HISTORIALLISIA TUTKIMUKSIA JULKAISSUT SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA 118 ALPO RUSI LEHDISTÖSENSUURI JATKOSODASSA SANAN VALVONTA SODANKÄYNNIN VÄLINEENÄ 1941 - 1944 LEHDISTÖSENSUURI JATKOSODASSA ALPO RUSI LEHDISTÖSENSUURI JATKOSODASSA SANAN VALVONTA SODANKÄYNNIN VÄLINEENÄ 1941-1944 ISBN 951-9254-36-6 ISSN 0073-2559 SATAKUNNAN PAINOTALO OY KOKEMÄKI 1982 LEENALLE , ._ Esipuhe Tämä tutkimus värittää elämänkirjostani kymmenen vuotta. Suurin- ta osaa vuosikymmentäni hallitsivat kuitenkin muut kuin historian- tutkimuksen värisävyt; historiantutkimuksen kuulto ei kuitenkaan ole missään vaiheessa kokonaan kadonnut. Mutta sävyjana ulottuu kuitenkin lähes huomaamattomasta harmaasta voimakkaimpaan toiminnan kirkkauteen. Työni missään vaiheessa en ole voinut enkä halunnutkaan hautau- tua tutkijankammion suljettuun maailmaan. Ei niin, että olisin voi- nut työskennellä yksinomaan toisenlaisessa ympäristössä: tutki- musprosessi eri vaiheineen luonnollisesti edellyttää siirtymistä "sul- jettuun maailmaan". Kysymys on siitä, että olen jakanut päiväni ul- koministeriön virkatyön, perheen ja tutkimuksen kesken. Illat ja yöt sekä lomat ja viikonloput ovat hyvin usein merkinneet siirtymistä historian maailmaan. Viime vuosina tähän maailmaan tuli lisäksi uu- sia vieraita: filosofia ja kansainvälisen politiikan teoria. Mutta us- kon, että tässä uudemmassakin maailmassa Historian Käsi puristaa vahvimmin. Tämän tutkimuksen syntyyn on ratkaisevimmin vaikuttanut poliittisen historian professori L. A. Puntila. Hän antoi vuonna 1970 pro-gradu-aiheen, joka suuntasi tutkimuskiinnostukseni toi- sen maailmansodan tapahtumiin. Tätä kiinnostusta lisäsi se, että minulla oli mahdollisuus toimia sihteerinä Suomi toisessa maail- mansodassa tutkimusprojektin ensimmäisessä selvittelytyöryhmäs- sä. Tämän työryhmän puheenjohtajana toimi professori Puntila. Olen kiitollinen hänelle lisäksi lukuisista neuvoista, joita olen vuosien varrella saanut. Professori Puntila ei myöskään ole halun- nut puuttua tutkijan vapauteen vaikka epäilemättä hän yhtenä keskeisenä tutkimuskohteenani on tällaiseen tuntenut halua. Tätä "puuttumattomuutta" arvostan. Professori Puntilan ohella tunnen kiitollisuutta entistä poliittisen historian professoria, alivaltiosihteeri Keijo Korhosta kohtaan. Vaikka hän ei ehtinytkään seurata tutkimukseni edistymistä kuin pa- ri vuotta, tämä vaihe oli ratkaiseva työni edistymisen kannalta. 9 Lisensiaattityöni valmistuttua professori Jukka Nevankivi on val- vonut tutkimuksen loppuvaiheiden edistymistä. Hänelle haluan osoittaa läämpimät kiitokseni. Tässä yhteydessä on luonnollisesti vaikea enää muistaa kaikkia niitä, jotka ovat antaneet neuvoja sekä olleet valmiita lukemaan kä- sikirjoituksia. Haluan kuitenkin osoittaa erityiset kiitokseni do- sentti Martti Häikiölle, joka työn edistymisen kannalta hyvin kriittisessä vaiheessa rohkaisi tekijää ponnistelemaan eteenpäin sekä uhrasi aikaansa ongelman pohtimiseen. Viimeistelyvaiheissa olen lisäksi saanut arvokasta apua apulaisprofessori Seikko Esko- lalta, dosentti Ohto Manniselta, tohtori Jukka Tarkalta sekä erityisesti työni esitarkastajilta dosentti Seppo Hentilältä ja dosent- ti Esko Salmiselta. Neiti Pirjo Leinolle kuuluu erityinen kiitos käsikirjoituksen huo- lellisesta puhtaaksikirjoittamisesta. Ulkoasiainministeriötä haluan kiittää tekstinkäsittelylaitteen käytöstä. Ulkoasiainministeriön arkiston ja kirjaston, Valtionarkiston, So- ta-arkiston, Eduskunnan kirjaston, Helsingin yliopiston kirjaston sekä Jyväskylän yliopiston kirjaston henkilökunnalle esitän par- haimmat kiitokseni siitä myötämieliseltä avusta, jota he ovat tarjon- neet tutkimuksen eri vaiheissa. Suomen Historialliselle Seuralle haluan osoittaa lämpimät kiitokseni seuran hyväksyttyä työni julkaistavaksi tutkimussarjas- saan. Maaseudun kukkaisrahaston säätiölle haluan esittää samoin par- haimmat kiitokseni siitä rahallisesta tuesta, jonka apurahan muo- dossa olen saanut ottaa vastaan tätä tutkimusta varten. Työnantajaani, Ulkoasiainministeriötä, haluan erikseen kiittää sii- tä, että se on suhtautunut myötämielisyydellä tieteelliselle harrastuk- selleni omistettuihin katkoihin virkasuhteessa. Koska olen tehnyt väitöskirjani pääosin virkamiestyöni ohella, sii- tä on luonnollisesti seurannut kohtuuttomia rasituksia perheelleni. Ilman vaimoni Leenan kaikkinaista tukea en olisi varmaankaan päässyt päämäärääni. Hänelle esitän rakkaat kiitokseni. Harjavallassa 7. 2. 1982 Alpo Rusi 10 - Sisällys ESIPUHE 0. JOHDANTO 1. Sensuuri — välttämätön sodankäynnin väline 17 2. Tutkimustehtävä 22 3. Lähdeaineisto- ja tutkimusmenetelmät 29 4. Tähänastinen tutkimus ja muistelmakirjallisuus 32 1. SENSUURIN TAUSTA JA JATKOSODAN SENSUURIN MUOTOUTUMINEN 1. Katsaus painovapausoloihin talvisodan päättymiseen mennessä 38 2. Talvisodan opetus — sensuuri keskitetään ja työtehtävä täsmennetään 43 3. Sensuurihallinto välirauhan kaudella — yleispiirteet 48 4. Jatkosodan sensuuri — kvantitatiivinen tarkastelu 52 2. SAKSA RAJOITTAA SANANVAPAUTTA POHJOLASSA 1940 — 1944 1. Saksan sodanpäämäärät Pohjolassa 55 2. Puolueeton Ruotsi kumartaa Saksalle 57 3. Saksalaisen miehityshallinnon näyteikkuna Tanska 61 4. Pimennetty Norja 64 5. Saksan yleinen sensuuripolitiikka ja Suomi 67 3. JATKOSODAN TAUSTA — KEHITYSPIIRTEET VUOSILTA 1940-1941 1. Sodanjohdon dualistisuus ja hallituksen sisärenkaan ideologiset lähtökohdat 73 2. Suomalais-saksalainen yhteistyö 80 3. Suomalaisten rajakaavailut 83 4. Puolueettomuusasemasta Saksan kanssasotijaksi 88 13 4. SODANKÄYNNIN EUFORISET ALKUVIIKOT — SALLIVA SENSUURI 1. Marsalkan päiväkäskyt 101 2. Sodan luonne 107 1. Englantilaishuhut erillisrauhasta torjutaan 108 2. Suhtautuminen länsivaltioihin 112 3. Kohti uutta Eurooppaa 118 3. Rajakysymys avoinna — Itä-Karjalan Suomeen liittämisen valmisteluja 126 5. ITÄ-KARJALAN VALLOITUS — SENSUURISTA SODANKÄYNNIN VÄLINE 133 1. Hallituksen asenne syyshyökkäyksen alkaessa 135 2. Itä-Karjalasta kirjoittelun taktista rajaamista 138 3. Aseveljeyden arkipäivä 144 1. Kiihkosaksalaisia piirteitä 147 2. Liittyminen Antikomintern-sopimukseen 150 4. Erillisrauha torjutaan 158 1. Sosialidemokraatit von Blucherin silmätikuiksi 158 2. Kohti Englannin sodanjulistusta — ikkuna länteen suljetaan 163 5. Hyökkäystauko — laajojen aluevalloitusten kannatus vahvistuu 173 6. ASEMASOTAA SAKSAN RINNALLA — PÄÄMAJASTA AKTIIVINEN SENSORI 1. Valtion Tiedotuslaitos asemasodassa 178 2. Ylioptimismia lehtien palstoilla 180 3. Saksan lähettiläs painostaa poliittista johtoa 184 4. "Suomen kohtalo sidottu Saksan aseiden voittoon" 191 5. Sosialidemokraattien asema vaikeutuu von Blucherin painostuksesta 195 14 6. Saksan miehityspolitiikkaa ei saa arvostella 199 7. Hitlerin Suomen vierailu -205 8. Erillissotateesi ja angloamerikkalaisuus taka-alalle 208 9. Erillisrauha torjutaan 1942 217 10. Vapaan Itä-Karjalan merkitystä korostetaan 225 7. KÄÄNNEKOHTA SUURSODASSA — "VARSINAINEN SENSUURIKAUSI" ALKAA KEVÄÄLLÄ 1943 1. Suomen sodankäynti erillistyy suursodasta 230 2. Valtion Tiedotuslaitoksen linjantarkistuksia syksyllä 1942 234 3. Hallitus vaihtuu — "puntilismi" kukistuu 240 4. Stalingrad ja Vilkunan VTL:n liikkeellelähtö 247 5. Aseveljeys koetteilla — lehdistö suhdekehityksen ilmapuntari 251 1. Saksan painostuksessa — Yhdysvaltain välitys- tarjous keväällä 1943 256 2. Erillissotateesin uskottavuus koetuksella 259 3. Eräitä Saksan kannalta epämiellyttäviä kysymyksiä 269 6. Neuvostoliiton rauhantarjous kesällä 1943 — rauhan kaipuu kasvaa 274 7. Rauhanoppositio vahvistuu — ristiriita rauhan- ehdoista kärjistyy 278 8. ALUEVALLOITUKSET NEUVOTTELUPÖYDÄSSÄ — TIEDOTUSTOIMINNAN PÄÄHUOMIO SENSUURIIN (1943 — 1944) 1. VTL ja Päämaja eri teillä Itä-Karjalan kysymyksessä 291 2. Lehdistö kiristää Suomen ja Saksan suhteita syksyllä 1943 — Lehdistökeskustelu suhdekehityksen ilmapuntari 298 3. Vuoden 1939 rajat lähtökohdaksi 312 4. Sensuurin arvostelu voimistuu syksyllä 1943 314 15 5. Neuvostoliiton rauhantarjous talvella 1944 — erillisrauhasta tärkeä mielialatekijä 317 6. Perääntyvän aseveljen asialla — VTL:ssä lisätään tehokkuutta henkilöjärjestelyin 326 7. Svenska Pressenin lakkauttaminen kesäkuussa 1944 334 9. RIBBENTROP-SOPIMUKSESTA VÄLIRAUHAAN 1. Sopimus tai "kansallisen elämän tuho" 338 2. Mielialat paranevat — lehdistö sensuurin asialla 340 3. Neuvostoliitto luopuu antautumisvaatimuksesta — sensuuri valmistautuu hitaasti välirauhaan 346 4. Välirauhan ehdot julkistetaan 354 10. SODANKÄYNTI JA SANANVAPAUDEN RAJOITTAMINEN 359 LÄHDELUETTELO 370 LIITTEET 382 SUMMARY 390 16 0. JOHDANTO 1. Sensuuri — välttämätön sodankäynnin väline Toisen maailmansodan aikana kaikissa sodassa mukana olleissa maissa valtiovalta harjoitti ohjattua mielipidemuokkausta. Sitä to- teutettiin useimmissa tapauksissa sodan erityisoloja varten joko val- tiojohdon omatoimisesti tai sitten miehittäjien määräyksestä luoduil- la propaganda- ja sensuurijärjestelmillä.' Suomessa oli lokakuusta 1939 lokakuuhun 1947 voimassa tasavallan suojelulakiin nojautunut sensuuriasetus. Se antoi valtiovallalle varsin laajat sensorivaltuudet. Ennakkosensuurin ja tarkkailuorganisaation olemassaolo vaikeutti luonnollisesti länsimaiseen sananvapauteen itsenäisyytensä ensi vuo- sina tottuneen Suomenkin lehdistön työskentelyä. Sensuurin organisaatio ja ankaruus vaihtelivat toisen maailmanso- dan aikaisessa Suomessa. Toisaalta talvisota muodostui mielialahoi- don kannalta valtiovallalle selvästi vähemmän ongelmalliseksi kuin jatkosota. Talvisodassa itse sodan perusasetelma, Daavidin ja Golja- tin voimainmittelö, aikaansai sen, ettei mielipiteiden muokkausta paljoakaan tarvittu: kansalaiset seisoivat puolustustaistelua