysättiin pi. Iltamiakin Wesa järjesti yhteensä viisitois- syyskuussa, kun pelaajien esityksestä seuran ta, ja seuran kaluston arvoksi laskettiin 6 223 johtokunta päätti ostaa joukkueelle yhden markkaa (1.660 euroa). Johtokunta uurasti ”potkupallon”. kolmessakymmenessä kokouksessa, kävi Piirin ykkösluokassa Töölön Wesa sai kyl- juhlavuoden kunniaksi valokuvassa ja vietti mää kyytiä. Ponnistus voitti sen 4–1 ja Kul- vuosijuhliaan joulupäivänä. lervo murskaluvuin 11–1. Se ei kuitenkaan Kaksi vuotta myöhemmin toimintakerto- lannistanut Wesan pelaajia, ja 1925 joukkue mus toteaa, että ”jotakin erikoista mainitta- voitti ensimmäisen kerran piirin mestaruu- vaa ei seurallemme ole viime vuoden kulu- den ennen työläisjalkapalloa Helsingissä essa tapahtunut, ellemme ota huomioon hallinneita Kullervoa ja Jyryä. Pojista oli kas- asuntopulaa, joka on seuraamme kohdan- vanut jalkapallokentän kovat kolhut kestäviä nut useamman kerran ja on ylössanottuna 38

Reini Hurmeen pitkä ura Töölön Wesassa alkoi seuran ensimmäisellä Työväen Urheiluliiton jalkapallomestaruudella 1926 (Suomen Urheilumuseo, Kuva-arkisto). 39

huoneet talon puolesta kesäkuun 1. päivään punnerretun johtokunnan wesalaisuus oli 1924”. Johtokunta kokoontui neljäkymmen- huomattavasti aikaisempaa laimeampaa. tä kertaa, ja pöytäkirjojen vuoden viimeinen Valoa ei näkynyt tunnelin päässä seuraava- pykälä on järjestyksessään 258. nakaan vuonna 1925. ”Tällä kertaa on seura Jostakin syystä – väsymyksestäkö – seuraa- aivan kuin tuuliajolla”, Lusenius kirjoittaa. vana vuonna ei tahtonut löytyä halukkaita Hän näyttää kokonaan unohtaneen, että johtokuntaan ja huvitoimikuntaan. Vasta Albert Siponen paini hopeaa Frankfurt am kolmannessa vuosikokouksessa saatiin ka- Mainin työläisolympialaisissa, että seuran saan johtokunta, ja vasta toukokuussa syntyi jalkapalloilijat voittivat Helsingin piirin seuran taloudelle tärkeä huvitoimikunta. mestaruuden ja että Ernst Grönlund valittiin Töölön Wesan toimintakertomukset anta- ensimmäisenä wesalaisena työläisolympialai- vat kuvan seuran toiminnasta. Paljon riippuu sissa pelanneeseen liittojoukkueeseen. varmasti siitä, minkä luonteinen on seuran sihteeri, joka kertomuksen on kirjoittanut. Työläisurheilu ahtaalla Kolmikymppinen viilari Emil Lusenius, joka kirjoittaa vuodesta 1924, tuntuu näke- Kansalaissodan haavat ammottivat verisinä vän maailman mieluummin synkässä kuin pitkälle sotien jälkeisiin aikoihin asti. ”Porva- iloisessa valossa. ”Mitään valaisevampaa reille” Työväen Urheiluliiton perustaminen ei tällä vuodella ole tapahtunut, seuran oli punainen vaate. Monet katsoivat työväen jäsentenvälisistä kilpailuista, nekin ovat urheiluliikkeessä piilevän uuden ”kapinan” aivan huonolla kannalla, jäsenet eivät ole siemenen. Eduskunnassa pidettiin useita olleet huvitettuja kilpailla”, hän kirjoittaa. hurmahenkisiä puheita työläisurheilun Täyslaidallisen Luse nius lataa alkuvuoden uhasta laillista yhteiskuntajärjestystä vastaan. sihteerinä toimineen J.A. Saaren suuntaan, Kokoomuksen kansanedustaja Heikinhei- joka ”ei ole hoitanut tehtäviään tyydyttävästi, mo syytti 1924 Työväen Urheiluliittoa kom- on hyvin valitettavaa, että esimerkiksi seuran munistiseksi ja vaati TUL:lle esitettyjen jäsentenvälisiä kilpailupöytäkirjoja ei ole urheilumäärärahojen poistamista valtion useammista muistutuksista huolimatta saatu talousarviosta. Työväen Urheiluliittoa arvos- häneltä, josta luonnollisena seurauksena on, teltiin ankarasti yhteistyöstä Neuvostoliiton että jäsentenvälisiä palkintoja ei voida jakaa urheilijoiden kanssa. hiihdossa ja painissa”. Nokittelu oli molemminpuolista. ”Syvä is- Töölön Wesan tilanne oli vaikea. Uusi pu- kumme on viha voittamaton” – porvarit ovat heenjohtaja Oskar Hytönen kuvaa vakavin omaksuneet jääkärimarssin kansallislauluk- sanoin seuran kamppailua olemassaolosta seen”, väitettiin. Toisaalta suunniteltiin Kan- ja kehottaa joka miestä tekemään parhaansa. sainvälistä Venäjää vastaan pelattavan otte- Myös muut työväen urheiluseurat tuntuvat lun alkumarssiksi; ”Työn orjat sorron yöstä olevan ahdingossa. Kullervo kutsuu kaikki nouskaa, maan ääriin kuuluu kutsumus”. seurat kokoukseen, jossa pohdittaisiin, voi- Työväen Urheiluliiton ensimmäinen pu- sivatko jotkut seurat yhdistyä, ”trustiutua”, heenjohtaja, Suomen urheilukuningas 1907 kuten kutsussa sanotaan. ja 1909 sekä 10-ottelun Suomen mestari Johtokunnan kokousten määrän romah- vuodelta 1910, Eino Pekkala, vangittiin hel- taminen kolmeentoista kertoo myös siitä, mikuussa 1921 ”osallistumisestaan Suomen että kolmannessa vuosikokouksessa kokoon Sosialistisen Työväenpuolueen perustavaan 40

kokoukseen”. Kun Pekkala vapautettiin liiton palloilujaostossa vaikuttaneet Oswald lokakuussa 1922, hänelle järjestettiin suuri Fager, Niilo Ahlgren, Ernst Grönlund, Reini vastaanottojuhla Helsingin Työväentalossa. Hurme ja Toivo Nyström. Kansalaissodasta kumpuavat ristiriidat Helsingin Työväen Uimareita edustanut, heijastuivat myös Työväen Urheilulehden mutta Wesan johtokunnassa vuoteen 1925 palstoilla. Valkoiseen suojeluskuntaan kuu- toiminut Varelius oli TUL:n uinnin suuria luneet työläisurheilijat pyysivät julkisesti nimiä, joka edusti Suomea Sosialistisen anteeksi hairahdustaan ja heidät otettiin Työläisurheiluinternationaalin (LUI) vesi- jälleen työväen urheiluseuran jäseneksi. urheiluvaliokunnassa. Hän toimi Suomen Ajan polttavia kysymyksiä olivat kuuluminen uintijoukkueen johtajana Frankfurt am ”porvariseuraan”, osallistuminen liikkeiden Mainin työläisolympialaisissa 1925. järjestämiin ”propagandakilpailuihin”. Nii- Töölön Wesa osallistui voimiensa mukaan tä pidettiin yrityksenä heikentää Työväen Työväen Urheiluliiton jokapäiväiseen toimin- Urheiluliiton asemaa. Jatkuvasti esillä oli taan. Kun liitto järjesti merkkien myynnin myös armeijan nuiva suhtautuminen työväen Prahan ensimmäisten työläisolympialaisten seurojen urheilijoihin, kun taas työväen ur- (1921) aiheuttamien kustannusten kattami- heiluseuroissa ei juurikaan suvaittu ”kapitu- seksi, Wesa oli mukana myyntiponnisteluissa. lanteiksi”, upseereiksi edenneitä jäseniä. Osallistuminen TUL:n Helsingin piirin jär- Samaan aikaan suomalaisessa urheilu- jestämään keväiseen Helsingin ympärijuok- liikkeessä korostettiin urheilun epäpoliitti- suun sekä TUL:n talvi- ja kesäurheilupäiville suutta. SVUL:n toisessa kokouksessa 1906 oli kunnia-asia seuralle. Wesan johtokunta esitettiin liittoon kuuluville seuroille toi- käsitteli huolellisesti myös TUL:n liitto- ja vomus, että voimistelu- ja urheiluasioita ei piirikokouksissa käsiteltävät asiat ja päätti sekoitettaisi valtiolliseen puoluetaisteluun, äänestyskäyttäytymisestä etukäteen. ”sillä SVUL:llä ja politiikalla ei ole mitään Kun 1921 havaittiin, että Oskar Hytönen tekemistä toistensa kanssa”. Myös Työväen oli laiminlyönyt osallistumisensa piirin toi- Urheiluliitossa korostettiin monesti urheilun mintaan, häntä paheksuttiin. Samanlaista erottamista politiikasta. närää aiheuttivat myös seuran jäsenet, jotka 1923 osallistuivat porvarien järjestämään Wesa liiton vahvoja seuroja propagandahiihtoon. Syyllisten nimet ilmoi- tettiin piiritoimikunnalle, joka julisti Oskari Seuran jäsenmäärään nähden Töölön We- Lampisen, Karl Lindströmin ja Erkki Kosken salla oli vahva edustus nuoressa Työväen kilpailukelvottomiksi. Urheiluliitossa. Ensimmäisessä liittokokouk- Työväenliikkeen keskeisiä arvoja oli sessa 1919 Kaarlo Lampila valittiin liiton myötätunto heikommassa asemassa olevia korkeimman päättävän elimen, liittotoimi- tovereita kohtaan. Työväen Urheiluliitto kunnan jäseneksi. Työväen Urheiluliiton teki kaikkensa avustaakseen vankileireillä päätöksiä olivat liiton ensimmäisen vuosi- olevia tovereitaan. Töölön Wesan huvitoi- kymmenen aikana tekemässä Lampilan mikuntakin järjesti 1923 iltaman, ja painija lisäksi Hemming Luotonen, Väinö Varelius Hugo Ahlbergille annettiin tehtäväksi kerä- (uinti), Uuno Lönn (talviurheilu), Emil tä lahjoituksia vankien avustamiseksi. Rahaa Teriö (paini), Oskar Hytönen (paini), Väi- saatiin kokoon 120 markkaa, nykyrahassa nö Pahlsten (paini), J. Haanpää (paini) sekä runsaat 300 euroa. 41

Vuonna 1910 rakennettu Hippodromi Läntisen Viertotien ja Toivon huvila-alueen välissä nykyisen Kisahallin paikalla tarjosi töölöläisille sirkusesityksiä, painikilpailuja ja nyrkkeilyotteluja (Helsingin Kaupunginmuseo, T.Toivanen).

Vaikka Työväen Urheiluliiton liittotoimi- kivitalot levittäytyivät kauas Taka-Töölön kunta katsoi, että suojeluskuntaan kuulumi- rajoille. Ensimmäinen tehokkaan rakenta- nen ei sinänsä ollut rikos, Wesa erotti 1921 misen kausi osui 1910-luvulle. Vauhti hiipui jäsenyydestään Udalf Fagerin, koska tämä oli vuosikymmenen lopulla kiihtyäkseen jälleen liittynyt suojeluskuntaan. Kaksikymmenlu- 1920-luvun puoli välissä. vun lopulla seurasta erotettiin Emil Kanerva, Esimakua tulevasta Humaliston asukkaat ”koska tämä oli kapitulantti”. Päätöksen kat- saivat jo 1905, kun raitioyhtiön työläiset sottiin myöhemmin olleen epävirallinen, menivät lakkoon. Yhtiö erotti heidät ja palk- ja Kanerva hyväksyttiin edelleenkin Wesan kasi uuden henkilökunnan ruotsinkieliseltä jäseneksi. rannikkoseudulta, etupäässä Sipoosta. Yhtiö Sen sijaan Wesan johtokunta ei nähnyt rakennutti heille asuintalon, jota nokkelat aiheita toimenpiteisiin, kun piiri kirjelmäs- työläiset alkoivat pian kutsua Sipoon kir- sään käsitteli armeijan vihamielisyyttä työ- koksi. väen urheiluseuroja kohtaan. Kammiokadun ja Ruusulankadun kul- maan syntyi Taka-Töölön vanhin kivinen Kivitalot valtaavat Töölön asuintalo 1911. Töölön Wesan jalka- ja jää- pallossa kunnostautuneiden Frans ja Leo Töölön puiset huvilat saivat vähitellen Karjaginin perhe asui Vänrikki Stoolinka- väistyä monikerroksisten kivitalojen tieltä. dun ja Apollonkadun kulmassa sijainneessa Kerrostalojen rakentaminen aloitettiin kerrostalossa, joka valmistui 1913 Bergan Etu-Töölöstä ja vuosikymmenen mittaan huvila-alueelle. 42

Töölöläisten – eritoten Töölön Wesan Sosialidemokraatti kirjoittaa: ”Tämä puoli- jäsenten – vapaa-ajan vietolle tärkeä raken- aika oli tavattoman kiivas, niin että sen vai- nus oli 1910 Läntisen Viertotien ja Toi- kutukset näkyivät tarttuneen yleisöön saakka, vonkadun väliselle Toivon huvila-alueelle jossa turkulaiset ja helsinkiläiset olivat vähäl- rakennettu Hippodromi. Siinä oli tilaa 40 lä käydä toisiaan kauluksiin.” hevoselle ja tuhannelle katsojalle. Joka syksy Wesalaisten itsetunto luonnollisesti nousi järjestetyt sirkusesitykset paineineen olivat mestaruuden myötä, ehkä liikaakin. Lai- ajan suosituinta ajanvietettä. Kerrotaan, että naamme jälleen Suomen Sosialidemokraat- Hippodromissa järjestettiin Suomen ensim- tia 11.10.1926: ”Mutta mestaruus velvoittaa mäiset nyrkkeilykilpailut. vesalaiset parempaan esiintymiseen kuin Mitä tapahtui Humalisto kolmelle, Woimis- mitä he heti ottelun jälkeen esittivät. Se ei telu- ja urheiluseura Wesan syntymäpaikalle? osoittanut, että he olisivat henkisesti samoin Ruusakadun (vuodesta 1929 Ruusankatu) kuin olivat urheilullisesti valmiita ottamaan kulmatontilla sijainneessa ja arkkitehti Jac vastaan mestaruutta, siinä ei kelpaa min- Ahrenbergin omistamassa Humalisto kolmo- käänlaiset puolustelut”. sessa oli vielä pitkään Adolf Hagelinin sekata- Mitä oikein oli tapahtunut? TUL-lehti varakauppa, mankeli ja sauna sekä pieni kah- valottaa asiaa 12.11.1926: ”Samalla kun vikoju Läntisen Viertotien varrella. Puutalo täytämme mieluisaa velvollisuuttamme on- purettiin kerrostalojen tieltä vasta 1936. nitella uusia mestareita, saanemme parilla Kun Töölön alueella 1900-luvun alussa sanalla huomauttaa eräästä seikasta. Aate- asui runsaat 3 000 asukasta, toisen raken- luus velvoittaa. Se olisi tällä kertaa velvoit- nusvaiheen lopulla 1930 töölöläisiä oli jo tanut ennen kaikkea voittajia luopumaan yli 37 000. Huviloiden Töölössä suurin osa kaikesta epäurheilullisesta ilkkumisesta asukkaista toimi teollisuuden ja käsityön voitettujen vastoinkäymisistä – ei yksin- palveluksessa. Kerrostalojen myötä Töölöstä omaan voitettujen, vaan kaikkien niiden, tuli virkamiesten ja keskiluokan toimihenki- jotka ovat pienemmällä menestyksellä ot- löiden suosima kaupunginosa. taneet mestaruuskilpailuihin osaa. Viime sunnuntaina liikkuivat eräät Vesan pelaajat Aateluus velvoittaa ja eräät sen kannattajat suurin nousukas- askelin ottelun jälkeen kentän katsomossa Työväen Urheiluliiton jalkapallomestaruu- kohdistaen pilkkahuutoja toista Helsingin desta alettiin pelata 1920. Helsingin Kullervo piirin mestaruudesta ottelevaa joukkuetta hallitsi selvästi vuosikymmenen ensimmäistä vastaan”. puoliskoa ja voitti kuusi mestaruutta. Töölön ”Toinen Helsingin piirin mestaruudesta Wesa suisti Kullervon korokkeeltaan voitta- otteleva joukkue” oli Kullervo, jota kohtaan malla 1926 Turun Weikot loppuottelussa wesalaiset eivät tunteneet minkäänlaista Reini Hurmeen maalilla 1–0. toverirakkautta. Wesalaisten käytöstä voi Vuosikymmenen alussa jalkapalloilun tulkita, vaikka ei hyväksyä, sillä, että he aloittaneista nuorukaisista oli varttunut yh- olivat pystyneet katkaisemaan Kullervon tenäinen, taitava ja fyysisesti tarpeeksi voima- kuusivuotisen valtakauden TUL:n jalkapal- kas joukkue. lossa. Lisäksi Kullervoa pidettiin suurseura- Sateisella Eläintarhan kentällä pelattu na, joka vaikutti jatkuvasti Wesan kaltaisen loppuottelu oli kiivasta taistelua. Suomen pikkuseuran kannalta kielteisiin päätöksiin 43

Työväen Urheiluliiton jalkapallomestarit vuosilta 1935 ja 1936. Vasemmalta Bertel Back, Aarne Davidsson, Voitto Tiilikainen, Eino Ahlberg, Arthur Nyström, Eino Kortelainen, Reini Hurme, Tauno Raunio, Erkki Laaksonen, Uljas Nyrövaara, Uuno Parkkinen ja Viljo Helinen (Suomen Urheilumuseo, Kuva-arkisto).

liiton johtavissa elimissä. Kun naapuriseural- laajille. TUL:n joukkueen vieraillessa Saksas- la vielä kerrottiin olevan taloutensa tukena sa 1927 Wesasta olivat mukana Grönlundin kivitalon kokonainen kerros, tiukan markan lisäksi Heikki Vilenius, Väinö Forsten, Toivo ikeessä taistelevan Wesan kateuden voi ehkä Nyström ja varalla Ragnar Granath – kaikki ymmärtää. Näiden kahden työläisseuran edellisen vuoden jalkapallomestareita. vihamielinen suhde löi joka tapauksessa Töölön Wesa yritti kehittää myös omia leimansa pääkaupungin työväen jalkapal- kansainvälisiä yhteyksiään. Työväen Urhei- loiluun vielä pitkään – sekä kentällä että luliitolta pyydettiin 1927 toukokuussa kabineteissa. lupaa olla suhteissa virolaisen Sportin kanssa. TUL:n vastaus oli kielteinen, eikä Kansainvälisillä kentillä joukkue voinut matkustaa Tallinnaan. Seu- ran puheenjohtaja Oswald Fager, joka edusti Kun Ernst Grönlund ensimmäisenä wesa- ruotsinkielisiä seuroja TUL:n liittotoimi- laisena valittiin TUL:n liittojoukkueeseen kunnassa, sai luvan neuvotella yhteistyöstä Frankfurt am Mainin työläisolympialaisiin jonkin ruotsalaisen seuran kanssa, mutta 1925, Wesan mestaruuden jälkeen kansainvä- hankkeesta ei syntynyt mitään. Vuoden liset kentät avautuivat myös muille Wesan pe- lopulla jääpallojoukkueen suunnittelema 44

matka Neuvostoliittoon oli myös siirrettävä ostaa yksi jääpallo ja polvisuojukset” – johto- tuonnemmaksi. kunnan päätös tammikuulta 1925 merkitsi Töölön Wesan jalkapalloilijoiden harjoi- jo ryhtymistä tosi toimiin. Seuraavan vuoden tusolosuhteet paranivat olennaisesti 1927 alussa Wesa ilmoittautui Kullervon järjestä- seuran saadessa harjoitusvuorot Palloken- miin jääpallokilpailuihin, ja marraskuussa tältä kolme kertaa viikossa. Tiukasta talou- johtokunta keskusteli luoton antamisesta denpidosta kertoo se, että seura maksoi har- Heikki Vileniukselle ja J.A. Saarelle luisti- joituskorteista yhden neljänneksen, pelaajat mien ostoa varten. Tammikuussa 1927 juuri omasta kukkarostaan loput. seuraan liittyneelle Armas Karhuselle lainat- tiin 26 markkaa (7 euroa) villahatun ostoa Talvinen kuningaspeli varten. Vuoden lopulla Arthur Nyströmille, J. Wahlströmille, Leo Karjaginille, Tapani Ilvar Wilskman kirjoitti Suomen Urheiluleh- Rauniolle, Arvo Ståhlbergille ja V. Scholi- dessä jo 1902: ”Kenttiä ja jäitä on kaikkialla nille myönnettiin oikeus ostaa osamaksulla tavattavissa ja Helsingin sporttikaupoissa luistimet. Samalla hankittiin 10 mailan saadaan helposti tarvittavat välikappaleet: vartta, 12 mailan päätä, pari maalivahdin nuorista tehtyjä palloja sekä toisesta pääs- suojuksia, viisi jääpalloa, puoli kiloa liimaa tään vääräksi taivutettuja mailoja,” Jääpal- ja narua. Ernst Grönlund lupasi tehdä mai- losta tulikin nopeasti suosituin talvipeli. lat, palkkana 10 markkaa (3 euroa) kappale. Viipurilaiset kertoivat, että heidän Hockey- Piirin jääpallosarjoihin ilmoittauduttiin klubinsa oli pelannut uutta peliä jo 1900 kahdella joukkueella. Osamaksulla luvattiin pietarilaisten kanssa. Vuonna 1907 jääpallo vielä luistimet V. Aksenjoffille, K. Hedbergil- otettiin juuri perustetun Suomen Palloliiton le, H. Lundströmille, A. Puhakaiselle, Aarne ohjelmaan. Koska jalkapallo pysyi kesälajina Vepsäläiselle ja Kaarlo Grönforsille. pitkälle 1970-luvulle asti, jalkapalloilijat ri- Vuoden 1928 alussa Frans Karjaginia pustivat kenkänsä naulaan syksyllä sarjojen avustettiin luistimien hankinnassa. Ennen päätyttyä ja kaivoivat esiin luistimet ja mailat jääpallomestaruudesta helmikuussa pelatta- odottaen jäätä. vaa ottelua joukkueelle tilattiin neljä litraa Työväen Urheiluliitossa jääpallon tarina maitoa. on jalkapalloa nuorempi. Vasta vuotta 1924 Panostukset jääpalloon kannattivat. Töö- voidaan pitää työläisten jääpalloilun alku- lön Wesa voitti Työväen Urheiluliiton vuotena. ”Vähävaraisten työläisurheilijain on jääpallomestaruuden 1927–1928 lyömällä hankala hankkia ja pitää kunnossa tarvittavia Kullervon loppuottelussa 7–4. Joukkueessa mieskohtaisia pelivarusteita, ja kelvollisten pelasivat Arvo Karhunen, Tauno Speeti, luistinratojen ylläpito on monilla suurem- Aarne Vepsäläinen, Ernst Grönlund, Arthur millakin paikkakunnilla TUL:n seuroille Nyström, Valde Virtanen, Heikki Vilenius, suorastaan ylivoimainen tehtävä”, todetaan Väinö Forsten, Frans Karjagin, Reini Hurme Töölön Wesan 30-vuotisjuhlajulkaisussa. ja Arvo Ståhlberg. Kaikki olivat jalkapalloi- Yhden Työväen Luistinratayhtiön osak- lijoita, jotka edellisenä vuonna olivat voitta- keen ostoa marraskuussa 1921 voidaan pitää neet TUL:n jalkapallomestaruuden. Töölön Wesan ensimmäisenä toimena tal- Loppuottelun varsinainen peliaika päättyi viurheilun – luistelun ja jääpallon – harjoitta- 4–4, mutta Ernst Grönlundin johdolla Wesan miseksi. ”Hyväksyttiin palloilijoiden anomus onnistui kääntää ottelu edukseen jatkoajalla. 45

Helsingin ja Viipurin joukkueet jääpallon kaupunkiottelussa Pallokentällä 1916 (Suomen Urheilumuseo, Kuva-arkisto).

Töölön Vesan jääpallojoukkue 1920-luvun lopulta (Keijo Tamminen). 46

Tunteet kuohuivat nytkin. Pelin lähestyessä Töölön Wesan talous ei sallinut tuhlaa- loppuaan ja Wesan ottaessa yliotteen Kuller- mista, ja nuori Reini Hurme uskalsi vetää von kannattajat alkoivat poistua katsomosta. tiukkaa linjaa. Vuoden 1926 lopulla hänellä ”Joku yleisöstä oli uskaltanut ennustaa että oli syytä huomauttaa Urho Silanderia mak- Wesa voittaa ja julkilausunut jollekin tunte- samattomista veloista. Seuraavan vuoden mattomalle henkilölle joka ilman muuta läi- alussa hän joutui toistamaan kehotuksensa, mäytti vasten kasvoja, että veri alkoi nenästä kunnes Silander maksoi pelipaitansa ja Tu- vuotaa”, kirjoitetaan Wesan vuosikertomuk- run ottelumatkaa varten saamansa lainan. sessa. ”Toivon, ettei seuramme jäsenistä aina- Kun seuran taloudellinen tilanne heikkeni kaan näin pitkälle menevää seurakiihkoilua 1927, Hurmeen esityksestä johtokunta päätti, löytyisi”, seuran sihteeri Reini Hurme, yksi että Wesa ei maksa Tampereelle matkaaville jääpallomestareista, kirjoittaa. pelaajille matkakuluja varojen puutteessa. Jääpallo kukoisti Töölön Wesassa. Mes- Samoin kieltäydyttiin Kemin Innon 20-vuo- taruusvuonna seuran kakkosjoukkue voitti tisjuhlista ja Salon Vilppaan kilpailukutsusta. piirin mestaruuden. Seuraavana vuonna Seuran oman lipun teettäminenkin katsot- Wesalla oli kolme joukkuetta piirin sarjois- tiin liian kalliiksi. sa. Töölön Wesa hallitsi TUL:n jääpalloa Jääpallomestareitakaan Reini Hurme ei kolmen vuoden ajan. Kaudella 1928–1929 armahtanut. Jo ennen mestaruudesta pelat- Wesa uusi mestaruutensa, ja seuraavalla kau- tua loppuottelua Aksenjoffille ja Scholinille della loppuottelussa kaatui jälleen ”vanha annettiin ”toverillinen” muistutus maksamat- vihollinen” Kullervo maalein 4–3. Vuoden tomista luistimista. Aksenjoffille annettiin 1928 mestarijoukkue oli täsmälleen sama, koko kevät aikaa, ”koska mies on tällä het- joka voitti Wesan ensimmäisen mestaruuden. kellä taloudellisessa rahapulassa”. Scholinille Vuoden 1929 mestarijoukkueessa uusina pe- sen sijaan ei annettu armoa. Häntä vaadittiin laajina olivat Sven Ekström, Kurt Weckström, maksamaan vähintään puolet luistinrahoista Yrjö Gröndahl, Tauno Raunio, Johan Alho toukokuun puoleenväliin mennessä. Ellei ja Leo Karjagin. Useimmat heistä olivat Scholin maksa, asia annetaan perintätoimis- edellisen vuoden piirin mestareita Wesan tolle ja hänet erotetaan Wesasta. Kun Aksen- kakkosjoukkueesta. joffkaan ei maksanut velkaansa, häntäkin uhattiin perintätoimistolla. Reini Hurmeen tarkka markka Ylimääräistä, ehkä enemmän henkistä harmia, Töölön Wesalle aiheutti seuran Neljätoistavuotiaana Töölön Wesaan 1922 ”tussimestari”, painihuoneen suihkumak- liittynyt Reini Hurme oli 20-vuotiaana voit- suista vastaava, Onni Teittinen. Hän ka- tanut jo kaksi TUL:n mestaruutta, sekä jalka- valsi seuran suihkukassan, 1 572 markkaa että jääpallossa. Vuonna 1926 kahdeksantois- ja pakeni Amerikkaan 1922. Nykyrahassa tavuotias Hurme valittiin seuran sihteeriksi Teittisen kavaltama summa oli runsaat 400 ja Wesan palloilujaoston jäsenenä ehdolle euroa. Summahan ei ollut kovin suuri, mutta piirin palloilujaostoon. Rahastonhoitajan asia päätettiin pitää muistissa, jos Teittinen vaativalle postille hänet valittiin myös 1926. joskus Amerikasta palaisi. Hurmeelle an- Alkoi vuosikymmeniä kestänyt järjestöura, nettiin tehtäväksi laatia kirjelmä Teittisen mikä tekee Reini Hurmeesta yhden suurista kavalluksista. Se annettiin eräälle Amerik- wesalaisista kautta aikojen. kaan matkustavalle suomalaiselle. Suhteessa 47

Wesan varoihin kavallus oli kyllä merkittävä. mukana Karjalaan ja hän toimi osaston pääl- Vuoden aikana huvitoimikunnan järjestä- likkönä Kavatsaaren ja Hannulan asemien mistä neljästätoista iltamasta kertyi voittoa välillä. Hän pakeni Venäjälle huhtikuussa yhteensä 2 349 markkaa (650 euroa). ja oli töissä veturinlämmittäjänä Pietarissa Suomen rautatievarikolla vuoden loppuun. Selviytymistarina Tammikuun alussa 1919 Allt ilmoittautui punaupseerikurssille ja sen päätyttyä hänet Töölön Wesan vuosikokous 1927 pidettiin komennettiin lokakuussa tykkipatteristoon Helsingin Työväentalolla 34 seuran jäsenen Pargalassa, sitten Diburassa. Hänet vangit- läsnä ollessa. Seuran puheenjohtajaksi valit- tiin syyskuun alussa 1920 kommunistien tiin Oswald Fager, joka sai äänestyksessä 27 oppositioon kuuluvien tekemien ns. Kuu- ääntä. Reini Hurme jäi äänittä ja Kalle Alttia sisen klubin murhien johdosta. Etsivän äänesti yksi kokouksen osanottaja. Sekä Hur- Keskuspoliisin asiakirjojen mukaan Alltille me että Altti valittiin johtokuntaan. oli annettu tehtäväksi Kullervo Mannerin Tästä kokouksesta alkoi Kalle Altin pit- murhaaminen. Sitä tehtävää Allt ei koskaan kä ura jalkapallon järjestötehtävissä. Hän suorittanut. Marraskuussa Allt vapautettiin ja on eittämättä vaikutusvaltaisin wesalainen hänet komennettiin Kaukasiaan Perekoopin suomalaisessa jalkapalloilussa. Puheenjoh- kaupungin lähelle tykkipatteristoon. Vapau- taja Fagerin siirtyessä hoitamaan uudelleen tuakseen venäläisten sotapalveluksesta Allt toimintansa aloittaneen A.I.K:n asioita Altti pyrki punaupseerien jatkokurssille Pietariin. valittiin virkaatekeväksi puheenjohtajaksi jo Saavuttuaan Pietariin huhtikuussa 1921 hän 1928. Seuran kuukausikokous kesäkuussa ei ilmoittautunut suomalaisten sotilasjärjes- 1928 valitsi hänet varsinaiseksi puheenjohta- töön, vaan pakeni salaa Suomeen. Pietarissa jaksi. Liiton ja piirin jalkapalloilun päättäviin Allt elätti itseään toreilla ostaen ja myyden. elimiin Altti eteni nopeasti. Helsingin piirin Hän asui keski-ikäisen leskirouva Enrothin johtokuntaan hänet valittiin heti 1927, Työ- luona osoitteessa Astrakanskij prospekt 30, väen Urheiluliiton palloilujaostoon seuraa- asunto 13. Kun Alltia kuulusteltiin Kellomä- vana vuonna. ellä elokuussa 1921, ei löytynyt mitään syytä Kalle Altti tuli Töölön Wesan toimintaan asettaa häntä syytteeseen, ja hänet päästet- melko vanhana, 35-vuotiaana. Takanaan tiin vapaaksi. Punaupseerina hänet pantiin hänellä oli rankka kokemus suomalaisen kuitenkin jatkuvan silmälläpidon kohteeksi. yhteiskunnan synnytysvaikeuksista. Kuulustelut Helsingissä marraskuussa 1922 Kaarlo Kallenpoika Allt syntyi suutarin eivät myöskään tuoneet esiin mitään Kaarlo poikana Lammin pitäjän Tirmolan kylässä Alltia raskauttavaa. Epäiltiin kyllä, että hänet 18. joulukuuta 1892. Kaarlo teki ensin töitä oli lähetetty Suomeen salaisiin tehtäviin. Allt renkinä, mutta muutti Helsinkiin 1912. Ko- kiisti kaiken, myös osallistumisen ryöstöihin tikylässään Kaarlo tunnettiin ”siivona nuo- ja murhiin kansalaissodan aikana. Allt ker- rukaisena”. Koneenkäyttäjänä ja autonkul- toi saaneensa tarpeekseen kommunismista. jettajana Helsingissä toiminut, kansakoulun Papereihin merkittiin: Ei toimenpiteitä. käynyt Allt liittyi punakaartiin helmikuun Helsingissä Allt oli töissä ensin autokou- alussa 1918 ja toimi aluksi vahtimiehenä rau- lussa ja korjauspajassa, sitten Ojalan sähkö- tatieasemalla ja työväentalolla. Maaliskuun liikkeessä ja kuorma-auton kuljettajana alussa hänet komennettiin komppanian Suomen Petroolintuonti Oy:ssä. 48

Kalle Altti teki pitkän päivätyön Töölön Wesassa. Seuran jäseneksi hän liittyi 1926, seuran puheenjohtajana hän toimi yhteensä yli kymmenen vuotta. Yli kahden vuosikymmenen ajan Altti toimi Työväen Urheiluliiton Helsingin piirin puheenjohtajana ja Suomen Palloliiton varapuheenjohtajana hän oli vaikuttamassa suomalaisen jalkapalloilun yhdentymiseen (Suomen Urheilumuseo, Kuva-arkisto).

Kaarlo Alttia koskevassa Etsivän Keskuspo- Altti kokeili, mutta jätti puuhan sikseen liisin kansiossa on lukuisia poliisin apureiden melko nopeasti. raportteja. Niitä ei voi pitää kovin luotettavi- Wesan puheenjohtajuus oli kuin raken- na, koska useinkin ilmiantajat korostivat nettu Kalle Altille. Puheenjohtajakriisi, jossa asioita, jotka osoittivat heidän toimineen 1924 tarvittiin kolme kokousta puheenjohta- tehokkaasti silmälläpitourakassaan. Esimer- jan löytämiseksi, ratkesi kuin ihmeen kautta kiksi vuoden 1923 lokakuussa ruutupaperille Altin tultua seuran puheenjohtajaksi 1927. kyhätyssä raportissa Altin kanssa asunut ilmi- Tehtäviään laiminlyöneen Oskar Hytösen, antaja kertoo Altin kehuneen bolsevikkeja vain vuoden puheenjohtajana toimineen ja kehottaneen jokaista työläistä liittymään Väinö Pahlstenin ja juovuspäissä seuran kommunistiseen puolueeseen. pikkujouluissa esiintyneen ja erotetun Vil- Poliisin urkkijan Elin A. Rundmanin ho Laakson jälkeen tarmokas Kalle Altti raportti vuodelta 1926 vaikuttaa luotetta- vakautti Töölön Wesan toiminnan aikana, vammalta. Altin todetaan ajaneen aikanaan jolloin seuran jalkapalloilijat nostivat Wesan henkilöautoa no. N 451, sen jälkeen Helsin- maineen korkeammalle kuin koskaan aikai- gin Puhtaanapitolaitoksen kuorma-autoa semmin. no. 1631. Hänen osoitteekseen ilmoitetaan Läntinen Viertotie 21–23. ”Ei ole käynyt Mestarit kapinoivat selville, että olisi viime aikoina julkisesti ottanut osaa kommunistien toimintaan. Töölön Wesan ensimmäisiä jalkapallomesta- Mitä tulee Altin seurustelupiiriin, käsittää reita syytettiin epäurheilijamaisesta käyttäy- se pääasiallisesti vanhempia työläisiä”, ra- tymisestä vuoden 1926 loppuottelun jälkeen. portti kertoo. Voisi ehkä sanoa, että mestaruus oli noussut Vanhan polven vesalaiset muistavat Kalle nuorukaisille päähän. Korkeasta, ehkä liian- Altin ”Korkki-Kallena”, miehenä, joka osasi kin korkeasta, itsetunnosta kertoo myös se pulpahtaa pinnalle kiperimmistäkin tilan- ”kapina”, jonka mestarit nostattivat puheen- teista. Altin Venäjän kokemukset ovat tästä johtaja Kalle Alttia vastaan mestaruusvuoden kyvystä hyvä todistus. Nuorena punaupsee- jälkeen. rina hän sai myös tehokkaan rokotuksen Välikohtausta on kutsuttu ”pahimmaksi kommunismia vastaan. Se heitti hänet myrskyksi Wesan vesilasissa, jos suljetaan työväenliikkeen oikealle siivelle, työväen ur- pois joidenkin henkilöiden suppeapiiriset heiluliikkeen kahtiajaon ”oikeistososialide- erimielisyydet, liittoloikkausten ympärillä mokraattisen” linjan vahvaksi tukimieheksi. käydyt turhan tiukat sananharkat tai mies- Suomen sosialidemokraattiseen puoluee- ten itsekriitillisen kiivastumisen luotetun seen Kalle Altin tiedetään liittyneen 1927. suihkuvahdin livahdettua kassamarkkojen Mitään suuria urheilusaavutuksia Kalle avulla ikiajoiksi Kanadaan”. Altilla ei ole tilillään. Olivathan rankat Ve- Operaatio Altiksi myös kutsutun ristirii- näjän vuodet ehkä kuluttaneet nuorukaisen dan juuret ulottuivat vuoteen 1926, jolloin olemusta niin, että huippusaavutuksiin ei alkoi Wesan mestareiden kielteinen suh- ollut mahdollista yltää. Maaliskuussa 1928 tautuminen Työväen Urheiluliiton ylintä pidetyissä Wesan jäsentenvälisissä hiihtokil- palloilujohtoa kohtaan. Jalkapalloilijoiden pailuissa hän sijoittui kolmanneksi yli 20-vuo- mielestä Wesasta olisi pitänyt mahtua liitto- tiaiden sarjassa. Jalkapalloerotuomarinakin joukkueeseen muitakin tuoreita mestareita

50

kuin Ernst Grönlund. Liiton palloilujaostos- oli onni, että Wesalle ankaran rangaistuksen sa toiminut Altti puolusti itseään sillä, että sijaan annettiin vain vakava varoitus. hän katsoi toimivansa koko liiton palloilun, Kun valittiin liittojoukkue Venäjää vastaan ei yksinomaan Töölön Wesan eduksi. Altin syyskuussa, Wesasta mukaan kelpuutettiin selitys kaikui kuuroille korville, ja ristiriita Väinö Forsten ja Ernst Grönlund, varalle jalkapalloilijoiden ja puheenjohtajan välillä jäivät Arthur ja Toivo Nyström sekä Tau- kyti useita vuosia. no Speeti. Ottelusta ei kuitenkaan tullut Olihan jalkapalloilijoilla muitakin mah- mitään, sillä venäläiset peruuttivat tulonsa dollisuuksia vaikuttaa asiaan tilanteen Suomeen. kärjistämisen sijasta. Vuoden 1927 vuosi- Jääpalloilussa Töölön Wesan mestarit kokouksessa Wesan johtokuntaan valittiin olivat hyvin edustettuina liiton joukkueessa. jalkapalloilijat Toivo ja Arthur Nyström, Helmikuussa 1927 pelattavaan Ruotsi-otte- varalle Väinö Forsten ja Ernst Grönlund. luun valittiin Arvo Ståhlberg, Frans Karjagin, Kalle Altin ensimmäisessä johtokunnassa Heikki Vilenius, Aarne Vepsäläinen, Ernst 1927 jalkapalloilijoiden eduista voivat puhua Grönlund ja varalle vielä Reini Hurme. Reini Hurme, Arthur ja Toivo Nyström sekä Kesän 1927 alussa karsittiin jälleen liitto- Ernst Grönlund. Myös seuraavana vuonna joukkuetta Saksan matkalle. A-joukkueessa jalkapalloilijat olivat enemmistönä seuran pelasivat Väinö Forsten, Toivo Nyström ja johtokunnassa. Ernst Grönlund ja heitä vastassa Heikki Kapinoivat mestarit sivuuttivat sen tosiasi- Vilenius, Reini Hurme, Tauno Speeti, Eero an, että TUL:n liittojoukkue valittiin harjoi- Ronkanen ja varalla Ragnar Granath. Sak- tus- ja karsintaottelujen perusteella. Wesan saan lähtevään joukkueseen valittiin Forsten mestaruusvuonna toukokuussa pelatussa kat- ja Grönlund, varalle Vilenius ja Nyström. sastusottelussa A-joukkueessa pelasivat Urho TUL:n palloilujaostossakin liittojoukku- Silander ja Ernst Grönlund. B-joukkueessa een valinnat synnyttivät kiistoja. Yleensä me- Wesaa edustivat Väinö Forsten ja Ragnar neteltiin niin, että jaosto käsitteli joukkueen Granath, varalla oli Arthur Nyström. Saksaan pelipaikoittain, ensin valittiin maalivahti, kesällä matkustavan Helsingin joukkueen sitten puolustajat, keskikenttäpelaajat ja karsintaottelussa A-joukkueessa pelasi Urho hyökkääjät. Äänestettäessä liittojoukkueesta Silander, B-joukkueessa Ragnar Granath, heinäkuussa 1927 Kalle Altti äänesti Wesan Väinö Forsten ja Toivo Nyström, varalla oli- puolustaja Frans Karjaginin puolesta. Tauno vat Arthur Nyström ja Tauno Speeti. Speeti sai neljä ääntä Reino Frin kahta vas- Kun Wesan pelaajat jäivät pois karsintaot- taan. Valituiksi Wesasta tulivat Ernst Grön- telusta, ”arveltiin poisjäämisellä olevan vissit lund ja Tauno Speeti. Karjagin jäi varamie- tarkoituksensa”. Töölön Wesan selityksen heksi. Palloilujaoston esitys liittojoukkueeksi TUL:n palloilujaostolle antoi Ernst Grön- käsiteltiin lopullisesti TUL:n liittotoimikun- lund, joka oli karsintaottelun rajamiehenä. nassa. Ei ollut harvinaista, että se muutti Selitys kaikui kuuroille korville, ja jaosto esitettyä kokoonpanoa. ehdotti liittotoimikunnalle, että Urho Silan- Jalkapalloilijoiden ja puheenjohtaja Kalle der, Toivo Nyström, Arthur Nyström, Väinö Altin kiista roihahti täysiin liekkeihin vuoden Forsten, Ragnar Granath ja Tauno Speeti 1931 vuosikokouksessa. Paikalle saapui ennä- julistetaan kilpailukieltoon loppuvuodeksi. tykselliset 40 jäsentä ratkaisemaan ristiriitaa. Wesan ensimmäisen mestaruuden kannalta Palloilijat esittivät puheenjohtajaksi Nestor 51

Wassmania. Hän hävisi äänestyksen Altille vieläkin kauemmaksi, aina kansalaissotaan, 16–19. Seuran johtokuntaan palloilijoista jossa osa työväestä tahtoi parantaa olojaan valittiin Reini Hurme, Arvo Ståhlberg, Ernst kumouksellisen toiminnan avulla. Grönlund, varalle Arthur Nyström, Arvo Kar- Myös kansainvälinen työläisurheilu jakau- hunen ja Tauno Speeti. Kun aikaisemmin tui kahtia. Luzernissa syyskuussa 1920 perus- joukkueiden kapteenit oli valittu vuosikoko- tetun urheiluinternationaalin (jota Suomes- uksessa tai johtokunnassa, palloilijoille itsel- sa kutsuttiin nimellä SUI) vastapainoksi leen suotiin nyt oikeus valita kapteeninsa. perustettiin Moskovassa vuotta myöhemmin Kalle Altti tunsi saaneensa epäluotta- Punainen urheiluinternationaali, joka muslauseen ja ensimmäisessä johtokunnan meillä tunnetaan nimellä PUI. Kun kuilu kokouksessa hän pyysi eroa puheenjohtajan kommunistisen ja sosialidemokraattisen aja- tehtävästä. Se hyväksyttiinkin ”toistaiseksi”. tusmaailman välillä syventyi, niin tapahtui Töölön Arbetets Vännerillä helmikuussa myös työväen urheiluelämässä. Punainen pidetyssä ylimääräisessä kokouksessa Altin urheiluinternationaali julisti tehtäväkseen ero vahvistettiin. Palloilijat valoivat suolaa ”johdattaa työväen urheiluliike proletariaatin haavoihin ilmoittaen tyytymättömyytensä vallankumouksen palvelukseen ja rakentaa siihen, että Altti ylipäätään oli valittu pu- yhteistyötä sosialidemokraattisten työläisur- heenjohtajaksi vuosikokouksessa. heilijoiden kanssa, mutta paljastaa samalla Meriltä yllättäen palannut Lauri Hagman ”mensevistisen” LUI:n harhaoppisuus.” valittiin puheenjohtajaksi Kalle Altin tilalle. Työväen Urheiluliitossa taistelu työväen Vältyttiin useiden pelaajien uhkaamalta sieluista alkoi jo 1920-luvun puolivälissä. eroamiselta seuran jäsenyydestä. Altti ei vie- Alettiin käyttää nimityksiä kommunistit ja läkään saanut synninpäästöä toiminnastaan sosialidemokraatit. Kahtiajaon kuuma ky- piirin johtokunnan jäsenenä ja myöhemmin symys oli suhtautuminen yhteistoimintaan puheenjohtajana. Marraskuussa 1931 Altti Neuvostoliiton urheilijoiden sekä Moskovan pyydettiin Wesan johtokuntaan selvittämään, johtaman PUI:n kanssa. Töölön Wesan näkö- oliko hän tarpeeksi pontevasti ajanut seuran kulmasta myrskyn silmänä oli osallistuminen kantaa piirin johtokunnassa. Häneltä odotet- Moskovan spartakiadeihin 1928. tiin paljon jyrkempiä kannanottoja seuran Elokuun alussa 1928 Helsinkiin saapui puolesta. Leningradin metallityöläisten jalkapallo- Kalle Altti oli ansainnut Korkki-Kallen joukkue, jota vastaan asettui etupäässä Jyryn lempinimensä. Arvostelusta huolimatta hä- ja Wesan pelaajista koottu joukkue. Työväen net valittiin Wesan puheenjohtajaksi tammi- Urheiluliitto kielsi ottelun pelaamisen, koska kuussa 1932. siltä ei ollut anottu lupaa ottelun järjestämi- seen. Metalliteollisuusneuvoston urheilutoi- Työläisurheilu hajaantuu mikunta ihmetteli: ”Eihän herran nimessä ammatillisten järjestöjen tarvitse pyytää lu- Wesan ”myrsky vesilasissa” oli leutoa tuulta paa muilta kuin omalta keskusjärjestöltään.” sen hirmumyrskyn rinnalla, joka ravisteli ”Kun tähän otteluun ei ole pyydetty liitoltam- koko työläisurheilua 1920-luvun lopulta me mitään lupaa, ei liittomme jäsenillä ole lähtien. Tornadon juuret ulottuvat aina oikeutta ottaa siihen osaa”, liitosta vastattiin. vuoteen 1920, jolloin Moskovassa perustet- Töölön Wesasta ottelussa pelasivat Ernst tiin Suomen Kommunistinen Puolue. Ehkä Grönlund, Väinö Forsten, Tauno Speeti, 52

Ernst ”Erkkuli” Grönlundia voidaan pitää Töölön Vesan kaikkien aikojen jalkapalloilijana (Suomen Urheilumuseo, Kuva-arkisto).

Toivo Nyström, Eero Ronkanen ja Frans työläisurheilija ei suostu houkutuksiin”, Karjagin. Työväen Urheiluliiton liittotoi- sanottiin. mikunta asetti pelaajat kuuden kuukauden Työläisjalkapalloon aluksi hyvin nuivasti kilpailukieltoon. Pelaajat olivat kuitenkin jo suhtautunut Helsingin Sanomien jalkapal- lähteneet omille teilleen. Moskovassa 11.–22. lotoimittaja Eino M-o-n-i Soiniokin tunnusti elokuuta järjestettyjen spartakiadien jalka- 1930-luvun alussa, että Suomen Palloliiton palloturnaus ja sen jälkeen tehtävä, peräti jalkapalloilu oli saanut tuntuvan piristysruis- kaksi kuukautta kestävä ottelumatka olivat keen työläispalloilijoiden siirryttyä katusulun sellainen kiihoke, josta oli vaikea kieltäytyä. toiselle puolelle. Wesan joukkue olisi tuskin Ei sittenkään, vaikka spartakiadijoukkueen voinut saada suurempaa kunniamainintaa kokoamista paheksuttiin voimakkaasti. M-o-n-in kirjoittaessa, että Wesa on Työväen Suomen Sosialidemokraatti kirjoitti 15. Urheiluliiton Helsingin Palloseura, kolmin- elokuuta 1928: ”Palloilujoukkueemme ko- kertainen Suomen jalkapallomestari 1930- koon saamiseksi tehtiin mitä innokkainta luvun lopulta. työtä. Päävärvärinä esiintyi eräs jyryläinen, Työväen seurat tuomitsivat värväyksen, niin liiton palloilujaoston jäsen kuin onkin. usein varsin värikkäästi. Wesan johtokun- Ehdottomasti piti joukkueeseen saada mui- nan jäsen, toimittaja Tauno Siimes ruoski takin kuin jyryläisiä, puhtaasti taktisista syis- värvääjiä armottomasti: ”Helsingissä ei tä. Tämä oli helppoa kun samaan aikaan oli todellakaan liene tällä hetkellä muita ”puo- käynyt ankara kalastus porvarilliselta taholta lueettomia” jalkapalloseuroja kuin Stjärnan, varsinkin muutamia tunnettuja vesalaisia emigranttivenäläisten Start ja Jukolan Pojat, palloilijoita kohtaan. Nämä pelaajat voivat joissa entiset työläispalloilijat eivät esittäisi nyt tullessaan erotetuiksi TUL:sta liittyä määräävää osaa… Wesa on parin vuoden ai- porvarillisiin seuroihin ja sanoa syyksi, että kana menettänyt ”loikkareina” niin monta ”meidäthän erotettiin”. Vaikka tämä spar- pelaajaa, että niistä helposti voidaan lyödä takiadimatka on vain tähän leirinvaihtoon kolme varsin edustuskykyistä joukkuetta sovitettua taktiikkaa.” kasaan… Mainittua seuraa uhkaa jo kolmas Lehti oli oikeassa. Spartakiadijoukkueen harvennus, nyt värvätään lujasti jo niitäkin muodosti seitsemän jyryläistä ja kuusi vesa- pelaajia, jotka seuran ensimmäisessä kup- laista pelaajaa. Ainoa ”ulkopuolinen” jou- pauksessa pääsivät nousemaan kolmannesta kossa oli Kullervon Aarne Rantanen. TUL:n joukkueesta kakkoseen ja toisessa kuppauk- liittotoimikunta erotti liitosta 7. syyskuuta sessa ykköseen”. kisoihin osallistuneet pelaajat. TUL-lehti puolestaan kirjoitti 1931: ”Mut- ta Vesa on joutunut sellaisen kuppauksen Värväys huipussaan alaiseksi, jotta sarvia on aivan harteet täyn- nä. Parhaat veret on kupattu toiseen liittoon. Työläispalloilijoihin kohdistui valtavia pai- Porvari on iskenyt suonta tästä seurasta. Sa- neita 1920-luvun lopulla ja seuraavan vuosi- notaan, että siinä on tarvittu aivan kosolti kymmenen alkuvuosina. TUL:n jalkapalloilu rahaa, ennen kuin parikymmentä pelaajaa oli nopeasti kehittynyt tasolle, joka innosti on saatu kupattua. Yhdelle osakehuoneisto, ”porvariseuroja” houkuttelemaan parhaita toiselle kihlajaislahjat, kolmannelle muuta pelaajia omiin joukkueisiinsa. Työläispelaa- kovaa rahaa ja vielä velkakirjojakin on rus- jien siirtymistä paheksuttiin. ”Todellinen tattu, niin kuin ainakin liikeasioissa.”

54

Mustavalkoiseen kuvaan spartakiadiju- HIFK:ssa, Väinö Forsten Helsingin Työväen pakasta ja pelaajien värväyksestä voi saada Palloilijoissa ja Eero Ronkanen oli siirtynyt muitakin värejä. Palataan elokuuhun 1928. Innon kautta Helsingin Palloseuraan. Töölön Wesan johtokunnan kokouksessa Vesan pelatessa Ponnistusta vastaan 10. 8. elokuuta, siis kaksi päivää ennen Lenin- syyskuuta 1930 ottelun ennakkomainok- gradin metallityöläisten joukkuetta vastaan sessa ennusteltiin, että Vesan joukkueessa pelattua ottelua, myönnettiin pyynnöstä pelaisi Ernst Grönlund, joka oli juuri hyväk- ero seurasta Ernst Grönlundille, Väinö sytty uudelleen seuran jäseneksi. Otteluselos- Forstenille, Tauno Speetille, Toivo Nyströ- tuksessa seuraavana päivänä todettiin, ”että mille, Eero Ronkaselle ja Frans Karjaginille. Vesalta puuttui E. Grönlund, joka ennakkoil- Miehet osasivat ennakoida TUL:n kilpailu- moituksesta huolimatta ei erinäisistä syistä kieltopäätöstä samoin kuin erottamistaan pelannut.” Seuraavaan otteluun syyskuun liitosta. 23. päivänä ”erinäiset” esteet oli poistettu ja Eroanomuksesta ja sen taustoista varmasti Grönlund esiintyi Tampereen Kisa-Tovereita keskusteltiin pitkään, mutta kokouksen vastaan Vesan valko-vihreässä peliasussa. pöytäkirjaan merkittiin lyhyesti: ”Ei mitään Vuoden 1931 myrskyisässä vuosikokouk- vastaan, ero myönnetään.” Kun sitten lii- sessa, jossa palloilijat yrittivät suistaa Kalle tosta ilmoitettiin, että pelaajat oli julistettu Altin seuran puheenjohtajan pallilta, Grön- kilpailukelvottomiksi ja heidät pitäisi erottaa lund valittiin johtokuntaan sekä komiteaan, seurasta, liitolle ilmoitettiin heidän jo eron- jonka tuli huolehtia valmennuksesta kesän neen oma-aloitteisesti. Wesan ei myöskään otteluja varten. Hänelle myönnettiin myös tarvinnut ryhtyä toimenpiteisiin liiton ero- lainaa luistimien ostoa varten, ja maaliskuus- tettua pelaajat spartakiadeihin osallistumi- sa hän voitti Vesan jäsentenväliset luisteluki- sen takia. sat ennen Aarne Vepsäläistä ja Johan Alhoa. Hufvudstadsbladet hehkutti tammikuun Huhtikuussa Grönlund kertoo TUL-lehdelle alussa 1929: ”Kamraterna får stadens ka- Vesan valmistautumisesta kesän jalkapallo- nonelva” ja ennakoi Grönlundin, Forstenin sarjoihin: ”Harjoittelimme huhtikuussa kak- ja Karjaginin siirtymistä HIFK:n jääpallo- ja si kertaa viikossa ja pidimme viikoittain kaksi jalkapallojoukkueeseen. Siirto ei kuitenkaan voimisteluharjoitusta. Työttömyydestäni on toteutunut vielä tässä vaiheessa. sellaista etua, että ajan tappaminen käy tree- Töölön Vesa ehdotti TUL:n liittotoimi- nauksen avulla hyvin päinsä; olen laihtunut kunnalle, että spartakiadeihin osallistuneet kahden viikon aikana viitisen kiloa. ” urheilijat armahdettaisiin liiton 10-vuotis- Töölön Vesa osoitti elinvoimansa. Suo- juhlien yhteydessä. Esitystä ei hyväksytty, ja men Sosialidemokraatti kirjoitti toukokuun vasta syyskuussa 1930 liitto hyväksyi Ernst alussa kauden kynnyksellä: ”Vesa on asettava Grönlundin liiton jäseneksi ilman rangais- kentälle neljä joukkuetta – hätätilassa viiskin. tusta. Myöhemmin myös Tauno Speeti sai Sitä paitsi vielä yhden työttömien joukkueen, liitolta armahduksen ja palasi Vesaan. Mo- jossa melkein puolet on I luokan pelaajia, lemmat, samoin kuin Kullervosta siirtynyt lisäksi ”ammattilais”joukkueen, nimittäin Aarne Rantanen olivat joukkueessa, joka autonkuljettajista muodostetun. Kaiken voitti TUL:n jalkapallomestaruuden loka- varalta seuralla on vielä varastossa jykevä kuussa 1930. Loppuottelussa kaatui Talik- ”old boys” joukkue, siis yhteensä seitsemän kalan Tove rit 3–0. Frans Karjagin pelasi jo joukkuetta.” 55

Berliinin olympiajalkapalloiluun 1936 osallistuneessa Suomen joukkueessa pelasi kolme Töölön Wesan kasvattia. Takarivissä vasemmalta Erkki Gustafsson, Aatos Lehtonen, Pentti Larvo, Ernst Grönlund, Eino Lahti, Yrjö Sotiola, Tauno Paakkanen, William Kanerva. Edessä Kurt Weckström, Armas Pyy, Frans Karjagin, Paavo Salminen, Jarl Malmgren, Viljo Halme, Ragnar Lindbäck ja Arvo Närvänen (Suomen Urheilumuso, Kuva-arkisto).

Keväällä 1931 Ernst Grönlundin taru Ve- tyä voitiin todeta Ernst Grönlundin pelan- sassa päättyi. Hän pelasi viimeisen ottelunsa neen 1931–1940 kaikkiaan 37 A-maaottelua 27. toukokuuta ja esiintyi ensimmäistä kertaa ja tehneen niissä 11 maalia. Frans Karjaginin HIFK:ssa kesäkuun 11. päivänä Helsingin tilillä vuosina 1929–1942 on 57 A-maaotte- Palloseuraa vastaan. Lähes kolmetuhatta lua, ja hänen Leo-veljensä pelasi yhteensä katsojaa tuli seuraamaan hänen ensiesiin- 18 A-maaottelua vuosina 1931–1943. Vesasta tymistään tähtirintojen riveissä. HIFK:ssa HPS:aan siirtynyt Eero Ronkanen pelasi pelasivat myös Erkkulille tutut Karjaginin 1932–1934 neljä A-maaottelua. veljekset Frans ja Leo, joita lehtijutuissa ku- Yhdeksänkymmenluvun lopulla ja uuden vattiin järjestysnumeroilla I ja II. vuosituhannen alussa sekä Ernst Grönlund Pelaajavärväyksen ensimmäinen aalto pi- että Frans Karjagin valittiin suomalaisen risti ”porvaripalloilua” merkittävästi. Vesasta jalkapallon kunniagalleriaan, Hall of siirtyneiden pelaajien jalkapallouran päätyt- Fame’iin. 56

Vesa ei taitu Suomen Sosialidemokraatti pohti on- gelmaa kesäkuussa 1931 Kullervon lyötyä Ensimmäistä suoneniskua seurasi pian Vesan 1–0: ”Seurojen välillä vallitsee suo- toinen. Vuoden 1930 jalkapallomestarien rastaan sairaalloinen jännitys. Molempien joukossa olivat Valde Virtanen, Kurt ja Hol- jalkapallojoukkueet voivat pelata hillitysti ger Weckström ja Johan Alho. Wienin työ- mitä muuta joukkuetta vastaan hyvänsä, läisolympialaisiin Vesan mestareista valittiin mutta kun ne joutuvat keskenään kilpasille, Virtanen, Alho, Kurt Weckström ja Tauno on kaikki maltti hävinnyt kuin tuhka tuuleen Speeti. Kisojen jälkeen Virtanen, Alho ja ja käydään peliin kuin vihollista vastaan kon- Weckström siirtyivät porvariseuroihin. Hei- sanaan.” dän menettelyään paheksuttiin voimakkaas- Nimimerkkiä Tasi käyttävä Vesan joh- ti: ”Raukkamaisia rintamaloikkareita, tällai- tokunnan jäsen Tauno Siimes puolestaan nen teko on sylkäisy meitä vasten kasvoja, kirjoittaa: ”Luulemme muuten, että (piirin) kunniaton teko.” palloilujaostolle tulee melko hankalaksi saa- Wienin kävijöiden lisäksi Vesan johtokun- da erotuomareita syksyllä kaikkiin alemman ta erotti seurasta Holger Weckströmin, Yrjö luokan otteluihin: tarkoitamme niitä joissa ja Erkki Gröndahlin ja Kalle Raskin syyttäen Wesan joukkueet ovat toisena osapuolena. Gröndahlia ja Raskia pelaajien värvääjiksi. Tietääksemme jo useampi näissä otteluissa Toisessa suoneniskussa Vesa luovutti por- toiminut erotuomari on palloilujaostolle varijalkapallolle Kurt Weckströmin, joka ilmoittanut kieltäytyvänsä enää menemästä 1931–1943 pelasi KIF:n ja HJK:n pelaajana Wesan pelejä tuomitsemaan. Mistä tämä 34 A-maaottelua. Johan Alhosta kasvoi eräs johtuu? Syynä on Wesan kannattajajoukon Suomen kaikkien aikojen erotuomareita. eläimellinen mölinä ja erotuomarille rähise- Hän on tuominnut 9 A-maaottelua, 4 B- minen kentän laidalta.” maaottelua ja 2 alle 23-vuotiaiden maaot- Osansa, ehkä ei niinkään pieni, Vesan ja telua. Alho toimi kansainvälisenä FIFA-ero- Kullervon vihollisuuteen oli myös sillä, että tuomarina kahteen otteeseen 1941–1956 ja töölöläiset ja sörkkalaiset pojat tapasivat jär- 1958–1961. jestää kiivaitakin tappeluja Humalalahden Työväen Urheiluliiton jalkapalloilun takaisissa metsiköissä. kärkikamppailussa Töölön Vesa joutui ve- Pakinassaan ”Yksi ilta Elannossa”, joka tämään henkeä muutaman vuoden ajan. luettiin Wesan vapputansseissa 1931, Siimes Töölön nuorista kasvoi kuitenkin pian uusi kuvaa elävästi vesalaisten tunnelmia: sukupolvi, joka nousi huipulle 1930-luvun ”Turuntie 42, Elannon toisen luokan toisella puoliskolla. ravintolassa vallitsee tuttu vesalaistunnelma. Nuoremmat vesalaiset istuvat pöydissään ja Piikki lihassa pitävät tavanmukaista suuriäänistä rähinään- sä haukkuen Kullervon futissakkia. Ikkunan Aikakirjat eivät selitä jännitettä, joka vielä puoleisessa pöydässä istuvat Bösse, Tuuta, 1930-luvun alussa vallitsi Töölön Vesan ja Raara, Penna, Jorkka, Suli, Yrkka j.n.e. Adia Helsingin Kullervon välillä. Muistamme ei näy aluksi, mutta Bössen takaa kuuluva Vesan ensimmäisen jalkapallomestaruuden, äkkinäinen naurunrähäkkä, joka muistuttaa jonka jälkimainingeissa vesalaisia arvostel- orihevosen tunteiden ilmaisua, kun tamma tiin epäurheilijamaisesta käyttäytymisestä. ilmestyy sen näköpiiriin, ilmaisee Adinkin 57

olevan läsnä. Altin Kalle on eristäytynyt kuin me tahdotaan. Ja kun Fageri sanos, omaan ylhäiseen yksinäisyyteensä ja lukee ett’ meinaatteks’ te panna sille Kullervolle tärkeän näköisenä uutista Arsenal-joukkueen päihin, niin mä sanosin heti, ett’ tietysti me ottelusta West Bromwichia vastaan. Vatasen pannaan Kullervoa turpiin. Mutta sitten Ema luo kaipaavia katseita kassarouvaan (ei Fageri sanos’ ett’ piirissä on päätetty, ettei toki rouva Alttiin, mikä pahemman välttä- saa ketään panna liikaa turpiin heti alussa. miseksi heti mainittakoon), sillä Emil on Niin mä sanosin siihen, ett’ se on meirän hiljattain rakastunut onnettomasti johonkin asia. Ja mä ehrotan, ett’ tää asia otetaan heti naiseen eikä senvuoksi kerro tavanmukaisia johtokunnassa esille ja pannaan piiriin vasta- irstaisia juttujaan. Lyhyesti, muutamalla sa- lause. Tasi saa sitten kirjoittaa heti piiriin ja nalla sanoen, Elannossa vallitsee tavanomai- haukkua Fageria ja sanoa, ett’ Vesa pelaa nen vesalaistunnelma. Nimimerkki Tasin niin kuin tahtoo eikä niin kuin voi. tulo kahvilaan ei täten herättänyt mitään R. Hurmeen ehdotusta tervehdittiin val- erikoista huomiota. Alfred Busk tosin heti tavalla riemulla. Nuoret vesalaiset ratkesivat Tasin sisään astuessa räjähti kammottavaan raivoisaan meluun ja alkoivat heti haukkua nauruun, mutta siihen tottuneena Tasi Kullervoa suurella ponnella. He rauhoittu- riisui vain tyynesti päällystakkinsa ja tilasi vat vasta kun Suli oli sanonut, että ’olkaa tuhlaavaan tapaansa koko kupin kahvia. kundit nyt vähän hissukseen’. Hurme meni Kohta kun Klaara tuli kahvin kera, ilmestyi heti Tasin kimppuun ja rupesi vaatimaan, Vatanen paikalle, tempasi markan vastakui- että Tasin on kirjoitettava piiriin heti samana tin julmasti hymyillen itselleen ja kätki sen iltana. Tasi ei voinut vastustaa Hurmeen ma- lompakkoonsa tyytyväisyydestä äristen. Tus- nagerimaisia esityksiä, vaan kaivoi, tosin vit- kin oli Tasi saanut kahvin juoduksi, kun ovi- kastellen ja ikään kuin hengessä vastustellen, aukosta työntyi sisään vihreä sadetakki ja sen palttoonsa povitaskusta kynän ja paperia. sisässä tietysti R. Hurme. Hän oli levottoman Mutta silloin Nestor Wassman, joka oli näköinen ja kävi istumaan pöydän ääreen. tullut Reiskan perässä sisään, avasi suunsa ja Kun Klaara kysyi, että ’mitä sais olla’, niin sanoi vilkkaasti: Reiska sanoi lyhyesti ’ei mitään’, sillä hän ei – Tierätteks’ mitä. Minä ja Ärkkuli… tilaa Elannossa koskaan mitään. Kaikkien – Minä ja Ärkkuli, matkivat nuoret vesalai- katseet kääntyivät Hurmeeseen, sillä kaikki set Wassmania (huomaa, mitä sanoo sanan- näkivät hänellä olevan taas tärkeitä uutisia. lasku:’Parraton nuorukainen on röyhkeä’. Hurme piti kymmenen minuutin taide- – Minä ja Ärkkuli, jatkoi Nestor Wassman paussin, löi sitten hattunsa pöytään ja sanoi: painokkaasti, oltiin eilen vähän vandraamas- ”Taas meinataan piirissä sortaa meitä. Minä sa. Ensi me käytiin Eläintarhassa ja siellä tuli kuulin Fagerilta, että Leskinen oli sanonut, vastaan Nylundin Kurre ja se sanoi Ärkkulil- että Erkkuli oli sanonut, että me skulataan le, että ’kom nu Ärkkuli till oss’, mutta mä ensi sunnuntaina niin kivasti kuin voidaan, sanoin heti Ärkkulille, että kuule, nyt se Kur- mutta minä sanosin heti Fagerille, että kyllä re vokottaa sua taas, lähdetään vekk! Ja sitten Vesa skulaa ensi sunnuntaina vielä parem- kun me käveltiin taas, niin tuli Matti Aalto ja min. Mun mielestä piirin johtokunnassa on se sanoi Ärkkulille, ett’ om herr Grönlund jotakin mätää, kun Fageri sanos, että Vesan bara sku komma till Kiffen, so ska vi ses… pitää skulata niin kuin voi, mut mä sanosin mutta minä ja Ärkkuli käveltiin pois. Ja koko heti Fagerille, että me skulataan tietysti niin matkan niitä värväriä tsuppaa meirän peräs- 58

sä, mutta minä sanoin joka kerta Ärkkulille, siitillään panssaritornissa, hajaantui kukin että kuule Ärkkuli, sä olet rehti kaveri, eiks’ kotiinsa kootakseen voimia seuraavan illan lähetä meille. Ja sen mä vaan sanon, että Ärk- istumista varten.” kuli on rehti kundi ja aina se on mun kanssa. Kullervo oli siis lyötävä keinolla millä hy- Mä lährenkin taas Extraan, Ärkkuli venttaa vänsä. Kun Vesa hävisi jääpallon loppuotte- mua siellä. Ja tiedät sä Tasi mitä? Älä kirjoita lussa Kullervolle 1931 niukasti 0–1, yritettiin piiriin. Tieräks’ mitä varten? jopa vastalauseen avulla. Vesan mielestä –En mä vaan tiedä, sanoi Tasi ja silmäsi tulos oli mitätöitävä, koska seuralle ei ollut Wassmania pöllösti silmälasiensa takaa. ajoissa ilmoitettu ottelun ajankohtaa, koska – No eks’ ny tierä mitä varten? Katos mä oli pelattu iltahämärissä ja koska otteluun sanon Ärkkulille ja Taukalle, että me pela- oli määrätty epäpätevä erotuomari. Selvää taan niin kuin me tahrotaan eikä niin kuin oli, että liitto ei hyväksynyt vastalausetta. Ve- piiri tahtoo. Taukka on kans’ rehti kundi. san ja Kullervon otteluja odotettiin pelonse- Sano vaan mulle ja Ärkkulille ja Taukalle kaisin tuntein, ja jos ottelu sujui urheilun paljonko Kullervon pitää saada mottiin, niin hengessä, todettiin ”pelin olleen säädyllistä, me, minä, Ärkkuli ja Taukka kyllä pannaan mikä on merkittävää, kun kysymys on juuri Kullervoa mottiin. Tieräks’ mitä varten? näistä seuroista”. Sitä varten, että Kullervon kundit oli viime TUL:n Helsingin piirin jalkapallon lop- kesänä niin polleita, ja sano, että mitäs niistä puottelu 1932 kääntyi skandaaliksi pelaajien Taukoista ja Ärkkuleista. Mutta ne saa nährä ryhtyessä toisella jaksolla nyrkkitappeluun, mitä ne on puhunut. Mutt’ nyt mun täytyy ja peli oli keskeytettävä varttia ennen loppua. mennä Extraan. Tierätteks’ mitä varten? Sitä ”Meillä on menty etelän tapoihin”, kirjoitti varten, että Ärkkuli ja Taukka venttaa mua maltillisesti Uusi Suomi, kun taas Helsingin siellä. Moi vaan Tasi ja Reiska! Sanomat ei säästellyt sanojaan: Ja lopetettuaan suuren puheensa Nestor ”Eilinen sarjaottelu Kullervon A-jouk- lähti ulos eikä välittänyt, vaikka nuoret par- kueen ja Vesan kesken päättyi suureen skan- rattomat vesalaiset huusivat hänen jälkeensä: daaliin ja blaskiin. Pari pelaajaa ”otti äijää” ’Tieräks’ mitä varten? nyrkkien kanssa, pari muuta yhtyi leikkiin, – Jaa, jaa, sanoi Reiska Wassmanin lähdet- jolloin peli yleisön viheltäessä oli kokonaan tyä. Jollei sentään kirjoitettaisi piiriin. Mutta pantava poikki 15 minuuttia ennen peli- annetaan Tasin sentään kysyä Fagerilta, ajan päättymistä… On sangen uskallettua onko perää siinä, ettei Vesa saa pelata niin lähteä osoittamaan syyllisiä pelaajia eiliseen kuin tahtoo vaan niin kuin voi. Pallokentän intermezzoon. Pääsyyllisen – Kyl’ mä kysyn, lupasi Tasi auliisti ja pani uskallamme kuitenkin mainita – sen osan paperin ja kynän takaisin taskuunsa. yleisöstä, joka kerääntyy vastustajan maa- Tällävälin olikin kello jo tullut 22.30. Afu lin taakse ja sekaantuu peliin huutamalla päästi vielä yhden kamalan naurunräjähdyk- hävyttömyyksiä pelaajille ja erotuomarille. sen, mutta Suli sanoi, että oles nyt jo hiljaa. Tässä suhteessa kunnostautui jälleen Vesan Oldboysit nousivat kolinalla ylös, kahmivat huutosakki erikoisesti. Vastustajan puolusta- pöydiltä sokeripaloja ja Elannon lappuja jan tai maalivahdin haksahtaessa päästettiin taskuunsa ja painoivat ulos kevätillan hä- ilmoille sardoninen ja rietas ivanauru ja märyyteen. Toiset tulivat perässä ja sitten asianomaiselle singottiin persoonallisia kun Ema oli käynyt tavanmukaisella iltavi- solvauksia. Tämä, jos mikään, on omiaan 59

kuumentamaan pelaa jia, jotka kovasta pe- häädettiin harjoitussaliltaan maksamatto- listä ovat jo ilmankin tarpeeksi lämpöisiä. mien vuokrien takia. Eilisessä ottelussa kyllä suurin osa kum- Keinot varojen hankkimiseen olivat vähis- mankin joukkueen pelaajista pelasi siististi sä. Työväenyhdistysten järjestämät iltamat loppuun saakka, mikä heidän kunniakseen osoittautuivat kohtalaiseksi tulonlähteeksi, ja julkituotakoon. Lisäksi E. Nylund ja Hur- Wesankin tuloista suurin osa kertyi iltama- ja me tekivät parhaansa oman joukkueensa juhlatuloista. Avainasemassa varojen hankin- hillitsemiseksi.” ”TUL:n johdon velvollisuus nan onnistumiseksi oli seuran huvitoimikun- on puuttua tähän ikävään välikohtaukseen”, ta, jonka ahkeruudesta riippui, minkälaista Hufvudstadsbladet puolestaan kirjoitti. tuottavaa toimintaa seura vuoden aikana TUL:n johto puuttuikin: Tauno Rauniol- pystyi järjestämään. le langetettiin neljän kuukauden, Tauno Juhlien ja iltamien ohjelmat noudattivat ja Teuvo Speetille kolmen kuukauden peli- aluksi työväenyhdistyksissä hyväksi havaittua kielto. Sulo Salinille, Yrjö Nylundille ja Eino kaavaa: Torvisoittoa, lausuntaa, kuplettilau- Virtaselle annettiin varoitus. lua, puheita ja lopuksi tanssia. Vähitellen Jupakka antoi aihetta myös pohdintaan ylimääräiset ohjelmanumerot, varsinkin työläisurheilun hengestä. TUL-lehti kirjoitti puheet, karsittiin ja siirryttiin pelkkien tans- ottelun jälkeen: ”Joukkotoiminnassakin on sien järjestämiseen. Esimerkiksi joulun alla otettava huomioon kasvatukselliset näkökoh- 1918 Wesa järjesti suuret tanssit Vanhalla dat, muutoin käy kuten Kullervon ja Vesan Ylioppilastalolla. Karkeloitiin kello kahdek- jalkapallo-ottelussa, joka päättyi avoimeen sasta yhteen yöllä ja pääsylipun hinta oli viisi tappeluun. Tyypillinen esimerkki siitä, että markkaa (1,50 euroa) sotaveroineen. Tanssit pelkkä muoto ei vielä merkitse uudistusta, olivat menestys, ja seuraavan vuoden helmi- vaan siihen tarvitaan lisäksi elävöittävä hen- kuussa tanssittiin Heimolan voimistelusalissa ki, minkä kannustamana toiminta tapahtuu. kello seitsemästä puoleenyöhön. Joukkotoiminta sosialismin hengessä, se on Uudenvuoden ja vapun tansseista tuli pian työläisurheilun tunnus.” Wesalle perinne, joka jatkui pitkälle 1930- Vesa harkitsi luopumista sarjasta, koska luvulle saakka. piti pelaajiensa saamia rangaistuksia epäoi- Tanssien ohella tulolähteitä olivat seuran keudenmukaisina eikä hyväksynyt piirin ja järjestämät ulkoilmapainit ja -juhlat. Mark- liittotoimikunnan käsityksiä ottelusta. Vesa koja kertyi pääasiassa pääsylippu- ja muista aikoi myös valittaa liittotoimikunnan päätök- myyntituloista. Hakasalmen puistossa 1917 sestä ja pyysi piiriä siirtämään seuran otteluja, pidetyssä ulkoilmajuhlassa kävi noin kolme- kunnes jupakka oli ratkaistu korkeimmalla tuhatta henkeä. He jättivät Wesan tilille tasolla. Luonnollisesti Vesan valitusta ei 1 700 markan (1.736 euroa) tulot. Vuonna otettu huomioon. 1921 samassa paikassa pidetyistä paineista Wesa kuittasi ennätykselliset 12 000 mark- Pennit tiukalla kaa (3.300 euroa). Vuosikertomuksessa voitiinkin rahallisen voiton todeta olleen Töölön Wesan alkuvuosien tapahtumat ker- seuralle samaa kuin balsami haavoille. Huvi- tovat, kuinka vaikeata työväen urheiluseuran toimikunta ahersi, mutta joskus, kuten tänä oli hankkia riittävästi varoja toimintansa pyö- vuonna, tulokset jäivät turhauttavan laihoik- rittämiseksi. Useammin kuin kerran Wesa si. Vuoden aikana järjestettiin yhteensä viisi- 60

Kaisaniemen ja Hakasalmen puistoissa järjestetyt painikilpailut kiinnostivat myös suurta yleisöä ja tuottivat runsaasti varoja niitä järjestäville seuroille (Suomen Urheilumuseo, Kuva-arkisto).

toista iltamaa, mutta taloudellinen tulos oli vahinkoa, Reini Hurme ”katsoi velvollisuu- plus miinus nolla. dekseen täyttää hänen paikkansa”. Pitkän Kaksikymmenluvun alussa Wesan toiminta ja ansiokkaan uransa Wesassa aloittanut notkahti pahasti, eikä seuran johtokuntaan- Hurme kertoo: ”Arpajaistoimikunnassa olo kaan ollut löytyä halukkaita. Lopulta joh- ei yksin ollut kokouksissa istumista, vaan toon valitutkin osoittivat niin laimeata intoa, tehtiin siellä työtä kovasti ja myytiin arpoja että seuran toiminta rajoittui kolmen vuo- lauantai- ja sunnuntai-iltoina Työväentalon den ajan miltei kokonaan jäsentenvälisten rappukäytävässä. Ei monikaan johtokun- kilpailujen järjestämiseen. Huvitoimikunta nan jäsen näihin arpoihin myyntimielessä nukkui, eikä Wesalla ollut juurikaan varaa kajonnut, puhumattakaan muista jäsenistä, toiminnan pyörittämiseen. Suunta muuttui vaan jäi kauppaaminen suuremmaksi osaksi vasta 1927, ja edellisenä vuonna sihteeriksi R. Hurmeen huoleksi”. ja rahastonhoitajaksi valittu 19-vuotias Reini Arpajaisista Wesalle kertyi myyntivoittoa Hurme saattoi aloittaa vuosikertomuksen: 6 659,75 markkaa (1.725 euroa). ”Vuosi 1927 alkoi seuramme sisäisen vakiin- Helsingin kaupungin urheilulauta kunta tumisen ja ulkonaisen nousun merkeissä.” myönsi Wesalle tuhat markkaa (260 euroa) Hurme puuhasi myös huvitoimikunnassa, nuorten toiminnan tukemiseen. Reini joka kokoontui 27 kertaa, järjesti 14 juhla- Hurmeen mukaan Wesa ei aikaisempi- tilaisuutta, joista lähti voittoa 2 349 markkaa na vuosina ole kyennyt tekemään juuri (600 euroa). mitään seuran ympärille kerääntyneiden Töölön Wesa oli mukana myös pienseu- vähävaraisten poikain urheiluinnostuksen rojen arpajaistoimikunnassa. Kun Wesan avustamiseksi ja ”johtamiseksi oikeisiin edustaja Vilho Laakso suhtautui välinpitä- uomiin”. Kaupungin avustuksella Wesa on mättömästi tehtäväänsä ja aiheutti Wesalle nyt pystynyt järjestämään pojille erilaista 61

Töölön Wesa oli 1920- ja 1930-luvulla pääkaupungin ahkerimpia yleisten tanssien järjestäjiä (Suomen Urheilumuseo, Wesan arkisto).

liikuntaa, jalka- ja jääpalloa, pesäpalloa ja yleisurheilua. Säntilliseen tapaansa Hurme kertoo kaupungille, mihin tuhat markkaa on käytetty: kolme jalkapalloa, 600 mk (157 euroa), 15 jääpalloa, 210 mk (55 euroa), 15 sauvaa ja terää, 180 mk (46 euroa), 15 har- joituskorttia Pallokentälle, 75 mk (20 euroa), kolme pesä pallomailaa, 28,50 (8 euroa), kol- me pesäpalloa, 48 mk (13 euroa), yhteensä 1 141,50 markkaa (298 euroa). Wesan talouden parantuminen kulki yhtä jalkaa urheilullisen menestymisen kanssa. Vuonna 1928, jolloin Wesa voitti TUL:n jää- pallomestaruuden, huvitoimikunta kartutti seuran kassaa 7 832,55 markalla (1.985 eu- roa). Vaikka huvitoimikunnan into lopahti 1929 eikä iltamatuloja ollut lainkaan, Wesa päätti käyttää suurimman osan varojaan lai- noina seuran jäsenille velkakirjoja vastaan. Tarve oli suuri, sillä seuran jäsenet ajautuivat taloudellisiin vaikeuksiin työttömyyden takia. Solidaarisuutta osoittavasta lainakäytännös- tä tuli vuosikymmeniä kestävä avustusmuoto heikoimmassa asemassa oleville wesalaisille. Puhettakaan ei ollut mestaruuden voitta- Kolmekymmenluvulle tultaessa Wesan neiden jalka- ja jääpallojoukkueiden palkit- juhla- ja iltamatoiminta nousi ripeimmilleen. semisesta. Kaakaoleivokset ja kahvit luvattiin Paitsi juhlien määrää, kiinnitettiin huomiota ostaa 1929, jos Wesa voittaa Jyryn jääpallon myös iltamien sisältöön. Järjestettiin suositun välierässä. Kaksi vuotta myöhemmin jää- Dallape-orkesterin kanssa Dallape-iltoja, uu- palloilijoille luvattiin kahvit loppuottelun denvuoden valvojaisia, vapputansseja, kon- jälkeen ”kävi kuinka kävi”. sertteja ja yhteistyössä näyttelijöiden kanssa Pienetkin purot kelpasivat. Emil Vatanen ”iloisia iltoja”. Kun 1923 oli pidetty juhla val- valittiin 1928 ”kantomieheksi”, jonka tehtä- tiollisten vankien hyväksi, 1932 järjestettiin vänä oli kerätä jäseniltä Elannon lappuja, tanssit työttömien avustamiseksi. jotka oikeuttivat tiettyyn osuuteen niiden Reini Hurmeen tullessa seuran sihtee- yhteenlasketusta summasta. Ensimmäisenä riksi ja rahastonhoitajaksi, taloudenpidossa vuonna lappuja kertyi 15 636 markan (4.000 siirryttiin tiukalle linjalle. Useiden seurojen euroa) arvosta, 1930 summa nousi jo 36 430 kilpailukutsuihin vastattiin kieltävästi, liiton markkaan (10.080 euroa). esittämää valistusviikkoa 1927 ei järjestetty Jääpallomestari Arvo ”Ada” Karhuselle varojen puutteessa. Wesan oma lippu jäi lainattiin tammikuussa 1927 26 markkaa tekemättä liian kalliina, eikä Runebergin- (7 euroa) villahatun ostamista varten. Se kadulla tarjolla ollutta huoneistoa pystytty on asiakirjoissa esiintyvä ensimmäinen vuokraamaan. Wesan myöntämä laina jäsenelleen. Samana 62

vuonna H. Nilssonille ja Sulo Tamlanderille ja siltä saatiin 285 markkaa (73 euroa). Scho- lainattiin 100 markkaa (26 euroa) ”lyhyeksi linille annettiin edelleen lupa pelata ja edus- ajaksi”. Lainan koroksi sovittiin 5 markkaa taa Wesaa. Tammikuussa 1929 Scholinille (1,31 euroa) jokaiselta lainatulta sataselta. myönnettiin 500 markan (140 euroa) laina, Vuoden lopussa Ragnar Granathin 300 mar- nyt vuosikokouksen määräämällä 24 prosen- kan (78 euroa) lainalle lyötiin 11 prosentin tin korolla. Huhtikuussa häntä muistutettiin korko, ja hän hoitikin velkansa saman vuo- maksamattomasta velasta. Toukokuun lopus- den aikana. sa ilmoitettiin kirjeellä, että asia annetaan Myönnettyjen lainojen määrä kasvoi tasai- perintätoimiston hoidettavaksi ja että hä- sesti 1930-luvulle mentäessä. Seura jarrutteli nelle ei vastedes myönnetä lainaa. Vuoden liian suurta lainaintoa epäämällä laina-ano- 1930 helmikuussa johtokunta ”päätti tutkia mukset, jos hakija ei ollut maksanut koko hänen tapaustaan”. Huhtikuussa Scholinille vuoden jäsenmaksuja. Lainankorkoa hilat- ilmoitettiin, että hän saa pelata kolmosjouk- tiin ylöspäin; vuoden 1928 lopulla se oli 8 kueessa, kunnes hän on maksanut velkansa prosenttia, ja yleinen kokous 1929 korotti ja ”sovittanut muut kepposet”. Heinäkuussa sen huimaan 24 prosenttiin. Vuosikokouk- Scholin sai johtokunnan ”uhkauskirjeen” sessa lainan enimmäismääräksi asetettiin 500 muiden velallisten kanssa. Kun seurasta markkaa (130 euroa), ja laina oli maksetta- erotettu Scholin elokuussa 1930 anoo uu- va takaisin vuoden loppuun mennessä. Jos delleen Wesan jäsenyyttä, häntä vaaditaan työttömät halusivat maksaa lainansa takaisin, ensin maksamaan ainakin osa velastaan. suostuttiin harkitsemaan alhaisempaa kor- Scholin hyväksytään jäseneksi, mutta helmi- koa tapaus tapaukselta. Karkeasti arvioiden kuussa 1931 hänen velka-asiansa annetaan johtokunnan pöytäkirjojen perusteella Wesa asianajajan hoitoon. Toukokuussa ollaan jo lainasi jäsenilleen 1929 yhteensä noin 7 000 raastuvassa, ja joulukuussa asiassa saadaan markkaa (1.830 euroa). oikeuden välipäätös. Tammikuussa 1932 Solidaarisuudesta jäseniä kohtaan aiheu- Scholinin palkasta ulosmitataan kolmannes tui paljon vaivaa. Johtokunta veti tiukkaa lin- Wesalle. Maaliskuussa johtokunta toteaa jo jaa; lainat perittiin takaisin kovinkin keinoin. hieman turhautuneena, että ”Scholinin juttu Lokakuussa 1930 seurasta jo eronneen Eero on kuolleessa kohdassa”. Asiakirjat eivät ker- Ronkasen ja Armas Karhusen velat pantiin ro, hoitiko Scholin lopulta velvollisuutensa. ulosottoon. Seuraavana vuonna yleinen ko- ”Talosta ei lähdetä niin kuin torpasta”. Wesas- kous velvoitti johtokunnan ankariin otteisiin sa ajateltiin myös seurasta eronneiden osalta. lainojen ja takausten perimiseksi. Jääpallon Frans Karjaginin erottua Wesasta elokuussa kakkosjoukkueessa 1928 pelannut V. Scholin 1928 muiden ”spartakiadistien” kanssa huo- on hyvä esimerkkitapaus. Marraskuussa 1927 mattiin, että hän oli seuralle velkaa 200 hän sai luvan ostaa luistimet vähittäismak- markkaa (72 euroa), jotka hän oli käyttänyt sulla. Helmikuussa 1928 hänelle annettiin jalkapallokenkien ostoon. Marraskuussa hä- ”toverillinen” muistutus maksamattomista nelle lähetettiin karhukirje ja uhkaus asian luistimista. Huhtikuussa häneltä jouduttiin antamisesta perintätoimiston hoidettavaksi. jälleen karhuamaan luistinrahoja. Ellei Karjagin maksoikin velkansa heti samassa Scholin maksa 15. toukokuuta mennessä, kuussa. Omistamansa Wesan pelipaidan asia menee perintätoimistolle ja hänet erote- ja sukat Karjagin myi Gösta Wahlströmille, taan seurasta. Perintätoimistolle juttu meni, joka tarjosi niitä seuralle 1930 maaliskuussa 63

40 markalla (11 euroa). Johtokunta tinki ria kevään urheilutapahtumia. Ympärijuoksu hinnan 20 markkaan (6 euroa). Paita myy- tapahtui viestinä, jossa juoksijoilla oli eripi- tiin edelleen 30 markalla (9 euroa), sukat 10 tuisia osuuksia taitettavanaan. Vesan yleis- markalla (3 euroa). urheilun laajuudesta kertoo vuoden 1921 Ernst Grönlund hoiti myös asiansa vanhan ympärijuoksu, johon seura osallistui neljällä seuransa kanssa säntillisesti. Vuoden 1931 joukkueella. Vuosikertomuksessa todetaan jääpallosarjaa varten hänelle annettiin lupa ylpeästi: ”Kenttien vapauduttua lumesta ke- ostaa luistimet velaksi, ja erottuaan seurasta räännyttiin palloa lyömään, ja samaan aikaan keväällä 1931 hän palautti pelipaitansa ja alettiin treenaamaan Helsingin ympärijuok- sukat sekä selvitti velkansa Wesan kanssa. sua varten. Kun odotettu päivä valkeni, oli Vesalla neljä joukkuetta eli neljäkymmentä Työttömät talkoissa miestä lähettää taipaleelle joka myöskin oli alallaan ennätys seuran historiassa ja tuskin- Työttöminä oleville seuran jäsenille yri tettiin pa monestakaan seurasta niin suuri prosent- järjestää työtä Wesan urheilutoiminnan ti jäsenlukuun nähden saadaan yhtaikaa parista. Ernst Grönlund ei ollut ainoa pe- liikkeelle… Jännitys ennen kilpailun alkua laaja, jota seura työllisti jääpallomailoja oli suuri. Vaihtopaikoilla tehtiin vakavasti ar- teettämällä 1920-luvun lopun laman aikana. veluja miten joukkueet tulevat sijoittumaan, Marraskuussa 1930 ostettiin kolme vaneri- sillä Jyryn ja Kullervon tiedettiin vievän ensi levyä, joista työttömät Otto Vuorinen, Eino sijat, mutta miten loput 14 ilmoittautuneista. Ahlberg ja Arvo Ståhlberg nikkaroivat lapi- Eräskin setä kehui uskovansa, että Vesa tu- oita myyntiin. Ståhlbergille maksettiin 120 lee 8:si eli korkeintaan 6:si kuten edellisenä markkaa (33 euroa), joka korvasi hänen vuotena. Mutta ukkelin hämmästys ei ollut velkansa korot. Otto Vuorinen puolestaan varsin pieni kun kilpailijain saapuessa Jyryn teki jääpalloja, joita myytiin 20 markalla (6 ja Kullervon kintereillä porhaltaakin Wesan euroa) Vuorisen saadessa tekopalkkiota yh- ja Wisan poika… yli puolivälin juostavaa teensä sata markkaa (vajaat 30 euroa). Vuo- matkaa heilui kolmantena Wesalaisen tuk- risen pallot kelpasivat yleiseenkin myyntiin. ka, jonka jälkeen vasta Wisa osoitti olevansa Vesa-merkkistä jääpalloa myytiin Helsingin sentään visaa ainakin sillä kertaa meidän Urheilukeskukselle kahdeksan markan kap- jäädessä 4:si joka seikka kuitenkin kohotti palehintaan (2,20 euroa). Wesan mainetta roima-askelin.” Töölön Wesa ilmoitti urheilijoitaan myös Kenttäurheilua ja sisähyppyjä muiden seurojen kilpailuihin. Lahden Taimen kisoissa heittoihin osallistui Ilmari Vaikka jalka- ja jääpallo olivat Wesan päälajit Tamlander, Wäinö Pahlsten ja A. Lindholm 1920–30-lukujen vaihteessa, kenttäurheilun, juoksivat 3 000 m sekä Uuno Lönn 100 ja 800 painin, hiihdon, luistelun, pyöräilyn ja metriä. Helsingin Jyryn kisoissa toukokuussa uinnin harrastus säilyi seuran ohjelmassa. 1922 Kaarlo Lampila hyppäsi pituutta, Uuno Uusiakin lajeja otettiin mukaan vuosikym- Lönn ja Wäinö Pahlsten osallistuivat 800 menen aikana. metrin ”alokasjuoksuun”. Wesalaisten tulok- Työväen Urheiluliiton Helsingin piirin sia näistä kisoista ei ole tiedossa. Tuskin järjestämä, jo perinteeksi muodostunut Hel- ne kovin hyviä olivat, koska aikakirjoista ei singin ympärijuoksu oli pääkaupungin suu- tämän jälkeen löydy ilmoittautumisia mui- 64

den seurojen kenttäurheilukisoihin eikä oli päässyt kehnoon kuntoon ja kaipasi kor- vuosikertomuksissakaan noteerata tuloksia. jausta. Vaikka varustelaatikko korjattiin 1928, Toisaalta Wesan vaikea taloudellinen asema Tamlanderille annettiin jo 1930 tehtäväksi ei juurikaan sallinut matkustamista pääkau- hakea laatikosta molemmat lukot pois, koska pungin ulkopuolelle kilpailemaan. laatikko oli mätänemistilassa. Varustehuolta- Innostuksen laimenemisesta kenttäurhei- jan tehtävän lisäksi Tamlander valittiin 1928 luun kertoo myös Wesan osallistuminen Hel- myös yleisurheilujaoston puheenjohtajaksi. singin ympärijuoksuun. Kun Wesa sai 1921 Jaoston muut jäsenet olivat painija Yrjö jalkeille neljä viestijoukkuetta, kaksi vuotta Siponen, palloilija Ernst Grönlund, rahas- myöhemmin pääkaupunkia kiersi vain yksi tonhoitaja, jäsenkirjuri ja Elannon lappujen vihreäpaitainen viestijoukkue. Yhtään jouk- kerääjä Emil Vatanen sekä uimari ja hiihtäjä kuetta Wesalta ei ympärijuoksuun löytynyt Oiva Hurme. 1926. Reini Hurme oli polttaa hihansa, kun Vaikka vesalaisten into yleisurheiluun vaih- myöskään 1928 Wesa ei saanut jalkeille teli vuodesta toiseen, seura ei kaihtanut suu- yhtään joukkuetta katujuoksuun: ”Hgin riakaan suunnitelmia. Vuonna 1933 ostettiin piirikunnan järjestämään ympärijuoksuun pokaali kilpailtavaksi kuntoisuuskisassa. La- emme ottaneet osaa monen juoksijaksi lu- jeina olivat 5 km:n hiihto, 200–500 metrin pautuneen jäädessä pois kokonaan. Onko luistelu, 2 kilometrin murtomaajuoksu, tämä tällainen yhteistyötä ja toverien kunni- 120 metrin uinti, 100 ja 400 metrin juoksu, oittamista eli toveruutta niille, jotka olisivat pituushyppy ja kuulantyöntö. Ensimmäisten halukkaat seuraa edustamaan. Asiata ajatel- vuosien kuntoisuuskisan tuloksia ei löydy koon pois jääneet.” Hurme puhui myös toi- asiakirjoista, mutta 1938 peräti yhdeksän- minnan keskittämisen puolesta: ”On myös toista vesalaista uskaltautui urakkaan. Kaik- viisainta rajoittaa toiminta yksin palloiluun, ki eivät osallistuneet joka lajiin, luistelussa ja jos olosuhteet kehittyvät otollisiksi otetta- hiihdossa osanottajia oli kaksitoista, murto- koon muitakin lajeja ohjelmaan.” maajuoksussa viisi, uinnissa vain kolme, 100 Vuonna 1923 Wesa päätti rakentaa oman metrin juoksussa neljä, kuulantyönnössä pukusuojan Eläintarhan kentälle. Rakennus- kuusi, pituushypyssä viisi ja 300 metrin juok- lupakin saatiin, mutta kaupunki halusi itse sussa kolme. Ensimmäisen kiinnityksen po- rakentaa yhdenmukaiset pukusuojat yleis- kaaliin sai Väinö Katajisto, monilahjakkuus, urheilua harrastaville seuroille. Wesalle joka oli mukana voittamassa TUL:n jääpal- annettiin pukusuoja, yleensä yhdessä jonkin lomestaruutta 1934. Katajisto uusi voittonsa toisen seuran kanssa. Kumppaneina olivat seuraavana vuonna ja sai toisen kiinnityksen aluksi Helsingin Kotkat ja Koiton Visa, myö- palkintoon. hemmin myös A.I.K. Innostus kuntoisuuskisaan laimeni 1930- Wesan jokavuotisiin jäsentenvälisiin yleis- luvun loppua kohti. Koko kisa päätettiin urheilukisoihin otti osaa toistakymmentä purkaa 1938 ja asettaa pokaali kilpailtavaksi wesalaista ja kilpailtiin useassa eri lajissa. lajissa, josta useammat jäsenet olisivat kiin- 1921 jopa 5 000 metrin juoksussa. Wesan nostuneita. Kolmella urheilijalla, joista yksi varustelaatikosta Eläintarhassa vastasi koko oli Väinö Katajisto – kahden nimet eivät ole vuosikymmenen ajan Sulo Tamlander. Vuosi- jääneet aikakirjoihin – oli kaksi kiinnitystä kymmenen lopulla hänkin joutui toteamaan kuntoisuuspokaaliin. Seuran vuosikokous seuran yleisurheilun laskukauden; laatikko 1939 päätti, että kisan sääntöjä ei muuteta, 65

mutta noita kolmea urheilijaa kehotettiin Urheiluliiton liittojuhlien käyttöön 1946. Se ratkaisemaan välinsä seuraavan vuoden on myös 1921 ostetun sekuntikellon uran aikana. Luultavasti urheilijat eivät koskaan päätös; sitä ei enää mainita johtokunnan saaneet ratkaistua paremmuuttaan, koska pöytäkirjoissa. toukokuussa 1939 kuntoisuuspokaali annet- Uusi aika alkaa 1962 Olli Vasaman lahjoit- tiin Reini Hurmeen hoidettavaksi. Tiedossa taessa seuralle kaksi uutta sekuntikelloa. ei myöskään ole, mihin pokaali lopulta päätyi, kun helmikuussa 1940 Vesan jäse- Nuorissa tulevaisuus niä kehotettiin antamaan hallussaan olevat kiertopalkinnot yhteiseen suojaan, pois so- Wesassa on 1921 yhteensä 132 jäsentä, kun dan jaloista. päätetään perustaa poikaosasto, jonka jä- senmaksu on 5 markkaa vuodessa. Jaoston Sekuntikellon tarina puheenjohtajaksi valitaan rautatieläinen Oskar Hytönen, josta sittemmin tulee Wesan Kenttäurheilussa samoin kuin hiihdossa, pai- puheenjohtaja. Jäseniä poikaosastoon liittyy nissa, luistelussa ja uinnissa tarvitaan ajanot- heti kaksikymmentä. He ryhtyvät harrasta- toa. Wesan johtokunta päätti syyskuussa 1921 maan kaikkia Wesassa harjoitettavia urhei- ostaa seuralle sekuntikellon, hinta 50 mark- lulajeja, etupäässä kuitenkin palloilua ja kaa (13 euroa). Johtokunta piti tarkkaa lukua kenttäurheilua. Heille järjestetäänkin heti kellosta; se annettiin kalustonhoitaja Wäinö kolmiottelu alle 14- ja 15-vuotiaiden sarjois- Pahlstenin huostaan 1923. Kolme vuotta sa. Poikien määrä kasvaa tasaisesti, mutta toi- myöhemmin sekuntikello oli mennyt niin minta kuihtuu seuran johdossa vuosikymme- huonoon kuntoon, että se päätettiin korjaut- nen puolivälissä esiintyneiden laiminlyöntien taa. Johtuneeko seuran talouden ahdingosta, johdosta. Vuonna 1927 pystytään kuitenkin että helmikuussa 1927 kello odotti edelleen ilmoittamaan yksi 18-vuotiaiden joukkue jal- korjaamista, mitä joudutaan siirtämään kapallon piirinsarjaan. Jäsentenvälisissä hiih- tuonnemmaksi. Toukokuussa johtokunta te- doissa helmikuussa 1928 kilpaillaan myös alle kee kolmannen kerran päätöksen korjauttaa 20-vuotiaiden sarjassa. Leo Karjagin sijoittuu kello. Heinäkuussa seuran puheenjohtaja yhdeksänneksi Kullervon järjestämässä mäen- Kalle Altti luovuttaa kellon Oiva Hurmeen laskukisassa, ja Oiva Hurme hiihtää nel- käytettäväksi. Tämä palauttaa kellon Altille. jänneksi piirin hiihtomestaruuskilpailujen Elokuussa 1930 jäsentenväliset uintikisat on alle 18-vuotiaiden sarjassa. Kilpaillaan myös peruutettava, koska puheenjohtaja on kesälo- luistelussa. Alle 20-vuotiaiden nopein on Leo malla mukanaan seuran sekuntikello. Kolme- Karjagin, kakkosena Valde Virtanen ja prons- toista uintihaluista jäsentä manailee, ja Altille silla Frans Karjagin. päätetään antaa muistutus leväperäisyydestä. Myös kaupungin urheiluviranomaiset pa- Sekuntikellon tarina jatkuu helmikuussa nivat merkille Wesan piristyneen nuorten 1932, jolloin kello lainataan johtokunnan toiminnan. Kaupungin vuosittain Wesalle päätöksellä Arthur Nyströmille. Se on pika- myöntämä avustus kasvoi tasaisesti 1920- laina, sillä Nyström palauttaa kellon kahden luvun alun 1.000 markasta 4.000 markkaan viikon kuluttua. (1.200 euroa) 1931. Vesan sekuntikello kokee huippuhetken- Nuorista Wesa sai myös piristysruiskeen, sä sotien jälkeen, kun sitä lainataan Työväen joka nosti seuran 1920-luvun puolivälin 66

lamasta. Puolalaissyntyinen Josef Maluk ja jo nykyään ovat kansakoululapset kuormitet- Gösta Nuorteva nousivat seuran parhaiksi tuja kaikenlaisilla kilpailuilla liikaa. Koulu- yleisurheilijoiksi, jotka menestyivät hyvin jen johtokunta kieltäytyi ottamasta vastaan piirikunnallisella tasolla. Malukin kuulan- Wesan lahjoitusta. työnnön voittotulos 15.14 vuoden 1929 piirin mestaruuskisoissa oli jopa hyvää kan- Joko-joko-palloa sallista luokkaa. Maluk ja Nuorteva olivat yleislahjakkuuksia; heidän nimensä esiinty- Wesan vihreät paidat loistivat myös Pitkän- vät kärkisijoilla myös luistelussa, hiihdossa sillan pohjoispuolella, Haapaniemen ken- ja sisähyppykilpailuissa, joita järjestettiin tällä. Jo keväällä 1921 Wesan johtokunta talvisin voimistelusaleissa. Myös palloilula- päätti mennä lyömään palloa ja miettimään jeissa, jalka- ja jääpallossa sekä pesäpallossa osallistumista Helsingin ympärijuoksuun. he kuuluivat Wesan vakiomiehistöön. Lokakuussa Kullervo kutsui helsinkiläisiä Wesa pyrki hoitamaan nuoret jäsenensä. seuroja pitkäpallokisaan, ja Wesa ilmoittau- Armas Karhunen, K. Matilainen, Arvo Ståh- tui ennakkoluulottomasti. Seuran sihteeri W. berg, Tauno Raunio, Leo Karjagin, Oiva ja Tulonen kirjoittaa ylpeästi: ”Pitkäpalloakaan Reini Hurme kävivät liiton nuorten ohjaa- ei unohdettu ohjelmasta, vaan harjoiteltiin jakurssin 1929. Vuosikymmenen loppuun sitäkin niin paljon, että heinäkuun 4. päi- mentäessä nuorten toiminta osoitti kuiten- vänä annettiin Wisalaisille saparolle 17 14 kin kuihtumisen merkkejä. Eloon elvytetyssä vastaan”. Pitkäpallo ei kuitenkaan ottanut nuorten jaostossa oli 1930 vain kahdeksan tulta työläisurheilijoiden parissa, mutta se poikaa, joiden kanssa Reini Hurme kävi muodosti hyvän pohjan Lauri Tahko Pihka- keväällä muutaman kerran kävelymarssilla. lan kehittämälle uudelle pelille, pesäpallolle. Seuraavana vuonna tilanne oli jo toivoton; Uusi laji otettiin Wesan ohjelmaan vuosiko- mukana oli vain kuusi poikaa, ”jotka ovat kouksessa 1930, ja maaliskuusta lähtien We- käyneet mukana voimisteluharjoituksissa, san pesäpalloilijat harjoittivat muokkausvoi- vieläpä pari jalkapalloharjoituksissa”. mistelua yhdessä jalkapalloilijoiden kanssa Wesan jalkapalloilijoita kohdannut suo- Punavuorenkadun kansakoululla maanan- nenisku ulottui poikiinkin. Poikaosastosta taisin. Lumien sulettua toukokuussa pesä- erosi 1931 kaksitoista poikaa, jotka ”liittyivät palloilijoille ostettiin kaksi pesäpallomailaa kaikki värväriseura Kronohagens Idrottsfö- ja kaksi pesäpalloa. Ensimmäinen ”lyönti- ja reningeniin”. Wesan nuorista kasvanut Josef koppausharjoitus” pidettiin Hesperian puis- Maluk ilmoitti seuraavana vuonna olevansa tossa 13. maaliskuuta 1930. Harjoiteltiin myös Kiffenin jäsen. myös Brahenkadun kentällä ja myöhemmin Yhtä kaikki, Wesa toimi kyllä voimakkaasti kesällä Hakasalmen puistossa sunnuntaisin, nuorten vetämiseksi mukaan urheiluun. tiistaisin ja torstaisin. Wesan pesäpallon vah- We sa kannatti Kullervon 1941 TUL:n liitto- vat miehet olivat Ensio Nuorteva ja jääpallo- toimikunnalle tekemää aloitetta nuorten mestareiden maalivahti Armas Karhunen. toiminnan edistämisestä. Seuraavana vuon- Uuttera harjoitus ei auttanut. Kullervo na Wesa lahjoitti pokaalin kilpailtavaksi murskasi Wesan 20–0. Seuraavana vuonna kansakoulujen kesken jalkapalloilussa. Kun Wesa sijoittui kevään pokaalisarjassa jo neljän- tiedusteltiin Kansakoulujen johtokunnan neksi, mutta syksyllä joukkueen kohtaloksi jäi mielipidettä asiasta, saatiin vastaukseksi, että viimeinen sija sekä pokaali- että piirinsarjassa. 67

Lauri ”Tahko” Pihkalan kehittämästä pesäpallosta kasvoi nopeasti jalkapallon suosiota uhkaava urheilulaji. Opiskelijoiden ja koulupoikien pelistä tuli lyhyeksi aikaa myös Töölön Wesan harrastama laji (Suomen Urheilumuseo, Kuva-arkisto).

Kun Helsingin Kisa-Toverit voitti Wesan kursseille, N. Holmstenille myönnettiin lupa Haapaniemessä 10–2, Wesan joukkueessa ostaa pesäpallopiikkarit ja Gösta Nuorteva pelasivat jääpalloilija Viljo Holmsten, Gösta sai ostaa räpylän. Pesäpallon tuomarikurs- Nuorteva, Ranta, jalkapalloilijat Erkki Grön- seille Wesa ilmoitti kymmenen osanottajaa, dahl ja Viljo Helinen, Keijo Matilainen, ja Väinö Alho nimettiin 1932 toisen luokan Ensio Nuorteva, Väinö Aalto ja Josef Maluk. pesäpallotuomariksi. Liiton mestaruuskisaan osallistuivat Helsin- Johtokunnassa ei oltu tyytyväisiä pesä- gistä Wesan lisäksi Kalervo, Kullervo, Wisa ja palloilijoiden menestykseen. Lokakuussa HKT. Pesäpalloilijat pelasivat vihreässä pai- 1932 seuran yleinen kokous totesi, että dassa, jonka rinnassa komeili Wesan merkki. pesäpalloilijat kaipaavat johtajaa. Toivottiin Päässä heillä oli vihreä hattu. Tappioista huo- pesäpalloilijoiden esiintyvän ripeästi eikä limatta pesäpalloilijat olivat toimeliaita. He vetelästi, kuten tulokset osoittivat. Mikään halusivat perustaa oman huvitoimikunnan, ei auttanut, into laimeni, ja 1933 Wesa jäi mutta johtokunta ei antanut heille siihen viimeiseksi pesäpallon B-sarjassa. Wesan pe- lupaa. Sen sijaan lähetettiin O. Ranta, Väinö säpallon lyhyelle historialle voitiin kirjoittaa Alho, Josef Maluk ja B. Lundström pesäpallo- piste. 68

Nyrkkeilijät ahkerina jalkapalloharjoituksissa ei käy kuin pieni joukko jäseniä”. Maaliskuussa 1929 Wesa päätti ostaa nyrk- Shakkiharrastus ei kuitenkaan pääty sii- keilyhanskat O. Rannalta. Toinen pari hans- hen. Arthur Nyström järjestää turnauksen koja saadaan huhtikuussa Gösta Nuortevalta. vielä marraskuussa. Miksikään urheilulajiksi Nämä ovat ensimmäiset merkit uuden lajin shakkia ei lasketa, eikä siitä ole mainintoja tulosta seuran toimintaan. Lokakuussa han- seuran vuosikertomuksissa. kitaan ”santasäkki” Punavuoren kansakou- lun voimistelusalille, ja Reini Hurmeelle Lapuan laki maksetaan 125 markkaa (32 euroa) kah- desta parista nyrkkeilyhanskoja. Keväällä Taloudellinen lama ruokkii yhteiskunnassa 1930 Kalle Altti kertoo ylpeänä lehdistölle, ääri-ilmiöitä. Suuressa maailmassa Saksan että seurassa on parinkymmenen miehen nöyryytys ensimmäisen maailmansodan joukko, joka on treenannut säännöllisesti rauhanteossa oli nostamassa valtaan Adolf – nyrkkeilyä. Marraskuussa santasäkki siirre- Hitlerin kansallis-sosialistisen järjestelmän. tään Tehtaankadun koululle, joka lopultakin Meillä Suomessa kansalaissodan arpeutu- saadaan seuran harjoituspaikaksi. mattomat haavat saivat aikaan äärioikeis- Wesan vuosikokous 18. tammikuuta 1931 tolaisen liikkeen nousun. Monet olivat sitä ehdottaa Armas Karhusta Työväen Urheilu- mieltä, että kansalaissodassa työ yhteiskun- liiton nyrkkeilyjaostoon. Teuvo Speeti ilmoi- nalle vihamielisten ainesten raivaamiseksi oli tetaan ensimmäisenä Wesan nyrkkeilijänä jäänyt kesken. Tampereen Veikkojen kisoihin sarjaan alle ”Marksilaisuus on kukistettava viimeistä 53 kg, mutta lopulta hän ei pysty osallistu- piirtoa myöten, ja se kukistetaan silläkin maan. Wesan nyrkkeilytallin jäsen S. Säde uhalla, että ensin on hävitettävä sitä tuke- joudutaan sen sijaan erottamaan seurasta va ja suojeleva valtiovalta ja sen edustajat.” 1932 hänen osallistuttua Suomen Nyrkkeily- Näin julisti Vihtori Kosola Arvo Salon 1966 liiton kisoihin. Vilkas nyrkkeilyharrastus lai- ensi-iltansa Ylioppilasteatterissa saaneen menee kolmekymmenluvun loppua kohti ja Lapualaisoopperan mukaan. Moskovassa kuolee lopulta pihahtaen jättämättä suuria 1920 perustettu Suomen Kommunistinen saavutuksia seuran historiaan. Puolue oli äärioikeistolle ja muullekin porvaristolle punainen vaate. Katsottiin, Shakki liian suosittua että äärivasemmiston toimia johdettiin Moskovasta käsin, ja yleinen mielipide Vuoden 1932 helmikuussa Wesan johtokun- piti suomalai sia kommunisteja Moskovan ta panee kokouksessaan toimeen keräyksen, kätyreinä. Lukuisissa oikeudenkäynneissä jonka tuloilla ostetaan kaksi shakkipeliä kommunistisen puoleen jäseniä tuomittiin Töölön Elannossa käytäviä otteluja varten. vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi. Puolueen Heti helmikuussa pidetään ensimmäiset sallittiin kuitenkin ottaa osaa vuoden 1922 kisat, ja maaliskuussa Tauno Siimes järjestää vaaleihin Suomen sosialistisen työväenpuo- työttömille omat shakkikilpailunsa. Innostus lueen, sen jälkeen työläisten ja pienviljeli- uuteen peliin on suuri. Liiankin suuri, sillä jöiden puolueen nimellä. Se herätti kaikki toukokuussa katsotaan välttämättömäksi kommunismia vastustavat voimat, syntyi poistaa shakkinappulat Elannosta, ”koska Lapuan liike. 69

Töölön Wesan juhliessa kolmea vuosikymmentään kokoonnuttiin Eläintarhan urheilukentälle perhekuvaan. Jalkapalloilijat ja nuoret ovat korvanneet Wesan alkuvuosien valtalajin, painin, edustajat (Seppo Parkkinen).

Liikkeen alkusoittona pidetään kommu- Valtiovalta myötäili lapualaisten väkival- nistien punaisten paitojen riisumista Lapu- taisia toimia. Eduskunnassa päätettiin, että alla marraskuussa 1929. Kommunistien lakkautettuja kommunistisia yhdistyksiä kirjapaino tuhottiin Vaasassa maaliskuussa ei saanut perustaa uudella nimellä. Heinä- 1930 ja heinäkuussa kaksitoista tuhatta kuussa 1930 hallitus määräsi vangittavaksi talonpoikaa marssi Helsinkiin. Kommunis- koko kommunistisen eduskuntaryhmän. teja vastaan hyökättiin henkilökohtaisestikin. Kun hallitus ei saanut eduskunnalta val- Heitä istutettiin muurahaispesässä, pahoin- tuuksia kommunismin tukahduttamiseksi, pideltiin, murhattiin ja kyydittiin itärajalle. eduskunta hajotettiin. Uusi eduskunta, jossa Muilutukset huipentuivat heinäkuussa 1930 vasemmiston edustus supistui 82 edustajasta eduskunnan puhemiehen Väinö Hakkilan ja 66 edustajaan, vahvisti ns. kommunistilait, kahden eduskunnan perustuslakivaliokun- joilla kommunistisen puolueen toiminta nan jäsenen kyyditykseen. Lokakuussa mui- lakkasi. Lapuanliike oli saavuttanut yhden lutettiin jopa entinen tasavallan presidentti tavoitteistaan. Sen isku kohdistui kuitenkin K.J. Ståhlberg ja hänen vaimonsa. omaan nilkkaan, sillä sen suuressa voimansa 70

tunnossa nostama ns. Mäntsälän kapina Äärioikeiston painostus kohdistui ankara- herätti demokratian voimat. Lapuanliike na työläisurheiluun. Työväen Urheiluliiton lakkautettiin 1932 eikä sen seuraajalla, valtionavusta kiisteltiin eduskunnassa vuo- Isänmaallisella Kansanliikkeellä ollut enää desta toiseen, yli 150 työväen seuraa ja osa lii- samanlaista kannatusta eduskuntavaleissa. ton piireistä lakkautettiin. Esitettiin ajatuksia Työväen urheiluliikkeessä työväenliik- suomalaisen urheilun yhdistämisestä yhden keen kahtiajako tapahtui jo 1920-luvun liiton alle, millä pyrittiin lopettamaan koko lopulla. Sosialidemokraattinen puolue oli Työväen Urheiluliitto. havainnut urheiluliikkeen merkityksen ja Paikallisesti riideltiin kenttien ja muiden tuki TUL:n sosialidemokraattisia voimia. urheilutilojen käytöstä. Kun Helsingin piiri- Liiton neljännen liittokokouksen alla 1927 kunnan 17 seuran 24 edustajaa yrittivät ko- sosialidemokraattien tavoitteena oli Eino koontua piirikokoukseen helmikuussa 1931, Pekkalan suistaminen liiton puheenjohta- Lapuan liike sulki heidän pääsynsä Helsingin jan pallilta, kahdensadan demarin valinta Työväentalolle. Työväen Urheiluliiton tun- liittokokoukseen ja liittoneuvoston voima- nukset kiellettiin, ja liittojuhlissa käytettäville suhteiden pitäminen sosialidemokraateille puvuille asetettiin rajoituksia. Liittojuhlien edullisena. kulkueessa kiellettiin työväenmusiikin soit- Kommunistit olivat voimissaan liiton taminen Pitkänsillan eteläpuolella. Helsingin piirikunnassa, jossa heillä oli Porvariseurojen laajaa värväystoimintaa selvä johtoasema SKP:n peitejärjestönäkin pidettiin myös poliittisena ilmiönä. Töölön pidetyn Helsingin Jyryn ansiosta. Työväen Vesan jalkapalloilijoihin kohdistui erityinen Urheilulehti Oy:n vuosikokouksessa lehti paine, ja kymmenet vesalaiset pelaajat siirtyi- siirtyi kommunisteille, ja syntyi TUL-lehti. vätkin porvariseuroihin kaksi- ja kolmekym- Osallistuminen Moskovan spartakiadeihin menlukujen vaihteessa. Reini Hurmeella oli oli kommunistien ja sosialidemokraattien osuva näkemys tilanteesta 1932: ”Kuluneelle välinen voimannäytös, todellinen taistelu vuodelle ovat antaneet erikoisesti leimansa työläisurheilijain sieluista. Heinäkuun 1930 seuraavat kolme seikkaa: yhä lisääntynyt alkuun mennessä Työväen Urheiluliitosta työttömyys, liiton valtionavun riisto ja taan- oli erotettu ”kommunistisina” yhteensä 92 tumuksen julkeat hyökkäykset toveriseuro- seuraa, jotka edustivat 10 799 jäsentä. Hel- jamme kohtaan”. singissä erotettuja seuroja oli yhdeksän, joka kolmas kaupungin työläisurheiluseuroista Urheilu irti politiikasta ja yli puolet Helsingin piirikunnan 4 000 jäsenestä. Eronneet seurat perustivat Työ- Porvarillinen urheiluliike korosti alusta al- läisurheilun Yhtenäisyyskomitean, TYK:n, kaen urheilun puhtautta. Urheilulla ja poli- joka lakkautettiin 1930 kommunistilakien tiikalla ei ole mitään tekemistä keskenään, perusteella. vannottiin. Myös työväen urheiluliikkeessä Työväen Urheiluliitto tukeutui sosialide- viljeltiin mielellään samanlaisia ajatuksia. mokraattiseen puolueeseen ja samanhenki- Wesan sihteerin Arvo Ståhlbergin kirjoit- siin urheiluseuroihinsa. Pääkaupungin suu- tama seuran vuosikertomus vuodelta 1929 rista seuroista Kullervossa, Vesassa, Visassa ja päättyy ylevään loppulausuntoon: ”Poliittiset Elannon Iskussa oli selvä sosialidemokraat- erimielisyydet eivät ole seurassamme näytel- tinen enemmistö. leet huomattavampaa osaa, josta todisteina 71

ovat johtokunnan pöytäkirjat, joista ei löydy pakka poikien työpaikkajärjestön kanssa. yhtään poliittisessa mielessä tehtyä pykälää ja Lokakuussa jouduttiin lähettämään asiasta samaa toivomme tulevaltakin johtokunnalta, vielä kirjelmä Kone ja Siltarakennus Oy:n sillä se on seuramme eteenpäin menon ja työpaikkajärjestölle. Vihdoin joulukuussa vaurastumisen ehto.” Weckströmit ilmoittivat sopineensa asian Töölön Vesan vuosikokous tammikuussa työpaikkajärjestönsä kanssa, ja siitä ilmoitet- 1930 päättyy Kalle Grönforsin gramofonilla tiin Työväen Urheiluliitolle. Tammikuussa soitettuun Kansainväliseen. Kolmekymmentä- 1929 liitto kuitenkin ilmoitti, että pojat eivät neljä jäsentä kajauttaa: ”Työn orjat sorron vielä olleet selvittäneet asiaa Metalliliiton yöstä nouskaa”. kanssa. Jupakka ei selvinnyt, vaikka Kalle Sosialidemokraattien ja kommunistien Altti kävi poikien kanssa liitossa puhumassa välisessä taistelussa työläisurheilijoiden ongelmasta. Tammikuun 13. päivänä 1929 sielusta Töölön Vesa asettui selvästi sosiali- jupakka katsottiin vihdoin selvitetyksi. demokraattien rintamaan. Seuran puolesta Rikkuruuteen Vesa joutui ottamaan rintaman tukimiehenä esiintyi yhä näkyväm- kantaa arvan heittäessä jääpallojoukkueen min Kalle Altti, joka saavutti vahvan aseman vastustajaksi viipurilaisen Talikkalan Tove- työväen urheiluliikkeen johtoelimissä. So- rit, jota syytettiin rikkurityön tekemisestä. sialidemokraattiseen puolueeseen Kalle Koska liittotoimikunnalla ei kuitenkaan ol- Altti liittyi 1927. Liittokokousedustajien lut mitään sanottavaa Tovereista, Vesa päätti jäsenäänestyksessä 1929 Töölön Vesa oli pelata heitä vastaan. poikkeuksellisen vahvasti liikkeellä. Seuran Tavallaan poliittisena voidaan pitää myös kuudestakymmenestä äänivaltaisesta jäse- Vesan vuosikokousten päätöstä seuran ilmoi- nestä peräti viisikymmentäviisi kävi uurnilla tuslehdistä. Vesan alkuvuosina ilmoitettiin vaalissa, jossa Vesalla ei edes ollut omia yksinomaan työväen lehdissä, vuoden 1929 ehdokkaita. vuosikokouksessa ilmoituslehdiksi päätet- Vesan johtokunnan kokouksessa huhti- tiin Työväenjärjestöjen Tiedonantaja, Suo- kuussa 1928 todettiin, että Työväen Urheilu- men Sosialidemokraatti ja ”tarpeen vaatiessa lehti Oy:n toiminta ei vastaa sille asetettuja porvarilehdet”. vaatimuksia, koska lehti on liiton päätöksiä vastaan ja uhkuu sisällöllään ”kommunistis- Kieltolaki kumotaan ta henkeä”. Lehti ajautuikin kommunistien haltuun, ja sosialidemokraatit perustivat Kansanedustajat nousivat juhlallisesti is- tilalle TUL-lehden. tuimiltaan hyväksymään valtakunnallisen Töölön Vesa joutui monesti puuttumaan kieltolain lokakuun 31. päivänä 1907. So- myös jäsentensä ammattijärjestöjen ongel- sialidemokraatit kannattivat kieltolakia. He miin. TUL:n liittotoimikunta lähestyi syys- viittasivat kintaalla K.J. Ståhlbergin ennus- kuussa 1928 Vesaa kirjelmällä, jossa kysyttiin tukselle: kysymyksessä oli syvälle juurtunut ovatko Kurt ja Holger Weckström toimineet suomalainen elämäntapa, ja kieltolaki lakonrikkureina. Jos näin on, liitto vaatii hei- saisi aikaan lainrikkomuksia ja synnyttäisi dän erottamistaan Vesasta. Sulo Tamlanderil- tuottavan salakuljetuksen, pimeän viinan le annettiin tehtäväksi puhua nuorukaisten valmistuksen ja myynnin. Ståhlberg ei isän kanssa ja kysyä hänen mielipidettään. halunnut esitellä eduskunnan päätöstä Kalle Alttikin pantiin asialle sopimaan ju- keisarin vahvistettavaksi ja erosi senaatin 72

virastaan. Ensimmäinen yritys kieltolaiksi 1932 äänin 120–45. Laki astui voimaan 5. raukesi, ja vasta 1917 Venäjän väliaikainen huhtikuuta 1932. hallitus vahvisti kieltolain, joka tuli voimaan kesäkuussa 1919. Pirtu on pahan alku ja juuri Ståhlbergin ennustus kävi toteen. Kansa ei raitistunut vaan käytti hyväkseen sala- Suomalaisen jalkapalloilun historia kertoo kuljetuksen, pimeän viinan valmistuksen ja väkijuomien aina esittäneen keskeistä osaa myynnin houkutukset. ”Isänmaa eli pirtulai- lajin harrastajien joukossa. Kun Tukholman neilla”, kirjoittaa Jorma Simpura kirjassaan olympiajalkapallon pronssiottelua yllättäen Vapaan viinan aika – 50 vuotta suomalaista siirrettiin alkuperäisestä ohjelmasta päivää alkoholipolitiikkaa. aikaisemmaksi, Suomen joukkue joutui Kieltolaki kaatui omaan mahdottomuu- etsimään ”kadonneiden” tilalle pelaajia teensa. Paitsi sen terveydellisiä haittoja, voimistelujoukkueesta. Kun 1960-luvulla kieltolaki vaikutti jopa Suomen vientiteol- Suomen ensimmäinen todellinen ammatti- lisuuden kehitykseen. Viinimaista Ranska laispelaaja, ranskalaiseen viinikulttuuriin jo oli Suomen tärkein kauppakumppani ja tottunut Aulis Rytkönen pyysi viiniä ruoka- kauppasopimus sen kanssa saatiin aikaan juomakseen, hämmästyksekseen hän joutui vain vaivoin kieltolain tultua voimaan. toteamaan päävalmentaja Aatos Lehtosen Kansainvälisen talouspulan puhjettua 1920- kieltävän häneltä nautinnon. Esimerkkejä luvun lopulla Ranska oli valmis uusimaan käsistä karanneelta alkoholin käytöltä on kauppasopimuksen vain, jos viinien tuonti aivan viime vuosiltakin. Suomeen vapautuisi. Myös Ranskasta saata- Töölön Wesalle alkoholin käyttöön liit- van lainan ehtoihin kuului kieltolain hylkää- tyvät ongelmat olivat myös tuttuja, tuskin minen. Kieltolaki aiheutti suuria taloudelli- kuitenkaan sen suurempia kuin muillakaan sia menetyksiä myös valtiolle. Laskettiin, että jalkapalloseuroilla. Tilannetta kuvaa hyvin jos Suomen alkoholin kulutus henkeä kohti seuran sihteerin Reini Hurmeen selostus olisi samaa tasoa kuin Ruotsissa, valtio voisi ottelumatkalta Porvooseen: ”Porvoossa saada alkoholituloja yli 500 miljoonaa mark- esiintyi joukkue seuramme mainetta hä- kaa luopuessaan kieltolaista. väisten. Kuulipa sellaistakin, että älä narise Myös kansa vaati kieltolain kumoamista. taikka puhdistan koko kentän pelaajista, Toukokuussa 1931 jätettiin yli 118 000 nimeä turpa kiinni on sakin päätös sanotaan virkaa käsittävä kieltolain vastainen naisten adressi tekevälle kapteenille. Suurin syy on pirtu. presidentti P.E. Svinhufvudille. Eduskunnan Onko välttämätöntä ryypiskellä ja näyttää, enemmistön ei kuitenkaan vielä uskottu että minä se olen mies? Siinä suuresti ereh- olevan valmis kaatamaan kieltolakia. Pää- dytään. Esiintymiseen on enemmän alettava tettiin kysyä neuvoa kansalta joulukuussa kiinnittää huomiota. Juovuspäissä toisia 1931. Kaikkien alkoholijuomien vapautusta solvaaminen ja omia kehuminen on rumaa, kannatti 546 293 kansalaista eli 70,6 % hy- sellaisesta henkilöstä tekevät toiset huonon väksytyistä äänistä. Sosialidemokraatitkin johtopäätöksen.” joutuivat toteamaan, että heidän vakau- Wesan johtokunta kiinnitti kyllä jatku- muksensa kieltolain puolesta ei enää ollut vasti huomiota jäsentensä käyttäytymiseen. tärkeä työläisillekään. Uusi väkijuomalaki Syyskuussa 1928 K. F. Hedberg julistet tiin hyväksyttiin eduskunnassa 30. tammikuuta neljäksi kuukaudeksi kilpailukieltoon juo- 73

puneena esiintymisestä urheilukentällä. Vepsäläiselle 300 markan lainan vain pari Jalkapallojoukkueen matkustaessa Tampe- kuukautta Turun matkan jälkeen. Lainan reelle määrättiin, että jos pelaaja on matkalla takaajina olivat puheenjohtaja Kalle Altti ja humalassa, hän ei pelaa ja joutuu itse mak- sihteeri Reini Hurme. samaan paluumatkansa Helsinkiin. Aarne Matkaotteluissa käyttäytyminen ei ottanut Vepsäläinen törmäili humalassa seuran ilta- parantuakseen. Päätettiin, että johtokun- missa tammikuussa 1929, repi lopuksi jopa nan määräämän matkanjohtajan tuli tehdä jäsenkorttinsa. Näin törkeä tapaus annettiin kirjallinen selvitys ottelumatkojen tapahtu- vuosikokouksen päätettäväksi; erotetaan mista. Kotkan matkasta 1938 Reini Hurme toistaiseksi, kunnes on sopinut jupakan joh- kirjoittaa: ”Lähtöhetkellä Tauno Raunio oli tokunnan kanssa. Päätös julkaistiin molem- humalassa. Pari junioripelaajaa oli myös iloi- missa urheilulehdissä. Vepsäläinen oli vaikea sella mielellä, joka nähdäkseni oli kolpakon tapaus. Vuonna 1931 hänelle jouduttiin an- ansiota”. tamaan suullinen varoitus sopimattomasta Kesäkuussa 1928 tehty Turun matka sujui käytöksestä Töölön Elannossa. Puheenjoh- jo hieman paremmin: ”Matka oli siitä hyvä, taja Lauri Hagman jyrähti; jäsenet eivät voi että oikein juovuksissa ei ollut ketään. Tosin tulla humalassa Elantoon, ”kuten melko ennen paluumatkalle lähtöä yrittivät Laakso usein on tapahtunut”. ja Snellman taas hieman metelöidä.” Vaikka seuralla oli järjestysvaliokunta, jon- Kun Eino Ahlberg kertoi Kotkan matkasta ka tehtävänä oli valvoa järjestystä omissa ilta- kesällä 1940, sanoista paistoi jo pieni ylpeys: missa ja tansseissa sekä poliisin hyväksymät ”Kaikki olivat raittiita, sillä ei tippaakaan vii- järjestysmiehet, ongelmia esiintyi. Niinpä naa ollut mukana.” vuoden 1931 vuosikokouksessa kehotettiin pitämään parempaa järjestystä huveissa. Juhlavuosi oli menestys Ylimääräisessä kokouksessa samana vuonna Sulo Tamlander toivoi, että seuran jäsenet Kahdeksan jalkapalloilijan loikkaaminen esiintyisivät seuran tilaisuuksissa mallikelpoi- Suomen Palloliiton seuroihin sekä vuoden sesti. Vuoden lopulla jouduttiin vielä päät- 1932 ”skandaaliottelun” jälkeen Teuvo ja tämään, että ”seuran illanvietoissa pannaan Tauno Speetille ja Tauno Rauniolle lan- toimeen lujempi järjestys”. getetut kilpailukiellot johtivat siihen, että Joukkueiden pelimatkat olivat myös huo- ”palloilijamme eivät kuluneena kesänä ole len aihe. Kun jääpallojoukkue oli lähdössä erikoisen hyviä tuloksia niittäneet, mihin- matkaotteluun 1932, Arthur Nyström mää- kä aikaisemmin on totuttu”, Reini Hurme rättiin rautatieasemalle katsomaan, ovatko toteaa. Jonkinlaisessa aallonpohjassa Vesan kaikki pelaajat matkakunnossa. Turun jalkapalloilu 1932 olikin, vaikka sarjoihin matka olikin katastrofi. Reini Hurmeen osallistuttiin neljällä joukkueella, joista kak- mukaan osa jäsenistä oli käyttäytynyt jopa kosjoukkue ”anasti” Helsingin piirikunnan ”sikamaisesti”. Johtokunnan mustalle listalle mestaruuden. merkittiin Heikki Vileniuksen, Aarne Vep- Vesan pelaajakaartin laajuudessa ei ollut säläisen, Josef Malukin, A. Vuorisen, Niilo valittamista, mutta menestystä jouduttiin ja Viljo Holmstenin nimet. ”Musta lista” odottamaan. Työväen Urheiluliiton jalka- kuulostaa rajulta toimenpiteeltä. Sitä se ei pallon valtikka siirtyi 1930-luvun alussa pää- kuitenkaan ollut, sillä johtokunta myönsi kaupungista maaseudulle. Siihen vaikutti

75

Jalkapallomestarit Uuno Parkkinen ja Aarne Davidsson harjoitusten jälkeen vilvoittelemassa Rajasaaressa (Seppo Parkkinen).

varmasti se, että myös muista pääkaupungin asunut selkäinvalidi taksinkuljettaja Ehn al- seuroista siirtyi paljon pelaajia porvariseuroi- koi innostaa seudun poikia urheiluun ja sai hin. Viipurilainen Talikkalan Toverit voitti heidät liittymään Töölön Vesaan huhtikuus- TUL:n mestaruuden 1931, seuraavana vuon- sa 1929. Nyrövaaran jalkapalloura lähti nou- na tittelin valloitti Tampereen Pallo-Veikot. suun hänen armeija-aikanaan 1932–1933, Toverit oli jälleen mestari 1933, ja seuraava- jolloin hänet valittiin Työväen Urheiluliiton na vuonna, jolloin mestaruudesta pelattiin liittojoukkueeseen Norjaa vastaan. Kenraali ensimmäisen kerran suursarjan muodossa, Hugo Östermanilta tuli komppanianpääl- Pallo-Veikot otti toisen mestaruutensa lyö- likölle Uudenmaan kasarmille kirje, jossa mällä loppuottelussa Vesan 3–1. sanottiin, että sotamies Nyrövaara on vapaa Neljän vuoden korpitaival päättyi 1935, matkustamaan kaikkiin muihin maihin pait- jolloin Vesan jalkapalloilu nosti jälleen si Neuvostoliittoon. päätään.Se oli vaatinut uutteraa työtä töö- ”1930-luvun alussa luultiin, että Töölön löläisten nuorten keskuudessa. He nousivat Vesa oli lyöty vuosikymmeniksi toimintaky- kokeneiden pelaajien rinnalle ja toivat mes- vyttömäksi”, Nyrövaara kertoo. ”Puheen- taruuden jälleen Helsinkiin. Loppusarjassa johtajamme Lauri Hagman alkoi minua pu- Vesa pelasi 4–4 TPV:tä vastaan, voitti Tam- heillaan yllyttää kokoamaan rippeistä uuden pereen Kisa-Toverit 5–1 ja nousevan Kotkan ykkösjoukkueen ja ihme tapahtui. Vesa oli Työväen Palloilijat 4–1. jälleen voimissaan; junioreista oli noussut Töölön Vesan kolmannen jalkapallomes- ainesta, joilla Vesa muutamilla vanhoilla taruuden toivat seuralle Bertel Back, Aarne konkareilla vahvistettuna kykeni voittamaan Davidsson, Voitto Tiilikainen, Eino Ahlberg, TUL:n mestaruuden kahtena peräkkäisenä Arthur Nyström, Eino Kortelainen, Reini vuotena 1935–36. Joukkueen kapteenina Hurme, Tauno Raunio, Erkki Laaksonen, olin talvisotaan asti ja samalla koetin ohjata Uljas Nyrövaara, Uuno Parkkinen ja Viljo nuoria parin vuoden ajan, mutta kävi hiukan Helinen. liian raskaaksi kunnolla hoitaa tehtäviä”, hän Seuraavana vuonna Vesa uusi mestaruu- kertoo. tensa miltei samalla joukkueella. Otto Vuo- Vuoden 1936 mestaruuden saavuttaminen rinen, Torsten Speeti, Erik Gröndahl ja Eero perustui siihen, että joukkue saattoi aloittaa Halenius olivat uusia mestareita. Mestarien kautensa melkein samalla kokoonpanolla todellinen ”konkari” oli Arthur Nyström, kuin edellisenäkin vuotena, koska ”Suomen joka oli voittamassa myös Töölön Vesan en- Palloliiton seurojen taholta tavanmukainen simmäistä mestaruutta 1928 yhdessä Reini pelaajien kosiskelu ei ollut niin silmiin- Hurmeen kanssa. Tauno Raunio puolestaan pistävää kuin edellisinä vuosina”. Värväys oli liiton jalkapallomestari vuodelta 1930. kohdistui ainoastaan määrättyihin pelaajiin, Uljas Nyström, joka muutti sukunimensä jotka ”miehuullisesti torjuivat maksakielisten Nyrövaaraksi Suomalaisuuden Liiton nimen- värväreiden houkutukset”. Tulevaisuuteen muuttokampanjan aikana 1933–1934, kun- Vesassa suhtauduttiin luottavaisesti, koska nostautui paitsi pelaajana myös nuorten ”alemmissa luokissa taso on noussut huomat- vesalaisten jalkapalloilijoiden ohjaajana ja tavasti ja seuralla on niissä käyttökelpoista valmentajana. Työväen Urheiluliiton perin- reserviä tulevia ponnistuksia varten”. Kun nekeräykselle laatimissaan muistelmissaan maan taloudellinenkin lama oli hellittänyt Nyrövaara kertoo, kuinka Humalisto 6:ssa otettaan, pelaajat pystyivät keskittymään 76

jalkapalloiluun. Heidän ei tarvinnut mureh- olikin mukana vielä liiton mestaruudesta tia alati jokapäiväistä elantoaan. taisteltaessa”, todetaan Vesan 50-vuotisjuh- Ilahduttavaa ja hyvää tulevaisuutta enna- lajulkaisussa. koivaa oli sekin, että 1935 Vesan poikaosas- Alamäki johti suoranaiseen masennuk- toon kuului 43 poikaa seuran jäsenmäärän seen: ”Vuonna 1940 tuli Helsingin piirin kohotessa 145 henkilöön. mestaruus – ja vuonna 1941 sota. Sen jäl- Puheenjohtaja Lauri Hagmanin johto- keen on Vesan jalkapallohistoriaa kirjoitettu kunta istui vuoden 1936 aikana yhteensä 48 pääasiassa vain harmaareunaisille papereille kokouksessa, ja kirjaan vietiin 497 pykälää. – täyskäännöstä odoteltaessa.” Kaikki johtokunnan jäsenet Uljas Nyrö- Vesan johto yritti parhaansa seuran jal- vaaraa lukuun ottamatta olivat läsnä yli 30 kapallomaineen ylläpitämiseksi. Pelaajien kertaa, sihteeri Arvo Ståhlberg useimmin, valmennusta hoitamaan valittiin 1936 valio- 47 kertaa. Ståhlberg tosin toteaa vuosikerto- kunta, mutta sen valtuuksista ei päästy selvyy- muksessa, että ”loppuvuodella oli joissakin teen. Keväällä päätettiin, että valiokunta voi jäsenissä havaittavissa lamaannusta seuran toimia edelleen, mutta johtokunta päättää asioiden hoitamiseen nähden.” kaikki asiat. Jo 1936 yritettiin hankkia jouk- Urheilullisesti vuosi 1936 oli Töölön Vesan kueelle valmentaja Norjasta, mutta asia venyi kaikkien aikojen parhaita. Jalkapalloilussa niin pitkälle, että hankkeesta luovuttiin. Pe- seuralla oli asettaa tuleen viisi miesten ja yksi lättiin, että norjalainen valmentaja toisi mu- nuorten joukkue. Jalkapallomestaruuden li- kanaan uusia pelisysteemejä, joihin joukkue säksi Vesa voitti piirin mestaruuden toisessa, ei ehtisi perehtyä ennen kauden alkua. kolmannessa ja neljännessä luokassa. Arvo Miksi sitten Vesan jalkapalloilu valui kalte- Ståhlberg kirjoittaa ylpeänä: ”Olemme yli- valle pohjalle? Useassa yhteydessä todetaan voimaisesti paras jalkapalloseura Helsingissä, myönteisenä asiana, että pelaajat eivät enää ehkä koko Suomessakin.” joudu värväyksen kohteiksi yhtä paljon kuin Töölön Vesan juhlavuoden vuosikertomus aikaisemmin. Siitä voidaan myös päätellä, päättyy, ei niinkään vaatimattomasti: ”Emme että Vesan pelaajat eivät enää olleet sillä ole koskaan mahtailleet suurilla saavutuksil- tasolla, jossa heitä olisi kannattanut kosiskel- lamme, mutta olemme näyttäneet esityksil- la muihin seuroihin. Vain Uljas Nyrövaara lämme, että Töölössäkin toimii palloiluseura, näytti enää kelpaavan. Helsingin Jalkapal- jossa ei nukuta, vaan saadaan myös jotakin loklubi houkutteli häntä luvaten, että Nyrö- aikaan.” vaara pääsisi varmasti edustamaan Suomea Berliinin olympiakisoihin matkaavassa jouk- Miksi alamäkeen? kueessa. Onnistunut nuorennusleikkaus olisi ehkä Myöhemmin Töölön Vesan juhlavuosi arvi- ollut ainoa ratkaisu. Vesan sihteeri Urpo oidaan käänteeksi seuran jalkapalloilun his- Hurmeen näkemys joukkueesta vuonna toriassa: ”Tämä täydellinen menestys ei ollut 1937 kertoo paljon: ”Joukkueesta puuttui vielä Vesan jalkapalloilullisen suuruuden sellainen kokoava henkilö, joka olisi huo- ajan lopun alkua, mutta käännekohta huo- lehtinut joukkueesta ja pitänyt sen kurissa. nompaan se joka tapauksessa oli… maa alkoi Tämän takia olikin toverikuri hieman niin hiljalleen viettää Vesan jalkapallomaineen ja näin. Asiaan vaikutti varmaankin paljon puolustajien alla, vaikka seuran joukkue se, että joukkueen pelaajat olivat jokseenkin 77

kaikki jo vanhoja tekijöitä, joten ei luotettu gissä pelatussa uusintaottelussa Vesa voitti kehenkään vaan jokainen halusi olla suuna Varkauden Tarmon niukasti 5–4. Vuoden ja päänä joten tulos oli se, että otteluissa 1934 sankarit olivat V. Lehtonen, Väinö Kata- harrastettiin enemmän suunsoittoa kuin jisto, Kauko Kirsi, Tauno Raunio, Reino Lilja, varsinaista jalkapalloa. Edellä olevasta alle- Niilo Holmsten, Gösta Wickström, Armas kirjoittanut ehdottaa, että tulevana kesänä Karhunen, Otto Vuorinen, Arvo Ståhlberg edustusjoukkueemme nuorennus otettaisiin ja Reini Hurme. oikein toden teolla käsiteltäväksi.” Töölön Wesa oli innolla mukana paran- Mutta mistä nuoret, kun seura ei sitten- tamassa jääpalloilijoiden olosuhteita Hel- kään pystynyt paneutumaan monilukuisten singissä. Jo 1921 pääkaupungin työväen ur- nuorten pelaajiensa kehittämiseen? Uljas heiluseurat perustivat Työväen Luistinrata Nyrövaaran lopetettua uupuneena poiki- –osakeyhtiön, joka rakensi luistinradan Eläin- en ohjaamisen, hänen työlleen ei löytynyt tarhan lahdelle kaudeksi 1922–1923. Koska jatkajaa. Yksi mies ei olisi riittänytkään. Yli Wesassa ei vielä pelattu jääpalloa, seura osti viidenkymmenen pojan valmentamiseen kaksi uuden yhtiön osaketta vasta keväällä olisi pitänyt löytyä 4–5 innokasta nuorten 1923. Päätös oli aikaansa edellä, sillä Wesa ohjaajaa. Kilpailulliset edellytykset nuorten aloitti jääpalloilun vasta 1925 johtokunnan pelaajien kehittämiselle alkoivat olla kun- päätettyä palloilijoiden anomuksesta ostaa nossa. Kun vielä 1930-luvun alussa Vesan yksi jääpallo ja polvisuojukset. Eläintarhan nuorten joukkue pelasi kauden aikana vain Luistinrata Oy ei päässyt seurojen toivomaan 1–2 ottelua, vuosikymmenen lopussa 1939, lentoon. Urheilullisesti rata oli puutteelli- nuorilla oli jo 12 ottelua kaudessa. Sotavuo- nen, taloudellisessa mielessä suoranainen det katkaisivat kuitenkin kaiken kehityksen. katastrofi. Marraskuussa 1928 Vesa vaati Vasta 1940-luvun loppuvuosina Vesan nuoret, kirjelmällä kenttää suurennettavaksi ja jää- A- ja B-pojat, nousivat Työväen Urheiluliiton pallomaaleja korjattaviksi. Leudot talvet ja Helsingin piirin parhaiden joukkoon. vallitseva pula-aika lisäsivät kentän vaikeuk- sia niin, että 1930-luvun alussa yhtiö kaatui. Jääpallokin lamassa Myöhemmin Vesa jatkoi luistinratayhtiön painostamista; miksi pukuhuoneen läm- Kun Vesan jalkapalloa kohdanneet suonen- mittämisessä ja pelikentän puhdistamisessa iskut veivät seuran jalkapalloilun alamäkeen, esiintyy niin paljon laiminlyöntejä? Vesa oli luonnollista, että jääpalloilussakaan ei voi- puhui suuren jääpalloseuran äänellä; piirin tu odottaa vuoden 1929 tapaista menestystä sarjoihin vuoden 1927 jääpallomestarit osal- Vesan voitettua liiton jääpallomestaruuden. listuivat kahdella miesten ja yhdellä nuorten Myös jääpallossa valtikka siirtyi maaseudulle joukkueella. Jo kolmannen jääpallomesta- Talikkalan Tovereiden ja Varkauden Tarmon ruutensa Vesa voitti 1929. viedessä kaksi mestaruutta 1930-luvun alku- Luistinratayhtiö meni konkurssiin 1931. vuosina. Jäljelle jäi huonokuntoinen kahvilarakennus, Jääpalloilijat ehtivät kyllä nauttia mesta- lapioita ja kentän puhdistusvälineitä, ylime- ruudesta ennen jalkapalloilijoiden suurme- nosilta ja joitakin luistimia. Vekselivelkaakin nestystä vuosina 1935 ja 1936. Vuoden 1934 oli 20 000 markkaa (6.000 euroa). talveksi vesalaiset olivat saaneet joukkueensa Kenttävaikeuksista huolimatta Vesan sellaiseen iskuun, että mestaruudesta Helsin- jääpalloilu kehittyi suotuisasti. Vuoden 78

Töölön Wesan Työväen Urheiluliiton jääpallomestarit vuodelta 1934. Takana vasemmalta Väinö Lehtinen, Väinö Katajisto, Kauko Kirsi, Tauno Raunio, Reino Lilja, Niilo Holmsten, Gösta Wickström ja Armas Karhunen. Edessä Otto Vuorinen, Arvo Ståhlberg ja Reini Hurme (Seppo Parkkinen).

1932 jääpallosarjoihin seuralla oli jo kolme Kesäkuussa Vesa anoi oikeutta harjoitella miesten joukkuetta. Jääpallomestaruudesta Kallion kentällä yhdessä muiden seurojen Kullervoa vastaan käyty loppuottelu hävittiin kanssa. Siitä ei vielä tule mitään, koska luis- 1–2. Vesa teki vastalauseen, joka kuitenkin tinradalla on Vesan mielestä huono järjestys hylättiin. Kullervoa vastaan tapeltiin jääpal- ja kenttää hoidetaan huonosti. Toivotaan, lossakin. Loppuottelussa yksi mailan varsi ja että saataisiin uusi Rajasaaren edustalle seitsemän terää lyötiin säpäleiksi. merijäälle. Kallion kentälle anotaan kuiten- Meriradoista haluttiin päästä eroon, mut- kin samaan aikaan harjoitusvuoroja kolmelle ta ajatuksia maapohjaisesta jäädytettävästä joukkueelle. Joulukuussa 1932 Vesa päättää luistinradasta pidettiin haaveina. Työväen lopulta siirtää jääpalloharjoitukset ja -ottelut urheiluseurat eivät kuitenkaan pelänneet. Kallion luistinradalle. Keväällä 1932 ne päättivät perustaa luistin- Kallion luistinradan toiminta alkaa viral- radan Kallion urheilukentälle. Perustavassa lisesti syksyllä 1932. Edellisen kentän koke- kokouksessa Töölön Vesaa edusti Kalle muksista viisastuneina radan perustajat Altti. Lokakuussa 1931 Vesaan liittynyt Emil rajoittavat radan isäntien määrän neljään: Vuorimaa oli yksi Vesan neuvottelijoista Helsingin Ponnistukseen, Helsingin Kuller- luistinradan kanssa. Tammikuussa 1932 voon, Töölön Vesaan ja Helsingin Työväen hän selosti johtokunnalle luistinradan yllä- Luistelijoihin. Luistinradan odotettiin pal- pitämistä Brahenkadun kentällä yhdessä velevan seurojen jääurheilun lisäksi kenttää Helsingin Työväen Luistelijoiden kanssa. ympäröivien koulujen oppilaiden samoin 79

kuin kaupungin pohjoisosien nuorten luis- oli helppo siirtyä moukarinheittoon, jossa telu- ja jääpalloharrastusta. Vuonna 1936 Tamlander kehittyi pian yhdeksi Työväen vahvistettiin yhtymän uudet säännöt, joissa Urheiluliiton kärkimiehistä. 42-vuotiaana edustajistoon kukin seura nimesi kolme Tamlander sijoittui neljänneksi Berliinin jäsentä ja joissa johtokunta valittiin edusta- olympiakisojen moukariheiton karsinnassa jiston jäsenten joukosta. Töölön Vesan pitkä- tuloksella 31,15. Vielä 1937 hänet ilmoitet- aikaisimmat edustajat ensimmäisten 25 vuo- tiin Koiton Visan kisoihin, Salon Vilppaan den aikana ovat Kalle Altti, Lauri Hagman, 30-vuotisjuhlakisoihin sekä Lohjalle ja Hä- Arthur Nyström ja Urpo Hurme. meenlinnaan. Lokakuussa 1939, Tamlander, Jääpalloharrastuksen laajuus ei vuoden 45, voitti moukaripörssin kisan tuloksella 1934 jälkeenkään osoittanut kuihtumisen 55,90, mikä koostui 43,40 metrin heitosta ja merkkejä. Talveksi 1937 Vesalla oli piirinsar- 12,50 metrin ikätasoituksesta. Ensimmäisenä joissa jo neljä miesten ja yksi nuorten jouk- sotavuonna 1940 hän sijoittui vielä neljän- kue. Vuoden lopulla suunniteltiin erillistä neksi piirin mestaruuskisojen moukarissa valmennuskomiteaa jääpalloilulle ja jalka- ja liiton mestaruuskilpailuissa kuudenneksi palloilulle. Jääpallon valitsemiskomiteaa ei tuloksella 40,24. enää valittu, vaan johtokunta päätti joukku- eiden valitsemisesta. Vuoden 1938 marras- Seuran johto ei lepää kuussa aloitettiin jääpalloharjoitukset hiek- kakentällä, ja sarjoihin ilmoitettiin kolme Vesan johtokunta päätti vuoden 1939 totea- miesten ja yksi nuorten joukkue. Jääpallon malla, että seuraavan kerran kokoonnutaan ykkösjoukkueen valmentajana toimi Gösta ”tarpeen vaatiessa”. Tarvetta ilmeni jo helmi- Wickström, jolle korvattiin valmennuksesta kuussa 1940, jolloin päätettiin ottaa yhteyttä aiheutuneet kulut. seuran reservissä oleviin jäseniin tarkoituk- Vesan johtokunta kirjasi vuoden 1939 sena lähettää heille 100 markan (24 euroa) viimeisen kokouksensa viimeisen pykälän: arvoinen lahjapaketti. Lisäksi tilattiin kym- ”Seuraava kokous tarpeen vaatiessa.” Se menen Suomen Sosialidemokraattia kol- tapahtui kaksi päivää Mainilan laukausten men kuukauden ajaksi sotilassairaaloihin. jälkeen. Kaksi päivää kului myös Neuvostolii- Lahjapaketti lähetettiin vain jäsenille, jotka ton maa-, meri- ja ilmavoimien hyökkäykseen olivat maksaneet vuoden 1938 jäsenmaksun. Suomeen. Poikkeus voitiin tehdä seuran toiminnassa mukana olleiden kohdalla. Paketissa oli Tamlander kärkimiehenä etupäässä ruokaa sekä lyhyt selostus Vesan viimeaikaisesta toiminnasta. Kallion Luistin- Lupaavien nuorten kenttäurheilijoiden loik- radalta saatiin 1 250 markkaa (300 euroa) kaus Vesasta Kiffeniin ei lopettanut Vesan paketteja varten. yleisurheiluharrastusta. Eläintarhan kentälle Johtokunta sai vastaanottaa kiitokset riitti vihreäpaitaisia vesalaisia heidän harjoi- lahjapaketista huhtikuussa seuraavilta Ve- tusiltoinaan. Näkyvimmäksi yleisurheilijaksi san jäseniltä: Reino Lilja, Holger Laine, Vesassa nousi 1930-luvulla Sulo Tamlander, Kalle Lönnfors, Sulo Honkaniemi, Viljo seuran johtokunnan jäsen ja tiukka kalus- Holmsten, Uljas Nyrövaara, J. Merikukka, tonhoitaja. Elokuussa 1931 hän voitti piirin O. Ranta, Heikki Vilenius, Otto Vuorinen, mestaruuden linkopallon heitossa. Lajista Urpo Hurme, Aarne Davidsson, Arthur 80

Nyström, Uuno Järvelä, Uuno Parkkinen toiminta ei suinkaan ollut lamaantunut so- ja Lars Bäckström. ”Reka” Lilja oli TUL:n dan vuoksi. Voitiin ilmoittaa kolme miesten jääpallomestari 1934, Uljas Nyrövaara jalka- ja mahdollisesti yksi nuorten joukkue piirin pallomestari 1935 ja 1936, Heikki Vilenius jääpalloiluun 1941. jalkapallomestari 1926 ja jääpallomestari Edustusjoukkueen nuorennusleikkaus oli 1927, Otto Vuorinen jääpallomestari 1934 ja ajankohtainen asia. Kun nuorten määrä jalkapallomestari 1936, Urpo Hurme Vesan kasvoi sotavuosiin mennessä 50–60 poi- puheenjohtaja ja ”seuran yleiskone” sekä jää- kaan, pohjaa ajatuksen toteuttamiselle oli. kiekon sielu sotien jälkeen. Aarne Davidsson Halukkaita ohjaajia ei kuitenkaan löytynyt oli jalkapallomestari 1935 ja 1936, Arthur riittävästi. ”Seuran nuorten toimikunta ei Nyström seuran kunniajäsen, kolminker- ole kuluvana vuonna aikaansaanut mitään, tainen jalkapallomestari 1926, 1935 ja 1936 vaikka sellainen on nimellisesti ollut”, kir- sekä Uuno Parkkinen jalkapallomestari 1935 joittaa tylysti seuran sihteeri Eino Ahlberg ja 1936. 1939. Samoin sanoin puhutaan nuorten Ensimmäisen suruviestin rintamalta Vesa toiminnasta aina rauhantuloon saakka 1945. sai jo kevättalvella seuran johtokunnan jäse- ”Siispä herätkää nuorten toiminta, Ahlberg nen, Gösta Wahlströmin kaatuessa sodan jatkaa. ”Kerätkää seurasta parikymmentä alkuvaiheissa. Sankarivainajan kohtalon nuorta 12–16 vuosien väliltä ja opettakaa koki myös 1940 seuran entinen johtokun- heidän vereensä perinpohjin tuo valmen- nan jäsen Kaarlo Grönfors. He jäivät Vesan nusohjelma niin seura saa korkeintaan 5 ainoiksi menetyksiksi talvisodan aikana. vuoden kuluttua nähdä millaisia hedelmiä se kantaa.” Ahlberg kysyy: ”Eikö seurastam- Nuorennusta haetaan me löydy uutta Uljas Nyrövaaraa vai ottaako hän tämän huolekseen joidenkin yhtä onnis- Kun suuri osa Vesan aktiiviurheilijoista tuneiden kanssa?” oli rintamalla, seuran toiminta painottui Työväen Urheiluliitto panosti jalkapal- nuorten ohjaamiseen. Kesäkautta varten loilijoiden valmennukseen. Toukokuun ilmoitettiin yksi joukkue alle 20-vuotiaiden 1. päivänä 1939 Helsinkiin saapui Norjan jalkapallosarjaan, ja Paavo Enroos valittiin Työväen Urheiluliiton jalkapallovalmentaja nuorten ohjaajaksi. Hänen avukseen tuli Håkan Andersen. Viikon verran hän val- myöhemmin Arvo Ståhlberg, jalkapallomes- mensi pääkaupungin suursarjajoukkueiden tari 1930 ja kaksinkertainen jääpallomestari pelaajia. Vesan vanhojen ”mestareiden” 1927 ja 1934. Nuorten joukkue voittikin asennetta norjalaisvalmennukseen kuvaa sotasarjan, johon osallistui seitsemän jouk- Eino Ahlberg: ”Haluaisin painaa mieleen kuetta – enemmän kuin koskaan Helsingin seuran jalkapalloa harrastaville jäsenille piirin jalkapalloilussa. Vesan jalkapalloili- että käytettäisiin norjalaisen valmentajan joille jaettiin ilmaiseksi kolmekymmentä esittämää valmennusohjelmaa harjoituksissa harjoituskorttia Pallokentälle, ja myöhem- hyväksemme, sillä se on ainoa oikea ja lopul- min kortteja jouduttiin hankkimaan vielä liseen jalkapallopelin hienouksiin viitoittava viisitoista lisää. Ensimmäisenä sotavuonna tie joka löytyy juuri hänen esittämällään val- 1940 Vesassa oli 120 jäsentä, suurin osa nuo- mennusmenetelmällä. Voidaan ehkä arvella ria. Kun syksyllä pohdittiin osallistumista vanhempien pelaajien keskuudessa ettei jääpallosarjoihin, huomattiin, että seuran sitä voi omaksua kun on tottunut jo tähän 81

omaan systeemiin. Mutta jos aina kentälle päivärahoja pelaajille maksettiin Porvoon tullessa jokainen mies yhtyy toisten kanssa matkalta? niin se alkaa kyllä menemään.” Raha tulee mukaan Tippaus alkaa Kun Tippaustoimisto Oy huomautti Vesaa Suomen Palloliitto esitti jo 1936 valtioneu- sen lähettäessä heikon joukkueen Porvoon vostolle veikkaustoiminnan aloittamista. Esi- Veikkoja vastaan marraskuussa 1940 pelat- tystä ei hyväksytty. koska pelättiin jalkapallon tuun veikkausotteluun, seura ilmoitti syyksi saavan liian hallitsevan osan toiminnassa. sen, että liitto ei suostunut maksamaan Sotavuosi 1940 on yhdessä suhteessa Ve san pelaajille heidän vaatimaansa päivä- merkittävä koko suomalaisen urheilun rahaa. Sen vuoksi Porvoon joukkueessa oli kannalta. Kun valtion urheilujärjestöille vain neljä Vesan edustusjoukkueen vakituista osoittamat avustusvarat uhkasivat supistua, pelaajaa. Raha oli tullut jalkapalloiluun. urheilujärjestöjen aloitteesta syntyi kesällä Vesan vuosikokouksessa 1939 päätettiin, Tippaustoimisto Oy. Jalkapallo-ottelut muo- että edustusjoukkueen pelaajille makse- dostivat valtaosan veikattavista kohteista. taan päivärahaa kotiotteluissa 10 markkaa Töölön Vesa oli alusta alkaen mukana, ja (2,9 euroa), vierasotteluissa 20 markkaa seuran ensimmäiseksi asiamieheksi valittiin (5,8 euroa). Lenkillä kävijöille maksettiin Kalle Altti. Jäsenistön veikkauksista lankea- saunarahaa 2,50 markkaa (0,72 euroa) ja va asiamiespalkkio päätettiin siirtää seuran valmentaja Gösta Wickströmille luvattiin tilille. Vesa otti vastaan veikkauksia tiistaisin korvata valmennuksesta aiheutuneet kulut. klo 18.30–20.30. Veikkauskierroksilta 11–12 Seura suostui myös maksamaan kokonaan asiamiespalkkioita saatiin 60 markkaa (15 Pallokentän harjoituskortit. Tiistain ja tors- euroa), 13. kierrokselta 40 markkaa (10 tain harjoitusten jälkeen seura tarjosi pelaa- euroa) ja 14–15. kierrokset tuottivat seuran jille suihkumaksun, muina iltoina pelaajat kassaan 140 markkaa (34 euroa). joutuivat maksamaan suihkunsa itse. Vesalle Ensimmäisen veikkauskohteena olleen koitui 1939 suihkumaksuista 633 markan ottelunsa Vesa pelasi lokakuussa 1940 ja voit- (180 euroa) lasku. Saunaillat alkavat tulla ti Ponnistuksen 3–0. Seuraavasta veikkaus- suosituiksi, ja seura lupaa maksaa saunan ottelusta Kullervoa vastaan kullekin pelaa- yhden harjoituksen jälkeen. Vuonna 1941 jalle luvattiin 15 markkaa (4 euroa) ottelun pelaajille, jotka käyvät säännöllisesti harjoi- ylijäämästä. Pelaajille annettiin myös lippuja tuksissa, luvataan seuran piikkiin yksi sauna myyntiin, ja myyntitulot he saivat pitää itse. viikossa. Edellisenä vuonna heille oli luvattu Kullervo-ottelu tuotti kuitenkin tappiota, kolme hierontakertaa syksyn 1940 aikana ja Vesa anoi Tippaustoimistolta korvausta, seuran laskuun. Valmentajan palkkio ei mutta sitä ei luonnollisestikaan myönnetty. kyllä päätä huimaa; 1940 se päätetään 250 Kolmannen veikkausottelunsa Vesa pelasi markaksi (60 euroa) pelikaudelta. Porvoossa, jossa Veikot murskasi joukkueen Jalkapalloilussa aloitetaan yhteistoimin- 7–1. Tulos herätti vilkkaan keskustelun; ta Suomen Palloliiton kanssa. Vesa pelaa pelasiko Vesa Porvoossa parhaalla miehis- HIFK:ta vastaan, ja pelaajille luvataan otte- töllään? Työväen Urheiluliittokin puuttui lusta 30 markkaa (7 euroa), varamiehille 15 otteluun ja tiedusteli Vesalta, minkä laisia markkaa (3,50 euroa). Jääpalloilijoille luva- 82

taan vierasotteluista 40 markan (10 euroa) ohjelmaan. Vasta rauhan tultua 1945 pysty- päiväraha, kotiotteluista ei makseta mitään. tään järjestämään ensimmäiset jäsentenvä- Kun Vesa saa liitolta korvauksen ottelusta liset hiihdot. Kisan säännöt laatii Helmer Kullervoa vastaan 1941, se maksetaan edel- Hellström, ja ladulle lähdetään helmikuus- leen pelaajille. Maaliskuussa lyödään kiinni sa 1945. Kovinkaan kiinnostuneita hiihtoon jalkapalloilijoiden päivärahat: 50 markkaa vesalaiset eivät ole; yleisessä sarjassa kilpaili vierasotteluista (10 euroa), 10 markkaa kuusi hiihtäjää, nuorten sarjassa vain kaksi. (2 euroa) kotiotteluista, voitosta 20 markkaa Ensimmäisen kiinnityksen pokaaliin saa (4 euroa). Veikkausotteluista pelaajat saavat sääntöjen laatija Helmer Hellström. Hänet 40 markkaa (8 euroa) mieheen. tunnetaan paremmin Vesan jalkapalloili- Rauhan tultua 1945 päivärahoja korote- jana. Seuraavana vuonna osanottajia on jo taan 150 markkaan (15 euroa) vierasotteluis- enemmän; yleisessä sarjassa edelleen kuusi, ta, 30 markkaan (3 euroa) kotipeleistä. Jopa mutta alle 18- ja 16-vuotiaiden sarjoissa yh- nuorten joukkueen Tampereen matkasta teensä seitsemän. Seurasaaressa järjestetyissä maksetaan pelaajille päivärahaa 75 markkaa hiihdoissa 1946 osanottajia oli yhteensä vii- (8 euroa). sitoista, ja 12-vuotiaiden sarjan voittaa Reijo Johtokuntakin ansaitsee palkkion uuras- Simola. Simolan veljekset osoittautuvat myös tuksestaan. Vuosikokouksessa 1940 päätetään hyviksi hiihtäjiksi. Vuonna 1949 Reijo voittaa maksaa sihteerille 300 markkaa (72 euroa), alle 14-vuotiaiden sarjan, Pentti on toinen rahastonhoitajalle 200 markkaa (48 euroa). alle 16-vuotiaissa ja Olli nappaa pronssia ylei- Muut jäsenet saavat vapautuksen jäsenmak- sessä sarjassa. Alle 16-vuotiaiden sarjan voit- suista, mutta vapaajäsenet saavat 30 markan tajaksi hiihtää Keijo Tamminen. Seuraavana (7 euroa) korvauksen. Sihteerin palkkio vuonna M. Kemppainen saa kolmannen korotetaan 500 markkaan (50 euroa) 1945, kiinnityksen Risto Mustosen palkintoon ja puheenjohtajalle maksetaan 300 markkaa vie pokaalin kaappiinsa. (30 euroa) ja rahastonhoitajalle 400 mark- Vesan hiihtoharrastus jatkui talvesta toi- kaa (40 euroa). Johtokunnan jäsenet saavat seen, ja luistelussakin vesalaiset kilpailivat tyytyä viiteenkymppiin (5 euroa). joka talvi. Kun Arthur Nyström valitaan seuran pal- Sodan keskellä tammikuussa 1941 Stadio- loiluvalmentajaksi 1945, hänelle luvataan nilla pidetyssä vuosikokouksessa 34 vesalaista 490 markkaa (50 euroa) kuukaudessa. Seu- päättää ottaa uuden pelin, koripallon, seu- raavana vuonna valmentajaksi valitulle Eino ran ohjelman; ensin vain kokeilumielessä. Ahlbergille maksetaan jo 900 markkaa (58 Harjoitukset aloitetaan Helsingin keskuksen euroa) kuukaudessa. yhteiskoululla helmikuussa, ja maaliskuussa johtokunta päättää ostaa yhden koripallon. Hiihtoa ja koripalloa Ilmoittaudutaan B-sarjaan, ja Erkki Grön- dahl saa tehtäväkseen määrätä joukkueen Töölön Vesan perustaja Risto Mustonen kokoonpanon. Ensimmäisessä ottelussaan kuolee tapaturmaisesti 3. maaliskuuta 1941. Vesa rökittää Toukolan Teräksen 34–8. Työ- Mustosen perilliset lahjoittavat Vesalle kierto- väen Mailapoikien B-joukkue osoittautuu palkinnon kilpailtavaksi jäsenten kesken liian kovaksi, Vesa häviää 13-–23. hiihdossa. Useita vuosia unohduksissa ollut Koripalloa Vesassa pelattiin todella ”kokei- Mustosen suosima urheilulaji palaa seuran lumielessä”, sillä seuran vuosikertomukset 83

Lauri Hagman johti Töölön Vesan vaikeiden sotavuosien yli ja toimi seuran puheenjohtajana yli kaksi vuosikymmentä (Työväen Arkisto). 84

eivät kerro joukkueiden tuloksista mitään nuorta piiriä”, todetaan Vesan 50-vuotisjuh- ennen vuotta 1948. Tuolloin todetaan kori- lajulkaisussa. ”Tosin seuran miehet koettivat pallon olevan ”vallan uusi harrastusala, joka parhaansa antaessaan tyttöjen toiminnalle lupaa hyvää seurallemme”. Sarjassa on kaksi tukeaan, mutta kun Vesassa ei kuitenkaan joukkuetta, ja Vesan A-joukkue häviää Hel- ollut sellaista vanhempaa naista, joka olisi singin Tarmolle 12–22 ja B-joukkue voittaa ottanut tämän toimintasektorin narut viisai- Keravan Toverit 18–8. Seuraavana vuonna siin käsiinsä, jäi yritys vain yritykseksi”. 1949 Vesan kaksi joukkuetta pelasivat yh- Kuinkahan ”parhaansa” Vesan miehet nai- teensä kuusitoista ottelua, mutta 1950 pelien sia yrittivät auttaa? Seuran historiasta ei juu- määrä jäi kuuteen. Sen jälkeen aikakirjoihin rikaan innostusta naisten toimintaan löydy, ei ole kirjattu koripallotuloksia. Voidaankin vaikka paineita naisten mukaan saamiselle katsoa lajin kuihtuneen uudelle vuosikym- esiintyi jo varsin varhain. Aikana, jolloin Ve- menelle tultaessa. san päälajina oli paini, Työväen Urheiluliit- Yksilötasolla Töölön Vesa voi kyllä ylpeillä to kehotti useaan otteeseen työväen seuroja koripalloilijoistaan. Vesan kasvatteja, jotka ottamaan ohjelmaansa myös naisten lajeja, siirtyivät SM-sarjassa pelaavan Helsingin pääasiassa voimistelua, myöhemmin myös Kisa-Toverien riveihin, ovat Reijo Raulas, uintia ja kenttäurheilua. Töölön Vesa vaike- Pentti Simola ja monitaituri Jaakko Mans- ni liiton esitykset suoralta kädeltä kuoliaaksi. sila. Heistä Raulas eteni 1953 Suomen Ennen kuin tuomitaan Vesa naisia syrjiväksi B-maajoukkueeseen saakka. Reijo Simola seuraksi, on otettava huomioon, että sen toi- puolestaan oli mukana HKT:n A-poikien mintaa jarrutti vuodesta toiseen harjoitussa- joukkueessa, joka voitti koripallon Suomen lien puute. Jo se yksinään esti suopeamman mestaruuden 1964. suhtautumisen naisurheiluun. Runeberginkadun Hokissa tammikuussa Joulukuulta 1931 on peräisin ehdotus, 1945 pidetty Vesan vuosikokous keräsi 40 että seuran vuosikokoukselle ehdotettaisiin vesalaista antamaan potkua seuran toimin- naisjaoston perustamista. Arthur Nyström nalle sodan jälkeen. Puheenjohtaja Lauri ja Arvo Ståhlberg ilmoittivat vastustavansa Hagman korosti sitä, että nuoriin on kiin- esitystä, eikä siitä tullutkaan mitään. Esitys ei nitettävä erikoista huomiota. Kokous päätti ollut mitenkään uusi päätellen pöytäkirjan myös ottaa käsipallon Vesan ohjelmaan. Se merkinnästä: ”ei perusteta naisjaostoa tällä- oli helpommin sanottu kuin tehty, sillä vaik- kään kertaa.” ka syksyksi anottiin salivuoroa Stadionilta ja Ajatus naisurheilun ottamisesta Vesan toivottiin TUL:n Helsingin piirin järjestävän ohjelmaan ei kuitenkaan kuollut. Mitään käsipallon neuvontakurssit, maaliskuussa toimenpiteitä ei kuitenkaan aiheuttanut 1946 piirille jouduttiin ilmoittamaan, että liiton naistoimikunnan kirjelmä naisten Vesalla ei ole käsipalloa ohjelmassaan. toiminnan aloittamisesta 1940. Lokakuussa naistoimikunnan uuteen kirjelmään todet- Vesa penseä naisille? tiin, että se ei aiheuta mitään toimenpiteitä, ”koska Vesalla ei ole naisjaostoa”. Paineet Naisetkin harjoittelivat lyhyen tovin kori- kasvoivat; vielä huhtikuussa 1941 Vesan joh- palloa Stadionilla. Alku oli hankala; ”tiukka tokunta siirsi naistoimikunnan uuden kirjel- tilanne pelisalin ja ohjaajan saannin suhteen män roskakoriin merkinnällä ”ei aihetta”. ei suinkaan rohkaissut yrittäjien pientä ja Lopulta oli luovutettava. Huhtikuussa 1947 85

päätettiin ottaa johtokuntaan kaksi naisjä- tiin Työväen Urheiluliiton koripallojaoston sentä ”epävirallisesti”. Yleisessä kokouksessa jäseniksi. Myös nuoriin tyttöihin panos- 33 vesalaista päätti perustaa ”epävirallisesti” tettiin. Toukokuussa 1948 kahta vesalaista naisten jaoston vuosikokoukseen asti, jolloin tyttöä ehdotettiin naisurheilun harrastajien asiasta oli määrä päättää ”virallisesti”. luentotilaisuuteen, ja yhtä tyttöä esitettiin Uusi naisjaosto äityi puuhakkaaksi. Se liiton nuorten leirille Pajulahden Urheilu- pommitti kirjelmillään johtokuntaa, joka opistolle. joko siirsi asioita tuonnemmaksi tai totesi, Suunnitellut Vesan nuorten leiripäivät ja että kirjelmä ei anna aihetta toimenpitei- maastojuoksut jouduttiin kesällä kuitenkin siin. Elokuussa 1947 varattiin kuitenkin peruuttamaan osanottajien vähyyden takia. Stadionin sali naisille maanantaisin, ja Kirsti Naisten syyskurssi Pajulahdessa ei myöskään Arpelle annettiin seuran veikkausasiamie- antanut aihetta toimenpiteisiin. Talvella hen tehtävät. Helsingin piirin naisjaoston 1948 naisten salivuoro Stadionilla jouduttiin kerhotilaisuuteen lähetettiin myös kaksi ve- myös peruuttamaan, kun kävijöitä ei ollut. salaista naista. Vesan miesten luottamus naisiin sai pahan Stadionin sali ei kiinnostanut naisia. Jo kolauksen alkuvuodesta 1949, kun todettiin, lokakuussa Stadionin salivuoro annettiin että Kirsti Arppe oli laiminlyönyt sihteerin Suomen Pankin naisille, jotka maksoivat tehtävät ja mikä pahinta, veikkauksien tili- puolet salin vuokrasta ja ohjaajan palkkiosta. tykset. Lopulta koko vuoro annettiin pankin naisil- Naisten mukaantuloa alun perin vas- le, koska salia ei voinut käyttää pallopeleihin. tustanut Arthur Nyström kävi kuumana: Kirsti Arpelle ja S. Rauramolle annettiin lupa ”Toimintakertomuksen puolesta” allekirjoit- tiedustella uutta salia naisille. tamassaan litaniassa hän totesi naisjaoston ”Virallisesti” Töölön Vesan naisjaosto pe- nukahtaneen ja K. Arppen olleen huolima- rustettiin helmikuussa 1948, jolloin Kirsti ton seuran urheilutulosten kirjaamisessa. Arppe valittiin myös seuran sihteeriksi ja ”On valitettavaa, että johtokunnan molem- Salli Raeranta johtokunnan jäseneksi. Yhdis- mat naisjäsenet sammuivat kesken työn”, tysrekisteri ei kuitenkaan hyväksynyt alaikäis- Nyström kirjoittaa. tä Arppea sihteeriksi. Virallisesti sihteerinä Veikkaustilitysten laiminlyönti oli vaka- toimi Erkki Gröndahl, mutta Arppe kirjoitti vampi asia. Mieleen muistui ”tussimestari” kaikki johtokunnan pöytäkirjat. Teittisen pakeneminen suihkurahojen kans- Kannustaakseen nuorten ja naisten jaos- sa rapakon taakse. Maaliskuussa puheenjoh- ton työtä Uljas Nyrövaara esitti, että Vesa taja Lauri Hagmanin onnistui saada Arpen järjestäisi arpajaiset muiden seurojen kanssa. nimi velkakirjaan. Velka jätettiin perittäväksi Mukaan saatiinkin pian Ponnistus ja Helsin- ja syyskuussa se pantiin ulosottoon. Tammi- gin Työväen Uimarit. Kirsti Arpelle kasaantui kuussa 1950 kaupunginvoudin konttori taloudellisia tehtäviä; veikkausasiamiehen maksoi Vesalle Arpen velasta 6.980 markkaa työn lisäksi hänet valittiin huolehtimaan (220 euroa) ja maaliskuussa velka todetaan seuran Elannon lappujen keräämisestä. kokonaan maksetuksi. Naisten toimeliaisuuteen uskottiin. Eniten Naisten toiminta Vesassa kuihtuu pois, uusia jäseniä hankkiville naisille luvattiin vaikka kolme naista on seuran 1953 jäsen- hopeinen lautanen. Järjestötehtävissäkin luettelossa yhdessä 95 miehen ja 85 pojan naisiin luotettiin. Arppea ja Raerantaa esitet- kanssa. 86

Luonnonjäiltä jäähalleihin

Kivi-Töölö kasvaa Töölön tenavat saivat vielä pitkään leikkiä rakentamattomalla kallioalueella Messe- Sotavuosiin tultaessa huvila-Töölö alkoi olla niuksenkadun, Minna Canthinkadun ja vain muisto. Töölön halkaiseva pääväylä Län- Nordenskiöldinkadun rajaamassa kortte- tinen Viertotie nimettiin Turuntieksi 1928, lissa. Sieltä löytyi kallioiden lisäksi tasaista Erottajalta lähtenyt Heikinkatu ja Turuntie nurmikkoa ja kivistä louhikkoa, jotka oli yhdistettiin 1942 Mannerheimintieksi, joka kuin tehty poikien intiaani- ja ritarileikkejä ulotettiin aina Ruskeasuolle asti. varten. Vuonna 1956 kalliot valtasi arkkitehti Kolmekymmenluvun vilkas rakentamis- Alvar Aallon suunnittelema Kansaneläkelai- kausi hävitti Mannerheimintien varrelta toksen mahtava rakennus, josta Töölön Vesa miltei kaikki vanhat villat komeiden kivita- myöhemmin löysi tyyssijan kerhoilloilleen ja lojen noustessa niiden tilalle. Töölön Vesan johtokunnan kokouksilleen. synnyintalo Humalisto kolmessa joutui anta- Ajoneuvoliikenteen kasvua todistavat maan tilaa kivirakennukselle 1936, jolloin huoltoaseman valmistuminen Urheilukadun myös katosi sen vieressä sijainnut Spennertin ja Reijolankadun kulmaan 1940 sekä huvila huvila. Kolme vuotta myöhemmin rakennet- Svean paikalle osoitteeseen Mannerhei- tiin Mannerheimintien ja Lääkärinkadun mintie 116 vuonna 1952. Esson huoltoase- kulmaan talo, jossa sittemmin Töölön Vesa ma Mannerheimintie 78:ssa valmistui vasta piti kioskiaan. 1977. Ajoneuvoliikenne Töölössä ei ollut Vuosikymmenen suurin rakennushan- kovinkaan vilkasta vielä 1950–60-luvuilla. ke oli epäilemättä Stadionin rakennus- Ruusulankadulla ovat monetkin Töölön työ. Areena oli tarkoitettu vuoden 1940 Ve san pojat opetelleet jalkapallon aakkosia olympiakisoihin, joita ei koskaan tullut kiivaissa katupeleissä. Luovutetusta Karja- sodan puhkeamisen takia. Olympiastadio- lasta Töölöön evakoitunut Georg Krutelew nin korkea torni muodostui Töölön kauas muistelee: ”Vesan kundit pelasivat päivät näkyväksi maamerkiksi. Vuonna 1935 oli val- päästään Ruusulankadulla. Menin mukaan, mistunut kisahalli A, joka tarjosi mainiot ti- ja ne katsoivat syrjäsilmällä, kukahan tuokin lat urheilun lisäksi muillekin tapahtumille. on, venäläinen nimi ja kaikki? Kun annoin Kisahalliin liittyvä B-halli avattiin yleisölle pari hyvää syöttöä, minut hyväksyttiin pian 1950. joukkoon”. Jääkiekon suosion kasvaessa Kuin puuttuva hammas kivitalojen ket jus- Töölön pojat käyttivät myös Linnankosken- sa oli pitkään Mannerheimintien, Duncke- katua peliareenanaan. rinkadun, Töölönkadun ja Kivelänkadun Kivi-Töölön rakentaminen vaikutti myös rajaama alue. Se oli kaupungin puhtaana- kaupunginosan asukkaisiin. Kun vuosisa- pitolaitoksen käytössä aina 1960-luvulle asti. dan alun talonkirjat kertovat asukkaiden Tontille mahtui puistoa, kalliota, nurmik- olevan mm. ulko- ja sekatyöläisiä, ajureita, koalueita ruusupensaiden tiheikköä, sata- ajurinrenkejä, lyhdynvirittäjiä, lasinhiojia, vuotias kivitalo ja vanhoja puutaloja. Ta- raitiovaunun konduktöörejä, tiskaajattaria, loissa asui noin viisikymmentä vuokralaista, juuritavarakauppiaita, uusissa kivitaloissa ajureita ja tallimiehiä, myöhemmin puh- asui konttoristeja, kirjureita, kassanhoita- taanapitolaitoksen väkeä. Töölön kirjasto jia, opettajia, merikapteeneja, kirjanpitäjiä, avattiin tällä tontilla yleisölle 1937, nykyiset vaakamestareita, ekonomeja ja poliiseja. hotellit valtasivat alueen vasta 1972. 87

Jääkiekkoilun alkuvuosina jääkiekkoa pelattiin ilman laitoja melko alkeellisilla varusteilla (Suomen Urheilumuseo, Kuva-arkisto).

Jääkiekkoilu alkaa pohtia lajin mahdollisuuksia Suomessa. Jääpallo oli talven valtalaji, mutta jääkie- Jääkiekkoilu yritti Suomeen jo vuosisadan kon kannattajat pitivät sen tulevaisuutta vaihteessa, mutta ensimmäinen yritys ei otta- epävarmana taloudellisista syistä. ”Missä on nut tulta. Professori Leonard Borgströmin suuria luistinratoja voidaan sitä sopivasti Pohjoissataman jäällä esittelemä peli oli pelata, mutta vain päivänvalossa”, Urheilu- sekoitus tuttua jääpalloilua ja jääkiekkoa. lehti kirjoittaa 1927. ”Tällaisia suuria ratoja Kentällä ei ollut reunuksia, ja maalien voidaan ylläpitää vain kohtalaisen suurilla virkaa tekivät kaksi metrin pituista tolppaa, paikkakunnilla. Meidän harvaan asutussa joiden väliin kiekko piti toimittaa. ”Peli on maassamme kohottaa matkakustannukset aika huvittavaa, kysyy väsymättömiä sääriä korkealle kilpailupeleissä 11-miehinen vie- ja käsivarsia sekä aika paljon neuvokkuut- raileva joukkue varamiehineen. Näitten ta, mielenmalttia ja nopeutta”, kirjoittaa taloudellisten haittojen vuoksi jääpallon li- Urheilu lehti 1899. säksi ja rinnalle on saatava jäähockey”, lehti Suomalaiset näkivät jääkiekkoa Ruotsin toteaa. Lisäksi jääkiekkoa puolustettiin sillä, lisäksi Antwerpenin ja Chamonix’ in olym- että on helpompaa kasata kuusimiehinen pialaisissa, ja 1920-luvulla alettiin uudelleen joukkue kuin täysi yksitoistikko, että jääkiek- 88

koa voidaan helposti pelata pimeässäkin, hin ei voitu ottaa osaa, koska mailatilanne koska pieni kaukalo voidaan valaista ja että oli niin heikko. uutta lajia voidaan harrastaa pienemmällä- Heti ensimmäisenä vuonna Töölön Vesan kin paikkakunnalla. jääkiekkoilijat voittivat piirin mestaruuden. Suomen Luistinliitto otti jääkiekon ohjel- Joukkueessa pelasivat Unto Niemi, Nur- maansa 1927, Suomen Palloliitto vuotta minen, Lauri ja Pentti Linnonmaa, Ranta- myöhemmin. Ensimmäisen jääkiekon mes- nen, Ehrlund, Niilo Vigren, Lindblom ja taruussarjan järjesti Suomen Palloliitto 1928, Pauli Kirsi. Niemi ja Vigren valittiin myös ja loppuottelussa Viipurin Reipas löi Krono- TUL:n liittojoukkueeseen, joka pelasi nor- hagens Idrottsföreningenin 5–1. jalaista Bodens Idrottsklubbia vastaan. Työ- Suomen Luistinliiton suhde lajiin oli eri- väen Urheiluliiton mestaruussarjassa Vesa koinen. Luisteluväki katseli karsaasti jääpal- sijoittui neljänneksi. loilua, joka usein valtasi koko kentän muulta Piirin mestaruus uusittiin 1949, mutta luistelulta. Jääkiekosta toivottiin lajia, jonka joukkue joutui luopumaan kesken TUL:n kanssa luistelijat tulisivat paremmin toimeen, mestaruussarjasta ”taloudellisten vaikeuk- koska jääkiekkoa voitiin pelata luistelua häi- sien ja heikon joukkueen vuoksi”. ritsemättä. Ensimmäisistä piirin mestareista ei ollut- Jääkiekon suhde Suomen Palloliittoon kaan Vesan jääkiekkomaineen nostamiseen. ei kestänyt kauan. Molemmat liitot pääsi- Joukkueen pelaajat olivat ikääntyneitä, eikä vät 1928 sopuun siitä, että jääkiekolle oli heidän intonsa riittänyt uuden lajin harjoit- perustettava oma liitto. KIF:n huoneistossa telemiseksi toivotulla tavalla. pidettiin tammikuussa 1929 kokous, jossa Tulevaisuus oli nuorten käsissä – jälleen seitsemäntoista seuraa päätti perustaa Suo- kerran. Urpo Hurme otti nuorten ohjaami- men Jäähockeyliiton. sen sydämen asiakseen ja keräsi Töölön kort- teleista poikien porukan, joka oli innostunut Nuorilla mestaruussarjaan uuteen, miehekkääksi kutsuttuun lajiin. ”Se oli neljäkymmentäkuusi, kun se Urpo Työväen Urheiluliitto otti jääkiekon ohjel- alkoi niitä poikia keräilemään, muistelee maansa vasta 1941, jolloin perustettiin liiton Keijo Tamminen, yksi Vesan jääkiekkoilun jääkiekkojaosto. suuria nimiä. Toinen suurista, Veikko Haa- ”Ostettu jääkiekkomaalivahdin käsineet pakoski, muistaa monen pojan samasta kort- 1.200 markkaa (78 euroa) ja 10 Karhu-mai- telista lähteneen mukaan. ”Sieltä Sporan sa- laa, yhteensä 3.070 markkaa (198 euroa).” kista tuli muutamia kavereita, Niirasen Pave Näin todetaan Töölön Elannossa pidetystä ja se, joka oli meillä molessa, se teknikko, johtokunnan kokouksesta tehdyssä pöytä- pitempi kaveri”, Tamminen kertoo. Sitten kirjasta tammikuussa 1946. Viisi päivää myö- Aleksis Kiven koulusta tuli muutamia kave- hemmin Vesan vuosikokous, jossa oli läsnä reita, Kurkelan Arska ja Seppälän Pave, hän 44 jäsentä, päätti valtuuttaa johtokunnan jatkaa. Arskastahan tuli sitten se hanurinsoit- ottamaan jääkiekko seuran ohjelmaan, ”mi- taja ja siihen tyssäsi sen urheilu-ura. Tuli liian käli varusteita saadaan”. Varusteita saatiin, ja paljon keikkoja, mutta pelasi se A-junnuihin marraskuussa ilmoitettiin yksi joukkue sekä saakka.” liiton että piirin jääkiekkosarjaan 1947. Toi- Vesan junioreiden valmentajaksi ryhtyi saalta Kympin Palloilijoiden pokaaliottelui- Lauri Linnonmaa, ajan kärkinimiä suo- 89

malaisessa jääkiekkovalmennuksessa. ”Jos nonmaa, Keijo Tamminen, Risto Lehtonen, harjoittelette niin kuin sanon, pelaamme Veikko Haapakoski ja J. Leppäniemi. mestaruussarjassa viiden vuoden kuluttua”, Työväen Urheiluliitto ja Suomen Jääkiek- Tamminen muistaa Linnonmaan sanoneen. koliitto tekivät 1951 yhteistyösopimuksen Jääkiekkoilun jo ennen sotia HJK:ssa aloit- yhteisistä sarjoista, ja Töölön Vesa eteni tanut Lauri Linnonmaa liittyi rauhan tultua Suomisarjan karsintoihin saakka. Sillä kertaa Töölön Vesaan ja pelasi piirin mestaruuden matka katkesi tappioon Käpylän Kunnolle. 1947 voittaneessa joukkueessa. Hän muiste- Maakuntasarjassa Vesa otti ennätysmäisen lee: ”Töölössä kun asuttiin, jouduin koske- 49–1 voiton Korson Vedosta ja nousi Suomi- tuksiin Vesan kundien kanssa. Vanhemmat sarjaan. kundit tunsinkin, ja sota-aika oli vienyt ne, ne Mestaruussarjapaikka oli lähellä jo 1954, oli vähän sellaisia viinaan meneviä. Ne pyysi mutta vasta seuraavalla kaudella joukkue minua mukaan ja meninkin Vesan joukku- nousi karsinnan jälkeen jääkiekon mesta- eeseen. Eihän siitä tullut oikein mitään, kun ruussarjaan. Joukkueessa pelasivat Kalevi ei koskaan tiennyt, tuleeko ne matsiin vai ei. Alenius, Veikko Haapakoski, Kai Halimo, Roikuin siinä mukana sen talven, eikä siitä Pentti Kilpeläinen, Risto Lehtonen, Börje tullutkaan mitään ja joukkue hajosi. Sitten Linden, Jaakko Manssila, Heikki Peltonen, TMP:stä soitettiin ja pyydettiin mukaan. En Pentti Rantanen, Pentti Simola, Reijo Si- tahtonut erota Vesasta ja sanoin, että voin mola, Kaj Sveholm, Raimo Syrjänen, Keijo tulla lainapapereilla. Pelasin sitten yhden tal- Tamminen ja Aarno Taskinen. ven TMP:ssä ja muistan, kuinka yhden mat- ”Se oli siitä erikoinen joukkue, että olisiko- sin jälkeen sinne tuli nuoria kavereita, jotka han siinä ollut kaksi kaveria, jotka eivät asu- alkoi esitellä itseään. Siinä oli Simolan Pena neet Töölössä”, Lauri Linnonmaa muistelee. ja Haapakosken Veka ja oli siinä joku kol- ”Puhuttiin aivan yleisesti, että on harvinaista, maskin. Ne sanoi, että etkö voisi tulla Vesaan, että kaupunginosajoukkue pystyy nouse- että he haluaisi, että tulisi joukkue Vesaan. maan mestaruussarjaan.” Tulisit pelaaja-valmentajaksi, jotta saataisiin Jalkapalloilijoistaan tunnettu Töölön Vesa joukkue kasaan ja päästäisiin pelaamaan. oli astunut uuteen aikaan. ”Vesan kultami- Jos saatte joukkueen kasaan, niin peruste- talit olivat kadottaneet loisteensa, tilalla oli taan joukkue ja aletaan sitten. Puhuin vielä nyt nuori Vesa, joka jauhoi purukumia, etsi vanhemman ja nuoremman veljeni mukaan, itselleen nahkapuseroa – ja kantoi olallaan ja niin se alkoi siitä sitten.” jääkiekkomailaa”, kirjoittaa seuran 50-vuotis- Aivan korkeimpaan sarjaan Vesa ei viiden juhlajulkaisussa päätoimittaja Helge Nygren vuoden sisällä yltänyt, mutta TUL:n piirin 1956. mestaruuden joukkue voitti 1952. Nuorten maajoukkueen valintaottelussa olivat mu- Vesa erotetaan liitosta kana Pentti Simola, Keijo Tamminen ja Kai Halimo. Lauri Linnonmaan valmentamassa Ajat olivat muuttuneet muutoinkin. Työväen piirin mestarijoukkueessa pelasivat Kalevi urheilua aiemmin sävyttänyt aatteen palo oli Alenius, H. Biström, Pentti Rantanen, O. sammumassa kilpa- ja huippu-urheilun tiel- Havulampi, Olli Simola, Erkki Halinen, Kai tä. Helmikuun 12. päivän 1957 Helsingin Sa- Halimo, Pentti Simola, Reijo Simola, Martti nomien pikku-uutisessa todetaan Työväen Kekkonen, Lauri Linnonmaa, Pentti Lin- Urheiluliiton liittotoimikunnan erottaneen 90

Töölön Vesan jääkiekon SM-sarjaan 1956 noussut joukkue. Takavasemmalta valmentaja Lauri Linnonmaa, Raimo Syrjänen, Martti Kekkonen, Pentti Simola, Veikko Haapakoski, Aarno Taskinen, Pentti Kilpeläinen, Risto Lehtonen, Reijo Simola. Alhaalla Erkki Halinen, Erkki Leppäniemi, Kalevi Alenius, Keijo Tamminen, Kai Halimo ja Seppo Tammi (Veikko Haapakoski).

Oulun Työväen Palloilijat, Töölön Vesan stadionilla pidetyn kokouksen, jossa erotta- ja Tampereen Pallo-Veikot niiden siirryttyä misuhkaa käsiteltiin: ”Päätettiin, että emme jäseneksi porvarilliseen urheiluliittoon. Työ- luovu mestaruussarjan paikasta, koska olem- väen Urheiluliittoa 1919 perustamassa ollut me niin paljon uhranneet sen saavuttamisen Töölön Vesa oli edelleen työväenhenkinen hyväksi”. urheiluseura, mutta urheilulliset tavoitteet Vesan erottamiseen Työväen Urheilulii tos- jyräsivät alleen sotia edeltävän ajan aatteel- ta johtaneella tapahtumasarjalla on pit kät lisuuden. Pelaajat halusivat mitellä kykyjään juuret. Kallion kentän jääkiekkokaukalo oli laajemmissa ympyröissä. ”Vesa joutuu elä- valovuosien päässä Suomen urheiluelämän mään tavallaan ei-kenenkään maalla odotta- kabineteista. Niissä kamppailtiin urheilum- essaan koko valtakunnan urheilutoiminnan me hegemoniasta siitä asti kun Työväen pohjaksi puhtaasti urheilullisia vaikuttimia”, Urhei luliitto perustettiin 1919. Urheiluhul- todetaan seuran 50-vuotisjuhlajulkaisussa lun kansan menestymisvaatimuksiin vedo- 1956. Lauri Linnonmaa muistaa Olympia- ten porvarillinen urheiluliike pyrki kerran 91

toisensa jälkeen yhdistämään suomalai sen tyyn valtakunnanliittoon. Toisessa vaiheessa, urheilun todellisena tavoitteenaan Työväen marraskuusta 1953 maaliskuuhun 1955 Urheiluliiton toiminnan lopettaminen. Väinö Leskisen johtama TUL:n sisärengas Vaikka TUL:ssakin tuotiin vahvasti esille yritti toteuttaa valtakunnanliiton erillisrat- työläisurheilijoiden saavutuksia kansainväli- kaisujen kautta. Tähän vaiheeseen liittyy sillä kentillä, liitto korosti suurten joukkojen, Leskisen väitetty lupaus Suomen Pallolii- koko kansan liikuntaa ja arvosteli usein kilpa- ton puheenjohtajalle Juuso W. Waldenille ja huippu-urheilun etuoikeutettua asemaa Suomen Jalkapalloliiton perustamisesta ja yhteiskunnassa. TUL:n jalkapalloilun lopettamisesta. Sotien jälkeen, juuri ennen Helsingin Leskisen täyskäännös herätti myös sosiali- olympialaisia, Työväen Urheiluliitto päätti demokraateissa oppositioliikkeen, joka ha- ottaa itselleen etulyöntiaseman urhei- lusi jatkaa aikaisemmalla linjalla. Leskinen lumme yhdistämisessä. Jo 1939 aloitetut kärsi useitakin arvovaltatappioita ja hänen yhteistoimintasopimukset eri urheilulajien oli pakko erota kannattajineen liiton joh- lajiliittojen välillä olivat TUL:n näkökulmas- dosta. Kolmannessa vaiheessa maaliskuusta ta epäedullisia ja toimivat porvariurheilun 1955 huhtikuuhun 1957 valtakunnanliitolla ehdoilla. Kun sosialidemokraatit olivat saa- ei ollut enää toteutumisen mahdollisuuksia. vuttaneet selvän voiton kommunisteista työ- Työväen urheiluliikkeen ristiriidoilla oli väen urheiluliikkeessä, TUL:n liittokokous järisyttävät vaikutukset. Ne johtivat uuden kesäkuussa 1951 esitti SVUL:lle neuvottelu- leskisläisen urheilujärjestön perustamiseen. ja valtakunnanliiton perustamisesta. Liiton Mikä merkittävintä, ne olivat alku koko puheenjohtajan Väinö Leskisen pidellessä sosialidemokraattisen puolueen hajoami- suunnitelman nyörejä käsissään TUL esitti selle. ”Riita lähti puolueen piiriin TUL:sta”, uuden liiton toiminnalliseksi pohjaksi kan- totesi katkerana Väinö Tanner puheessaan sanurheilua ja nuorisotoimintaa kilpa- ja Pajulahden Urheiluopistolla syyskuun 6. huippu-urheilun saadessa työväen urheilu- päivänä 1957. liikkeeltä selvän tuomion. Työväen Urheiluliitto irtisanoi yhteistyö- ”Kysymys oli työväen urheiluliikkeen sopimukset porvarillisten liittojen kanssa elämästä ja kuolemasta”, kirjoittaa Seppo eikä hyväksynyt mitään erillisratkaisuja Hentilä työläisurheilun historiassaan. Valta- muiden kuin Suomen Palloliiton kanssa. kunnanliitto-ajatusta asettuivat selvästi Leskisläisten hallitsema Helsingin Työväen vastustamaan vain työväen urheiluliikkeen Uimarit liittyi kesäkuussa 1956 Suomen kommunistit. Heidän mielestään sosialide- Uimaliittoon, eikä TUL:llä ollut muuta mah- mokraatit olivat myymässä koko urheiluliik- dollisuutta kuin erottaa seura jäsenyydestään. keen porvareille. Tapahtumat etenivät vauh- Tammikuussa 1957 koettiin uusi jupakka 23 dilla ja mutkistuivat niin, että Olavi Kajala sai TUL:n jääkiekkoseuran päätettyä liittyä Suo- aiheen todeta: ”Urheilupolitiikka on kiverää men Jääkiekkoliittoon. TUL:n liittotoimi- ja kaveraa kuin pukin sarvi; se on paljon mut- kunta totesi kahteen liittoon kuulumisen kikkaampaa kuin tavallinen politiikka.” mahdottomaksi ja erotti kevään kuluessa Seppo Hentilä kiteyttää tapahtumat kol- kymmenen seuraa, jotka eivät noudattaneet meen jaksoon. Ensiksi, tammikuusta 1942 kieltoa. Tässä joukossa oli myös Töölön Vesa. marraskuuhun 1953 TUL:n sosialidemok- Sen pelaajat halusivat pelata jääkiekon mes- raattinen johto pyrki yhtenäisenä keskitet- taruussarjassa seuraavallakin kaudella. 92

Riittävätkö rahat? mutta jos kohdallesi sattuisi joskus sellainen tilaisuus niin ”rohkea se rokan syö” aina pitää Töölön Vesan jääkiekkoilu eli taloudellisessa yrittää”, Hurme jatkaa. ahdingossa. Varusteet olivat kalliita, ja kaik- ki keinot rahan keräämiseksi tarpeen. Kun Lätkään panostetaan lokakuussa 1947 keskusteltiin ongelmasta, todettiin, että koska tällä hetkellä seuran Jääkiekkoilijoiden saavutukset ensin TUL:n varat eivät salli tarpeellisten varusteiden Helsingin piirin sarjoissa ja myöhemmin jää- hankkimista pelaajille, neljän johtokunnan kiekon mestaruussarjassa innostivat Vesan jäsenen on otettava huolekseen etsiä sopivia johtokuntaa toiminaan uuden lajin hyväksi huoneistoja illanviettoja varten. korkeista kustannuksista huolimatta. Lähtö- Kun Vesan rahastonhoitaja Reini Hurme kohta oli poikkeuksellisen hyvä, sillä vuoden pistäytyi TUL:n toimistossa alkuvuodesta 1946 vuosikokous totesi taloudellisen tilan- 1950, hänelle ojennettiin joulukortti, jonka teen olevan vakaa, kiitos Reini Hurmeen. oli lähettänyt Kanadan Torontosta Vesan Jääkiekko voitiin ottaa seuran ohjelmaan entinen jäsen Antto Ehrlund. Hurme kiitti edellyttäen, että varusteita saadaan. Jääpal- helmikuussa hyvän joulun toivotuksista loakaan ei tahdottu lopettaa, mutta muuta- kahden liuskan kirjeellä, jossa hän kertoi man vuoden kuluttua se oli tehtävä. Yleisessä myös Vesan toiminnasta: ”Elämme nykyään kokouksessa lokakuussa 1948 Kalle Altti eh- nuorison varassa”, Hurme aloittaa. ”Tulevana dotti jääpallon lopettamista miesten tasolla. kesänä panemme nuoret ykkösjoukkueeseen Nuorten kohdalla jääpallo voisi edelleen olla kuten niin monta kertaa aikaisemminkin. päälajina talvella. Tarkoitus on pelastaa seuran jalkapalloilun Tukalaksi tilanne kääntyi jo seuraavana maine vähitellen. Jääkiekkojoukkueita seu- vuonna, jolloin jääkiekkoilijat voittivat en- rassamme on tänä talvena ykkösjoukkue sekä simmäisen piirin mestaruutensa. Etsittiin nuoret A ja B joukkue… Kaikkein kurjinta on kuumeisesti huoneistoa, jossa varoja voitai- se, että ei tahdo löytyä tuloja… Jääkiekossa siin kerätä illanviettoja järjestämällä. Perus- mailat katkee kuin heinää. Kymmenen mai- tettiin Vesan ”vanhusten kerho” tukemaan lan tuho ottelua kohden on kohtuus, hinta seuraa rahallisesti. Jouduttiin menemään kpl on 500 mk (16 euroa) se tietää 5.000 johtokunnan jäsentenkin lompakolle. Kesä- markan (160 euroa) lovea, kun vielä lisätään kuussa 1948 puheenjohtaja Lauri Hagman ottelun tuottama tappio niin ei tarvitse ihme- lainasi seuralle 10.000 markkaa (370 euroa), tellä että jääkiekko on kallista peliä… Niinpä Urpo Hurme 13.000 markkaa (480 euroa). urheiluväline menomme oli vuoden päätty- ”Taloudellinen tilanne on hyvin vakava”, essä 103.723 mk (3.284 euroa), lopputulos Vesan johtokunta joutui toteamaan maalis- oli se, että tilikausi tuotti tappiota 88.657,90 kuussa 1952 jääkiekkojoukkueen voitettua (2.800 euroa)… Jos sattuisi kohdallesi sel- nuorennetulla kokoonpanollaan TUL:n lainen dollari setä joka voisi lahjoittaa esim. Helsingin piirin mestaruuden. jääkiekko välineitä vaikka käytettyjäkin olisi Vesa hyvin kiitollinen ja koittaisimme häntä Veikkaustulot kasvavat muistaa jollain tavoin… Missään tapauksessa en halua että alat ruikuttamaan ja kerjää- Tanssi- ja iltamatulot olivat kaikki kaikessa mään tunnethan meidät siksi itserakkaiksi, Vesan taloudelle sotia edeltävänä vuosina. 93

Vesan virtuoosit Valkan Kuntsilla 1947. Vasemmalta Pentti Raunio, Ensio Kokkonen, Pentti Simola, Ilmo Timberg, Seppo Mikkonen, Reino Hietala, Raimo Mäkinen, Rainer Rehn, Grönhagen, Veikko Haapakoski, Yrjö Rainamo, Kai Halimo, Keijo Tamminen (Raimo Mäkinen).

Rauhan tultua nämä lähteet tyrehtyivät. markkaa (183 euroa), seuraavana vuonna Urheilujärjestöille ja -seuroille ankeat ajat Vesa kuittasi kassaansa jo 20.883 markkaa merkitsivät suurta haastetta. Kansan karttui- (1.010 euroa). Samana vuonna Kallion sa käsi avasi veikkaustoiminnan kautta uusia luistinradalta saatiin talkootuloja 18.730 mahdollisuuksia toiminnan pyörittämiseen. markkaa (900 euroa). Työväen Urheiluliitto Kirsti Arpen laiminlyönnit Vesan veikkaus- maksoi Vesalle jalkapallon kevätkierrokselta ten tilityksissä merkitsivät Reini Hurmeen 24.751 markkaa (1.200 euroa). Kun Reini vuosikymmeniä kestäneen seuran veikkaus- Hurme valittiin Vesan veikkausasiamieheksi, asiamiehen uran alkua. Veikkausten vastaan- veikkaustuloja saatiin jo 80.248 markkaa otto järjestettiin niin, että jäsenet keräsivät (2.564 euroa) luistinradan tulojen jäädessä työpaikoillaan kuponkeja ja toivat ne Töölön 15.000 markkaan (475 euroa). Vuosikym- Elannon kerhohuoneeseen keskiviikkoisin menen loppuun mennessä, kun Vesan asia- Reini Hurmeen tehdessä lopputilityksen. miestoimintaa oli kehitetty perustamalla Pienistä puroista kasvoi vähitellen Vesan omia asiamiespisteitä, Vesan asiamiestulot suurin tulolähde. Kun ensimmäisenä veik- kipusivat jo lähelle 300.000 markkaa (9.600 kausvuonna 1946 asiamiestuloja kertyi 2.893 euroa). 94

Veikkausrahat eivät tulleet helpolla. Joka jalkapalloilun maineen palauttamisesta viikko Vesan jäseniltä vaadittiin uurastusta vähitellen”. Monessa muussakin yhteydessä kuponkien keräämiseksi työpaikoilla ja veik- esitetään haave vanhojen hyvien aikojen kauspisteissä. Seuran johtokunta osallistui palaamisesta nimenomaan seuran jalka- kiitettävästi tähän työhön. Erikoisen kiitok- palloilijoiden avulla. ”Nuorista sen nousun sen johtokunta antoi 1940-luvun lopulla on alettava”, pohditaan. Vuosikokouksessa Eino Ahlbergille, joka vaivojaan säästämättä 1949 käydyn keskustelun keskeinen ajatus keräsi Vesalle veikkauksia. Myöhemmin sa- on, että menestys riippuu nuorista pelaajis- masta urakasta kiitoksen ansaitsivat Keijo ta. Piirin sarjoihin kyetäänkin ilmoittamaan Tamminen, Pentti ja Olli Simola, Birger kaksi miesten joukkuetta sekä A- ja B-pojat, Böhling, Urpo Hurme, Veikko Ketola ja mahdollisesti myös C-pojat. Heti sotien Sulo Alava. jälkeen liikkeelle potkaistu nuorten jalka- pallo näyttää tuottavan lupaavia tuloksia. Jalkapallokin nousee Urpo Hurmeen johdolla kerätään edelleen Töölöstä kortteli korttelilta jalkapalloon ja Töölön Vesan jalkapalloilun suuret vuodet jääkiekkoon innostuneita poikia. olivat sotien jälkeen vain kaunis muisto. Kynnys entisiin mainetekoihin oli huomat- Ykkösjoukkueen valmentaja Arthur Nyström tavasti korkeampi kuin aikaisemmin. Vuon- toteaa 1948 surullisena, kuinka jalkapalloili- na 1953 syntyi Työväen Urheiluliiton ja Suo- jat putosivat suursarjasta liittosarjaan ja säilyt- men Palloliiton välillä yhteistyösopimus, joka tivät paikkansa vain nippa nappa. ”Nipin na- merkitsi yhteisiä sarjoja aina piirin sarjojen pin pysyi joukkue liittosarjassa nuorekkaalla tasolle asti Ahvenanmaata lukuun ottamatta. joukolla, jossa ei ollut alkukevään pelaajista Työväen Urheiluliiton puolesta sopimuksen jäljellä kuin kaksi”, hän kertoo. Synkästi hän allekirjoittivat liiton puheenjohtaja Väinö ennustaa aallonpohjan voivan jatkua vielä Leskinen, varapuheenjohtaja A.E. Heiska- vuosia, kunnes nykyiset nuoret yhtenäisellä nen ja pääsihteeri E.A. Wuokko. Kaikki joukkueella nousevat seuran värejä yritteli- pyrkivät ”lopulliseen ratkaisuun”, yhteisen äällä toverihengellä kohottamaan. Suomen Jalkapalloliiton perustamiseen. Jalkapalloilun pohjan kapeudesta Vesaa Sopimuksen allekirjoitusvuonna Töölön ei voi syyttää. Vuonna 1947 Vesa anoo rekis- Vesa pelasi maan kolmanneksi korkeim- terikortteja kolmelle miesten ja kahdelle massa sarjassa, maakuntasarjassa. Vuonna poikien joukkueelle, yhteensä 55 pelaajalle. 1954 joukkue putosi aluesarjaan. Korpivael- Miesten joukossa on tuttuja suurnimiä sotia lus kesti kolme vuotta; 1957 Vesa voitti loh- edeltäviltä kunnian vuosilta: Erkki Halenius konsa ja nousi jälleen maakuntasarjaan. ykkösessä, Uljas Nyrövaara kakkosessa, Eino Rohkeasti Vesa osallistui 1955 aloitettuun Ahlberg ja Sulo Alava kolmosessa. A-poikien Suomen Cup-kilpailuun. Vaikka Vesa hävisi joukkueeseen ilmoitettiin mm. Veikko 1958 cup-mestaruuden lopulta voittaneelle Haapakoski, Raimo Mäkinen, Pentti Simola, Pallo-Pojille ja seuraavana vuonna neljän Kai Halimo, B-poikiin Keijo Tamminen ja parhaan joukkoon edenneelle Karihaaran Börje Linden. Tenholle, selvää kehitystä Vesan pelissä oli Onko Töölön Vesa jalkapalloilunsa tapahtunut. Lokakuun 5. päivänä 1959 Suo- maineen vanki? Reini Hurmeen Toronto- men Sosialidemokraatin kolmen palstan kirjeessä vuodelta 1950 puhutaan ”Vesan otsikko herätti Vesan jalkapalloilusta huo- 95

Töölön Vesan A-pojat Pitäjänmäen kentällä 1949. (Keijo Tamminen).

lestuneet miellyttävään päivään: ”Vesa palasi neljänneksi vain kolme pistettä mestaruussar- suurjalkapalloiluun. Voitti Kullervon 3–1 ja jaan nousseen Turun Toverien jälkeen. Mitä nousi Suomensarjaan.” Nousijajoukkueessa Työväen Urheiluliiton jalkapalloseuroihin tu- pelasivat Kalevi Ritaluoma, Pentti Keski- lee, Vesan edellä 1960 olivat vain mestaruus- nen, Pentti Simola, Jaakko Manssila, Ilmo sarjan Tampereen Kisa-Toverit ja suomen- Timberg, Tapio Raunio, Peltonen, pelaaja- sarjalaiset Turun Toverit, Kotkan Työväen valmentaja Henry Salin, Jaakko Lamminen, Palloilijat ja Tampereen Pallo-Veikot. Aarno Virtanen, Weckström, Alhola ja Reijo Kun Töölön Vesan jääkiekkoilijat mesta- Simola. ruussarjaan noustessaan olivat sarjan keski- Käytännössä saavutus merkitsi sitä, että iältään selvästi nuorin joukkue, Suomen- Töölön Vesa sijoittui Suomen jalkapallokar- sarjaan nousseessa Vesan joukkueessa oli jo talla viidenkymmenen parhaan jalkapallo- ikävuosien mukanaan tuomaa kokemusta. seuran joukkoon. Ehkä paremminkin, sillä Pelaaja-valmentaja Henry Salin oli 33-vuo- Suomensarjassa 1960 Vesa ylsi etelälohkossa tias, keskikentällä häärinyt Ilmo Timberg

97

Töölön Vesan Olavi Laine ahdistelee Helsingin Toverien maalivahtia Töölön Pallokentällä. Pentti Simola tarkkana irtopallon varalta (Reijo Simola).

27-vuotias, ja Pentti Simolakin oli ehtinyt TUL:n joukkueet menestyivät yhteisissä jo 26 vuoden ikään. Joukkueen nuorin oli sarjoissa hyvin. Kotkan Työväen Palloilijat palloilulahjakkuus Jaakko Manssila, 20, joka voitti Suomen jalkapallomestaruuden 1951 jalkapallon lisäksi tunnettiin huippuluokan ja 1952, Turun Pyrkivä oli mestari 1954. kori- ja käsipalloilijana sekä mestaruussarja- Olympiakisojen jälkeen 1953 yhteistyösopi- tason jääkiekkoilijana. mus uusittiin, ja 23. helmikuuta perustettiin Töölön Vesan jalkapalloilu säilytti tasonsa sarjapiiri, jonka yhtenä tehtävänä oli tutkia useita vuosia. Eräs merkkipaalu seuran soti- mahdollisuuksia valtakunnallisen jalkapallo- en jälkeisessä jalkapallossa oli 1962 voitettu järjestön perustamiseksi. Jo edellisen vuoden Helsingin piirin mestaruus. Loppuottelussa syyskuussa Suomen Palloliitto oli ehdotta- kaatui mestaruussarjan HIFK maalein 4–2. nut Työväen Urheiluliitolle yhteisen liiton Vaikka piirin sarjat eivät ehkä sytyttäneet perustamista. Urheilun valtakunnanliiton mestaruussarjan seuroja yhtä paljon kuin perustamisesta ei oltu yksimielisiä porvari- altavastaajina mukaan lähteneitä alempien liitoissakaan. Palloliitto ei lainkaan syttynyt sarjojen joukkueita, on huomattava, että ajatukselle, jossa urheilun keskusliitto pe- matkalla piirin mestaruuteen joukkue rustuisi SVUL:n organisaatiolle. Palloliiton voitti Helsingin Palloseuran ja pelasi tasan puheenjohtaja Erik von Frenckell ilmoitti Helsingin Jalkapalloklubin kanssa. Piirin 1. lokakuuta 1952 Väinö Leskiselle, että yh- mestaruuden voittaneessa joukkueessa pe- teistoimintasopimusta ei voida jatkaa, ”koska lasivat Martti Kuokkanen, Kaj Weckström, FIFA:n uudet säännöt eivät tunteneet kilpai- Henry Salin, Juhani Masala, Reijo Simola, lutoimintaa ulkopuolisten kanssa”. Oskari Mononen, Kalevi Ritaluoma, Eero Työväen Urheiluliitto oli puun ja kuoren Laine, Seppo Sihvonen, Pentti Simola ja välissä. Liiton jalkapalloseurat halusivat pe- Olli Keisalo. lata yhteisissä sarjoissa, liiton johto edellytti Suomensarjasta Töölön Vesa putosi 1965. ratkaisua valtakunnanliitosta ennen mitään Seuran nuoriinkaan ei voitu ladata suuria erillisratkaisuja jalkapalloilusta. Palloliitto toiveita. Nuorten Suomen Cupissa Vesa pu- suostui odottamaan helmikuun 1953 lop- tosi HIFK:lle maalein 0–9. puun asti TUL:n periaatepäätöstä yhteisestä liitosta. SPL kiristi ruuvia tammikuussa 1953 Mutkikkaat yhteistyökuviot ja vaati, että TUL:n sarjaseurojen tulee liittyä Suomen Palloliittoon, mutta ne voivat säilyt- Työväen Urheiluliiton ja Suomen Palloliiton tää jäsenyytensä TUL:ssa. yhteistoiminta alkoi jo ennen sotia. Molem- Lopulta päästiin kompromissiin, jolla pien liittojen joukkueet pelasivat yhteisissä yhteistoiminta voi jatkua ainakin vuoden sarjoissa yhteistoimintasopimusten pohjalta. loppuun. Keskeisiä kysymyksiä oli työläispalloilijoiden Väliaikainen sopimus sanottiin irti kauden edustusoikeus maajoukkueessa, koska Kan- 1953 jälkeen. Marraskuussa 1953 TUL:n neu- sainvälinen Jalkapalloliitto määräsi, että vottelijat allekirjoittivat Suomen Palloliiton kutakin maata sai edustaa vain yksi jalkapallo- edustajien kanssa sääntöluonnoksen ja liitto. Helsingin olympiajalkapalloon osallis- lupautuivat olemaan mukana yhteisen jal- tuneessa Suomen joukkueessa pelasikin kapalloliiton perustamisessa vuoden 1954 useita Työväen Urheiluliittoon kuuluneiden aikana. Lopullisten sääntöjen piti valmistua seurojen pelaajia. 1. huhtikuuta 1954 mennessä. 98

Töölön Vesan urheilijoita valmistautumassa Työväen Urheiluliiton liittojuhlan marssiin 1954. Alakuvassa Vesan rivistö ohittamassa Kisahallia (Reijo Simola).

Sopimusluonnos piti vahvistaa TUL:n minta oli vuodenvaihteessa 1954–55 poikki ylimääräisessä liittoneuvoston kokoukses- myös yleisurheilussa, voimistelussa, painon- sa marraskuun 22. päivänä 1953. Junilla nostossa ja pyöräilyssä. Välien katkeaminen maaseudulta Helsinkiin saapuvat edustajat uhkasi myös muita urheilulajeja. yllättyivät lukiessaan aamun lehtiä. Väinö TUL:n liittotoimikunnan ”leskisläisillä” Leskinen oli Juuso W. Waldenin kanssa jo ei ollut muuta mahdollisuutta ajaa erikois- allekirjoittanut sopimuksen, josta oltiin liittolinjaansa kuin kutsua jälleen koolle vasta tulossa päättämään. Vaikka uutinen ei ylimääräinen liittokokous. Aikaa oli vain aivan pitänytkään paikkaansa, maaseudun maaliskuun 1955 loppuun, jolloin urheilun edustajat kävivät kuumina. Sosialidemok- yhteistoiminnan oli määrä katketa. Kokous raattien ryhmässä syntyi ensimmäistä kertaa pidettiin maaliskuun 31. päivänä, ja sitä edel- repeämä valtakunnanliittokysymyksessä. Pu- tävät tapahtumat johtivat koko sosialidemo- heenjohtaja Väinö Leskinen koki jo toisen kraattisen liikkeen hajoamiseen. Penna arvovaltatappion kuukauden sisällä. Tervon johtaman ryhmän äänin Väinö Avoin kysymys oli, miten pelataan jalka- Leskinen sai jälleen epäluottamuslauseen pallosarjoja kaudella 1954. Suomen Pallo- sosialidemokraattisen ryhmän kokouksessa. liitto irtisanoi jälleen vuoden voimassa Tervolainen ryhmä valitsi uudet miehet olleen yhteistyösopimuksen, ja TUL:n oli ottamaan yhteyttä Suomen Palloliittoon. kaiken varalta valmisteltava omien sar- Ryhmän puheenjohtajaksi nimettiin Penna jojensa järjestämistä. Tammikuussa 1954 Tervo ja jäseniksi Unto Siivonen, Lauri Nur- liitot pääsivät kuitenkin yhteisymmärryk- mi, Erkki Puustinen ja Pekka Martin ja sih- seen yhteisen jalkapalloliiton säännöistä. teeriksi TUL:n järjestöpäällikkö Olavi Hurri. Paperilla Suomen Jalkapalloliitto oli val- Väinö Leskinen ilmoitti jättävänsä paikkansa mis, puuttuivat vain molempien liittojen täytettäväksi. Samoin tekivät liiton toinen hyväksymiset. Maaliskuun 31. päivänä sekä puheenjohtaja Arvi E. Heiskanen sekä liitto- TUL:n että SPL:n päättävät elimet kokoon- toimikunnan viisi ”leskisläistä” jäsentä. Seu- tuivat käsittelemään asiaa. Tilanne jäi auki raavana päivänä erosi myös liittoneuvoston TUL:n päätettyä kutsua koolle ylimääräisen puheenjohtaja Olavi Suvanto. liittokokouksen käsittelemään liiton suh- Hajaannus johti joukkoeroamisiin liiton teita muihin urheilujärjestöihin. Palloliitto toimistossa ja valiokunnissa. Pesäpallo- ja hyväksyi TUL:n liittoneuvoston päätöksen jääpallojaoston kaikki jäsenet ilmoittivat ja suostui yhteiseen sarjatoimintaan myös erostaan, jalkapallojaostosta lähtivät sen kaudella 1954. Jalkapalloliiton voi katsoa pitkäaikaiset vetäjät Kalle Altti ja Erkki Pasti- syntyneen, ainakin epävirallisesti. nen. Marraskuussa 1954 pidetty TUL:n ylimää- Keväällä 1955 ei ollut tiedossa, mitä ta- räinen liittokokous hylkäsi liittotoimikun- pahtuisi TUL:n joukkueiden sarjapaikoille. nan esityksen jalkapalloliiton perustamisesta. Palloliitto vaati TUL:n seuroja jäsenikseen, Se oli jo kolmas kerta, kun Väinö Leskisen ja sarjoihin oli ilmoittauduttava huhtikuun ajama linja kärsi tappion. Palloliitto kiristi 4. päivään mennessä. TUL:n uusi johto jälleen ruuvia. Se ilmoitti, että yhteistoiminta järjestikin seurojen edustajille neuvottelun, lakkaisi välittömästi, kunnes TUL hyväksyisi jossa esillä oli vain kaksi vaihtoehtoa: liitty- jalkapalloliiton perustamiseen vaadittavat minen Palloliittoon tai oma sarjatoiminta. toimenpiteet. Jalkapallon lisäksi yhteistoi- Kolmekymmentäkolme paikalla olleista 39

100

seurasta ilmoitti halustaan uusia sarjaso- Oli luonnollista, että Altti valittiin TUL:n pimuksensa. Joukossa olivat kaikki mesta- edustajana 1953 perustetun sarjapiirin hal- ruussarjan ja Suomisarjan seurat. Lopulta litukseen sekä valitsemisvaliokuntaan. Kun vain maakuntasarjan Karihaaran Tenho, Työväen Urheiluliiton seurat sitten liittyi vät Helsingin Jyry ja Kemin Into eivät hyväksy- Suomen Palloliiton jäseniksi, Kalle Altti oli neet liittymistä Suomen Palloliittoon. Kun näkyvin TUL:n edustaja Suomen Palloliiton TUL:n seurojen liittyminen Palloliittoon johtoelimissä. Hänet valittiin liittohallituk- vaati vielä TUL:n liittokokouksen hyväksy- seen, sen työvaliokuntaan ja ulkoasiain valio- misen, ratkaisu siirtyi toukokuussa pidet- kuntaan. Suomen Palloliiton varapuheen- tävään 13. liittokokoukseen. Äänestyksen johtajaksi Altti valittiin 1959 ja hän toimi jälkeen ns. erikoisliittoratkaisu hyväksyttiin, useita vuosia Suomen Olympiayhdistyksen ja syksystä 1953 naftaliinissa ollut palloliitto- valtuuskunnassa. Kun Antero Väyrynen valit- sopimus voitiin panna toimeen. Seuraavan tiin 1973 Altin jälkeen Suomen Palloliiton vuoden keväällä Työväen Urheiluliiton varapuheenjohtajaksi, Altti palkittiin liiton koko jalka- ja jääpallotoiminta siirrettiin kultaisella ansiomerkillä ja hänet kutsuttiin Suomen Palloliiton hoidettavaksi. Työväen liiton ainaiseksi jäseneksi. Ulkoasiainvalio- Urheiluliitto sitoutui lopettamaan jalka- ja kunnan paikkansa Altti säilytti pitkälle 1960- jääpallotoimintansa. luvulle asti. Jalkapalloilun yhteistoiminnan rakenta- Kalle Altti huipulla misessa ja Suomen Palloliiton varapuheen- johtajana Kalle Altti sai tilaisuuden tutustua Töölön Vesa hyväksyttiin Suomen Palloliiton Juuso W. Waldeniin, Suomen Palloliiton jäseneksi syksyllä 1955 yhdessä 107 Työväen puheenjohtajaan. Vuonna 1970 toimittaja Urheiluliiton jalkapalloseuran kanssa. Liitto- Pertti Klemola kirjoitti Waldenista kirjan jen yhtymisen jälkeen Suomessa oli 28 350 nimeltään ”Juuso Walden – viimeinen pat- luetteloitua jalkapalloilijaa, ja Suomen Pallo- ruuna”. Walden ei ollut lainkaan tyytyväinen liitto oli maan suurimpia lajiliittoja. Klemolan värikkääseen kerrontaan, ja päät- Yhteistoiminta nosti Töölön Vesan moni - ti itse kirjoittaa omat muistelmansa. Tapio vuotisen puheenjohtajan Kalle Altin jär- Karreisen toimittama ”Minua kutsutaan jestöuransa huipulle. Työväen Urheilulii- Juusoksi” ilmestyi 1971. Kirjasta vajaat kuusi ton jalkapallojaoston puheenjohtajana ja sivua on omistettu Waldenin toiminnalle sosialidemokraattisen työväenliikkeen les kis- suomalaisen jalkapalloilun parissa. Walden läisen linjan puolustajana Altti oli keskeinen aloittaa muistelmansa kertomalla tuttavuu- hahmo liittojen välisiä sopimuksia hierot- destaan ns. asevelisosialistien Väinö Leskisen, taessa. Jo 1947 Altti oli TUL:n edustajana Penna Tervon, Olavi Lindblomin ja Aarre liittojen yhteistoimintavaliokunnassa sekä Simosen kanssa. Heistä Leskinen ja Tervo maajoukkueen valitsemisvaliokunnassa yh- olivat keskeisiä toimijoita jalkapalloliittoa dessä A. Pulkkisen kanssa. Jalkapallon jär- rakennettaessa. Jalkapallon yhteistoimintaa jestöjohdossa saavutetusta asemasta seurasi ajaneista Palloliiton johtajista hän muistaa lukuisia tehtäviä jo 1940-luvulla. Altti toimi hyvin varapuheenjohtaja Hugo Valppaan, mm. maajoukkueen joukkueenjohtajana ”kokeneen urheilujohtajan” Niilo Koskisen Norjaa vastaan Oslossa 1948 pelatussa ja T.A. Ekholmin Valkeakoskelta. Kalle Al- A-maaottelussa. tista kirjassa todetaan: ”Suomen Palloliiton 101

Kalle Altti ja kolme ”suurta”. Vasemmalta Suomen Palloliiton puheenjohtajat Osmo P. Karttunen ja Juuso W. Walden sekä varapuheenjohtaja Antero Väyrynen (Suomen Urheilumuseo, Kuva-arkisto).

varapuheenjohtajana toimi koko puheen- 22 vuotta, selvästi nuorin kilpailijoihinsa johtajakauteni ajan TUL:aa edustava hel- verrattuna. Nuoruus ja kokemattomuus nä- sinkiläinen Alppi.” Kun tiedetään Waldenin kyvät selvästi kauden 1956–1957 otteluissa, ilmoittaneen Altille kirjeellä aikomuksestaan Kokkolan Jymylle kärsityn murskatappion jättää puheenjohtajan paikkansa Suomen 5–18 jälkeen Vesa yllättää Tampereella Kilpa- Palloliitossa, kirjoitusvirhe lienee pantava Veljet 6–5, ja sarjapaikka turvataan vasta kah- toimittaja Karreisen tilille. dessa viimeisessä ottelussa. Hämeenlinnassa kaatuu ensin suosikki Hämeenlinnan Tarmo Aaltoliikettä jääkiekossa 6–5. Kallion kentällä 16-vuotias Taisto Kek- konen sinetöi kahdella maalillaan 4–3 voiton Jääkiekon mestaruussarjaan 1956 noussut Tampereen Kilpa-Veljistä. Kauden päätteek- Töölön Vesan joukkue oli keski-iältään si Vesa häviää 50-vuotisjuhlaturnauksensa 102

Taisto Kekkonen nousi 16-vuotiaana Töölön Vesan SM-sarjajoukkueeseen (Veikko Haapakoski).

Monipuolinen palloilulahjakkuus Jaakko Manssila pelasi ensimmäisen jääkiekon SM-sarjaottelunsa 17-vuotiaana (Veikko Haapakoski).

ratkaisuottelun Karhu-Kissoille. HJK:ta vas - taan kaksi maalia laukonut 17-vuotias Jaakko Manssila saa lehdistössä lempinimen ”Bobrov”. Keijo Tamminen kirjoittaa leikekirjaansa marraskuun alussa 1957: ”Ensi kerran jäällä tänä syksynä! Tampereen Koulukadun teko- jääradalla. Lähtö perjantaina, marraskuun 4. päivänä klo 18.00. Majoitus Urheiluta- lolla. Samana iltana luisteluharj. klo 22–23. Lauantaina aikainen herätys, harjoitukset klo 7.30–9.30. Jäällä saimme näin ollen olla yli 3 t. Kotiin lähdimme jo klo 11.00 lähte- vällä junalla. Mainittakoon vielä, että matka tehtiin yksimielisen päätöksen jälkeen omin kustannuksin, Vesan maksaessa kenttävuok- ran 1.500 mk/t (30 euroa). Tampereen matka omalla kustannuksella osoittaa vesalaisten innostusta uutta kautta odoteltaessa. Omaan lompakkoon turvautu- minen todistaa pelaajien tietäneen seuran taloudelliset mahdollisuudet tukea harjoi- tusmatkaa. Yrjö Syrjänen, Vesan jääkiekon vahva mies, kertoo harjoitusten alkaneen syyskuun alus- sa. ”Aluksi oli ohjelmaa kaksi kertaa viikossa, mutta nyt tahti on kiristynyt ja pelaajat ovat kovassa prässissä. Eläintarhan kentällä on Linnonmaa juoksuttanut pelaajia kovassa intervallissa, ja lähtöharjoituksia on myös pidetty.” ”Ensin hypittiin yhdellä jalalla kaksisataa metriä ja sitten toisella jalalla toiset kaksi- sataa metriä”, Keijo Tamminen muistelee rääkkiä. Toiseen mestaruussarjakauteensa Töölön Vesa lähti kahta poikkeusta lukuun ottamat- ta samalla joukkueella kuin edellisellä kau- della. Ruotsin kolmannessa divisioonassa pelannut Kalevi Tuores palasi Suomeen ja hänestä toivottiin vahvistusta Vesan hyök- käyspeliin. Toinen Vesan uusista pelaajista oli Ponnistuksesta siirtynyt maalivahti Lasse 103

Nylund. Kauden kuluessa Vesaan ilmestyi matkalla olivat Yrjö Syrjäsen johdolla Seppo myös Aarre Klinga, joka oli KIF:ssä osoittau- Sihvonen, Veikko Haapakoski, Kai Halimo, tunut kovaksi maalitykiksi. Pentti ja Reijo Simola, Taisto Kekkonen, Ennakkokaavailuissa Töölön Vesa asetet- Raimo Syrjänen, Pentti Kilpeläinen, Jorma tiin selvästi putoajan asemaan. Joukkueen Leppäniemi ja Keijo Tamminen. oma tavoite oli sarjapaikan säilyttäminen. Sii- Ajan valmennusoppien mukaan aivan hen uskottiin päästävän nuoruuden innolla sarja-avauksen alla ulkomaille tehtävien ja hyvällä yhteishengellä. Into ja henki eivät ottelumatkojen uskottiin ilmeisesti antavan riittäneet. Vesa voitti sarjassa vain yhden potkua sarjaotteluille huolimatta pitkän ottelun, yllätti Hämeenlinnan Tarmon 3–2. matkan ja pelattujen ottelujen aiheuttamista Murskahäviö 1–15 Tampereen Ilvekselle si- rasituksista. Nimimerkillä Pedro kirjoittava netöi Vesan putoamisen Suomen sarjaan. Pentti Salmi päättää Keski-Euroopan matkas- Laihana lohtuna oli viiden vesalaisen pelaa- ta kertovan juttunsa Suomen Sosialidemok- minen Helsingin kaupunginjoukkueessa vii- raatissa: ”Vesan ja Karhu-Kissojen pelaajat kon kestäneellä Berliinin turneella. Veikko saivat varmasti hyvää oppia, kansainvälinen Haapakosken, Pentti Simolan ja Kalevi Tuo- kiekkoilu on kovaa urheilua”. reksen ketju onnistui erityisen hyvin Helsin- Pelaajilla oli runsaat kaksi viikkoa aikaa toi- gin lyödessä Itä-Berliinin yllättäen 6–5. pua matkan rasituksista ennen Suomen sar- Kaudella 1958–1959 Töölön Vesa selvitti jan ensimmäistä ottelua. Alku näytti hyvältä; helposti tiensä SM-karsintasarjaan ja voitti Peli-Karhut kaatui vieraskentällä 13–1. Vesa siinä sivussa Helsingin piirin mestaruuden. oli saanut Kullervosta maalilleen Osmo Hil- Mestarijoukkueessa pelasivat Reijo Simola, pisen ja hyökkäysketjuja vahvisti oma kasvatti Aaro Vesanen, Veikko Haapakoski, Pentti Jorma Kyntölä. Koululaisena hän ei päässyt Simola, Heikki Peltonen, V. Vesanen, Jaakko mukaan Keski-Euroopan kiertueelle. Manssila, Porvoosta tullut Seppo Sihvonen, Sarjan puolivälissä Vesa ja Karhu-Kissat Lasse Nylund, Pentti Kilpeläinen ja Keijo kamppailivat itälohkon kärjessä tasapistein. Tamminen. Joukkueen managerina toimi Tilanne pysyi samana sarjan loppuun, Yrjö Syrjänen. mutta maaliero ratkaisi karsintapaikan SM-karsintasarja alkoi dramaattisesti Vesan eduksi. Hermeksen iskiessä Kokkolassa 5–4 voiton Karsinnassa Vesa aloitti hyvin voittamalla Vesasta vain 40 sekuntia ennen loppuvihel- Helsingissä Oulun Kärpät ja Hämeenlinnas- lystä tehdyllä maalilla. Toiveet paluusta SM- sa Tarmon. SM-sarjapaikka näytti jo toden- sarjaan haihtuivat kotitasapeliin Saimaan näköiseltä, ja huolimatta niukasta tappiosta Palloa vastaan ja tappioihin Tampereen Oulussa Kärpille Töölön Vesa nousi jälleen Pallo-Veikoille, SaiPalle Lappeenrannassa ja jääkiekon SM-sarjaan. ”Kun nyt nousimme, Hermekselle Helsingissä. niin aikomuksemme on myös pysyä mesta- Uuteen nousuyritykseen lähdettiin yhdes- ruussarjassa”, kertoi Yrjö Syrjänen Uudelle sä Karhu-Kissojen kanssa tehdyllä, puoli- Suomelle maaliskuun 6. päivänä 1960. toista viikkoa, kestäneellä turnausmatkal la Töölön Vesan nostivat mestaruussarjaan Keski-Eurooppaan. Matkalle lähdettiin 18. maalivahdit Osmo Hilpinen (23) ja Juhani marraskuuta ja sen aikana pelattiin yhteen- Jokinen (18), puolustajat Pentti Kilpeläinen sä viisi ottelua: Itävallassa, Jugoslaviassa, (25), Kai Halimo (27) Jaakko Manssila (20), Italiassa ja Saksan Liittotasavallassa. Vesasta Keijo Tamminen (27) ja Lasse Leppäniemi 104

(19) sekä hyökkääjät Pentti Simola (27), mestaruussarjatulokkaita, vaan ainoastaan Reijo Simola (24), Veikko Haapakoski (27), palaamme sinne, mihin kuulumme… En Taisto Kekkonen (19), Jorma Kyntölä (18), uskalla tulevia veikata, mutta kaikkemme Raimo Syrjänen (24), Seppo Sihvonen (24), tulemme yrittämään ensi syksyn aikana… Heikki Peltonen (22) ja Olli Virtanen (19). Elokuun 15. päivänä aloitamme varsinaiset Vesan jalkapallomestareille 1930-luvulla harjoittelut.” Edessä olevia ongelmia Syr- tarjottiin ”kahvit ja pullat” voitetun tittelin jänen valotti: ”Rahatilanne ei ole niinkään kunniaksi. Nyt oli siirrytty uuteen aikaan. kehuttava. Seuramme kohdalla eivät kiekko- Jääkiekon SM-sarjaan nousseille sankareille ottelut ole tuottaneet voittoa, paikalla on järjestettiin juhla ravintola Tullinpuomissa. ollut yleensä alle 200 katsojaa. Toivomme, Illallinen, olut, ruokaryyppy, punaviini. Juh- että mestaruussarja voisi tuoda pelastuksen.” laan kutsuttiin viisitoista pelaajaa vaimoi- Syrjäsen mielestä Vesa tarvitsee puolustus- neen ja morsiamineen. päähänsä kaksi uutta pelaajaa. ”Nuoresta Keväällä 1960 Töölön Vesa, Helsingin Jal- Kyntölästä odotamme hyvin paljon. Ehkä kapalloklubi ja Helsingin IFK perustivat Jää- hän on parhain pelaaja Töölön Vesassa aikaa kiekkoallianssin, joka pelasi lokakuussa ruot- myöten”, Syrjänen pohtii. salaisia Hammarbytä ja Nacka IF:ää vastaan. Mielihyvää SM-sarjapaikasta varjosti levot- Marraskuussa kohdattiin Turun Palloseura tomuus rahojen riittämisestä. Seuran tiliase- ja Tampereen Allianssi. Vesan hyökkäysketju maa valvottiin monta kertaa vuodessa. Valoa Sihvonen–Pentti Simola–Kyntölä täytti hyvin tunnelin päässä ei juurikaan ollut näkyvissä. paikkansa Allianssin joukkueessa. Marras- Suomisarjan alkaessa 1959 maksamattomien kuussa Suomen maajoukkue-ehdokkaat laskujen summa nousi lähelle 500.000 mark- pelasivat neuvostoliittolaista Sverdlovskin kaa (9.800 euroa). Johtokunnan jäsenet Spartakia vastaan Pentti Simolan esiintyessä joutuivat pelastamaan seuran monesta tuka- samassa ketjussa Jorma Salmen ja Kari Kan- lasta tilanteesta. Lauri Hagmanille ja Reini tasen kanssa. Jorma Kyntölä pelasi ottelussa Hurmeelle oltiin pian velkaa kummallekin kymmenentenä hyökkääjänä. 40.000 markkaa (790 euroa), Keijo Tammi- Vesan johtokunta pohti päänsä puhki nen oli maksanut lompakostaan lähes 11.000 toiminnan rahoituskeinoja. Suunniteltiin markkaa (220 euroa). Toisaalta veikkaustu- ullakkojen ja kellarien siivousta, automai- lot nousivat jo lähelle 200.000 markkaa noskulkuetta, lastenjuhlia ja ilmapallojen (4.000 euroa), mutta ottelutuloista ei voi myyntiä vappuna. Mainoskulkueesta ei puhuakaan. Karsintasarjan ottelua Saimaan tullut mitään, mutta vappupalloja varten Palloa vastaan seurasi 594 katsojaa, ja tuloja ostettiin 39.550 markalla (750 euroa) kaksi Vesalle kertyi 41.250 markkaa (820 euroa). kaasupulloa. Lasten juhlistakin jouduttiin ”Jääkiekkoilu on kallista leikkiä, mutta luopumaan, mutta vappuna vesalaiset myivät nuoria ei silti saa unohtaa”, otsikoi Suomen ilmapalloja Nordenskiöldinkadun kulmassa Sosialidemokraatti Töölön Vesasta kertovan ja Messuhallin luona. Kassaan palloista kilah- juttunsa helmikuussa 1960. ”Kasvata ja vaali ti 11.000 markkaa (210 euroa). junioreitasi”, on tunnetun ja tunnustetun Joukkueen manageri Yrjö Syrjänen pohti palloiluseuran Töölön Vesan tärkeänä toi- Vesan näkymiä tulevassa sarjassa: ”Nykyinen mintaperiaatteena”, lehti jatkaa. ”Niinpä joukkueemme on huomattavasti vahvem- voidaankin todeta, että Vesa menestyy omilla pi kuin koskaan. Varsinaisesti emme ole kasvateillaan”, nimimerkki Jänne kirjoittaa. 105

Töölön Vesan SM-sarjajoukkueen tukipylväät Veikko Haapakoski, Pentti Simola ja Kai Halimo (Suomen Urheilumuseo, Kuva-arkisto). 106

Töölön Vesan jääkiekkoilijat Keski-Euroopassa myöhäissyksyllä 1964 (Seppo Parkkinen).

Päivällistä syötiin Zürichin hotelli Lovenissa samalla harjoitus- ja ottelumatkalla (Risto Levävuo).

Töölön Vesan kirjoissa oli tuolloin noin Euroopan kiertueen aikana Vesa pelaa 450 nuorta jääkiekkoilijaa. B-poikia opasti yksitoista ottelua, ja matkakilometrejä ker- Reijo Simola, kaikkein nuorimpien kanssa tyy reilut kuusituhatta. HIFK:n maalivahti puuhasi Veikko Haapakoski. Piirin sarjoissa Pertti Hartikaisella vahvistettu joukkue Vesaa edusti kaksi A-poikien, kaksi B-poiki- voittaa neljä ottelua, pelaa yhden tasan ja en ja kaksi C- ja D-poikien joukkuetta. ”Vain häviää kuudesti. Joukkue palaa Suomeen muutamat seurat meillä tekevät tällaista lentäen Hampurista perjantaina, 9. joulu- vapaaehtoisuutta ja epäitsekkyyttä kysyvää kuuta. Sunnuntaina on SM-sarjassa vastassa hiljaista työtä”, Suomen Sosialidemokraatti toinen nousijajoukkue Oulun Kärpät. Vesa kirjoittaa. voittaa Jäästadionilla 3–1, mutta väsymys loistaa pelaajien otteista. Lappeenrannassa Jälleen Keski-Eurooppaan Saimaan Pallo nujertaa Vesan 6–2, ja lehdis- tökin puhuu jo Vesan väsymyksestä. ”Talven Edellisen kauden Keski-Euroopan matkan mittaan matkan vaikutukset tulevat esiin”, rohkaisemana Vesa lähti hakemaan kovuutta uskoo kuitenkin manageri Yrjö Syrjänen. ja pelikokemusta 23. marraskuuta 1960. Ot- Turha toivo, ja Vesa voittaa vain yhden jäl- telumatkalla pelattiin kahdeksassa maassa. jellä olevista otteluistaan. Jälleen pudotaan ”Liian kovaa, saattavat monet sanoa, mutta Suomisarjaan, SM-sarjan jumbona. Helsin- olemme katsoneet parhaimmaksi tehdä gin Sanomat nostaa esiin yhden ongelman kyseisen matkan”, kertoo Yrjö Syrjänen Hel- Vesan joukkueessa Rauman Lukon lyötyä sen singin Sanomille. ”Tulemme takaisin entistä kotikaukalossaan 11–9. ”Lukolla ja Vesalla kovempina”. SM-sarjan kehnoimmat maalivahdit”, lehti Vesan harjoituksissa kesällä käy 25 otsikoi. ”Vesa pelaa hyvin milloin pelaa”, pelaajaa, joista 15 valitaan lopulliseen pohditaan Vesan suorituksia SM-sarjassa. joukkueeseen. Uusia pelaajia ovat Ruotsin Maalivahtiosasto vahvistuu seuraavaksi kolmosdivisioonassa kolme vuotta pelannut kaudeksi 20-vuotiaan Juhani Masalan siirty- Juhani Suhonen, nuori Ponnistuksesta tullut essä Vesaan Torpan Pojista. Suuri menetys Osmo Kuusisto ja omasta juniorijoukkueesta sen sijaan on Jaakko Manssilan siirtyminen nostettu maalivahti Juhani Haataja. Jaakko Turun Palloseuraan. Vesa jyrää Suomisar- Manssila siirretään hyökkääjäksi ketjuun, jos- jassa vakuuttavasti. Kahdeksan kierroksen sa pelaavat Kullervosta tullut Tapio Raunio ja jälkeen joukkue johtaa viidellä pisteellä Juhani Suhonen. ennen Karhu-Kissoja maalierolla 59–18. SM-sarja alkaa 14. marraskuuta ottelulla Jorma Kyntölä tekee läpimurron ja hänet Tampereen Ilves–Vesa. Varsinaisesti sarja valitaan ensimmäisenä suomisarjalaisena alkaa viikkoa myöhemmin, mutta Ilveksen maajoukkue-ehdokkaiden joukkoon. SM- ulkomaanmatkan takia pelataan Kouluka- karsinnassa helmikuussa 1962 Vesa sinetöi dulla jo nyt. Ilves voittaa 4–2, mutta Vesa 8–3 voitollaan Tampereen Pallo-Veikoista saa hyvät arvostelut taistelustaan. Toisessa nousun SM-sarjaan. Kyntölä tekee kolme pelissään ennen omaa ulkomaanmatkaansa maalia, Osmo Kuusisto kaksi ja Tapio Rau- Vesa häviää HIFK:lle 2–6. ”Ehkä kuukauden nio, Reijo Simola ja Taisto Kekkonen kukin pituiselta ulkomaanmatkalta palaa ”uudesti- yhden täysosuman. syntynyt” joukkue”, Helsingin Sanomat SM-sarjan nuorin joukkue kaudella on pohtii. Tampereen Ilves, jonka pelaajien keski-

108

Ensimmäisenä maalivahtina kasvosuojusta käyttänyt Töölön Vesan Juhani Masala torjuu Rauman Lukon lähentelyt apunaan keskellä Jorma Kyntölä (Suomen Urheilumuseo, Kuva-arkisto).

ikä on 19,6 vuotta. Iällä eivät ole pilattuja lentokoneella. Matkan kustannukset ovat Vesankaan sankarit: Juhani Masala (21), 135.000 markkaa (2.600 euroa), ja karsin- Juhani Jokinen (24), Pentti Kilpeläinen tasarjasta koituva tappio yli 60.000 markkaa (28), Osmo Kuusisto (26), Kai Halimo (29), (1.120 euroa). Jorma Kyntölä (20), Pentti Simola (29), Ta- Elokuussa pohditaan Yrjö Syrjäsen mökillä pio Raunio (22), Reijo Simola (26), Seppo tulevan kauden suunnitelmia. Valmentajaksi Sihvonen (26), Taisto Kekkonen (21), Timo on tulossa Hyvinkäällä asuva Matti Tuomi- Salminen (18), Martti Kalliala (19) ja Seppo nen. Hänelle lainataan velkakirjaa vastaan Parkkinen (16). 250.000 markkaa (4.700 euroa). Jos Reini Töölön Vesa panostaa todella nousuun. Hurme katsoo tarpeelliseksi, annetaan Tuo- SM-karsintaan Joensuuhun matkustetaan miselle lainaksi vielä 100.000 markkaa (1.800 109

euroa). Vesa saa mielenkiintoisen tarjouk- sen; 300 Comet-merkkistä mailaa, jos jouk- Helsingin Pyttykerhon palkitsemat kue pelaa kaikki ottelunsa Comet-mailoilla. Töölön Vesan urheilijat Sitä ei hyväksytä, mutta neuvotteluja jatke- taan. Lopulta mailat hankitaan Ruotsista. PENTTI SIMOLA jalkapallo 1959 Kai Kyntölä lähetetään lahden yli ostamaan varusteita 50.000 markalla (980 euroa). OLLI REIJONEN jalkapallo 1960 Mistä lisää rahaa, pohditaan? Nuorten jääkiekkoa voisi ehkä rahoittaa lehtitilauk- sia keräämällä, Birger Böhling esittää omaa ILMO TIMBERG jalkapallo 1960 veikkausta joukkueen peleistä. Mainoskul- kueajatuskin on hengissä, ja yritetään saada AARNO VIRTANEN jalkapallo 1961 joku partiojärjestö mukaan. Jääkiekkojaos- toa vahvistetaan; Esko Hämäläinen osallistuu TAISTO KEKKONEN jääkiekko 1963 nuorten toimintaan ja uutena jaoston jäsene- nä tulee mukaan johtaja Veikko Tuloisela. HENRY SALIN jalkapallo 1963 Manageri Yrjö Syrjäsen suulla Töölön Vesan tavoitteena on sarjapaikan uusiminen. REIJO SIMOLA jääkiekko 1963 Kova saavutus olisi selviytyminen kahdeksan parhaan joukkoon. Myös muiden asiantunti- MARTTI KALLIALA jalkapallo 1965 joiden arviot puhuvat Vesan menestymisen puolesta. ”Uusi ilonaihe taitaa tulla Vesasta, joka alkaa tehdä sarjapaikastaan vakinaista OSMO KUUSISTO jääkiekko 1966 vakanssia… En ihmettele jos Vesa kenties jo tällä kaudella tekee jonkun jymypaukun. Siihen sillä on kunnianhimoa ja yrityskes- tävyyttäkin”, kirjoittaa nimimerkki Laukaus palkkaamisesta. Matti Tuominen kuiten- Suomen Urheilulehdessä joulukuussa 1962. kin jatkaa asettamillaan ehdoilla, ja Keijo Alku on hankala. Syyskauden ainoaksi voi- Tamminen ja Lauri Linnonmaa lupautuvat toksi jää 5–2 HIFK:sta. Vuoden lopulla sarjaa avustamaan. Johtokunnalle ehdotetaan kym- johtava Rauman Lukko murskaa Vesan 12–2. mentä saunailtaa makkaroineen kauden ai- Vasta helmikuussa 1963 joukkue varmistaa kana. Jääkiekkojaosto esittää myös pelaajille sarjapaikkansa lyömällä Saimaan Pallon maksettavaksi yksi penni jokaisesta maksa- kotonaan 2–1. Yrjö Syrjäsen tavoitteet saa- neesta katsojasta. Vierasotteluista ei esitetä vutetaan. Vesa sijoittuu seitsemänneksi ja mitään korvausta. Jos joukkue säilyy SM-sar- pelaa seuraavallakin kaudella jääkiekon jassa, varataan marraskuussa 6.000 markkaa SM-sarjassa. (10.300 euroa) palkkiomatkaa varten. Matti Tuominen on tiukan linjan valmen- Tuominen luennoi johtokunnalle ennen taja. Vesan johtokunta joutuu keskustele- sarjan alkua joukkuekurin ja -hengen mer- maan hänen ”diktaattorimaisesta” tyylistään kityksestä. Päätetään, että Tuominen toimii jo joulukuussa 1962. Vesan säilyessä SM-sar- neuvoa-antavana valmentajana ja hänen jassa Yrjö Syrjänen selostaa tammikuussa esityksensä perusteella johtokunta päättää suunnitelmia kanadalaisen valmentajan joukkueen kokoonpanosta. Tuomisen esi- 110

tyksestä erotetaan Tapio Raunio joukku- aat) joukkueita Vesalla oli peräti kuusi. Kun eesta epäurheilijamaisen käyttäytymisen Vesa 1964 voitti kaikki piirin poikien mesta- johdosta. ruudet (A-, B- ja C-pojat) alettiin Helsingin Töölön Vesan siivet eivät kuitenkaan piirin sarjoja kutsua Vesan jäsentenvälisiksi vielä kanna sarjapaikan vakiinnuttamiseen. sarjoiksi. Vaikka Vesalla todetaan olevan ”nuorta ja Töölön Vesan löylyttäessä Karhu-Kissat yritteliästä ainesta ja paljon”, joukkue on Suomisarjan ottelussa tammikuussa 1965 vakavassa putoamisuhassa jo vuodenvaih- maalein 11–1 joukkueessa pelasi ensimmäis- teeseen 1963–1964 mennessä. Putoamisen tä kertaa 16-vuotias Timo Turunen. Kolme uhatessa yhä pahemmin aletaan peluuttaa vuotta aiemmin, syksyllä 1962, miesten nuoria toivossa, että heidän avullaan Vesa joukkueeseen oli nostettu 16-vuotias Timo voisi jälleen nousta korkeimpaan sarjaan. Kyntölä. Kun marraskuussa 1965 Vesaan siir- Kahdeksantoista ottelun jälkeen Vesalla on tyi Helsingin Jääkiekkoseurasta 15-vuotias vain kolme voittoa ja kohtalona putoaminen Pentti Hiiros, koossa oli nallipyssyketjuna Suomisarjaan. tunnetuksi tuleva kolmikko Kyntölä–Turu- Putoamista seuraa pelaajavirta Vesasta nen–Hiiros. Lempinimensä ketju sai siitä, muihin seuroihin. Tapio Raunio luonnolli- että kaikki kolme olivat mitoiltaan 170-sent- sesti lähtee, ja hänen jälkeensä eropaperit tisiä tai jopa allekin. myönnetään Lasse Peltoselle, Sakari Pel- toselle, Jorma Kyntölälle, Juhani Jokiselle, Keinoja pohditaan Jaakko Manssilalle, Harri Linnonmaalle, Seppo Sihvoselle, Rainer Hänniselle, Olli Töölön Vesan vuosikokouksessa Olympia- Virtaselle ja Pekka Talaslahdelle. Kyntölä ja stadionilla huhtikuun alussa 1964 Börje Lin- Linnonmaa siirtyvät Helsingin Jääkiekkoklu- den kiinnitti huomiota siihen, että Helsingin biin, Talaslahti ja Manssila sen sijaan palaavat Jääkiekkoseura, joka ei ole edes rekisterissä, vielä kotiinsa Töölön Vesaan. yrittää värvätä Vesan poikia. Seuraavan Suomen Sosialidemokraatin Mauri Kan- vuoden marraskuussa allekirjoitettiin yhteis- gaslampi pohtii marraskuussa 1965 Vesan työsopimus Vesan ja HJS:n välillä. Pelaajille asemaa suomalaisessa jääkiekossa: ”Vesa on sisarseurasopimus antoi oikeuden pyrkiä niitä seuroja, jotka vuodesta toiseen ovat parhaaseen mahdolliseen menestykseen menettäneet parhaat pelaajansa vahvemmil- siirtymällä seurasta toiseen ilman karantee- le paikalliskilpailijoilleen, mutta uusia kykyjä niaikaa. Taloudellisesti molemmat seurat on sentään aina löytynyt, ja nyt on harjoituk- sitoutuivat tukemaan ja auttamaan kulloin- setkin otettu sillä mallilla, että pohjan pitää kin heikommassa taloudellisessa asemassa kestää, olisi luullut menestystäkin olevan. olevaa sisarseuraa. Jo ennen sopimuksen Ilmeisesti jääkiekkotaso on kuitenkin nou- allekirjoittamista, marraskuun 9. päivänä semassa nimenomaan Suomessa.” 1965 Vesan johtokunta hyväksyi uusiksi Jo 1960-luvun alussa Töölön Vesan on- jäsenikseen Pentti Hiiroksen lisäksi Seppo nistui käynnistää nuorten toiminta, jolla ei Salaman, Kimmo Rantasen, Matti Jalangon, ole vertaa seuran historiassa. Vuoden 1961 Pentti Pakkasen ja Kari Lujasen. lopussa Vesalla oli kaksikymmentä jääkiek- Vuoden 1963 joulukuussa järjestettiin kes- kojoukkuetta, joista piirinsarjoissa pelasi kustelutilaisuus Töölön Vesan jääkiekkoilun kaksitoista joukkuetta. B-poikien (16-vuoti- näkymistä. Keskustelusta tehdystä muistiosta 111

ei selviä, kuinka paljon osanottajia tilaisuus nämä menetelmät sitten olisivat? ”Joukkue kiinnosti, mutta muistio todistaa paneutu- jaetaan kolmeen 6–7 miehen ryhmään, misesta Vesan jääkiekon kehitysmahdolli- joista kullakin tulee olla oma valmentaja, suuksiin. joka vuorostaan toimii jääkiekkojaoston ”Ilman toiveajattelua sarjapaikan säilyt- antamien ohjeiden mukaan. Valmennus täminen ei tule onnistumaan, vaan sarjasta tapahtuu sekä erillisinä ryhmävalmennuk- putoaminen on selviö”, muistiossa todetaan. sina että yhteisvalmennuksena. Kukin val- ”On kuitenkin olemassa toimenpiteitä, jotka mentaja vastaa valmennettavan ryhmänsä erittäin tehokkaasti läpivietyinä saattaisivat tehokkaasta valmentamisesta ja tuloksia johtaa sarjapaikan uusimiseen. Toimenpi- tuottavasta pelistä. Valmennustilaisuuksia teiden onnistumiseen tarvitaan koko seuran varten valmistetaan ohjeet kirjallisesti, jotka jääkiekkojoukkueen ja jopa seuraa tukevan ennen jäälle siirtymistä jaetaan ja käydään yleisönkin mukanaoloa.” perusteellisesti läpi. Yleensä kirjallista oh- Pohdittiin, onko joukkueella kykyä pysyä jeidenantoa käytetään mahdollisimman pal- mestaruussarjassa, jos se nyt käynnissä ole- jon.” Lopuksi muistiossa joukkue jaetaan vassa sarjassa säilyttää paikkansa. Toisaalta kolmen valmentajan kesken seuraavasti: 1. kysyttiin, onko joukkueella mahdollisuuksia A-hyökkäysketju ja A-puolustajapari sekä nousta Suomisarjasta jälleen mestaruussar- yksi varahyökkääjä, 2. B-hyökkäysketju, mo- jaan, jos nyt pudotaan? Mitä olisi tehtävä lemmat maalivahdit ja yksi varahyökkääjä ja nousun varmistamiseksi? 3. C-hyökkäysketju ja B-puolustajapari sekä Seuraavaksi tutkittiin Vesan, Tampereen yksi varapuolustaja. Kilpa-Veljien ja Helsingin Jääkiekkoklubin Otteluihin valmistautumisessa suositellaan joukkueiden ominaisuuksia, pelin suunni- myös teollisuuden menettelytapoja: ”Kaikis- telmallisuutta, keskittymistä ja yrittämisha- sa otteluissa käytetään samoja pelaajayhdis- lua, pelaajien taklaus- ja luistelutaitoa sekä telmiä, toisin sanoen sama hyökkäyskolmik- mailankäsittelyä sekä hyökkäys- ja puolusta- ko saman puolustajaparin kanssa. Kolmas mistaitoa ”parhaimmillaan”. Vain luistelu- ja ketju nivelletään tähän erikoisjärjestelmällä. mailankäsittelytaidon sekä puolustuspelin Pelaajaa ei vaihdeta ottelua varten, ellei hän osalta Vesan joukkue osoittautui kilpailijoi- itse sitä halua. Periaatetta ”koko joukkue taan paremmaksi. Johtopäätöksenä oli, että hyökkää – koko joukkue puolustaa” käyte- ”hyvin suunniteltu hyökkäys- ja puolustuspeli tään täydessä laajuudessaan. Ennen ottelua sekä sitkeys ja peräänantamattomuus kaikis- laaditaan huolellisesti kirjallinen suunnitel- sa pelitilanteissa voivat saada aikaan mitä ma, jossa aina yksittäistä pelaajaa myöten parhaimman lopputuloksen”. määritellään tehtävät kussakin ottelussa. Valmennuksen kehittämiseen esitettiin Suunnitelma jaetaan riittävän paljon ennen toimenpiteitä, jotka ”vallankumoukselli- ottelua ja käydään huolellisesti läpi. Kunkin suudessaan” tuskin ovat suuren joukon pelaajan suunnitelmallisesta pelisuorituk- keskustelun pohjalta syntyneitä. Muistion sesta on ao. pelaajan valmentaja edelleen kirjoittajan liike-elämän tuntemus paljastuu: vastuussa. Lopuksi otteluissa sovelletaan ”Valmennustoiminnassa voidaan nähdäkseni pitkälle ns. tavoiteajattelua.” käyttää hyväksi aivan täsmällisesti samoja Taivaita tavoitteleva toimintaohjelma ei menetelmiä, mitä teollisuudessa käytetään toteutunut, ja Töölön Vesa putosi kauden huippuammattimieskoulutuksessa”. Mitä 1963–1964 päätteeksi Suomisarjaan. 112

Pekka Talaslahti (vasemmalla) oli armoitettu maalinsylkijä niin jääkiekossa kuin jalkapalloilussakin (Veikko Haapakoski).

Reijo Simola (oikealla), uupumaton uurastaja sekä jääkiekossa, jalkapalloilussa että kaukalopallossa yli viiden vuosikymmenen ajan (Veikko Haapakoski).

Järkälemäiselle puolustajalle Osmo Kuusistolle myös jäähyaition ovi tuli hyvin tutuksi pitkän uran aikana (Veikko Haapakoski).

Taistelu elämästä tai kuolemasta

Kauteen 1966–1967 Töölön Vesa lähti uu- den valmentajansa Jorma ”Jerry” Salmen johdolla. Salmi oli pelaajille tuttu entisenä Tampereen Ilveksen, HIFK:n ja HJK:n pelaa- jana, joka oli käynyt näyttämässä lahjojaan myös Ruotsissa. Kotkassa syntynyt 34-vuotias Salmi nautti ehdotonta luottamusta pelaa- jien keskuudessa. Marraskuussa 1966 Upon Pallon Jorma Vehmasella vahvistettu Vesa lähti jälleen ottelukiertueelle Keski-Eurooppaan. Jouk- kueen maalille oli palannut Jussi Masala, ja toinen paluumuuttaja oli Karhu-Kissoista tullut Timo Neira. Viidestä turnausottelus- taan Vesa voitti kaksi, pelasi yhden tasan ja hävisi kaksi. Tuloksellisesti kiertue oli paras Vesan vuosien mittaan kokemista ottelumat- koista. 113

Palattuaan matkalta Vesa hävisi piirinsar- Töölön Vesalle ottelu oli taistelua elämäs- jassa HIFK:lle 2–6. Helsingin Sanomat antoi tä tai kuolemasta. Jos Vesa häviäisi, sillä ei kuitenkin tunnustuksen Vesan pelaajien no- laskettu olevan mitään edellytyksiä jatkaa peudelle, voimalle ja ”rähisevän räiskyvälle” jääkiekkoilua korkeimmilla tasoilla. Paikka pelityylille. Puolustuksen hahmoja olivat mestaruussarjassa saattaisi olla sen viimeinen Antti Perttula ja Osmo Kuusisto. Ketjuista oljenkorsi. nousi yhä useammin esille Kyntölä–Turu- Töölön Vesa lähti otteluun seuraavalla nen–Hiiros. Suomisarja alkoi joulukuussa, kokoonpanolla: 1 Timo Relas, 18 Juhani ja helsinkiläisten Vesan, HJK:n, HIFK:n Masala, 3 Risto Levävuo, 4 Antti Perttula, ja Karhu-Kissojen uhkaksi arvioitiin idän 6 Osmo Kuusisto, 8 Pentti Hiiros, 14 Timo joukkueet, Joensuun Kiekko-Pojat, Joen- Turunen, 13 Pekka Talaslahti, 17 Risto Uoti- suun Peli-Toverit, Lappeenrannan Pallo ja nen, 9 Timo Neira, 20 Pentti Simola, 15 Mikkelin Palloilijat. Seppo Parkkinen, 2 Pekka Vuorio, 11 Keijo Vesa aloitti vaatimattomasti. Tappiot Koivunen, 18 Martti Jormanainen, 19 Reijo HIFK:lle ja Joensuun Kiekko-Pojille eivät Simola. luvanneet hyvää. Uusi vuosi käänsi kurssin. Niin kiivaasti oli Suomisarjan sarjatauluk- Vesa murskasi kotonaan LaPa:n 5–1 Pekka ko elänyt, että vesalaisetkin olivat heittäneet Talaslahden ja Pentti Simolan palattua jouk- toivonsa uusintaottelusta. Timo Kyntölä kueeseen. Seuraavassa ottelussa Talaslahti ehti hankkia matkaliput etelänmatkalleen, takoi viisi maalia Vesan voittaessa Peli-Toverit ja huippuketju Kyntölä–Turunen–Hiiros 10–3. Tammikuun lopulla Vesa voitti HIFK:n jäi siipirikoksi. Helsingin uusi jäähalli koki 3–1 lähes 3 000 katsojan läsnä ollessa. Kun jääkiekon sarjaottelujen kaikkien aikojen LaPa löi Vesan helmikuun alussa kotonaan yleisöennätyksen. 10 814 maksanutta katso- 2–1, lehdet otsikoivat Vesan jättäneen jää- jaa oli tullut seuraamaan pääkaupungin hyväiset SM-sarjahaaveille. Kierroksia oli hegemoniakamppailua. kuitenkin vielä jäljellä, ja helmikuun lopulla Töölön Vesa riemastutti kannattajiaan Vesa oli noussut hengittämään HIFK:n ja Timo Turusen viedessä joukkueensa 1–0 joh- HJK:n niskaan. Yli 2 000 katsojaa riemuitsi toon ensimmäisessä erässä. Christer Thun helmikuun 22. päivänä Vesan 8–0 voittoa tasoitti, mutta Pentti Simola iski Vesan 2–1 HJK:sta. Ottelua edeltävänä päivänä Pentti taukojohtoon. Toisessa erässä IFK:n Matti Hiiros oli käynyt voittamassa Helsingin piirin Murto tasoitti pelin, ja Osmo Kuusiston istu- B-poikien tekniikkamestaruuden. essa jäähyllä Heikki Järn teki 3–2. Toisessa HIFK:lla oli mahdollisuus varmistaa nou- erässä HIFK meni menojaan Ulf Lindholmin sunsa voittamalla Karhu-Kissat 25. helmi- lämätessä 4–2 luvut Seppo Parkkisen jäähyn kuuta. Kaikkien yllätykseksi Karhu-Kissat aikana. Kolmannessa erässä Vesalla ei ollut voitti 6–4, ja yhtäkkiä HIFK ja Vesa olivat enää potkua tasoittaa IFK:n kahden maalin tasapistein sarjan kärjessä. Kun Jääkiekko- etumatkaa. Ottelu päättyi tähtirintaisten rie- liitto oli määrännyt HIFK–Karhu-Kissat muun maalein 4–2. -ottelun erotuomariksi vesalaisen Kai Ha- ”Me sorruimme tällä kerralla puolustuk- limon, HIFK yritti vastalauseella saada seen”, murehti Vesan huoltaja Raimo Käh- tuloksen käännetyksi, mutta turhaan. könen. ”Ennen se on ollut meidän tukemme Uusintaottelu sarjanoususta pelattaisiin 27. ja turvamme, mutta nyt tuli pahoja virheitä helmikuuta. kohtalokkailla hetkillä”. Helsingin Sanomien 114

Aimo Mäkisen ostettua Töölön Vesan jääkiekkoilun Reini Hurmekin sai pelastettua vuosien mittaan lajiin uhraamansa varat (Ilmo Timberg).

Esa Sulkavan mukaan virheet johtuivat lähin- hat, tällä kertaa ei äidiltä lainatut, vaan itse nä yllättäen tulleesta henkisestä paineesta. tienatut”, juhlajulkaisussa kerrotaan. ”Voidaanpa sanoa, että HIFK voitti juuri sen Vesan johtokuntaa yritettiin valita vielä jat- vuoksi, että se oli tottuneempi pelaamaan kokokouksessa syyskuussa 1967, mutta jälleen veitsi kurkulla kuin Vesa”, Sulkava kirjoittaa. oli paikalla vain kymmenen jäsentä. Seuran ”Töölön Vesalle tappio tiesi kuolemaa”, toimintaa päätettiin jatkaa 1964 puheenjoh- todetaan Suomen Jääkiekkoliiton 50-vuo- tajaksi valitun Pentti Kilpeläisen johdolla. tisjuhlakirjassa ”Siniviivalla – suomalaisen Seuran johtokuntaa ei nytkään voi syyt- jääkiekkoilun kuumat vuodet”. tää yrityksen puutteesta. Jo 1964 oli valittu talousjaosto, joka epätoivoisesti etsi varoja Pelastaja ilmestyy jääkiekon pyörittämiseen. Joukkueen peli- paitaan saatiin hankituksi mainos kaudelle Vesan johtokunnan kokouksessa 18. elokuu- 1964–1965, seuran tulevaisuutta hahmo- ta 1966 oli kutsuttuna paikalla rakennusmes- teltiin Kilpeläisen, Veikko Tuloiselan ja tari Aimo Mäkinen. Kuusi vuosikymmentä Kalle Altin muodostamassa työryhmässä ja toiminut seura oli sekavassa tilanteessa. suunniteltiin kesäpaikan hankkimista Vesan Maaliskuussa pidetyssä vuosikokouksessa, käyttöön. Huhtikuussa 1965 Seppo Santala jossa oli läsnä 32 jäsentä, ei pystytty valitse- valittiin vilkkaan keskustelun jälkeen Vesan maan puheenjohtajaa eikä rahastonhoitajaa. toiminnanjohtajaksi 300 markan kuukausi- Seuran nimi muutettiin Töölön voimistelu- palkalla ja suunniteltiin oman lehden pe- ja urheiluseura ry:stä Töölön Vesa ry:ksi. rustamista. Elokuussa saatiin pankinjohtaja Jatkokokouksessa elokuun alussa paikalla Rauno Korsi seuran taloudelliseksi neuvon- oli vain kymmenen jäsentä, eikä vieläkään va- antajaksi. Hänen johdollaan perustettiin littu johtokuntaa. Tiliasiat olivat retuperällä. seuralle PR-jaosto. Sen ohjelmaan kuului Yli neljä vuosikymmentä Vesan toiminnassa jäsenmäärän lisääminen, seuran viirien ja mukana ollut ja raha-asioita hoitanut Reini merkkien tekeminen, Vesan kannatuksen Hurme oli jo vuoden 1964 vuosikokoukses- kasvattaminen nimenomaan Töölössä, esit- sa ilmoittanut saaneensa tarpeekseen rahas- telylehden laatiminen ja hankkeilla olevan tonhoitajan tehtävästä. Jääkiekkoallianssin Lontoon matkan myyminen. Töölön Vesan rahastonhoitajaehdokkaaksi hän suostui, 60-vuotisjuhlaan valmistaudutaan; Keijo samoin kuin Vesan talousjaostoon, joka va- Tammiselle annetaan tehtäväksi koota työ- littiin vuosikokouksessa 1965. ryhmä laatimaan 60-vuotishistoriikki. Kana- ”Oltiin tyytymättömiä eikä mitään tahdot- dan suurlähetystöltä tiedustellaan vastustajaa tu tehdä ilman korvausta”, Hurme muistelee juhlaotteluun. Vesan 75-vuotisjuhlajulkaisussa. ”Jääkiekko Suuret suunnitelmat eivät toteudu. Lon- on tunnetusti kallis laji ja meille se oli aiheut- toon matka peruutetaan, toiminnanjohtajan tanut 2–3 miljoonan sen aikaisen markan virka lakkautetaan marraskuun alussa 1965. (300–400 000 €) velat. Velkaa oli ja kauka- Syyskuussa 1966 palkataan Jorma Salmi lossa tuli selkään. Sanoin vuosikokouksessa, jääkiekkovalmentajaksi, ja joukkue lähtee että minun hermoni eivät kestä näin kovaa Keski-Euroopan turnausmatkalle. Elannon raha-asioiden hoitoa”, Hurme jatkaa. ravintolassa joulukuussa saadaan vihdoin ai- ”Muutamille läsnä olleille oli tiedossa, että kaan päätösvaltainen vuosikokous. Puheen- pelissä olivat jo Reini Hurmeen omatkin ra- johtajaksi valitaan edelleen Pentti Kilpeläi-

116

nen. Kalle Altti ja Lauri Hagman kutsutaan pitää vieläkin perusteena väitteelleen, että Töölön Vesan kunniapuheenjohtajiksi. ottelun tulos oli etukäteen sovittu. Aimo Mäkisen läsnäolo johtokunnan ko- Jäähallin luentosalissa huhtikuun alussa kouksissa on mahdollista vain, koska hän pidetty vuosikokous valitsi seuran uudeksi on ilmoittanut halunsa tukea Töölön Vesan puheenjohtajaksi Esko Hämäläisen, ja alet- jääkiekkoilua. Kun liikennöitsijä Fallström tiin suunnitella seuraavaa jääkiekkokautta. karhuaa saataviaan tratalla, Mäkinen lu- Avoimia kysymyksiä oli paljon; pelipaitamai- pautuu neuvottelemaan Fallströmin kanssa nos, Jorma Salmen sopimuksen mahdolli- velan maksusta. Tämä jatkaa joukkueen nen uusiminen tärkeimpinä. Salmelle tar- kuljettajana, mutta vaatii jokaiselta matkalta jottiin yhdeksän kuukauden sopimusta 4.050 maksun etukäteen. markan (5.000 euroa) korvauksella. Salmi ei Jorma Salmi on vaativa valmentaja. Hänen hyväksynyt, ja Raimo Kähkösen tehtäväksi jäi esitystään 50 markasta (72 euroa) voitetusta uuden valmentajan löytäminen. ottelusta ei hyväksytä, mutta johtokunta lu- Elokuun alussa Esko Hämäläinen esit- paa maksaa 4.000 markkaa (5.700 euroa), teli suunnitelmansa seuran talouden va- jos joukkue nousee SM-sarjaan. Harkita kauttamiseksi. Varojen saaminen edellytti voidaan myös 100 markan (140 euroa) kor- sitä, että jääkiekko-otteluissa käy riittävästi vausta ennalta määrätyistä otteluista. Kun katsojia. Se taas riippuu menestymisestä ja Salmi ei jostakin syystä ole pelaaja-aitiossa tunnetuista ja tehokkaista pelaajista. Jos HJK-ottelussa, hänelle ei makseta pinna- Vesa pelaa Suomisarjan keskitasolla, jolloin rahoja. Joka tapauksessa Salmelle luvataan katsojia arvioitiin rohkeasti olevan 500–700 100 markkaa (140 euroa) voitosta otteluissa maksanutta, talous on tasapainossa tai vel- HIFK:ta, HJK:ta, Joensuun Kiekko-Poikia ka kasvaa vain vähän. Seuran velat voitaisiin ja Karhu-Kissoja vastaan. Kaiken huipuksi Hämäläisen mukaan hoitaa erilaisilla keräyk- Salmi ilmoittaa HIFK:ta vastaan pelattavan sillä, jalkapalloa pelattaisiin nykytasolla tuki- uusintaottelun aamulla, että hän vaatii lisä- palkkioiden turvin. Toisaalta jääkiekkoilijat korvausta illan ottelusta. ”Kundi tuli sano- eivät pystyisi ostamaan omia varusteita. maan, että hän haluaa vähän lisää rahaa”, Hämäläinen päätyi tylyyn lopputulokseen; Pentti Kilpeläinen muistelee. ”Muuten hän jääkiekon Suomisarjassa on luultavasti syytä ei tule illalla kaukalon reunalle… Me istut- lopettaa kokonaan. tiin Sallinkadun baarissa, ja pakkoraossahan Elettiin kädestä suuhun. Keijo Tamminen me oltiin”. ja Esko Hämäläinen lainasivat viikon ajaksi Töölön Vesan jääkiekko teki helmikuun kumpikin 2.000 markkaa (2.500 euroa). 1967 jälkeen hidasta ”kuolemaa”. Seuran ve- Koho karhusi 2.000 markkaa mailoista, lat olivat nousseet 200.000 markan (270.000 Julius Tallberg pani saatavansa uloshakuun. euroa) tienoille. Pankkivelkojen lisäksi suuri Samaan aikaan Raimo Kähkönen ilmoitti, osa veloista oli johtokunnan jäsenille. Suomi- että Pentti Lindegren voisi hoitaa valmen- sarjaan tuomittu jääkiekkojoukkue oli hajoa- nuksen 25 markan (30 euroa) kertakorvauk- mispisteessä. Itse asiassa HIFK-ottelua seuraa- sella. Harjoitusottelu ruotsalaista Traneber- vana aamuna IFK:n Göran Stubb tuli Timo gia vastaan veti vain 456 katsojaa, ja tappio Turusen kanssa Keijo Tammisen puheille ja nousi 2.250 markkaan (2.800 euroa). vaati Turuselle eropapereita. Tätä tapahtu- Töölön Vesan ongelmat eivät näkyneet maa ja näkemäänsä ottelua Keijo Tamminen ulospäin. Suomen Urheilulehti kirjoittaa 117

maaliskuun alussa 1967: ”Töölön Vesalle Vesan tekemästä velkasitoumuksesta: Kari kausi oli kaikesta huolimatta myönteinen. Kinnuselle 1.000 markkaa (1.350 euroa), Tuskin yksikään helsinkiläinen kiekkoseura Pekka Talaslahdelle 1.000 markkaa, Keijo on kehittynyt viiden viimeisen vuoden aika- Koivuselle 1.000 markkaa, Timo Turuselle na yhtä paljon kuin Töölön Vesa tällä kau- 550 markkaa (750 euroa) ja Karhu-Kissoille della. Töölön Vesa nousi keskitason Suomi- 2.000 markkaa. Lisäksi Mäkinen maksaa sarjan joukkueesta yhdeksi sarjan parhaista Jokerien puolesta Keijo Tammiselle 8.500 yhdistelmistä. Tästä on ansio luettava ennen markkaa (11.500 euroa), jonka Tamminen kaikkea valmentaja Jorma Salmelle.” on lainannut Vesalle. Mäkinen hoitaa myös Vaikka mikään ei viitannut siihen suuntaan, PYP:n Roihuvuoren konttoriin Vesan 3.000 että Vesan talous voisi kääntyä suotuisaksi, markan (4.000 euroa) lainan. Jokerit sitou- jääkiekkoilijat jatkoivat valmistautumistaan tuu myös vastaamaan Vesan nimissä tehdyis- seuraavaan kauteen. Taustalla käytiin sa- tä harjoitus- ja ottelukuluista 27.10.1967 maan aikaan neuvotteluja ankean tilanteen jälkeen. Muista tuon päivämäärän jälkeen lopullisesta ratkaisusta. Lokakuun 29. päivä- tehdyistä velvoitteista vastaa Vesa. nä 1967 pidetty johtokunnan kokous ratkaisi Vastineeksi Töölön Vesan jääkiekkoilijat ongelmat kertaheitolla. Päätettiin, että Vesa siirtyvät Jokereihin kaikkine Vesan nimissä lopettaa kokonaan jääkiekkoilun. Kokous- olevine varusteineen ilman eri korvausta. pöytäkirjassa todetaan, että jääkiekkojaosto Reini Hurme muistelee tapahtunutta Ve- ja jääkiekkoilijat perustavat oman jääkiekko- san 70-vuotisjuhlajulkaisussa: ”Asia järjestyi seuran. Töölön Vesan velat ja sitoumukset siten, että rakennusmestari Aimo Mäkinen päätettiin jakaa siten, että uusi seura sitoutuu ”osti” Vesan jääkiekkoilijat ja perusti Jokerit- suorittamaan niistä 38.000 markkaa (52.000 nimisen seuran. Hän maksoi muistaakseni euroa) ja Vesa velkaluettelon mukaan noin puolitoista miljoonaa meidän velkojamme 27.000 markkaa (37.000 euroa). ja me hiljalleen veikkaustouhulla saimme Marraskuun 8. päivänä allekirjoitettiin so- kokoon loput, niin että taloudellinen tasa- pimus Töölön Vesa ry:n ja Jokerit ry:n välil- paino saavutettiin.” lä, jolla Vesa lopettaa jääkiekkotoimintansa ”Jääkiekon loppuminen oli eräs kouriin- kokonaan 8.11.1967 mennessä ja ilmoittaa tuntuva osoitus siitä, miten urheilu oli asiasta Suomen Jääkiekkoliitolle saman päi- muuttunut”, juhlajulkaisussa todetaan. vänä. Vesan rahastonhoitajan Rolf Nymanin ”Urheiluelämän rahoitusmenetelmät ja yh- ja sihteerin Risto Vartiaisen Vesan puolesta teiskunnan tukitoimet olivat muuttaneet ja Aimo Mäkisen ja Gunnar Koskelaisen Jo- elämän ja ajattelun.” kerien puolesta allekirjoittaman sopimuksen ilmoittivat hyväksyvänsä myös Töölön Vesan Hyvä pohja Jokereille johtokunnan jäsenet Esko Hämäläinen, Keijo Tamminen, Pentti Kilpeläinen ja Eero Aimo Mäkinen sai hyvän pohjan perusta- Vallasvuo. malleen uudelle jääkiekkoseuralle. Töölön Sopimuksen mukaan Aimo Mäkinen Vesan nuorten toiminta oli laajaa ja laadu- peruuttaa 20.000 markan (27.000 euroa) kasta, ja voitiin puhua erityisestä vesalaisesta suuruisen lainan, jonka eräät Vesan joh- hengestä, joka oli kantanut pitkälle maan tokunnan jäsenet ovat taanneet. Samalla ylimmissä jääkiekkosarjoissa. Voitaneen Mäkinen vastaa Jokerien puolesta viidestä pitää Töölön Vesan onnena, että Mäkinen 118

oli pesäpallomiehenä epäonnistunut pää- maksavan Tammiselle 8.500 markkaa, jotka kaupungin pesäpallon yhdistämisessä ja tämä oli lainannut Vesalle. Rahojen saaminen laajan nuorten toiminnan käynnistämisessä. Mäkiseltä osoittautui kuitenkin ylivoimaisen Kovaa nousua tekevä jääkiekkoilu kiinnosti vaikeaksi. ”Kuva Aimo Mäkisestä on paljon Mäkistä, joka löysi astinlaudakseen Töölön ruusuisempi kuin todellisuus”, Pentti Kilpe- Vesan korkeatasoisen toiminnan. ”Vesassa läinen kertoo. ”Esimerkiksi Keijo Tamminen oli rehtejä urheilumiehiä, jotka olivat taan- oli hänen organisaatiossaan mukana, ja hän neet velkoja. Minä ajattelin auttaa ja mak- hoiti Vesan aikana joukkueen kuljetuksia, soin puolet veloista eli noin 40.000 (54.000 jotka hän maksoi omasta pussistaan. Hän euroa) ja vesalaiset hoitivat loput”, Mäkinen ei millään tahtonut saada rahoja Mäkiseltä, kertoo Seppo Aallolle, ”Jokerit liukkaalla joka sanoi aina: ”Tule silloin ja silloin, treffa- jäällä” -kirjan kirjoittajalle. Pesäpallossa taan siellä ja minä maksan”. Kun Tamminen huippuseuran rakentaminen ei onnistu- meni paikalle, Mäkinen sanoi, ei hänellä nyt nut; jääkiekossa Mäkisen tavoitteena oli juuri ole rahaa, mutta hän kyllä hoitaa asian. huippuseura, jonka kaikki pelaajat olisivat Keijo sai todella lypsää Mäkiseltä rahojaan”, ajan mittaan oman juniorityön kasvatteja. Kilpeläinen muistelee. Se oli helpommin sanottu kuin tehty, mut- Keijo Tammisella on hieman erilainen ta ”Jokereita lähdettiin kehittämään Vesan muistikuva 8.500 markan saatavastaan. toiminnan pohjalta”, Mäkinen toteaa Aal- ”Levävuolle nimenomaan sanoin, että sinä lon kirjassa. olet puhdas poika. Se kun oli saunassa Jokerien syntysanat lausuttiin lokakuun 27. IFK:n ja HJK:n ja meidän kanssa ja aina päivänä 1967, kun Mäkinen, maalarimestarit summa nousi. Kun me sanottiin kaks tonnia, Eino Syrjänen ja Reino Vilen sekä Jokerien IFK sanoi kolme ja HJK neljä. Sitten sanoin taloudenhoitajaksi lupautunut Keijo Tam- Hämäläiselle, että nyt minun rahani loppui- minen pitivät perustamiskokouksen. Vesan vat. Kahdeksan ja puolituhatta laitan omasta joukkueenjohtajalle ja Veikkauksen osasto- kaverista. Sitten Mäkinen sanoi, että hän ei päällikölle Raimo Kähköselle kuuluu kunnia sitä summaa maksa, ellet tule tekemään hä- seuran nimen keksimisestä. nen kanssaan duunia.” Jokerit-nimen hyväksymiskiemurat todis- Jokerien ensimmäinen virallinen ottelu tavat Aimo Mäkisen mutkat-suoraksi -toi- pelattiin 10. marraskuuta 1967 Helsingin mintatavasta. Käpylästä löytyi nimittäin Jäähallissa. Harjoitusottelussa Upon Palloa palloiluseura Jokerit, jonka nimi oli jäänyt vastaan Jokerit esiintyivät Vesan peliasuissa, yhdistysrekisteriin, vaikka seura oli lopetta- koska seuran uusia pelipaitoja ei ollut vielä nut jo toimintansa. Jokerit-nimen käytölle saatu valmiiksi. Suomisarja alkoi 23. marras- ei siis ollut esteitä, mutta Mäkinen varmisti kuuta paikallisottelulla Karhu-Kissoja vastaan. vielä, ettei Tikkurilan Väritehtailla ollut mi- Jokerit pelasi seuraavassa kokoonpanossa: 1 tään nimen käyttöä vastaan. Mäkinen hoiti Timo Relas, 16 Risto Jalanko, 2 Kari Kinnu- asian ilmoittamalla, että jos tehtaan vastaus nen, 3 Risto Levävuo, 6 Osmo Kuusisto, 17 on kielteinen, hänen johtamillaan työmailla Jyrki Uotinen, 13 Pentti Hiiros, 14 Timo Tu- ei enää maalata Jokeri-maalilla. runen, 10 Timo Kyntölä, 7 Urho Kuukauppi, Mutkat suoriksi Mäkinen pani myös perus- 8 Pekka Vuorio, 11 Keijo Koivunen, 9 Timo vesalaisen Keijo Tammisen kanssa. Jokerien Neira, 20 Olli Hietanen, 12 Pekka Talaslahti, ja Vesan sopimuksessa todetaan Mäkisen 15 Seppo Parkkinen, 18 Ulf Slotte. Joukku- 119

eenjohtajana oli Raimo Kähkönen ja talou- Vesan lopetettua jääkiekon jouduttiin denhoitajana Keijo Tamminen. pohtimaan, jatketaanko vai pannaanko Ensimmäisellä kaudella nousua SM-sar- pillit pussiin. Mielialat vaihtelivat kaipuusta jaan ei vielä saavutettu, mutta kaudella menneisiin saavutuksiin helpotuksen tuntee- 1968–1969 Aimo Mäkisen haave toteutui. seen siitä, että oli päästy eroon taloudellisesti Mestaruussarjaan Jokerit nostivat Jorma ylivoimaisesta jääkiekosta. Kyntölä, Raimo Kauppinen, Pertti Ahokas, – Kun Mäkinen tuli, kyllä me ristimme Juhani Långström, Keijo Koivunen, Timo kätemme: nyt tulee sellainen mies, jonka Neira, Seppo Parkkinen, Olli Hietanen, avulla pääsemme tästä kiviriipasta eroon, Osmo Kuusisto, Antti Perttula, Tomi Mäki- Veikko Haapakoski muistelee. pää, Esa Haukkala, Kari Kinnunen, Risto Kun Vesan johtokunta päätti 29. lokakuu- Levävuo, Timo Turunen, Timo Relas, Jussi ta 1967 lopettaa koko jääkiekkotoiminnan, Masala, Timo Kyntölä ja Pentti Hiiros. Reijo seuran puheenjohtajana toimi keväällä va- Simola oli liittynyt mukaan joukkueen huol- littu puheenjohtaja Esko Hämäläinen. Seu- tajana. raava vuosi aloitettiin vakaalla päätöksellä Töölön Vesan leima Jokereissa säilyi pit- hoitaa Vesan kontolle jääneet velat. Ensiksi kään. Nallipyssyketjusta Timo Kyntölä–Timo maksettaisiin pois johtokunnan jäsenten lai- Turunen–Pentti Hiiros, viimemainittu pelasi naamat rahat, joita oli jouduttu käyttämään Jokereissa yksitoista kautta, Timo Turunen laskujen maksuun. Helmikuussa päätettiin kymmenen. Timo Kyntölä lopetti uransa maksaa suurimmille velkojille 50–100 mark- kauteen 1975–1976. Timo ”Tumba” Tu- kaa (60–120 euroa) kuukaudessa. Velkojien runen edusti Suomea 62 maaottelussa ja joukossa oli mm. jääkiekkomailoja valmista- teki niissä 16 maalia. Jokereiden voittaessa va Koho, Pohjoismaiden Yhdyspankki, Hel- ensimmäisen jääkiekkomestaruutensa 1973 singin urheiluvirasto, Työväen Säästöpankki Turunen voitti pistepörssin ja oli sarjan paras ja Kisapuku. maalintekijä. Seuraavalla kaudella hän jakoi Huhtikuussa pidetyssä Vesan vuosikoko- maalikuninkuuden Matti Hagmanin ja Reijo uksessa, jossa oli paikalla seitsemäntoista Leppäsen kanssa. jäsentä, 76-vuotias Kalle Altti valittiin pu- heenjohtajaksi, ja rahastohoitajan vaikeaa Eroon veloista tehtävää hoitamaan valittiin Pentti Kilpe- läinen. Johtokunnan kokousten pöytäkirjat Töölön Vesa koki kovan törmäyksen jääkie- kertovat velkojen maksamisesta. PYP:n kon alkavan kaupallisuuden kanssa. Vanha vekselin viimeinen erä, 500 markkaa (620 vesalainen talkoohenki ei enää pystynyt euroa), maksettiin toukokuun lopulla, kilpailemaan kovassa, rahan hallitsemassa STS:n lainaa lyhennettiin 500 markalla ja ilmapiirissä. koroilla marraskuussa. Heinäkuun lopussa – Tällainen seura, jonka johtokunnassa Vesalla oli velkaa jo alle 20.000 markkaa istuu käsityöläisiä, miehiä, jotka eivät pääse (25.000 euroa), helmikuussa 1969 hieman elämässään eteenpäin, jotka korjaa kelloja yli 15.000 markkaa (18.000 euroa). STS:n ja latoo koneella, ei heillä ole niin paljon velka saatiin maksetuksi loppuun kesäkuus- ylimääräistä rahaa, että ne sanoo, että pojat sa 1969 ja pystyttiin alkamaan kuukausittain jatkakaa, tossa on teille milli, Keijo Tammi- lyhentää seuran velkaa Keijo Tammiselle. nen sanoo. Marraskuussa 1969 velat olivat supistuneet 120

jo hieman yli 10.000 markkaan (12.000 eu- tuki Maan Auto Oy:ltä. Sen avulla pystyttiin roa), ja heinäkuussa 1970 Fallströmin kulje- pukemaan edustusjoukkue uusiin peli- ja tusvelat saatiin maksettua viimeistä penniä verryttelyasuihin. Otettiin myös vakuutus myöten. Hänelle lahjoitettiin suklaarasia kuudelletoista pelaajalle. kiitokseksi pitkämielisyydestä. Marraskuun Menestys kolmannessa divisioonassa ei 3. päivän johtokunnan kokous oli pelkkää ollut mainittava; Vesa sijoittui kymmenen juhlaa. Pöytäkirjan merkinnästä ”Seuran joukkueen lohkossaan kahdeksanneksi. velat loppuun suoritettu 30.11.1970” loistaa Kauden aikana joukkueessa pelasivat Seppo tyytyväisyys suuren urakan suorittamisesta Lammi, Pentti Simola, Reijo Simola, Teppo kolmen vuoden aikana. Lehtonen, Tapio Lehtonen, Pentti Penttilä, Bo Röman, Seppo Salama, Hannu Kuusinen, Jalkapallo on tärkeä Lasse Joutsen, Seppo Railio, Pekka Jouhivaa- ra, Timo Koponen, Timo Jokinen, Timo Kal- Taloudellisten vaikeuksien keskelläkin Töö- linen, Markku Leivisalo, Kurt Savander, Kari lön Vesassa urheiltiin. Jalkapallon edustus- Vallasvuo, A-pojat Matti Hietanen, Jussi Hell- joukkue pelasi 1968 vaatimattomalla menes- ström ja Åke Holm. Vesan vuoden pelaajaksi tyksellä maakuntasarjassa, josta nousi 1969 valittiin Seppo Salama, ja maalikuninkuuden kolmanteen divisioonaan kaudeksi 1970. voitti Timo Jokinen. Toiminta oli kyllä laajaa; miesten joukkueita Vesalla oli 1968 neljä, poikien joukkueita Nuorten futis loppuu kolme. Käytössä olleita rekisterikortteja ti- lattiin 80 miehelle ja 45 pojalle. Toiminnas- Nuorisojaoston sihteeri Veikko Haapa- sa noudatettiin äärimmäisen tiukkaa linjaa. koski kirjoittaa Vesan 60-vuotisjulkaisussa Pelaajat maksoivat toukokuussa itse ottelu- 1966: ”Ohjelmaamme kuuluu jääkiekko matkansa Loviisaan, nelosjoukkue kustansi ja jalka pallo, joista jääkiekon harrastus itse osanottonsa Pirkkola Cupiin. on ollut huomattavasti voimakkaampaa… Jalkapalloon kyllä panostettiin tiukankin Jalkapallossa ovat nuoret olleet jatkuvasti taloudellisen tilanteen puitteissa. Rahaa mukana piirinsarjoissa. Viimeisten vuosien käytettiin jalkapalloilijoiden harjoitus- ja aikana on toiminnassa tapahtunut melkois- saunailtoihin Pirttimäen ulkoilualueella. ta piristymistä ja työ, jonka valmentajat ja Kolmanteen divisioonaan nousua juhlittiin pojat jalkapallon hyväksi tekevät, tuo satoa sekä kauden päättäjäisissä että futaajien aikanaan.” illanvietossa. Jääkiekkoilijoista muodoste- Haapakosken ennustus ei toteutunut. tun nelosjoukkueen voittaessa piirinmesta- Nuorten jalkapalloilu kuihtui vähitellen, ruuden 1969, heidät palkittiin saunaillalla. koska ei löydetty tarpeeksi monta innokas- Nelonen uusi mestaruutensa myös kahtena ta ohjaajaa poikajoukkueille. Niinpä 1969 seuraavana vuonna. Vesan C-pojat suljettiin sarjasta liian monen Vesan lähtiessä kolmanteen divisioonaan luovutuksen takia. Neljä vuotta myöhemmin keväällä 1970, joukkuetta valmensivat Ilmo sekä C- ja B-pojat suljettiin sarjasta samasta Timberg ja Aarno Hiekkaranta. Kun Vesa oli syystä. Vuoden 1974 keväällä Vesalla oli selvinnyt veloistaan, varaa oli hankkia jouk- vielä neljä miesten joukkuetta, mutta piirin kueelle aikaisempaa enemmän varusteita. sarjoihin päätettiin ilmoittaa junioreita vain Mainita täytyy Timbergin hankkima mainos- ”jos löytyy”. 121

Jäsenmäärien valossa Vesan tulevaisuus ei joukkueelle pelivarusteet, jotka innoittivat näyttänyt kovinkaan valoisalta. Kun vuonna C-pojat neljännelle sijalle piirin sarjassa. 1968 aikuisia vesalaisia oli 112 ja junioreita ”Seuramme on elinkelpoinen kehitykselle”, 142, seuraavana vuonna luvut olivat romah- vuosikertomuksessa todetaan, koska nuo- taneet 59:ään ja 33:een. Vuoden 1974 vuosi- risotoiminnassakin voitiin havaita pientä kertomus toteaa surullisena, että Vesasta on elpymistä. nuorisotoiminta loppunut kokonaan. Johto- Kipinä ei kuitenkaan roihahtanut liekkei- kunnassa on aiheesta keskusteltu useastikin, hin, sillä jo kahden vuoden kuluttua, 1973, ja kaikki ovat olleet sitä mieltä, että nuorten jouduttiin toteamaan, että sekä C- että B- toiminta olisi tärkeätä seuran tulevaisuudelle. pojat suljettiin sarjasta kahden luovutuksen Sihteeri Risto Vartiaisen mielestä ”nykypäivä- takia. B-poikien vetäjäksi lupautunut Tauno nä on yhä vaikeampi löytää henkilöitä, jotka Virtanen valittiin jopa seuran johtokuntaan, olisivat valmiit uhraamaan aikaansa muiden mutta hänkin joutui nostamaan kätensä hyväksi ilman rahallista korvausta”. antautumisen merkiksi. Suurimmaksi syyksi Vesassa toki yritettiin hoitaa nuorten toi- ongelmiin todettiin se, ”että B-junioreiden mintaa. ”Kohtalon vuonna” 1967 seuran sih- kiinnostus iän mukana on kohdistunut teeri Risto Vartiainen korosti, että ”tulevalla muihin ja helpompiin elämän iloihin.” Itse kaudella meidän tulisi erittäin tarmokkaasti asiassa Tauno Virtasen hyvät yritykset jäivät paneutua tähän toimintaan, mikäli yleensä Laajasalossa vahvaa nuorisotyötä tekevän haluamme säilyttää Vesan nimen myös Helsingin Jalkapalloklubin jalkoihin. Kun tulevaisuudessa urheiluseurojen joukossa”. jalkapallo vielä 1970-luvulla oli puhtaasti Vesan kolmen nuorten joukkueen valmen- kesälaji, talven aikana pojat häipyivät kuin tajina toimivat Ilmo Timberg (A), Risto Leh- tuhka tuuleen – enimmäkseen jääkiekon tonen (B) sekä Veikko Haapakoski ja Matti pariin. Tauno Virtasella oli kyllä resepti Santomaa (C). tähän ongelmaan. Jos jalkapalloa kesällä Seuraavalla kaudella, jolloin seuran nuor- pelaaville pojille perustettaisiin talveksi jää- ten jäsenten määrä romahti 33:een, poikien kiekkojoukkue, heidät voisi pitää paremmin parissa puuhasi vain Veikko Haapakoski, jol- koossa ympäri vuoden. Vesan johtokunta ta ei Jokerien junnukiekkoilijoiden valmen- ei lämmennyt hankkeelle; 1971 seuralla ei tajana riittänyt juurikaan aikaa Vesan pojille. ollut varaa C-poikien jääkiekkojoukkuee- ”Näin ollen tarvittaisiin kipeästi henkilöitä seen, seuraavana vuonna Pentti Kilpeläisen jotka olisivat kiinnostuneita nuorisotoimin- tehtäväksi tuli selvittää Aimo Mäkisen kanssa, nasta ja valmiit järjestämään heille urheilu- ja olisiko jääkiekkojoukkueen perustaminen kerhotoimintaa. Kyllä seuran nuorissa olisi ristiriidassa Vesan ja Jokerien välisen sopi- paljon hyviä palloilijan alkuja kun vain saa- muksen kanssa. Lopulta marraskuussa 1972 taisiin innokkaita ja toimeliaita valmentajia koko yrityksen annettiin raueta. ja huoltajia poikain pariin”, vuosikertomuk- Tauno Virtasta ei voi syyttää yrityksen sessa todetaan. puutteesta: hän järjesti pojille Luukissa har- Nuorten jalkapalloilun kipinä tuikki vai- joitusleirin, jolle osallistui kaksikymmentä meana edelleen, sillä kaudella 1971 iloittiin vesalaista poikaa. yhdestä C-poikien joukkueesta, joka oli saa- Virtanen yksinkertaisesti väsyi vastoinkäy- tu kokoon Keijo Tammisen ansiosta. Hän misiin. Kauden 1974 alussa hän vaikutti vie- oli hankkinut Raimo Kähkösen avustuksella lä luottavaiselta, mutta melko pian vetäytyi 122

syrjään, eikä kertonut edes johtokunnalle pelatussa MM-karsintaottelussa Jugoslaviaa syitä, miksi hän näin teki. Vesan oli pakko vastaan. Samana vuonna hän jakoi SM-sarjan todeta nuorisotoimintansa loppuneen ko- maalikuninkuuden KPV:n Hannu Lamber- konaan, vaikka ”kaikki ovat aina olleet sitä gin kanssa 18 täysosumalla. mieltä, että se olisi tärkeätä seuran tulevai- Töölön Vesan tavoin entisaikojen maine- suudelle.” tekoja nyt II divisioonassa tavoitteleva Hel- Tämän päivän näkökulmasta voidaan singin Palloseura sai osansa Vesan kasva- todeta, että saavuttaakseen jalkapalloilun tustyöstä. Joukkueen tehokkain maalitykki korkeimman tason, seuran on pystyttävä Timo Jokinen ja Tapio Lehtonen siirtyivät vastaamaan useisiin haasteisiin. Tärkein kaudeksi 1970 vihreiden jääkärien riveihin, lienee seuran talous, vaikka on todistettu, jossa pelasi jo aiemmin HPS:aan liittynyt että rahallakaan ei saada aikaan pysyviä tu- Teppo Lehtonen. loksia. Seuran organisaation tulee olla joka osaltaan miltei liike-elämän organisaatioita TUK:n jäseneksi vastaavassa kunnossa. Nuorten toiminnan tulee olla laajaa ja korkealaatuista; tavoit- Työväen urheiluliikkeen jakaantuminen teena vähintään yksi joukkue kussakin ikä- 1950-luvulla johti Työväen Urheiluseurojen luokassa ja jokaisella joukkueella koulutettu Keskusliiton perustamiseen joulukuussa valmentaja. 1959. Vaikka Töölön Vesa oli erotettu Työ- Töölön Vesa ei täyttänyt yhtäkään näistä väen Urheiluliitosta tammikuussa 1957 tärkeimmistä edellytyksistä. Jääkiekkojouk- seuran halutessa vastoin TUL:n määräystä kueen ylläpitäminen oli 1960-luvulla ajanut osallistua Suomen Jääkiekkoliiton sarjoihin, seuran vararikon partaalle. Vaikka Vesa ei Vesa ei liittynyt työväen uuteen urheilujär- enää ollutkaan Työväen Urheiluliiton jäsen, jestöön kuin vasta helmikuussa 1974. Vesan sen ylle lankesi työläisseuran maine, mikä ei asiakirjojen mukaan liittymisessä ei ollut ainakaan parantanut varainhankinnan mah- kyse puoluepolitiikasta, vaan tarkoituksena dollisuuksia. Nuorten jalkapalloilun parhaat oli saada lisää toimintaa jalkapalloilijoille saavutukset valuivat kilpailijoiden, lähinnä TUK:n sarjojen avulla. Lisäksi TUK:n vä- mestaruussarjassa pelaavan Helsingin Jalka- lityksellä oli mahdollista saada urheiluvä- palloklubin pussiin. Johtokunnan pöytä- lineitä edullisemmilla hinnoilla. Vesan kirjat kertovat, että vuoden 1963 keväällä päätöksen epäpoliittisuutta on vaikea hyväk- 17-vuotias Timo Rahja ja vuotta vanhempi syä. Leimautuihan seura edelleen vahvasti Erkki Jauhiainen siirtyivät HJK:iin. Samaa sosialidemokraattiseksi, nimenomaan sen tietä kulki myöhemmin Vesan kasvatti Pekka ns. leskisläistä linjaa tukevaksi yhdistykseksi. Talaslahti. Vain kolme vuotta myöhemmin Puheenjohtaja Kalle Altti oli liittynyt sosiali- Rahja valittiin Suomen poikien maajouk- demokraattiseen puolueeseen jo 1927 ja oli kueeseen, ja hänen uransa huipentui am- mm. edustajana ylimääräisessä puoluekoko- mattilaiskauteen Hollannin Maastrichtissä. uksessa huhtikuussa 1957. Vesan monivuo- Erkki Jauhiainen puolestaan pelasi poikien tinen puheenjohtaja Lauri Hagman toimi ja nuorten maajoukkueissa kuusi maaottelua Töölön Sosialidemokraattisen yhdistyksen vuosina 1967–1968. Samaan aikaan Pekka puheenjohtajana 1951–57 sekä varapuheen- Talaslahti pelasi kuusi nuorten maaottelua johtajana aina vuoteen 1969 asti. Kansan- ja tuli vaihdosta kentälle Helsingissä 1969 edustajaehdokkaiden asettamista koske vassa 123

neuvoa-antavassa jäsenäänestyksessä 1966 halusivat keskittyä rauhassa ja nukkuivat Hagman sai 31 ääntä, vain kuusi vähemmän suihkuhuoneessa”. kuin nuori Paavo Lipponen. Jalkapalloilulliset tavoitteet Töölön Vesa Vesa sanoo ei saavutti uudessa liitossa heti ensimmäisenä vuotenaan. Tampereella pelattiin TUK:n Töölön Vesa tuli mukaan Työväen Urheiluseu- mestaruusturnaus, johon Vesa ”matkusti rojen Keskusliiton toimintaan myöhäisenä täysilukuisena, riemumielellä, omalla bus- herännäisenä, sillä jo miltei kaksi vuosikym- silla ja Jalvois Nyrövaara mukana”. TUK:n mentä kestänyt työläisurheilun hajaannus oli ensimmäisistä kisoista vesalaiset palasivat päättymässä. Alusta lähtien oli selvää, että kotiin pronssiset mitalit kaulassa. sosialidemokraattisen työväenliikkeen ha- Seuraavana vuonna joukkue oli kypsä jaannus heikensi olennaisesti vasemmiston suurmenestykseen. Porissa pelatussa TUK:n merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa, ja loppuottelussa Töölön Vesa voitti Porin sovintoa etsittiin taukoamatta. Jo 1970-luvun Pallo-Toverit maalein 3–0. Mestarijoukku- alussa todettiin, että työväen urheiluliikkeen eessa pelasivat Matti Hietanen, Pentti eheytyminen ei olisi mahdollista ilman kom- Penttilä, Hannu Kuusinen, Reijo Simola, munistien ja sosialidemokraattien yhteistä Kari Vallasvuo, Jaakko Hakala, Timo Joki- tahtoa. nen, Jaakko Jokinen, Timo Nikkinen, Jussi Töölön Vesan liittyessä TUK:oon SDP ja Hellström, Joel Mattsof, Timo Kallinen, Kaj SKP olivat jo esittäneet oman mallinsa ehey- Qvarnström, Reijo Koivunen ja kakkosval- tymiselle, mutta mielipiteet olivat edelleen mentajana toiminut Martti Kalliala. Joukku- liian kaukana toisistaan. Puolueiden väliset een valmentajana toimi Ilmo Timberg. neuvottelut alkoivat uudestaan syksyllä 1977. Töölön Vesan jalkapallotasoa osoittaa se, Nyt tavoitteesta vallitsi yksimielisyys sekä että Porin Pallo-Toverit nousi samana vuon- puolueissa että TUL:n ja TUK:n päättävissä na Suomisarjaan. elimissä. Vesa lähti viidenteen kolmannen divisioo- Ammattiyhdistysliikkeessä eheytyminen nan kauteensa 1974 kokeilemalla valmenta- oli saatu aikaan jo 1960-luvun lopulla; nyt jina Martti Kallialaa, apunaan Timo Jokinen odotettiin urheiluväen toimenpiteitä. SDP ja ja Kari Vallasvuo. Homma ei toiminut tyy- SKP vetosivat molempien liittojen seuroihin dyttävästi, ja kesken kauden Ilmo Timbergia ja toivoivat, että eheytys saataisiin aikaan vuo- pyydettiin ottamaan valmentajan vastuu teen 1979 mennessä, ennen työläisurheilun harteilleen. Kurssi kääntyi ja lopulta Töölön 60-vuotisjuhlia. Vesa löytyi neljänneltä sijalta kymmenen Toukokuussa 1978 SDP ja SKP allekirjoitti- joukkueen lohkossa. vatkin työläisurheilun eheytystä koskevan so- Vesalla oli jo varaa panostaa jalkapalloili- pimuksen. Nyt eheytys riippui enää TUL:n ja joiden valmistautumiseen. Kun kausi lähti TUK:n etujen huomioon ottamisesta. TUL:n toukokuussa liikkeelle heikosti, pidettiin ke- kunniajäseneksi kutsuttu Tasavallan Presi- säkuussa harjoitusleiri Pajulahdessa. Seura dentti Urho Kekkonen puhui voimakkaasti maksoi puolet leirikuluista, pelaajat toisen eheytymisen puolesta: ”Ilman yhtenäisty- puolen. Sihteeri Risto Vartiainen kertoo mistä suurta joukkovoimaa ei voida käyttää värikkäästi, kuinka ”majoitustilat olivat mu- tarkoituksenmukaisella tavalla työväen urhei- kavat ja rauhalliset, mutta kuitenkin eräät luliikkeen hyväksi”, Kekkonen totesi. 124

Elokuussa 1978 järjestettiin Helsingin Työ- Matkoja ja leirejä väentalon juhlasalissa työväen urheiluliik- keen eheytysparlamentti. Vasta muutaman Jalkapallo on Töölön Vesassa koettu aina tär- kuukauden TUL:n puheenjohtajana toimi- keäksi lajiksi. 1970-luvun loppupuoliskolla nut Matti Ahde esitti hyväksyttäväksi päätös- edustusjoukkueen nousuun uhrattiin paljon lauselman, jossa vahvistettaisiin toukokuussa vaivaa ja varoja. Ennen kauden alkua valmis- allekirjoitettu puoluesuositus ja valittaisiin tauduttiin sarjaan harjoitusleireillä Eerikki- siinä esitetyt työryhmät toteuttamaan suo- län Urheiluopiston korvatessa Pajulahden. situksen mukaisia esityksiä. Eheytyssuositus Edelleen noudatettiin tiukkaa talouslinjaa: hyväksyttiin yksimielisesti Ahteen esittämäs- seura maksoi vain osan leirikustannuksista. sä muodossa. TUK:n puheenjohtaja Väinö Uljas Nyrövaara osallistui täysin rinnoin Soininen ilmoitti liittonsa panevan toimeen joukkueen toimintaan. Vuosikokouksessa järjestöorganisaationsa purkamisen. TUL:n 1985 hän jyrisi edustusjoukkueen tason kannalta olisi tärkeää, että mahdollisimman nostamisen välttämättömyydestä ja lupasi moni TUK:n seura liittyisi TUL:oon. Näiden pelaajille 10 000 markkaa (16 000 euroa) seurojen joukossa oli liiton perustajajäsen noususta kolmanteen divisioonaan. Pienem- Töölön Vesa, jonka TUL oli erottanut jäse- piä rahapalkintoja hänellä oli tapana jakaa nyydestään 1957. pelaajille tehdyistä maaleista tai muuten En ole pystynyt selvittämään tietoa, millä hyvistä suorituksista. tavalla SDP:n puheenjohtaja Kalevi Sorsa yh- Ajan yleisen tavan mukaan jalkapallojouk- dessä TUL:n puheenjohtajan Matti Ahteen kueet kokoontuivat ”virkistäytymään” ras- kanssa taivuttelivat Töölön Vesaa liittymään kaan kauden jälkeen. Vesan jalkapalloilijat jälleen TUL:n jäseneksi. Töölön Vesan toi- juhlivat kauden 1974 päättymistä Ellivuoren mintaan 1950-luvun lopulla tullut ja vuosina upeissa tiloissa marraskuun alussa. Pelattiin 1967–1969 ja 1970-luvun lopulla seuran yöfutista, laulettiin keskiyöllä vuoren huipul- puheenjohtajana toiminut Esko Hämäläi- la. ”Kaikesta huolimatta hotellin johto toi- nen muistelee: ”Mannerheimintien varrella votti meidät ensi vuonnakin tervetulleiksi”, raitiohallia vastapäätä sijaitsevassa kahvilassa vuosikertomuksessa todetaan. pidetyssä kokouksessa äänestimme liittymi- Virkistäytymistäkin tärkeämpi merkitys sestä TUL:oon. Liittymistä vastustanut kanta kauden päättäjäisillä lienee ollut joukku- voitti muistaakseni yhdellä tai kahdella een yhteishengen vahvistamisessa. Samaa äänellä. Itse olin jostakin syystä liittymisen tavoiteltiin ottelumatkoilla ulkomaille, jois- kannalla”, Hämäläinen kertoo. ta muodostui vähitellen jokavuotinen pe- On mahdotonta sanoa, kuinka paljon kiel- rinne. Huhtikuussa 1976 Ruotsiin tehdyn teiseen päätökseen vaikutti se, että Työväen ottelumatkan pelaajat maksoivat itse; myö- Urheiluliitto oli aikanaan erottanut Vesan jä- hemmin seurallakin oli varaa osallistua kus- senyydestään. Vai katsottiinko, että TUL:oon tannuksiin. Seuraavana vuonna käytiin maa- liittyminen ei toisi Vesalle minkäänlaista ilmalla kahdesti. Ennen sarjaa huhtikuussa lisäarvoa vain Suomen Palloliiton jäsenenä voitettiin Tukholmassa IFK Lidingö 3–2 ja pysymiseen verrattuna. Yhtä kaikki, Vesan kauden päätteeksi matkattiin Englantiin. kielteinen päätös merkitsi sitä, että Työväen Vesa voitti Shaffron Waldenin joukkueen Urheiluliittoa 1919 perustamassa ollut seura 3–2, kävi liigaottelussa, mutta nähtävyyksien oli sanonut ei aatteelliselle isälleen. katseleminen jäi vähemmälle. Matkanjoh- 125

Töölön Vesan ja Shaffron Waldenin joukkueet Englannissa 1977 pelatun ottelun jälkeen (Jussi Hellström).

tajana toiminut Esko Hämäläinen kertoo Saksan matkaan 3 080 markkaa (vajaat ”huvittelun olleen melko raisua, kiertoajelu 1 500 euroa). peruutettiin osanottajien vähyyden takia. Harjoitusmatkat Ruotsiin ovat jatkuneet Siis kaikin puolin onnistunut matka”, hän aina näihin päiviin asti. Kauden päättänei- toteaa. Ruotsin lisäksi ottelumatka suuntau- siin matkoihin on löydetty uusia kohteita. tui 1978 Saksan Demokraattiseen Tasaval- Syksyllä 2005 edustusjoukkue kävi Espanjas- taan. Berliinissä Vesa hävisi 0–4 Interflugin sa, ja juhlavuoden lopulla tarkoitus on uusia joukkueelle, mutta matkan todettiin muu- onnistuneeksi koettu matka. ten olleen hyvin onnistunut. Seuran osallis- tumisesta matkan kustannuksiin väännettiin Maailmanmatkaajat kättä. Pelaajia avustettiin 150 markalla (72 euroa), johtokunnan jäseniä 200 markalla Yksitoista miestä kokoontui Suomen Työväen (100 euroa) huoltaja Reijo Simolan päästes- Säästöpankin konttoriin marraskuun 1. päi- sä matkaan ilmaiseksi. Päätös hyväksyttiin vänä 1985 perustamaan Koukkupolvifutaajat- johtokunnassa äänin 4–4 puheenjohtajan nimistä jalkapalloseuraa. Kahdeksan seuran äänen ratkaistessa. Yhteensä Vesa käytti perustajajäsenistä oli Töölön Vesan pelaajia: 126

Timo Jokinen, Martti Kalliala, Matti Kivis- kisiksi koetuille seuroille merkittävien talou- tö, Matti Myllynen, Pentti ja Reijo Simola, dellisten tukijoiden löytäminen oli erityisen Mikko Ylen ja Fjalar Åsten. FC KPF ry:n vaikeata. Työväenliikettä lähellä olevia yri- tarkoituksena oli ”edistää, kehittää ja vaalia tyksiä oli harvassa, ja tilanne kääntyi toivot- liikunnan harrastusta, erityisesti kansainvä- tomaksi 1990-luvulla yhden toisensa jälkeen listä jalkapallokulttuuria”. Tarkoituksensa ajautuessa vararikkoon. toteuttamiseksi Koukkupolvifutaajat tekivät Niinpä on luonnollista, että Töölön Vesan heti seuraavana vuonna ottelumatkan Kuu- edustusjoukkueen pelaajienkin oli kannetta- baan kuudentoista pelaajan voimin. Vuoden va kortensa kekoon toimintansa rahoittami- 1986 jälkeen seuran joukkue on matkaillut seksi. Edellä on jo kerrottu pelaajien osal- ja pelannut kerran vuodessa eri puolilla listumisesta harjoitusleirien kustannuksien maailmaa, Unkarissa, Saksassa, Puolassa, kattamiseen. Pelaajien oli avattava kukkaron- Malesiassa, Tshekin tasavallassa, Virossa, sa myös verryttelyasujen hankintaan ja osal- Etelä-Afrikassa, Latviassa ja Liettuassa. Kuu- listuttava erilaisiin seuran varainhankintaan bassa on käyty kolmasti, Virossa kuusi kertaa. liittyviin toimiin. Vesan pelaajia nähtiinkin Tänä vuonna joukkue matkustaa kolmannen myymässä vappupalloja keväällä, jakamassa kerran Puolaan, Krakovaan. seuran veikkauspisteistä kertovia mainoksia Tällä hetkellä Koukkupolvifutaajissa on 44 töölöläiskoteihin sekä päivystämässä Kallion jäsentä, joista suurin osa on vesalaisia. Luistinradan kioskilla.

Talkootyö ei riitä Isoja ja pieniä virtoja Seitsenkymmenluvulle tultaessa urheilun Miettiessään Töölön Vesan selviytymistä kaupallistuminen oli edennyt jo pitkälle. jääkiekon aiheuttamasta taloudellisesta kuri- Kun Helsingin Jalkapalloklubin edustusjouk- muksesta Reini Hurme totesi 1967 seuran pys- kueen pelaajat 1930-luvulla vielä levittivät tyneen veikkaustoiminnalla keräämään vähi- pylväsmainoksia otteluistaan ja osallistuivat tellen kasaan ne varat, joita tarvittiin Vesalle muutenkin varainhankintaan, sellainen ei jääneiden velkojen maksamiseksi jääkiekon tullut enää kuuloonkaan ylimmissä sarjoissa lopettamisen jälkeen. Kuusi vuosikymmentä pelaaville. Tarvittavat varusteet pystyttiin kestänyt veikkausten vastaanotto onkin se iso hankkimaan yhteistyösopimusten kautta, ja virta, joka on taannut Töölön Vesan toimin- pelaajille ryhdyttiin maksamaan korvausta nan jatkumisen näihin päiviin asti. jopa harjoituksiin osallistumisesta. Ennen kuin seura pystyi hankkimaan Kaupallistumisen seurauksena lahjak- omat asiamiespisteet 1940-luvun lopulla, kaimmat pelaajat hakeutuivat rikkaimpiin veikkauksia kerättiin työpaikoilta, ja keho- seuroihin, ja alasarjoista nousu huipulle tettiin seuran jäseniä jättämään omat osoittautui yhä vaikeammaksi ilman suuria kuponkinsa Vesan ”veikkausasiamiehille”. taloudellisia uhrauksia ja seuran toiminnan Helposti unohtuu se uurastus, jota veik- monipuolisuutta ja tehokkuutta. Talkoo- kaustoiminnan pyörittäminen vaatii viikosta työllä saatiin ehkä hyvä seurahenki, mutta ei toiseen vuosi vuodelta. Esimerkiksi 1950- toivottua urheilullista menestystä. luvun alussa veikkauskuponkien ”kerääjinä” Työväen Urheiluliiton seuroille samoin mainitaan Eino Ahlberg, Keijo Tamminen, kuin Töölön Vesan kaltaisille työväenhen- Pentti Simola, Olli Simola, Birger Böhling, 127

Roopen Paja oli vappuilmapallojen myyntiponnistelujen keskuspaikkoja (Ilmo Timberg).

Urpo Hurme, Veikko Ketola ja Sulo Alava. mimaan online-järjestelmällä, Töölön Vesan Reini Hurmeen kerrotaan puuhanneen kioskista Mannerheimintie 69:ssä muodostui ”asiamiehenä” aina pikkutunneille asti, ja uusi asiamiespiste. Uuden vuosituhannen ”konemestareina” toimivat Urpo Hurme, alussa kioskin veikkauspiste siirtyi Töölön Lauri Hagman ja Runar Böhling sekä ”mai- Kisahallille kioskin pitäjän Pentti Salmisen nio laskumies” Birger Böhling. lopettaessa toimintansa. Samaan aikaan to- Pulaa tarvittavista veikkausten vastaan- dettiin veikkauksen tuoton vähentyneen ja ottajista esiintyikin aika ajoin. Kuusikym- vaihtoehdoiksi tuli toiminnan tehostaminen menluvun lopulla Töölön Vesalla oli kolme tai lopettaminen. Huhtikuussa 2002 ”asia- kuponkien vastaanottoon tarvittavaa konetta miessopimuksen Oy Veikkaus Ab:n kanssa ja veikkauspisteitä oli Töölön Elannossa, ra- todetaan päättyneen hyvässä yhteisymmär- vintola Perämiehessä Mannerheimintiellä ryksessä”. ja Suomen Pankissa, jossa ylivahtimestari Vuoden 1970 päiväpääkirjasta voidaan lu- Reini Hurme hoiti kuponkien vastaanoton. kea vuoden veikkaustuloiksi 5 947 markkaa Kahdeksankymmenluvulla tulivat mukaan (7 000 euroa). Kun tulostaseen loppusumma ravintola Marian Kulma Mannerheimintie oli vajaat 10.000 markkaa (11 000 euroa) 104:ssä ja Pub99 ja vuosikymmenen lopussa veikkauksella oli todella suuri merkitys Töö- veikkausten vastaanottoa tulivat helpotta- lön Vesan taloudessa. Veikkaustoiminnan maan naisjalkapalloilijat ja -lentopalloilijat. päättymisen alla veikkaustuotot arvioitiin Kun kaikki veikkauspisteet muuttuivat toi- vuoden 2001 talousarviossa 12 000 euroksi, 128

mikä on huomattavasti vähemmän kuin Kal- alueet. Niistä talouden kannalta tärkeimpiä lion Luistinradan kioskin hoidosta arvioitu tehtäviä ovat kunkin jaoston talouden hoito tuotto. ja talousarvion seuranta sekä jäsen- ja pelaa- Töölön Vesassa ei unohdettu muitakaan jamaksujen valvonta. Jos järjestelmä toimii, varainhankintakeinoja, pieniä puroja, joista seuran menot eivät pääse ylittämään tuot- saattoi muodostua suurikin virta. Uusien toja, mikä on varsin yleistä suomalaisissa ur- keinojen keksimisestä ei puuttunut luovaa heiluseuroissa. Töölön Vesassa on onnistuttu ajattelua. Se on vanhaa perua, sillä heti soti- panemaan suu säkkiä myöten. en jälkeen seuran järjestämissä iltamissa, vap- pujuhlissa ja puurojuhlissa arpojen myyntiä Nuorten joukkueita edistettiin kekseliäin keinoin. Vappuaattona 1947 pidetyssä vappujuhlassa arpajaispalkin- ”Mieleen tulee vain kysymys, mistä tulevaisuu- toina oli mm. täytekakku ja kolme askia den vesalaiset tulevat, kun nuorisotoimintaa tupakkaa. Puurojuhlassa samana vuonna ei ole? Haluaisinkin avata jäsenistön keskuu- lisäksi pullo jaloviinaa. dessa keskustelun siitä, mitä mahdollisuuksia Automainoskulkue, paperinkeräys, teatte- meillä olisi saada aikaan muutamia juniori- riesitykset, vappupallojen myynti ja myyjäiset joukkueita esim. jalkapalloon. Löytyisikö ovat eräitä keinoja, joilla Töölön Vesa on näille joukkueille vetäjiä isistä tai äideistä? vuosien mittaan hankkinut varoja toimintan- Töölön Vesa olisi varmasti halukas tukemaan sa pyörittämiseksi. Kun hankkeiden toteut- tätä toimintaa resurssiensa mukaisesti”. Näin tamisessa ovat olleet mukana myös seuran kirjoittaa 1997 Vesan puheenjohtajaksi valittu urheilijat, se on ollut omiaan vahvistamaan Timo Jokinen seuran vuosijulkaisussa 1998. vesalaisten yhteenkuuluvuuden tuntoa. Kohtalon kysymys, joka toistuu Töölön Ve san historiassa vuodesta toiseen. Toimen- Suu säkkiä myöten piteet nuorten joukkueiden kasaamiseksi tuntuvat jääneen satunnaisiksi. B-pojilla Hyvästä yhteishengestä huolimatta ei ole on yhtäkkiä joukkue 1978, ja F-poikien vältytty erilaisilta näkemyksiltä siitä, kuinka joukkuetta harkitaan. Jaakko Jokinen ja Kaj kerätyt varat olisi jaettava eri urheilulajien Qvarnström lupaavat hoitaa F-junnut, mutta kesken. Vuonna 1997 seuran puheenjoh- pian etsitään uutta valmentajaa joukkueelle. tajaksi valittu Timo Jokinen kertoo kuinka Qvarnström kuitenkin järjestää kesäkuussa nämä kiistat on ratkaistu: ”Nykyään homma pojille leirin Pirttimäessä seuran osallistues- menee niin, että rahaa jaetaan tehdyn työn sa leirin kustannuksiin. Vuoden lopussa pide- perusteella. Jos teet kolmasosan tarvittavasta tään pojille päättäjäiset ja johtokun nassa työstä, saat kolmasosan kertyneistä varoista”, todetaan, että nuorten toiminta on nyt saatu hän kertoo. alkuun ja että se on hoidettava hyvin. Varojen jakoperusteita ja vuotuista käyttöä Jonkin vuoden ajan homma toimii; 1980 on selventänyt merkittävästi 2001 hyväksytty Vesalla on neljä nuorten joukkuetta, A-, C-, Töölön Vesan johtokunnan tehtävien jako. D- ja F-pojat. Pysyvää osaa Vesan toiminnassa Kun varsin yleisesti urheiluseurojen johto- nuorten jalkapalloilu ei kuitenkaan saanut. kunnissa istuu jäseniä ilman selviä tehtävien Vuonna 1983 seuralla oli vain C-poikien määrityksiä, Töölön Vesassa yhdeksälle joh- joukkue, eikä nuoria jäseniäkään ollut kuin tokunnan jäsenelle on jaettu selvät vastuu- kaksikymmentä. Niinpä vuoden lopussa joh- 129

Töölön Vesan jalkapallon edustusjoukkue 2005. Takavasemmalta Lard Grönroos (valmentaja), Juha Lindroos, Niko Järvinen, Pekka Repo, Juha Mäensivu, Matti Kasurinen, Atte Malmström, Jyrki Salmivuori, Mika Tunninen, Kai Qvarnström (valmentaja), Jani Pennanen, Juha Mattila. Alarivissä Marko Lumisalo, Matti Virtanen, Janne Kuivanen, Jonni Rahko, Mikko Virtanen, Trung Kien Bui (Timo Jokinen).

tokunta totesi, että ”seuran juniorityö pitäisi että Vesa saattaa joutua ottamaan vastaan käynnistää”. Se oli helpommin sanottu kuin useampia juniorijoukkueita, ”jotka kuiten- tehty, ja vuosikokouksessa 1985 Uljas Nyrö- kin hoitavat itse asiansa”. Vuoden lopulla vaara toivoo myös näkevänsä Vesassa uusia kädet oli nostettava pystyyn antautumisen junioreita. merkiksi. ”Juniorityö ei etene tänä vuonna, 1990-luvulla tilanne jatkui entisen kaltai- mikäli seurasta ei löydy sitoutuneita vetäjiä”, sena. Vuosikertomuksessa 1997 todetaan johtokunta toteaa alistuneesti syyskuussa. ”toiminnan painottuvan edelleen eri lajeissa Töölön Vesan täyttäessä 100 vuotta, ajatus ikämiespalloiluun. Seuran johtokunta sel- nuorten toiminnan käynnistämisestä elää vitti toimintavuoden aikana mahdollisuutta edelleen voimakkaana. Seuran puheen- käynnistää junioritoiminta jalkapallossa. johtajan Timo Jokisen mielestä olisi vain Kenttäpula keksittiin lopulta esteeksi sille, löydettävä vetäjiä perustettaville nuorten että suunnitelmasta ei tullut mitään. Juniori- joukkueille. ”Silloin tällöin on tullut sellai- toiminnan käynnistämistä tulevalla toiminta- nen kaveri, joka on innokkaana ollut valmis kaudella kuitenkin jatketaan.” Vuoden aika- lähtemään vetämään nuorten joukkuetta. na asiaa käsiteltiin jatkuvasti johtokunnan Olen aina sanonut, että kaiken rahan, jonka kokouksissa. Toukokuussa 1997 todettiin keräätte, voitte käyttää joukkueen hyväksi ja ”selvityksen Laukkasen kanssa jatkuvan seurakin voi ehkä löytää joitakin tukijoita”, edelleen.” Pidettiin mahdollisena jopa sitä, Jokinen kertoo. 130

Ilmo Timberg kamppailee Susien Urho Laakson kanssa pallosta Pallokentällä (Ilmo Timberg).

Tähtäin kolmoseen Mukana olleet leikkaavat huhulta siivet, jotkut toteavat, että johtokunta ei kylläkään Töölön Vesan selvittyä veloistaan 1970 jalka- tukenut Vesan nousua. Lopulta joukkue pallon edustusjoukkue pelasi kolmannessa sijoittui sarjassa kahdeksanneksi vain neljä divisioonassa. Joukkue säilytti sarjatasonsa pistettä kakkoseen nousseen Porvoon Akil- koko 1970-luvun pudotakseen neloseen leksen jäljessä. Jos Töölön Vesa olisi noussut 1979. Lokakuussa 1972 pelaajien keskuudes- kakkoseen, joukkue olisi seuraavalla kaudel- sa kiersi huhu, että Vesan johtokunta kielsi la joutunut matkustamaan kolme kertaa Kot- joukkueen nousun toiseen divisioonaan. kaan, Lahteen, Lappeenrantaan, Voikkaalle 131

Töölön Vesan 17-vuotiaat pojat matkalla Turkuun ja Naantaliin kesällä 1949. Takana vasemmalta Reini Hurme, Matti Rahikainen, Raimo Mäkinen, Paavo Seppälä, Erkki Halinen, Kai Halimo, Aaro Kurkela. Edessä Veikko Haapakoski, Pentti Simola, Birger Suurjoki, Ilmo Timberg, Risto Lehtonen ja Mauno Rantanen. Metsästä kuvaan kiirehtii Keijo Tamminen (Raimo Mäkinen).

ja Mikkeliin. Pelkäsikö seuran johto korkeita kaan, koska harjoituksissa ei käy ”porukkaa”. matkakuluja nyt kun entisten velkojen mak- Luovutukset ovat harvinaisia miesten edus- samisesta oli kulunut vain kaksi vuotta? tusjoukkueen tasolla. Jonkinlaisesta kriisistä 1980-luvulta lähtien Töölön Vesan sar- kertoo Vesan luovutustappio vuonna 1996 jatasoksi on vakiintunut neljäs divisioona, joukkueen pelatessa viidennessä divisioo- vaikka 1990-luvulla pelattiin monta vuotta nassa. viidennessäkin divisioonassa. Töölön Vesan jalkapalloilun taival ei viime Pitkän tien kulkijoita vuosikymmeninä ole ollut tanssia ruusuilla. Vuosittain on jouduttu etsimään useita Katselen valokuvaa Töölön Vesan nuorten uusia pelaajia, vuosina 1998 ja 2000 jopa ottelumatkalta Turkuun ja Naantaliin hei- lehti-ilmoituksen avulla. Pelaajien harjoi- näkuussa 1949. Linja-auto on pysähtynyt tusmotivaatiossakin on ajoittain ollut paljon kusitauolle metsätaipaleelle. Matkanjohtaja toivomisen varaa. Tammikuussa 1984 johto- Reini Hurme kaitsee poikiaan rusetti kaulas- kunta joutuu toteamaan, että Talin kuplassa saan. Pojat ovat kokoontuneet bussin eteen käy paljon pelaajia, mutta lenkille ei lähde kuvausta varten. Keijo Tamminen rientää montakaan. Seuraavana vuonna tilanteen metsästä viimeisenä paikalle. Ilmo Timberg kerrotaan olevan heikomman kuin kos- seisoo eturivissä Pentti Simolan ja palloa 132

Veikko Haapakoski tavoittelee kiekkoa Karhu-Kissojen Pertti Jenytiniltä (Keijo Tamminen). 133

Keijo Tamminen rynnii laidasta läpi Töölön Vesan ottelussa Joensuun Kiekko-Poikia vastaan (Keijo Tamminen). 134

kädessään pitävän Risto Lehtosen vieressä. Timbergin harteilla. Vesan vuoden 2004 Teini-ikäiset pojat ovat pukeutuneet siististi, parhaaksi jalkapalloilijaksi valitun Matti valkoisiin paitoihin, osalla pelaajista on jopa Virtasen mieleen ovat jääneet Timbergin solmiot. perinnettä siirtävät jutut vuosikymmenien Tasan puoli vuosisataa myöhemmin 1999 takaa Kallion luistinradan kahviossa. Töölön Vesan johtokunta valitsi Ilmo Tim- Palataan valokuvaan Turun–Naantalin bergin Vuoden Vesalaiseksi ”pitkäaikaisista matkalta. Metsiköstä kuvaan on rientämässä ansioistaan seuran toiminnan edistäjänä”. Keijo Tamminen, 18-vuotias nuorukainen, Raimo Mäkisen kuva-albumista löytyy jonka kiinteä suhde Töölön Vesaan on säi- vanhempikin kuva. Talvella 1947 Vallilan ur- lynyt vuosikymmenien läpi. Urheilullisesti heilukentällä, Kuntsilla, otetussa kuvassa ko- suurimmat saavutuksensa hän teki jääkie- meilee ”Wesan Virtuooseja Valkassa”, kuten kossa sekä pelaajana että Vesan jääkiekon Mäkinen kuvansa otsikoi. Lippa- ja karvalak- rahoittajana seuran taistellessa olemassaolos- kisten nassikoiden joukosta erottuvat Ilmo taan 1960-luvun lopulla. Tamminen kuuluu Timbergin lisäksi mm. Pentti Simola, Veikko niihin poikiin, joista Urpo Hurme 1946 Haapakoski, Keijo Tamminen, Kai Halimo ja keräsi jääkiekkojoukkueen Töölön Vesalle. Mäkinen itse. Lauri Linnonmaa muistaa Keijo Tammisen Kuuden vuosikymmenen ajalta on vaikea soittaneen heidän ovikelloaan ja pyytäneen löytää sellaista toimintoa, jossa Ilmo Tim- häntä nuoren joukkueen valmentajaksi. berg ei olisi ollut mukana. Töölön Vesan Poikamaajoukkueeseenkin ehdolla ollut pelatessa ensimmäistä kauttaan jääkiekon Tamminen oli nostamassa Vesaa jääkiekon SM-sarjassa 1955–56, Ilmo Timberg vahti SM-sarjaan ensimmäistä kertaa 1955. Vesan maalia neljässä ottelussa. Luontevaa Kahdeksantoistavuotias Tamminen valit- oli, että hänet pantiin maalin vartijaksi myös tiin Töölön Vesan johtokuntaan varajäsenek- Vesan ottaessa ensi askeleitaan kaukalopal- si 1949 ja seuraavana vuonna varsinaiseksi lossa 1970-luvun alkuvuosina. Jalkapallossa jäseneksi. Seuran johtokunnassa hän on hän oli jo melkoinen tekijä, sillä Helsingin toiminut vuosikymmenten ajan. Tunnolli- Pyttykerho palkitsi Timbergin visakoivui- seksi tunnetulle Tammiselle uskottiin alkuun sella pytyllä 1960. Pitkän futisuran jälkeen nuorten jäsenkirjurin vaativa tehtävä, jossa Timberg toimi Vesan jalkapallojoukkueen hän toimi useita vuosia. Myöhemmin aikakir- valmentajana vuosikausia, parhaana saavu- joista voidaan todeta hänen olleen läsnä joka tuksenaan TUK:n jalkapallomestaruus 1975. ikisessä johtokunnan kokouksessa, viikosta Jalkapallon järjestötyössä Ilmo Timberg toiseen vuosi vuodelta. on Vesan näkyvimpiä hahmoja Kalle Altin Merkittävän, vaikka usein helposti unoh- jälkeen. Töölön Vesan johtokuntaan 18- tuvan panoksensa Keijo Tamminen on anta- vuotias Timberg valittiin ensimmäistä kertaa nut Vesan veikkaustoimintaan. Alkuvuosina 1950 varajäsenen ominaisuudessa. Seuran seura keräsi veikkauksia työpaikoilta, josta puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana Tamminen keräsi kupongit yhteen ja teki ti- hän on toiminut useita vuosia ja edustanut litykset, usein yhdessä Ilmo Timbergin kanssa. Töölön Vesaa Suomen Palloliiton ja sen ”Jalkapallo- ja jääkiekkomiehiä kun olimme, Helsingin piirin johtavissa elimissä. Töölön juttelimme ensin tuntikausia ajankohtaisista Vesan panos Kallion Luistinratayhdistyksen asioista, kunnes aamuyöstä huomasimme, että toiminnassa on levännyt merkittävästi Ilmo tilityksetkin pitäisi tehdä”, Tamminen nauraa. 135

Reijo Simolan pyöräkorjaamo, Paja, henkii vesalaisuutta. Puhekaverina tässä Eero Laine (Ilmo Timberg).

Toukokuussa 1977 ravintola Mercurin hänet valokuvasta Vesan poikien Turun ja kabinetissa pidetyssä johtokunnan koko- Naantalin matkalta 1949 sekä Vallilan ken- uksessa todettiin ”seuran rahoilla hankitun tällä otetusta kuvasta kaksi vuotta aikaisem- K. Tammisen veikkauskäyttöön salkku. Se min. Neljäkymmenluvun nuorille ei palloilu- maksoi 100 mk (52 euroa)”, pöytäkirjassa lajeissa tarjottu montakaan ottelua kaudessa. todetaan. Kilpailuviettinsä pojat saattoivat tyydyttää Samassa pöytäkirjassa kerrotaan ”vappuil- Vesan harrastamissa muissa urheilulajeissa, mapallojen täytön ja myynnin onnistuneen esimerkiksi hiihdossa. Maaliskuussa 1948 melko hyvin. Seuralle tuli rahaa noin 1 200 järjestettyjen jäsentenvälisten hiihtojen tulos- mk (625 euroa). Johtokunta lausuu edus- luettelosta voimme lukea, että 15-vuotiaiden tusjoukkueen pelaajille, Roopelle (Reijo sarjassa parhaiksi hiihtäjiksi osoittautuivat Simola), Väiskille (Väinö Heino) ja Kekalle Veikko Haapakoski, Keijo Tamminen, Pentti (Keijo Tamminen) kiitokset innokkaasta Simola ja Kai Halimo. Kaksitoistavuotiaiden osallistumisesta töihin.” sarjan nopein oli Reijo Simola. Seuraavan Tarvikkeet ilmapallojen myyntiin hankki vuoden syksyllä järjestetyssä kolmiottelussa kauppias Veikko Haapakoski, vesalainen sa- Haapakoski voitti 18-vuotiaiden sarjan en- masta Urpo Hurmeen keräämästä poikasakis- nen Ilmo Timbergiä. Poikien päälajina oli ta kuin Keijo Tamminen. Muistamme myös kuitenkin jääkiekko, jota Lauri Linnonmaa 136

suostui heille opettamaan vuoden 1948 alus- tilanne oli vakava. Vesan joukkueessa pelan- sa. Veikko Haapakoski oli kantavia pelaajia nut palomies Olli Keisalo sai elvytettyä Simo- joukkueessa, joka voitti TUL:n piirin mesta- lan sydämen. Päästiin säikähdyksellä, mutta ruuden 1952. Sivussa käytiin nappaamassa Pentti Simolan urheilu-uran sydänkohtaus TUL:n piirin mestaruus nuorten lentopal- lopetti. UPM:n Juhani Peltonen muistaa ta- lossa vuoden lopulla. Veikko Haapakoski pauksen: ”Lopetimme pelin siihen paikkaan, oli luonnollisesti nostamassa Töölön Vesaa ja Vesa vei mestaruuden.” ensimmäisen kerran SM-sarjaan 1955. SM- Vuonna 2000 Töölön Vesan johtokunta sarjassa hän ehti pelata 65 ottelua kausina kutsui Pentti Simolan seuran kunniajäse- 1955–64. Töölön Vesan ensimmäisenä neksi No. 4. maajoukkuepelaajana hän oli kaatamassa Suomen Palloliiton Helsingin piiri lähetti Norjaa B-maaottelussa Oslossa joulukuussa syksyllä 1948 seuroille kirjeen, jossa pyydet- 1954. Veikko Haapakosken lähihistoriaan tiin nimeämään lahjakkaimpia seuran junio- kuuluu ikämiesten kaukalopallon 55-vuotiai- reja olympialaisia silmälläpitäen. Töölön den mestaruus ja 60-vuotiaiden hopea 1999, Vesa ilmoitti piirille neljä pelaajaa, heidän monet piirin mestaruudet 2000-luvulla sekä joukossaan Raimo Mäkinen. Seuraavana yli 60-vuotiaiden jääkiekon MM-kisat Töölön vuonna Vesa ilmoitti hänet ehdolle Helsingin Vesan joukkueessa 2002. piirin 21-vuotiaiden joukkueeseen yhdessä Töölön Vesan vuosikokous helmikuussa Reino Hietalan ja Olli Simolan kanssa. Ker- 2004 kutsui Veikko Haapakosken, Keijo ran vesalainen, aina vesalainen, luonnehtii Tammisen ja Ilmo Timbergin seuran kun- hyvin Raimo Mäkistä. Vuosituhannen vaih- niajäseniksi. teessa tapaamme hänet Vesan ikämiesten Yli puoli vuosisataa Töölön Vesan toimin- jalka- ja kaukalopallomestareiden joukosta. nassa on takanaan myös vuonna 1949 tehdyn Myös pienestä mutta innokkaasta joukosta, Turun matkan valokuvassa esiintyvillä Pentti joka ikävuosistaan huolimatta käy viikoittain Simolalla ja Raimo Mäkisellä. Molemmat pelaamassa jalkapallotennistä. kuuluvat myös ”Wesan virtuooseihin”, jotka Raimo Mäkinen valittiin Vuoden Vesalai- on ikuistettu Vallilan Kuntsin kentällä 1947. seksi 2000. Hänet kutsuttiin Töölön Vesan Pentti Simolaa voidaan pitää eräänä Vesan kunniajäseneksi No. 7 samana vuonna. kaikkien aikojen monipuolisimmista urhei- ”Hän on omalla panoksellaan pitänyt lijoista. Hän pelasi huipputasolla niin jalka- Vesan kaukalopalloa voimissaan vuosikym- pallossa, koripallossa kuin jääkiekossakin menien ajan. Hänen pelinäkemyksensä on unohtamatta hänen saavutuksiaan Vesan vain parantunut vuosien saatossa. Luistin ei jäsentenvälisissä hiihto-, luistelu- ja yleis- ole juurikaan hidastunut. Asioiden hoitami- urheilukilpailuissa. Jääkiekon SM-sarjassa nen kentän ulkopuolellakin sujuu, kun hän Simola pelasi 74 ottelua, joissa syntyi 30 maa- on mukana. Luistimetkin pysyvät terävinä”. lia ja 35 maaliin johtanutta syöttöä vuosina Näin kuvailee Vesan puheenjohtaja Timo 1955–64. Ikämiesten jalkapalloilussa Pentti Jokinen Vuoden Kaukalopalloilijaksi 2004 Simola oli Vesan kantavia voimia aina sai- valittua ”kaikkien tuntemaa” Reijo Simo- rauskohtaukseensa kesken Kuopiossa 2001 laa. Isoveljensä Pentin tavoin ”Roopekin” pelatun 60-vuotiaiden SM-turnauksen lop- kuuluu Vesan puolen vuosisadan uskolli- puottelun UPM:ää vastaan. Kesken ottelun siin ja on monipuolisuudessaan veljensä Simola vaipui kenttään, sydän pysähtyi ja veroinen. Hänen polkupyöräkorjaamonsa 137

Töölön Vesan 55-vuotiaat voittivat kultaa Helsingissä 1998 pelatussa SM-lopputurnauksessa. Takarivissä vasemmalta Pentti Simola, Raimo Mäkinen, Reijo Simola, Martti Kalliala, Matti Keisalo, Matti Myllynen, valmentaja Fjalar Åsten ja Mikko Ylen. Edessä Olli Keisalo, Kai Sjöblom, Jaakko Jokinen, Matti Kivistö ja Torsti Nykänen (Raimo Mäkinen).

Mannerheimintiellä henkii vahvaa vesalais- Nyströmistä, Lauri Hagmanista, Reini ja ta henkeä erilaisine muistoineen pitkältä ja Urpo Hurmeesta ja Uljas Nyrövaarasta kul- edelleen jatkuvalta urheilu-uralta. Suomen kee suora linja näihin lähes kuusi vuosikym- Palloliiton Helsingin piiri nimesi Reijo Si- mentä Vesassa eri lailla vaikuttaneisiin henki- molan osuvasti ”ikämiesfutaajien esikuvaksi” löihin. Olisi suuri virhe ajatella, että he ovat vuonna 1999. ”uhranneet” niin suuren osan elämästään Heinäkuussa 1949 otetun valokuvan perus- Töölön Vesalle. Päinvastoin, Töölön Vesa teella syntyneet pikakuvat eräistä vesalaisista on muodostanut arvokkaan ja rikastavan sulkevat ehkä pois monia muita, jotka ovat osan heidän elämäänsä. pitkään toimineet Töölön Vesassa erilaisissa tehtävissä. Nämä samoin kuin kaikki muut- Painopiste ikämiehissä kin liittyvät Vesan pitkään perinteeseen, jossa tietyt henkilöt ovat näytelleet ehkä Töölön Vesan jalkapalloilun laajuudessa ei muita merkittävämpää osaa Töölön Vesaa ole valittamista. 1970-luvulla piirin sarjoissa leimaavan ainutkertaisen hengen luomises- pelasi yleensä 4–5 Vesan aikuisten joukku- sa. Vesan 50-vuotisjuhlajulkaisu kuvaa näitä etta. Ikämiesjalkapalloilun alettua 1980-lu- miehiä ”ahertajina” joko urheilukentillä tai vun alussa, Vesan joukkueiden määrä kasvoi seuran johtotehtävissä. Risto Mustosesta, ensin viiteen, 2000-luvulla aina yhdeksään Sulo Tamlanderista, Kalle Altista, Arthur joukkueeseen asti. Ikämiesfutiksesta löytyi 138

Töölön Vesan 60-vuotiaat voittivat Suomen mestaruuden Kuopiossa 2001 pelatussa SM-lopputurnauksessa. Takana vasemmalta Torsti Nykänen, Lauri Koskinen, Jaakko Jokinen, Bengt Forssell ja joukkueenjohtaja Fjalar Åsten. Edessä Olli Keisalo, Mikko Ylen, Matti Myllynen ja Raimo Mäkinen. Kuvasta puuttuvat Pentti ja Reijo Simola (Raimo Mäkinen).

myös laatua. Vuonna 1998 Vesan 55-vuotiaat Kai Sjöblom, Jaakko Jokinen, Matti Kivinen löivät SM-lopputurnauksen loppuottelussa ja Torsti Nykänen. Joukkueen valmentajana UPM:n rankkareilla 4–2. Jämsänkoskella ja joukkueenjohtajana toimi Fjalar Åsten. 2000 pelatussa 55-vuotiaiden lopputurna- Vuoden 2000 mestarit 55-vuotiaiden sarjassa uksessa Vesa löi loppuottelussa FC HIFK:n olivat Bengt Forssell, Jaakko Jokinen, Timo 3–-0 ja 2001 Vesa voitti 60-vuotiaiden Suo- Jokinen, Martti Kalliala, Timo Kallinen, men mestaruuden häviämättä sarjassa otte- Matti Kivistö, Matti Myllynen, Torsti Nykä- luakaan. Vuoden 2005 60-vuotiaiden loppu- nen, Kari Salminen, Reijo Simola ja Jorma turnauksessa Vesa voitti hopeaa hävittyään Sinivuori. Joukkueen teknillinen johtaja oli Ilvekselle loppuottelussa 0–2. Karl-Erik Parma, joukkueenjohtaja Fjalar Töölön Vesan 1998 Helsingissä järjestä- Åsten ja valmentaja Jussi Hellström. Vuon- mässä 55-vuotiaiden SM-lopputurnauksessa na 2001 kultaiset mitalit jaettiin Kuopiossa kultamitalit ripustettiin seuraavien pelaaji- seuraaville Vesan 60-vuotiaden joukkueen en kaulaan: Pentti Simola, Raimo Mäkinen, pelaajille: Torsti Nykänen, Lauri Koskinen, Reijo Simola, Martti Kalliala, Matti Keisalo, Jaakko Jokinen, Bengt Forssell, Olli Keisalo, Matti Myllynen, Mikko Ylen, Olli Keisalo, Mikko Ylen, Matti Myllynen, Reijo Simola, 139

Raimo Mäkinen ja Pentti Simola. Joukku- kuussa 1969 johtokunta päätti ottaa uuden eenjohtajana oli edelleen Fjalar Åsten. lajin seuran ohjelmaan. Tiukan talouslinjan Uudelle vuosituhannelle edettäessä Töö- mukaisesti seura lupasi maksaa liittymis- lön Vesan ikämiesten jalkapalloilu on luon- maksun ja pelipaidat, muista kustannuksista nollisista syistä kulkenut alamäkeen. Nuo- joutuivat pelaajat itse pitämään huolen. Jo remmissa ikäluokissa Vesa ei ole selviytynyt tammikuussa 1970 voitiin todeta ikämiesten SM-lopputurnauksiin, parhaat saavutukset kaukalopallon alkaneen menestyksellisesti. keskittyvät yhä enemmän vanhimpiin jouk- Joukkueen maalia vartioi seuran varapu- kueisiin. Kuusikymmenvuotiaat selviytyivät heenjohtaja Ilmo Timberg, pelaajina esiin- vuoden 2005 lopputurnauksessa hopealle tyivät mm. johtokunnan jäsen ja jäsenkirjuri hävittyään loppuottelussa Ilvekselle 0–2. Keijo Tamminen, rahastonhoitaja Pentti Kil- Joukkueessa pelasivat Matti Aalto, Seppo peläinen, Pentti ja Reijo Simola ja R Ahola. Aalto, Bengt Forssell, Jaakko Jokinen, Timo Fjalar Åstenin mukaan Suomen Pallolii- Jokinen, Pentti Kirjokivi, Matti Kivistö, Sa- ton Helsingin piiri käynnisti kaukalopallon muli Korhonen, Esko Kuisma, Risto Mik- piirinsarjan 1960-luvun jälkipuoliskolla. Vesa konen, Rauno Niemenkari, Kari Nikkinen, hallitsi piirin kaukalopalloa 1970-luvun alusta Reijo Vartia ja Lauri Visto. Joukkuetta val- lähtien. Viidennen piirinmestaruutensa Vesa mensivat Tony Nyberg ja Jorma Sinivuori, voitti kaudella 1979 seuraavalla Väinö Hei- joukkueenjohtajana toimi Fjalar Åsten ja non valmentamalla joukkueella: Jorma Kyn- huoltajana Tuula Öhrnberg. tölä, Seppo Sihvonen, Taisto Alhola, Markku Pärssinen, Raimo Mäkinen, Osmo Kuusisto, Kaukalopallosta menestyslaji Pentti Simola, Reijo Simola, Kimmo Heino, Pentti Lindegren, Tapio Raunio, Raine Hän- Mitä lajeja Vesalla oli tarjota jäsenilleen ninen, Veijo Vesanen ja Yrjö Pitkänen. talvella? Jääkiekon lopettamisen jälkeen Kaukalopallon suosion kasvua Helsingissä oli syntynyt tyhjiö, koska jääpallosta seura 1970-luvun alkuvuosilta voi kutsua räjähdys- oli luopunut jo vuosia sitten. Ongelma mäiseksi. Kun kaudella 1972–73 Helsingissä tunnustettiin, ja maaliskuussa 1968 johto- pelattiin 50 kaukalopallo-ottelua, kaudella kunta varasi 1.000 markkaa (1.200 euroa) 1986–87 pelien määrä oli kasvanut 680 otte- talviurhei lutoimintaan. luun. Jääkiekkokaukalo soveltui hyvin Ruotsista Vaikka Töölön Vesan kaukalopallo oli meille tulleen uuden lajin, kaukalopallon, alusta lähtien pääkaupungin kärjessä, uutta harrastamiseen. Länsinaapurissa kaukalo- lajia ei osattu oikein arvostaa. Joukkueen palloa pelattiin puulaakiurheilulajina jo mestaruudet kuitattiin vuosikertomuksissa 1950-luvulla. Urheilu-Propaganda-Idrottin parilla lauseella jalkapallotoiminnan yhtey- eli UPI:n jalkapallokauden 1966–67 päät- dessä. Kuten vuoden 1979 piirinmestareiden täjäisissä niin sanotussa Kupla Hokissa luettelosta näkyy, Vesan entiset jääkiekkoili- Töölössä pohdittiin kaukalopallon sopi- jat olivat löytäneet kaukalosta uuden lajin vuutta työpaikkaurheiluksi Suomessakin. seurasta lopetetun jääkiekon sijalle. Ensimmäinen UPI:n kaukalopalloturnaus Kun Suomen Palloliitto päätti 1972 pois- pelattiinkin 1968. taa jääpalloilun ohjelmastaan ja Suomen Töölön Vesan talviurheiluongelman kau- Jääpalloliitto perustettiin, uusi liitto otti teh- kalopallo ratkaisi kertaheitolla. Marras- täväkseen myös kaukalopallon kehittämisen. 140

Mestaruudesta pelattiin cup-järjestelmällä, ja Häyrinen. Joukkueen valmentajana toimi kaudella 1980–81 Töölön Vesa sijoittui Hel- Reijo Simola. singissä lokakuussa pelatussa lopputurnauk- Ikämiesten kaukalopallossa Töölön Vesa sessa neljänneksi hävittyään pronssiottelussa osoittautui ylivoimaiseksi. Kauden 1987–88 HIFK:lle maalein 8–9. Seuraavalla kaudella jälkeen voitiin todeta Vesan ikämiesten Vantaalla pelatussa lopputurnauksessa Vesa voittaneen piirin mestaruuden jo 12. kerran. voitti loppuottelussa Rajapallon 8–2. Mes- 1990-luvulla Vesan hegemonia jatkui. Kaudel- tarijoukkueessa pelasivat Mauri Dahlman, la 1994–95 Vesan ikämiehet voittivat kaikkien Seppo Sihvonen, Risto Levävuo, Timo Kelta- ikämiesten piirinsarjojen mestaruuden. nen, Timo Turunen, Pentti Lindegren, Reijo Kun Suomen Jääpalloliitto julkaisi kauka- Simola, Pentti Simola, Kari Seppänen, Kari lopallon SM-sarjan maratontilaston vuosilta Palo-oja ja Timo Neira. Joukkueen huoltaja- 1975–1988 Töölön Vesa komeili yllättäen na toimi Harry Jurvanen. kärjessä pisteen edellä HIFK:ta. ”Tämä meidän kaukalopalloporukkam- 1980-luvun lopulla kaukalopallo eriytyi toi- me on perua Vesan kovasta jääkiekkojouk- saalta mestaruuksia tavoittelevaksi kilpaurhei- kueesta”, Vesan kaukalopallon ”nokkamies” luksi ja toisaalta ikämiehille hyvin sopivaksi Reijo Simola kertoo Jääpallokirjassa 1983. harrastukseksi. Toki edelleen tavoiteltiin ”Kymmenisen vuotta sitten tuntui aika aja- Suomen mestaruuksia, ja Töölön Vesan saa- neen ohitsemme jääkiekkoilussa, mutta me vutukset jopa ylittivät miesten edustusjouk- halusimme vaalia hyvää, kovatkin kolhut kueen aikaisemmat suoritukset. Jyväskylässä kestänyttä porukkahenkeämme.” kaudella 1992–93 pelatussa 40-vuotiaiden Kaukalopalloharrastuksen henkeä kuvas- SM-lopputurnauksessa Töölön Vesa hävisi taa Simolan lausunto: ”Kaukalomiljöö, se loppuottelussa Kantarellis Teamille maalein meitä kiehtoo edelleen. Ja merkittävä osa 2–4. Hopeajoukkueen Pentti Hiiros voitti tätä harrastusta ovat yhteiset banketti-illat”. pistepörssin, viidentenä oli Juhani Boström. ”Jokainen treenailee tahollaan, matsit ovat sit- Tilastoihin pääsivät lisäksi Tomi Lehto, Ilkka ten tavallaan yhteisharjoitusta”, hän jatkaa. Larmo, Keijo Vento, Pentti Lindegren, Risto Kaudella 1982–83 Töölön Vesa selviytyi Levävuo, Roland Ellenberg, Timo Keltanen, hopealle, seuraavalla kaudella neljänneksi Eero Kempas, Henry Leppä, Seppo Sassi ja ja kaudella 198–-85 tuloksena oli viides sija. Timo Turunen. Suurin osa 40-vuotiaiden ho- Vesalaiset olivat ottaneet kaukalopallon peajoukkueen jäsenistä otti hopeaa samaan omakseen, sillä seuralla oli kaksi joukku- aikaan Jyväskylässä pelatussa 45-vuotiaiden etta kaudella 1984–85 ja vuoden 1986 SM- SM-kisoissa. Pistepörssin viidenneksi sijoittui kisaan seura lähti peräti kolmen joukkueen Henry Leppä ja kuudenneksi Roland Ellen- voimin. Vuoden 1986 SM-lopputurnauk- berg. Muita tilastomiehiä olivat Timo Neira, sessa Oulussa Töölön Vesa sijoittui hope- Risto Levävuo, Timo Turunen, Ilkka Larmo, alle hävittyään loppuottelussa oululaiselle Pentti Lindegren, Osmo Kuusisto, Tapani Bandy-84:lle maalein 2–5. Vesan hopea- Ojansuu ja Pentti Simola. joukkueessa pelasivat Arto Salo, Markku Kaudella 1993–94 Töölön Vesa sijoittui Paasonen, Risto Levävuo, Tero Räty, Pentti kaukalopallon I divisioonassa kolmanneksi Lindegren, Timo Turunen, Pentti Hiiros, Mikko Mildin, Jori Inkisen ja Erkki Korho- Lars Grönroos, Juhani Boström, Reino Aro, sen viedessä pistepörssin kolme kärkisijaa. Roland Ellenberg, Timo Simola ja Raimo Pentti Hiiros pelasi veteraanien maaottelussa 141

Töölön Vesan 60-vuotiaat veteraanien MM-kisoissa Helsingissä 2002. Joukkueessa pelasivat Kalevi Aaltonen, Kari Ahonen, Pentti Boström, Veikko Haapakoski, Kai Halimo, Lauri Helen, Seppo Helen, Juhani Jokinen, Pentti Kilpeläinen, Lasse Leppäniemi, Timo Liekoski, Raimo Mäkinen, Arno Nybäck, Tapio Raunio, Seppo Sihvonen, Reijo Simola, Olavi Sollman, Vesa Turunen ja Mikael Ylen. Valmentajana toimi Eero Laine, joukkueenjohtajana Lars Ramstedt ja huoltajana Per-Olof Lindqvist (Raimo Mäkinen).

Venäjää vastaan Suomen voittaessa maalein tusjoukkue kieltäytyi paikasta kolmosessa. 24–10. Vesan edustusjoukkueen samoin Ikämiesten kaukalopallo laajeni useam- kuin kakkosjoukkueen tavoitteena ei ollut paan ikäluokkaan kaudella 1993–94. Jyväs- mahdollisimman hyvä menestys tai nousu kylässä huhtikuussa 1994 pelatussa 35-vuo- korkeampaan divisioonaan. Kakkosen pe- tiaiden SM-lopputurnauksessa Töölön Vesa latessa nousukarsinnoissa kolmanteen divisi- voitti mestaruuden lyömällä loppuottelussa oonaan kaudella 1998, joukkue otti ”taktisen Aikapojat maalein 3–2. 45-vuotiaiden loppu- tappion” tyytyen ”sarjapaikkaan ja peli-ilon ottelussa Vesa hävisi Pallopojille 3–4 Pentti säilyttämiseen”. Myös edustusjoukkue luo- Hiiroksen ja Juhani Boströmin miehittäessä pui pariin otteeseen SM-lopputurnauksesta pistepörssin kärkisijat. 50-vuotiaiden loppu- pelaajien halutessa mieluummin osallistua ottelussa Pallopojat voitti Vesan 4–2. Vesan samaan aikaan pelattavaan 35-vuotiaiden joukkueessa pelasivat mm. Arno Nybäck, lopputurnaukseen. Vielä vuonna 2005 Ve- Veikko Haapakoski, Osmo Kuusisto, Lauri san neljännessä divisioonassa pelaava edus- Poulsen ja Tapio Raunio. 142

Töölön Vesan käsipalloilijat 1980. Takavasemmalta Kyösti Mattila, Kauko Herold, Timo Kallinen, Antero Huttunen, Heikki Holmberg, Markku Tolvanen, Jussi Ahlgren, Juha Salmo. Edessä Jussi Pikkanen, Pekka Tikkanen, Jorma Sairanen, Hannu Kiiski, Kai Qvarnström, Krister Floman (Pia Juvonen).

Talviharrastusten elvyttämiseksi päätettiin Grönholm, Seppo Lehtinen, Jussi Pikkanen, myös ottaa jääpallo uudelleen Vesan ohjel- Krister Floman, Kaj Qvarnström, Timo Kal- maan marraskuussa 1972. linen, Kauko Herold, Petri Perttunen, Erkki Sakkonen, Erik Strömsten, Jari Rantanen, Käsipallo melkein SM-sarjassa Seppo Lehtinen ja Hannu Suvioja. Käsipallojaoston puheenjohtaja Markku Heti sotien jälkeen 1945 päätettiin käsipal- Granqvist toteaa Vesan käsiohjelmassa 1983: lon ottamisesta Töölön Vesan ohjelmaan. ”Ensi kautta katsoen olisi paikka I divisioo- Uusi laji ei kuitenkaan ottanut vielä tarpeek- nassa säilytettävä, ja jos menestystä ilmaan- si tulta ja joukkuetta ei saatu kootuksi. 1970- tuu, voidaan varmasti motivaatiota lisätä ja luvun lopulla aika oli kypsynyt myös käsi- tavoitetta nostaa.” pallolle. Käsipallojoukkue, joka perustettiin Käsipalloilijoiden toiveet kaatuivat ka- 1978, nousi 1981 II divisioonaan ja heti ruun todellisuuteen. Kun katsoo joukkueen seuraavana vuonna sarjatasoa ylemmäksi. pelaajaluetteloa, ei voi välttyä ajatukselta, Mestaruussarjaan nousukin oli lähellä, sillä että Vesan käsipalloilu loppui joukkueen joukkue sijoittui ykkösessä kolmanneksi. korvausvaatimuksiin uuden pelikauden alla. Töölön Vesan käsipalloilijoiden parhaa- Niihin Vesan johtokunta ei voinut suostua. seen saavutukseen yltäneessä joukkueessa Puheenjohtaja Jaakko Hakala kirjoittaa Ve- pelasivat Risto Alaja, Allan Hindren, Hen- san käsiohjelmassa syksyltä 1984 ja keväältä rik Fallström, Ari Salmi, Jukka Holmberg, 1985: ”Käsipallo ei tällä hetkellä kuulu Vesan Heikki Holmberg, Kennet Johanssen, Ulf kuvaan. Viime kauden kohtalaisen menes- 143

tyksen jälkeen I divisioonassa, hajosi joukkue päällepäsmärinä. Saimme ravintola White ja jäljelle jääneet katsoivat, ettei heillä ole Ladylta kaikki pelivehkeet, paidat, housut ja mahdollisuutta jatkaa edes piirisarjatasolla. verkkarit, kun lupasimme pitää palaverimme Seuran johtokunnalla ei näin ollen ollut aina White Ladyssä. Hienot olivat vehkeet, ja muuta mahdollisuutta kuin ilmoittaa käsi- pelata emme aluksi osanneet lainkaan”, Pyy- palloliittoon lajin harrastuksen toistaiseksi dönniemi ja Tillgren nauravat. päättyneen Vesassa. Valitettavasti.” Pyydönniemi tuli Helsinkiin 1979 ja Mäke- länrinteen yhteiskoulussa opiskelevan Carita Naiset pysyvästi mukaan Hauta-ahon kautta päätyi Vesan joukkuee- seen. Tillgrenkään ei kuulu Vesan tai Joke- Yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden sisäl- rien pelaajien tyttöystäviin. Molemmat koros- tävä uusi valtiopäiväjärjestys hyväksyttiin tavat Riitta Rannan työtä joukkueen koossa valtiopäivillä toukokuussa 1906 ja Suomen pysymisessä ja toiminnan kehittämisessä. suuriruhtinas vahvisti päätöksen kesäkuussa. ”Alkuvaiheessa joukkueen pelaajakaarti hu- Naisille se merkitsi suurta askelta kohti tasa- peni niin, että koko homma uhkasi loppua, vertaisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta Riitta halusi pitää joukkueen kasassa ja työväestölle tärkeän tavoitteen toteutumista sai jostakin haalittua lisää porukkaa”. ja vaikutusmahdollisuuksien merkittävää Naisten lentopallolle oli vakava isku, lisääntymistä. kun Riitta Ranta menehtyi Mäntsälässä Urheilu- ja liikuntaelämässä naisen asema tapahtuneessa liikenneonnettomuudessa ei ollut niinkään tasa-arvokysymys. Pitkään marraskuussa 1984. Vesan naisten hengen keskusteltiin urheilun soveltuvuudesta naisil- sitkeydestä kertoo se, että menetyksestä le yleensä. Toisaalta ei myöskään kaihdettu huolimatta lentopalloilu jatkui ja jatkuu korostamasta, että naisen paikka on kotona tänäkin päivänä. eikä urheilukentillä. Suomen Lentopalloliiton nelos- ja kolmos- Töölön Vesan suhtautumista naisten osal- sarja ovat tulleet enemmän kuin tutuiksi listumiseen seuran toimintaan täytyy pitää Töölön Vesan naislentopalloilijoille. Kakkos- vähintäänkin vastahakoisena. 1940-luvun divisioonaan nousuun vaadittaisiin kovaa lopulla vihdoin perustetun naisjaoston aktii- harjoittelua ja ennen kaikkea matkakustan- vinen toiminta koettiin kiusallisena painos- nuksiin tarvittavaa rahaa. Mieleen jääkin tuksena seuran johtoa kohtaan. Naisjaoston ajatus, että Vesan naiset pelaavat lentopalloa ”nukkuminen” parin vuoden jälkeen koettiin puhtaasta pelaamisen ja yhdessäolon ilosta. varmasti monen mielestä helpotuksena. Oman arvokkaan panoksensa Vesan naiset Kului peräti kolme vuosikymmentä en- ovat antaneet alusta lähtien seuran varain- nen kuin naiset pyrkivät jälleen mukaan hankinnan tärkeinä toimijoina, veikkaustoi- Töölön Vesan toimintaan. Edelleen mu- minnassa sekä Kallion Luistinradan kioskin kana olevat Mirja Pyydönniemi ja Leena hoitajina. Voidaankin todeta, että naisten Tillgren muistelevat, kuinka kaikki alkoi: lentopalloilu ei ole osoittautunut rasitteeksi ”Vesan futaajien ja Jokerien kiekkoilijoiden Töölön Vesan taloudelle. tyttöystävät alkoivat miettiä, että mitähän Töölön Vesan lentopallonaiset ovat vuo- me voisimme tehdä, kun pojat ovat kaiken sien mittaan tulleet tunnetuiksi erilaisissa aikaa urheiluharrastuksissaan. Riitta Ranta lentopalloturnauksissa. Suurin vuosittain siinä joukkueen kokoamisessa taisi olla järjestettävä turnaus on heinäkuussa pelat- 144

tava Salo Volley, johon osallistuu satoja ellei Uusina pelaajina mukaan olivat tulleet Mia tuhansia miesten ja naisten joukkueita. Tur- Laine, Leena Tillgren, Taina Määttänen, naus on useille joukkueille hauskaa yhdessä- Leena Santanen, Maarit Herrmann, Merja oloa, vaikka ottelut pelataankin vakavalla Simelius, Eija Heinonen, Pirjo Heinonen, mielellä. ”Se on kesän kohokohta, jossa tava- Pirjo Johansson ja Ritva Kaarakainen. taan tuttuja ystäviä”, Pyydönniemi kertoo. Töölön Vesa alkoi 1999 palkita eri laji- ”Kerran me vain ajateltiin, että puetaanpa en parhaita pelaajiaan. Lentopalloilijoista vähän hassummin itseämme. Voitimme jon- palkittiin ensimmäisenä Mirja Pyydönnie- kin palkinnon asuistamme, ja siitä lähtien mi, vuonna 2000 titteli myönnettiin Taina useimmat joukkueet ovat pukeutuneet mitä Wärnille (os.Määttänen). Leena Tillgren hassuimpiin peliasuihin. Pelasimme Salossa (2001), Eija Penttilä (os. Heinonen)(2002), myös nimellä Töölön Pallopäät”. Naiset voit- Minttu Lindgren (2003), Virpi Mäkilä tivatkin D-sarjan tuolla nimellä 1997. (2004) ja Maija Michelsson (2005) kuuluvat Turun Sanomatkin huomasi Vesan naiset myös Töölön Vesan naislentopalloilijoiden vuoden 1986 turnauksessa: ”Salo Volleyn ilo- palkittuihin. pillereitä olivat naisten C-sarjassa pelanneet Vuoden 1999 toimintakertomus tietää Töölön Vesan hehkeät naiset, jotka olivat lentopallonaisten pelanneen jo kolmantena sonnustautuneet veikeisiin, värikkäisiin, jon- kesänä pesäpalloa joukkueella, jossa esiintyi kin verran havaijityyppisiin pelihousuihin myös Naarasleijonien lentopallojoukkueen ollen toki peitettyjä myös yläosastaan.” jäseniä. Valmentaja Pekka Laaksosen joh- Jotta ei lukijalle jäisi käsitystä, että Vesan dolla joukkue voitti kultaa kuntopesissar- naisten lentopallo on pelkkää hauskaa yh- jassa 1999. dessäoloa, kerrottakoon joukkueen menes- Pesäpallon lisäksi Vesan lentopallonaiset tyksestä eri turnauksissa 1988. Huhtikuussa pelasivat, ja pelaavat edelleen, kesäisin kultaa Virelentis-turnauksessa Vantaalla se- rantalentopalloa – beach volleytä – Pitä- kä Helsingin piirin A-sarjassa, toukokuussa jänmäen urheilukentällä ja Hietaniemen voitto Amigos-suurkisoissa, heinäkuussa uimarannalla. pronssia Salo Volleyssä, elokuussa hopeaa Kimmo-Volleyssa Lahdessa, syyskuussa hope- Naisten jalkapalloilu aa Halli-Volleyssa Kouvolassa ja joulukuussa kultaa Tapanin-turnauksessa. Naisjalkapalloilijat eivät lentopalloilijoiden Vesan naisten lentopallojoukkueesta al- tavoin saaneet vakiinnutetuksi asemaansa kuvuosina on säilynyt kuva vuoden 1980 Töölön Vesassa. Joukkue aloitti 1982 ”mana- käsiohjelmassa: valmentaja Simo Suominen, keri” Ari Pulliaisen johdolla ja saavutti Riikka Saarela, Ulla Hauta-aho, Heidi Sume, kuudennen sijan omassa lohkossaan piirin Anne Davidsson, Carita Hauta-aho, Tarja sarjassa. Pulliaisen mukaan ”naisten toimin- Riima, Päivi Rantanen, Kirsi Kandolin, Riitta ta on alusta alkaen ollut enemmän harrastus- Ranta, Mirja Pyydönniemi (kapteeni), Pirjo luonteista kuin haudanvakavaa”. Joukkueen Asikainen, Anna-Maija Harvala, Pauliina Kos- tunnuslauseena oli ”Tärkeintä ei ole voitto, takow ja Maija Pyydönniemi. Kolme vuotta vaan se, että jokainen saa edes kerran pot- myöhemmin valmentajana toimi Pipsa Saari- kaista palloa pelin aikana”. kangas, ja kolmen vuoden takaisesta joukku- Lyhyeksi episodiksi Töölön Vesan histori- eesta olivat jäljellä vain Pyydönniemi ja Ranta. assa jäänyt naisten jalkapallojoukkue kaudel- 145

Riitta Ranta oli Töölön Vesan naisten lentopallon kantava voima toiminnan alkuvuosina. Vieressä joukkueen maskotti Henkka Holmberg (Päivi Juvonen). 146

Töölön Vesan naislentopalloilijat 1999. Takavasemmalta Katri Kärkkäinen, Leena Tillgren, Kari Penttilä (valmentaja), Kirsi Ahonen. Alhaalla Lea Perunka, Virpi Mäkilä, Mirja Pyydönniemi, Maija Michelsson (ent. Haikonen), Eija Penttilä (ent. Heinonen) (Mirja Pyydönniemi)

la 1983 koostui seuraavista pelaajista: Riitta Naisten merkitys Töölön Vesan toiminnas- Asunmaa, Eija Soininen, Päivi Vuori, Eija sa kahden viime vuosikymmenen aikana on Saari, Riitta Luukkola, Marina Saastamoi- ollut suurempi kuin heidän lukumääränsä nen, Sari Vaahtera, Tuula Kuusisto, Päivi ja urheilusaavutuksensa antaisivat olettaa. Hartonen, Lea Saari, Maria Träskelin, Han- Seuran johtokunnan sihteereinä ja rahaston- na Rinne, Nerit Kärkkäinen, Pirjo Ylen, Arja hoitajina sekä varsinaisina jäseninä Töölön Pulliainen, Eila Alanko, Raija Heikkinen, Vesan toimintaa ovat kehittäneet mm. Riitta Hannele Hintsanen, Leena Jokiniemi, Sirpa Ranta, Liisa Happonen, Terttu Putila, Mari- Komonen, Kati Kähkönen, Kukka-Maria anne Paasio, Leena Tillgren, Virpi Mäkilä, Luukkonen ja Leena Manninen. Pauliina Frank, Taina Wärn ja Anja Talo. 147

Vuonna 1965 Töölön Vesan johtokunnassa Yhdistyminen Eräpalloilijat ry:n kanssa kannatettiin naisjaoston perusta mista ”etu- toi Vesalle paikan kolmossarjassakin 1998. päässä veikkausten hoitoon”. Tämä ajatus eli Niinpä samana vuonna Vesalla oli jopa kaksi vielä naisten aloittaessa Vesan lentopalloilun. miesten lentopallojoukkuetta, mutta pelaa- Vuonna 1996 johtokuntaan valittu Leena Till- jien puutteen takia toisesta joukkueesta oli gren muistelee nauraen ensi kokemuksiaan: luovuttava. Kun naislentopalloilijoita seuras- ”Kyllä se välillä kovaa taistelua oli. Kyllähän sa oli yleensä 15–20, miesten luku jäi yleensä alkuaikoina meitä rahastettiin, mutta kerroin alle kymmenen. heti johtokunnassa, että nyt tämä loppuu, Miesten lentopallojoukkueissa 1998 pela- eikä sen takia minusta kovasti tykättykään. sivat Iiro Jokela, Ari Hakonen, Petri Karppi- Minä puolustin naisten asiaa kynsin hampain. nen, Tero Martikainen, Pauli Hirvonen, Jari Brahen kentän kioskilla raadoimme, kunnes Järnström, Jyrki Väisänen, Hannu Eloranta, sanoin miehille, että tehkää itse, kun naiset Pekka Laaksonen, Jukka Peltonen, Kari eivät saa yhtään mitään hyväkseen”, Tillgren Penttilä, Jorma Salonen, Matti Riski, Juhani muistelee. Leena Tillgrenin valinta vuoden Hynninen ja Arto Pesonen. vesalaiseksi 2005 merkinnee naisten tekemän Miesten lentopalloharrastus Töölön Vesas- seuratyön lopullista tunnustamista Töölön sa loppui vuonna 2000 joukkueen pelatessa Vesan miesten mielissä. nelossarjassa. Naisten lentopallon ylivertais- Vuoden 2004 jäsenluettelon mukaan ta asemaa Töölön Vesassa osoittaa se, että Töölön Vesassa oli noin 160 jäsentä, joista seuran vuoden lentopalloilija on joka vuosi 15 naisia. löydetty naisten joukosta.

Miehet perässä Golfia, koripalloa ja futistennistä Töölön Vesa aloitti lentopallon miesten Herraskaisen pelin maineen saanut golf joukkueella hieman naisia myöhemmin. otettiin Töölön Vesan ohjelmaan 1990-lu- Kaudella 1982–83 joukkue selviytyi karsi- vun alussa. Vesan golf-kisoihin elokuussa maan pääsystä nelossarjaan. Karsintaottelu 1995 osallistui neljätoista vesalaista. Pal- jouduttiin kuitenkin keskeyttämään louk- kinnoille pelanneiden joukosta erottuvat kaantumisten ja vaihtopelaajien puutteen mm. Jorma Kyntölä, Seppo Sihvonen, Olli vuoksi. Vihdissä pidetyllä mökkileirillä pää- Keisalo ja Pentti Hiiros. Naisille oli oma tettiin nousta sarja porras kerrallaan ”niin sarjansa, jossa pelasivat Terttu Putila ja kauan kuin kantti kestää”. Katariina Pyysalo. Vesan golfjaoston pu- Vesan miesten lentopalloilun pioneerit heenjohtajana ja yhteyshenkilönä toimi olivat Markku Kaunonen, Rauno Juutinen, Seppo Sihvonen. Hannu Vuorisaari, Kimmo Juutinen, Jorma Vuosikymmenen lopulla aloitettiin haas- Kettunen, Hannu Härkönen, Jussi Mäkinen, tekilpailu Helsingin Palloseuraa vastaan Reino Karvonen, Jukka Lappala, Kimmo nelimiehisillä joukkueilla. Kun Vesa hävisi Matikainen ja Leo Salmi. 1999 haastekilpailun, tappiota selitettiin Vesan miesten lentopalloilu ei ehtinyt ai- sillä, että HPS:n joukkueessa pelasi yksi ve- van kahdenkymmenen vuoden ikään. Jouk- salainen, ilmeisesti Matti Keisalo, joka voitti kue selviytyi parhaimmillaan nelossarjaan HCP-kilpailun Vesan kahdeksansissa golf- ja saavutti hyviä tuloksia eri turnauksissa. kisoissa samana vuonna. Hän vastasi myös 148

Töölön Vesassa harrastetaan myös koripalloa. Takana vasemmalta Martti Kalliala, Jussi Hellström, Atte Malmström, Antti Pöysälä ja Matti Hietanen. Edessä Jorma Sinivuori, Seppo Lehtinen, Jouko Karttunen ja Timo Jokinen (Timo Jokinen).

seuraavan vuoden golfkisojen järjestelyistä Seuraavana vuonna golf-kisassa oli mu- Espoon Lakiston Golfklubilla. kana jälleen yhdeksäntoista pelaajaa. Timo Töölön Vesan entinen puheenjohtaja ja Liekoski voitti scratch-sarjan, mutta tasoi- rahastonhoitaja Pentti Kilpeläinen yhdessä tuksellisissa tuloksissa ykkösenä oli Harri Ilkka Larmon kanssa järjesti seuran golfin Vartiala. Lähimmäksi lippua pallon löi Jor- mestaruuskilpailun elokuussa 2001. Sateisessa ma Kyntölä. säässä saavutettiin uusi osanottajaennätys, yh- Porissa järjestettiin valtakunnalliset jää- deksäntoista pelaajaa. Yhdysvalloissa pitkään kiekkoilijoiden golf-kisat heinäkuussa 2002. vaikuttanut entinen vesalainen, jalkapallogu- Mukana oli lähes neljäkymmentä seuraa, ja ruksi mainittu Timo Liekoski voitti sekä piste- Töölön Vesan joukkueen muodostivat Matti bogey- että scratch-sarjan. Osanottajamäärää Keisalo, Pentti Kilpeläinen, Timo Liekoski kasvattivat monet uudet harrastajat, jotka ja Seppo Sihvonen. Joukkue sijoittui yhden- osallistuivat kisoihin ensimmäistä kertaa. neksitoista. 149

Jalkapallotenniskin kuuluu Töölön Vesan harrastamiin taitolajeihin. Takana vasemmalta Reijo Simola, Timo Kallinen, Timo Jokinen ja Martti Kalliala. Edessä Matti Myllynen, Eero Laine, Ilmo Timberg, Raimo Mäkinen ja Torsti Nykänen (Timo Jokinen).

Perinteeksi muodostuneessa haasteot- jaosto. Koripalloa oli tosin harrastettu jo telussa Vesa löi HPS:n 1,5–0,5 joukkueella muutamia vuosia kymmenisen vesalaisen Olli Keisalo, Timo Keltanen, Timo Rajala käydessä pelaamassa perjantaisin Olympia- ja Seppo Sihvonen. Vuonna 2003 Vesa uusi stadionin salissa. Jussi Hellströmin johtaman voittonsa joukkueella Pentti Kilpeläinen, jaoston ensimmäisenä vuotena lajin harras- Olli Keisalo, Timo Rajala ja Seppo Sihvonen. tajia olivat hänen lisäkseen mm. Juha Hau- Harri Vartiala voitti seuran golf-mestaruuden tajärvi, Matti Hietanen, Jouko Karttunen, ennen Tuomo Fastaa. Martti Kalliala, Timo Jokinen, Jouni Welin Vaikka golf on yli vuosikymmenen aika- ja Lars Ramstedt. Kilpailutoimintaan Vesan na vakiinnuttanut asemansa Töölön Vesan koripalloilijat eivät ole enää osallistuneet. yhtenä urheilulajina, seura ei ole palkinnut Koripallojaosto havaittiin näin pientä vuoden golfpelaajaa muiden lajien tapaan. toimintaa ajatellen tarpeettomaksi, mutta Golf lasketaan Vesan ”harrastetoimintaan” harjoitukset jatkuivat. Vuoden 2001 toimin- yhdessä jalkapallotenniksen, koripallon ja takertomuksessa julkaistun kuvan mukaan beach volleyn kanssa. uusia harrastajia olivat mm. Timo Kallinen, Koripallo otettiin jälleen Vesan ohjelmaan Harri Hartikka, Harri Hynönen, Jorma Sini- 1999, jolloin seuraan perustettiin koripallo- vuori, Seppo Lehtinen ja Matti Myllynen. 150

Töölön Vesan 40-vuotiaat voittivat kaukalopallon Suomen mestaruuden Jyväskylässä pelatussa turnauksessa 1998. Takana vasemmalta Per-Olof Lindqvist, Seppo Sassi, Mika Rajala, Seppo Pakola, Timo Ukkola, Matti Heinonen ja Jukka Paukku. Edessä Jouni Väisänen, Osmo Hurskainen, Sakari Saren, Esko Kempas, Juha Oksala ja Esko Heinonen (Raimo Mäkinen).

Töölön Vesa tarjoaa jäsenilleen edelleen omat terveisensä seuran vuosikertomuk- mahdollisuuden harrastaa koripalloa kerran seen. Vuosijulkaisusta 1999 voimme lukea: viikossa talvisin. ”Urheilutoiminnassa Suomen mestaruuksia Samanlainen mahdollisuus on niillä vesa- tuli roppakaupalla kuten ennenkin ennen laisilla, jotka haluavat pitää yllä taitojaan ja muuta ikämiesten kaukalopallossa.” kuntoaan jalkapallotenniksen parissa. Kym- Mitalisade alkoi jo 1980-luvulla, jolloin menkunnan pelaajan kerrotaan kikkailleen Vesan ikämiehet saavuttivat viisi Suomen Töölön ala-asteella syyskuusta vappuun kaukalopallomestaruutta ja kaksi hopeaa. kerran viikossa vuonna 2001. Vuonna 2003 Seuraavalla vuosikymmenellä tahti vain jalkapallotennistä harrastivat Vesassa mm. parantui. Ikämiesten Suomen mestaruuksia Torsti Nykänen, Martti Kalliala, Timo Kalli- Vesan eri ikäluokkien joukkueiden tilille nen, Jaakko Jokinen, Raimo Mäkinen, Timo tuli peräti yhdeksän, hopeatiloja kuusi ja Jokinen, Ilmo Timberg ja Matti Myllynen. pronssisijoja kolme. Uudella vuosituhannel- la vesalaiset ovat voittaneet viisi ikämiesten Kunnossa kaiken ikää Suomen kaukalopallomestaruutta ja kaksi hopeasijaa. Vuonna 1997 Töölön Vesan puheenjohtajak- Jos otetaan huomioon, että kamppailu si valittu Timo Jokinen otti tavakseen liittää Suomen mestaruudesta on huomattavasti 151

Töölön Vesan 50-vuotiaiden 1998 voittama mestaruus on yksi lukemattomista seuran vuosien mittaan voittamista kaukalopallon mestaruuksista. Takana vasemmalta Tapani Ojansuu, Arno Nybäck, Tapio Raunio, Osmo Kuusisto, Pentti Lindegren, Jussi Laine, Per-Olof Lindqvist ja Seppo Sihvonen. Edessä Pentti Boström, Timo Neira, Mikko Ylen, Heikki Kähäri ja Reijo Simola (Raimo Mäkinen).

kovempaa jalkapalloilussa kuin kaukalo- Reijo Simola, Pentti Simola, Timo Neira, pallossa, Töölön Vesan jalkapalloilijat eivät Pentti Hiiros, Mikko Ylen ja Osmo Kuusisto olleet pekkaa pahempia ikämiesfutiksessa. nuoremmista vesalaisista puhumattakaan. Ikämiesten hopeaa vesalaiset voittivat 1992 Jalkapallomestareita ovat mm Martti Kal- ja 1994, ja kultaiset mitalit ripustettiin hei- liala, Olli ja Matti Keisalo, Raimo Mäkinen, dän kaulaansa 55-vuotiaiden sarjassa 1998 ja Pentti ja Reijo Simola, Torsti Nykänen, 2000 ja 60-vuotiaiden ikäluokassa 2001. Bengt Forssell, Timo ja Jaakko Jokinen sekä Palloliitto alkoi järjestää ikämiesten SM- Mikko Ylen. lopputurnauksia vasta 1980-luvun alussa vanhempien ikäluokkien tullessa mukaan Toiselle sadalle vasta 1990-luvulla. Kaukalopallossa kehitys kulki samaan tahtiin. Töölön Vesassa on viimeisen vuosikymme- Töölön Vesan ainutlaatuisen seurahen- nen ajan pohdittu seuran tulevaisuutta. gen voi lukea sekä futis- että kaukalopallo- Mitä tapahtuu ikääntyvien vesalaisten pois- joukkueiden kokoonpanosta. Kaukalopallo- tuessa aktiivisesta toiminnasta, kun nuorten mestarien joukosta löytyvät vuosien mittaan toimintaa ei ole pystytty aloittamaan? Mitä mm. Seppo Sihvonen, Jorma Kyntölä, Risto oikeastaan on Töölön Vesa tänään, entä Levävuo, Timo Turunen, Pentti Lindegren, huomenna? 152

Puheenjohtaja Timo Jokisen 2004 teke- ”Toivoisi kuitenkin, mikäli uhkaavista män tilannekatsauksen mukaan Töölön katastrofeista selvitään, että Vesakin vuosisa- Vesassa on jalkapalloilijoita yhdeksänkym- taisen perinteensä velvoittamana tekee uusia mentä, kaukalopalloilijoita kuusikymmen- avauksia urheilun areenalla”, Timo Jokinen täneljä ja lentopalloilijoita kuusitoista. Lisäk- toteaa. ”Ainoastaan näin seura voi pysyä hen- si vesalaiset harrastavat golfia, koripalloa ja gissä tulevaisuuden haasteissa. Ennen muuta jalkapallotennistä. Kaikkiaan jäseniä Vesassa on saatava käyntiin junioritoiminta. Vesa voi- on satakahdeksankymmentäviisi. Tarkan ta- si näyttää mallia, joka sinänsä ei ole uusi vaan loudenpidon ansiosta seuralla ei ole velkaa ikiaikainen, miten juniorit pelaavat kesällä ja rahaakin on Jokisen mukaan tilillä jonkin jalkapalloa ja talvella esimerkiksi kiekkoa ja verran. miksei vielä kerran viikossa myös koripalloa. Timo Jokinen ei puhu mitään nykyurhei- Mielestäni junioriurheilun tavoitteeksi ei lussa ainutlaatuisesta seurahengestä, joka tule asettaa heti alussa NHL:ään pääsyä. vallitsee Töölön Vesassa. Se perustuu pal- Useimmat asiantuntijat pitävät tällaista jolti vuosikymmeniä seurassa urheilleiden toimintaa toivottavana. Sillä on selvästi ns. ja muuten toimineiden henkilöiden kes- sosiaalinen tilaus. Se ei myöskään mitenkään kuuteen syntyneestä yhteenkuuluvuuden estäisi siirtymistä huippu-urheilun piiriin, tunteesta. Tämän hengen siirtäminen ja mikäli sellainen tavoite myöhemmin sattuisi vahvistaminen sukupolvelta toiselle ratkai- syntymään. Luultavasti se myös pitäisi useam- see paljolti Töölön Vesan kohtalon seuran mat nuoret kauemmin urheilun piirissä en- siirtyessä toiselle vuosisadalleen. nenaikaisen ja tarpeettoman hiostamisen ja Puheenjohtaja Timo Jokinen määrittelee prässäämisen puuttuessa. Erityisesti fiksut ja kolme vuotta sitten Töölön Vesan päätehtä- lahjakkaat eivät kauan kuuntele autoritaaris- vän. ”Se on monipuolisten liikuntapalvelujen ta henkistä piiskaamista. Tähän asiaan tarvi- järjestäminen jäsenille edulliseen hintaan.” taan nyt organisaattori Vesasta, joka kokoaa Mitä puheenjohtaja odottaa Töölön Vesan vanhemmista koostuvan tiimin hoitamaan tulevaisuudelta? käytännön asioita. Vetäjän löytyessä johto- ”Varmaa on, että yhteiskunta ja ympäristö kunta on varmasti asian takana. Vain omalla heittelevät Vesaa ja vesalaisia edelleenkin. nuorten toiminnalla näen vesalaisuuden Globalisaatio tyhjentää tehtaita Suomessa. jatkuvuuden mahdolliseksi”, Jokinen sanoo. Tuleeko uusia tilalle? Lämpeneekö maapal- Mitä se vesalaisuus oikeasti on? lon ilmasto niin paljon, että napajäätiköt ”Se on tietynlaista ehdollistumista yhdes- sulavat ja merien pinta nousee jopa met- säoloon, Töölön Vesan porukkaan”, Jokinen rejä? Tuleeko Töölön Pallokentästä suuri sanoo. maauimala? Suljetaanko merien rannoille Jonkinlaisena vitsinä Töölön Vesan tule- rakennetut ydinvoimalat? Ovatko Hollanti, vaisuudesta on kerrottu tarinaa seuran 100- Tuvalu ym. vielä olemassa viidenkymmenen vuotisjuhlista. Juhlien päätyttyä viimeinen, vuoden kuluttua”, Timo Jokinen kysyy joka salista lähtee, sammuttaa valot. Ilmastonmuutoksen ja maapalloistumi- ”Sillä lailla ei tule käymään, vaikka joku sen edetessä Jokisen näkemys saattaa sadan haluaisikin”, Jokinen sanoo. ”Meillä on ni- vuoden aikavälillä vaikuttaa muultakin kuin mittäin porukkaa, joka haluaa jatkaa.” vitsiltä. Mitä voisi tapahtua lähemmässä tu- levaisuudessa? 153 Töölön Vesan 60-vuotiaiden SM-hopeajoukkue 2005. Takavasemmalta Tuula Öhrnberg, Kari Nikkinen, Seppo Aalto, Rauno Niemenkari, Bengt Forssell, Lauri Visto, Jaakko Jokinen, Pentti Kirjokivi, Tony Nyberg, Jorma Sinivuori. Edessä Reijo Mikkonen, Matti Aalto, Esko Kuismin, Matti Kivistö, Timo Jokinen, Reijo Vartia, Samuli Korhonen (Timo Jokinen).

Töölön Vesan johtokunta 2006. Takavasemmalta Lars Grönroos, Martti Kalliala, Atte Malmström, Eero Kempas, Kai Qvarnström, Lars Stenberg. Edessä Fjalar Åsten (rahastonhoitaja), Anja Talo (sihteeri), Timo Jokinen (puheenjohtaja), Ilmo Timberg (varapuheenjohtaja), Marja Kiukkonen (Jussi Hellström). 154

Lähteet

AALTO, SEPPO: Jokerit liukkaalla jäällä, M-O-N-I: Suomalaisia suurpainijoita Carl Alle- Team-Erica Oy, Gummerus, Jyväskylä 1992, nista Väinö Kokkiseen, WSOY, Porvoo, 1939 334 s., ISBN 952-9793-01-7 NARINKKA 1990, Helsingin Kaupunginmu- AALTONEN, URHO: Painitaito, Urheilijain seo, Vientipaino, Helsinki, 1991 Kustannus Oy, Helsinki, 1913 NARINKKA 1991, Helsingin Kaupunginmu- BÄRLUND, TONI-NYGREN, HELGE-VIR- seo, YT-Print, Helsinki, 1992 TANEN, SEPPO: TUK 1959–1979, Työläis- NARINKKA 1993, Helsingin Kaupunginmu- urheilun toinen mahdollisuus, Postimediat seo, Miktor, Helsinki, 1994 Oy, 1980, 208 s., ISBN 952-90-20-5-5 NYGREN, HELGE: Punainen olympia, Kustan- HACKSELL, KAIJA-TOPPARI KIRSTI: nusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 1969, 167 s. Töölöntullin molemmin puolin, Sanoma NYRÖVAARA, ULJAS: TUL:n perinnekerä- Osakeyhtiö/Helsingin Sanomat, Finnrekla- ykselle 1982–1983, käsikirjoitus, 6 sivua, ma, Sulkava 1997, ISBN 951-97555-1-9 OITTINEN, RIITTA-PIIMIES, JUKKA-PEK- HENTILÄ, SEPPO: Suomen työläisurheilun KA: Töölön Työväenyhdistyksen historiikki historia I, Työväen Urheiluliitto 1919–1944, 1903–1916. Töölön sos.dem.yhdistys, Helsin- Arvi A. Karisto Oy, Hämeenlinna 1982, 592 ki, 1983, ISBN 951-99467-1-3 s., ISBN 951-2009-6 ROSEN, RAGNAR-HORNBORG, EIRIK-VA- HENTILÄ, SEPPO: Suomen työläisurheilun RIS, HEIKKI-JUTIKKALA, EINO: Helsingin historia II, Arvo A. Karisto Oy, Hämeenlinna kaupungin historia, IV osa, jälkimmäinen 1984, 582 s., ISBN 951-23-2160-2 nide, SKS, Helsinki 1956 HENTILÄ, SEPPO: Suomen työläisurheilun SINIVIIVALLA – SUOMALAISEN JÄÄKEI- historia III, Työväen Urheiluliitto 1959–1979, KON KUUMAT VUODET, Suomen Jääkiek- Karisto Oy, Hämeenlinna 1987, 494 s., ISBN koliitto 50 vuotta, Weilin & Göös Oy, Espoo 951-23-2433-4 1978, ISBN 951-35-1859-0 JÄÄKIEKKOKIRJA 2003–2004, Egmont Kus- SOINIO, EINO: Suomalaisia mestaripai- tannus Oy, Tampere, Gummerus Kirjapaino nijoita, Werner Söderström Osakeyhtiö, Oy, Jyväskylä 2003, ISBN 952-469-128-0 Porvoo, 1939 KALLION LUISTINRATA RY 70 VUOTTA STADIN KUNDIT KOULUTIELLÄ, WSOY, 1932–2002, Helsinki 2002, 42 s. Porvoo 1966 KANSALAINEN: Perustakaa urheiluseuroja, SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITTO, toim. Aarre Kansankirjapaino, Hamina, 1897 Honkavaara, Tampereen Kirjapaino-Osake- KETOLA, KARI: Huligaanit, katuelämää yhtiö, 1960, 137 s. Sörkassa suurlakosta sisällissotaan, SKS, SUOMEN URHEILULEHTI 1906–1919. Vammalan Kirjapaino Oy, 2002, ISBN 951- Suomen Urheiluarkisto (SU) 746-382-0 SUOMEN VOIMISTELU- JA URHEILU- LAINE, LEENA: Helsingin Jyry, 75 vuotta LIITTO, vuosi- ja syyskokouksen 24.11.1918 työläisurheilua, Kustannusosakeyhtiö Yh- pöytäkirja, SU teistyö, Helsinki, 1978 SUOMEN VOIMISTELU- JA URHEILU- LEHMUSTO, HEIKKI: Helsingin Atleetti- LIITTO, vuosikokousten 1908–1922 pöytä- klubi 1891–1916, Helsingin Sentralikirjapai- kirjat, SU no ja kirjansitomo, Helsinki, 1918 SORNÄISTEN TYÖVÄENYHDISTYS, joh- LEHMUSTO, HEIKKI: Painin historia I, tokunnan pöytäkirjat 1915–1927, Työväen Otava, Helsinki 1939 Arkisto (TA) 155

TASKILA-ÅBRANDT, TIINA (toim.): Töö- HAASTATTELUT lön Sosialidemokraattinen Yhdistys ry 1903– 2003, Muistoja ja historiaa, Helsinki 2004 Haapakoski, Veikko 17.11.2004 TYÖVÄEN URHEILULEHTI, 1917–1920, Hellström, Jussi 22.11.2004 Helsinki, SU Hämäläinen, Esko 26.11.2004 TYÖVÄEN URHEILULIITTO, jalkapalloja- Jokinen, Timo 16.11.2004 ja oston pöytäkirjat 1919–1931, SU 15.03.2006 TYÖVÄEN URHEILULIITTO, liittokokous- Kalliala, Martti 30.11.2004 asiakirjat 1919–1921, SU Kilpeläinen, Pentti 9.11.2004 TYÖVÄEN URHEILULIITTO, liittotoimi- Linnonmaa, Lauri 15.11.2004 kunnan kokouspöytäkirjat 1919–1922, SU Mäkinen, Raimo 17.11.2004 TYÖVÄEN URHEILULIITTO, perustavan Pyydönniemi, Mirja 10.11.2004 kokouksen pöytäkirja 26.1.1919, SU Simola, Reijo 30.11.2004 TÖÖLÖN TYÖVÄENYHDISTYS, johtokun- Tamminen, Keijo 17.11.2004 nan pöytäkirjat 1905–1913, TA Tillgren, Leena 10.11.2004 TÖÖLÖN WESA, johtokunnan pöytäkirjat Timberg, ilmo 30.11.2004 1921–1927, SU TÖÖLÖN WESA, jäsenmaksujen kantoluet- telo1908–1917, 1918-1920. 1920–1930, SU TÖÖLÖN VESAN TÖÖLÖN VESA, jäsenkortisto 1926–1967, PUHEENJOHTAJAT JA SU TÖÖLÖN VESA, kirjeet 1938–1942, SU SIHTEERIT 1906–2006 TÖÖLÖN VESA, lehtileikkeitä 1922–1936, 1953–1956, SU Puheenjohtajat TÖÖLÖN VESA, päiväpääkirja 1967–1974. 1906–1907 Risto Mustonen SU 1907–1914* TÖÖLÖN WESA 50 V, 1906–1956, Helsinki 1914–1916 Frans Lehto 1956 1916–1919 Hemming Luotonen TÖÖLÖN VESAN KUUSI VUOSIKYMMEN- 1919–1923 Urho Lampila TÄ, moniste, 49 s. 1923–1924 Wiktor Flinkman TÖÖLÖN WESA – KALLIOLLE RAKEN- 1924–1925 Oskar Hytönen NETTU, 75-vuotisjuhlajulkaisu, toim, Erkki 1925–1926 Väinö Pahlsten Wiksten, Oy Trio-Offset, 1981 1926–1927 Vilho Laakso TÖÖLÖN V.- JA U-SEURA WESA 1906–36, 1927–1929 Osvald Fager juhlajulkaisu, toim. E.A. Pulli, Helsinki 1929–1933 Kalle Altti TÖÖLÖN VESA, toimintakertomukset 1933–1947 Lauri Hagman 1967–75, SU 1947–1948 Eino Ahlberg TÖÖLÖN VESA, vuosijulkaisut 1997–2005 1948–1949 Reini Hurme WIKSTEN, ERKKI: Risto Mustosen resepti: 1949–1952 Lauri Hagman Räyhääjät molskille mies miestä vastaan. Suo- 1952–1953 Urpo Hurme men Sosialidemokraatti 12.11.1981, SU 1953–1958 Lauri Hagman 1958–1961 Kalle Altti 1961–1963 Yrjö Syrjänen 156

1963–1965 Pentti Kilpeläinen 1953–1955 Urpo Hurme 1965–1966 Veikko Tuloisela 1955–1956 Börje Linden 1966–1967 Pentti Kilpeläinen 1956–1957 Birger Böhling 1967–1969 Esko Hämäläinen 1957–1958 Matti Vainio 1969-1972 Kalle Altti 1958–1960 Aaro Vesanen 1972–1973 Pentti Kilpeläinen 1961–1963 Seppo Mikkonen 1973–1977 Runar Böhling 1963–1966 Eero Vallasvuo 1978–1981 Esko Hämäläinen 1966–1976 Risto Vartiainen 1982–1985 Jaakko Hakala 1976–1979 Olli Kunttu 1986–1987 Olli Kunttu 1979–1981 Pekka Tikkanen 1987–1989 Pentti Kilpeläinen 1981–1985 Timo Nikkinen 1989–1994 Markku Jussila Jarmo Salmijärvi 1994–1995 Seppo Sihvonen 1986 Jaana Nyström 1995–1996 Ilmo Timberg 1987–1988 Jaakko Hakala 1997–2006 Timo Jokinen 1989–1992 vaihteleva sihteeriys 1993–1995 Fjalar Åsten SIHTEERIT 1996 Marianne Paasio Virpi Mäkilä 1906–1907* 1997–2000 Timo Nikkinen 1907– A. Paavola 2000 Veli Aallas 1911–1916 A. Autio 2001 Virpi Mäkilä 1916–1917 K. Jokinen 2002 Fjalar Åsten 1917–1921 K. Autio 2003–2006 Anja Talo 1921–1923 V. Tulonen 1923–1924 V. Tamminen * Luotettavat tiedot puheenjohtajista vuosilta 1924–1925 J.A. Saari 1907–1914 ja sihteereistä vuosilta 1907–1910 1925–1926 E. Lusenius puuttuvat. 1926–1930 Reini Hurme 1930–1931 Arvo Ståhlberg 1931–1932 Tauno Siimes 1932–1935 Reini Hurme 1935–1937 Arvo Ståhlberg 1937–1938 Urpo Hurme 1938–1939 Erik Gröndahl 1939–1940 Armas Karhunen 1940–1944 Eino Ahlberg 1944–1945 Reini Hurme 1945–1946 Eino Ahlberg 1946–1948 Birger Böhling 1948–1949 Kirsti Arppe 1949–1951 Reini Hurme 1951–1952 Birger Böhling 1952–1953 Olli Simola 157

Sisällys

Lukijalle ...... 03 Painimatolta pallokentille ...... 04 Humalistosta Vuorelaan ...... 04 Perustakaa seuroja ...... 04 Wesa syntyy ...... 04 Mustonen pani toimeksi ...... 06 Terve, Risto! ...... 08 Värikäs ympäristö ...... 08 Taudit ja ilotytöt ...... 011 Myrskyä ja lapsen riemua ...... 011 Raitiovaunut rikkaille ...... 012 Ensimmäiset autot ...... 013 Sokeritehdas ja raitiotiet ...... 014 Ajatus urheiluseurasta...... 014 Paini suosituin laji ...... 015 Kasvattajaseura ...... 016 Työväenyhdistykseen? ...... 016 Vuokrat rästissä ...... 018 Vieraita voimia ...... 018 Välineet pantiksi ...... 019 Wesan tilalle Veikot ...... 019 Taipui, ei taittunut ...... 020 Kilpailut alkavat ...... 021 Veli veljeä vastaan ...... 022 Oman liiton perustajana ...... 022 Painin kärkiseuroja ...... 023 Lyhyt pyöräilykausi ...... 025 Nilssonin niityltä Eläintarhaan ...... 026 158

Uinnista nyrkkeilyyn ...... 028 Johtokunta puurtaa ...... 030 Hakasalmen kallioilta kiekkokaukaloihin ...... 034 Kuningaspeli pelastajana ...... 034 Epävakaita aikoja ...... 037 Työläisurheilu ahtaalla ...... 039 Wesa liiton vahvoja seuroja ...... 040 Kivitalot valtaavat Töölön ...... 041 Aateluus velvoittaa ...... 042 Kansainvälisillä kentillä ...... 043 Talvinen kuningaspeli ...... 044 Reini Hurmeen tarkka markka ...... 046 Selviytymistarina ...... 047 Mestarit kapinoivat ...... 048 Työläisurheilu hajaantuu ...... 051 Värväys huipussaan ...... 052 Vesa ei taitu ...... 056 Piikki lihassa ...... 056 Pennit tiukalla ...... 059 Työttömät talkoissa ...... 063 Kenttäurheilua ja sisähyppyjä ...... 063 Sekuntikellon tarina ...... 065 Nuorissa tulevaisuus ...... 065 Joko-joko-palloa ...... 066 Nyrkkeilijät ahkerina ...... 068 Shakki liian suosittua ...... 068 Lapuan laki ...... 068 Urheilu irti politiikasta ...... 070 159

Kieltolaki kumotaan ...... 071 Pirtu on pahan alku ja juuri ...... 072 Juhlavuosi oli menestys ...... 073 Miksi alamäkeen? ...... 076 Jääpallokin lamassa ...... 077 Tamlander kärkimiehenä ...... 079 Seuran johto ei lepää ...... 079 Nuorennusta haetaan ...... 080 Tippaus alkaa ...... 081 Raha tulee mukaan ...... 081 Hiihtoa ja koripalloa ...... 082 Vesa penseä naisille? ...... 084 Luonnonjäältä jäähalleihin ...... 086 Kivi-Töölö kasvaa ...... 086 Jääkiekkoilu alkaa ...... 087 Nuorilla mestaruussarjaan ...... 088 Vesa erotetaan liitosta ...... 089 Riittävätkö rahat? ...... 092 Lätkään panostetaan ...... 092 Veikkaustulot kasvavat ...... 092 Jalkapallokin nousee ...... 094 Mutkikkaat yhteistyökuviot ...... 097 Kalle Altti huipulla ...... 0100 Aaltoliikettä jääkiekossa ...... 0101 Jälleen Keski-Eurooppaan ...... 0106 Keinoja pohditaan ...... 0110 Taistelu elämästä tai kuolemasta ...... 0112 Pelastaja ilmestyy ...... 0114 160

Hyvä pohja Jokereille ...... 0117 Eroon veloista ...... 0119 Jalkapallo on tärkeä ...... 0120 Nuorten futis loppuu ...... 0120 TUK:n jäseneksi ...... 0122 Vesa sanoo ei ...... 0123 Matkoja ja leirejä ...... 0124 Maailmanmatkaajat ...... 0125 Talkootyö ei riitä ...... 0126 Isoja ja pieniä virtoja ...... 0126 Suu säkkiä myöten ...... 0128 Nuorten joukkueita ...... 0128 Tähtäin kolmoseen ...... 0130 Pitkän tien kulkijoita ...... 0131 Painopiste ikämiehissä ...... 0137 Kaukalopallosta menestyslaji ...... 0139 Käsipallo melkein SM-sarjassa ...... 0142 Naiset pysyvästi mukaan ...... 0143 Naisten jalkapalloilu ...... 0144 Miehet perässä ...... 0147 Golfia, koripalloa ja futistennistä ...... 0147 Kunnossa kaiken ikää ...... 0150 Toiselle sadalle ...... 0151 Lähteet ...... 0154 Puheenjohtajat ja sihteerit ...... 00155