Martin Heidegger. Cahier De 1'Herne, Paris 1983
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Trepo - Institutional Repository of Tampere University JUHA VARTO TÄSTÄ JONNEKIN MUUALLE POLKUJA HEIDEGGERISTA JUHA VARTO TÄSTÄ JONNEKIN MUUALLE POLKUJAHEIDEGGERISTA Sähköinen julkaisu ISBN 951-44-5648-3 2. painos ISBN 951-44-3783-7 Ilmestynyt vuonna 1993 sarjassa Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta Vol XL ISBN 951-44-3184-7 ISSN 0786-647X TAMPEREEN YLIOPISTO Jäljennepalvelu Tampere 1995 Julkaisua myy TAJU. Tampereen yliopiston julkaisujen myynti PL 617 33101 TAMPERE SISÄLLYS Johdanto l Filosofi ja salaisuus 5 Filosofin laulava runoilija 21 Runon sana ja luonnon kiinniotto 40 Kielen alkuperästä 54 Länsimaisen ihmisen perustavanlaatuinen pitkästyminen 69 Heideggerin alkuperäinen etiikka 86 Mihin tiede tarvitsee perustan 103 Teknologian filosofinen ongelma ja ekologia 121 Estetiikka ja nykyaikainen ajattelu 142 Miksi taiteen ei tule olla yhteiskunnallista 155 Filosofin kariutuminen: politiikka 164 Parafraaseja eräästä kirjoituksesta 171 HEIDEGGERIN TEOKSISTA SATUNNAISESTI KÄYTETYT LYHENTEET AED Aus der Erfahrung des Denkens E Vom Ereignis EHD Erläuterungen zu Hölderlins Dichtung EiM Einführung in die Metaphysik FS Frühe Schriften G Gelassenheit GA# Gesamtausgabe Vol. GM Die Grundbegriffe der Metaphysik HA Hölderlins Hymne "Andenken". Gesamtausgabe Bd. 52. Frankfurt:Klostermann 1982. HH Hölderlins Hymnen "Germanien" und "Der Rhein". Heidegger, Gesamtausgabe Bd. 39. HW Holzwege N# Nietzsche I tai II SG Der Satz vom Grund SZ Sein und Zeit US Unterwegs zur Sprache VA Vorträge und Aufsätze WHD Was heißt Denken? WiMN Was ist Metaphysik? Nachwort. Teoksessa Wegmarken. lyhenne FITTY viittaa tähän sarjaan, Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta Lukijalle Tähän kokoelmaan olen koonnut pidemmän ajan kuluessa muissa yhteyksissä julkaisemani artikkelit, joiden lähtökohtana tai aiheena on ollut Martin Heideggerin filosofia. Artikkelit ovat tässä laajen- netussa ja tarkastetussa muodossa. Tämän kokoelman tarpeellisuudesta voi päättää vain lukija, mutta koska Suomessakin on alkanut laajempi Heidegger-keskustelu, katson, että tällainen kooste saattaa olla tarpeellinen sellaisille lukijoille, jotka eivät suoraa päätä tartu Heideggerin (englanniksi käännettyihin) teoksiin tai usko sellaisenaan niitä asenteellisia arvioita, joita muissa kuin filosofisissa yhteyksissä Heideggerista saa kuulla. Kokoelma ei pyri kuitenkaan johdattamaan Heideggerin ajatteluun, sillä oma tutkimusalani on varsin kaukana tällaisesta johdon- mukaisesta yhden filosofin tutkimisesta. Nämä artikkelit ovat kaikki yhdestä ja samasta näkökulmasta, osin toistaenkin, esittämässä sitä filosofia-, tiede- ja kulttuurikritiikkiä, jonka murskaavin esittäjä Heidegger on ollut. Tämä kritiikki ei ole purrut siellä, minne se on suunnattu, mutta aina uudelleen toistettuna, uudelleen tarken- nettuna ja sisukkaasti jauhavana se saattaa eräänä kauniina päivänä valaista sen uskomusten ja kariutumisten aavikon, jollainen länsimainen kulttuuri jo on. Unohdettu maailma, ontot ihmiset, suuret muodot ja takertuminen uskomuksiin, jotka eivät kestä tarkempaa tarkastelua - kas siinä autiomaamme koko kuva. Per essere filosofi, bisogna avere molto tempo: ore e ore di solitudine sono il solo modo perchè si formi qualcosa, che è forza, abbandono, vizio, libertà, per dare stile al caos. come P.P.P. l KUKA OLI MARTIN HEIDEGGER JA MIKSI KIRJOITTAA HÄNESTÄ VAIKKA HÄN ON KUOLLUT? Martin Heidegger syntyi 26. syyskuunta 1889 Mess- kirchissä kellarimestarin poikana, kävi koulua Konstanzissa ja Freiburgissa, opiskeli ensin teologiaa Freiburgissa, sitten filosofiaa ja humanistisia tieteitä ja luonnontieteitä samassa paikassa. Vuonna 1913 Heidegger esitti väitöskirjan Die Lehre vom Urteil im Psychologismus ja 1915 habilitaatiokirjoituksen Die Kategorien- und Bedeutungslehre des Duns Scotus (molemmat ilmestyneet kirjassa Frühe Schriften). Vuodesta 1923 vuoteen 1928 Heidegger työskenteli Mar- burgissa ja luennoi aiheista, joista syntyivät Sem und Zeit ja Vom Ereignis. Heidegger kutsuttiin Husserlin seuraajaksi Freiburgiin filosofian oppituoliin 1928. Vuonna 1933 Heidegger valittiin rehtoriksi ja hän erosi tästä toimesta 1934. 1944 Heidegger kutsuttiin kuultavaksi toimistaan rehto- rina ja sai opettamiskiellon ajalle 1945-1951. 26. toukokuuta 1976 Heidegger kuoli ja on haudattu Messkirchin hautausmaalle. 2 Heideggerin tuotanto julkaistaan kokonaislaitoksena Klostermannin kustantamana. Laitos on jaettu seuraaviin osiin: 1. osa, niteet 1-16, sisältää julkaistut kirjoitukset vuosilta 1910-1976, 2. osa sisältää esitelmät ja luennot vuosina 1919-1944, niteet 17-26 Marburgin ajalta, niteet 27-63 Freiburgin ajalta, 3. osa sisältää julkaisemattomat tutkimukset, joista on toistaiseksi saatavana vain nide 65, 4. osa, johon tulee valikoima kirjeitä, huomautuksia, runoja ja seminaarikommentaareja. Yksittäisiä teoksia (osasta 1) ovat julkaisseet kustantamot Niemeyer ja Neske. Heideggerin teoksista on suomennettu kokonaan ainoas- taan Gelassenheit, jonka suomennos, Silleen jättäminen, ilmestyi 1991. Heidegger on ollut viime vuosien aikana kiivaan keskustelun kohteena melko ulkofilosofisista syistä: Heideggerin toiminta Freiburgin yliopiston rehtorina juuri kansallissosialistisen hallinnon alussa on ollut usean kirjan aiheena ja tämä on innostanut niitä, joille Heideggerin filosofia on liian vaativaa, tarttumaan filosofiin edes jostain liepeestä. Tässä keskustelussa on ollut tapana syyttää filosofia siitä, mitä hän ei tehnyt tai sanonut. Sen sijaan filosofin motiiveja toimia tiedeyhteisön johtajana oudossa historiallisessa tilanteessa on tulkittu vähemmän; jälkimmäistä on yrittänyt vain Otto Pöggeler1. Tämä keskustelu on vienyt Heideggerin jokaisen yhteis- kuntatieteilijän ja politiikan tutkijan hampaisiin ja tuloksena on ollut koko lailla ala-arvoista "analyysia" siitä, kuinka filosofin teoksista - erityisesti tällöin 1927 ilmestynyt SZ on keskeinen - on itse asiassa jo luettavissa valmius mihin tahansa moraalisesti arveluttavaan. Koska suomalaisessa l Ks. Pöggeler, Neue Wege mit Heidegger. 3 akateemisessa keskustelussa mielipide yleensä voittaa tulkinnallisen kohdallisuuden, mitkään asialliset argumentit eivät ole purreet tämänkaltaisia, mistään asiallista tukea saamattomia, väitteitä vastaan. Mutta tämä ei ole ainut syy, jonka vuoksi Heideggerista on syytä puhua edelleen, vaikka hän on kuollut ja vaikka lukuisat ihmiset tuon oudon propagandan vuoksi kammoa- vat häntä. Heidegger on Nietzschen ohella ainut Nykyajan filosofi, joka on - akateemisesta urastaan huolimatta - laajasti ja seikkaperäisesti eritellyt omaa älyllistä perinnettämme ja joka on samalla selkeästi pyrkinyt muistamaan, että ihmisenä oleminen ei ole peli eikä leikki vaan tärkeä osa kaiken olemisen toteutumista. Ihmisellä ei ole Luonnossa erityisasemaa ja ihminen tuhoaa itsensä tuhotessaan ympäristöään. Tämä ei ole vain ekologinen ongelma vaan tämä on myös egologinen kysymys, jossa ihmisen on ensin käsitettävä, mitä hän on ja miten hän on joutunut tähän. Vasta tällaisen erittelyn jälkeen ihminen voi paikantua maailmassa ja nähdä sen syvän vakavuuden, joka hänen toimiinsa kuuluu. Heidegger käytti kuvailevia käsitteitä, joista suuri osa on jokapäiväisessä kielenkäytössä kärsinyt inflaation, saanut outoja sivumerkityksiä ja tullut tarkoittamaan aivan muuta kuin alunperin tarkoitti. Tämä on ollut omiaan sekoitta- maan niitä, jotka eivät ole halunneet tai voineet tutustua teksteihin tarkemmin; tämä ei ole edes kielitaidon ongelma, myös saksankieltä äidinkielenään lukevat ovat samoissa ongelmissa. Kuitenkin tällä asialla on toinenkin puolensa: Heideggerin kielen voima on sen kuvailevuudessa, siinä, että hän ei luo valmiita, jähmettäviä käsitteitä, joita muut voisivat käytellä kuin työkaluja tai järjestellä kuin esineitä. Yleensähän juuri esineellistäminen tappaa filosofisen ajatuksen; tämän tunnemme Descartesin cogito ergo sum- ajatuksesta, Platonin ideasta, Aristoteleen energeiasta tai Husserlin intentionaalisuudesta - kaikki ne ovat muuttuneet esineiksi ja menettäneet keskustelussa heuristisen merkityk- 4 sensä, kun jokainen keskustelija voi vapaasti määritellä, mitä ne tarkoittavat. Heideggerin ymmärtäminen vaatii kärsivällisyyttä. Mutta kärsivällisyys palkitaan: filosofin oma perspektiivi - oleminen - on uusi (ja vanha) laaja kulma tarkastella niitä kysymyksiä, joita ihmiselle tulee eteen, kuvakulma, joka ei missään kohdassa muutu akateemiseksi asetelmaksi, mieli- valtaisesti valituksi lähtökohdaksi, vaan joka joka hetki on kiinni siinä elämisen todellisuudessa, jossa etsivä ihminen itse on. Tämän vuoksi Heideggerista kannattaa kirjoittaa ja keskustella. KIRJALLISUUS Biemel, Walter, Heidegger. Hamburg:Rowohlt 1973. Heidegger, Silleen jättäminen. Suom. Reijo Kupiainen. FITTY 19. Tampere 1991. Martin Heidegger. Cahier de 1'herne, Paris 1983. Pöggeler, Otto, Neue Wege mit Heidegger. Freiburg :Alber 1992. 5 FILOSOFI JA SALAISUUS Martin Heideggerin oudoin ja siksi varmaan selitellyin kirjoitus on puhe1, jonka hän piti säveltäjä Conradin Kreutzerin muistoksi, kun tämän syntymästä oli kulunut 175 vuotta. Conradin Kreuzer oli Messkirchin suurin poika ennen Heideggeria. Tapaus oli tietenkin paikallisen suurmiehen muistotilaisuus vailla laajempaa merkitystä, mutta Heideggerin puhe jäi merkitsemään eurooppalaisessa keskustelussa vaatimusta toisenlaisesta älyllisen elämän suuntaamisesta. Puhe on täynnä meille vierasta provinsialismia, jossa on helppo nähdä karrikatyyri "saksalaisesta filosofista", mutta lukijalle, joka ei ole kokonaan antautunut angloamerikkalaisen