Sosialistisen Yhtenäisyyspuolueen Identiteetin Jäljillä

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Sosialistisen Yhtenäisyyspuolueen Identiteetin Jäljillä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma SOSIALISTISEN YHTENÄISYYSPUOLUEEN IDENTITEETIN JÄLJILLÄ Timo Mikkolainen Pro gradu -tutkielma Ohjaaja: Ilkka Ruostetsaari 21.5.2014 Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma MIKKOLAINEN, TIMO: Sosialistisen Yhtenäisyyspuolueen identiteetin jäljillä Pro gradu -tutkielma, 172 s. Valtio-opin opintosuunta Toukokuu 2014 Tämän tutkimuksen kohde on Suomessa vuosina 1946–1955 toiminut Sosialistinen Yhtenäisyyspuolue (SYP). SYP:llä oli maan historiassa ainutlaatuinen asema puolueen ollessa lähes koko toiminta-aikansa yhteistyössä Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) kanssa Suomen Kansan Demokraattisessa Liitossa (SKDL): tämä oli ainoa kerta, jolloin SKP jakoi yhteistyöjärjestön toisen puolueen kanssa. Lähinnä entisistä Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) jäsenistä koostunut SYP edusti edistyksellisiä poliittisia voimia kokoavaksi järjestöksi perustetun SKDL:n sosialistista haaraa. SYP:n taustalla olivat SDP:n sisälle erityisesti vuosina 1940–44 kehittyneet kuutosten ja sosialidemokraattinen rauhanopposition kaltaiset ryhmät. Yhteistä näille oppositioille oli Väinö Tanneriin henkilöityneen puoluejohdon politiikan kritisointi. Nämä ristiriidat kasvoivat entisestään kesällä 1941 aloitetun sodan myötä. Sodan jälkeen SDP siirtyi ideologisesti entistä enemmän oikealle. Tällöin uuden sukupolven Tanneria kannattaneet niin sanotut asevelisosialistit miehittivät keskeisiä paikkoja puolueen johdossa. Tämä johti jo aiemmin SDP:stä erotettujen kuutosten lisäksi nyt rauhanopposition enemmistön lähtöön puolueesta ja siirtymiseen vuonna 1944 perustettuun SKDL:ään. Osa näistä SKDL:n sosialisteista liittyi myös vuonna 1946 liiton sisälle perustettuun SYP:hen. Tutkimus tarkastelee SYP:n asemaa kahden suomalaisen työväenliikkeen pääsuuntauksen, sosialidemokratian ja kommunismin, välissä. Työn päähuomio kohdistuu SYP:n toimintaan yhteistyöjärjestössään kommunistien kanssa, siihen kuinka SYP:n identiteetti rakentui ja muovautui tässä kanssakäymisessä. Teoreettisesti työ pohjautuukin identiteetin käsitteeseen. Modernin ajan identiteetti käsitetään yleisesti prosessinomaiseksi ja keskinäisriippuvuuden kautta syntyväksi: ”me” saamme identiteettimme suhteessa ”muihin”. Seppo Kääriäinen kehitti väitöskirjassaan nimenomaan puolueille ominaisen syväidentiteetin käsitteen, jota sovellan työssäni yleisempien identiteettikäsitysten ohella. Menetelmiltään työ perustuu historiantutkimukselle ominaiseen välineistöön. Lisäksi hyödynnän Kenneth Burken identiteettiin perustuvaa retoriikkateoriaa. Burkea kiinnosti erityisesti piilotetun, salakavalan identiteetin paljastaminen. Näillä keinoilla selvitän, että mikä erotti SYP:läisiä poliittisen kentän vasemman laidan yhteistyö- ja kilpakumppaneista ja mikä puoluetta mahdollisesti näihin myös yhdisti. Samastuminen ja erottautuminen ovat keskeisiä teemoja läpi koko tutkimuksen, jonka lopputuloksena paljastan SYP:n identiteetin laadun. Tärkein osa tutkielman aineistosta on peräisin Kansan Arkiston SYP-kokoelmasta. Tätä alkuperäismateriaalia ovat muun muassa puolueen erilaiset kokouspöytäkirjat, kirjeenvaihto, ohjelmaluonnokset ja muut julistukset. Tämän lisäksi SYP:n taivalta SKDL:ssä taustoittavat myös tämän yhteistyöjärjestön sekä toveripuolue SKP:n kokouspöytäkirjat. Henkilöarkistoja olen tutkinut pääasiassa SYP:n puheenjohtajiston osalta. Puolueesta tehdystä aiemmasta tutkimuksesta hyödynsin Aila Sirniön puoluetta käsittelevää pro gradua vuodelta 1968 – kenties tähän mennessä ainoata laatuaan. Mainittujen lähteiden lisäksi työssä ovat olleet hyödyksi lukuisat 1940- ja 50-lukujen työväenliikettä ja tämän myötä myös SYP:tä enemmän tai vähemmän käsittelevät tutkimukset, muistelmat ja muut vastaavat teokset. Aineiston laadun ja tutkimusotteeni puolesta työni muistuttaa siten historiantutkimusta. SYP:n taival SKDL:ssä ei osoittautunut aivan ongelmattomaksi. Muutaman melko hyvässä yhteistyössä sujuneen vuoden jälkeen kasvoi monien SYP:läisten tyytymättömyys liittokumppani SKP:hen. Tämä tapahtui vähitellen vuoden 1948 vaalien jälkeen, jolloin SKDL joutui oppositioon ja käytännössä eristettiin valtakunnanpolitiikasta. SKP:ssä tämä johti puolueen maanalaiselta kaudelta tuttuun sisäänpäinkääntyneeseen ja jyrkentyneeseen linjaan. Tämän lisäksi kommunistit lisäsivät omaa vaikutusvaltaansa liitossa. 1950-luvun puolivälissä oli eräiden SYP:n jäsenten mielestä kommunisteilla ”barrikadilinja” jo täysin voitolla. SYP erosikin SKDL:stä vuonna 1955 ja puolueen toiminta lopahti myöhemmin samana vuonna. Kaikesta huolimatta merkittävä osa SYP:läisistä ei eronnut puolueensa mukana SKDL:stä tai liittynyt SDP:hen, vaan pysyi mieluummin kommunistien dominoimaksi koetussa liitossa. Työväenliikkeen yhtenäisyyttä korostanut SYP ei siten kyennyt rakentamaan voimakasta sisäiseen yhtenäisyyteen perustuvaa omaa identiteettiään. SKDL:ään jääneet sosialistit eivät kuitenkaan voineet identifioitua liitossa johtavan aseman omaksuneisiin kommunisteihin. He pitivät etäisyyttä niin ideologisesti jäykkään, ”ryömäläistä” kauttaan eläneeseen SKP:hen kuin aseveljien runtelemana pidettyyn SDP:hen. Molemmat olivat heille erottautumisen kohteita. Tämän seurauksena SYP:läiset loivat muiden SKDL:n sosialistien kanssa pohjaa uudelle poliittiselle identiteetille sosialidemokraattien ja kommunistien välille. Asiasanat: Sosialistinen Yhtenäisyyspuolue, Suomen Kansan Demokraattinen Liitto, poliittinen historia, työväenliike--historia--Suomi, sosialismi, identiteetti Sisällysluettelo 1. JOHDANTO.....................................................................................................................................1 2. TEOREETTINEN VIITEKEHYS....................................................................................................4 2.1. Identiteetin käsite......................................................................................................................4 2.2. Puolueen (syvä)identiteetti.......................................................................................................8 2.3. Työväenpuolueiden käsitteistöstä ja tämän tutkimuksen SYP:stä..........................................11 3. AINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄ..................................................................................13 3.1. Aineisto...................................................................................................................................13 3.2. Kenneth Burken identiteettikäsitys.........................................................................................16 3.3. Ei kuitenkaan pelkkää retoriikkaa: historiantutkimuksellinen näkökulma.............................19 4. ERILLISYYDESTÄ TAKAISIN YHTENÄISYYTEEN: SYP:N TAUSTA.................................25 4.1. Vuosien 1940–44 oppositioliikkeitä.......................................................................................25 4.1.1. Kuutoset..........................................................................................................................25 4.1.2. Suomen–Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura ja Mauri Ryömä..........................27 4.1.3. Sosialidemokraattinen rauhanoppositio..........................................................................29 4.2. Oppositioista yhtenäisyyspuolueeksi......................................................................................32 4.2.1. SYP:n perustaminen........................................................................................................32 4.2.2. Oppositioista yli laitojen.................................................................................................35 4.2.3. Maailma ja me: yleiskuva 1940- ja 50-lukujen suomalaisesta työväenliikkeestä...........38 4.3. Syväidentiteetti SYP:n taustalla..............................................................................................43 4.3.1. Ideologiset juuret: valikoitua sosialidemokratiaa...........................................................43 4.3.2. Johtohenkilöiden taustaa.................................................................................................46 4.3.3. Rooli ja toimintakulttuuri................................................................................................51 5. SOSIALISTISTA YHTENÄISYYTTÄ RAKENTAMASSA: SYP:N TAIVAL 1946–55............54 5.1. 1946–48: Yhteistyön kausi.....................................................................................................54 5.1.1. Hallitusyhtenäisyyttä?.....................................................................................................54 5.1.2. Varhaisia sisäisiä ongelmia.............................................................................................57 5.1.3. Suhde kommunisteihin mutkistuu...................................................................................60 5.1.4. Kohti vaali-ilveilyä vuoden 1948 malliin.......................................................................65 5.1.5. Alhaisia ystäviä korkeilla paikoilla.................................................................................68 5.1.6. Identiteetin rakennuspuita I.............................................................................................71 5.2. 1949–52: Haarautuvaa yhtenäisyyttä......................................................................................73 5.2.1. Uusi aika on täällä...........................................................................................................73 5.2.2. Presidentin miehet...........................................................................................................76
Recommended publications
  • 1 Capitalism Under Attack: Economic Elites and Social Movements in Post
    Capitalism under attack: Economic elites and social movements in post-war Finland Niklas Jensen-Eriksen Author’s Accepted Manuscript Published as: Jensen-Eriksen N. (2018) Capitalism Under Attack: Economic Elites and Social Movements in Post-War Finland. In: Berger S., Boldorf M. (eds) Social Movements and the Change of Economic Elites in Europe after 1945. Palgrave Studies in the History of Social Movements. Palgrave Macmillan, Cham. https://doi.org/10.1007/978-3-319-77197-7_11 Introduction For Finland, the post-war era began in September 1944 when it switched sides in the Second World War. The country, which had fought alongside Germany against the Soviet Union from the summer of 1941 onwards, was now left within the Soviet sphere of influence.1 In this altered political situation, new social movements, in particular those led by communists and other leftist activists, challenged the existing economic and political order. However, this article argues that the traditional economic elites were remarkably successful in defending their interests. When the ‘years of danger’, as the period 1944–48 has been called in Finland, ended, it remained a country with traditional Western-style parliamentary democracy and a capitalist economic system. Before the parliamentary elections of 1945, Finnish Prime Minister J.K. Paasikivi, the main architect of the country’s new foreign policy (which was based on the attempt to maintain warm relations with the Soviet Union), urged voters to elect ‘new faces’ to Parliament.2 The voters did so. A new communist-dominated political party, the Finnish People’s Democratic League (Suomen Kansan Demokraattinen Liitto, SKDL) received a quarter of the seats.
    [Show full text]
  • Seppo Hentilä.Indb
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto President Urho Kekkonen of Finland and the KGB K IMMO RENTOLA A major post-Cold War history debate in Finland has been over the role of President Urho Kekkonen and his relations with the Soviet Union, in particular with the Soviet foreign intelligence. No surprise to anybody, variance of interpretations has been wide, fuelled by scarcity of sources on the most sensitive aspects, by the unavoidable ambiguity of an issue like the intelligence, and even by political leanings.1 As things stand now, even a preliminary assessment of available evidence – viewed from a distance – might prove useful. The Soviet Union regularly tried to build back-channel contacts and confi dential informal links with the Western powers. On the Soviet side, these contacts were usually conducted by intelligence offi cers, as were those to Robert Kennedy on the eve of the Cuban missile crisis,2 and to Chancellor Willy Brandt during his new German Ostpolitik.3 By far the 1 A good introduction to Finnish studies on Kekkonen in J. Lavery. ‘All of the President’s Historians: The Debate over Urho Kekkonen’, Scandinavian Studies 75 (2003: 3). See also his The History of Finland. Westport: Greenwood Press 2006, and the analysis of D. Kirby, A Concise History of Finland. Cambridge University Press 2006. 2 An account by G. Bolshakov, ‘The Hot Line’, in New Times (Moscow), 1989, nos. 4-6; C. Andrew, For the President’s Eyes Only: Secret Intelligence and American Presidency from Washington to Bush.
    [Show full text]
  • Lippu, Uhri, Kansakunta
    Tuomas Tepora LIPPU, UHRI, KANSAKUNTA Ryhmäkokemukset ja -rajat Suomessa 1917–1945 Väitöskirja Suomen ja Pohjoismaiden historia Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Esitetään Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi auditoriumissa XII lauantaina 26. helmikuuta 2011 klo 10. © Tuomas Tepora ISBN: 978-952-92-8330-9 Yliopistopaino Helsinki 2011 ”Älä kohota aatteen lippua, se kiedotaan arkkusi ympärille.” (Tuomas Anhava, 1955. Runosta Yleiset opit VII. Anhava 1967, 58.) ”Uhrin ansiosta lippu liehuu.” (Sotainvalidien veljesliiton tunnuslause) Kiitokset Työ on vihdoin valmis. Monta vuotta kestävä väitöskirjatyö on aina hieman itsekeskeistä, sitä suuremmalla syyllä, että ilman muita ihmisiä tutkimus tuskin olisi valmistunut näin- kään kivuttomasti. Aloitin tutkijanurani 2000-luvun puolivälissä pro gradusta saamani kannustavan palautteen ansiosta, siitä kiitokset professori Juha Siltalalle ja professori Laura Kolbelle. Juha Siltala toimi väitöskirjani ohjaajana. Juha on hyvä ohjaaja, joka löytää punaisen langan silloin kun se on päässyt katoamaan ohjattavan silmistä. Laura on auttanut minua muutoin jatko-opintojeni aikana. Suurena apuna työn teossa on ollut suomalainen apurahajärjestelmä, joka ainakin vielä on väitöskirjatutkijalle suotuisa. Aloitin työni Helsingin yliopiston rahastojen Matti Klinge -tutkimusapurahalla ja päätin sen Koskimiehen rahaston apurahalla. Suurimman osan työstäni tein kuitenkin Suomen Kulttuurirahaston turvin. Kiitokset rahoittajille. Työn esitarkastajia
    [Show full text]
  • Presidencialismo Al Interior De Los Poderes Legislativo Y Ejecutivo Y Entre Ambos
    CENTRO DE INVESTIGACIÓN Y DOCENCIA ECONÓMICAS, A.C. LA FORMACIÓN DE ACUERDOS EN EL SEMI- PRESIDENCIALISMO AL INTERIOR DE LOS PODERES LEGISLATIVO Y EJECUTIVO Y ENTRE AMBOS. T E S I S QUE PARA OBTENER EL TÍTULO DE LICENCIADO EN CIENCIA POLÍTICA Y RELACIONES INTERNACIONALES PRESENTA MAURICIO EMANUEL ONTIVEROS BRIONES DIRECTOR DE TESIS: DR. JOSÉ ANTONIO CRESPO MENDOZA MÉXICO, D.F. MAYO 2013. P á g i n a | 2 Dedicatorias Dedicado a mi(s): familia, amigos, profesores y a todos aquéllos a quienes les interese estos temas siempre y cuando se tomen el tiempo de leer este documento completamente; pero especialmente a: mis bisabuelas, mis padres, mi mejor amiga (Ivonne Gabriela Flores Moncada), mi director de tesis (José Antonio Crespo Mendoza), mi profesor y amigo Carlos Bazdresch Parada y no por último menos importante Dios mismo. P á g i n a | 3 Agradecimientos En primera instancia quiero agradecerle a Dios el haberme permitido llegar hasta aquí y haber podido completar el presente documento. Él me dio fuerza para continuar el camino que me trajo aquí aun cuando física, anímica, emocional y espiritualmente no tuve más voluntad para continuar andando. A través de muchas formas, que a cualquier persona le resultan desconocidas e incomprensibles —en su mayoría—, me hizo andar y no rendirme ni renunciar a la encomienda que tenía enfrente. Me ayudó y proveyó de lo necesario para continuar incluso cuando parecía que todo estaba en mi contra. Por más desánimos que recibí, insultos, ofensas, burlas, limitaciones que se me impusieron en cualquier ámbito y obstáculos que se presentaron, con su ayuda pude salir avante de toda situación que se me presentó.
    [Show full text]
  • FINLAND's RELATIONS with the SOVIET UNION, 1940-1952 By
    FINLAND'S RELATIONS WITH THE SOVIET UNION, 1940-1952 by HANS PETER KROSBY B.A., University of British Columbia, 1955 A Thesis Submitted in Partial Fulfilment of the Requirements for the Degree of MASTER OF ARTS in INTERNATIONAL STUDIES We accept this Thesis as conforming to the required standard: UNIVERSITY OF BRITISH COLUMBIA April, 1958 ABSTRACT In March 194-0, Finland had just completed another life and death struggle with the Soviet Union, the second such struggle since Bolshevik autocracy- replaced Tsarist autocracy in Russia in 1917. During the following fifteen months, Soviet diplomacy endeavoured to complete the job which the Red Army had "begun. By a unilateral and extremely liberal interpretation of the Peace Treaty of March 12, 1940, the Soviet Union tried to isolate Finland from her other neighbours and to establish a favourable basis for a complete annexation of Finland in the manner of the three Baltic States. Surrounded by Soviet and German military might, and noticing the increasing friction in the Nazi-Soviet alliance, Finland, in order to save herself from an imminent Soviet invasion, grasped the only straw which seemed to offer some hope: a transit agreement for German troops from Finland's Bothnian coast to Kirkenes in oc• cupied Norway. The resulting presence of German troops in the country did save Finland from becoming the seventeenth Soviet Socialist Republic in 1940 or 194-1* but it also involved her deeply in the Nazi-Soviet conflict which followed. When Germany attacked the Soviet Union in June 194-1, Finland tried in vain to have her neutrality respected, and she was attacked by Soviet forces three days after the German aggression.
    [Show full text]
  • Lars Westerlund
    Sotatapahtumia, internointeja ja siirto sodanjälkeisiin oloihin Kansallisarkiston artikkelikirja Wars, Internees and the Transition to the Postwar Era A Book of Articles from the National Archives of Finland toim. / ed. by Lars Westerlund Tekninen toimitus: Jyri Taskinen Kannen suunnittelu: Heigo Anto Painopaikka: Oy Nord Print Ab, Helsinki 2010 SISÄLLYS Lukijalle……………………………………………………………………………7 Sotatapahtumia ja internoituja Vastavuoroisuutta ja väistämistä suomalais-saksalaisissa suhteissa syksyllä 1944………………………………………………………………………………..10 Lars Westerlund Aatteen, seikkailujen ja maanpetturuuden tiellä? Välirauhan jälkeen Saksan SS-joukoissa palvelleiden suomalaisten sotilaiden taustat ja värväytymisen vaikuttimet……………………………………………………………………..…53 Åke Söderlund Leirinvanhimpana Paimiossa. Muistelmia vuosilta 1944–46……………….…87 Kurt Vogler (g) Valpon internointileirit ja niiden asukkaiden poliittinen valvonta vuosina 1944–47………………………………………………………………………..…103 Niklas Jensen-Eriksen Saksan omaisuuden luovuttaminen Neuvostoliittoon 1946………………..…135 Niklas Jensen-Eriksen Saksan Punainen Risti Suomessa 1941–44. Saksalaisten sota- ja kenttäsairaalat, sotilaskodit ja muut huoltoyksiköt……………………….…177 Lars Westerlund Die Lappland-Universität. AOK 20:n rintamakorkeakoulu Kairalan korvessa vuosina 1943–44………………………………………………...……233 Lars Westerlund Eversti Carl Seber 1888–1945. Sotilaslentäjä, josta tuli suomensaksalainen pienviljelijä, tiedustelu-upseeri ja Helsingin paikalliskomendantti………... 254 Vasili Hristoforov Sotavankimakkara – Kyllä se Iivanoille kelpaa…………………………..…..264
    [Show full text]
  • Kullervo Rainio
    Kullervo Rainio POLKUJA JA RISTEYKSIÄ KIRJAILIJA-PSYKOLOGI-POLIITIKKO-FILOSOFIN OMAELÄMÄKERTA Kullervo Rainio POLKUJA JA RISTEYKSIÄ KIRJAILIJA-PSYKOLOGI-POLIITIKKO-FILOSOFIN OMAELÄMÄKERTA © 2019 Libera-säätiö Liberan julkaisusarja Heinäkuu 2020 Ajatuspaja Libera Sepänkatu 9, 00150 Helsinki www.libera.fi Julkaisija: Libera-säätiö Taitto ja ulkoasu: Lea-Maija Laitinen www.leamaija.works Kannen kuvat: Vastavalo / Janne Liuski Shutterstock / Michal Bellan iStockphoto / BlackJack3D Paino: Star Offset ISBN 978-952-280-073-2, nidottu ISBN 978-952-280-074-9, pdf Sisällys Lukijalle selitykseksi................................................................................................ 8 Kiitokset ....................................................................................................................... 9 Osa 1. I Mikä minusta tulee isona… ....................................................................11 II Tykkimies .....................................................................................................30 III Leppoisaa maailmansotaa Kannaksella ............................................45 IV Kun maailma repesi ..................................................................................61 V Upseerikoulussa ja -kokelaana ..............................................................78 Osa 2. VI Tulisiko toimittaja? ...................................................................................98 VII Kulttuurinnälkä ja nälkä .......................................................................111 VIII
    [Show full text]
  • 3. Eräitä Saksan Kannalta Epämiellyttäviä Kysymyksiä 269 6
    HISTORIALLISIA TUTKIMUKSIA JULKAISSUT SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA 118 ALPO RUSI LEHDISTÖSENSUURI JATKOSODASSA SANAN VALVONTA SODANKÄYNNIN VÄLINEENÄ 1941 - 1944 LEHDISTÖSENSUURI JATKOSODASSA ALPO RUSI LEHDISTÖSENSUURI JATKOSODASSA SANAN VALVONTA SODANKÄYNNIN VÄLINEENÄ 1941-1944 ISBN 951-9254-36-6 ISSN 0073-2559 SATAKUNNAN PAINOTALO OY KOKEMÄKI 1982 LEENALLE , ._ Esipuhe Tämä tutkimus värittää elämänkirjostani kymmenen vuotta. Suurin- ta osaa vuosikymmentäni hallitsivat kuitenkin muut kuin historian- tutkimuksen värisävyt; historiantutkimuksen kuulto ei kuitenkaan ole missään vaiheessa kokonaan kadonnut. Mutta sävyjana ulottuu kuitenkin lähes huomaamattomasta harmaasta voimakkaimpaan toiminnan kirkkauteen. Työni missään vaiheessa en ole voinut enkä halunnutkaan hautau- tua tutkijankammion suljettuun maailmaan. Ei niin, että olisin voi- nut työskennellä yksinomaan toisenlaisessa ympäristössä: tutki- musprosessi eri vaiheineen luonnollisesti edellyttää siirtymistä "sul- jettuun maailmaan". Kysymys on siitä, että olen jakanut päiväni ul- koministeriön virkatyön, perheen ja tutkimuksen kesken. Illat ja yöt sekä lomat ja viikonloput ovat hyvin usein merkinneet siirtymistä historian maailmaan. Viime vuosina tähän maailmaan tuli lisäksi uu- sia vieraita: filosofia ja kansainvälisen politiikan teoria. Mutta us- kon, että tässä uudemmassakin maailmassa Historian Käsi puristaa vahvimmin. Tämän tutkimuksen syntyyn on ratkaisevimmin vaikuttanut poliittisen historian professori L. A. Puntila. Hän antoi vuonna 1970 pro-gradu-aiheen, joka suuntasi tutkimuskiinnostukseni
    [Show full text]
  • Finnish Reds and the Origins of British Communism
    Articles 29/2 15/3/99 9:52 am Page 179 Kevin Morgan and Tauno Saarela Northern Underground Revisited: Finnish Reds and the Origins of British Communism I The ‘Mystery Man’ On 26 October 1920, a man was arrested leaving the London home of Britain’s first Communist MP. For months detectives had been pursuing this elusive quarry, ‘known to be the principal Bolshevik courier in this country’. He in his turn had taken enormous care to escape their attentions. To contacts at the Workers’ Dreadnought he was known only as Comrade Vie and even his nationality left undisclosed. To others, including Scot- land Yard, he was known variously as Anderson, Carlton, Karlsson and Rubenstein, but also simply as the ‘Mystery Man’. His real name, revealed only after several days’ interrogation, was Erkki Veltheim, a native of Finland.1 The period of Veltheim’s arrest was one of keen if not exag- gerated concern as to the spread into Britain of the virus of Bolshevism.2 The formation of a British Communist Party (CPGB), the holding of a first effective congress of the Communist International (CI) and the rallying of Labour in support of Soviet Russia, all conspired in the summer of 1920 to keep alive such hopes or fears of the coming revolutionary moment. Comrade Vie was not in this respect a reassuring figure. On him were found, as well as military readings and a budget for machine guns, two explosive documents headed ‘Our Work in the Army’ and ‘Advice for British Red Army Officers’. Sinister international associations were betrayed by a coded note on work in Ireland and letters addressed to Lenin and Zinoviev, leaders of the new Soviet state and the Comintern respectively.
    [Show full text]
  • On the Legacy of Lutheranism in Finland Societal Perspectives
    Edited by Kaius Sinnemäki, Anneli Portman, Anneli Sinnemäki, Kaius by Edited Jouni Tilli and Robert and H. Nelson Tilli Jouni is volume analyses the societal legacy of Lutheranism in Finland by drawing on a multidisciplinary perspective from the social sciences and humanities. Involving researchers from a wide range of such elds has made it possible to provide fresh and fascinating perspectives on the relationship between Lutheranism and Finnish society. Overall the book argues that Lutheranism and secular Finnish society are in Finland Lutheranism deeply intertwined. is volume addresses dierent societal areas On the Legacy of On the Legacy of Lutheranism which have been signicantly inuenced by Lutheranism, but also demonstrate how Lutheranism and its institutions have themselves in Finland adapted to society. As part of an ongoing religious turn in humanities and social sciences research in Finland and other countries, this book Societal Perspectives argues that it is necessary to take religion into greater account to more fully understand current societies and cultures, as well as their Edited by futures. Kaius Sinnemäki, Anneli Portman, Jouni Tilli and Robert H. Nelson e collection is edited by Kaius Sinnemäki, PhD, Associate Professor, University of Helsinki, Anneli Portman, PhD, a specialist, city of Helsinki, Jouni Tilli, PhD, researcher, University of Jyväskylä and Robert H. Nelson (1944–2018), PhD, Professor of Environmental Policy, University of Maryland. 25 978-951-858-135-5 28.7; 92 9789518581355 www.nlit./kirjat Studia Fennica Historica Studia Fennica Historica 25 The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations.
    [Show full text]
  • Työväentalot
    JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 63 Esa Ruuskanen Viholliskuviin ja viranomaisiin vetoamalla vaiennetut työväentalot Kuinka Pohjois-Savon Lapuan liike sai nimismiehet ja maaherran sulkemaan 59 kommunistista työväentaloa Pohjois-Savossa vuosina 1930–1932 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Copyright © , by University of Jyväskylä ABSTRACT Esa Ruuskanen The workers’ halls closed by scare-mongering and the use of special powers by the authorities Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2006, 248 p. (Jyväskylä Studies on Humanities ISSN 1459-4331; 63) ISBN 951-39-2693-1 English summary Diss. There were 59 of Finland´s 200 communist workers’ halls closed in the region of Northern-Savo in the summer and autumn of 1930. This research explains the process of the closings by the scare–mongering and the use of special powers by the the local chiefs of police and the Governor of the Province of Kuopio. De- spite the narrowness of its support in the region of Nortern Savo, right-wing Lapua Movement plunged from a path of preventive measures to constrain communism onto a course which aimed at its complete suppression. The rheto- ric of the Lapua Movement was based on the dissemination of images of the Communists as the enemy. In terms of their social background, the Northern Savo members of the Lapua movement represented the local educated classes (teachers, clergymen, chemists and veterinary surgeons), wealthy peasant farm- ers, white-collar workers in the wood-processing industry and private entre- preneurs. Their attitude to the communist small farmers was marked by con- flicts and suspicion. This group had failed to notice how the section of the population that inclined towards communism had in the 1920s come to accept its role as producers in society through the activities of the cooperatives and to express itself politically through its participation in local government.
    [Show full text]
  • Tämän Teoksen Sähköisen Version on Julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) Creative Commons -Lisenssillä: CC BY-NC-ND 4.0 International
    Tämän teoksen sähköisen version on julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) Creative Commons -lisenssillä: CC BY-NC-ND 4.0 International. Lisenssiin voi tutustua englanniksi osoitteessa: https://creativecommons.org/licenses/by-nc- nd/4.0/legalcode Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on saanut sähköisen julkaisuluvan teoksen oikeudenhaltijoilta. Mikäli olette oikeudenhaltija, jota SKS ei ole tavoittanut, pyydämme teitä ystävällisesti ottamaan yhteyttä SKS:aan. : Mikko Uola "SUOMI SITOUTUU HAJOTTAMAAN..." : Järjestöjen lakkauttaminen vuoden 1944 : välirauhansopimuksen 21. artiklan perusteella HISTORIALLISIA TUTKIMUKSIA 2 0 5 Mikko Uola "Suomi sitoutuu haj ottamaan..." Järjestöjen lakkauttaminen vuoden 1944 välirauhansopimuksen 21. artiklan perusteella Suomen Historiallinen Seura . Helsinki 1999 Tutkimustyötä ovat taloudellisesti tukeneet mm. lakkautettujen järjestöjen "perilliset" Kaatunei- den Muistosäätiö, Vakka-Suomen Nuorisosäätiö, Suomen Naisten Huoltosäätiö sekä Varsinais- Suomen Maakuntasäätiö. Kiitän näitä yhtei8öjä, sillä niiden tuki on ollut edellytys tämän tutkiel- man syntymiselle. Kansikuva: Lakkautettujen järjestöjen symboleita vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas: Suojeluskuntajärjestö, Lotta Svärd, Isänmaallinen Kansanliike, Akateeminen Karjala-Seura, SS-Aseveljet, Rintamamiesliitto. © Mikko Uola 1999 ISSN 0073-2559 ISBN 951-710-119-8 Kirjapaino: Vammalan Kirjapaino Oy 1999 Romanian ja Suomen aselepoehdot kantavat luonnollisesti Neuvostoliiton tahdon leimaa, ja minun on kiinnitettävä tässä huomiota siihen pidättyvyyteen,
    [Show full text]