Musiikki Ahdistuksen Taitona
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
JUHA TORVINEN MUSIIKKI AHDISTUKSEN TAITONA FILOSOFINEN TUTKIMUS musiikin eksistentiaalis-ontologisesta merkityksestä SUOMEN MUSIIKKITIETEELLINEN SEURA 2007 ACTA MUSICOLOGICA FENNICA 26 Acta Musicologica Fennica (AMF 26) Suomen Musiikkitieteellinen Seura © Juha Torvinen Kannen suunnittelu: Jorma Hinkka Kannen partituuri: Erik Bergman, Colori ed improvvisazioni op. 72 (1973) © Fennica Gehrman Kannen kuva: Giovanna Mezzacollina, Essere e la Stratocaster (2007) Taitto: Susanna Välimäki Painopaikka: Yliopistopaino, Helsinki 2007 ISBN 978-951-98479-4-8 (nid.) ISBN 978-952-10-3797-9 (pdf) ISSN 0587-2448 ALKUSANAT Musiikki on vaarallista. Tämä on lukuisien filosofien näkemys; musiikilla on ihmisen kannalta arvaamattomia seurauksia, sillä se vaikuttaa suoraan tunteisiin ilman jär- jen kontrollia. Friedrich Nietzschen mukaan tietty – yhtä lailla järjen tuolle puolen viittaava – vaarallisuus luonnehtii myöskin filosofiaa, mikäli sen harjoittamisessa ei olla varovaisia. Näiden seikkojen valossa musiikkifilosofinen tutkimukseni on liikkunut kaksinkertaisen vaarallisilla vesillä. Onneksi tässä tieteellisessä ristiaallo- kossa ympärilläni on ollut runsaasti kollegoja ja ystäviä, jotka tuntevat hyvin nämä filosofiset uhkakuvat ja ylipäänsä tutkijan elämää luonnehtivan – eksistentiaalisen ahdistuksen kaltaisen – akateemisen hädän. Näistä kanssaihmisistä muodostuvaa pelastusmiehistöä haluan nyt kiittää. Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitos, sittemmin musiikkitieteen oppiaine, on toiminut tutkimukseni henkisenä ja fyysisenä tukikohtana. Erityisen kiitoksen haluan esittää oppiaineen professorille Eero Tarastille, jonka tieteellinen työ sekä kannustava ja rohkaiseva asenne on ollut ratkaisevaa työni valmistumisen kannal- ta. Tärkeää on ollut myös tutkimukseni toisen ohjaajan, dosentti Alfonso Padillan asiantuntemus sekä varsinkin hänen vankkumaton uskonsa työni valmistumiseen myös silloin, kun se itsestäni on tuntunut epätodennäköiseltä. Työni esitarkastajia, professori Matti Huttusta ja dosentti Tere Vadénia, kiitän kiinnostuksesta tutkimus- tani kohtaan sekä monista rakentavista huomioista, jotka paransivat tutkimukseni lopullista muotoa merkittävästi. Musiikkitieteen amanuenssit Erja Hannula ja Ir- ma Vierimaa ovat olleet korvaamaton apu lukemattomista konkreettisista ja usein myös absurdeista käytännön ongelmista selviämisessä. Jatkuvasta deus ex machina - luonteisesta käytännön avusta kiitän myös Paul Forsellia. Miellyttävät keskustelut ja muu päivittäinen vuorovaikutus FT Kai Lassfolkin kanssa on muodostunut vuosien saatossa suureksi Vironkadun akateemisen arjen piristäjäksi. Sekä poikkeuksellises- ta ammattitaidosta että huumorintajusta haluan kiittää erityisesti musiikkitieteen vi kirjastonhoitajaa Jaakko Tuohiniemeä, jolta on aina löytynyt parhaat mahdolliset keinot paitsi tutkimusmateriaalin hankkimiseksi myös arkipäivän ”spektakulääri- seksi” karnevalisoimiseksi. Tutkimusta tehdessäni olen vuosien kuluessa ollut tekemisissä varsin suuren suomalaisista ja ulkomaalaisista muodostuvan tutkijoiden joukon kanssa. Tämä eri- laisten tieteellisten yhteisöjen puitteissa toimineiden kollegojen joukko on laaja – menköön kaikille siis yhteisesti: kiitos! Käsikirjoitustekstini kommentoinnista kiitän erityisesti Merja Hottista, Markus Manteretta, Jukka Tiilikaista, Tanja Ui- mosta ja Jukka Välimäkeä. Myös kanssakäyminen Marko Ahon, Tarja Knuuttilan, Anu Konttisen, Risto Kukkosen, Kari Laitisen, Seija Lappalaisen, Esa Liljan, Ilmari Mäenpään, Erkki Pekkilän ja Harri Vuoren kanssa on ollut oman tutkimukseni kan- nalta antoisaa. Tutkijan työ on usein paitsi yksinäistä myös sulkeutunutta. Onneksi läheiset ystäväni – mahdollisesta tutkijuudestaan huolimatta – ovat muistuttaneet, että elä- mässä on muutakin. Petri Tuovinen, Jaska Uimonen, Samuli Tiikkaja, Aki Yli-Sa- lomäki, Mikko Ojanen sekä Ville Rönkä (perheineen) ovat olleet tässä suhteessa korvaamattomia. Aivan erityisen maininnan ansaitsee Niku Martikainen, joka on ollut paitsi intellektuelli keskustelukumppani myös henkilö, joka on pitänyt minut kiinni käytännön musisoinnissa. Soittamisen pariin on säännöllisesti houkutellut myös Ilkka Marttala. Juan Antonio Muro on vaikuttanut ratkaisevasti koko musiik- kikäsitykseeni ja siten välillisesti myös tutkimukseni muotoutumiseen. Perämerenkokoinen kiitos kuuluu myös lähisukulaisilleni. Erityisenä kannus- timena työlleni on ollut veljenpoikani Juho Torvinen, joka on omalla tahollaan osoittanut, kuinka musiikki ei ole vain kulttuurinen muodoste vaan olennaisesti synnynnäinen ominaisuus. Tutkimustyöni taloudellisesta tukemisesta kiitän Alfred Kordelinin säätiötä, Ella ja Georg Ehrnroothin säätiötä, Helsingin yliopistoa, Niilo Helanderin säätiötä sekä Suomen Kulttuurirahastoa. Levy-yhtiö Ondine sekä Fennica Gehrman -kustanta- mo ovat ystävällisesti lahjottaneet käyttööni tutkimukselleni keskeistä äänite- ja nuottimateriaalia. Suomen musiikkitieteellistä seuraa kiitän kirjani hyväksymisestä seuran julkaisusarjaan. Michael Duttonia kiitän englanninkielisen abstraktin kielen- korjauksesta. Jorma Hinkalle kuuluu lämmin kiitos kirjani kannen suunnittelusta. vii Työni valmistumisen kannalta kahdella ihmisellä on ollut erityisen merkittävä rooli. Työhuoneen jakaminen Liisamaija Hautsalon kanssa on ollut elämäni suu- rimpia ilonaiheita. Liisamaijasta on tullut ystävä, joka – usein ainoana ihmisenä maailmassa – on joutunut kestämään ja kuuntelemaan epätoivoisuuttani työn te- kemisen eri vaiheissa. Tämä työ ei olisi yksinkertaisesti syntynyt ilman Liisamaijaa, eikä riittävän suuriin kiitoksiin ole sanoja. Yhtä vaikeassa (eli onnekkaassa) tilan- teessa olen läheisimpäni, Susanna Välimäen suhteen: kaikki kiitosyritykset tuntu- vat riittämättömiltä. Vaikeina hetkinä Susanna on ollut ymmärtävä, empaattinen ja kannustava sekä tarjonnut samalla esimerkin hienosta tutkijasta. Susannan avun merkitys erityisesti tutkimukseni loppumetreillä on ollut korvaamatonta. Kiitos kun olet olemassa. Maailmassa, helmikuun lopulla 2007, J. T. SISÄLLYS Alkusanat v 1 JOHDANTO 1 1.1 Tutkimuksen kohde ja tavoitteet: musiikki ja eksistentiaalis-ontologinen ahdistus 3 1.2 Tutkimuksen rajaus ja musiikintutkimuksellinen konteksti 6 1.3 Huomioita tutkimuksen fenomenologisesta lähtökohdasta 9 1.4 Tutkimuksen keskeiset käsitteet 11 1.5 Aiemmasta tutkimuksesta 12 1.6 Tutkimuksen kulku 15 2 ELÄMISMAAILMASTA OLEMISEN TOTUUTEEN: FENOMENO- LOGISEN MENETELMÄN LUONNE JA HISTORIALLINEN TAUSTA 18 2.1. Mitä on fenomenologia? 18 2.1.1 Fenomenologian neljä ydinteemaa 22 2.1.2 Fenomenologian ontologinen perusluonne 29 2.2 Martin Heidegger ja fenomenologinen liike 30 2.2.1 Ihminen olemisen kysyjänä: Heideggerin fundamentaaliontologia 30 2.2.2 Taideteos, olemisen totuus ja filosofian loppu 34 3 FENOMENOLOGIA JA MUSIIKINTUTKIMUS 41 3.1 Fenomenologisen musiikintutkimuksen historiaa 44 3.1.1 Fenomenologisen musiikintutkimuksen hajanaisuus 44 3.1.2 Thomas Cliftonin sovellus 48 3.1.3 Fenomenologia ja musiikin ontologiset kysymykset 50 3.2 Kohti musiikin ontologista lokaaliutta: fenomeno- loginen metodologia ja nykyinen musiikintutkimus 52 3.2.1 Ontologinen ratkaisu tutkimuksen lähtökohtana 52 3.2.2 Kokemuksellinen ainutkertaisuus ja musiikin ontologian lokaali luonne 58 3.2.3 Miten ontologisesti lokaali voi olla yhteisesti merkityksellistä? 62 3.2.4 Fenomenologinen kuvailu ja tulkinnallisuus yhteisyytenä 66 3.2.5 Musiikki (lokaalina) ontologiana 69 3.3 Musiikki totuuden tapahtumana: Heidegger, musiikki ja musiikintutkimus 71 3.3.1 Taideteoksen alkuperä ja kysymys musiikin maasta 72 3.3.2 Heideggerin kuulumaton musiikki 75 4 MUSIIKKI AHDISTUKSEN TAITONA 81 4.1 Ahdistuksen yleinen luonne epäsuotuisana ja epäintentionaalisena tajunnan tilana 82 4.2 Ahdistus filosofisena (eksistentiaalis-ontologisena) käsitteenä 85 4.3 Musiikki ja eksistentiaalis-ontologinen ahdistus 92 4.3.1 Hiljaisuus ja häly musiikin akustis-ontologisina rajoina 95 4.3.2 Hiljaisuus musiikin tilana 99 4.3.3 Hiljaisuus ja häly kuulumattoman läsnäolona 101 4.3.4 Ahdistus, virittyneisyyden eksistentiaali ja musiikin affektiivisuus 105 4.3.5 Musiikintutkimus ja emootioiden torjunta 113 4.3.6 Ekskurssi: mimeettinen halu ja musiikki 117 4.4 Yhteenveto: musiikki ahdistuksen taitona ja järjestysten törmäyksenä 122 4.5 Musiikki ja eksistentiaalis-ontologinen ahdistus ajankohtaisena kysymyksenä 126 i 5 MUSIIKKI JA PROJEKTIIVINEN AHDISTUS: MUSIIKKITEOKSEN KÄSITTEEN EKSISTENTIAALIS-ONTOLOGINEN MERKITYS 128 5.1 Musiikkiteos objektina: teos-käsite ja analyyttinen filosofia 132 5.1.1 Analyyttisen teosontologian suuntauksista 132 5.1.2 Kritiikkiä: objektivismista elämismaailman unohtumiseen 136 5.2 Musiikkiteos abjektina: teoksen käsitteen historiallinen ja kulttuurinen sitoutuneisuus 139 5.2.1 Autonominen musiikkiteos historiallisena käsitteenä 140 5.2.2 Autonomisen teoskäsityksen kritiikin lähtökohdista 143 5.2.3 Ideologiakriittisyydestä teos-abjektiin 149 5.3 Musiikkiteos subjektina: epistemologinen teos-käsitteen tulkinta 154 5.3.1 Epistemologia, ontologia ja kulttuurinen musiikintutkimus 154 5.3.2 Teoksen käsitteen ideologianeutraalit tekijät 155 5.3.3 ”Teos” ja ”kappale”: sama käsite – eri nimet? 159 5.3.4 Esimerkki: teoskategorian heuristisuus musiikinhistoriankirjoituksessa 161 5.4 Musiikkiteos projektina: eksistentiaalis- ontologisuus teoskäsityksen perustana 163 5.4.1 Heideggerin käsitteet ”luominen” ja ”todellistaminen” 165 5.4.2 Teoksen tekeytyminen vs. moninainen tekijyys: Roman Ingardenin teoria suunnanantajana 166 5.4.3 Musiikki ja tekemisen monet muodot 170 5.4.4 Musiikkiteos virittyneisyyden historiallisuutena 174 6 MUSIIKKI JA KOLLEKTIIVINEN