Painimatolta Pallokentille
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
ESKO S. LAHTINEN Painimatolta pallokentille Töölön Vesa 1906–2006 Helsinki 2006 ISBN 952-91-9302-5 Kansi: Matti Virtanen Painopaikka: Silverprint Oy Töölön Vesa kiittää Arbitre Oy Baker Tilly Finland Oy Ltd Oy Grönblom Ab Helsingin Kaukalopallo ry Inspecta Oy J-P Mainos Oy Pertti Kalliala Kallion Luistinratayhdistys Karhu Sporting Goods Oy KHF Finland Oy KL-Sport Oy KPF, Koukkupolvifutaajat – FC KPF ry Ksena Ltd Makita Oy MEK-Trans Oy Ab Metallityöväen Liitto ry Nordea Pankki Oyj, Hki-Hakaniemen konttori Opetusministeriö Paperipalvelu Ay, Jorma Lybeck Royal Ravintolat Oy Oy Silverprint Ab Pentti ja Reijo Simola TMF-Trade Oy Viestintäalan ammattiliitto ry 3 Lukijalle Kun kolme vuotta sitten sain tehtäväkseni kirjoittaa Töölön Vesan satavuotisesta taipaleesta, otin vaativan työn vastaan suurena haasteena. Sadassa vuodessa suomalainen yhteiskunta on kokenut suuria mullistuksia; itsenäistymisen, työväenliikkeen nousun, katkeran kansalais sodan pitkälle meidän aikoihimme märkivine haavoineen, kaksi sotaa ja kehityksen nykyiseksi hyvin- vointivaltioksi. Mielestäni Töölön Vesa ei ole voinut kulkea läpi yhteiskunnassa tapahtuneiden muutosten niistä irrallaan, vain ”puhdasta” urheilua harjoittaen. Sen vuoksi tarjoan lukijoille kertomuksen, joka saattaa monista urheiluseurojen historiikkeja lukeneista tuntua vähintään omituiselta. Joku voi jopa kysyä, mitä ajatuksillani on tekemistä ”puhtaan urheilun” kanssa. Pidän lähesty- mistapaani tärkeänä myös siksi, että kunkin ajan tapahtumia tulee tarkastella juuri sen ajan olosuhteiden näkökulmasta, ei tämän päivän ajattelun perusteella päivitellen. Urheiluseuran elämässä on aina sankareita. Suurimmat sankarit löydetään tavallisesti itse urhei- lijoista, joita mitataan heidän saavuttamiensa mitalien perusteella. Töölön Vesan juhla kirjaa kirjoittaessani tulin yhä vakuuttuneemmaksi siitä, että sankareita on myös toisaalla. Heitä ovat Töölön Vesankin kohdalla ne sadat henkilöt, jotka ovat uhranneet aikaansa, henkisiä ja jopa taloudellisia voimavarojaan edellytyksien kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi Vesan urheilijoille sadan vuoden aikana. Heille Töölön Vesa on muodostanut yhteisön, joka on ollut merkittävä ja mukaansa tempaava osa heidän jokapäiväistä elämäänsä. Ei mikään uhraus. Töölön Vesan asiakirjojen, johtokunnan pöytäkirjojen, vuosikertomuksien, tilitietojen arkis- toinnista kiitän jo poismenneitä seuran johtohenkilöitä. Aina 1980-luvulle asti olen pystynyt piirtämään Vesan tarinaa melko terävällä siveltimellä. Läheisemmät tapahtumat olen joutunut vetämään paljon leveämmällä pensselillä asiakirjojen puutteen takia. Kiitän Urheiluarkiston henkilökuntaa ystävällisestä avusta työssäni. Myös Töölön Vesan johtohenkilöt ja urheilijat – sekä entiset että nykyiset – ansaitsevat kiitokset osallistumisestaan tämän kirjan synnyttä- miseen. Nimeltä tahdon mainita Timo Jokisen ja Anja Talon, jotka ovat lukeneet käsikirjoituksen ja teh- neet siihen paitsi korjauksia, myös useita varteenotettavia muutosehdotuksia. Kun tunnemme Fjalar Åstenin puuhakkaana jokapaikanhöylänä, hän on antanut arvokasta tietoa Töölön Vesan viime vuosikymmeniltä. Kirjan kannen ulkoasusta on kiittäminen Matti Virtasta, Töölön Vesan jalkapallon edustus- joukkueen pelaajaa. Helsingissä, 14.1.2006 9 Läntistä Viertotietä nykyisen Mannerheimintie 29–43:n kohdalla vuonna 1925. Etualalla Sallinkatu, taustalla 1915 perustettu Pallokenttä (Helsingin Kaupunginmuseo). Toivo, Kaavi, Salli ja Laakso. Tänään vain asunnossa, 3,4 asukasta huonetta kohden. kadunnimet muistuttavat meitä näistä vil- Pääkaupunkiin muuttaneen väestön suuria loista. sopeutumisongelmia olivat alkoholi, hygiee- Maan teollistuminen ja kaupan kasvu imi- niset puutteet niistä johtuvine sairauksineen, vät maaseudun väestöä pääkaupunkiin, ja köyhyys, irtolaisuus, prostituutio, nuorten asuntojen tarve nousi huutavaksi. Syntyivät rikollisuus ja yleinen moraalinen rappio ter- työväen kaupunginosat, Kallio ja Sörnäinen veiden virikkeiden puuttuessa. Pitkänsillan pohjoispuolella ja Töölö Länti- Nousevan työväenliikkeen ajamista asiois- sen Viertotien varrelle. Töölön asemakaava ta kipeimpiä oli taistelu juoppoutta vastaan. vahvistettiin 1906, mutta vasta 1910-luvulla Koskihan se katkerasti nimenomaan köy- Töölön huvilat alkoivat vähitellen väistyä hiä työläisperheitä. Jo 1899 työläiset olivat kivitalojen tieltä. ”Varsinainen kaupunki julistaneet alkoholilakon, ja suurlakon loppui siihen, mistä Arkadiankatu lähtee”, vuonna 1905 vaadittiin voimakkaasti kiel- sanottiin Helsingissä 1800-luvulla. tolakia. Woimistelu ja Urheiluseura Wesan 1900-luvun alussa seitsemän kymmenestä perustamisvuonna Helsingin kaupunki otti kaupungin työläisestä asui yhden hengen haltuunsa viinanmyynnin perustamalla Hel- 5 Läntistä Viertotietä Humalisto 2, 3, 4, 5:n kohdalta vuonna 1908. Taustalla oleva kahvikoju sijaitsee Humalisto 3:n kohdalla, jossa Woimistelu ja Urheiluseura Töölön Wesa perustettiin 1906 (Helsingin Kaupunginmuseo, Signe Brander). Lauantaina, lokakuun kuudentena 1906, nut urheiluseuralle säännöt. Kun kokouksen oltiin valmiita perustamaan urheiluseura- puheenjohtaja, nuohoojamestari Risto Mus- kin. Humalisto 3:ssa kesäkuun alusta tilat tonen, iski nuijalla kokouksen päättyneeksi, vuokrannut Töölön työväenyhdistys avasi oli perustettu Woimistelu- ja Urheiluseura illansuussa ovensa töölöläisille miehille, Töölön Wesa. Uuteen seuraan liittyi paikan jotka kokoontuivat perustamaan omaa ur- päällä kolmisenkymmentä jäsentä. heiluseuraa. Koska asiakirjat kokouksesta Seuraavana päivänä Töölön työväenyhdis- ovat kadonneet, joudumme turvautumaan tyksen yleinen kokous luki Wesan säännöt ja perimätietoon. Humalisto kolmen saliin hyväksyi ne pienillä muutoksilla. oli ahtautunut useita kymmeniä henkilöitä. Työväenyhdistyksen kannalta urheiluseu- Työväenyhdistykseen vuotta aikaisemmin ran sääntöjen hyväksyminen ei ollut pyhä- liittynyt nuori viilari Mikko Ampuja, yhdis- päivän tärkein asia. Perjantain Työmies-leh- tyksen sihteeri ja kirjastonhoitaja, oli laati- dessä töölöläisiä kehotettiin saapumaan 6 Nuohoojamestari Risto Mustonen, Töölön Wesan perustaja ja ensimmäinen puheenjohtaja. (Suomen Urheilumuseo, Kuva-arkisto). sunnuntaina työväenyhdistyksen huoneis- asumaan Carelia-apteekin talona tunnet- tolle. Toveri Eloranta tulee pitämään esitel- tuun raken nukseen, hän pingotti vai jerin män sosialidemokraattisen puolueen vaali- Turuntien toisella puolella sijaitsevaan työ- ohjelmasta ja vaalitavasta tullaan antamaan paikkaansa, Suomen Soke ritehtaan taloon käytännöllisiä ohjeita. Sen jälkeen pidetään ja kulki aamuisin töihinsä vaijeria pitkin yleinen kuukausikokous, jossa keskustellaan Turuntien yli. agitatsioniverotuksesta ja muista tärkeistä Kuulantyöntöön ja keihäänheittoon Mus- asioista. Lauantain lehdessä toistettiin ilmoi- to nen tutustui ensimmäisen kerran Kotkan tus esitelmästä ja kuukausikokouksesta sekä palokunnan juhlissa 1895. Siellä hän ihastui kerrottiin työväenyhdistyksen iltamista. myös painonnostoon. Kun hän tuli Helsin- kiin 1896 jatkamaan nuohoojan oppia, hän Mustonen pani toimeksi rakensi ensi töikseen verstaalle renkaat, trapetsin ja rautalangan, jolla hän jaksoi On kerrottava Risto Mustosesta, jonka roo- harjoitella töiden jälkeen. Työkaverit ihmet- lia Wesan perustamisessa ei voi yliarvioida. telivät, että hän jaksoi harjoitella vielä töiden Pielisjärvellä 24. huhtikuuta 1875 syntynyt jälkeen ”eikä edes juonut eikä tupakoinut”. Mustonen kertoo lapsuudestaan: Kaiken huipuksi Mustonen rakensi työhuo- ”Isäni oli aikoinaan hyvä hiihtäjä, luistelija neelle vielä painimatonkin. ja uimari. Kotoa jouduin pois 12-vuotiaana, Oli luonnollista, että Risto Mustosen tie sillä minusta tehtiin paimenpoika ja tässä vei urheiluseuraan. Vuonna 1898 hän liittyi hommassa olin parin vuoden ajan. Sitten Helsingin Reippaaseen, ja Helsingin Jyryyn kului renkinä viisi vuotta. Näinä aikoina hän kuului 1902–1909. Jyryn paininohjaa- hiihtelin talvisin ja uin kesäisin, milloin jana hän toimi 1903 jälkeen monta vuotta, aikaa siihen riitti. Toisinaan oltiin sylipaini- edustipa Jyryä Ponnistuksen paineissakin silla kylän poikien kanssa.” 1907. Reippaan lisäksi Mustonen liittyi Voimisteluun Risto Mustonen innostui 1898 Helsingin Atleettiklubiin, jossa hän 18-vuotiaana, kun hänen enonsa Paavo Sa- sai voimailulajien koulutusta tunnetun Carl volainen antoi kotikylässä Kolissa taitovoi- Allenin johdolla. mistelunäytöksen. Siihen kuului tasapaino- Risto Mustosesta voi maalata värikkään liikkeitä, heiluva rekki, renkaat ja lopuksi kuvan. ”Varreltansa vähäinen kuin Sakkeus, rautalangalla kävelyä. mutta sitä sitkeämpi”, kuvaa Eino M-o-n-i ”Siitä oli seurauksena, että suureen maa- Soinio Mustosen ominaisuuksia kirjassaan ilmaan jouduttuani aloin harjoitella näitä suomalaisista mestaripainijoista. ”Hän hiih- jonglööritemppuja”, Mustonen kertoo. telee, nostelee painoja, tanssii nuoralla, Temput eivät rajoittuneet ”rautalangalla painiskelee ja tekee jos jotakin, eikä hänen kävelyyn”. Risto Mustonen hämmästytti kat- innostuksensa lakkaa koskaan”, Soinio kir- sojiaan riisumalla takkinsa ja paitansa ja joittaa. pukemalla ne jälleen päälleen vaijerilla seis- Jotakin Mustosesta kertoo sekin, että hän ten. Hän oli suosittu esiintyjä, ei ainoastaan osallistui ensimmäisiin virallisiin kilpailui- Töölön Wesan iltamissa vaan myös muiden hinsa vasta 27-vuotiaana, 1902. Risto Mus- seurojen ja yhdistysten illanvietoissa. Risto tonen kertoo ”huvin vuoksi” juosseensa Mustonen ei myöskään kaihtanut esiinty- 100 metriä alle 13 sekunnin, heittäneensä mistä suuremmille joukoille. Muutettuaan keihästä lähes 35 metriä, hypänneensä kor- 8