Hermeneutiikka
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
TOIMITUSKUNTA TOIMITUSNEUVOSTO Mikko Lahtinen, päätoimittaja Aki Huhtinen, Vesa Jaaksi, Riitta Koikkalainen, puh. (k.) 931-253 4851, sähköposti [email protected] Päivi Kosonen, Jussi Kotkavirta, Petteri Limnell, Tommi Wallenius, toimitussihteeri Susanna Lindberg, Erna Oesch, Mika Ojakangas, puh. (k.) 931-345 2760, sähköposti [email protected] Sami Pihlström, Juha Romppanen, Esa Saarinen, Kimmo Jylhämö Jarkko S. Tuusvuori, Yrjö Uurtimo, Erkki Vetten- Samuli Kaarre niemi, Matti Vilkka, Mika Vuolle, Jussi Vähämäki Reijo Kupiainen Marjo Kylmänen Mika Saranpää Heikki Suominen Tuukka Tomperi Tere Vadén TOIMITUKSEN OSOITE niin & näin PL 730 33101 Tampere TÄMÄN NUMERON KIRJOITTAJAT SÄHKÖPOSTI Hans-Georg Gadamer, ks. sivu 4-. [email protected] Juha Himanka, FL, tutkija, filosofian laitos, Helsingin yliopisto. Juha Holma, YTL, assistentti, politiikan tutkimuksen niin & näin INTERNETISSÄ laitos, Tampereen yliopisto. http://www.netn.fi/ Kimmo Jylhämö, FM, matemaattisten tieteiden laitos, Tampereen yliopisto. TILAUSHINNAT Pekka Kaunismaa, YTM, tutkimusassistentti, Suomen Kestotilaus 12 kk kotimaahan 130 mk, Akatemia, sosiologian laitos, Jyväskylän yliopisto. ulkomaille 180 mk. Lehtitoimiston kautta tilattaessa Petri Koikkalainen, yht. yo, politiikan tutkimuksen lisämaksu. Kestotilaus jatkuu uudistamatta kunnes tilaaja laitos, Tampereen yliopisto. irtisanoo tilauksensa tai muuttaa sen määräaikaiseksi. Pekka Kosonen, VTT, sosiologian laitos, Helsingin yliopisto. ilmestyy neljä kertaa vuodessa. niin & näin Jussi Kotkavirta, FT, assistentti, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto. TILAUS- JA OSOITEASIAT SEKÄ ILMOITUSMYYNTI Ksenofanes, ks. takakansi. Tommi Wallenius (puh. 931-345 2760) Reijo Kupiainen, FM, tutkija, Tampere. Eerik Lagerspetz, professori, yhteiskuntatieteiden ja ILMOITUSHINNAT filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto. 1/1 sivu 2000,-, 1/2 sivua 1200,-, Mikko Lahtinen, YTL, FM, tutkija, politiikan tutkimuk- 1/4 sivua 700,-, takasisäkansi 2400,- sen laitos, Tampereen yliopisto. Heikki Mäki-Kulmala, FL, tutkija, työelämän tutkimus- keskus, Tampereen yliopisto. MAKSUT Erna Oesch, FL, tutkija, matemaattisten tieteiden laitos, ps-tili 800011-1010727 Tampereen yliopisto. Eero Ojanen, toimittaja, Parola. JULKAISIJA Juha Suoranta, KT, yliassistentti, kasvatustieteiden Suomen fenomenologinen instituutti ry tiedekunta, Lapin yliopisto. Vesa Talvitie, tutkija, STAKES, Helsinki. TAITTO Jukka Tavi, YTM, filosofian tuntiopettaja, Joensuu. Kimmo Jylhämö & Tommi Wallenius Jarkko S. Tuusvuori, FL, Naantali. Yrjö Uurtimo, YTL, tutkija, politiikan tutkimuksen laitos, Tampereen yliopisto. KUVANKÄSITTELY Juha Varto, FT, tutkimusjohtaja, Vantaan ammatti- Kimmo Jylhämö & Samuli Kaarre korkeakoulu. Simo Vehmas, tutkija, erityispedagogiikan laitos, ISSN 1237-1645 Jyväskylän yliopisto. 3. vuosikerta Simo Vihjanen, tutkija, filosofian laitos, Turun yliopisto. PAINOPAIKKA Vammalan Kirjapaino Oy 1/96n&n 2/96 2 Pä ä k i r j o i t u s Kolumni 3 Heikki Mäki-Kulmala, E. Saarinen ja pinnallisuuden sietämätön raskaus G a d a m e r j a h e r m e n e u t i i k k a 4 Jarkko S. Tuusvuori, Suomentajan esipuhe 6 Hans-Georg Gadamer, Käsitehistoria ja filosofian kieli 14 Erna Oesch, Hermeneutiikka – tietoteoriaa vai ymmärtämisen ontologiaa O i k e u s j a m o n e u s 18 Simo Vehmas, Kehitysvammaisen lapsen oikeus elämään 28 Eerik Lagerspetz & Simo Vihjanen, Armosta ja oikeudesta 33 Vesa Talvitie, Psyyke polyfoniana H u s s e r l j a i n t e n t i o n a a l i s u u s 38 Juha Varto, Intentionaalisuus-käsitteen merkitys ja vaikutus länsimaisessa filosofiassa, erityisesti logiikan historiassa 42 Kimmo Jylhämö, Edmund Husserl ja fenomenologian idea 46 Juha Himanka, Vanhan ajan filosofiaa uudessa kuosissa: lukuvihje Fenomenologian ideaan O p e t t a m i s e n f i l o s o f i a 49 Jukka Tavi, Opettamisen ja auktoriteetin ongelma 51 Juha Varto, Lapset ja filosofian opettamisen umpikuja O t t e i t a a j a s t a 53 Juha Suoranta, Juho A. Hollon neljä elämää 56 Juha Holma, Mikä ihmeen Faustin uni? 60 Jussi Kotkavirta, Teon käsite Hegelillä Kirjat 63 Matti Viikari: Historiallinen ajattelu, edistys ja yhteiskunta (Pekka Kaunismaa) 64 John Locke: Tutkielma hallitusvallasta. Tutkimus poliittisen vallan oikeasta alkuperästä, laajuudesta ja tarkoituksesta (Petri Koikkalainen) 65 Friedrich A. Hayek: Tie orjuuteen (Pekka Kosonen) 66 Veikko Launis (toim.): Lääkintä- ja hoitoetiikka Pekka Louhiala (toim.): Lääketiede ja filosofia (Reijo Kupiainen) 67 Umberto Eco: Miten käy — Pakinoita arkipäivän aiheista (Mikko Lahtinen) 69 Juha Koivisto, Markku Mäki ja Timo Uusitupa (toim.): Mitä on valistus? (Eero Ojanen) 69 Jaana Venkula: Arki ja tieteellinen ajattelu (Yrjö Uurtimo) 70 Jaana Hallamaa: The Prisms of Moral Personhood. The Conception of a Person in contemporary Anglo-American Ethics. Ilkka Kantola: Probability and Moral Uncertainty in Late Medieval and Early Modern Times. Sammeli Juntunen: Der Begriff des Nichts bei Luther in den Jahren von 1510 bis 1523. (Jarkko S. Tuusvuori) 72 Ohjeita kirjoittajille, netn: niin & näin verkossa Pääkirjoitus ennyt kevät vahvisti kovasti Tämän runopojan kaltaisia, homeen muussakaan sellaisessa, jota nyt M uskoani siihen, että suomalaisen hajuun niin tottuneita ja totutettuja nuo- kipeästi tarvisi voidakseen nopeammin, yhteiskunnan tunnelmat ovat kuin ria, että imevät sitä raikkaana ilmana, tehokkaammin ja nuorekkaammin tais- Danten Helvetissä: sikiää Suomen kouluissa ja muissa tella markkinakentillä rahoista ja ase- oppilaitoksissa samaan tahtiin kuin mista. Paitsijääneen kateellinen puna Sen äyräät home peitti, synnyttämä ruumiita syntyy ja ruumissaatot pitene- kasvoillaan 60-luvun lapset saavat alhaalta kohoavan kolkon huurun, vät. Nämä 70-luvun lopulla ja 80-luvul- lukea Helsingin Sanomista, että meille mi silmän niinkuin nenänkin on kiusa. la syntyneet nuoret eivät turhia kursaile opetettiin “vääriä” ja “outoja” talous- tai tunnontuskia koe, kun tulee Heidän oppeja, joissa elvytettiin, tasattiin rik- Menneenä keväänä kohtasin yhä Aikansa periä eläkkeelle jäävien suur- kauksia ja lievitettiin köyhyyksiä; ei taajempaan yhä useampia tuttaviani, ten ikäluokkien paikat ja sysätä syrjään leikkaamisen ja karsimisen “oikeita” joihin osuvat edelleen Danten sanat: vanhusten lailla edellään laahustavat, talousoppeja, joista nykykoulujen nyky- hyvinvointivaltiossa pehmeiksi kasvat- nuoret saavat ammentaa ja vahvem- Näin kansaa syvänteessä pyöreässä tuneet ja kortistoissa salamavauhtia man oikeudesta vakuuttua (HS 15. 5. ma käyvän ääneti ja itkein, kuten vanhentuneet 60-luvun lapset — kuten 96). käy hautasaatot maailmassa meidän. itseni ja tuttavani. 60-luvun lapset ovat Lapsuutemme ja nuoruutemme jo nyt aivan liian vanhoja ja Suomi kasvatti meistä avuttomia huma- Menneenä keväänä myös luin Helsingin väärinkasvattuneita omaksumaan alati nisteja — jopa merkonomi- ja Sanomista, että Merita-pankin taloustieto- nopeutuvan survival-roolipelin säännöt insinöörikavereistanikin — ja alkaneen kilpailun voiton vei 16-vuotias poika ja voittamisen tehostrategiat, jotta aikuisuutemme Suomi siirsi meidät vihertävässä puvussa juustontuoksuisin heistä olisi kunnon vastusta nuorille surkimukset kortistoihin odottamaan ar- ajatuksin: haastajilleen. mottoman nykySuomen armottomiksi Kun 60-luvun lapset kävivät koulua, muovaamien nykynuorten tuloa. Ja me, Ensimmäisenä minulle tulee mie- ei ollut pakollista filosofian kurssia tai 30-vuotiaina jo ikäloput, ajanhampaan leen sosiaaliturva. Se on yksinker- internetiä, mutta ei siellä ja muissa pahasti puremat, vain odotamme, taisesti paisunut liian suureksi. Tie- kasvattavissa käytännöissä myöskään valitamme ja manaamme, kun niin tysti juustohöylämalli on tasapuoli- tarjottu tosi kovia aineita, jotka olisivat naiivisti uskoimme, että yhteiskunta on nen, mutta tästä huolimatta sosiaa- olleet kunnon tehopiikkejä sisäisessä yhteisvastuuta, että politiikka tarkoittaa liturvaan pitäisi uskaltaa puuttua yrittäjyydessä, kapitalismin hengessä yhteisten asioiden hoitoa — ja että rohkeammin. (HS 15. 5. 96) ja taidossa, oman edun ajamisessa ja luokkataistelu Suomessa päättyi talvi- kilpailijoidensa päihittämisessä tai sotaan… Mikko Lahtinen 2 niin & näin • 2/96 yhdentekevimpien asioiden johdosta. Miten usein hän suistuu- . Saarinen ja pinnallisuuden kaan epätoivon syövereihin vain siksi, ettei Helsingin Sanomien E kulttuurisivuilla olla omistettu tarpeeksi tilaa jollekin sellaiselle sietämätön raskaus ilmiölle, jota hän sattuu pitämään “henkeäsalpaavan häikäi- sevänä”. Kun sitten kulttuuriministeriksi valittiin aikoinaan pelk- kä kotkalainen sairaanhoitaja, oli Saarinen kai vähällä menettää sa Saarinen on mainio mies, joka ostaa vaimolleen ruu- järkensä. Puhumattakaan nyt siitä suja, hymyilee valokuvissa, kirjoittaa kirjoja ja tekee kauheudesta, että Ihmisen ääni Heikki Mäki-Kulmala Ekaikkea muuta mukavaa. Mutta yksi tärkeä ominaisuus -sarjassa ilmestyi “turhia kirjoja”… häneltä puuttuu, nimittäin huumorintaju. Murheensa kullakin. Melkein kaikki muu hyvä hänellä jo onkin: hän on moderni, Pieni näyte hänen proosastaan: “Mikään ei ole niin uutta, urbaani, kosmopoliittinen, luova, älykäs ja “henkeäsalpaavan mikään ei ole niin ainutlaatuista, mikään välähdys ei ole niin häikäisevä”. Mutta tähän maailmaan hän suhtautuu vielä silmiinpistävää etteikö kyynikko sitä pystyisi sivuuttamaan. vivahteettoman tosikon tavoin, kuin debiili kevääseen. Rocksukupolven esiinnousu, naisnäkökulma, feminismi, koke- Filosofian historian ensimmäisiä todella suuria humoristeja musjanoinen uussubjektiivisuus; Punkakatemia, Arto Melleri, olivat Herakleitos, Sokrates