Kullervo Rainio

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Kullervo Rainio Kullervo Rainio POLKUJA JA RISTEYKSIÄ KIRJAILIJA-PSYKOLOGI-POLIITIKKO-FILOSOFIN OMAELÄMÄKERTA Kullervo Rainio POLKUJA JA RISTEYKSIÄ KIRJAILIJA-PSYKOLOGI-POLIITIKKO-FILOSOFIN OMAELÄMÄKERTA © 2019 Libera-säätiö Liberan julkaisusarja Heinäkuu 2020 Ajatuspaja Libera Sepänkatu 9, 00150 Helsinki www.libera.fi Julkaisija: Libera-säätiö Taitto ja ulkoasu: Lea-Maija Laitinen www.leamaija.works Kannen kuvat: Vastavalo / Janne Liuski Shutterstock / Michal Bellan iStockphoto / BlackJack3D Paino: Star Offset ISBN 978-952-280-073-2, nidottu ISBN 978-952-280-074-9, pdf Sisällys Lukijalle selitykseksi................................................................................................ 8 Kiitokset ....................................................................................................................... 9 Osa 1. I Mikä minusta tulee isona… ....................................................................11 II Tykkimies .....................................................................................................30 III Leppoisaa maailmansotaa Kannaksella ............................................45 IV Kun maailma repesi ..................................................................................61 V Upseerikoulussa ja -kokelaana ..............................................................78 Osa 2. VI Tulisiko toimittaja? ...................................................................................98 VII Kulttuurinnälkä ja nälkä .......................................................................111 VIII Kehrään niin kuin kiltti kissa ..............................................................129 IX Epäpätevä ...................................................................................................136 X Opiskelijana ja ”olfaktorikkona” .........................................................151 XI Ystäviä. Hypnoosia. Kulttuuria............................................................168 Osa 3. XII Täyttä työtä. Tohtoriksi ..........................................................................186 XIII USA ...............................................................................................................200 XIV Tieteen irtolaisena ...................................................................................215 XV Professorina Keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa ................237 XVI Nuoret kiipijät ja vanhat narrit...........................................................248 XVII Kiitos kysymästä – ihan hyvin ............................................................258 XVIII Taistoja ja taistolaisia..............................................................................274 Osa 4. XIX Eduskunnassa ...........................................................................................298 XX Jääräpäät ja poikkeuslaki ......................................................................307 XXI Vaaran vuosikymmen ............................................................................331 XXII Oppositiossa. Tukea idästä ...................................................................337 XXIII Pirkkalan moniste ...................................................................................351 XXIV Rämpijä poliittisessa suossa .................................................................361 Osa 5. XXV Viimeiset yliopistovuodet .....................................................................376 XXVI Promootio ...................................................................................................387 XXVII Ensimmäiset eläkevuodet .....................................................................397 XXVIII Edelleen elossa ..........................................................................................412 XXIX Hyvässä seurassa – Luonnonfilosofian Seurassa ..........................423 XXX Eihän se lautta kiivaasti kulje ..............................................................433 XXXI Tulkittu maailma – ja tulkitsematon ................................................436 Osaan 5 liittyvää kirjallisuutta ........................................................................454 Henkilöhakemisto ................................................................................................455 Lukijalle selitykseksi En oo suuruuvehhullu, vaekka aehetta olis. – savolainen sanonta Miksi tähän puuhaan ryhdyn? – Olenhan 93-vuotias ja jo kirjoittami- sessakin on omat vaikeutensa. Se on hidasta ja vielä hidastuu alitui- sista virheistä. Asiaan paneutumisen hetket ovat lyhyitä. Suunnitelmat unohtuvat. Eino Kaila sanoi luennollaan: ”On pelastettava ilmiöt”. Onko liikaa, jos katson, että elämäni juoksu voisi olla yksi sellainen ”pelastettava il- miö”? Mutta mitä siitä olisi pelastettava – kaikki rojuko? Sen jälkeen, kun olin kirjoittanut lapsuudestani ja nuoruudestani kol- me ”muistikuvakirjaa” – aina 26:nteen ikävuoteeni saakka – monetkin sanoivat mieluusti odottavansa niille jatkoa. Se merkitsee, että olisi ol- lut kirjoitettava yksityiselämästä, sattumuksista yliopistolla ja – ennen kaikkea – poliitikoista ja politiikasta. Olen vastannut, että vain suur- miesten, taiteilijoitten ja kirjailijoiden yksityiselämällä voi olla yleistä merkitystä – siksi se jääköön sivuun tästä kirjoitelmasta. On kuitenkin asioita, joiden kokoon kehrääminen kirjoitukseksi on puolustettavissa niiden mahdollisen yleispätevyyden vuoksi, ts. se osa elämästäni, joka liittyy tieteelliseen ja filosofiseen etsintään – etten sanoisi: harhailuun – voi tarjota jossakin määrin kiinnostavaa tarinaa erään minän valinnoista, kulttuurista hänen ympäristössään ja hänen saamistaan vaikutteista ja valitsemistaan poluista. Modernin, hektisen maailman viidakoissa tietään etsivän saattaa olla terveellistä huomata, millaisessa – ehkei viidakossa, niin kuitenkin tiheässä pensaikossa – ih- minen ennenkin on joutunut tietään tähyilemään ja elämän tarkoitusta etsimään. Koetan kertoa asiat aikajärjestyksessä, mutta joskus on asiayhtey- 8 den vuoksi hypättävä yli rajan. Tämä voi luoda sen harhakuvan, että ihminen on päätöstä tehdessään jo tarkkaan selvillä siitä, mitä tuleman pitää. Kaukana siitä. Päinvastoin: itse tekemikseni luulemani oman elä- mäni valinnat ovat olleet kuin arpajaisvoittoja – Lakhesiksen mielen- ailahteluja. Olen syntynyt vuonna 1924, kun itsenäinen Suomi oli 6-vuotias. Mitä korkeaan ikääni tulee, kysyn: Eikö vanhuuden matkassa tuleva muistin heikkeneminen ole muistelijalle suorastaan etu. Vanhan on pakko kes- kittyä oleellisiin asioihin, kun ei muuta muista. Kiitokset Kiitän poikiani Vesaa ja Anttia ja muita läheisiäni, kuten Liisaa ja Sirk- kaa sekä pojanpoikaani Tuomoa, jotka ovat kommentoineet, tukeneet ja rohkaisseet minua kirjoituspuuhassani. Työni julkisuuteen saattamisesta olen syvästi kiitollinen kahdelle henkilölle: filosofian tohtori Riku Keski-Rauskalle, joka on aikaansa uh- raten, riuskasti toimien etsinyt tekstilleni julkaisutien, ja kansanedus- taja Elina Lepomäelle, joka on avannut mahdollisuuden saada työni julkisuuteen ajatuspaja Liberan julkaisujen joukossa. Se on minulle suuriarvoinen asia. – Kiitollinen olen myös Liberan toiminnanjohtaja Lasse Pipiselle, joka on huolehtinut teokseni lopulliseen julkaisumuo- toon saattamisesta. Helsingissä 18.5.2020 tekijä 9 OSA 1. LUVUT I–V LUKU I Mikä minusta tulee isona… 1. Kaikki äidit ja isät ovat kiinnostuneita lastensa tulevaisuudesta ja pyr- kivät näkemään näiden harrastuksissa ja innostuksen kohteissa enteitä siitä, mitä heistä tulee ”suurena”. Minun lapsuudessani vakiovastauk- sia olivat ”poliisi” ja ”veturinkuljettaja”, mutta eivät ”laivan kapteeni” ja ”posteljooni” jääneet haaveissa paljon jälkeen. Monet olivatkin näkevi- nään sitten lasten leikeissä selvää suuntautumista annetun vastauksen mukaan. Olen kuvannut omaa lapsuuttani ja nuoruuttani sellaisenaan yksi- tyiskohtaisesti muistikuva-kirjoissani ”Liikana syntynyt” ja ”Tytöt, tykit ja runot”, mutta tässä on ehkä syytä tuoda vielä pääpiirteissään esiin niitä seikkoja, joissa joku saattaisi nähdä tulevaisuuden enteitä – nyt, kun tuo tulevaisuus on menneisyyttä… kaukana, miltei sadan vuoden päässä. Uittelin 3-vuotiaana purossa kepin päässä narussa kuljetettavia laivo- ja, mutta minusta ei tullut laivan kapteenia – ehkä siksi, että putosin pu- roon ja olisin hukkunut, ellei äitini olisi ennättänyt pelastamaan minut. Tosin minut juhlahetkinä puettiin merimiespukuun ja otsassani ko- meili ”Suomi”-laivan nimi, mutta sisimmässäni vallitsi veden pelko ja hukkumisen kauhu. Viisivuotiaana liikuttelin väsymättömästi tulitikkulaatikoista ja lanka- rullista rakentamiani ”junia” puhkuen uutteran veturin äänellä, mutta sittenkään minusta ei tullut kaikkien ihailemaa veturinkuljettajaa. Kouluvuosinani ahersin kesät Sumiaisten pitäjässä Syvälahden kylässä Lassilan talossa, jonka omisti tätini mies Kalle Sormunen. Kuitenkaan minusta ei tullut maatyöläistä, sen enempää kuin agrologia tai agrono- miakaan. Tosin opin siinä määrin hyvän viikatteella niittämisen tai- don, että 50 vuotta myöhemmin uskalsin haastaa Johannes Virolaisen 11 niittokilpailuun, mutta varovaisena poliitikkona hän lupauksestaan huolimatta jätti minut kutsumatta kilpailuun Vironperälle. 2. Jos jostakin, olin innoissani kirjoittamisesta. Jo kolmen ja neljän vuo- tiaana – kun piirtelin tikku-ukoista sarjakuvia, olin tutustunut kum- mallisiin kuvioihin: Kun vaarin luona katselin Helsingin Sanomista sarjakuvaa nerokkaasta kissasta, näin ensimmäisessä ruudussa aina sa- mat oudot ja kummalliset kuviot. Sanottiin, että se oli sarjakuvan nimi, ”Felix-kissa”. Siispä minunkin
Recommended publications
  • 1 Capitalism Under Attack: Economic Elites and Social Movements in Post
    Capitalism under attack: Economic elites and social movements in post-war Finland Niklas Jensen-Eriksen Author’s Accepted Manuscript Published as: Jensen-Eriksen N. (2018) Capitalism Under Attack: Economic Elites and Social Movements in Post-War Finland. In: Berger S., Boldorf M. (eds) Social Movements and the Change of Economic Elites in Europe after 1945. Palgrave Studies in the History of Social Movements. Palgrave Macmillan, Cham. https://doi.org/10.1007/978-3-319-77197-7_11 Introduction For Finland, the post-war era began in September 1944 when it switched sides in the Second World War. The country, which had fought alongside Germany against the Soviet Union from the summer of 1941 onwards, was now left within the Soviet sphere of influence.1 In this altered political situation, new social movements, in particular those led by communists and other leftist activists, challenged the existing economic and political order. However, this article argues that the traditional economic elites were remarkably successful in defending their interests. When the ‘years of danger’, as the period 1944–48 has been called in Finland, ended, it remained a country with traditional Western-style parliamentary democracy and a capitalist economic system. Before the parliamentary elections of 1945, Finnish Prime Minister J.K. Paasikivi, the main architect of the country’s new foreign policy (which was based on the attempt to maintain warm relations with the Soviet Union), urged voters to elect ‘new faces’ to Parliament.2 The voters did so. A new communist-dominated political party, the Finnish People’s Democratic League (Suomen Kansan Demokraattinen Liitto, SKDL) received a quarter of the seats.
    [Show full text]
  • Seppo Hentilä.Indb
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto President Urho Kekkonen of Finland and the KGB K IMMO RENTOLA A major post-Cold War history debate in Finland has been over the role of President Urho Kekkonen and his relations with the Soviet Union, in particular with the Soviet foreign intelligence. No surprise to anybody, variance of interpretations has been wide, fuelled by scarcity of sources on the most sensitive aspects, by the unavoidable ambiguity of an issue like the intelligence, and even by political leanings.1 As things stand now, even a preliminary assessment of available evidence – viewed from a distance – might prove useful. The Soviet Union regularly tried to build back-channel contacts and confi dential informal links with the Western powers. On the Soviet side, these contacts were usually conducted by intelligence offi cers, as were those to Robert Kennedy on the eve of the Cuban missile crisis,2 and to Chancellor Willy Brandt during his new German Ostpolitik.3 By far the 1 A good introduction to Finnish studies on Kekkonen in J. Lavery. ‘All of the President’s Historians: The Debate over Urho Kekkonen’, Scandinavian Studies 75 (2003: 3). See also his The History of Finland. Westport: Greenwood Press 2006, and the analysis of D. Kirby, A Concise History of Finland. Cambridge University Press 2006. 2 An account by G. Bolshakov, ‘The Hot Line’, in New Times (Moscow), 1989, nos. 4-6; C. Andrew, For the President’s Eyes Only: Secret Intelligence and American Presidency from Washington to Bush.
    [Show full text]
  • Presidencialismo Al Interior De Los Poderes Legislativo Y Ejecutivo Y Entre Ambos
    CENTRO DE INVESTIGACIÓN Y DOCENCIA ECONÓMICAS, A.C. LA FORMACIÓN DE ACUERDOS EN EL SEMI- PRESIDENCIALISMO AL INTERIOR DE LOS PODERES LEGISLATIVO Y EJECUTIVO Y ENTRE AMBOS. T E S I S QUE PARA OBTENER EL TÍTULO DE LICENCIADO EN CIENCIA POLÍTICA Y RELACIONES INTERNACIONALES PRESENTA MAURICIO EMANUEL ONTIVEROS BRIONES DIRECTOR DE TESIS: DR. JOSÉ ANTONIO CRESPO MENDOZA MÉXICO, D.F. MAYO 2013. P á g i n a | 2 Dedicatorias Dedicado a mi(s): familia, amigos, profesores y a todos aquéllos a quienes les interese estos temas siempre y cuando se tomen el tiempo de leer este documento completamente; pero especialmente a: mis bisabuelas, mis padres, mi mejor amiga (Ivonne Gabriela Flores Moncada), mi director de tesis (José Antonio Crespo Mendoza), mi profesor y amigo Carlos Bazdresch Parada y no por último menos importante Dios mismo. P á g i n a | 3 Agradecimientos En primera instancia quiero agradecerle a Dios el haberme permitido llegar hasta aquí y haber podido completar el presente documento. Él me dio fuerza para continuar el camino que me trajo aquí aun cuando física, anímica, emocional y espiritualmente no tuve más voluntad para continuar andando. A través de muchas formas, que a cualquier persona le resultan desconocidas e incomprensibles —en su mayoría—, me hizo andar y no rendirme ni renunciar a la encomienda que tenía enfrente. Me ayudó y proveyó de lo necesario para continuar incluso cuando parecía que todo estaba en mi contra. Por más desánimos que recibí, insultos, ofensas, burlas, limitaciones que se me impusieron en cualquier ámbito y obstáculos que se presentaron, con su ayuda pude salir avante de toda situación que se me presentó.
    [Show full text]
  • FINLAND's RELATIONS with the SOVIET UNION, 1940-1952 By
    FINLAND'S RELATIONS WITH THE SOVIET UNION, 1940-1952 by HANS PETER KROSBY B.A., University of British Columbia, 1955 A Thesis Submitted in Partial Fulfilment of the Requirements for the Degree of MASTER OF ARTS in INTERNATIONAL STUDIES We accept this Thesis as conforming to the required standard: UNIVERSITY OF BRITISH COLUMBIA April, 1958 ABSTRACT In March 194-0, Finland had just completed another life and death struggle with the Soviet Union, the second such struggle since Bolshevik autocracy- replaced Tsarist autocracy in Russia in 1917. During the following fifteen months, Soviet diplomacy endeavoured to complete the job which the Red Army had "begun. By a unilateral and extremely liberal interpretation of the Peace Treaty of March 12, 1940, the Soviet Union tried to isolate Finland from her other neighbours and to establish a favourable basis for a complete annexation of Finland in the manner of the three Baltic States. Surrounded by Soviet and German military might, and noticing the increasing friction in the Nazi-Soviet alliance, Finland, in order to save herself from an imminent Soviet invasion, grasped the only straw which seemed to offer some hope: a transit agreement for German troops from Finland's Bothnian coast to Kirkenes in oc• cupied Norway. The resulting presence of German troops in the country did save Finland from becoming the seventeenth Soviet Socialist Republic in 1940 or 194-1* but it also involved her deeply in the Nazi-Soviet conflict which followed. When Germany attacked the Soviet Union in June 194-1, Finland tried in vain to have her neutrality respected, and she was attacked by Soviet forces three days after the German aggression.
    [Show full text]
  • 3. Eräitä Saksan Kannalta Epämiellyttäviä Kysymyksiä 269 6
    HISTORIALLISIA TUTKIMUKSIA JULKAISSUT SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA 118 ALPO RUSI LEHDISTÖSENSUURI JATKOSODASSA SANAN VALVONTA SODANKÄYNNIN VÄLINEENÄ 1941 - 1944 LEHDISTÖSENSUURI JATKOSODASSA ALPO RUSI LEHDISTÖSENSUURI JATKOSODASSA SANAN VALVONTA SODANKÄYNNIN VÄLINEENÄ 1941-1944 ISBN 951-9254-36-6 ISSN 0073-2559 SATAKUNNAN PAINOTALO OY KOKEMÄKI 1982 LEENALLE , ._ Esipuhe Tämä tutkimus värittää elämänkirjostani kymmenen vuotta. Suurin- ta osaa vuosikymmentäni hallitsivat kuitenkin muut kuin historian- tutkimuksen värisävyt; historiantutkimuksen kuulto ei kuitenkaan ole missään vaiheessa kokonaan kadonnut. Mutta sävyjana ulottuu kuitenkin lähes huomaamattomasta harmaasta voimakkaimpaan toiminnan kirkkauteen. Työni missään vaiheessa en ole voinut enkä halunnutkaan hautau- tua tutkijankammion suljettuun maailmaan. Ei niin, että olisin voi- nut työskennellä yksinomaan toisenlaisessa ympäristössä: tutki- musprosessi eri vaiheineen luonnollisesti edellyttää siirtymistä "sul- jettuun maailmaan". Kysymys on siitä, että olen jakanut päiväni ul- koministeriön virkatyön, perheen ja tutkimuksen kesken. Illat ja yöt sekä lomat ja viikonloput ovat hyvin usein merkinneet siirtymistä historian maailmaan. Viime vuosina tähän maailmaan tuli lisäksi uu- sia vieraita: filosofia ja kansainvälisen politiikan teoria. Mutta us- kon, että tässä uudemmassakin maailmassa Historian Käsi puristaa vahvimmin. Tämän tutkimuksen syntyyn on ratkaisevimmin vaikuttanut poliittisen historian professori L. A. Puntila. Hän antoi vuonna 1970 pro-gradu-aiheen, joka suuntasi tutkimuskiinnostukseni
    [Show full text]
  • On the Legacy of Lutheranism in Finland Societal Perspectives
    Edited by Kaius Sinnemäki, Anneli Portman, Anneli Sinnemäki, Kaius by Edited Jouni Tilli and Robert and H. Nelson Tilli Jouni is volume analyses the societal legacy of Lutheranism in Finland by drawing on a multidisciplinary perspective from the social sciences and humanities. Involving researchers from a wide range of such elds has made it possible to provide fresh and fascinating perspectives on the relationship between Lutheranism and Finnish society. Overall the book argues that Lutheranism and secular Finnish society are in Finland Lutheranism deeply intertwined. is volume addresses dierent societal areas On the Legacy of On the Legacy of Lutheranism which have been signicantly inuenced by Lutheranism, but also demonstrate how Lutheranism and its institutions have themselves in Finland adapted to society. As part of an ongoing religious turn in humanities and social sciences research in Finland and other countries, this book Societal Perspectives argues that it is necessary to take religion into greater account to more fully understand current societies and cultures, as well as their Edited by futures. Kaius Sinnemäki, Anneli Portman, Jouni Tilli and Robert H. Nelson e collection is edited by Kaius Sinnemäki, PhD, Associate Professor, University of Helsinki, Anneli Portman, PhD, a specialist, city of Helsinki, Jouni Tilli, PhD, researcher, University of Jyväskylä and Robert H. Nelson (1944–2018), PhD, Professor of Environmental Policy, University of Maryland. 25 978-951-858-135-5 28.7; 92 9789518581355 www.nlit./kirjat Studia Fennica Historica Studia Fennica Historica 25 The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations.
    [Show full text]
  • Tämän Teoksen Sähköisen Version on Julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) Creative Commons -Lisenssillä: CC BY-NC-ND 4.0 International
    Tämän teoksen sähköisen version on julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) Creative Commons -lisenssillä: CC BY-NC-ND 4.0 International. Lisenssiin voi tutustua englanniksi osoitteessa: https://creativecommons.org/licenses/by-nc- nd/4.0/legalcode Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on saanut sähköisen julkaisuluvan teoksen oikeudenhaltijoilta. Mikäli olette oikeudenhaltija, jota SKS ei ole tavoittanut, pyydämme teitä ystävällisesti ottamaan yhteyttä SKS:aan. : Mikko Uola "SUOMI SITOUTUU HAJOTTAMAAN..." : Järjestöjen lakkauttaminen vuoden 1944 : välirauhansopimuksen 21. artiklan perusteella HISTORIALLISIA TUTKIMUKSIA 2 0 5 Mikko Uola "Suomi sitoutuu haj ottamaan..." Järjestöjen lakkauttaminen vuoden 1944 välirauhansopimuksen 21. artiklan perusteella Suomen Historiallinen Seura . Helsinki 1999 Tutkimustyötä ovat taloudellisesti tukeneet mm. lakkautettujen järjestöjen "perilliset" Kaatunei- den Muistosäätiö, Vakka-Suomen Nuorisosäätiö, Suomen Naisten Huoltosäätiö sekä Varsinais- Suomen Maakuntasäätiö. Kiitän näitä yhtei8öjä, sillä niiden tuki on ollut edellytys tämän tutkiel- man syntymiselle. Kansikuva: Lakkautettujen järjestöjen symboleita vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas: Suojeluskuntajärjestö, Lotta Svärd, Isänmaallinen Kansanliike, Akateeminen Karjala-Seura, SS-Aseveljet, Rintamamiesliitto. © Mikko Uola 1999 ISSN 0073-2559 ISBN 951-710-119-8 Kirjapaino: Vammalan Kirjapaino Oy 1999 Romanian ja Suomen aselepoehdot kantavat luonnollisesti Neuvostoliiton tahdon leimaa, ja minun on kiinnitettävä tässä huomiota siihen pidättyvyyteen,
    [Show full text]
  • Venona Stockholm
    1 Stockholm KGB ▬ Moscow Center Cables Cables Decrypted by the National Security Administration’s Venona Project Transcribed by Students of the Mercyhurst College Institute for Intelligence Studies Arranged by John Earl Haynes, Library of Congress, 2011 2 =========================================================================== USSR Ref. No: 3/NBF/T1481 Issued: /30/8/1962 Copy No: 201 REFERENCE TO “DFP” (1941) From: STOCKHOLM To: MOSCOW No: 1194 13 Oct. 41 To VIKTOR.[i] [27 groups unrecovered] [39 groups unrecoverable] [17 groups unrecovered] DFP[a] is evidently some kind of [11 groups unrecovered] No. 315 VETROV[ii] _________________________________________________________________________________________ Note [a] Given in the Latin alphabet. Significance unknown. Comments: [i] VIKTOR : Lt. Gen. P. M. FITIN. [ii] VETROV : Unidentified. _________________________________________________________________________________________ Distribution 3 USSR Ref. No: 3/NBF/T19øø Issued : /3ø/7/1968 Copy No: 201 [D% AGENT D AND DORIN] (1941) From: STOCKHOLM To: MOSCOW No: 931 1st September 1941 [Address not recovered] In reply to your No. 2787[a]. [3 groups unrecovered][D% agent D[i]][3 groups unrecovered] [62 groups unrecoverable] for regular work [3 groups unrecovered][D% DORIN[ii]][3 groups unrecovered] [Internal serial No. not recovered] [Signature not recovered] Note: [a] Not available. Comments: [i] D: Unidentified initial letter. Also occurs in STOCKHOLM’s Nos. 935 of 2nd September 1941 (3/NBF/T19ø1), 13ø7 of 8th November 1941 (3/NBF/T19ø2) and 1449 of 27th November 1941 (3/NBF/T16ø6). [ii] DORIN: Unidentified covername. Also occurs in STOCKHOLM’s Nos. 1618 of 19th December 1941 (3/NBF/T148ø) and 153 of 22nd January 1942 (unpublished). DISTRIBUTION: 4 USSR Ref. No: 3/NBF/T19ø1 Issued : /3ø/7/1968 Copy No: 201 INFORMATION FROM D (1941) From: STOCKHOLM To: MOSCOW No: 935 2nd September 1941 Further to No.
    [Show full text]
  • Anteeksipyyntö Ei Riitä Ja Muita Epätoivon Esseitä Harald Olausen Och På Svenska Bögnoveller Kulttuuriklubi
    Harald Olausen Kun Harald Olausen alkoi kirjoittaa elämän ilmiöitä ja omaa elämäänsä laidasta laitaan sivunneita pitkiä esseitään lokakuussa 2016 Uuden Suomen Puheenvuo- ro- blogissaan, palaute oli kiitettävä ja lukijat innostuivat hänen teksteistään. ”Hei, on hieno essee, kiitos! Syvällinen ja paneutuva. Enpä ole kai koskaan lukenut yhtä mielenkiintoista esittelyä. Aivan mahtava teksti! Pitkähkö tarina, mutta ehkä tarpeellinen lukea jos tykkää kunnioittaa yleensä ketään. Hyvin Anteeksipyyntö kirjoitettua, älykästä ja oivaltavaa. Ei pidä sokaistua liikaa blogistin sanojen asettelun taidosta vaikka hän onkin poikkeuksellinen ja erinomainen.” Mutta kun hän pääsi kaikkein henkilökohtaisempaan lukuun, hän sai ylläpidolta och på svenska bögnoveller tällaisen viestin "Olet saanut varoituksen asiattomasta sisällöstä Uuden ei riitä ja muita epätoivon esseitä Suomen blogipalveluissa. Varoitus koskee kirjoitustasi: http://haraldbirgerolau- sen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226496-varastettu-lapsuus" ja hän päätti siltä istumalta lopettaa blogin ja tehdä teksteistä kirjan. Epätoivon esseiden punai- sen lankana on vastaus filosofi Timo Airaksisen Sinivalkoisessa kirjassaan esittämään haasteeseen: ”Mitä jos pidättäytyisimme kääntämästä kaiken optimismille?”. Harald Olausen Journalist och författare Harald Olausen som är medlem både i Finlands Journa- listförbundet och i Sveriges författarförbundet, har tidigare publicerat böcker på finska, svenska samt engelska. Däribland dikter och reseböcker samt roma- Anteeksipyyntö ei riitä ja ner. Hans nordiska frihetslängtan
    [Show full text]
  • Maanhankintalaki, Kielipykälä Ja Ruotsinkielisten Ja Kaksi- Kielisten Kuntien Asutustoiminnan Linjat 1945–1946
    ENNEN JA NYT: HISTORIAN TIETOSANOMAT • 2/2021 Riku Kauhanen Maanhankintalaki, kielipykälä ja ruotsinkielisten ja kaksi- kielisten kuntien asutustoiminnan linjat 1945–1946 ABSTRAKTI / ABSTRACT Jatkosodan jälkeen vuonna 1945 säädettyyn maanhankintalakiin kuului kielipykälä, joka rajoitti suomenkielisen siirtoväen asutustoimintaa ruotsin- ja kaksikielisissä kunnissa. Py- kälä ja sen merkitys nousivat 1945–1946 merkittävän keskustelun alaisiksi, etenkin pää- ministeri J .K. Paasikiven taistellessa pykälän puolesta. Artikkelissa käydään läpi kielipy- kälän syntyyn johtanutta keskustelua, pykälän perusteella laadittuja sijoitussuunnitelmia ja kielipykälän muita vaiheita. Artikkeli perustuu vähän käytettyihin J. K. Paasikiven ja maa- 1 talousministeriön asutusasiainosaston arkistojen asiakirjoihin. Tarkemmassa tutkimuksessa useat asiaan vaikuttaneet tahot osoittautuvat huomattavasti moniulotteisemmiksi ja ongelmia ennakoivimmiksi kuin on uskottu. Kielipykälä ja sen perusteella tehdyt sijoitussuunnitelmat olivat jo omana aikanaan hyvin tulkinnanvaraisia, mikä johti pitkään kiistelyyn ja konk- reettiseen asutustoiminnan hidastumiseen. Tämä vaihe on huonosti tunnettu osa sodan jäl- keistä asutustoimintaa, mikä on johtanut historiantutkijoita useisiin väärintulkintoihin. Kes- keistä oli tulkinta epäselvän pykälän sanamuodon merkityksestä ja tätä seurannut kiistely siitä, saisiko kuntiin sijoittaa suomenkielistä siirtoväkeä 2 % vai 4 % puitteissa. Samalla kiisteltiin myös siitä, koskiko kielipykälä vain suurempia tilamuotoja vai myös pienempiä. Käytännössä
    [Show full text]
  • Sosialistisen Yhtenäisyyspuolueen Identiteetin Jäljillä
    Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma SOSIALISTISEN YHTENÄISYYSPUOLUEEN IDENTITEETIN JÄLJILLÄ Timo Mikkolainen Pro gradu -tutkielma Ohjaaja: Ilkka Ruostetsaari 21.5.2014 Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma MIKKOLAINEN, TIMO: Sosialistisen Yhtenäisyyspuolueen identiteetin jäljillä Pro gradu -tutkielma, 172 s. Valtio-opin opintosuunta Toukokuu 2014 Tämän tutkimuksen kohde on Suomessa vuosina 1946–1955 toiminut Sosialistinen Yhtenäisyyspuolue (SYP). SYP:llä oli maan historiassa ainutlaatuinen asema puolueen ollessa lähes koko toiminta-aikansa yhteistyössä Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) kanssa Suomen Kansan Demokraattisessa Liitossa (SKDL): tämä oli ainoa kerta, jolloin SKP jakoi yhteistyöjärjestön toisen puolueen kanssa. Lähinnä entisistä Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) jäsenistä koostunut SYP edusti edistyksellisiä poliittisia voimia kokoavaksi järjestöksi perustetun SKDL:n sosialistista haaraa. SYP:n taustalla olivat SDP:n sisälle erityisesti vuosina 1940–44 kehittyneet kuutosten ja sosialidemokraattinen rauhanopposition kaltaiset ryhmät. Yhteistä näille oppositioille oli Väinö Tanneriin henkilöityneen puoluejohdon politiikan kritisointi. Nämä ristiriidat kasvoivat entisestään kesällä 1941 aloitetun sodan myötä. Sodan jälkeen SDP siirtyi ideologisesti entistä enemmän oikealle. Tällöin uuden sukupolven Tanneria kannattaneet niin sanotut asevelisosialistit miehittivät keskeisiä paikkoja puolueen johdossa. Tämä johti jo aiemmin SDP:stä erotettujen
    [Show full text]
  • Finnish and Swedish Adaptation to the European Union?
    NEW KIDS ON THE EUROPEAN BLOCK: FINNISH AND SWEDISH ADAPTATION TO THE EUROPEAN UNION? Jennifer Leigh Novack Thesis submitted for the degree of PhD in International Relations London School of Economics and Political Science University of London April 2002 UMI Number: U61BB44 All rights reserved INFORMATION TO ALL USERS The quality of this reproduction is dependent upon the quality of the copy submitted. In the unlikely event that the author did not send a complete manuscript and there are missing pages, these will be noted. Also, if material had to be removed, a note will indicate the deletion. Dissertation Publishing UMI U613344 Published by ProQuest LLC 2014. Copyright in the Dissertation held by the Author. Microform Edition © ProQuest LLC. All rights reserved. This work is protected against unauthorized copying under Title 17, United States Code. ProQuest LLC 789 East Eisenhower Parkway P.O. Box 1346 Ann Arbor, Ml 48106-1346 TW£s £ s £ Sos/ 9 2 ABSTRACT New Kids on the European Block: Finnish and Swedish Adaptation to the European Union? Jennifer Leigh Novack London School of Economics and Political Science University of London Thesis submitted for the degree of PhD in International Relations This thesis examines Finnish and Swedish membership in the European Union since the two Nordic countries joined (along with Austria) in January 1995 to become “new kids on the European block.” The author compares the strategies that national decision-makers have pursued in EU policy-making to assess the nature and extent of their adaptation to the European Union. This analysis relies on case studies of three policy areas: 1) Economic and Monetary Union (with a focus on the decision on whether or not to adopt the Euro in the first wave); 2) relations with non-EU neighbours in Northern Europe (with particular attention given to EU enlargement and the Northern Dimension Initiative); and 3) public access to documents.
    [Show full text]