DOCSLIB.ORG

3. Eräitä Saksan Kannalta Epämiellyttäviä Kysymyksiä 269 6

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
3. Eräitä Saksan Kannalta Epämiellyttäviä Kysymyksiä 269 6 HISTORIALLISIA TUTKIMUKSIA JULKAISSUT SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA 118 ALPO RUSI LEHDISTÖSENSUURI JATKOSODASSA SANAN VALVONTA SODANKÄYNNIN VÄLINEENÄ 1941 - 1944 LEHDISTÖSENSUURI JATKOSODASSA ALPO RUSI LEHDISTÖSENSUURI JATKOSODASSA SANAN VALVONTA SODANKÄYNNIN VÄLINEENÄ 1941-1944 ISBN 951-9254-36-6 ISSN 0073-2559 SATAKUNNAN PAINOTALO OY KOKEMÄKI 1982 LEENALLE , ._ Esipuhe Tämä tutkimus värittää elämänkirjostani kymmenen vuotta. Suurin- ta osaa vuosikymmentäni hallitsivat kuitenkin muut kuin historian- tutkimuksen värisävyt; historiantutkimuksen kuulto ei kuitenkaan ole missään vaiheessa kokonaan kadonnut. Mutta sävyjana ulottuu kuitenkin lähes huomaamattomasta harmaasta voimakkaimpaan toiminnan kirkkauteen. Työni missään vaiheessa en ole voinut enkä halunnutkaan hautau- tua tutkijankammion suljettuun maailmaan. Ei niin, että olisin voi- nut työskennellä yksinomaan toisenlaisessa ympäristössä: tutki- musprosessi eri vaiheineen luonnollisesti edellyttää siirtymistä "sul- jettuun maailmaan". Kysymys on siitä, että olen jakanut päiväni ul- koministeriön virkatyön, perheen ja tutkimuksen kesken. Illat ja yöt sekä lomat ja viikonloput ovat hyvin usein merkinneet siirtymistä historian maailmaan. Viime vuosina tähän maailmaan tuli lisäksi uu- sia vieraita: filosofia ja kansainvälisen politiikan teoria. Mutta us- kon, että tässä uudemmassakin maailmassa Historian Käsi puristaa vahvimmin. Tämän tutkimuksen syntyyn on ratkaisevimmin vaikuttanut poliittisen historian professori L. A. Puntila. Hän antoi vuonna 1970 pro-gradu-aiheen, joka suuntasi tutkimuskiinnostukseni toi- sen maailmansodan tapahtumiin. Tätä kiinnostusta lisäsi se, että minulla oli mahdollisuus toimia sihteerinä Suomi toisessa maail- mansodassa tutkimusprojektin ensimmäisessä selvittelytyöryhmäs- sä. Tämän työryhmän puheenjohtajana toimi professori Puntila. Olen kiitollinen hänelle lisäksi lukuisista neuvoista, joita olen vuosien varrella saanut. Professori Puntila ei myöskään ole halun- nut puuttua tutkijan vapauteen vaikka epäilemättä hän yhtenä keskeisenä tutkimuskohteenani on tällaiseen tuntenut halua. Tätä "puuttumattomuutta" arvostan. Professori Puntilan ohella tunnen kiitollisuutta entistä poliittisen historian professoria, alivaltiosihteeri Keijo Korhosta kohtaan. Vaikka hän ei ehtinytkään seurata tutkimukseni edistymistä kuin pa- ri vuotta, tämä vaihe oli ratkaiseva työni edistymisen kannalta. 9 Lisensiaattityöni valmistuttua professori Jukka Nevankivi on val- vonut tutkimuksen loppuvaiheiden edistymistä. Hänelle haluan osoittaa läämpimät kiitokseni. Tässä yhteydessä on luonnollisesti vaikea enää muistaa kaikkia niitä, jotka ovat antaneet neuvoja sekä olleet valmiita lukemaan kä- sikirjoituksia. Haluan kuitenkin osoittaa erityiset kiitokseni do- sentti Martti Häikiölle, joka työn edistymisen kannalta hyvin kriittisessä vaiheessa rohkaisi tekijää ponnistelemaan eteenpäin sekä uhrasi aikaansa ongelman pohtimiseen. Viimeistelyvaiheissa olen lisäksi saanut arvokasta apua apulaisprofessori Seikko Esko- lalta, dosentti Ohto Manniselta, tohtori Jukka Tarkalta sekä erityisesti työni esitarkastajilta dosentti Seppo Hentilältä ja dosent- ti Esko Salmiselta. Neiti Pirjo Leinolle kuuluu erityinen kiitos käsikirjoituksen huo- lellisesta puhtaaksikirjoittamisesta. Ulkoasiainministeriötä haluan kiittää tekstinkäsittelylaitteen käytöstä. Ulkoasiainministeriön arkiston ja kirjaston, Valtionarkiston, So- ta-arkiston, Eduskunnan kirjaston, Helsingin yliopiston kirjaston sekä Jyväskylän yliopiston kirjaston henkilökunnalle esitän par- haimmat kiitokseni siitä myötämieliseltä avusta, jota he ovat tarjon- neet tutkimuksen eri vaiheissa. Suomen Historialliselle Seuralle haluan osoittaa lämpimät kiitokseni seuran hyväksyttyä työni julkaistavaksi tutkimussarjas- saan. Maaseudun kukkaisrahaston säätiölle haluan esittää samoin par- haimmat kiitokseni siitä rahallisesta tuesta, jonka apurahan muo- dossa olen saanut ottaa vastaan tätä tutkimusta varten. Työnantajaani, Ulkoasiainministeriötä, haluan erikseen kiittää sii- tä, että se on suhtautunut myötämielisyydellä tieteelliselle harrastuk- selleni omistettuihin katkoihin virkasuhteessa. Koska olen tehnyt väitöskirjani pääosin virkamiestyöni ohella, sii- tä on luonnollisesti seurannut kohtuuttomia rasituksia perheelleni. Ilman vaimoni Leenan kaikkinaista tukea en olisi varmaankaan päässyt päämäärääni. Hänelle esitän rakkaat kiitokseni. Harjavallassa 7. 2. 1982 Alpo Rusi 10 - Sisällys ESIPUHE 0. JOHDANTO 1. Sensuuri — välttämätön sodankäynnin väline 17 2. Tutkimustehtävä 22 3. Lähdeaineisto- ja tutkimusmenetelmät 29 4. Tähänastinen tutkimus ja muistelmakirjallisuus 32 1. SENSUURIN TAUSTA JA JATKOSODAN SENSUURIN MUOTOUTUMINEN 1. Katsaus painovapausoloihin talvisodan päättymiseen mennessä 38 2. Talvisodan opetus — sensuuri keskitetään ja työtehtävä täsmennetään 43 3. Sensuurihallinto välirauhan kaudella — yleispiirteet 48 4. Jatkosodan sensuuri — kvantitatiivinen tarkastelu 52 2. SAKSA RAJOITTAA SANANVAPAUTTA POHJOLASSA 1940 — 1944 1. Saksan sodanpäämäärät Pohjolassa 55 2. Puolueeton Ruotsi kumartaa Saksalle 57 3. Saksalaisen miehityshallinnon näyteikkuna Tanska 61 4. Pimennetty Norja 64 5. Saksan yleinen sensuuripolitiikka ja Suomi 67 3. JATKOSODAN TAUSTA — KEHITYSPIIRTEET VUOSILTA 1940-1941 1. Sodanjohdon dualistisuus ja hallituksen sisärenkaan ideologiset lähtökohdat 73 2. Suomalais-saksalainen yhteistyö 80 3. Suomalaisten rajakaavailut 83 4. Puolueettomuusasemasta Saksan kanssasotijaksi 88 13 4. SODANKÄYNNIN EUFORISET ALKUVIIKOT — SALLIVA SENSUURI 1. Marsalkan päiväkäskyt 101 2. Sodan luonne 107 1. Englantilaishuhut erillisrauhasta torjutaan 108 2. Suhtautuminen länsivaltioihin 112 3. Kohti uutta Eurooppaa 118 3. Rajakysymys avoinna — Itä-Karjalan Suomeen liittämisen valmisteluja 126 5. ITÄ-KARJALAN VALLOITUS — SENSUURISTA SODANKÄYNNIN VÄLINE 133 1. Hallituksen asenne syyshyökkäyksen alkaessa 135 2. Itä-Karjalasta kirjoittelun taktista rajaamista 138 3. Aseveljeyden arkipäivä 144 1. Kiihkosaksalaisia piirteitä 147 2. Liittyminen Antikomintern-sopimukseen 150 4. Erillisrauha torjutaan 158 1. Sosialidemokraatit von Blucherin silmätikuiksi 158 2. Kohti Englannin sodanjulistusta — ikkuna länteen suljetaan 163 5. Hyökkäystauko — laajojen aluevalloitusten kannatus vahvistuu 173 6. ASEMASOTAA SAKSAN RINNALLA — PÄÄMAJASTA AKTIIVINEN SENSORI 1. Valtion Tiedotuslaitos asemasodassa 178 2. Ylioptimismia lehtien palstoilla 180 3. Saksan lähettiläs painostaa poliittista johtoa 184 4. "Suomen kohtalo sidottu Saksan aseiden voittoon" 191 5. Sosialidemokraattien asema vaikeutuu von Blucherin painostuksesta 195 14 6. Saksan miehityspolitiikkaa ei saa arvostella 199 7. Hitlerin Suomen vierailu -205 8. Erillissotateesi ja angloamerikkalaisuus taka-alalle 208 9. Erillisrauha torjutaan 1942 217 10. Vapaan Itä-Karjalan merkitystä korostetaan 225 7. KÄÄNNEKOHTA SUURSODASSA — "VARSINAINEN SENSUURIKAUSI" ALKAA KEVÄÄLLÄ 1943 1. Suomen sodankäynti erillistyy suursodasta 230 2. Valtion Tiedotuslaitoksen linjantarkistuksia syksyllä 1942 234 3. Hallitus vaihtuu — "puntilismi" kukistuu 240 4. Stalingrad ja Vilkunan VTL:n liikkeellelähtö 247 5. Aseveljeys koetteilla — lehdistö suhdekehityksen ilmapuntari 251 1. Saksan painostuksessa — Yhdysvaltain välitys- tarjous keväällä 1943 256 2. Erillissotateesin uskottavuus koetuksella 259 3. Eräitä Saksan kannalta epämiellyttäviä kysymyksiä 269 6. Neuvostoliiton rauhantarjous kesällä 1943 — rauhan kaipuu kasvaa 274 7. Rauhanoppositio vahvistuu — ristiriita rauhan- ehdoista kärjistyy 278 8. ALUEVALLOITUKSET NEUVOTTELUPÖYDÄSSÄ — TIEDOTUSTOIMINNAN PÄÄHUOMIO SENSUURIIN (1943 — 1944) 1. VTL ja Päämaja eri teillä Itä-Karjalan kysymyksessä 291 2. Lehdistö kiristää Suomen ja Saksan suhteita syksyllä 1943 — Lehdistökeskustelu suhdekehityksen ilmapuntari 298 3. Vuoden 1939 rajat lähtökohdaksi 312 4. Sensuurin arvostelu voimistuu syksyllä 1943 314 15 5. Neuvostoliiton rauhantarjous talvella 1944 — erillisrauhasta tärkeä mielialatekijä 317 6. Perääntyvän aseveljen asialla — VTL:ssä lisätään tehokkuutta henkilöjärjestelyin 326 7. Svenska Pressenin lakkauttaminen kesäkuussa 1944 334 9. RIBBENTROP-SOPIMUKSESTA VÄLIRAUHAAN 1. Sopimus tai "kansallisen elämän tuho" 338 2. Mielialat paranevat — lehdistö sensuurin asialla 340 3. Neuvostoliitto luopuu antautumisvaatimuksesta — sensuuri valmistautuu hitaasti välirauhaan 346 4. Välirauhan ehdot julkistetaan 354 10. SODANKÄYNTI JA SANANVAPAUDEN RAJOITTAMINEN 359 LÄHDELUETTELO 370 LIITTEET 382 SUMMARY 390 16 0. JOHDANTO 1. Sensuuri — välttämätön sodankäynnin väline Toisen maailmansodan aikana kaikissa sodassa mukana olleissa maissa valtiovalta harjoitti ohjattua mielipidemuokkausta. Sitä to- teutettiin useimmissa tapauksissa sodan erityisoloja varten joko val- tiojohdon omatoimisesti tai sitten miehittäjien määräyksestä luoduil- la propaganda- ja sensuurijärjestelmillä.' Suomessa oli lokakuusta 1939 lokakuuhun 1947 voimassa tasavallan suojelulakiin nojautunut sensuuriasetus. Se antoi valtiovallalle varsin laajat sensorivaltuudet. Ennakkosensuurin ja tarkkailuorganisaation olemassaolo vaikeutti luonnollisesti länsimaiseen sananvapauteen itsenäisyytensä ensi vuo- sina tottuneen Suomenkin lehdistön työskentelyä. Sensuurin organisaatio ja ankaruus vaihtelivat toisen maailmanso- dan aikaisessa Suomessa. Toisaalta talvisota muodostui mielialahoi- don kannalta valtiovallalle selvästi vähemmän ongelmalliseksi kuin jatkosota. Talvisodassa itse sodan perusasetelma, Daavidin ja Golja- tin voimainmittelö, aikaansai sen, ettei mielipiteiden muokkausta paljoakaan tarvittu: kansalaiset seisoivat puolustustaistelua
Load more

Recommended publications
  • Foreign Capital and Finland: Central Government's Firstperiod of Reliance on International Financial Markets 1862-1938
    A Service of Leibniz-Informationszentrum econstor Wirtschaft Leibniz Information Centre Make Your Publications Visible. zbw for Economics Arola, Mika Book Foreign capital and Finland: central government's firstperiod of reliance on international financial markets 1862-1938 Scientific monographs, No. E:37 Provided in Cooperation with: Bank of Finland, Helsinki Suggested Citation: Arola, Mika (2006) : Foreign capital and Finland: central government's firstperiod of reliance on international financial markets 1862-1938, Scientific monographs, No. E:37, ISBN 952-462-311-0, Bank of Finland, Helsinki, http://nbn-resolving.de/urn:NBN:fi:bof-201408071697 This Version is available at: http://hdl.handle.net/10419/212970 Standard-Nutzungsbedingungen: Terms of use: Die Dokumente auf EconStor dürfen zu eigenen wissenschaftlichen Documents in EconStor may be saved and copied for your Zwecken und zum Privatgebrauch gespeichert und kopiert werden. personal and scholarly purposes. Sie dürfen die Dokumente nicht für öffentliche oder kommerzielle You are not to copy documents for public or commercial Zwecke vervielfältigen, öffentlich ausstellen, öffentlich zugänglich purposes, to exhibit the documents publicly, to make them machen, vertreiben oder anderweitig nutzen. publicly available on the internet, or to distribute or otherwise use the documents in public. Sofern die Verfasser die Dokumente unter Open-Content-Lizenzen (insbesondere CC-Lizenzen) zur Verfügung gestellt haben sollten, If the documents have been made available under an Open gelten abweichend
    [Show full text]
  • 1 Capitalism Under Attack: Economic Elites and Social Movements in Post
    Capitalism under attack: Economic elites and social movements in post-war Finland Niklas Jensen-Eriksen Author’s Accepted Manuscript Published as: Jensen-Eriksen N. (2018) Capitalism Under Attack: Economic Elites and Social Movements in Post-War Finland. In: Berger S., Boldorf M. (eds) Social Movements and the Change of Economic Elites in Europe after 1945. Palgrave Studies in the History of Social Movements. Palgrave Macmillan, Cham. https://doi.org/10.1007/978-3-319-77197-7_11 Introduction For Finland, the post-war era began in September 1944 when it switched sides in the Second World War. The country, which had fought alongside Germany against the Soviet Union from the summer of 1941 onwards, was now left within the Soviet sphere of influence.1 In this altered political situation, new social movements, in particular those led by communists and other leftist activists, challenged the existing economic and political order. However, this article argues that the traditional economic elites were remarkably successful in defending their interests. When the ‘years of danger’, as the period 1944–48 has been called in Finland, ended, it remained a country with traditional Western-style parliamentary democracy and a capitalist economic system. Before the parliamentary elections of 1945, Finnish Prime Minister J.K. Paasikivi, the main architect of the country’s new foreign policy (which was based on the attempt to maintain warm relations with the Soviet Union), urged voters to elect ‘new faces’ to Parliament.2 The voters did so. A new communist-dominated political party, the Finnish People’s Democratic League (Suomen Kansan Demokraattinen Liitto, SKDL) received a quarter of the seats.
    [Show full text]
  • Seppo Hentilä.Indb
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto President Urho Kekkonen of Finland and the KGB K IMMO RENTOLA A major post-Cold War history debate in Finland has been over the role of President Urho Kekkonen and his relations with the Soviet Union, in particular with the Soviet foreign intelligence. No surprise to anybody, variance of interpretations has been wide, fuelled by scarcity of sources on the most sensitive aspects, by the unavoidable ambiguity of an issue like the intelligence, and even by political leanings.1 As things stand now, even a preliminary assessment of available evidence – viewed from a distance – might prove useful. The Soviet Union regularly tried to build back-channel contacts and confi dential informal links with the Western powers. On the Soviet side, these contacts were usually conducted by intelligence offi cers, as were those to Robert Kennedy on the eve of the Cuban missile crisis,2 and to Chancellor Willy Brandt during his new German Ostpolitik.3 By far the 1 A good introduction to Finnish studies on Kekkonen in J. Lavery. ‘All of the President’s Historians: The Debate over Urho Kekkonen’, Scandinavian Studies 75 (2003: 3). See also his The History of Finland. Westport: Greenwood Press 2006, and the analysis of D. Kirby, A Concise History of Finland. Cambridge University Press 2006. 2 An account by G. Bolshakov, ‘The Hot Line’, in New Times (Moscow), 1989, nos. 4-6; C. Andrew, For the President’s Eyes Only: Secret Intelligence and American Presidency from Washington to Bush.
    [Show full text]
  • Soldiering and the Making of Finnish Manhood
    Soldiering and the Making of Finnish Manhood Conscription and Masculinity in Interwar Finland, 1918–1939 ANDERS AHLBÄCK Doctoral Thesis in General History ÅBO AKADEMI UNIVERSITY 2010 © Anders Ahlbäck Author’s address: History Dept. of Åbo Akademi University Fabriksgatan 2 FIN-20500 Åbo Finland e-mail: [email protected] ISBN 978-952-12-2508-6 (paperback) ISBN 978-952-12-2509-3 (pdf) Printed by Uniprint, Turku Table of Contents Acknowledgements v 1 Introduction 1 1.1 Images and experiences of conscripted soldiering 1 1.2 Topics in earlier research: The militarisation of modern masculinity 8 1.3 Theory and method: Conscription as a contested arena of masculinity 26 1.4 Demarcation: Soldiering and citizenship as homosocial enactments 39 2 The politics of conscription 48 2.1 Military debate on the verge of a revolution 52 2.2 The Civil War and the creation of the “White Army” 62 2.3 The militiaman challenging the cadre army soldier 72 2.4 From public indignation to closing ranks around the army 87 2.5 Conclusion: Reluctant militarisation 96 3 War heroes as war teachers 100 3.1 The narrative construction of the Jägers as war heroes 102 3.2 Absent women and distant domesticity 116 3.3 Heroic officers and their counter-images 118 3.4 Forgetfulness in the hero myth 124 3.5 The Jäger officers as military educators 127 3.6 Conclusion: The uses of war heroes 139 4 Educating the citizen-soldier 146 4.1 Civic education and the Suomen Sotilas magazine 147 4.2 The man-soldier-citizen amalgamation 154 4.3 History, forefathers and the spirit of sacrifice
    [Show full text]
  • Porkkala - Hanks - Aaland
    © Scandia 2008 www.scandia.hist.lu.se GORAN RYSTAD Porkkala - Hanks - Aaland A coaatributisns to the history of the Fimish-Ra~ssiancease-fire amegotiationss, September 1944 011 12 January I 945> the Stockholm evening paper, Afiontid- ningen, printed a relegram from Helsinki which said that the people of Aaland planned to boycott the Finnish parliamentary elections which were due to take place in March. The back- ground was said to be that the people of Aaland hade got the impression that, at the cease-fire negotiations between Finland and the Soviet Union in September the previous year, the Fin- nish government had been willing to exchange Aaland for the Porkkala area claimed by the Russians.' The next day the news- paper, Morgontidningen, gave the news a prominent place under the heading, "AaBand does not wish to be exchanged for Porkkala".' A more detailed account then followed, which the newspaper claimed to have got from sources on Aaland. "Even before the Finnish-Russian cease-fire negotiations, there was lively discussion in certain Finnish circles of the suitability of offer- ing Moscow Aaland in exchange for Hanko, on which the Soviet Union was then expected to renew its claims. The Finns thereby argued that it would not be such a sacrifice to hand over Aaland to the Soviet Union as it would be to lease out Hanko or any other part of the Finnish mainland. Nor did certain Finnish circles miss the © Scandia 2008 www.scandia.hist.lu.se 2 Goran Rystad opportunity for malicious insinuations that 'it would serve the Swedes right to get the Russians as next-door neighbours, since they are so anxious for us to make peace with them'." The article then went on to say that, from a Finnish point of view, it was naturally more advantageous to relinquish Aaland rather than Hanko or Porkkala.
    [Show full text]
  • Soome Presidentide Visiitide Mõju Eesti-Soome Suhetele Aastail 1918-1940
    Tartu Ülikool Humanitaarteaduste ja kunstide valdkond Ajaloo ja arheoloogia instituut Uusima aja osakond Patrik Hytönen Soome presidentide visiitide mõju Eesti-Soome suhetele aastail 1918-1940 Bakalaureusetöö Juhendaja: prof Eero Medijainen Tartu 2016 Sisukord SISSEJUHATUS ................................................................................................................................... 3 1. 1918-1922 – AKTIIVNE KOOSTÖÖ .............................................................................................. 8 1.1 Soome-Eesti riigi suhete algus .................................................................................................... 8 1.2 Eesti ja Soome saatkonnad Helsingis ja Tallinnas ................................................................. 11 1.3 Kaarlo Juho Ståhlbergi välispoliitiline tegevus ...................................................................... 12 1.4 Riigivanem Konstantin Pätsi visiit Soome 1922 ..................................................................... 15 2. 1922-1934 – ÄRAOOTAV SUHTUMINE ..................................................................................... 18 2.1 Eesti ja Soome suhted kuni 1925. aastani ................................................................................ 18 2.2 Lauri Kristian Relanderi valimine presidendiks ning visiit Eestisse 1925 ........................... 21 2.3 Eesti ja Soome poliitilised suhted ja välispoliitilised suunad 1925-1931 .............................. 26 2.4 Eesti ja Soome riigipeade korraliste külaskäikude
    [Show full text]
  • Historisktidskrift FÖR
    Historisk Tidskrift för Finland 1 • 2006 Historisk Tidskrift Innehåll HTF övergår till referee-system ......................................................................................................... 1 HistoriskTidskrift P ä i v i M a r i a P i h l a j a: Sverige, vetenskapen och Paris i slutet av frihetstiden. Synpunkter på de lärdas kontakter, deras vistelser i Paris och Nordens roll i de vetenskapliga förbindelserna ............... 2 FÖR FINLAND 1 • 2006 Översikter och meddelanden HTF De omhändertagna. Av P e r t t i H a k a l a .................................................................................... 35 Granskningar Gosudarstvennost Rossii. Slovar – spravotjnik. Av E l j a s O r r m a n ........................................... 44 Andreas Marklund: I hans hus. Svensk manlighet i historisk belysning, samt David Tjeder, The Power of Character: Middle Class Masculinities, 1800–1900. Av Anders Ahlbäck ................................................................................................................ 47 Kim Björklund, Nylands Svenska Lantbrukssällskap 1856–2006. För, genom och med folket. Av Maren Jonasson ............................................................................................................... 52 Aleksander Kan, Hemmabolsjevikerna. Den svenska socialdemokratin, ryska bolsjeviker och mensjeviker under världskriget och revolutionsåren 1914–1920. Av Ta u n o S a a r e l a ................ 56 Dmitri Frolov, Sotavankina Neuvostoliitossa. Suomalaiset NKVD:n leireissä talvi- ja jatkosodan
    [Show full text]
  • Otto Stenrothista Alexander Stubbiin
    1 Ulkoasiainministeriön juhlaseminaari 27.5. 2008 Klaus Törnudd Otto Stenrothista Alexander Stubbiin Ulkoasiainministeriössä on alusta lähtien ollut paljon töitä. Suomen ensimmäinen ulkoasiainministeri Otto Stenroth on muistelmissaan kertonut miten hän nimityksen saatuaan toukokuun lopussa 1918 joutui melkein epätoivon valtaan, kun asioiden ja puheille pyrkijöiden lukumäärä oli valtava, eikä työvoimaa ollut riittävästi Sisällissota oli silloin juuri takana, valkoinen osapuoli oli voittanut, ja asioita ryhdyttiin järjestämään koeteltuja eurooppalaisia tapoja noudattaen. Suomessa rekrytoitiin nopeasti vasta perustettuun ulkoasiaintoimituskuntaan nuoria kyvykkäitä henkilöitä. Vanhempia, itsenäisyysliikkeessä ansioituneita miehiä lähetettiin edustajiksi ulkomaille. Lisäksi lähetettiin virkamies Tukholmaan tutustumaan Ruotsin ulkoministeriön organisaatioon ja toimintaan sekä kutsuttiin salaneuvos Karl Müller Saksasta antamaan diplomatian työmuotoja ja käytäntöjä koskevia neuvoja. Suunnilleen samalla tavalla ovat mm. Baltian tasavallat joutuneet toimimaan 1990-luvun alussa itsenäisyyden palautumisen jälkeen. Alkuaikoina töissä oli seitsemäntoista virkamiestä, jotka ministeri Stenroth oli suurimmaksi osaksi itse valinnut. Valmiita malleja oli olemassa, mutta jonkun verran kompasteltiin kirjeenvaihdon muotoilussa ensimmäisen vuoden aikana. Tunnettu tapaus liittyy pitkään ranskankieliseen noottiin, jonka Suomen asiainhoitaja Tukholmassa kesäkuun lopulla vuonna 1918 luovutti Ison-Britannian lähettiläälle. Lähettilään ensi reaktio oli ollut, että
    [Show full text]
  • From Silence to Historical Consciousness the Holocaust and WWII in Finnish History Politics
    From Silence to Historical Consciousness The Holocaust and WWII in Finnish History Politics ANTERO HOLMILA JOUNI TILLI ABSTRACT: Despite the fact that there are similar trajectories and turning points between Finland’s and other European countries’ responses to the Holocaust, it is still the case that trends in Holocaust studies and key debates within the field have had less impact on Finnish understanding of the Holocaust than one might suspect. Instead, as this article examines, the way in which Finland’s Holocaust awareness has been developing since the end of the war in general, and in the 2000s in particular, has been intimately linked with the Finnish understanding of its own role in WWII. This tendency was most clearly illustrated in the controversy that took place during 2003 and 2004 with the publication of Elina Sana’s book Luovutetut [The Extradited]. RÉSUMÉ : Malgré le fait qu’il existe des trajectoires et points-clés similaires entre la réponse de la Finlande et les réponses des autres pays européens à l’Holocauste, elle demeure le cas en vogue dans les études de l’Holocauste, et les débats-clés au sein de ce champ d’études ont eu moins d’impact sur la compréhension finlandaise de l’Holocauste que l’on pourrait le soupçonner. À la place, tel que l’examine cet article, la façon dont s’est développée la conscience finlandaise de l’Holocauste depuis la fin de la guerre en général, et dans les années 2000, en particulier, a été intimement liée à la compréhension finlandaise de son propre rôle dans la Seconde Guerre mondiale.
    [Show full text]
  • MARIA GROENEVELD of the State and the Role Society Relationship Policy Making Process in the Foreign
    DISSERTATIONES RERUM MARIA GROENEVELD POLITICARUM UNIVERSITATIS TARTUENSIS 7 The role of the state and society relationship in the foreign policy making process in the foreign of the state and society relationship The role MARIA GROENEVELD The role of the state and society relationship in the foreign policy making process Tartu 2012 ISSN 1736–4205 ISBN 978–9949–32–174–2 DISSERTATIONES RERUM POLITICARUM UNIVERSITATIS TARTUENSIS 7 DISSERTATIONES RERUM POLITICARUM UNIVERSITATIS TARTUENSIS 7 MARIA GROENEVELD The role of the state and society relationship in the foreign policy making process Institute of Government and Politics, Faculty of Social Sciences and Education, University of Tartu, Estonia Dissertation was accepted for the commencement of the degree of Doctor of Philosophy (in Political Science) on 1 November 2012 by the Council of the Faculty of Social Sciences and Education, University of Tartu. Supervisors: Prof. Andres Kasekamp, University of Tartu, Estonia Dr. Alexander Astrov, Central European University, Hungary Opponent: Prof. Hiski Haukkala, University of Tampere, Finland Commencement: 3 December 2012 Publication of this thesis is granted by the Institute of Government and Politics, University of Tartu and by the Doctoral School of Behavioural, Social and Health Sciences created under the auspices of the European Union Social Fund. ISSN 1736–4205 ISBN 978–9949–32–174–2 (print) ISBN 978–9949–32–175–9 (pdf) Copyright: Maria Groeneveld, 2012 University of Tartu Press www.tyk.ee Order No 559 TABLE OF CONTENTS ACKNOWLEDGEMENTS .......................................................................... 8 INTRODUCTION .......................................................................................... 9 CHAPTER 1. STATE AND SOCIETY RELATIONSHIP IN CONSTRUCTIVISM ............................................................................... 16 1.1. Rationalist approaches of International Relations ............................. 16 1.2. Constructivist approach of International Relations ..........................
    [Show full text]
  • Presidencialismo Al Interior De Los Poderes Legislativo Y Ejecutivo Y Entre Ambos
    CENTRO DE INVESTIGACIÓN Y DOCENCIA ECONÓMICAS, A.C. LA FORMACIÓN DE ACUERDOS EN EL SEMI- PRESIDENCIALISMO AL INTERIOR DE LOS PODERES LEGISLATIVO Y EJECUTIVO Y ENTRE AMBOS. T E S I S QUE PARA OBTENER EL TÍTULO DE LICENCIADO EN CIENCIA POLÍTICA Y RELACIONES INTERNACIONALES PRESENTA MAURICIO EMANUEL ONTIVEROS BRIONES DIRECTOR DE TESIS: DR. JOSÉ ANTONIO CRESPO MENDOZA MÉXICO, D.F. MAYO 2013. P á g i n a | 2 Dedicatorias Dedicado a mi(s): familia, amigos, profesores y a todos aquéllos a quienes les interese estos temas siempre y cuando se tomen el tiempo de leer este documento completamente; pero especialmente a: mis bisabuelas, mis padres, mi mejor amiga (Ivonne Gabriela Flores Moncada), mi director de tesis (José Antonio Crespo Mendoza), mi profesor y amigo Carlos Bazdresch Parada y no por último menos importante Dios mismo. P á g i n a | 3 Agradecimientos En primera instancia quiero agradecerle a Dios el haberme permitido llegar hasta aquí y haber podido completar el presente documento. Él me dio fuerza para continuar el camino que me trajo aquí aun cuando física, anímica, emocional y espiritualmente no tuve más voluntad para continuar andando. A través de muchas formas, que a cualquier persona le resultan desconocidas e incomprensibles —en su mayoría—, me hizo andar y no rendirme ni renunciar a la encomienda que tenía enfrente. Me ayudó y proveyó de lo necesario para continuar incluso cuando parecía que todo estaba en mi contra. Por más desánimos que recibí, insultos, ofensas, burlas, limitaciones que se me impusieron en cualquier ámbito y obstáculos que se presentaron, con su ayuda pude salir avante de toda situación que se me presentó.
    [Show full text]
  • FINLAND's RELATIONS with the SOVIET UNION, 1940-1952 By
    FINLAND'S RELATIONS WITH THE SOVIET UNION, 1940-1952 by HANS PETER KROSBY B.A., University of British Columbia, 1955 A Thesis Submitted in Partial Fulfilment of the Requirements for the Degree of MASTER OF ARTS in INTERNATIONAL STUDIES We accept this Thesis as conforming to the required standard: UNIVERSITY OF BRITISH COLUMBIA April, 1958 ABSTRACT In March 194-0, Finland had just completed another life and death struggle with the Soviet Union, the second such struggle since Bolshevik autocracy- replaced Tsarist autocracy in Russia in 1917. During the following fifteen months, Soviet diplomacy endeavoured to complete the job which the Red Army had "begun. By a unilateral and extremely liberal interpretation of the Peace Treaty of March 12, 1940, the Soviet Union tried to isolate Finland from her other neighbours and to establish a favourable basis for a complete annexation of Finland in the manner of the three Baltic States. Surrounded by Soviet and German military might, and noticing the increasing friction in the Nazi-Soviet alliance, Finland, in order to save herself from an imminent Soviet invasion, grasped the only straw which seemed to offer some hope: a transit agreement for German troops from Finland's Bothnian coast to Kirkenes in oc• cupied Norway. The resulting presence of German troops in the country did save Finland from becoming the seventeenth Soviet Socialist Republic in 1940 or 194-1* but it also involved her deeply in the Nazi-Soviet conflict which followed. When Germany attacked the Soviet Union in June 194-1, Finland tried in vain to have her neutrality respected, and she was attacked by Soviet forces three days after the German aggression.
    [Show full text]